Työyhteisötaidot -työnilon ja tuloksellisuuden lähde, Marja-Liisa Manka 11.2.2013 esitys
Transcript of Työyhteisötaidot -työnilon ja tuloksellisuuden lähde, Marja-Liisa Manka 11.2.2013 esitys
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1
Työyhteisötaidot -työnilon ja tuloksellisuuden lähde
Yhteisöllisyys työn ilon lähteenä Alaistaidoista työyhteisötaitoihin Työnilonjulistus - tarvitsemme työrauhaa Työyhteisön hyvinvointia voi parantaa pienillä teoilla ja olemalla ihmisiksi Lopetetaan vaikenemisen kulttuuri ja opetellaan puhumaan
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2
http://www.cleaningwomen.com/
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=mfO1kPnf2I8
Viimeinen kvartaaliViimeinen kvartaali
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3
Valittajien kuoroValittajien kuoro
”Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Haluan rahani takaisin. / Olen väsynyt Soleen./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen.”
500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa
http://www.complaintschoir.org/news.html
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4
Asenteilla on tärkeä merkitysAsenteilla on tärkeä merkitys
”Määrittävätkö tilanteet ihmisen käyttäytymisen vai ihmisten ominaisuudet tilanteet?
Ihmiset ja heidän käyttäytymisensä muokkaavat työympäristöä.
Siksi on erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota työntekijöiden valintaan sekä heidän hyvinvointinsa ja sitoutumisensa ylläpitämiseen.” Schneider , B. 2008
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5
Millä menestymme huomenna?Millä menestymme huomenna?
Sosiaalinen pääoma
= yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys
Psykologinen pääoma
= työntekijän henkinen kunto: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi, sitkeys
+Rakennepääoma
= organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta
50-90 % tulevaisuuden arvosta
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 6
Näkökulman vaihdos tarpeenNäkökulman vaihdos tarpeen
Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli – huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti.
”Opitusta avuttomuudestaopittuun avuliaisuuteen.”M. Seligman
Myönteisten tunteiden merkitysMyönteisten tunteiden merkitys
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 7
Myönteiset tunteet
Uudet ajatukset, teot, suhteet
Rakentavat kestäviähenkilökohtaisia voima-varoja (sos. tuki, sitkeys,
luovuus, taidot ja osaaminen)
Hyvä terveys, onnellisuuspositiivisesti poikkeava
käyttäytyminen
Cohn & Fredrickson, 2009
USA:n merijalkaväki kokeilee USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessameditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua
sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille.
Pilottihankkeessa testataan keskittymis-harjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa.
Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveys-ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Yle 20.1.2013
Professori Marja-Liisa Manka 8
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 9
Väitös 17.2.2012
Työntekijä – ja asiakaskokemusten väliset yhteydet yritysten välisessä palveluliiketoiminnassa- Kohti positiivisesti poikkeavia tuloksia
”Positiivinen ilmapiiri on kannattavan palveluliiketoiminnan avain. ”
M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 10
Aineisto ja tuloksetAineisto ja tulokset
Mukana maailmanlaajuisen energia- ja laivayhtiön 38 maan huoltoyksikköä, 2403 työntekijää ja 2357 asiakasta.
Asiakasvastuupäälliköiden kokemukset työilmapiiristä vaikuttivat asiakkaiden kokemuksiin palvelun laadusta – asiakaspalvelu puhelimen välityksellä
Huoltoinsinöörien henkilökohtainen innostus ja sitoutuminen ennakoi asiakkaan laatukokemusta – yhteys kasvokkain
M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 11
Positiivisesti poikkeava Positiivisesti poikkeava käyttäytyminenkäyttäytyminen synnyttää luottamusta itseen ja toisiin lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta edistää luovuutta ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa
valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta.
johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat.
kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin.
M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss
Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 12
Positiivisesti poikkeava käyttäytyminenPositiivisesti poikkeava käyttäytyminen
Yksilö
Negatiivisesti poikkeava
Normaali Positiivisesti poikkeava
Fysiologinen Sairaus Terveys Hyvinvointi
Psykologinen Pahoinvointi Ok Flow
Organisaatio
Suorituskyky Aikaansaamaton Aikaansaava Erinomainen
Laatu Virheitä Luotettava Täydellinen
Sopeutuminen Kankea Mukautuva Kukoistava
Suhteet Harmilliset Luotettavat Lupaukset lunastavat
Ansainta Tappiollisuus Hyödyllisyys Anteliaisuus
Etiikka Epäeettinen Eettinen Hyväntahtoinen
Orientaatio Ongelmanratkai-su
Kukoistus (virtuousness)
Cameron 2003
Työelämän vallankumousTyöelämän vallankumous
Mielen vallankumous: tehdastyöstä ajatustyöhön
Mittaamisen vallankumous: ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen
Johtamisen vallankumous: ulkoisen johtamisen rinnalle sisäisen johtamisen vaatimus
Tuominen S. & Pohjakallio P. 2012
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 14
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijätTyöhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ORGANISAATIO
MINÄ ITSEJOHTAMINEN
TYÖN HALLINTA
• tavoitteellisuus
• joustava rakenne = rakenne-
• jatkuva kehittyminen pääoma
• toimiva työympäristö
• osallistava ja kannustava johtaminen
= vertikaalinen sosiaalinen pääoma
• RYHMÄ
• psykologinen
pääoma
•terveys ja
fyysinen kunto
• vaikuttamismahdollisuudet
• kannustearvo: oppiminen ja monipuolisuus = rakennepääoma
•avoin vuorovaikutus -työyhteisötaidot
= horisontaalinen sosiaalinen pääoma
TYÖYHTEISÖ
Manka 1999, 2006, 2011
Marja-Liisa Manka 15
Työtyytyväisyys yhteydessä Työtyytyväisyys yhteydessä tuottavuuteentuottavuuteenyhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä
(asteikolla 1-6) nostaa tuottavuutta keskimäärin 6,6 % (3,5 – 20 % teollisuudessa riippuen käytetystä mallista)
työtyytyväisyys vaikuttaa monien kanavien kautta: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähenemisenä, pinnauksen pienenemisenä ja suurempana sitoutumisena
aineistona Euroopan elinolotutkimus ja Eu:n tuottavuustilastot (value added per hour)
Böckerman P. & Ilmakunnas P. 2012
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16
Nykyisessä työpaikassa jatkamaan Nykyisessä työpaikassa jatkamaan kannustavat tekijätkannustavat tekijät
Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona –tutkimus 2011-2012, Nuutinen ym. 2013
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, lighthttp://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Ei ole vielä liian myöhäistä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1818
Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteenYhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen
työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20- 50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski
vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski
.
Oksanen 2009
vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi
Johtaminen Työyhteisö+
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19
Sosiaalisen pääoman mittariSosiaalisen pääoman mittari (Oksanen 2009)
Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät
parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen
Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 20
Luottamus
Osaaminen
Avoimuus
Sanansapitäminen
Aikomukset
Onko kykyä, tietoa ja osaamista hoitaa oma osuutensa? Annetaanko oleellista
tietoa? Salaillaanko?
Ollaanko luotettavia sen suhteen, mitä on sovittu?
Ovatko tarkoitus- perät myönteisiä? Oma vai yhteinen etu?
Harisalo 2006; Nahapiet & Goshal 1998
Rakenteet
Mahdollisuus tietojen vaihtoon?
Tarvitaan luottamustaTarvitaan luottamusta
Yleiset Yleiset työelämävalmiudettyöelämävalmiudet
Elämän-Elämän-hallintataidothallintataidot
Kumppanuus-Kumppanuus-taidottaidot
Innovaatio/ Innovaatio/ muutostaidotmuutostaidot
Johtamis-Johtamis-taidottaidot
Vrt. Evers , Rush & Berdrow, 1998
Osaaminen laajentuu ”metataitoihin”Osaaminen laajentuu ”metataitoihin”
Psykologinen pääoma
Oppimisen halu ja taito
Ongelmanratkai-sutaito
TyöyhteisötaidotVerkostoitumine
nSuullinen,
kirjallinen ja sähköinen
PäätöksentekoTunneälyKonfliktien
hallinta
Luovuus Epävarmuuden
kestäminenMuutosherkkys
Riskinotto
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22
Mitkä työyhteisötaidot?Mitkä työyhteisötaidot?
organizational citizenship behavior, OCB = organisaatiokansalaisuus (Organ 1988)
kaksi ulottuvuutta (Baron 1998): reiluus ja kohteliaisuus; ei valiteta tilapäisistä vastoinkäymisistä tai
aiheuteta harmia työkavereille tai työnantajalle aktiivinen auttaminen, velvollisuuksien ylittäminen ja sitoutuminen
ilmenee eri tasoilla (Christ & ym. 2003): yksilötason vastuullisuus ryhmätasolla jakaminen ja yhteistyön edistäminen organisaatiotasolla vapaaehtoinen osallistuminen yli velvollisuuksien
alaistaidot: halukkuus toimia erityisen intensiivisellä tavalla organisaation hyväksi, halukkuus tehdä enemmän kuin virallisesti vaaditaan (Conway & Briner 2002)
alaistaidot =velvollisuus huolehtia työpaikan viihtyisyydestä, resurssien järkevästä käytöstä, yhteistyöstä työkavereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen ilmaisemisesta sekä aktiivisesta osallistumisesta (Keskinen S. 2005)
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2323
Vuorovaikutteinen johtaminen synnyttää Vuorovaikutteinen johtaminen synnyttää työyhteisötaitojatyöyhteisötaitoja
(Wat & Shaffer 2005)
Oikeudenmukaisuus
Vuorovaikutteinen esimies-alaissuhde
(LMX)
Luottamus esimieheen
Valtauttaminen•mielekkyys•osaaminen
•päätöksenteon mahdollisuus•vaikuttamisen mahdollisuus
Työyhteisötaidot•tunnollisuus
•reiluus•epäitsekkyys•kohteliaisuus
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2424
Esimiehen keinot edistää Esimiehen keinot edistää työyhteisötaitojatyöyhteisötaitoja
panostaa hyvään, reiluun johtamiseen ja toiveikkuuden edistämiseen
tukea ja kannustaa työntekijöiden osallistumista ja yhdessä tekemistä
arvostava ja kunnioittava suhtautuminen myös vaikeissa muutostilanteissa
oppia tuntemaan työntekijöiden toimintatapoja ja arvostaa kaikkia
oppia kuuntelemaan kaikkia ja olla oikeudenmukainen
Perusasioista pieniin ihmeisiinPerusasioista pieniin ihmeisiin
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö halusi selvittää yhdessä ammattijärjestöjen kanssa, minkälainen on kunta-alan johtamisen tilanne Suomessa työntekijöiden näkökulmasta: hyvän ja huonon johtamisen kokemukset ja minkälaista se olisi ihanteellisimmillaan.
Aineisto kerättiin keskeisten kunta-alan ammattijärjestöjen luottamusmiehille ja pääluottamusmiehille suunnattuna kyselynä loka-marraskuun vaihteessa 2012.
Selvityksen toteutti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskusSynergos
www.kaks.fi
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 25
Tutkimusaineisto ja -menetelmätTutkimusaineisto ja -menetelmät Web-kyselyn linkki toimitettiin 3733 kunta-alalla
toimivalle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle. Vastauksia saatiin 721.
Selvitykseen osallistuivat seuraavat ammattijärjestöt: JHL ,Jyty, KTN, OAJ, SuPer, Tehy ja JUKO
Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia = pyrkimyksenä saada ymmärrystä johtamisen laadusta ja sen monimuotoisuudesta sekä muodostaa siitä yhteisiä teemoja.
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 26
KysymyksetKysymykset
1. Palauta mieleesi tilanne, jossa koet tulleesi hyvin johdetuksi tai kohtasit luottamushenkilön roolissasi hyvää johtamista työyhteisössäsi.
a) Mistä tilanteessa oli kyse? Kuvaile, mitä tapahtui.
b) Mikä teki johtamisesta hyvää ja toimivaa?
2. Palauta mieleesi tilanne, jossa koet tulleesi huonosti johdetuksi tai havaitsit luottamushenkilön roolissasi huonoa johtamista työyhteisössä.
a) Mistä tilanteessa oli kyse? Kuvaile, mitä tapahtui.
b) Mikä teki johtamisesta huonoa ja toimimatonta?
3. Jos ihme olisi tapahtunut, minkälaista johtamista omalla työpaikallasi olisi?
a) Kuvaile vapaasti, minkälaista johtamista toivoisit, jotta työntekijöiden hyvinvointi edistyisi. Mitä tietoa, taitoa tai tukea siihen tarvittaisiin esimiehelle ja/tai työntekijälle?
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 27
Hyvät johtamiskokemukset: Hyvät johtamiskokemukset: Mikä teki johtamisesta hyvää?Mikä teki johtamisesta hyvää?
1) Vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen
2) Jämäkkä ja johdonmukainen toiminta
3) Työntekijöiden ja työyhteisön tukeminen
4) Lakien ja sopimusten kunnioittaminen
5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 28
1) Vaikutusmahdollisuuksien 1) Vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminentarjoaminen• työntekijöiden kuuleminen ja huomioiminen• avoin keskustelu ja vuorovaikutus• ratkaisujen etsiminen yhdessä
”Avoin keskusteluyhteys johdon ja työntekijöiden välillä ja hyvä tiedonkulku sekä se, että ylemmät kuuntelivat ja ottivat työntekijöiden mielipiteitä oikeasti huomioon. Myös työntekijät ottivat huomioon toisensa. Lopputulos voi olla monen osan kompromissi ja vaikka kaikki ei mene (eikä voikaan mennä) kuten itse haluaisi, niin tunne siitä, että on saanut vaikuttaa omaan työhönsä on parasta.”
”Minusta on menty koko ajan parempaan päin.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 29
2) Jämäkkä ja johdonmukainen 2) Jämäkkä ja johdonmukainen toimintatoiminta• asioiden asiallinen selvittäminen ja vieminen loppuun• toiminnan suunnitelmallisuus ja selkeys• päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys, päätösten perustelu• työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu• työyhteisön etujen ajaminen
”Johtajan puuttuminen tilanteeseen oli napakkaa ja nopeaa. Hän kuunteli ja ymmärsi, sekä vei asiaa eteenpäin inhimillisellä tavalla.”
”Johtaminen on johdonmukaista, kuuntelevaa, reilua ja tasapuolista. Esimieheni ei ole kenenkään kaveri vaan osaa olla ikään kuin kaikkien kanssa samalla linjalla, mutta pitää roolinsa esimiehenä.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 30
3) Työntekijöiden ja työyhteisön 3) Työntekijöiden ja työyhteisön tukeminentukeminen• tuen, ohjeiden, avun ja palautteen tarjoaminen• työntekijöihin luottaminen• työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista
huolehtiminen
”Esimieheni tukee ja kannustaa minua ja muita alaisia hyvin. Hän luottaa meihin ja antaa vastuuta tehtäviemme hoidossa. Hänen johtamistapansa on innostava ja työntekijän mielipiteet huomioonottava. Hän osaa kuunnella ja antaa palautteet positiivisesti. Osaa antaa kiitosta hyvin tehdystä työstä.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 31
4) Lakien ja sopimusten 4) Lakien ja sopimusten kunnioittaminenkunnioittaminen• lakien ja sopimusten tunteminen ja noudattaminen• luottamusmiehen aseman kunnioittaminen
”Jos johtaja, esimies, tuntee työlainsäädännön/sopimukset edes auttavasti, helpottaa huomattavasti.”
”Hänen vastuualueellaan asiat etenevät lain ja sopimusten hengessä.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 32
5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen
• esimiestaidot• ammatillinen osaaminen• vuorovaikutustaidot, tunnetaitoisuus
”Työn/alan hyvä asiantuntijuus, mikä hankittu koulutuksessa ja varsinaisissa työtehtävissä. Varmuus ja luottavaisuus siihen, että kysyessä aina sai asiantuntevaa opastusta ja neuvontaa.”
”Luottamusmiehenä tuli tunne, että lähiesimies kykenee ja haluaa tarkastella asioita myös emotionaalisella tasolla, vaikka käsiteltiin talousasioita. Uskoisin että kyseinen esimies on sitoutunut työhönsä ja hallitsee henkilöjohtamisen haastavan osa-alueen.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33
Minkälaista johtaminen olisi Minkälaista johtaminen olisi ihannetilanteessa?ihannetilanteessa?
1) Vaikutusmahdollisuudet ja avoin vuorovaikutus
2) Innostaminen, palautteenanto ja välittäminen
3) Suoraselkäisyys, oikeudenmukaisuus ja reilu kohtelu
4) Luottamus työntekijöihin, arjen tuntemus ja läsnäolo
5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen
”Olisiko terveellistä vapauttaa kaikki kuusikymppiset johtajat tehtävistään ja ajaa uusi perinteistä vapaa sukupolvi remmiin. Nythän vaan luovutaan kokoajan vain suorittavasta portaasta. Tosin kyllä työntekijätkin alkavat kalkkeutua. Varsinkin iskunkestävyys’ alkaa olla melko huonolla tolalla.”
34Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
1) Vaikutusmahdollisuudet ja avoin 1) Vaikutusmahdollisuudet ja avoin vuorovaikutusvuorovaikutus
• aito vaikuttaminen työntekoon• monipuoliset keskustelukäytännöt• todellinen työntekijöiden kuuleminen ja huomioiminen• avoin keskustelu ja vuorovaikutus• ratkaisujen etsiminen yhdessä
”Kun henkilökuntaa kuunneltaisiin ja ideat oikeasti menisivät eteenpäin. Eivät vain olisi lause muistiossa ja hyväksyvä pään nyökäytys.”
”Tulisi kutsutuksi valmisteluun, tulisi kuulluksi, ei tulisi jyrätyksi tai uhkailluksi.”
”Huomenta voi olla pieni asia maailmankaikkeudessa, mutta ruohonjuuritason’ työntekijälle Iso Asia.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 35
2) Innostaminen, palautteenanto ja 2) Innostaminen, palautteenanto ja välittäminenvälittäminen
• myönteinen ja kehittävä palaute• innostaminen ja kannustaminen• kehittämiseen kannustaminen• positiivisen hengen ylläpitäminen• välittäminen ja joustaminen• työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen
”Antaa tunnustusta ja kaikkien loistaa, ei kerää kunniaa vain itselleen vaan kaikille meille tiiminä.”
”Myönteinen palaute tehdystä työstä. Palaute voisi olla muutakin kuin, että palkkamenot ovat taas ylittyneet.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 36
3) Suoraselkäisyys, oikeudenmukaisuus 3) Suoraselkäisyys, oikeudenmukaisuus ja reilu kohteluja reilu kohtelu
• vastuunkantaminen• toiminnan suunnitelmallisuus ja selkeys• jämäkkä ongelmiin tarttuminen• päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys, päätösten perustelu• työntekijöiden oikeudenmukainen ja reilu kohtelu
”Kunnon johtaja ottaa kantaa ongelmiin ja kantaa vastuun alaisistaan, kuka tahansa on hyvä johtaja kun kaikki menee hyvin.”
”Jokainen uskaltaisi kertoa mielipiteensä ja näkemyksensä työntekoon liittyvistä asioista, ilman, että se ’kostetaan’ työvuoroluetteloa tehtäessä. Kaikilla olisi turvallinen olo töissä.”
”Se mikä luvataan, myös pidetään. Tyhmempikin pärjää, jos hänellä vain on ns. selkärankaa, sanotaan Pohjanmaalla.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 37
4) Luottamus työntekijöihin, arjen 4) Luottamus työntekijöihin, arjen tuntemus ja läsnäolotuntemus ja läsnäolo
• työntekijöiden asiantuntemukseen luottaminen• vastuun ja vapauden antaminen• työyhteisön etujen ajaminen• läsnäoleminen ja työn arjen tuntemus
”Luottamus työntekijöihin ja heidän osaamiseensa; ei kyttäämistä tai liiallista puuttumista.”
”Esimies olisi ’läsnä’ aidosti, olisi kiinnostunut työntekijöiden asioista, jaksamisesta. Aitoa kuuntelua ja aikaa kunkin työtehtäviin tutustumiseen ja kokemiseen.”
”Johtajat siellä ’korkealla’ voisivat jalkautua joskus sinne ruohonjuuritasolle, niin kuin tosi-tv - ohjelmissa. Esimies kävisi päivän istumassa jokaisen luona, että tietäisi mitä missäkin tehdään.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 38
5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen5) Ammatillinen ja johtamisosaaminen
• esimies- ja henkilöstöjohtamisen taidot• ammatillinen osaaminen• tavoitteiden, toimenkuvien ja organisaation toimivuuden
suunnittelu• lakien ja sopimusten kunnioittaminen
”Henkilöjohtamisesta tulisi tulla varsinainen tapa johtaa nykyisen tiukan asiajohtamisen sijaan. Suurin osa työntekijöistä haluaa saada tietää työnsä selvät tavoitteet ja toivoo myös saavansa tarvittaessa tukea niiden saavuttamisessa.”
”Johtajan olisi nähtävä kauas tulevaisuuteen eikä näperrellä pilkkujen ja pisteiden eikä itsestäänselvyyksien kanssa.”
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 39
JohtopäätöksiäJohtopäätöksiä
Vastaajina pääluottamusmiehet, näkemys kunta-alan työntekijöiden – mitä esimiehet itse olisivat vastanneet, jää arvailtavaksi
Runsaasti kertomuksia perinteisen johtamisen näkökulmasta, mutta myös hyvää johtamista kuvattiin: reilua, innostavaa, läsnä olevaa
Ihmeeseen riittäisivät arjen taidot ja perusasioiden kuntoon saattaminen, suuremmasta ei haaveiltu.
Hyvällä johtamisella saavutettavissa paljon vaikuttavuutta työhön – resurssit käyttöön.
Jokainen työyhteisön jäsen on myös vastuullinen toimija – huomiota työyhteisötaitoihin
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 40
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4141
Työntekijän vastuut – työpäivästä Työntekijän vastuut – työpäivästä nauttiminen sallittunauttiminen sallittu
• perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen
• reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen
• aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen
• työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen
• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä
• palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut.
• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi
• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön
• myönteisen ilmapiirin edistäminen – en puhu selän takanaBaron 1998, Keskinen S. 2005. Manka 2007
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 42
Miten edistän esimiehenä tai työntekijänä Miten edistän esimiehenä tai työntekijänä vuorovaikutuksen laatua?vuorovaikutuksen laatua?
Ole tarkkaavainen: näe myös sanattomat viestit, kuule äänensävyt ja tunnista tunnetila
Ilmaise kuuntelevasi nyökyttelyllä ja ääntelyllä. Sanoita tunteet ja tahtotilat ja etsi palautetta vastapuolen reaktioista.
Rohkaise kertomaan lisää mutta malta odottaa ja olla hiljaa. Toista kuulemasi omin sanoin, jotta toinen tietää, että häntä on
kuunneltu. Näin voit myös varmistaa, että olet ymmärtänyt oikein. Älä kuitenkaan poista toisen puheista mitään äläkä tee omia lisäyksiä.
Kysy lisää: pyydä vahvistusta tai selvennystä, tee avoimia kysymyksiä ja vältä miksi-sanaa.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 43
Positiivinen palaute
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 44
Työyhteisön keinoja Työyhteisön keinoja
positiivinen vuorovaikutus ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen,
”tähtihetket”
työyhteisötaitojen opetteleminen avoimuus, reiluus, auttaminen ja aktiivisuus
jokaisen työn arvostus älylliset lähestymistavat
hyvien asioiden miettiminen, reflektointi porukalla: mikä meillä on hyvin ja missä on kehittämisen varaa?
yhteisten “pelisääntöjen” tekeminen
Miten voisitte kehittää Miten voisitte kehittää työyhteisötaitoja omalla työpaikalla?työyhteisötaitoja omalla työpaikalla?
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 45
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 46
Ongelmiakin on – syitä?Ongelmiakin on – syitä?
tavoitteiden ja tehtäväkuvien epäselvyys johtamistapa ja työntekijöiden vähäinen
vaikutusmahdollisuus viestinnän puute erilaiset toimintatavat, kirjoittamattomat säännöt ikä- ja sukupolvierot kiire, kuormittuneisuus kateus, kilpailu, uhka töiden jatkumisesta työyhteisössä on huono työilmapiiri, klikkejä,
kuppikuntia ja syntipukki-ilmiöitä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 47
Pekka Jylhä
Syntipukki 2005
http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 48
Veli Granö 2011 http://www.av-arkki.fi/teokset/profeetta/
Miten voin kehittyä? Erakoksiko?Miten voin kehittyä? Erakoksiko?
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 4949
Katse peiliin eli omat keinotKatse peiliin eli omat keinot
itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin katsominen”, harjoitteleminen
stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni,
huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus
Psykologisen pääoman Psykologisen pääoman kehittäminenkehittäminen
1. Orientaatio 1 pv- Miksi katse työniloon?- Tunteista ja niiden tarttumisesta- Mistä on kysymys psykologisessa pääomassa?- Tehtäviä väliajaksi: mikä lisäisi työniloa minulla?
Lähiopetuspäivät netissä 2 pv - Optimistisuus ja toiveikkuus, miniluentoja, keskustelua, ohjausta- Itseluottamus ja sitkeys, miniluentoja, keskustelua, ohjausta
2. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja palautuminen 1 pv- Tehtävien läpikäyminen, miten tästä eteenpäin?
Psykologinen pääomaPsykologinen pääoma
Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne
Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”)
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5151
Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008
……jatkuujatkuu
Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet
Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta.
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 52
Miten itseluottamusta voi kehittää?Miten itseluottamusta voi kehittää?
Hallinnan kokemuksien hankkiminen ja pienten riskien ottaminen
Mallintaminen ja toisilta oppiminenSosiaalinen vaikuttaminen ja palautteen
pyytäminen esimieheltä ja työkavereiltaHyvä vire, työhyvinvointi, huomio siihen,
mikä lisää omaa hyvinvointia
Toiveikkuus on reitin löytämistäToiveikkuus on reitin löytämistä
”Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä.” (Snyder, 2002)
54
Niles, 2012
Reitit ja toimijuusReitit ja toimijuus
Reitit ja toimijuus ovat erottamattomissa
Reitit ilman toimijuutta johtavat sitkeyden puutteeseen tavoitteeseen pyrittäessä
Toimijuus ilman reittejä johtaa turhautumiseen ja lamaantumiseen
55
Niles, 2012
Toiveikkuuden ennustevoimaToiveikkuuden ennustevoima
Korkeampi toiveikkuus johtaa parempaan suoriutumiseen (urheilussa, sairauksista toipumisessa, opinnoissa jne.)
Snyder (2000): Mitä tärkeämpi tavoite ja mitä todennäköisempää sen saavuttaminen on, sitä myönteisempiä tunteita henkilö kokee. Sama pätee myös toisin päin.
56
Niles, 2012
Toivon kanssaToivon kanssa…
57
Selkeyden saaminen itsereflektion kautta tuntuu mielekkäältä
Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien tekeminen on mielekästä
On loogista toimia
On tarkoituksenmukaista visioida tulevia mahdollisuuksia
Suunnitelmien mukauttaminen on järkevää ja sopeutuvaa
Niles, 2012
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 58
Myönteiset vahvistuksetMyönteiset vahvistukset
etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä
ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä
älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin
anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä
tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi
entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko?
http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg
Miten kehittää sitkeyttä?Miten kehittää sitkeyttä?
suuntaamalla huomio voimavaroihinkehittämällä osaamista, asenteita tai
hankkimalla enemmän tukea muiltavastoinkäymisiä ehkäisemällä ja mahdollisiin
esteisiin varautumalla: välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen
vastoinkäymisten tulkintaa muutamalla
Painopiste henkilökohtaisessa sitkeydessä Painopiste henkilökohtaisessa sitkeydessä (resiliency)(resiliency)
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 60
Jospa käyttäisin 15 minuuttia Jospa käyttäisin 15 minuuttia päivässä oman työhyvinvointini päivässä oman työhyvinvointini kehittämiseen? Mitä silloin tekisit?kehittämiseen? Mitä silloin tekisit?
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 61
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 62
Palautuminen edistää hyvinvointiaPalautuminen edistää hyvinvointia
On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista.
Irrottautuminen on vaikeinta työntekijöillä, jotka ovat ylisitoutuneita työhönsä (ns. työholistit) ja tuntevat pakonomaista tarvetta tehdä työtä.
Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin.
Nähdäkseen on pysähdyttäväNähdäkseen on pysähdyttävä
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 63
Professori Marja-Liisa Manka
Luonto rauhoittaa
luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua
jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnon-ympäristö vaikuttaa nuoriin.
4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeavat
20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät
40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa
2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät
Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010
Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 65
LisätietoaManka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen.
Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum
Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja
Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr.
Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva.Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö.
www.uta.fi/jkk/synergos