Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 1/2014

Maaliskuu 201427. vuosikerta

132. numero

s.14

s. 17

Sellutehtaan laboratorion työporukalla on hyvä meininki

Uranpirtille haetaan kesäajaksi avustavia talonmiehiä

KOLMOISPAPERISSA

UUDISTUNUT ILME!

2 Kolmoispaperi 1/2014

TÄSSÄ NUMEROSSAPÄÄKIRJOITUSMaaliskuu 2014

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2“Työttömyysputki” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 vuotta edunvalvontaaKuusanniemen sellutehtaalla . . . . . . . . . . . . 4Koulutuksia kaiken edestä . . . . . . . . . . . . . . . 5Jutunjuurta...ei oo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6Palvelusvuosi- ja kevään merkkejä . . . . . . . 7Kymin Nikkarit: viisi toiminnan vuotta . . . 8Äly hoi, älä jätä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Kova laki kuitulinjalla 1980- kultamitalisoutu jäi näkemättä . . . . . . . . 11Omakuva: päättäväisyydellä tavoitteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12Mira Raussi on osaston19 uusi tasa-arvosihteeri . . . . . . . . . . . . . . . 13Sellun laboratoriossa puhalletaan yhteen hiileen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14Haastava työympäristö vei Pekka Huotarin työsuojelun pariin . . . . . . 1550-vuotisjuhlat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Uranpirtille haetaan kesän ajaksiavustavia talonmiehiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17Pallet Mill, Voikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Työttömyysturva muuttui . . . . . . . . . . . . . . 19Jos joudut työttömäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Tapahtumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Toimitus:Koskelankuja 345700 Kuusankoski

Päätoimittaja:Paavo Pesonen040 868 2708paavo.pesonen@upm.compaavopeso@gmail.com

Toimittaja:Anri Mäkynen040 592 4473anri.makynen@upm.comanri.lehtisare@gmail.com

Taitto ja paino:Mainosbuumi Oywww.mainosbuumi.fi

Kansipaperi: Silk 150 gSisälehdet: Matta 100 g

ISSNO780-5640

UPM:N INVESTOINTIRAHAN JÄTTIPOTTI KUUSANNIEMEEN Teksti PAAVO PESONEN

Kymin sellutehtaan vuosituotantokapasiteetin 700 000 tonniin nosta-va investointihanke julkaistiin perjantaina 28.hel-mikuuta. 160 miljoonan euron arvoinen hanke on Suomen nykypäivän metsäteollisuudessa suu-ri. Hanke on merkityksellinen Kymille ja luo us-koa tulevaan. Jos investointeja ei vuosikausiin tu-le, on vaara, että olemassa olevat koneet ajetaan loppuun tai jopa pysäytetään toimintakuntoisina.

Vuoden 2015 loppupuolella käyttöön otettavien uusien laitteiden uskoisi takaavan toiminnan Kymille vuosiksi eteenpäin.

Ilmaiseksi uusi kuorimolinja, kuivauskone ja pienemmät tuotannon ”pullonkauloja” avaavat uudistukset eivät Kuusankoskelle tulleet. Kymi on todistanut ole-vansa tuotantotehokas integraati. Tämän tehokkuuden on Kymin henkilös-tö itse saanut aikaiseksi. Henkilöstöryhmistä työntekijät ovat ammattitai-dollaan ja asenteellaan olleet tämän tuloksen tekemisessä merkittävässä asemassa. Kovassa kilpajuoksussa kymiläiset selvisivät voittajina maaliin.

Haasteita ja mahdollisuuksia projekti tuo mukanaan useita. Kun rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin, liikkuu Kymin aitojen sisäpuolella jälleen ennätyksellinen määrä ulkopuo-lista väkeä. Töitä tehdään monella suunnalla tehdasta. Uudisrakentaminen ja normaalin tuotannon ylläpitäminen samanaikaisesti vaatii huolellista yh-teensovittamista, jotta vaaratilanteilta ja turmilta vältytään. Uskon asiaan kiinnitettävän huomiota enemmän kuin missään aikaisemmassa projektis-sa. Kiteytyyhän yksi UPM:n johtavista periaatteista kahteen sanaan, ”turval-lisuus ensin”. Uusien konelinjojen valmistuessa turvallisuus astuu melkoi-sen harppauksen eteenpäin. Vanhan kuivauskoneen pääasiassa 1960-lu-vun turvallisuusmääräysten mukaiset olosuhteet vaihtuvat nykyaikaiseen turvalaitteita täynnä olevaan tekniikkaan. Hyvää on odotettavissa siis sillä-kin suunnalla.

Työtä monelle tuovan hankkeen aikataulu on kiireinen ja nähtäväksi jää, kuinka paikka-kunnan yritykset onnistuvat saamaan alihankintatöitä itselleen. Vaikka UPM:n virallinen kieli nykyisin on englanti, toivoisi työmaalla yleisimmin kuultavan suomen kieltä. Voi kuitenkin olla, että entisen itäblokin metalli-miehiä näkyy tulevalla työmaalla. Kuinka käy? Sen näemme, kun työt pää-sevät käyntiin.

Vaikka uudistukset ja nykyaikainen tekniikka harvemmin lisäävät työpaik-koja, lienee odotettavaa, että väliaikaista työtä on joillekin tarjolla. Onhan tehdasta samanaikaisesti pidettävä käynnissä, kun koulutukset uusiin lait-teisiin ovat meneillään. Monet Kymin integraatin työntekijöiden mieltä as-karruttavat kysymykset ovat nyt avoinna, mutta vastauksia niihin alkaa var-masti tipahdella sitä mukaa, kun asiat etenevät.

Kolmoispaperi 1/2014

3Kolmoispaperi 1/2014KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES

”TYÖTTÖMYYSPUTKI” Teksti PASI UNTOLAHTI

T yöttömyysputki on ns. kuuma peruna. Työnanta-ja haluaisi kyseisen työt-tömyysturvamuodon eli lisäpäivärahat poistetta-

vaksi kokonaan. Putken alaikärajaa on nostettu säännöllisin väliajoin. Alaikä-rajat ovat seuraavanlaiset: 1950 – 1954 syntyneillä 57 vuotta ja 1 kuukausi. 1955 – 1956 syntyneillä 58 v 1kk. 1957 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyys-putken alaikäraja on 59 vuotta ja kuu-kausi päälle.

Miksi putken poistaminen tuntuu ole-van niin tärkeä asia työnantajalle? Työt-tömyysturvan rahoitusosuudesta irti-sanovan työnantajan omavastuu on useita kymmeniä tuhansia euroja lisä-päivien rahoituksesta putkilaista koh-den. Eli työnantajat haluaisivat alentaa kustannuksiaan ikääntyvien työnteki-jöiden irtisanomistilanteissa.

Miksi SAK pitää lisäpäiville pääsemis-tä tärkeänä palkansaajan turvana? Jos lisäpäiviä ei olisi, irtisanottu palkan-saaja putoaisi työmarkkinatuelle 500 työttömyyspäivän jälkeen. Valtion me-not kasvaisivat, koska valtio rahoittaa työmarkkinatuen. Lisäpäivien poista-minen heikentäisi merkittävästi pal-kansaajan työttömyysturvaa. Suhdan-teet sanelevat putken käyttöä. Vuoden 2006 lopussa lisäpäivärahan saajia oli noin 15 000 työtöntä. Sitten työllisyys-tilanteen pikku hiljaa parannuttua päi-värahalla oli 2010 tammikuussa ainoas-taan pari tuhatta palkansaajaa.

Kokonaisuutena työeläkeuudistus pitää sisällään monta eri elementtiä. SAK:lle tärkeitä asioita on mm. eläke-lupaus nuorille. Rahoitus pitää olla riit-tävällä tasolla, jotta se pystytään lunas-tamaan. Ikääntyvien asema on turvat-tava. Kaikki eivät pysty jatkamaan työ-

uraansa eläkeikään asti. Sitten vielä työelämän laatua on pystyttävä paran-tamaan eli käytännössä työn on jous-tettava työntekijän tarpeiden mukaan.

Työeläkeuudistuksen aikataulusta sen verran, että sopimus siitä tulisi tehdä tämän vuoden syksyllä. Eläkeuudistus astuu voimaan 1.1.2017.

Työeläkeuudistus puhuttaa meitä kaikkia. Keskustelu on tosin lukkiutunut hieman siihen, mikä olisi oikea aika jäädä eläkkeelle ja siihen, että työttömyysputki pitäisi poistaa. Ei ole keskusteltu niinkään paljon siitä, kuinka paljon työurat ovat pidentyneet. Esimerkiksi keskimääräinen työura vuonna 2011 oli 36,3 vuotta. Siihen oli tullut pidennystä kaksi vuotta vuodesta 2006. Toki työurien pituudessa on suurta hajontaa. Yli 40:llä prosentilla on yli neljänkymmenen vuoden työura.

Työttömyysputki on ns. kuuma peruna

4 Kolmoispaperi 1/2014 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES

50 VUOTTA EDUNVALVONTAA KUUSANNIEMEN SELLUTEHTAALLA Teksti JORMA TIMONEN

P aljon on vettä virrannut Kymijoessa sen jälkeen, kun Kuusanniemen am-mattiosasto perustet-tiin. Perustava kokous

pidettiin Voikkaan Yrjönojan koulul-la 8.3.1964. Osaston perustamiskoko-uksen aikaan oli uuden sellutehtaan rakentaminen Kuusanniemeen saatu päätökseen ja tehtaan käyntiinajo oli alkamassa. Tehdas oli rakennettu met-sään tehtaan maatilan, Eerolan, pelto-jen reunamille.

Siihen aikaan Kuusanniemen etelä-päässä, uuden tehtaan ja Kaarteen-lahden välissä, sijaitsi vanhan Kymin-tehtaan työntekijöiden asuntoja, ns. Ukkolan ja Marilan taloryhmät. Kuus-anniemen tehtaan työntekijät tulivat pysäytetystä Voikkaan sellusta, Kymin puolen sellusta ja kattilalaitokselta.

Sellutehtaan käynnistyessä alkoivat työehtoneuvottelut, joita veti uuden ammattiosaston Kuusanniemi 85 ry:n ensimmäinen pääluottamusmies Matti Rautavirta, ja hänen muutettuaan Ka-nadaan tehtävää hoiti Toivo Rissanen. Heidän jälkeensä pääluottamusmie-hinä ovat toimineet Jaakko Puranen, Kalle Hautamäki ja vuodesta -94 lähti-en Jorma Timonen. Lisäksi lukematon määrä ammattiosaston toimihenkilöitä sekä osasto- ja asiantuntijaluottamus-miehiä on osallistunut työntekijöiden edunvalvontatehtäviin sellutehtaan alueella sekä tehdasintegraatin yhteis-ten asioiden hoitoon Kymillä.

Isoin muutos perustamisen jälkeen Kuusanniemen ammattiosastossa ko-ettiin ikävien vaiheiden kautta, kun vuonna 2006 Voikkaan paperitehtaan lopetuksen myötä 100-vuotias Voik-kaan paperiammattiosasto 36 r.y päät-ti syyskokouksessaan sulautumises-ta Kuusanniemen osasto 85:een. Seu-raavana vuonna Kuusanniemen osasto päättikin muuttaa nimensä Paperilii-

ton ammattiosasto Kuusanniemi-Voik-kaa 85 r.y:ksi.

Osaston työssäkäyville jäsenille jär-jestetään 50-vuotisjuhlat Koskelassa 11.4.2014 klo 17:00 alkaen. Eläkeläisil-le järjestetään tilaisuus myöhemmin il-moitettavana ajankohtana.

5Kolmoispaperi 1/2014OSASTON 19 PUHEENJOHTAJA

KOULUTUKSIA KAIKEN EDESTÄ

Teksti TOMMI BRAGGE

V iime aikoina on oppia annettu niin että tun-tuu. Koulutusta on saa-tu UPM:n turvallisuus-standardeista. Turvalli-

suusstandardeista jäi sellainen maku, ettei oltu ehditty miettiä, kuinka niiden kanssa toimitaan Kymillä. Koulutustilai-suuksissa esitettiin kysymyksiä ja jää-tiin ilman vastauksia. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja joka puolella on jo käy-tössä jonkinlainen sovellettu toiminta-malli standardeista.

Intrasta nuo standardit ja ohjeet löy-tää jopa ilman suurempaa salapoliisi-työtä. Mielestäni asiat on määritelty ai-ka yleisellä tasolla ja vaatii aina jatko-jalostamista, miten nuo ohjeistukset sopivat tänne tehtaalle. Vakiintuneet toimintatavat is-tuvat varsin tiu-kassa ja muutos pitää johtaa sel-keästi läpi. Meil-lä on selvät (?) ohjeet, kuinka pitää toi-mia ja silti sovelluksia siitä, miten asiat tehdään, mietitään osastoilla.

Seuraava on lainaus kaiken tietäväs-tä Wikipediasta. ”Standardi (normi) on jonkin organisaation esittämä määritel-mä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä.”

Vielä täytyy esittää jokunen havainto muutamasta koulutuksesta, joissa itse olin mukana.

Ensimmäinen tilaisuus oli Koskelan isossa salissa järjestetty koko tehtaan väelle tarkoitettu koulutus. Iso ava-ra tila, väkeä reilut 100 henkeä. Tilas-sa on käytössä mikrofonit, mutta josta-kin syystä niitä ei käytetty. Esiintyjästä seuraavat kaksi pöydällistä näki ja kuuli esityksen, muille se jäi enemmin tai vä-hemmin arvailujen varaan. Powerpoin-tit pyöri taululla ja niitä esittäjä luki ja kommentoi, mutta kun ei kuultu!

Toinen tilaisuus oli Koskelan alaker-ran luentosalissa. Paikka aivan tupa-ten täynnä, osa haki tuoleja ja istui käytävällä… oli torstai, ulkona pak-

kasta noin 20 astetta ja kou-lutus klo 14:00-16:00. Tila oli todella matala,

joten videotykin näkymästä ei näh-nyt kuin kaksi ensimmäistä pöytärivil-listä. Oli punakkaa väkeä tunnin pääs-tä, kun osa pääsi pois. En tiedä, saiko ilman ja metaanin seos, toppahousu-jen alla olevan fleecen ja pitkien kal-sareiden yhdistelmä vai annettu tieto ne posket punottamaan.

Hämmästyksekseni olen kuiten-kin huomannut opetuksen tehon-neen. Olen kotiaskareitakin tehdes-säni huomannut käyttäväni suojavä-lineitä ja harkitsevani ennen hommi-en aloittamista tarkemmin, miten ne olisi hyvä tehdä. On hyvä, että koulu-tetaan, mutta edellä mainittuihin pik-kuseikkoihin toivoisi tulevan joitakin parannuksia.

Osaston pilkkikisat on tulossa ja täl-lä kertaa kokeillaan yhteiskisoja osas-to 85:n kanssa. Tai ainakin yritetään, jollei sään haltija tee jäätä kelvotto-maksi. Ilmoitus pilkkikisoista on toi-saalla tässä lehdessä.

Koulutustilaisuuksissa esitettiin kysymyksiä ja jäätiin ilman vastauksia.

6 Kolmoispaperi 1/2014 OSASTON 85 PUHEENJOHTAJA

JUTUNJUURTA...EI OOTeksti ISMO SALMINEN

O saston 85 hallituksen puheenjohtajana mi-nulla on kunnia kir-joittaa osastojemme lehteen kuulumisia.

Mutta nyt meillä taitaa mennä ”liian hy-vin” tai lämmin talvi on ehdyttänyt ole-mattoman tarinointikykyni.

Voisihan tänne kirjoitella leudon tal-ven vaikutuksesta tuotantoon, Kouvo-lan Sanomien varmasta ”syväkurkusta” tai kunnossapidon ja tuotannon kak-soisroolituksesta. Mutta kun kaikki nuo ovat pikkusen vieraita asioita minulle, niin kirjoittakoon tietävämmät.

Kaipaako tämä lehtemme muutenkin muita ja muiden kirjoituksia kuin vaki-kirjoittajien tarinoita? Meidänkin osas-tosta löytyy sanavalmiita ja mielellään mielipiteensä esiin tuovia henkilöitä. Joten ottakaapa kynä käteen ja avat-kaa sanainen arkkunne, jotta lehtem-me mielenkiinto osastojen yhteisenä tiedon ja mielipiteiden antajana säilyisi.

PS. 11.4.2014 pidetään osasto 85:n työssäkäyville jäsenille ammattiosas-ton 50-vuotisjuhlat Koskelassa alkaen klo 17:00. Tervetuloa juhlimaan!

Paperiliiton ammattiosastoKuusanniemi-Voikkaa 85 r.y:n

KEVÄTKOKOUSKokous pidetään osastojen toimitalolla (Koskelankuja 3) torstaina 27.3.2014 klo 16:00 alkaen.

Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat mm.• vuoden 2013 tilinpäätös• vuoden 2013 toimintakertomus• pääluottamusmiehen puheenvuoro• Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro• Paperiliiton edustajan puheenvuoro

Tervetuloa kokoukseen!Terveisin toimikunta

Kahvitarjoilu alkaa noin klo 15:30.

7Kolmoispaperi 1/2014

V arma kevään merkki on lisääntyvä valoisuus ja linnunlaulu. Kun syk-syllä 2013 saatiin kaksi-vuotinen TES allekirjoi-

tettua, metsäteollisuuden työnantajien kommentit allekirjoituksen jälkeen an-toivat ymmärtää, että vaikka sopimus allekirjoitettiin, jotakin ehkä kuitenkin tulee tapahtumaan keväällä 2014. Pa-periliitto-lehdestä olemme saaneet lu-kea, mitä on meneillään muilla tehtail-la. Joitakin juttuja muualla on paikalli-sesti menossa. Nyt ei kun kuulostellaan kevättä ja katsotaan, mitä tuleman pitää.

Alkukevät on linjapalaverien aikaa. Paperin puolella ovat jo lähes kaikki omansa pitäneet.

Melkoisen mukavia näkymiä paperi-koneiden käyntiasteen suhteen ”käp-pyrät” näytti. Ja muutenkin ihan hyvä oli linjapalaverin mesitsi - mun mieles-tä. Jäi ihan positiivinen fiilis. Mietin - niillä edellytyksillä joita mulla on, mil-laistahan olis, jos linjapalaveerattais useamman vuoron voimalla.

Oppisopimuslaisten nimet on jo tie-dossa. Saadaan nuorempaa verta ta-loon. Tuskin heistä kukaan ihan pysty-metsästä tulee, joten on mukava, kun tulee apuja vajaalla-ajoon. Onnea heil-le. Ei ollut yhtään naista nimettyjen

joukossa. Jotenkin ei tullut yllätyksenä. Hakijoina naisia kuulemma kyllä oli ja Lappeenrantaan jopa otettiinkin pari naista oppisopimukselle. No ensi vuon-na sitten tännekin – toivottavasti…

Meikälle tuli viime vuonna 35 vuot-ta tehtaan palveluksessa täyteen, joten kävin renikan niiaamassa. Oli mielestä-ni juhlava ja lämminhenkinen tilaisuus. Tuttuja melkein kaikki. Johtaja sanoikin

aloittaessaan puhettaan, että juhlitaan perhepiirissä.

Ensimmäisiä oppilaita kurssimuotoi-sessa yhtiön ammattikoulussa oltiin. Voikkaalta putsarina aloitettiin ja vä-hän rässilikan hommia opeteltiin, sit-ten Kymille ja vuonna 1988 tänne Nie-meen. Kun ajattelee kouluaikaa ja opis-keluintoa, on melkoinen saavutus, että täällä ollaan vielä. Mukavia työkave-reita on sattunut kohdalle ja kaikkien kanssa ollaan yritetty pärjätä. Monen-laisia kivoja muistoja vanhalta pälkkä-riltä ja täältä Niemestä.

Muutama tehtaanjohtaja ja johtohah-mo on kohdattu. Toisia on ollut helppo lähestyä, toiset ovat taas jääneet vie-raammiksi. Onnea nykyisille ja onnea entiselle, joka lähti kauemmaksi kun kaukomaille Kaipiaisiin.

Kun ynnää 35 vuoden plussat ja mii-nukset, niin totuuden nimissä on sa-nottava, että mielenkiintoista on ollut ja myllerryksistä huolimatta hitusen plussan puolella tällä hetkellä ollaan - vaan ei voi tietää, kuinka hommat tu-levat menemään.

Eiköhan kaikilla ala olla jo jonniilais-ta renikkaa rintapielessä, joten onnea meille kaikille!

”Kevät saapuu pohjolaan ja muuttolinnut suuntaa tänne.

Leudot tuulet puhaltaa, tuoden lintuystävämme.”

PALVELUSVUOSI- JA KEVÄÄN MERKKEJÄ

Anrin pakina

Teksti ANRI MÄKYNEN

”Melkoisen mukavia näkymiä paperikoneiden käyntiasteen suhteen ”käppyrät” näytti. ”

8 Kolmoispaperi 1/2014 KYMIN NIKKARIT

Teksti JUHANI HAAPALAKuvat JUHANI HAAPALA JA PAAVO PESONEN

Y hdistys on viiden toi-mintavuoden aikana kasvanut lähes 300 jäse-nen yhdistykseksi, josta ei aktiivisia ihmisiä puu-

tu. Talkooväkeä on aina saatavilla, ta-pahtumiin osallistutaan sankoin jou-koin ja harrastetilojen käyttö on hy-vää. Vuonna 2009 perustettu yhdistys avasi puutyöpajan keväällä 2010. Seu-raavan vuoden syksynä kutomo siirtyi yläkertaan ja 2012 saimme tiloja laa-jennettua. Toiminta täydentyi tilkku-työryhmällä syksyllä 2013. Vuosittain olemme pyrkineet parantamaan ja uu-simaan laitteita tarpeen mukaan. Käyt-täjien vastuulla on tilojen siisteys ja toimivuus. Toimintamalli on osoittau-tunut hyväksi. Näin tilojen kunnossa-pito- ja huoltokulut pysyvät hallinnas-sa. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminnassa olemme pyrkineet monipuoliseen oh-jelmaan.

Olemme erittäin kiitollisia Kymin Osa-keyhtiön 100-vuotissäätiön tuesta toi-minnallemme. Yhdessä säätiön kanssa olemme pystyneet järjestämään har-raste- ja kulttuuritoimintaa toiminta-piirin jäsenistölle ja laajemmallekin pii-rille. Yhdistyksen vuosikokous pidetään 10.3.2014 Kymin kerholla klo 18:00.

Soile Kärhä liittyi jäseneksi vasta kuluvana vuon-

na ja aloitti puutyöt ekotuolin teol-la. Soile oli aiemmin käynyt Virtakiven puutyöpajalla tekemässä pieniä puu-töitä. Nikkareihin hän päätti liittyä, kun tuli tarvetta tehdä kesäkalusteita. Puu-työpajan ohjaajien neuvoilla ja avus-tuksella pääsi hyvin alkuun. Tuolien materiaaliksi valittiin koivu ja valmis-tukseen meni aikaa pari viikkoa.

Ensin rimat höylättiin ja sahattiin mit-taansa. Sen jälkeen rimoihin porattiin

naruille reiät ja rimat viimeisteltiin. Ri-mojen pitäminen järjestyksessä oli tär-keää, koska reikien ja rimojen mitois-sa oli eroja. Rimat käsiteltiin pari kertaa kuultavalla puunsuojalla. Lopuksi rimat oikeaan järjestykseen ja narujen pujo-tuksen jälkeen tuolit olivat valmiita. Yli-

Kymin Nikkareiden viides toimintavuosi on käynnistynyt hyvin. Niin puutyöpajalla kuin kutomossa-kin on riittänyt kävijöitä. Tilkkutyöryhmä on kokoontunut pari kertaa kuussa ja on jo järjestänyt kurs-seja harrastuksen ympärille. Tulevan vuoden suunnitelmissa on paljon tapahtumia.

Kätensä töitä on mukava ihailla. Nyt vaan odotellaan kesää, sanoo Soile Kärhä.

VIISI TOIMINNAN VUOTTA

Kymin nikkarit:

9Kolmoispaperi 1/2014KYMIN NIKKARIT

jäämärimoista Soile lupaili tulla teke-mään kevään aikana vielä voiveitsiä.

Puutyöpajalla vietetään perheiden askartelupäivää 5-6.4.2014. Isät ja äidit, mummot ja vaarit voivat tulla lasten kanssa askartelemaan valmiista osista joko linnunpöntön tai perinteisen puu-auton. Rakennussarjat ovat helppo-ja ja puutyöpajan ohjaajat ovat apuna.

Päivien aikana on esillä myös vanhoja ja uusia puuleluja. Tapahtumaa tukee Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Puutyöpaja on kevätkaudella avoinna 15.5.2014 saakka. Syksyn ohjelmassa on ainakin korurasiakurssi. Kulttuurija-osto järjestää jäsenille ainakin kesäret-ken Tampereelle ja laajemmalle piirille matkan Terveysmessuille Helsinkiin se-kä virkistyspäivän Pajulahteen.

Olemme erittäin kiitollisia Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tuesta.

Askartelupäivänä ”Nikkarissa” valmistuu näin hienoja autoja.Joku on tehnyt hattunsa puusta.

10 Kolmoispaperi 1/2014

ÄLY HOI,ÄLÄ JÄTÄTeksti JUHANI HAAPALA

Elinkeinoelämän Keskusliitto

E TLA julkaisi alkuvuodesta raportin, jossa ennustet-tiin joka kolmannen am-matin häviävän seuraavan 20-30 vuoden aikana. Ra-

portin kärkipäässä olivat puhelinmyy-jän, huolinnan ja tullin tehtävät sekä kirjanpito ja palkanlaskenta. Puhelin-myyjät voisivat minun puolestani hävi-tä vaikka heti, niin saisi rauhan turhilta lehtimyyjiltä. Palkanlaskijan tehtävän häviäminenkin on aivan luonnollista. Palkansaajien määrä vähenee ja loput tekevät hommat talkoilla Finnairin esi-merkin mukaan.

Viimeisten vuosikymmenten aikana työntekijöiden päälle on luotu uhka-kuvia työn siirtymisestä halpamaihin ja kasvumarkkinoille. Nyt uhkakuvia luo-daan robottien ja tekoälyn varjolla. Ra-portti heittää varjon pienipalkkaisille ja matalan koulutuksen aloille. Murros tulee olemaan suurempi teollisuudes-sa kuin palvelualoilla.

Tietotekniikkaa ja automaatiota on tullut reilun parin vuosikymmenen ajan paperiteollisuuteen ja muutok-set ovat näkyneet työpaikkojen mää-rässä ja työn luonteessa. Fyysinen työ on vaihtunut psyykkiselle puolelle. Tie-totekniikan jatkuvat muutokset, tie-don määrä ja sen hallinta aiheuttavat epävarman olotilan ja tähän kun lisä-tään epävarmuus tulevaisuudesta, niin ”töissä ei ole kivaa”.

Työhyvinvointipuheet ja EES-kyselyt ovat vähän kuin poliisikuulustelut: niin pitkään kysellään kun tunnustat, että kivaa on ja hienosti menee.

Paperikone rättikoneeksiMuutosvastarinta on kehityksen jarru,

mutta nyt tuntuu, että homma on läh-tenyt lapasesta tai sitten yksinkertai-sesti järki ei enää riitä ymmärtämään. VTT Jyväskylä yhdessä Tampereen Yli-opiston ja Aalto-Yliopiston kanssa on kehittänyt sellulle uutta käyttöä. Inno-vaation myötä pystytään kehittämään väriä ja tekstiä vaihtavia vaatteita. Palo-turvallisia, sähköä ohjaavia ja kosteutta torjuvia tekstiilejä. Rakentamiseen ke-veitä rakennus- ja sisustusmateriaaleja, sairaalatarvikkeita ja syötäviä pakkauk-sia. Paperikoneen muuntamista tuot-tamaan kangasta on jo viety kokeilu-asteelle. Tulevaisuudessa popella pyö-riikin lankakerät ja rottakoneet muu-tetaan kangaspuiksi. ”Saattaa olla, että parin muuton jälkeen on olkapäät ki-peät, kun on loimet punaisena kangas-ta louskuttanut.”

Tässä tekoälykeskustelussa on nous-sut esille termi 3D-tulostus. Ihan mie-lenkiinnosta piti ottaa selvää, mitä se tarkoittaa. Tietoviikko-verkkouutiset kertoi tammikuun alussa, että Kalifor-niassa professori Behrokh Khoshnevis on kehittänyt 3D-tulostimen, jolla voi-daan tulostaa talo 24 tunnissa.

Tulostimeen laitetaan raaka-aineet sisään, Cad-ohjelmalla piirrät sopivan huushollin itsellesi ja painat ”enter”. Muista vaan olla varovainen, ettet pai-na naapurin tontilla tai ainakaan järin montaa kopiota!

Täytyykin tehdä aloite, että ei raken-neta kuivatuskonetta, vaan tehdään suuri 3D-tulostin Kymille. Sellutehtaal-ta vaan putki tulostimelle ja naapuriko-

neen operaattori voi lankakerien välis-sä älypuhelimeltaan tehdä 3D-tulostei-ta, vaikka pakkauslaatikoita kankaille.

Paperityöntekijä oli ETLA:n listalla si-jalla 132. Työntekijöitä on enää rei-lu 12800 ja todennäköisyys, että am-matti katoaa, on 74 %. Tämä tekoäly ei siis ole suuri uhka paperityöntekijälle, paine tulee markkinoilta ja tuottavuu-desta. Varmimmat ammatit listalla oli-vat psykologit, opetuksen erityistehtä-vät ja ravitsemusalan erikoisasiantunti-jat. Tähänkin on selitys. Ne joiden pää ei sekoa, tarvitsevat opastusta uuden opiskeluun. Ravintotottumuksetkin pi-tää muuttaa tulevaisuudessa, sillä tämä sukupolvi on tottunut tekemään leiväs-tä pa…kaa. Tulevaisuudessa sekin on toisin päin.

PARI LINKKIVINKKIÄ• Paperi ja Puu www.paperijapuu.fi/sellu-on-suomen-samppanjaa• Palkkatyöläinen www.sak.fi/luottamushenkiloille

Niin pitkään kysellään kun tunnustat, että kivaa on ja hienosti menee.

11Kolmoispaperi 1/2014

O li sunnuntai-ilta 27.7.1980 ja Mosko-van olympialaisis-sa alkamassa kihel-möivä miesten yk-

sikkösoudun 2000 metrin finaali. Il-tavuoro meneillään ja sellutehtaan kuitulinjalla 3-linjan ohjaamossa mus-tavalkoinen matka-tv viritetty kisatun-nelmaan. Mäntylinja oli myös viritetty laatuisaan tuotantoon, joten olosuh-teet Pertti Karppisen soudun seuraa-miselle olivat otolliset.

Kisan seuranta koki kuitenkin keskey-tyksen päivystävän insinöörin pyyhäl-täessä tupaan. Matkatelevisio sai yksi-selitteisen häädön sotilaallisella mah-tikäskyllä. Koska ”herran pelko on vii-sauden alku”, ei siinä muu auttanut kuin viedä televisio odottamaan myö-tämielisempiä katsomoita. Tyydyimme radion antiin, hyvin sielläkin Karppisen voitto selostettiin.

Myöhemmin syksyllä samainen sou-dun vihaajainssi saapui Kouvolaan Ci-nemaan elokuviin. Olin niihin aikoihin siellä lisätienesteissä ja nähtyäni hänet siellä seurueensa kanssa iski minuun kostonhalu. Menin kertomaan hänel-le, etten voisi laskea häntä kuviin, kun hän näyttää niin juopuneelta. Hetken ymmyrkäisiä suita ja silmiä katseltuani totesin vain vitsailevani.

Vasta myöhemmin hiipi tajuntaani epäilys, olinko ollut ihan täysipäinen moista kostoa tehdessäni. Voisin kär-siä työmaalla vastaiskuja nuppi turvok-sissa vaikka kuinka insinöörin niin ha-lutessa. Hän kuitenkin osoitti olevan-sa herrasmies eikä puuttunut tapah-tumiin millään tavalla. Mainittakoon vielä, että samainen inssi haki ja myös sai 100-vuotissäätiöltä apurahaa - mi-hinkäs muuhun kuin soutuharrastuk-seen.

Television katselu työpaikalla on ai-na ollut tunteita myllertävä juttu. Edel-lä oleva tarina ylettyy yli kolmen vuo-sikymmenen taakse, ja nykyisin vallal-la lienevät uudet kujeet. TV:n katselua taitaa olla mahdotonta kontrolloi-da työnantajan taholta, kun jokainen

työntekijä kantaa vastaanottimia kän-nyköissään.

Sitten muutama sana eläkejuhlista. Työssä ollessani vietettiin silloin tällöin läksiäisiä työntekijän jäädessä eläk-keelle. Myös työnantaja oli mukana juhlissa, ja sen edustaja kehua retoste-li työntekijän uhrautuvaa panosta yhti-ön menestyksen takaamisesta. Saattoi-pa työnantaja lahjoittaa pienen hopea-lautasen pois lähteville.

Käytäntö lienee muuttunut, kun eläk-keelle lähtijöitä ei enää ole. On vain put-keen työnnettäviä ja irtisanottavia. Piris-tävän poikkeuksen tarjosi Kymin Nikka-reitten joulujuhla eläkeläisille, missä saat-toi tavata entisiä työkavereita ja nauttia laadukkaista esityksistä kahvien kera.

KOVA LAKI KUITULINJALLA 1980 - KULTAMITALISOUTU JÄI NÄKEMÄTTÄTeksti JUKKA VARTIAINEN

Herran pelko on viisauden alku

Jukka Vartiainen on eläkkeellä oleva selluntekijä ja entinen Kolmoispaperi-lehden päätoimittaja.

12 Kolmoispaperi 1/2014 OMAKUVA

O len Mira Raussi ja toi-min PK 9:n hylsynsa-haajana kolmosvuo-rossa. Vappuna tulee 10 vuotta siitä, kun tu-

lin kesätöihin Kymille ja sille tielle jäin.

Kaikki alkoi siitä, kun ajelin Mörkölin-jaa pitkin ja katselin Kuusanniemen ha-kekasoja. Ajattelin, että jos tuonne pää-sisin töihin, voisin minäkin rakentaa it-selleni talon. Siitä se idea lähti. Aloin heti selvittää, mitä minun tarvitsee teh-dä, jotta sinne pääsisi. Otin selvää, mil-lainen koulutus tarvitsee olla ja hain ammattikouluun prosessi- ja laborato-riotekniikan peruslinjalle Anjalankos-kelle sekä Kuusankoskelle. Valmistuin Anjalankoskelta vuonna 1995.

Tunsin itse vanhaksi koululaiseksi, kun olin jo 24-vuotias aloittaessani koulun ja pojat olivat vasta peruskoulun päät-täneet. Suurimmaksi osaksi oltiin sitä mieltä, etten koskaan työskentele pa-peripuolella, vaan korkeintaan siivoo-jana. Olin eri mieltä. Päätin, että löytyy tehdas, johon pääsen töihin. Olen hen-kilökohtaisesti sitä mieltä, että mihin tavoittelee sata lasissa, niin sen viimein saavuttaa. Toki monta mutkaa oli mat-kassa niin kuin yleensä elämässä.

Valmistuttuani oli yhden vuoden työttömänä ja sitten vuonna 1996 pää-sin kesätöihin Voikkaalle. Sen jälkeen

pääsin Kymin ammattikouluun, jos-ta valmistuin vuonna 1997. Sain työs-kennellä Voikkaalla kahdeksan vuot-ta, kunnes PK 17 pysähtyi lopullisesti. Työskentelin pituusleikkurin apulaise-na, syöttäjänä sekä ajomiehenä. Tarvit-taessa olin hylsynsahauksessa sekä uu-destaanrullauksessa. Siitä ideasta, jon-ka Mörkölinjalla sain, meni sen toteu-tumiseen 11 vuotta. Sain talon, jossa sohva on juuri sillä paikalla, johon sen mielessäni kuvittelin. Aika on vierähtä-nyt yllättävän nopeasti. Pian tulen työs-kennelleeksi Kymillä 10 vuotta.

En uskonut löytäväni itseäni ammat-tiyhdistystoiminnasta osaston 19 tasa-arvosihteerinä. En ole pitänyt itseäni mitenkään ”yhdistysihmisenä”. Toki mi-nua on kiinnostanut aina, miten työn-tekijöiden oikeuksia voisi puolustaa. It-se haluaisin tasa-arvoista kohtelua sekä käytöstä kaikille. Tämä tasa-arvosihtee-rin virka oli yllätys. Olen aivan uusi kas-vo ammattiyhdistysasioissa, joita to-dellakin vasta opettelen.

Toivon kaikille suvaitsevaisuutta, eri-laisuuden hyväksymistä ja sitä, että ol-taisi joskus iloisia myös toisten puoles-ta. Jokaisella on joskus huono päivä ja työkaveri voi ärsyttää, mutta se on in-himillistä.

Teksti MIRA RAUSSI

Kuva PAAVO PESONEN

Mira Raussi toteutti pitkäaikaisen unelmansa, omakotitalon, määrätietoisella työllä ja

positiivisella asenteella.

Hei!

PÄÄTTÄVÄISYYDELLÄ

TAVOITTEESEEN

Päätin, että löytyy tehdas, johon pääsen töihin.

13Kolmoispaperi 1/2014

O saston 19 tasa-arvo-sihteeri oli kotvan ha-kusessa. Viimein sii-hen löytyi sopiva henkilö, Mira Raussi.

Hänet valittiin tammikuun alussa hoita-maan ammattiosastonsa tasa-arvoasi-oita. Miraa on aihe aina kiinnostanut. Hän ei laittanut järin paljoa kampoihin, vaikka hänet heti uutena osaston toi-mintaan tulleena hommaan nakitettiin.

Ensimmäisenä haasteena Miralla on

johdon ja henkilöstön yhteisen tasa-ar-vosuunnitelman päivittäminen vuosille 2014-2016. Minne lienee vanha kadon-nut? Mira on tehnyt tuotannossa olles-saan hyviä huomioita ja listannutkin niitä. Kaiken a ja o työyhteisössä hänen mielestään on, että kaikkia kohdeltaisi tasa-arvoisesti. Kenenkään ei tarvitse esittää kingiä porukassa. Miran mieles-tä tasa-arvoisuus on oikeudenmukais-ta arvostusta kaikkia töitä ja henkilöi-tä kohtaan. Jokaiseen työhön palkattu työntekijä on tärkeä ja ansaitsee arvos-tuksen.

Vaikka säästökuuri puree yhä, Mi-ran mielestä inhimillinen suhtautumi-nen toisiimme pitäisi muistaa. - Sääs-töjen myötä eräät työpisteet kuormit-tavat niissä työskenteleviä todella pal-jon. Työmäärä lisääntyy, kun tehtävät jaetaan aina uudelleen jäljelle jäävien kesken.

- Ei sitä voi näistä työpisteistä loput-tomiin porukkaa vähentää, Mira puus-kahtaa. Paljon on epäkohtia, joita tulisi muuttaa lähtien aina henkilöstön palk-kaamisesta hommiinsa. Kaikilla haluk-kailla pitää olla mahdollisuus edetä ja kehittyä uralla.

- Kun kiire kuormittaa henkilöstöä, al-kaa huumorintaju hiljalleen hälvetä. Stressin myötä käytös muuttuu, silloin kaikilla saattavat tasa-arvot unohtua, huomioi Mira.

Toki tasa-arvo on paljon muutakin kuin miesten ja naisten vastakkainaset-telua. Pakosta naisena tulee kuitenkin huomioitua, minkä verran naisia nyky-ään otetaan Kymille töihin.

- Jos ei enää ole mies- ja naispaikkoja, miksi ei oteta perinteisiin miesten töi-hin naisia, kun perinteisiin naisten töi-hin on naisten jäätyä pois otettu mie-hiä, ihmettelee Mira ja kysyy: anne-taanko kaikille samanlaiset mahdolli-suudet edetä halukkuutensa mukaan työhöntulovakanssilta ylöspäin?

Lähdetään yhdessä kehittämään tasa-arvoista kohtelua tehtaalla ja kuten Mi-ra toteaa, nyt ei ajeta tasa-arvoa pelkäs-tään naisten näkökulmasta, vaan ihan tasa-arvoisesti kaikkien puolesta pa-remman työyhteisön saavuttamiseksi.

- Ottakaa yhteyttä, jos huomaatte jon-kun jäävän heikommalle tai huomaatte tasa-arvon tökkivän, sanoo Mira.

KULTTUURI-APURAHAN HAKUAIKA MENEILLÄÄNJäsenet voivat hakea kulttuurihar-rastuksensa tueksi apurahaa Pa-periliitolta.

Apurahaa voivat hakea kaikki Paperi-liiton ammattiosastojen yksityiset jä-senet tai harrastajaryhmät. Hakemus mahdollisine liitteineen pitää lähettää 28.3.2014 mennessä Paperiliiton toi-mistoon.

Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä touko-kuussa 2014 ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoite-taan saajalle myös henkilökohtaisesti.Kulttuuriapurahan hakulomake löytyy Paperiliiton Internet-sivuilta kohdasta Jäsenasiat > Uutisia jäsenasioista

Lähetä hakemus 28.3.2014 mennessä osoitteella:Paperiliitto r.y.PL 32600531 Helsinki

Teksti ANRI MÄKYNEN

PÄÄTTÄVÄISYYDELLÄ

TAVOITTEESEENMIRA RAUSSI ON OSASTON 19 UUSI TASA-ARVOSIHTEERI

Päätin, että löytyy tehdas, johon pääsen töihin.

14 Kolmoispaperi 1/2014

N eljän naisen tiivisti yh-teen hitsautunut työ-ryhmä tekee selluteh-taan laboratoriossa mm. talteenottolaitok-

sen kalkista, meesasta, lipeästä ja män-työljystä erilaisia analyysejä. Kuitulinjan ja kuivauskoneen suunnalta naisia työl-listävät enimmäkseen laadunvalvonta ja mittariasentajien kanssa yhteistyös-sä tehtävät kalibroinnit. Laborassa on neljä tehtäväaluetta, joita kierrätetään kahden viikon jaksoissa. Koska jokai-nen osaa kaikki tehtävät, vapaapäivi-en ja lomien järjesteleminen on tähän asti sujunut hyvin. Liukuva työaika an-taa sopivasti joustoa, jos on omia asioi-ta hoidettavana.

- Yksi meistä on vuoron perään pa-perin laboratoriossa jauhamassa sel-lua. Jauhetusta sellusta tehdään mini-kokoisia arkkeja, joista mitataan mas-san ominaisuuksia, mm. vaaleus, veto-lujuus ja repäisylujuus, toteavat naiset. Kesälomakaudella paperitehtaan puo-

lelle ei kuitenkaan ehdi, kun omat työt on saatava tehdyksi.

Paperin ja sellun laboratorioilla on yh-teinen työnjohto. Työt sujuvat naisilta ammattitaidon tuomalla varmuudella. He kokevat olevansa varsin itseohjau-tuva tiimi, vaikka paperin ja sellun la-boratorion yhteinen työnjohto käykin työpisteessä päivittäin. Tilanne on nais-ten mielestä nyt hyvä, mutta joskus he ihmettelevät, miksi sellun laboratorio

liitettiin paperitehtaan teknisen asia-kaspalvelun organisaatioon.

Tehtaalla liikkumisessa on laboran työntekijöiden mukaan omat vaaran-sa. Laboratoriosta lähdettäessä soite-taan ensin valvomoon. Operaattorit kertovat, onko näytteenottoon turval-lista tulla.

- On tiedettävä, mitä tekee. Pusku-näytteen otto on esimerkki siitä, sano-vat naiset, jotka ovat jo tottuneet tiu-kentuneisiin suojainmääräyksiin ja ih-mettelevät mm. sitä, miten ovat joskus uskaltaneet kulkea tehdastiloissa ilman suojalaseja.

Sellun laboratorion tilat ovat van-hat, mutta kaikki tarpeelliset työväli-neet löytyvät. Työntekijät sanovat tot-tuneensa olosuhteisiin, mutta paikko-jen kohentaminen ei olisi pahitteeksi.

- Onneksi on ollut leuto talvi. Kovilla pakkasilla täällä työskennellään villata-kit päällä, sanovat naiset.

Henna Vanhalakalla on meneillään vaaleuksien mittaus.

Sellun laboratoriossa puhalletaan yhteen hiileen

Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN

15Kolmoispaperi 1/2014

O n mahdoton tehtävä laittaa vanha kuivaus-kone nykypäivän mit-tapuun mu-kaiseen riskit-

tömään kuntoon. Siihen tarvit-tavaa rahasummaa ei yhtiöstä löydy. Vaarat täytyy ”vain” tun-nistaa ja toimia niin, että riskit ovat mahdollisimman pienet. Näin voidaan välttää tapatur-mat ja vaaratilanteet vanhem-mallakin koneella työskennel-täessä, sanoo Pekka Huotari katsellessaan työpaikkaansa, Kymin vanhaa kuivauskonetta.

Haastava työympäristö olikin yksi syy, miksi Huotari

kiinnostui työsuojeluasioista. Jenkkikoneen pakkarina pit-kään työskenneltyään Huota-ri siirtyi Kuusanniemeen, ensin PK 9:n pituusleikkurin apumie-heksi ja vuonna 2006 kuivaus-koneelle paalauslinjan hoita-jaksi. Kauaa ei ehtinyt kulua, kun mies oli jo ehtinyt opetella kuivauskoneenhoitajan tehtä-vät, mikä työ jatkuu edelleen.

- Mikäs täällä on ollessa, kun on näin hyvä työporukka, toteavat Huotari ja työkaverit yhdestä suusta. Välillä her-moa kyllä kiristää, kun parhaat päivän-sä nähnyt kone ei pelaa.

- Konetta ajetaan näppituntumal-la. Tällaista tekniikkaa ei Kymillä taida muualla olla. Mittareita ei juuri ole ja

nekin vähät mitä on, tuntuvat olevan lähinnä suuntaa antavia, naureskelee Pekka Huotari, joka tuli muutama vuo-

si sitten, kun edellinen työsuojeluasia-mies jäi pois työelämästä, valituksi alu-eensa työsuojeluasiamieheksi.

Uusi pesti innosti Huotarin käymään työsuoje-

lun peruskurssin sekä jatkokurssin Kil-javan Opistolla. Myös työnantajan jär-

jestämä työsuojelukurssi tuli käytyä.- Kaikki kurssit olivat omalla tavallaan

hyviä. Työnantajan kurssissa oli tietys-ti enemmän työnantajan nä-kökulmaa, mutta ei haittaaval-la tavalla, sanoo vuoden 2014 alussa Kymin työntekijöiden toisena varatyösuojeluvaltuu-tettuna aloittanut Pekka Huo-tari. Hän uskoo, että työsuo-jeluasioissakin saavuttaa so-vittelemalla paremman lop-putuloksen kuin hyökkäävällä asenteella. Huotari myöntää kuitenkin tuskastuvansa jos-kus, kun asiat eivät etene hä-nen haluamallaan tavalla. Sil-loin voi tulla korotettua ääntä. Mm. tiedon kulku tuntuu ole-van ikuinen ongelma. Hyvää uuden varavaltuutetun mieles-tä on henkilökohtaisten suoja-välineiden saatavuus.

Vanhassa omakotitalossa

asuminen on Huotarin sano-jen mukaan hänen eniten ai-kaa vievin harrastuksensa. Re-monttia ja laajennusosaa on

vuosien varrella tehty Tähteessä sijait-sevaan kotiin. Kaikki vapaa-aika ei sen-tään kulu timpurin hommissa, vaan ai-kaa jää myös muuhun. Metsästys ja var-sinkin kalastus saavat Pekka Huotarin innostumaan. Kalastusreissut ovat vie-neet varavaltuutetun Norjan, Venäjän ja aina Kanadan kalavesille asti.

Vaarojen tunnistaminen on Pekka Huotarin mielestä erityisen tärkeää, kun työskennellään koneilla, jotka ovat täynnä vanhentunutta tekniikkaa ja silloin kun työympäristö on vieras.

Teksti ja kuva PAAVO PESONEN

HAASTAVA TYÖYMPÄRISTÖ VEI PEKKA HUOTARIN TYÖSUOJELUN PARIIN

Mikäs täällä on ollessa, kun on näin hyvä työporukka. Välillä hermoa kyllä kiristää, kun parhaat päivänsä nähnyt kone ei pelaa.

16 Kolmoispaperi 1/2014 50-vuotisjuhlat

Ohjelma: • keskustan koulun 3M- luokan esitys • viralliset onnittelupuheet• ravintoa ja virvokkeita• Impro-ryhmä• illalla esiintyy bändi ”TeaTime” • osaston toimitiloissa valokuvanäyttely

pidetään osaston työssäkäyville jäsenille Koskelassa perjantaina 11.4.2014 klo 17:00 alkaen.

Tervetuloa!

Ilmoittautuminen perjantaihin 28.3.2014 mennessäKati Tähdelle puhelimitse numeroon 050 304 4722 tai

sähköpostiosoitteeseen kati.tahti@upm.com

Kutsu avec

17Kolmoispaperi 1/2014

P ekka Pöysä jatkaa Pape-riliiton Kuusankosken osaston 19 vapaa-ajan-viettopaikka Uranpir-tin talonmiehenä vuon-

na 2014. Ammattiosasto tarvitsee kui-tenkin avustavia talonmiehiä, jotta työ ei sitoisi varsinaista talonmiestä liikaa. Avustava talonmies toimii työssään vii-kon jaksoissa, jotka alkavat ja päättyvät sunnuntaina. Talonmiespäivystys alkaa 26.5 ja päättyy 31.8.

Avustavan talonmiehen tehtäviin kuuluu yleisen järjestyksen

pitäminen Uranpirtillä, varauskirjan pito ja käyttömaksun perintä, joka ta-pahtuu pankkisiirtona. Yleisellä järjes-tyksenpidolla tarkoitetaan mm. alueen nurmikon leikkaamista, saunan siistey-

destä huolehtimista, polttopuuhuol-toa ja alueen portin avaamista aamui-sin ja sulkemista iltaisin. Lisäksi avus-tavan talonmiehen edellytetään osal-listuvan ainakin toiseen Pirtillä kaksi kertaa vuodessa pidettävistä talkoista (24.-25.5. ja 30.-31.8.) ja avustavan Pek-ka Pöysää mahdollisissa isommissa kor-jaustoimissa. Näihin tehtäviin avustava talonmies osallistuu oman ajankäyt-tönsä niin salliessa.

Toimiviikkonsa aikana avustavalla talonmiehellä on käytös-

sään vuonna 2012 remontoitu, hyväta-soinen talonmiehen hirsimökki. Mökis-sä on mm. keittiövarustus, kiinteät vuo-teet kahdelle henkilölle ja sohva, josta saa makuutilaa kahdelle. Puitteet tarjo-avat hyvät mahdollisuudet lomailuun,

johon tehtävien hoitamisen ohella jää aikaa hyvin. Tehtävää hoitavan avusta-van talonmiehen tulee olla ammatti-osaston 19 jäsen.

Tehtävien hoitaminen edellyttää pääasiallista oleilua alueel-

la, mutta käynti kotona ja kaupoilla on tietenkin mahdollista. Avustavalla ta-lonmiehellä on käytössään ammatti-osaston matkapuhelin, joten jatkuva paikan päällä olo ei ole tarpeen. Am-mattiosasto maksaa viikon ajalta kaksi kertaa edestakaisen kilometrikorvauk-sen kotipaikan ja Uranpirtin väliltä. Kor-vaus maksetaan verohallinnon vahvis-taman ohjeen mukaisesti.

Talonmiesviikkojen varaukset käynnistyvät välittömästi.

Avustava talonmies saa tasokkaan hirsimökin käyttöönsä talonmiesviikkonsa ajaksi.Lisätietoja ja ilmoittautumiset tehtävään: Tommi Braggepuh. 040 501 1082.

RYHDY AVUSTAVAKSI TALONMIEHEKSI URANPIRTILLESaat talonmiehen mökin käyttöösi viikoksi kerrallaan!

18 Kolmoispaperi 1/2014

Seistessäni Voikkaan Busi-nes Arean pääportilla ja kuunnellessani purettu-jen paperikoneiden kalse-aa hiljaisuutta voin kuiten-

kin ”yritysluettelotaulua” katsoessani todeta iloisena monen yrityksen pe-rustaneen työpisteitään alueelle. Kat-settani siirtäessäni sattuu silmiini van-han PK 18:n varaston seinää koristava sinivihreä logo: ”EARTHPAC”. Noin vuo-si sitten toimintansa alueella aloittanut yritys on jo ehtinyt hieman kasvaakin, sillä UPM-sopimuksen (5vuotta) lisäk-si syksyllä julkistettiin EARTHPAC Oy:n ja Stora Enson Inkeroisten kartonkiteh-taan välinen pakkauslavojen toimitus-sopimus.

Astuessani firman tiloihin veturikui-lun puoleisesta pikkuovesta huomaan töiden olevan täydessä käynnissä. Kan-sikone puksuttaa kohtuullista vauhtia

sekä kasauskonekin näyttäisi toimivan hyvällä pöhinällä. Ja kuuluupa korviini ”käsipuolelta” paineilmanaulapyssyjen tasainen pauke, kun tuotannon lisäyk-sen johdosta miehitykseltään kasvanut käsityövuoro valmistaa Inkeroisiin läh-teviä lavoja.

Kävellessäni taukotilan oven ohi kohti

pomon toimistoa huomaan sivusilmäl-lä kahvinkeittimen olevan tyhjä. Hy-myilen mielessäni, että seuraava kah-vinjuoja tulee kiroamaan: ”Taas o’ ku-kaan keittäny kahvia!?” Avatessani po-mon toimiston oven huomaan hänellä olevan melkoinen kasa papereita muu-tettavana työmääräimiksi, kululapuiksi, rahtikirjoiksi jne.

Jatkan kierrosta ja menen tarkastele-maan lähemmin kansikonetta. Paikal-le päästessäni huomaan koneenkäyt-täjän olevan ylätasanteella lisäämässä

nauloja koneeseen. Hänen alastuloaan odotellessa lisään itse muutaman väli-laudan vajaisiin välilautakasetteihin. Ja nyt Janne onkin jo päässyt lattiatasolle ja vaihdamme muutaman sanan.

Kasauskoneelta näyttäisi tänään tu-levan keskiverto- tai hieman korkeam-pi tulos. Koneella ei ole ollut ihmeelli-sempiä huoltoa vaativia ongelmia ja ohjaintaulussa oleva luku on nykyta-voitteiden mukainen. No, juuri kun sa-noin, joutuu Antti lähtemään pyyhkäi-semään purut erään valosilmän päältä, mutta homma jatkuu pian.

Nykäisen heijastin-toppatakin vets-karin kiinni ja painun varaston ”kyl-mälle puolelle” haistelemaan kuulumi-sia. Trukkikuski Miksu ei juurikaan eh-di juttelemaan, sillä hänellä on ohjaa-mo täynnä käsiä ja kädet täynnä töitä, sillä kuten sanottu, kasauskone tekee

PALLET MILL, VOIKKAA Täällä Jaro Mäkynen, Voikkaa! Tapahtumien ytimessä.

Hymyilen mielessäni, että seuraava kahvinjuoja tulee kiroamaan: ”Taas o’ kukaan keittäny kahvia!?”

19Kolmoispaperi 1/2014

TYÖTTÖMYYSTURVA MUUTTUILisäpäiväoikeuden ikäraja nousi vuodella Oikeus lisäpäiviin on henkilöllä, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy.Työttömyysturva muuttui 1.1.2014 siten, että lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi vuodella. Oikeus lisäpäiviin on henkilöllä, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vä-hintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Säädöstä sovelletaan vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneisiin.60 vuotta täyttäneillä on oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttö-myyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi. Voimaantulo 1.1.2017.60 vuotta täyttäneillä työssäoloehtoon luetaan myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoi-miston järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa. Voimaantulo 1.1.2014.

62-vuotiaana vanhuuseläkkeelle?Vuosina 1950-1954 syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, jos hän täyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäis-aika täyttyy. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina 1955-1956 syntyneellä henkilöllä on oikeus lisäpäiviin, jos hän täyttää 60 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Lisäk-si edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.Työttömyysturvalain mukaisilla lisäpäivillä olevalla henkilöllä on oikeus työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen 62 vuoden iässä. Pitkäaikaistyöttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä.

hyvää tahtia ja rukkikuskin tehtävä on hoitaa lavat eteenpäin. Lisäksi näyttäi-si juuri täyteen lastattu auto lähtevän kohti tehdasta. ”Nyt voi taas keskittyä tuotantopuolellekin”, toteaa Miksu ja kurvaa vikkelästi eteenpäin.

Nippusahalle mennessäni huomaan, että ketjua taidetaan olla terottamassa,

kun kerran sahuria eikä ketjua näy pai-kallaan, mutta eipä ihan tulipalokiire taida täällä ollakaan, sillä sahattuja nip-puja näyttää olevan runsaasti valmiina.

Painuessani varaston päädystä ulos ja ihastellessani vielä hetken aikaisem-min mainitsemaani logoa tulee mielee-

ni humoristinen ajatus: ”Toivottavas-ti ei olla häiritty paperitehtaan kummi-tuksia.” Nopeasti kuitenkin vakavoidun, esitän myös meidän firman tulevai-suutta koskevan hartaan toivomuksen paperiteollisuuden nykyisen jalansijan tukevoitumisesta sekä perinteikkään toimialan säilymisestä Kymenlaaksossa.

Nimi ”Earthpac” komeilee seinässä Voikkaanyritysalueella. Tuotantolinja syytääerikokoisia kuormalavoja asiakkailleen.

20 Kolmoispaperi 1/2014

I lmoittaudu henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäi-senä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi, vaikka sinulla ei esimerkiksi olisikaan oikeutta heti etuuteen.

Työttömyysetuuden saaminen edellyttää aina, et-tä olet koko työttömyyden ajan työnhakijana työ- ja elin-keinotoimistossa riippumatta siitä, oletko kokonaan työtön, lomautettu vai teetkö osa-aikatyötä. Sinun tulee myös myö-hemmin muistaa aina uusia työnhakusi niiden ohjeiden mu-kaan, jotka työvoimaviranomaiset sinulle antavat.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle sinua koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Lausunto si-too työttömyyskassaa. Lausunnossa todetaan, et-tei estettä etuuden maksamiselle ole tai siinä asetetaan sinulle ansiopäivärahan osalta este-edellytysten vallitessa (esimerkiksi jos on itse eronnut ilman hyväksyttävää syytä työstään) ns. rangaistuskarenssi.

Karenssi on tilanteesta riippuen 15, 30, 60 tai 90 päivän pituinen. Tä-nä aikana oikeutta työttö-

myyspäivärahaan ei ole paitsi työllistymistä edistävien pal-veluiden ajalta.

Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomak-kein ja jaksoin. Lomakkeita saa ilmoittautumiskäynnin yh-teydessä työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa lomak-keen Paperiliiton Internet-sivuilta kohdasta Työttömyyskas-sa > Päivärahat > Jos joudut työttömäksi-tekstin kohta loma-kesalkusta Ansiopäivärahaa työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta haetaan hakemusjaksoittain ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa. Kuitenkin, jos vuorotteluvapaa pidetään eri jaksois-

sa, hae uuden jakson alkaessa korvausta vuorottelu-korvauslomakkeella ilman liitteitä. Kun olo-

suhteissa tapahtuu muutos, siitä on il-moitettava erikseen työttömyyskas-

salle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Muutosten ilmoittamatta jättämi-nen saattaa johtaa takaisinperintä-

toimenpiteisiin ja hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraa-

muksiin.

JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI

Kuva PIXHILL.COM

21Kolmoispaperi 1/2014

Käytännön toimenpiteitäTyöttömäksi/lomautetuksi joutuneen on ilmoittaudut-

tava työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon työn-hakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivä-nä. Työnhaun voi aloittaa kätevästi verkossa osoittees-sa www.te-palvelut.fi. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työn-haku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopal-velun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot.

Toimi näin:Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa

http://www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/?kieli=fi

Täytä ja lähetä tarvittavat tiedot. Työnhakusi on voimassa tietojen lähettämisestä 14 päivää.

Seuraavaksi TE-toimisto arvioi kanssasi tilannettasi ja siihen parhaiten sopivia palveluja. TE-toimisto antaa myös työvoi-mapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kela:lle oi-keudestasi työttömyysetuuteen. TE-toimistot ovat järjestä-neet asioinnin eri tavoin. Tarkista Paikalliset TE-palvelut -si-vulta (http://toimistot.te-palvelut.fi/), miten sinun tulee toi-mia jatkaaksesi asiointia.

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona työnha-ku on voimassa. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullis-ta henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamal-la henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon.

Hakemuksen lähettäminen kassaan:Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa

työttömyyskassalle liitteineen kahden viikon työttömyyden/lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys tai lomautus alkaa kes-keltä viikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden viikon päähän sunnuntaihin.

Hakemuksen voi lähettää sähköisesti Paperityöväen työttö-myyskassan sähköisen eAsioinnin kautta tai sen voi postittaa. Hakemuksia saa TE-toimistoista tai sen voi tulostaa internet-sivuiltamme kohdasta lomakkeet. Seuraava hakemus lähete-tään neljältä kalenteriviikolta (maanantaista sunnuntaihin) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei olisi vielä antanut pää-töstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa hae-taan aina jälkikäteen hakujakson täytyttyä ja sitä makse-taan vain kolme kuukautta jälkikäteen.

Jatkohakemukset täytetään ja lähetetään joko neljän ka-lenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. No-pein ja turvallisin tapa on lähettää jatkohakemus Paperityö-väen työttömyyskassan eAsioinnin kautta, mutta jatkohake-mukset voi myös postittaa. Saat uuden täytettävän jatkoha-kemuksen jokaisen maksun yhteydessä kotiin.

Sähköisesti lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus, koska postin kulkuun kuluu vähintään pari päivää.

Ansiopäivärahat eivät aina ole nostettavissa heti maksu-päivän aamusta. Tämä johtuu yhteiseen euromaksualuee-seen (SEPA) siirtymisestä. Ansiopäivärahat ovat kuitenkin ti-lillä maksupäivänä.

Osan kuukaudesta lomautetut jäsenet täyttävät jatkoha-kemukset aina kalenterikuukauden jaksoissa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla haettavan kuukauden ajalle kohdistuva palkkalaskelma.

Jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujakson, voi hakemuksen lähettää alle neljän viikon tai kuukauden ajalta. Hakemukseen ilmoitetaan syy, miksi päivärahan hake-minen päättyy.

Ansiopäivärahaa maksetaan vain kolme kuukautta jälkikä-teen, joten hakemuksen (myös jatkohakemus) on aina oltava työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa ensimmäi-sestä maksettavasta päivästä.

JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI

PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN

ANSIOPÄIVÄRAHAN MAKSAMINENAnsiopäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja

perjantai. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivältä (lisäpäiviin oikeutetut ovat poikkeus, katso Paperilii-ton Internet-sivuilta kohta päivärahan uudelleen määritte-ly). Enimmäisaika alkaa alusta sen jälkeen, kun jäsen on täyt-

tänyt uudestaan 26 viikon työssäoloehdon. Päivärahaa ei kui-tenkaan määritellä uudestaan, jos päivärahakauden enim-mäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamisesta ja edellisestä määrityksestä.

22 Kolmoispaperi 1/2014 TAPAHTUMIA

Kilpailu käydään ns. kaiken kalan kisana.Kisaan ilmoittautuminen alkaa Uranpirtillä klo 8:00.Kisassa on hyvät palkinnot.

Sarjat:• miehet• naiset• perheenjäsenet• eläkeläiset• ammattiosastojen välinen kisa

Jos et halua kalastaa, voit nauttia ulkoilusta ja Uranpirtin pitopöydän runsaasta tarjoilusta.

PAPERILIITON MOTORISTIEN IX KOKOONTUMISAJOTPaperiliiton motoristitapahtuma järjestetään 13.-15.6.2014 Varkaudessa Tilaisuuden majoitus- ja tapahtumapaikkana on Kylpylähotelli Kuntoranta

Paperiliiton kuusankoskelaisten osastojen ilmoittautumisia ottaa vastaan Jani Honkanen. Ilmoittautua voit sähköpostilla osoitteessa jani.honkanen1@outlook.com tai puhelimitse numeroon 045 672 3223. Ilmoittaudu 30.4.2014 mennessä.

Ammattiosastot 19 ja 85 kustantavat motoristeilleen tapahtuman osanottomaksun ja majoituskulut. Muista kustannuksista vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen on sitova. Jos ilmoittautunut peruu lähtönsä ilman pätevää syytä ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen, on hän velvollinen korvaamaan peruutuksesta aiheutuneet kulut (osallistumismaksu ja huonekulut).

Tapahtuman ohjelmasta tiedotetaan lisää sen tarkennuttua.Majoitustilaa on varattu rajoitetusti, joten toimi ajoissa.

PAPERILIITON KUUSANKOSKELAISTEN AMMATTIOSASTOJEN 19 JA 85 PILKKIKISAKilpailu käydään lauantaina 15.3.2014 klo 9:00 – 13:00 Urajärvellä.

23Kolmoispaperi 1/2014Kuvat PIXHILL.COM

PAPERILIITON KUUSANKOSKEN OSASTON 19 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUSKokous pidetään18.3.2014 klo 17:00 alkaen ammattiosastojen toimitalolla Koskelankuja 3:ssa. • Käsitellään ammattiosaston sääntöjen 14§:n mukaiset asiat, mm. - esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös - päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä - käsitellään muut ajankohtaiset ja osaston jäsenten esittämät asiat

• Paperiliiton edustajan puheenvuoro (työsuojelusihteeri Hannu Ulenius) • UPM Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun puheenvuoro• Pääluottamusmiesten puheenvuorot

Ennen kokousta kahvitarjoilu

VAIN OSALLISTUMALLA VOIT VAIKUTTAA!

Seuraavan lehden aineistopäivä on 30.4.2014

Kansikuvat 1/2014: Pääkuva: Sellun laboratorion naiset Riia Hämäläinen, Henna Vanhalakka, Tarja Luoranen ja Helena Vehkjärvi poseeraavat. Pikkukuva: Uranpirtin päärakennus kevätauringossa.

Palautetta lehden uudesta ilmeestä sekä juttuvinkkejä otetaan vastaan puhelimitse numerossa 040 868 2708 ja sähköpostiosoitteessa paavo.pesonen@upm.com

Uudet kirjoittajat ovat tervetulleita lehden tekoon.

Töiden vastaanotto Kuusankoski (05) 752 0220

Töiden vastaanotto Kouvola (05) 544 5620

PART OF THE

GROUP

Mainosbuumi Oy, Laturinkatu 9, 45130 KouvolaPuh. (05) 3713 777, www.mainosbuumi.fi