Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Mikko Kautto, johtaja

”Sosiaaliturvan uudistukset – 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa” –seminaari, 3.2.2015

@Mikko_Kautto eläketutka.fi

Tutkimuskirjallisuus eläketurvan uudistamisesta

• New politics: Pension reform is difficult due to lock-in and path-dependence (Pierson, Myles)

• Reforms happen when there are financing problems (right wing governments help) (Korpi and Palme)

• Reforms happen if they are decremental, unfold in the long run, and are agreed widely (Pierson, Rhodes)

• Before reforms a process of problem definition is needed, i.e specification of agendas and alternatives (Kingdon)

• The impact of reforms is manifest only in the long run (Hinrichs & Kangas; Hinrichs & Jessoula) Eläketurvakeskus 2

Ennustelaskelmat ja mikrosimulointi – ETK:n työkalut etukäteisarviointien tuottamisessa

• Eläkeuudistuksilla on kauaskantoisia, laajoja ja mittaluokaltaan isoja vaikutuksia.

• ETK:lla on käytössään pitkän aikavälin laskentamalli (ns. PTS-malli) eläkemenojen, -maksun ja eläketason kehityksen arviointiin (Risku ym 2013: Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat

2013).

• Vuoden 2013 aikana kehitettiin eläkkeiden simuloinnin mahdollistava ELSI-malli, jolla saadaan arvioitua tulevien eläkkeiden jakautumista ja sen muuttumista (Tikanmäki ym. 2014:

Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimalli).

• Malleilla verrataan kehitysuria kahden erilaisen lainsäädännön vallitessa.

• Lisäksi on tehty esimerkkilaskelmia eri eläkkeiden tasosta ja korvausasteista eri säännöksien oloissa.

• 11.2.2015 julkaistaan ETK:n raportti ”Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista” (Kautto & Risku toim.)

Eläketurvakeskus 3

Miksi uudistus?

Eläketurvakeskus 5

Elinajanodotteet ja vanhuuseläkeikärajat, 1939-2039

Eläketurvakeskus 6

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1939 1949 1959 1969 1979 1989 1999 2009 2019 2029 2039

Naiset, vastasyntyneenelinajanodote

Miehet, vastasyntyneen

elinajanodote

Kansaneläkkeenvanhuuseläkeikä

TEL/TyEL -vanhuuseläkeikä/alaikäraja

Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan 2014

0

5000

10000

15000

20000

25000

-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-

Lukumäärä

Ikä eläkkeen alkaessa

Eläketurvakeskus 7

Eläketurvakeskus 8

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

55

PR

OS

EN

TT

IA

2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

II I

I I I I I I

I I I II

II I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I

Yht. I josta työeläkettä

Keskieläke suhteessa keskipalkkaan kääntyy laskuun elinaikakertoimen leikkaavan vaikutuksen takia

Jo tehtyjen uudistusten ansiosta eläketurvan rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut …mutta maksua pitäisi edelleen nostaa Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta. Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013.

Eläketurvakeskus 11

1990 maksu-

ennuste vuodelle

2030 34 %

2013 maksu-

ennuste vuodelle

2030 25 %

Eläkkeellesiirtymisiän odote ja tavoite

58,0

58,5

59,0

59,5

60,0

60,5

61,0

61,5

62,0

62,5

63,0

63,5

64,0

64,5

65,0

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026

Odote

25-vuotiaan odote

Vuonna 2013 rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025*

*Tavoite edellyttää tasaista runsaan 0,1 vuoden nousua vuoden 2012 tasosta.

Julkisen talouden kestävyysvaje noin 4 % bkt:sta; työeläkeuudistuksen pitäisi poistaa siitä 1/4

Eläketurvakeskus 13

Sopimus työeläkeuudistuksesta

Eläketurvakeskus 14

Sopimus vuoden 2017 työeläkeuudistuksesta

Ikärajat nousevat Muut muutokset

• Eläkkeen määräytymissääntöjä tarkistetaan: ikäalue, karttumat, lykkäyskorotus, PTEL, elinaikakerroin, tuleva aika

• Osittainen vanhuuseläke osa-aikaeläkkeen tilalle

• Työuraeläke pitkän työuran tehneille

• Rahoitusmuutokset

Eläketurvakeskus 15

Eläketurvakeskus 16

Mitä vaikutuksia muutoksilla on? Eläkeuudistuksella on tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia

Eläkkeelle siirtyminen myöhentyy

Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvitse nostaa

Julkisen talouden kestävyys paranee

Eläketasokin paranee

Uudistusten hintana on, että elinkaarella tehdyn työn määrä on suurempi ja eläkkeellä oloaika lyhyempi kuin ilman uudistusta olisi.

Eläketurvakeskus 17

Eläketurvakeskus 18

Tavoite 62,4 v. 2025

Eläkeuudistus on rakenteellinen uudistus, jossa

työuriaan pidentävät ne, joilla on työpaikka ja

työkykyä

0

5

10

15

20

25

30

35

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080

Prosen

ttia

palk

kasu

mm

asta

TyEL:n eläkemenot ja -maksut

Meno Maksu Meno (uudistus) Maksu (uudistus)

Maksussa odotettavissa historiallinen käänne

Nykylaki, eläkkeelle 63 vuoden iässä

Eläkeuudistus, eläkkeelle 64 v 6 kk iässä

Nykylaki, eläkkeelle 64 v 6 kk iässä

Eläke, euroa 2 267 2 378 2 557

Viimeinen palkka, euroa

4 489 4 561 4 561

Korvausaste, % 50 52 56

Työura 39 v 40 v 6 kk 40 v 6 kk

20

Esimerkkilaskelmia vanhuuseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä etk.fi -sivuilla

Vuonna 1960 syntynyt, työura alkanut 24 vuotiaana, palkka nyt 4 000 e/kk, on 57-vuotias 2017 alussa

Nuoremmat ikäluokat hyötyvät uudistuksesta

• Tarkastellaan elinkaaren aikana maksettuja eläkemaksuja ja saatuja eläke-etuuksia

• 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena.

• 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta.

Eläketurvakeskus 21

Sukupuolen huomioivissa pääomatarkasteluissa naiset hyötyvät

miehiä enemmän koska he elävät miehiä pidempään.

Työeläkkeet jakautuvat tasaisemmin Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain

Eläketurvakeskus 22

Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna.

Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna.

Keskimäärin pidempi työura, lyhyempi eläkeaika

Eläketurvakeskus 23

“Pomo ja Väisänen” Talouselämä 3.10.2014.