TYÖEHTOSOPIMUS 2014 – 2017 · Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjär-jestöt...

VIESTINNÄN KESKUSLIITON

ja

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITON

välinen

JAKAJIAkoskeva

TYÖEHTOSOPIMUS2014 – 2017

SOVELTAMISOHJEINEEN

Sopimus on voimassa1.10.2014–31.1.2017

2

SISÄLLYSLUETTELO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS ........................................................................................ 4 HYVÄ NEUVOTTELUTAPA .................................................................................................................. 5

1. SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO 1.1 Sopimuksen soveltamisala ........................................................................................................... 8 1.2 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen .................................................................................. 8 1.3 Sopimuksen sitovuus ..................................................................................................................... 8 1.4 Sopimuksen valvontavelvollisuus .................................................................................................. 8

2. TYÖSUHDE 2.1 Työsopimuksen solminen (Ylte) ..................................................................................................... 10 2.2 Työnjohto-oikeus ja järjestäytymisoikeus ..................................................................................... 10 2.3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen ................................................................................................ 10 3. TYÖAIKA 3.1 Työaikajärjestelmä ......................................................................................................................... 12 3.2 Jakoaika ......................................................................................................................................... 12 3.3 Piirimittaus ..................................................................................................................................... 12 3.4 Vapaapäivät ................................................................................................................................... 12 3.5 Poikkeuksellinen jakelu ................................................................................................................. 13 3.6 Jakajan estyminen ......................................................................................................................... 13 3.7 Lisä- ja ylityö ................................................................................................................................... 13 3.8 Viikoittainen vapaa-aika ................................................................................................................. 13 3.9 Päiväjakelu ...................................................................................................................................... 13

4. PALKAT JA PALKANMAKSU 4.1 Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisät ......................................................................................... 16 4.2 Yötyölisä .......................................................................................................................................... 16 4.3 Jakelun laajuus .............................................................................................................................. 16 4.4 Harjaantumislisä ............................................................................................................................ 16 4.5 Vieraalla piirillä työskentely ........................................................................................................... 16 4.6 Varallaolo ........................................................................................................................................ 17 4.7 Perehdyttämislisä .......................................................................................................................... 17 4.8 Jakokirjan kunnossapito ............................................................................................................... 17 4.9 Työnantajan omaisuuden säilyttäminen ...................................................................................... 17 4.10 Kuljetusvälinekorvaus ................................................................................................................... 17 4.11 Lehtien puuttumisesta aiheutuva korvaus .................................................................................. 17 4.12 Raportointi ..................................................................................................................................... 17 4.13 Palkanmaksu ................................................................................................................................. 17 4.14 Jakelun estyminen ......................................................................................................................... 18 4.15 Ylivoimainen este ........................................................................................................................... 18 4.16 Palkalliset poissaolot ..................................................................................................................... 18 4.17 Sunnuntaityö .................................................................................................................................. 18 4.18 Korvausten taannehtivuus ............................................................................................................ 18

5. VUOSILOMA JA TALVILOMA 5.1 Vuosiloma ....................................................................................................................................... 22 5.2 Talviloma ........................................................................................................................................ 23 5.3 Lomakorvaukset ............................................................................................................................ 24

3

6. SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT 6.1 Lääkärissäkäynti ............................................................................................................................ 26 6.2 Silmälääkärin palkkio .................................................................................................................... 27 6.3 Sairausajan palkka (Ylte) .............................................................................................................. 27 6.4 Äitiys- ja isyysvapaa (Ylte) .............................................................................................................. 27 6.5 Sairausvakuutuskorvaukset (Ylte) ................................................................................................ 28 6.6 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte) ................................................................................................. 28

7. MUUT MÄÄRÄYKSET 7.1 Kantolaukut, avaimet ja varalehdet ............................................................................................. 30 7.2 Järjestö- ja luottamustehtävät ...................................................................................................... 30 7.3 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys (Ylte) .......................................................................................... 30 7.4 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät (Ylte) .................... 30 7.5 Kertausharjoitukset (Ylte) ............................................................................................................. 31 7.6 Ryhmähenkivakuutus (Ylte) .......................................................................................................... 31 7.7 Turvavälineet .................................................................................................................................. 31

8. NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA 8.1 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte) ................................................................................................. 34 8.2 Paikallinen sopiminen ................................................................................................................... 34 8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys ....................................................................................................... 34 8.4 Erimielisyyksien käsittely .............................................................................................................. 35 8.5 Välimiesoikeus ............................................................................................................................... 35 8.6 Työrauha ......................................................................................................................................... 35

9. YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (Ylte) ............................................................... 38

10. SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA (Ylte) .................................................. 40

11. LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ............................................................................................................... 45

12. KOULUTUSSOPIMUS (Ylte) ................................................................................................................. 49

13. TYÖSUOJELUSOPIMUS (Ylte) ............................................................................................................. 51 14. JAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO ........................................................................ 53

15. HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI (Ylte) ............................................... 57

16. MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (Ylte) ...................................................................... 58

17. TYÖSOPIMUSMALLI .............................................................................................................................. 60

18. TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA ....................................................................................................... 62

Asiahakemisto ................................................................................................................................................ 66

4

Liitot ovat sopineet työehtosopimuksen tarkoitukseksi seuraavaa:

Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus on liittojen välinen sopimus ehdois-ta, joita yrityksessä on työsopimuksissa ja työsuhteissa noudatettava.

Yrityksen menestyminen, henkilöstön kehittyvät työehdot sekä työrauha ovat työehtosopimustoiminnan peruslähtökohtia.

Liitot pyrkivät työehtosopimustoiminnassaan edistämään sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta olennaisia ja tärkeitä tavoitteita, joitten mukaisesti yrityksissä:

• kyetään kannattavasti harjoittamaan toimintaa asiakkaita palvelemalla, mikä on edellytyksenä kilpailukykyisille työehdoille ja työsuhdeturvalle,

• kyetään tarjoamaan yritysten palveluksessa olevalle henkilöstölle mahdolli-suudet kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan ja siten lisätä vastuutaan ja motivaatiotaan yrityksen ja työn jatkuvuuden turvaamiseksi,

• voidaan hyödyntää yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä käyttämällä koko organisaation osaaminen ja resurssit,

• voidaan yhteistyössä edistää tuottavuutta ja kannattavuutta sekä luoda tuottavuuden kohottamiseen tähtäävä, motivoiva palkkaus- ja palkkiojärjes-telmä.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN TARKOITUS

5

Luottamusta lisäävän neuvottelukulttuurin edellytyksiä:

• Neuvotteluosapuolet ovat tasa-arvoisia. Tavoitteena on yhteisymmärryksen saavuttaminen.

• Neuvotteluosapuolten erilaiset edut tunnustetaan ja yhteistyö perustuu keski-näiseen kunnioitukseen.

• Neuvottelun kohteena olevista asioista tiedotetaan ajoissa ja seikkaperäises-ti. Tavoiteltavan ratkaisun tarpeellisuus, vaikutukset ja vaihtoehdot selvitetään yhdessä.

• Neuvottelutavat perustuvat avoimuuteen, rehellisyyteen ja asioihin perehtymi-seen.

• Neuvottelut työehtosopimuksen tulkintaa koskevissa kysymyksissä käydään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Muissa asioissa aluksi sovitaan neuvottelujärjestys sekä todetaan osapuolet ja neuvottelijoiden val-tuudet.

• Neuvottelut käydään joutuisasti aiheetonta hätäilyä tai viivyttelyä välttäen.

• Neuvottelutulos kirjataan riittävän tarkasti ja mahdollisimman ymmärrettäväs-ti myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi.

• Mikäli työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa neuvottelussa jäädään eri-mielisiksi, kirjataan osapuolten kannat perusteluineen aina yhteiseen muisti-oon.

Liittojen neuvotteluyhteistyössä toteutetaan lisäksi seuraavia periaatteita:

• Tulkinnanvaraisessa tapauksessa ei sitouduta ennakolta yhden osapuolen kantaan.

• Liitot pyrkivät sopimusten tulkitsijoina objektiiviseen neuvotteluratkaisuun, joka sisältää selkeät perustelut.

HYVÄ NEUVOTTELUTAPA

7

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

1.1 Sopimuksen soveltamisala 1.2 Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen 1.3 Sopimuksen sitovuus 1.4 Sopimuksen valvontavelvollisuus

8

1.1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämä työehtosopimus koskee Viestinnän Keskuslii-ton jäsenyritysten palveluksessa olevia jakajia ja hei-dän työehtojaan.

Työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluu sano-malehtien varhaisjakelun ohessa kaikkien osoit-teellisten ja osoitteettomien lähetysten jakaminen, lukuun ottamatta yleispalveluun kuuluvia postilähe-tyksiä.

1.2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO JA IRTISANOMINEN

1. Tämä sopimus on voimassa 1.10.2014-31.1.2017. Sopimuskausi jakautuu kahteen jaksoon, joista en-simmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016 ja toinen 1.8.2016–31.1.2017. Voimassaolo jatkuu senkin jäl-keen vuoden kerrallaan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjär-jestöt tarkastelevat kesäkuussa 2015 yleistä ta-loudellista tilannetta, rakenteellisen uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Selvitys-työssä käytetään tarvittaessa ulkopuolista tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuo-lisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmark-kinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koske-van palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta.

Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjes-töjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyy-teen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat tämän sopimuksen sopijaosapuolet kolmatta sopimus-vuotta koskevan palkantarkastuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja si-ten, että ratkaisu yritys- ja toimipaikkakohtaiset erot huomioiden vahvistaa vientisektoriin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen 31.3.2016 mennessä, päättyy sopimus 31.7.2016.

2. Jos sopimus irtisanotaan, on vastapuolelle annet-tava täydelliset muutosehdotukset viimeistään 14 päivää ennen sopimuksen päättymistä, jos työehto-sopimusta halutaan jatkaa.

3. Tätä työehtosopimusta on allekirjoitettu kappale kummallekin sopijapuolelle.

4. Osapuolet voivat sopimuskauden aikana esittää neuvotteluja kysymyksistä, jotka toimialan kehitys ja osapuolten tarpeet huomioon ottaen on tarkoituk-senmukaista ratkaista varsinaisten työehtosopimus-neuvottelujen ajankohdasta riippumatta.

1.3 SOPIMUKSEN SITOVUUS

1. Sopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden re-kisteröityjä jäsenyhdistyksiä sekä työnantajia ja työn-tekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet näiden sidottujen liittojen tai yhdistysten jäseniä.

2. Työnantajain ja työntekijäin on noudatettava sopi-muksen soveltamisalalla toistensa kanssa tehtävis-sä työsopimuksissa ja yleensä työsuhteissa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

3. Liitot ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäsenyhdistykset ja jäsenet jätä tämän sopi-muksen määräyksiä noudattamatta.

4. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan edellä olevia neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä sekä velvoittamaan jäsenensäkin noudattamaan niitä ja kaikkia niihin perustuvia päätöksiä.

1.4 SOPIMUKSEN VALVONTAVELVOLLISUUS

1. Työehtosopimukseen osalliset liitot vastaavat sii-tä, että niiden jäsenet soveltavat työehtosopimuksen määräyksiä yhteisesti sovitulla tavalla oikein.

2. Mikäli työehtosopimusta ei ole sovellettu oikein eikä virhettä heti korjata, kun se on tullut liiton tie-toon, katsotaan liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuutensa.

Huomautus: Määräys koskee asioita, joista varsinai-nen työehtosopimus sisältää riidattoman ja selvän normin tai joista on yhteiset soveltamisohjeet.

1 LUKU

SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLO

9

2 LUKU

TYÖSUHDE

2.1 Työsopimuksen solmiminen (Ylte) 2.2 Työnjohto-oikeus ja järjestäytymisoikeus 2.3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen

10

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN (Ylte)

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnan-tajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä mää-räaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perustel-tua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa-olevina. (TSL 1:3 §)

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on sopi-musalan luottamusmiehelle/yhdysmiehelle annetta-va selvitys uudistamisen perusteista.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloit-tamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työn-tekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pitui-seksi. (TSL 1:4 §)

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaises-sa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. (TSL 1:4 §)

4. Työsuhteen alussa annetaan selvitys sovelletta-vasta työehtosopimuksesta sekä luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmästä.

Pöytäkirjamerkintä 1:Kun työnantaja sopii määräaikaisista työsuhteista tai koeajoista, niistä on syytä tiedottaa sopimusalueen luottamusmiehelle/yhdysmiehelle. Näin vältetään tulkinnanvaraisten tilanteiden syntyminen.

Pöytäkirjamerkintä 2:Mikäli yrityksen työtiloihin ja/tai yrityksen omista-milla laitteilla työskentelemään otetaan yrityksen henkilökuntaan kuulumaton työntekijä, on asiasta neuvoteltava luottamusmiehen/yhdysmiehen kans-sa ja selvitettävä kyseisen työskentelyn periaatteet ja tarve.

2.2 TYÖNJOHTO-OIKEUS JA JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS

1. Työnantajalla ja hänen edustajallaan on oikeus johtaa työtä, ja työntekijä on velvollinen suoritta-maan ne hänen työsopimuksensa edellyttämät teh-tävät, jotka hänelle annetaan.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin louk-kaamaton.

2.3 TYÖSUHTEEN EHTOJEN MUUTTAMINEN

2.3.1 Jakopiirin muutokset

Työnantajalla on oikeus välttämättömiksi osoittautu-neisiin jakopiirien muutoksiin, jolloin suoritetaan näi-den piirien osalta palkkatarkistukset. Laajennuksista ja supistuksista neuvotellaan ja pyritään sopimaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai-sesti.

Soveltamisohje (Ylte)Työsuhteen ehtojen, kuten esimerkiksi työtehtävien ja työaikojen muuttamisesta, on määräyksiä joissa-kin alan työehtosopimuksissa. Yhteistoimintasopi-mus määrittää muutostilanteisiin liittyvät neuvottelu-velvoitteet.

Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla. Yksi-puolinen työsuhteen ehtojen muuttaminen on mah-dollista asioissa, jotka kuuluvat työnantajan työnjoh-to-oikeuteen. Työsopimuksessa sovitun olennaisen työsuhteen ehdon muuttaminen vaatii irtisanomis-perusteen, ellei muuttamisesta voida sopia.

Työsopimuksessa tai työlainsäädännössä määritel-tyjä vähimmäisehtoja ei voida sopimuksella alittaa.

2 LUKU

TYÖSUHDE

11

3 LUKU

TYÖAIKA

3.1 Työaikajärjestelmä 3.2 Jakoaika 3.3 Piirimittaus 3.4 Vapaapäivät 3.5 Poikkeuksellinen jakelu 3.6 Jakajan estyminen 3.7 Lisä- ja ylityö 3.8 Viikoittainen vapaa-aika 3.9 Päiväjakelu

12

3.1 TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ

1. Jakajalla on kuusi peräkkäistä työvuoroa, joita seuraa kaksi vapaapäivää (6+2).

2. Paikallisesti voidaan sopia myös muista työaika-järjestelmistä ja niiden käyttöön ottamisesta rinnak-kainkin yrityksessä.

3.2 JAKOAIKA

Työnantaja ilmoittaa työntekijälle jakelun alkamis-ajan ja sen ajan mihin mennessä lehdet on normaa-lioloissa jaettava. Näiden välistä aikaa kutsutaan jakoajaksi.

3.3 PIIRIMITTAUS

1. Palkanmaksun perusteena on piiriaika, joka mää-ritetään ensisijaisesti standardiaikajärjestelmällä. Standardiaikajärjestelmän normeista sovitaan pai-kallisesti luottamusmiehen kanssa. Piirimittauksen perusnormeja ovat piirin pohja-aika ja kappalekoh-tainen käsittelyaika.

2. Jakeluyritysten on siirryttävä standardiaikajärjes-telmän soveltamiseen piirimittauksessa, ellei paikal-lisesti luottamusmiehen kanssa ole toisin sovittu tai sovita.

3. Jakajalla ja työnantajalla on oikeus vaatia standar-diaikajärjestelmällä määritetyn piiriajan tarkastamis-ta kellottamalla. Jos piirin olosuhteisiin ei ole tullut muutoksia, kellotusta voidaan vaatia enintään ker-ran vuodessa. Kellotus on suoritettava kohtuullises-sa ajassa vaatimuksen esittämisestä. Uusi piiriaika ja sen mukainen palkka tulevat voimaan kellotuksen vaatimispäivästä lukien.

4. Jakajalla ja jakajan luottamusmiehellä on oikeus olla mukana lehdenjakoon käytettävän työajan tar-kastustilaisuudessa. Luottamusmiehelle korvataan ansionmenetys. Työnantaja ilmoittaa kellotuksesta jakajalle ja jakajan luottamusmiehelle.

SoveltamisohjeStandardiaikaan siirtymisen perusteena on palkka-uksen oikeudenmukaisuuden parantaminen: samas-ta työstä maksetaan sama palkka.

Standardiaikajärjestelmässä mitataan kahta normia:

1) Piirin pohja-aika sisältää kulkemisen piirillä ilman toimenpiteitä.2) Kappalekohtainen käsittelyaika sisältää lehden ja muiden jaettavien tuotteiden käsittelyyn liittyvät toimenpiteet (kappalekohtaiset aloitustoimenpiteet, jättö sekä lopetustoimenpiteet).

Eri työvaiheiden vaatima aika määritetään tutkimus- ja kokemusperäisesti. Yksittäisen tekijän muuttues-sa piiriaika voidaan tarkistaa ilman koko piirin mit-taamista.

Kaikki työhön kuuluvat toimenpiteet sisältyvät joko piirin pohja-aikaan tai kappalekohtaiseen käsittely-aikaan. Aloittamis- ja lopettamistyöt voidaan mita-ta omana kokonaisuutena, jolloin kappalekohtaista vaikutusta ei ole aloittamis- ja lopettamistyön osalta välttämätöntä selvittää. Paikallisilla sopijapuolilla on sopimisvapaus muistakin käytettävistä normeista.

3.4 VAPAAPÄIVÄT

1. Säännöllinen työvuoro voidaan sijoittaa kaikille päiville lukuun ottamatta uudenvuoden aaton, pää-siäislauantain, juhannusaaton ja jouluaaton jälkeisiä päiviä, joille säännöllisen työvuoron sijoittaminen on mahdollista, jos lehtiyrityksessä on sovittu kyseisen päivän lehden tekemisestä.

2. Arkipyhinä työskentelystä sekä pitkäperjantain jäl-keisenä lauantaina työskentelystä maksetaan sun-nuntaityökorotus.

3. Joulu- ja juhannusaattona työskentelystä makse-taan sunnuntaityökorotus 1.1.2012 lukien.

3.5 POIKKEUKSELLINEN JAKELU

Jakelu voidaan toteuttaa piirejä yhdistämällä, jos kaikki jakelussa olevat lehdet eivät ilmesty.

3.6 JAKAJAN ESTYMINEN

Jos jakaja on estynyt tekemästä työtään, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä työnantajalle. Jakajan on toimitettava jakokirja ja avaimet työnantajalle tai il-moitettava, mistä ne voidaan noutaa.

3 LUKU

TYÖAIKA

13

3.7 LISÄ- JA YLITYÖ

1. Työ, joka tehdään sovitun säännöllisen työvuoron lisäksi, on lisätyötä. Siitä maksetaan palkka piiripalk-kana tai henkilökohtaisen tuntipalkan mukaan.

2. Työ on vuorokautista ylityötä, kun päivittäisten to-dellisten työtuntien määrä ylittää kahdeksan tuntia tai viikoittaista ylityötä silloin kun työskennellään viikkovapaan aikana ja 40 tunnin viikkotyöaika on täyttynyt.

3. Ylityö korvataan työaikalain määräysten mukaises-ti.

3.8 VIIKOITTAINEN VAPAA-AIKA

1. Jos todellinen säännöllinen työaika vuorokaudes-sa on enintään kolme tuntia, erillistä viikkolepoa ei ole pakko järjestää.

2. Viikkolepo perustuu työaikalakiin. Voimassa ole-va laki edellyttää, että työntekijälle on annettava sunnuntain yhteydessä, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuo-rokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

3. Viikkolevosta voidaan työaikalain mukaan poike-ta, jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hä-nen vapaa-aikanaan. Mikäli työntekijä on työsken-nellyt viikkoleponsa aikana, on hänelle korvattava menetetty viikoittainen vapaa-aika. Tämä tapahtuu lyhentämällä työntekijän säännöllistä työaikaa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaansa. Työaikaa on lyhennettävä viimeis-tään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemises-tä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella viikoittaisen vapaa-ajan menetys voidaan korvata myös rahana. Korvauksen suuruus tuntia kohden on samansuuruinen kuin ylityökorvauksen perusosa. Rahakorvaus ei vaikuta työntekijän oikeuteen saada työstä mahdollisesti myös yli- tai sunnuntaityökorva-us, mikäli viikoittaisena vapaa-aikana tehty työ on ollut samalla yli- tai sunnuntaityötä.

3.9 PÄIVÄJAKELU

1. Päiväjakelulla tarkoitetaan kello 06.00 jälkeen alkavaa jakelua. Päiväjakelua koskevia säännöksiä sovelletaan myös jakotyöhön, joka alkaa ennen kello 06.00 välittömästi varhaisjakelukierroksen jälkeen.

2. Päiväjakelu on jakajalle vapaaehtoista ja siihen vaaditaan aina jakajan suostumus.

3. Jos päiväjakelu yhdistetään varhaisjakeluun, voi jakajan todellisten työtuntien määrä ylittää 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ilman, että kyseessä on ylityö. Työajan tulee kuitenkin tasoittua keskimää-rin enintään 8 tuntiin päivässä ja 40 tuntiin viikossa enintään 4 viikon ajanjakson aikana. Tasoittumisjak-son pituudesta voidaan paikallisesti sopia toisin.

4. Työnantajan tulee laatia työajan tasoittumisjär-jestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu 40 tuntiin.

15

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

4.1 Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisät 4.2 Yötyölisä 4.3 Jakelun laajuus 4.4 Harjaantumislisä 4.5 Vieraalla piirillä työskentely 4.6 Varallaolo 4.7 Perehdyttämislisä 4.8 Jakokirjan kunnossapito 4.9 Työnantajan omaisuuden säilyttäminen 4.10 Kuljetusvälinekorvaus 4.11 Lehtien puuttumisesta aiheutuva korvaus 4.12 Raportointi 4.13 Palkanmaksu 4.14 Jakelun estyminen 4.15 Ylivoimainen este 4.16 Palkalliset poissaolot 4.17 Sunnuntaityö 4.18 Korvausten taannehtivuus

16

4.1 VÄHIMMÄISPALKAT JA PALVELUSVUOSILISÄT

Vähimmäispalkat ja palvelusvuosilisä määräytyvät seuraavan taulukon mukaisesti:

JAKAJIEN VÄHIMMÄISTUNTIPALKATpalvelusvuosilisällä korotettuina 1.10.2014

Työsuhteen pituus 0<1v 1v<5v 5v<8v 8v<11v 11v<

7-päiväinen lehti 8,63 9,20 9,45 9,67 9,91

6-päiväinen tai harvemmin ilmestyvä lehti 8,55 9,11 9,35 9,58 9,81

PALKANKOROTUKSET 1.2.2015

Henkilökohtaisia tuntipalkkoja korotetaan 12 sentillä 1.2.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukau-den alusta.

Vähimmäispalkat 1.2.2015

Vähimmäispalkkoja korotetaan 12 senttiä kutakin.

Jakajien vähimmäistuntipalkat palvelusvuosilisällä korotettuina 1.2.2015 tai lähinnä sitä alkavan pal-kanmaksukauden alusta.


7-päiväinen lehti 8,75 9,32 9,57 9,79 10,03


PALKANKOROTUKSET 1.2.2016


Vähimmäispalkat 1.2.2016


Jakajien vähimmäistuntipalkat palvelusvuosilisällä korotettuina 1.2.2016 tai lähinnä sitä alkavan pal-kanmaksukauden alusta.


7-päiväinen lehti 8,79 9,36 9,61 9,83 10,07


4.2 YÖTYÖLISÄ

1. Yötyölisänä maksetaan kello 00.00-06.00 tehtä-viltä tunneilta 65 senttiä.

2. Yötyölisää ei makseta päiväjakelusta, vaikka päi-väjakelu alkaisi ennen kello 06.00 välittömästi var-haisjakelukierroksen jälkeen.

3. Yötyölisä maksetaan koko varhaisjakelukierroksen ajalta, vaikka kierros päättyisi kello 06.00 jälkeen.

4.3 JAKELUN LAAJUUS

1. Otettaessa standardiaikajärjestelmä käyttöön so-vitaan siitä, mitkä tuotteet sisältyvät sovittuun stan-dardiaikaan. Samalla todetaan, mikä on lehden nor-maali sivumäärien vaihteluväli sopimushetkellä.

2. Sellaisille lähetyksille, jotka ylittävät standardissa olevan työn, määritellään kappalekohtainen käsitte-lyaika. Kyseisiä tuotteita varten on mahdollista sopia myös kappalekorvauksesta.

3. Standardiaikaan sisältyvien tuotteiden palkkape-rusteet on ilmoitettava jakajalle.

4. Lisäjakeluista on ilmoitettava jakajalle viimeistään edellisenä päivänä ennen lisäjakelua.

4 LUKU

PALKAT JA PALKANMAKSU

17

5. Liite-, peittojakelu- ja viikonlopputilausten kor-vaamisesta sovitaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa.

SoveltamisohjeStandardin ulkopuolinen jakelutyö arvioidaan sen mukaan, mikä sen vaikutus on jakamiseen kuluvaan aikaan. Tällöin esimerkiksi painotyön materiaali tai sen muoto saattaa hidastaa jakelua vaikean käsitel-tävyytensä vuoksi ja on sen vuoksi erikseen korvat-tava.

Kun jotakin tuotetta varten on sovittu kappalekoh-tainen aika, samaa kappalekohtaista aikaa voidaan noudattaa samanlaisten tuotteiden osalta. Jos kap-palekohtaista aikaa ei saada sovittua, se määrite-tään mittauksella.

4.4 HARJAANTUMISLISÄ

Uudessa työsuhteessa aloittavalla jakajalla, joka työs-kentelee ensimmäistä kertaa yksin omalla piirillään, on oikeus saada ensimmäisenä päivänä 20 %:n suu-ruinen lisä, joka lasketaan vähimmäistuntipalkasta. Lisä voidaan jakaa yhdelle tai useammalle päivälle työnantajan päätöksellä. Korvaamisesta voidaan pai-kallisesti sopia toisin.

4.5 VIERAALLA PIIRILLÄ TYÖSKENTELY

4.5.1 Vieraan piirin lisä

Jakajalla, joka työskentelee vieraalla piirillä, on oi-keus saada ensimmäisenä päivänä 40 % suuruinen vieraan piirin lisä, joka lasketaan jakajan henkilö-kohtaisesta tuntipalkasta. Piiriä pidetään vieraana, jos jakaja ei ole työskennellyt sillä vuoden sisällä. Paikallisesti voidaan sopia korvauksen jakamisesta useammalle päivälle.

SoveltamisohjeJakaja ja työnantaja selvittävät yhdessä milloin on kyse vieraalla piirillä työskentelystä. Palkanmaksun oikea-aikaisuuden varmistamiseksi jakajan on ilmoi-tettava palkanlaskentaan oikeudestaan vieraan pii-rin lisään. Paikallisesti voidaan sopia, että vieraan piirin lisä maksetaan jälkikäteen työilmoituksen tai vastaavan perusteella.

Vieraan piirin lisä maksetaan jakajalle siitä riippu-matta, missä roolissa hän työskentelee piirillä (va-paapäivänvuorottaja, varajakaja, sijainen tai ns. heit-topiirin jakaja).

4.5.2 Ansiotakuu

1. Vakituisena vapaapäivänvuorottajana 13.11.2007 työskentelevän jakajan ansiotaso ei saa laskea sen johdosta, että erillisestä vapaapäivänvuorottajan lisästä luovutaan (ansiotakuu). Jakajalla on oikeus joko vieraan piirin lisään tai ansiotakuuseen.

2. Ellei toisin paikallisesti työnantajan ja luottamus-miehen välillä sovita, ansiotakuu toteutetaan muut-tamalla vakiintunut vapaapäivänvuorottajanlisä pii-rikohtaisesti laskettavaksi euromääräiseksi eräksi, jota maksetaan niin kauan kuin olosuhteet (=vaki-tuisen vapaapäivänvuorottamisen työmäärä) pysyvät ennallaan.

3. Jakajalla on oikeus halutessaan siirtyä ansiota-kuusta vieraan piirin lisän soveltamisen piiriin. Ansio-takuun piirissä olevaan jakajaan sovelletaan vieraan piirin lisää koskevaa määräystä vasta sitten kun hän on siirtynyt kokonaan pois ansiotakuun soveltami-sesta.

4.6 VARALLAOLO

1. Varajakaja päivystää sovittavalla tavalla satun-naisten poissaolojen varalta ja jakaa poissaolevan jakajan piirit.

2. Varajakajalle maksetaan yrityskohtaisesti sovitta-va korvaus varallaolosta.

3. Jos varajakaja joutuu hakemaan avaimet ja jako-kirjan vakinaiselta jakajalta, jakajalle korvataan käy-tetty aika ja kustannukset.

4.7 PEREHDYTTÄMISLISÄ

1. Jakajalle, joka perehdyttää yrityksen palvelukses-sa aloittavaa uutta jakajaa tehtäväänsä, maksetaan enintään kahden päivän perehdyttämisjaksolta pe-rehdyttämislisää 168 senttiä tunnilta.

4.8 JAKOKIRJAN KUNNOSSAPITO

1. Jakokirjaan tehtävät päivitykset otetaan huomioon standardiaikajärjestelmän mukaisesti päivittäisessä työajassa.

2. Työajan ulkopuolella tapahtuvasta jakokirjan kun-nostamisesta maksetaan työhön käytettyä aikaa vas-taava palkka. Työ tehdään työnantajan määräykses-tä tai yhteisestä sopimuksesta.

18

4.9 TYÖNANTAJAN OMAISUUDEN SÄILYTTÄMINEN

Jakajalle, joka on velvollinen säilyttämään työnan-tajalle kuuluvaa omaisuutta kodissaan, maksetaan kerran puolessa vuodessa puolen päivän palkka.

4.10 KULJETUSVÄLINEKORVAUS

Jakajalle maksetaan korvauksena 12 senttiä työtun-nilta silloin, kun jakaja joutuu käyttämään omaa kul-jetusvälinettään työssään.

4.11 LEHTIEN PUUTTUMISESTA AIHEUTUVA KORVAUS

Jakajalle korvataan erikseen lehtien puuttumisesta aiheutunut lisätyöaika ja -kustannukset.

4.12 RAPORTOINTI

Jakaja on velvollinen käyttämään työnantajan rapor-tointimenetelmiä. Otettaessa käyttöön uusia rapor-tointimenetelmiä niistä on etukäteen paikallisesti neuvoteltava ja pyrittävä sopimaan luottamusmie-hen kanssa.

4.13 PALKANMAKSU

1. Palkkakausi on kaksi viikkoa sunnuntaista lauan-taihin. Palkanlaskentaa varten varataan työnantajal-le enintään viisi työpäivää.

2. Palkkakautta ja palkanlaskenta-aikaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa paikallisella sopimuk-sella tai työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuk-sella.

3. Työntekijälle maksettavaan palkkaan liitetään palkkaselvitys, josta käy ilmi palkan koostumus. Tar-kempi selvitys annetaan tarvittaessa palkkakirjanpi-don perusteella erikseen sitä vaadittaessa.

4.14 JAKELUN ESTYMINEN

1. Jakelun estymisellä tarkoitetaan sitä, että lehdet eivät ole jakajan käytettävissä jakoajan alkaessa.

2. Jakelun estyessä jakajalle maksetaan odotusajan korvausta kultakin alkavalta kuuden minuutin jaksol-ta sovitun tuntipalkan mukaan. Jakajan on pyrittävä

suorittamaan jakelu loppuun jakelun estymistilan-teessakin. Jakajalle maksetaan tällöin odotusajan korvaus ja kyseisen päivän palkka.

3. Jos jakaja joutuu keskeyttämään jakelun paina-vasta syystä (esimerkiksi toisen työn alkaminen), jakajalla on oikeus saada päiväpalkka ilman odotus-ajan korvausta. Jakajalla on työnantajan pyynnöstä velvollisuus esittää syyn olemassaolo.

4. Jos jakelua ei ole voitu esteen vuoksi lainkaan aloittaa jakoaikana, eikä jakaja voi sitä painavasta syystä aloittaa myöhemmin, jakajalla on oikeus päi-väpalkkaan ilman odotusajan korvausta.

5. Työnantajalla on oikeus teettää muutakin kuin ja-kotyötä odotusaikana.

4.15 YLIVOIMAINEN ESTE

1. Milloin työntekijä työpaikkaa kohdanneen tuli-palon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riip-pumattoman esteen (esimerkiksi työsulku) takia ei ole voinut suorittaa työtään, työntekijällä on oikeus saada esteen aikana palkkansa enintään kahdelta viikolta.

2. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolis-ta riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitse-mältä päivältä.

3. Ylivoimaista esteestä johtuvan lomautuksen sat-tuessa työntekijällä on halutessaan oikeus pitää eri perusteella määräytyviä palkallisia vapaapäiviä, ku-ten esimerkiksi vuosi- ja talvilomapäiviä, ylityön vaih-tovapaita tai työajan lyhennysvapaita.

4.16 PALKALLISET POISSAOLOT

1. Avioliittoon vihkimispäivä, parisuhteen rekiste-röintipäivä, 50- ja 60-vuotispäivät, läheisen omaisen kuolin- ja hautauspäivä sekä asevelvollisuuskutsun-taan osallistumiseksi tarpeellinen aika annetaan työntekijälle vapaaksi palkkaa vähentämättä.

2. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- tai avopuolisoa, lapsia ja ottolapsia sekä vanhempia sil-loin, kun on kysymys kuolinpäivästä. Isovanhemmat, veljet ja sisaret sekä aviopuolison vanhemmat kat-sotaan myös läheisiksi omaisiksi silloin, kun on kysy-

19

mys hautauspäivästä.

3. Työntekijällä on halutessaan oikeus pitää vaihto-ehtoisesti vapaana yllä olevien päivien jälkeinen päi-vä.

4.17 SUNNUNTAITYÖ

1. Työaikalain mukaisesti sunnuntaina tai arkipyhä-nä tehdystä työstä maksetaan kullekin työtunnille sunnuntaityökorotuksena 100 prosentilla korotettu palkka.

2. Säännöllistä sunnuntaityötä suorittavalle työnte-kijälle maksetaan sunnuntaityökorotus yhtä monelta sunnuntaivuorolta kuin niitä sisältyy palkalliseen sai-rausaikaan.

4.18 KORVAUSTEN TAANNEHTIVUUS

Korvausten taannehtivuudesta on liittojen välillä yk-sittäistapauksissa todettu seuraavaa:

1. Selvissä työehtosopimuksen tai lakien minimieh-tojen alituksissa virhe on korjattava lakien mukais-ten vanhentumisaikojen puitteissa niin pitkältä ajalta kuin se on sattunut.

2. Tulkinnanvaraisissa asioissa virhe on korjattava siitä ajankohdasta lukien, kun asia on esitetty työn-antajalle, elleivät liitot toisin sovi.

3. Jos asia on niin tulkinnanvarainen, etteivät liitot ole voineet välittömästi antaa ohjetta oikeasta me-nettelytavasta, liitot ovat sopineet erikseen, mistä lukien oikaisu suoritetaan. Käytännössä tällaiset ta-paukset ovat harvoin esiintyviä erikoistapauksia.

Palkkasaatavien vanhentumisajat erillisten lakien mukaan:

Työsopimuslaki (55/2001)

Työsopimuslain (13 luvun 9 §) mukaan palkkasaata-va vanhenee työsuhteen kestäessä viidessä vuodes-sa saatavan erääntymisestä.Työsuhteen päättyessä saatava raukeaa, ellei kan-netta nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten työsuhteen kestäessä.

Työaikalaki (605/1996)

Työaikalain (38 §) mukaan oikeus sunnuntai-, yli- ja viikkolepokorvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus ko. palkkasaatavaan syntyi.

Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Vuosilomalaki (62/2005)

Vuosilomalain (34 §) mukaan oikeus vuosilomapalk-kaan tai -korvaukseen vanhenee kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, joka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorva-us maksettava. Sama vanhentumisaika koske loma-palkankorotusta.

Työsuhteen päättyessä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

21

5 LUKU

VUOSILOMA JA TALVILOMA

5.1 Vuosiloma 5.2 Talviloma 5.3 Lomakorvaukset

22

lain 7 §:n mukaan.

5.1.2 Vuosiloman antaminen

1. Vuosiloman antamisessa noudatetaan vuosiloma-lakia, ellei jäljempänä toisin mainita.

Vuosiloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana (vuosilomakausi).

Vuosiloma on haluttaessa annettava ensisijaisesti yhdenjaksoisena.

Vuosilomien ajankohtaa työpaikalla määriteltäessä on otettava huomioon työtilanteen edellytykset sekä henkilökunnan mielipiteet.

Vuosilomaa ei tule määrätä alkavaksi työntekijän va-paapäivänä eikä sijoittumaan päällekkäin tiedossa olevan kertausharjoituksen kanssa. Vuosilomaa ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta mää-rätä annettavaksi työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi.

Vuosiloman ajankohdasta on työnantajan ilmoitet-tava työntekijälle kirjallisesti mikäli mahdollista kuu-kautta, mutta kuitenkin vähintään kahta viikkoa en-nen loman tai sen osan alkamista. Vain keskinäisellä sopimuksella voidaan loman ajankohtaa muuttaa kahden viikon ilmoitusajan jälkeen.

Lomaan sisältyviksi vuosilomapäiviksi luetaan kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu-, juhannus- ja uudenvuoden aatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Muut vapaa-päivät, esimerkiksi arkilauantait, luetaan lomapäivik-si. Täysi lomaviikko on siten yleensä 6-päiväinen.

Vuosilomien ajankohtaa määriteltäessä työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. On vältettävä tilannet-ta, jossa loma toistuvasti määrätään samaan ajan-kohtaan vastoin työntekijän tahtoa.

2. Työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuk-sella vuosiloma voidaan- antaa muunakin aikana kuin vuosilomakautena,- jakaa osiin sekä- antaa säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta.

5.1 VUOSILOMA

5.1.1 Vuosiloman määräytyminen

Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaisesti.

Lain mukaan vuosilomaa ansaitaan 1.4.–31.3. väli-senä aikana (lomanmääräytymisvuosi).

Työntekijä ansaitsee kaksi (2) lomapäivää jokaisel-ta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työ-suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt vähintään vuoden, työntekijä on ansainnut vuosilomaa kaksi ja puoli (2,5) päivää kul-takin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Jos loman kokonaispituutta laskettaessa lomapäivi-en luvuksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylöspäin.

Työsuhteen vuoden kestoedellytyksen tulee täyttyä kunkin lomakautta edeltävän lomanmääräytymis-vuoden loppuun mennessä tai lomakorvausta mak-settaessa ennen työsuhteen päättymistä.

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää.

Jos osa-aikatyötä tekevä työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalente-rikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jona aikana työntekijälle on ker-tynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. 35 tunnin sääntö on toissijainen 14 päivän sääntöön verrattuna.

Se, kumman ansaintasäännön piiriin työntekijä kuu-luu, ratkaistaan lähtökohtaisesti työsopimuksen pe-rusteella.

Ansaintaperusteita ei sovelleta rinnakkain. Jos työ-suhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken loman-määräytymisvuoden, sovelletaan uutta järjestelmää siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jota työso-pimuksen muutos koskee.

Työssäolon veroiset päivät määräytyvät vuosiloma-

5 LUKU

VUOSILOMA JA TALVILOMA

23

Lakisääteisen vuosiloman siirtäminen työky-vyttömyystilanteissa

Lakisääteisen vuosiloman siirtämisessä nouda-tetaan työkyvyttömyystilanteissa vuosilomalakia.(Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)

5.1.3 Vuosilomapalkka

1. Vuosilomapalkka on yhdeksän (9) prosenttia vuo-silomapalkan perusteena olevasta ansiosta, kun työ-suhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt alle vuoden ja 11,5 prosenttia kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt vähintään vuoden.

2. Lomapalkan laskennassa noudatetaan vuosiloma-lain prosenttiperusteista lomapalkkaa koskevia mää-räyksiä, ellei jäljempänä toisin määrätä.

SoveltamisohjeVuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan kuuluu työssäoloajan palkka lisineen, työehtosopi-muksen mukaisten palkallisten vapaapäivien palkka enintään vuosilomalain 7 §:ssä säädetyltä ajalta, sunnuntaityökorotus sekä talviloma-ajan palkka. La-kiin perustuvia lisiä, kuten lisätyö-, ylityö-, hätätyö- ja varallaolokorvauksia ei oteta huomioon.

Palkkaan lisätään laskennallinen erä vuosilomalain 12 §:n 2 momentin mukaisesti. Keskimääräinen viik-kotyöaika voidaan sopia määräytyväksi palkanmak-samisen kannalta tarkoituksenmukaisen ajanjakson perusteella.

5.1.4 Lomapalkan korotus

1. Työntekijällä on oikeus vuosilomapalkan yhteydes-sä maksettavaan lomapalkan korotukseen, joka on 50 % loma-ajan palkasta.

2. Paikallisesti voidaan sopia lomapalkan korotuksen- maksamisajankohdan siirtämisestä,- maksamisen tasaamisesta sekä- vaihtamisesta vapaaseen.

3. Mikäli yrityksessä on irtisanomissuojasopimuksen mukainen peruste työvoiman vähentämiselle, paikal-lisesti voidaan sopia, että lomapalkan korotusta ei makseta.

5.2 TALVILOMA

5.2.1 Talviloman määräytyminen

Yötyötä tekevä jakaja ansaitsee yhden (1) ja päivä-työtä tekevä jakaja puoli (1/2) talvilomapäivää jokai-selta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta työ-suhteensa alusta lukien.

5.2.2 Talviloman antaminen

1. Talviloma annetaan 1.10.-30.4. välisenä aikana (talvilomakausi). Loman ansaitsemiskausi ja anta-miskausi menevät osin päällekkäin, joten talviloma annetaan usein etukäteen olettaen, että työsuhde jatkuu 31.3. saakka.

2. Talviloma annetaan yhdenjaksoisena, ellei jakami-sesta sovita työnantajan ja työntekijän välillä. Ennen loman ajankohdan määräämistä työntekijälle tai hä-nen edustajalleen on varattava tilaisuus esittää mie-lipiteensä loman ajankohdasta. Talvilomasta ilmoite-taan työntekijälle kuten vuosilomasta.

3. Talviloma voidaan paikallisesti sopien antaa muu-nakin kuin työehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaa osiin ja vaihtaa vastaavaan rahakorvaukseen.

5.2.3 Talvilomapalkka

1. Yötyötä tekevän jakajan talvilomapalkka on neljä ja puoli (4,5) prosenttia edellisen lomanmääräytymis-vuoden työssäoloajan palkasta. Päivätyötä tekevän jakajan talvilomapalkka on kaksi ja yksi neljäsosa (2,25) prosenttia edellisen lomanmääräytymisvuo-den työssäoloajan palkasta.

SoveltamisohjePalkkapohja määräytyy kohdan 5.1.3 soveltamisoh-jeen mukaisesti.

2. Työsuhteen ensimmäiseltä ja toiselta talvilomal-ta talviloma-ajan palkka lasketaan käyttäen lomaa edeltävien 13 täyden palkanmaksukauden palkkaa tai jos työsuhde on kestänyt lyhyemmän ajan, koko työsuhteen täysien palkanmaksukausien palkkaa.

5.2.4 Muut määräykset

1. Talviloman osalta noudatetaan soveltuvin osin vuosilomaa koskevia määräyksiä. Talvilomapalkalle ei kuitenkaan makseta lomapalkan korotusta.

24

5.3 LOMAKORVAUKSET

5.3.1 Lomakorvaus työsuhteen aikana (vuosi-lomalain 16 §)

1. Jakajalle, joka ei ole ansainnut vuosilomaa, mutta on kuitenkin ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä, maksetaan lomakorvauksena yhdeksän (9) prosenttia hänelle edellisen lomanmääräytymisvuo-den aikana maksetusta tai maksettavaksi eräänty-neestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Mikäli työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin-tään yhden vuoden, maksetaan lomakorvausta 11,5 prosenttia.

2. Vuosilomakorvaukselle maksetaan työehtosopi-muksen mukainen lomapalkan korotus.

3. Jakajalle, joka ei ole ansainnut talvilomaa, mutta on kuitenkin ollut lomanmääräytymisvuoden aikana työssä, maksetaan talvilomapalkan korvauksena neljä (4) prosenttia yötyötä tekeville ja kaksi (2) pro-senttia päivätyötä tekeville jakajille.

4. Jakajalle maksetaan yhteensä lomakorvausta, sen korotusta ja talvilomakorvausta seuraavan taulukon osoittama prosenttimäärä ensimmäisessä kappa-leessa tarkoitetusta palkasta:

Työsuhde Työsuhde alle 1 v yli 1 vPäivätyö 15,50 19,25Yö- ja vuorotyö 17,50 21,25

5. Työsuhteen jatkuessa vuosi- ja talviloman sijasta suoritettava lomakorvaus on maksettava viimeistään vuosilomalain mukaisen lomakauden päättyessä.

5.3.2 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

1. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus vuosilomakorvaukseen ja lomapalkan korotukseen. Korvaus maksetaan siltä ajalta, jolta hän ei siihen mennessä ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

2. Työntekijällä on työsuhteen päättyessä oikeus pi-tämättömän talviloman korvaukseen. Mikäli työnte-kijälle on annettu talvilomaa etukäteen, lopputilistä

voidaan vähentää se osuus talvilomapalkasta, jota hän ei vielä ollut työsuhteensa perusteella ehtinyt ansaita.

25

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

6.1 Lääkärissäkäynti (Ylte) 6.2 Silmälääkärin palkkio 6.3 Sairausajan palkka (Ylte) 6.4 Äitiys- ja isyysvapaa (Ylte) 6.5 Sairausvakuutuskorvaukset (Ylte) 6.6 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte)

26

6.1 LÄÄKÄRISSÄKÄYNTI

6.1.1 Sairaudesta ilmoittaminen

Työntekijän tulee ilmoittaa työkyvyttömyydestä johtu-vasta poissaolosta työnantajalle ensi tilassa.

6.1.2 Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä

1. Työntekijän on pääsääntöisesti hankittava lää-käriltä sairaudesta ja sen aiheuttamasta työkyvyt-tömyydestä todistus, joka toimitetaan työnantajalle viivytyksettä. Pääsäännöstä poikkeaminen todetaan työpaikan yleisohjeissa tai tapauskohtaisesti erik-seen sovittaessa.

2. Työnantaja korvaa työkyvyttömyystodistuksen enintään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman lääkärinpalkkioita koskevan taksan määräisenä. Työntekijä antaa työnantajalle valtakirjan sairasva-kuutuksen nojalla maksettavan korvauksen nosta-mista varten.

3. Terveydenhoitajan lääkäriltä saamiensa valtuuk-sien puitteissa kirjoittama työkyvyttömyystodistus korvaa lääkärintodistuksen, kun kysymyksessä on tavanomainen vilustumissairaus tai epidemia.

4. Työnantaja voi erityisistä syistä edellyttää, että työntekijä hankkii työpaikan lääkäriltä tai muulta työnantajan hyväksymältä lääkäriltä työkyvyttömyys-todistuksen. Tällöin työnantaja korvaa työkyvyttö-myystodistuksesta ja lääkärinpalkkiosta aiheutuvan kustannuksen.

6.1.3 Lääkärissäkäynti

6.1.3.1 Yleistä

Lääkärissäkäynnit tulee ajoittaa työajan ulkopuolelle. Poikkeuksellisesti lääkärin puoleen voi kääntyä työ-aikana, mikäli vamman tai sairauden äkillisyys vaatii sitä tai lääkärissäkäyntiä ei voida ilman kohtuutonta haittaa sijoittaa työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai hoitopalveluja ei paikkakunnalla ole saatavissa työ-ajan ulkopuolella.Lääkärissäkäynti tulee suorittaa tarpeetonta työajan menetystä välttäen ja siitä on ilmoitettava työnanta-jalle niin pian kuin mahdollista.

6.1.3.2 Työpaikkaterveydenhuolto

Mikäli työnantaja on järjestänyt työpaikkatervey-denhoidon, muun kuin työnantajan nimeämän lää-kärin puoleen kääntymiseen vaaditaan perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. sairauden äkillisyys, sairaus estää matkustamisen tai se, että työkyvyt-tömyystodistuksen hankkiminen tulee työntekijälle taloudellisesti raskaaksi työnantajan korvausvelvolli-suuden ulkopuolelle jäävien tutkimusten suorittami-sen vuoksi.

6.1.4 Ansionmenetyksen korvaaminen lääkärissäkäynnin ajalta

1. Ansionmenetys korvataan:- kun lääkärissäkäynti on tarpeen työnantajan vaatiman lääkärintodistuksen hankkimiseksi,- lääkärissäkäynnin yhteydessä todetaan sairaus tai vamma, joka edellyttää sairaus- lomaa tai hoitotoimenpiteitä,- kun työntekijä tulee työvuoronsa aikana työkyvyttömäksi äkillisen sairauden vuoksi ja sairaus vaatii työvuoron aikana tapahtuvaa lääkärissäkäyntiä (esim. äkillinen silmä- ja hammassairaus),- fysikaalisen hoidon ajalta, mikäli työnan- tajan nimeämä lääkäri on määrännyt työn-- tekijän työkyvyn säilymiseksi välttämättö- mään fysikaaliseen hoitoon eikä hoitopalveluja ole saatavissa työajan ulkopuolella,- laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, mikäli tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja liittyvät osana sellaiseen lääkärissäkäyn- tiin, josta työnantaja suorittaa ansionmenetyksen korvauksen tai tutkimuksen laatu edellyttää tutkimuksen suorittamista lääkä- rin määräämänä ajankohtana.

2. Ansionmenetystä ei korvata:- terveydentilan kontrolloimiseksi tapahtuvien lääkärintarkastusten ajalta,- jo todetun sairauden tai vamman hoitamisen tai sen kehityksen seuraamisen vuoksi tapahtuvien uusiutuvien lääkärissä- käyntien ajalta,- tavanomaisen hammashoidon ajalta,- tavanomaisen näön kontrolloimiseksi tapahtuvan silmälääkärissäkäynnin ajalta,- fysikaalisen hoidon ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu),

6 LUKU

SAIRAUS- JA PERHEVAPAAT

27

Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti

1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuodenTäysi palkka 40 pv:n ajanjaksolta

1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuottaTäysi palkka 75 pv:n ajanjaksolta

5 vuotta tai kauemminTäysi palkka 105 päivän ajanjaksolta.

Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työnteki-jällä on oikeus saada puolet täydestä palkasta sai-rastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäi-vän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

2. Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausai-ka on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joil-ta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yh-deksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuu-tuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.

3. Samalla tavoin maksetaan palkka myös silloin, kun viranomainen on kieltänyt työntekijää tartunta-tautilain (583/86) säännösten perusteella saapu-masta työhön.

6.4 ÄITIYS- JA ISYYSVAPAA (Ylte)

1. Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka kol-melta kuukaudelta. Palkan maksamisen edellytykse-nä on, että työntekijä noudattaa sairausvakuutuslain äitiysrahan nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä.

2. Työntekijän/toimihenkilön adoptoidessa alle 7-vuo-tiaan lapsen tai ottaessa kasvattilapsen annetaan hänelle palkallista vapaata kolme kuukautta. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että hän noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. Palkka maksetaan tavanomaisina palkanmaksupäivinä. Työntekijällä on lisäksi oikeus saada palkatonta vapaata adoption yh-teydessä siten, että adoptiovapaan pituudeksi tulee enintään 12 kuukautta. Vapaata voi pitää kerrallaan

- laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta (poikkeus 1. kohdassa mainittu).

Huomautus: Mikäli lääkäripalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella, voidaan palkan vähentämisen sijasta sopia lääkärissäkäynnin vuoksi menetetyn työajan tekemisestä takaisin.

6.1.5 Lakisääteiset lääkärintarkastukset ja joukkotarkastukset

6.1.5.1 Lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen lakisäätei-sen lääkärintarkastuksen ajalta sekä välttämättö-mät matkakustannukset.

2. Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aika-na, maksetaan hänelle korvauksena ylimääräisistä kuluista sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahaa vastaava summa.

3. Vieraalla paikkakunnalla suoritettavan lakisäätei-sen lääkärintarkastuksen ajalta maksetaan työehto-sopimuksen edellytyksin päiväraha.

6.1.5.2 Joukko- ja ikäkausitarkastukset

Mikäli työntekijä ei voi pyynnöstään huolimatta osal-listua terveysviranomaisten järjestämään joukko- tai ikäkausitarkastukseen työajan ulkopuolella, tarkas-tuksen ajalta maksetaan ansionmenetyksen korvaus korkeintaan yhdeltä päivältä. Palkanmaksuvelvolli-suus ei koske mahdollisia uusinta- tai seurantatar-kastuksia.

6.2 SILMÄLÄÄKÄRIN PALKKIO

Silmälääkärissä käynnin osalta työnantaja korvaa lääkärinpalkkion jo todetun heikentyneen näön kont-rolloimiseksi suoritetusta tarkastuksesta uusien sil-mälasien hankkimiseksi, kerran kolmen vuoden ai-kana.

6.3 SAIRAUSAJAN PALKKA

1. Työntekijän ollessa estynyt tekemästä työtään sel-laisen sairauden tai tapaturman vuoksi, jonka ajal-ta hänellä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkkaa, on hänellä oikeus saada palkkansa seuraa-vasti hänen oltuaan yhdenjaksoisesti työnantajan palveluksessa seuraavat ajat:

28

vain toinen adoptiovanhemmista. Vapaa ei keskeytä työsuhdetta, mikäli työntekijä palaa työhönsä sovittu-na ajankohtana.

3. Kuuden (6) päivän isyysvapaajaksolta työntekijäl-le maksetaan säännöllisen työajan palkka. Isyysajan palkan maksussa noudatetaan samoja säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.

Tietoa perhevapaista

Perhevapaisiin liittyvistä kysymyksistä ja vapaiden ajoilta maksettavista päivärahoista saa lisätietoa Ke-lalta: www.kela.fi.

6.5 Sairausvakuutuskorvaukset (Ylte)

1. Työnantajalla, joka suorittaa sairaus- tai äitiysva-paan ajalta palkkaa, on oikeus saada samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taik-ka enintään maksettua palkkaa vastaava osa itsel-leen.

Milloin työntekijä saa saman työkyvyttömyyden pe-rusteella korvausta ansion menetyksestä tapatur-mavakuutuslain tai työntekijäin eläkelain nojalla, on työnantajalla oikeus saada ja nostaa palautuksena enintään maksettua palkkaa vastaava osa samalta ajalta saadusta korvauksesta.

2. Palkanmaksuvelvollisuutensa työnantaja voi to-teuttaa myös maksamalla sairausvakuutuslain mu-kaan maksetun päivä- tai äitiysrahan täydennykseksi palkkaa sairauden tai äitiysvapaan ajalta siten, että työntekijä saa samat edut, joista tässä on sovittu.

Milloin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha on yhtä edullinen kuin edellä sovituin tavoin maksetta-va palkka, ei muuta palkkaa sairaus- tai äitiysajalta makseta.

3. Jos sairausvakuutuslain mukaista päivä- tai äitiys-rahaa ei henkilöstä itsestään johtuvista syistä mak-seta tai se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä-nellä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, on työnantajalla oikeus palkasta vähentää se osa, mikä laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta.

6.7 Sairaan lapsen hoitaminen (Ylte)

1. Työntekijän tai muun hänen taloudessaan vaki-tuisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen, kehitysvam-maisen tai vaikeasti sairaan lapsen (VNp 93/1987)

sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamisek-si tilapäistä palkallista hoitovapaata. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Perheessä tilapäistä hoitova-paata voi pitää kerrallaan vain toinen vanhemmista. Tilapäisen vapaan saaminen edellyttää lisäksi, että kotona ei ole henkilöä, joka voisi huolehtia sairaan lapsen hoidon järjestämisestä tai hoitamisesta.

2. Palkallisen vapaan pituus saman sairauden osalta on enintään 4 päivää. Palkka maksetaan sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaan. Ilmoitus poissaolosta ja selvitys lapsen sairaudesta tehdään kuten omasta sairaudesta.

29

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

7.1 Kantolaukut, avaimet ja varalehdet 7.2 Järjestö- ja luottamustehtävät 7.3 Jäsenmaksujen perintä ja tilitys (Ylte) 7.4 Asevelvollisuus, aseeton tai siviilipalvelus sekä rauhanturvaamistehtävät (Ylte) 7.5 Kertausharjoitukset (Ylte) 7.6 Ryhmähenkivakuutus (Ylte) 7.7 Turvavälineet

30

7.1 KANTOLAUKUT, AVAIMET JA VARALEHDET

7.1.1 Kantolaukut

Työnantaja varaa kantolaukut jakajien käyttöön ja huolehtii niiden kunnostamisesta. Työsuhteen päät-tyessä on jakajien luovutettava saamansa kantolau-kut takaisin työnantajalle.

7.1.2 Avaimet

Jakotyössä tarvittavat avaimet on luovutettava työn-antajalle työsuhteen päättyessä.

7.1.3 Varalehdet

Jakaja saa käyttöönsä päivittäin yhden lehden. Ja-kaja saa päivittäin yhden lehden myös sairauden ja vuosiloman aikana, mikäli asian käytännöllinen jär-jestely on tällöin mahdollinen.

Mikäli jakelussa on mukana useita lehtiä, sovitaan paikallisesti, mikä lehti on työehtosopimuksen tar-koittama yksi varalehti.

7.2 JÄRJESTÖ- JA LUOTTAMUS- TEHTÄVÄT

1. Työntekijälle annetaan esteetön oikeus osallistua työaikana järjestettyyn tilaisuuteen, johon TEAM Teol-lisuusalojen ammattiliitto on hänet kutsunut ja jonka tilaisuuden liitot ovat yhdessä todenneet. Työntekijän on ilmoitettava osallistumisesta em. tilaisuuteen, mi-käli mahdollista vähintään viikkoa ennen.

2. Työntekijällä, joka on valittu ammattiosastonsa hallitukseen, on oikeus vapautukseen työstä luotta-mustoimen hoitamista varten. Poissaolosta tulee il-moittaa hyvissä ajoin eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

3. Työntekijällä on oikeus vapautukseen työstä yh-teiskunnallisen luottamustoimen hoitamista varten. Poissaolosta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin eikä se saa aiheuttaa tuntuvaa haittaa tuotannolle.

7.3 JÄSENMAKSUJEN PERINTÄ JA TILITYS (Ylte)

1. Työnantaja pidättää työntekijän palkasta jokaisen palkanmaksun yhteydessä ammattiliiton jäsenmak-sun silloin, kun työntekijä on antanut siihen valtuu-tuksen tätä varten laaditulla valtakirjalla. Se tulee työnantajan allekirjoittaa ja luottamusmiehen / yh-dysmiehen toimittaa valtakirjasta ilmeneviin paikkoi-hin. Työnantaja antaa työntekijälle kalenterivuoden tai työsuhteen päättyessä verotusta varten todistuk-sen pidätetyistä jäsenmaksuista.

2. Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäi-vänä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraa-van kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmak-su peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, myös loma-, sairaus-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta.

3. Ammattiliitto toimittaa työnantajille jäsenkoh-taisen jäsenmaksujen perintä- ja selvitysohjeiston. Pidätetyistä jäsenmaksuista tehdään erillinen selvi-tys kunkin kalenterivuosineljänneksen päättymistä lähinnä olevan palkanmaksukauden loppuun. Sen tulee olla valmis viimeistään 15.4., 15.7., 15.10. ja 15.1. edellä mainitun ohjeiston mukaisesti.

Perintä ja selvitysluettelosta annetaan jäljennös asi-anomaisen henkilöstöryhmän pääluottamusmiehelle / yhdysmiehelle.

7.4 ASEVELVOLLISUUS, ASEETON TAI SIVIILIPALVELUS SEKÄ RAUHAN- TURVAAMISTEHTÄVÄT (YLTE)

1. Asevelvollisuutta, aseetonta tai siviilipalvelusta suorittavalla sekä rauhanturvaamistehtävissä pal-velukseen tai koulutukseen otettavalla on oikeus palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä palata aikai-sempaan tai siihen rinnastettavaan tehtävään laissa säädetyllä tavalla.

2. Työsuhteen kestäessä tässä määräyksessä tarkoi-tettu poissaolo on palvelusvuosilisiä tai kokemusvuo-sia kerryttävää aikaa.

7 LUKU

MUUT MÄÄRÄYKSET

31

7.5 KERTAUSHARJOITUKSET (YLTE)

Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuh-delisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäi-värahaa.

7.6 RYHMÄHENKIVAKUUTUS (YLTE)

Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöille ryh-mähenkivakuutuksen siten kuin työmarkkinain kes-kusjärjestöjen välillä on sovittu.

7.7 TURVAVÄLINEET

Työnantaja määrittelee mitä turvavälineitä jakotyös-sä on tarkoituksenmukaista käyttää ottaen huomi-oon työturvallisuuslain määräykset. Tarvittavat turva-välineet annetaan jakajien käyttöön vastikkeetta tai omavastuuta vastaan.

33

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

8.1 Kokoontuminen työpaikalla (Ylte) 8.2 Paikallinen sopiminen 8.3 Työpaikan neuvottelujärjestys 8.4 Erimielisyyksien käsittely 8.5 Välimiesoikeus 8.6 Työrauha

34

8.1 KOKOONTUMINEN TYÖPAIKALLA (YLTE)

Työntekijöillä on oikeus järjestää kokouksia työsuh-teita koskevissa kysymyksissä työpaikalla. Asiasta on sovittava työnantajan kanssa ennakolta kohtuul-lisessa ajassa. Kokous tulee järjestää työajan ulko-puolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päättymisen jälkeen. Kokousti-lan asianmukaisesta käytöstä vastaavat luottamus-henkilöt, joiden tulee olla kokouksessa saapuvilla. Kokoukseen voidaan kutsua asianomaisen palkan-saajajärjestön, sen alayhdistyksen tai keskusjärjes-tön edustajia.

8.2 PAIKALLINEN SOPIMINEN

1. Työehtosopimuksen paikallinen sopiminen on mahdollista tämän sopimuksen neuvottelujärjestyk-sen mukaisesti.

2. Sopijaosapuolet paikallista soveltamista koskevas-sa sopimisessa ovat yhtä työntekijää koskevassa asi-assa työntekijä ja työnantajan edustaja ja osastoa tai yritystä koskevassa asiassa luottamusmies ja työn-antajan edustaja. Työntekijällä on oikeus neuvotte-luissa käyttää luottamusmiestä apunaan. Työaikajär-jestelyistä sovittaessa tulee yksittäisten henkilöiden perustellut henkilökohtaiset tarpeet ottaa huomioon.

3. Sopimus tehdään kirjallisesti, yhtä työntekijää koskevassa asiassa jommankumman osapuolen sitä vaatiessa.Liitot suosittelevat, että paikallisesta sopimuk-sesta tulisi käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: - sopimuksen tarkoitus- sopimuksen osapuolet- sopimuksen kohteena oleva asia- sopimuksen täsmälliset ehdot- voimassaolo ja irtisanominen- päiväys ja allekirjoitukset

4. Sopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi tai tois-taiseksi voimassa olevaksi. Mikäli toistaiseksi voi-massa olevan sopimuksen irtisanomisesta ei ole muuta sovittu, se voidaan irtisanoa kolmen kuukau-den irtisanomisajalla. Ellei uutta sopimusta irtisa-nomisen jälkeen solmita, menetellään sopimuksen voimassaolon päätyttyä työehtosopimuksen asiaa koskevien määräysten ja lainsäädännön mukaisesti.

Luottamusmiehen kanssa sovittavat kollektiiviset asiat:

- standardiaikajärjestelmän käyttöönotto tai pitäytyminen vanhassa järjestelmässä- lomapalkankorotuksen tai sen osan maksa- matta jättäminen tilanteissa, joissa työnan- tajalla on tuotannollinen tai taloudellinen peruste työvoiman vähentämiselle.

Työntekijän tai luottamusmiehen kanssa sovittavat asiat:

- vuosilomapalkan maksaminen yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä- vuosilomapalkan maksamisajankohtien siirtäminen tai tasaaminen pidemmälle ajanjaksolle.

Työntekijän kanssa sovittavat asiat:

- vuosiloman antaminen muunakin aikana kuin vuosilomakautena, jakaminen osiin sekä antaminen vuosilomalain 27 §:n mu- kaisena säästövapaana lain tarkoittamaa suurempi osa lomasta- lomapalkan korotuksen vaihtaminen vapaaseen- talviloman antaminen muunakin kuin työ- ehtosopimuksessa sovittuna aikana, jakaminen osiin tai vaihtaminen vapaaseen

Tässä määräyksessä tarkoitettu paikallinen sopi-mus on voimassaolevan työehtosopimuksen osa.

8.3 TYÖPAIKAN NEUVOTTELU- JÄRJESTYS

1. Työehtoja koskevat kysymykset selvitetään ensin työntekijän ja esimiehen välillä. Ellei työehtoja kos-kevaa kysymystä saada näin selvitetyksi, asia käsi-tellään osaston luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada selvitetyksi osaston tasolla, osaston luottamusmies voi siirtää asian pääluottamusmiehelle. Neuvottelu-jen tulos kirjataan ja annetaan asianomaisille tiedok-si.

2. Neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville hen-kilöille, luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluvat vastuualueet ja niihin liittyvät valtuudet työsuhdeasi-

8 LUKU

NEUVOTTELUMÄÄRÄYKSET JA TYÖRAUHA

35

oissa ja paikallisessa sopimisessa todetaan yhdessä.

3. Työnantaja antaa selvityksen yrityksen työsuhde-asioiden hoidosta ja neuvottelujärjestyksestä uusille työntekijöille.

8.4 ERIMIELISYYKSIEN KÄSITTELY

1. Työnantajan ja työntekijän välillä tai alle kirjoitta-neiden liittojen välillä syntynyt työehtosopimuksen tulkintaa koskeva erimielisyys pyritään ratkaisemaan neuvottelemalla. Neuvottelut käydään ilman aihee-tonta viivytystä.

2. Jos erimielisyyttä ei saada työpaikalla selvitetyksi, asia voidaan siirtää työnantaja- tai työntekijäpuolen aloitteesta liittojen välillä ratkaistavaksi.

Erimieliseksi jäädystä asiasta tehdään työpaikalla yhteinen muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheut-tanut asia ja molempien osapuolten perustellut kan-nat. Muistio lähetetään työtekijä- ja työnantajaliitolle. Liitot voivat poikkeuksellisesti sopia asian käsittele-misestä ilman kirjallista erimielisyysmuistiota.

3. Jos liitot eivät saa työehtosopimuksen tulkintaa koskevaa erimielisyyttä selvitetyksi, voidaan asia vie-dä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

8.5 VÄLIMIESOIKEUS

8.5.1 Yleiset määräykset

1. Työehtosopimusosapuolet valitsevat kumpikin so-pimuskaudeksi kaksi välimiestä ja näille tarpeellisen määrän varamiehiä. Välimiehenä voi toimia myös henkilö, joka välimiesmenettelystä 23. päivänä loka-kuuta 1992 annetun lain 10 §:n mukaan voitaisiin julistaa esteelliseksi.

Välimiehet valitsevat puheenjohtajan työehtosopi-muskaudeksi. Puheenjohtajan tulee olla lainoppinut, puolueeton henkilö. Jolleivät välimiehet voi sopia pu-heenjohtajasta, valtakunnansovittelija määrää hänet jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

2. Jos liitto haluaa saattaa asian välimiesten ratkais-tavaksi, ilmoitetaan siitä kirjallisesti vastapuolelle. Ilmoituksesta toimitetaan kappale välimiesten pu-heenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on il-mennyt, että liitot eivät pääse asiassa sovintoon.

3. Jos välimiesten mielestä heidän ratkaistavakseen saatettu asia on merkitykseltään laajakantoinen ja

yleiseltä luonteeltaan sellainen, että se olisi työtuo-mioistuimen ratkaistava, välimiesoikeus ilmoittaa tästä asianosaisille. Näillä on sen jälkeen oikeus panna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistui-messa.

4. Välimiehet voivat käsitellä loppuun vireillä olevat asiat työehtosopimuksen voimassaolon lakattua.

5. Välitystuomioon ei voi hakea muutosta.

6. Kustannuksista ja korvauksista, jotka välitystuo-miossa on pantu yksityisen asianosaisen maksetta-vaksi, vastaa se järjestö, johon asianosainen kuuluu.

7. Muilta osin noudatetaan välimiesmenettelystä an-netun lain säännöksiä.

8.5.2 Paikalliset sopimukset

Työehtosopimuksen kohdassa 8.2 tarkoitettujen so-pimusten soveltamista ja tulkintaa koskevat erimieli-syydet käsitellään neuvottelujärjestyksen mukaises-ti. Jos liitot eivät saa erimielisyyttä selvitetyksi, asia voidaan käsitellä välimiesoikeudessa, johon liitot ni-meävät kumpikin yhden edustajan ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Muilta osin välimiesoikeuteen nou-datetaan työehtosopimuksen 8.5.1 määräystä.

8.6 TYÖRAUHA

Työehtosopimuksen voimassa ollessa älköön panta-ko toimeen salaista tai julkista työnsulkua, lakkoa, boikottia tai työnkieltoa.

37

9 LUKU YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (Ylte)

10 LUKU SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA (Ylte)

11 LUKU LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

12 LUKU KOULUTUSSOPIMUS (Ylte) 13 LUKU TYÖSUOJELUSOPIMUS (Ylte)

14 LUKU SANOMALEHDENJAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO

15 LUKU HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUS- SOPIMUSMALLI (Ylte)

16 LUKU MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (Ylte)

17 LUKU TYÖSOPIMUSMALLI

18 LUKU TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

ASIAHAKEMISTO

38

9 LUKU

YHTEISTOIMINTA VIESTINTÄTEOLLISUUDESSA (Ylte)

1. Yhteistoiminnan perusperiaatteet

Yhteistoiminnan tarkoituksena on:

- edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä työn- antajan ja henkilöstön välillä,

- parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua,

- kehittää yrityksen toimintaa,

- parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia- vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä,

- tiivistää yhteistyötä työnantajan, henkilös- tön ja työvoimaviranomaisten välillä työn- tekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toi- mintamuutosten yhteydessä.

Yhteistoiminnassa olennaista on:

- aito vuorovaikutus,

- työn arjessa tapahtuva yhteistyö yhteisissä asioissa,

- työpaikan erilaisten näkökulmien hyödyntäminen,

- mahdollisuus osallistua, vaikuttaa, kehittää ja suunnitella tulevaisuutta.

2. Liittojen suositus

Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa on vähin-tään 20 työntekijää. Allekirjoittaneet liitot suosittele-vat, että yhteistoiminnan perusperiaatteita noudate-taan myös tätä pienemmissä yrityksissä.

3. Neuvottelukunta

Yhteistoimintalain soveltamisalan piiriin kuuluvissa yrityksissä valitaan neuvottelukunta, jollei paikalli-sesti toisin sovita.

Kukin henkilöstöryhmä valitsee keskuudestaan kah-deksi vuodeksi kerrallaan edustajat neuvottelukun-taan ryhmien suuruuden mukaisesti kuitenkin siten, että kukin yrityksessä edustettuna oleva henkilöstö-ryhmä valitsee vähintään yhden edustajan.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toinen edustaa työnantaja-, toinen henkilös-töosapuolta. Puheenjohtajuus vaihtuu vuorovuosina osapuolten ja henkilöstöryhmien kesken. Neuvotte-lukunta voi ottaa käyttöönsä ulkopuolisen sihteerin.

Henkilöstöryhmän ensisijaisia edustajia ovat pää-luottamusmies, yhdysmies, luottamusmies sekä työ-suojeluvaltuutettu tai muu työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmän jäsen, toimituksellisen henkilöstön osalta myös toimitusosaston puheenjohtaja. Mahdol-lisesti tarvittavat lisäjäsenet valitsee kukin henkilös-töryhmä keskuudestaan.

Työnantaja nimeää neuvottelukuntaan omat edusta-jansa, joiden lukumäärä on enintään puolet henkilös-tön edustajien kokonaismäärästä.

Yrityksissä, jotka toimivat yhteisellä omistuspohjalla, voidaan sopia yhteisen neuvottelukunnan perustami-sesta. Milloin se yrityksen itsenäisten toimintayksi-köiden koon tai sijainnin perusteella yhteisesti katso-taan tarkoituksenmukaiseksi, perustetaan kuhunkin toimintayksikköön oma neuvottelukunta.

4. Liittojen välinen yhteistyö

Liitot pyrkivät neuvonnalla ja yhteisellä koulutuksella edistämään yhteistoimintalain toteutumista yrityksis-sä.

39

Mikäli syntyy erimielisyys yhteistoimintalain tulkin-nasta, tulee riitauttavan osapuolen toimittaa yhteis-toimintamenettelyyn liittyvää erimielisyyttä koskevat tiedot kirjallisesti liitoille, jotka käsittelevät asian ja pyrkivät selvittämään lain oikean tulkinnan. Yhteis-toimintaa koskevat riita-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa.

VIESTINNÄN KESKUSLIITTOAUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTOMEDIAUNIONI MDUSUOMEN JOURNALISTILIITTOSUOMEN JOURNALISTILIITTO/KUSTANNUS-TOIMITTAJATAMMATTILIITTO PROTEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTOVIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET

40

1 §Sopimuksen suhde lakiin

1. Sikäli kun tässä sopimuksessa ei ole muuta so-vittu työsopimuksen päättämistä ja lomauttamista koskevien perusteiden ja menettelyiden osalta sovel-letaan työsopimuslain säännöksiä. Työsopimuslaki ei ole tämän sopimuksen osa.

LOMAUTTAMINEN

2 §Lomauttamisen määritelmä

1. Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan pää-tökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimuk-seen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliai-kaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa työsopimuslaissa säädet-tyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

2. Työntekijä ja työnantaja saavat työsuhteen kestä-essä lomautusperustetta ja lomautusilmoitusta kos-kevien säännösten tai määräysten estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

3 §Lomautuksen ennakkoselvitys

1. Lomautuksen ennakkoselvitystä koskeva määräys ei koske työnantajia, jotka noudattavat yhteistoimin-talakia.

2. Työnantajan on viipymättä lomautustarpeen tultua työnantajan tietoon annettava työsopimuslain mukai-nen ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, al-kamisajankohdasta ja kestosta. Työnantajan on va-rattava työntekijälle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä. Ennakkosel-vitys menettää merkityksensä, mikäli lomautuksia ei

10 LUKU

SOPIMUS IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

toimeenpanna kohtuullisen ajan kuluessa ennakko-selvityksessä ilmoitetusta ajasta.

4 §Lomautusilmoitus

1. Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vä-hintään 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomautusilmoitus-aika alkaa ilmoitusta seuraavasta päivästä.

2. Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työnte-kijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asian-omaisen luottamusmiehen kesken toisin sovita. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti, edellä mainit-tua ilmoitusaikaa käyttäen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

3. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kes-to tai arvioitu kesto.

4. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos työn-antajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa muun työstä poissa-olon vuoksi.

5 §Lomautuksen peruuttaminen, siirtäminen ja keskeyttäminen

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaan-tuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lo-mautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uu-siin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuiten-kin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttami-sen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdollista,

41

moitusaikaa käyttäen.

Jos työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällai-sen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sa-mojen periaatteiden mukaisesti.

2. Työntekijä irtisanoo

Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työ-sopimuksen kestosta riippumatta ilman irtisanomis-aikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymis-tä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuk-sen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päi-vää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisano-misajan palkkansa 1. kohdan mukaisesti. Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäisenä työnantajan normaalina palkanmak-supäivänä, ellei toisin sovita.

IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄN HENKILÖÖN LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ

8 §Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja saa irtisanoa Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaisesta asiallisesta ja painavasta syystä.

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liitty-vänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoittei-den vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellais-ten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytys-ten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asialli-suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huo-mioon työnantajan ja työntekijän olosuhteen koko-naisuudessaan.

2. Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §Työntekijän kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi

vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siir-tää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusil-moitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lo-mautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee pe-rustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimuk-selle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika.

6 §Muu työ lomautusaikana ja työhön paluu

1. Työntekijä saa ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä.

2. Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mut-ta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomautuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan tästä työnantajalle mahdolli-sesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

3. Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava lomautetulle työnteki-jälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toi-sen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §Työsopimuksen irtisanominen lomautuksen aikana

1. Työnantaja irtisanoo

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työ-sopimuksen päättymään lomautuksen aikana, työn-tekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusil-

42

irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Avustajalla tarkoitetaan esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

IRTISANOMISMENETTELY

10 §Irtisanomisesta ilmoittaminen

1. Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toi-mitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taik-ka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun ilmoitus on lähetetty.

2. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vä-hintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katso-taan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikai-sintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päätty-mistä seuraavana päivänä.

11 §Irtisanomisajat

1. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään vuoden 14 päivää– yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi– yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta– yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta– yli 12 vuotta 6 kuukautta

2. Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

– enintään 5 vuotta 14 päivää– yli 5 vuotta 1 kuukausi

3. Irtisanomisilmoitusaika alkaa ilmoitusta seuraa-vasta päivästä.

4. VKL SJL lehdistöä koskeva määräys: Työntekijä ja työnantaja voivat kirjallisesti sopia irtisanomisajasta.

12 §Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

1. Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisai-kaa vastaavalta ajalta.

2. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisai-kaa on velvollinen suorittamaan työnantajalle ker-takaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

3. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudatta-matta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaa-vaksi.

4. VKL SJL lehdistöä koskeva määräys: Toimittajan ja kuvaajan osalta 11§:n määräykset eivät koske ta-pauksia, joissa lehden suunta olennaisesti muuttuu.

13 §Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päät-tymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

14 §Irtisanomissuoja raskauden ja äitiysvapaan aikana

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työn-tekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan työsopimuslain 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskau-destaan.

43

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhe-vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katso-taan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudes-ta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

2. Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työ-sopimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 §:n perusteel-la vain, jos toiminta päättyy kokonaan.

15 §Työvoiman vähentämisjärjestys

1. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapah-tuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menet-täneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työnteki-jän huoltovelvollisuuden määrään.

2. Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa rii-doissa kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

16 §Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle

1. Taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtu-vasta työvoiman vähentämisestä tai lomauttamises-ta ilmoitetaan luottamusmiehelle.

17 §Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimaviranomaisen kautta edelleen työtä hakevalle entiselle työnteki-jälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai sa-mankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohje:Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanot-tuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimaviranomaisella tarkoitetaan sitä, jonka alueella työtä on tarjolla. Työvoimaviran-

omainen selvittää tiedustelun perusteella, onko täs-sä määräyksessä tarkoitettuja työntekijöitä työnhaki-joina. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työntekijöitä edelleen työttöminä työnhaki-joina, jotka yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat itse irtisanoneet työsuhteensa. Työnha-kijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöil-le annetaan työhönosoitukset.

Palkkatodistus

Työttömyysturvalain mukaan työnantajalla on velvol-lisuus antaa työttömyysturvalain tarkoittama palk-katodistus työttömyyskassalle (tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa).

ERIMIELISYYKSIEN SELVITTÄMINEN

18 §Irtisanominen työntekijän henkilöön liittyvästä syystä

Tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan tutkia myösa) onko työsopimuslain 7 luvun 3-4 §:n tarkoittamal-la taloudellisella ja tuotannollisella perusteella suori-tettu irtisanominen johtunut tosiasiallisesti työnteki-jästä johtuvasta syystä jab) olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisa-noa työsopimus sellaisessa tilanteessa, jossa työso-pimus on purettu työsopimuslain 8 luvun 1 ja 3 §:n perusteella.

19 §Neuvottelujen käyminen

1. Neuvotteluvelvollisuus

Työntekijän tulee ilman aiheetonta viivytystä ilmoit-taa työnantajalle, mikäli katsoo, että työnantaja on irtisanonut työsopimuksen tämän sopimuksen vas-taisesti.

Työnantajan on viivytyksettä aloitettava neuvottelut työntekijän kanssa työsopimuksen irtisanomisen ai-heuttamasta erimielisyydestä.

2. Paikalliset neuvottelut

Työnantajan ja työntekijän väliset edellä 1. kohdassa tarkoitetut paikalliset neuvottelut on käytävä viivytyk-sittä sen jälkeen, kun työnantaja on saanut työnteki-jältä edellisessä kohdassa tarkoitetun riitautusilmoi-tuksen.

44

3. Liittojen väliset neuvottelut

Jos työnantajan ja työntekijän välistä erimielisyyttä ei ole voitu ratkaista paikallisissa neuvotteluissa, erimielisyys on työnantajan tai työntekijän toimesta saatettava neuvoteltavaksi liittojen välillä. Liittojen väliset neuvottelut käydään mikäli mahdollista irtisa-nomisajan kuluessa.

4. Neuvottelumenettely

Neuvottelut käydään liittoja sitovan tai ennen uuden työehtosopimuksen solmimista viimeksi sitoneen työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukai-sesti.

5. Välimiesoikeus

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa rii-dassa ole päästy sovintoon, jompikumpi liitto voi saattaa erimielisyyden välimiesten käsiteltäväksi.

Mikäli yksilöperusteista irtisanomista koskeva asia on riitautettu, työsuhde ei pääty, ennen kuin erimie-lisyys on neuvottelujärjestyksen mukaisesti loppuun käsitelty, tarvittaessa myös liittojen välisessä väli-miesoikeudessa, joka ei voi alistaa asiaa työtuomio-istuimelle.

Asiaa koskevat neuvottelut ja muut toimenpiteet pyri-tään toteuttamaan ilman aiheetonta viivytystä ja mi-käli mahdollista irtisanomisajan kuluessa.

6. Liittojen sopimisoikeus

Liitot voivat yksittäisissä tapauksissa sopia toisin edellä 4. kohdassa tarkoitetusta neuvottelumenet-telystä ja 5. kohdassa todetusta välimiesoikeudesta.

20 §Korvaukset

1. Työnantaja, joka on irtisanonut työntekijänsä tä-män sopimuksen 7 §:ssä määriteltyjen irtisanomis-perusteiden vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuslain 12 luvun mu-kaisesti.

2. Työnantajaa ei voida tuomita maksamaan hyvi-tyssakkoa tämän sopimuksen menettelytapamää-räysten noudattamatta jättämisestä siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista 1. kohdan mukainen korvaus on määrätty.

Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huo-mioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomi-sesta tuomittavan korvauksen suuruutta määriteltä-essä.

45

11 LUKU

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 §Sopimuksen tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on omal-ta osaltaan turvata osapuolten välillä solmittujen sopimusten noudattaminen, työnantajan ja työnte-kijän välillä syntyvien erimielisyyskysymysten tarkoi-tuksenmukainen ja nopea selvittäminen, muiden työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien ky-symysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimusjärjestelmän edellyttä-mällä tavalla.

2 §Luottamusmies ja ammattiosasto

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuk-sessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosastoon kuuluvien työpaikan työntekijäin keskuudestaan valitsemaa luottamusmiestä ja vara-luottamusmiestä.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmie-hen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

3. Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimukses-sa työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton re-kisteröityä alayhdistystä.

3 §Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosastoon kuuluvat työpaikan jakajat valit-sevat luottamusmiehen ja hänen varamiehensä kah-deksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

2. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpai-kalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammatti-osaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallis-tua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa.

Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnanta-jan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaa-lin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittami-seen.

3. Valituista luottamusmiehistä on kirjallisesti ilmoi-tettava työnantajalle. Luottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, milloin hän toi-mii luottamusmiehen sijaisena. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa.

4. Toimintayksikön toiminnan olennaisesti laajentu-essa tai supistuessa muutetaan luottamusmiesorga-nisaatiota tämän sopimuksen periaatteet huomioon ottaen vastaamaan toimintayksikön uutta kokoa ja rakennetta.

5. Yrityskohtaisesti sovitaan siitä, mille paikkakun-nille luottamusmies valitaan. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. kysymyksessä olevan yrityksen orga-nisaatioon, yrityksen ja paikkakunnan työntekijöiden lukumäärään ja luottamusmiehen mahdollisuuksiin, myös maantieteelliset etäisyydet huomioon ottaen, tavata edustamiaan työntekijöitä. Ellei sopimukseen päästä, voidaan asia alistaa liittojen ratkaistavaksi.

4 §Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa riippumatta siitä, hoitaako hän luottamusmiestehtäviään oman työnsä ohella vai onko hänelle annettu osittain tai kokonaan vapau-tusta työnteosta. Luottamusmies on velvollinen nou-dattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja ja työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamus-miestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa henkilöä ei tätä teh-tävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alem-pipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus-mieheksi valituksi tullessaan eikä perusteettomasti työhön, joka ei vastaa hänen ammattitaitoaan. Luot-tamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työs-tä.

4. Jos luottamusmieheksi valitun henkilön varsinai-nen työ vaikeuttaa luottamusmiehen tehtävien hoita-mista, on hänelle, ottaen huomioon toimintayksikön

46

olosuhteet ja luottamusmiehen ammattitaito, järjes-tettävä muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa aihe-uttaa hänen ansionsa alentumista.

5. Luottamusmiehen palkkakehitys ei perusteetto-masti saa poiketa siitä palkkapolitiikasta, jota ao. henkilöstöryhmään noudatetaan.

6. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomau-tetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmie-heen, ellei jakelutoimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänel-le muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamus-miestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmis-tön suostumusta, joita hän edustaa.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vas-toin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Luot-tamusmiehen työsopimuksen purkaminen sillä pe-rusteella, että hän on rikkonut järjestysmääräyksiä, ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla toistuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitteita.

Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huo-nompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luot-tamusmiesehdokkaaseen, jonka työntekijäin kokous on asettanut ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuiten-kin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan luottamusmiehen toimikauden alkua ja päät-tyy muun kuin vaalissa luottamusmieheksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen vahvistuttua.

Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päätty-misen jälkeen.

Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suo-ritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työ-sopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tä-

män sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomi-oistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatka-miselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä.

Tulkintaohje:Mikäli syntyy kiistaa luottamusmiehen irtisanomises-ta tai lomauttamisesta taloudellisin tai tuotannollisin perustein, liitot voivat erityisestä syystä, ottaen huo-mioon yrityksen koon, taloudellisen tilanteen ja yri-tyksen tosiasialliset mahdollisuudet osoittaa luotta-musmiehelle irtisanomisen tai lomauttamisen sijaan muuta työtä, määritellä luottamusmiehelle makset-tavan korvauksen 10 - 30 kuukauden palkkaa vas-taavasta korvausmäärästä poiketen 5 - 30 kuukau-den palkkaa vastaavaksi korvausmääräksi.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoit-taman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn-nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lak-kauttamisen peruste on riitautettu.

8. Jos työnantaja irtisanoo varapääluottamusmiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, kat-sotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta syystä. Tämä sopimusmääräyksen mukainen olettama on voimassa varapääluottamusmiehen toimikauden ai-kana ja kuusi kuukautta päättymisen jälkeen.

5 §Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuk-sen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työ-lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toi-mia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvotteluja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

3. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työnte-kijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmiehelle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikutta-

47

vat tiedot.

6 §Luottamusmiehelle annettavat tiedot

1. Luottamusmiehellä on oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työntekijöiden ansiotasoa ja rakennetta koskevat ti-lastotiedot:

1.1. Luottamusmies on oikeutettu saamaan alan palkkatilastoa varten yrityksestä laaditun yhteenve-don välittömästi sen valmistuttua.

2. Luottamusmiehellä on oikeus tehtäviensä hoitoa varten saada kirjallisesti seuraavat toimialueensa työntekijöitä koskevat tunniste- ja eräät muut tiedot:

2.1. Työntekijän suku- ja etunimet, organisatorinen osasto ja palkkaryhmä tai vastaava.

Työnantaja tiedottaa uusille työntekijöille luottamus-miehen yhteystiedot.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä.

Edellä kohdassa 2.1 mainitut tiedot annetaan ker-ran vuodessa silloin yritykseen työsuhteessa olevista työntekijöistä. Kohdassa 2.1 mainitut tiedot uusista työntekijöistä ja kohdan 2.2 mukaiset tiedot anne-taan joko kustakin erikseen välittömästi työsuhteen alettua tai yhdistelmänä vähintään neljännesvuosit-tain. Kaikista luottamusmiehen toimialueen työnteki-jöistä annetaan palvelukseen tuloaikatieto irtisano-mis- ja lomauttamistapauksissa.

3. Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja yli-työstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon siten, kuin siihen on työsuojelu-valtuutetulla lain mukaan oikeus.

7 §Luottamusmiestehtävien hoitaminen

1. Jos jaettavien tuotteiden noutopisteitä on useam-pia ja luottamusmies edustaa vähintään 25 jakajaa, myönnetään luottamusmiehelle tuotteiden jakoaika-na kahdeksan paikallisesti hyvissä ajoin etukäteen sovittavaa palkallista vapaata työvuoroa neljässä kuukaudessa luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

2. Luottamusmiehen on hyvissä ajoin tehtävä ilmoi-tus työnantajalle tai tämän edustajalle, jos hänen on

osallistuttava TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton, siihen kuuluvan yhdistyksen tai osaston järjestä-mään tilaisuuteen.

3. Paikallisesti sovitaan luottamusmiehen oikeudes-ta käyttää luottamusmiestehtävien hoitamisessa tarvittavia yrityksen tavanomaisessa käytössä olevia toimisto- yms. välineitä.

8 §Ansiomenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamus-mies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotte-luissa työnantajan edustajien kanssa tai toimiessaan muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Samoin korvataan se ansionmenetys, joka aiheutuu työsuojelutarkastajan työpaikalla toimittamaan tar-kastukseen osallistumisesta.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yksinkertainen tuntipalkka.

3. Luottamusmiehelle korvataan työnantajan kanssa sovitut matkakustannukset, jotka syntyvät piirimit-taukseen osallistumisesta, mikäli työnantaja ei jär-jestä kuljetusta.

4. Luottamusmiehelle suoritetaan lisäkorvauksena luottamusmiestehtävän hoitamisesta ja siitä aiheu-tuvista kuluista kahden tunnin palkka viikolta, mikäli hänen edustamiensa jakajien lukumäärä on vähin-tään 25. Jos luottamusmiehen edustamien jakajien lukumäärä on vähintään 100, maksetaan edellä tarkoitettuna lisäkorvauksena kolmen tunnin palkka viikolta.

Lisäkorvaus maksetaan luottamusmiehen vuosilo-man ja sairauden ajalta vain, mikäli luottamusmies hoitaa luottamusmiestehtävät tänä aikana. Lisäkor-vaus ei ole sellaista palkkaa tai lisää, joka otetaan huomioon vuosilomapalkan ja lomapalkan korotuk-sen laskennassa. Jos luottamusmiessopimuksen 3 §:n 3 kohdan mukaisesti on kirjallisesti ilmoitettu, että luottamusmiehelle valittu varamies toimii luotta-musmiehen sijaisena, maksetaan lisäkorvaus hänel-le kultakin täydeltä kalenteriviikolta, jonka sijaisuus kestää.

48

9 §Luottamusmiehen koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallis-tua koulutukseen, joka on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

3. Luottamusmiehen osallistuessa työnantajan tai liittojen yhteisesti järjestämiin koulutustilaisuuksiin, jotka edellyttävät matkustamista, korvataan tästä ai-heutuvat kulut ja päivärahat kulloinkin verovapaiksi vahvistettujen enimmäismäärien mukaan.

49

1 §Soveltamisala

Tämä sopimus koskee henkilöstön ammatillista jat-koja täydennyskoulutusta, uudelleenkoulutusta, opintovapaata, työsuojelukoulutusta, ay-koulutusta, liittojen yhteisesti järjestämää koulutusta sekä yhtei-sesti järjestettyä koulutusta työpaikalla.

2 §Koulutustyöryhmä

1. Liitot nimeävät työehtosopimusaloittain yhteisen koulutustyöryhmän sopimuksen toimeenpanoa var-ten.

2. Koulutustyöryhmän tehtävänä on:

- koulutustarpeiden selvittäminen ja toteutuksen seuranta

- tarpeellisen koulutustarjonnan aikaansaaminen

- viranomaisiin vaikuttaminen koulutusasioissa

- työsuojelukurssien hyväksyminen vuosittain

- ay-kurssien hyväksyminen vuosittain

- yhteisestä koulutuksesta päättäminen

- työvoimapoliittisen koulutuksen seuraami- nen ja toteutuksen ohjaaminen

- koulutusmateriaalin ja ammattikirjallisuu- den julkaisemisen edistäminen

- koulutussopimuksen toteutuksen seuranta ja erimielisyyksien käsittely.

3 §Koulutusyhteistyö yrityksessä

Koulutuskysymysten käsittely yhteistoiminnassa on osana yrityksen toiminnan kehittämistä tärkeätä. Koulutuksen yhteistoiminnassa tapahtuva etukäteis-

12 LUKU

KOULUTUSSOPIMUS (Ylte)

suunnittelu voidaan toteuttaa organisaation koko ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen joko yt-menettelyn puitteissa tai tarvittaessa erillisessä koulutustoimikunnassa.

4 §Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

1. Kun työnantaja antaa ammatillista koulutusta tai lähettää henkilön hänen ammattiinsa liittyviin kou-lutustilaisuuksiin työaikana, työnantaja korvaa kou-lutuksen aiheuttamina suoranaisina kustannuksina matka- ja majoituskulut, päivärahat, mahdolliset kurssimaksut sekä muut mahdolliset asiaan kuulu-vat kulut.

Lisäksi maksetaan säännöllisen työajan ansio, joka käsittää henkilökohtaisen palkan, ilta-, yö- ja vuo-rotyölisät sekä muut mahdolliset olosuhdelisät. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset ja makse-taan korvauksena yksinkertainen tuntipalkka, ellei toisin sovita.

2. Koulutukseen osallistuvien nimeämisen suorittaa työnantaja neuvoteltuaan asiasta yhteistoimintame-nettelyssä. Koulutustarpeet, jotka koskevat useita henkilöitä tai osastokokonaisuuksia, käsitellään asianomaista henkilöstöryhmää edustavan luotta-mushenkilön kanssa siten, että yrityksen toiminnan ja henkilöstön ammatillisen kehittymisen tarpeet voi-daan yhteensovittaa.

5 §Ammattiyhdistys- ja työsuojelukoulutus

1. Keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen järjestämil-le enintään kolmen kuukauden pituisille kursseille annetaan tässä pykälässä jäljempänä mainituille luottamushenkilöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnal-le.Koulutustyöryhmän hyväksymille ay-kursseille saavat pääluottamusmies, varapääluottamusmies, teknis-ten yhdysmiehet, luottamusmies, varaluottamusmies

50

7 §Opintovapaa

Sopijaosapuolet tiedottavat opintovapaasta, aikuis-koulutustuesta ja muusta aikuiskoulutuksesta.

8 §Erimielisyyksien käsittely

Kaikki tätä koulutussopimusta koskevat erimielisyy-det alistetaan liittojen välisen koulutustyöryhmän kä-siteltäviksi. Erimielisyydestä on yrityksessä laaditta-va muistio ja se on osoitettava koulutustyöryhmälle. Muutoin noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

ja ammattiosaston tai yhdistyksen puheenjohtaja osallistua heidän palkkaansa enintään kuukauden osalta vähentämättä.

Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu, työsuojeluasi-amies ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal-listua yhteistyötehtäviinsä liittyville enintään kahden viikon pituisille kursseille heidän palkkaansa vähen-tämättä.

2. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille, on viikon tai lyhyemmän kurssin osalta annettava vähintään kolme ja pidemmän kurssin osalta vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamista.

Jos osallistuminen ko. ajankohtana aiheuttaisi tun-tuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle, työnantajan on ilmoitettava pääluottamusmiehelle viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapauden myöntäminen tuottaisi tuntu-vaa haittaa. Tällöin sovitaan yhteisesti vaihtoehtoi-nen ajankohta.

3. Työnantaja maksaa ay- ja työsuojelukoulutukseen oikeutetuille kursseille osallistujille kultakin sellaisel-ta kurssipäivältä, jonka osalta palkkaa ei vähennetä, kurssin järjestäjälle tarkoitettuna ruokailukustannus-ten korvauksena keskusjärjestöjen välillä sovittavan ateriakorvauksen. Korvaus vuonna 2014 on 24,60 euroa.

4. Osallistuminen ay-koulutukseen ei yhden kuukau-den rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 §Liittojen yhteinen koulutus

1. Koulutustyöryhmä voi hyväksyä koulutussopimuk-sen tarkoittamaksi koulutukseksi liittojen yhdessä sopimia työehtosopimuskoulutustilaisuuksia tai alan yt-toimikunnan sekä graafisen alan turvallisuustyön työalatoimikunnan järjestämiä koulutustilaisuuksia.

2. Koulutukseen osallistuvalle henkilölle suoritetaan korvaus, kuten 4 §:ssä on määrätty.

3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikalli-sesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken.

51

Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistyö työsuo-jelua koskevissa asioissa järjestetään tämän sopi-muksen mukaisesti, ellei luvusta 14 muuta johdu.

1 §Yleistä

Työsuojelua koskevan lainsäädännön tarkoittamaa työpaikkaa varten nimeää työnantaja työsuojelupääl-likön ja työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt työsuo-jeluvaltuutetun siten kuin jäljempänä todetaan.

2 §Valinnat

1. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua on valittava kahdeksi kalenterivuodeksi, kun työpaikas-sa säännöllisesti työssä olevien työntekijöiden koko-naismäärä, toimihenkilöt mukaan luettuna, on vähin-tään kymmenen. Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua.

2. Mikäli johonkin henkilöstöryhmään ei kuulu kym-mentä henkilöä eikä muusta ryhmästä valittua työ-suojeluvaltuutettua ole valittu yhteisesti hoitamaan työsuojeluvaltuutetun tehtävää, voi luottamusmies/yhdysmies osallistua edustamansa henkilöstöryh-män osalta työsuojelua koskevien asioiden käsitte-lyyn.

Jos vähintään kymmenen hengen työpaikassa mi-hinkään henkilöstöryhmään ei kuulu vähintään kym-mentä henkilöä, voivat ryhmät paikallisesti sopien valita yhteisen työsuojeluvaltuutetun.

3. Sanomalehtien varhaisjakajilla on, ottaen huo-mioon heidän työolosuhteensa työnantajan yleisen valvonta-alueen ulkopuolella, oikeus valita oma työ-suojeluvaltuutettu.

Mikäli sanomalehdenjakajat eivät valitse erikseen heitä edustavaa työsuojeluvaltuutettua, heillä on yh-dessä työntekijöiden kanssa oikeus osallistua työpai-kan yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutet-tujen valintaan.

13 LUKU

TYÖSUOJELUSOPIMUS(Ylte)

4. Jos työpaikan olosuhteet antavat siihen aihetta, voivat eri henkilöstöryhmät sopia työsuojeluvaltuu-tettujen vaalia järjestettäessä siitä, että toimihenkilö-asemassa oleviin työntekijöihin katsotaan kuuluviksi samoissa työtiloissa ja työolosuhteissa työskentele-viä työntekijöitä.

3 §Työsuojeluasiamiehet

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueesta sovitaan paikallisesti si-ten, että toimialueet muodostuvat tarkoituksenmu-kaisiksi ja kattavuudeltaan sellaisiksi, että tuotanto-laitoksen tai vastaavan toimintayksikön eri osastot ja ammattiryhmät ovat edustettuina ottaen huomioon esiin tulevat työsuojeluriskit ja muut olosuhteet.

4 §Paikallinen sopiminen

1. Paikallisesti voidaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 23 ja 29 §:n mukaisesti sopia yhteistoiminnan järjes-tämisestä. Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmie-hen tehtävien yhdistämisestä voivat henkilöstöryh-mät sopia lain mukaisesti.

2. Tuotantolaitoksen tai sitä vastaavan toimintayksi-kön toiminnan olennaisesti laajentuessa tai supistu-essa, saatetaan työsuojeluorganisaatio vastaamaan muuttunutta tilannetta.

5 §Työsuojeluyhteistoiminta

1. Työpaikalla tarkoitetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 25 §:n mukaista työpaikkaa.

2. Työsuojelun käytännön toteuttamistavat sovitaan paikallisesti yhteistoiminnassa. Laajat, työolosuhtei-siin vaikuttavat kysymykset kuten työtilojen muutok-set tai kone- ja laitehankinnat, joihin liittyy työsuoje-lullisia näkökohtia, on tarkoituksenmukaista käsitellä sovittavalla tavalla asiaa koskevan yt-menettelyn yh-teydessä.

52

3. Muuten työsuojeluyhteistyön toteuttaminen voi-daan järjestää tehokkuuden ja tarkoituksenmukai-suuden pohjalta työsuojelutoimikunnassa, muussa yhteistyöelimessä ja linjaorganisaatiossa tapahtu-vaksi siten kuin työpaikan olosuhteet edellyttävät.

6 §Työsuojeluyhteistoimintatehtävät

Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee riittävän aikaises-sa vaiheessa käsitellä, ellei paikallisesti muuta sovi-ta, muun muassa seuraavia asioita:

- vuosittainen toimintasuunnitelma

- työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat

- työpaikan vaarojen ja haittojen selvittä- misen periaatteet

- työterveyshuollon tekemät työpaikka- selvitykset

- työkykyyn liittyvät kehitystavoitteet ja ohjelmat

- työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat

- opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt

- erilaiset yhteistoiminnan piiriin kuuluvat tilastot ja muut seurantatiedot

- asioiden toteuttamisen ja vaikutusten seuranta

- yhteistoiminnan järjestäminen yhteisellä työpaikalla (tarvittaessa)

7 §Työsuojelusäännökset

Työsuojeluyhteistyön osapuolille hankitaan työnanta-jan toimesta tarpeellinen työturvallisuus- ja työsuoje-lulainsäädäntö.

53

Sen lisäksi mitä työehtosopimuksen luvussa 13 on sanottu työsuojeluyhteistoiminnasta yrityksessä, lii-tot ovat sopineet seuraavasta:

1 §Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala

1. Sopimuksen tarkoituksena on työsuojelutoimin-nalle myönteisen hengen aikaansaaminen sekä työn-antajien ja työntekijöiden yhteistyön edistäminen.

2. Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työ-paikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ja työsuojelun valvonnasta annettua asetusta, jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 §Lakisääteiset yhteistoimintaelimet

a) Työsuojelupäällikkö1. Työsuojelupäällikön tulee olla tuotantolaitoksen tai vastaavan toimintayksikön laatu ja laajuus huo-mioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuo-jelukysymyksiin.

2. Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset.

3. Työsuojelupäällikön tehtävät määräytyvät paikal-lisesti sovitun työsuojeluyhteistoimintamuodon mu-kaisesti ottaen samalla huomioon työsuojelun val-vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettu laki.

b) Työsuojeluvaltuutettu4. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työ-suojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteis-toiminnasta annetun lain mukaan. Lisäksi työsuoje-luvaltuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuu-luvat.

5. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää työsuojeluval-tuutetun tehtävien hoitamisen takia. Työsuojeluval-tuutetun ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.

14 LUKU

JAKAJIA KOSKEVA TYÖSUOJELUORGANISAATIO

6. Työsuojeluvaltuutettuna toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuo-jeluvaltuutetuksi valituksi tullessaan.

7. Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jäl-keen tulee hänen ja työnantajan yhteisesti selvittää, edellyttääkö ao. henkilön ammattitaidon ylläpitämi-nen entiseen tai sitä vastaavaan työhön ammatillista koulutusta.

8. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ol-lessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päätty-misen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä.

3 §Ajankäyttö

1. Liittojen välillä on sovittu, että työsuojeluvaltuutet-tu on oikeutettu ilman eri selvitystä saamaan neljän peräkkäisen viikon aikana vapautusta työstään työ-suojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten seuraavan laskentakaavan osoittaman tunti-määrän. Mikäli laskelman tuloksessa on tunnin osia, on se pyöristettävä lähinnä ylimpään täyteen tuntiin. Vapautus on kuitenkin vähintään kaksi tuntia neljän peräkkäisen viikon aikana.

Laskentakaava:

Vapautuksen määrä 4:ssä viikossa = 0,150 x 1/3 x jakajien lukumäärä yrityksessä

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kaksi kertaa vuo-dessa tutustua jakopiirien olosuhteisiin työsuojelul-listen näkökohtien kannalta. Mikäli edellä mainitus-ta laskentakaavasta kyseisenä neljän viikon jaksona saatu aika ei tähän riitä, on työsuojeluvaltuutetulla oikeus saada lisäksi vapautusta edellä mainittua tutustumista varten. Jakopiirien työsuojelullisiin olo-suhteisiin tutustuminen voidaan jättää myös työsuo-jeluasiamiehen hoidettavaksi, milloin se yhteisesti katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

2. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asian-omaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole vält-

54

tämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esimerkiksi työtapaturman sat-tumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työnjärjestelyyn liittyvät tekijät.

Soveltamisohje:TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN JAKAMINEN

1. Yritykseen valitaan yksi työsuojeluvaltuutettu, joka edustaa jakajia työsuojelua koskevissa asioissa. Mi-käli yrityksellä on jakajia useammilla paikkakunnilla, jakajat voivat työehtosopimuksen mukaisesti valita työsuojeluasiamiehiä jakokeskuksittain, mikäli jako-keskuksen piirissä työskentelee vähintään 10 jaka-jaa.

2. Jakeluorganisaatioiden maantieteellisesti kauka-na toisistaan sijaitsevien osien työsuojelun käytän-nön hoitamista voidaan helpottaa siten, että työ-suojeluvaltuutetun säännöllistä vapautusta jaetaan eri paikkakunnilla toimiville työsuojeluasiamiehille. Säännöllistä vapautusta ei tule jakaa samalla paik-kakunnalla työsuojeluvaltuutetun kanssa toimiville työsuojeluasiamiehille.

3. Säännöllisen vapautuksen jakaminen ei muuta työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten teh-täviä tai asemaa.

Säännöllisen vapautuksen kokonaismäärän jakami-nen ei merkitse säännöllisen vapautuksen määrän muuttamista, vaan se lasketaan työsuojeluvaltuute-tulle työehtosopimuksen mukaisesti. Kokonaismää-rä voidaan jakaa tunneittain työsuojeluasiamiehille. Aikaa jaettaessa eivät pyöristyssäännöt ja vapautuk-sen vähimmäismäärä koske työsuojeluasiamiehiä.

Säännöllistä vapautusta ei pidä jakaa niin pieniin osiin, että tehtäviä ei säännöllisen vapautuksen puit-teissa pystytä hoitamaan tehokkaasti. Vapautusta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista jakaa liian mo-nelle työsuojeluasiamiehelle. Vapautus tulisi pyrkiä jakamaan siten, että vapautus muodostuisi täysiksi työpäiviksi.

Säännöllisen vapautuksen jakaminen tulee kysee-seen yrityksissä, joissa jakajien lukumäärä on vä-hintään 150 ja joiden jakelut muodostuvat erillisistä maantieteellisistä kokonaisuuksista. Maantieteelli-siä kokonaisuuksia arvioitaessa kriteerinä on mm. se, miten laajalla alueella sama henkilö pystyy hoita-maan työsuojelutehtäviä ja jakajien lukumäärä.

Säännöllisen vapautuksen jakamisesta voidaan yri-tyskohtaisesti sopia, mikäli osapuolet ovat siitä yhtä

mieltä. Neuvotteluissa jakajia edustaa työsuojeluval-tuutettu. Työsuojeluvaltuutettu tekee myös sopimuk-sen työnantajan edustajan kanssa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, asia käsitellään neuvottelu-järjestyksen mukaisesti.

4 § Työsuojeluvaltuutetun lisäkorvaus

1. Työsuojeluvaltuutetulle suoritetaan lisäkorvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta seu-raavasti:

Työsuojeluvaltuutetun edustamien jakajien lukumäärä Lisäkorvaus

10-99 2 tunnin palkka neljässä viikossa100- 4 tunnin palkka neljässä viikossa

2. Lisäkorvauksen maksamisen perusteena on jaka-jien lukumäärä 1. päivänä tammikuuta. Lukuun las-ketaan mukaan myös vähintään vuoden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa olevat jakajat. Jos jakajien määrässä tapahtuu olennaisia muutoksia kalenterivuoden aikana, korvausta voidaan tarkistaa erikseen sopien. Mahdollinen muutos tulee tällöin voimaan seuraavan kuukauden alusta lukien.

3. Lisäkorvaus ei ole sellaista palkkaa eikä lisää, joka olisi otettava huomioon yli- ja sunnuntaityöstä maksettavia korotuksia laskettaessa. Lisäkorvausta ei oteta huomioon myöskään vuosilomapalkkaa tai lomapalkan korotusta laskettaessa.

4. Lisäkorvaus maksetaan työsuojeluvaltuutetulle vuosiloman ja sairauden ajalta vain, mikäli hän hoi-taa valtuutetun tehtäviä tänä aikana. Jos työnantajal-le on kirjallisesti ilmoitettu, että varavaltuutettu toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena, maksetaan lisäkor-vaus hänelle sijaisuuden ajalta.

5 §Toimitilat

1. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle tar-koituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen ja antaa tarvittaessa ti-lan, jossa voidaan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut.

2. Tehtävien hoitamista varten työsuojeluvaltuute-tulla on oikeus tarvittaessa käyttää yrityksen tavan-

55

omaisia käytössä olevia toimisto-, yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.

6 §Työsuhdeturva

1. Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomaute-taan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei täl-laista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuu-tettuun, ellei tuotantolaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan.

Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuute-tulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä sään-nöstä kuitenkin poiketa.

2. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työ-suojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimus-lain 7 luvun 10 §:n edellyttämää niiden työntekijöi-den suostumusta, joita hän edustaa.

3. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1 §:n säännöksiä. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkaminen sillä perusteella, että hän on rikkonut järjestysmää-räyksiä ei ole mahdollista, ellei hän ole samalla tois-tuvasti ja olennaisesti sekä varoituksesta huolimatta jättänyt noudattamatta vuoden 1970 työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan velvoitetta.

4. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka asettami-sesta on kirjallisesti ilmoitettu työsuojelutoimikunnal-le tai muulle sitä vastaavalle yhteistoimintaelimelle. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen vaalin toimittamista ja päättyy muun kuin vaalissa työsuojeluvaltuutetuksi valituksi tulleen osalta vaalituloksen tultua todetuksi.

Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun tehtä-vänsä päättymisen jälkeen.

5. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on lakkau-tettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vä-hintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korva-us on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty.

Milloin tuotantolaitoksessa tai vastaavassa toimin-tayksikössä säännöllisesti työskentelevien henkilöi-den yhteismäärä on 20 tai vähemmän, on korvaus vähintään 4 ja enintään 24 kuukauden palkka.

6. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tar-koittaman työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päät-tämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu.

7. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojelu-asiamiehen tehtävien hoitamisen johdosta.

7 §Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun, työsuo-jeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan yhteistoimintaelimen jäsenen sekä sen sihteerin tehtävän hoitamisesta työaikana joh-tuvan ansionmenetyksen. Sihteerille maksetaan sihteerin tehtävien hoitamisesta lisäksi palkkio siten kuin paikallisesti sovitaan.

2. Jos 1 momentissa mainittu henkilö suorittaa työn-antajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ-aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus tai sovitaan hänen kanssaan muunlaisesta lisäkorvauksesta, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattunees-ta tapaturmasta.

8 §Erimielisyyksien ratkaiseminen

Ellei tämän sopimuksen soveltamisesta työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkais-tuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

9 §Työalatoimikunta

Liittojen välistä työsuojeluyhteistyötä toteutetaan alan turvallisuustyön työalatoimikunnassa siten kuin työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet.

57

Mikäli jompikumpi osapuoli sitä edellyttää, on laadit-tava yrityskohtainen hoitoonohjaussopimus oheisen mallin pohjalta.

HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI

Yritys Oy:n suositus hoitoonohjaussopimukseksi

1. Yrityksen palveluksessa oleva työntekijä, jolle on kehittynyt tai selvästi kehittymässä jatkuvasta päih-teiden, ennen kaikkea alkoholin liikakäytöstä sosiaa-linen tai terveydellinen ongelma, joka haittaa muun muassa hänen työntekoaan, pyritään ohjaamaan hoitoon tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Tavoitteena on rohkaista hoitoon hakeutumista siten, että ongelma ei johtaisi toimenpiteisiin, jotka saattavat aiheuttaa työsuhteen päättymisen tai mui-ta yksilön kannalta haitallisia seuraamuksia. Hoitoon hakeutumista ei pidetä työsuhteen lakkauttamispe-rusteena.

3. Hoitoon ohjaaminen toteutetaan siten, että jokai-selle ilmoitetaan tiedot käytettävissä olevista hoito-paikoista ja -muodoista sekä työpaikan hoitoonohja-uksessa neuvova yhteyshenkilö.

4. Hoitoonohjaus toteutetaan ensisijaisesti työnteki-jän omasta aloitteesta ja toissijaisesti työnantajan aloitteesta, kun tämä joutuu harkitsemaan työsuh-teeseen kohdistuvia toimenpiteitä.

5. Jokaisessa hoitoonohjaustilanteessa selvitetään erikseen hoitoonohjattavan, hoitopaikan ja yhteys-henkilön kesken, tarvittaessa työnantajan kanssa, soveliain tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista. Sa-malla selvitetään työntekijän mahdollisuudet saada hoidon ajalta taloudellista tukea sosiaalivakuutusjär-jestelmästä.

6. Työntekijän hakeuduttua vapaaehtoisesti laitos-hoitoon, hänelle maksetaan työehtosopimuksen mu-kaisesti sairausajan palkkaa laitoshoidon alkamises-ta lukien, jos hoidosta on sovittu työnantajan kanssa.

7. Yhteyshenkilön tehtävistä hoitoonohjauksessa huolehtii yrityksen työterveyshuolto/tehtävään suos-tumuksensa mukaisesti valittu yhteyshenkilö.

15 LUKU

HOITOONOHJAUS JA HOITOONOHJAUSSOPIMUSMALLI (Ylte)

8. Yhteyshenkilö suorittaa käytännön hoitoonohjaus-toimet, joita ovat muun muassa ajantilaus, paikanva-raus ja ehkä tarpeellinen yhteydenpito työnantajaan tai yhdysmieheen. Jokaisella on mahdollisuus kes-kustella luottamuksellisesti hoitoonohjaamisen mah-dollisuuksista ja muista hoitoon liittyvistä käytännön tekijöistä yhteyshenkilön kanssa.

9. Työntekijän kanssa niin sovittaessa yhteyshenki-löllä tai työnantajalla on oikeus saada tieto hoitosopi-muksen noudattamisesta.

10. Hoitoonohjauksessa mukana oleva ei ilman hoitoonohjattavan nimenomaista lupaa saa muille ilmaista tietoonsa saamiaan henkilökohtaisia seik-koja.

11. Työnantajan harkitessa työsuhteeseen liittyviä toimenpiteitä päihteiden tässä tarkoitetun väärinkäy-tön vuoksi, yhteyshenkilöllä on oikeus osallistua kaik-kiin neuvotteluihin, ellei työntekijä itse nimenomaan tätä kiellä.

12. Tähän sopimukseen on liitetty luettelo paikalli-sista hoitomahdollisuuksista. (Kunnan sosiaalilau-takunta, A-klinikka, terveyskeskus, työterveyshuolto, katkaisuasema, mielenterveystoimisto, sairaala, hoi-tokoti, huoltola, AA-ryhmä. Puhelinnumero, osoite, aukioloaika, henkilö, johon voi olla yhteydessä).

13. Tämä sopimus on hyväksytty yrityksen yt-neuvot-telukunnassa.

58

16 LUKU

MATKA- YM. KORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT (Ylte)

16.1 Yleistä

1. Matkalla tarkoitetaan työtehtävien edellyttämää matkustamista työpaikan tai tavanomaisen työalu-een ulkopuolelle.

2. Matkavuorokausi on työmatkan alkamista seuraa-va 24 tunnin pituinen ajanjakso. Matka alkaa työpai-kalta tai erikseen sovittaessa työntekijän asunnolta ja päättyy hänen palatessaan jompaankumpaan.

Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tar-vittaessa yhteisesti selvittää ennen matkalle lähtöä ottaen huomioon toimenpiteet, joihin työnantaja on ryhtynyt oleskelua silmälläpitäen.

16.2 Korvattava matkustusaika

1. Matkan aikana tehtävään työhön sovelletaan työ-ehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2. Säännöllisen työajan puitteissa tapahtuvasta mat-kustamisesta maksetaan ansionmenetyksen korva-us.

3. Mikäli matkustaminen tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta korvauksena peruspalkka kuitenkin enintään 8 tunnilta työpäivänä ja 16 tunnilta vapaa-päivänä.

4. Kello 22 - 07 väliseltä ajalta ei matkustusajan korvausta suoriteta, mikäli matkustajan käytössä on makuupaikka.

5. Perustuntipalkka lasketaan samaa jakajaa käyttä-en kuin laskettaessa ylityön perusteena olevaa tun-tipalkkaa.

6. Koska matkustamista työn tekemispaikalle ei lue-ta työaikaan kuuluvaksi ajaksi, matka-aikaa ei siten oteta huomioon vuorokautista ylityötä laskettaessa.

7. Laskettaessa säännöllisen viikkotyöajan täytty-mistä viikkoylityön laskemisen perusteeksi otetaan

huomioon myös matkustamiseen käytetyt tunnit työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärään sellaisina matkustuspäivinä, jol-loin säännöllinen vuorokautinen työaika ei muuten täyty. Näitä tunteja ei kuitenkaan työaikatilastoinnis-sa lueta varsinaisiksi työtunneiksi.

8. Mikäli myynti, markkinointi tai siihen verrattavassa työssä työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkustamista tai milloin työntekijä teh-täviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta, ei korvausta matkustamiseen käyte-tyltä ajalta makseta. Tässä momentissa tarkoitetun työntekijän kanssa voidaan ruoka- ja päivärahojen asemesta sopia palkan yhteydessä maksettavasta erillisestä korvauksesta.

16.3 Matkakustannusten korvaukset

Suoranaiset kustannukset

1. Työnantaja korvaa matkasta aiheutuneet kustan-nukset. Suoranaisia kustannuksia ovat matkaliput ja muut työmatkan suorittamisesta aiheutuvat tarpeel-liset kustannukset.

2. Oman auton käytöstä korvataan sopimuksen koh-dan 16.6 mukainen kilometrikorvaus.

Päivärahat

3. Päivärahalla korvataan matkasta aiheutuvia kor-keampia elinkustannuksia.

4. Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Mat-kavuorokausi on 24 tunnin jakso matkan alkamises-ta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

5. Mikäli työtehtävien luonne edellyttää matkusta-mista, ei säännöllisen työajan puitteissa tapahtu-vasta liikkumisesta makseta päivärahaa. (Tällaisia tehtäviä ovat mm. toimitustyö, jakelutyö, myyntityö, huoltotyöt ja muut työt, joiden luonne edellyttää liik-kumista.)

59

Kotimaan matkat

6. Kokopäiväraha maksetaan matkalta, joka on kes-tänyt yli 10 tuntia.

7. Osapäiväraha maksetaan matkalta, joka kestää yli 6 mutta enintään 10 tuntia.

8. Täyden matkavuorokauden jatkeena olevasta va-jaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuoro-kauden yli kahdella tunnilla, maksetaan osapäivära-ha. Kokopäiväraha maksetaan, kun vajaavuorokausi ylittyy 6 tunnilla.

9. Päivärahoista vähennetään 50 %, mikäli työnan-taja järjestää työntekijälle maksuttomat ateriat. Ko-kopäivärahan osalta tämä tarkoittaa kahta lämmintä ateriaa ja osapäivärahan osalta yhtä lämmintä ate-riaa.

Ulkomaan matkat

10. Ulkomaan päiväraha maksetaan matkalta, joka on kestänyt yli 10 tuntia.

11. Ulkomaan päiväraha määräytyy sen maan päivä-rahan mukaan, missä matkavuorokausi päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan mukaan, josta kulku-väline on viimeksi lähtenyt tai Suomesta lähdettäes-sä ensiksi saapuu.

12. Täyden 24-tunnin matkavuorokauden jatkeena olevasta vajaavuorokaudesta, joka ylittää viimeisen matkavuorokauden yli 2 tunnilla, maksetaan puolet ulkomaanpäivärahasta. Mikäli täysi matkavuorokau-si ylittyy yli 10 tunnilla, maksetaan uusi ulkomaan-päiväraha.

13. Päivärahasta vähennetään 50 %, mikäli työnteki-jä on saanut maksuttoman tai matkalipun tai hotelli-huoneen hintaan sisältyneen ruoan. (täysihoito)

16.4 Ateriakorvaus

1. Mikäli matkasta ei tule suoritettavaksi päivärahaa, mutta matka on kestänyt yli 6 tuntia, eikä henkilö ole voinut ruokailla tavanomaisessa tai sitä vastaavassa ruokailupaikassaan, maksetaan ateriakorvaus. Tällä määräyksellä ei muuteta yrityskohtaisia käytäntöjä, mikäli ne ovat tarjonneet paremmat edut.

2. Ateriakorvausta ei makseta, mikäli henkilö saa maksuttoman ruoan tai ruokailu on järjestetty lou-nassetelillä tai vastaavalla.

16.5 Majoituskustannukset

1. Mikäli työntekijä joutuu majoittumaan eikä työn-antaja ole järjestänyt kohtuulliset vaatimukset täyt-tävää majoitusta tai makuupaikkaa, majoittumiskus-tannukset korvataan seuraavasti:

2. Huoneen käytöstä johtuvat majoituskustannukset korvataan tositteen mukaisesti kulloinkin verova-paiksi vahvistettuihin hotellikorvausten enimmäis-määriin.

3. Majoituslaskut korvataan tositteen mukaan, mikä-li paikkakunnalla ei ole mahdollisuutta yöpyä hotelli-korvausten enimmäismäärien puitteissa.

4. Mikäli henkilö ei esitä majoituksesta laskua työn-antajalle, maksetaan majoittumiskustannusten si-jasta yöpymisraha.

16.6 Matkakorvaukset

Päivärahat, ateriakorvaus, hotellikorvaukset ja kilo-metrikorvaukset ovat samat kuin kulloinkin verova-paiksi vahvistetut enimmäismäärät (ks. www.vero.fi).

60

17 LUKU

TYÖSOPIMUSMALLISopijapuolet: ___________________________________________________________________ ja

____________________________________________________ ovat tänään sopineet sanomalehden jakelutyön aloittamisesta ___/___20__ alkaen seuraavaa:

Henkilötiedot: __________________________________________________________________ Sukunimi Etunimet __________________________________________________________________ Henkilötunnus Syntymäpaikka

__________________________________________________________________ Osoite Puhelin

__________________________________________________________________ Palkanmaksupaikka Tili no

__________________________________________________________________

Työsuhde: Toistaiseksi voimassaoleva Määräaikainen, Määräaikaisuuden peruste: työsuhteen päättymispäivä

Koeaika: kuukautta Tehtävä- nimike: Varsinainen jakaja Vapaapäivän vuorottaja

Työpäivien lukumäärä viikossa Varajakaja Työpäivien lukumäärä viikossa

Työviikko: Yrityksessä työviikko alkaa sunnuntaina ja päättyy lauantaina Yrityksessä työviikko alkaa ____________ ja päättyy ____________

Jakopiiri työsuhteen alussa:

Alue, numero ________________________ (piiriä/piirejä koskevat tiedot liitteessä)

Kuljetusväline: Pyörä Auto Muu

Työaika: Työaika alkaa klo ______________ ja lehdet on jaettava klo _______ mennessä

Palkkaus: Tuntipalkka työsuhteen alkaessa ________________

Palkanmaksupäivät ___________________________

61

Odotusajan korvaus: Jos sanomalehdet eivät ole jakajan saatavissa sovittuun aikamäärään mennessä, suoritetaan odotusajalta korvausta kultakin alkavalta 6 minuutin jaksolta sovitun tuntipalkan mukaan.

Jakokirjan kunnossapitokorvaus: Jakokirjan kunnossapitokorvaus määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Sairausajan palkka: Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Työehtosopimus: Työsuhteeseen sovelletaan Viestinnän Keskusliiton ja Viestintäalan ammattiliiton välistä sanomalehdenjakajia koskevaa työehtosopimusta.

Vuosi-/talviloma: Lomat määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Vuosilomapalkka maksetaan: loman alkaessa yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä Vuosiloman ansaintaperuste: 14 työpäivää kuukaudessa 35 tuntia kuukaudessa

Irtisanomisaika: Irtisanomisaika on työehtosopimuksen mukaan:

Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen Työsuhteen pituus Irtisanomisaika enintään 1 vuosi 14 pv yli 1 v, enint. 4 v. 1 kk yli 4 v, enint. 8 v 2 kk yli 8 v, enint. 12 v 4 kk yli 12 v 6 kk Työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa Työsuhteen pituus Irtisanomisaika enintään 5 vuotta 14 pv yli 5 v 1 kk Lisäksi on sovittu seuraavaa:

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

Myöhemmät työsuhteen aikana mahdollisesti tapahtuvat muutokset, kuten piirimuutokset, kirjataan tämän työsopimuksen liitteeksi.

Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansanaista kappaletta, yksi työnantajalle ja yksi työntekijälle.

Päiväys:

Työnantajan edustaja Työntekijä

62

18 LUKU

TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA

VIESTINNÄN KESKUSLIITTO

TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO

JAKAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

Aika 24.10.2013

Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki

Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Juha-Matti Moilanen ” Heli Aaltonen ” sihteeri

Timo Vallittu edustaen TEAMia puheenjohtaja Irene Hämäläinen ” Reijo Korhonen ”

Päätettiin uudistaa jakajia koskeva työehtosopimus seuraavin muutoksin:

1 Sopimuskausi

Liitot toteavat, että allekirjoitushetkellä voimassaole-va työehtosopimuskausi päättyy 30.9.2014.

Keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013–2016/2017. Tällä pöytäkirjalla allekirjoittaneet liitot sopivat em. sopimuksen mukaisesta neuvottelutu-loksesta sopimuskaudeksi 1.10.2014-31.1.2017. Sopimuskausi jakautuu kahteen jaksoon, joista en-simmäinen kestää 1.10.2014–31.7.2016 (22 kuu-kautta) ja toinen 1.8.2016–31.1.2017 (6 kuukautta).

2 Ensimmäisen jakson palkankorotukset

2.1 Palkkojen korottaminen 1.2.2015


Vähimmäispalkat


2.3 Palkkojen korottaminen 1.2.2016


Vähimmäispalkat


3 Neuvottelut 3. vuoden palkantarkistuksista

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjär-jestöt tarkastelevat kesäkuussa 2015 yleistä ta-loudellista tilannetta, rakenteellisen uudistusten

63

toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Selvitys-työssä käytetään tarvittaessa ulkopuolista tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikuntaa ja ulkopuo-lisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmark-kinakeskusjärjestöt sopivat kolmatta vuotta koske-van palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta.

Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjes-töjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyy-teen viimeistään 15.6.2015, neuvottelevat tämän sopimuksen sopijaosapuolet kolmatta sopimus-vuotta koskevan palkantarkastuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja si-ten, että ratkaisu yritys- ja toimipaikkakohtaiset erot huomioiden vahvistaa vientisektoriin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen 31.3.2016 mennessä, päättyy sopimus 31.7.2016.

4 Jäsenmaksujen tilittäminen

Liitot sopivat, että jäsenmaksujen perintää ja tilitystä koskeva luvun 7.1 määräys 2 muutetaan kuulu-maan seuraavasti:

Pidätetyt jäsenmaksut tilitetään palkanmaksupäivä-nä, kuitenkin viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Jäsenmaksu peritään kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta pal-kasta, myös loma-, sairaus-, äitiys- ja isyysvapaan palkasta.

5 Kertausharjoitukset

Liitot sopivat, että kertausharjoituksia koskeva luvun 7.4 määräys muutetaan kuulumaan seuraavasti:Kertausharjoituksen ja täydennyspalveluksen ajalta on työntekijä oikeutettu saamaan palkkansa olosuh-delisineen, josta kuitenkin voidaan vähentää valtion maksama reserviläis- tai täydennyspalveluspalkka, mutta ei kertausharjoitus- tai täydennyspalveluspäi-värahaa.

6 Irtisanomissuojasopimus

Perustetaan liittojen välinen työryhmä uudistamaan sopimusta irtisanomisesta ja lomauttamisesta.

7 Ylten editio

Perustetaan työryhmä, joka teknisenä editiona käy

läpi ns. ylte-merkinnät alan eri työehtosopi-muksissa.

8 Työhyvinvointi

Liitot edistävät työhyvinvointia alan yrityksissä. Liitot hankkivat ja jakavat tietoa työhyvinvoinnista, tutki-mustuloksista ja hyvistä käytännöistä. Tavoitteena on tarjota toimintamalleja ja työkaluja yritysten työ-suojeluyhteistoimintaan.

Erityisesti liitot toteavat seuraavaa:

– Toimintatapojen muutoksessa tulee ottaa huomi-oon pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu, jossa huo-mioidaan resursoinnin riittävyys, osaamisen kehit-täminen ja avoin vuorovaikutus. Yhteistoi-minnassa käsitellään koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmat. – Hyvään esimiestoimintaan kuuluu mm. työnsuun-nittelu ja resursointi, työntekijäkohtainen työtehtävi-en priorisointi sekä tavoite- ja kehityskeskustelut.– Yksilön työhyvinvointia ja jaksamista parantaa osaamisesta huolehtiminen, työkyvyn ylläpitäminen, työuupumuksen ehkäisy, epäasialliseen kohteluun tai käyttäytymiseen puuttuminen, erilaisten vaarojen arviointi sekä mahdollinen kuntoutus.– Työsuojeluyhteistoiminnassa käsitellään työaikoi-hin liittyviä käytäntöjä ja seurantaa sekä esimerkiksi työaikapankkijärjestelmien tuomia mahdollisuuksia. Erityisesti tulee seurata yötyötä tekevän henkilöstön jaksamista ja erityistarpeita.– Ikäjohtamismallien laatimisessa liitot suosittele-vat käyttämään apuna esimerkiksi julkaisua ”Työkaa-rimallilla kohti pidempiä työuria – Opas ikäohjelman laatimiseksi 31.5.2013”.– Työhyvinvointiin liittyvän koulutuksen osalta liitot suosittelevat tutustumaan esimerkiksi työhy-vinvoin-tikortti –koulutukseen.

Tietoa työhyvinvoinnin kehittämisestä:

- Liittojen kotisivut- www.ttk.fi - www.ttk.fi/toimialat/graafinen_teollisuus/tyoalatoi-mikunta- www.tuoreeksterveeks.fi- www.työhyvinvointikortti.fi- www.ttl.fi- www.stm.fi/tyoelama/tyohyvinvointi- www.tyosuojelu.fi/fi/hyvinvointi- www.tyohyvinvointifoorumi.fi- www.tyoelama2020.fi

64

9 Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyys- tilanteissa

Työehtoehtosopimuksen kohdan 5.1.2 loppuun kirja-taan seuraava informatiivinen teksti:

”Lakisääteisen vuosiloman siirtämisessä nouda-tetaan työkyvyttömyystilanteissa vuosilomalakia. (Tämä määräys ei ole työehtosopimuksen osa)”

10 Purkava ehto

Keskusjärjestöt arvioivat työllisyys- ja kasvusopimuk-sen kattavuutta ja hallituksen ilmoittamia sopi-muk-sen syntymistä tukevia toimenpiteitä 25.10.2013. Mikäli keskusjärjestöt eivät sitoudu työllisyys- ja kas-vusopimukseen, tämä sopimus raukeaa.

Vakuudeksi

Heli Aaltonensihteeri



66

A.

Adoptiovapaa 6.4Ammattiosasto 11.2Ansiotakuu 4.5.2Arkipyhät 3.4, 4.17Aseeton palvelus 7.4Asevelvollisuus 7.4Ateriakorvaus 16.4, 16.6Avaimet 7.1, 3.6, 4.6Ay-koulutus 12.5

E.

Erimielisyyksien käsittely 8.4, 12.8, 14.8Erimielisyysmuistio 8.4

F.

Fysikaalinen hoito 6.1.4

H.

Hammassairaus/-hoito 6.1.4Harjaantumislisä 4.4Hautauspäivä 4.16Hoitoonohjaus 15Hoitoonohjaussopimusmalli 15Hoitovapaa 10.14Hotellikorvaukset 16.6

I.

Irtisanominen 10- ilmoitus irtisanomisesta 10.10- irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 10.12- irtisanomisajat 10.11- irtisanomisen perusteen ilmoittaminen 10.13- irtisanomisen perusteet 10.8- korvaus 10.20- lomautus 10.2-10.7- takaisinottaminen 10.17- työvoiman vähentämis- järjestys 10.15Isyysvapaa 6.4, 10.14

J.

Jakajan estyminen 3.6Jakelun estyminen 4.14Jakelun laajuus 4.3Jakoaika 3.2Jakopiirin pohja-aika 3.3Jakokirjan kunnossapito 4.8Jakopiirin muutokset 2.3.1Jatkuva neuvottelumenettely 1.2Järjestötehtävät 7.2

K.

Kantolaukku 7.1Kappalekohtainen käsittelyai-ka3.3Kellotus 3.3Kertausharjoitus 7.5Kilometrikorvaukset 16.6Koeaika 2.1Kokoontuminen työpaikalla 8.1Korvausten taannehtivuus 4.18Koulutus 12- ammatillinen jatkokoulutus 12.4- ammatillinen täydennys- koulutus 12.4- ammatillinen uudelleenkoulutus 12.4- ammattiyhdistyskoulutus 12.5- erimielisyyksien käsittely 12.8- koulutustyöryhmä 12.2- koulutusyhteistyö yrityksissä 12.3- liittojen yhteinen koulutus 12.6- opintovapaa 12.7- työsuojelukoulutus 12.5Kuljetusvälinekorvaus 4.10Kuolinpäivä 4.16

L.

Laboratoriotutkimukset 6.1.4Lakko 8.6Lapsen sairaus 6.6Lehtien puuttuminen 4.11Liitejakelu 4.3Lisäjakelu 4.3Lisätyö 3.7Lomakorvaus 5.3

- työsuhteen aikana 5.3.1- työsuhteen päättyessä 5.3.2Lomapalkan korotus 5.1.4- vaihtaminen vapaaksi 5.1.4Lomauttaminen 10- keskeyttäminen 10.5- lomautusilmoitus 10.4- muu työ lomautusaikana 10.6- peruuttaminen 10.5- siirtäminen 10.5- työhön paluu 10.6Luottamusmies 11- annettavat tiedot 11.6- ansionmenetyksen korvaus 11.8- koulutus 11.9, 12.5- lisäkorvaus 11.8- tehtävät 11.5- työsuhdeturva 11.4- valinta 11.3- vapautus 11.7Luottamustehtävät 7.2Lähiomainen 4.16Lääkärissäkäynti 6.1.3- ansionmenetyksen korvaaminen 6.1.4- ikäkausitarkastukset 6.1.5.2- joukkotarkastukset 6.1.5.2- lakisääteiset lääkärin- tarkastukset 6.1.5Lääkärintodistus 6.1.2

M.

Majoituskustannukset 16.5Matkakustannukset 16.3Määräaikainen työsopimus 2.1

N.

Neuvottelujärjestys 8.3

O.

Odotusajan korvaus 4.14Opintovapaa 12.7

ASIAHAKEMISTO

67

P.

Paikallinen sopiminen 8.2Palkanmaksu 4.13Palkkatilasto 11.6Palkkatodistus 10.17Palvelusvuosilisä 4.1Parisuhteen rekisteröimis-päivä 4.16Peittojakelu 4.3Perehdyttäminen 4.7Perhevapaat 6.4, 10.14Piiriaika 3.3Piirimittaus 3.3Piirin pohja-aika 3.3Päiväjakelu 3.9Päiväraha 16.3, 16.6

R.

Raportointi 4.12Raskaus 10.14Rauhanturvatehtävät 7.4Ryhmähenkivakuutus 7.6Röntgentutkimukset 6.1.4

S.

Sairaan lapsen hoitaminen 6.6Sairaudesta ilmoittaminen 6.1.1Sairausajan palkka 6.3Sairausvakuutuskorvaukset 6.5Siviilipalvelus 7.4Silmälääkärin palkkio 6.2Soveltamisala 1.1Standardiaikajärjestelmä 3.3Sunnuntaityö 4.17Sunnuntaityökorotus 4.17Syntymäpäivä 4.16Säästövapaa 5.1.2

T.

Taannehtivat korvaukset 4.18Takaisinottaminen 10.17Talviloma 5.2- antaminen 5.2.2

- jakaminen osiin 5.2.2- korvaus 5.3.1- määräytyminen 5.2.1- palkka 5.2.3- vaihtaminen rahaksi 5.2.2TEAMin tilaisuudet 7.2Työaikajärjestelmä 3.1Työalatoimikunta 14.9Työnantajan omaisuuden säilyttäminen 4.9Työnteon estyminen 4.15Työrauha 8.6Työsopimus 2.1Työsopimusmalli 17Työsuhteen ehtojen muuttaminen 2.3Työsuojelu 13Työsuojeluasiamies 13.3Työsuojelupäällikkö 14.2Työsuojeluvaltuutettu 14.2- ansionmenetyksen korvaus 14.7- koulutus 12.5- lisäkorvaus 14.4- tehtävät 14.2- työsuhdeturva 14.6- valinta 13.2- vapautus 14.3Työvoiman vähentämis-järjestys 10.15

V.

Valvontavelvollisuus 1.4Vanhentuminen 4.18Vanhempainvapaa 10.14Vapaapäivät 3.4Vapaapäivän vuorottaja 4.5Varajakaja 4.6Varallaolo 4.6Varalehdet 7.1Vieraalla piirillä työskentely 4.5Vihkimispäivä 4.16Viikonlopputilaus 4.3Vuosiloma 5.1- antaminen 5.1.2- määräytyminen 5.1.1- palkka 5.1.3

- lomapalkan korotus 5.1.4- lomakorvaus 5.3- siirtäminen 5.1.2Vähimmäispalkka 4.1Välimiesoikeus 8.5

Y.

Yhteistoiminta 9Yk-joukot 7.4Ylityö 3.7Ylivoimainen este 4.15Yötyölisä 4.2

Ä.

Äitiysvapaa 6.4, 10.14Äitiysvapaan palkka 6.4



Helsinki 2014

TYÖEHTOSOPIMUS 2014 – 2017 · Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjär-jestöt...

Documents

Transcript of TYÖEHTOSOPIMUS 2014 – 2017 · Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan keskusjär-jestöt...