Uudenmaan Näköala 2/2011

8
TIINA SANDBERG HPerusturva ei riitä elämiseen s. 2 HSKP:n ehdokkaat Uudellamaalla s. 4-5 HRakennusalan väärinkäytökset kuriin s. 6 HSuomen ei pidä liittyä Natoon s. 7 UUDENMAAN NÄKÖALA SKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI 2/2011 Vaihtoehto nykymenolle SKP:n listojen ehdokkaat eivät hyväksy oikeistolaista nykymenoa: loputtomia leikkauslistoja, työurien pidentämistä, EU- ylivaltaa, ydinvoiman lisärakentamista, rasismia, Afganistanin sotaa ja Suomen Nato-jäsenyyttä. SKP:n ehdokkaat eivät vain puhu hyviä ja kauniita vaan myös toimivat konkreettisesti ammattiyhdistys- ja rauhanliikkeessä, kuntakamppailuissa ja laajalla rintamalla, aina siellä missä yhteiskuntaan vaaditaan ja tehdään muutosta. Työelämän ja pienituloisten arjen asiantuntemuksen ohella kulttuurivaikuttajien osallistuminen on ehdokaslistalle leimaa- antavaa. SKP:n listojen ehdokkaat ovat aloitteellisia arjen turvan asioissa ja vaativat seuraavalla hallituskaudella perusturvaa nostettavaksi 900 € kuukaudessa työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille ja kaikille muille, jotka eivät pysty muuten saamaan perusturvaa.

description

SKP:n Uudenmaan piirin mielipidelehti.

Transcript of Uudenmaan Näköala 2/2011

Page 1: Uudenmaan Näköala 2/2011

tiin

a s

an

dbe

rg

HPerusturva ei

riitä elämiseen

s. 2

HSKP:n

ehdokkaat

Uudellamaalla

s. 4-5

HRakennusalan

väärinkäytökset

kuriin

s. 6

HSuomen ei pidä

liittyä Natoon

s. 7

UUDENMAAN

NÄKÖALASKP:N UUDENMAAN PIIRIN LEHTI 2/2011

Vaihtoehto nykymenolle

SKP:n listojen ehdokkaat eivät hyväksy oikeistolaista nykymenoa: loputtomia leikkauslistoja, työurien pidentämistä, eU-ylivaltaa, ydinvoiman lisärakentamista, rasismia, afganistanin sotaa ja suomen nato-jäsenyyttä.

sKP:n ehdokkaat eivät vain puhu hyviä ja kauniita vaan myös toimivat konkreettisesti ammattiyhdistys- ja rauhanliikkeessä, kuntakamppailuissa ja laajalla rintamalla, aina siellä missä yhteiskuntaan vaaditaan ja tehdään

muutosta. työelämän ja pienituloisten arjen asiantuntemuksen ohella kulttuurivaikuttajien osallistuminen on ehdokaslistalle leimaa-antavaa.

sKP:n listojen ehdokkaat ovat aloitteellisia arjen turvan asioissa ja vaativat seuraavalla hallituskaudella perusturvaa nostettavaksi 900 € kuukaudessa työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille ja kaikille muille, jotka eivät pysty muuten saamaan perusturvaa.

Page 2: Uudenmaan Näköala 2/2011

2 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011

pääkirjoitus

Kilpajuoksu ArkadianmäelleVaalikampanjat käynnistyivät täysillä kun nu­merot saatiin varmistettua. Kaikki puolueet ovat malttamattomina odottaneet tätä het­keä, jolloin jokainen kynnelle kykenevä ehdo­kas säntää vaalikentille varustettuna esitteillä, karkeilla, pinsseillä ja muulla vaalien tuiki tar­peellisella oheismateriaalilla.

Kaikkien puolueiden vaatimukset näyttävät hämäävän samanlaisilta. Kaikki haluavat aut­taa ja puolustaa köyhiä, lapsiperheitä, eläke­läisiä, työttömiä, lapsia ja koiria. Kaikki kel­paa vieheeksi, kun kalastellaan ääniä turuilla ja toreilla.

Äänestäjä onkin siitä kiitollinen pyydystettävä, että toisin kuin suurin osa eläinkunnan muis­ta jäsenistä, se harvoin muistaa edellisten vaa­lien jälkeen kokemiaan vääryyksiä. Kunhan on mukava tunnelma vaalikojulla ja hyvät kahvit niin ääniä heruu.

Monet äänestävät kokoomusta, koska halua­vat samaistua menestyviin ja sliipattuihin eh­dokkaisiin, joiden hymy on niin leveä ja val­koinen, että heikompia häikäisee. Samalla he tulevat antaneeksi mandaatin sille, että heidän omia etujaan edelleen heikennetään. Demareis­sa vetoaa lämmin tunnelma ja pullan tuoksu. Valitettavasti heiltä ei juuri kokoomusta pa­rempia toimenpiteitä ole nähty.

Vihreät ja perussuomalaiset keskittyvät ki­nastelemaan maahanmuutosta. Onhan se tur­vallinen aihe kun ei haluta puuttua ihmisten todellisiin ongelmiin. Paljon haastavampaa kuin maahanmuuttajien määrän miettiminen olisi yhteiskunnan suunnan muuttaminen niin, että perusturvan jatkuvat heikennykset saatai­siin pysäytettyä. Hyvinvoinnin uudelleen ra­kentaminen vaatisi vielä isompaa muutosta.

Keskustalla on lautakasat ja muut rahoitus­sotkut, mutta joku jaksaa edelleen luottaa hei­hinkin niin paljon, että antaa valtakirjan jatkaa samaa menoa taas neljä vuotta. Onhan heillä se onnea tuova neliapila.

Missä sitten olisi jalat maassa olevia ehdokkai­ta, joihin voisi luottaa? Tässä lehdessä heitä on tarjolla jopa useita. He eivät ole ryvettyneet taloussotkuissa ja heillä on kokemusta ihan ta­vallisten ihmisten ongelmista. He eivät takerru lillukan varsiin vaan näkevät, että muutoksen on lähdettävä tavallisten ihmisten arjen ongel­mien ratkaisemisesta. He eivät pelkää toimia jatkuvasti – myös vaalien välissä – kansalais­järjestöissä, ay­liikkeen ruohonjuuritasolla ja erilaissa luottamustoimissa.

Rahaeliitti pitää huolen omistaan. Pitäisikö meidänkin jälleen muistaa hyvinvointiyhteis­kunnan rakentamisen eteen käyty pitkä taiste­lu? Antamalla valta vääriin käsiin taataan jat­kuvat heikennykset perusturvaan ja palvelui­hin, eikä mikään muutu.

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011SKP:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Maalis­huhtikuu 2011Yhteystiedot: Karhusuontie 75, 00780 Helsinkip. (09) 345 50 29, [email protected]

Päätoimittaja Tiina Sandberg, kuvat Toivo Koivisto ja Veikko Koivusalo, painatus Ta-Tieto Oy, Helsinki, painopaikka Upc-Print, Vaasa.

Köyhien asia eduskuntavaalien pääkysymysTerveyden- ja hyvinvoinninlai-toksen tekemä selvitys paljas-taa, että Suomen perusturvan taso on matala ja se on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehitykses-tä. THL:n mukaan osa perustu-lon varassa elävistä talouksista ei pysty kattamaan tuloillaan edes kohtuullisen minimin mukaista kulutusta.

Perusturvan varassa olevien kotitalouksien tulot riittävät kat-tamaan kohtuullisesta minimi-kulutuksen tasosta vain kaksi kolmannesta. Minimikulutuksen tason kattamiseen kuluu yksin asuvalta asumiskulujen jälkeen 575 – 660 euroa kuukaudessa. Kotitalouksien köyhyysriski on kasvanut vuodesta 1990 ja on hyvin korkea.

Vuonna 1995 yksin asuvan työttömän perusturva kattoi 77 prosenttia sopivaksi katsotun vähimmäisturvan tasosta. Viime vuonna se kattoi enää vain 62 prosenttia. Vuonna 2005 noin 150 000 suomalaista asui sel-laisessa kotitaloudessa, jonka bruttotuloista yli 90 prosenttia tuli perusturvaetuuksista. Näin asuvien määrä on kaksinkertais-tunut vuodesta 1990.

Köyhyys on lisääntynyt

Suomessa sinnittelee 700 000 ihmistä tuloilla, jotka ovat alle EU:n määrittelemän virallisen köyhyysrajan. Tämän lisäksi noin 200 000 ihmistä on vaarassa pu-dota tämän rajan alapuolelle. Vii-meisten kahden vuoden kulues-sa köyhien määrä on lisääntynyt sadallatuhannella ja 90-luvun laman jälkeen lapsiperheiden

köyhyys on kolminkertaistunut. Tämä kehitys on jyrkässä risti-riidassa porvarihallituksen pro-pagandan kanssa, jolla väitetään köyhien asemaa parannetun ja asialle tehdyn kaikki voitava.

Köyhyys ei johdu talouden yleisestä heikosta kehityksestä, vaan se on pitkän aikavälin tie-toisen politiikan tulosta. 90-lu-vun laman jälkeen alkoi jyrkkä tulojen uusjako, jota ryyditettiin heikoilla työehtoratkaisuilla, ve-ropolitiikalla ja sosiaaliturvan re-aalisella heikentämisellä. Niinpä palkkatulojen osuus kansantu-losta romahti historiallisen jyr-kästi ja pääomatulot kasvoivat räjähdysmäisesti.

VATT:n teettämän selvityksen mukaan ajanjaksolla 1990-2007 tuloluokista ylimmän kymme-neksen, johon suurin osa pää-omatulojen saajista kuuluu, re-aalitulot kasvoivat keskimäärin 4,9 prosenttia vuodessa alim-man tuloluokan tulokehityksen jäädessä 0,5 prosenttiin. Suuri-tuloisimmat kasvattivat reaali-tulojaan siis kymmenkertaisesti pienituloisiin nähden. Sitä en-nen vuosina 1966-1990 alim-man tuloluokan reaalitulokehi-tys oli keskimäärin12,3 prosent-tia vuodessa ja ylimmän 3 pro-senttia. Tulonjaossa tapahtui siis täyskäännös.

Vain SKP esittää köyhien asemaan parannusta

Kun lähes viidennes kansalaisis-ta elää köyhyydessä tai köyhyy-suhan alisina, luulisi köyhyyden poistamisen oleva kaikkien puo-lueiden asialistalla ykkösenä.

Mutta näin ei valitettavasti ole ja se kertoo siitä, että politiikan suuntaan ei haluta muutosta.

Porvaripuolueilla, Kokoomuk-sella, Keskustalla, RKP:llä ja kris-tillisillä ei ole mainittavia tavoit-teita köyhyyden poistamiseksi. Merkille pantavaa on se, ettei Pe-russuomalaisilla ole köyhyyden poistamiseksi muuta sanottavaa kuin kannattavat jo toteutettua takuueläkettä, joka ei ratkaise kovinkaan suurelta osin edes vä-himmäisvaatimuksia toimeentu-lon turvaamiseksi.

Sosialidemokraattien ja vih-reitten perusturvaesitykset eivät korottaisi perusturvan tasoa edes sille tasolle, jota THL omissa tut-kimuksissaan edellyttää minimi-tasoksi. Vasemmistoliiton esitys 750 euron perusturvasta korjai-si perusturvan nipin napin kah-denkymmenen vuoden takaiselle tasolle.

Vain SKP:n 900 euron perus-turvaesitys on tasoltaan ja katta-vuudeltaan sellainen, joka korjaa merkittävästi köyhien asemaa. Siihen sisältyvät vaatimukset ve-rotettavan tulon alarajan nosta-misesta 1100 euroon kuukaudes-sa ja 1500 euron minimipalkka-vaatimus vaikuttaisivat merkittä-västi myös ostovoiman lisäänty-miseen ja sitä kautta työllisyyden parantumiseen.

Äänestäjien, varsinkin pienitu-loisten kannattaa siis tutkia tar-koin kenen asialla mikin puolue tosiasiassa on ja tehdä äänestys-päätöksensä asiasisällön, ei leu-kojen louskutuksen perusteella.

ARTo VIITANIEMItoimitsija, Järvenpää

Heikoimmat tarvitsevat vahvat puolustajat

Osa meistä ihmisistä ei pärjää yksin. Ikä karttuu jokaisella. Vamma tai sairaus voi rajoittaa toimintakykyä. Silloin ihminen on tavallista enemmän riippu-vainen toisista ihmisistä ja yh-teisöstä. Ihmisoikeudet koske-vat kaikkia, mutta heikoimmil-la eivät aina toteudu. Lainsää-

däntöön ja käytäntöihin tarvitaan muutoksia.

Joskus viranomaiset tai asumis-yksiköt pyrkivät eristämään vam-maisen lainvastaisesti läheisistään. Suomeen tarvittaisiin Ruotsin lain-säädännön tapaan säädöksiä, jot-ka velvoittavat kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevät il-moittamaan, jos havaitsevat huo-noa kohtelua tai väärinkäytöksiä. Kehitysvammaisten erityishuol-losta annetun lain pakkokeinopy-kälä 42 ei ole inhimillinen. Kunti-en ”säästötoimet” kohdistuvat hel-

posti puolustuskyvyttömiin ja hoitohenkilökuntaan.

Kehitysvammaisten omaisten blogissa http://sydanpaikaltaan.blogspot.com kerrotaan näistä asioista. Blogissa on myös kysely eduskuntavaaliehdokkaille. Kannattaa tutustua. (JK)

perusturva taattava jokaiselle!

Arto Viitaniemi (vas.) ja Kai Kuokkanen kampanjoimassa Porvoossa.

Page 3: Uudenmaan Näköala 2/2011

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011 3

Kolumni

Muutama sana nuorisotyöttömyydestäTyön tekeminen ja omillaan pärjääminen yhteiskun-nassamme on keskeinen kysymys, nuoren - ja vä-hän vanhemmankin - itsetunnon ja yhteiskuntaku-van kehityksen kannalta, muista inhimillisistä teki-jöistä puhumattakaan. Nuorilta puuttuu töitä ja sa-maan aikaan puhutaan eläköitymisen aiheuttamasta työvoimapulasta.

Nuorten työllistymisen ongelmat ovat moninaisia, mutta keskeisimpiä ovat: Paperipakko ja toisaalta tar-jotun työn mielekkyys. Kun puhutaan työn mielekkyy-destä työntekijän näkökulmasta, monella nousee nis-kavillat pystyyn. Mitä ihmeen narinaa! Kyllähän sitä nyt päivän seisoo vaikka aidanseipäänä! Niin - päivän kyllä, viikonkin, puoli vuotta, vuosikymmenen... Toi-tähän riittäisi, siivooja: iltatöitä 2-3h illassa, tai osa-päivätyö sopimuksen mukaan, tai neljä ja puoli tuntia päivässä alkaen kello 5.00 joka päivä. Pakkaajille tun-tuisi löytyvän jatkuvasti hommia; kohdan muu osa-aikatyö alla aina 1-3 kuukaudeksi kerrallaan. Jääte-lönmyyjäksi? Työnkuvaus: kesätyö.Rehellisyyden ni-missä, mikäli lukiolaisella sattuu olemaan luppoaikaa ja taskurahan tarvetta, näitä voisi harkita, mutta ei näillä perhettä elätetä!

Olisihan niitäkin töitä tarjolla, joilla perheen voisi elättää, ainakin rakennus- ja sähköinsinööreille, eri-koistuneille lääkäreille ja taloushallinnon suunitteli-joille. Mutta, puhuttiinkos tässä nuorisotyöttömyydes-tä? Välistä puuttuu jotain? Niinpä tekee, rakennustyö-maan yleismies, putkimies, perushoitaja, teollisuus-työntekijä ja niin edelleen. Ilman vähintäänkin toisen asteen päättötodistusta ei nykyisille työmarkkinoille ole juuri asiaa. Perinteiset koulutusta vaatimattomat ammatit, joissa koulun jälkeen voi tovin mietiskellä tulevaisuutta, ovat sukupuuton partaalla. Paperipak-ko on tosiasia. Eipä sillä että niistäkään välttämättä mitään hyötyä olisi. Ulkomailta tuotava halpatyövoi-ma polkee paikallista palkkatasoa. Ulkomaisten vuok-ratyöfirmojen kautta saadaan työvoimalle lähtömaan palkka ja sosiaalivakuutusmaksut. Tämä riisto on saatava loppumaan. Kaikille suomessa töitä tekeville on taattava sama palkka ja samat sosiaalietuudet ja maksut. Yhteinen etu, se on kaikkien etu. Kaikille pa-rempaa palkkaa ja paremmat työolosuhteet, firmojen halpatyövoiman hyväksikäyttö vaikeammaksi ja siten nuorille työpaikkoja.

Joku voisi sanoa, että sehän rajoittaa EU:n perussopimus-ta vapaasta liikkuvuudesta. Ei se yksityishenkilön liikkumista rajoittaisi vaan alimman mah-dollisen palkkatason leviämis-tä. Toisaalta, jos tulkitsee EU:n sopimuksia halpatyövoiman hy-väksikäytön vapauden näkökul-masta ei ole ihme, että puheet työvoimapulasta eläköitymisen takia ovat hiljalleen vaienneet.

MILUTIN KRIVoKAPIcPuutarhuri, Hyvinkää

Hakunila on lähellä mutta niin kaukana

Miten puolustat julkista terveydenhuoltoa ja muita lähipalveluita?

Paljasta palvelun heikentäjät!

Kuntien vastuulla oleva tervey-denhuolto ja muut lähipalvelut eivät monin paikoin toimi kunnol-la. Mistä se johtuu? K-ryhmä eli kokoomus, Katainen, Kuntaliitto, kaiken karvaiset kauppakamarit ja kaiken kukkuraksi kontinen-tin konservatiivit ovat julkisesti tuotettujen palvelujen kimpussa ideologisista syistä. K-ryhmä oh-jaa vaikutusvallallaan kuntien, kuntayhtymien ja Sitran toimia - ja yksityistäminen etenee.

Keskeinen keino on kunnan omien palvelujen sabotointi. K-ryhmä huonontaa, karsii ja lopet-taa kunnan tuottamia palveluja voidakseen perustella ulkoista-misen ja yksityistämisen tarvetta.

Se hallitsee nyt päätöksentekoa, mutta sen valta on murrettavissa kuntalaisten yhteistyöllä. Ei nä-et ole vaikea ymmärtää toimivien lähipalvelujen merkitystä yksilön ja yhteisön hyvinvoinnille. Viime vuonna 30.000 vantaalaista puo-lusti terveysasemiaan, joukossa arvattavasti tuhansia k-ryhmän poliittisia tukijoita. Helsingin Kontulan terveysasema tuotti k-ryhmälle pettymyksen; kun asuk-kaat, terveysaseman henkilökun-ta ja johto, terveyslautakunta ja kaupungin terveysjohto panivat toimeksi. Tämä t-rintama rat-kaisi yhteistuumin Kontulan ter-veysaseman ongelmia viedäkseen k-ryhmältä perusteet yksityistä-miseen – ja onnistui siinä. Ko-koomuksen Helsingin Kontulasta aloitettu hanke terveysasemien yksityistämiseksi torjuttiin viime

vuonna.Kunnan tuottamien palvelujen

puolustamiseksi ja parantami-seksi on paljastettava niiden hei-kentäjät. Henkilökuntapulaan, työoloihin, työpaikan ilmapiiriin ja palvelutasoon saadaan paran-nuksia, jos halutaan. Mutta k-ryhmän käyttäessä valtaa palve-lut heikkenevät. Asukkaiden on yhdessä osoitettava halunsa pa-rempaan palveluun. Jätetään ko-koomuksen tekosyyt palvelujen ulkoistamiseksi omaan arvoon-sa. Luodaan t-rintamia Kontulan malliin lähipalvelujen puolesta.

JUHA KoVANENInsinööri, Vantaa

no maine” on porvarien tör­kein ja hakunilalaisia loukkaa­va perustelu terveyskeskuksen lääkäripulaan.

Hakunilan liikenneyhteydet ovat oikeistolle vaikea peruste­lu. Kun Hakunila perheneuvola siirretään Tikkurilaan tai sosi­aaliasema Länsimäestä Haku­nilaan, hyvät liikenneyhteydet tukevat heidän mielestään pää­töstä. Terveyspalvelujen joh­taja Timo Aronkytö kommen­toi viime talvena terveyskes­kuksia puolustaneen kansan­liikkeen vaatimuksia sanoen:

junat ja autot kulkevat, ei terveyskeskuksen sijainnil­la ole väliä.

Mutta, Hakunilan terve­ysaseman lääkäripulaan on keksitty uusi syy: Hakuni­lan HUONOT liikenneyhtey­det! Niin – lapsiperheen on helppo matkustaa bussilla palvelujen perässä Haku­nilasta tai Hakunilaan, mut­ta lääkäri ei sinne osaa. Si­jainti 700 m kehä­kolmosen pohjoispuolella on vähän syrjäinen. (JK)

Vantaan oikeiston peruste­lee ristiriitaisesti huonoa palvelua. Hakunila on perin­teikäs lähiö Itä­Vantaalla. Sen lähipalvelut ovat joutu­neet Vantaan oikeiston vai­non kohteeksi kuten myös Länsimäen, Korson, Mar­tinlaakson ja Seutulankin. Julkisten palvelujen karsi­minen on oikeiston ideolo­gista toimintaa yksityisten markkinoiden laajentami­seksi. Oikeisto joutuu kek­simään muka ”asiallisia” pe­rusteluja. ”Hakunilan huo­

Asumisen hinta on sietämättömällä tasolla

Uudellemaalle suuntautuu voi-makas muuttoliike, joka lisää jatkuvasti asuntojen kysyntää alueella. Monet Helsinkiin töi-hin tulevat eivät löydä sopivaa asuntoa Helsingistä vaan suun-taavat muihin Uudenmaan kun-tiin. Ilman alueellista suunnitte-lua ja ripeää asuntotuotannon tehostamista hinnat tulevat vain nousemaan.

Rakennuttajat pitävät tällä hetkellä asuntotuotannon tie-tentahtoen riittämättömänä, jot-ta asuntojen hinta pysyy korke-ana ja myyntivoitot jopa 50 pro-sentissa. Hallitus ei ole katso-nut aiheelliseksi puuttua tähän kaavoitetuilla tonteilla keinotte-luun, vaikka keinot siihen olisi-vat olemassa.

Suuret kaupungit eivät kaa-voita tarpeeksi asuntorakentami-seen, koska niillä on suuri intres-si rajoittaa muuttajien määrää. Aiheutuuhan jokaisesta muutta-jasta aina kuluja ja palveluiden tarve kasvaa. Valitettavasti tämä johtaa siihen , että asukkaat jou-tuvat käyttämään jatkuvasti kas-vavan osuuden tuloistaan asu-miseen. Myös tähän pystytään puuttumaan jos poliittista tahtoa vain löytyy.

Vuokrasäännöstelyn purkami-nen johti vuokrien kääntymiseen rajuun nousuun. Vuokrasääntely tulisi palauttaa asettamalla katto sille, miten törkeää vuokraa asun-noista voidaan vaatia. Asumisoi-keusasumisen lainsäädäntöä tu-lisi korjata niin, että asumisoike-usasukkaat saisivat asuntonsa hallintaansa, eivätkä enää olisi niin sanottujen yleishyödyllisten yhdistysten lypsylehminä.

TIINA SANDbERgYmpäristösuunnittelija, AMK,

Helsinki

jo riittää leikkaaminen-peruspalvelut pelastettava!

Page 4: Uudenmaan Näköala 2/2011

4 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011

Larry HuldénVantaaIntendenttiEnergiahuolto on turvattava niin, että se on paitsi tehokasta, myös ympäristön kannalta järkevää. Yliopistotutkimuksen riippumat-tomuus on säilytettävä. Ulkopuo-linen rahoitus ei saa rajoittaa tut-kijoiden vapautta.

Irma HautalaVantaaYo-merkonomiPerusturva on nostettava 900 euroon kuukaudessa. Tämä tar-koittaa työttömyysturvan perus-päivärahan, työmarkkinatuen, pienten eläkkeiden, opintorahan, toimeentulotuen perusosan, kun-toutusrahan sekä alimpien päi-värahojen tuntuvaa nostamista ja jakamista yhdeltä luukulta.

Lena HuldénVantaaDosenttiTuloerojen kasvu on pysäytettävä ja ryhdyttävä aktiivisiin toimiin, jotta tuloerot saadaan pienene-mään. Iäkkäiden avioparien pak-koerot hoidon järjestämisen ve-rukkeella on estettävä.

Timo KallinenHyvinkääTeatteritaiteen tohtoriKulttuurin rahoitusta on lisättä-vä ja sille on annetta oma arvon-sa. Kulttuuritarjontaa ei tule ar-vottaa vain yleisömenestyksen tai markkina-arvon kautta.

Markku KekäläinensitoutumatonEspooPutkiasentajaTyöttömyys on aina ollut halli-tukselle oman ohjelmansa mu-kaan eräs maamme suurimpia ongelmia. Silti sen poistamisek-si ei tunnu löytyvän poliittista tahtoa. Minulta löytyy. Keinotte-lu halpa- ja ilmaistyövoimalla on lopetettava.

Heikki KurttilaEspooTekniikan tohtoriSuomi pois Afganistanista ja eh-dottomasti ei Natolle. Sotilas-liittoihin sotkeutuminen ei pa-ranna Suomen turvallisuutta vaan päinvastoin. Natoyhteen-sopivien aseiden hankkimisen sijaan verovaroja tulee käyttää peruspalveluihin.

123 124 125 126

132Sippo KähmiSipooPostityöntekijäJo riittää porvarien leikkaukset ja yhteiskunnan peruspalvelujen alasajo, postinjakelua ette saa! 6 tunnin työpäivä ja 1500¬ mini-mipalkka. Alas ihmistä ja luontoa alistava pääoman pakkovalta! Älä äänestä poliittista kähmijää vaan poliittista Kähmiä.

Hannele Manner SitoutumatonEspooLastentarhanopettajaVammaisten ja rikosten uhri-en oikeudet ovat surkealla tolal-la. Niitä täytyy parantaa ja olen valmis tekemään töitä sen eteen. Myös alkoholisteille tulisi tarjo-ta enemmän ja parempaa apua heidän kamppaillessaan eroon riippuvuudestaan.

Markus MuttaSitoutumatonVantaaMuusikko, työsuhdeasiantuntijaAion murskata korruptoituneen eliitin! Varokaa köyhien riistäjät. Tulen hakemaan rahojanne ja jaan ne kansalle. Suomessa tar-vitaan tulonjaon uudistus, joka takaa tavallisille ihmisillekin riit-tävät tulot elämiseen.

Pentti Nurminen VantaaKirvesmiesPääurakoitsijan tilaajavastuun pitää koskea koko ketjua, jotta rikollinen toiminta ja harmaa ta-lous saadaan kitkettyä kokonaan. Paras ratkaisu tähän on urakoi-den ketjutusten kieltäminen.

133 134 135 136

Arjo SuonperäEspooVaratuomariEU ei ole valtio, vaan vain jäsen-maitten johtajien sopima vapaa-kauppaorganisaatio, jonka tar-koituksena ei ole jäsenmaiden kansalaisista huolehtiminen. Jos EU:ssa ei perusoikeuksia ja pe-rustehtäviä saada muutettua, on sieltä syytä erota.

Reijo TossavainenEspooErikoislääkäriPankkien tukemisen sijaan ve-rovarat pitää ohjata perusturvan parantamiseen. Venäjän kielen asemaa on parannettava. Tervey-denhuoltoa ei saa pilkkoa eri yri-tyksille ja tahoille, koska se vaa-rantaa potilaiden asianmukaisen hoidon.

Tapio TukiaSitoutumatonVantaaSiivoojaKaikki ihmiset tarvitsevat asun-non, se ei ole etuoikeus vaan ih-misoikeus. Yhteiskunnasta pitää saada tasa-arvoisempi ja siihen voidaan pyrkiä vähentämällä tur-haa byrokratiaa, joka tällä hetkel-lä vaikeuttaa ihmisten elämää.

Mailis VansénSitoutumatonKauniainenLaboratoriomestariPerusturvaa on korotettava 900 euroon ja taattava se kaikille si-tä tarvitseville. Tuki pitää jatkos-sa saada yhdeltä luukulta. Van-huksille on saatava inhimillinen ja turvallinen hoito ja vanhuspal-veluita on parannettava.

Marja Rakel VesterinenSitoutumatonEspooMuusikko, arkkitehti Veronmaksajien varojen yhtiöittä-miset ja myymiset sekä palvelui-den yksityistäminen vähentävät demokraattisen päätöksenteon mahdollisuuksia. Tämä kehitys on käännettävä päinvastaisek-si. Kalliista militarismista pitää luopua.

142 143 144 145 146

122

Page 5: Uudenmaan Näköala 2/2011

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011 5

Helsinki

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

000Etunimi SukunimisitoutumatonASUINPAIKKAkeittiöapulainen, valovaaja

000Etunimi SukunimiASUINPAIKKAtitteli/ammatti

Vaihtoehtolista

Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat Uudellamaalla

Numerot 122-148

Tuukka KoirikiviMäntsäläOpiskelijaTHL:n selvityksen mukaan sosi-aaliturvan taso ei riitä edes koh-tuulliseen minimikulutukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyi-set tuet ovat aivan liian pieniä hintatasoon verrattuna. SKP:n 900 euron perustulo on saatava voimaan.

Pertti KolehmainenEspooMetallimiesSuomi on pidettävä irti Natosta. Ydinvoiman lisärakentaminen on pysäytettävä ja nykyiset voi-malat on ajettava alas. Osinkojen ja pääomatulojen verotusta tulee kiristää huomattavasti.

Seppo KortelainenVantaaToiminnanjohtaja, lavaisäntäSuomalainen perinne - lavatans-sit - kunniaan! Liikuntasetelit on ulotettava tanssitoimintaan la-voille ja tanssipaikoille ja koulu-jen liikuntatunneilla on opetetta-va myös paritanssia. Tanssi tuo terveyttä ja hyvää mieltä, siksi sen harrastajia on tuettava.

Juha KovanenVantaaInsinööriIhmisiä pittää aktivoida ajamaan omia etujaan ja puolustamaan oi-keuksiaan. Oikeiston politiikalle on saatava sulku, eikä se onnistu kuin meidän yhteisellä työlläm-me. Paikallisesti toimien heiken-nyksiä vastaan!

Milutin KrivokapicHyvinkääPuutarhuriNuorisotyöttömyys vaatii toimen-piteitä. Se ei korjaannu nuoria rankaisemalla vaan luomalla oi-keita työpaikkoja, joista makse-taan kunnon palkkaa. Pätkätöillä voi hankkia lisätuloja, mutta kai-kille ja kaikkien elämäntilantee-seen ne eivät sovi.

127 128 129 130 131

Jori PorspakkaTuusulaAutoilijaPaikallinen on yleistä ja yleinen paikallista ! Jokelasta ei saa vie-dä viedä asemaa. Taistelu ase-man puolesta jatkuu edelleen, ei-kä periksi anneta. Paikalliset pe-ruspalvelut ovat jokaisen ihmisen perusoikeus.

Tuomas RoitoVantaaLähihoitajaopiskelijaPunaista valoa porvareille, tu-loerojen kasvattamiselle, rikkai-den ja suuryritysten/pääomien veronkevennyksille, rasismin vil-jelylle, rahan vallalle, kasvaville asehankinnoille ja koko hyvin-vointijärjestelmän alasajolle.

Rauni SalminenEspooTeatteriohjaajaTyöstä pitää maksaa kunnon palkkaa, ilmaistyön teettäminen työttömillä ei ole oikein. Rasismi ei ole ratkaisu ongelmiin vaan on-gelma itsessään. Ihmisten puo-lesta, ei pankkien!

Tiina Sandberg HelsinkiYmpäristösuunnittelija, AMKAsumisen hinta on täysin koh-tuuton. Omistusasujat maksa-vat maltaita asunnoistaan Uu-dellamaalla ja vuokralaiset siihen vielä voitot päälle. Asumisen hin-ta saadaan alas kartellit purka-malla, rakentamista lisäämällä ja kohtelemalla asumismuotoja tasapuolisesti.

Pentti StormJärvenpääEläkeläinenSuomen on pysyttävä poissa Na-tosta ja sen operaatioista. Suo-malaiset sotilaat tulee vetää he-ti pois Afganistanista. Finanssi-pääoman valtaa täytyy rajoittaa ja pääoman verotusta kiristää. Nämä varat voi sijoittaa parem-min peruspalveluihin.

137 138 139 140 141

Arto ViitaniemiJärvenpääToimitsijaTulonjako on laitettava uusik-si niin, että köyhemmätkin elä-vät ihmisiksi. Julkisetpalvelut on pidettävä julkisina, niitä ei pidä yksityistää. Oikeistolaiselle poli-tiikalle on laitettava stoppi, muu-ten ei asiat parane.

Iida YlönenSitoutumatonHyvinkääSiivoojaYdinvoiman tuotantokaareen liit-tyy paljon ongelmia, jotka nosta-vat muut energiantuotanto vaih-toehdot mielestäni sen edelle. Aion edelleen vastustaa ydinvoi-maa paitsi järkiperusteilla myös tunnepohjalta.

147 148

Page 6: Uudenmaan Näköala 2/2011

6 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011

Harmaa talous ja talousrikollisuus kuriinVantaalainen kirvesmies Pentti Nurminen (kuvassa) sanoo, et-tä rakennusalan ovat vallanneet kaikenkarvaiset keinottelijat ja kuponginleikkaajat. Pankkikrii-si puhkaisi kiinteistökuplan, ja rakennustuotanto pantiin uusjakoon 1990-luvun alussa. Synnytettiin kilpailu- ja alihankkijaketju-tus. Suururakoitsijat pääsivät kermankuo-rijoiksi. Alin lenkki, se joka palkkaa työn-tekijät, sai käteensä tuluskukkaron. Täl-lainen malli johti sii-hen, että laatu laski, ylikireä ja alihinnoi-teltu urakka kusi, ja yritys toisensa perään teki konkurssin. Sa-mat yrittäjät perus-tivat uusia, vaikka entistenkin palkat, työnantajamaksut, vakuutukset ja verot olivat hoitamatta. Ra-kennusliitto on joutu-nut näiden sotkujen selvittäjäksi.

Suomi keinottelijoiden veroparatiisi

Harmaatalous ja talousrikolli-

suus rehottavat erityisesti ra-kennusalalla. Asiasta on vaiettu pitkään ja porvarihallituksenkin asenne on enemmän harmaan ta-louden toimijoita suojeleva kuin sen kitkemistä haluava.

Verohallinnossa pitkän uran tehnyt Markku Hirvonen on ollut huutavan ääni korvessa. Val-tiontalouden tar-kastusvaliokun-ta teetti hänellä ja kumppaneilla laa-jan selvityksen. Sii-nä arvioidaan har-maan talouden ko-konaismääräksi 10 – 14 miljardia eu-roa vuodessa vuo-den 2008 tasolla. Tämä on 5,5 - 7,5 prosenttia brutto-kansantuotteesta. Veromenetykset ovat 5-6 miljardia euroa.

Rakennusalan harmaatalous pii-loutuu monimut-kaisiin aliurak-kaketjutuksiin ja

Suomen ulkopuolelle rekisteröi-tyjen yritysten verkkoon. Suur-yrityksillä on työvoiman värväys-toimistoja useissa maissa. EU-säännökset ja erilaiset verosopi-

mukset estävät ulkomaille rekis-teröityjen yritysten verotuksen ja työntekijöiden työehtojen nou-dattamisen valvonnan. Porvari-hallitus on minimoinut valvonta-resurssit. Suomesta on tullut kei-nottelijoiden veroparatiisi.

”Vain käänteinen arvonlisä-vero on vuosien taistelun tulok-sena saatu lakiin”, toteaa Pentti Nurminen.

Pääurakoitsija vastuuseen koko ketjusta

Rakennusliitolla on vahva organi-saatio, SAK:lla ohjelmallinen ju-listus ja hallituksella perusteelli-nen selvitys ja hyvät suositukset toimenpiteiksi. Tarvitaan vain po-liittista tahtoa. Valtion ja kuntien sekä suurten rakennusalan yri-tysten, kuten YITn, SRVn, NCCn, Lujatalon, Lemminkäisen ja mui-den tulee vastata siitä, että kai-kissa työkohteissa aliurakoitsi-joiden työntekijöiden työehdot ja -olosuhteet vastaavat suomalais-ta lainsäädäntöä ja sopimuksia.

”Pääurakoitsijan tilaajavas-tuun pitää koskea koko ketjua”, vaatii Nurminen.

Hänen mielestään rikollinen toiminta ja harmaa talous on ker-ta kaikkiaan kitkettävä kokonaan ja paras ratkaisu tähän on ura-koiden ketjutusten kieltäminen.

Korruptiotako Suomessa?

Pakina

Jos poliittiselle päättäjälle anne-taan huomattavaa etua, hänet to-dennäköisesti yritetään saada te-kemään antajaa hyödyttäviä pää-töksiä. Se on korruptiota. Onko sitä meillä? Suomea kuvaillaan vähiten korruptoituneeksi maak-si. Mitä mieltä on varatuomari Arjo Suonperä?

”Vaaliehdokkaalle tuntuvan vaalirahoituksen järjestäminen on osa suomalaista korruptiota. Sitä eivät ihmiset vain ole miel-täneet korruptioksi. Ison vaali-rahoituksen antaminen hyvin harvoin on pyyteetöntä, antaja odottaa saavansa vastineeksi it-seään suosivia päätöksiä. Muu-takin korruptiota, mutta parem-min piilotettua, toki löytyy”, vas-taa Suonperä.

”Demokratian kannalta pahin-ta korruptiota on, jos lahjotaan tiettyjä puolueita ja useita niitten ehdokkaita, joko yhden tai use-amman samaan tavoitteeseen tähtäävän lahjojan toimesta, jol-loin saadaan aikaan päättäjien voimasuhteisiin vaikuttavia va-lintoja”, toteaa Suonperä. ”Usein näissä merkittävissä korruptio-hankkeissa ei käytetä lahjojan omia varoja, vaan yhteiskunnan, jonkin yhdistyksen tai yhteisön varoja, joiden varoja antaja pää-see ohjailemaan.”

Avoimuuden on sanottu hillit-sevän korruptiota, mutta Suon-perästä se ei yksin riitä. ”Ärsyt-tävintä on verovarojen käyttö korruption tapaan. Monen mie-lestä viime vaaleissa tapahtu-nut mittava vaali-, puolue- ja lehdistötukien jako vain silloi-

sille eduskuntapuolueille ja nii-tä miellyttäville lehdille, mutta ei muille, tuntuivat, vaikka lakiin nojattiin, korruptiolta, jolla sen antamisesta päättäneet pyrki-vät varmistamaan puolueittensa eduskuntapaikat.”

Kun muut puolueet ja niiden ehdokkaat, kuten SKP, eivät saa-neet rahallista tukea eivätkä il-maista näkyvyyttä mediassa ja voineet esitellä tavoitteitaan, se vaikutti Suonperän mukaan olen-naisesti eduskunnan kokoonpa-noon. ”Harva ihminen tekee vaa-lipäätöstään sateessa ulkona nö-köttävän kunnallisen vaalitaulun luona tai vasta vaalikopissa. Va-linta tehdään sähköisen tai muun median luomien mielikuvien ja tietojen pohjalta. Eduskunnan päätökset puoluetukiaisista ja vaalituesta, sekä Ylen ja monen muun median ratkaisut ilmaises-

ta vaalinäkyvyydestä vain osalle puolueista, olivat aivan avoimia, joten ei pelkkä avoimuus korrup-tiota ehkäise. ”

Viime vaalien korruptio oli jo niin räikeää, että osa yritysten jakamista vaaliavustuksista ja synttärikemujen kustantamisis-ta johti poliisitutkintaan. Mutta kaikkeen korruptioksi epäiltyyn toimintaan ei poliisin toimesta puututtu. ”Euroopan Neuvoston korruption vastainen toimielin Greco kävi 2007 eduskuntavaa-lien yhteydessä tekemässä Suo-messa maatarkastuksen ja vas-taanotti laatimani SKP:n kante-lun Suomen syrjivästä puolue- ja vaalirahoituksesta ja Ylen ja muun median vain osalle puolu-eista antamasta ilmaisesta vaa-limainonnasta. Se johti siihen, että Greco ensi kertaa lähettää nyt näihin vaaleihin tarkkaili-joita seuraamaan, miten demo-kratian pelisääntöjä Suomessa noudatetaan.”

Suonperän mielestä vaaleissa on siirryttävä nykyaikaan. ”Kai-killa puolueilla tulee olla tasaver-tainen perusmahdollisuus saada äänestäjien tietoon omat vaalita-voitteensa ja ehdokkaansa säh-köisessä ja muussa mediassa. Se olisi omiaan hillitsemään kor-ruptiota ja parantaisi demokrati-an uskottavuutta verrattuna sii-hen, että nyt yhä useampi äänes-täjä voi kokea, että kansanedus-tajapaikka voidaan ”ostaa” suu-ren vaalirahoituksen antamisel-la muodollisesti aivan laillisesti, kun ehdokkaitten vaalinäkyvyys on ostettava markkinoilta.”

Se pyörii sittenkinPerussuomalaiset sanovat olevansa aatteen asialla. Mut-ta mikä tämä aate on? Se on jäänyt sivustakatsojalla ja myös kannattajille varsin epäselväksi. On ollut paljon tyhjää leuanlouskutusta ja suuri julkisuus. Isonrahan media on antanut Timo Soinille lahjaksi miljoonien eu-rojen edestä palstatilaa.

Persujen puheenjohtaja valottaa aatteensa taustaa Uusi Tie-lehdelle antamassaan haastattelussa. Ja Soini aate, on myös puolueen aate. Se kumpuaa taantumuk-sellisen katolilaisuuden opeista.

Soinille paavin opetukset, ettei marxismiin ja ateis-miin pidä sopeutua, on johtotähti. Tämän katolisen aat-teen perusteella perussuomalaisilla on vapaus vastustaa naispappeutta ja abortteja. Se antaa vapauden rajoittaa ihmisten keskinäissuhteita aina avoliiton tuomitsemises-ta lähtien.

Paavillinen ideologia on edelleen siinä ajassa, jolloin tervejärkisiä ihmisiä uhkasi roviolla polttaminen siitä syystä, että väittivät maapallon kiertävän aurinkoa.

H H H

Soinin ideologia-adjutantti on Jussi Halla-aho, joka te-kee johtajan puolesta likaisemmat työt jakamalla ihmisiä hyväksyttäviin ja hylättäviin ryhmittymiin. Tämä uusar-jalaisuuden esitaistelija vihaa erityisesti muslimimaail-masta kotoisin olevia ihmisiä. Halla-aho piilottaa avoi-men rasisminsa maahanmuuttokriittisyyden taakse.

Halla-ahon ihmiskäsitys saa ulottuvuuksia myös mui-hin ryhmittymiin kuin vain vihattaviin ulkomaalaisiin. Eräässä kirjoituksessaan hän perustaa ihmiskäsityksen-sä siihen onko ihmisellä välineellistä arvoa vai ei. Eli jos ihmisellä ei ole merkitystä taloudellisessa mielessä, ei hänellä ole juuri muutakaan merkitystä.

Ulkomaalaisilla – varsinkaan pakolaisilla – ei siis täs-sä ideologiassa ole arvoa. Mutta eipä Halla-ahon ideolo-gia anna mitään arvoa myöskään suomalaisille työttö-mille, eläkeläisille tai vammaisille. Lievää suurempi ris-tiriita onkin siinä, että persujen vouhkaaminen vetoaa parhaiten lähiöissä asuviin, joille tämä ideologia ei anna arvoa.

H H H

Persujen vaaliohjelma vahvistaa sen, että taantumuksel-lisesta ideologiasta seuraa sitä vastaavat poliittiset lähtö-kohdat. Soini pyrkii kalifiksi kalifin paikalla ja se näkyy siinä, että hän ei esitä mitään sellaista, joka vaarantaisi halitukseen osallistumisen ja nykyisen köyhiä kyykyttä-vän politiikan jatkumisen.

Oleellista on huomata juuri se, että persut eivät esitä mitään konkreettista muutosta. Soini arvostelee epäkoh-tia, mutta esityksen niiden korjaamiseksi puuttuvat.

Suurelta osin persujen vaalitavoitteet ovat lainatava-raa muiden eduskuntapuolueiden tavoitteista. Ilmasto-ohjelmahan varastettiin Metalliliitolta, jonka vaalipääl-likkö Putkonen taas oli kopioinut Teknologiateollisuuden ydinvoiman lisärakentamista vaativasta paperista.

Mikään ei muutu persuja äänestämällä. Muutokseen tarvitaan ihan muita voimia.

obSERVER Varatuomari Arjo Suonperä syyttää Suo-mea löysästä korruption valvonnasta.

H Ilmestyy kerran viikossa H Tarjous voimassa vaaleihin asti (17.4.2011)

tutustumistarjous 3 kuukautta vain 10 euroa!

H tilaukset: p. (09) 774 3810 tai www.tiedonantaja.fi

Page 7: Uudenmaan Näköala 2/2011

UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011 7

Nato on huono ja vaarallinen brändin parantaja

KommunISTIT KIerTueellaVantaan toritelttailut klo10-13.00

espoon toritelttailut klo 15-17.00

maalISKuu 26.3. ostoskeskustapahtuma, Tikkurila, myyrmäki, espoonlahti, espoon keskus,Heikintori ja matinkylä. Puoluepoliittista kisailua ja keskustelua ympäri uuttamaata.

26.3. Järvenpää, klo 10-14.00

27.3. Korson maalaismarkkinat, Vantaa

28.3. Keskustelutilaisuus länsimäen palveluista. Klo 18-20.00 ostoskeskuksen asukastilassa. Tilaisuuden järjestävät Juha Kovanen, Kimmo Kiljunen, olesja Selivanova ja Jussi Saramo.

30.3. latokaski, espoo

HuHTIKuu 2.4. Tikkurilan kevätmarkkinat, Vantaa

2.4. Hyvinkää klo 10-13.00

2-3.4 Suomen sosiaalifoorumi, Helsinki, Dagmarinkatu 3. www.sosiaalifoorumi.fi

5.4. niittykumpu, espoo

5.4. Hakunila, Skomarsin torp-pa, ratsumiehenpolku 1. Klo 18-20.00 Keskustelutilaisuus pienituloisten yhdenvanhem-man perheiden ongelmista. Järjestää lapsilisä-projekti ja Pienperheyhdistys.

7.4. Tapiola, espoo

9.4. Hakunila, Vantaa

9.4. mäntsälä, klo 11-14.00 mäntsälän torilla

9.4. Porvoo, klo 11-14.00 Porvoon torilla

10.4. klo 16-19.00 Valtioiden alasajo, matinkylän Pirtti, keskipäivänkuja 4, espoo. Tilaisuus on kaikille avoin.

13.4. alakivenlahti, espoo

16.4. myyrmäki, Vantaa

16.4. lohja, klo 11-12.30 lohjan tori

16.4. Karjaa, klo 13-15.00 Karjaan tori

16.4. Kerava, klo 11-13.00 City-marketin aukio

Viime joulun alla presidentti Martti Ahtisaari esiintyi TV1:n Ykkösaamussa Nato-asiassa. Ahtisaari totesi Naton ja Venäjän suhteen lähentymisen myöntei-senä asiana. Edelleen hän totesi, ettei Nato ole uhka tänä päivänä Venäjälle. Hän myös harmitte-li, ettei Suomessa jakseta ottaa askelta liittymiseksi Naton jäse-neksi, mikä hänen mukaansa on tärkein rauhanturva-operaatio tänäpäivänä.

Ahtisaari näkee Naton mo-dernina kansainvälisenä tur-vallisuusjärjestelmänä. Hänen mukaansa Natosta ulosjäämi-

nen tekee Suomesta oudon kum-majaisen ja heikentää maamme ”brändiä”. Presidentti Ahtisaari on näkyvimpiä Nato-intoilijoita maassamme.

Nato perustettiin vuonna 1949 Washingtonissa. Kylmän sodan aikana liittyessään Natoon Eu-roopan maat joutuivat samalla hyväksymään salaisen sopimuk-sen, jonka nojalla Nato perusti, varusti ja koulutti amerikalai-sen tiedustelupalvelun, CIA:n ja brittiläisen tiedustelupalvelun, M16:n tuella salaisia aseellisia vastarintaryhmiä Neuvostoliiton miehityksen varalta. Näitä ns.

stay behind -ryhmiä perustettiin kaikkiin Nato-maihin ja muuta-maan sitoutumattomaan Euroo-pan maahan. Kun Neuvostoliit-to ei hyökännytkään, jotkut sa-laiset armeijat aloittivat omassa maassaan terrori-iskuja, joissa murhattiin useita ihmisiä, jou-kossa satunnaisia ohikulkijoi-ta. Iskuista terroristit syyttivät kommunisteja.

Sveitsiläisen tutkijan Daniele Ganserin Gladio-ilmiötä koskeva tohtorinväitöskirja hyväksyttiin vuonna 2001. Asian ajankohtai-suuden vuoksi Ganser laajensi väitöskirjansa teokseksi NATON

SALAISET ARMEIJAT. Kirjaan on koottu Naton salaisten armeijoi-den tunnetut terrori-iskut ja muu toiminta 15 maassa, myös Suo-messa. Kirja on ilmestynyt suo-meksi v. 2009 Rauhanpuolusta-jien ja Liken kustantamana.

Presidentti Ahtisaari haaveilee Suomen kohentavan ”brändiään” liittymällä Natoon, jolla on rikolli-nen menneisyys(?). Liittymällä sii-hen Suomi tosiasiassa menettää kansainvälisesti arvostetun ase-mansa puolueettomana rauhan-välittäjänä kriisitilanteissa. Jos Suomi olisi vuosia sitten liittynyt Natoon, ei presidentti Ahtisaarta olisi kutsuttu YK:n rauhanvälitä-jäksi, ja Nobelin rauhanpalkinto olisi jäänyt saamatta.

Kylmän sodan aikana Naton rooli oli estää vasemmiston me-nestyminen Euroopassa. Nyt sen rooli on olla Yhdysvaltain sota-seikkailujen tukijärjestönä ja maksajana. Kaikki uudet Nato-maat osallistuivat USA:n masi-noimiin sotiin Afganistanissa ja Irakissa.

Naton ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä hyvät. Tämä on kui-tenkin vain diplomatiaa, mikä ei poista sitä tosiasiaa, että Nato on lähtökohtaisesti Venäjää vastaan varustautunut sotilasjärjestö. Suomen sitoutumattomuus on Suomelle itselleen parasta tur-vallisuuspolitiikkaa eikä ole Ve-näjälle yhdentekevä asia.

Suomalaiset ovat jo nyt arvos-tettuja maailmalla. Me emme tar-vitse ”brändinkohennusta” sota-seikkailujen avulla.

HEIKKI KURTTILA Tekniikan tohtori, Espoo

Det tar bara en dag för politiker att svänga i kärnkraftsfråganFredagen den 11 mars, 14.46 lokal tid hände det, som inte skulle hända. Japan drabbades av det femte kraftigaste uppmätta jordskalvet i världen. Östra Japan drabbades av en tsunami och reaktorer i kärnkraftverket Fukushima 1 exploderade. Före den 11 mars var kärnkraften det klimatsmarta sättet att klara framtidens energiförsörjning. Våra gröna sitter med i regering som har flaggat för kärnkraft med nya tillstånd. I maj 2010 var användningen av inhemsk arbetskraft det enda problemet för Mari Kiviniemi när det gällde nya kärnkraftverk. Den 16 mars uttalade hon sig i Kauppalehti om att nya kärnkraftverk inte borde få tillstånd under nästa regering.

Det är inte bara våra egna politiker som är snabba att vända kappan efter vinden. Allra snabbast har Tysklands förbundskansler Angela Merkel

varit. I juni 2008 dundrade hon på i kärnkraftsfrågan. Avvecklingen av de tyska kärnkraften var löjlig, så länge den innebar att Tyskland köpte kärnkraftsproducerad energi från Frankrike och att elpriserna kommer att fördubblas inom 5-7 år. I fjol fick följdriktigt de tyska kärnkraftverken tolv års tilläggstid. Omedelbart efter katastrofen i Japan uttalade sig Merkel på nytt. Tyskland kan inte återgå till det vanliga. Japan har visat på risker som inte kan avfärdas helt. Det tyska beslutet om att förlänga kärnkraftverkens livstid sköts raskt upp med tre månader.

Vad är det som har hänt? Sannolikheten för att en jordbävning på över 9 på Richterskalan med en åtföljande tsunami ska drabba Nordeuropa är minimal. Vi sitter mitt på den fennoskandiska skölden med för jordens förhållanden en synnerligen stabil berggrund. Det hamstras friskt jodtabletter på de finländska apoteken fastän den

strålningsdos som kan nå oss från Japan knappast behöver vara större än en tandröntgen vart femtionde år.

Det har nu visat sig att atomenergiorganet IAEA varnade Japan över säkerhetsreglerna i de gamla kärnkraftsanläggningarna redan 2008. De var inte konstruerade för att klara en kraftig jordbävning. Men Tepco (Tokyo Electric) har skapat en företagskultur med manipulering, förtigande av incidenter och förfalskande av rapporter. Den japanska regeringen har inte hindrat utvecklingen. Den motsatte sig ett domstolsbeslut som skulle stänga ett annat föråldrat kärnkraftverk med bristande förmåga att klara en jordbävning. I skrivandes stund är utgången av händelseförloppet vid Fukushima ännu osäkert.

Fukushima väcker frågor. Hurudan blir säkerheten i Olkiluoto, om det någonsin blir färdigt? Var det nödvändigt att bygga en av världens största

anläggningar och av en helt ny typ som bäst kan karakteriseras av förleden proto-. Kan kvaliteten på arbetet faktiskt vara fullgott efter alla kedjor av underleverantörer? Tragedin i Fukushima är ett resultat av att det japanska kärnkraftbolaget med den japanska regeringens goda minne harsatt inkomster och börsnoteringar framom säkerhet. Det kan också hända i Finland.

LARRy HULDENIntendent, Vanda

toiv

o K

oiv

isto

kenkäärahaeliitille!

ei natolle!-joukot pois afganistanista!

SKP:n mielestä pääesikunnasta ei saa tehdä Natoesikuntaa.

Page 8: Uudenmaan Näköala 2/2011

8 UUDENMAAN NÄKÖALA 2/2011

Opetusministeriön kikkelilisä huippu-urheilulleKulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on vastuussa ta-sa-arvoasioista. Sen vuoksi on-kin syytä tutkia miten tasa-ar-vo toteutuu huippu-urheilussa. Tietenkin Wallin ei voi sille mi-tään, että miesurheilijoille mak-setaan suorituksista naisurhei-lijoille huomattavasti enemmän. Jalkapalloilija Mikael Forsellillla on ollut ihan erilaiset mahdolli-suudet ansaita potkimalla palloa, kun hänen sisarellaan Christina Forsellilla. Jotain Wallin kui-tenkin voisi tehdä. Hän voisi esi-merkiksi huolehtia siitä, että val-tion tuet huippu-urheilulle tuke-vat tasa-arvoista yhteiskuntaa ja naisten mahdollisuudet saavut-taa kansainvälistä menestystä.

Opetusministeriön tehtävänä on edistää kilpa- ja huippu-ur-heilua ja luoda sille menestymi-sen edellytyksiä. Opetusministe-riön omien ohjeiden mukaan teh-tävänä ei ole tukea taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilais-urheilua. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön rahoittamien urheilija-apurahojen avulla pyritään tur-vaamaan urheilijan mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Varsinkin kansainvälistä me-nestystä tavoittelevan urheilijan on tärkeätä saada tukea, koska vasta menetys avaa mahdollisten sponsorien kukkaron. Sen vuoksi onkin tärkeätä kysyä miksi mies-

ten menestys opetusministeriön taholta pidetään tärkeämpänä kuin naisten? Eikö olisikin syytä huolehtia myös siitä, että tytöille saadaan esikuvia ja kannustusta liikkumiseen.

Keskeinen tapa tukea huippu-

Ambulanssi takaisin!Tuusulan valtuustopuolueet päättivät lopettaa säästösyi-hin vedoten Jokelan yöpäi-vystysambulanssin toiminnan 1.1.2007. Tämä päätös merkit-see sitä, että liki 8.000 ihmi-sen perusturvaan syntyy vaje, joka vaarantaa terveyden tai jopa hengen. Jokelan yöpäi-vystysambulanssin hälyalu-eeseen kuului Jokelan ja Kel-lokosken lisäksi myös Nurmi-järven Nukarin ja Hyvinkään Kaukaksen taajamat.

”Tein eduskunnan oikeus-asiamiehelle valituksen ambu-lanssitoiminnan lopettamises-ta, jossa korostin, että Tuusu-lan kunta rikkoo kansalaisten oikeutta saada perusturvapal-veluun kuuluvan ensihoitonsa tasapuolisesti myös Pohjois-Tuusulassa”, sanoo jokelalai-nen Jori Porspakka.

Tähän Tuusulan kunta il-moitti, että se tukeutuu mui-den lähialueen kuntien am-bulanssipalveluihin ja väitti ambulanssin saapuvan tällä järjestelyllä paikalle 10 mi-nuutissa. Tämä on osoittau-tunut lupaukseksi, joka ei ole toteutunut, ja siksi yöpäivys-

Ei uusia ydinvoimaloita LoviisaanSKP:n Uudenmaan piirijärjestö ei kannata uusien ydinvoimaloiden rakentamista Loviisaan. Japanin traaginen ydivoimalakatastrofi kertoo taas kerran miten riskial-tista sähkön tuottamien ydinvoi-malla on. Käytetyn polttoaineen varastoinnin ongelmat ovat tässä onnettomuudessa nousseet esil-le riskitekijänä, joka on entistä vakavammin otettava huomioon myös Suomessa.

Loviisan ja Olkiluodon voima-loiden yhteyteen on varastoituna suuret määrät käytettyä poltto-ainetta, eikä sen loppusijoittami-seen ole olemassa riittävän tur-vallista ratkaisua. Ydinteknolo-gia on ainoa tuotantomuoto, joka

YdinvoimastaOlin reilun vuoden ikäinen, kun Tšernobylissa sattui onnetto-muus. En itse tietenkään muis-ta tapahtuneesta mitään, mutta jonkinlaiset jäljet silti jäivät. Asi-asta puhuttiin vuosien varrella paljon. Joku muisteli löytäneensä paljon neliapiloita kesällä 1987. Lapsena luulin, että ydinvoima olisi vaarallisuutensa vuoksi jä-tetty historiaan ja teinivuosina luulin ydinvoman vastaisiin mie-lenosoituksiin osallistumisen pi-tävän sen siellä.

Kuinkas sitten kävikään? Vuonna 2002 eduskunta äänes-ti viidennen ydinvoimalaitosyksi-kön rakentamisen puolesta. Jär-

nostettiin nykyiselleen, 7.500 €.Vuosina 2008–10 jaettiin nai-

sille yhteensä 1.266.000 € ja mie-hille melkein tuplasti enemmän, 2.233.500 €. Isoja, eli 15.000 eu-ron apurahoja jaettiin 70 naiselle ja 105 miehelle. Pieniä, eli 6.000–7.500 euron apurahoja jaettiin ainoastaan 31 naiselle, mutta 91 miehelle. Ottaen huomioon että pienet apurahat jaetaan pääai-sassa henkilöille joilla ei ole ar-vokisamenestystä, mutta joiden katsotaan olevan edellytyksiä sii-hen, niin opetusministeriö suosii törkeällä tavalla miehiä naisten kustannuksella.

Verovarojen käytössä on syy-tä huolehtia oikeudenmukai-suudesta. Tyttöjen mahdollisuu-det tähdätä huipulle ei saisi pie-nentää vanhentuneiden asen-teiden vuoksi. Wallinin olisi siis syytä hoitaa tehtävänsä tasa-arvoasioita.

LENA HULDéNDosentti, Vantaa

Naisille ja miehille jaetut apurahat euroissa 2008-2010

urheilua on opetusministeriön myöntämät urheilijoiden apura-hat. Niiden avulla pyritään tur-vaamaan urheilijan mahdolli-suus täysipainoiseen harjoitte-luun. Kyseessä ei ole pikkusum-mia. Vuosina 2008–10 myönnet-

tiin yhteensä melkein 3,5 miljoo-na euroa apurahoina urheilijoille. Ministeriöllä on kahden suurui-sia apurahoja. Isot apurahat oli-vat 15.000 € vuodessa. Vuonna 2008 pieni apuraha oli 6.000 € ja seuraavana vuonna summaa

tysambulanssin palauttamiseksi kerätään edelleen nimiä kunnal-lisen neuvoa-antavan kansanää-nestyksen suorittamiseksi.

Porspakka sanoo, että kan-sanäänestysadressi pyritään jät-tämään tänä keväänä Tuusulan kunnalle.

”Jokelan yöpäivystysambu-lanssin lakkauttamisesta sa-nottiin syntyvän 200.000 euron säästöt. Nyt samat henkilöt, jotka olivat lopettamassa ambulanssi-päivystyksen, ovat tehneet aloit-teen jäähallin rakentamisesta Jokelaan.”

Porspakan mielestä on käsit-tämätöntä, että 8.000 kansalai-sen peruspalvelua heikennetään kunnan menojen säästämisek-si ja nyt löytyy helposti vero-varoista, jopa miljoonia euroja hallihankkeeseen.

JoRI PoRSPAKKAAutoilija, Tuusula

kytyin suuresti. Ehkä itkinkin hieman.

Aikuistuttuani olen yrittänyt suhtautua asiaan järkevämmin. Energiantarve kasvaa koko ajan ja samaan aikaan päästöjä tuli-si vähentää. Ydinvoima voisi olla hyvä ratkaisu edellämainittuihin ongelmiin. Koko tuotantokaareen liittyy kuitenkin ongelmia, jotka nostavat muut energiantuotan-to vaihtoehdot mielestäni edelle. Annan itselleni luvan suhtautua ydinvoimakysymykseen jatkos-sakin myös tunnepoh-jalta.

IIDA yLÖNENSiivooja,

Hyvinkää

onnettomuustilanteessa joh-taa vakaviin ihmisten turval-lisuuteen ja terveyteen koh-distuvia uhkia. Suuronnetto-muudet johtavat myös siihen, että vaurioituneita laitoksia ei voida enää ottaa käyttöön, joka merkitsee valtavia talou-dellisia menetyksiä.

Ydinvoimaan perustuva energiapolitiikka ja myönne-tyt ydinvoimaloiden rakenta-misluvat on tulevalla edus-kuntakaudella saatettava uudelleenarvioitavaksi. On lähdettävä välittömästi uu-siutuviin energialähteisiin pe-rustuvan sähköntuotannon ja energiapolitiikan tielle ja hylättävä asteittain ydintek-nologiaan perustuva tuotan-to kokonaan.

SKP:N UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖ Ry

Ei lisää ydinvoimaa Loviisaan tai minnekään muuallekaan.