Tuloksellisuuden mittaaminen hyvinvointipalveluissa
-
Upload
virpi-sillanpaeae -
Category
Government & Nonprofit
-
view
444 -
download
1
Transcript of Tuloksellisuuden mittaaminen hyvinvointipalveluissa
Tuloksellisuuden mittaaminen
hyvinvointipalveluissa
Virpi Sillanpää
Tutkija/Tohtorikoulutettava
NOVI research center
Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
Tampereen teknillinen yliopisto
1
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
I. Tuloksellisuuden mittaamisen tila
hyvinvointipalveluissa
Taustalla haastattelututkimus
• Yhteensä 15 hyvinvointipalveluorganisaation johtajan/päällikön
haastattelut vuonna 2010
• Haastateltavat terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja
koulutuksen organisaatioista
• julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita
• Organisaatiot kooltaan hyvin erilaisia; henkilöstö 35-6000,
vuosibudjetti 1 – 600 M€
• Puolistrukturoitu teemahaastattelu, teemat:
• Tuloksellisuuden osatekijät
• Tuloksellisuuden mittaamisen nykytila
• Tuloksellisuuden mittaamiseen liittyvät kehitystarpeet
2
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tuloksellisuuden avaintekijät
• Resurssit
Henkilöstön osaaminen, motivaatio, sitoutuminen
Taloudelliset resurssit
Tilat ja laitteet
Asiakkaat
• Prosessit
Asiakasohjaus
Asiakaspalveluprosessit, kuten ajanvarausjärjestelmä, hoitosuunnitelmat,
lukujärjestykset
• Vaikutukset
Asiakkaiden hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen
Palveluiden korkea laatu
Vaikutukset palvelujärjestelmään
Sidosryhmien odotusten täyttäminen: palveluiden saatavuus, laatu, hinta,
sisältö
3
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tuloksellisuuden mittaamisen tila
• Syitä tuloksellisuuden mittaamiseen Toiminnan johtaminen ja kehittäminen
Tarve raportoida toiminnasta ulkopuolisille sidosryhmille, veronmaksajille
• Organisaatioilla on käytössä suuri määrä mittareita Pääasiassa yksittäisiä mittareita, vain harvoilla käytössä BSC tai
muu systemaattinen järjestelmä
Resurssit: työntekijöiden tyytyväisyys, osaaminen, työhyvinvointi, tilojen käyttöaste, taloudelliset resurssit
Prosessit: jonotusajat, ajanvarauksen toimivuus ja nopeus, poikkeamien ja tapaturmien määrä, hoitosuunnitelmien seuranta
Tulokset: määrälliset ja taloudelliset mittarit, esim. käyntimäärät, hoitovuorokaudet, suoritettujen tutkintojen määrä, tuotettujen palveluiden yksikkökustannukset (€/hoitopäivä/käynti)
Vaikutukset: muutokset asiakkaiden hyvinvoinnissa/kyvyissä (RAI-mittarit, oppimistulokset/arvosanat), asiakastyytyväisyys
19.11.2015
4
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015
Tuloksellisuus
Resurssit Prosessit Tulokset Vaikutukset
Tuloksellisuuden mittaamisen
kehittämistarpeet
• Tarve uusille ja paremmille mittareille liittyen
Palveluiden laatuun
Vaikuttavuuteen
• Tietojärjestelmät
Eri tietojärjestelmien yhteensopimattomuus
Tietojärjestelmät tukevat heikosti tuloksellisuuden mittaamista
• Muita haasteita/kehittämistarpeita:
Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, kirjausten
automatisointi, tuotetun tiedon käytettävyyden kehittäminen
Riittämättömät resurssit
5
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
II. Vaikuttavuuden mittaaminen
Vaikuttavuus on keskeinen tekijä hyvinvointipalveluissa
6
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Lähde: Laihonen, H., Sillanpää, V. (2014), What is the Role of Knowledge Management in Establishing the Effectiveness of Public Welfare
services? Knowledge and Process Management, Vol. 21, No. 2, pp. 112-121.
Vaikuttavuuden mittaaminen
Miksi mitata hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta?
Palvelun tuotannon kannalta “hyvän palvelun kriteerit”:
A) Lisää asiakkaan hyvinvointia B) kohtuullisin kustannuksin
Tarvitaan tietoa kustannuksista ja vaikutuksista
Erilaiset päätöksentekotilanteet:
• Uusien palveluiden suunnittelu ja käyttöönotto
• Erilaisten palvelumallien vertailu
7
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Asunto ensin –mallin kustannusvaikutusten
mittaaminen
Taustalla hallituksen asunnottomuuden vähentämisohjelma
(2008 – 2011)
Asunnottomuuden hoidossa siirrytään ns. “porrasmallista”
asunto ensin- malliin
Asunto ensin –mallin hyödyt (aikaisempien kv. tutkimusten
mukaan
• Kustannusten väheneminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
sekä oikeudellisissa palveluissa
• Myönteiset vaikutukset asiakkaiden elämään
Mikä on tilanne Suomessa?
Tutkimuksen tavoite:
luoda malli kustannus-vaikuttavuuden mittaamiseen
laskea asunto ensin -mallin kustannusvaikutukset
8
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tutkimuksen toteutus:
Kehikko kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen
9
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tutkimuksen aineisto
Kaksi asunto ensin -yksikköä: Case Härmälä, Case Pitäjänmäki
Asukkaiden 1) terveyspalveluiden, 2) sosiaalipalveluiden ja 3)
oikeudellisten palveluiden käyttöä selvitettiin tietyltä ajalta ennen
muuttoa asunto ensin yksikköön ja siellä asumisen aikana
Palveluiden käyttö- ja kustannustiedot saatiin eri viranomaisten
asiakastietojärjestelmistä
Laadullisia vaikutuksia arvioitiin haastattelemalla asukkaita
Haastatteluiden teemat:
• Yksikön hyvät ja huonot puolet
• Yksikössä asumisen vaikutukset elämään (terveyteen, ystävyys- ja
perhesuhteisiin, henkilökohtaiseen talouteen)
• Tulevaisuuden toiveet
10
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tutkimuksen tiedot ja tietolähteet
Tietolähde/viranomainen Tutkimuksen tiedot
Tampereen kaupunki/
Helsingin terveyskeskus
- Käynnit lääkärillä (omalääkäri-, erikoislääkärikäynnit)
- Käynnit sairaanhoitajalla
- Käynnit terveyskeskuspäivystyksessä, sairaalapäivystyksessä
- Päihde- ja mielenterveyspalvelut (käynnit psyk.poliklinikalla)
- Käynnit selviämisasemalla
- Sairaalavuorokaudet kaupungin omissa sairaaloissa (mielenterveys, muut)
- Kotisairaanhoito
Tampereen kaupunki/
Helsingin sosiaalivirasto
- Laitos- ja asumispalveluiden käyttö
o Kuntouttava laitoshoito, katkaisu- ja vieroitushoidot
o Tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen,
yöpymiset ensisuojissa/asuntoloissa (asunnottomille tarkoitettujen
palveluiden käyttö)
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri/
HUS
- Käynnit erikoissairaanhoidossa (poliklinikkakäynnit)
- Sairaalavuorokaudet
Poliisi - Säilöönotot
Asumispalveluyksiköt - Yksikön tarjoamat palvelut (tuki/tehostettu tuki)
- Asukkaiden vuokrat
Asukkaat - Laadullinen arvio: asukkaiden tyytyväisyys yksikköön ja asumisen vaikutukset
elämänlaatuun
11
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja
tutkimus, 17.11.2015
19.11.2015
Case A: Härmälä
A-killan ylläpitämä tehostetun tuen asumisyksikkö, Tampereen
kaupunki ostaa palvelun
Asukkailla omat asunnot ja vuokrasopimukset
Yksikössä on 22 asuntoa (22 asukasta), 5 työntekijää, yksikkö
avattiin kesäkuussa 2009
15 asukasta osallistui tutkimukseen, joka toteutettiin vuonna
2010, 6 asukasta haastateltiin
Asukkailla taustalla pitkäaikaisasunnottomuutta, alkoholin
väärinkäyttöä, mielenterveysongelmia
Asukaskunta tullut kadulta, laitoksista tai ensisuojista
Yksikkö tarjoaa tukea jokapäiväisten asioiden hoitoon, ohjausta
kuntoutukseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin
12
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Case A: Kustannussäästöt
• Kustannussäästö yhteensä 59 897 € (38 %) 5 kuukauden aikana,
vuositasolla 143 753 €, laskelmiin sisältyy Härmälän vuokrat
noin 9,600 € säästöt/henkilö/vuosi
• Jos Härmälän vuokria ei oteta huomioon, kustannussäästö on
93 647 € (60 %), vuositasolla 224 753 €
noin 15, 000 € säästöt/henkilö/vuosi
• Muiden kuin päihde- ja laitospalveluiden / asumispalveluiden
käyttö (terveydenhuolto, poliisi)
Asunnottomuuden aikana 34 528 €, Härmälässä asumisen aikana
6 066 €
Kustannussäästö 15 henkilön osalta 28 462 €, vuositasolla 68 308 €,
noin 4 600 € henkilöä kohden vuodessa
13
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Toimintamuodon ei-
taloudellinen/laadullinen arvio
- Asumismuotona hyvä
- Etuja: tuki, sijainti, rauhallisuus, harrasteryhmät, yksityisyys, alkoholin
sallittu käyttö, mahdollisuus asuntoon, vaikka on velkoja
- Huonoja puolia: laitosmaisuus, korkea vuokra, asunto yksin ei riitä
- Asumisen vaikutukset asukkaan elämään
- Terveysvaikutukset: vähentynyt alkoholin käyttö, säännölliset
terveyspalvelut, kuntoutus, mielenrauha
- Ei suurta muutosta/vaikutusta perhe- tai ystävyyssuhteisiin, omaisten
kyläily on nyt helpompaa, ja omaiset tietävät missä asukas on
- Valtaosa vastaajista oli melko tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseen
- Tulevaisuuden toiveet/tavoitteet
- Alkoholin käytön väheneminen, muutto omaan vuokra-asuntoon
(aikaisintaan vuoden 2010 jälkeen), yhteyden rakentaminen lapsiin,
harrastusten aloittaminen, työn löytäminen
14
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Case B: Pelastusarmeijan Pitäjänmäen
asumispalveluyksikkö, Helsinki
• Vaikeasti asutettaville pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu yksikkö
• Pelastusarmeija toimii Y-säätiön vuokralaisena ja tuottaa palvelut ja vuokraa
asunnot asukkaille
• Toiminta alkoi 1.2.2011, henkilöstöä 24, ympärivuorokautinen päivystys
• Asukkaita 111, joista tuetussa asumisessa 67, tehostetussa tuetussa
asumisessa 44, valtaosa asukkaista miehiä (yksi nainen), keski-ikä 49 v
• Työtoiminta tärkeä osa yksikön tarjoamaa tukea, järjestetään arkipäivisin klo
9-15
• Tutkimukseen osallistui 23 asukasta, 29-67 -vuotiaita, joista 10 tehostetun
tuen piirissä
• Osallistujista 14 oli asunut Alppikadun asuntolassa vuonna 2010 eri mittaisia
jaksoja, 9 oli asunut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa ja 4
kummassakin paikassa
• Tutkimukseen osallistuneista vain 9 henkilön aikaisemmat asuintiedot oli
saatavilla koko vuoden 2010 osalta
• Tutkimusajankohta ennen muuttoa 1.1.2010 – 31.12.2010, muuton jälkeen
1.3.2011 – 29.2.2012
15
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja
tutkimus, 17.11.2015
19.11.2015
Case B: Vaikutukset kustannuksiin
Kokonaiskustannukset kasvoivat 350 800 €, 15 300 € henkilöä
kohden
Suurin kustannusten kasvu liittyi yksikössä annettavaan tukeen
(palvelumaksut), 340 000 €, 14 800 €/henkilö
Osallistujat vaikeasti asutettavia pitkäaikaisasunnottomia (asuneet
kaduilla, ensisuojissa) - > alhaiset kustannukset asunnottomuuden
aikana
Terveydenhuollon kustannukset vähenivät 20 %
Sairaalavuorokausien määrä väheni 80 % ja kustannukset 60%
Korvaushoidon käytön määrä ja kustannukset kasvoivat
merkittävästi (yli kaksinkertaistuivat)
Käynnit selviämisasemilla ja poliisin säilöönotot vähenivät molemmat 75
%
16
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Laadullinen arvio:
Asukkaiden haastattelut
Pitäjänmäen hyvät ja huonot puolet:
- Hyvää: oma asunto, yksityisyys, vapaus liikkua, ammattitaitoinen
henkilöstö, sijainti, henkilöstöltä saatu tuki, työtoiminta
- Huonoa/kehitettävää: työtilojen ahtaus, päihteiden käyttö, enemmän
yhteisiä tapahtumia/retkiä, sijainti
Asumisen vaikutukset elämään:
- Valtaosa haastatelluista (6) kokee terveydentilan kohentuneen ja
päihteidenkäytön vähentyneen
- Osallistuminen työtoimintaan keskeinen päivien sisältöön liittyvä
muutos, osa (4) aktivoitunut harrastusten suhteen
- Yhteydenpito perheenjäseniin/sukulaisiin samanlaista kuin ennen tai
tiiviimpää, naapureista on tullut tuttavia/kavereita
- Valtaosa kertoi henkilökohtaisen talouden kohentuneen
Tulevaisuuden toiveet:
- Kuntoutuminen, päihteidenkäytön vähentäminen, työ/opiskelu
17
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja
tutkimus, 17.11.2015
19.11.2015
Kustannusvaikutusten vertailu
Kokonaiskustannukset
Härmälässä kustannussäästö n. 38%, Pitäjänmäessä
kustannukset kaksinkertaistuivat
Vaikutukset muiden palveluiden käyttöön ja kustannuksiin
Terveyspalvelut
Vähenivät molemmissa tapauksissa, Härmälässä säästö 80 %,
Pitäjänmäessä 20%
• Sairaalavuorokausien määrä väheni molemmissa tapauksissa
huomattavasti
Muut palvelut
Poliisin säiöönotot vähenivät molemmissa tapauksissa,
Härmälässä 90 %, Pitäjänmäessä 75 %
Kriisipalveluiden käyttö
• Ambulanssin käyttö Härmälässä väheni 50 %, Pitäjänmäessä
selviämisasemalla käynnit vähenivät 75%
18
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Tutkimuksen yhteenvetoa
Asunto ensin –mallilla saavutettiin kustannussäästöjä Härmälässä, mutta
kustannukset nousivat merkittävästi Pitäjänmäessä
Miksi?
• Erot yksiköiden palveluiden hinnoissa
• Erot asiakkaissa
• Tutkimus keskittyy muutoksiin
Palveluiden käyttö ja kustannukset asunnottomuuden aikana
(ennen) olivat eri tasolla; Härmälässä 24 900 €/hlö,
Pitäjänmäessä13 400 €
Molemmissa tapauksissa asunto ensin –yksiköllä oli positiivinen vaikutus
asukkaiden elämänlaatuun, muiden palveluiden käyttömäärät vähenivät
Tutkimuksen rajoitukset
• Suhteellisen vähäinen osallistujajoukko: 15 Härmälästä, 23
Pitäjänmäestä
• Vaihtelevat hinnoitteluperiaatteet
• Tutkimus toteutettiin toiminnan alkuvaiheessa -> vaikutukset
pidemmällä aikavälillä?
19
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Yhteenveto:
Malli palvelun vaikutusten mittaamiseen
20
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Palveluiden käyttö ja
kustannukset
organisaatio A
organisaatio B
organisaatio C
organisaatio D, jne.
Ennen Jälkeen
Laadulliset tekijät yksilön
tasolla
- terveys, elämänlaatu
Palveluiden käyttö ja
kustannukset
organisaatio A
organisaatio B
organisaatio C
organisaatio D, jne.
Vaikutukset
palvelujärjestelmän
tasolla
kpl, €
Vaikutukset
yksilön tasolla
Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations. International Journal of
Productivity and Performance Management, Vol .62, No.5, s. 474-489
Laadulliset tekijät yksilön
tasolla
- terveys, elämänlaatu
Vaikuttavuuden mittaamisen vaiheet
P
LA
NN
ING
1. Familiarization with the context and the service innovation
Literature review, interviews with experts in the field (e.g. managers of unit, representatives of municipals)
2. Analyzing the context and selecting the actors in the service system for the measurement (before – after)
Selecting services to be measured according to the context. Setting criteria for individuals whose service use will be measured
3. Planning the data collection Time frames for the comparison (before – after) Specifying data sources
IM
PL
EM
EN
TA
TIO
N
4. Implementation of data collection Informing potential participants about the research (handouts, brochures),
drawing up license applications to authorities Recruiting participants, obtaining written approvals from participants Requesting information of participants’ service utilization and costs from
different authorities (after licenses were granted) Interviews with participants Setting up client data base for tracking service use of individuals under
study
A
NA
LY
SIS
5. Analysis of quantitative data
Combination of different data sets, calculations, comparisons (before-after) 6. Analysis of qualitative data
Interviews, non-financial impacts 7. Conclusions
21
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations. International Journal of Productivity and Performance
Management, Vol .62, No.5, s. 474-489
Vaikuttavuuden mittausmallin hyödyt ja
haasteet
Hyödyt: Mallin avulla saadaan uudenlaisen toimintamuodon
moniulotteiset vaikutukset näkyväksi
Lisää tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista sekä yksilön (laatu)
että palvelujärjestelmän (muutokset palveluiden käytössä,
kustannuksissa) tasolla
Lähtökohta tiedolla johtamiselle
Haasteet:
Haastava toteuttaa:
• Osallistujien luvat
• Tutkimusluvat eri viranomaisilta
• Puutteet lähtötiedoissa: Kustannustietojen puute/eivät
vertailukelpoisia, puutteet kirjauksissa
22
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Kirjallisuutta
Laihonen, H. & Sillanpää, V. (2014), What is the Role of Knowledge
Management in Establishing the Effectiveness of Public Welfare
Services?, Knowledge and Process Management, Vol. 21, No. 2, pp.112-
121.
Sillanpää, V. (2012), Yksi naapureista – yhteisöllisen asumisen
kustannusvaikuttavuuden arviointi, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö,
http://www.kvps.fi/images/tiedostot/Julkaisut-Raportit/yksi-naapureista-
2012.pdf
Sillanpää, V. (2013), Measuring the impacts of welfare service innovations,
International Journal of Productivity and Performance Management, Vol.
62, No. 5, pp. 474-489.
Asunto ensin –yksiköiden kustannusvaikuttavuus – vertailussa
mielenterveys- ja päihdekuntoutujien yksiköt (2013), saatavilla
Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ym.fi/download/noname/%7B13F1333B-9C45-438D-B9BD-
59D0BEE62339%7D/77950
Asunnottomuuden vähentämisen taloudelliset vaikutukset
Ympäristöministeriön raportteja 7/2011, 114 s. URN:ISBN:978-952-11-
3848-5. ISBN 978-952-11-3848-5 (PDF).
23
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015
Kiitos!
24
HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015 19.11.2015