Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisella alalla ja erityisesti opetusalalla.
-
Upload
pauli-forma -
Category
Presentations & Public Speaking
-
view
634 -
download
1
Transcript of Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisella alalla ja erityisesti opetusalalla.
Työhyvinvointi ja sen kehittäminen julkisella alalla ja erityisesti opetusalalla
Pauli Forma, Keva
4.12.2015
Esityksen kuvat: Pixabay.com
4.12.2015 2
Ostopalvelut
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
450000
500000
1950
1960
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Julkisen sektorin keskeinen rooli yhteiskunnassa, julkista sektoria tukeva toiminta-ympäristö.
Markkinoiden keskeinen rooli yhteiskunnassa ja markkinoita tukeva toimintaympäristö.
Muuttuva toimintaympäristö ja kuntien henkilöstömäärä
Toimintaympäristötekijät: • Julkisen sektorin roolin muutos • Julkisen talouden haasteet • Euroopan Unioni • Eläkepoistuma • Ikääntyminen • Kaupungistuminen • Digitalisaatio • Asiakkaiden muutos • Yhdenmukaistuminen • Työelämän muutos
18.11.2015 3
Kunnat
Eläke-poistuma Ikääntyvä
väestö
Kaupungis-tuminen
Julkisen sektorin muutos
Asiakkaiden muuttuvat
tarpeet Julkinen talous
Työelämän muutos
Digitalisoi-tuminen
Euroopan Unioni
Yhden-mukaistumi
nen
Julkisen alan toimintaympäristö on isossa muutoksessa
”Kaikki toimintaympäristön muutosasiat liittyvät henkilöstöön”.
Markku Mattila 2014.
Eläkepoistuma
Kuvaus
Noin 80 000 työntekijää siirtyy eläkkeelle kunta-alalta vuoteen 2020 mennessä.
Merkitys työelämän kannalta
Merkittävä sukupolvenvaihdos, mahdollisesti pulaa työvoimasta, alueet eriytyvät. Haasteet esimiestyöhön ja HR:ään: ennakointi, töiden muutos ja johtaminen, osaamisen siirtäminen.
Ikääntyminen
Kuvaus
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee, kysyntä vanhusten tarvitsemille palveluille kasvaa. Ikärakenteen alueellinen eriytyminen.
Merkitys työelämän kannalta
Vanhusten tarvitsemien palvelujen kysyntä kasvaa, niukkuus vanhuspalveluja tuottavasta työvoimasta. Ikääntyvä työvoima ja polarisoituminen, eri-ikäisten johtaminen, uudet sukupolvet työelämässä.
Kaupungistuminen Kuvaus
Kaupungistuminen kiihtyy. Palvelutarpeet kasvavat kaupungeissa, haja-asutusalueet ongelmissa.
Merkitys työelämän kannalta
Haja-asutusalueiden palvelujen järjestämisen ongelmat, ruuhkautuvat kasvukeskukset. Hajautetun työn johtaminen ja etäterveydenhuolto.
Globalisaatio
Kuvaus
Maahanmuutto lisääntyy, suomalainen elinkeinoelämä globaalissa kilpailussa.
Merkitys työelämän kannalta
Monikulttuurisuus lisääntyy julkisen sektorin töissä. Mahdollisia kriisejä (esimerkiksi pakolaiset). Tehtaiden sulkemiset ja elinkeinorakenteen muutos aiheuttavat haasteita ja jopa kriisejä julkisen sektorin organisaatioille.
Yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmat työhyvinvointiin
18.11.2015 9
Yksilö
Yhteisö
Yhteiskunta
Lainsäädännön kehittäminen, ohjelmat ja hankkeet
Työpaikan toimenpiteet työhyvinvoin-nin tukemiseksi
Työntekijän oma vastuu työhyvinvoin-nistaan, elintavat ja osaamisen ylläpitäminen.
Työuran tukeminen
4.12.2015 10
Työkyky- ja tyhyjohtamisen edistäminen
Aktiivisen tuen palvelut
Kevan palvelut
Kevan tavoite
Työuran vaihe
Ei työkyky-ongelmia, mahdollisesti ajoittaisia työhyvinvoinnin haasteita
Työkykyongelmia, jotka kehittyessään saattavat uhata työuran jatkoa
Työkyky on alentunut niin, että työssä jatkaminen on vaarantunut.
Ei työkykyä tai täyttää eläkeiän, ei halua jatkaa työssä
Amm. kuntoutus ja eläkeratkaisut
Eläkeratkaisut
Työhyvinvointi, tuottavuus
Ongelmien ennakointi, havaitseminen ja hoitaminen
Työhyvinvoinnin turvaaminen
Työkyvyttömyyden ehkäisy
Työssä jatkaminen
Lakisääteisen tehtävän toteutus
Työkyvyttömyys kustannusten hallinta ja tyhy
Eläköityminen Työnantajan tavoite
Työntekijän tavoite
Hyvinvointi työssä
Työkyvyn säilyttäminen
Työssä jatkaminen
Toimeentulon turvaaminen
Työntekijyyden kehityslinjat Suomessa 1945-2013.
4.12.2015 11
Kehityslinja 1940-1950 1960 1970 1980 1990
1990-2010
Muutos työssä
Maa- ja metsätaloustyö
Tehdastyö ja palvelualojen kasvu
Palvelu- ja tietotyö
Työntekoympäristöt Agraari työpaikka Moderni työpaikka Jälkimoderni työpaikka
Sukupuolisuus ja työ
Maskuliininen ruumiillinen työ
Femininisoituvat taitovaateet
Tiivistyvät ja laajentuvat taitovaateet
Tuottavuuden luonne
Fyysinen Teknis-älyllinen Sosiaalinen, emotionaalinen ja psykologinen
Vauraus ja hyvinvointi
Taloudellinen niukkuus
Vaurastuminen Subjektiivinen hyvinvointi
Työn organisointi Patriarkaalinen Rationaalinen suunnittelu
Neuvottelu ja sisäinen ohjaus
Sukupolvi Maalla eläneet Murroksen sukupolvi Informaatioyhteiskuntaan syntyneet
Terveysvaarat Fysiologiset uhkatekijät
Kemikaalit ja myrkyt
Psykologiset ja sosiaaliset riskit
Väsymyksen luonne Fyysinen uupumus Psykosomaatti-suuden kasvu
Mielenterveysproblematiikka
Lähde: Väänänen ja Turtiainen 1945-2013.
Poimintoja työn tulevaisuutta koskevasta keskustelusta
• Digitalisaatio ja robotisaatio: Kuinka paljon työtä katoaa? Minkälainen työ katoaa? Minkälaista työtä syntyy? Mitä tapahtuu jäljelle jäävissä työtehtävissä?
• Uudenlainen osaaminen tulee tärkeäksi, kuten merkityksellistäminen, tunneäly, uusmedialukutaito ja virtuaaliyhteistyö.
• Johtamisessa korostuu yhteisöllisyys, läpinäkyvyys ja verkottunut yhteistyö.
• Työtä tehdään yksilöllisemmin ja hajautetummin, työ subjektivoituu.
4.12.2015 12 Lähde: Tuomo Alasoini.
13
Työyhteisöissä suvaitaan ja luotetaan… ”Työyhteisössäni ihmisiin voi luottaa.”
”Työyhteisössäni suvaitaan erilaisia näkemyksiä ja ihmisten erilaisuutta.”
20
19 26
31 20 19 16
27 21 19 17 17
23
21 33
29 26 23
16
20 23 23
49
49 47
42 50
48 51
47 52
47 49 49
49
50 42
52 46
48 50
47 45 50
21
21 21
20 20
22 23
20 19
26 21 21
22
23 13
9 19 24
28
25 25 19
9
10 5
7 10 10 8
6 7 8
11 12
6
6 6
7 6 6 5
8 5 6
1
1 1
1 2
1
1 1
2
1 6
3 3
1
2 2
Kunta
Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen
18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta
SivistysSosiaali
TekninenTerveys
Hallinto- ja toimistotyö
Kirkko
Toistaiseksi voimassa olevaMääräaikainen
18-29 vuotta30-44 vuotta45-54 vuotta55-67 vuotta
Hallinto- ja toimistotyöHautausmaat ja kirkon palvelutyö
Seurakuntatyö
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
26
25 31
36 25 25 23
32 27 26 24
20
28
27 36
32 34
24 23
20 30 29
49
49 48
46 52 50
44
52 48
46 49
47
49
50 38
51 49
45 50
47 42
51
18
19 14
16 16
16 24
13 18
19 19
22
17
17 14
12 11
23 18
29 17
13
6
6 6
2 5 8 7
2 5
7 7
8
6
6 9
3 5 8 8
4 11
5
1
2 1
1 1 2
1 1 2 1 3
1
1 3
1 1
1
1 1
14
Mitkä tekijät yhteydessä luottamukseen?
75 24 1
Ristiriitojen ratkaiseminen
Suvaitaan erilaisuutta
Epäasiallista kohtelua työyhteisössä
92
60
17
8
39
67
1
17
Hyvä
tilanne
Siltä väliltä
Huono
tilanne
83
61
43
17
37
51
2
6
En kertaakaan
Kyllä, kerran
Useita kertoja
85
54
24
14
45
57
2
19
Hyvä tilanne
Siltä väliltä
Huono tilanne
,589** ,453** ,341**
15
30
23
28
24
39
26
26
32
52
51
46
44
43
57
49
50
11
19
21
24
9
14
19
10
5
5
5
5
7
1
4
6
1
1
1
3
1
2
1
1
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kunta
18-29
30-44
45-54
55-67
Kirkko
18-29
30-44
45-54
55-67
Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä
Melko eri mieltä Täysin eri mieltä
Nuoret saavat työstä iloa ja innostusta!
”Tunnen työssäni innostusta ja työn iloa”
Kunta
Kirkko
Lähde: Pekka ja Perhoniemi 2014.
Työelämän muutoksessa Suomessa on paljon myönteistä
• Työkykyä tukevat toimintamallit ovat parantuneet
• Työterveyshuollon toiminta on parantunut
• Aikaisempaa harvempi menettää työkykynsä kokonaan
• Työkyvyttömyys masennuksen vuoksi on tullut harvinaisemmaksi
• Sairaspoissaoloissa aleneva trendi
• Työurat ovat pidentyneet
• Kustannustietoisuus työkyvyttömyyteen liittyen on noussut
4.12.2015 16
Työhyvinvointiin liittyviä huolia opetusalalla (1/2) • Erityisluokanopettajien jaksaminen, pienryhmien purkaminen,
koulunkäynnin ohjaajien resurssien vähäisyys, opiskelijoiden ongelmien lisääntyminen ja monimutkaistuminen.
• Kiire ja vaikeus tauottaa työtä, ryhmäkokojen suurentuminen, rauhaton työympäristö, töiden kasaantuminen, työn määrä.
• Oma työkyky, ikääntyminen, osaamisen puutteet, työn ja vapaa-ajan rajaaminen.
• Rahoituksen leikkaaminen, säästötoimet, kunnan taloudellinen epävarmuus, "raskasta nyhjäistä tyhjästä".
• Pelko työn päättymisestä, epävarmuus, muutokset joiden vaikutusta voi vain arvailla, lomautukset.
• Ilmapiiriongelmat, henkinen kuormitus ja riittämättömyyden tunne.
• Maailmantilanteen (mm. pakolaisuus) heijastuminen koulutyöhön.
4.12.2015 17 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.
Työhyvinvointiin liittyviä huolia opetusalalla (2/2) • "Digiloikan epämääräisyys" ja sen huono johtaminen, sähköiset yo-
kirjoitukset.
• Kouluun kohdistuvat epärealistiset vaatimukset: "kaikki yhteiskunnan ongelmat tulisi ratkaista koulussa."
• Kouluun kohdistuvat moitteet, mm. perusteetön syyttely "vanhanaikaisuudesta" ja "muutosvastarinnasta".
• Muutosjohtamisen heikkous, muutokset, työelämän muutokset, heikko johtaminen.
• Epäselvät rakenteet ja päättämättömyys, huonot YT-menettelyt, työnantajan ja henkilöstön luottamuspula, huono johtaminen, työyhteisön riidat,
• Kovien arvojen tulo "humaaniselle alalle".
• OPS-työ, kirjallisen työn lisääntyminen.
• Sisäilma-asiat, toimiminen väistötiloissa.
• Oikeudenmukainen palkka
4.12.2015 18
Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.
Työhyvinvointia lisääviä asioita opetusalalla (1/2) • Oman fyysisen kunnon ylläpitäminen, töiden väheneminen,
omat säännölliset elämäntavat, terveys, perhetilanne.
• Kollegoiden tuki, "supertyökaverit", työyhteisön omat jutut, hyvä ilmapiiri työpaikalla. luottamus, verkostoituminen ja huolen jakaminen.
• Esimiehen linjakas toiminta, rehtori jolla on hallinnollista osaamista ja kokemusta.
• Vapaa-aika, harrastukset, ay-toiminta, liikunta ja kulttuuri.
• Pidän työstäni, positiivinen palaute työstä, onnistumiset.
• Avoimet oppilaat, tsemppaavat vanhemmat, hyvä vuorovaikutus oppilaiden ja vanhempien kanssa, poikkeuksellisen kiva luokka.
4.12.2015
19 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.
Työhyvinvointia lisääviä asioita opetusalalla (2/2) • Uusi erityisopetuslaki: luokanvalvojan vastuu oppilaasta ja
työnohjaus, koulutukset
• Riittävästi haasteita, mahdollisuus oppia uutta, uudet haasteet.
• Lomat, tieto eläkkeelle pääsystä ensi vuonna.
• Työkokemus - osaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin, perspektiiviä asioihin.
• Järjestelmällisyys, etteivät asiat kasaannu, vapaus hallita omaa kalenteria, tunne osaamisesta, vaikutusmahdollisuudet, etätyömahdollisuus.
4.12.2015
20 Lähde: Opetusalan koulutustilaisuudessa kerättyjä näkemyksiä 17.11.2015.
Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strategisesta johtamisesta
4.12.2015 21
Mitä on strategisuus työhyvinvointi- ja työkykyasioissa?
• Henkilöstövoimavarojen merkitys organisaation tavoitteiden saavuttamisessa ymmärretään (ja otetaan vakavasti).
• Henkilöstövoimavarojen johtaminen on osa organisaation johtamisjärjestelmää.
– Roolit ja vastuut organisaation eri tasoilla ovat selviä.
– Toimintamallit olemassa ja hiottuja.
– Mittarit, seuranta, arviointi.
– Organisaatio pyrkii suunnitelmallisesti parantamaan toimintaansa ja työhyvinvointia.
4.12.2015 Pauli Forma 22
Tieto ja oikeuden- mukainen johtaminen
• Päätökset tehdään oikean tiedon perusteella
• Epäonnistuneet päätökset voidaan purkaa
• Asianosaiset ovat edustettuina päätöksiä tehdessä
• Päätökset ovat johdonmukaisia (säännöt ovat samat kaikille)
• Kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa
• Päätösten vaikutuksia seurataan ja niistä tiedotetaan
• Päätösten perusteluista saa halutessa lisätietoja
4.12.2015 23
Lähde: Niehoff ja Moorman 1993.
Henkilöstövoimavarojen seurantaan liittyvien toimenpiteiden yleisyys
17
17
18
25
28
33
33
35
53
56
58
61
62
78
79
82
56
41
48
52
40
39
39
36
34
25
24
24
29
15
4
14
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Fyysisen kunnon testaaminen
Laskelmat työkyvyttömyyyskustannuksista
Osaamiskartoitukset
Osaamistarpeiden ennakointi
Verkostoneuvottelujen määrän seuraaminen
Puheeksiottotilanteissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
Puheeksiottotilanteiden määrän seuraaminen
Verkostoneuvotteluissa sovittujen toimenpiteiden seuraaminen
Työhyviinvointi- ja työkykyriskien arviointi
Eläkkeellesiirtymisiän seuraaminen
Eri eläkkeille siirtymisen seuraaminen
Työhyvinvointikyselyjen tekeminen
Tarvittavan työvoiman ennakoiminen (1v)
Eläkepoistuman arviointi (5v)
Henkilöstötilipäätöksen tekeminen
Terveystarkastusten tekeminen
säännöllisesti satunnaisesti on ainakin kerran tehty ei ole tehty kertaakaan en osaa sanoa
4.12.2015 Pauli Forma 24
Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta
4.12.2015 Pauli Forma 25
4
55
31
11
47
10
62
35
22
40
40
81
22
38
69
1
3
4
5
2
2
5
5
6
8
8
7
4
8
7
0 % 50 % 100 %
Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja
Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen
Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia
Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan
Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi
Seuraamme säännöllisesti työtapaturmia
Meillä on työtapaturmiin liittyvä lukumääräinen tavoite
Seuraamme työtapaturmakustannuksia
Olemme tunnistaneet työtapaturmien taustalla olevia syitä
Olemme tehneet suunnitelman työtapaturmien ehkäisemiseksi
Alkaneita työkyvyttömyyseläkkeitä seurataan
Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä lukumääräinen tavoite
Varhaiseläkemenoperusteisen maksun kehitystä seurataan
Työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olevia syitä selvitetään
Tavoite työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisemiseksi
kyllä ei en osaa sanoa
Työhyvinvointitoiminnan kehitys, (havainnollistus)
”Työhyvinvointi on meille tärkeää”
”Meillä on toimintamalleja”
”Toimintamallim-me toimivat, roolit ja vastuut ovat selvät”
Aika
100 %
27
Hyvän työkykyjohtamisen piirteitä
Raportointi
Strategisuus
Koulutus
Rakentaminen
Laajuus
Perusrakenne
Työkykyjohtaminen näkyy strategiassa, toimialajohto
ohjaa esimiehiä, henkilöstöjohto on aktiivinen,
työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö on
tavoitteellista.
Esimies, henkilöstöjohto ja toimialajohto saavat
raportointia sairauspoissaoloista, esimiehille on
hälytysraja sairauspoissaoloissa.
Esimiehet on koulutettu aktiivisen tuen
toimintatapaan, myös työntekijät tuntevat
järjestelmän.
Ylin johto, työterveyshuolto, työntekijöiden edustaja
sekä työsuojeluvaltuutetut olleet mukana.
Toimintatapa on käsitelty poliittisessa johdossa.
Organisaatio käyttää aktiivisen tuen toimintatapoja
yhtenäisesti.
Aktiivisen tuen osat on kuvattu selkeästi, eri
toimijoiden roolit ja vastuut ovat selvät.
Lähde: Keva.
Case Ylä-Savon Sote
• Lähtökohtana Kevan Kaari-laskurin havainto, että työkyvyttömyyskustannukset ovat korkeat.
• Mitä tapahtui?
– Ymmärrys ja tosiasioiden tunnustaminen, toimenpiteiden käynnistäminen.
– Johtoryhmä sitoutui, hallitus sitoutettiin.
– Ammattijärjestöjen edustajat ja ts valtuutetut mukaan.
– Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä.
– Aktiivisen tuen järjestelmä remontoitiin.
– Esimiesten valtaa ja vastuuta lisättiin, järjestettiin koulutusta
– Tth-suunnitelma uudistettiin, työnantajalähtöisyys
– Tavoitteiden asetanta, tietojärjestelmien käytön parantaminen
– Varhemaksut kohdistettiin aiheuttajayksikölle, esimiehille esimerkkejä sairauspoissaolojen hinnasta.
4.12.2015 28
Työkyvyttömyyskustannukset suhteessa palkkasummaan vaihtelevat merkittävästi kunta-
alan organisaatioissa
29
Työkyvyttömyyseläkekustannukset
Työtapaturmakustannukset
Sairauspoissaolokustannukset
Kustannukset vaihtelevat merkittävästi organisaatioiden välillä.
4.12.2015
Pieni määrä henkilöitä on pitkillä sairauspoissaoloilla – mutta kustannuksista lähes kolmannes muodostuu näistä poissaoloista
67
26
7
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
4.12.2015
Sairauspoissaolojen määrä keston mukaan
24
47
29
1-14 pv 15-60 pv yli 60 pv
Kustannusten jakautuminen sairauspoissaolojen keston mukaan
30
4.12.2015
31
Mitä asioita jäät todennäköisesti kaipaamaan työelämästä eläkkeelle siirtymisesi jälkeen?
• 84 % vastasi kysymykseen omin sanoin
”Työkaverit” n. 2/3 työntekijöistä
”Asiakkaat ja kontaktit” n. 1/15
”Työn sisältö, mielenkiintoisuus” n. 1/15
”Palkka” n. 1/25
”En mitään” n. 1/15
”lapset ja nuoret” n. 1/15
”Työn antama säännöllisyys ja rytmi” n. 1/15
. ”Esimies”
Lähde: Perhoniemi 2013.
Kiitokset!
4.12.2015 32