Uudenmaan Näköala 1/2012

UUDENMAAN

NÄKÖALA

Alku on lähellä2010 eurooppalaiset yleislakot marssivat leikkauksia ja eu-komentoa vastaan. hulluna vuonna 2011 kaadettiin diktaattoreja ja haastettiin rahan valta kaikkialla maailmassa.

koittaako 2012 kapitalismille maailmanloppu?

pia

lyy

SkP:n uuDenMAAn PIIRIn lehTI 1/2012 www.skpuusimaa.fi

mikä ihmeen presidentti? H s.3

sairasta terveyspolitiikkaa H s. 4

occupy hyvinkää & vantaa! H s. 8

eu-kuRI vAI DeMokRATIA?

H s. 2 & 3

2 UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2012

pääkirjoitus

Maailmanlopun meiningeissä

Uusi vuosi 2012 alkoi riehakkaan myrskyisissä tunnel-missa. Suomessa sadat tuhannet ihmiset värjöttelivät raikkaan talvisään sijaan pimeässä vesisateessa vailla sähköjä. Sähköyhtiö Fortum totesi kaiken olevan täy-sin hallinnassa, kunhan asiakkaat vain ovat muistaneet hankkia tarpeeksi ruokasäilykkeitä ja polttopuita. Maa-ilmanlopun meininki, totesi eräs espoolainen.

Hurjimmissa ennusteissa vuotta 2012 onkin jo po-vattu maailmanlopun ajankohdaksi. Tällä kertaa alku-peräiskansojen kivikalentereja luovasti tulkitsemalla taivaan on laskettu putoavan niskaamme viimeistään 23. joulukuuta. Kannattaa muistaa kun suunnittelee talvilomiaan.

H H H

Ei kuitenkaan tarvitse olla mikään selvänäkijä ennus-taakseen, että 2012 tulee olemaan suurten kriisien ja mullistusten vuosi. Euroopassa riehuva finanssimyrsky murentaa toisista valtioista rakenteet, toiset se on kaata-massa kokonaan. Kreikassa, Portugalissa, Britanniassa ja Irlannissa on kuvainnollisesti sanottuna istuttu pime-ässä jo useamman vuoden.

Talouskriisin lisäksi on käsillä akuutti demokratian kriisi, kun markkinadiktatuuri valitsee huonosti käyt-täytyville maille parempia johtajia. EU, EKP ja IMF to-sin kilvan vakuuttavat kaiken olevan täysin hallinnassa, kunhan pankeille riittää tukea.

Eikä täällä kotimaassakaan tuleva vuosi ruusuiselta näytä. Kauniista puheista huolimatta kokoomusjohtoi-nen hallitus ei talouskurillaan ole saanut aikaan kuin uuden taantuman. Vaikka köyhyys, pitkäaikaistyöttö-myys ja nuorison syrjäytyminen jatkavat kasvuaan, ke-väälle ollaan laatimassa jälleen uusia leikkauslistoja.

Erityisesti kunnat tulevat olemaan tänä vuonna ko-van paikan edessä, kun Virkkunen, Urpilainen ja Sasi pääsevät saksimaan. Kaikki on hallinnassa, he tulevat sanomaan, kunhan tehdään vaikeita päätöksiä ja kiris-tetään vähän vyötä.

H H H

Reiät vöistämme ovat nyt loppuneet. Edellisvuonna kaik-kialla maailmassa esiin nousivat mielenosoittajien jou-kot, jotka teltoistaan toreilla ja kaduilla julistivat, ettei tätä maailmanlopun meininkiä enää tarvitse hyväksyä. Myös täällä Suomessa sinnikkäät torikokoukset Helsin-gissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa ovat näyttäneet, ettei pimeässä pohjolassakaan tarvitse alistua.

Kun kevät koittaa, minä ennustan että tämä uudenlai-nen todellista demokratiaa vaativa liike tulee nousemaan ennennäkemättömällä tavalla. Se tulee näyttämään, että vuoden 2012 ei tarvitse olla katastrofikapitalismin aihe-uttama taloudellinen maailmanloppu. Vuosi 2012 voi-daan sen sijaan muistaa vuo-tena, jolloin näytimme ettei kapitalismi ole hallitsematon luonnonlaki.

Yhdessä se voidaan pysäyttää.

Sippo KÄhMiSKP:n Uudenmaan piirisihteeri

www.spkahmi.fi

UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2012SKp:n Uudenmaan piirijärjestön lehti Kevät 2012Karhusuontie 75, 00780 Helsinkip. (09) 345 50 29, [email protected]

Päätoimittaja Sippo Kähmi Painatus Ta-Tieto Oy, Helsinki

pANKiN roSvot KiiKKiiN!”Pankkiryöstö ei ole mitään ver-rattuna pankin perustamiseen”. Tämä vanha sanonta on käynyt liiankin kanssa toteen, kun olem-me seuranneet eurooppalaista ja maailmanlaajuista talouskriisiä. Varsinaista ryöstötoimintaa ovat kaikki ne kriisin ratkaisuyrityk-set, joilla jaetaan euromaiden ve-ronmaksajien – tavallisten työ-tätekevien – rahoja kymmeniä ja satoja miljardeja euroja pankkien ja keinottelijoiden pohjattomaan mustaan aukkoon.

Rahaa jaetaan Irlannin, Portu-galin, Kreikan, Italian, Belgian ja kohta myös muiden maiden valti-onkassojen kautta suurpankeille. Rahat eivät mene näiden maiden kansojen hyväksi. Kansoille on varattu muita lääkkeitä. A-luo-kan maiden Ö-luokan ministerit vaativat pankkituen jakamisen li-säksi ja ehtona sosiaaliturvan ja palkkojen leikkaamista, julkisten palvelujen karsimista ja eläkeiän

korottamista. Nämä samat miste-rit tekevät saman tempun omien maiden kansalaisille.

Suomen kokonaisvastuut ovat eurokriisin hoidon edetessä nousseet jo 50 miljardiin euroon. Ministerit puhuvat sijoittajavas-tuusta, vakuuksista ja vakaudes-ta. Mitään sijoittajavastuuta ei kuitenkaan ole niin kauan kuin pankit ovat sijoittajien omistuk-sessa. Mitään vakuuksia ei ole, eikä voi olla, niin kauan kuin pankkeja ei laiteta vastuuseen. Mitään vakautta ei synny niin kauan, kun kriisin hoito on kuin bensan heittämistä liekkeihin.

Vastarinta ja vaihtoehto

Euroopassa kansalaisten mitta on alkanut täyttyä. Erityisesti ay-liike on aktivoitunut kapitalismin vastaiseen toimintaan. Satoja tu-hansia työläisiä on ollut liikkeel-

lä hallitusten leikkauspolitiikkaa vastaan kaduilla Kreikassa, Ita-liassa, Espanjassa, Portugalissa ja Belgiassa. Myös Amerikassa on noussut uusi laaja Wall Street-liike vastustamaan pankkien ja keinottelijoiden ylivaltaa ja vaati-maan todellista demokratiaa.

Vastarintaliikkeissä on yhä selkeämmin nousemassa esiin se johtopäätös, että kyse on jär-jestelmäkriisistä, joka ei ratkea markkinoiden ehdoilla eikä kei-noilla. Kapitalismi on syvässä kriisissä. Siksi tarvitaan syvälle meneviä järjestelmän rakentei-siin puuttuvia ja pääoman val-taa rajoittavia muutoksia. Tarvi-taan todellista demokratiaa sekä oikeudenmukaista ja sosiaalista tulojen jakamista.

Arto viitANiEMiSKP:n Järvenpään pohjoisen

osaston puheenjohtaja

>> www.skpuusimaa.fi/jarvenpaa

UudenmaanKommunistiMielipiteet - Teoria - Videot - Blogit.

>> www.uudenmaankommunisti.net

SKp Uudenmaan piiri FacebookissaUusimmat tapahtumat ja keskustelut

>> www.facebook.com/skpuusimaa

Uudenmaan kommarit youTubessaajankohtaista reportaasia, videoita....

>> www.youtube.com/user/skpuusimaa

U K o m N U Uudenmaan Kommunistiset Nuoret

>> ukomnu.blogspot.com

Luokkatietoinen vaihtoehtomedia verkossa!

28. marraskuuta Nordean pääkonttorin edessä vaadittiin pankkeja tilille.

arj

O S

UO

npe

rä

UUDENMAAN NÄKÖALA 1/2012 3

nuorten ehdokas ei ole selvillätavan Suomea valtionpäämiehe-nä. Myös vaalitavan tuottama jul-ma matematiikka mietityttää.

– Tiedän ainoastaan ketkä eh-dokkaista ovat sellaisia, joita en ainakaan virkaan halua.

Niinistön Nato-myönteisen linjan Ylönen haluaa torjua, mut-ta vaihtoehdot epäilyttävät.

– Hyvän ehdokkaan puuttumi-nen tuli selväksi siinä vaiheessa, kun Väyrynen pääsi kolmen vä-hiten huonon listalle – vain sil-lä perusteella, että kaikista mah-dollisista Paavoista eurokriittinen vaihtoehto saattaisi saada aikaan vähiten peruuttamatonta tuhoa.

– Ensimmäistä kertaa olen vaalien alla miettinyt asiaa sil-tä kannalta, kenellä ehdokkais-ta olisi oikeasti mahdollisuuksia voittaa vaalit. Ajattelin jo jossain vaiheessa äänestää Arhinmäkeä, mutta pelkään pahoin, että mah-dollisuudet Niinistöä varstaan ovat liian pienet, hyvinkääläinen nuori pohtii.

Idealismin sijaan äänestyspää-tös tuntuukin monelle muotou-tuvan nyt pragmatismin kautta. Omaa ääntä ei haluta ”tuhlata” ensimmäisellä kierroksella. Iida on mielessään jakanut ehdok-kaat kolmeen ryhmään.

- Ne, jotka eivät missään ti-lanteessa tule ääntäni saamaan (Niinistö, Lipponen ja Soini), ne joita en muuten vaan pidä var-teenotettavina vaihtoehtoina (Bi-audet ja Essayah) ja ne loput, joista en vielä tiedä kenelle ääne-ni antaisin.

Jos toisella kierroksella ovat

NiiNiStÖ, NAto, EUroKriiSi jA tULoErotHelsingin Sanomien teettämän mielipidekyselyn mukaan soti-lasliitto Naton vastustus Suo-messa on kasvanut entisestään. Nato-jäsenyyttä vastustaa 68 prosenttia kansalaisista. Run-sas vuosi sitten vastustajia oli 56 prosenttia (HS 21.12.2011). Pre-sidentinvaaligalluppien kärjessä on kuitenkin ehdokas, joka ei ole sitoutunut tähän kansan enem-mistön tahtoon. Sauli Niinistön mukaan ”Naton jäsenyys tulee todennäköisesti jossain vaihees-sa vastaan” ja EU:n kautta kul-jetaan kohti Natoa (12.11. Ykkö-saamu TV1).

”Suomella töissä”?

Vaikka presidentin valtaoikeuksia on supistettu, presidentti johtaa edelleen ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaa yhteistoiminnassa halli-tuksen kanssa. Vähintä mitä voi ehdokkailta edellyttää, on sitou-tuminen siihen, että hänen kau-dellaan ei valmistella eikä haeta Nato-jäsenyyttä. Miksi Niinistö ei suostu tähän?

Niinistö on pyrkinyt ehdok-kaana tekemään jonkinlaista hajurakoa kokoomukseen. Suh-tautumisessa Natoon hän ei ole-kaan ”Suomella töissä”, kuten vaalitauluissa lupaa, vaan tu-kee Nato-jäsenyyteen tähtäävää kokoomuksen linjaa. Tähän Na-to-suuntaukseen liittyvät myös Jyrki Kataisen hallituksen pää-tökset yli miljardin euron tilaus-valtuuksista armeijan asehan-

kintoihin ja suomalaisjoukkojen jatkamisesta Naton johdolla Afga-nistanin sodassa.

Vastuu tuloeroista

Niinistö esiintyy vaaleissa työn tunnuksilla. Toimiessaan valtio-varainministerinä 1996 – 2003 hän ajoi kuitenkin läpi leikkaus-listat, jotka lisäsivät työttömyyt-tä ja köyhyyttä. Juuri hänen mi-nisterikaudellaan työn ja pää-oman välinen tulonjako muuttui rajusti pääomapiirien hyväksi ja tuloerot kasvoivat Euroopan no-peinta vauhtia.

Niinistö ja hänen edeltäjänsä Iiro Viinanen ovat päävastuussa veroratkaisuista, joiden ansiosta

rikkaimman 5 000 suomalaisen ansiotulot ovat kasvaneet keski-määrin 34 prosenttia vuodessa ja 14-kertaa nopeammin kuin kan-salaisilla keskimäärin vuosina 1990 – 2007 (HS 31.12.2011).

Niinistö jatkoi myös porvari-hallituksen aloittamaa valtion-yhtiöiden yksityistämistä. Suu-rin osa valtionyhtiöistä ja valtion liikelaitoksista myytiin tai vietiin pörssiin. Yksityistämisen tulok-sena entistä harvempi on ”Suo-mella töissä” ja valtio on menet-tänyt miljardeja.

Koveneva eurokomento

Sauli Niinistö on ollut kansan-

Ääni Natoa ja oikeistoa vastaan

Maailmassa tarvitaan liittoutu-mattomia ja puolueettomia rau-han rakentajia. Siksi on syytä sanoa EI Niinistölle ja muille Na-toa tukeville ehdokkaille ja vaa-tia suomalaisjoukkojen vetämistä pois Afganistanista.

Suurin uhka suomalaisten tur-vallisuudelle on nyt finanssikriisi ja lama. Sitä ei torjuta Niinistön eurokurilla – ei myöskään syyl-listämällä Timo Soinin tapaan esimerkiksi kreikkalaiset pank-kiirien voitontavoittelusta ja val-taeliitin rötöksistä. Vaikka pre-sidentillä ei ole näissä asioissa toimivaltaa, on hänen käytettävä arvovaltaansa perusoikeuksia ja demokratian puolesta – sosiaa-lista polkumyyntiä, leikkauspo-litiikkaa, rahavaltaa ja rasismia vastaan.

Presidentti johtaa Suomen ul-kopolitiikkaa YK:ssa ja suhteis-sa muihin kuin EU-maihin. Tä-hän liittyy paljon mahdollisuuk-sia yhteistyön kehittämisessä muun muassa Venäjän, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Suomella tulee olla itsenäinen ulkopolitiikka, jota ei alisteta sen enempää Brysselille kuin Wa-shingtonille. Tarja Haloselle tar-vitaan aktiivinen seuraaja niin toiminnassa naapurisuhteiden kuin oikeudenmukaisemman ja ekologisesti kestävämmän maa-ilman hyväksi.

YrjÖ hAKANENSKP:n puheenjohtaja

Toinen hyvinkääläinen Kom-munistisen nuorisoliiton ak-tiivi Dimi Laine lähestyy pre-sidenttikysymystä teoreetti-semmin, historian ja filosofian näkökulmasta.

- Filosofit antiikin ajoilta asti ovat miettineet kuinka onnistut-taisiin estämään vallan väärin-käyttämistä valtiossa. Siitä on syntynyt ’vallan kolmijako’ -idea, minkä pohjalle länsimaiset de-mokratiatkin on rakennettu.

Ajatus on yksinkertainen: jae-taan vallankäytön osa-alueet eri tahoille. Tämä yhdessä vaalien kanssa varmistaa, että millään yksittäisellä taholla ei ole abso-luuttista valtaa ja vallankäyttäjät voidaan vaihtaa jos väärinkäytök-siä ilmenee.

Mutta vastaako teoria käytän-töä? Hallituksen pyrkiessä hoita-maan presidentin tehtävät ulko-politiikan johtamisessa suoralla vaalilla valittu presidentti on pu-toamassa kolmijaosta kokonaan pois. Laine näkee kehityksen ongelmallisena.

Kysymys kuuluu, tulisiko kan-sankin pikkuhiljaa osallistua val-lankäyttöön vai jatketaanko sen antamisella pois?

Asioista puhuminen on tärkeintä

Vallan kavennuksesta huolimat-ta presidentti ei Suomessa ole nuorten mielestä mikään tyhjän-päiväinen instituutio. Virkaan kuuluu edelleen monia tärkeitä

oikeuksia ja valtuuksia. Arvo-johtajuuden lisäksi presidentillä on edelleen valta nimittää Suo-men Pankin johtaja, armahtaa vankeja, jopa ärjestää ennenai-kaiset vaalit tai puolustusvoimi-en komentajana ratkaista sodan ja rauhan kysymyksiä. Tulevan presidentin suhtautuminen jäse-nyyteen EU:ssa ja Natossa tule-vat merkitsemään paljon maam-me tulevaisuudessa.

- Seuraavien presidenttivaalien ehdokaskaartista voi ajan hengen lukea melko selvästi, Dimi Laine sanoo. Ehdokastaan nuori mies ei paljasta.

Samoilla linjoilla on Iida Ylönen.

- Todennäköisesti jätän pää-tökseni tällä kertaa äänestyspai-kalle ja olen edelleen käännytet-tävissä hyvillä argumenteilla. Sen tiedän, etten ainakaan ensim-mäisellä kierroksella jätä ääntä-ni käyttämättä, koska se ääni on kuitenkin pois ehdokkailta, joita en halua tukea.

Tärkeimpänä kommunisti-nuoret kokevat, että vaalien yh-teydessä keskustellaan laajem-min politiikan asiakysymyksistä ja nostetaan esiin vaihtoehtoisia näkökulmia.

- Aion keskustella vaaleista vielä hyvässä seurassa, koska yk-sin asiaa miettiessä saattaa pää-tyä tulokseen, joka jälkeenpäin harmittaa. Suosittelen keskuste-lemista muiden kanssa varsinkin kaikille niille, jotka vielä epäröi-vät ehdokasvalinnassaan.

edustajana, ministerinä ja Eu-roopan investointipankin johtaja-na avaamassa portit sille finans-simarkkinoiden ylivallalle, joka on suistanut euroalueen nykyi-seen kriisiin.

Nyt hän kannattaa kovempaa eurokuria, jolla pankkipelureiden aiheuttaman kriisin laskut, jopa tuhansia miljardeja siirretään ns. vakausmekanismilla EU-maiden kansalaisten maksettavaksi. Hän tukee euro-ohjelmia, joilla leika-taan julkisia palveluja, palkkoja ja sosiaaliturvaa, pahennetaan lamaa ja annetaan EU-komissi-olle valta puuttua jäsenmaiden budjetteihin. Yhtenä keinona julkisten menojen leikkaamisek-si Niinistö kannattaa myös eläke-iän nostamista.

Vuoden 2012 presidentinvaaleis-sa valinnan vaikeus on monelle ollut erityisen suuri. Politiikal-taan hyvin samankaltaisten eh-dokkaiden suurten poliittisten linjojen sijaan mediassa keski-tytään yhä enemmän silkkaan brändäykseen – persoonallisuu-teen, aviopuolisoon, mukien ja julisteiden designiin ja siihen, saako parvekkeella tupakoida. Presidenttiehdokkaan valinta on muuttunut shoppailuksi, jossa omaa tyylikästä ehdokasta voi esitellä kuin uutta iPodia.

Kommunistisessa nuoriso-liitossa aktiivisesti toimiva Iida Ylönen kuuluu siihen ryhmään, jolla ei ole mitään aavistusta sii-tä, ketä äänestäisi. Ehdokkaiden joukossa ei tunnu olevan ketään, jonka välttämättä haluaisi edus-

vastakkain ehdokkaat, joista molemmat kuuluvat ensimmäi-senä mainittuun ryhmään, Ylö-nen saattaa jättää äänestämät-tä kokonaan. Pienimmän pahan politiikassa kun on se ongelma, että lopputulos on joka tapauk-sessa paha.

”Mikä ihmeen presidentti?”

Epäselvyyttä äänestyspäätökseen lisää monelle se, että koko presi-dentti-instituutio tuntuu muut-tuvan yhä merkityksettömäm-mäksi. Suoralla kansanvaalilla valittavasta vahvasta valtionpää-miehestä on valtaoikeuksia ka-ventamalla tehty pikemminkin pr-henkilö ulkomaille.

Iida Ylönen Dimi Laine

Gallupien kärjessä on komeillut ehdokas, joka ei ole valmis sitoutumaan kansan tahtoon.

VeiK

KO K

OiV

USa

lO


vammaisille oikeuksia asumiseen ja elämiseen!Juhlapuheissa sanotaan, että vammaisille tulee luoda esteetön ja hyvin toimiva arki. Cp-vam-mainen, asuntolassa asuva Ar-to Lindqvist pitää sitä hyvänä, mutta valitettavan kaukaisena tavoitteena. Artoa askarrutta-vat perusasiat, asuminen ja toi-meentulo. Oikeistopolitiikka on jopa huonontanut vammaisten asemaa.

Asumisen kilpailuttaminen syö asukkaan ja henkilöstön pöydästä

Vammaisten asumispalvelut ovat saaneet jonkin verran kielteistä julkisuutta, koska kunnat ovat kilpailuttaneet niitä jo pidem-män aikaa vain hinnan perusteel-la. Niinpä esillä ovat olleet sekä kansainvälisten pääomasijoittaji-en yhtiöt, kuten Carema Oy, että sosiaaliselta tai vammaisjärjes-töpohjalta ponnistavat palvelun-tuottajat, kuten Invalidiliitto.

Arton mielestä hinnalla kilpai-luttaminen näkyy henkilökunnan

määrässä ja laadussa sekä asuk-kaiden hyvinvoinnissa ja turvalli-suudessa. Tietoa siitä, mitä kun-ta ja palvelun tuottaja ovat sopi-neet, ei ole saatavilla. Arto ei pidä yhden yöhoitajan käytännöstä, joka on vallitseva. Ei ole inhimil-listä hoitaa lattialle pudonneen tai kaatuneen asukkaan nosta-minen soittamalla vartijalle tai hätänumeroon. ”Säästäminen” on johtanut sellaiseenkin käy-täntöön, että asukas ei saa viedä omaan huoneeseen, siis kotiinsa, omaa ruokaa.

Elämää ilman rahaa?

Arjen toiminnat ovat vähäiset, kun käyttörahaa jää 40 euroa kuukaudessa, sanoo Arto Lind-qvist. Tämä on monen asunto-lassa asuvat vammaisen tilanne. Käytettävissä olevien tulojen ole-mattomuus eristää vammaisen tehokkaasti muusta yhteiskun-nasta. Vaikka olisi muuten mah-dollisuudet osallistua kulttuuri-

Yksityistämisellä markkinarakoa valelääkäreille!

hoi! kuuleeko kukaan?Olen sairaseläkeläinen. En saa ääntäni kuulumaan mis-sään foorumissa, enkä täten voi vaikuttaa päätöksiin, jotka minua koskevat. Sairauteni estää minua osallistu-masta yhteiskunnalliseen toimintaan. Olen n. 7 kk vuo-desta estynyt menemään ulos astmani vuoksi. Näin on monella, mikä kelläkin. Kotona yksin on turha huutaa. Kukaan ei kuule.

Eläke meillä sairaseläkeläisillä on usein pieni, koska työuramme on keskeytynyt sairauteen usein vuosia en-nen työeläkeikää. Roikumme toimeentulon äärilaidalla. Sitä pienentää entisestään kolossaaliset sairauskulut; lääkkeet, nousevat terveyskeskusmaksut ja sairaaloiden poliklikka- ja vuorokausimaksut. Pitäisi nyt helmi- maa-liskuussa saada kokoon lääkkeiden omavastuuosuus, n. 680 €. Sen jälkeen lääkkeiden pitäisi olla ilmaiset, mut-ta muutama vuosi sitten säädettiin 1,50e sakkomaksu joka lääkkeeseen/ostokerta. Minulle se tekee vuodessa n. 115€ lisää lääkekuluja. Lisäksi Kela ottaa koko ajan pois korvattavien listalta lääkkeitä, eli potilas joutuu ne maksamaan kokonaisuudessaan. Siitä muodostuu huo-mattava menoerä vuodessa.

Ihmettelen myös sitä, miksi esim. astmalääkkeet ovat niin kalliita Suomessa? Tiedän naapurimaita, joissa näin ei ole. Miksi valtio harjoittaa suoraa tulonsiirtoa aptee-keille sairaiden kustannuksella?

Kun olen sairastunut keuhkokuumeisiin, olen itse ko-ettanut ne hoitaa kotona niin pitkäklle kuin mahdollista. Joskus pelottaa, mutta sairaalamaksuihin ei ole varaa. Enkä ole ainoa.

Ainoa, joka muistaa on verottaja, joka vuosi nouseval-la veroprosentilla. Eikä lisansioita uskalla ajatellakaan, vaikka johonkin näpertelyyn kykenisitkin, koska silloin eläke evätään.

Kysymys: Miksi yhteiskunta meitä rankaisee siitä, että olemme sairastuneet?

Vastaus: Koska yhteis-kunassa hallitsee ja päät-tää kylmä ja epäinhimillinen Raha.

Johtopäätös: Yhteiskunta tarvitsee muutoksen.

Mutta kuinka saada mieli-piteemme kuuluviin?

Ihmisarvonsa perään kyselee;

KANSALAiNEN SirU pÖLLÄNEN

Sipoo

mielipide

SääSTöjä hengen hInnAllA?- Menetys oli suurempi, kuin me jokelalaiset osasimme odottaa, toteaa ambulanssikamppailua vetänyt Jori Porspakka.

Jokelassa kerättiin yli 1300 allekirjoitusta Pohjois-Tuusulan kuntalaisilta ambulanssin yö-päivystyksen palauttamiseksi, ei tämäkään vetoomus vaikuttanut poliittisiin päättäjiin tai virka-miehiin. Kun Tuusulan kunnan poliittiset päättäjät lopettivat yh-teisellä päätöksellään 1.1.2007 yöpäivystysambulanssin Joke-lan hälyalueelta, eli noin 8000 kansalaiselta, (alueeseen kuu-luu myös Hyvinkään Kaukas ja Nurmijärven Nukari) kaikki kun-tapoliitikot väittivät, että ensi-hoidon viive säilyy samana eli 10 minuutissa, vaikka ambulanssit olivat muiden kuntien alueelta hälytettävä.

Eipä toteutunut viiveajat, ei-pä toteutunut edes ambulanssin paikalle tulokaan.

- Sain useita puhelinsoittoja, joissa kerrottiin lähes uskomat-tomista ambulanssien paikalle tuloajoista ja myös paikalle tule-mattomasta ensihoidosta, kertoo Porspakka.

Kun ensihoidon saatavuus ja taso on Jokelassakin selkeästi heikennyt. Nyt epäilyttää tämä uusi 1.1.2012 voimaantulevan HUS-Hyvinkään sairaanhoito-piirin kyky ensihoidon järjestä-misessä. HUS:n hallituksen hy-väksymien kriteerien perusteel-la on Hyvinkään sairaanhoito-piirin alueella luvassa karmeata kyytiä.

Korkeariskisiin A-B tehtäviin kuuluu aina kohteen nopeimmin tavoittava ensihoitoyksikkö. Am-

bulanssin puuttuessa ensimmäi-nen ulkopuolinen apu voi tulla paloautolla.

Pientalovaltaiset lähiöt kuten Jokela, joka on kolmosluokan aluetta, ambulanssin paikalle saapuminen tavoite ajassa toteu-tuu aiempien vuosien kokemuk-sen mukaan vain 40 prosentis-sa hälytyksistä ja 47 prosenttia ambulansseista onnistuu saapu-maan paikalle 15 minuutissa.

- Onkin julkisen kysymyksen paikka, ovatko kunnalliset päät-täjät, Tuusulan kunnanvaltuute-tut käsitelleet tätä ensihoitoasi-aa, tutkineet ja vaikuttaneet rat-kaisun sisältöön?

- Onko selvitetty, ettei uu-si systeemi huononna edelleen ensihoidon tasoa ja saatavuutta Jokelassa ja Tuusulassa, kysyy Porspakka.

Hänen mielestään jatkuvat kuntalaisten palvelujen leikkauk-set terveyden ja jopa hengen kus-tannuksella, on suunta, jota ei voi hyväksyä.

lue lisää jorin mielipiteitä:>> joriporspakka.blogspot.com

ja harrastustoimintaan, rahatta se ei käy. Vammaiset eivät ole suinkaan ainoa köyhyyteen ajet-tu ryhmä. SKP:n aloitetta 900 €/kk perusturvasta Arto pitää hyvänä.

Ongelmat ovat peräisin kapitalismista

Asumispalvelut on uhrattu mark-kinoiden kasvun tarpeille kuten monet muutkin julkiset palve-lut. Palveluntuottajat toimivat samoilla säännöillä, oli taustalla kansainvälinen pääomasijoittaja tai vammaisjärjestö, arvelee Arto Lindqvist. Palvelu tuotetaan nyt voiton maksimoinnin ja kuntien ”säästöjen” summana. Lopputu-los on vammaisen asukkaan kan-nalta kehno, minkä kruunaa se, että kunnat eivät valvo ostamien-sa palvelujen laatua mitenkään. Arto esittää, että tällaiset palve-lut palautetaan valtion ja kuntien haltuun.

jUhA KovANEN>> juhakovanen.blogspot.com

Oikeistolainen politiikka on tehnyt terveydestä myynti-tavaraa. yhä suurempi osuus terveyspalveluihin varatuista verovaroista menee suurten kansainvälisten sijoittajien omistamien yhtiöiden voittoi-hin. yhä vähemmän jää kunti-en työntekijöiden palkkoihin, toimenpiteisiin, hoitoon ja turvallisuudesta huolehtimi-seen.

Terveydenhuollon yksityis-tämisintoilu on antanut hyvät mahdollisuudet ja luonut houkutuksia valelääkärinä

toimimiselle ja näinkin vaaran-tanut potilasturvallisuutta ja terveyspalvelujen laatua. yksityisiä terveyspalveluja tarjoavat yritykset pyrkivät voittojen maksimoimi-seen. niiden palvelujen laatua ja toimintaa ei valvota riittävästi. erityisesti Uudellamaalla tämä virheellinen kehitys on ollut nähtävissä monissa kunnissa ja sairaaloissa. Kataisen hallituksen kaavailema niin sanottu kuntare-montti uhkaa laajentaa yksityistä-misen ja ulkoistamisen aiheutta-mia ongelmia.

Suomen kommunistisen puolu-

een Uudenmaan piirijärjestö vastustaa kuntien aseman heikentämistä ja julkisten ter-veyspalvelujen alas ajamista. yksityistämisen ja ulkoistami-sen sijaan on perusterveyden-huollon palvelut palautettava kuntien itsensä tehtäväksi. Terveyskeskusmaksuista on luovuttava. Tämä edellyttää kuntien talouden vahvistamis-ta muun muassa lisäämällä valtionosuuksia.

SKp:N UUDENMAAN piiriKoMitEA

Arto Lindqvistin mielestä kilpailuttaminen ei paranna vammaisten asumispalveluja.

Jori Porspakka


vammaisille oikeuksia asumiseen ja elämiseen!hyssyttelyä, salailua ja lehmänkauppojaJärvenpään kaupunginjohtaja Kukkonen sai vuoden lopul-la toisen varoituksen kolmen vuoden sisään esiintymisestään päihtyneenä työtehtäviin kuuluvana aikana. Sitä ennen hän kärähti ratista. Kaupunginhallitus on molemmilla kerroilla painanut asian villaisella ja antanut Kukkoselle vielä yhden mahdollisuuden.

Vuonna 2008 annettu varoitus ja siihen liittyvät asiakirjat salattiin ja niin näyttää tapahtuneen nytkin. Julkisuuslain pe-rusteella tällaiset asiakirjat ovat kuitenkin julkisia, onhan ky-seessä erittäin vakava kaupungin ja kuntalaisten asioiden hoi-toon liittyvä kysymys.

Kolme vuotta sitten riittävä määrä kaupunginvaltuutettuja teki kuntalain 25§ mukaisen aloitteen kaupunginjohtajan luot-tamuksen selvittämiseksi. Siinä vaadittiin tilapäisen valiokun-nan perustamista selvittämään pitkään jatkuneen kaupungin-johtajan toiminta- ja johtamistapaan liittyvää tyytymättömyyttä ja epäilyksiä hänen kyvyistään johtaa hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Myös hänen jo pidempään jatkunut viran-hoitoon liittynyt ja siihen vaikuttanut ongelmallinen käyttäyty-minen haluttiin selvittää. Tässä viitattiin alkoholinkäyttöön.

Asiaa käsiteltäessä valtuutetuilta salattiin paitsi kaupungin-hallituksen varoituspäätös, myös siihen liittyvä toimialajohta-jien kirjelmä. Valtuutetuilla ei siis ollut kaikkia asiaan liittyviä seikkoja tiedossaan eikä oikeaa kuvaa ongelman vakavuudes-ta. Valtuuston enemmistö ei niillä tiedoilla halunnut asettaa väliaikaista valiokuntaa, vaan päästi Kukkosen kuin koiran veräjästä.

Erikoista tässä on se, että toimialajohtajien kirjelmää ei ole viety diariin, kuten kaupungille osoitetut asiakirjat tulee lain mukaan viedä. Kyseisen kirjelmän allekirjoittaneet ovat saaneet tuntea rehellisyytensä nahoissaan. Jotkut ovat saaneet lähteä kaupungin palveluksesta kuluneen kolmen vuoden aikana, toi-set siirretty mihin tehtäviin. Kosto on ollut ilmeinen.

Asiaan liittynee myös poliittisia lehmänkauppoja. Korkei-siin virkoihin on valittu poliittisen perustein väkeä. Sopivat ovat sivuuttaneet pätevät. Viimeisimmän varoituksen jälkeen avattiin pitkäaikaisen pätevän opetusjohtajan virka jollekin sopivammalle.

Kaikkein vakavin kysymys kaupungin ylimmän johdon toi-minnan holtittomuudessa liittyy kaupunginjohtaja kykyyn joh-taa kaupungin toimintaa ja suhteita muihin tahoihin, johon viittasivat jo vuoden 2008 aloitteentekijät. Kaupunginjohtajas-ta on julkisudessa huono kuva, eikä se salailemalla parane. Ei julkisuudessa oleva kuva saattaa olla vielä huonompi.

Kaupunginjohtajan asema ei ole vahva. Heikko johtaja on huono kau-pungin edusmies ja joutuu helposti heikkouksineen niin sanotusti isojen poikien taskuun. Aiheellista on kysyä kuka hyötyy heikosta johtajasta? Ei ai-nakaan kaupunkilaiset.

Arto viitANiEMiJärvenpää

kolumni

Menetys eräissä Uudenmaan kunnissa

9

Menetys Kunnallisveron

1 000 euroa korotustarve %

Hanko 1 781 1,12

Hyvinkää 8 073 1,07

Porvoo 8 476 1,01

Kerava 5 783 0,93

Sipoo 3 068 0,92

Raasepori 3 831 0,91

Vihti 4 210 0,90

Lohja 5 727 0,89

Nurmijärvi 5 980 0,86

Tuusula 5 558 0,80

Järvenpää 5 638 0,80

Helsinki 91 356 0,78

Vantaa 27 766 0,77

Kirkkonummi 5 772 0,76

Espoo 37 209 0,67

Valtion budjetin 2012 vaikutukset eräissä Uudenmaan kunnissa

Kataisen hallitus kuntien kimpussaMonivärinen sixpack-hallitus lin-jaa ohjelmassaan yksisilmäises-ti uusliberalistiseen ideologiaan perustuvan kuntauudistuksen toteuttamisen niin, että se olisi pääosin viety päätökseen vuo-den 2015 eduskuntavaaleihin mennessä. Tavoitteena on saa-da aikaan uusi niin sanottuihin työssäkäyntialueisiin perustu-va kuntakartta, joka merkitsee kuntien määrän todella radikaa-lia vähentämistä.

Päämääränä lienee kauan pu-huttu sadan kunnan kuntara-kenne. Myös kuntien rahoitusra-kennetta on tarkoitus muuttaa. Hanke on tarkoitus toteuttaa säätämällä rakennelaki ja muut-tamalla nykyistä kuntalakia, siis pakkokeinoin.

Kuntauudistuksen valmiste-luihin ei ole tarkoitus ottaa mu-kaan kuntia eikä kuntalaisia. Tarkoitus on luoda puitteet laa-jalle yksityistämisoperaatiolle. Seurauksena on demokratian kaventuminen, eriarvoistumisen lisääntyminen ja reuna-alueiden kuihtuminen. Lähipalvelut kar-kaavat kuntalaisten ulottumat-tomiin ja Pohjoismainen hyvin-vointimalli joutuu kokonaisuu-dessaan vakavan uhan alle.

Budjetilla alkusoittoa kuntaremonttiin

Tämän vuoden budjettiratkaisut antavat jo osviittaa niistä keinois-ta, joita sixpack aikoo käyttää ta-voitteidensa läpiviemiseksi. Kun-tien valtionosuuksia leikataan yhteensä yli 700 miljoonaa euroa

tänä vuonna. Kun otetaan huo-mioon kuntien yhteisöverome-netykset nousee tulomenetykset noin 1 miljardiin euroon. Tämä johtaa siihen, että kunnat nos-tavat kunnallisveroja ja palve-lumaksuja, joka merkitsee taas uutta siirtymää tasaverotuksen suuntaan. Samalla ajetaan kun-tia taloudelliseen ahdinkoon, jot-ta ne tulisivat alttiimmiksi halli-tuksen pakkoliitoshankkeille.

Kuntaliitto on laske-nut kuntakohtaiset mene-tykset ja niiden vaikutukset kunnallisveroprosenttiin.

Oheisessa taulukossa on las-kelma eräiden uusmaalaisten

kuntien osalta. (taulukko)Tämän vuoden budjetti on to-

della vasta alkusoittoa. Nyt jo on tiedossa, että tulevan vuoden budjettiraamin valmisteluihin maaliskuussa on ladattu uudet mittavat julkisen talouden leik-kaustavoitteet. Sekä pääminis-teri Jyrki Katainen että valtion-varainministeri Jutta Urpilainen puhuvat avoimesti leikkauksista. Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on täsmentänyt leikka-usten määrän noin 5 miljardiksi euroksi.

Lunta on siis tulossa kuntien tupaan, jos nämä suunnitelmat saavat toteutua.

Mitä on rakennemuutos?Suomen valtiontalous ajautui 1990-luvun alun lamassa pa-haan rahoituskriisiin kun ra-hat menivät oman pankkijärjes-telmämme pystyssä pitämiseen. Pankkijärjestelmä, yrityssektori ja osa kansasta ajautui vaikeuk-siin holtittoman velkaantumisen seurauksena. Tämä taas sai al-kunsa 80-luvulla toteutetusta ns. valuutan vapauttamisesta. Suo-men rahoitusmarkkinat sekosi-vat kansainvälisen, ristikkäisen sijoitus-investointi-rahoituksen myötä.

Tällainen tilanne oli tausta-vaikuttajana Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana alkuun pannulle hyvinvointival-tion alasajolle. Valtiontalouden tasapainottamisen nimissä pää-tettiin alkaa karsia mm. kuntien valtionosuuksia. Tämän toimen piti olla vain väliaikainen ratkai-su akuuttiin ongelmaan. Saman hallituskokoonpanon aikana aloi-tettiin verotuksen virtaviivaista-minen. Työn verotusta piti muut-taa globalisoituvan maailman ki-ristyvän kilpailun pakottamana Suomen kilpailukyvyn varmis-tamiseksi. Tuo muutos merkitsi selkeästi pyrkimystä kohti tasa-veroa. Poliittinen eliitti suunta-si uusliberalismiin, monetaristi-seen, rahan valtaa korostavaan ideologiaan.

Pohjoismaisen hyvinvointival-

tion murentamisen ajatus kitey-tyi politiikan taustalla olevien ideoiden näkökulmasta hankkee-seen, jossa ”1970-luvulla alka-neiden, julkista sektoria koske-neiden uudistusten tausta-ajatus hajautetusta päätöksenteosta ja ihmisiä lähellä olevasta palvelu-järjestelmästä vaihtui palvelujen tuottavuutta korostavaan ideaan” (Kela 2011). Tällä kuntien valti-onosuusjärjestelmien karsimi-sen tiellä tuli hetimmiten karhu vastaan. Tultiin päätelmään, että meillä on aivan liian paljon pieniä kuntia joiden oma rahoituspohja ei kykene kantamaan yksin ras-kasta palveluntuotantovastuuta. Aluksi kuntia koetettiin yllyttää erilaisiin yhteistyökokeiluihin (mm. Kainuu-malli), mutta nä-mä todettiin liian hitaiksi ja pe-rimmäisen tarkoituksen, julki-sen sektorin alasajon, kannalta tehottomiksi keinoiksi.

Kuntakenttää alettiin patistella erilaisin keppi ja porkkana-kon-stein vapaaehtoisiin yhteenliitty-miin. Päällimmäisenä ajatuksena oli tuolloin kuntarakenteen täys-remontti. Oletettiin, että pelkkä kuntien yhteen liittäminen toi-si merkittäviäkin synergiaetuja. Näin ei tapahtunut. Hallituksen porkkanoiden perässä menneet kunnat joutuivat yhdistyttyään toteamaan, ettei mikään toiminut juurikaan paremmin kuin aikai-

semmin. Päinvastoin kuntalais-ten kannalta lähes kaikki vain hankaloitui.

Tässä kulkee nyt mukana kaksi hieman toisistaan eroavaa termiä: kuntarakenneuudistus ja myöhemmin, Vanhasen yk-köshallituksen aikana kehitelty palvelurakenneuudistus.

Alettiin kehitellä palveluraken-teille uusia toteuttamismalleja. Näiden remonttimiesten kohteina eivät enää olleet vain väestöpoh-jaltaan ja tulotasoltaan heikot kunnat, vaan koko kupru-uudis-tus synkronoitiin yhteen yleisen, julkisen sektorin alasajoon täh-täävän, poliittisen suuntauksen kanssa. Nykyisen kokoomuslai-sen kuntaministerin - jota tieten-kin kaikki hallituspuolueet kan-nattavat - suorasukaisesti aja-man kuntaremontin myötä koko Suomen hallinnollinen kartta on tarkoitus panna totaalisesti uu-siksi uuden kuntajaon myötä.

Tämän koko poliittisen eliitin, jos ei suorastaan ajaman, niin kuitenkin hyväksymän ideologi-sen suunnan mukaisesti kunti-en palvelurakenne on jo suurel-ta osin romutettu tai ainakin se on hyvin pitkälle kilpailutusten, yhtiöittämisten, ulkoistamis-ten ja lopuksi yksityistämisten kautta uusliberalisoitu vastaa-maan joihinkin käsittämättömiin kilpailukykyhaasteisiin.

jUH

a K

OVa

nen

lähde: Kuntaliitto

Vantaalla kerättiin 30 000 nimen adressi lakkautusuhan alla olevien terveyspalvelujen puolesta.

taustaa


kunnat kapinoivatKataisen hallituksen kuntarakennehanke on saanut monissa kunnissa hyvin kielteisen vastaanoton. jo lähes 2000 kuntapäättäjää on allekirjoittanut adressin, jossa kannetaan vakavaa

huolta kunnallisen demokratian tulevaisuudesta ja palvelujen säilymisestä. Kaikkiaan noin 180 kuntaa on aktivoitunut kritisoimaan hallituksen hanketta.

adressissa todetaan muun muassa, että on vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi

raamisopimuksella luottamuspääomaa-kenen kustannuksella?Työnantajakeskusjärjestö (EK) kieltäytyi lopullisen tuntuises-ti tulopoliittisista sopimuksis-ta. Tästä huolimatta syntyi raa-misopimus, jonka puitteissa on neuvoteltu liittokohtaisista sopi-muksista. Hampaatonta, kaiken tahtotilansa kadottanutta ay-liikkeen johtoa on ilmeisesti sen verran helpompaa käsitellä tällai-sessa neuvottelutilanteissa, että työnantajan näkökulmasta näin-kin voidaan toimia. Juuri tuon ay-liikkeen voimattomuuden vuoksi tuloerot ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina rajusti. Raamisopimuksen kehnot pro-sentit merkitsevät reaaliansioi-den alentumista kolmena vuote-na peräkkäin. Viimeisimmän Ti-lastokeskuksen keräämän tiedon mukaan ¼ kotitalouksista elää nyt toimeentulovaikeuksissa.

Ilman keskitettyä tupoa ay-keskusjärjestöt eivät oikein tah-do löytää rooliaan yhteiskunnas-sa. Lievää paikkausta pätemisen tarpeeseen ja olemassaolonsa perusteluksi ay-johto värkkäilee sosiaalitupon kaltaisia mitään si-sältämättömiä runokokoelmia.

Poliittisella puolella eduskun-tavasemmisto on ajautunut niin ahtaalle tyhjine vaalilupauksi-neen, että nyt hamuillaan ay-kentän tukea edessä olevaa hal-litusohjelman uudistusta varten. Nykyinen hallitusohjelma menee uusiksi tulevalla maaliskuulla. Ajan riento on niin rivakkaa, että eduskuntavaalien jälkeen pihti-

synnytyksellä aikaansaatu ohjel-ma on vajaassa vuodessa panta-va uusiin puihin.

Noissa hallitusohjelmamitte-löissä on tulossa niin ilkeitä asi-oita eduskuntavasemmiston kan-nalta, että selkänojaa, eräänlai-sta lupaa ay-liikkeeltä kaivataan sillä taholla nyt kipeästi. Tukea tarvitsee nimenomaan valtiova-ranministeri Jutta Urpilainen ja muukin eduskuntavasemmis-to säilyttääkseen edes jossakin määrin kasvonsa viimekeväisen Säätytalon pelleilyn jälkeen.

Elinkeinoelämän Keskusliitto takoo taukoamatta nyt kun rau-ta on kuuma. Valtakunnan pää-lehti toisti taas kaiun lailla joulun alla (HS 19.12.) Etelärannan vaa-timuksen uudesta sosiaalitupos-ta. EK:n johtaja Lasse Laatunen toisti taas kerran vaatimuksen nostaa eläkeikärajaa. Samassa yhteydessä Hesari tulee kehais-seeksi työmarkkinajärjestöil-lä olevan ns. raamisopimuksen myötä luottamuspääomaa. Kysyä sopii, mistä tai miltä taholta ne ovat sen pääoman saaneet? Tä-män raamisopimuksen tulkitaan olevan hallitukselle jonkinlaisen turvatakuun näissä talouden äk-kikäänteissä. Tuo onneton sopi-mus ankkuroi palkkakehityk-sen tänä epävakaana aikana ai-van liian alhaiselle tasolle ja en-nen kaikkea liian pitkäksi aikaa. Tuon sopimuksen ovat inflaa-tio, välillisten verojen ja muiden maksujen korotukset syöneet jo

etukäteen. Taka-ajatuksena EK:lla näyt-

täisi olevan laittaa eduskunta ja hallitusvasemmisto seinää vas-ten noiden tahojen vaalilupauk-sia hyväksi käyttäen. Demarijoh-taja Urpilainen kun tuli vanno-neeksi, ettei SDP istu hallituk-sessa, joka nostaa eläkeikärajaa. Hallituksen vasemmistopuoluei-den surkeaa puolustusasemaan ajautumisen tilaa hyväksi käyttä-en Elinkeinoelämän Keskusliitto ja oikeisto pakottavat vasemmis-topuolueet uusiin leikkauksiin ja arvatenkin uuteen arvonlisäve-ron ym. tasaverojen ja maksujen korotuksiin.

Sen sijaan, että maaliskuussa ay-liike pannaan taas nielemään uudet entistä mittavammat leik-kauslistat, on tarpeen nostaa päi-väjärjestykseen uudet toisenlaiset tavoitteet. Nyt on välttämätöntä saada tulonjako muuttumaan palkkatyöntekijöiden eduksi ja se on toteutettavissa vain nos-tamalla palkkoja reippaasti hin-tojen nousuvauhtia enemmän. Julkisten palvelujen leikkauk-set on kerta kaikkiaan lopetet-tava. Eläkeiän nostohankkeet on torjuttava ja perusturvan tasoa nostettava.

Ay-liikkeen paikka on tässä ti-lanteessa kaduilla ja toreilla. On otettava mallia ja esimerkkiä eu-rooppalaisesta ay-liikkeestä, joka valmistautuu torjumaan EU-her-rojen uudet leikkaushankkeet.

kolumni

painopiste olisi kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen, johon valtiovarainministeriöllä on jopa lakisääteinen velvollisuus.

adressissa kritisoidaan myös Kuntaliittoa sen hallituksen hankkeille liian myötämielisestä asennoitumisesta.

kestävyysvaje?Ministerit pelottelevat kansaa väestön ikääntymisen aiheut-tamalla, kansantaloutta uhkaavalla kestävyysvajeella. Kansan-talous ei tämän logiikan mukaan pysty huolehtimaan velvoit-teistaan ellei bruttokansantulo koko ajan kasva. Lähes kaikki suomalaiset ovat joskus maksaneet jonkinlaista työeläkettä. Tämä eläkemaksu on eräänlaista siirrettyä palkkaa. Olemme siis maksaneet veroja palkoistamme yhteiskuntamme erilai-siin ”juokseviin” menoihin ja sen lisäksi meiltä on pidätetty eläkevakuutusmaksua.

Kestävyysvajeesta puhuttaessa syyllistetään usein ikäänty-vää kansanosaa. Työssä olisi vaan jaksettava pidempään vaikka kuinka kolottaisi. Nykyinen työelämä kun on vielä muovautu-nut sellaiseksi, että jo keski-iän ohittaneen on vaikea täyttää kaikkia tämän kiihkeän menon edellyttämiä normeja. Tästä asi-asta on tekemällä tehty ongelma ja kun kansa on saatu usko-maan tuohon uhkaan, onkin sitten helpompi perustella kaikki mahdolliset leikkaukset ja supistukset.

Eläkesäästömme ovat lakiperusteisesti rahastoidut. Meillä on noissa rahastoissa liki 150 miljardia euroa. Se on noin kol-me kertaa Suomen valtion budjetti. Nuo isot rahat on sijoi-tettu enimmiltään hyvinkin turvallisesti ja tuottavasti. Tästä kestävyysvajeesta puhuessaan ministerit ja ekonomistit syyllis-tävät kansaa väittämällä meidän ”syövän kuormasta”. Heidän mukaansa velkaannumme hallitsemattomasti ja jätämme velat tulevien sukupolvien maksettavaksi. Pitäisi säästää, mutta sa-malla kansan pitäisi kuluttaa koko ajan enemmän.

Tässä on tämän uusliberalistisen talouspolitiikan dilemma, ongelma. Siinä on kaksi vaikeasti yhteen sovitettavaa kansanta-louden osa-aluetta. Tähän ideologiaan kuuluu olennaisena ele-menttinä julkisen sektorin supistaminen minimiin. Hyvinvointi-palvelumme on paketoitu ja hinnoiteltu. Sitten toimintoja yhti-öitetään ja niitä myydään sille, joka halvimmalla ottaa meidän lapset, sairaat ja vanhukset hoitaakseen. Logiikkahan tässä on sama, kuin oli vielä sata vuotta sitten huutolaisten kanssa.

Julkinen sektori nähdään tässä uusliberalistisessa ideologi-assa vain rasitteena. Sovittamaton ristiriita nyt vallalla olevan ajattelutavan ja sen entisen hyvinvointivaltion välillä konkreti-soituu julkisen talouden rahoitusproblematiikassa. Työn vero-tus nähdään nykyään kaiken jumiuttavana kehityksen estee-nä. Verotuloja kuitenkin tarvitaan jatkuvasti lisää. Onhan vas-tuullamme nyt jo osa Euroopastakin. Nykypolitiikan taustalla olevat ideologit, ekonomistit ovat keksineet ehtymättömän tu-lonlähteen, kulutusveron. Sehän onkin tasavero eli yksi tämän harjoitetun politiikan perimmäisistä tarkoituksista ellei peräti sen syvin olemus ja tunnusmerkki. Progression kautta rikkail-la on aiemmin ollut edes periaatteessa vähän suurempi vastuu vähempiosaisista.

Vääristynyt vastuunjako kansantalouden rahoituksesta saa aikaan ikäviä ilmiöitä. Karua luettavaa on Helsingin yliopistossa tehty tutkimus, joka osoittaa kylmäävällä tavalla tämän nykymenon raadollisuuden. Hyvin toi-meen tuleva viidennes kansasta elää yli kymmenen vuotta pidempään kuin vas-taava osa köyhimmästä kansanosasta. Tutkimuksen lopputulema on looginen: Suomi on luokkayhteiskunta.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Se kärjistyy!

UNto NiKULASKP:n Vantaan kaupunkijärjestön puheenjohtaja

Suurkuntahankkeella ei ole minkäänlaisia taloudellisia perusteita. päinvastoin kokemus osoittaa, että kuntaliitoksista ei ole kuntalaisten kannalta juuri mitään hyötyä ja suurissa kunnissa esimerkiksi sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat huomattavasti kalliimpia asukasta kohden kuin keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.

SKp:n Uudenmaan piirijärjestö vastustaa kaikkia kuntiin kohdistuvia leikkauksia, koska ne vaarantavat kuntalaisille välttämättömien palvelujen tuottamisen ja kuntien työpaikat. Kuntien pakkoliitoshankkeet on peruutettava ja turvattava kuntien itsehallinto ja demokratia. Mahdollisista kuntaliitoksista on aina suoritettava kunnallinen kansanäänestys.

piiriKoMitEAN KANNANotto 15.9.2011

Eurooppalainen ammattiyhdistysliike ei hyväksy kurjistamista. Miten Suomessa?


SKP:n UUdenmaan PiirijärjeStö rywww.skpuusimaa.fiKarhusuontie 75, 00780 HeLSinKi

aluejärjestöt ja osastot

eSPOOSKP:n espoon ja Kauniaisten kaupunkijärjestö rywww.skpuusimaa.fi/espooSKP:n Kivenlahden osasto: arjo Suonperä, 040 731 2383SKP:n matinkylän osasto: Pekka Kallioniemi, (09) 803 6086SKP:n Olarin osasto: Seppo ruotsalainen, (09) 547 4353SKP:n Viherlaakson osasto: jorma Pekki, 050 330 8968

Att leva är farligtÅrligen dör omkring 3000 finländare i olyckor. Olyckshändelser är den fjärde vanligaste dödsorsaken i Finland. Ju yngre åldersgruppen är, desto vanligare blir andelen dödsolyckor.

Många är oroliga för den ökande trafiken och det har gjorts betydande satsningar för att förbättra statistiken. Åren 1965–1973 dog årligen 1000 finländare i trafiken. Sedan dess har mycket hänt. Vägnätets kvalitet har förbättrats, antalet kilometrar av cykelvägar och trottoarer har stiget och bilarna har blivit säkrare. Samtidigt har trafiken ökat och i slutet av 2006 fanns det i Finland nästan 3 miljoner bilar och de körde sammanlagt 52,2 miljarder kilometer årligen. Trots den ökade trafiken har antalet trafikolyckor med dödlig utgång minskat till 1940-talets nivå och år 2006 dog 336 personer i trafiken.

Att arbeta anses också vara farligt. Men årligen dör endast ca 50 personer på grund av arbetsolyckor. De utgör en mycket liten del jämfört med det stora antalet, mera än 2500 stycken olyckor med dödlig utgång, som sker på fritiden. De vanligaste olyckorna med dödlig utgång är olika typer av fall, men också förgiftningar är allmänna.

År 209 dog 473 personer av alkoholförgiftning, men alkoholen hade en betydande roll också i de andra olyckorna. Över hälften av de personer som drunknade var berusade och över 80 % av de män som dog i en het bastu var också påverkade av alkohol. Totalt hade alkoholen en andel i var tredje olycka med dödlig utgång.

De flesta olyckstyper drabbar män och allra farligast lever män mellan 30 och 54 år. De flesta fallolyckorna drabbar äldre kvinnor och 2000–2009 dog över 6000 kvinnor efter att ha fallit och slagit sig. Risken att ett fall får allvarliga konsekvenser ökar med stigande ålder. Över 100 000 åldringar över 65 år faller årligen i sina hem eller på sin gård. Nästan 40 000 kräver sjukhusvistelse. Förutom det lidande som olyckan medför är kostnaderna betydande. Vården av en krossad höft kostar 18 400 € och antalet fall uppgår årligen till flera tusen. Det finns många sätt att minska riskerna för de gamla. Regelbundna hälsokontroller, omvårdnad av synförmåga och näringsintag, motion, lämpliga skodon och lämpliga hjälpmedel är några av de åtgärder som rekommenderas. Jämfört med trafikoffren så är tyvärr inte de gamla kvinnorna högprioriterade.

HanKOSKP:n Hangon osasto: Kauno Bister, 040 585 0426

HyVinKääSKP:n Hyvinkään osastoOlli Savela, olli(a)ollisavela.fi040 537 5049 tai (019) 417 188

järVenPääSKP:n järvenpään kaupunkijärjestö rywww.skpuusimaa.fi/jarvenpaaVeikko Laine, [email protected], (09) 287 236SKP:n järvenpään osasto: Pentti Storm, (09) 283 510SKP:n järvenpään läntinen osasto: Olavi Päivinen, 041 460 6917SKP:n järvenpään pohjoinen osasto: arto Viitaniemi, [email protected], 041 460 6916

KarjaaSKP:n Karjaan-Pohjan osasto, FKP:s Karis-Pojo avdelningPeter Björklöf, [email protected], 040 534 9547

KarKKiLaSKP:n Karkkilan kaupunkijärjestö rytauno Koskinen, (09) 225 6434SKP:n tuorilan osasto: Veikko alho, (09) 225 8017

KeraVaSKP:n Keravan osasto: Pekka rosenberg, 046 599 2489

nUmmi-PUSULaSKP:n nummen osasto: Pauli Kumaja, (019) 373 822

nUrmijärViSKP:n Lepsämän osasto: toivo

malassu, (09) 879 9543

POrVOOSKP:n Porvoon osasto: jussi Saari, 040 535 9501

SiPOOSKP:n talman osasto: Seppo Saarinen, 040 515 7786

tUUSULaSKP:n tuusulan osastohttp://personal.inet.fi/yhdistys/skp/igor Kopiloff

VantaaSKP:n Vantaan kaupunkijärjestö rywww.skp-vantaa.fijuha Kovanen, [email protected], 040 060 9073SKP:n tikkurilan osasto: Unto nikula, [email protected],

SKP:n rekolan osasto: Seppo Kortelainen, 040 509 1432SKP:n ruskeasannan osasto: esko Parviainen, [email protected]:n Länsi-Vantaan osasto: mauri Perä, [email protected], 044 290 6111SKP:n Friherrsin osasto: Larry Huldén, [email protected]

Varje vinter blir 20 000 finländare skadade när de halkar utomhus på ett isigt underlag. Också här ökar skaderisken med stigande ålder. Också en stor del av de här olyckorna skulle kunna förebyggas. Idag ingår varning för halka i väderleksrapporterna. Samtidigt sparar kommuner på underhåll av gator och vägar, med sämre plogning och sandning som följd. Halkskydd som en del av åldringsvården skulle också ge betydande inbesparingar.

Förutom de 3000 olyckor med dödlig utgång avlider mellan 700 och 1 700 personer årligen på grund av brister i vården. En av tusen sjukhuspatienter avlider på grund av felbehandling, misstag eller glömska. Den gruppen faller utanför olycksfallsstatistiken och det saknas en ordentlig undersökning av dem.

LENA hULDéNVice ordförande i FKP

[email protected]

Ay-liike barrikadeille!On totta, että ay-liikkeen ylätasolla on tapahtunut rä-mettymistä, byrokratisoitumista ja luopumista peri-aatteista. On totta, että järjestäytymisaste on laskenut, lamaannus jäsenten keskuudessa joissakin paikoin li-sääntynyt ja toivottomuus voimistunut. On myös totta, että kapitalistit ovat niskan päällä enemmän kuin pit-kiin aikoihin. On totta, että vasemmistopuolueet ovat hallituksessa katsoneet oikeudekseen olla kuristamas-sa Kreikan ay-liikettä eväämällä kreikkalaisilta tove-reilta sopimusoikeuden. Sekin on totta, että kapitalis-tit ovat keksineet valheen työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta polkeakseen palkkoja ja muita työ-ehtoja, luodakseen kahdet työmarkkinat, saadakseen työläisryhmät vastakkain. Monet ns. vasemmistolaiset toistelevat tätä valhetta innokkaasti ajattelematta ollen-kaan sitä, kenen eduksi lavertelevat.

Kapitalistien toiminta on härskeintä sitten kolmi-kymmentäluvun. On nähty ns. keltaisen liiton perus-taminen, järjestäytynyttä rikkurivärväystä on esiintynyt Pihkalan kaartin malliin. Luottamushenkilöitä on vai-nottu ja irtisanottu heidän puolustaessaan työntekijöi-den oikeuksia. Vaikka Suomi onkin vielä näennäises-ti itsenäinen, ovat valtaapitävät, myös ns. vasemmisto luovuttanut jo suuren osan Isänmaan itsemääräämis-oikeudesta suurpääoman yhteenliittymä EU:lle. Sieltä tulevat suoranaisesti käskyt työväen kurissapitämisek-si ja esim. julkisen palvelun alistamiseksi kapitalistien voiton saalistukselle.

Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta on olemassa vielä toivoakin. Viime aikoina on käyty kovia työtais-teluja. Ahtaajat, sairaanhoitajat, elintarviketyöläiset ja postilaiset, muita unohtamatta, ovat käyneet ankaria taisteluja murtaakseen kapitalistien lisääntyvää riistoa. Perustasolla on tapahtunut heräämistä, työpaikoilla toi-mitaan aktiivisesti. Ammat-tiliitoissakin on tapahtunut ryhdistäytymistä. Oma ra-kas Posti-ja logistiikka-alan unioni on yksi esimerkki.

Toivoa ei sovi heittää, täs-tä vielä noustaan!

LASSE NEvALAiNENPääluottamusmies, Posti-ja

logistiikka-alan unioni www.kom-posti.fi

kommentti

tilaa p. (09) 774 3810 / [email protected] / www.tiedonantaja.fi

VeiK

KO K

OiV

USa

lO


#inFOVideot hyvinkääläisten ja vantaalaisten tempauksistaH www.youtube.com/user/15mhyvingeH torikokouslive.wordpress.com/tag/occupy-vantaa

Lisätietoja torikokousliikkeestä SuomessaH torillatavataan.wordpress.com

Liikkeen maailmanlaajuisia uutisia suomeksiH www.scoop.it/t/15m-suomi

Vuosi 2011 tullaan muistamaan protestien aikana, 21. vuosisadan hulluna vuotena. Vaikka tunisia-laisen vihanneskauppiaan Muha-med Bou-Azizin polttoitsemurha tammikuun alussa ei varsinai-sesti aloittanutkaan maailman-laajuista tapahtumasarjaa, tuo-hon epätoivoiseen tekoon kitey-tyy kansannousujen lähtökohta. Kuten 10-luvun alussa sata vuot-ta sitten, kyse on edelleen leiväs-tä, työstä ja rauhasta.

Vuoden edetessä saimme ym-märtää, etteivät median välit-tämät kuvat valtavien kansan-joukkojen protesteista brutaale-ja diktatuureja vastaan synkässä Afrikassa ja Lähi-idässä lopulta eronneet luonteeltaan mitenkään niistä protesteista, jotka samaan aikaan lähtivät leviämään Vä-limeren ja Atlantin toisilla ran-noilla, valveutuneissa länsimais-sa. Nuo arkipäivän epäoikeuden-mukaisuudet, korruptio, jatkuva talousahdinko ja vaikutusmah-dollisuuksien puute ovat yhteisiä ongelmia kaikkialla, missä kylmä uusliberalistinen globaalikapita-

lismi määrää.Se oli shokki, jota median Yh-

dysvalloissa ja Euroopassa oli aluksi vaikea myöntää. Tyyty-mättömien espanjalaisten 15. toukokuuta alkanut indignados-liike jäi lähinnä sivuhuomioksi Yleisradion uutisvirrassa. Vasta kun rahavallan kovimmassa yti-messä Occupy Wall Street oli val-lannut puistoja ja katuja useam-man viikon ajan, kansainvälisen protestin olemassaolo oli pakko myöntää. Nykydemokratian ja ta-louden ongelmat eivät olleetkaan enää jossain kaukana. Ne olivat meidän kotonamme.

Yhdysvaltalaisten protestien tunnus We are the 99%! kertoo samaa tarinaa. Nämä liikkeet edustavat 99 prosenttia ihmisis-tä, ei ainoastaan sen valtion kan-salaisista vaan koko maailmasta. 15. lokakuuta protestit levisivät jo yli tuhanteen kaupungiin - myös Suomeen. Helsingissä telttamie-lenosoitus jatkuu tähän päivään saakka makasiinien edessä, mut-ta monenlaista liikehdintää on nähty myös Uudellamaalla.

Pankkiirit kerjuulla hyvinkäällä

vaihtoehtoinen itsenäisyyspäivä Tikkurilassa

Sippo KÄhMi, AttE rÄMÖ & iiDA YLÖNEN

Hyvinkään 15O-tapahtuma kesti vain yhden päivän, mutta se jäi varmasti ihmisten mieliin.

- Halusimme luoda jotain eri-koista toimintaa Hyvinkään hen-keen sopien, kertoo tempausta järjestänyt Atte Rämö - Tapah-tuman konkreettisena paikkana toimi Torikokous-teeman mu-kaisesti lauantaitori ja torin lä-heisyyteen pystytetty toriteltta, josta käsin tapahtuman kulkua koordinoitiin.

Torin laidalla liikkuvia hyvin-kääläisiä ahdistelivat puolestaan hyvin pukeutuneet kerjäläiset,

jotka kantoivat kylttejä pyytäen ohikulkijoilta “muutamaa miljar-dia euroa”. Hämmennystä herät-täneet pankkiirit saivat muuta-man kolikon lisäksi aikaan myös rakentavaa keskustelua pank-kien vallasta. EU:n ylivaltaa ky-seenalaistettiin puolestaan si-kamaisella herra EU:lla, jonka rinnalla kiltti Suomi-neito kulki talutushihnassa. Karnevaalihen-keä herättelemässä ja ihmisiä to-riteltoille keräämässä oli lisäksi klovniryhmä.

- Ohikulkijoita ja paikalle py-sähtyneitä ihmisiä haastateltiin

videokameran kanssa katugal-lup-hengessä. Jätimme jälkem-me tapahtumasta myös Hyvin-kään keskustassa sijaitsevaan graffitiseinään suuren kuvan ja lyhennetyn manifestin muodos-sa. Ajatus oli lähtöisin Espanjan demokratialiikkeeltä, joka mani-festissaan vaati suorempaa mah-dollisuutta poliittiseen vaikutta-miseen, sekä vallan siirtämistä suurilta yrityksiltä kansalle. Mu-kaan oli sekoitettu myös vaikut-teita Occupy-liikkeestä.

Vaikka mukana olivat myös Hyvinkään aktiivisimmat poliit-

DEMoKrAtiALiiKE LEviSi SUoMEEN

#OCCUPY EVERYTHING

Innoitus torikokousten järjes-tämiseen myös Vantaalla sai al-kunsa Helsingin Narinkkatorilla 15.10. järjestetystä torikokouk-sesta, jossa sadat ihmiset uskal-

tautuivat käyttämään puheen-vuoroja yhteiskunnan kipukoh-dista. Viisi tuntia putkeen jat-kuneen avoimen mikin tapahtu-man ensimmäisiä puheenvuoroja käytti koulunkäyntiavustaja Ke-vin Gibbs Korsosta.

Seuraavalla viikolla Helsin-gissä päätettiin perustaa pysy-vä avoin mielenosoitus vanhojen makasiinien raunioille, Sanoma-talon ja Eduskuntatalon muodos-tamien vallan symbolien väliin. Kun tieto levisi, heräsi into jär-jestää jatkuvaa toimintaa myös muualla.

- Mun pitää sanoa suoraan, et-tä leireily ei vaan yksinkertaises-ti sovi mulle - sen takia aloinkin Tiksissä informaatiokampanjalla,

Gibbs kertoo.Vaatimattomista lähtökohdista

käyntiin polkaistu Occupy Van-taa päättikin järjestää Tikkurilas-sa avoimen toritapahtuman käve-lykadulla joka tiistai kello neljä. Hiljalleen viikottain Tikkuraitilla järjestettävä avoin kansalaisfoo-rumi on ryhtynyt kasvamaan.

- Kaikkien mielipidettä on kuunneltava. Kansan on saata-va osoittaa valtansa rahan valtaa vastaan. Jotta tämä tapahtuisi, on ihmisten ympäri maailmaa keräännyttävä yhteen ja alettava vaatia parempaa, vantaalaisten tiedotteessa todetaan.

Itsenäisyyspäivän tiistaina Lauri Lairalan aukio vallattiin jo klo 12 torikokouksen omaa itse-näisyyspäivän vastaanottoa var-ten. Illan edetessä monikulttuu-risessa elävän musiikin ohjelmis-tossa kuultiin protestilauluja niin akustisella kitaralla, reggaena kuin suomalaisena räppinäkin. NATO ja sen käymät sodat sai-vat ankarat tuomiot esiintyjiltä. Väliin mahtui myös aidon suo-malainen karaoke-esitys ja juhla päätettiin Olavi Virtaan. Telttoja ryhdyttiin purkamaan vasta pi-meyden turvin.

Vaihtoehtoinen torijuhla näyt-ti, että itsenäisyys on muutakin kuin sotimisen muistelemista ja linnanjuhlien telkkarista seu-raamista. Todellinen itsenäisyys tulee kansanvallasta, jota Katai-sen, Stubbin, Sarkozyn ja Mer-kelin talouskuritus ei todella-kaan edusta.

- Jotta kansan olot paranevat, kansan on keräännyttävä yhteen vaatimaan sitä, taustoista riippu-matta. Suomi ei ole tässä mikään poikkeus. Toreilla Tavataan!

tiset nuorisojärjestöt, Vasemmis-tonuoret ja Kommunistinen nuo-risoliitto, tapahtuman henkeen kuului poliittinen monimuotoi-suus. Puoluetunnuksia tai vaa-limateriaalia ei teltoilla nähty ja mukana oli myös sitoutumatto-mia, järjestöelämän ulkopuolel-ta tulevia aktiiveja. Suomi-neitoa esittäneen Iida Ylösen mielestä todellisen ruohonjuuritason de-mokratian vaatimus oli päivän ykkösteema.

- Demokraattisen kontrollin ulkopuolelle ei voida sulkea ta-loutta, erästä suurinta vaikut-

tajaa niin yksittäisten ihmisen kuin yhteisöjenkin elämään tä-män päivän maailmassa, Ylönen linjaa.

- Nykytilanteessa rahaeliitti kerää voitot itselleen ja tappiot jäävät veronmaksajien hoidet-tavaksi, kuten esimerkiksi ns. Kreikka-tukipaketin tapaukses-sa. Nämä pankkituet johtavat aina vain epätasa-arvoisempiin ratkaisuihin ja tekohengittävät järjestelmää, jonka olisi jo omi-en lakiensakin mukaisesti pitä-nyt kaatua ja siten luoda tilalle jotain uutta.

pia

lyy

jUH

a K

OVa

nen

Miljardinsa hukanneet pankkiirit eivät saaneet sympatiaa Hyvinkään torilla.

Uudenmaan Näköala 1/2012

Documents

Transcript of Uudenmaan Näköala 1/2012