Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2012

Työterveyslaitoksen Toimintakertomus

1.1.–31.12.2012

Työterveyslaitoksen Toimintakertomus 2012

Helsinki 2013

2

Kirjapaino OyHelsinki 2013

3

Sisällys

1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012 41.1 Johdon katsaus 4

2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012 72.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään 72.2 ’Hyvinvointia työstä’ työurakeskustelun ytimeen 162.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi 192.4 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen 202.5 Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi 26

3 Toiminta-alueet 293.1 Ratkaisujen kehittäminen 303.2 Asiakasratkaisut 363.3 Tiedolla vaikuttaminen 39

4. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen 434.1 Osaamisen kehittäminen 434.2 Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut 47

5. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 48

Tuotokset ja laadunhallinta 58Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 67

6. Tilinpäätösanalyysi 686.1 Rahoituksen rakenne 686.2 Tuotot 686.3 Kulut 686.4 Tase 68

7. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma 698. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä 699. Allekirjoitukset ja määräajat 70

LIITE 1: Erittely henkilöstöstä 71

4

1 Työterveyslaitoksen toiminta 2012

1.1 Johdon katsaus Työikäisen väestön osuus Suomessa pienenee jatkuvasti. Väestön vanheneminen ja pi-dempi elinikä kasvattavat hoiva- ja eläkemenoja. Työurien pidentämiseksi tarvitaan koko-naisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin.

Työssä jatkamisen kehitys on ollut myönteistä. Kaikkia työeläkevakuutettuja kuvaava eläkkeellesiirtymisiän odotteen nousu sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku ovat osoituksia työikäisen väestön toimintakyvyn kohentumisesta. Myös työelämän vetovoima on lisääntynyt, sillä halu jatkaa työssä eläkkeeseen oikeuttavan ikärajan jälkeen on viime vuosina vahvistunut. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (2012) kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuotiaasta työssäkäyvästä oli val-mis harkitsemaan työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen.

Työterveyslaitoksen keskeinen tavoite on vaikuttaa työurien pituuteen. Työurat pitenevät, jos työntekijä pystyy, saa ja haluaa olla töissä. Työelämän laatu on keskeisin tekijä, jonka avulla voidaan edistää suomalaisten halua ja mahdollisuutta jatkaa työelämässä pidempään ja näin vähentää huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia. Työympäristön on oltava terveellinen, turvallinen ja joustava. Lisäksi työ on koettava mielekkääksi ja kehit-täväksi. Toimiva työyhteisö motivoi jatkamaan. Kun toimintakykyyn tulee rajoitteita, olen-naiseksi työssä jatkamiselle tulee, voidaanko työ muokata sellaiseksi, että vähemmälläkin toimintakyvyllä pärjää. Eri elämäntilanteissa voidaan tarvita yksilöllisiä joustoja työajan ja -paikan suhteen.

Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyö on erityisen tärkeää työntekijöiden työkyvyn hallinnassa. Työterveyslaitos kehitti työterveyshuollon ja asiakasorganisaatioiden välisiä käytäntöjä työpaikkakeskeisempään suuntaan. Työterveysyhteistyötä on tiivistetty, jotta terveys- ja työkykyongelmien syihin päästään vaikuttamaan. Yhteistyöhön kuuluu mm. työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tuki -mallien luominen ja käyttäminen työpai-koilla.

Työterveyslaitos osallistui aktiivisesti kesäkuussa voimaan tulleen sairausvakuutuslain sekä työterveyshuoltolain muutoksien suunnitteluun ja lain käyttöönottoon. 30–60–90 -malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutuilla muutoksilla tavoitellaan työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisyä ja halutaan parantaa mahdollisuuksia havaita pitkittyvät työkyvyt-tömyydet riittävän varhain ja helpottaa toipumista ja paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.

Vuonna 2012 Työterveyslaitos panosti erityisesti yhteistyöverkostoihin ja pitää tärkeänä niiden toimialarajoja rikkovaa luonnetta. Hallitusohjelman esityksen mukaisesti Työterve-yslaitos perusti Johtamisen kehittämisverkoston, joka kokoaa ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Yhteinen toiminta auttaa osallistujia kehittymään esimiestyössään. Hyvällä johtamisella ja esimiestaidoilla on suuri merkitys työelämän laatuun, työurien pidentymiseen ja työn tuottavuuteen. Verkoston erityisenä tavoitteena on luoda laatukriteerit hyvälle johtamiselle sekä edistää eri-ikäisten johtamisen periaat-teiden toteutumista. Valtakunnalliseen työhyvinvointitoimijoiden yhteistyöelin Työhyvin-vointifoorumiin osallistuminen on taas parantanut alueellisia verkostoja ja palvelujen saa-tavuutta ja tätä kautta edistänyt työpaikkojen työhyvinvointia.

Työterveyslaitos vastasi EU:n ”Aina on oikea ikä” -teemavuoden koordinoinnista. Teema-vuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat jär-jestöt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisäämiseen.

5

Työterveyslaitos toteutti vuonna 2012 eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen ra-kennusten kosteus- ja homeongelmista. Tutkimus veti yhteen viimeaikaisimman tiedon rakennusten kosteus- ja homeongelmien syistä, laajuudesta ja vaikutuksista. Selvitys osoitti, että rakennusten kosteus- ja homeongelmissa on kysymys merkittävästä yhteis-kunnallisesta ongelmasta, jonka terveydelliset ja taloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Selvityksen pohjalta päätöksentekijöiden on mahdollista vähentää kosteus- ja homevau-rioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja.

Työterveyslaitos tarjosi työpaikoille, työterveyshuollolle ja muille organisaatiolle kokonais-valtaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja mm. vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan ja työhy-vinvoinnin kehittämiseen, ammattitautidiagnostiikkaan ja toiminta- ja työkyvyn arvioin-tiin liittyen. Aluetoimipisteiden kautta Työterveyslaitos tavoittaa tehokkaasti työyhteisöt kautta Suomen. Työterveyslaitoksen maksullisen asiantuntija- ja koulutustoimintapalvelun merkitys kasvoi. Työterveyslaitoksella on noin 10 000 yritysasiakasta vuosittain ja näin vaikutetaan yli 300 000 työntekijän hyvinvointiin. Vuonna 2012 Työterveyslaitos järjesti noin 300 koulutustilaisuutta ja lähes 70 000 työhygieenistä mittausta.

Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämistyö tehdään kiinteässä yhteistyössä yliopis-tojen, muiden tutkimuslaitosten, työorganisaatioiden ja muiden toimijoiden kanssa yh-teisrahoitteisissa projekteissa. Työterveyslaitoksessa oli vuonna 2012 käynnissä 19 EU-rahoitteista projektia, joista 10 saa rahoitusta 7. puiteohjelmasta ja yhdeksän muista EU:n rahoitusohjelmista. Koko 7. puiteohjelman aikana (5,5 vuotta) Työterveyslaitos on ollut mukana 35 hakemuksessa.

Työterveyslaitoksen nanoturvallisuustutkimus on esimerkki kansainvälisestä maailman huippututkimuksesta. Nanoturvallisuustutkimuksen tärkein tavoite on varmistaa, että nanomateriaaleja käsittelevät suomalaiset työpaikat ovat turvallisia. Nanomateriaalien turvallisuus on alan menestyksen edellytys. Nanoturvallisuuskeskus koordinoi kaikkien EU:n rahoittamien nanomateriaalien turvallisuutta koskevien tutkimushankkeiden (n. 30 hanketta) yhteistoimintaa ja vastaa myös kansainvälisen nanoturvallisuuteen liittyvän yh-teistyön edistämisestä paitsi EU:n sisällä myös sen ulkopuolella. Erityisen merkittävää on yhteistyö alan teollisuuden kanssa. Kansainvälisellä verkottumisella Työterveyslaitos osallistuu oman alansa tietämyksen kas-vattamiseen ja jakamiseen ja edistää oman toimintansa vaikuttavuutta. Osallistuimme vuonna 2012 aktiivisesti YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toimin-taan ja tuimme asiantuntijoiden tiedonsaantia alueellisten tiedotuslehtien avulla. Lisäksi osallistuimme kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetteihin. Työterveyslai-tos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maail-manlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä. Myös EU-tasolla Työterveyslaitos vaikutti merkittävästi työturvallisuus- ja työterveysky-symyksiin. Laitos johti edelleen toimintavuoden aikana Bilbaossa sijaitsevaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskusta (Topic Centre), jota rahoitetaan yhdessä 21 kumppanin kanssa yli kymmenestä EU-jäsenmaasta. Työterveyslaitoksen Cochrane-katsaukset toimivat keskeisenä päätöksenteon infor-maatiotukena. Niiden aiheet käsittelivät vuonna 2012 mm. sitä miten kuulovaurioiden syntymistä voidaan ehkäistä kuulosuojainten käyttöopastuksella, miten ergonomiset toimistoratkaisut vaikuttavat niskan ja olkapään vaivoihin ja kuinka tylppien haavansidon-taneulojen avulla voidaan vähentää kirurgien neulanpistotapaturmia.

Työterveyslaitoksen vuonna 2012 järjestämien kansainvälisten kokousten aiheita olivat henkilökohtaiset suojaimet, terveyttä tukevat työtilat, nanoturvallisuus ja standardointi-toiminnan ajantasaisuus. Lisäksi Työterveyslaitos osallistui ICOHin maailmankongressiin Cancunissa, Meksikossa.

Työterveyslaitos vei tutkimustietoa tehokkaasta käytäntöön uudistamalla vuoden 2012 aikana ulkoiset verkkosivut ja saavuttamalla verkkosivuille vuonna 2012 1,5 miljoonaa käyntikertaa. Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi julkaistiin Viesti päättäjille -tietolehtiset viidestä yhteiskunnallisesti tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta

6

ja ne saavuttivat suoraan noin 800 päättäjää. Viesti päättäjille -tietolehtisten aihepiirejä olivat mm. työurien pidentäminen, nanoteknologia ja turvallisuustutkimus sekä työpaik-kojen tuki työntekijän voimavaroille.

Julkisen talouden säästöt ovat merkinneet sitä, että valtion panostus myös Työterveyslai-tokseen on vähentynyt. Valtion tuottavuusohjelma johti 81 henkilötyövuoden vähennyk-seen vuosina 2008–2011. Vuonna 2012 vähennys oli 32 henkilötyövuotta. Henkilöstön motivoituneen ja sitoutuneen työskentelyn ja toiminnan kehittämisen avulla ulkopuolisen rahoituksen määrä on kuitenkin pystytty pitämään lähes ennallaan ja kokonaisuutena toiminnan tuottavuus parantui edelleen vuonna 2012. Valtion säästötavoitteet ja tutki-muslaitosuudistuksen keskeneräisyys aiheuttivat huolta ja vaikeuttivat pitkäjännitteistä suunnittelua.

7

2 Strategisten fokusalueiden kehittyminen 2012Työterveyslaitos tähtää Hyvinvointia työstä -visionsa ja strategisten tavoitteidensa (tur-vallinen ja mielekäs työ, kannustava organisaatio, vaikuttava työterveyshuolto, kukoistava työntekijä) toteuttamiseen fokusalueittensa kautta. Strategisissa tavoitteissa onnistumis-ta seurataan fokusalueilla kuvattujen mittareiden avulla.

2.1 Työurien pidentäminen, erityisesti nuorten kiinnittyminen työelämään

Työllisen ajan odote 15-vuotiaalla kasvoi suotuisasti 2000-luvulla vuoteen 2008 asti (kuva 1). Talouslaman aikana vuosina 2009–2010 odote laski, mutta kääntyi lievään nousuun v. 2011. Työllisyysasteessa on nähtävissä sama kehitys; työllisyysaste kasvoi voimakkaasti vuosina 2005–2008, mutta laman myötä se laski alle 70 %:n (kuva 2).

Kuva 1. Strateginen mittari: työllisen ajan odote 15-vuotiaalla. Tavoite 2015: pitenee. Lähde: ETK.

Kuva 2. Strateginen mittari: työllisyysaste 15–64-vuotiailla. Tavoite 2015: + 4 %. Lähde: Tilastokeskus.

28

29

30

31

32

33

34

35

36

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

MiehetYhteensäNaiset

vuotta

31,532 32,1 32 32,1

32,7

33,334

34,6

33,6

33,534 34,3

62

64

66

68

70

72

74

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012


67,268

68,9

69,970,6

68,3

66,967,7 67,7

67,367,8

68,669

69,470

69,2 68,9 68,969,5

70,571,3

72,3

68,8 68,7

69,8

64,3

65,466,2

65,7 65,5

66,567,3

68,568,9

67,9 66,9

68,1

69,8

67,4

%

8

Työurien pidentämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan tietoa, tutki-musta sekä työpaikoilla ja päätöksenteossa hyödynnettäviä malleja. Erityisesti nuorien pääseminen ja kiinnittyminen työelämään on tärkeä keino lisätä työhön osallistumista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Laman aikaan vuosina 2009–2010 15–24-vuotiaiden työttömyysaste ylitti 20 prosentin tason, jonka jälkeen se kääntyi laskuun (kuva 3). Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan 2000-luvulla (kuva 4). Miesten osuus koulutuksen ulkopuolelle jääneistä on hieman laskenut, mutta on edelleen suurempi kuin naisten osuus. Tälläkin hetkellä n. 32 000 nuorta aikuista on jäämässä ilman työhön valmentavaa koulutusta ja siten vaarassa syrjäytyä1.

Kuva 3. Strateginen mittari: työttömyysaste 15–24-vuotiailla. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

Kuva 4. Strateginen mittari: 17–24-vuotiaat nuoret koulutuksen ulkopuolella. Tavoite 2015: asetetaan. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus.

1 Myrskylä P (2012). Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Raportti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle (EVA)

10

15

25

20

30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012


21,419,8

2121,8

20,7 20,118,7

16,5 16,5

21,5 21,420,1

19

%

4

6

8

10

12

14

16

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011


11,8 11,9 12,0 11,8 11,4 11,4 11,4 11,7 11,811,4 11,4

10,6

9,3 9,3 9,4 9,3 9,1 9,4 9,5 9,7 9,9 9,7 9,8 9,7

14,2 14,5 14,4 14,213,5 13,3 13,3 13,6

13,1 12,912,5

13,6

%

9

Ehkäisimme nuorten syrjäytymistä ja lisäsimme nuorten työuravalmiuksia

Työterveyslaitos toteutti kahden Soterko-ohjelman2 yhteistyönä valtioneuvoston TEA-työ-ryhmän3 tilaaman katsauksen lasten ja nuorten (ml. nuoret aikuiset) syrjäytymisen eh-käisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudesta ja niiden aukoista4. Selvityksen suosituksia hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mm. hallitusohjelman puolivälitarkastelussa, sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä ja köyhyyttä, syrjäytymistä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa sekä Nuorisotakuun toimeenpa-nossa.

Soterkon NUORA-ohjelmassa tuimme Nuorisotakuun toteuttamista nuoriin ja nuoriin ai-kuisiin kohdistuvin keinoin. Ohjelmassa edistetään nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä, tuetaan työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia sekä ehkäistään nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Lisäksi luodaan edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yh-teiskuntaan.

Päivitimme Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -työuran ryhmämenetelmiä. Voima-varoja korostava uraohjaus vahvistaa urasuuntautumista ammatillisissa oppilaitoksissa. Vuosina 2011–2012 koulutimme 194 opettajaa, erityisopettajaa, työvalmentajaa ja nuor-ten ohjaajaa menetelmien käyttöön. Menetelmiä levitettiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja nuorten työpajatoimintaan. Jatkossa menetelmien käyttöä laajennetaan myös peruskou-lujen lisäopetukseen.

Kehitimme ammatillisten oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstölle uusia työkaluja eri-tyistä tukea tarvitsevien henkilöiden työkyvyn vahvistamiseen. Lisäksi kehitimme amma-tilliseen erityisopetukseen osallistuvien nuorten työkykyvalmennusta. Tavoitteena on lisä-tä opiskelijan voimaantumista koulutuksessa ja työelämän siirtymävaiheissa sekä tukea moniammatillista yhteistyötä.

Keräsimme aineistoa nuorten maahanmuuttajien työllistymisestä ja onnistuneesta työhön kiinnittymisestä. Työpaikat, työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollot, koulutusorganisaa-tiot ja työvoimahallinto saavat käyttöönsä tietoa ja menetelmiä, joiden avulla valmiudet tukea nuoria maahanmuuttajia lisääntyvät. Tavoitteena on myös lisätä nuorten maahan-muuttajien omia valmiuksia terveyden ja työkyvyn edistämiseen ja työllistymiseen sekä taitoja osallistua työyhteisöjen toimintaan.

Selvitimme nuorille perheille sopivia työn kohtuullistamisen keinoja

Työpaikoilla tarvitaan perheystävällisiä työaika- ja työurakäytäntöjä. Perhevapaalta pa-laaville on mahdollista järjestää odotuksia koskeva kehityskeskustelu. Neuvoloissa tulee kiinnittää enemmän huomiota työhön palaavien äitien hyvinvointiin mm. masennuksen ehkäisemiseksi. Neuvoloiden, työpaikan, työterveyshuollon ja työnhakujärjestelmien yh-teistyötä tarvitaan. Joustavilla käytännöillä on mahdollista edistää naisten työurien piden-tämistä ja palkkauksen kehittymistä.

2 Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumiserojen kaventaminen (NUORA) ja Yhteiskunnallinen eriarvoisuus3 Valtioneuvosto TEA: ministeriöiden yhteinen tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä4 Ristolainen H ym. (2013). Mitä tiedämme politiikkatoimien vaikuttavuudesta lasten ja nuorten syrjäytymisen ja hyvin- vointierojen vähentämisessä? Politiikkatoimien vaikuttavuuden tietoja arviointikatsaus, ilmestyy valtioneuvoston kanslian julkaisusarjassa maaliskuu 2013

10

Perhevapaalta työelämään paluuta voidaan tukea vertaisryhmätoiminnalla käyttäen Työ-terveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja © -menetelmää. Vertaisryhmämalli koettiin hyödylliseksi työhön paluun suunnittelussa. Tarkoituksena on juurruttaa toiminta kuntiin pysyväksi toimintamuodoksi tukemaan perheiden työuranhallintaa.

Työn ja muun elämän tasapainoa tukevat työpaikan käytännöt tulee suunnata molem-mille puolisoille. Puolison tilanne vaikuttaa uraa koskeviin päätöksiin. Pariskuntien työn ja muun elämän yhteensovittamisessa vastuiden tasaisempi jakaminen vähentää naispuo-lison kuormittumista, miespuolisolle se lisää vaikutusvaltaa ja vastuuta. Parhaimmillaan parisuhde suojaa työelämän paineilta.5

Työaikajoustot olivat yhtenä Scandinavian Journal of Work, Environment and Healthin (SJWEH) teemanumerona vuonna 2012.

Kehitimme työkyvyn hallintamalleja ja ohjeita nuorille kuljettajille

Kehitimme nuorten kuljettajien työkyvyn hallintamalleja päämääränä edistää työsuoje-lutoimijoiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa. Jat-kossa laadimme työhyvinvoinnin tarkastuslistan ja perehdyttämisohjeet kuljetusalan pk-yrityksille. Lisäksi tarkastelukohteena on logistiikka-alan paikasta irrallinen yhteisöllisyys. Kuljetusalan yksinäisessä työssä työpaikkakohtainen verkosto jää usein muodostumatta. Tuotokset tarjoavat työkaluja oman työkyvyn edistämiseen asuinalueesta, yrityskoosta tai toimipaikasta riippumatta. Nuorille suunnatun materiaalin ja kehittämistoiminnan avulla aktivoidaan nuoria huolehtimaan omasta työkyvystään.

Vaikka 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote on kehittynyt suotuisasti 2000-luvul-la (kuva 5), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus erityisesti 30–34-vuotiailla on kasvanut (kuva 6). Työkyvyttömyyden taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen ja toimenpiteet työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen ehkäisemiseksi ovat keskeisiä keinoja työurien pi-dentämisessä.

Kuva 5. Strateginen mittari: 25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote. Tavoite 2015: + 1,6 %. Lähde: ETK.

5 Känsälä M et al. (2012). Career coordination of dual career expatriate couples – Do strategies differ between gen- ders? EIASM Workshop on New Analysis of Expatriation Conference Proceedings, Paris, 13 14 December 2012 ja Känsälä M (2012). Työura ja parisuhde - erilliset yhdessä? Työn ja muun elämän yhteensovittaminen kahden uran pariskunnilla. Väitöskirja (monografia) Johtamisen laitos, Turun kauppakorkeakoulu.

57,5

58

58,5

59

59,5

60

60,5

61

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

58,858,9 59,1 59,1

59,5 59,5 59,4

59,8

60,4 60,5

vuotta

11

Kuva 6. Strateginen mittari: Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus 25–44-vuoti-ailla ikäryhmittäin. Tavoite 2015: pienenee. Lähde: ETK.

Käynnistimme tutkimuksia työkyvyttömyyden syiden selvittämiseksi ja analysoimme osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia

Nuorten aikuisten mielenterveyden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen välisen vuorovaiku-tuksen selvittämiseksi laadimme tutkimussuunnitelman ja käynnistimme rahoitushaun. Tutkimuksessa hyödynnetään työeläkelaitosten rekistereitä mielenterveyssyiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten aikuisten taustojen ja työllistymisennusteen tutkimiseksi.

Käynnistimme tutkimuksen, jossa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeelle johtaneita kehi-tyskulkuja, työkykyä tukevien terveydenhuollon ja muiden palveluiden saantia sekä palve-lujen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa seurataan työeläkepäätöksen saaneiden henkilöi-den työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia. Tutkimus on Rantahalvarin työryhmän loppumietinnössä mainittu toimenpide työurien pidentämiseksi. Tuloksia voi-daan hyödyntää työkykyä tukevien palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa ja työuraky-symysten yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Selvitimme Kelan kanssa osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia työkyvyttömyyseläk-keelle siirtymiseen 1,5 vuoden seurannassa.6 Osasairauspäivärahaa saaneita verrattiin kaltaistettuun ryhmään täydellä sairauslomalla olleita. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskin väheni osasairauspäivärahaa saaneilla 6 % ja osatyökyvyttömyyseläkkeel-le jääminen lisääntyi 8 %. Muutos näkyi erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveyden häiriöissä. Koska toisaalta tiedetään, että osatyökyvyttömyyseläkettä saavat ovat noin 60 %:sti työssä, voimme arvioida, että osasairauspäiväraha lisää työssä pysymistä.

6 Kausto J et al. (2012). Partial sick leave associated with disability pension: propensity score approach in a register- based cohort study. BMJ Open. 2012;2(6)

0

0,05

0,1

0,15

0,2

0,25

0,3

0,35

0,4

0,45

0,5

2009

0,180,22

0,31

0,44

0,18

0,24

0,31

0,42

0,19

0,24

0,29

0,44

2010 2011

25–29-vuotiaat

30–34-vuotiaat

35–39-vuotiaat

40–44-vuotiaat

%

12

Tutkimme työn kuormitustekijöiden ja elintapojen vaikutusta työkykyyn ja terveyteen

Laaja kansainvälinen tutkimushanke (Whitehall II) osoitti, että työstressin merkitys sy-däntautien riskitekijänä on aiempaa luultua vähäisempi.7 Työstressi oli yhteydessä noin 20 %:lla kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä ei selity stressaantuneiden työnte-kijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä (esim. verenpaineella). Työ-stressin yhteys sydäntauteihin ei myöskään vaihtele sukupuolen, iän tai sosioekonomisen hierarkian mukaan. Jos työstressi olisi kuitenkin mahdollista kokonaan poistaa, sydäntau-titapausten määrä vähenisi noin 3,4 %. Pitkät työpäivät ja työn epävarmuus ovat yhte-ydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulee tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tällä voi olla merkitystä keskeisten kansantautien, kuten sydäntaudin ja diabeteksen, ehkäisyssä. Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuo-tiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla.

Stressaava työympäristö ja epäsäännölliset työajat vaikuttavat työntekijän terveyteen ja palautumiskykyyn. Ihmisten kyky arvioida omaa suoriutumistaan työssä ja havaita virheitä heikentyy, jos työntekijän on sujuvasti kyettävä siirtymään tehtävästä toiseen vaihtele-vassa työtahdissa ja työpäivien välissä yöuni jää noin 4 tuntiin.8 Stressaava työympäristö hoitoalalla vaikuttaa elimistön hermovälittäjäaineen (serotoniinin) aineenvaihduntaan.9 Tämä voi pitkittyvässä stressissä lisätä masennusriskiä. Vuoro- ja yötyö lisäävät sairastu-misriskiä metaboliseen oireyhtymään.10 Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien media-alan työntekijöiden palautuminen vapaa-ajalla oli huonompaa päivätyössä oleviin työntekijöi-hin verrattuna.11

Suomen Akatemian Kansanterveyden haasteet (SALVE) -ohjelman konsortiossa selvitim-me tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyviä työn kuormitustekijöitä ja elintapatekijöitä.12 Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi valmistui.13 Siihen on koottu ammattiin perustuva altistuminen tärkeimmille fyysisille kuormitustekijöille. Ammatit on ryhmitel-ty ammattiluokituksen perusteella 350 ammattiin tai ammattiryhmään, jotka kattavat 81 prosenttia kaikista Suomen ammateista. Tieto kuormitustekijöistä on saatu haastattele-malla useita tuhansia terveystutkimuksiin osallistuneita suomalaisia työntekijöitä. Työ-altistematriisi on arvokas väline tutkimukselle, kun halutaan selvittää työhön liittyvien tekijöiden merkitystä tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa aineistoissa, joissa tarkempaa tietoa näistä tekijöistä ei ole saatavilla mutta ammatti tiedetään.

Toisessa SALVE-ohjelman hankkeessa tutkimme lihavuuden ja liikunnan harrastamisen yhteyttä selkäkipuun. Vyötärölihavuus ennusti iskiaskipua mutta ei epäspesifistä kipua kuuden vuoden seurannassa. Iskiaskivun riski oli lisääntynyt sekä seuranta-aikana vähän liikuntaa harrastaneilla että niillä liikuntaa runsaasti harrastaneilla, jotka edelleen lisäsi-vät liikuntaa. Liikunnan vähäinen harrastaminen lisäsi iskiaskivun riskiä erityisesti lihavilla henkilöillä. Tutkimus tukee aikaisempia havaintoja siitä, että selkäkipujen ehkäisemisen kannalta liikunnan pitäisi olla kohtuullista. Erityisesti lihavilla liikunnan harrastaminen eh-käisee iskiaskipuja.14

7 Kivimäki M et al. (2012). Job strain and risk of coronary heart disease: Individual-level meta-analysis. Lancet 2012;380(9852):1491-7.8 Sallinen M et al. (2012). Effects of cumulative sleep restriction on self-perceptions while multitasking. J Sleep Res. 2012 Nov 22. 9 Alasaari JS et al. (2012). Environmental stress affects DNA methylation of a CpG rich promoter region of serotonin transporter gene in a nurse cohort. PLoS One. 2012;7(9).10 Puttonen S et al. (2012). The relationship between current and former shift work and the metabolic syndrome. Scand J Work Environ Health. 2012 Jul;38(4):343-8. 11 Lindholm H et al. (2012). Attenuation of vagal recovery during sleep and reduction of cortisol/melatonin ratio in late afternoon associate with prolonged daytimesleepiness among media workers with irregular shift work. Am J Ind Med. 55:643-9.12 Viikari-Juntura E ym. (2012). Liikuntaelinten hyvä kunto on terveyden tukipilari. Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. 2012:179.13 Solovieva S et al. (2012). Development and Validation of a Job Exposure Matrix for Physical Risk Factors in Low Back Pain. PLOS ONE. 2012;7(11).14 Shiri R et al. (2012). The role of obesity and physical activity in non-specific and radiating low back pain: The Young Finns study. Semin Arthritis Rheum. 2012 Dec 25.

13

Työikäisistä suomalaisista joka viides on lihava ja joka kolmas keskivartalolihava. Etenkin fyysisesti raskaissa töissä lihavuus ja siihen liittyvät elintapasairaudet heikentävät työky-kyä. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien aineistoista tutkittiin elintapoihin ja perimään liittyviä lihavuuden riskitekijöitä ja lihavuudelta suojaavia tekijöitä. Säännöllinen ruokaryt-mi suojaa lihavuudelta ja keskivartalolihavuudelta (jo nuoruudessa)15. Julkaisimme Painon-hallitsija-kirjan16, joka soveltuu työterveyshuollon ja terveydenhuollon sekä laihduttavien henkilöiden käyttöön.

Monikipuhankkeessa selvitettiin Kelan korvaamien sairauspäivärahajaksojen kehitystä Ter-veys 2000 aineistossa seitsemän vuoden seurannassa. Verrattaessa kivuttomiin yhdestä kahteen kipualuetta tuotti reilun kaksinkertaisen, kolme kipualuetta kolminkertaisen ja neljä kipualuetta nelinkertaisen riskin kuulua ryhmään, jossa sairauspoissaoloja oli paljon koko seuranta-ajan. Monikipuisuuden vaikutus säilyi, vaikka esim. ikä, sukupuoli, pitkäai-kaiset sairaudet, elintavat sekä työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus oli huomioitu.17

Suomalaisia hammaslääkäreitä (n=2000) koskenut seurantatutkimus osoitti, että työn imu vähensi masennusoireiden todennäköisyyttä ja vaikutti myönteisesti onnellisuuteen pitkälläkin aikavälillä. Työhyvinvointi nimenomaan vaikutti yleiseen hyvinvointiin eikä toi-sinpäin: masennusoireilu ja tyytymättömyys elämään eivät vaikuttaneet työuupumuksen tai työn imun tasoon. Työelämän kehittämisessä työpaikoilla kannattaa siis yhtäältä vä-hentää työuupumusta aiheuttavia työn kuormitustekijöitä (perinteinen toimintatapa) ja toisaalta vahvistaa työn imua lisääviä työn voimavaroja (uusi, positiivinen toimintatapa).18

Osoitimme 28 vuoden seurantatutkimuksella, että keski-ikäisen työkyvyllä on suuri mer-kitys vanhuusiän toimintakykyyn. Jos keski-iän työkyky oli huono, toimintakyvyn ongelmia oli jopa kolmanneksen enemmän kuin työkykyisellä henkilöllä. Hyvä työkyky keski-iässä voi lisätä terveitä elinvuosia, mikä omalta osaltaan myös vähentää vanhusten hoitokus-tannuksia.19

Selvitimme hyvän johtamisen ja esimiestyön työhyvinvointia ja työuria tukevia tekijöitä

Eri-ikäisten tarpeiden huomioiminen johtamiskäytännöissä vaikuttaa työurien pidentä-miseen. Työterveyslaitoksen neljän maan vertailututkimuksessa (Suomi, Saksa, Sveitsi, Italia) suomalaisten esimiesten suhtautuminen ikääntyneisiin osoittautui kaikkein positii-visimmaksi. Suomalaiset esimiehet tukivat ikääntyneitä alaisiaan työn arjessa enemmän kuin muiden maiden esimiehet. Suomen tuloksissa korostuivat työkyvystä ja kuormittumi-sen ehkäisemisestä huolehtiminen, tarpeiden huomioiminen, eri-ikäisten mahdollisuudet osallistua työhön ja työpaikan muutoksissa tukeminen. Kaikissa maissa yhteistä oli, että asenteet olivat positiivisemmat kuin itse käyttäytyminen. Suomessa huomion kiinnittä-minen ikääntyneiden työntekijöiden työkyvyn edistämiseen on muokannut esimiesten asenneilmapiiriä positiiviseksi. Tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja esimiestyön ar-keen, jotta ikäsidonnaiset seikat voidaan huomioida ja tarvittavaa tukea voidaan osoittaa ikääntyneille.20 21

15 Jääskeläinen A et al. (2012). Associations of meal frequency and breakfast with obesity and metabolic syndrome traits in adolescents of Northern Finland Birth Cohort 1986. Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2012 Aug 14. 16 Laitinen J ym. (2012). Painon hallitija. Työterveyslaitos 2012.17 Haukka E et al. (2012) Physical workload, leisure-time physical activity, obesity and smoking as pre-dictors of multisite musculoskeletal pain. A 2-year prospective study of kitchen workers. Occup Environ Med. 2012.18 Hakanen, J. & Schaufeli, W. (2012). Do burnout and work engagement predict depressive symptoms and life satisfac- tion? A three-wave seven-year prospective study. Journal of Affective Disorders, 141, 415-424.19 von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Work ability as a determinant of old age disability severity: evidence from the 28-year Finnish Longitudinal Study on Municipal Employees. Aging clinical and experimental research 24 (4): 354-360. sekä: von Bonsdorff, M. B et al. (2012). Job strain among blue-collar and white-collar employees as a determinant of total mortality: a 28-year population-based follow-up. BMJ open 2 (2): e000860.

20 Braedel-Kuhner C et al. (2012) (suullinen esitys) Constructions of age in variety of cultural contexts and consequen- ces for leading ageing workforce. 11.6.2012 Kööpenhamina, Tanska.21 Braedel-Kuhner C et al. (2012). Re-thinking Diversity International Congress (suullinen esitys) Age-related leadership – presentation and discussion of a workshop concept for managers. 21.9.2012 Karslruhe, Saksa.

14

Julkaisimme henkilöstöammattilaisille sekä alan opiskelijoille tietolähteeksi kirjan henki-löstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tämänhetkisestä tutkimuksesta.22 Tutkimuksen tulosten mukaan henkilöstöjohtamisella on merkitystä hyvinvoinnin lisää-jänä. Lisäksi tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin välinen yhteys on nyt vahvempi kuin se oli 1990-luvun lopulla.

Tutkimuksemme mukaan suomalaisilla on lisääntyviä tarpeita poiketa totutuista urava-lintojen tai työtehtäväjärjestelyjen malleista. Tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina yksinkertaista työpaikoilla. Kuitenkin joustava reagointi yksilöiden toiveisiin lisää työn mielekkääksi kokemista ja ihmisten valmiutta pysyä organisaatiossa sekä jatkaa työuralla pidempään. Esimiesten suhtautumisella ja hyvin toimivalla dialogilla on keskeinen vaiku-tus.

Toteutimme yhdessä OP Pohjola Oy:n kanssa Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen neljäntenä vuotena peräkkäin23. Tutkimus osoitti, että suomalaisilla työpai-koilla on paljon kehitettävää työhyvinvoinnin johtamisessa ja erityisesti työhyvinvointia koskevassa tavoitteenasettelussa. Myönteistä kehitystä oli tapahtunut työterveyshuollon toiminnassa ja yritysten johdon sitoutumisessa henkilöstön työhyvinvointiin. Rahalliset panostukset olivat jonkin verran vähentyneet edellisestä vuodesta.

Kehitimme työpaikan keinoja työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja tuotimme tietoa vammaisten työhön osallistumisen lisäämiseksi

Tuimme julkisen sektorin työpaikkojen kehittämiskulttuuria TEDI-yhteiskehittämispro-sessin ja TEDI-osaajien verkoston avulla sekä laadimme työpaikkaterveyden edistämisen kriteeristön. TEDI-prosessissa terveys- ja hyvinvointiasiat integroitiin osaksi työpaikan ydinprosesseja, rakenteita ja henkilöstöpolitiikkaa sosiaali- ja terveys- sekä opetusalan työpaikoilla.

Hankkeessa koulutettiin 46 osaajan verkosto TEDI-mallin levittämiseen. Menetelmä edis-tää sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä avoimuutta ja keskustelua siitä, mikä työpaikalla vaikuttaa hyvinvointiin.24

Työpaikkojen kautta päästään vaikuttamaan työssä käyvien ammattiryhmittäisiin terveyse-roihin. Terveyserojen riskityöpaikkoja edustaneiden yritysten johto, esimiehet, työntekijät, työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat löysivät ratkaisuja terveyseroja aiheuttaviin te-kijöihin. Työntekijöitä osallistavan toimintatavan vakiintuminen pysyväksi käytännöksi voi parantaa työpaikalla terveytensä puolesta heikommassa asemassa olevien hyvinvointia ja kaventaa terveyseroja. Johdon ja esimiesten sitoutuminen kehittämiseen on keskeistä. Terveyserojen ratkaisemisessa tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä työelämän toimijoiden, päättäjien ja asiantuntijoiden välillä.25

Alkoholihaittojen hallinnan tukemiseksi työpaikoilla valmensimme päihderyhmiä, esimie-hiä ja työterveyshoitajia. Tutkimme alkoholiasenteita ja alkoholihaittojen ehkäisyä työpai-koilla sekä työterveyshuollon roolia alkoholihaittojen ehkäisyssä. Työterveyslaitoksessa kehitetyn Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteis-työ. Estäviä tekijöitä olivat asiakkaiden asenteet, resurssit sekä puutteellinen ohjeistus ja tiedon saaminen alkoholiasioissa asiakastyöpaikalla. Työterveyshuoltojen asiakastyö-paikoilla ei välttämättä tunnisteta päihderiskien olemassaoloa tai niitä vähätellään. AHA-toimintatavan implementointia tukevia tekijöitä olivat työterveyshuollon asiakastyöpaikan tiedotus, AHA-materiaalit, seuranta ja yhteistyö.

22 Vanhala S ym. (2012). Ristivetoa vai yhtä köyttä?: henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Aalto-yliopiston julkaisusarja 23 Aura O ym. (2012). Tutkimusraportti: Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa. Pohjola Terveys, Helsinki. 24 Siljanen E-M ym. (2012). Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki.25 Sirola P ym. (2012). Työpaikat terveyserojen kaventajina – osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työter-veyslaitos, Helsinki 2012.

15

Ehkäisevän päihdetyön tekemiseen on varattava erikseen aikaa sekä työterveyshuollossa että asiakasyrityksessä.26

Teimme kirjallisuuskatsauksen työolosuhteiden mukauttamisen vaikuttavuudesta vam-maisilla henkilöillä yhteistyössä THL:n ja Tampereen yliopiston kanssa27. Vaikuttavuutta tarkastellaan henkilöiden työllistymisen, työkyvyn ja mukautustoimenpiteiden kustannus-hyödyn kannalta. Tietoa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden työurien pidentä-mistä koskevassa päätöksenteossa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tuotimme sairaalahuoltajien työergono-mian ja perehdyttämisen edistämiseksi koulutuspaketin, jossa hyödynnetään osallistuvan työnkehittämisen menetelmiä. Lisäksi laadimme sähköisen lomakkeen ”Suositus osasai-rausvapaan aikaisiksi työjärjestelyiksi” sairaanhoitopiirin työterveyshuollon esikäyttöön. Lomake selkiyttää käytännön mukauttamisratkaisuja, joita voidaan hyödyntää liikunta-elinoireista kärsivien työntekijöiden työssä.

Analysoimme työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja. Ongelmallinen suhtautuminen huonokuuloisuuteen voi tarkoittaa työpaikalla esimerkiksi sitä, että kuu-lokojeen käyttäjä peittelee kuulo-ongelmaansa tai käsittelee sitä henkilökohtaisena on-gelmana. Myös työnantajat voivat kokea ongelmallisena huonokuuloisten kohtelun ns. normaalikuuloisista poikkeavalla tavalla. Tämä voi näkyä vähäisinä mukauttamisratkaisui-na.

Kokosimme tietoa työhyvinvointia ja työkykyä edistävistä työtilaratkaisuista

Työterveyslaitoksen järjestämässä kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa määritettiin hyvinvointia edistävä työtila. Laadimme monitilatoimiston suunnitteluohjeen ja avotoi-miston huoneakustiikan kansainvälisen mittausstandardin. Avotoimistoissa arvioimme sisäympäristön vaikutuksia työsuoriutumiseen. Kuntoutuslaitosten ja terveyskeskusten tilasuunnitteluun kehitettiin käyttäjälähtöisiä työkaluja ja toimintamalleja.

Kokosimme työtilojen suunnittelun tueksi ergonomiaratkaisuja sisältävän aineiston. Ke-hitettyjä kyselylomakkeita ja kerättyä aineistoa hyödynnetään Ergonomiaratkaisujen tie-topankit internet-sivustolla, jolla on nyt olemassa yli 500 eri alojen ergonomiaratkaisua. Sivusto on yksi Työterveyslaitoksen eniten käytetyistä ja se on tarkoitettu työntekijöille, työnantajille ja työterveyshuolloille. Työterveyslaitos ja Itä-Suomen aluehallintoviraston

työsuojelun vastuualue laativat yhteistyössä sähköisen toimintamallin ”Ergonomia-aske-leet” tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hallintaan. Lisäksi kootaan tietopankkia tervey-denhuollon ergonomiaratkaisuista ja hyvistä toimintakäytännöistä.

Kehitimme uusia menetelmäaihioita työterveyshuolloille työuupumuksen ja elämänhallintaan

Kehitimme toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista aivoterveyden näkökulmasta. Työkuormituksesta palautumisen mittarina voidaan käyt-tää unenaikaista, EKG-pohjaista sydämen sykemittausta. Kehitimme aivosähköfilmi EEG-pohjaisen tutkimusmenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia ihmisen kykyä jakaa tarkkaa-vuuttaan eri ärsykkeiden välillä. Menetelmä tuo uusia diagnostisia mahdollisuuksia mm. työperäisen liuotinaivosairauden selvittämiseen. Kokosimme aineiston henkisen uupu-mustilan vaikutuksista aivojen neurofysiologiaan ja työmuistiin. EEG-perusteiset mittaus-menetelmät tarjoavat tulevaisuudessa työterveyshuolloille uusia lähestymistapoja arvioi-da lukivaikeutta ja alkoholin suoria vaikutuksia aivojen toimintakykyyn.

26 Vuodelle 2013 suunnitteilla lukuisia yleistajuisia julkaisuja mm. Kujasalo A ym. (2013). Päihdeohjelman kehittäjän opas. 27 Husman P, Nevala N. Julkaisu ilmestyy 2013.

16

Epäsäännöllisen vuorotyön aiheuttamaa kroonista unettomuutta ja sen haittoja voidaan vähentää ryhmäterapiamallilla. Lisäksi olemme kehittäneet työterveyshuoltojen valmiuksia ehkäistä ja tunnistaa tyypin 2 diabetes. Työn alla on toimintamallin luominen työstressin hallintaan. Myös työntekijöiden omaan käyttöön kehitetään testejä, joiden avulla ihminen itse voi arvioida toimintakykyään esimerkiksi valvomisen tai alkoholinkäytön yhteydessä.

Stressi- ja tunnesyöminen lisäävät lihavuuden riskiä. Työterveyshuolloille ja terveyden-huollolle suositellaan syömiskäyttäytymisen ja sen taustojen selvittämistä silloin, kun asi-akkaalla on tavoitteena laihtua. Tutkimme epänormaaliin syömiskäyttäytymiseen yhtey-dessä olevia tekijöitä, kuten työuupumusta ja unihäiriöitä. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon yksilö- ja ryhmäohjauksen kehittämisessä. Lisäksi on käynnistetty oh-jausinterventioita mm. teknologisten sovellusten lisähyödyistä elintapaohjauksessa.

2.2 ’Hyvinvointia työstä’ työurakeskustelun ytimeen Hyvinvointia työstä -vision ydinsanoma on, että ihminen• saa olla työssä • haluaa työhön ja haluaa pysyä työssä • pystyy tekemään työtä

Työolobarometrin mukaan suomalaisten kokema työn mielekkyyden balanssi on ollut ne-gatiivinen koko 2000-luvun eli suurempi osa vastaajista arvioi kehityksen menevän huo-nompaan kuin parempaan suuntaan (kuva 7). Samanaikaisesti niiden osuus, joiden mie-lestä tilanne säilyy ennallaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisen 21 vuoden aikana. Vuonna 2012 selkeä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen säilyneen ennallaan. Tuoreen Työ ja terveys 2012 -tutkimuksen mukaan 74 % kyselyyn vastanneista vähintään 45-vuo-tiaasta työssäkäyvästä kuitenkin harkitsee työssä jatkamista 63 ikävuoden jälkeen (kuva 8). Työurien pidentämiseksi ja kestävän työelämän kehittämiseksi tehtävä työ edellyttää asennemuutosta ja voimavarakeskeisen näkökulman korostamista.

Kuva 7. Strateginen mittari: Työn mielekkyyden kehityssuunta. Tavoite 2015: trendi kääntyy. Lähde: TEM Työolobarometri.

0

–2

–4

–6

–8

–10

–12

–14

–16

–18

2001 2006 2010 2011

–8,9

–15,3

–6,7

–15,5

17

Kuva 8. Strateginen mittari: 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkamista harkitse-vat. Tavoite 2015: lisääntyy. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012.

Välitimme päättäjille, medialle ja suurelle yleisölle näkemyksiä ja tietoa työurien pidentä-misen keinoista ja Hyvinvointia työstä -viestin sisällöstä mm. Viesti päättäjälle -tiedotteen, verkkosivujen, sosiaalisen median, Työpiste-verkkolehden, Työ Terveys Turvallisuus -leh-den, Työterveyslaitoksen kustantamien kirjojen, tiedotteiden, uutiskirjeiden, tietokorttien sekä seminaarien, messujen ja näyttelyiden kautta.

Päätöksentekijöiden tavoittamiseksi ja päätöksenteon tueksi kehitimme Viesti Päättäjälle -konseptin. Päättäjäviesti jaetaan sähköpostilla laajalle päättäjäjoukolle (mm. valtioneu-voston ja presidentin kanslia, Tutkimus- ja innovaationeuvosto, ministeriöt, eduskunta, Tuottavuuden pyöreä pöytä). Ensimmäiset viisi päättäjäviestiä olivat: ”Suomalainen työ-paikka tukee työntekijän voimavaroja, Työuria on pidennettävä ja parannettava, Työpaikat mukaan työhön paluun edistämiseen, Osasairausvapaa – silta takaisin työhön” ja ”Nano-teknologia tarvitsee turvallisuustutkimusta”.

Lisäksi laadimme työuria pidentäviä keinoja käsittelevän kirjallisuuskatsauksen, jota olem-me levittäneet ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen edustajille28.

Verkkolehti Työpisteessä käsittelimme voimavaralähtöisesti aiheita mm. ”Johtamisen äärellä”-juttusarjassa ja ”Duunitohtori”-palstalla. Jutut keskittyivät sekä yksilöihin että työyhteisöön, esimiehiin ja työpaikan ilmapiiriin. Uutispalstalla olivat aiheina mm. ”Hiljai-sia tyyppejä tarvitaan työpaikalla”, ”Viiden minuutin suunnittelu tuplaa työtehon” ja ”Va-rokaa jäärät – täältä tulee Z-sukupolvi”. Työterveyslaitoksen ”Unelmahautomo”-blogissa Työterveyslaitoksen asiantuntijat rohkaisevat suomalaisia ideoimaan ja tekemään työpai-koistaan unelmatyöpaikkoja. Blogiin on kirjattu paljon hyviä ajatuksia ja ideoita parem-masta työelämästä.

Työ Terveys Turvallisuus-lehden numerot käsittelivät työhyvinvointia ja sen tuottavuutta yksilölle, työyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Työhyvinvointi esimiestyön näkö-kulmasta ja organisaatiolle taloudellisesti tuottavana toimintana oli esillä erityisesti tee-massa ”Pomo johtaa hyvinvointia”, TTT-lehden nro 2/2012, joka oli huhtikuussa järjestetyn Esimies 2012 -tapahtuman teemanumero (yhteistyökumppani EasyFairs). Lehden muita teemoja olivat ”Työturvallisuuskin on työhyvinvointia” sekä ”Pienyritykset ja yrittäjän työ-hyvinvointi”, joka oli Turvallisuus 2012 ja Työhyvinvointi 2012 -messujen teemanumero. Lisäksi julkaistiin ensimmäinen erillisjulkaisu TTT Teema 2012 ”Pienyritykset”, jonka sisältö korosti yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä työhyvinvointia.

Hyvinvointia työstä -aihetta käsittelevästä kirjatuotannosta mainittakoon seuraavat: ”Kohti innostuksen spiraaleja, Työntekijän työkyvyn yksilöllinen tukeminen työpaikalla, Työstressirokotus, Kaikkea stressistä, Työikäisten unettomuuden hoito, Haastavat tilan-teet esimiestyössä, Ergonominen laboratorio ja Hyvinvointihavaintoja – tutkimustietoa kunta-alalta”.

28 Husman P (2013). Mitä tiedetään työuriin yhteydessä olevista tekijöistä? Työterveyslaitos (käsikirjoitusvaiheessa).

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2006 2009 2012

5864

74

%

18

Hyvinvointia työstä -aiheeseen liittyen järjestimme kolme seminaaria. • ”Horisontti” -seminaarin työelämän vaikuttajille 6.3.2012 teemana oli eurooppa-

lainen teemavuosi ”Aina on oikea ikä”. Seminaariin osallistui lähes 200 päättäjää yrityksistä ja julkiselta sektorilta.

• Työterveyspäivien teemana 23–24.10.2012 oli Hyvää työtä! Tapahtumassa tuotiin monipuolisesti esille työhyvinvoinnin johtamisen ja toteuttamisen tapoja yritysesi-merkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Työterveyspäiville osallistui lähes 700 työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstön kehittämisen ammattilaista.

• Soterkon NUORA-ohjelma järjesti yhteistyössä TEMin kanssa ”Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy” -seminaarin, jossa esitettiin tuoreiden tutkimustulosten kautta suosituksia ja ehdotuksia siitä, mitä Nuorisotakuussa tulisi toteuttaa. Monen organisaation (TTL:n, THL:n, Kelan, ETK:n, Helsingin yliopiston ja OKM:n esitykset) yhteisellä seminaarilla pystyimme oikeaan aikaan tukemaan hallitusohjelmakärkihankkeen toteuttamista. Seminaarissa käytiin aktiivista ja hyödylliseksi koettua keskustelua päätöksentekijöiden (ministeri-öt ja työmarkkinakeskusjärjestöt), käytännön toimijoiden (erityisesti oppilaitoksien, ELYjen ja järjestöjen), tutkijoiden ja asiantuntijoiden välillä.

Valtioneuvoston TEA-työryhmän toimeksiannosta Soterko-yhteistyönä valmisteltu katsaus lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtyjen politiikkatoimien vaikuttavuudes-ta on esimerkki uudesta tavasta tehdä selvityksiä nopealla aikataululla yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tehtävässä onnistumiseksi on ollut tärkeää pitää tiivistä yhteyttä kaikista ministeriöistä koostuvan hankkeen ohjausryhmän sekä Soterko-ryhmien kanssa. Raportin suositusten aktiivisen viestimisen tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden ja pää-töksentekijöiden välistä vuoropuhelua.

Toinen esimerkki yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta on eduskunnan tarkastus-valiokunnan tilaama ja Työterveyslaitoksen toteuttama selvitys rakennusten kosteus- ja homevaurioista29. Selvityksessä määriteltiin merkittävä kosteus- ja homevaurio, arvioitiin ongelman laajuus, terveydellinen ja taloudellinen merkitys sekä esitettiin kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta. Laajan lausuntokierroksen jälkeen tarkastusvaliokunta laatii rapor-tin pohjalta mietinnön jatkotoimiksi, josta eduskunnan on tarkoitus päättää kevään 2013 aikana.

Työterveyslaitos vastasi EU:n ”Aina on oikea ikä” -teemavuoden koordinoinnista. Teema-vuosi herätti päättäjiä ja kansalaisia toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura, mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa. Lukuisat järjes-töt, organisaatiot ja eri foorumit osallistuivat eri-ikäisten yhteistyön ja kohtaamisten lisää-miseen. Lisäksi toimimme vaikuttajaverkostoissa ja keskeisissä työryhmissä: Johtamisen kehittämisverkosto, Soterko, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen ohjelman verkostot, Työhyvinvointifoorumi, Nolla tapaturmaa -foorumi, Työ- ja elinkeinoministeriön työelämän kehittämisstrategian valmistelu- ja johtoryhmä.

29 Reijula K ym. (2012). Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.

19

2.3 Työhyvinvointipalveluiden profiilin fokusointi Työterveyslaitoksen tavoite on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva perusta työ-paikkojen työhyvinvointitarpeiden arvioinnille sekä eri osa-alueiden kehittämiselle. Ta-voite on työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden kuvaaminen kokonaisuuksina ja koko-naisvaltaisten palveluiden tarjoaminen työpaikoille. Tämä edellyttää tiedon kokoamista ja jalostamista sekä palvelutuotteiden kehittämistä ja jakelua. Vuonna 2012 toimenpiteem-me jakautuivat viiteen pääryhmään:

1. Työterveyslaitoksen sisäisen osaamis- ja asiakaspalvelurakenteen kirkastaminen2. Palveluiden tuotteistus ja kaupallistaminen 3. Tuotemarkkinoinnin ja asiakassuhteen kehittäminen4. Osaamisen levittäminen tiedottamisen ja koulutuksen keinoin5. Käytännön kehittämistyö yksityisen ja julkisen sektorin työyhteisöissä.

Asiakaspalvelurakenteen kirkastamisen kannalta keskeisen toimenpiteen muodosti Asia-kasratkaisut -toiminta-alueella Työhyvinvoinnin ja Organisaatioiden kehittämispalvelukes-kusten yhdistäminen yhdeksi palvelukeskukseksi. Tätä tuki TO- ja IN -osaamiskeskusten sulautuminen yhteen. Samalla palvelukeskusten tuoteperherakennetta kirkastettiin tavoit-teena synergiahyödyt ja kattavampi vaikuttavuus.

Työhyvinvointipalveluiden kaupallistamistyö jakautui kahteen ryhmään. Vuoden aikana lanseeratun Työhyvinvointikylä-konseptin avulla pystymme tarjoamaan – usean kanavan kautta – kokonaisvaltaisia työhyvinvointipalveluja. Samalla palvelusalkkua pystytään hal-litsemaan paremmin. Toisena ryhmänä jatkoimme alhaalta ylöspäin tehtävää kärkituot-teiden kaupallistamista. Osana tätä valmistui esimerkiksi TYHYKÄS™-koulutus, joka koh-distettiin uusille työhyvinvointipalveluiden tuottajille. Sisäisenä kehittämistoimenpiteenä laajennettiin tuotteistusosaamista, parannettiin osaamiskeskusten ja toiminta-alueiden välistä vuorovaikutusta yhteisen tuoteagendan hallitsemiseksi sekä selvitettiin erilaisia tuotteistusrahoitusvaihtoehtoja.

Tuotemarkkinoinnissa panostettiin asiakassegmentointiin sekä erilaisten työkalujen – ku-ten CRM:n (customer relationship management) ja sähköisten asiakaspalautejärjestelmien – käyttöönottoon. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutettiin kahdeksan kappaletta. Asia-kassuhteiden hallinnassa erityishuomio keskitettiin asiakkuudenhoitosuunnitelmiin sekä avainasiakassopimuksiin. Vuodelle 2013 siirtyvänä jatkohaasteena luotiin pohjaa kansain-väliselle yhteistyölle sekä selvitettiin mahdollisuuksia kohdentaa työhyvinvointipalveluita tarkemmin pk-sektorin toimintaympäristöön ja -ehtoihin.

Osaamisen ja tiedon levittämisen syvän ytimen muodostivat Tiedolla vaikuttaminen -toi-minta-alueen jatkuva työhyvinvointikommunikaatio eri medioita käyttäen sekä erilaiset verkostot. Verkostoista merkittävimmät Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämis-verkosto vakiintuivat. Samanaikaisesti Nolla tapaturmaa -foorumi jatkoi laajentumistaan. Verkostotoiminnassa painottui läsnäolo kautta koko Suomen mahdollisimman laajan työ-yhteisökontaktipinnan saavuttamiseksi. Tässä Työterveyslaitoksen aluetoimipisteiden merkitys ja panos oli vahva.

Lisäksi jatkoimme laajaa toimintaa asiakasorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittäjänä. Kun mukaan luetaan yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa tehdyt eri-laiset projektit ja tilaustoimeksiannot kohtasimme vuonna 2012 kehittämistyössä yli 10 000 yritysasiakasta. Samalla vaikutimme positiivisesti yli 300 000 suomalaisen työnte-kijän työhyvinvointiin. Kokonaisuudessaan työhyvinvointipalveluiden asiakastyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla vuonna 2012. Asiakaspalvelun kehittämiseksi edelleen otimme käyt-töön myös reaaliaikaisen, Internet-pohjaisen asiakaspalautejärjestelmän, joka mahdollis-taa asiakaspalvelutason tarkemman, nopeamman ja laajemman seurannan. Kerättävän palautetiedon laajentuessa ja kohdistuessa tarkemmin erilaisiin työhyvinvointipalveluihin parantuu myös tietopohjamme kehittää palvelukokonaisuuksia.

20

2.4 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen

Työterveyshuoltoa koskevan tiedon tuottaminenTyöterveyshuollon kehittäminen edellyttää ajan tasalla olevia perustietoja työterveyshuol-lon palvelujärjestelmästä, päivitettyjä hyviä käytäntöjä sekä työterveyshuollon koulutus-järjestelmää.

Kokosimme työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehitystä 2000-luvulla tarkastelevan Työterveyshuolto Suomessa 2010 -raportin. Raportissa kuvataan järjestelmän tuottaja-rakenne, yksiköiden määrä, koko ja toiminta, henkilöstöresurssit, henkilöstön pätevyys, työkyvyn hallintamallien yleisyys, arviointimenetelmien käyttö sekä päihdetyön yleisyys työterveyshuollossa.

Osallistuimme uuden hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja sitä koskevan pe-rus-telumuistion valmisteluun yhteistyössä STM:n kanssa. Valmistelimme työterveyshuoltojen käyttöön uutta asetusta vastaavan hyvä työterveyshuoltokäytäntö -oppaan. Oppaassa korostuvat työterveysyhteistyö, työkyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvyn tukeminen yhteis-työssä muun terveydenhuollon kanssa. Valmistelimme uutta asetusta ja opasta noudatta-vaa laatukriteeristöä työterveyshuoltojen käyttöön.

Toteutimme pätevöittävää koulutusta työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantun-tijoille neljällä paikkakunnalla. Tuotimme lisäksi kolmelle ammattikorkeakoululle erikois-tumisopintoihin työterveyshuollon osuudet sekä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin työterveyshuollon syventävät opinnot.

Sisällytimme koulutuksiin lakimuutoksia ja uusia työterveyshuollon välineitä koskevat tie-dot. Järjestimme lisäksi sekä tilauskoulutusta että avointa koulutusta työterveyshuolloille ja työpaikoille. Vastaamme STM:n käynnistämän työterveyshuollon koulutus -työryhmän tulosten kokoamisesta ja osallistumme työryhmään asiantuntijoina.

TYÖTERVEYSLAITOKSEN PARTY-KYSELY EASY KM OY:N KEHITTÄMISEN TUKENA

ParTy-ilmapiiritutkimus toteutettiin Easy Km Oy:ssä ensimmäisen kerran kesäkuussa 2011. Yhtiön johto oli päätynyt tutkimukseen osana organisaation kehittämisohjelmaa sekä mahdollisten ongelmakohtien selvittämiseksi. Yhtiön toimitusjohtaja Kari Ahlströ-millä oli myönteisiä kokemuksia aikaisemmista vastaavista tutkimuksista. Henkilökunnalle järjestettiin ParTy-tutkimukseen kuuluva koulutustilaisuus tutkimustu-losten julkistamisen jälkeen. Koulutukseen liittyi oleellisena osana henkilökunnan osal-listuminen työyhteisön kehittämiseen pienryhmissä. Pienryhmille annettujen tehtävien tavoitteena oli motivoida työyhteisö omatoimiseen työn kehittämiseen määrittelemällä työyhteisön tärkeimmät kehittämiskohteet. Tiimien yhteenvedot kehittämiskohteista käsiteltiin yhdessä johdon ja henkilöstön kanssa. Sekä Easy Km Oy:n johto että henki-löstö olivat koko prosessin ajan aktiivisesti mukana kehittämistyössä

ParTy-tutkimus uusittiin Easy Km Oy:ssä vuoden 2012 lopulla ja sen tulokset olivat muuttuneet reilusti edellisestä vuodesta ylittäen valtakunnallisen keskiarvon. Myöntei-siä muutoksia oli tapahtunut erityisesti työryhmien sisäisessä ja välisessä toiminnassa sekä kehittämisaktiivisuudessa. Vahvoja myönteisiä muutoksia oli myös työn kuormitta-vuudessa, esimiesten ja johdon toiminnassa sekä työn ilossa. Lisäksi omat tehtävät ja tavoitteet tunnettiin selvästi paremmin. Prosessissa olivat mukana kehittämiskonsultit Tommy Larvi, Susanna Kalavainen ja van-hempi konsultti Leena Multanen.

21

Työterveyshuollon kehittämisen kolme suuntaaVaikuttavamman työterveyshuollon kehittäminen edellyttää yhteistyön, toimintatapojen ja toimintamahdollisuuksien kehittämistä kolmella suunnalla: työpaikan toimijoiden, muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kanssa.

Työterveyshuolto-työpaikka -yhteistyön edistäminenTyöpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyön kehittämisessä tärkeimpinä painopisteinä olivat työterveysyhteistyön mallit, työkyvyn tukemisen yhteiset käytännöt, riskinarvioin-nin ja työpaikkaselvityksen yhdistäminen, pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon toteuttamistavat sekä ammattitautien varhaisempi toteaminen ja preventio.

Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön kehittyminen on keskeinen tavoite. Työterve-yslaitos ja Työturvallisuuskeskus toteuttavat työsuojelupäälliköille ja –valtuutetuille 2–3 kertaa vuodessa Työsuojelupaneelin, jossa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla nä-kyvistä työsuojelun ajankohtaisista ilmiöistä, tarpeista ja trendeistä. 12/2012 toteutetun Työsuojelupaneelin (vastaajia 796 henkilöä) mukaan suurin osa vastanneista pitää työ-paikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä sujuvana. Työterveyshuollolla on tulosten mukaan hyvät mahdollisuudet edistää työntekijöiden työkyvyn säilymistä, työssä jaksa-mista ja ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja. Hyvin toimivaa työterveyshuoltoa pidetään tärkeimpänä työhyvinvoinnin tukena (kuva 10).

Kuva 9. Työterveyshuolto osana työpaikan, terveydenhuollon ja kuntoutuksen kokonaisuutta. Työterveyslaitos 2012.

22

Kuva 10. Strateginen mittari: Työpaikan ja työterveyshuollon välisen yhteistyön sujuvuus työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen arvioimana. Tavoite 2015: yhteistyön hyväksi (Erittäin hyvin ja melko hyvin toimivaa -vas-taukset) kokevien lisääntyminen 15 %. Lähde: TS-paneeli, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus.

STM:n Sairauspoissaolokäytäntö työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä -oppaan mu-kaan jokaiselle työpaikalle suositellaan kehitettäväksi sairauspoissaolojen seuranta- ja hallintamalli. Sairausvakuutuslain mukaan korvausluokka I toiminnasta maksettavan 60 prosentin korvauksen edellytyksenä on, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuol-to yhteistyössä sopivat työpaikalla ja työterveyshuollossa noudatettavista käytännöistä, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työter-veyshuollon yhteisenä toimintana. Työterveyshuolto Suomessa -kyselyn mukaan vuonna 2011 2/3:lla työterveyshuollon asiakastyöpaikoista on käytössä työkyvyn seuranta-, hal-linta- ja varhainen tuki -malli. Strateginen tavoite vuodelle 2015 on, että mallien käytön yleisyys yltää puoleen työterveyshuollon asiakastyöpaikoista.

Tällä hetkellä työterveyshuoltoyksiköillä on käytössään erilaisia itsearviointimenetelmiä. Työterveyshuolto Suomessa -katsauksen mukaan vuonna 2010 menetelmistä työter-veyshuollon auditointimatriisia oli käyttänyt 19 % ja työterveyshuollon laatuavainta 14 % työterveyshuoltoyksiköistä. Uuden asetuksen mukaisessa hyvä terveyshuoltokäytännössä tullaan määrittelemään työterveyshuolloissa käytettävä arviointimenetelmä. Tavoitteena on, että suositeltu arviointimenetelmä on käytössä 2/3:ssa työterveyshuoltoyksiköitä vuonna 2015.

Työterveyshuollon saatavuuden lisääminen on Työterveyslaitoksen tavoite. Työ ja terveys Suomessa -kyselyn mukaan yksinyrittäjien työterveyshuollon järjestäminen on tasaisesti kasvanut vuodesta 2009. 2–3 henkilön työpaikoilla työterveyshuollon järjestäminen on puolestaan hieman laskenut vuodesta 2009 (kuva 11).

16 %

1 %1 %3 %

44 %

35 %

Erittäin hyvin toimivaa

Melko hyvin toimivaa

Keskinkertaisesti toimivaa

Melko huonosti toimivaa

Erittäin huonosti toimivaa

Ei osaa sanoa

23

Kuva 11. Strateginen mittari: Pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuus. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa, Työterveyslaitos.

Julkaisimme joukon arviointikriteerejä, joiden avulla työpaikka ja työterveyshuolto voivat arvioida työterveystoiminnan vaikuttavuutta toiminnassaan. Kriteerit määrittävät työter-veyden, -turvallisuuden ja -hyvinvoinnin perusedellytykset ja työterveysyhteistyön toimien toteutumisen. Arviointikriteerit on määritetty erikseen suurille ja pienille (< 20 henkilöä) työpaikoille.

Työterveyslaitos käynnisti uudesta työkykyohjaajien (case manager) työmuodosta selvi-tyksen. Selvityksessä tarkastellaan työkykyohjaajien roolia, tehtäviä, rahoitusta ja käytän-töjä. Osa työkykyohjaajista toimi työterveyshuollossa ja osa asiakasyrityksen henkilös-töhallinnossa. Selvitykseen perustuen valmistellaan työterveyshuollon hyviä käytäntöjä työkykyohjauksessa.

Työterveyslaitoksen julkaiseman työterveyshuollon neuvonta- ja ohjaustoiminnan (TANO eli tietojen anto, neuvonta ja ohjaus) tutkimuksen mukaan kehittämämme neuvonta- ja ohjausmallin ohjattu käyttöönotto saavutti parempia tuloksia asiakastyöpaikan työympä-ristöön, työmenetelmiin ja työvälineistöön kohdistuvassa työterveyshuollon toiminnassa sekä työkyvyn tuen mallien käyttöönotossa kuin verrokeilla.

Selvityksemme mukaan työterveyshuolto tarvitsee tehokkaampia seulontamenetelmiä liotinoireisten löytämiseksi. Kehitimme oirekyselyä, altistumisen arviointia sekä kliinistä arviointia varten sopivat välineet työterveyshuollolle. Ohjeistukset sisällytetään Terveys-tarkastukset työterveyshuollossa -kirjaan ja työterveyshuollon koulutukseen. Aktiivisen tiedottamisen lisäksi aiheesta työstettiin uusi tietokortti (www.ttl.fi/tietokortit).

Jatkoimme interventiotutkimusta kosteusvaurioastmaepäiltyjen elämänlaadusta, työky-vystä ja sairautta ylläpitävistä tekijöistä. Alustavien havaintojen mukaan psykoedukatiivi-sia oirehallintamenetelmiä voidaan soveltaa sisäilmaoireiden hallintaan.

Julkaisimme oheismateriaaleja ja oppaan (PIRA), joiden avulla mikro- ja pienyritykset ja työterveyshuolto voivat toteuttaa sekä työturvallisuuslain edellyttämän riskinarvioinnin että työterveyshuollon työpaikkaselvityksen. Valmistelimme tutkimussuunnitelman ja ra-hoituksen yhteisen riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen vaikuttavuutta tutkivalle hank-keelle.

Raportoimme menestyksekkäästä FUSK-mallista, jossa pienyritysten työterveyshuollon hankkimista ja toteuttamista helpotettiin. Pienyritykset muodostivat virtuaalisen yhteen-liittymän yrittäjäyhdistyksen toimiessa ostajana ja maksuliikenteen hoitajana. Kaikki osa-puolet olivat kokeiluun tyytyväisiä.

Kehitimme yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuollon toimintatapoja. Koulutimme yritysneuvojia työkykynäkökulman sisällyttämiseksi yritysneuvontaan sekä yrittäjien ja pienten yritysten ohjaamiseksi työterveyshuoltoon yritysneuvonnan kautta.

0

10

20

30

40

50

60

70

2006 2009 2012

Yksinyrittäjä

2–9 henkilöntyöpaikka

56 %

65 % 63 %

23 %

13 %

34 %

%

24

Valmistelimme yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa toimenpidekokonaisuuden pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Toimenpi-dekokonaisuuden ydin on työterveyshuollon toimintamalli, jossa kuvataan työterveys-huoltopalveluista sopimisen, palveluiden käynnistämisen ja työterveyshuoltotoiminnan jatkamisen palveluprosessit. Valmistellussa mallin toimeenpano- ja vaikuttavuustutkimus-hankkeessa koulutetaan työterveyshuollot mallin käyttöön, tuetaan yrityspalveluja oh-jaamaan asiakkaat työterveyshuoltoon ja tiedotetaan työterveyshuollosta yhteistyössä Suomen Yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Vahvistimme työterveyshuollon hankkimista koskevaa tilaajaosaamista yrityksissä. Lisäksi konsultoimme työterveysyksiköitä oman palvelutuotantonsa organisoinnissa ja toiminta-mallien kehittämisessä.

Jatkoimme kunnallisten työterveyshuoltojen kehittämistä Pohjanmaan alueella SEITTI-konseptin avulla. Alueen kunnalliset työterveyshuollot kehittivät työkyvyn tuen, asiakas-yritysten kanssa tehtävän yhteistyön sekä työterveyshuoltojen ja perusterveydenhuollon yhteistyön malleja. Julkaisimme ensimmäisestä SEITTI-hankkeesta loppuraportin. Raportti sisältää alueellisesti kehitetyn työterveyshuollon toimintasuunnitelmamallin, työterveys-huollon hoitomallit masennuksessa ja tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, työkyvyn tuen toi-mintamallin sekä prosessikuvauksen yrityksen työterveystoiminnan suunnittelusta.

Kehitimme tehokkaasti levitettävää SEITTI-konseptia ja valmistelimme uusien, vuonna 2013 käynnistyvien SEITTI-hankkeiden suunnitelmat ja rahoituksen.

Työterveyshuoltoa koskevat lakimuutokset ja alueellisen yhteistyön kehittäminen

Työterveyshuollon roolia koko terveydenhuollon kokonaisuudessa ollaan suuntaamassa työkyvyn koordinaatiotehtävän suuntaan. Osana tätä suuntausta osallistuimme voimaan tulleiden 30–60–90 -lakimuutosten implementointiin ja arvioinnin suunnitteluun sekä osallistuimme alueellisesti työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämiseen.

Vuonna 2012 voimaan tulleet sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset pyrkivät tehostamaan työkyvyn ja työhön paluun tukemista ja ehkäisemään pitkittyviä sairauslomia. Toteutimme Kelan kanssa Yhdessä työkyvyn tukena -koulutuskiertueen. Kokosimme Työterveyslaitoksen Internet-sivuille suositun ohjeistuksen ja materiaalit la-kimuutosten sisällöstä sekä työpaikalta ja työterveyshuolloilta edellytettävistä toimista. Valmistelimme tutkimussuunnitelmat ja neuvottelimme rahoituksen kahdelle tutkimus-hankkeelle, joissa selvitetään lakimuutosten vaikutuksia, toteutumista ja seurauksia.

Kartoitimme työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön mahdolli-suuksia ja esteitä 21:ssa sairaanhoitopiirissä osana TELAn järjestämää koulutuskiertuet-ta. Yhteistyön keskeisimmät haasteet liittyvät tiedonsiirron vaikeuksiin sekä tietämättö-myyteen työterveyshuollon roolista terveydenhuollossa. Alueellisesti luotavat hoitopolut ja hoitoketjut mallintavat työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä. Osallistuimme sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksikössä neuvotteluihin työterveyshuollon työkyvyn koordinaatioroolin sisällyttämisestä terveydenhuollon järjestämissuunitelmiin ja alueellisiin hoitomalleihin. Valmistelimme alueellista tutkimus- ja kehittämisohjelmaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämisestä ja vaikut-tavuudesta.

25

Työterveyshuollon yhteistyömallit kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen toimijoiden kanssa

Työterveyshuollon koordinaatiorooli työkyvyn tukemisessa edellyttää yhteistyömallien ke-hittämistä kuntoutuksen palveluntuottajien ja sosiaalivakuutuksen eri toimijoiden kanssa.

Aloitimme työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyötä kartoittavan tutkimusosuuden Kansaneläkelaitoksen uutta kuntoutusmallia testaavassa TK2-hankkeessa. Toimimme ak-tiivisesti STM:n kuntoutusasiain neuvottelukunnassa (KUNK).

Työterveyshuollon tulevaisuuden kehittäminenTyöterveyshuollon kehittäminen edellyttää useiden eri tahojen yhteistä tahtotilaa ja yh-teistä käsitystä kehittämisen suunnasta ja painopisteistä. Tämän vuoksi ovat valtakunnal-liset kehittämislinjaukset tarpeen.

Vuonna 2004 julkaistujen työterveyshuollon kehittämislinjausten toteutumine toimien vaikuttavuus arvioitiin. STM:n ja Työterveyslaitoksen kutsuseminaarissa esiteltiin vuoden 2004 kehittämislinjausten toteutuminen ja kahden kehittämislinjauksen kokonaisuus uu-sien kehittämislinjausten luomiseksi. Näistä toinen keskittyy syventämään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja toinen rakentamaan työterveyshuollolle selkeämpää ja rajatumpaa työkyvyn koordinaatioroolia terveydenhuollossa.

26

2.5 Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi

Kuva 12. Johtamisen kehittämisverkosto ja Työhyvinvointifoorumi yhteistyössä.

Nykyinen hallitus edellyttää hallitusohjelmassaan, että työhyvinvointia edistetään entistä voimallisemmin eri verkostojen avulla. Keskeisiä verkostoja ovat Työhyvinvointifoorumi ja Johtamisen kehittämisverkosto, jotka osallistuvat myös työelämän kansalliseen yhteistyö-hankkeeseen. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on Euroopan paras työelämä 2020.

Työelämän kehittymistä voidaan tarkastella strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indek-sin avulla. Se tarkastelee työhyvinvoinnille asetettavia tavoitteita, suunnitelmallisuutta, sisältöjä, vastuita ja mittareita. Vuonna 2012 indeksin arvo oli 46,5.

Kuva 13. Strateginen mittari: Strategisen työhyvinvoinnin johtamisen indeksi. Tavoite 2015: 50 %. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.

40

41

42

43

44

45

46

47

2009 2010 2011 2012

42,4

44,644,2

46,5

27

Johtamisen kehittämisverkostoJohtamisen kehittämisverkoston (JKV) tavoitteena on analysoida hyvän johtamisen ja esimiestyön käytäntöjä sekä tukea hyvien johtamisen toimintatapojen juurtumista työ-paikoille. Lisäksi kehitetään yhdessä johtamiskoulutusta antavien tahojen kanssa johta-miskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta eri työnantajasektoreilla eri puolilla Suomea sekä luodaan hyvän johtamisen laatukriteerit.

Vuoden 2012 aikana perustettiin johtamisen kehittämisverkosto ja rakennettiin sen infra-struktuuri. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Johtamisen kehittämisverkosto järjesti 11 tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 700 henkilöä. Tämän lisäksi tilaisuuksia seurasi verkon välityksellä moninkertainen määrä. Eri tilaisuuksissa esitettyjä diaesityksiä ladattiin katsottavaksi yli 8 500 kertaa verkoston sivujen kautta. Tilaisuuksiin osallistui mm. yritys-ten, kuntien ja julkisen sektorin johtoa ja esimiehiä sekä HR-asiantuntijoita.

Olemassa olevien laatukriteeristöjen arvioinnin pohjalta muokattiin ensimmäinen luonnos JKV:n julkisen sektorin johtamisen laatukriteereistä.

Ikäjohtamiseen liittyen toteutettiin toistakymmentä koulutusta ja tapahtumaa vuoden 2012 aikana. Koulutus- ja viestintätapahtumat perustuivat pääosin Työterveyslaitoksen Ikävoimaa työhön -kirjan tietoihin. Käyttöön otetun ikäjohtamiskonseptin korkeasta laa-dusta kertoo mm. se, että tsekkiläinen laadunvalvontayhdistys (The Czech Society for Quality) myönsi vuonna 2012 Award for promoting Age Management -palkinnon Euro-pean Social Fundin (ESF) rahoittamalle, Työterveyslaitoksen konseptiin ja valmennuksiin perustuvalle Tsekin kansalliselle Age Management -projektille.

Verkosto hyödynsi sosiaalista mediaa mm. Linkedin- ja Facebook-yhteisöjä ja Kaikuluo-tain-blogia, jossa tuotettiin 8 blogikirjoitusta vuoden aikana.

Verkosto hyväksyi kymmenen onnistunutta työhyvinvointihanketta kummihankkeikseen.

Johtamisverkoston verkkotoiminnan avainlukuja 2012:• Käynnit www.johtamisverkosto.fi -sivustolla, 12 200 käyntiä• Käynnit blogissa, 2 400 käyntiä• Slideshare-katselut, 8 500 katselua• Julkaisukirjaston artikkelien määrä, 31 kappaletta• Linkedin-yhteisö, 381 jäsentä• Facebook-yhteisö, 377 jäsentä• Työpisteen tilastot 2012: Johtamisen äärellä -palstalla noin 7 000 käyntiä. Kaiken

kaikkiaan johtamista käsittelevissä jutuissa oli noin 70 000 käyntiä.

TyöhyvinvointifoorumiTyöhyvinvointifoorumi (THF) on uudessa toimintamuodossaan käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen toimesta. Ympäri Suomen on muiden toimijoi-den aktivointi käynnissä. THF toimii kiinteässä yhteistyössä Johtamisen kehittämisverkos-ton ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusalan Yhteistyöllä riskit hallintaan -kampanjan kanssa. THF tukee Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston ja Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaa

Työhyvivoinnin toimintaympäristön jäsentämiseksi uudenmuotoisen THF:n puitteissa laa-dittiin työhyvinvointitoimijoiden verkostokartta, työhyvinvoinnin palvelutarjonnan selvitys ja kooste nykyisistä työelämän palkinnoista. Toimintavuotena järjestettiin kaksi valtakun-nallista työpajaa, joista toinen yhdessä Johtamisen kehittämisverkoston kanssa.

Vuoden aikana aloitettiin ja suunniteltiin useita hankkeita. Niiden teemoina olivat mm. sote-alan vetovoimaisuus, kaivosalan turvallisuus, työpaikkakiusaaminen, asiakasväkival-ta, muutosprosessien toteuttaminen työpaikoilla, yritysten työhyvinvointitason luokitus,

28

työhyvinvoinnin taloudelliset hyödyt sekä tapaturmakustannukset. Lisäksi perustettiin kemikaalifoorumi, suunniteltiin ergonomiafoorumia ja psykososiaalisten tekijöiden fooru-mia. Foorumin alustojen kautta levitetään hankkeiden aineistoja ja hyviä käytäntöjä.

Kaikilla alueilla kehitettiin verkostotoimintaa ja toteutettiin alueellisia työpajoja. Näitä olivat mm. Pohjois-Suomen työhyvinvointifoorumin valtuuskunta ja Lapin alueen työ-terveysyhteistyön kehittämiseksi suunniteltu Lapponia Seitti -hanke sekä Pirkanmaalla aloitettu pk-yritysten kehittämishanke. Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston alueellisia verkostotapaamisia järjestettiin Porissa (2 kpl), Mikkelissä (2 kpl), Kokkolassa (2 kpl) ja Rovaniemellä. Työhyvinvointifoorumin viestintää toteutettiin yhdessä sosiaali- ja terveys-ministeriön kanssa. Viestintään panostetaan jatkossa entistä enemmän esim. näkyvän viestintäkampanjan avulla.

29

3 Toiminta-alueet

Työterveyslaitosta ohjaa johtokunta ja Työterveyslaitos kuuluu sosiaali- ja terveysministe-riön tulosohjauksen pariin.

Kuva 14. Työterveyslaitoksen organisaatio 2013. Vuonna 2012 yhdistyivät Inhimillinen työ - ja Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskukset uudeksi Työn ja työorganisaatioiden kehittämisen osaamis-keskukseksi.

Työterveyslaitoksen asiakkaisiin kohdistuva ydintoiminta tapahtuu kolmella toiminta-alu-eella: Ratkaisujen kehittäminen (t&k-toiminta), Asiakasratkaisut (liiketoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (ulkoinen ja sisäinen viestintä, mediavaikuttaminen, asiantuntijatoiminta).

Kuva 15. Työterveyslaitoksen ydinprosessit.

Johtokunta

Pääjohtaja ja johtoryhmä

Helsinki • Kuopio • Lappeenranta • Oulu • Tampere • Turku

Osaamiskeskukset• Terveys ja työkyky

• Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen • Työympäristön kehittäminen

Toiminta-alueet• Asiakasratkaisut

• Ratkaisujen kehittäminen• Tiedolla vaikuttaminen

• Yhteiset palvelut

30

3.1 Ratkaisujen kehittäminen

Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alueen ytimenä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka perustuu yhteiskunnalliseen tilaukseen ja työelämän kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseen. Teemojen tehtävänä on tarjota työelämän eri toimijoille hyödyllisiä, tut-kittuun tietoon perustuvia ratkaisuja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä työurien pidentämiseksi.

Ratkaisut Vuonna 2012 teemoissa toteutettu kehittämistyö on kuvattu alla levittämis-, pilotointi- ja testaus- sekä kehitysvaiheen ratkaisuina.

Vuonna 2012 levittämisvaiheessa olleet ratkaisut

Työpaikkatason ratkaisut

Työterveyshuollon ratkaisut

Alueelliset, toimialaanja verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut

Ikäjohtamisen käytännöt

Työuran hallinnan ryhmä-ohja-usmenetelmät

Vammaisten työllistymistä tukevia ratkaisuja

Liikuntaelinsairaiden terveyden edistämisen keinot

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla

Materiaali työn psykososiaalis-ten riskien, työperäisen stressin sekä epäasiallisen kohtelun ja kiusaamisen ehkäisyyn ja hallintaan

Tilaajaohje kiinteistöjen kos-teusvaurioiden korjaamiseen

Sisäilmaryhmä -toimintamalli

Toimistotilojen ääniympäristön ja ilmanvaihdon ratkaisut

Nanomateriaalien turvalliseen käsittelyn malliratkaisut

Alueellinen kunnallisen työterveyshuollon kehittämisen SETTI-malli

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetus-alalla

Lääkkeettömän unettomuuden hoitointerventio

”Hyvinvointihavaintoja” -kirja kunta-alan työelämän laadusta ja työntekijöiden hyvinvoin-nista

Työolojen ja terveyden edistämisen toimintamalli mikroyrityksille ja niiden yhteistyöverkostoille

Työuran hallinnan ryhmäoh-jausmenetelmät

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla”Työhyvinvoinnin tilannekuva” -kirja

Aineistoja työhyvinvoinnista turvallisuusaloilla

Työpaikkatason Työterveyshuollon Alueelliset, toimialaanratkaisut ratkaisut ja verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut

31

Vuonna 2012 pilotointi- ja testausvaiheessa olleet ratkaisut



Alueelliset, toimialaantai verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut

Innovaatiojohtamisen malli

Onnistu osaamisen uudista-jana -arviointimalli

Vammaisten työllistymistä tukevia ratkaisuja työpai-koille

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetus-alalla

Työhyvinvoinnin arviointi-menetelmiä

Toimintamalleja muutoksen hallintaan organisaatioissa

Toimistotilojen ääniympäris-tön ja ilmanvaihdon ratkai-sut

Toimintamalliaihio ja työka-luja käyttäjälähtöiseen ja osallistavaan suunnitteluun

Toimintamalleja pienyri-tysten työterveyshuollon kehittämiseksi

Osatyökykyisten työkyvyn arviointimenetelmät

Varhaisen tuen mallit kuntoutuksessa

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kulje-tusalalla

Toimintamalli aivojen rasitustilojen varhaistun-nistukseen

Fyysisten kuormitustekijöiden työaltistematriisi

Toimintatapoja ja työkaluja hy-vinvointipalvelutilojen kehittämiseen

Terveellisten elintapojen tukemisen keinot kuljetusalalla

Menetelmiä, joilla tutkitaan mo-biiliteknologian käytettävyyttä työssä

Ohjeita ja toimintamalleja uusien teknologioiden hyödyntämiseen

Työpaikkojen tavoitetasot tiettyjen synteettisten nanomate-riaalien pitoisuuksille sisältäen nanomateriaalialtistu-misen hallintaratkaisuja

Useita nanomateriaalien mittalaitteita tulossa markkinoille vuonna 2013

Vuonna 2012 kehitysvaiheessa olleet ratkaisut



Alueelliset, toimialaan tai verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut

Ratkaisuja työpaikkojen työterveysyhteistyöhön

Yritystason työhyvinvoinnin mit-tarit

Työpaikkatason työhyvinvoinnin ratkaisupankki

Maahanmuuttajien työllistymistä tukevia ratkaisuja

Toimintamalliaihio ja työkaluja käyttäjälähtöiseen ja osallistavaan suunnitteluun

Toimintamalleja uudentyyppis-ten työorganisaatioiden toiminnan tukemiseen

Työterveyshuollon proses-sien, tuotosten ja vaikutta-vuuden indikaattorit

Hyvän työterveyshuolto-käytännön laatu ja kritee-ristö

Työkykyprosessin ohjaaja -konsepti

Työkykytodistus tule-saira-uksissa ja mielen-terveyden häiriöissä

Jäljellä olevan työkyvyn arviointi- ja työhön paluun käytännöt

Hyvän johtamisen kriteerit

Ratkaisuja työterveyshuollon, kun-toutuksen ja sosiaalivakuutuksen yhteistyöhön


Kaivosalaan, talvimatkailuun ja lämpöoloihin liittyviä ratkaisuja

Useita nanomateriaalien mittalaitteita tulossa markkinoille vuonna 2013

Tietokoneohjelmisto nanomateri-aaleille altistumisen arviointiin



32



Alueelliset, toimialaan tai verkostotoimintaan liittyvät ratkaisut

Toimintamalli työpaikan inhimillisten virheiden ja niiden syiden selvittämiseen

Toimintamalleja aika- ja paikkariippumattomasta työstä palautumiseen

Työaikojen kuormitusteki-jöiden arviointimenetelmä

Toimintamalleja aika- ja paikkariippumattomasta työstä palautumiseen


Aivojen rasitustilojen objektiivinen arviointi neurofysiologisilla ja tieto-konepohjaisilla testeillä

Tietoa kosteusvaurioho-meille altistuneiden am-mattitautidiagnostiikan parantamiseksi

Palveluverkostojen rajoja ylittävän asiakaslähtöisen yhteistyön konsepti

Ratkaisuja muuntuvan työelä-män haasteisiin verkostoyhteis-työmalleilla, mm. konsulttiver-kostot ja toimialaverkostot

Toimintatapa ja työkalut työelämän ennakointiin


33

Kansallinen ja kansainvälinen T&K-yhteistyöKansainvälinen tutkimusyhteistyö hyödyttää suomalaisen työelämän kehittämistä. Monia työelämän tutkimuksen ja kehittämisen kysymyksiä ei ole mahdollista ratkoa kansallisilla hankkilla. Kansainvälinen yhteistyö avaa pääsyn kansalliset rajat ja voimavarat ylittäviin aineistoihin ja tutkimusasetelmiin. Samalla yhteistyö luo mahdollisuuden tieteellisiin läpi-murtoihin. Myös mahdollisuus saada rahoitusta paranee. Mitä vahvemmat eurooppalaiset verkostot ovat käytössä, sitä tehokkaammin tutkimustuloksia voidaan levittää. Näin tulok-sille saadaan kansainvälisellä yhteistyöllä myös lisää vaikuttavuutta.

Yli 90 % Työterveyslaitoksen T&K-toiminnasta toteutetaan yhdeksässä teemassa. Tee-moilla on laajat kansalliset ja kansainväliset verkostot, joissa yhteistyötä tehdään pro-jekteissa ja muilla asiantuntijafoorumeilla. Teemojen toteuttajat osallistuvat aktiivisesti kaikkiin Soterkon kuuteen kehittämis- ja tutkimusohjelmaan. Jokaisella teemalla on oma tai usean teeman yhteinen, sidosryhmien, yhteistyötahojen ja asiakkaiden edustajista koostuva seurantaryhmä, jonka tehtävänä on nostaa esille työelämän tärkeitä kysymyk-siä, tunnistaa hiljaisia signaaleja ja uusia avauksia, arvioida teeman tavoitteiden toteutu-mista, edistää verkostoitumista ja yhteistyötä ja antaa palautetta teeman toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.

Edistimme EU:n tutkimus- ja policy -toiminnalla eurooppalaisen ja suomalaisen kestävän työelämän kehittymistä ja siihen liittyvää tulevaisuuden innovaatiotoimintaa sekä elinkei-noelämän kilpailukykyä. Työterveyslaitos koordinoi kaikki EU-rahoitteiset nanoturvallisuus-hankkeet yhteen kokoavan NanoSafety Clusterin toimintaa ja on johtanut EU:n laajuisen nanoturvallisuustutkimuksen strategian 2015–2020 valmistelua. Strategian tarkoitus on tuottaa sisältö EU:n ’Horizon 2020’ innovaatioiden ja tutkimuksen puiteohjelmalle na-nomateriaalien turvallisuustutkimuksen osalta. Tällä hetkellä nanoturvallisuustutkimuksen meneillään olevien hankkeiden EU-rahoitus on huomattava. Koordinoimme myös käynnis-tyvää EU-rahoitteista NANOSOLUTIONS-hanketta, jolle perustettava korkean tason neu-voa-antava ryhmä koostuu EU-instituutioiden, teollisuuden, tutkimusorganisaatioiden, Yhdysvaltain ja usean muun EU:n ulkopuolisen maan johtavan nanoturvallisuustoimijan sekä OECD:n ja ISOn edustajista.

Työterveyslaitos on osallistunut PEROSH-yhteistyöhön (Partnership for European Re-search in Occupational Safety and Health) sekä yhteiseen EU:n jäsenvaltioiden ohjelmasu-unnitteluun (JPI) More Years, Better Lives – The Potential and Challenges of Demographic Change. PEROSHin tavoite on vaikuttaa EU-ohjelmiin ja politiikkojen kehittelyyn sekä teh-dä yhteisiä tutkimushankkeita. JPI:n tavoite on EU-alueen T&K-yhteistyö ikääntymiseen liittyvien haasteiden hallitsemiseksi.

Työterveyslaitoksen tutkimuspäivä 22.11.2012 keskittyi sähkömagneettisen säteilyn vai-kutuksiin ja sen myötä langattomien viestintävälineiden, mm. kännyköiden, potentiaaliset terveysvaikutukset nousivat myös keskusteluun.

Uudistava toimintaUudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineis-tojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta tukee useiden strategiassa 2011–2015 määriteltyjen teemojen toimintaa. Uudistavaan toimintaan panostetaan n. 10 % T&K-toiminnan volyymista. Uudistava toiminta käsittää biolääketieteellisten tutkimusmenetel-mien kehittämisen ja validoinnin sekä merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruun ja ylläpidon.

Biolääketieteellisen menetelmäkehityksen alueella kehitimme metagenomiikan ja immunologian tutkimusmenetelmiä osallistumalla Helsingin yliopiston koordinoimaan konsortiohankkeeseen, jossa tutkitaan ympäristön monimuotoisuuden, ihmiskehon mik-robilajiston ja allergisten tulehdussairauksien välisiä yhteyksiä. Koordinoimme laajaa EU:n rahoittamaa MAARS-hanketta, jossa selvitetään systeemibiologian keinoin mikrobien mer-kitystä allergisten ja autoimmuuni-ihotautien synnyssä ja kehittymisessä. Kehitimme epi-

34

genetiikan tutkimusmenetelmiä, erityisesti koko genomin laajuisten analyysien hyödyntä-mistä, Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan DNA-metylaation muutoksia asbestialtistumiseen liittyvässä keuhkosyövässä.

Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksessa keräsimme korkealaatuista tois-tokyselyaineistoa. Yli 50 000 kunta-alan työntekijää vastasi kyselyyn työelämän laadusta ja työssä tapahtuvista muutoksista. Tutkimusorganisaatiot käyttävät tuloksia henkilöstön hyvinvoinnin ja työelämän laadun seurantaan ja kehittämiseen; kyselyn mukaan yli puolet kuntatyöntekijöistä oli käsitellyt edellisen kyselyn tuloksia työyksikössään. Kuntasektorin seurantatutkimuksen 2000-luvun tieteellisiä tuloksia koottiin kirjaan ”Hyvinvointihavain-toja – tutkimustietoa kunta-alalta”. Yhteistyössä englantilaisen Whitehall II-tutkimuk-sen ja usean eurooppalaisen kohorttitutkimuksen kanssa selvitettiin, työstressin ja sairauksien välistä yhteyttä, sitä miten tunnistaa työstressin haittavaikutuksille erityisen herkät henkilöstöryhmät ja mitkä ovat tehokkaimmat keinot vähentää työstressin haitta-vaikutuksia.

T&K-prosessin kehittäminen ja toiminta-alueiden välinen yhteistyöT&K-prosessin keskeisimpiä kohteita olivat T&K-projektien johtaminen ja seuranta- ja ar-viointikäytännöt sekä tutkimusaineistojen hallinta. • Järjestimme koulutusta T&K-projektien projektipäälliköille ja valitsimme ensimmäisen

kerran vuoden T&K-projektipäällikön. • Otimme käyttöön toiminta-alueen seurantamittarit ja päivitetyn version julkaisujen

seurantajärjestelmästä sekä päivitimme laadun- ja riskinhallinnan käsikirjan ”Hyvä tutkimus- ja kehittämiskäytäntö TTL:ssä”.

• Valmistelimme T&K-projektien seuranta- ja arviointikäytäntöjä käyttöönotettavaksi v. 2013.

• Järjestimme neuvontaa ja koulutusta tutkimustietokantojen hallinnassa ja perustim-me tiedonhallinnan kehittämisryhmän.

Työterveyslaitoksen tuotteistamisen tukiryhmä valmisteli toiminta-alueiden tuotteiden kriteeristön ja selkiytti tuotteistamisen käytäntöjä. Teemojen tulosten viestinnän tehosta-miseksi tiivistimme yhteistyöt Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alueen kanssa, mm. kehit-tämällä tutkimusraporttien julkaisukäytäntöjä ja Viesti päättäjälle -konseptin.

Toiminta-alueen tuloksellisuusVuonna 2012 T&K-toiminnan toteutunut ulkopuolinen rahoitus oli 8,8 milj. € ja Tilastokes-kuksen laskentatavan mukainen T&K-toiminnan volyymi oli 12,8 milj. €. T&K-toimintaan käytettiin yhteensä 230 htv. T&K-toiminnan kokonaiskustannukset olivat 94 000 €/htv ja tuottojen osuus kuluista oli n. 40 %. Vuonna 2012 T&K-toimintaan käytettiin 24 htv (9,4 %) vähemmän kuin vuonna 2011 ja ulkopuolisen rahoituksen sekä valtionavun panostus oli yhteensä 1,6 milj. € (6,7 %) pienempi kuin vuonna 2011.

Yhdeksän teeman ulkopuolisen rahoituksen tavoite vuodelle 2012 oli yhteensä 7 930 000 €. Teemojen ulkopuolisesta rahoituksesta toteutui yhteensä 7 951 600 €. Kaksi teemaa ylitti selkeästi tavoitteensa, viisi teemaa pääsi tavoitteeseensa ja kaksi teemaa jäi ul-kopuolisen rahoituksen tavoitteestaan johtuen etenkin ministeriöiden rahoituksen vähe-nemisestä ja hankepäätösten viivästymisestä. Teemojen ulkopuolisen tutkimustoiminnan toteuma oli 798 200 €.

35

Kuva 16. Ulkopuolisen T&K-rahoituksen kehitys 2009–2012 (1000 €)

T&K-toiminnan ulkopuolinen rahoitus laski v. 2012 edellisvuosiin verrattuna (kuva 15). Merkittävä syy oli Suomen julkisen T&K-rahoituksen väheneminen ja kiristynyt kilpailu ra-hoituksesta. Erityisesti ministeriöiden rahoitus väheni vuoteen 2011 verrattuna (kuva x). Ministeriöiden rahoituksesta 88 % tuli STM:stä (muut ministeriöt TEM, YM, VM, MMM, SM). ESR-rahoituksen osuus (30 % EU:n kokonaisrahoituksesta) myös pieneni rahoituskauden päättymisen lähestyessä. Vastaavasti Tekesin ja muiden rahoittajien (säätiöt, yritykset) osuudet kasvoivat.

Työterveyslaitos pärjäsi kuitenkin hyvin kilpailussa julkisesta T&K-rahoituksesta. Keski-määräi nen rahoitushakemusten läpimeno-% oli n. 41. Erityisen hyvin onnistuimme EU- ja TEKES-rahoituksessa; läpimeno-% EU-puiteohjelmista oli 100 hankkeissa, joissa TTL toimi hankkeen koordinaattorina (partnerihakemuksissa 27), muista EU-ohjelmista 67, TEKESistä 50 ja Työsuojelurahastosta 44. Pienin läpimeno-% (25) oli ESR:n ja Suomen Akatemian hakemuksissa.

Tieteellisten julkaisujen määrä v. 2012 oli 475 kpl. Tavoite (450 kpl) ylittyi ja julkaisumäärä oli suurempi kuin v. 2011 (kuva 17). Yleistajuisten julkaisujen määrä pieneni vuodesta 2011 ja jäi tavoitteestaan (450 kpl).

Kuva 17. Ilmestyneet tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut

0123456789

10

2008 2009 20112010 2012

Milj. euroa

8,49,2 9,3

9,98,8

0

100

200

300

400

500

600

700

2008 2009 20112010 2012

649

246

519

348

443489

408449 421

470 441475

379

Tieteellisetjulkaisut

Yleistajuisetjulkaisut

Yhteisjulkaisut

kpl

0

500

1000

1500

2000

2500

2009 2010 2011 2012

EU, ESR

Tekes

Suomen Akatemia

Muu ulkopuolinenrahoitus

Ministeriöt

TSR

1000 €

15B

36

3.2 Asiakasratkaisut Asiakasratkaisut vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palveluliiketoiminnan tuloksel-lisuudesta ja kehittämisestä. Toimimme asiakasymmärryksen pioneereina ja kehitämme asiakasosaamista läpi laitoksen. Vastaamme asiakasrajapinnan koordinoinnista sekä myynnin ja tuotemarkkinoinnin kehittämisestä. Keskeisenä osana toimintaamme johdam-me uusien tuoteideoiden kaupallistamista läheisessä yhteistyössä muiden toiminta-aluei-den ja osaamiskeskusten kanssa.

Asiakasratkaisujen kautta tarjoamme työpaikoille sekä työterveyshuolloille ja muille välit-täjäorganisaatioille kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja. Hoidamme yhdessä yri-tysten kanssa lakisääteisiin velvoitteisiin, vakaviin riskeihin, muutosten hallintaan sekä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyviä tarpeita. Tuemme myös työterveyshuollon osaa-mista ja tietohuoltoa sekä työterveyshuollon tilaajaosaamista. Lisäksi tarjoamme vaati-vimman ammattitautidiagnostiikan, toiminta- ja työkyvyn arvioinnin palveluja. Vaikutta-malla suoraan työpaikkoihin liiketoiminta-alue osallistuu merkittävästi hallitusohjelman ja STM:n strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Asiakasratkaisut jatkoi vahvalla kasvu-uralla vuonna 2012 (taulukko 1). Myyntimme kasvoi noin 6 % vuodesta 2011 saavuttaen 18,7 milj. euron tason. Vaikuttavuus- sekä asia-kastyytyväisyysmittareissa säilytimme vahvan laatutason. Koko vuodelle varatuista 229,5 htv:sta toteutui 90 % eli 207 htv:ta. Tämän puitteissa järjestimme noin 300 koulutusti-laisuutta ja 22 700 oppimispäivää. Lisäksi suoritamme noin 68 700 työhygieenistä mit-taustoimeksiantoa sekä annoimme 1 864 ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimusta. Yhteensä suoritimme asiantuntijapalvelutyötä 53 400 työpäivän edestä.

Taulukko 1. Asiakasratkaisut–toiminta-alueen keskeiset tulokset (opiskelijoiden ohjattu etäopiskelu huomioitu koulutettavapäivissä).

Suoritteiden määrä 2010toteuma

2011Toteuma

2012tavoite

2012toteuma

Liikevaihto (M€) 17,4 17,6 17,5 18,7

Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) 50 000 49 000 50 000 53 400

Työympäristön mittaukset ja analyysit (kpl)

40 000 53 000 45 000 58 700

Ammattitauti- ja työkyvynarviointitutkimukset (kpl)

2 300 1 930 1 700 1 864

Koulutettavapäivät 20 800 20 900 18 000 22 700

Operatiivisesti toimintamme jakautui 1) asiakassuhteiden kokonaisvaltaiseen hallintaan, myynnin johtamiseen ja asiakasrajapinnan kohtaamiseen aluetoimipisteiden kautta sekä 2) palvelukeskusten kautta tapahtuvaan palveluiden tuotteistamiseen ja toimittamiseen.

Osana asiakassuhteiden kokonaisvaltaista hallintaa kehitimme prosesseja, tietojärjes-telmiä ja osaamista asiakkaan kuuntelemiseksi ja asiakastiedon hallitsemiseksi. Tuote-markkinoinnissa panostimme perusasioihin: kohderyhmävalintaan sekä perustyökalujen käyttöönottoon ja käyttöosaamisen vahvistamiseen. Samalla panostimme tuotemarkki-nointitoimenpiteiden monikanavaiseen toteutukseen. Lisäksi paransimme tuotemarkki-nointitaitoja läpi matriisin. Tuotemarkkinointikampanjoita toteutimme kahdeksan kappa-letta. Asiakassuhdetapaamisia kirjasimme Työterveyslaitoksen CRM-järjestelmään noin 80 kappaletta. Kirjausaktiivisuus jäi selvästi vuositavoitteesta. Määrän lisäämiseksi jatkoimme asiakasvastuuhenkilöiden CRM-kouluttamista henkilökohtaisella lähiopastuksella ja alue-toimipaikkojen infotilaisuuksilla. Käynnistimme loppuvuodesta myös CRM-pilotin, jonka tavoitteena on jalkauttaa CRM mahdollisimman laajasti Työterveyslaitoksen käyttöön vuo-den 2013 aikana.

37

Asiakkaiden kohtaamisen ja palveluiden tarjoamisen kannalta aluetoimipisteiden rooli säilyi keskeisenä vuonna 2012. Alueellisen toiminnan kautta edistimme asiakassuhteita, hoidimme asiakkuuksia käytännössä sekä varmistimme koko maan kattavan palveluky-vyn. Samalla edistimme yhteistyötä muiden palveluntarjoajien ja viranomaisten kanssa. Toiminnan kehittämiseksi yhtenäistimme alueellisia toimintaperiaatteita sekä rakensimme skaalaetua palveluiden tuotteistuksen kautta.

Palvelukeskukset muodostivat Asiakasratkaisujen liiketoiminnan ytimen. Niiden kautta ohjasimme liiketoimintaamme sekä toimme markkinoille uusia tuotteita. Vuoden 2012 aikana tiivistimme palveluliiketoimintaamme siirtymällä viidestä erillisestä palvelukeskuk-sesta kolmeen. Tämän mukaisesti toimintamme rungon vuonna 2013 muodostavat 1) Työhyvinvoinnin, 2) Työympäristön, sekä 3) Työlääketieteen ja työterveyshuollon palvelu-keskukset). Samalla terävöitimme tuotesalkkuamme ja kehitimme liiketoimintaosaamista mm. uusrekrytoinnin keinoin. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseksi laajensimme yhteistyöverkostoja etenkin EU:n alueella. Palvelukeskusten keskeiset tulokset olivat:

Työhyvinvoinnin kehittämispalvelutTyöhyvinvoinnin kehittämispalveluiden tuotosta noin 60 % koostui koulutuksesta, 25 % erilaisista palveluja kehittämishankkeista ja loput sovellusohjelmien ja julkaisujen myynnistä. Vuosi oli menestyksellinen. Liikevaihtomme kasvoi voimakkaasti ja toiminnan tehokkuus parani. Tuoteperheistä parhaiten menestyivät työhyvinvoinnin businessjulkai-sut sekä työsuojelun ja työturvallisuuden avoimet ja tilauskoulutukset. Uutena toimin-tana käynnistimme syksyllä työpaikan kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen tarkoitetun TYHYKÄS™ -valmennuksen. Valtakunnallinen ”Työhyvinvointikortin” levitys käynnistyi sekä avoimena että tilauskoulutuksena. Pienyrityksen työturvallisuus ja työ-terveysriskien hallinta ”PIRA™” -kansiota myytiin ennätyksellinen määrä. Kärkituotteista ”Työsuojelupäällikkökurssi TSPK®” rekisteröitiin, ”Nolla tapaturmaa” -foorumin jäsenmää-rä jatkoi kasvuaan ja työturvallisuuden ennakoivan johtamisen kehittäminen käynnistyi kahdessa organisaatiossa.

Organisaatioiden kehittämispalvelutOrganisaatioiden kehittämispalveluiden kysyntä oli noin 10 % heikompaa verrattu-na edelliseen vuoteen. Tämä johtui yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja koventuneesta kilpailusta. Osana toiminnan kehittämistä virtaviivaistimme koulutustoimintaamme. Ke-räsimme yhteen hajanaisia koulutuksia ja vähensimme heikosti kannattavien koulutusta-pahtumien määrää. Uutena toimintana otimme käyttöön ajankohtaiset koulutusaiheet. Psykologisia henkilöarviointeja toteutimme noin 500 kappaletta etenkin kansainvälisiin esimiestehtäviin sekä lentäjäksi hakeville. Jatkoimme myös Parempi Työyhteisö (ParTy)® -kyselyn lisenssin sekä sähköisen tiedonkeräys - ja raportointiohjelman käyttöönottoa. Samalla paransimme raportointijärjestelmää ja uudistimme ParTy:n ansaintalogiikkamallin. Panostimme myös ”Inspi” -hankkeeseen ja muutospaja-menetelmän laajempaan käyt-töön. Asiakaspalautteemme pysyi vahvana.

Työympäristön kehittämispalvelutTyöympäristön kehittämispalveluiden tulos kehittyi myönteisesti. Työympäristöä kos-kevien lausuntojen ja raporttien määrä kasvoi 7 % ja työympäristöanalyysien määrä 14 %. Palvelutuotteita ja prosesseja kehitettiin kaikissa tuoteperheissä. Analyysipalveluissa toimintaa tehostettiin tietojärjestelmää (LIMS) kehittämällä ja ottamalla se käyttöön lä-hes kaikissa analyysipalveluissamme. Kenttätoiminnassa palvelujen sisältöä, toiminta- ja mittaus menetelmiä sekä lausuntoja harmonisoitiin edelleen. Työympäristön tilan arvioin-tiin tarkoitettu katsastustuote pilotoitiin. Lausunnoissa vahvistettiin työhyvinvointi- ja tur-vallisuusjohtamisen näkökulmaa. Akkreditoitu toimintamme auditoitiin FINASin toimesta viisi kertaa. Suosituimpia koulutuksiamme olivat verkko-oppimisympäristössä toteutetut suojainasiantuntijakoulutukset, putoamissuojainten määräaikaistarkastajien koulutukset sekä kemikaaliturvallisuuden koulutukset. Lisäksi toteutimme ympäristöministeriön Kos-teus- ja hometalkoiden kanssa koulutuskiertueen sisäympäristöasioiden tilaajaosaamisen kehittämiseksi. Asiakkuuden hoitoa ja myyntiä suunnattiin kaivos- ja metallurgiateollisuu-

38

teen ja kemian teollisuuteen. Sisäilmapalveluissa laajensimme rakennusteknistä alihankin-taa Kuopion lisäksi Lappeenrantaan. Hengityssuojainten laaduntarkastusten osalta teh-tiin merkittävä pääavaus Venäjän markkinoille. Sähköisen asiakaspalautteen kerääminen käynnistyi loppuvuodesta ja koko palvelukeskuksen saaman asiakaspalautteen keskiarvo oli 4,32 (5 = kiitettävä).

Työterveyshuollon kehittämispalvelutTyöterveyshuollon kehittämispalveluiden tuotoista noin 80 % kertyi työterveyshuol-lon pätevöittävästä ja täydennyskoulutuksesta, loput konsultoinnista ja tilauskoulutuksis-ta yrityksille ja työterveyshuolloille. Taloudellisesti palvelukeskus pääsi tulostavoitteisiinsa. Pätevöittävä koulutus on palvelukeskuksen vakiintunutta toimintaa, jonka määrää säädel-lään valtakunnallisten koulutustarpeiden mukaisesti. Uudempana toimintana työterveys-huoltopalvelujen arviointi- ja konsultointi vakiinnuttivat asemaansa vuonna 2012. Saman-aikaisesti työterveyshuoltopalvelujen arviointiin kehitetyt asiakastyytyväisyyskyselyt niin henkilö- kuin yritysasiakkaille laajenivat. Lisensoitavista tuotteista ”Työkykyindeksi®”-kyselyn sisällöllinen ja kaupallinen uudistaminen saatiin päätökseen. Lisäksi ”Työstres-sikyselyä™” uudistettiin ja sen myynti käynnistettiin. Vuoden aikana palvelukeskuksen koulutus- ja konsultointipalveluja kehitettiin määrätietoisesti vastaamaan uudistuvan työ-terveyshuollon tarpeita.

Työlääketieteen keskusTyölääketieteen keskuksen toiminnan ytimen muodostivat työperäisten sairauksien diagnostiikkapalvelut. Tuotimme vuoden aikana vaativaa työperäisten sairauksien diag-nostiikkaa valtakunnallisesti kansallisen hoitoketjun mukaisesti. Kysyntä pysyi ennallaan vuoteen 2011 verrattuna. Helsingin toimipisteessä käynnistimme kehittämishankkeen po-tilaiden tutkimusprosessien sujuvoittamiseksi. Fyysisen toimintakyvyn ja kuormittumisen arviointipalveluissa tuotimme asiakkaille räätälöityjä palvelukokonaisuuksia työn aiheut-taman kuormituksen arvioimiseksi ja työkykyä tukevien ratkaisujen suunnittelemiseksi. Panostimme erityisesti pelastusalalle. Keskeisenä vaikuttavuustavoitteena levitimme eri-koistuvien lääkäreiden koulutusjaksojen kautta Työterveyslaitoksen runsasta työlääketie-teellistä osaamisen Suomen työterveyshuoltoihin. Tämän tueksi erikoislääkärikoulutuk-seen kuuluvaa kuuden kuukauden Työterveyslaitosjaksoa monipuolistettiin. Jakson suoritti yli 40 erikoistuvaa lääkäriä. Lisäksi kahdeksan erikoistuvaa lääkäriä osallistui ”moduuli-koulutukseen”, johon kuuluu viikoittainen työskentelypäivä työlääketieteen poliklinikalla. Osallistuimme myös avoimen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen ja tuotimme tilaus-koulutuksena asiakkaiden tarpeita vastaavia asiantuntijaluentoja työhön liittyvistä saira-uksista, työn ja terveyden välisestä yhteydestä ja työkyvyn arvioimisesta ja tukemisesta. Vuoden aikana lisäsimme myös työpaikoille suunnattua palvelua esimerkiksi ”Sisäilmas-tokyselyn” avulla.

39

3.3 Tiedolla vaikuttaminen

Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen työelämää koskevan tut-kimustiedon tehokkaasta käytäntöön viemisestä, levittämisestä ja yleistajuisesta julkaise-misesta sekä sisäisen viestinnän kehittämisestä.

Työterveyslaitos otsikoissaTehokas työelämää koskevan tiedon levittäminen tukee Työterveyslaitoksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Työterveyslaitos pyrkii suoraan hyödyttämään päättäjiä, suomalaista työ-elämää, sidosryhmiä ja kansalaisia sekä tukemaan työelämää koskevaa yhteiskunnallista keskustelua.

Työterveyslaitoksen toiminta mediassa on keskeinen väylä vaikuttavuuden takaamisek-si. Lehdistötiedotteiden samoin kuin pidettyjen tiedotustilaisuuksien määrä on tasaisesti noussut vuodesta 2009. Vuonna 2012 Työterveyslaitos julkaisi 81 tiedotetta ja järjesti 15 tiedotustilaisuutta. Lisäksi asiantuntijamme osallistuivat useisiin muiden organisaatioiden järjestämiin tiedotustilaisuuksiin.

Eniten medianäkyvyyttä saivat organisaatiomuutoksiin, työuran pidentämiseen, sähkö-magneettiseen säteilyyn ja uneen liittyvät tutkimukset. Myös avotoimistojen työolosuh-teet, työuupumus ja huonon työhyvinvoinnin aiheuttamat kustannukset nousivat vahvasti esille. Eurooppalaisesta teemavuodesta ”Aina on oikea ikä” julkaistiin useita tiedotteita. Sukupolvien välinen yhteistyö ja tarve ikääntyvien arvostukseen näkyikin mediassa läpi koko vuoden.

Eduskunnalle tehty home- ja kosteusvaurioraportti nosti Työterveyslaitoksen näyttävästi otsikoihin lokakuussa. Nettiosumia tiedotteelle kertyi jopa 56 kpl, joka on keskivertotie-dotetta huomattavasti parempi saavutus. Homeiden lisäksi suomalaisia keskusteluttivat muistiongelmat, nuorten työkyky, sairauspoissaolot, työpaikkakiusaaminen ja johtaminen.

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat toimintavuoden aikana olleet mukana yhteensä noin 800 lehtihaastattelussa, TV-esiintymisessä, yleishyödyllisessä roolissa asiantuntija-luennoitsijana tai esiintyneet videoissa. Työhyvinvointiin liittyvä keskustelu kävi vilkkaana niin lehtien palstoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Muita lehti- ja TV-mediassa taa-jaan näkyviä aiheita olivat työn vaikutukset aivoihin, stressi, työstä palautuminen, altis-tuminen, ergonomia ja kiusaaminen työpaikalla. Aiempaa vahvemmin näkyivät aktiivinen ikääntyminen, maahanmuuttajat ja nuoret työelämässä.

Työterveyslaitoksen kansainvälinen toimintaKansainvälinen toiminta vahvistaa Työterveyslaitoksen alan tietämyksen kasvattamista ja tiedon jakamista sekä edistää toiminnan vaikuttavuutta.

Kansainväliset tehtävät Työterveyslaitos vaikutti keskeisissä kansainvälisissä organisaatioissa ja vastasi omalta osaltaan maailmanlaajuisesti työhyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuskysymysten edistämisestä.

• YK-järjestöjen, WHO:n ja ILOn yhteistyölaitosverkostojen toiminta• työterveyshuoltoteeman koordinaatio, Planning Committeen pysyvä jäsenyys

• Kansainvälinen työterveyskomission ICOHin aktiviteetit • EU:n työturvallisuus- ja työterveyskysymykset• Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston osaamiskeskuksen johtaminen (Topic

Centre, Bilbao)

40

Alueelliset tiedotuslehdet 2012Yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa julkaistavat alueelliset tiedotuslehdet tu-kevat järjestöjen tavoitteita ja työterveysstrategioita lisäämällä työterveysalan asiantun-tijatietoa.

Aasian ja Afrikan alueet, teemat Barents Newsletter, teemat

• Nanoteknologian turvallisuus• Pientyöpaikkojen työterveys• Siirtotyöntekijöiden työterveys ja työolot• Työterveystalous

• Nanoteknologian turvallisuus• Maantiekuljetusalan työterveys- ja

turvallisuus• Informaatio- ja palvelualan työt

Lähialueiden hankkeet Itämeren alueella ja lähialueilla yhteistyönä toteutettavat hankkeet tähtäävät työterveys-huollon vahvistamiseen. • WHO:n työterveysstrategian toteuttaminen myös Baltic Sea Networkin avulla: työta-

paturmien rekisteröinti- ja sääntelytiedot Itämeren maissa –kartoitus sekä elintavat ja työterveys -hankkeeseen osallistuminen

• Liikenteen työolot ja perustyöterveyshuollon kehittäminen Luoteis-Venäjällä

Kansainväliset kokoukset • Henkilökohtaiset suojaimet• Terveyttä tukevat työtilat• Nanoturvallisuus• Standardointitoiminnan ajantasaisuus

Cochrane-katsaukset • Kuulovaurioiden synnyn ehkäisy kuulosuojainten käyttöopastuksella• Ergonomisten toimistoratkaisujen vaikutus niskan ja olkapään vaivoihin• Kirurgien neulanpistotapaturmien ehkäisy tylppiä haavansidontaneuloja käyttämällä.

Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen Tiedolla vaikuttaminen vastaa yhdessä Työterveyslaitoksen T&K-toimijoiden kanssa kes-keisten valtakunnallisten verkostojen suunnittelemisesta, luomisesta ja tukemisesta. Näitä ovat Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi (kuvattu luvussa 2.5) ja Nolla tapaturmaa -foorumi.

Strategiakauden tavoitteena on tehostaa verkostoissa toimintaa. Mm. Työterveyslaitoksen kansainvälisten vierailijoiden määrät ovat kasvaneet säännöllisesti (1 177 vierasta vuonna 2012).

Työterveyslaitoksen uudet viestintäkanavat, erityisesti sosiaalinen media

Vuonna 2012 Työterveyslaitoksen verkkosivuilla toteutettiin ulkoasu-uudistus. Sivuilla voi käyttää uudenlaisia visuaalisia elementtejä ja tarjota ajankohtaisia nostoja aiempaa pa-remmin. Verkkouudistuksen myötä kävijä voi jakaa sisältöjä suoraan sosiaalisen mediaan jakopainikkeen avulla.

Verkkosivujen aineistoja jaettiin vuoden aikana aiempaa suunnitelmallisemmin myös Työ-terveyslaitoksen omissa sosiaalisen median kanavissa, mm. Facebookissa ja Twitterissä.

41

Ne kasvattivatkin suosiotaan. Unelmahautomo-blogi jatkoi ilmestymistään, videoita jul-kaistiin Youtube-videopalvelussa ja erilaisia esityksiä ja sähköisiä julkaisuja jaettiin Sli-deshare- ja Issuu-palveluissa.

Työterveyslaitoksen uudistettu verkkopalvelu www.ttl.fi on löytänyt paikkansa työhyvin-voinnista kiinnostuneiden parissa. Kävijöiden määrä on vuodessa kasvanut miljoonasta 1,45 miljoonaan. Useimmin klikattuja sivuja ovat koulutus, ergonomia, kemikaalit ja työn imu. Suosituimpia hakusanoja ovat mm. työhyvinvointi, ergonomia, työpaikkakiusaaminen, rannekanavaoireyhtymä, työterveyshuolto, työkyky ja ova-ohjeet (OVA=onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet).

Eniten kasvoi Työpiste-verkkolehti, joka kaksinkertaisti kävijämääränsä edellisvuodesta 150 000:een. Työpisteen kasvua siivitti sen Facebook-ryhmän kasvun jatkuminen. Työpis-teellä oli vuoden lopussa Facebookissa yli 1 500 seuraajaa, mikä on kooltaan maakunnal-listen sanomalehtien tasoa.

Sähköisten julkaisumuotojen kehittäminen Sähköinen tiedonjako lisää päättäjien, kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden, työpaikko-jen ja kansalaisten tietoa työelämään, työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvästä tutkimuk-sesta. Tietoa työstä -raporttisarja on kehitetty rahoittajaraportteja ja tutkimusraportteja varten. Raporttisarjan julkaisuista tehdään sähköisiä ja toisinaan myös painettuja julkaisu-ja. Raportit julkaistaan Työterveyslaitoksen verkkosivuilla. Vuonna 2012 ilmestyi 28 Tietoa työstä -raporttia. Muita verkkojulkaisuja ilmestyi 16 kappaletta.

Painetun Työ Terveys Turvallisuus -lehden (TTT-lehti) rinnalle avattiin loppuvuonna 2012 uusi verkkopalvelu TTT-Digi. Sivustolla voi selata TTT-lehden näköislehteä, etsiä juttuja ar-kistosta ja lukea myös sellaisia artikkeleita ja uutisia, joita ei ole painetussa lehdessä.

Yhteistyö Duodecimin kanssa jatkuu. Työterveyslaitoksen julkaisujen määrä kasvaa vuosit-tain Duodecimin ylläpitämässä Työterveyskirjastossa.

Viesti päättäjälle -konseptin toteuttaminen Työterveyslaitos kehitti vuonna 2012 Viesti päättäjille -konseptin. Tuotamme tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista Viesti päättäjille -tiedotteita, joissa lyhyesti esitellään aiheeseen liittyvä keskeinen tieto ja toimenpidesuositukset. Ne julkaistaan myös ruotsinkielisinä ja osa englanninkielisinä Työterveyslaitoksen www-sivuilla. Päättäjäviestit julkaistaan Työ-terveyslaitoksen verkkosivuilla, ja ne lähetetään myös sähköpostijakeluna noin 800 päät-täjälle. Viestin voi tilata Työterveyslaitoksen verkkosivuilta, ja niitä jaetaan myös Työter-veyslaitoksen tilaisuuksissa.

59. Työterveyspäivät Työterveyspäivät järjestettiin 59. kerran. Päivien teemana oli ”Hyvää työtä! – sosiaalisesti, taloudellisesti, terveellisesti” ja ne keräsivät 649 osallitujaa. Päivät avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. Erityisesti työurien pidentämiskeinoja koskeva seminaari keräsi paljon osanottajia.

WORK GOES HAPPY -kiertueeseen osallistuminenTyöterveyslaitos vahvistaa työelämän myönteisten ja voimavaroja painottavien mieliku-vien muodostumista kansalaisten ja päättäjien keskuudessa. Vuoden 2012 aikana laitos osallistui ensimmäiseen Work Goes Happy (WGH)-kiertueeseen. Kyseessä on uudenlainen tapa viestittää työelämästä, jossa korostuvat työelämän myönteiset ja mahdollisuuksia sisältävät puolet. Vauhdikkaasti juonnetut luennot ja keskustelut yhdistettiin työpajoihin, messutoimintaan ja laajaan medianäkyvyyteen.

42

Taulukko 2. Tiedolla vaikuttaminen numeroina

Tiedolla vaikuttamisen mittareita

2008 2009 2010 2011 2012

Virallisten annettujen lausuntojen määrä

69 58 38 27 22

Vieraiden määrä 1216 1200 963 1047 1177

Medianäkyvyys

- lehdistötiedotteiden määrä 62 81 71 77 81

- tiedotustilaisuuksien määrä 11 7 10 15 15

- saavutettu levikki yhteensä (milj.)*

38 40 26 31 EI SEURATA ENÄÄ

- tiedoteosumat verkossa* 547

- Työterveyslaitososumat verkossa (muut kuin suoraan tiedotteisiin liittyvät)

465

Nettiosumat yhteensä 1012

Verkkopalvelut www.ttl.fi ja sosiaalinen media

- käyntien määrä yhteensä 1 017 294 1 007 924 988 000 1 000 000

1 451 000

Facebook-tykkääjät (Työterveyslaitos ja Työpiste)

250 1400 2213

Twitter-seuraajat (fi+ eng) 110 450 870

Kustannetut julkaisut

- uudet nimikkeet 33 32 25 24 74**

- myydyt kappaleet: julkaisut 37 852 29 696 29 600 29 200 28 910

- uusintapainokset 27 17 17 18 5

- väitöskirjat 3 3 4 3 2

Kirjasto- ja tietopalvelut

- lainat ja artikkelijäljenteet 11 699 7 421 5 310 9 663 3251

- kirjastossa asioivat 2 198 1 290 818 823 675

- tiedonhaut 300 194 94 216 175

- sähköisten tiedonlähteiden käyttö, kpl artikkeleita

23 900 22 201 19 445 20 279 24 146

* 2012 siirryttiin seuraamaan medialevikin sijasta osumia internetissä. ** 30 julkaisua, 28 Tietoa työssä tutkimusraporttisarjassa ilmestynyttä julkaisua ja 16 verkkojulkaisua

43

Laadimme Tiedolla vaikuttamisen linjauksetTiedolla vaikuttamisen linjaukset sisältävät Työterveyslaitoksen perusviestit, tiedolla vai-kuttamisen yleislinjaukset ja viestinnän linjaukset. Kaikki linjaukset on koottu tiiviiseen ja nopealukuiseen muotoon vihkoseen ”Tieto vähentää tuskaa”.

Sisäisten viestintätapojen kehittäminen Työtisinfo kehitettiin koko henkilöstölle tarkoitetuksi Työterveyslaitoksen johtoryhmän keskustelu- ja tiedotusfoorumiksi. Tilaisuuksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Niissä käsitellään ajankohtaisia, Työterveyslaitosta puhuttavia aiheita.

4. Osaamisen ja organisaation toiminnan kehittäminen

4.1 Osaamisen kehittäminen

Henkilöpääomaan (henkilöiden osaaminen) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012

• Määrittelimme nykyisen ja tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen toiminta-alue- ja yksikkötason osaamislinjauksissa.

• Tuimme esimiehiä osaamisen kehittämisen toimissa. Tarkensimme tiimien kehittä-mistoiminnan käytänteitä, välineitä ja tulosten seurantaa.

• Kehitimme vuoden aikana sisäistä tiedonjakoa ja tiedonjaon foorumeita henkilöstön työhyvinvointia ja motivoitumista kannattelevaan suuntaan.

• Toteutimme INSPI-kyselyn pohjalta määritellyt työhyvinvoinnin kehittämistoimet. • Laadimme työterveystilinpäätöksen.

Rakennepääomaan (prosessit, rakenteet, infrastruktuuri) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012

• Toiminta-alueet kehittivät edelleen sisäistä innovaatiomallia. • Määrittelimme riskien ja laadunarviointikierroksen pohjalta keskeiset osaamisen

johtamisen kehittämistoimet. • Osaamisen kehittämislinjausten pohjalta kehitettiin yksikkörakenteita yhdistämällä

kaksi osaamiskeskusta. • Kehitimme henkilöresurssien suuntaamisen ja seurannan työkaluja.

Suhdepääomaan (verkostosuhteet ) kohdistuneet toimenpiteet vuonna 2012• Seurasimme ulkoisten verkostojen kehittymistä ja vahvistimme erityisesti kansainvä-

listen yhteyksien ja suhteiden ylläpitoa. • Alueellista toimintaa kehitettiin dynaamisemmaksi.

44

Työyhteisöt ja organisaatiot Toimintavuoden aikana keskeistä oli valmistautuminen Inhimillinen työ- ja Työyhteisöt ja organisaatiot -osaamiskeskusten yhdistämiseen sekä osaamisen painopisteiden määrit-tely uudelle osaamiskeskukselle.

HenkilöpääomaAsiantuntijoiden osaaminen kehittyi mm. seuraavissa kysymyksissä:• työuupumuksen siirtyminen työpareilla• opettajien sairauspoissaolojen yhteys työn kohteisiin (oppilaat) ja laajempaan toi-

mintaympäristöön• työelämän laadun ja työhyvinvoinnin yhteyksien kehitys julkisella sektorilla• julkisen palvelun onnistuneen ja innovatiivisen uudistamisen ehdot ja menetelmät• tehtävätason, työryhmätason ja organisaatiotason voimavarojen yhteydet työn

imuun• laadullisten ja kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien hallinta• interventiotutkimuksen hallinta• muutospajamenetelmän konsultoinnin hallinta• tutkimustulosten hyödyntäminen julkisten organisaatioiden kehittämisessä.

Kehitimme myös osaamisen kehittämisen erityisosaamista. Kehityskeskusteluissa käsitel-tiin mm. osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uuden TT-osaamiskeskuksen osaamisen painopisteisiin. Asiantuntijamme työskentelivät kansainvälisissä työryhmissä ulkomailla mm. epidemiologien, interventio- ja innovaatiotutkimuksen parissa.

RakennepääomaTiimit osallistuivat uuden Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen (TT) -osaamiskeskuk-sen osaamisen painopisteiden määrittelyyn. Tehtiin valmistelevaa työtä IN- ja TO -osaa-miskeskusten yhdistämiseksi vuoden 2013 alussa.

SuhdepääomaOsallistuttiin teemojen järjestämiin tutkimusmarkkinoihin, joissa pyrittiin uudenlaisiin, osaamista jakaviin ja uudistaviin hankkeisiin. Jatkettiin osallistumista kansainvälisiin ja suomalaisiin tutkijaryhmiin sekä koostettiin uusia eurooppalaisia hankeryhmiä. Välitet-tiin osaamiskeskuksen osaamista ja menetelmiä kansallisiin, eri ministeriöiden ohjaamiin hankkeisiin. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalai-sen teemavuoden puitteissa rakennettiin yhteistyötä suomalaisten ja eurooppalaisten tut-kimuslaitosten, järjestöjen ja ministeriöiden kanssa. Osallistuttiin työmarkkinajärjestöjen tilaisuuksiin asiantuntijoina.

Työympäristön kehittäminen Osaamisalueitamme ovat työympäristön kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten riskien arviointi ja hallinta ja fyysisen työympäristön myönteisten mahdollisuuksien hyödyntämi-nen voimavarojen kehittämisessä.

HenkilöpääomaaHenkilöpääoman kehittämisen kohteina olivat vuonna 2012 terveysriskin arviointi, si-säympäristö, kaivosala, työhygienia ja kokonaisvaltaiset työhyvinvoinnin palvelut ja työ-hyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten ja työprosessien kehittämiseen tarvittava osaami-nen. Lisäksi laboratoriotyön pätevöitymisohjelma laadittiin vuoden aikana. Sisäympäristön asiantuntijat ja tutkijat työskentelivät tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa kehitetään osallistavia ja monitieteisiä toimintatapoja sisäympäristön parantamiseksi.

45

Rakennepääomaa”Onnistu osaamisen uudistajana” -suunnitelma toteutettiin osaamiskeskuksessa vuoden 2012 aikana. Priorisoidut konkreettiset kehittämiskohteet toteutetaan ja seurataan tii-meittäin.Vuonna 2012 laboratorioita keskitettiin ja toteutettiin tiimimuutoksia. Uusia menetelmiä ajettiin sisään, mm. pölyävyystestaus. Lisäksi kehitettiin EU-tarjouspyyntöjen koordinoin-tia.

SuhdepääomaViranomaisyhteistyö ja verkostot• Kehitimme erityisesti kemikaali-, altistus-, nano-, säteily-, kosteus- ja homevaurioi-

den alojen verkostojamme Kansallinen tutkimuslaitosyhteistyö ja verkostot• Osallistuimme tutkimusyhteistyöhön sekä kansallisiin verkostoihin sisältöinämme

riskienarvioinnin ja riskinhallinnan alue, kaivosalan kysymykset, rakennusten kos-teusvaurioproblematiikka, teollisuusilmanvaihto, tekstiiliala, kylmältä suojautuminen ja ionisoimaton säteily.

Kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisyhteistyö: • Olimme mukana kehittämässä ja asiantuntijoina mm. kansainvälisiä kemikaalikort-

teja koskevassa työssä sekä kemiallisia riskejä, asbestikysymyksiä ja nanosisältöjä koskevassa yhteistyössä.

• Teimme yhteistyötä eurooppalaisten ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja tutkimusra-hoittajien kanssa kansallisen tutkimuksen koordinoinnissa.

• Ylläpidimme aktiivisia yhteyksiä EU-OSHAan ja eurooppalaisiin sisarlaitoksiin. • Toimimme EU-asiantuntijaryhmissä mm. altistus-, työturvallisuuskysymyksiin ja ja

sähkömagneettiseen säteilyyn liittyen, osallistuimme mm. suojavaatteiden, suojajal-kineiden ja kuulonsuojainten alueella standardointityöhön ja akkreditoituun testauk-seen

• Kehitimme hollantilaisten, saksalaisten, itävaltalaisten ja sveitsiläisten kumppanei-den kanssa Stoffenmanager-riskinhallintatyökalua ja selvitimme eurooppalaista kvartsipölyaltistumista.

Inhimillinen työ Osaamisen kehittämisen painopisteitä olivat tiimien oman ydinosaamisen syventäminen, kansainvälisen osaamisen tukeminen sekä osaamiskeskuksen osaamisen uudistamisen arviointi.

HenkilöpääomaTavoitteena oli osaamiskeskuksen ja tiimien osaamisen kehittämisen tason arviointi ja siihen liittyvä systemaattinen kehittämistoiminta. Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön Onnistu osaamisen uudistajana -menetelmä koko osaamiskeskuksessa.

RakennepääomaJokainen tiimi kehitti ja arvioi omaa työhyvinvointiaan tiimikohtaisten tavoitteiden mu-kaisesti. Parhaita käytäntöjä työhyvinvoinnista ja osaamisesta jaettiin osaamiskeskuksen kesäpäivillä. Osaamiskeskus valmistautui myös omissa tilaisuuksissaan tulevaan organi-saatiouudistukseen, jossa Inhimillinen työ -osaamiskeskus sekä Työyhteisöt ja organisaa-tiot -osaamiskeskus yhdistettiin Työn ja työorganisaatioiden osaamiskeskukseksi vuoden 2013 alusta.

SuhdepääomaKansainvälisen osaamispääoman lisäämiseksi aktivoitiin tutkijavaihtoa esim. Kanadan, Ranskan, Venäjän, Korean, Hollannin, Espanjan ja Brasilian kanssa. Osaamiskeskuksen se-minaareissa ja kehityskeskusteluissa kehitettiin kansainväliselle toiminnalle uusia muoto-ja. Lisäksi rakennettiin kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia ja osallistuttiin aktiivisesti EU-, PEROSH-, JPI- ja pohjoismaisen yhteistyön rakentamiseen.

46

Terveys ja työkyky Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien diagnostiikassa ja ehkäisyssä, työkyvyn arvioinnissa ja edis-tämisessä sekä työterveyshuollon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä työpaikalla.

Henkilöpääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti seuraavia alueita:• työterveyshuollon työkykyohjauksen toimintamallit, työkyvyn hallinta, seuranta ja

varhainen tuki prosessit ja yritysten työkykyjohtamisen kehittäminen• pientyöpaikoille ja yrittäjille sopiva työterveyshuoltomalli • työterveysyhteistyön sisältö ja toimintamallit • työterveyshuollon kilpailuttaminen ja liiketoimintamallien kehittäminen • alueellinen työterveyshuoltojen yhteiskehittäminen• työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon sekä kuntoutuksen yhteistyön haasteet• työterveyshuollon tulevaisuuden kehittämislinjaukset• systeemibiologisen tutkimusotteen syventäminen ja bioinformatiikka • korkean erotuskyvyn proteomiikka osana työhön liittyvien sairauksien systeemibiolo-

gista tutkimusta• työkuormitukseen liittyvien syke- ja sykevariaatiomittausten tiedonhallinta• lihasväsymyksen ja –palautumisen mittaaminen• fyysisen toimintakyvyn merkitys kaivostyön, matkailun ja turvallisuustyön

ammateissa• työlääketieteen suuntaaminen entistä näkyvämmin ennaltaehkäisevän toiminnan ja

työkyvyn tukemisen suuntaan• interventio- ja arviointitutkimus

Rakenteellinen osaamispääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti rakenteellista osaamispääomaa: • yhdistämällä biolääketieteellistä tutkimusta tekevät tiimit ja tutkimusryhmät yhdeksi

systeemitoksikologian tiimiksi• laajojen genominlaajuisten aineistojen tutkimusmenetelmissä • inhalaatioaltistuskokeiden polikliinisen toimintamallin kehittämisessä• kliinisen potilastoiminnan resurssien käytön tehostamisessa• työterveyshuollon koulutustoiminnan kehittämisessä• valmistelemalla Työkyvyn ja terveyden edistäminen -tiimin siirtyminen TE-osaamis-

keskukseen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksesta

Suhdepääoma Terveys ja työkyky -osaamiskeskus kehitti suhdepääomaa seuraavilla osa-alueilla: • inhalaatioaltistuskokeiden yhtenäistäminen (European Respiratory Society ERS)• ammatti-ihotautien preventio (StanDerm COST, EPOS verkosto)• ammattitautien raportoinnin ja luokittelun ja uusien ammattitautien havaitsemisen

(COST MODERNET)• turva-alojen ja lämpöolojen asiantuntijaverkostot.

47

4.2 Työterveyslaitoksen toiminnan kehittäminen: Yhteiset palvelut

Yhteiset palvelut tuottaa toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten rajat ylittäviä toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevia palveluita ydintoiminnan tarpeista lähtien. Yhteisiä pal-veluita ovat keskitetyt henkilöstö- talous ja tietohallintopalvelut sekä tärkeimmät ylimmän johdon tuki-, suunnittelu ja seurantapalvelut.

Yhteisten palveluiden tärkeimpänä tavoitteena oli uuden johtamismallin edelleen jalkaut-taminen ja matriisiorganisaation toimintatapojen vahvistaminen. Keskeisiä kehittämiskoh-teita olivat myös henkilöstön osaamispääoman kehittämisen ja taloussuunnittelun tehos-taminen.

Toteutimme ja fasilitoimme ydintoiminnan laadun ja riskien arviointikierroksen CAF-viiteke-hyksessä. Mallinsimme laadun ja riskien arvioinnille systemaattisesti toteutuvan toiminta-tavan Työterveyslaitoksessa. Aloitimme Helsingin toimipisteen kiinteistönkäyttösuunnit-telun. Kehitimme henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen arviointityökaluja ja -raportteja.

48

5. Tulossopimustavoitteiden mukainen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus

Seuraavissa tulossopimuksen ja siinä asetettujen tulostavoitteiden itsearvioinnissa on käytetty arviointiasteikkoa 1–5. 1. Tulostavoitetta ei ole edistetty toimintavuonna 2. Tulostavoite on osittain toteutunut 3. Tulostavoite on lähes toteutunut 4. Tulostavoite on saavutettu5. Tulostavoite on ylitetty

Tavoitetason tulkinnoissa käytetään periaatetta, jossa saavutettava arvosana riippuu saa-vutetun tuloksen merkityksestä tavoitteeseen nähden. Tavoitetason saavuttaminen oi-keuttaa arvosanaan neljä (4). Arvosana viisi (5) edellyttää tavoitteen merkittävää ylitystä, joka tukee minis teriön strategiaa ja ylityksestä on erityistä hyötyä ministeriön strategian toteutuksessa.

49

Toiminnallinen tuloksellisuusToiminnallinen tehokkuus

Toteuma 2011 (ar-vio)

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen ta-voite 2015

Toteuma ja tulosanalyysi

Tuottavuus

Tuottavuuden kehittyminen

Tuottavuusmittari on käytössä.

Tuottavuuden keski-määräinen vuosimuu-tos on positiivinen.

Tuottavuusmittari on käytössä. Asiantuntija-laitoksena Työterveys-laitoksen tuotoksia ei voida mitata vakioituina suoritteina. Kasvaneet tai ennallaan pysyneet suoritemäärät ja käyte-tyn työpanoksen pienen-tyminen osoittavat kui-tenkin, että tuottavuus on edelleen kehittynyt positiivisesti.

Toteuma 4

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoi-menpiteet

TTL on asettanut uu-det vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjel-man laitoskohtaiset tavoitteet ja laatinut toimeenpanosuunni-telman keväällä 2012 annettavan ohjeistuk-sen mukaisesti.TTL on toteuttanut aiemmissa tuottavuus-ohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämi-seksi asetetut tavoit-teet vuodelle 2012 taloudellisten koko-naisvaikutusten osalta.

TTL:n tuottavuus, vaikuttavuus ja tuloksellisuus on kehittynyt uudessa vaikuttavuus- ja tu-loksellisuusohjelmas-sa asetettujen tavoit-teiden mukaisesti.Aiemmissa tuot-tavuusohjelmissa toimintojen tehok-kuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet toteutettu taloudellis-ten kokonaisvaikutus-ten osalta.

TTL on osallistunut vai-kuttavuus- ja tulokselli-suusohjelman suunnit-teluun ja toteutukseen STM:n ja VM:n ohjeiden mukaisesti. TTL toteutti ydintoimintoanalyysin tiedonkeruuvaiheen ja on osallistunut hallin-nonalan VATU-ryhmän toimintaan.

Aiemmissa tuottavuus-ohjelmissa toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja toiminnan taloudellisuus ja tuotta-vuus ovat parantuneet ja TTL:n htv-määrä on laskenut.

50

Kokonaisarkki-tehtuurimenetel-män käyttö

TTL:lla on JHS-179 suosituksen mukainen nykytilan kuvaus koko-naisarkkitehtuuristaan. Kokonaisarkkitehtuurin soveltamismahdolli-suudet rekistereiden ja tutkimusaineistojen yhteiskäytössä on selvitetty SOTERKO-yhteistyössä

Työterveyslaitos on tunnistanut hallin-nonalan yhteistyössä toiminnot, joissa ko-konaisarkkitehtuuri parantaa tuottavuutta ja ottanut niissä me-netelmän käyttöön

TTL on tehnyt strate-gisen kokonaisarkki-tehtuurikuvau ksen. Ark-kitehtuuria hyödynnettiin laadun ja riskien arvi-oinnissa. Kokonaisarkki-tehtuurin mukainen tie-tohallinnon ohjausmalli otettiin käyttöön.

Rekistereiden ja tutkimusaineisto jen yh-teiskäyttöä selvitettiin Soterkon TIETOKO-ohjelmassa ja OKM:n työryhmässä. Tilastolain uudistamiseen tehtiin yhteiskäyttöä edistäviä ehdotuksia.

Toteuma 4

Tieto- ja vies-tintätekniikan hyödyntämisen tehostaminen

TTL:n omat ICT-lin-jaukset noudattavat JulkICT-strategiaa (val-mistuu 05/2012) sekä hallinnonalan yhteisiä ICT-linjauksia.

Tietohallintolain ja JulkICT strategian edellyttämät ja muut VIP:n tarjoamat yh-teiset palvelut sekä järjestelmät on otettu käyttöön

TTL laati ICT:n kehittämis linjaukset, jotka ovat kansallisten linjausten mukaisia.

Toteuma 4

TTL on osallistunut ak-tiivisesti Inhimillisen pääoman -ohjelman suunnitteluun ja kehittä-miseen ja antanut asian-tuntijuuttaan ohjelman käyttöön sekä osallis-tunut IPO-materiaalien tuottamiseen. TTL on itse käyttänyt IPO-ohjeistuksessa mainit-tuja työvälineitä omassa toiminnassaan, esim. ”Onnistu osaamisen uudistajana”-arviointi.

Toteuma 4

51

Soterko-yhteenliittymä

Viestinnän kehittäminen

Sidosryhmä-yhteistyö:

TTL toteuttaa osaltaan Soterkon tutkimus- ja kehittämisohjelmia sekä vahvistaa verkos-toa muiden tki-toimi-joiden kanssa.

TTL osallistuu hallin-nonalan yhteiseen kan-salaiskyselyyn.

TTL on osallistunut Soterkon tutkimusoh-jelmien avulla valtio-neuvoston yhteiseen hanketoimintaan hallitusohjelman mukaisesti. Tulevaa hanketoimintaa on linjattu SOTERKOn pidemmän aikavälin suunnitelmien mukai-sesti.

TTL:n viestinnän vai-kuttavuus on paran-tunut (kansalaiskysely 2012, mediabaromet-ri 2013, mainetutki-mus 2014).

TTL osallistui kaikkiin Soterkon ohjelmiin ja koordinoi niistä kahta. Soterkon ja LYNETin yhteistyötä vahvistettiin. Soterko-yhteistyössä mm. arvioitiin hallituksen nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä politiikkatoi-mia sekä osallistuttiin Nuorten yhteiskunta-takuu -toimenpiteiden kehittämiseen

Toteuma 4

TTL osallistui hallinnon-alan yhteiseen Kansa-laiskyselyyn joulukuussa 2012. Tulosten mukaan TTL:ta pidetään erit-täin luotettavana, se on melko tunnettu, mutta saatetaan sekoittaa työ-terveyshuoltoon.

Toteuma 4

Julkaisu-toiminta:

Yhteistyösopimus on voimassa ja yhteistyö on käynnistynyt sovel-tuvin osin.

TTL käyttää sovel-tuvin osin THL;n julkaisujen tuotanto-, varastointi- ja jakelu-järjestelmää.

Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos ja Työterve-yslaitos ovat tehneet julkaisutoiminnan yh-teistyösopimuksen jou-lukuussa 2012. Työter-veyslaitos on tutustunut Neon-järjestelmän ja Julkari- julkaisu-arkiston käyttömahdollisuuksiin.

Toteuma 2

52

Asiakkuuksien hallinta:

TTL neuvottelee ja te-kee sopimuksen Kan-salliskirjaston kanssa julkaisuarkistoon siir-tymisestä.

TTL on kartoittanut asiakasrekisterinsä yhteisen ratkaisun pohjaksi.

Osana verkostotoi-mintaa TTL tunnistaa alueelliset kehittämis-tarpeet ja yhteistyö-muodot sekä suun-nittelee ja toteuttaa toimenpiteitä.

TTL valmistelee kou-lutuskokonaisuuden uusille työhyvionvoin-tipalveluiden tuotta-jille.

TTL on siirtänyt so-piviksi katsomansa julkaisut julkaisuar-kistoon.

TTL:ssä on käytös-sä hallinnonalan yhteinen jakelu- ja asiakasrekisterijärjes-telmä.

TTL tuottaa tai on muutoin varmistanut, että alueellisesti on saatavilla kokonais-valtaisia työhyvin-vointipalveluita, joilla edistetään myös työn houkuttelevuutta.

Työterveyslaitos on neu-votellut Kansalliskirjas-ton kanssa julkaisuarkis-toon siirtymisestä ja siitä tehtävästä sopimukses-ta. Kansalliskirjastolla ei kuitenkaan ole ollut re-sursseja edistää hanket-ta Työterveys-laitoksen kanssa.Tilannetta tarkastellaan uudestaan keväällä 2013

Toteuma 3

TTL on kartoittanut asia-kasrekisterinsä osana hallinnonalan kartoitus-hanketta. Koska TTL:lla on jo käytössään oma CRM-järjestelmä osana Johtamisen tietojärjes-telmää (Joti), erillisen uuden järjestelmän rin-nakkainen käyttöönotto ei toisi lisäarvoa. TTL voisi hyötyä uudesta järjestelmästä lähinnä mahdollisuutena saada ostaa järjestelmästä tar-vitsemansa tiedot yksit-täisinä tietoluovutuksina. Hyödyllisiä tietoja voi-sivat olla sidosryhmien, päättäjien ja työterveys-huoltojen yhteystiedot.

TTL on toimittanut AVIen työsuojeluvastuualueil-le keskeiset alueelliset tilastotiedot vuosisuun-nittelun tueksi. Työhyvinvoinnin kehit-täjän valmennus TY-HYKÄS® käynnistettiin lokakuussa.TTL on tuottanut kou-lutuskokonaisuudet työhyvinvinvointi-palveluiden tuottajille.

Toteuma 4

53

Riskienhallinnan, valvonnan ja sisäisen tarkas-tusten kehittämi-nen.

TTL kehittää riskien-hallintaa ja valvontaa kiinteänä osana johta-misjärjestelmää

TTL:lla on käytös-sä systemaattinen riskienhallinta sekä kattava valvonta ja sitä tukeva sisäinen tarkastus.

TTL on suunnitellut ja toteuttanut kolmella toiminta-alueella ydin-toiminnan riskien ja laadunarviointikierrokset CAF-mallissa. Tulokse-na on systemaattinen laadun kehittämisen ja riskienhallinnan toimin-tatapa Työterveyslaitok-sessa. Laatua ja riskejä hallitaan vastuutettujen ja aikataulutettujen hallinta- ja kehittämis-toimien sekä sähköisen työkalun avulla.

Asiakasratkaisut-toiminta-alueella suoritettiin laatujärjes-telmään liittyen 5 kpl FINASin ulkoista arviointia ja 41 kpl sisäistä auditointia. Toiminta-alueella panos-tettiin kattavaan talou-delliseen seurantaan ja tarjous- ja sopimuskäy-täntöjä kehitettiin edel-leen. Vähintään 20 000 euron suuruiset myynti-tarjoukset ja -sopimuk-set tarkastetaan keski-tetysti.

T&K-toiminnan riskin ja laadunhallinnan toimenpiteitä olivat: Hyvä T&K-käytäntö TTL:ssä -käsikirjan päivitys ml. Tutkimus-eettisen neuvottelukun-nan uusien ohjeiden sisällyttäminen,

TTL tuottaa so-siaali- ja terve-ystietoa omalta vastuualueeltaan kansalaisille SADe-ohjelman yleinen sosiaa-li- ja terveys-tietohankkeen painopisteiden mukaisesti.

TTL on tuottanut hankkees-sa sovitut kansa-laisten sosiaali- ja terveystie-tokokonai-suudet.

TTL on tuottanut hank-keessa sovitut kan-salaisten sosiaali- ja terveystietokokonai-suudet.

Hallinnonalan kansa-laisille tuottama so-siaali- ja terveystieto on koordinoitua ja tavoittaa kohderyh-mänsä tehokkaasti.

Työterveyslaitoksella on ollut valmius tuottaa kansalaisten sosiaali- ja terveystietokokonaisuu-det. TTL:stä riippumattomista syistä hanke ei ole edis-tynyt.

Toteuma 2

54

Toimitilojen käy-tön ja hankinta-toimen tehosta-minen.

TTL laatii suunnitelman toimitilojensa tilate-hokkuuden lisäämisek-si siten, että vuoteen 2015 mennessä tilan-käytössä lähestytään selkeästi 25 htm2/hen-kilö tavoitetta.

TTL on selvittänyt Han-selin käyttöasteen kai-kissa hankinnoissa.

TTL:n toimitilatehok-kuus toimistotiloissa on parantunut ja lähestynyt selkeästi 25 htm2/henkilö ta-voitetta.

TTL on lisännyt Han-selin käyttöä niin, että käyttövelvoitteen alaisissa hankinnoissa on 100 % ja muissa hankinnoissa käyttö-aste lisääntynyt ver-rattuna vuoden 2011 tilanteeseen.

T&K-projektipäälliköiden koulutus,T&K-projekti-prosessimallin edelleen kehittämi- nen, mm. projektien talouden ja si-sällön seurantakäytännöt

Toteuma 4

Toimitilaratkaisujen suunnittelu on käyn-nistynyt Meilahdessa, tavoitteena on 18 m2/hlö vuoden 2015 lopussa. Lappeenrannan ja Tam-pereen toimipisteiden tilatehokkuus paranee vuoden 2013 aikana, ti-laa on 18 m2/hlö vuoden lopussa.

Toteuma 4

Hanselia käytetään käyt-tövelvoitteen alaisissa hankinnoissa.

Toteuma 4

Sukupuolten vä-lisen tasa-arvon suunnitelmallinen edistäminen.

TTL on nimennyt tasa-arvoyhdyshenkilön ja laatinut/päivittänyt toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman.

TTL on edistänyt naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä tukenut ministe-riön työtä sukupuoli-näkökulman valtavir-taistamiseksi.

Työterveyslaitoksessa hyväksyttiin ja julkais-tiin vuonna 2012 tasa-arvosuunnitelma vuosille 2012–2015 sekä nimet-tiin tasa-arvoyhdyshen-kilö.

Toteuma 4

55

Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos

Toteuma 2008

Toteuma 2009

Toteuma 2010

Toteuma 2011

Toteuma 2012

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus:

• rahoitus muilta valtion virastoilta*

889 1 743 1 728 1 572 891

• rahoitus EU:lta 1 229 1 704 2 074 2 358 1 907

• muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus**

3 990 3 621 3 110 3 060 3 082

• rahoitus Suomen Akatemialta

1 024 1 109 1 307 1 451 1 101

• rahoitus Tekesiltä ja SHOK:lta

1 299 984 1 052 1 473 1 754

• yhteisrahoitteisen toi-minnan muut tulot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, %

43 % 39 %

* Sisältää ministeriöiden osuuden ** Sisältää TSR:n rahoituksen

Taulukko 3. Yhteisrahoitteinen valtion ulkopuolinen T&K-rahoitus yhteensä ja päärahoittajittain (1000 euroa).

Taulukko 4. Maksullisen toiminnan tulos ja kustannusvastaavuus

Maksullinen toiminta (1 000 €)

(Erikseen maksuperus-telain mukaisista ja eri-tyislakien suoritteista)

2008toteuma

2009toteuma

2010toteuma

2011 toteuma

2012toteuma

2012 toteuma

Maksullisen toiminnan tuotot (palvelu ja koulutus)• suoritteiden myynti-

tuotot• muut tuototTuotot yhteensä

Maksullisen toiminnan ko-konaiskustannuksetKustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, %HintatukiKustannusvastaavuus hintatuen jälkeen

17,2 17,2 17,4 17,6 17,5 –

100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %

56

Kuva 18. Työaika henkilötyövuosina -kehitys 2008–2012.

Työterveyslaitoksen henkilötyövuosien kehitys on ollut laskeva vuosina 2008–2011. Tu-lostavoitteeksi asetetut henkilötyövuosivähennykset toteutettiin tulossopimuksessa kirja-tulla tavalla ja ne pyrittiin kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti.

500

550

600

650

700

750

800

850

2008 2009 20112010 2012

799

751 736 736704

henkilötyövuotta

0

5

10

15

20

25

30

40

35

50

45

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

42 43 43

44 44 44 4446 45 44

37 36

4139

12 12 12

1821

1517 Asiakas-

ratkaisut

Ratkaisujenkehittäminen

Tiedollavaikuttaminen

%

Kuva 19. Työtunnit toimintamuodottain %.

57

Taulukko 5. Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2010—2012

Menot (1 000 euroa) Omat tuotot (1000 euroa)

Valtionapu (1000 euroa)

Osaamiskeskus 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012

Työorganisaatiot 6 139 3 429 2 710

Inhimillinen työ 5 802 2 403 3 399

Työympäristö 16 503 9 813 6 690

Työterveys 15 028 7 509 7 519

Hyvät käytännöt 8 879 4 613 4 266

Sis.palvelut ja yhteiset

14 878 978 13 900

Tiedolla vaikuttaminen

10 965 9 540 2 096 1 925 8 869 7 615

Ratkaisujen kehittäminen

23 789 22 812 10 121 8 866 13 668 13 946

Asiakasratkaisut 21 480 20 511 17 412 18 748 4 068 1 763

Muu toiminta 10 704 14 220 679 447 10 025 13 773

Yhteensä 67 229 66 942

67 083 28 745

29 796

29 987

38 484

37 146

37 096

43 % 45 % 45 % 57 % 55 % 55 %

0

2

4

6

8

10

12

16

14

20

18

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Asiakas-ratkaisut

Ratkaisujenkehittäminen

Tiedollavaikuttaminen

7,17,9 8,4

9,2 9,3 10,18,9

1,3 1,3 1,1 1,1 1,12,1 1,9

16,6 16,417,2 17,2 17,4 17,5

18,7

Milj. euroa

Kuva 20. Omat tuotot toimintamuodoittain euroa 2006–2012. Työterveyslaitos siirtyi uuteen organisaatioon vuoden 2011 alusta alkaen. Vuosien 2006–2010 vertailutiedot on laskettu yhdistämällä koulutuksen tuotot palvelutuottoihin.

58

Taulukko 6. Tuottojen ja valtionavun kehitys 2006–2012.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tuotot (M€) 26,2 27,7 27,9 28,4 28,7 30,3 30,0

Tuloutettu valtionapu (M€) 36,3 38,1 39,0 37,9 38,5 37,1 37,5

Valtionavun osuus menoista (%) 59 58 57 56 57 55 56

Taulukko 7. Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste 2006–2012.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

VOO-kulut 46,6 48,8 51,4 47,2 47,7 45,2 46,1

VOO-tuotot 11,5 11,7 11,0 11,5 11,8 11,0 11,4

VOO-tuotto % 25 % 24 % 21 % 24 % 25 % 24 % 25 %

Lain mukainen 20 % oman toiminnan tuottovaatimus valtionapuun oikeuttavassa toimin-nassa on toteutunut. Vaatimustaso ylittyi 5 % vuonna 2012.

Tuotokset ja laadunhallinta

Toteuma 2011 (arvio)

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen tavoite 2015

Toteuma ja tulosanalyysi

Hyvinvoinnille vahva perusta.Pidempiä työuria työ-hyvinvoinnilla.

Työn ja työolo-jen ja työelämän laadun kehittä-minen.

Johtamisen ja ikäjohtamisen kehittäminen on käynnistetty työ-paikoilla.

Työterveys, työtur vallisuus ja työhyvin voinnin tukeminen ovat osa yritysten strategiaa

Johtamisen kehit-tämisverkoston toiminta on vakiin-tunut ja julkisen sektorin johtamisen laatukriteerit on tehty.

Johtamisen kehittämis-verkoston toiminta on toteutunut JKV:n joryn vahvistaman suunnitelman mukaisesti

Toteuma 4

59

TTL:n koordinaa-tiossa on suunniteltu hankeen viestintä ja vaikuttami-nen. Suunni-telman toteutta-minen on aloitettu.

TTL on osallistu-nut Työelämän laatu (TYLA)-verkoston toi-mintaan.

TTL vastaa Työhyvinvoin-tifoorumin operatiivisesta toiminnasta.

TTL on huoleh-tinut siitä, että työterveyshuol-lon toimijoilla on käytettävis-sään paras tieto ja yhteistyön areenat yhteis-työn parantami-seksi.

TTL on osallis-tunut työelämän kehittämisstrate-gian valmisteluun ja osallistunut sen jalkauttami-seen.

Muu verkos-toyhteistyö on vakiintunut val-takunnallisesti ja alueellisesti.

Työhyvinvointi-foorumin toiminta on vakiintunut.

Viestinnällä ja koulutuksella on lisätty työnantaji-en ja työterveys-huollon toimijoi-den tietoisuutta ja osaamista sekä parannettu yhteistyötä työ-terveyshuoltoa koskevissa kysy-myksissä.

TTL osallistui aktiivisesti Työelämän kehittämis-strategian ja sen toi-meenpanosuunnteilman valmisteluun ja teki esityksen työelämän tiedon tuotannon uudis-tamisesta

Toteuma 4

Työhyvinvointifoorumin ja Johtamisen kehittä-misverkoston toimintoja on kehitetty ja niiden kontaktipintoja on yh-distetty vaikuttavuuden takaamiseksi. Alueneu-vottelukuntien roolia on täsmennetty ja viety dynaamisempaan suun-taan. TTL:n aluetoimi-pisteiden pääfokus on paikallisen asiakasraja-pinnan kohtaamisessa.

THF:n toiminta on va-kiintunut.

Toteuma 3,5

Viidellä paikkakunnalla on toteutettu palvelutoi-mintana koulutuskier-tue ja työterveyshuollon verkostotoiminta.

Toteuma 3

60

Työhyvinvoin-nin ja terveyden edistäminen työ-paikalla (työter-veys-yhteistyö).

Työterveysyh-teistyön käsitettä on selkiytetty. Työterveyshuol-lon ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden osaamista arvioi-da työympäristön ja työyhteisön vaikutuksia työn-tekijän työkykyyn on parannettu. Koulutussuunni-telma osaamisen kehittämiseksi on tehty ja osin to-teutettu.

Työterveystoimin-nan vaikuttavuus-tutkimusohjelma on käynnistetty suunnitelman mukaisesti.

Työterveysyhteis-työlle on kehitetty selkeät toiminta-tavat.

TTL on toteuttanut työterveystoimin-nan vaikuttavuus-tutkimusohjelman.

Osana Hyvä työterveys-huoltokäytäntö -oppaan kirjoittamista on määritelty työterveysyh-teistyön käsitettä ja pro-sessia.Työterveysyhteistyö on implementoitu kaik-kiin koulutuksiin sekä kehittämis- ja konsultoin-tipalveluihin. Sekä työ-terveyshuoltohenkilöstön, työsuojelupäälliköiden että yritysten osaamista on vahvistettu.Työkyky–teema on integ-roitu kaikkeen työterveys-huollon koulutukseen; lisäksi järjestettiin avoime-na koulutuksena neljällä paikkakunnalla kahden päivän ”työkyky hallintaan” -koulutus. Erillistä koulutussuunnitel-maa ei ole tehty.

Toteuma 3

Vaikuttavuusohjelma (90 pv sääntö, B-lausuntojen arviointi, PIRA, pientyö-paikkojen työterveyshuol-to) on aloitettu 1.11.2012 STM rahoituksen v.2012–13 varmistuttua.

Toteuma 4

Hankkeiden kehittämät käytännöt on sisällytetty kou-lutukseen.

Masto-, Mieli 2009, Toma-hoek-, MIRA ym. -hankkeissa ke-hitetyt käytännöt on sisällytetty osaksi työter-veyshuoltoa.

Masennuksen hoi-tokäytäntö -sisällöt, SEITTI–hankkeesta toi-mintasuunnitelmaosio sekä MIRA–kokonaisuus on sisällytetty pätevöit-tävään koulutukseen. Masennukseen ja henki-seen hyvinvointiin sekä työtoimintalähtöisiin menetelmiin liittyvää avointa koulutusta on-järjestetty.

Toteuma 4

61

Parannetaan työterveyshuol-lon yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuvaa asia-kasosaamista koulutuksen, tut-kimuksen ja hy-vien käytänteiden ja toimintamallien levittämisen avul-la.

Pienten yritysten, yrittäjien ja omaa työtään tekevien työterveyshuollon kehittämissuunni-telma on tehty ja käynnistetty

Työterveys-huollon asiakasosaamisen hyvät käytännöt ja yhteistyön mal-leja on levitetty ja niiden vaikutuksia seurataan.

Pienten yritysten, yrittäjien, omaa työtään tekevien, maatalousyrittäjien ja lyhytaikaisessa työsuhteessa ole-vien työterveys-huoltopalvelujen kattavuus ja laatu on parantunut.

Koulutusta on annettu asiakasosaamista paran-tavista menetelmistä, yrit-täjyyden erityispiirteiden huomioimisesta, yhteistyöverkostoja on luotu, sekä asiakkuuden hallinnan ja työterveysyh-teistyön uusia toimintamal-leja (esim. vastuumatriisi työterveysyhteistyöhön, hyvät asiakkuuden hallin-nan käytänteet) on alettu kehittämään.

Toteuma 4

Pienten, alle 20 hlöä työl-listävien yritysten, työter-veyshuoltomalli on valmis-tunut ja hyväksytty STM:n tth-neuvottelukunnassa. Implementointi työterveys-huolloille ja yritysneuvojille on käynnistynyt samoin tiedottaminen sidosryhmil-le. Maatalousyrittäjien työ-terveyshuollon kehittämis-tä on jatkettu koulutuksen keinoin.

Toteuma 4

Työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen työuran eri vaiheissa.

Hyvän työterveys-huoltokäytännön toimintamallien uudistaminen on käynnistetty.

Työkyvyn tuen, ml. case-mana-gement-toiminta-malleja on kehi-tetty ja koulutus on aloitettu.

Hyvän työterveys-huoltokäytännön toimintamallit on ajantasaistettu ja toimintamallit on viety käytäntöön.

Työkyvyn hallinnan, seurannan ja var-haisen tuen mallit on kehitetty ja viety käytäntöön.

HTTHK –toimintamallien kehittäminen on viimeiste-lyssä, malleja on pilotoitu ja osittain integroitu koulu-tukseen ja konsultointiin.

Toteuma 4

Työkyvyn tuen ja työkykyohjauksen (case management) malleja on kehitetty (selvitys) ja arvi-oitu (uusi tutkimushanke). Täydennyskoulutus on siirtynyt vuodelle 2013.

Toteuma 3

62

Työterveyshuollon henkilöstön koulu-tusta on kehitetty.

Toimenpiteitä on käynnistetty vammaisten ja osatyökykyisten työhön osallistu-misen parantami-seksi.

Työterveyshuollon henkilöstön koulu-tus on asetuksen 1484/2001 mukais-ta ja sisältö vastaa uudistunutta työter-veyshuoltoa.

Vammaisten ja osa-työkykyisten mah-dollisuuksia työhön on lisätty ja vaiku-tuksia selvitetty.

Työterveyshuollon koulut-tajaryhmä on päivittänyt työterveyshuollon oppisi-sältöjä vastamaan työter-veyshuollon nykyhaasteita ja ennakoinut uusien säädöksien nopean imple-mentoinnin koulutuksien sisältöön.Työterveyshenkilöstön henkilöstön määrätietoi-nen ja systemaattinen koulutuksen kehittäminen käynnistyy helmikuussa 2013, pilotointi ja arviointi lokakuussa 2013

Toteuma 3

Yhteistyössä Kelan kanssa tehdyssä 1,5 vuoden seu-rannassa todettiin vuonna 2007 osasairauspäivärahaa saaneiden riskin jäädä täydelle työkyvyttömyys-eläkkeelle vähentyneen 6 % ja osatyökyvyttö-myyseläkkeelle jäämisen riskin lisääntyneen 8 % verrattuna kaltaistettuun täyttä sairauspäivärahaa saaneiden ryhmään. Koska osatyökyvyttömyyseläket-tä saavista noin 60 % on työssä, osasairauspäivära-ha näyttää lisäävän työssä pysymistä.

TTL on toteuttanut yh-teistyössä Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa kirjallisuuskatsauksen tavoitteena koota tietoa työolosuhteiden mukaut-tamisen vaikuttavuudesta vammaisilla henkilöillä. Vaikuttavuutta on tarkas-teltu henkilöiden työllis-tymisen ja työkyvyn sekä mukautustoimenpiteiden kustannushyödyn kannalta.TTL selvitti työikäisten kuulokojeen käyttäjien kuntoutusprosesseja.

63

TTL käynnisti ETK:n, Tam-pereen yliopiston, Kevan, Varman ja Ilma-risen kanssa nk. Ranta-halvarin mietinnössä mainitun tutkimuksen työkyvyt-tömyyseläk-keelle joh-taneista kehi-tyskuluista sekä työky-kyä tukevista tervey-denhuollon ja mui-den palveluiden saannista ja ajoituksen oikea-aikai-suudesta selvittä-mällä työeläkepäätöksen saa-neiden henkilökoh-taista työkyvyttömyys-eläkkeen hakemiseen johtanutta prosessia.

Työterveyslaitos on osal-listunut ministeri Risikon asiantuntijaryh-mään osatyökykyisten osal-listuminen työelä-mään hankkeessa.

Toteuma 4

Kaikille mahdol-lisuus hyvinvoin-tiin.

Uudet palvelujen rakenteet ja toi-mintatavat.

Työterveyshuol-lon roolin kir-kastaminen työ-terveyshuollon, muun terveyden huollon, sosiaa-livakuutuksen ja työeläkeva-kuutuksen yh-teistyössä sekä yhteistyön raken-taminen.

TTL on osallis-tunut sujuvien hoitoketjujen rakentamiseen työkyvyn tukemi-seksi edistämällä perusterveyden-huollon, työter-veyshuollon, eri-koissairaanhoidon ja kuntoutuksen yhteistyön huo-mioonottamista järjestämissuun-nitelmissa.

Työterveyshuolto on integroitunut osaksi terveydenhuolto-järjestelmää STM:n linjausten mukai-sesti, huomioon-ottaen paikalliset olosuhteet, tarpeet ja resurssit.

TTL osallistui TELA –kiertu-een yli 20:een alueelliseen tilaisuuteen ja aloitti val-mistelun alueellisten mal-lien rakentamiseksi. TTL osallistui Kuntaliiton kans-sa toteutettuun Concentus -hankkeeseen.

Toteuma 4

64

Botnia-Seitti han-ke on käynnis-tetty auditointien perusteella.

Seitti-hankkeeseen osallistuneissa yk-siköissä kehitetyt toimintamallit on viety käytäntöön ja varmistettu Seitti -hankkeissa mukana oleville työterveyshuoltojen asiantuntijatuki ja tietoa jaettu valta-kunnallisesti.

SEITTI–hankkeissa on ke-hitetty työterveyshuollon palvelurakenteita ja toi-mintamalleja alueellisesti Jyväskylän ja Etelä-Poh-janmaan alueilla. Savon ja Lapin alueella hankkeet ovat käynnistymässä.

Toteuma 4

TTL on osallistu-nut työttömien ja nuorten syrjäyty-misen ehkäisyyn kehittämällä sosiaali- ja ter-veyspalveluiden ja kuntoutuksen saumattomuut-ta yhteistyössä THL:n kanssa.

TTL on kehittänyt työttömien ja osa-työkykyisten mah-dollisuuksia siirtyä kuntoutuksen kautta työelämään yhteistyössä THL:n kanssa.

Työttömille suunnatuille toimenpiteille ei ole saatu rahoitusta. Hakemuksia on tehty ja neuvotteluja käyty.

Toteuma 2

TTL on mukana terveellisen ja turvallisen opis-keluympäristön kehittämisessä sekä on osallis-tunut opiskelijan terveydentilan selvittämiseksi tarvittavien toi-menpiteiden ke-hittämiseen (ns. Sora-lainsäädän-tö) yhteistyössä THL:n kanssa.

TTL on kehittänyt opiskeluterveyden-huoltoa yhteistyös-sä THL:n kanssa.

TTL:n edustaja on mukana kehittämistyössä STM:n perustamassa työryh-mässä. Palveluna toteu-tettavassa YTHS-mallin arviointihankkeessa teema nostettu esille kehittämis-kohteeksi.

Toteuma 4

TTL on aktiivinen toimija tietojär-jestelmien kehit-tämisessä

Työterveyshuollon tietojärjestelmiä on kehitetty niin, että ne vastaavat työterveyshuollon yhteistyön ja rapor-toinnin tarpeisiin sekä muuttuneisiin säädöksiin ja ohei-siin.

TTL on pyrkinyt rekrytoi-maan tietojärjestelmien kehittämiseen lääkäriasi-antuntijaa siinä kuitenkaan onnistumatta, minkä vuok-si tehtiin uusi rekrytointi-suunnitelma.

Toteuma 2

65

Laatukriteerit luo-daan ja niitä ale-taan implemen-toida yhteistyössä Kelan kanssa sekä koulutuksen ja laatuvastaavaver-koston avulla

Työterveyspalveluja tuottavilla yksiköillä on kattavasti toimi-va laatujärjestelmä.

Laatukriteerien luominen on aloitettu HTTHK-oppaan teon yhteydessä. Niiden valmistuminen ja imple-mentointi odottavat uuden asetuksen ja sitä seuraa-van oppaan valmistumista.

Toteuma 4

Kaste II Osaohjelma Työ-hyvinvoinnin ja johtamisen kehit-täminen on käyn-nistetty.

TTL on osallistu-nut osaohjelman, Sosiaali- ja ter-veydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonai-suuksien uudista-minen, käynnistä-miseen.

Kaste II:n osaohjel-ma: Työhyvinvoin-nin ja johtamisen kehittäminen to-teutettu suunnitel-man mukaisesti

TTL on osallistunut osaohjelman, So-siaali- ja terveyden-huollon rakenteiden ja palvelukokonai-suuksien uudista-minen, toteuttami-seen.

Osaohjelma on käynnistet-ty suunnitellun mukaisesti: osaohjelman toimeenpa-nosuunnitelma on tehty ja vastuuhenkilöt ja tukiryh-mä nimetty

TTL on osallistunut osaohjelman valmisteluun yhteis-työssä THL:n kanssa.

Toteuma 4

Elinympäristö tukemaan terveyttä ja tur-vallisuutta.

Varmistetaan yh-teiskunnan toimi-vuus erityistilanteissa(pandemia)

Valmiuden ylläpi-täminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa.

Vakavien kemial-listen uhkien eli C-laborato-rioiden ylläpito ja kehittä-minen.

Valmiuden ylläpi-täminen, ohjeiden tarkistaminen tar-vittaessa.

Vakavien kemial-listen uhkien eli C-laboratorioiden ylläpito ja kehittä-minen.

Olemme ylläpitäneet C-osaamiskeskuksen päivystystä, johon on vuoden 2012 aikana tul-lut 30 yhteydenottoa. 29.–30.8.2012 järjestet-tiin C-osaamiskeskuksen päivystäjien ja kenttäryh-mäläisten koulutuspäivät Pelastusopistolla valmiuden kehittämiseksi. OVA-ohjeita tuotettiin lisää 1 kpl.Osallistuttiin Pelastusopis-ton koordinoimaan palo- ja pelastushenkilöstölle suunnattujen taktisten ja teknisten torjuntaohjeiden (TOKEVA-ohjeet) kehitys- ja päivitystyöhön.

Toteuma 4

66

Palvelukyky ja laatu

käsittelyajat, kkYhteistyö hallinnonalan muiden laitos-ten ja virastojen kanssa sekä asiantuntijapal-velu

TTL on käynnis-tänyt alueellisen yhteistyön kehit-tämisen.

TTL on luonut tutki-mus-, koulutus- ja viestintäpalveluiden sekä muiden asian-tuntijapalveluiden tuotantoon selkeän ja toimivan palvelu-konseptin.

TTL valmistelee työ-suojeluviranomai-sen määräämiä työolosuhdemitta-uksia ja -selvityksiä koskevat lausunnot sovitussa ajassa.

TTL:n tutkimuspuolella työhyvinvointitoiminnan tilannekuva on koottu, hankkeita on käynnissä ja työhyvinvointi-foorumin tietopohjaa on vahvistettu.

Työhyvinvointikylän visio on konkretisoitu ja ensim-mäinen versio lanseerattu, kehittämisfokus on muo-toiltu kärkituotteissa, 4 rekisteröintiä kirjattu vuonna 2012, lisäksi 8 uutta prosessissa.

Toteuma 4

Lausunnot on toteutettu tilauksen mukaan. Lau-suntojen toimitusaikoja kehitetään osana laitoksen laatutyötä ja palveluhenki-löstön perehdytystä.

Toteuma 4

67

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminenToteuma 2011

Tulostavoite 2012

Toiminnallinen tavoite 2015

Toteuma

Henkilöstömäärä1 (htv)• yhteensä• budjettirahoitus• maksullinen toi-

minta

736

522

214

seurataan seurataanYhteensä 704 htv

Budjettirahoitus 490 htvMaksullinen toiminta 214 htv

Työhyvinvointi• työtyytyväisyysbaro-

metrin indeksi2

• esimiesarvioinnin in-deksi3

•sairauspoissaolot4

3,7 (2009)

sairauspois-saolo-% 3,4 (2010)

(Tehdään 2013. Vähintään sama taso kuin 2011.)(Tehdään kysely 2013.)

enintään sama taso kuin 2010

Vähintään aiempi taso.Tehdään kysely 2013 ja 2015.Yli valtion keskita-son.

Tehdään kysely 2013 ja 2015.enintään sama taso kuin 2010

Sairauspoissaolot: 2,6 % eli poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi edelli-sestä vuodesta.

Henkilöstörakenne ja osaaminen• eläkkeelle siirtymisen

keski-ikä• työkyvyttömyyseläk-

keelle jäävien osuus (% henkilöstöstä)

• määräaikaisten osuus (% henkilöstöstä)

63 v 9 kk (25 henk)

0,6

27

korkeampi kuin 2010

alle 0,5

enintään 27

vähintään 64,5 v

alle 0,5

enintään 25

64 vuotta (28 hlöä)

0,3 %

21% määräaikaisia

Rahoitus Tulostavoitteet on asetettu siten, että ne on mahdollista saavuttaa laitoksen käytettävissä olevalla rahoituksella. Työterveyslaitokselle on vuoden 2012 talousarviossa myönnetty 36,87 miljoonaa euroa.

Taulukko 8. Rahoitus

Toimintamenot 2010 toteuma 2011 toteuma 2012 toteuma

Menot (1000 euroa) 65 748 66 939 67 083

Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot

28 943 30 308 29 987

Nettomenot 36 805 36 631 37 096

Talousarvio/kehys 37 268 37 628 37 369

Tilikauden tulos 194 758 527

1 Tarkempi erittely henkilöstöstä liitteenä.2 TTL:n oma kysely. Toteutetaan vähintään joka toinen vuosi. 3 TTL:n oma kysely.4 Jatkuva seuranta ja raportointi vuosittain. Sairauspoissaolot pv/htv

68

6. Tilinpäätösanalyysi 6.1 Rahoituksen rakenne

Työterveyslaitoksen taloudellinen tilanne on vuoden 2012 osalta tasapainossa. Työterve-yslaitos saavutti lievästi ylijäämäisen tuloksen. Vuoden 2012 ylijäämä oli 0,5 milj. euroa, laskua vuoteen 2011 verrattuna oli 0,2 milj. euroa.

Toiminnasta rahoitettiin valtionavulla 56 %, loput toiminnasta rahoitettiin omalla maksul-lisella toiminnalla.

6.2 TuototOman toiminnan tuotot olivat 29,9 milj. euroa, mikä vastaa budjetoitua tasoa. Laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,3 milj. euroa. Erityisesti palvelutoiminnan tuotot kehit-tyivät suotuisasti.

Valtionapua saatiin 37,4 milj. euroa, mikä oli 0,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Kun valtionapuun lisätään edelliseltä vuodelta siirtynyt 3,9 milj. euroa sekä vastaavasti vä-hennetään seuraavalle vuodelle siirtomäärärahana siirtyvä 3,8 milj. euroa, on tuloutetun valtionavun määrä 37,5 milj. euroa.

6.3 KulutKulut pysyivät kokonaisuudessaan hyvin hallinnassa, käyttömenot ja henkilökulut olivat 64,0 milj. euroa, mikä vastaa talousarvion tasoa. Kulut pysyivät samalla tasolla kuin vuon-na 2011, vieraiden palvelujen osuus kustannuksista laski selkeästi. Palkat ja henkilökulut toteutuivat hyvin lähellä vuoden 2011 tasoa.

Laitehankintoihin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin käytettiin 2,9 milj. euroa, laskua edelliseen vuoteen nähden oli 0,1 milj. euroa.

6.4. TaseTaseen loppusumma oli 57,7 milj. euroa, nousua edelliseen vuoteen nähden oli 1,3 milj. euroa.

69

7. Arviointien tulokset ja sisäisen valvonnan vahvistuslausuma

Työterveyslaitoksessa arvioidaan ja tarkastetaan toimintaa ja taloutta vuosikellon mukai-sessa suunnittelun ja seurannan prosessissa. Lisäksi toimintavuonna toteutettiin ydin-toimintojen laadun ja riskien arviointikierros, joka toteutetaan jatkossa systemaattisesti osana toiminnan arviointia ja kehittämistä. Kierroksen keskeisimmät huomiot kirjattiin ke-hittämistehtävinä toiminta-alueiden toimintasuunnitelmiin.

Lisäksi vuonna 2012 toteutettiin • FINASin tekemät ulkopuoliset määräaikaisarvioinnit, jotka kohdistuivat Asiakasratkai-

sut-toiminta-alueen johtamisjärjestelmään sekä laboratoriotoiminnoista kemialliseen analytiikkaan, biomonitorointiin sekä henkilönsuojaintestaukseen.

• Lisäksi arvioitiin henkilönsuojaindirektiivin mukaisen ilmoitetun laitoksen toiminta akkreditointia varten

Itsearviointeina on toteutettu mm.:• laboratorioiden ja tuotelinjojen auditoinnit• innovaatiomallin toimivuuden arviointi• Yhteisten palveluiden arviointi • johtoryhmätyö.

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskinhallinta täyttivät sille asetetut tavoitteet vuonna 2012.

8. Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistäToimintakertomusvuonna ei ollut väärinkäytöksiä.

70

9. Allekirjoitukset ja määräajat

Työterveyslaitoksen johtokunta on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

Helsingissä 6.3.2013

Sinikka Laisaari Puheenjohtaja

Leo Suomaa Pirjo Harjunen Maire Lumiaho Varapuheenjohtaja

Kari Haring Riitta Työläjärvi Margareta Heiskanen

Risto Ihalainen Jan Schugk Katja Leppänen

Harri Vainio Pääjohtaja

71

LIITE 1: Erittely henkilöstöstä

Henkilötyövuosierittely 2010 toteuma

2011 toteuma

2012 tavoite

2015 tavoitetila

2012 Toteuma

Henkilötyövuodet yhteensä, josta 736 736 703 704

• maksullinen toiminta 214 230 203 214

• budjettirahoitteinen toiminta 522 506 500 490

Henkilötyövuosien vähentämisen kumu-latiivinen toteuma

(vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaan).

TYÖTERVEYSLAITOSTopeliuksenkatu 41 a A

00250 HelsinkiPuhelin 030 4741

www.ttl.fi

Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2012

Documents

Transcript of Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2012