Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta 2011

SAK_raamisopimus_kansi_A6_valmis.indd 1 13.1.2012 12.38

Kansi: Julkaisuosakeyhtiö EliasPainatus: Valkealan Painokarelia OyISBN: 978-951-714-276-2

SAK_raamisopimus_kansi_A6_valmis.indd 2 13.1.2012 12.38

3

Sisältö

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta

Työllisyyttä, kilpailukykyä ja ostovoimaa ................................................................... 4Allekirjoituspöytäkirja .................................................................................................. 6Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja ............... työllisyyden turvaamisesta ........................................................................................... 71. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusratkaisut .................................................... 82. Työelämän kehittäminen ........................................................................................ 11Yhteinen näkemys ns. raamisopimuksen kustannusvaikutuksen laskennasta ... 19 Hallituksen kannanotto työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi ............................................. 21Verotus .......................................................................................................................... 22Sosiaaliturva ................................................................................................................. 22Työelämän kehittäminen ............................................................................................ 23Sopimuksen sisällön ja kattavuuden arviointi ......................................................... 23Hallituksen esitykset liittyen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi ......................................................................................... 24Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan: ......................................... 28Työmarkkinakeskusjärjestöjen arvio raamisopimuksen kattavuudesta 28.11. .. 29

Kuviot:Raamisopimuksen sopimuskaudet ja korotukset .................................................... 30Raamin ketjuttaminen vanhojen sopimusten kanssa ............................................. 31Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012 .......................................................................... 32Ostovoimaa turvaava ratkaisu 2012 .......................................................................... 33Raamisopimuksen myötä useimmat sopimukset ovat kiinni vuoteen 2014 saakka ................................................................................................... 34Yleisimmät raamin mukaiset sopimuskaudet liitoittain ........................................ 35Suomen raamisopimuksen korotukset ovat hyvää eurooppalaista keskitasoa .... 36Suomen kilpailukyky on kehittynyt hyvin ............................................................... 37Työllisyysasteen kehitys .............................................................................................. 38Työmarkkinaratkaisut ................................................................................................. 39

Kansi: Julkaisuosakeyhtiö EliasPainatus: Valkealan Painokarelia OyISBN: 978-951-714-276-2

SAK_raamisopimus_kansi_A6_valmis.indd 2 13.1.2012 12.38

4

Työllisyyttä, vakautta – ja myös historiaa

Raamisopimuksen syntyminen ja sen saama kattavuus ammattiliittojen eri sopimusaloilla on palanen suomalaista työmarkkinahistoriaa.

Sopimuksen syntymisen ja kattavuuden ohella vielä tärkeämpää on se, mitä raamisopimuksella tavoitellaan. Jokainen sopimus pitää aina tehdä ajassa. Työehtosopimuksen pitää paitsi edistää palkansaajien hyvinvointia, mutta olla myös sopiva kulloisenkin toimintaympäristöön. Tähän haasteeseen raami vastaa muun muassa parantamalla työelämän laatua, koulutusmahdollisuuksia ja työttömyysturvaa.

Kuten maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt jo elokuussa 2011 sopivat, talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen on välttämätöntä. Siksi, että saisimme omaan talouteemme vakautta ja ennustettavuutta. Raamisopimus mielestäni ohjaa Suomea siihen suuntaan, että se näkyy myönteisesti talouskasvussa, työllisyydessä, investointien lisääntymisenä sekä ostovoiman ja kilpailukyvyn kasvuna.

Euroopan ja koko maailman talouden ollessa hyvin epävarmalla pohjalla on tärkeää, että me omin kotimaisin voimin pystymme yhteen sovittamaan talouden ja työmarkkinoiden isoja asioita. Suomalaisesta sopimisen mallista ja työmarkkinamallista olisi opiksi otettavaa monille eurooppalaisille maille, jotka kipuilevat todella syvissä ongelmissa heiluttaen näin koko eurooppalaista hyvinvointia.

Toisten syyttelyllä ei kuitenkaan päästä pitkälle, kun Euroopan taloutta ja eurokriisiä halutaan laittaa kuntoon. Mutta sillä, että jokainen maa kantaa vastuullisesti oman osansa kokonaisuudesta – laittaen omat asiansa kuntoon – pääsemme vihdoin myös Euroopassa kohti parempaa tulevaisuutta.

Suomalaisittain ajateltuna paluu seitsemän vuoden jälkeen keskitettyjen sopimusten tielle on ollut nimenomaan sopimusyhteiskunnan voitto. Sopimusyhteiskunnalla on ollut paljon vastustajia, ei vähiten Etelärannassa. Mutta nyt kun sopimus on saatu aikaan, on myös annettava tunnustusta työnantajille, että ne olivat kuitenkin valmiita valitsemaan parhaan käytettävissä olevan sopimusmallin nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa.

Raamisopimuksen synnyssä ja sen saamassa kattavuudessa oleellista on ollut työmarkkinajärjestöjen vahva yhteistyö. Tahtotila sopimukseen

5

pääsemisessä on ollut erityisen vahva SAK:lla, sen liitoilla ja koko ammattiyhdistysliikkeellä. Toivon, että tulevilla kierroksilla tämä yhteinen tahtotila palkansaajien keskuudessa vain tiivistyy, niin SAK:n sisällä kuin yli keskusjärjestörajojen.

Suomalaista yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia ei edistetä parhaalla mahdollisella tavalla, jos koko ajan kuljetaan liiaksi johonkin tiettyyn ideologiseen lähtökohtaan nojaten. Kuten sanottu, pienenä kansantaloutena yhdessä sopiminen on meidän valttiimme, eikä siitä kannata etenkään epävarmoissa oloissa luopua. Toivon ja uskon, että raamisopimusmallia edelleen kehittämällä siitä saadaan entistä toimivampi työkalu suomalaisille työmarkkinoille. Ja kuten sanottu, olisi siitä vientituotteeksikin.

Tässä vihkosessa on myöhemmin selvitetty tarkastikin, mitä raamisopimus pitää sisällään valtiovallan toimia myöten, joten en ala käymään niitä tarkemmin tässä tekstissä läpi. Se on kuitenkin hyvä sanoa, että raamisopimuksella työelämää pystytään uudistamaan liittokierroksia laajemmin. Tämä puolestaan lisää koko ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa niin työelämän lainsäädäntöä valmisteltaessa kuin yhteiskunnan kehittämisessä yleisemmin.

Raamisopimuksesta voi vielä yhteenvetona todeta, että mahdottomasta tuli mahdollinen. Vielä puoli vuotta sitten tällaisen sopimuksen ei juuri kukaan uskonut näkevän päivänvaloa. Mutta on myös hyvä huomata, ettei sopimus syntynyt tyhjästä. Sitä valmisteltiin erilaisilla asioilla oikeastaan useamman vuoden ajan työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksien kesken.

Jatkon kannalta on tärkeää, ettei raamisopimushistorian hyvää alkua hukattaisi, vaan että sopimusmallia voitaisiin entisestään kehittää. Siihen antaa hyvän lähtökohdan raamisopimukseen kirjattu ajatus lisätä luottamusta herättäviä toimia työmarkkinoilla. Tässä työssä SAK on valmis antamaan oman täyden panoksensa.

SAK haluaa olla – ja on – heikomman puolella. SAK haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja ihmisravoista työelämää. Siitä raamisopimuksessakin on kysymys.

Lauri Lyly

SAK:n puheenjohtaja

6

Allekirjoituspöytäkirja

7

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimus Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta

Allekirjoittaneet työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat neuvotelleet keinoista, joilla voidaan turvata Suomen kilpailukyky sekä työllisyyden ja ostovoiman mahdollisimman myönteinen kehitys globaalisti epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen tavoitteena on jatkaa hyvää yhteistyötä hallituksen kanssa teemoista, joilla voidaan edistää talouskasvua, tuottavuutta ja työllisyyttä Suomessa sekä näin yhtäältä turvata suomalaisten yritysten kilpailukyky maailmanmarkkinoilla ja toisaalta vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan taloudellista perustaa.

Osapuolet esittävät, että hallitus kokoaisi kolmikantaisen työryhmän seuraamaan ja arvioimaan hallitusohjelmaan sisältyvien talouskasvun ja työllisyyden tavoitteiden toteutumista.

Tavoitteena on yhtäältä seurata hallitusohjelmaan sisältyvien taloudellista kasvua ja työllisyyttä lisäävien aloitteiden ja hankkeiden toimeenpanoa sekä toisaalta etsiä uusia ratkaisuja, joilla voitaisiin tukea edellä mainittuja tavoitteita. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää osaamisen ja innovaatiotoiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen, kansainvälistymiseen, yritystoiminnan kasvun ja investointien sekä sitä kautta työllisyyden edistämiseen Suomessa samoin kuin hyvinvointipalvelujen kehittämiseen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt tukevat tavoitteita seuraavin keinoin:

a) Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät, että kaikissa työ- ja virkaehtosopimusratkaisuissa noudatetaan kohdan 1 mukaista ratkaisua ja että alakohtaiset liitot ja neuvottelujärjestöt käynnistävät kohdassa 1 tarkemmin selostetun mukaisesti alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut siten, että ratkaisun riittävä kattavuus voidaan todeta 25.11.2011 mennessä.

b) Jos kohdassa 1 tavoiteltu ratkaisu toteutuu kattavasti, osapuolet sitoutuvat kohdan 2 mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja AKAVA toteavat, että Elinkeinoelämän keskusliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden

8

neuvottelujärjestön välillä voimassa oleva Perussopimus ja siihen liittyvä koulutusaineisto sekä Yleissopimus käsittelevät ylempien toimihenkilöiden palkka- ja työehtojen määräytymistä yrityksissä EK-YTN -sopimusten soveltamisaloilla.

Helsingissä 13.10.2011

AKAVA ry

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT

SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ry

TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ry

VALTION TYÖMARKKINALAITOS

1. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusratkaisut

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset tai voimassaolevien työ- tai virkaehtosopimuksien sopimuskauden aikainen ratkaisu sovitaan pääsääntöisesti 25 kuukauden ajaksi seuraavasti:

• ensimmäinensopimuskorotustoteutetaanjopäättyneen sopimuksen osalta 1.10.2011 lukien tai

• ensimmäinensopimuskorotustoteutetaantyö-tai virkaehtoehtosopimuksen voimassaolon päätyttyä tai

• ensimmäinensopimuskorotustoteutetaanjaensimmäinen 13 kuukauden jakso alkaa voimassa olevan sopimuksen palkkaratkaisun päättymisajankohdasta lukien, mikäli aiemmin sovittu sopimuskausi olisi jatkunut palkkaratkaisun päättymisen jälkeen

9

Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus 2,4 prosenttia, ja tätä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 prosenttia.

Sopimusosapuolet voivat lyhentää jälkimmäistä jaksoa korkeintaan 4 kuukaudella tai pidentää sitä 2 kuukaudella. Edellä mainittu jälkimmäisen jakson korotusprosentti on 12 kuukaudelle. Mikäli korotusväli on tätä lyhyempi tai pidempi, suhteutetaan sopimuskorotus jakson pituuden mukaan.

Sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia.

Mikäli tämä raamisopimus toteutuu, sopimukseen sitoutuneiden alojen palkansaajille maksetaan lisäksi 150 euron kertaerä vuoden 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. Jos ensimmäinen sopimusjakso alkaa myöhemmin kuin 1.1.2012, kertaerä maksetaan kuitenkin kyseisen sopimusjakson alkamisen jälkeisen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä.

Osa-aikaiselle palkansaajalle maksettava summa on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikaisen palkansaajan työaika on täyttä työaikaa alempi.

Kertaerät maksetaan vain henkilöille, joiden työ- tai virkasuhde on jatkunut keskeytymättä vähintään 3 kuukautta ennen erän maksuajankohtaa.

Kertaerän maksuajankohdasta sekä kertaerän maksamisen edellytyksistä ja toteutuksesta voidaan alakohtaisesti sopia myös toisin.

Ennen 13.10.2011 sovitut palkkausjärjestelmien ja vastaavien kehittämistä koskevat ohjelmat toteutetaan sovitun mukaisesti.

Sopimuskorotuksia koskevan sopimuksen on kestettävä vähintään 31.10.2013 saakka.

Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, voivat ne suositella alakohtaisten sopimusten irtisanomista. Tätä tarkoittava irtisanomislauseke tulee sisällyttää työ- ja virkaehtosopimuksiin.

10

Alakohtaisten neuvottelujen ajankohta Työmarkkinoiden keskusjärjestöt esittävät, että alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 24.11.2011 klo 16 mennessä.

Edellisestä aikarajasta voidaan poiketa, jos työ- tai virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle aiemmin sovitun neuvotteluaikataulun mukaisesti on olemassa hyväksyttävä syy, kuten esimerkiksi jo sovittujen työ- tai virkaehtosopimusten sisällöllistä uudistusta valmistelevien työryhmien aikataulut.

Mikäli alakohtaiset sopimusosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ne käyvät neuvottelut aiemmin sopimansa neuvotteluaikataulun mukaisesti, tulee osapuolten yhteisesti ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen 24.11.2011 mennessä, sitoutuvatko ne solmimaan työ- tai virkaehtosopimusratkaisun kohdan 1. tarkoittamissa puitteissa.

Sopimuksen kattavuus Keskusjärjestöt edistävät omilla toimenpiteillään sekä yhteistyöllään tämän ratkaisun mahdollisimman kattavaa toteutumista työmarkkinoilla.

Työ- ja virkaehtosopimusosapuolten tulee ilmoittaa omille keskusjärjestöilleen kirjallisesti 24.11.2011 kello 16 mennessä tämän sopimuksen mukaisten ratkaisujen solmimisesta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta 25.11.2011, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta yhteisesti valtioneuvostolle.

Jos sopimuksen kattavuus ei ole riittävä eivätkä keskusjärjestöt sen vuoksi sitoudu kohdan 2 mukaisiin työelämän kehittämisratkaisuihin, työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus irtaantua tekemistään sopimuksen mukaisista ratkaisuista.

11

2 Työelämän kehittäminen

1. Työvoiman käyttötavat Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että määräaikaisen työsopimuksen tekemisen perusteet sekä perusperiaatteet ovat yhteneväisiä riippumatta eri työsuhdemuodoista. Osapuolet esittävät kolmikantaisesti selvitettäväksi 31.3.2012 mennessä sen, toteutuuko vuokratyössä tehtävissä määräaikaisissa työsuhteissa käytännössä perusteiden osalta yhteneväisyyden periaate. Arvioinnin kohteena on myös se, tulisiko ottaa käyttöön määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen liittyvä ennakkoilmoitusmenettely. Selvityksen perusteella toteutetaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Selvitetään kolmikantaisesti ns. 0-työsopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä mahdollisia muutostarpeita.

2. Työurien pidentäminen

2.1 IkäohjelmatLaaditaan yhteinen malli yritys-, kunta- tai virastokohtaisia ikäohjelmia varten

• valmistellaanmallijajalkautetaanse

• elementteinämm.joustavattyöaikajärjestelytsenioreille, terveystarkastusohjelmat sekä senioreille suunnatut koulutustoimet

2.2 Osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittäminenEdistetään osatyökyvyn hyödyntämistä Lehdon selvityksen (STM) pohjalta. Käynnistetään kattava toimintaohjelma osatyökykyisten työmarkkinoiden kehittämiseksi: kannusteiden, tukitoimien, palveluketjujen, tietojärjestelmien, lainsäädännön ja myös asenteiden muuttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään työnantajien kannusteiden kehittämiseen, tuen tarjoamiseen työntekijöille omaan elämäntilanteeseen sopivan työllistymispolun löytämiseksi sekä eläkkeen ja ansiotulojen kannustavampaan yhteensovittamiseen. Myös

12

työhönohjausprosesseja on parannettava niin, että ne ovat omiaan selkeästi johtamaan työllistymiseen. Osatyökykyisten työllistymiseen liittyvää lainsäädäntöä on arvioitava kokonaisuutena ja korostettava työhön suuntautumista ja kokonaisuuden hallintaa.

2.3 Henkilöstösuunnittelun kehittäminenTehdään henkilöstösuunnitelmasta keskeinen työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan työkalu. Henkilöstösuunnitelman laatimisen yhteydessä käydään yhdessä läpi mm. työvoiman käyttöön ja osaamiseen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon sekä työntekijöiden että tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeet.

Tässä tarkoituksessa laaditaan keskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstösuunnitelmasta kolmikantaisen yhteistoimintalakien muuttamista koskevan valmistelun pohjaksi 31.5.2012 mennessä seuraavista asioista:

• joustavientyöaikajärjestelyjensuunnitelmallisenkäyttöönotonedistäminen. Esimerkkeinä joustavista työaikajärjestelyistä mainitaan mm. työaikapankit, osa-aikatyömahdollisuudet ja etätyö. Työaikajärjestelyjä suunniteltaessa otetaan huomioon työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä.

• määräaikaisiintyösopimuksiinliittyvienkysymystenläpikäyminen siten, että käsitellään sekä toteutuneiden että tulevien määräaikaisten työsopimusten määrää, käyttötapoja ja perusteita. Sijaisten tarve arvioidaan ennakkoon vuosittain.

• osatyökykyistentyöllistämisenperiaatteidenhuomioonottaminen

• työntekijöidenammatillisenosaamisenkehittäminenkeskusjärjestöjen osaamisen kehittämistä valmistelevan työryhmän työn pohjalta

Tämän jälkeen käynnistetään kolmikantavalmistelu edellä mainittujen asioiden sisällyttämiseksi yhteistoimintalakien henkilöstösuunnitelmaan. Työryhmän esitykset tehdään 30.11.2012 mennessä.

13

2.4 TyöhyvinvointiTäsmennetään kolmikantaisesti 30.11.2012 mennessä työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen.

Selvitetään työaikapankkien käytön sopimusalakohtaiset esteet. Laaditaan yhteinen suunnitelma niiden poistamiseksi.

3. Muutosturva ja osaamisen kehittäminen

3.1 MenettelytavatKeskusjärjestöt laativat yhteisen koonnoksen menettelytavoista (”hyvä maan tapa”, parhaat käytännöt), joita on hyvä noudattaa yritysjärjestelyissä, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Selvitetään viranomaisten osallistumista muutosturvaprosessiin entistä aikaisemmassa vaiheessa sekä tehostetaan muutosturvaan liittyvää viranomaisten tukea. Huolehditaan riittävistä resursseista (TEM).

3.2 Osaamisen kehittäminenMuutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan.

Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotukset, miten lisätään henkilöstön kehittymismahdollisuuksien kattavuutta erilaisten työpaikkojen ja eri henkilöstöryhmien osalta. Osapuolten tavoitteena on luoda työpaikoille toimintamalleja, joilla työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä tehdään suunnitelmallisesti liiketoiminnan ja julkispalvelujen tarpeista sekä työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksista lähtien.

Edellä mainittujen toimintamallien jalkauttamiseksi työpaikoille työryhmä laatii työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen mallin, miten edistetään yhteistoimintalakien mukaisten henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käyttöä.

14

Työryhmä selvittää koulutusrahaston uudistetun aikuiskoulutustuen käyttöä ja valmistelee ehdotuksia koulutusrahaston toiminnan kehittämiseksi. Selvityksen kohteena on hallitusohjelmassa mainittu työsuhteen aikana kertyvä koulutusoikeus sekä koulutusrahaston tehtävien laajentaminen sen sekä mahdollisen tilimallin hallinnointiin. Kertyneen koulutusoikeuden voi käyttää työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusoikeus kertyisi jokaisen henkilökohtaiselle koulutustilille tai muuhun vastaavaan järjestelmään. Koulutusoikeudesta sovittaisiin tarkemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Työmarkkinaosapuolten selvitystyötä tehdään myös yhteistyössä hallituksen aikuiskoulutuksen julkisen rahoituksen uudistamista ja kansalaisten henkilökohtaisia koulutustilejä koskevan selvitystyön sekä opintovapaalainsäädäntöä koskevan valmistelun kanssa. Työryhmä tekee edellä mainitut ehdotukset 30.4.2012 mennessä.

3.3 VerokannusteetSuomalaisten yritysten kilpailukykyä parantaa henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen. Osapuolet haluavat parantaa yritysten kilpailukykyä ja suhdannevaihteluihin varautumista. Selvitetään mahdollisuuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Tällainen voi olla esimerkiksi yrityksen taseeseen tehtävä vastuuvaraus. Samalla selvitetään koulutuskustannusten kohtelu palkansaajien ansiotuloverotuksessa ja sen mahdolliset muutostarpeet. Osapuolet laativat yhteisen esityksen tarvittavista toimista 31.5.2012 mennessä. Osapuolet selvittävät samalla, miten vastaava järjestely on toteutettavissa julkisella sektorilla.

4. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvo

4.1 PerhevapaajärjestelmäPerhevapaajärjestelmää uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pitempään.

15

Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyysvapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyttää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan.

Vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan.

Uudistus astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Uudistuksen vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista tarkastellaan 2 vuoden jälkeen sen voimaan saattamisesta.

4.2 SamapalkkaisuusKäynnistetään kolmikantainen selvitys palkkakartoitusten toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Selvityksen osana tarkastellaan palkkakartoituksen sisältöä, yhteistoimintavelvoitetta sekä henkilöstön edustajan/edustajien (luottamusmiehet/yhteistyötoimikunnan jäsenet) tiedonsaantioikeutta. Selvityksen perusteella tehdään 31.5.2012 mennessä ehdotukset jatkotoimenpiteistä, jotka voivat myös olla lainsäädäntömuutoksia.

Työ- ja virkaehtosopimusosapuolet arvioivat sopimusten vaikutukset naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin ja ryhtyvät yhdessä sovittaviin toimenpiteisiin samapalkkatavoitteen edistämiseksi.

5. SosiaaliturvaTyöttömyysturva

1. Työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen

Työttömyysturvajärjestelmään tarvitaan yksinkertaistavia ja kannustavuutta lisääviä muutoksia. Hallitusohjelmassa todetaan, että työttömyysturvajärjestelmää uudistetaan kolmikantaisesti tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen nykyjärjestelmän pohjalta.

Järjestelmään tehtävillä muutoksilla pyritään edistämään nopeaa työllistymistä. Uutta yksinkertaisempaa ja kannustavampaa

16

työttömyysturvan kokonaisuutta laadittaessa esillä ovat mm. päivärahan määrittelyiden ja sovitellun päivärahan kehittäminen, korvauksen tasot ja kesto sekä työssäoloehto. Yksinkertaistamisessa otetaan huomioon työntekijöiden, työnantajien, työttömyyskassojen ja Kelan tarpeet.

Yksinkertaistamiseen liittyvät muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Salon työryhmässä ja toteutetaan kokonaisuutena kustannusneutraalisti.

2. Muut muutokset

Lomautuspäivärahojen rahoitus

Valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden.

Lyhennetty työviikko ja soviteltu päiväraha

Lomautetuille, joiden työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä työpäiviltä ilman sovittelua. Samassa yhteydessä nostetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva työaikaraja nykyisestä 75 prosentista 80 prosenttiin 1.1.2012 alkaen.

Lomakorvauksen jaksotus ja työttömyysturva

Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan. Muutos tulee voimaan 1.1.2013.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaakorvauksia koskevia muutosesityksiä ei toteuteta.

17

6. Luottamusta lisäävät toimet työmarkkinoillaOsapuolten yhteisenä tavoitteena on lisätä luottamusta ja yhteisiin etuihin perustuvaa rakentavaa yhteistoimintaa työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa. Tässä tarkoituksessa pyritään kartoittamaan ja poistamaan työmarkkinoita eri tasoilla vaivaavia luottamusongelmia. Tarkoituksena on kehittää yhteistoimin avoimuuteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria ja sen edellyttämiä toimintatapoja sovellettavaksi niin työpaikkatasolla kuin liitto- ja keskusjärjestötasolla.

Kyseessä on monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on sitouttaa osapuolet kaikilla tasoilla hyvään työmarkkinakäytäntöön ja siten mahdollistaa työelämän ja työmarkkinatoiminnan avoin, ennakkoluuloton ja samalla tavoitteellinen kehittäminen.

Keskeisiä teemoja ovat yhtäältä aloitteellisuuteen ja innovointiin kannustaminen työpaikoilla ja toisaalta ongelmien ja kipukohtien identifiointi sekä varhainen puuttuminen/jatkuva yhteydenpito ongelma-asioissa, sopimusten ja lainsäädännön noudattaminen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Erityistä huomiota kiinnitetään työpaikkatason käytännön yhteistoiminnan sekä neuvotteluosaamisen kehittämiseen.

Hankkeen toteuttamisesta vastaa johtoryhmä, johon kuuluu keskusjärjestöjen edustajien lisäksi liittotason edustajia. Laajempi liitto- ja työpaikkatason mukanaolo varmistetaan erityisellä foorumilla, joka kutsutaan koolle hankkeen käynnistysvaiheessa ja tarpeen mukaan hankkeen edistyessä.

Tavoitteena on tuottaa 30.11.2012 mennessä toimenpideohjelma luottamusta lisäävistä toimista työmarkkinatoiminnassa. Ohjelmaan tulee sisällyttää ehdotukset yleisistä neuvottelukulttuuria sekä – käytäntöjä parantavista toimista.

Työelämään vaikuttavien politiikkalohkojen sekä lainsäädäntö- ja muiden hankkeiden seurannan ja koordinoinnin parantamiseksi perustetaan keskusjärjestöjen pysyvä neuvotteluelin. Varmistetaan tiedonkulku liittotasolle.

18

Pysyvä neuvotteluelin käsittelee erityisesti

• hallitusohjelmahankkeita

• kaksikantaisiahankkeita

• EU-sosiaalidialogiajaEU-lainsäädäntöönvaikuttamista

• talous-jatyömarkkinapolitiikanyhteensovittamista

• muitatalouttajatyöllisyyttäedistäviätoimiayhteistyössähallituksen kanssa

Pysyvän neuvotteluelimen ohjauksessa laaditaan 30.11.2012 mennessä monivuotinen yhteinen ohjelma työelämän ja työmarkkinoiden tavoitteelliseksi kehittämiseksi. Kunnianhimoisena visiona on suomalaisen työelämän nostaminen laadultaan ja kilpailukyvyltään maailman huippuluokkaan.

19

MUISTIO

Yhteinen näkemys ns. raamisopimuksen kustannusvaikutuksen laskennasta

Raamisopimuksessa määritellään kullekin palkkakaudelle sopimuskorotusprosentti, jolla tarkoitetaan sopimuskorotusta1 joka tehdään pääsääntöisesti palkkakauden alussa. Mikäli korotusten ajoitus sovittaisiin alakohtaisesti toisin, palkkakauden aikana tehtävien sopimuskorotusten yhteenlaskettu kustannustasoa korottava vaikutus ei saa ylittää raamisopimuksen mukaista prosenttia (ns. ”päästä päähän” -tarkastelu).

Esimerkki: Raamisopimuksessa on määritelty sopimuskorotukseksi enintään 2,4 %. Vaikka korotus tehtäisiin useammassa erässä, korotusten yhteenlaskettu summa ei voi ylittää 2,4 prosenttia.

Palkkakauden poikkeava pituus

Raamisopimuksessa määritellään palkkakausien pituudet ja vastaavat sopimuskorotusprosentit. Jos palkkakauden pituutta muutetaan sopimuksen sallimalla tavalla alakohtaisesti sopien, sovellettava sopimuskorotusprosentti suhteutetaan vastaavasti kyseisen kauden pituuteen. Tällöin palkkakauden sopimuskorotus voi olla korkeintaan X*(Z/Y) %, jossa X on raamisopimuksen mukainen korotusprosentti, Y on raamisopimuksessa määritelty palkkakauden pituus kuukausina ja Z on alakohtaisesti sovittu palkkakauden pituus kuukausina.

1Työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksessa syksyllä 2011 sopimuskorotus on määritelty seuraavasti: ”sopimuskorotuksella tarkoitetaan palkantarkistuksia sekä kustannusvaikutteisia muita työehtojen muutoksia”

20

Esimerkki: Raamisopimuksessa määritellään 12 kuukauden pituisen palkkakauden sopimuskorotukseksi 1,9 %. Alakohtaisesti sopien kauden pituus voi olla 8–14 kuukautta.

• Palkkakauden pituus sovitaan 8 kuukaudeksi. Tällöin sopimuskorotus on pyöristettynä korkeintaan 1,9 % *(8 / 12) = 1,3 %.

• Palkkakauden pituus sovitaan 14 kuukaudeksi. Tällöin sopimuskorotus on pyöristettynä korkeintaan 1,9 % *(14 / 12) = 2,2 %.

Palkankorotusten ajoitus

Jos sopimusalalla ei jostain syystä tehtäisi palkankorotusta, tai osaa siitä, heti palkkakauden alusta, alan yhteenlaskettu sopimuskorotusprosentti ei silti voi muuttua raamisopimuksen mukaisesta. Sen sijaan tällaisella sopimusalalla on mahdollisuus sopia esimerkiksi palkankorotusten kertaerästä. Kertaerän ja sopimuskorotuksen yhteenlaskettu kustannusvaikutus ei kuitenkaan voi palkkakauden aikana ylittää raamisopimuksessa määriteltyä tasoa.

Esimerkki: Raamisopimuksen mukainen sopimuskorotus on 2,4 %. Alakohtaisesti sovitaan, että tästä 1,2 % maksetaan heti palkkakauden alusta ja 1,2 % kuuden kuukauden kuluttua. Alalla voitaisiin tällöin maksaa kertaerä, jonka kustannusvaikutus prosentteina kuukausipalkasta on enintään 6 * 1,2 % 6 = 7,2 %. Kertaerän suuruus lasketaan sopimusalan vakiintuneen käytännön mukaisesti samalla ansiokäsitteellä, jolla sopimuskorotuksen kustannusvaikutus lasketaan.

Keskusjärjestöt antavat tarvittaessa ohjausta raamisopimuksen kustannusvaikutuksen tulkinnasta.

21

13.10.2011

Hallituksen kannanotto työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen keskeinen tavoite on kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tämän tavoitteen ohella kaikkea toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä julkisen talouden vakauttaminen. Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi – vakauden, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden budjetti - on laadittu näiden painopisteiden pohjalta.

Vakaat, ennustettavat ja toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn edellytys. Hallitus toimii tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi ja on hallitusohjelman linjaamalla tavalla valmis tukemaan työmarkkinaratkaisun syntyä kilpailukykyä sekä työllisyyden ja ostovoiman parantamista tukevin toimin. Hallitus on myös valmis kehittämään koko vaalikautta koskevia yhteistyömuotoja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä huomattavasti niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Työllisyyttä ja ostovoimaa tukevan sekä talouden ennustettavuutta parantavan sopimisen merkitys korostuu entisestään näissä oloissa. Työllisyyden parantaminen on toimivin keino myös julkisen talouden tasapainottamiselle.

Näistä lähtökohdista hallitus on omalta osaltaan valmis tukemaan kokoavaa ja kattavaa työmarkkinaratkaisua sekä taloudellisesti että osallistumalla työelämän kehittämiseen tähtäävien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun ja edistämiseen. Valtion rahoitusta vaativien toimenpiteiden taloudellinen raami vuodelle 2012 on noin 400 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 osalta hallitus linjaa muun muassa talous- ja veropoliittisia toimenpiteitään osana vuoden 2013 talousarvioesityksen valmistelua.

22

Verotus

Jo tehdyillä päätöksillä ansiotuloverotukseen tehdään vuonna 2012 3,3 prosentin tarkistus, jolla estetään työn verotuksen kiristyminen ansiotason nousun ja inflaation seurauksena. Pieniä ansiotuloja saavien ja perusturvan varassa olevien verotusta kevennetään nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Näiden verotoimien lisäksi hallitus on valmis ansioverotusta keventämällä kompensoimaan palkansaajien työeläkemaksujen vuoden 2012 noususta 0,2 prosenttiyksikön suuruisen osuuden.

Yhteisöveron verokantaa alennetaan aiemmin päätetyn lisäksi 0,5 %-yksikköä 1.1.2012 lukien. Veromenetykset kompensoidaan muille veronsaajille.

Energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta alennetaan hallitusohjelman mukaisesti EU-säännösten sallimille minimitasoille. Tämä ns. energiaveroleikkuri otetaan käyttöön 1.1.2012.

T&k –verovähennyksen tai kasvuyrittäjyyskannustimen toteuttamismahdollisuuksista tehdään selvitys 31.5.2012 mennessä, päätökset tehdään budjettiriihessä ja tavoitteena käyttöönotto 1.1.2013.

Sosiaaliturva

Perhevapaajärjestelmää uudistetaan tavoitteena lisätä isille merkittyjä vapaita ja joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä hallitusohjelman mukaisesti. Valtio osallistuu vuoden 2013 alussa voimaan tulevien uudistusten rahoitukseen siten, että vanhempainpäivärahojen kustannusten jako säilyy ennallaan.

Valtio osallistuu kahden vuoden määräaikaisella järjestelyllä ansioturvan lomautuspäivärahojen rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella.

Lomautetuille, joiden työaikaa on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä viikossa, maksetaan työttömyyspäivärahaa menetetyiltä päiviltä ilman sovittelua. Samassa yhteydessä nostetaan soviteltua työttömyyspäivärahaa koskeva aikaraja nykyisestä 75 %:sta 80 %:iin 1.1.2012 alkaen. Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan 1.1.2013 lukien.

23

Työelämän kehittäminen

Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun.

Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä.

Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.

Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.

Sopimuksen sisällön ja kattavuuden arviointi

Tässä todetut hallituksen esitykset ovat ehdollisia. Mikäli hallitus katsoo sopimuksen sisällön sekä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 25.11.2011 tekemän arvion sopimuksen kattavuudesta riittäviksi, hallitus sitoutuu omasta puolestaan yllä lueteltuihin toimenpiteisiin ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle. Muussa tapauksessa esitykset raukeavat lukuun ottamatta hallituksen jo aiemmin linjaamia, vuoden 2012 talousarvioesitykseen liittyviä toimenpiteitä.

24

Hallituksen esitykset liittyen raamisopimukseen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi

Vuosi 2012 Lomautuspäivärahojen rahoitus (2012-2013) 160

– valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavalla osuudella

Sosiaalivakuutusmaksujen kompensaatio palkansaajien verotuksessa 120

– tyel-maksun nousu 0,2 %-yksiköllä

Työttömyysturva 10

– sovitellun päivärahan muutokset

Yhteisöverokannan lisäkevennys 0,5 %-yksiköllä 100

Vuorotteluvapaan leikkauksen peruutus 7

Yhteensä 397

Hallitus kompensoi lisäksi julkiselle työnantajalle kertakorvauksen kustannukset, joka kunta-alalla on noin 60 milj.€ ja seurakunnilla runsaat 2 milj.€. Kunta-alalle tämä voidaan toteuttaa lisätalousarviolla vuoden 2011 lopussa ja seurakunnille yhteisövero-osuutta korottamalla vuonna 2012.

Vuoden 2012 toimenpiteistä kehysvaikutus on soviteltuun työttömyysturvaan liittyvällä 10 miljoonan euron menolisäyksellä ja vuorotteluvapaan seitsemän miljoonan euron leikkauksen peruutuksella. Lomautuspäivärahojen rahoitusosuudella estetään työttömyysvakuutusmaksun nousu eikä sillä sen perusteella ole kehysvaikutusta aiemman tulkinnan mukaisesti.

25

Vuosi 2013 - lisätoimenpiteet Työttömyysturva 20

– lomakorvausten jaksotuksesta luopuminen

Perhevapaat 2

– isyysvapaan pidennys

Koulutus- ja työhyvinvointivähennys

– selvitys 31.5.2012, käyttöön 1.1.2013

T&K-verovähennys tai kasvuyrittäjyyden kannustin

– selvitys 31.5.2012 mennessä, päätökset budjettiriihessä 2012 ja tavoitteena ottaa käyttöön 1.1.2013.

Lisäksi hallitus aikaistaa energiaveroleikkurin käyttöönottoa alkamaan 1.1.2012. Kustannuksia arvioidaan tulevan vuodelle 2013 noin 120 miljoonaa euroa. Valtiontaloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että energiaveroleikkurin käyttöönotto ei ole lisäys suhteessa hallitusohjelmassa jo sovittuun.

Toukokuun loppuun 2012 mennessä selvitettävien verovähennysten valtiontaloudellisia vaikutuksia ei voi luotettavasti arvioida ennen selvitysten valmistumista.

26

Liite

Työttömyysvakuutusrahaston rahoituksen turvaaminen vuonna 2012

Työttömyysvakuutusmaksujen pitäminen riittävällä ja suhdanteittain vakaalla tasolla on kokonaistaloudellisesti järkevää. Suhdannepuskuri riittävä taso ja rahaston velanottomahdollisuus edistävät maksuvakauden tavoitetta.

TVR on esittänyt palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksun nostoa 0,2 %-yksiköllä vuonna 2012. Esityksen perusteena on talouden epävarmuus. Sekä valtiovarainministeriön että Työttömyysvakuutusrahaston perusennusteen mukaan maksulle ei ole ensi vuonna korotustarvetta ellei suhdannepuskurin kasvattamiselle nähdä tarvetta ensi vuonna. Heikentyneiden talousnäkymien takia ei suhdannepuskurin lisääminen 2012 ole perusteltua. Sen sijaan on perusteltua tarkastella perusennusteita heikompia skeenarioita.

TVR:n uusimman riskiennusteen mukaan v. 2012 BKT supistuisi vajaa 5 % ja palkkasumma supistuisi 1,5 %, mikä kokonaisratkaisun mukaisilla palkankorotuksilla sekä arvioidulla palkkaperinnöllä liukumalla merkitsisi, että työpanos supistuisi noin 5 % ja työttömyysaste nousisi karkeasti 10½ prosenttiin. Tällöin TVR:n alijäämä v. 2012 olisi vajaa 300 milj. euroa ja 2012 lopussa TVR:n puskuri olisi tasapainossa tai lievästi alijäämäinen. Kun TVR:n suhdannepuskuri on noin 1,3 mrd. euroa, on ilmeistä, ettei tulla lähellekään puskurin velkapuolen enimmäisrajaa. Jos huono talouskehitys jatkuisi edelleen vuonna 2013 ja palkkasumma supistuisi 2,5 %, jolloin työpanos supistuisi arviolta 5,5 %, niin TVR:n alijäämä olisi ilman maksujen korotusta 750 miljoonaa euroa, jolloin TVR:n suhdannepuskuri olisi vuoden 2013 lopussa saman veran velan puolella. Jos puolestaan 2013 työttömyysvakuutusmaksuja nostettaisiin 0,4 %-yksiköllä, niin puskuri jäisi noin 200 miljoona euroa velan puolelle, kun suhdannepuskurin enimmäismäärä on 1,3 mrd. euroa.

Hallitus ei esitä työttömyysvakuutusmaksuun korotusta (peruuttaa esityksen palkansaajan ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen noususta 0,2 %-yksiköllä) vuonna 2012, mikäli kokoava ja kattava työmarkkinaratkaisu toteutuu. Hallitus sitoutuu kuitenkin

27

tarkastelemaan TVR:n tilanne vuoden 2012 aikana uudelleen, mikäli rahaston talous osoittautuu riskiennusteen skenaariota heikommaksi.

Hallituksen kannanoton esitys valtion osallistumisesta lomautuspäivärahojen kustannuksiin samoin kuin peruspäivärahan korotus keventävät TVR:n taloutta yhteensä lähes 200 milj. euroa, kun lähtökohta on STM:n tuorein arvo 2012 lomautuksista.

28

Työ- ja virkaehtosopimusten allekirjoituspöytäkirjaan:

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 13.10.2011 signeeratun raamiratkaisun osana hyväksyneet maan hallituksen tavoitteen työnantajien kannustamiseksi lisäämään osaamista ja tuottavuutta edistävää koulutusta seuraavasti:

Työelämän kehittäminen

Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun.

Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä.

Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen.

Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä.

Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys 31.5.2012 mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2013.

Yritysten henkilöstösuunnitelmia tai vastaavia tarkistetaan siten, että niissä mahdollistetaan edellä mainittu järjestely.

29

Työmarkkinakeskusjärjestöjen arvio raamisopimuksen kattavuudesta 28.11

Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukainen määräaika alakohtaisten työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen käymiselle päättyi 24.11.2011 klo 16.00.

Alakohtaiset sopimusosapuolet ovat ilmoittaneet solmimistaan työ- ja virkaehtosopimuksista keskusjärjestöille. Näiden ilmoitusten perusteella keskusjärjestöt ovat arvioineet yhdessä raamisopimuksen kattavuutta.

Raamisopimuksen mukainen työ- tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista. Yksityisellä sektorilla kattavuus on 91 prosenttia. Kunta-alalla sekä valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuus on 100 prosenttia.

Raamisopimuksen mukaista työehtosopimusta eivät ole solmineet muun muassa seuraavat sopimusalat:

– Rakennusteollisuus (työntekijät)

– Viestintäala (eräät sopimukset)

– Henkilöstöpalveluala

Kattavuusarvioinnissa ei ole luettu mukaan niitä sopimusaloja, joiden voimassaolevat työehtosopimukset päättyvät 31.10.2013 jälkeen.

AKAVA ry ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KIRKON TYÖMARKKINALAITOS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS KT SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK RY VALTION TYÖMARKKINALAITOS

30

Raa

mis

op

imuk

sen

sop

imus

kaud

et ja

ko

rotu

kset

Raam

isop

imuk

sen

sopi

mus

kaud

et j

a ko

rotu

kset

Pit

uu

sK

oro

tus

Ker

taer

äK

oro

tus

vuo

sita

solla

1. ja

kso

13 k

k2,

4 %

150

€2,

2 %

2. ja

kso

12 k

k(8

–14

kk)

1,9

%(1

,3–2

,2%

)1,

9 %

Yh

teen

sä25

kk

(21–

27 k

k)4,

3 %

(3,7

–4,

6 %

)15

0 €

2,1

%

31

Raa

min

ket

jutt

amin

en v

anho

jen

sop

imus

ten

kans

sa

1.10

.201

131

.10.

2012

31.1

0.20

13

Raa

min

1. j

akso

13

kkR

aam

in 2

. jak

so 8

-14

kk

Van

ha s

opim

us/p

alkk

akau

si

Van

haso

pim

us

Ala

1

Van

haso

pim

us/p

alkk

akau

siko

rotu

ksin

een

onvo

imas

sa lo

ppuu

nas

ti ku

ten

sovi

ttu.

Raa

mis

opim

ukse

nso

velta

min

en a

lkaa

van

han

sopi

muk

sen

päät

ytty

ä 13

kk

ja 1

2 (+

2/-4

) kk

pitu

ises

saja

ksos

sa

Hal

utes

saan

liito

t voi

vat

sopi

a ra

amin

tois

envu

oden

jaks

on 1

2 kk

pide

mm

äksi

tai

lyhy

emm

äksi

, jol

loin

usei

mm

at s

opim

ukse

tpä

ätty

isiv

ät s

amaa

nai

kaan

.

Ala

2

Ala

3

Raa

min

1. k

orot

us 2

,4 %

Raa

min

1. k

orot

us 2

,4 %Raa

min

1. k

orot

us 2

,4 %

Raa

min

2. k

orot

us 1

,9 %

Raa

min

2. k

orot

us 1

,9 %

1,9

% k

orot

us 1

2 kk

:nja

ksol

la. J

os ja

kson

pitu

uson

muu

kui

n 12

kk,

kor

otus

on X

/12

* 1,

9 %

, jos

sa X

on

sopi

mus

kaud

en p

ituus

(8-

14kk

)

Raa

min

2. k

orot

us 1

,9 %

Raa

mik

ausi

en o

n ja

tkut

tava

vähi

ntää

n 31

.10.

2013

saak

ka.

32

Ost

ovo

imaa

tur

vaav

a ra

tkai

su 2

012

Ost

ovoi

maa

tur

vaav

a ra

tkai

su 2

012

Ole

tuks

et: s

opim

usko

rotu

s 1.

1.20

12, l

iuku

ma

ja p

alkk

aper

intö

1,0

5%, T

yEL

+0,

25%

(0,

2% k

ompe

nsoi

daan

),so

pim

usko

rotu

s 2,

4% li

säks

i ker

taer

ä 1

50€

jaks

otet

tuna

vuo

delle

.

Palk

ansa

ajie

n an

siok

ehity

s vu

onna

201

24,

1 %

3,9

%3,

7 %

4,2

%3,

8 %

3,6

%

1,9

%1,

5 %

1,3

%

0,0

%0,

5 %

1,0

%1,

5 %

2,0

%2,

5 %

3,0

%3,

5 %

4,0

%4,

5 %

2000

€/k

k30

00 €

/kk

4500

€/k

k

Nim

ellis

ansio

tNe

ttoa

nsio

tOs

tovo

ima

33

Ost

ovoi

maa

tur

vaav

a ra

tkai

su 2

012

Ku

uka

usi

pal

kka

2 00

0 €/

kk3

000 €/

kk4

500 €/

kkE

nn

en1

571

€/kk

2 13

2 €/

kk2

944

€/kk

Jälk

een

1 63

7 €/

kk2

213

€/kk

3 05

0 €/

kkK

oro

tus

+66

€/k

k+

81 €

/kk

+10

6 €/

kk

Net

totu

lot

Ku

uka

usi

pal

kka

2 00

0 €/

kk3

000 €/

kk4

500 €/

kkE

nn

en2

000

€/kk

3 00

0 €/

kk4

500

€/kk

Jälk

een

2 08

1 €/

kk3

116

€/kk

4 66

7 €/

kkK

oro

tus

+81

€/k

k+

116

€/kk

+16

7 €/

kk

Bru

tto

tulo

t

Ole

tuks

et: s

opim

usko

rotu

s 1.

1.20

12, l

iuku

ma

ja p

alkk

aper

intö

1,0

5%, T

yEL

+0,

25%

(0,

2% k

ompe

nsoi

daan

),so

pim

usko

rotu

s 2,

4% li

säks

i ker

taer

ä 1

50€

jaks

otet

tuna

vuo

delle

.

Ost

ovo

imaa

tur

vaav

a ra

tkai

su 2

012

34

Raa

mis

op

imuk

sen

myö

tä u

seim

mat

so

pim

ukse

t o

vat

kiin

ni v

uote

en 2

014

saak

ka

SA

K:la

iste

n al

oje

n ty

öeh

toso

pim

uste

n p

äätt

ymis

ajat

Sopimusten piirissä olevat henkilöt

Päät

tyvi

en s

opim

uste

n pi

iriss

ä ol

evat

hen

kilö

t

35

Yle

isim

mät

raa

min

muk

aise

t so

pim

uska

udet

liit

oit

tain

A

KT

1.2.

2012

–31.

1.20

14

IA

U 2

6.10

.201

0–31

.10.

2013

JH

L (m

m.)

Yks

ityin

en s

osia

alip

alve

lual

a 1.

2.20

12–

28.2

.201

4

Valti

o ja

Kirk

ko, Y

liopi

stot

, Yks

ityin

en o

petu

sala

,

A

mm

atill

iset

aik

uisk

oulu

tusk

esku

kset

1.3

.12–

31.3

.14

K

unta

ja Y

ksity

inen

terv

eysp

alve

lual

a 1.

1.20

12-

28.2

.201

4

PTY

1.2

.201

2–31

.3.2

014

E

nerg

iate

ollis

uude

n to

imih

enki

löt 1

.5.2

010–

30

.9.2

014

M

ETA

LLI 2

4.10

.201

1–31

.10.

2013

PA

M (m

m.)

Kau

ppa

ja M

aRa

1.4.

2012

–30.

4.20

14

A

ptee

kki,

Puh

elin

palv

elua

la, T

alon

mie

het 1

.5.2

012–

31.5

.201

4

Vart

ioin

tiala

1.4

.201

2–31

.5.2

014

K

iinte

istö

palv

elua

la 1

.11.

2011

–30.

11.2

013

PA

PE

RI 1

.4.2

012–

30.4

.201

4

PA

U 1

.10.

2011

–31.

10.2

013

P

UU

(mm

.) M

ekaa

nine

n m

etsä

teol

lisuu

s,

Maa

seut

uelin

kein

ot 1

.3.2

012–

31.1

.201

4

Puu

sepä

nteo

llisu

us (1

9.2.

2010

–31.

1.20

13)

1.

2.20

13–3

1.3.

2015

R

AU

TATI

E 1

.4.2

012–

30.4

.201

4

R

VL

1.4.

2012

–30.

4.20

14

S

MU

1.2

.201

2–28

.2.2

014

M

UU

SIK

OT

(mm

.): 1

.1.2

012–

28.2

.201

4

S

ÄH

KÖ

(mm

.): E

nerg

ia-,

ICT-

ja v

erko

stoa

la

1.9.

2012

–30.

9.20

14

Tekn

olog

iate

ollis

uus

1.10

.201

1–31

.10.

2013

TE

AM

1.2

.201

2–28

.2.2

014

TE

ME

(mm

.) 1.

10.2

011–

31.1

0.20

13

V

ETU

RIM

IEH

ET

1.4.

2012

–30.

3.20

14

36

Suo

men

raa

mis

op

imuk

sen

koro

tuks

et o

vat

hyvä

ä eu

roo

pp

alai

sta

kesk

itas

oa

Lopp

uvuo

dest

a 20

11 s

ovitu

t kor

otuk

set v

uosi

taso

lla

0,0

%

0,5

%

1,0

%

1,5

%

2,0

%

2,5

%

3,0

%

Tans

kan

teol

lisuu

ssop

imus

Holla

nnin

met

allin

sopi

mus

Raam

isopi

mus

Ruot

sin t

eollis

uus

Saks

an IG

Met

all

elek

tron

iikka

jam

etal

li

1,7

%

2,1

%2,

1 %

2,7

%2,

6 %

37

Suo

men

kilp

ailu

kyky

on

kehi

ttyn

yt h

yvin

38

Työ

llisy

ysas

teen

keh

itys

Suo

men

työ

llisy

ysas

te

80%

75%

70%

65%

60%

55%

50%

1990

1995

2000

2005

2010

39

Työ

mar

kkin

arat

kais

ut 1

969

– 20

11

19

69 L

iinam

aa I:

19

70 L

iinam

aa II

19

71 U

KK

-sop

imus

19

72 H

L (H

ämäl

äine

n–La

atun

en)-

sopi

mus

19

73 L

iitto

koht

aise

t sop

imuk

set

19

74 L

indb

lom

I

1975

Liin

amaa

n ta

rkis

tus

19

76 M

iett

usen

väl

itys

19

77 L

iinam

aan

suos

itus

I

1978

Liin

amaa

n su

ositu

s II

19

79 S

omer

to–O

ivio

-sop

imus

19

80 L

iitto

koht

aise

t sop

imuk

set

19

81–1

982:

Pek

kane

n I

19

83 L

iitto

koht

aise

t sop

imuk

set

19

84–1

985

Pek

kane

n II

19

86 V

HS

-sop

imus

1. v

aihe

19

87 V

HS

-sop

imus

2. v

aihe

19

88 L

iitto

koht

aise

t sop

imuk

set

19

89 T

alou

s- ja

tulo

polii

ttin

en y

hdis

telm

ärat

kais

u

1990

Kal

lio 1

. vai

he

19

91 K

allio

2. v

aihe

19

92 Ih

alai

nen–

Kah

ri

1993

Ihal

aine

n–K

ahri

tark

istu

s

1994

–199

5 Li

ittok

ohta

iset

sop

imuk

set

19

96 T

alou

s-, t

yölli

syys

- ja

työm

arkk

inap

oliit

tinen

so

pim

us 1

996–

1997

, 1.v

aihe

19

97 T

alou

s-, t

yölli

syys

- ja

työm

arkk

inap

oliit

tinen

so

pim

us 1

996–

1997

, 2. v

aihe

19

98 T

ulop

oliit

tinen

sop

imus

199

8–19

99, 1

. vai

he

1999

Tul

opol

iittin

en s

opim

us 1

998–

1999

, 2. v

aihe

20

00 L

iitto

koht

aise

t sop

imuk

set

20

01 T

ulop

oliit

tinen

sop

imus

200

1–20

02, 1

. vai

he

2002

Tul

opol

iittin

en s

opim

us 2

001–

2002

, 2. v

aihe

20

03 T

ulop

oliit

tinen

sop

imus

200

3–20

04, 1

. vai

he

2004

Tul

opol

iittin

en s

opim

us 2

003–

2004

, 2. v

aihe

20

05 T

ulop

oliit

tinen

sop

imus

200

5–20

07, 1

. vai

he

2006

Tul

opol

iittin

en s

opim

us 2

005–

2007

, 2. v

aihe

20

07–2

010

Liitt

okoh

tais

et s

opim

ukse

t

2011

– R

aam

isop

imus

201

1–20

13

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 157, 00531 Helsinki

puhelin 020 774 000, www.sak.fi

SAK_raamisopimus_kansi_A6_valmis.indd 3 13.1.2012 12.39