Tuotannolliset tuki-...

09.06.2017

Tuotannolliset tuki-palvelut v.4.

09.06.2017

1

Sisällys Tuotannollisten tukipalvelujen alatyöryhmä ............................................................................. 4

Alatyöryhmän tehtävät: ............................................................................................................ 4

Tuotannolliset tukipalvelut ........................................................................................................ 5

Tukipalvelujen alatyöryhmän kokoonpano ja työskentelyyn osallistuneet henkilöt sekä käsiteltävät kokonaisuudet: ...................................................................................................... 5

Alatyöryhmän raportti ja jatkotoimet .................................................................................. 7

Materiaalitoimi ja logistiikka .................................................................................................. 8

1. Maakunnallinen henkilökuljetuksien selvitystyö ....................................................... 8

2. Aineisto ja tiedonkeruu ................................................................................................. 8

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta ........................................................... 9

4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista ................................................................ 10

5. Uuden toimintamallin kuvaus ...................................................................................... 12

6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: ................................................................... 13

7. Jatkotoimenpiteet ........................................................................................................ 14

Välinehuolto ....................................................................................................................... 16

1. Maakunnallinen selvitystyö ......................................................................................... 16

2. Aineisto ja tiedonkeruu ............................................................................................... 17

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta .............................................................. 17

4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista ..................................................................... 18




Apuvälinekeskus ................................................................................................................ 21








Lääkehuolto ja sairaala-apteekki ........................................................................................ 26

1. Nykytilanne ............................................................................................................ 26

2. Tulevaisuuden näkymät sairaala-apteekin ja lääkehuollon osalta: ........................ 27

3. Jatkotoimenpiteet: ................................................................................................. 29

Puhtaus- ja hygieniapalvelut .............................................................................................. 31

1. Maakunnallinen selvitystyö .................................................................................... 31

2



4. Tulevaisuuden näkymät toimintamallista ............................................................... 34

5. Uuden toimintamallin kuvaus ................................................................................. 35



Ohjaus- ja neuvontapalvelut ............................................................................................... 38


2. Aineisto ja tiedonkeruu .......................................................................................... 38

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta ......................................................... 40




Osastonsihteeri- ja dokumentointipalvelut .......................................................................... 48



3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta ......................................................... 53

4. Tulevaisuuden näkymä sihteerityöstä.................................................................... 53

5. Uuden toimintamallin kuvaus ................................................................................. 54

6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat ............................................................... 55

7. Jatkotoimenpiteet .................................................................................................. 56

Asiakas- ja potilastiedon tietopalvelu.................................................................................. 57








Tekstiili- ja vaatehuolto ....................................................................................................... 60



3. Nykytilanteen kuvaus maakunnan toiminnasta ...................................................... 61

4. Palveluprosessi ..................................................................................................... 62




8. jatkotoimenpiteet ......................................................................................................... 65

Lääkintälaitteet ja tekninen huolto ...................................................................................... 66

3







7. jatkotoimenpiteet ......................................................................................................... 69

Ruokahuolto ....................................................................................................................... 70








ICT ..................................................................................................................................... 76



4

Tuotannollisten tukipalvelujen alatyöryhmä

Alatyöryhmän tausta:

- Keski-Suomen maakunnallisen liikelaitoksen työryhmässä nousi esiin tuotannollisten tukipalveluiden toiminta, puheenjohtajana shp:n johtaja Juha Kinnunen. Työryhmä päätti 24.2.2017 asettaa alatyöryhmän selvittämään tuotannollisia tukipalveluita maa-kunnan alueella.

- Alatyöryhmä kokoontui kevään 2017 aikana neljä kertaa. Tämän lisäksi tuotannollisten tukipalvelujen alueiden pientyöryhmät kokoontuivat itsenäisesti selvitystyön aikana.

- Tukipalvelut käsitteenä on laaja ja sisältöä ei ole määritelty tarkkaan maakunnallisesti. Tukipalveluita käsitellään myös Sote 2019 talous-, kiinteistöt- ja tukipalvelutyöryhmäs-sä.

Alatyöryhmän tehtävät:

- tunnistetaan kaikki tukipalvelut, joita maakunnassa tarvitaan sekä arvioida mahdollis-ten uudelleen organisoitavien palveluiden kokonaisuudet sote- ja maakuntauudistuk-sen yhteydessä alatyöryhmässä on tarkoituksena käsitellä tuotannollisia tukipalveluita, jotka työn edistyessä. Alatyöryhmä tekee selvityksen liikelaitoksen työryhmälle tuotan-nollisten tukipalvelujen kokonaisuudesta

- alatyöryhmä ehdottaa tuotannollisten tukipalvelujen toimintamallia, jolla voidaan turva-ta maakunnallisten palveluiden saatavuus

5

Tuotannolliset tukipalvelut Tuotannollisilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluita, jotka tukevat poti-laan/asiakkaan välitöntä hoitoa tai tälle tuotettua palvelua esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisia potilaskuljetuksia ja etuisuuksia sekä näihin liittyviä neuvontapalveluita. Maa-kunnallisen suunnittelun lähtövaiheessa tuotannollisten tukipalvelut muodostuivat seuraa-vista kokonaisuuksista:

Materiaalitoimi ja logistiikka

Välinehuoltokeskus

Apuvälinekeskus

Lääkehuolto ja sairaala-apteekki

Puhtaus- ja hygieniapalvelut

Neuvonta- ja aulapalvelut

Sihteeri ja dokumentointipalvelut

Ruokahuolto

Tekstiili ja vaatehuolto

Lääkintälaiteet

ICT

Turvallisuus; esim. turvapuhelimet ja -hälytykset Työryhmän kokoontumisien jälkeen asiakokonaisuuksia on joiltain osin muutettu.

Tukipalvelujen alatyöryhmän kokoonpano ja työskentelyyn osallistuneet henkilöt sekä käsiteltävät kokonaisuudet:

Ari Solonen, tukipalvelukoordinaattori, Uusi sairaala -projekti, puheenjohtaja

Sirkka Keikkala, palvelujohtaja, JKL

Heljä Lundgren-Laine hallintoylihoitaja, KSSHP

Maarit Raappana, palvelujohtaja, JKL

Tuija Koivisto, muutosagentti, KS SOTE 2019

Kia Paasivirta, projektikoordinaattori, Uusi sairaala -projekti, alatyöryhmän sihteeri

Suvi Ilminen, pääluottamusmies, JHL Materiaalitoimi ja logistiikka:

Miia Paatola, materiaalitoimen johtaja, KSSHP

Sari Hyötyläinen, kuljetussuunnittelija, JKL Välinehuolto:

Päivi Töytäri, palvelupäällikkö, KSSHP

Johanna Backman, osastonhoitaja, JKL

Eila Kerkelä-Rautiainen, ylihoitaja, Seutu tk Apuvälinekeskus:

Ulla Kolomainen, apuvälinepäällikkö, KSSHP

Leevi Tuohiluoma, fysioterapeutti, JKL Lääkehuolto ja sairaala-apteekki:

Kirsi Juurinen, apteekkari, KSSHP

Satu Kuukkanen, farmaseutti, KSSHP

6

Puhtaus- ja hygieniapalvelut:

Marita Kautto, puhtauspalvelujen johtaja, KSSHP

Maire Matsinen, hygieniahoitaja, KSSHP

Merja Hokkanen, palvelupäällikkö, JKL

Annika Viljakainen, siivouspäällikkö, JKL

Sari Wilkman, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, WiitaUnioni Ohjaus- ja neuvontapalvelut

Päivi Kontkanen, palvelupäällikkö, KSSHP

Anu Kinnunen, palvelupäällikkö, Saarikka

Riitta Pylvänen, projektipäällikkö, JKL

Anu Pihl, perusturvajohtaja, Toivakka

Tuija Koivisto, muutosagentti, KS SOTE 2019 Osastonsihteeri- ja dokumentointipalvelut

Päivi Kontkanen, palvelupäällikkö, KSSHP


Anu Mutka, palvelupäällikkö, JKL

Eva Pihlamaa-Tuononen, palvelupäällikkö, JKL

Paula Pyhälä-Liljeström, ylihoitaja, Seututerveyskeskuksesta

Anu Kinnunen, palvelupäällikkö, Saarikka Asiakas- ja potilastiedon tietopalvelu

Riitta Huusko, arkistotoimenjohtaja, KSSHP

Irma Latikka, tietosuojavastaava, Jyväskylän kaupunki

Elina Flyktman, arkistosihteeri, Jyväskylän kaupunki /keskusarkisto

Anne Tavaststjerna, osastonhoitaja, tietosuojavastaava, Wiitaunioni, Pihtiputaan terveysasema

Irmeli Jaakonaho, potilasasiamies, Wiitaunioni, Viitasaaren terveysasema Ruokahuolto

Tuija Sinisalo, liikelaitosjohtaja, Kylän kattaus


Arja Hänninen, palvelupäällikkö, KSSHP

Sari Wilkman, WiitaUnioni Tekstiili ja vaatehuolto

Henna Tikka, palvelupäällikkö, KSSHP

Tiina Huttunen, palveluesimies, Jyväskylän kaupunki

Sari Wilkman, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, WiitaUnioni Lääkintälaiteet ja tekninen huolto

Jari Tirkkonen, tekninen johtaja, KSSHP

Ari Ruuskanen, huoltopäällikkö, KSSHP ICT

Tuotannollisia tukipalveluita tukeva ICT o Päivi Uusikylä, ICT-asiantuntija, Uusi sairaala -projekti

7

Alatyöryhmän raportti ja jatkotoimet Raporttiin on koottu tuotannollisiin tukipalveluihin kuuluvien osa-alueiden kevään 2017 aikana tekemät selvitykset. Alatyöryhmän työskentelyn alkuvaiheesta lähtien on tullut esiin tuotannollisten tukipalveluiden järjestämisen alueellisia palveluiden järjestämiseen liittyviä eroavaisuuksia. Esimerkiksi neu-vonta- ja ohjauspalveluiden järjestäminen on pirstaloitunut, osan tuottaa kunta (so-palvelut) ja osan tuottaa kuntayhtymä (lähinnä terveyspalvelut), lisäksi osa palveluista on ulkoistettu pu-helinneuvontaan liittyviä palveluita. Jatkokehittämisen kannalta näille palveluille pitää löytää yksi yhteinen nimittäjä, jonka alle palvelut keskitetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Selvitystyön yhteydessä tuli esiin myös potilas- ja asiakasturvallisuus ja tähän liittyvien rat-kaisuiden kuntakohtaiset erot. Esimerkiksi turvapuhelinhälytykset pitäisi keskittää ja muodos-taa yhtenäinen tapa toimia maakunnan alueella. Tätä palvelukokonaisuutta on selvitettävä niin, että siinä on mukana ensihoito, kotihoito sekä neuvontaan liittyvät palvelut, jotka koh-dentuvat alueen väestöön. Väestön kannalta olisi hyvä, että olisi jonkinlainen tilannekeskus, josta palveluita hallinnoidaan ja koordinoidaan. Tämä asiakokonaisuus ei edennyt selvitys-työn yhteydessä, joten tämä vaatii jatkotyöskentelyä. Maakunnallisia tavara- ja potilaskuljetuksia selvitettäessä tuli esiin sote- ja maakuntauudis-tuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset KELA-korvattavista palveluista, kuten potilas-/asiakaskuljetukset. Samaan aikaan maakuntauudistuksessa on käynnissä liikenneverk-koselvitys, jolla on vaikutuksia asiakasliikennöintiin taajama-alueiden ulkopuolelle. Käytän-nössä tämä tarkoittaa ELY-keskusten hallinnoimien julkisten liikennöintien vähenemistä, jol-loin harkinnanvaraisia kuljetuksia joudutaan todennäköisesti lisäämään. KELAn ja ELYn roolit ovat suuressa muutoksessa ja maakunnan sote- kuljetusten määrä on kasvussa. Yksi tukipalveluiden kannalta keskeinen ammattiryhmä sairaala- tai laitoshuoltajat, tekevät työvuoronsa aikana erilaisia työtehtäviä ja varsinaiseen puhtaus- ja hygieniapalveluihin esi-merkiksi vuodeosastoilla kuluu työaikaa muihin tehtäviin nähden vähän. Maakunnan osasto-palveluiden suunnittelussa nähdään tärkeäksi tuottaa palveluita asiakasrajapinnalle, jonka vuoksi olisi tärkeää tarkastella tämän ammattiryhmän työtehtäviä uudelleen. Tuotannollisten tukipalveluiden kokonaisuutta arvioitaessa voidaan tunnistaa samantyyppisiä toimintoja, jotka pitäisi nähdä prosessin näkökulmalta samankaltaisena palveluna. Näitä ovat esimerkiksi apuvälinekeskus, välinehuolto ja lääkintätekniikka. Kaikilla näillä on yhteinen ni-mittäjä laite- ja tuoteturvallisuus, jonka tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta näiden palveluiden osalta. Laitteilla ja tuotteilla on yksi omistaja, joka huoltaa ja vastaa näiden lait-teiden ja tuotteiden saatavuudesta Keski-Suomen alueella. Sairaala-apteekin toimintaa ohjaava lainsäädäntömuutos ja mahdollisesti vapautuva säätely antaa edellytyksiä palvelutuotannon kehittämiselle myös sairaalan ulkopuoleisille toimijoille esim. vanhus- ja vammaispalveluille. Alatyöryhmän työskentelyaikataulu oli lyhyt ja esimerkiksi kyselytutkimusten aineistoista muodostuu hyvä tietokanta, josta voidaan jatkotyöskentelyn kannalta hakea erilaisia tietoja. Aineiston analysointi vei aikaa ja tekstiosuuksia ja liitteitä voidaan täydentää myöhemmin. Raporttia voidaan käyttää maakunnan liikelaitoksen suunnittelussa sekä muussa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa. Ari Solonen Kia Paasivirta Alatyöryhmän puheenjohtaja Alatyöryhmän sihteeri

8

Materiaalitoimi ja logistiikka 1. Maakunnallinen henkilökuljetuksien selvitystyö

Materiaalitoimi käsittäen logistiikan ja hankinnat ovat iso kokonaisuus maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tukipalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuljetuskokonaisuus koos-tuu henkilökuljetuksista ja tavaralogistiikasta. Selvityksessä suurin painoarvo on ollut henkilö-liikenteen selvityksessä, sillä se logistisena kokonaisuutena on eniten hajautettu useiden toi-mijoiden kesken maakunnassa. Henkilökuljetukset ovat asiakas- tai potilaskuljetuksia, jotka tulee järjestää lakeihin perustuen asiakastarpeiden mukaisesti. Näihin kuljetuksiin kuuluvia ovat SO- kuljetuksina vammaispal-velulain kuljetuspalvelut (VPL), harkinnanvarainen vanhusten kuljetuspalvelu (SHL), kehitys-vammalain mukaiset työ- ja toimintakeskuskuljetukset sekä vanhuspalvelulain mukaiseen toimintaan kuuluvat päiväkeskuskuljetukset. Lisäksi mahdollisten lakimuutosten myötä esi-merkiksi kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan kuljetukset saattavat siirtyä sosi-aalipalveluiden kuljetusvastuulle. TE- potilaskuljetuksiin kuuluvat terveydenhuoltolain mukaiset kuljetukset, hoitolaitossiirtokul-jetukset (ambulansseilla ja muilla ajoneuvoilla) ja terveydenhuollon kuljetukset (esim. tutki-muksiin, palvelukoteihin, kotilomille). Sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakaskuljetuksien hallinnointiin ja ohjaukseen on Keski-Suomen alueella 2 kuljetustenohjauskeskusta, toinen on tällä hetkellä Jyväskylän kau-pungin hallinnoima, ostopalveluna hankittu kyydinvälityspalvelukeskus (SO- kuljetukset) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin oma hallinnoima potilaskuljetuskeskus (TE- kuljetukset). Molemmat keskukset hoitavat yksilökuljetuksia, painottuen täysin SOTE- kuljetusten ohjaa-miseen. Henkilökuljetuksiin liittyviä ovat lisäksi myös kuntien järjestämät, avointa joukkoliikennettä olevat asiointi- ja palveluliikennepalvelut, joiden palvelu kohdistuu iäkkäämpien ja heikompi-kuntoisten asiakkaiden avoimeen kuljetuspalvelutarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden tavaralogistiikka sisältää SO- kuljetuksien ateria- ja kauppapalvelulogistiikkaa sekä TE- kuljetuksien näyte-, hoito- ja käyttötaloustarvike-, vä-linehuolto-, apteekki-, ruoka-, sänky-, jäte-, pyykki- ja postikuljetuksia.

2. Aineisto ja tiedonkeruu

Henkilökuljetuksien aineiston ja tiedonkeruu toteutettiin Wepropol- kyselynä kaikille Keski-Suomen maakuntaan kuuluville kunnille. Kysely lähettiin 10.4.2017. Kysely sisälsi seuraavien kuljetusosa-alueiden tiedonkeruun;

- Vammaispalvelulain (VPL) mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat - Harkinnanvarainen vanhusten kuljetuspalvelu (SHL- matkat) - Asiointiliikenne - Palveluliikenne - Ryhmäkuljetukset sekä Työ- ja toimintakeskuskuljetukset - Päiväkeskuskuljetukset - Ateriakuljetukset - Kauppapalvelut - Terveydenhuollon kuljetukset - Potilaiden hoitolaitossiirtokuljetukset takseilla, inva- ajoneuvoilla ja paariajoneuvoilla

Vastausaika päättyi 2.5.2017. Aineisto kerättiin vastanneiden kuntien osalta.

9

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta

Henkilökuljetukset Maakunnassa jokainen kunta on järjestänyt kuljetukset omalla toimintatavallaan lakien ja asetusten puitteissa. Henkilökuljetukset sisältävät sosiaalitoimen viranhaltijapäätöksiin perus-tuvia kuljetuksia, jotka ovat olleet kuntien järjestämisvastuulla. Kuljetuksia ohjaavat lait esim. vammaispalvelulaki sekä sosiaalihuoltolaki. Henkilökuljetuksiin kuuluvia ovat lisäksi tervey-denhuoltopuolen potilassiirrot, joita on osittain suoritettu kuntien kustannusvastuulla. Sosiaalitoimen viranhaltijapäätöksiin perustuvia kuljetuksia, jotka ovat olleet kuntien järjestä-misvastuulla, on järjestetty Jyväskylän kaupungin taholta keskitetysti ostopalvelusopimuksiin perustuen ja muissa maakunnan kunnissa hajautetusti suorahankintana paikallisilta palvelun-tuottajilta. Terveydenhuollon potilassiirrot, poislukien ambulanssikuljetukset, on osittain suori-tettu kuntien kustannusvastuulla. Kokonaisuuteen kuuluvaksi palveluksi voidaan lisäksi katsoa kuntien järjestämät palveluja asiointiliikenteet. Tavarakuljetukset Tavarakuljetukset sisältävät tavaralogistiikan maakunnan alueella. Tavaralogistiikkaan kuuluu sosiaalitoimen osalta mm. ateriakuljetuksia, posti- ja kauppapalvelukuljetuksia. Terveyden-huollon järjestämiä ovat välinehuolto, näytteet, apuvälineet, apteekki yms. tavarasiirrot. Tava-rakuljetuslogistiikan keskittäminen on vahvaa sairaanhoitopiirissä, se luo perusrunkoreitistön maakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon eri materiaalilajien liikuttelulle. Kuntien järjestä-mät kuljetukset liittyvät runkoreitistöön terveydenhuollon materiaalien osalta. Tuotannollisiin tukipalveluihin kuuluvien muiden vastuualueiden, kuten väline- ja lääkehuolto, logistiset tar-peet hoidetaan keskistetysti sairaanhoitopiirin logistiikan toimesta. Materiaaliliikennevirroista on käynnissä selvitystyö Destian, Liikenneviraston ja sairaanhoitopiirin toimesta. Selvityksen lähtökohtana on maakunnallisen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipal-velujen integraation tarvitsemat materiaalivirrat ja tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva uuden keskussairaalan toiminnan aikaansaamista materiaalivirroista maakunnallisella tasolla. Selvitys ei ehdi valmistua tämän selvityksen liitteeksi, valmistuu syksyllä 2017. Tavarakulje-tuksien sopimustilanne vaihtelee, osa kuljetussopimuksista on tehty kuntien kautta ja osa liitettynä sairaanhoitopiirin maakuntaa kattavaan logistiikkajärjestelmään.

Sairaalan sisäinen logistiikka Toiminnot sisältävät uuden sairaalan laajan keskitetyn sisäisen logistiikan ja sen hallinnan. Sisäinen logistiikka sisältää mm. lääkkeiden, apuvälineiden, välinehuoltotarvikkeiden, jättei-den, tekstiilien, hoitotarvikkeiden, lääkinnällisten laitteiden, sänkyjen kuljetukset. Sisäinen logistiikka vastaa myös logistiikkaterminaalin toiminnasta materiaalivarastoinnista ja var-muusvarastojen ylläpidosta sekä yksiköiden hoitotarvikkeiden, välinehuoltotarvikkeiden ja tekstiilien hyllytyspalvelusta, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan näiden materiaalien oikeaa riittävyyttä, saatavuutta ja varmistetaan yksiköiden toimintavarmuus. Hoitologistikko -toiminnalla varmistetaan kuuman sairaalan yksiköiden toimenpidekohtaiset materiaalipalve-lut. Sairaalan sisäinen logistiikka vastaa myös keskistetysti henkilökuljetuksien kokonaisuu-teen kuuluvista sisäisistä potilaskuljetuksista eri yksiköiden välillä. Materiaalihallinta; hoito- ja käyttötaloustarvikkeiden jakelu, varastointi ja materiaalihallinta on osittain keskitetty maakunnallisesti. Sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut tuottavat tarvikehuol-lon erikoissairaanhoidolle sekä yhdeksän (9) kunnan perusterveydenhuollolle ja heidän sosi-

10

aalipalveluille. Itsenäisesti tarvikehuollon hoitavat Jyväskylän kaupunki (JYTE), Saarikka, Äänekoski ja Viitaunioni. Hankinta; Terveydenhuollonhoitotarvikkeiden hankinta hoidetaan maakunnallisesti keskite-tysti, jossa sairaanhoitopiirin hankinta toimii yhteishankintayksikkönä. Terveydenhuollon pal-velujen hankinnat kunnat ovat järjestäneet pääsääntöisesti itse tai yhteistyössä sairaanhoito-piirin kanssa. Terveydenhuollon- ja käyttötaloustarvikkeiden hankintoja tehdään myös mui-den yhteishankintayksikköjen kanssa esim. ERVA-alueella. 4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Soteuudistuksen yhteydessä tehdyn henkilökuljetusselvityksen mukaan Keski-Suomen kun-nissa on hyvin erilaisia käytänteitä palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavoissa. Osa kunnista on kilpailuttanut kuljetuspalveluitaan, osa on hankkinut palvelut suorahankintana paikallisilta kuljetusyrittäjiltä. Sosiaalitoimen henkilökuljetukset ovat lakisääteisesti tuotettavia, maakunnan järjestämisvas-tuulle siirtyviä palveluita. Palvelun tuottamis- ja järjestämisvastuu alkaa asiakkaan saamasta viranhaltijapäätöksestä, jolloin palvelu tulee järjestää sen mukaisena kuin se lakien edellyt-tämänä tulee toteuttaa. Soteuudistuksen yhteydessä maakuntatasolla palveluiden yhtenäistäminen ja tasapuolinen toteutustapa kaikille asiakkaille on olennaista. Palveluiden kartoitukseen perusteella kunnat ovat järjestäneet tuotettavat palvelut eri tavoin. Lisäksi kuntien väestömäärästä riippumatta, kuljetuspalveluiden matkaoikeusmäärät ovat eriäviä kunnan koon suhteen. Sosiaalitoimen kuljetusten esim. VPL- matkaoikeuksien palvelun tulisi olla tasapuolista palvelutasoltaan huomioiden kuitenkin haja-asutusalueilla olevat haasteet matkojen pituuksissa sekä kuljetus-palvelua tuottavien liikennöitsijöiden määrässä ja saatavuudessa. Ensisijaisena selvityksestä heijastuu tietojen hajaantuminen, jolloin myös sopimus- ja kus-tannushallinnointi sekä kokonaisuuden hallittavuus on hyvin hajaantunutta eri henkilöille kun-tien tahoilla. Kustannushallinnoinnin tulisi olla maakunnan alueella yhdessä paikassa, jolloin tietoisuus kustannusten määrästä ja niiden sisällöstä olisi selkeämpää. Tällöin kustannusperusteisuus tiedostetaan ja mahdollisesti kilpailutettujen sopimusten hinnoittelu tuo vertailukelpoisuutta koko kokonaisuuteen. Sopimushallinnan keskittäminen yhteen paikaan olisi kokonaisuuden hallinnan kannalta. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kuljetuskustannuk-set ovat suurelta osin valtioneuvoston taksiasetuksen mukaiseen hinnoitteluun perustuvia. Näiden kuljetusten kustannusperuste muuttuu 1.7.2018, jolloin Laki liikenteen palveluista as-tuu voimaan. Tuolloin Valtioneuvoston asetuksiin perustuvaa hinnoittelua ei ole, jolloin palve-luiden kustannusperusteisuus muuttuu. Kuljetukset, jotka eivät perustu kilpailutettuun sopi-muksiin, voivat kustannukseltaan olla hyvinkin poikkeavia. Lakimuutos poistaa asemapaikka- ja päivystysvelvoitteen, jolloin mahdollinen epävarmuus palvelun saatavuudesta voi lisääntyä pienemmillä kylätaajamilla sekä laajemmilla haja-asutusalueilla. Tähän olisi hyvä miettiä mahdolliset ratkaisut, joita voisivat olla esimerkiksi käytettävissä olevien autoilijoiden tai lii-kennöitsijöiden palvelualueellisuuden osittaminen siten, että maakunnassa olevien hiljaisten aikojen ja alueiden palveluiden järjestämisvastuu täyttyy. Etusijalla on asiakas, jonka tulee saada palvelu toimivana.

11

Sote- kuljetusten hallinnoinnin siirtäminen yhden kokonaisuuden alaisuuteen edesauttaa pa-rempaa kaluston hyödyntämistä ja käytettävyyttä. Synergia etuja on saavutettavissa myös tietojärjestelmiin liittyvinä hankintoina sekä kalustojen kilpailutuksiin liittyvissä, mahdollisissa yhteishankinnoissa. Kuljetukset ovat osittain samoilla kalustotyypeillä ajettavaa, nykyisellä toiminnalla hyvin pitkälle yksilökuljetuksia, jolloin myös mahdollinen yhdisteltävyys näiden suhteen olisi luontevaa ja mahdollista. Liitteenä olevassa toimintakaaviokuvassa on kuvattu kaikki kokonaisuuden osa- alueet. Kaa-viosta käy myös ilmi kunkin osa-alueen kuljetuskustannukset koko Keski-Suomen maakun-nan alueella. Kustannukset perustuvat siihen tietoon, joka on saatu kunnille tehdyn selvityk-sen kautta. Avoimena olevaan joukkoliikenteeseen luettavaksi kuuluvat palveluliikenne ja asiointiliikenne ovat sosiaalitoimen kuljetuskustannusten kannalta olennaisia osia. Mikäli kuntien järjestämis-vastuulle jäävät palveluliikenteet eivät ole yhtä kattavia toiminta-ajoiltaan ja liikennöintialueil-taan, on riskinä myönnettävien VPL- ja SHL -matkaoikeuksien kasvu tulevaisuudessa sosiaa-litoimen kuljetuskustannuksissa. Osallistuuko maakunta tulevaisuudessa osittain näiden lii-kennöintien kustannuksiin, vaikka palvelun järjestäjänä toimisikin kunta? Soteuudistuksen yhteydessä on järkevää yhdistää yhden toiminta-alueen alaisuuteen sekä sosiaalitoimen että terveyspalveluiden kuljetukset. Yhtenä isona kokonaisuutena ovat myös Kela kuljetukset, joiden toimintaperiaate on yhteneväinen näiden Sote- kuljetusten osalta. Terveydenhuollon kuljetuksien osalta yhteistyö ensihoidon kanssa on ensiarvoisen tärkeää ja tulee huomioida kokonaisuudessa.

Kaavio: Maakunnallisen selvityskyselyn mukaan kuljetuskustannukset jakautuvat yllä olevan kaavion mukai-sesti. Kaaviosta puuttuvat maakunnallisen materiaalilogistiikan kustannukset, joiden selvitystyö valmistuu syksyllä 2017.

12

5. Uuden toimintamallin kuvaus

Sote- kuljetuskokonaisuus maakunnan alueella on iso. Kuljetusten hallinnointi on ollut hyvin-kin eriävää, joten toimintatapojen yhtenäistäminen olisi järkevää jo kustannustenkin suhteen. Tehdyn selvityksen perusteella on selkeä tarve molempien kokonaisuuksien uudelleen järjes-telyille, koska maakunnassa on esimerkiksi tavaralogistiikan suhteen päällekkäisiä sopimuk-sia kuntien terveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin välillä. Kuntien Sote- henkilö- ja tavarakulje-tusten siirtyessä maakunnalle, tulisi kokonaisuudesta tehdä yksi iso logistinen osa-alue, jon-ka hallinnointi, kilpailutukset, sopimusvalvonnat ja kustannusseuranta ovat selkeästi yhdessä paikassa. Nykyisellään Jyväkylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintamalleissa on jo toimivia prosessimalleja, joita olisi mahdollista hyödyntää koko maakunnan alueelle. SO- kuljetusten osalta on Jyväskylän kaupungin perustama kyydinvälityskeskus, joka toimii kattaen kaikki Sosiaalipalveluiden henkilökuljetusten tilausten vastaanoton, reitityksen ja oh-jauksen. Toimintamalli olisi mahdollisesti laajennettavissa koko Keski-Suomen alueelle. Lisäksi tulee selvittää hyvissä ajoin kyydinvälityskeskuksen resurssit ja muutosvalmius. TE- kuljetusten osalta sairaanhoitopiirin kuljetuskeskus toimii keskitetysti koko maakunnassa ambulansseilla tapahtuvien hoitolaitossiirtokuljetusten ohjaajana sairaanhoitopiirin kuljetusti-lausjärjestelmän kautta. Lisäksi samassa järjestelmässä ohjataan keskussairaalasta lähtevät, muilla ajoneuvoilla suoritettavat potilaskuljetukset. Toimintamalli olisi laajennettavissa koko Keski-Suomen alueelle. Terveydenhuollon kuljetuksien ohjaukseen osallistuu ambulanssien osalta myös Ensihoito ja Vaasan hälytyskeskus sekä muiden ajoneuvojen osalta Jyväskylän aluetaksi ja Keski-Suomen aluetaksi. Ohjausmallin jakautuminen hajottaa kuljetuskapasitee-tin ja ruuhkauttaa kuljetukset. Muutokseen tulisi varata hyvin aikaa ja resursseja, jotta toteutus voidaan suorittaa kunnittain ja varmistaa palveluiden toimivuus ja järjestelmien rajapinnat ennen kuin siirrytään tuotanto-käyttöön. Muutoksessa tulee ottaa huomioon asiakas ja palveluiden toimivuuden varmistami-nen. Lisäksi on erittäin tärkeää asiakasrajapintojen välinen yhteistyö mm. kuntien vammais-neuvostojen kanssa. Olennaisia osia ovat mm. kuljetusjärjestelmien (eri taksikeskusten) rajapintojen toimivuuden varmistaminen, asiakastietojen kartoitus ja tallennus, tilausten välitys kuljetuksia suorittaviin autoihin, asiakasohjeistukset uusiutuvan muutoksen myötä. Muutoksessa tulisi ottaa huomioon kuntien paikalliset autoilijat, joiden merkitys on suuri pal-veluiden saatavuudessa. Toiminta tulisi miettiä siten, että tulevaisuudessakin kunkin kunnan paikalliset henkilöliikenneluvan omaavat autoilijat mahdollisesti voisivat suorittaa liikennöintiä. Sopimushallinnan tulisi tarkastaa, voisiko alkuvaiheessa siirtymäaikana kuljetustenhallinta tapahtua kuntien luomien nykyisten toimintatapojen mukaisesti, josta palveluntuottaminen siirretään osa-alueittain jo olemassa oleviin keskitettyihin kyydinvälityskeskuksiin. Tällöin etu-na on tietojen hallittavuus yhdessä paikassa ja tietojen reaaliaikainen ylläpito. Päivä-, työ- ja toimintakeskuksien kuljetusten ohjaus on järkevin toteuttaa muutoksen aikana kuntakohtai-sista päivä-, työ- ja toimintakeskuksista, kuten on nykyisin. Asiointi- ja palveluliikenne on kuntien avointa kuljetuspalvelua. Asiointi- ja palveluliikenteen ylläpito on vähentävä tekijä matkaoikeuksien myöntämisedellytyksissä. Lisäksi Sosiaalihuol-tolaissa § 23 Liikkumista tukevat palvelut ” Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mu-kaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkumi-

13

nen.” Täten kyseinen palvelu tulisi olla järjestettynä. Maakunnan tulisi osallistua kuntien jär-jestämiin palveluja asiointiliikenne kustannuksiin siten, että kattaisi liikennöintikustannukset tai vaihtoehtoisesti maakunta järjestää ne itse avoimen joukkoliikenteen tyylisenä palveluna. Palveluliikenne on yleisesti järjestetty kuntien teknisen toimen hallinnoimana, joten toiminta-mallina selkein olisi palvelun toteuttaminen ostopalveluna kunnilta kuntien nykyisen toimin-tamallin mukaisesti järjestettynä. Monessa kunnassa asiointi – ja palveluliikennettä on käytet-ty esim. päivä-, työ- ja toimintakeskusasiakkaiden kuljetukseen asiointi- ja palveluliikennereit-tien välissä. Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttä-mään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elä-mään kuuluvan tarpeen vuoksi. TE- tavarakuljetusten osalta on ilmennyt päällekkäisyyttä kunnan ja sairaanhoitopiirin solmi-missa sopimuksissa. Näin ollen kuntien terveydenhuoltoon liittyvät sopimukset tulisikin liittää sairaanhoitopiirin hyvin kattavaan logistiikkajärjestelmään, jolloin selkeytyy maakunnan alu-eellinen kokonaisuus. Päällekkäisyydet tarkentuvat erillisselvityksessä.

6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat:

- asiakas

Sotekuljetuspalveluiden muutostyö on asiakkaalle hyvin näkyvä osa arkipäivään. Kokonai-suuden ollessa laaja ja nykyisten käytänteiden ollessa kuntakohtaisesti poikkeavia, tulee muutoksessa huomioida hyvin asiakkaan sekä autoilijoiden näkökulmat. Palvelun toimivuu-den turvaaminen on kaikkien tavoitetila. Kuljetuskokonaisuutta ei ainoastaan ole muuttamas-sa Sote-uudistus vaan Laki liikenteen palveluista. Asiakkaan näkökulmasta katsottuna liiken-nettä koskeva lakimuutos saattaa vaikeuttaa kuljetuksen saatavuutta pienemmillä paikkakun-nilla hiljaisina aikoina. Soteuudistuksen tasavertaistaessa palveluita muutos saattaa näkyä asiakkaalle kuljetusti-laustavan muutoksena, jolloin tilaus ohjataan välityskeskukseen. Kuljetustarpeen ennakointi on yksi palvelun saatavuuden varmistustekijä kunnissa. Asiakkaiden näkökulmasta muutosta tuovat soteuudistuksen lisäksi myös vammaispalvelu- sekä sosiaalihuoltolakiin mahdollisesti toteutettavat muutokset. Myös maakunnan päätettä-väksi tuleva valinnanvapauteen liittyvä henkilökohtainen budjetointi voi aiheuttaa muutoksia.

- henkilöstö

Kunnissa ei ole ollut täysipäiväisesti Sote- henkilökuljetuksien ohjaukseen työtehtäviltään keskittyviä logistikkoja vaan näiden kuljetusten hallinnointi on jakautunut kunnissa eri henki-löiden kesken. Yhteensä kyselyn perusteella maakunnan alueella on käytetty 7,1 htv näiden ylläpitoon. Sairaanhoitopiirillä materiaalitoimen eri osa-alueiden tehtäviä hoitavia henkilöitä on 48. Kuntien materiaalihallintaan ja tavarakuljetuksiin liittyvät henkilömäärät selviävät syk-syn selvityksessä.

14

- organisaatio Hankinta- ja logistiikkayksikkö kattaen kaikki osa-alueet, jotka liittyvät maakunnan vastuulla oleviin sote tarvike-, laite- ja palveluhankintoihin sekä henkilö- ja tavarakuljetuksiin sekä ma-teriaalihallintaan.

- talous

7. Jatkotoimenpiteet

Jatkotoimenpiteinä tulisi perustaa maakunnan palveluliikelaitokselle hankinta- ja logistiik-kayksikkö, joka vastaa Soten –kuljetusten, materiaalien ja hankintojen hallinnoinnista. Henkilökuljetukset Sosiaalipalveluiden kuljetusten jatkotoimenpiteenä tulisi kartoittaa keskitetyn tilausvälityksen mahdollisuus Keski-Suomen alueella. Maakunnan alueella tulisi olla yksi keskitetty kyydinvä-lityskeskus, joka vastaisi pääasiassa vammaispalvelulain mukaisten kuljetustilausten vas-taanottamisesta. Toimenpiteinä tulisi käynnistää keskitetyn toimintatavan edellyttämät vaati-mukset kuten mm. tietojärjestelmien ja rajapintojen yhteen liitettävyys, voimassa olevien so-pimusten yhtenäistäminen, asiakas- ja autoilijaohjeistukset, asiakasprofiilien luominen, kes-kuksen kartoitus resurssien ja käytettävyyden suhteen. Lisäksi selvitetään kaikkien Keski-Suomen maakunnan alueella olevien Sote- kuljetusten yh-distettävyys yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuus sisältäisi sosiaalipalveluiden kuljetukset (VPL, SHL, päivä- työ- ja toimintakeskuskuljetukset yms.) sekä terveydenhuollon palveluiden henkilökuljetukset. Sote- ja Kelan kuljetusten yhtenäistämisen ja kyydinvälityskeskuksen toiminnan keskittämi-sen mahdollisuus tulisi selvittää. Jyväskylän kaupungin ostopalveluna hankittu sote- kuljetus-keskus sekä Keski-Suomen kelakuljetuksia välittävä keskus ovat jo nykyisellään näiden kah-den osa-alueen yhteiskäyttöinen, mutta osa-alueita ei ole yhdistetty kiinteästi yhteen. Lisäksi Keski-Suomen maakunnan kunnat ovat solmineet sopimuksia Keski-Suomen aluetaksin kanssa, jolloin on selvitettävä eri järjestelmien välillä kulkevien tilausten välitys ja kuljetuksista syntyvän laskutusaineiston hallinta. Potilaskuljetusten osalta tulee koordinoida kuntien ostamat potilaskuljetukset yhdeksi toimin-to-alueeksi. Kunnat eivät ole tiedostaneet näiden kuljetusten kustannuksia ja nyt selvittelyn yhteydessä näiden kuljetusten kustannus on jäänyt epäselväksi. Jatkotoimenpiteenä tulisi koordinoida osa-alue selkeämmäksi. Lisäksi tulisi luoda selkeä tilausten keskittäminen näi-den kuljetusten osalta esim. jo olemassa olevaan kuljetusportaaliin. Tavaralogistiikka Tavaralogistiikan jatkotoimenpiteinä tulisi selvittää maakunnan alueella olevien tavarakulje-tusten yhtenäistäminen jo toiminnassa olevaan sairaanhoitopiirin logistiikkaketjuun. Kunnilla on omia sopimuksia tavaraliikenteen hoitamiseksi mm. apuvälineiden, välinehuollon ja näyt-teiden kuljetukseen. Nämä tulisi yhtenäistää yhden sopimuksen alaisuuteen, jolloin myös so-pimushallinto yhtenäistetään yhden kokonaisuuden kattavaksi. Materiaalihallinta Sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja käyttötaloustarvikkeiden jakelu, varastointi ja materiaa-lihallinta on osittain keskitetty maakunnallisesti. Materiaalihallinnan jatkotoimenpiteenä tulisi

15

selvittää maakunnallinen materiaalihallinta toteutettavaksi yhtenäisesti jo olemassa olevien toimintatapojen ja sopimusten mukaisesti. Hankinta Logistiikka kokonaisuus kuuluu oleellisesti terveydenhuollon hankintoihin. Hankintojen orga-nisoituminen maakunnallisesti on selvittämättä tai on osittain selvityksessä hallinnollisissa palveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon logistiikan ja materiaalihallinnan kannalta hankinta tulee keskittää, kuten nyt jo maakunnan alueella näistä tarvikehankinnat on keskitetty. LIITTEET: Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilö- ja tavaralogistiikka selvitystyö

16

Välinehuolto 1. Maakunnallinen selvitystyö Keski-Suomen alueen kunnille (23) tehtiin K-S shp:n toimesta selvityskysely välinhuoltotoi-minnan järjestämisestä oman kuntansa alueella vuonna 2009. Selvityskyselyn tulos oli tuol-loin yksiselitteinen. Kunnat halusivat tuolloin järjestää välinehuoltotoimintansa itse. Sairaanhoitopiirin toimesta tehtiin maakunnallinen selvitystyö välinehuoltotoiminnasta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän kaupungin ja seututerveyskeskuksen alueella vuonna 2014. Liite 1. Selvityksessä saatiin tietoa välinehuoltotoiminnasta, välinehuoltotyötä tekevän henkilöstön määrä ja ammattinimikkeet, tila- ja laiteresurssit sekä laitekanta ja niiden ikä. Selvitystyön jälkeen on esh ja pth- välinehuoltotoimintaa kehitetty ja keskitetty erittäin tehok-kaasti. Alueella on tehty monia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Jämsän alueelta on saatu tieto, että Jämsä järjestää välinehuolto toimintansa itsenäisesti. Jämsä ei ole mukana maakunnallisessa suunnittelussa? Saarikka on mukana maakunnallisen välinehuoltotoiminnan suunnittelussa ja järjestämises-sä. Saarikan alueella välinehuoltotyötä tehdään monien terveysasemien pienissä välinehuol-toyksiköissä ja välinehuoltotyötä tekevät eri ammattiryhmät ja joissakin paikoissa oman työn-sä ohella. Äänekoski on mukana maakunnallisen toiminnan suunnittelussa, mutta tiedonkeruu on vielä kesken. Viitasaaren tiedot puuttuvat myös vielä tästä selvityksestä. Jyväskylän kaupunki on kehittänyt välinehuoltotoimintaansa tehokkaasti ja lopettanut vä-linehuoltotoimintoja pienten terveysasemien välinehuoltoyksiköissä, Välinehuoltotoimintaa on keskitetty isompiin välinehuoltoihin vuoden 2014 selvityksen jälkeen. Välinehuoltotoiminta tullaan keskittämään kokonaisuudessaan Kyllön ja Palokan terveys-asemien välinehuoltoihin. Palokan terveysaseman välinehuolto mukailee Uusi Sairaala No-van välinehuollon suunnittelua ja prosesseja. Laitekantaa on mahdollisuuksien mukaan yhte-näistetty ja uusittu tulevaisuutta varten. Jyväskylän kaupungin alueella välinehuoltotyötä te-kevät ammattikoulutetut välinehuoltajat. Seututerveyskeskuksen alueella on välinehuoltotoi-mintaa keskitetty samansuuntaisesti Laukaan, Keuruun ja Joutsan terveysasemille pois pie-niltä terveysasemilta. Seutut k:n alueella välinehuoltotyötä tekevät pääsääntöisesti jo ammat-tikoulutetut välinehuoltajat. Pieneltä osin myös hammashoitajat ja suuhygienistit. Saarikan alueella välinehuoltotyötä tehdään alueen terveysasemien pienissä välinehuoltoyk-siköissä ja työtä tekevät eri ammattiryhmät ja aika yleisesti oman työnsä ohella. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin välinehuoltotoiminta on keskitetty keskussairaalan vä-linehuoltokeskuksen. Välinehuoltotyötä tekevät ammattikoulutetut välinehuoltajat palveluoh-jaajien lähityönjohdolla. Näiden kaikkien muutosten taustalla on myös taloudelliset syyt, toiminnalliset muutokset poti-las- ja työturvallisuuslait , sairaalahygienia- ja laatuvaatimukset. Merkittävä vaatimus on myös toiminnan ja tuotannonohjausjärjestelmän sekä laatujärjestelmän laajentaminen perustervey-denhuoltoon välinehuoltotoiminnan dokumentoinnin ja jäljitettävyyden takaamiseksi.

17

2. Aineisto ja tiedonkeruu Aiemmin tehty tiedonkeruu;

- Selvityskysely 2009 (webropol) - Maakunnallinen välinehuoltotoiminta raportti 3.6.2014. - Välinehuoltotyöstä vastaavien esimiesten ja työntekijöiden haastattelut ja tapaamiset

välinehuoltotyötä tekevissä yksiköissä sekä ko yksiköiden laitehuoltoa tekevien henki-löiden haastattelut 2014-2016.

- Jyväskylän kaupungin Palokan välinehuollon suunnitteluyhteistyö. - Välinehuoltotyötyöryhmän omalta alueeltaan kokoamat yhteenvedot 2017.

Tiedonkeruuta vaikeuttaa edelleen se, että perusterveydenhuollon välinehuolloissa ei ole käytössä toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmää eikä suoritteita ja toimintalukuja ole do-kumentoitu ja / tai niitä ei ole käytössä tähän raporttiin. Esh:n osalta vastaavat tiedot on käytössä ja tässä vertailtavissa siltä kun toiminnat samanlai-sia. Kustannustietoja on saatavissa ainakin henkilöstömenoista. Tätä raporttia varten ei ole toteutettu uutta kyselyä, koska aiemmin tehdyt kyselyt, ja nykyi-set toimintamallit osoittavat selkeästi, että välinehuoltotoiminta voidaan toteuttaa maakunnal-lisena tukipalveluna. 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Välinehuollot tuottavat palveluita sairaaloille, terveyskeskuksille, avoterveydenhuollolle, suun terveydenhuollolle sekä yksityisille palveluntuottajille ja yliopiston tutkimus- ja kehittämistoi-minnan asiakkaille. Nykyinen välinehuoltotoiminnan kehittämisen suunta ja yhteinen näkemys toiminnan vaati-muksista parantaa ja yhdistää substanssijohtamista, erityisosaamista vaativa asiantuntijuutta ja välinehuoltaja-ammattiryhmän osaamista.Tähän mennessä selvitystyöstä saatu tieto, käy-tännön kokemukset, alueellinen yhteinen suunnittelu ja yhteistyö ovat erittäin hyvä perusta rakentaa maakunnallinen välinehuoltotoiminta tuotannollisena tukipalveluna Toimintoja on keskitetty ja yhdistetty isompiin välinehuoltoyksiköihin. Laitekanta on merkittävästi uudistunut ja välinehuoltotyötä tekee pääsääntöisesti ammatti-koulutetut välinehuoltajat. Välinehuoltotyöhön maakunnan alueella kohdistuu arviolta noin 100 henkilön työpanos. Välinehuoltotoimintaa ohjaa monet lait, asetukset ja standardit eli välinehuoltotoiminta on la-kisääteistä. Tarve keskittämiselle ja yhdistämiselle sekä prosessien yhtenäistämiselle on syn-tynyt myös tiukentuvista laatuvaatimuksista ja kustannuspaineista sekä kokoajan uudistuvas-ta lainsäädännöstä. Posti hoitaa kaikki Jyväskylän kaupungin välinehuollon kuljetukset ostopalveluna. Seututerveyskeskuksen ja K-S shp:n välinekuljetukset hoidetaan Keski-Suomen sairaanhoi-topiirin materiaalitoimen toimesta ja / tai ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta.

18

4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Selvityksen perustella maakunnallinen välinehuoltotoiminta on kokonaistaloudellista potilas- ja asiakaslähtöistä sekä mahdollistaa keskitetyn asiantuntijanäkökulman ja prosessijohtami-sen välinehuoltotoiminnassa. Yhtenäinen välinehuoltotyöhön koulutettu ammattihenkilöstö lisää välinehuoltotyön osaamista työnvaativuuden mukaisesti ja vapauttaa muita ammatti-ryhmiä potilastyöhön. Laatu- ja tuotannonohjausjärjestelmien laajentaminen perusterveydenhuollon välinehuoltoihin on ehdottoman tarpeellinen a helpompaa , kun toimintaa ohjaa yksi hallinnolline organisaatio. Välinehuoltotoiminta on osa tuotannollisia tukipalveluita. Maakunnallinen välinehuoltotoimin-tamalli on Keski-Suomen soten suunnittelun mukaisesti ajateltu tukipalvelutoimintamalli, mikä rakentuu potilas ensin; asiakaslähtöisesti ydinprosessien ympärille. Malli takaa laadukkaat välinehuoltopalvelut oikea-aikaisesti oikeassa paikassa tuotettuna. Yhtenäinen palvelutuotanto on tehokasta ja tuottavaa. Välinehuolto on tukipalveluna riippuvainen terveydenhuollon palveluverkosta ja niiden tuot-tamista palveluista. Logistiikka on merkittävä rajapinta-alue välinehuoltopalveluille hygienia- ja aikatauluvaatimus-ten takia. Edellä mainituista vaatimuksista johtuen välinehuollon kuljetukset olisi hyvä järjes-tää alueella osana muita logistiikkapalveluita sekä erityistapauksissa toiminnoista riippuen omana ostopalveluna, esim suunterveydenhuollon välineiden vaatima tiheä kuljettaminen. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä maksimissaan noin 60 km 5. Uuden toimintamallin kuvaus KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLINEN VÄLINEHUOLTO

- Uuden toimintamallin kuvauksessa tulee ottaa huomioon välinehuoltopalvelut eri nä-kökulmista ja palvelutarpeista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimin-noissa. Suunterveydenhuollon osuus on merkittävä ja vaatii erityistä suunnittelua toi-mintojen volyymin ja erityisesti välineiden kuljetusaikataulujen suunnittelussa.

- Maakunnallinen välinehuoltopalvelu rakentuu eri toimijoiden ydinprosessien ympärille 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: -Näkökulmat ja muutokset tulevat hyvin esille jo raportissa 2014. Toiminta / organisaatio

- Välinehuolto on oma erikoisalueensa osana terveydenhuoltojärjestelmää mikä tuottaa ydinprosesseille välttämättömät tukipalvelut estäen tartuntojen leviämistä välineiden välityksellä.

- Maakunnallinen toimintamalli luo mahdollisuudet yhtenäiselle toiminnalle ja substans-silähtöiselle johtamiselle.

- Maakunnallinen välinehuoltotoiminta parantaa välinehuollon toiminnan laatua ja osaamista koko Keski-Suomen alueella. Se lisää potilasturvallisuutta, prosessien oh-jausta ja valvontaa, osaamisen johtamista ja kehittämistä.

- Laatujärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän laajentaminen perusterveydenhuol-lon välinehuoltoihin helpompaa, kun toimintaa ohjaa yksi hallinnollinen tukipalveluyk-sikkö.

19

- Toimintamallit ja prosessit dokumentointi sekä jäljitettävyys yhtenäistyvät. - Keski-Suomen sairaala Novan välinehuolto on suurin välinehuoltokeskus, mikä toimii

ja takaa asiantuntijapalvelut 24/7. - Sairaala Novan välinehuoltokeskuksella on valmiudet antaa palveluita myös akuutisti

ja poikkeusoloissa. - Muut maakunnan välinehuoltoyksiköt voivat toimia maakunnallisen palvelutarpeen,

terveysaseman toiminnan, kokonsa ja työmääränsä / toimintavolyymien vaatimusten mukaan virka-aikaisesti tai kahdessa vuorossa ( klo 7-21).

- Maakunnallinen välinehuoltotoiminta vaatii yhtenäistettyä laitehuoltoa ja omaa osaa-vaa huoltohenkilöstöä.

- Laitehuolto on merkittävä osa tehokasta ja tuottavaa välinehuoltopalvelua. Se vaatii yhtenäisen laitekannan ja laitehuollon sekä laitehankintoihin liitettävät huoltosopimuk-set maakunnan huoltoyksikön ja/tai laitevalmistajien kanssa.

Asiakkaat

- Palvelusopimukset ja asiakkaan kanssa yhdessä tehdyt palvelukuvaukset tukevat toimintaa ja parantavat palvelun laatua sekä asiakastyytyväisyyttä

- Palvelu on asiakaslähtöistä - Sisäisiä asiakkaita maakunnan alueella arviolta 70 - Ulkoisia asiakkaita arviolta alle 10 - Palvelusopimus ja –kuvaus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan tarpeista

lähtien. Henkilöstö

- Johtaminen on substanssilähtöistä, henkilöstö ammattikoulutettua, osaaminen var-mistettu

- Työpanoksen käyttö on tehokasta ja sijaisten organisointi helpompaa - Henkilöstörakenne toiminnan vaatimusten mukainen esi;

o Palvelualuejohtaja 1, operatiivinen ja strateginen o Palvelupäällikkö 1 , toiminta ja henkilöstöhallinto o Laatupäällikkö 1, laatujärjestelmän ylläpitäminen ja asiakaspalvelu, kouluttami-

nen o Asiakkuuspäällikkö1 , ICT-toiminta ja asiakaspalvelu, kouluttaminen o Palveluohjaaja 7, päivittäistyöjohtaminen, prosessinohjaus ja opetus ja koulut-

taminen o palveluohjaajien vastuualueet ja tehtäväalueet on jaettu ja he kiertävät suunni-

temallisesti koko maakunnan alueella sekä sijaistavat tosiaan o Välinehuoltaja noin 90, välinehuoltajan ammattitehtävät o välinehuoltajat toimivat pääsääntöisesti suunnitelmallisesti kotiyksiköissään,

mutta koko henkilöstöllä on velvollisuus ja oikeus osallistua suunnitelmalliseen ja /tai akuuttiin työkiertoon kaikissa maakunnan yksiköissä osaamisen varmis-tamiseksi ja toimintojen takaamiseksi.

- Liite 3

Organisaatio

- Liite 4 Talous

- Maakunnallinen välinehuoltotoiminta tehostaa toimintaa ja on kokonaistaloudellista. - Lakisääteinen päivittäinen ja määräaikainen laitehuolto vaatii yhteiset laitehuoltosopi-

mukset ja käytännöt vähentäen huomattavasti huollon ja varasosien kustannuksia.

20

7. Jatkotoimenpiteet

- Tietojen keruu ja selvitystyö jatkuu toimeksiantojen mukaisesti. - Viitasaaren tietoja ja toimintalukuja saadaan alkukesästä. - Maakunnallisen välinehuollon logistiikan suunnittelu on osa kokonaislogistiikan suun-

nittelua ja tehtävä omana selvitystyönä. LIITTEET: LÄHDEAINEISTO Liite 1, Maakunnallinen raportti 3.6.2014 , Päivi Töytäri liite 2-4, Nykytilannekatsaukset 2017, Jyväskylän kaupunki, Johanna Backman, Seututer-veyskeskus, Eila Kerkelä-Rautiainen, Saarikka Vaula Kautto Liite 5, Kehityskaavio välinehuoltotyötä tekevästä henkilöstöstä 2014/2017 Liite 6, Maakunnallinen välinehuoltotoiminta ( alustava malli) Liite 5, Finlex ; välinehuoltotoimintaa ohjaavat keskeisimmät lait ja asetukset Kirjallisuutta; Välinehuolto, Tuula Karhumäki, Kaisa Hirvonen, Eija ylitupa (toim) 2017 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Endoskooppien huolto, suomen gastroenterologinen yhdistys ry. Laboratorion välinehuolto 2016 Suomen standardoimisliitto, julkaisuja 2016-2017

21

Apuvälinekeskus 1. Maakunnallinen selvitystyö Alueellinen apuvälinekeskus on toiminut maakunnallisena keskuksena vuodesta 2011 alkaen vastaten terveydenhuoltolain 1326/2010, 29 § mukaisista lääkinnällisen kuntoutuksen apuvä-linepalveluista. Alueellisen apuvälinkeskuksen perustamisvaiheessa kartoitettiin laajasti ter-veyskeskusten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluun liittyvä työ, apuvälineet ja toiminnan alkaessa sovittiin toimintakäytännöt maakunnallisesta toimintamallista. Kuntien /kuntayhtymien kanssa tehtiin sopimukset alueelliseen apuvälinekeskukseen liittymisestä. Toiminta järjestettiin maakunnalliseksi siten, että kierrätettävät apuvälineet siirtyivät apuvä-linekeskuksen omistukseen ja hallintaan. Terveyskeskusten ja esh:n yksiköiden vastuulle jäi henkilökohtaisten ja yksilöimättömien apuvälineiden järjestäminen. Terveyskeskukset vas-taavat edelleen alueensa perusapuvälinepalveluista ja tekevät tarvittaessa lähetteen apuvä-linekeskukseen erikoisapuvälineasioissa. Kuuloasema, silmäyksikön ja hengitysyksikön vas-tuulle jäivät ko. erikoisaloilla tuotettavat apuvälinepalvelut kokonaisuudessaan. Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnasta on sovittu v. 2011 seuraavasti:

- apuvälinepalvelut järjestetään hajautetusti siten, että terveyskeskukset vastaavat lähi-palveluna perusapuvälinepalvelut ja alueellinen apuvälinekeskus erityisapuvälinepal-

velut (paitsi näön, kuulon, hengityksen apuvälineitä) - alueellinen apuvälinekeskus hallinnoi, budjetoi, hankkii, dokumentoi ja järjestää kulje-

tuksen terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yksiköiden potilaille luovutettavat yk-silöidyt apuvälineet (ei näön, kuulon ja hengityksen apuvälineitä)

- apuvälineiden luovuttamisen perusteista on sovittu maakunnallisissa apuvälineiden saatavuusperusteissa, jotka tullaan päivittämään v. 2018 valtakunnallisiin luovutuspe-rusteisiin.

- terveyskeskukset vastaavat tällä hetkellä apuvälineiden korjauksista ja huolloista pai-kallisen, käytännön mukaisesti. Apuvälineisiin ostetut korjaus- ja huoltotarvikkeiden ja ulkopuolisilta ostettujen huoltotöiden kustannuksen kohdennetaan apuvälinekeskuk-seen. Tavoitteena on, että asiakkaan käytössä oleva apuväline on käyttökuntoinen ja turvallinen.

Maakunnan liikelaitos / Sairaala Nova:

- alueellisen apuvälinekeskuksen toiminta laajenee käsittämään kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut siten, että apuvälineiden omistus, hallinta ja budjetti keskitetään apuvälinekeskukseen, mutta palvelu jatkuu hajautettuna sote-yhtiöissä ja liikelaitoksen toimintayksiköissä.

- alueelliseen apuvälinekeskukseen integroituu myös Jyten Kyllön ja Palokan nykyinen apuvälinepalvelutoiminta

- edellisten lisäksi alueelliseen apuvälinekeskukseen keskitetään sovittavin osin vam-maispalvelulain mukaisten asunnonmuutostöinä korvattavien apuvälineiden omistus ja sovittavin osin palvelua sekä toimintakäytäntöjen luominen

- alueellinen apuvälinekeskus ottaa hallintaansa lisäksi myös Sairaala Novan toimin-tayksiköiden apuvälineet, joiden kartoitus tehdään sekä osastoilla että poliklinikoilla 1.6.17 ja kerätty materiaalia työstetään elokuussa alkavassa erillisessä projektissa.

- maakunnan terveyskeskusten yleiskäytössä ja osastoilla hoitotyössä tarvittavat apuvä-lineet on myös hyvä keskittää yhdelle toimijalle ja lienee luontevaa että myös nämä tu-levat apuvälinekeskuksen hallintaan. Projektisuunnitelma vuodelle 2018 osana laite-turvallisuusprojektia on tehty em. apuvälineiden kartoittamiseksi. Tästä tulee sopia vie-lä erikseen ja asia ei ole ollut aiemmissa apuvälinekeskuksen suunnitelmissa esillä. Asia tarkentunee sote-suunnittelun edetessä.

22

Apuvälinekeskuksen tarvitsemat tulipalvelut:

- Logistiikkapalvelut: - Apuvälinekeskus huolehtii Sote-yhtiöiden tilaamien apuvälineiden kuljetuksen

ensisijaisesti Sote-yhtiöön tai sovitusti potilaan kotiin tai muuhun sovittuun paik-kaan. Maakunnallisten logistiikkapalveluiden tulee olla toimivat.

- Apuvälinekeskuksen ja sairaala Novan välinen apuvälinelogistiikka sekä sairaa-lan sisäinen apuvälinelogistiikka tulee suunnitella joustavaksi ja toimivaksi.

- Puhtauspalvelut - Päivittäin palautuvien apuvälineiden määrä on suuri. Suurin osa palautuu alu-

eelliseen apuvälinekeskukseen, mutta niitä palautuu päivittäin sote-yhtiöihin. - Sote-yhtiöissä puhdistetaan paikallisesti kierrätettävät (perusapuvälineet), apu-

välinekeskuksen omistamat apuvälineet - Palautuvat apuvälineet tulee puhdistaa välittömästi niiden palauduttua. - Puhtauspalvelut tulee suunnitella maakunnallisesti

- Apuvälineiden korjaus- ja huoltopalvelut

- apuvälineiden korjaus- ja huoltopalvelut tulee järjestää laadukkaiksi koko maa-kuntaa

- huoltopalvelut tulee koordinoida yhtenäiseksi siten, että huoltopalveluista vas-taa ammattilainen, joka johtaa ja kehittää maakunnallisia alueellisen apuvä-linekeskuksen huolto- ja korjauspalveluita

- apuvälineiden käyttöturvallisuuden parantamiseksi tulee nykyistä paljon laa-jemmin ottaa käyttöön systemaattiset määräaikaistarkastukset ja -huollot.

- Tietojärjestelmä - alueellisessa apuvälinekeskuksessa on käytössä maakunnallinen Effector - tie-

tojärjestelmä, mikä on osa potilastietojärjestelmää. Järjestelmä on toimintaan hyvin soveltuva ja sitä tulee käyttää koko apuvälinetoimintaan, eikä mm. apuvä-linehuoltoja tule kirjata toiseen järjestelmään. Tietojärjestelmältä edellytetään kehittymistä mm. siten, että sen käyttö mobiilaitteilla on mahdollista ja joustavaa ja uusia mahdollisuuksia mm. sairaalan sisäisen apuvälineen paikan tunnista-miseksi on olemassa.

- Tilat - apuvälinekeskuksen tilat, jotka tulevat sijoittumaan sairaala Novan läheisyy-

teen, tulee suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi siten, että myös tukipalvelui-den tilatarve suunnitellaan toimintaa vastaavassa laajuudessa (palautuvat /lähtevät apuvälineet, apuvälineiden puhdistus ja apuvälineiden palautustarkas-tus, määräaikaistarkastus ja –huolto, apuvälineiden korjaus ja huolto)

- Sairaala Novan ensimmäiseen kerroksessa on apuvälinepalvelupiste, mihin tul-laan sijoittamaan toimintayksiköiden kanssa sovittuja apuvälineitä.

- tiloista on tehty alustavia suunnitelmia, mutta varsinainen suunnittelu alkaa syk-syllä 2017 (?).

- Henkilöstö - Kinkomaan Vitapoliksessa työskentelevät alueellisen apuvälinekeskuksen hen-

kilöstö (8 työntekijää) ja Jyten (Kyllö ja Palokka) apuvälinepalveluiden henkilös-tö siirtyvät samoihin toimitiloihin

- Sote-keskuksissa muualla maakunnassa apuvälinepalveluissa työskentelevät työntekijät jäänevät sote-keskuksen työntekijöiksi?

23

- apuvälinekeskuksen laajentuessa välitöntä työtä shp:n erikoisaloilta (mm.. keuhko- ja silmäyksikkö sekä kuuloasema, osastojen tarvitsemien apuvälinei-den sekä maakunnan toimipisteistä siirtyy alueelliseen apuvälinekeskukseen. Tämä siirtyvän työn osuus ja laajuus tulee ottaa huomioon henkilöstösuunnitte-lussa

- apuvälinehuoltopalvelut on nykyisin järjestetty osin shp:n sisäisenä palveluna lääkintätekniikasta minimipalvelulla ja terveyskeskuksissa eri tavoin organisoi-tuina palveluina sekä ostopalveluna apuvälineiden maahantuojilta. Apuvä-linehuoltoihin tulee suunnata riittävä henkilöstö, jolla turvataan apuvälineiden käytön turvallisuus. Tarvittava resurssi lasketaan henkilöstösuunnittelussa

- Apuvälinelogistiikassa työskentelee tällä hetkellä apuvälinehuoltaja, joka vastaa tavaran vastaanotosta, dokumentoinnista, varastoinnista, kuljetusten järjestä-misestä maakuntaa. Toiminnan volyymi tulee oleellisesti lisääntymään ja henki-löstöresurssitarve tarkentuu henkilöstösuunnittelussa.

2. Aineisto ja tiedonkeruu Kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet on jo nyt dokumentoitu Effector -tietojärjestelmään, josta apuvälinetiedot saadaan. Sairaalan sisäisten toimintayksiköiden omistamat ja käytössä olevat apuvälineet eivät ole tiedossa missään ja ne tullaan kirjaamaan syksyllä -17 Effector -tietojärjestelmään. Työ toteutetaan erillisessä projektissa 3 kk aikana. Kartoitusta jatketaan vuonna 2018, niin että se kattaa myös maakunnassa olevia apuvälineitä ja laitteita. 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden osalta maakunnallinen toiminta on ohjeis-tettua ja sujuvaa. Toimintakäytäntöjen ohjeistusta tarkennetaan tarvittaessa ja toiminnan laa-jentuessa. Koko maakunnan alueella on käytössä yhteiset apuvälineiden luovutusperusteet, joilla pyritään turvaamaan tasalaatuiset ja yhdenmukaiset apuvälinepalvelut riippumatta siitä, missä apuvälinepalveluita tarvitseva asuu. Alueellisen apuvälinekeskuksen toiminnan laajentuminen on perusteltua mm. sillä, että am-mattilaisilta siirtyy pois välillistä työtä. Siirtyvä työ on otettava huomioon alueellisen apuvä-linekeskuksen henkilöstösuunnittelussa. Vammaispalvelulain mukaisten apuvälineiden kes-kittäminen on ”potilas ensin” –ajattelun mukaista. Apuvälineiden korjaus- ja huoltopalvelut eivät ole laadullisesti ja määrällisesti toimintaa vas-taavia. Huoltopalveluja tulee vahvasti kehittää koko maakuntaa koskevaksi toiminnaksi ja huoltopalveluiden laatua tulee kehittää turvallisuusnäkökulmasta esim. määräaikaishuoltoja lisäämällä. Toiminnan kehittämisestä tulee vastata teknisen koulutuksen saanut ammattilai-nen. Apuvälinehuoltoja dokumentoidaan tällä hetkellä eri järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Apuvälineprosessi ja apuvälineen huoltohistoria ei ole löydettävissä. Päällekkäis-tä, välillistä työtä tehdään paljon ja sitä tekevät suurelta osin hoito- ja kuntoutustyön ammatti-laiset. 4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Alueellisen apuvälinekeskuksen toimintamallista on tehty useita suunnitelmia ja viimeisimpä-nä sen toimintaa on kuvattu KS Sote 2019 palveluiden järjestämistyöryhmässä lääkinnällisen kuntoutuksen palvelupaketissa (Satu Auvinen).

24

5. Uuden toimintamallin kuvaus Sanallinen toiminnan kuvaus on tehty edellä olevien otsikoiden alla. Alueellinen apuvä-linekeskus toimii jo nyt maakunnallisena keskuksena, mutta tulee laajentumaan sisältäen:

- Jyten ja nykyisen apuvälinekeskuksen toiminnot toimivat yhdessä samoissa tiloissa lähellä sairaala Novaa

- apuvälinepalvelu jatkuu hajautettuna: Sote-yhtiöiden kautta apuvälinepalvelut tuote-taan lähipalveluina ja sairaala Novassa toimintayksikössä

- koko lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetoiminnan (mm. keskitetty budjetointi, omistus, toiminnan ohjeistus, apuvälineiden kilpailutus, kierrätys)

- sairaalan sisäisten apuvälineiden (toimintayksiköiden tarvitsemat apuvälineet) omis-tus, hankinta, hallinta ja toimintakäytäntöjen ohjeistaminen

- vammaispalvelulain alaisten asunnonmuutostöinä myönnettävien apuvälineiden omis-tus, hallinta, hankinta, kierrätys ja toiminnan ohjeistus

- maakunnallisten apuvälinehuoltopalveluiden kehittäminen ja toiminnan ohjaaminen 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat:

Asiakas saa turvalliset ja käyttökuntoiset apuvälineet joustavasti ja oikea-aikaisesti joko lähi-palveluina tai liikelaitoksesta. Potilaan tullessa Sairaala Novaan, pyritään apuvälinetarve ennakoimaan ja potilas saa kotiu-tuessaan mukaansa tarvitsemansa apuvälineet Henkilöstö Terveydenhuollon ammattilaisilta /asiantuntijoilta siirtyy välillistä työtä tukipalveluiden työnte-kijöille (esim. apuvälineiden keskistetty dokumentointi yhteen tietojärjestelmään, puhdistuk-sen ja huollon järjestäminen). Ammattilaiset voivat keskittyä perustehtävän mukaiseen toi-mintaan. Organisaatio Maakunnallinen liikelaitos?

Talous Keskittämällä apuvälineet yhdelle toimijalle ja suunnittelemalla maakunnalliset apuvälinepal-velut toimivaksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi saadaan järjestettyä kustannustehokkaat ja laadukkaat apuvälinepalvelut. 7. Jatkotoimenpiteet Alueellisen apuvälinekeskuksen suunnittelu alkaa tilojen osalta syksyllä 2017 (?). Samalla tarkentuvat myös apuvälineprosessit. Maakunnallisten apuvälinehuoltopalveluiden kehittäminen on laiteturvallisuuden vuoksi ensisijaisen tärkeää, samoin huoltotilojen ja -palveluiden suunnittelu osaksi apuvälinekeskuk-sen tiloja tarvetta vastaavassa laajuudessa. Apuvälinehuoltopalvelut tulee olla teknisen kou-lutuksen saaneen henkilön vastuulla ja hänen tulee kehittää huoltopalveluiden laatua (mm. määräaikaishuollot ja –tarkastukset tulee kehittää nykyistä paljon laajemmaksi, joilla varmsi-tetaan osaltaan apuvälineiden käyttöturvallisuutta). Apuvälinehuoltopalvelut tulee koordinoida maakunnallisesti siten, että myös Sote-yhtiöissä lähipalveluna annettavien apuvälineiden huollot voidaan laadukkaiksi.

25

Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon ja suunnitella riittävät puhdistustilat siten, että pa-lautuvat, puhdistettavat apuvälineet siirtyvät puhdistukseen omaan erilliseen tilaan, josta ne siirtyvät puhdistuksen jälkeen Sairaalan sisäisten, yksiköiden omistuksessa olevien apuvälineiden inventaario toteutetaan 1.6 ja ei-dokumentoidut apuvälineet kirjataan Effector-tietojärjestelmään elo-marraskuussa toteutettavassa projektissa (erillinen projektisuunnitelma). Maakunnan eri toimipisteissä olevat (muut kuin lääkinnällisen kuntoutuksen) apuvälineet kar-toitettaneen vuoden 2018 aikana. Kartoitustyölle on haettu projektirahoitusta. LIITTEET: LÄHDEAINEISTO Satu Auvisen ja Ulla Kolomaisen tekemät useat eri suunnitelmat sekä Sairaala Novan suun-nitteluun että Sote-suunnitteluun (palveluiden tuottaminen /lääkinnällisen kuntoutuksen palve-lupaketti)

26

Lääkehuolto ja sairaala-apteekki 1. Nykytilanne Sairaala-apteekki vastaa koko Keski- Suomen alueen kunnallisesta lääkehuollosta, erillisiä lääkekeskuksia ei enää ole. Aikaisemmin alueella on ollut useita lääkekeskuksia, mutta nämä on fuusioitu sairaala-apteekin toimintaan viimeisimpänä Viitasaaren ja Joutsan lääkekeskus 2011 ja sairaanhoitopiirin oma Keuruun aluelääkekeskus 1.9. 2013. Keski-Suomen keskus-sairaalan sairaala-apteekki toimittaa lääkkeet kunnallisiin terveydenhuollon yksiköihin sekä perus- että erikoissairaanhoidon yksiköihin koko Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi asiakkaina on muutamia yksityisiä toimijoita kuten yksityisiä työterveyshuoltoja ja So-vatek - säätiö. Sairaala-apteekin asiakkaita ovat alueen kunnalliset sairaalat, terveyskeskukset, vanhainko-dit, hammashoitolat, neuvolat, koulujen terveydenhoitajien vastaanotot, työterveyshuollot, kotisairaanhoitojen terveydenhoitajan hoitopisteet esim. kausi-influenssarokotusaikana, Fi-mean luvan saaneet yksityiset säätiöt ja terveydenhuollon pisteet. Palveluasumisen toimipis-teisiin sairaala-apteekki ei lain mukaan saa toimittaa lääkkeitä vaan ainoastaan tarvittaessa vapaankaupan tarvikkeita kuten käsihuuhteita, verensokeriliuskoja ja ihovoiteita. Jämsän Keski-Suomen maakuntaan liittymisen myötä sairaala-apteekin asiakaskunta tulee laajenemaan. Sairaala-apteekin toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä Fimean määräykset ja kan-salliset linjaukset: - Fimean määräykset 2/2016 Lääkkeiden toimittaminen, 6/2012 Sairaala-apteekin ja lääke-

keskuksen toiminta sekä 6/2011 Apteekkien lääkevalmistus - Lääkelaki 10.4.1987/395 ja asetus 24.7.1987/693 - Huumausaineista on säädetty huumausaineista annetussa laissa (373/2008), valtioneu-

voston asetuksessa huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) ja valtioneuvoston asetuksessa huumausaineiden valvonnasta (548/2008).

- Kemikaalilaissa (744/1989) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään mm. kemi-kaalien vähittäismyynnistä ja muusta luovuttamisesta, hallussapidosta ja säilyttämisestä.

- Jätelaissa (646/2011) säädetään jätteistä, jotka aiheuttavat vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

- Radioaktiivisten lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä tulee huomioida säteilylain (592/1991) ja sen nojalla annettujen normien vaatimukset.

- Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetään mm. kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan terveydenhuollon toteuttamisesta ja sisällöstä lääkehoito mukaan lukien sekä potilasturvallisuussuunnitelman sisällöstä.

- Painelaitteiden sijoittamisessa ja ylläpidossa tulee noudattaa painelaitelakia (869/1999) ja sen nojalla annettuja säädöksiä.

- Lääkkeiden velvoitevarastointilaki 979/2008 - Tuotevirheiden luokittelussa ja käsittelyssä tulee noudattaa Lääkealan turvallisuus- ja ke-

hittämiskeskuksen tuotevirheistä antamaa määräystä ja ohjetta. - STM:n julkaisemassa Turvallinen lääkehoito -oppaassa on perusteet lääkehoidon toteut-

tamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä. - STM:n Lääkepolitiikka 2020.

27

Sairaala-apteekin tehtäviä ovat: - huolehtia ja vastata alueen kunnallisesta lääkehuollosta, lääkkeiden toimitus yksiköihin - lääkkeiden tilaus ja hankinta tukkukaupoista tai maahantuonti ulkomailta (esim. erityislu-

valliset lääkkeet), lääkkeiden varastointi ja varastonvalvonta, velvoitevarastointi ja perus-lääkevalikoimasta huolehtiminen

- erityisvarastointia tai kirjanpitoa vaativien lääkkeiden säilytys ja kulutuksen seuranta - lääkeinformaatiosta huolehtiminen - erityisluvallisten lääkkeiden lupien hankinta ja ylläpito - osallistuminen kliinisten lääketutkimusten lääkkeiden hallinnointiin kuten tarvittaessa

maahantuontiin, säilytykseen ja käyttökuntoon saattamiseen - lääkkeiden valmistus, sellaisten lääkevalmisteiden valmistus, joita ei ole teollisesti saata-

vana kuten osa lasten lääkkeistä, kipulääkekasetit ja -ruiskut sekä allergiatestit. - lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen esim. antibiootit ja solunsalpaajat - yksiköiden lääkehuollon ohjeistus, valvonta ja tarkistaminen - potilaskohtainen annosjakelu - kliininen farmasia ja lääkehoidon arviointi/turvatarkastus - osastofarmasia ja potilaan ajantasaisen lääkityksen selvittäminen Rajapinnat kunnissa: - kotisairaanhoito - palveluasuminen - työterveyshuollot Muut rajapinnat: - viranomaiset (Fimea, Valvira, STM, Hila, Kela) - yksityiset apteekit - lääketukut ja muut apteekkitarvikkeiden toimittajat - yliopistot - työterveyshuollot - avoapteekit - muut tukipalvelut 2. Tulevaisuuden näkymät sairaala-apteekin ja lääkehuollon osalta:

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on käynnissä myös lääkelain uudistaminen. Näillä muutoksilla on vaikutuksia mm. sairaala-apteekin palveluiden kehittämiseen. Aiemmissa lais-sa toiminta on tiukasti säädeltyä. Nykytilassa toimivaa: - sairaala-apteekki huolehtii sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tarvittavista valmistettavista

lääkkeistä, joita ei saa kaupallisina valmisteita mm. kipukasetit ja -ruiskut. Myös kunnalli-seen kotisairaala-toimintaan sairaala-apteekki voi toimittaa lääkkeet. Yksityiset apteekit ovat suurelta osin luopuneet lääkkeiden valmistuksesta, valmistustiloihin kohdistuneiden mm. tilavaatimusten vuoksi. Yksityiset apteekit tilaavat valmistusta vaativat yksittäisten asiakkaidensa lääkkeet sopimusvalmistaja-apteekeilta. Sairaala-apteekin roolia lääkkei-den valmistajana voitaisiin lisätä.

- Keski-Suomen keskussairaalassa on lisätty osastofarmasiaa viime vuosina. Osastofar-masian lisääminen on parantanut omalta osaltaan potilaiden lääkehuollon turvallisuutta. Osastofarmaseutit tarkastavat potilaiden kotilääkityslistoja ja auttavat niiden selvittämi-sessä, raportoivat lääkäreille esim. päällekkäisyyksistä, liiallisesta antikolinergisesta kuormasta, tekevät ehdotuksia lääkkeiden annostusten pienentämisestä iäkkäillä, valmis-teiden vaihtoehdotuksia esim. kaatumistapauksessa yms.

28

- potilaskohtaiset solunsalpaajavalmisteet ja useimmat biologiset lääkkeet käyttökuntoon saatetaan sairaala-apteekin puhdastiloissa. Toiminta on turvallista ja tehokasta ja sitä tehdään päivittäin potilaiden hoitoaikataulujen mukaisesti.

- lääkehoidon turvatarkastuksia/auditointeja on tehty ja niitä pitää jatkossa tehdä laajem-min.

- moniammatillinen yhteistyö lääkehuollon asioissa on lisääntynyt omassa talossa ja eri organisaatioiden eri yksiköiden kanssa

- KYS- erva-alueen lääkehankintarengas toimii hyvin. Lääkkeet on kilpailutettu kolmen vuoden välein. Kilpailutuksen kautta saadaan edulliset hinnat ja kiinnitetään huomiota ra-tionaaliseen lääkehoitoon.

- yksityinen apteekkiverkko on maakunnassa kattava. Tulevaisuuden toiminnan kannalta avoimia kysymyksiä: - mikä on lääkkeiden rahoitusjärjestelmä? - voiko maakunnan lääkehuollon yksikkö toimittaa lääkkeitä valinnanvapauden piirissä toi-

miville yksityisille palvelun tuottajille? - muutetaanko laitosasumista ja palveluasumista määrittelevää lakia -> voiko sairaala-

apteekki toimittaa lääkkeitä palveluasumisen yksiköille. Nykyisin ongelmana on, esim. iv-antibiootteja ja iv- kipulääkkeitä ei ole yksityisapteekeista helposti saatavissa ja toisaalta palveluasumisessa ei saa pitää erillistä lääkekaappia, jossa säilytettäisiin varalla tarpeen mukaan potilaille käytettäviä ilman potilasnimiä olevia reseptilääkkeitä.

- miten palveluasuminen määritellään jatkossa? - sairaala-apteekki saa toimittaa lääkkeitä kunnalliseen kotisairaalatoimintaan. Kotisairaala

antaa sairaalatasoista sairaanhoitoa ja on vaihtoehto vuodeosastohoidolle. Miten kotisai-raalatoiminta määritellään maakunnassa?

- ensihoitoon tullee erilaisia toimijoita (kilpailutettava). Miten varmistetaan ja toimitetaan näille toimijoille lääkkeet?

- mitä muutoksia lääkelain avaamien tuo? - voidaanko sairaala-apteekissa annosjaeltuja potilaskohtaisia pakkauksia toimittaa myös

kotisairaanhoitoa varten esim. yksityisten apteekkien kautta? - voidaanko sairaala-apteekin lääkevalmistusosaamista hyödyntää enemmän koko maa-

kunnan alueella esim. myymällä palveluja myös yksityisille apteekeille/toimijoille? - lääkehoito-osaaminen pitää jatkossakin varmistaa verkkokursseilla ja näytöillä. Sairaala-

apteekin pitää varmistua, että yksiköiden lääkehoito on turvallista ja asianmukaista sekä dokumentoitu ennen kuin voi toimittaa lääkkeitä yksikköön.

- Pienet yksiköt eri vanhus- ja vammaispalveluyksiöiden osalta ovat haavoittuvia ja lääke-logistiikkaan kuluu osa työpanoksesta, jota voisi tältä osin kohdentaa paremmin.

- uusi potilastietojärjestelmä on tulossa, mutta käytäntöön saaminen vaatii resursseja kaikil-ta terveydenhuollon toimijoilta, myös sairaala-apteekilta. Koko maakunnan yhteinen poti-lastietojärjestelmä on tärkeä.

- kotiutuvan tai toiseen hoitopaikkaan siirtyvän potilaan katkeamattoman lääkehoidon ta-kaaminen.

- enemmän yhteistyötä tarvitaan sairaala-apteekkien ja yksityisapteekkien välille. - lääkehoidon turvatarkistusta/arviointia sekä kotilääkityksen selvittämistä ei ehditä teke-

mään kaikille sitä tarvitseville potilaille. - asiakkaiden matka keskitettyihin hoitoihin todennäköisesti kasvaa Asiakasnäkökulma tulevaisuudessa: - tiedonkulku lääkehuollon asioissa on maakunnassa sujuvaa yhtenäisen potilastietojärjes-

telmän avulla - asiakkaiden lääkitystiedot ovat ajan tasalla ja oikein

29

- lääkehoidon arviointi tehdään kaikille, joille se on tarpeen - potilaiden sitoutuminen omaan lääkehoitoon paranee, kun resurssoidaan aikaa lääkehoi-

don ohjaukseen ja haastatteluihin, oikein toteutuva lääkehoito on myös kustannusnäkö-kulmasta erittäin merkittävä.

- lääkkeiden yksilöllinen turvamerkintä (tulossa 2019) takaa lääkkeiden aitouden Henkilöstönäkökulma: - sairaala-apteekki omistaa lääkehuollon prosessin sairaala Novassa ja huolehtii myös

maakunnan Sote-keskusten lääkehuollosta - henkilökunnan tarve lisääntyy aukioloaikojen lisääntyessä - kliinisen farmasian osaaminen lisääntyy ja myös osaamisen tarve lisääntyy, tarvitaan

myös kliinisen farmasian proviisori moniammatilliseen yhteistyöhön lääkäreiden ja hoitaji-en tueksi konsultoivaan työhön. Myös potilas/yksilötasolla näiden osaajien vaikutus on keskeistä.

- henkilöstön saatavuus voi olla äkillisissä tarpeissa haastavaa, ennakointia tarvitaan. - rutiinityöt korvautuvat robotiikalla - farmasian osaamista tarvitaan myös maakunnan koko alueella -> kiertävät maakuntafar-

maseutit - tarvitaan lääkitysturvallisuuskoordinaattori koko maakunnan lääkitysturvallisuusasioiden

eteenpäin viemiseksi Organisaationäkökulma: - lääkehuollon henkilöiden ja eri yksiköiden välinen yhteistyö lisääntyy - kliinisen farmasian lisääntyminen auttaa lääkäreitä ja sairaanhoitajia - yksiköiden lääkevarastot tulevat asteittain sähköiseen seurantaan - maakuntaan tulee yhteinen lääkehoitosuunnitelma ja Lääkeneuvottelukunta - Talousnäkökulma: - rationaalinen lääkehuolto, maakunnan yhteinen lääkeneuvottelukunta, maakunnan sairaa-

la-apteekki ja lääkkeiden kilpailutus pitävät lääkkeisiin kuluvat kustannukset kurissa - onnistunut lääkehoito ja sen toteuttaminen on kustannusten kannalta keskeistä. - farmasistien työ yksiköissä moniammatillisissa tiimeissä lisää lääkehoidon kustannuste-

hokkuutta 3. Jatkotoimenpiteet:

- lääkehuollon kokonaisuuden miettiminen maakunnassa yhdessä yksityisten apteekkien

kanssa -> mitä lääkehuollon tehtäviä sairaala-apteekkia hoitaa, mitä hoitaa yksityiset ap-teekit ja mitä tehtäviä hoidetaan yhdessä

- lääkehoidon arviointi/turvatarkastus pitää olla tilattavissa kaikille sitä tarvitseville potilaille samalla tapaa kuin esim. ravitsemusterapeutin konsultaatio -> farmaseutin vastaanotot

- maakunnan alueen kaikkiin lääkkeiden kanssa toimiviin yksiköihin myös farmaseuttisia palveluja paikallisesti -> kiertävät farmaseutit

- kliinisen farmasian palvelut lääkäreille ja hoitajille, kliinisen farmasiaan erikoistunut provii-sori

- sairaala-apteekissa valmistettavien lääkkeiden ja suonensisäisesti annosteltavien lääk-keiden toimittaminen palveluasumiseen pitää olla mahdollista tai vaihtoehtoisesti kotisai-raalatoiminnan pitää olla koko maakunnan kattavaa

30

- yhteinen lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoitoon liittyvät toimintatavat koko maakunnalle. Sairaala-apteekki, yksityiset apteekit ja maakunnan lääkeneuvottelukunta voivat yhdessä vastata edellä mainituista. Valvonta pitää myös järjestää maakunnallisesti.

- yhteinen lääkitysturvallisuuskoordinaattori koko maakunnalle - rationaalisen, turvallisen ja kustannustehokkaan lääkehoidon korostaminen -> maakun-

nan yhteinen Lääkeneuvottelukunta ja sairaala-apteekki

31

Puhtaus- ja hygieniapalvelut 1. Maakunnallinen selvitystyö Tässä selvityksessä puhtaus- ja hygieniapalveluilla tarkoitetaan kaikissa sosiaali- ja tervey-denhuollon toimintayksiköissä suoritettavaa siivoustyötä joko hoidollisiin tai ei-hoidollisiin ti-loihin. Selvitystyössä on kartoitettu myös muita erikseen sovittuja palvelutehtäviä, joita puh-tauspalveluhenkilöstö tekee siivoustyön ohella. Työryhmän kokoonpano:

Maritta Kautto, puhtauspalvelujen johtaja, KSSHP

Maire Matsinen, hygieniahoitaja, KSSHP


Annika Viljakainen, siivouspäällikkö, JKL

Sari Wilkman, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, WiitaUnioni

Puhtaus- ja hygieniapalvelujen työryhmä on kokoontunut 4 kertaa:

27.4.2017

1.5.2017

15.5.2017

1.6.2017 2. Aineisto ja tiedonkeruu Keski-Suomen kuntien hygienia- ja puhtauspalvelujen tilaa selvitettiin kunnille suunnatulla kyselyllä keväällä 2017. Työryhmä lähetti kuntiin kyselyn 8.5.2017 puhtaus- ja hygieniapalve-lujen järjestämisessä Sote-kohteissa. Vastausaika päättyi 19.5.2017. Kyselytutkimuksen perusteella haluttiin saada kokonaiskuva maakunnan puhtauspalvelujen nykytilanteesta. Kyselyn avulla selvitettiin mm. seuraavia asioita:

organisointi

henkilöstön määrä

siivoustunnit h/pv

siivottavat neliöt

kohteiden määrät

siivouskustannukset €/vuosi

muiden töiden osuus h/pv

Kyselytutkimus oli 2- osainen: Webropol- kysely ja lukumäärätietojen keruu Excel-lomakkeella. Kysely lähetettiin 26 kuntaan, joista vastasi n. 70 % kyselyn saanneista. Kyselyyn vastaami-nen edellytti jonkin verran yksityiskohtaista tietoa ja näihin tietoihin vastaaminen ei ollut täysin kattavaa. Muutamasta kunnasta täytettiin vain toinen osa kyselystä ja vastattiin toiseen osaan sähköpostilla tai puhelimitse. Kyselyjen perusteella saatiin muodostettua kokonaiskuva kuntien puhtauspalvelujen nykyti-lanteesta. Raportit on muokattu Webropol- kyselyn vastausten perusteella ja erillisen Excel taulukon yhteenvedoista.

32

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta 3.1. Kyselytutkimuksen tulokset Webropol- kyselyyn vastasi 17 kuntaa, joihin tuli Jyväskylästä 3 vastausta johtuen puhtaus-palvelujen organisoitumisesta. Muodostetun kokonaiskuvan perusteella työryhmä arvioi eri vaihtoehtoja maakunnan puhtauspalvelujen organisoitumiselle. Kunnilta ei pyydetty kannan-ottoa siihen miten tuleva toiminta tulisi järjestää puhtauspalvelujen organisoinnin osalta. Pien-ten kuntien kohdalta kuitenkin välittyi huoli siitä, että pystytäänkö tulevaisuudessa järjestä-mään siivoojalle kokopäivätyötä, jos tehtävät työt pirstaloituvat usealle organisaatiolle. Rapor-tissa kuntia arvioitiin yhtenä kokonaisuutena. Kuntien asukasluku antaa osaltaan selityksen sille, että kunnat ovat järjestäneet palvelutoi-mintansa yhdessä muiden kuntien tai toimijoiden kanssa Kunnat Asukasluku

Hankasalmi 5 300

Joutsa 5 000

Jyväskylä 138 850

Jämsä 21 542

Kannonkoski 1 500

Karstula 4 200

Keuruu 10 000

Kinnula 1 700

Kivijärvi 1 200

Konnevesi 2 800

Kuhmoinen 2 300

Kyyjärvi 1 400

Laukaa 19 000

Luhanka 800

Multia 1 700

Muurame 10 000

Petäjävesi 4 000

Pihtipudas 4 200

Saarijärvi 9 700

Toivakka 2 500

Uurainen 3 700

Viitasaari 6 600

Äänekoski 19 400

Seuraavat kunnat ovat järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä muiden toimijoiden kanssa:

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten kuntien noin 140 000 asukkaalle.

Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kunnat sekä Saarijärven kaupunki jär-jestävät yhdessä asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut tarjoaa koko alueen väestölle kuntien yhteisesti omistama Perusturvaliikelaitos Saarikka.

Seututerveyskeskus on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama liikelai-tos, joka tuottaa perusterveydenhuollon palveluita kahdeksan keskisuomalaisen kunnan asukkaille: Keuruu, Multia, Petäjävesi, Joutsa, Luhanka, Toivakka, Konnevesi, Laukaa

33

Jämsän kaupunki ja Jokilaakson Terveys ovat tehneet kokonaisvaltaisen yhteistyösopi-muksen 1.9.2015, jolloin lähes kaikki Jämsän kaupungin Sote- kohteiden puhtauspalvelu-kohteet ja henkilöstö siirtyivät Jokilaakson Terveyden alaisuuteen.

Kyselyyn perusteella sosiaali- ja terveyspalveluja annetaan 382 toimipisteessä

Summa

Aikuissosiaalityö 20

Avosairaanhoidon palvelut 42

Kotihoito 28

Lastensuojelu 18

Mielenterveys- ja päihde-palvelut

26

Pelastustoimi 26

Sairaalapalvelut 14

Suun terveydenhuolto 35

Vammaispalvelut 35

Vanhusten asumispalvelut 49

Vammaisten asumispalvelut 33

Ympäristöterveydenhuolto 10

Äitiys- ja lastenneuvola 46

Sairaalapalvelut käsittävät Keski-Suomen keskussairaalan ja tässä yhteydessä se on käsitel-ty yhtenä kokonaisuutena, vaikka se henkilöstömäärältään on maakunnan suurin yksittäinen laitos.

Aikuissosiaalityö 5 %

Avosairaanhoidon palvelut

11 %

Kotihoito 7 %

Lastensuojelu 5 %

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

7 %

Pelastustoimi 7 %

Sairaalapalvelut 4 %

Suun terveydenhuolto

9 %

Vammaispalvelut 9 %

Vanhusten asumispalvelut

13 %

Vammaisten asumispalvelut

9 %

Ympäristöterveydenhuolto

2 %

Äitiys- ja lastenneuvola

12 %

KUNTIEN SOTE-PALVELUT %-JAKO

34

3.2 Yhteenveto puhtauspalveluiden organisoinnista ja tuotannosta Tutkimuksen perusteella 57% vastanneista kuuluu teknisen toimen alaisuuteen. Muu, mikä 22 % vastanneet kuuluvat liikelaitokseen tai lääkinnällisten palvelujen toimialueeseen, perus-palvelut 17 % ja sosiaalipalvelut 4%. Yhteenveto tärkeimmistä tunnusluvuista

Siivottavia neliöitä on yhteensä 307 570 m2. Puhtauspalveluista 91 prosenttia tuotetaan itse ja yli 90 prosenttia henkilöstöstä on

koulutettua. Ostopalvelujen osuus on 9 %. Työ sisältää laitoshuoltopalveluita ja 51 prosenttia henkilöstöstä on koulutettua.

Kaikkien kohteiden siivouskustannukset ovat yhteensä n. 17 M€, joista 16% on osto-palvelujen osuutta n. 2,7 M€.

Henkilöstöä on yhteensä n. 350-380 hlöä laskentatavasta riippuen (kokopäiväiset +/- osa-aikaiset).

Taulukoista laskettujen kohteiden siivousajat ovat n. 1800 h/pv Ateriapalvelujen osuus on n. 19 % kokonaistuntimäärästä Apuvälihuollon osuus on n. 1% kokonaistuntimäärästä Avustamispalvelujen osuus n. 0,5% kokonaistuntimäärästä Tekstiilihuollon osuus on n. 1,5% kokonaistuntimäärästä Vuodehuollon osuus on n. 5,3% kokonaistuntimäärästä Välinehuollon osuus on n. 2% kokonaistuntimäärästä Kiinteistönhuollon tehtäviä ei ole ilmoitettu Muiden töiden osuus (määrittelemätön työ) on n. 7% kokonaistuntimäärästä

Muiden töiden osuus vääristyy verrattaessa sitä kaikkien kuntien kokonaistuntimääriin. Keskussairaalan lukuja verrattaessa on siivouspalvelun osuus 47%, ateriapalvelun osuus 22%, vuodehuollon osuus 10% ja muiden töiden osuus 14%. Terveyskeskussairaaloissa ate-riapalvelun osuus voi olla n. 60% kokonaistyöajasta. Muiden töiden osuuksia pitääkin laskea tyyppitilakohtaisesti, eikä suhteuttaa niiden osuuksia koko laskentakantaan. Jatkoselvityksissä muiden töiden osuuksia (7%) pitää tarkastella tar-kemmin ja määritellä muiden töiden osuuksien sisältö, koska kokonaiseuromäärästä lasket-tuna kustannukset ovat n. 1,2 M€. 4. Tulevaisuuden näkymät toimintamallista Tartuntatautilain 1227/2016 mukaiset velvoitteet tuovat puhtauspalveluihin omat tarpeet sai-raalahygienian ja infektioiden torjunnan näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon toimin-tayksiköille koko maakunnassa. Infektioiden ja tartuntojen torjuntatyön tavoite on vähentää hoitoon liittyviä infektioita, havaita ja pysäyttää mahdolliset epidemiat varhain sekä suorittaa torjuntatoimia mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Puhtaanapidon tavoitteena on puhdas, toimiva ja turvallinen ympäristö. Palvelun tilaajan sekä tuottajan tehtävä on valvoa yhdessä, että puhtaus- ja hygieniapalvelut toteutuvat määräysten ja ym. ohjeiden sekä sopi-musten mukaisina. Hoitopaikasta riippumatta potilaan /asiakkaan /asukkaan tulee saada tarvitsemansa hoidon ja hoitoympäristön vaatimusten edellyttämällä tavalla yhtä hyvä hoito ja huolenpito kaikilla osa-alueilla, jotka kohdistuvat häneen suoraan tai välillisesti huoltotehtävien kautta. Tämä tarkoit-taa suunnitelmallisuutta ja mahdollisimman yhdenmukaisia käytänteitä maakunnan tervey-den- ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä. Infektioiden ja tartuntojen torjuntatyön käytännön vastuu on itse toimintayksiköissä ja sen esimiehillä.

35

5. Uuden toimintamallin kuvaus Puhtaus- ja hygieniapalvelut

Puhtauspalveluilla on käytössä yhtenäiset palvelukuvaukset laatutavoitteineen ja sii-vousohjelmat kaikissa toimintayksiköissä.

Potilaan /asiakkaan /asukkaan tarvitsema hoito ja tilatyypit määrittävät, mitä puhtaus-tasoa ja siivousohjelmaa kulloinkin noudatetaan, esimerkiksi korkeaa hygieniaa tai ta-vanomaista puhtaustasoa vaativat tilat. Tasoluokitus antaa raamit.

Prosessit – kenen omistamia ovat esim. ruokahuolto, vaatehuolto, jätehuolto, apuvä-linehuolto, muiden kuin välinehuoltoon menevien välineiden ja laitteiden huolto jne. Mikä tulee olemaan puhtauspalvelujen rooli eri prosesseissa:

o mitä/ minkä verran näistä on laitoshuollon / puhtauspalvelujen tehtävä o pääpaino tulee olla puhtauden ylläpito

6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: Katso vaihtoehdot Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän mallista alla. 7. Jatkotoimenpiteet Selvityksessä oli tavoitteena selvittää nykyisen puhtauspalvelujen toimintatapa kunnissa ja sen laajuus. Muutoksen jatkovalmisteluissa tullaan tarvitsemaan yksityiskohtaisempaa tietoa, joita joudutaan selvittämään erikseen. Työryhmä ehdottaa muutamia organisoitumisen vaih-toehtoa. Vaihtoehtoina ovat: NÄMÄ ON LAINATTU POHJOIS-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYS-PALVELUJEN KY:N MALLISTA

1. Tukipalvelujen keskitetty tilaajayksikkö Muodostetaan Sotelle tukipalvelutoimintoja tarjoava yksikkö, jonka toiminta on luonteeltaan tilaajatoimintaa. Tuotantotoiminta tapahtuu peruskunnissa, jolta tukipalveluyksikkö ostaa tuo-tannon tarvitsemat tukipalvelut. Muutos nykyiseen toimintatapaan syntyy tukipalveluiden tilaajayksikön muodostamisesta. Peruskuntien tukipalvelutuotannon toimintatapa ei juuri muutu Vaihtoehdon hyödyt

o hinta ja kustannustietoisuus lisääntyy o kuntien tuotannon hintoja ja laatua helppo vertailla o tilaaja ohjaa kehittämistä ostomenettelyn avulla o kuntien organisaatioissa ja tehtäväkentässä ei suurta tai nopeaa muutosta

Vaihtoehdon riskit

o tilaajayksikkö uusi hallintoporras, hallintokustannukset kasvavat o ohjausvaikutus voi jäädä toteutumatta, lopputuloksen mikään ei muutu o kunnat joutuvat panostamaan kustannuslaskentaan lisäresursseja

36

2. Sote-tukipalveluita tuottava yksikkö ( siivous+ateria)

Muodostetaan maakunnallinen Sote-palveluille tukipalveluja tuottava yksikkö. Peruskuntien tukipalvelu-tuotanto (esim. kouluruoat) jää niiden itsensä tuottamaksi. Muutos nykyiseen on merkittävä ja koskee sote-tukipalveluita tuottavia yksiköitä. Peruskunti-en tukipalvelutuotanto jakautuu kahtia ja muodostetaan uusi keskitetty tuotantoyksikkö. Muu-toksella on vaikutuksia myös peruskunnille palveluita tuottavien yksiköiden toimintaan. Vaihtoehdon hyödyt

o palvelutuotannon kokonaisuus on selkeä o tuotanto voi keskittyä vain soten tarvitsemiin tukipalveluihin o hyvät kehittämisen lähtökohdat ja -mahdollisuudet o palvelun tasalaatuisuutta on helppo edistää o volyymi on riittävä tehostamiseen ja taloudellisten hyötyjen saamiseen

Vaihtoehdon riskit

o syntyy päällekkäistä organisointi soten ja peruskuntien toimintojen kesken o henkilöstön yhteiskäyttö vaikeutuu, erityinen riski pienissä kunnissa o volyymiltaan pienissä toiminnoissa (esim. logistiikka) peruskuntien toimintojen erotta-

minen erikseen on riski

3. Maakunnallinen tukipalveluiden tuottaja

Muodostetaan maakunnallinen tukipalveluja tuottava yksikkö, joka myy tukipalveluita Sotelle ja peruskuntien toimintayksiköille. Muutos nykyiseen on merkittävä. Keskitettyyn organisaatioon kootaan kaikkien kuntien ao. tukipalveluita tuottava henkilöstö. Vaihtoehdon hyödyt

o keskittäminen ja volyymi luovat tehostamismahdollisuuksia o hyvä hinta- ja kustannustietoisuus o tuloksen tasalaatuisuus o hallinto vähenee o henkilöstölle uusia mahdollisuuksia

Vaihtoehdon riskit

o iso henkilöstömuutos samanaikaisesti sote –organisaation muodostamisen kanssa o iso organisaatio voi olla byrokraattinen, hallinto lisääntyy o kunnille uusi tukipalveluiden ostamistehtävä o ei ota huomioon alueellisia erilaisuuksia

Mitä se tarkoittaisi esimerkiksi Jyväskylän kohdalta vaihtoehdon 2 kohdalla Jyväskylän kaupungin osalta perustettavaan yhtiöön siirtyisi Jyte:n puhtaus- ja ateriapalvelut sekä pitkäaikaishoidon laitoshuoltajat. Tilapalvelun siivouspalvelusopimuksista yhtiöön siirtyisi sote toimipisteiden siivouksen osto-palvelut. Siivouspalvelusopimuksissa on huomioitu sopimusten siirtäminen kolmannelle osa-puolella ja ne on mahdollista päättää päättymään 31.12.2018 tai ne voidaan siirtää neuvotte-lumenettelyn kautta jatkumaan 1.1.2019 alkaen.

37

LIITTEET: 1. Puhtaus- ja hygieniapalvelujen nykytilaan liittyvä kysely koskien Keski-Suomen SOTE-

2019 raportti. pdf 2. KS 2019 Sotekyselyiden lomakekoonti- raportti.pdf 3. Kuntakohtaiset Webropol- kyselyiden vastaukset.pdf 4. Kuntakohtaiset Excel- taulukot

38

Ohjaus- ja neuvontapalvelut 1. Maakunnallinen selvitystyö Tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan asiakkaiden palveluihin ohjautumista tuleval-la sote-alueella ns. Contact Center -toimintamallin kautta eli siihen, miten asiakas saa yhtey-den sote-ammatilaisiin silloin kun hän apua, ohjausta ja neuvontaa tarvitsee. Aikataulu ja selvitystyöhön osallistuneiden määrä ovat olleet laajaan aihealueeseen nähden puutteelliset. Tässä selvityksessä on keskitytty tiedon hakemiseen puheluiden määrästä alu-eellisesti, sähköisten palveluiden tarjonnasta ja laajuudesta sekä Contact Center -kokonaisuuden vaatimasta toimintaympäristöstä. Selvitystyöhön ovat osallistuneet perusturvajohtaja Anu Phil Toivakasta, palvelupäällikkö Anu Kinnunen Saarikan kuntayhtymästä, muutosagentti Tuija Koivisto Jyväskylästä, projektisuun-nittelija Riitta Pylvänäinen Jyväskylästä ja palvelupäällikkö Päivi Kontkanen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Lisäksi tilastotietoa puhelumääristä on antanut palvelupäällikkö Veli-Pekka Leppänen Medi-IT:ltä ja Kari Varvikko Uusi Sairaala -projektista alueella käytössä ole-vien sähköisten palveluiden osalta. 2. Aineisto ja tiedonkeruu Aineistoa on kerätty:

1. tutustumalla alueella toteutettujen hankkeiden tuloksiin (Keski-Suomen sote kär-kihankkeet, http://www.ks2019.fi/uudistuksen-karkihankkeet/)

2. tutustumalla eri organisaatioiden tarjoamiin palveluihin, palveluaikoihin ja toimin-taan ko. toimijoiden nettisivustojen kautta

3. kerätty tietoa tulevien puheluiden määristä niiden organisaatioiden osalta, joista tieto on ollut kireän aikataulun puitteissa saatavilla, puheluiden sisältöä ei varsi-naisesti ole kartoitettu kuin sairaanhoitopiirissä, mutta suurin osa perustervey-denhuollon puollelle tulevista puheluista lienee kuitenkin hoidontarpeen arvioin-teja ja aikojen antamista vastaanotoille ja sosiaalipuolella palvelun tarpeen arvi-ointeja

4. lisäksi kartoitettiin käytössä olevia, asiakkaiden sähköisen asioinnin mahdollista-via järjestelmiä ja toimintatapoja sekä niiden käytön laajuutta Keski-Suomen alueella

Palveluohjaus asiakkaan palvelutarpeen mukaan on määritetty Keski-Suomen sote 2020 –hankkeessa alla olevan kuvan mukaisesti. Contact center -toimintamalli on nostettu yhdeksi konkreettiseksi toiminta eteenpäin vieväksi toiminnalliseksi muutokseksi myös ko. hankkeen ulkoisessa loppuarvioinnissa (Tienhaara, Rannisto).

http://www.ks2019.fi/uudistuksen-karkihankkeet/

39

Kuva 1. Palveluohjaus asiakkaan palvelutarpeen mukaan, Keski-Suomen sote 2020 -hanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa –kärkihankkeen yksi tavoite on, että kaikkiin maakuntiin muodostuu ns. KAAPO eli Keskitetty Alueellinen Asiakas- ja PalveluOhjaus yksikkö. Toisena tavoitteena on perhe- ja omaishoidon keskusten muodostaminen. Kaapon tehtäviksi on määritetty: asiakkaiden neuvonta ja ohjaus sekä toi-mintakyvyn ja palveluntarpeiden arviointi ja tarvittaessa palvelujen suunnittelu ja asiakas-suunnitelman teko/päivittäminen, palveluiden myöntäminen (palvelupäätösten teko) ja palve-luihin ohjaaminen sekä asiakasmaksujen määrittely (maksupäätösten teko). KAAPOn kautta on tarkoitus kulkea myös säännöllisen palvelun piirissä oleva asiakas, mikäli palvelutarve muuttuu. Asiakas- ja palveluohjauksen tehtävänä on tehdä läpinäkyväksi a) ne tuet ja palve-lut, jotka ovat maakunnassa saatavissa, b) kriteerit, joilla palvelua voidaan myöntää sekä c) varmistaa ja seurata myönnetyn palvelun toteutumista. Paljon erilaista apua ja tukea tarvit-sevalle henkilölle voidaan nimetä palvelukoordinaattori / case manager, joka järjestää, koor-dinoi ja seuraa palvelukokonaisuutta. Sekä KAAPOa että case manager mallia kehitetään Kukoistava kotihoito hankkeessa, jossa maakunnallinen visio neuvonnasta ja palveluohjauk-sesta on esitetty kuvan 2. mukaisesti.

40

Kuva 2. Kukoistava kotihoito -hankeen visio maakunnallisesta ohjauksesta ja neuvonnasta. KAAPO mallin yksi tavoite on olla ikäihmisille yksi luukku / yksi numero, eli yksi kontakti riittää prosessin käyn-nistämiseen: palvelutarpeen tunnistamisesta aina ongelman ratkaisuun asti. Toisaalta KAAPO ei voine olla 24/7 palvelu. Eli eri hankkeissa on myös nostettu esille se, että alueellisesti tarvitaan yksi numero tai sähköisen asi-oinnin kanava (tosin näkökulma on asiakasryhmäkohtainen), josta asiakkaat saavat tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan silloin, kun sitä tarvitsevat.

3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Tällä hetkellä palvelut ovat monilta osin yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien tuottamia, myös yksityistä tuotantoa on. Palveluverkko on pirstaleinen ja siinä on paljon rajapintoja eri toimijoiden välillä. Toimintamallit siitä, miten asiakkaat saavat ammattilaiseen yhteyden, vaih-televat, samoin osaaminen ja palvelutaso. Palveluiden laadusta ei ole saatavilla muuta tietoa, kuin jonotusajat eri toimijoiden puhelinpalveluihin. Myös resursointi vaihtelee. Kun asiakkaalla ilmenee tarve saada yhteys ammattilaiseen, on hänen vaikea tietää, minne, miten ja milloin yhteyden saa. Yleensä yhteyden saa vain virka-aikaan, poikkeuksena päivystystoiminta.

3.1. Tiedot sote-palveluista Tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaille löytyvät jokaisen organisaation www-sivuilta. Yleensä sivustolta löytyy lyhyt kuvaus palvelusta, kenelle se on tarkoitettu ja yhteystiedot, (yleensä puhelinnumero) sekä palvelun aukioloaika. Palvelut vaihtelevat kunnit-tain/organisaatioittain, samoin palveluajat. Pääsääntöisesti puhelinpalveluita on saatavilla vain virka-aikaan tai muutamana tuntina päivässä. Sähköiset palvelut (soittopyynnöt, ajanva-raus joihinkin palveluihin, sähköiset yhteydenottolomakkeet) ovat ympärivuorokautisesti käy-tössä, mutta palvelupyyntöihin vastataan vain virka-aikaan. Mitään yhtenäistä koko tulevan sote-alueen kattavaa palveluluetteloa ei ole. Palvelutiedot ovat kuitenkin olemassa, mutta

41

pirstaleisina ja hajallaan. Tiedot ovat hyvin ajan tasalla, mutta palvelusta riippuen ”monen klikauksen” takana ja asiakkaiden on haasteellista löytää etsimänsä palvelu tai esim. yksittäi-nen puhelinnumero. Osa organisaatioista on tallentanut palvelu-/yhteystietojaan myös Palve-luvaakaan www.palveluvaaka.fi, (esim. Laukaa, Saarijärvi, Jyväskylän kaupunki, Uurainen, Karstula, Hankasalmi). Palveluvaaka – alustan tuottaa THL ja tarkoitus on, että sen kautta sote-asiakkaat voivat jatkossa etsiä, verrata ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelui-ta.

3.2. Tietoja tulevista puheluista Puhelinkontakti on usein asiakkaan ensimmäinen ja tänä päivänä vielä pääasiallisin yhtey-denottokeino sote-ammattilaisiin. Eri sosiaali- ja terveyspalveluihin on omat puhelinnumerot eli yksittäisiä numeroita jaetaan asiakkaille todella paljon niin nettisivuilla kuin erilaisissa kut-su-/ajanvarauskirjeissäkin. Puhelut ohjautuvat usein väärin ja niitä joudutaan kääntämään tai antamaan asiakkaalle uusia numeroita. Ammattilaiset jonottavat usein asiakkaiden kanssa samoihin numeroihin. Puhelumäärät ovat suuret, eikä niistä ole mahdollista saada varmaa, koko tulevan sote-alueen kattavaa tietoa. Osassa alueen organisaatioita käytetään Solidus-järjestelmää (JYTE, Seututerveyskeskus, K-SSHP, työterveys Aalto), joka on Contact Center- eli yhteyskeskus-järjestelmä. Se sisältää paitsi normaalit soitot, myös asiakkaiden jättämät soittopyynnöt, teks-tiviestit ja chatin eli on toiminnallisesti monikanavainen. Saarikassa (CallGuide) ja Äänekos-kella (Sonera) on omat yhteyskeskusratkaisunsa. Näiden järjestelmien kautta on mahdollista saada hyvin yksityiskohtaista tietoa saapuneista puheluista (päivä, kellonaika, kesto, kuka agentti hoitanut, odotusajat, vastatut puhelut %, puhelumäärät jne). Integraatiota potilastietojärjestelmiin ei ole, jonka vuoksi esim. Soliduksen tekstiviestipalvelua ei käytetä. Käytössä ovat puhelutoiminnot ja takaisinsoittojärjestelmä (asiakas voi jättää järjestelmään soittopyynnön jonottamisen sijaan ja ammattilainen soittaa asiakkaalle takaisin). Eri Solidus-sarjoihin tuli asiakkaiden soittamia puheluita vuonna 2016 seuraavasti:

- Jyväskylän kaupungin terveysasemat 650 236 puhelua - Seututerveyskeskuksen terveysasemat 209 432 puhelua - Keski-Suomen keskussairaala 125 468 puhelua (kokonaispuhelumäärä ei tiedos-

sa, koska Solidus ei käytössä kaikissa yksiköissä) - (Työterveys Aaalto 41 451 puhelua)

Saarikan puhelumäärät ovat vuositasolla 76 700 puhelua. Alueen päivystysaikaiset puhelut on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottaja Mawellille. Kuu-kausitasolla palveluun tulee puheluita 4 000-5 000 kpl eli vuodessa noin 57 000. Keskimää-räinen puhelun kesto on 3 minuuttia 02 sekuntia. Tämä aika ei sisällä hoitotietojen kirjausta.

http://www.palveluvaaka.fi/

42

Kuva 3. Yhteispäivystyksen puhelut 2016

Yhteensä Solidusta käyttäviin perusterveydenhuollon yksiköihin tuli siis noin 860 000 puhelua vuodessa. Jos sairaanhoitopiirin ja Saarikan puhelut lisätään tähän, ollaan yli miljoonassa puhelussa/vuosi. Sosiaalitoimen puheluista tätä raporttia tehtäessä ei ole tietoa, mutta jos tiedot JYTEN, Saa-rikan ja Seututerveyskeskuksen puheluista ja asukasmäärästä suhteutetaan koko alueen asukaslukuun, on oletettavaa, että kaikkiaan asiakaspuheluita tulevalle sote-alueelle on ny-kyisen toiminnan ja toimintatapojen perusteella odotettavissa noin kaksi miljoonaa vuodessa. Kaikki nämä puhelut eivät ole sellaisia puheluita, jotka Contact Center pystyy hoitamaan. JYTE:n puolella, johon puheluita tulee alueella eniten, yhden hoidollisen puhelun kesto kir-jauksineen on tällä hetkellä keskimäärin 6,5 minuuttia (eri sarjoihin tulevat puhelut kestävät eri ajan asiakkaan asiasta riippuen) eli tämä aika hoitajalta menee yhden asiakaskontaktin hoitamiseen. Teoreettisesti voidaan laskea, että 2 miljoonan puhelinkontaktin hoitamiseen kuluisi 6,5 minuutin mukaan 216 666 työtuntia (:1 700 tunnilla, joka on yhden henkilön vuo-den työpanos) eli noin 127 ammattilaisen kokopäiväinen työpanos ympärivuotisesti. Tauot eivät vielä sisälly tähän, eli tarvittava työpanos on vielä huomattavasti suurempi. Kaikki puhe-lut eivät kestä näin kauan, mutta osa vie jatkoselvittelyineen pidemmänkin ajan. Laskelma on hyvin karkealla tasolla; se perustuu osin dataan, osin arvailuun, mutta antaa suuntaa siitä minkä suuruusluokan työstä ohjaus- neuvontapalveluissa on kyse. Tämän lisäksi Keski-Suomen alueella toimii useita puhelinkeskuksia, joiden pääaisallinen tehtävä on puheluiden välittäminen. Sitä, miten yksittäiset organisaatiot maakunnan eri puolil-la kunnissa ovat puheluiden välityksen järjestäneet, ei ehditty tähän tarkkaan selvittämään,

43

mutta esim. Saarikan puhelunvälityksen hoitaa Saarijärven kaupunki. Näitäkin puheluita on alueellisesti paljon, esimerkiksi sairaanhoitopiirin puhelinvaihteeseen tuli vuonna 2015 250 000 puhelua edelleen välitettäväksi.

3.3. Sähköinen asiointi Alueella on monenlaisia asiakkaiden sähköisen asioinnin mahdollistavia teknisiä ratkaisuja. Tekstiviestipalveluja käytetään esim. muistuttamaan tulevista ajanvaruksista potilastietojär-jestelmien (Effica, Commit-Ris) kautta. Lisäksi käytössä on esim. K-SSHP:ssä Elisan teksti-viestipalvelu. JYTE:n Palokan suunterveydenhuollon toimipiste käyttää Megaklinikan ajanva-rauksiin liittyviä muistutustekstiviestipalveluita. Mitään yhtenäistä mallia alueella tekstiviesti-palvelujen käytön suhteen ei ole, vaan käytännöt ja sovellukset vaihtelevat organisaatioittain. (Liite 1) Alueella käytössä olevia sähköisen asioinnin mahdollistavia sovelluksia:

- Omakanta-palvelu, josta asiakas näkee omien käyntiensä yhteenvedot (käytössä koko alueella), mahdollisuus olisi myös saada laboratoriotulokset Kantaan, mutta ei vielä käytössä

- Sähköinen resepti - Tekstiviestipalvelut muistuttamaan tulevista ajanvarauksista, peruutusajoista ym. So-

vellukset ovat organisaatio- ja järjestelmäkohtaisia - Aikojen varaaminen (laboratorio, kuvantaminen, ajanvaraukset opiskelijaterveyden-

huoltoon ja joidenkin hoitajien vastaanotoille) - Hyvis (sivuilta löytyy luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja

terveydestä ja siellä voi testata ja seurata terveyttä, etsiä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asioida sähköisesti, esim. yhteydenottolomakkeet, esitiedot. Hyviksen palvelut vaihtelevat alueittain ja sitä käytetään 7 nykyisen sairaanhoitopiirin alueella)

- Medinet (käytössä Äänekoskella, sähköinen henkilökohtainen terveystili suojatussa yhteydessä, voi välittää lab.tietoja, hoito-ohjeita esim. Marevan, uusia reseptejä tai täyttää esitietolomakkeita)

- Klinik:n kautta on mahdollista tehdä sähköinen hoidontarpeen arvio ja asioida sähköi-sesti

Osassa organisaatioita sähköisiä palveluita on otettu käyttöön laajasti, mutta määrällisesti asiakkaat käyttävät niitä vielä erittäin vähän suhteessa puhelimeen. Esimerkiksi Saarikasta saadun tiedon mukaan Klinikin kautta tuli vuonna 2016 noin 350 yhteydenottoa (puheluita yli 76 000). Lisäksi kansainvälisten tutkimusten mukaan on osoitettavissa, että sähköisen asi-oinnin lisääntyminen ei suoraan vaikuta puheluita vähentävästi, koska asiakkaat soittavat myös sähköiseen asiointiin liittyvissä ongelmissaan. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen luonne muuttuu tällöin teknisemmäksi. 4. Uuden toimintamallin kuvaus Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja ter-veydenhuollossa sanotaan: ”Erityisesti uudistuksen alkuvaiheessa järjestelmä voi näyttää asiakkaalle monimutkaiselta, eikä kaikilla ole tahtoa tai kykyä valita itselleen parhaiten sopi-vaa palveluntuottajaa. Siksi laissa säädettyjä neuvonta- ja ohjauspalveluja tarvitaan uudis-tuksen alkuvaiheesta lähtien. Päätöksenteon tueksi asiakkaat tarvitsevat vertailun mahdollis-tavaa tietoa. Tarvittavien tietojärjestelmien kehitystyö on vielä kesken ja siksi riittävän tiedon saaminen palveluista ja niiden laadusta voi olla aluksi haastavaa.” (Hallituksen esitys edus-kunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtion-talouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta).

44

Keski-Suomen sote -alueella tulisi olla palveluohjauskeskus (Contact Center) ja käytössä yksi numero asiakkaalle, johon hän saa 7/24 –periaatteella yhteyden sekä tarvitsemansa ohjauk-sen ja neuvonnan sosiaali- ja terveyspalveluihin valitsemansa yhteydenottokanavan kautta. Monikanavainen Contact Center -teknologia tarkoittaa sekä teknistä järjestelmää että asia-kaskommunikoinnin hallintaohjelmistoa, joka mahdollistaa eri kanavia pitkin tulevien asia-kasyhteydenottojen käsittelyn samalta päätteeltä. Contact Center –palvelualusta nivoo tieto-tekniset ohjelmistot ja kirjausjärjestelmät, puhelinteknologian sekä kaikki kommunikaa-tiokanavat yhdeksi kokonaisuudeksi. Contact Centter voi toimia keskitetysti, jolloin asiakas-palvelijat toimivat samassa toimipisteessä tai hajautetusti useassa eri toimipisteessä maa-kunnan alueella. Ohjaus- ja neuvontapalvelu toimii ns. helpdesk –periaatteella eli kaikki ne asiat, jotka tässä keskuksessa voidaan hoitaa, hoidetaan. Ne asiat, jotka vaativat asiakkaan tapaamista tai muuta henkilökohtaista yhteydenottoa ohjataan eteenpäin asioiden syväosaajille (esim. sosi-aalipuolella palveluohjaajat). Myös sähköinen asiointi (sähköposti, tekstiviestit, sähköiset yh-teydenottolomakkeet, chat jne.) hoidetaan palveluohjauskeskuksen kautta. Tavoitteena on, että asiakas saa aina tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan ja ohjautuu jo ensimmäi-sen yhteydenoton perusteella oikeaan hoitopaikkaan. Näin vähennetään asiakkaiden ”luukuttamista” ja käytetään sote-resurssia tehokkaasti. Ensimmäisen yhteydenoton aikana aloitetaan myös hoito- /palvelusuunnitelman laatiminen. Toiminnan asettamia vaatimuksia:

- Yhteiset toimintatavat, prosessit ja sähköisen asioinnin mahdollistavat järjestelmät käytössä koko sote-alueella (sähköinen tunnistaminen, Kapa-hanke/palveluväylä)

- Yhteinen, koko sote-alueen kattava monikanavainen yhteydenottoalusta, joka mahdol-listaa yhteydenottojen jakamisen ja taitotasojen mukaisen reitittämisen

- Integraatio uuteen alueelle hankinnassa olevaan potilastietojärjestelmään - Riittävästi osaavia, sote-ammattilaisia hoitamaan asiakaskontakteja (”terävin kärki”

prosessin alkuun) - ammattilaiset voivat periaatteessa olla töissä missä tahansa maakunnassa, mutta heil-

lä on oltava laaja tuntemus alueen sote-palveluista - ammattilaisten taitotasojen määrittäminen (koulutustausta, osaamisalueet) - Tieto kaikista sote-palveluista pitää koota yhteen paikkaan (valtakunnan tasolla on

päätetty, että palelut kootaan osoitteeseen www.suomi.fi) - Potilas-/sosiaalipuolen asiakastiedot tulee olla käytettävissä, lisäksi tarvitaan oikeudet

ajanvarauskirjoille, jotta tarvittaessa voidaan antaa esim. ei-kiireellisiä aikoja lääkäri-, hoitaja-, sosiaalityöntekijä/palveluohjaaja vastaanotoille

- Ammattilaisten keskinäiset yhteydenottomuodot/konsultaatiot tulee miettiä alueellises-ti, nyt ammattilaiset jonottavat samoissa numeroissa asiakkaiden kanssa

- Laadun takaamiseksi ja opetusmielessä puhelut tulisi tallentaa

http://www.suomi.fi/

45

Alla alustavaa toiminnallisen kokonaisuuden kuvausta monikanavaisesta palveluohjauskes-kuksesta.

Kuva 4. Contact Center periaate ja toimintamalli

Yhteydenottokeskuksen kautta voidaan hoitaa:

- palveluneuvonta (esim. missä mikin toimipiste sijaitsee, millaisia palveluita sieltä on saatavilla, aukioloajat jne.)

- hoidontarpeen- /palvelutarpeen arvioinnit, ajanvaraus ja ohjaus vastaanotolle (anne-taan aika/yhteydenottopyyntö oikealle sote-asiantuntijalle)

- jos valinnanvapauteen liittyvän ohjauksen voi antaa CC:ssä, se tehdään, muussa ta-pauksessa varataan aika/soittopyyntö palveluohjaajalle (esim. asiakassuunnitelmat)

- sähköiset yhteydenotot ja asiointi - puhelunvälitys maakunnassa pitää miettiä erikseen

5. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi jo vuonna 2006 loppuraportin ”Palvelut 2020 – osaami-nen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa”. Siinä ennustettiin, että asiakaslähtöiset palve-luprosessit kehittyvät siten, että teknologia tarjoaa jatkossa välineitä monipuolisempaan, laa-dukkaampaan ja asiakaslähtöisempään palveluun. Raportin visio terveydenhuollolle vuodelle 2020 on, että Suomessa on kehittyneet, asiakkaan tarpeita ennakoivat terveyspalvelualan markkinat, joilla eri toimijat tekevät uudenlaiseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustu-

46

vaa joustavaa ja kustannustehokasta yhteistyötä. Raportin mukaan asiakaskohtaisuus on yhä merkittävämpi kilpailuetu ja myös asiakastietohallintajärjestelmät monipuolistuvat ja te-hostuvat. Potilastietoja voidaan käyttää ajasta ja paikasta riippumattomasti ja langattoman tietojenkäsittelyn ja digitalisoitumisen lisääntymisen myötä monikanavaiset palvelut kehitty-vät. Niillä pyritään sekä asiakasvirtojen tavoittamiseen, ohjaamiseen että asiakaslähtöisyyden kehittämiseen. Palvelujen aika- ja paikkasidonnaisuus vähentyy. Palveluja on mahdollista tuottaa uudella tavalla maailmanlaajuisissakin verkostoissa. Langattomuus sekä monien pal-veluiden siirtyminen verkkoon kasvattaa asiakkaiden odotuksia siitä, että palvelut ovat saata-villa ympäri vuorokauden. Asiakkaan näkökulmasta yhteydenotto ammattilaisiin helpottuu ja pompottelu ammattilaiselta toiselle vähenee, kun käytössä on vain yksi numero, josta asiakas saa tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan ensimmäisellä kerralla ja oikein. Asiakkaan asi-oiden käsittely myös nopeutuu, koska yhteydenotto on periaatteessa aina ”oikeassa paikas-sa”. Contact Center -toimintamallissa asiakas voi myös itse valita käyttämänsä asiointikanavan, eli palvelu on asiakaslähtöistä. Palveluajat pitenevät ja sähköisten yhteydenottomahdolli-suuksien lisääntyessä myös puheluiden määrä vähenee jonkin verran. Kaikki eivät sähköisiä palveluita pysty käyttämään, joten puhelin tulee jatkossakin olemaan pääasiallisin kontaktoin-timenetelmä. Henkilöstölle uuden toimintamallin käyttöönotto merkitsee sitä, että ammattilainen voi Contact Center –työtä tehdessään keskittyä yhden asiakkaan palvelemiseen kerrallaan ja pystyy laa-jentamaan osaamistaan puhelintyössä. Tällä hetkellä puhelintyötä tehdään usein muun kliini-sen työn ohessa, jolloin keskittyminen kulloiseenkin työtehtävään kärsii. Työympäristö on hyvin tekninen, mikä asettaa tiettyjä osaamisvaatimuksia. Lisäksi tuleva sote-kenttä on hyvin laaja, joten puheluiden ohjautuminen oikealle työntekijälle tulee olemaan iso haaste (taito-tasojen määritys). Potilaiden tehokas ja oikea hoitoonohjaus on yksi merkittävimmistä haasteista sote-alueella. Organisaation ja talouden näkökulmasta on oleellista, että asiakasvirrat ohjautuvat jo ensim-mäisen kontaktin perusteella oikeisiin palveluprosesseihin. Tämä on myös hyvän laadun tae ja karsii päällekkäistä tekemistä. Osa asiakkaista voi siirtyä myös itsepalvelun piiriin sähköi-sen asioinnin kehittämisen myötä, mikä vapauttaa resursseja, kun osa asioista siirtyy asiak-kaiden itsensä hoidettaviksi. Yhdestä numerosta tiedottaminen asiakkaille on helppoa Soten alkuvaiheessa. Contact Center työ on erittäin läpinäkyvää, sillä sitä voi seurata reaaliaikai-sesti. Puhelumäärät ovat alueellisesti suuret, mikä asettaa haasteita oikean henkilöresur-soinnin varaamiseen ohjaus- ja neuvonta työhön. 6. Jatkotoimenpiteet Kireästä aikataulusta johtuen tämä selvitystyö on monelta osin erittäin puutteellinen ja laa-jempia lisäselvityksiä nykyisistä toimintatavoista ja yhteisestä tahtotilasta alueella on pikai-sesti tehtävä. Tulevien puheluiden määrä pitäisi tietää tarkemmalla tasolla, samoin puhelui-den sisältö ja sitä kautta niiden asettama vaatimustaso. Näin saataisiin tietoa siitä, millaisia ammattilaisia ja millä koulutustaustalla CC:iin tarvitaan. Päivystyspuheluiden osalta tulee harkita, ostetaanko ne edelleen yksityiseltä palvelutuottajalta vai tuotetaanko omana palvelu-na. Hallitus on linjannut syyskuussa 2016, että sähköisen postilaatikon ensisijaisuus tulee voi-maan vuonna 2018. Valmistelun yhteydessä turvataan laintasolla palvelut niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sote-alueella on olta-va myös asiointipisteitä, joihin asiakkaat voivat tulla paikan päälle ja joissa palveluneuvojat opastavat ja auttavat sähköisen postilaatikon käytössä. (Laki julkisen hallinnon yhteispalve-

47

lusta annetun lain muuttamisesta, laki tulee voimaan 1.6.2017). Lisäksi asiakkaiden ohjaus yksityisen puolen palveluihin tulee miettiä. Loppupäätelmänä esitetään, että yksityiskohtaista selvitystyötä varten on perustettava selvi-tystyöryhmä, jonka tehtävänä on selvittää Keski-Suomen sote –alueen:

- maakunnan tahtotila CC-toiminnan suhteen - palvelut ja niiden käyttämät tietojärjestelmät ja teknologiat. Perustietojärjestelmissä

on murrosvaihe, joten lähiaikoina realisoituvat konkreettiset teknologiaratkaisut (säh-köinen asiointi, potilastietojärjestelmä, toiminnanohjausjärjestelmät jne.) tulee huomi-oida

- kartoittaa eri alueiden ja toimijoiden väliset rajapinnat, yhteistoiminnan hidasteet sekä hyvät ehdotukset uudeksi toimintamalleiksi

48

Osastonsihteeri- ja dokumentointipalvelut Kliiniset sihteeripalvelut Keski-Suomen sote-alueella 1. Maakunnallinen selvitystyö Tähän selvitystyöhön ovat osallistuneet palvelupäälliköt Merja Hokkanen, Anu Mutka ja Eva Pihlamaa-Tuononen JYTE-alueelta, ylihoitaja Paula Pyhälä-Liljeström Seututerveyskeskuk-sesta, palvelupäällikkö Anu Kinnunen Saarikasta sekä palvelupäällikkö Päivi Kontkanen Kes-ki-Suomen sairaanhoitopiiristä. Selvitystyö on tehty keräämällä ko. organisaatioissa työsken-televien, kliinistä työtä tekevien sihteerien tehtäväkuvaukset yhteen. Tehtäväkuvausten ja sairaanhoitopiirissä toteutetun työajanseurannan pohjalta on koottu sihteerityön keskeisim-mät tehtäväkokonaisuudet ja niihin kuluva työaika. Samalla on tarkasteltu sihteeri –nimikkeistöä ja pohdittu sihteerityön tulevaisuudennäkymiä sekä järkeviä työn organisoinnin tapoja tulevalla Keski-Suomen sote-alueella. Sosiaalityön sihteerien työnkuvauksiin ja työn organisointiin ei tässä selvityksessä oteta kan-taa. Sairaanhoitopiirissä on myös tehty päätös, että toimistosihteeri –nimikkeellä työskentele-vien sihteerien työ jää tämän selvityksen ulkopuolelle. Henkilöstö- ja muuhun organisaation hallintoon liittyvä työ on hyvin erityyppistä kuin terveyskeskusten avopoliklinikoilla, terveys-keskussairaaloiden vuodeosastoilla ja sairaalan vuodeosastoilla/poliklinikoilla tehtävä sihtee-rityö. Myös arkistointiin liittyvät työtehtävät selviävät arkistotoimen johtaja Riitta Huuskon sel-vitystyön yhteydessä. Tässä selvityksessä keskitytään siis kliinistä työtä tukeviin sihteeripal-veluihin. 2. Aineisto ja tiedonkeruu Sihteerien tehtäväkuvaukset on alueella laadittu TVA-työhön liittyen vuoden 2016 aikana niin keskussairaalan kuin Seututerveyskeskuksen alueella. Tehtäväkuvauksista on nähtävissä, että sekä nimikkeet, koulutusvaatimukset ja tehtävät vaihtelevat jonkin verran organisaatioit-tain. Nimikkeet ja henkilöstömäärät organisaatioittain:

- Seututerveyskeskus: 4 osastonsihteeriä 10 terveyskeskusavustajaa 1 palvelusihteeri yht. 15

- K-SSHP: 163 osastonsihteeriä 4 toimistosihteeriä, jotka tekevät osastonsihteerin työtehtäviä 1 palvelupäällikkö 3 palveluesimiestä ja 1 tiimiesimies yht. 171

- Jyte: 11 osastonsihteeriä 6 terveyskeskusavustajaa 12 tekstinkäsittelijää 1 osastoapulainen 2,5 palvelusihteeriä yht. 32,5

49

Arvio on, että tässä raportissa käsiteltyjä sihteerien työtehtäviä tekeviä, erilaisilla sihtee-rinimikkeillä työskenteleviä on maakunnan alueella alle 300. Koulutusvaatimukset:

- lähihoitaja (asiakaspalvelu/tietohallinnon koulutusohjelma) tai vastaava aikaisempi tut-kinto, joka sisältää osastonsihteerin koulutuksen

- vastaanottoavustaja, osastonsihteeri tai sosiaali- ja terveydenhuollon sihteeri tai tehtä-vään soveltuva opistotasoinen tutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto lähihoitaja (asiakaspalvelu ja tietohallinta) sekä vankka pe-rehtyneisyys tehtäväalueeseen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutetun työajanseurannan yhteydessä kartoitettiin sih-teerien koulutustaustaa, jonka tulos kuvassa 1.

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

1. Lähihoitaja/asiakaspalvelu ja tietohallinta

23 13,53%

2. Merkonomi 33 19,41%

3. Osasto-/vastaanottoavustaja 19 11,18%

4. Sihteerin ammattitutkin-to/terveydenhuollon sihteeri

39 22,94%

5. Lisäkoulutus: terveydenhuollon osastonsihteeri

15 8,82%

6. Jokin muu, mikä 41 24,12%

Yhteensä 170 100%

Kuva 1. Osastonsihteerien ammatillinen koulutus

Kohtaan 6, jokin muu sijoittui 24 prosenttia vastauksista. Tämä kuvastaa sitä, että osaston-sihteereiden koulutustausta on hajanainen. Yleisin vastaus kohdassa 6 oli merkantti. Osalla sihteereistä ei ollut mitään sihteerin ammattiin liittyvää koulutusta (ylioppilas, keskikoulu). Työkokemusta sen sijaan osastonsihteereiltä löytyi runsaasti. Suurin osa, 72 prosenttia oli tehnyt sihteerintyötä yli 10 vuotta. 6-10 vuotta työskennelleitä oli aineistossa 13,5 %, 2-5 vuotta työskennelleitä 10,5 %. Alle kaksi vuotta alalla työskennelleitä oli ainoastaan 3 pro-senttia. Keskeiset työtehtävät on koottu vuonna 2016 tehdyn TVA-työn yhteydessä tehtyjen tehtävä-kuvausten perusteella. Välitöntä hoitotyötä kuuluu vain joidenkin terveyskeskusavustajien työtehtäviin koulutuksesta ja ammattitaidosta riippuen. Näitä tehtäviä ovat avustaminen toi-menpiteissä, vieritestien, verinäytteiden ja sydänfilmien ottaminen. Lisäksi osa terveyskes-kusavustajista tekee hoidontarpeen arviointeja asiakaspalvelutilanteissa koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen sekä puhelimessa että kasvokkain. Välillistä hoitotyötä ovat tehtävänimikkeestä ja organisaatiosta riippuen:

- ajanvaraus ja kutsuminen - tutkimuksien ja asiakirjojen tilaus, lähettäminen muille organisaatioille ja asiakkaille - kirjaaminen potilastietojärjestelmään - lähetteiden kirjaaminen - sisään- ja uloskirjaukset

50

- määräysten toteuttaminen - laskutus- sekä maksusitoumus asioiden valmistelu - tilastointi ja laskutus (käyntitietojen täydentäminen, potilaslaskutuksen virhelistat) - arkistointiin liittyvät tehtävät - tekstinkäsittely ja jatkotoimenpiteet - reseptien käsittely - asiakaspalvelu kasvokkain ja puhelimessa - muut tehtävät (selvittelyä ym. yksikkökohtaista työtä)

Sihteereillä on myös yhteistyö- ja tiedotusvastuu moniammatillissa tiimeissä. He opastavat ja perehdyttävät uusia työntekijöitä ja opiskelijoita, kehittävät omaa työtään ja suunnittelevat työnkulkuja osana tiimiä. Osan terveyskeskusavustajien ja osastonsihteerien työhön kuuluu suoraa potilasohjausta ja jatkohoidon varmistamista. Muita yksittäisiä työtehtäviä on paljon yksiköstä riippuen. Useissa eri sairaanhoitopiireissä Suomessa on tehty osastonsihteerien työajan seurantaa. Tulokset ovat hyvin samankaltaisia eri organisaatioissa. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2014 tehdyn työajanseurannan mukaan osastonsihteerien työaika jakautui keskimää-rin seuraavasti: Sanelujen purkaminen ja tekstinkäsittely noin 30 % työajasta sisältäen seuraavia työteh-täviä:

- Epikriisit, dekursukset - Konsultaatiopyynnöt ja –vastaukset - Lääkärintodistukset - Viranomaislausunnot - Toisen yksikön auttaminen - Maksusitoumukset, muu tekstinkäsittely

Asiakaspalvelu joko puhelimessa tai kasvokkain noin 17 % työajasta sisältäen seuraavia työtehtäviä:

- Ilmoittautuminen ja neuvonta - Puhelintyö - Työyksikössä tapahtuva ohjaus ja neuvonta

Potilasasiakirjaliikenne 16 % työajasta sisältäen seuraavia työtehtäviä:

- Lähetteiden/hoitopalautteiden käsittely - Kutsut, kopiointi, postitus, faksi - Potilasasiakirjojen tulostaminen ja käsittely - Arkistoyhteydet

Ajanvaraukset 9 % työajasta sisältäen seuraavia työtehtäviä:

- Ajanvarausten tekeminen+tutkimustilaukset - Ajanvarausten muutokset+tutkimusmuutokset

Tilastointi ja laskutus noin 8 % työajasta sisältäen seuraavia työtehtäviä:

- Käynti- ja hoitojaksotiedot (DRG, hilmo) - Hoitotakuutiedot - Toimenpit. syöttö ELH-järjestelmään - Virhelistojen tarkistus/korjaus

51

- Lääkärinmääräysten ym. tarkastus - Rekisteri-ilmoitusasiat, mm. syöpärekisteri.

Työyhteisön toiminta ja kehittäminen noin 7 % työajasta sisältäen seuraavia työtehtäviä:

- Tarviketilaukset - Www-sivujen päivitys - Työyhteisön atk-ohjaus - Tulkin varaaminen - Osastopalaverit - Perehdytysmateriaalin ylläpito - Oman työn ja työyhteisön kehittäminen

Taukoihin ja muihin kuin tässä lueteltuihin tehtäviin kului noin 12 % työajasta. (Työajan seu-rantaraportti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2014) Erilaiset tekstinkäsittelyyn liittyvät työtehtävät ovat ajallisesti suurin yksittäinen työtehtävä niin osastonsihteerin kuin terveyskeskusavustajan/tekstinkäsittelijän työssä. Sanelumäärät ovat suuria. Yhden sanelun kesto K-SSHP:ssä on keskimäärin 2,02 minuuttia. Yhden sanelun purkamiseen menee tekstinkäsittelijältä vähintään kolminkertainen aika eli 2,02x3 eli yli 6 minuuttia (kuuntelun aloittaminen, kirjoitustyö, tallentaminen, mahdolliset epäselvät kohdat, viestien lähettäminen, tulostaminen, postitus) Sairaanhoitopiirin ja Seututerveyskeskuksen osalta saneltujen minuuttien kokonaismäärä vuona 2016 oli 1 034 252 minuuttia eli 129 281,5 tuntia tekstiksi kirjoitettavaa puhetta, Henkilötyövuosiksi muutettuna tämä on 76 htv ilman taukoja eli todellisuudessa purkamiseen menee huomattavasti enemmän aikaa. Sanelut

Yhteiskesto

Vuosi

Tulosalue 2016

Tuntematon 87:38

Avoterveydenhuolto 63537:00

Keskushallinnon toimialue 54:27

Konservatiivinen toimialue 373223:32

Laitoshoito 5775:19

Lääkinnällisten palvelujen ta 1538:01

Operatiivinen toimialue 275118:43

Psykiatrian toimialue 80356:17

Päivystyksen toimialue 234561:45

Yhteensä 1034252:42

Kuva 2. Saneltujen minuuttien määrä vuonna 2016, K-SSHP ja Seututerveyskeskus.

Sanelumäärät vuonna 2016:

- JYTE 178 297 kpl - Seututerveyskeskus 54 630 kpl - K-SSHP 406 425 kpl

Yhteensä näissä kolmessa organisaatiossa puretaan siis 639 361 sanelua vuodessa. Lisäksi Commit-Ris –järjestelmän puollella patologialla sanellaan sairaanhoitopiirissä yli 30 000 sa-nelua vuodessa. Kuvantamisessa sairaanhoitopiirissä kaikki sanelut menevät puheentunnis-tuksen kautta. Myös JYTE on ottanut puheentunnistuksen käyttöön avosairaanhoidon puolel-la. Anu Mutkalta saadun tiedon mukaan 1.11.2016–3.2.2017 välisenä aikana saneluja on

52

ollut kaikkineen 18 998, joista 11 120 oli tehty puheentunnistuksen avulla. Suurin osa näistä teksteistä tarkastetaan tekstinkäsittelijän toimesta, koska virheitä on monilla sanelijoilla vielä paljon. Puheentunnistuksen pilotointi sairaanhoitopiirissä ja Seututerveyskeskuksessa alkaa loppuvuodesta 2017. Viivettä purkamisessa on kaikissa organisaatioissa, vaikka keskimäärin viive onkin lain salli-man 5 vuorokauden sisällä. Jyten alueella tekstinkäsittelypalveluita myös ostetaan jonkin ver-ran ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tiedot purkamisen viiveestä saadaan ex-report –järjestelmään rakennetusta raportointityökalusta ja Effica-sanelut –tietokannasta. Purkamisen viiveet organisaatioittain vuonna 2016, keskiarvo:

- JYTE keskiarvo 6,88 päivää - Seututerveyskeskus 2,28 päivää - K-SSHP 1,17 päivää

Jos purkamisen viivettä tarkastellaan mediaanin kautta (sanelunpurkujonon keskimmäisen sanelun purkamisen viive), niin periaatteessa sanelut pystyttäisiin purkamaan hyvinkin reaa-liaikaisesti. Eri yksiköiden välillä on kuitenkin suuria eroja purkamisen viiveessä, mikä johtuu pääosin siitä, että eri lääketieteen alojen tekstien sanasto vaihtelee, eikä tekstinkäsittelijöillä ole osaamista purkaa mitä tahansa tekstiä. Tekstit valikoituvat siis osaamisen mukaan, eikä niitä pureta vanhimmasta päästä niin kuin pitäisi.

2016 Organisaatio viive_min viive_t viive_vrk

JYTE Jyväskylä yht.toim.alueen tk, mediaani 4433 73,9 3,1

Keski-Suomen shp ksshp, mediaani 126 2,1 0,1 Seututk Keski-Suomi ksshp, medi-aani 1448 24,1 1,0

Kaikki 218,00 3,6 0,2

2017 Organisaatio viive_min viive_t viive_vrk

JYTE Jyväskylä yht.toim.alueen tk, mediaani 961 16,0 0,7

Keski-Suomen shp ksshp, mediaani 132 2,2 0,1 Seututk Keski-Suomi ksshp, medi-aani 4456 74,3 3,1

Kaikki 174 2,9 0,1 Kuva 3. Sanelun purun viive (mediaani) organisaatioittain vuosi 2016 ja 1-5/2017

Asiakaspalvelu niin puhelimessa kuin kasvokkain on seuraavaksi suurin työkokonaisuus. Pu-helumäärät ovat suuret ja esim. sairaanhoitopiirissä suurimpaan osaan asiakaspuheluita, jotka tulevat Solidus-yhteyskeskusjärjestelmän kautta, vastaavat sihteerit. Jos kyseessä on hoidollinen puhelu, johon sihteeri ei voi ottaa kantaa, puhelu siirretään hoitajien ja lääkärien soittoajanvarauskirjoille ja he soittavat potilaille takaisin. Sairaanhoitopiirissä on sihteerien

53

hoitamia puheluita keskitetty ja syksyllä 2017 pilotoidaan toimintamallia, jossa myös sairaan-hoitajat ovat vastaamassa hoidollisiin puheluihin. Potilasasiakirjaliikenne vie noin 16 % sihteerin työajasta. Jos potilastiedot löytyvät potilastie-tojärjestelmästä ja Kanta-palveluiden käyttöönoton myötä paperisten dokumenttien lähettä-minen potilaille jää pois, tämä työ vähenee. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo tehty päätös paperisten epikriisien lähettämisestä luopumisesta postitse potilaille niiden potilaiden kohdalla, jotka Kanta-palvelua pystyvät käyttämään. Ajanvaraukset, tilastointi ja laskutus, määräysten toteuttaminen sekä erilaisten virhelistojen tarkistaminen ja korjaaminen vie noin viidesosan sihteerien työajasta. Lisäksi jokaisessa yk-sikössä on omia yksikkökohtaisia töitä, jotka on sovittu sihteerityöksi. 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Sihteerityön organisointi maakunnassa on järjestetty eri organisaatioissa eri tavalla. Toimijoi-ta ja työn organisoijia on paljon, mikä aiheuttaa vaihtelua eri organisaatiossa työskentelevien sihteerien työtehtäviin ja myös resursointiin. Myös yksikköjen erilainen toiminta asettaa sih-teerityölle omat vaatimuksensa. Maakunnan alueella terveyskeskuksissa ja vuodeosastoilla sihteerit työskentelevät yleensä ko. yksikön osastonhoitajan alla. Sairaanhoitopiirissä kaikki eri kliinisillä erikoisaloilla työskentelevät osastonsihteerit ovat oman Osastonsihteerit -vastuualueen alla. Keskittäminen tehtiin vuoden 2014 alussa. Toimin-ta johtaa palvelupäällikkö, lähiesimiehinä on kolme palveluesimiestä sekä yksi tekstinkäsitte-lyn tiimiesimies. Sairaanhoitopiirin kliinisillä erikoisaloilla työskentelee vuoden 2017 touko-kuussa 167 osastonsihteeriä. Osastonsihteeripalveluiden vastuualueen perustehtävänä on tuottaa kliinisten erikoisalojen tarvitsemat osastonsihteeripalvelut keskitetysti. Tavoitteena on tukea sihteerityön avulla laadukkaan, riittävän, potilaslähtöisen ja turvallisen hoidon toteutu-mista yksiköissä siten, että niin potilaat kuin sisäiset asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Toiminnan menot alla.

Vuosi Toiminnan me-not/euroa

Palkkakustannukset sivukuluineen/euroa

2014 7 638 157 7 574 052

2015 7 500 282 7 442 087

2016 7 387 265 7 335 919

Kuva 4. Toiminnan menot K-SSHP, Osastonsihteeripalvelut.

Sairaanhoitopiirissä kustannuksia on pystytty karsimaan töitä uudelleen organisoimalla, te-hostamalla vuosilomasuunnittelua ja käyttämällä sihteeriresurssia joustavasti eri yksikköjen välillä sekä ottamalla käyttöön uudenlaisia työmenetelmiä yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Tämä on vaatinut sihteereiltä laajempaa osaamista, joka on järjestetty työkierron avulla. Eläköitymisten ja irtisanoutumisten myötä vapautuneita vakansseja on lakkautettu vastuualueelta kymmenen. 4. Tulevaisuuden näkymä sihteerityöstä Noin kolmasosan työvoimasta arvioidaan tällä hetkellä olevan ammateissa, joissa automa-tiikka ja tietotekniikka korvaavat ihmistyötä seuraavan 10–20 vuoden aikana. Joka vuosi 10 - 15 prosenttia työpaikoista on uusia ja henkilöstö uusiutuu tätäkin nopeammin. Työn tekemi-

54

sen tavat ovat globaalisti muutoksessa ja tämä koskee myös sihteerien työtä. Uusien tekno-logioiden ja robotisaation aiheuttaman muutoksen on arveltu olevan vaikutuksiltaan samaa luokkaa kuin teollistuminen aikoinaan. Osa töistä häviää ja työn sisällöt muuttuvat. Työ jae-taan uudelleen koneen ja ihmisen välillä ja mitä tahansa työtä voidaan hajauttaa sinne, missä sen toteuttamiselle on parhaat edellytykset. Matalan koulutuksen pienipalkkaiset työtehtävät katoavat vauhdilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi 2015 tutkimuksen ”Työn murros. Riittääkö dynamiikka?”. Siinä Kauhanen ym. esittävät, että tieto- viestintäteknologi-nen murros on muuttanut talouden tehtävä- ja ammattirakenteita jo 1990-luvulta lähtien. Tut-kimuksessa työ jaetaan työtehtävien luonteen mukaisesti viiteen kategoriaan:

- Asiantuntijatehtävät, joissa ratkotaan ongelmia, joihin ei ole sääntöihin perustuvia rat-kaisuja.

- Monimutkaista kommunikaatiota vaativat tehtävät, jotka edellyttävät kanssakäymistä ihmisten kanssa informaation hankkimiseksi.

- Kognitiiviset rutiinitehtävät, jotka voidaan kuvata loogisilla säänöillä ja joita ovat esim. yksinkertaiset konttoritehtävät

- Manuaaliset rutiinitehtävät, joita ovat esim. monet kokoonpano- ja lajittelutyöhön kuu-luvat tehtävät.

- Manuaaliset ei rutiinitehtävät, joita ovat esim. siivoaminen ja autolla ajo kaupungilla.

Sihteerin tämän hetkisistä työtehtävistä osa sijoittuu ryhmään kognitiiviset rutiinitehtävät ja onkin odotettavissa, että sihteerien työ tulee jatkossa muuttumaan suuresti ja samalla osa työtehtävistä häviää. Älykkäämmät tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat esimerkiksi raken-teisen kirjaamisen potilastietojärjestelmään niin, että tarve narratiiviselle kirjaamiselle ja teks-tien sanelemiselle vähenee. Tämän myötä vähenee myös tekstinkäsittelyn tarve. Puheentun-nistus toimii jo täällä hetkellä Commit-Ris –järjestelmässä ja on testauksessa Effica-potilastietojärjestelmän puolella. Englanninkielisillä alueilla puheentunnistuksesta on erin-omaiset kokemukset. Teknologian avulla rutiinitehtäviä voidaan automatisoida, joitakin palve-luja korvata kokonaan sekä lisätä työn tuottavuutta ja vähentää fyysistä rasittavuutta. Jos tekstinkäsittely, siis käytännössä sanelujen purkaminen, vähenee ja jossain vaiheessa jää pois osastonsihteerien työtehtävistä, vähentää se sihteerien tarvetta arviolta noin 30 %:a. Itseilmoittautumisen käyttöönotto on vähentänyt sihteereiden tarvetta ilmoittautumispisteiden asiakaspalvelussa. Tulevaisuudessa ilmoittautuminen tapahtuu todennäköisesti hyvissä ajoin ennen vastaanottokäyntiä esimerkiksi tekstiviestillä. Toimintatapa on jo käytössä joissakin hammashoitoloissa Jyväskylän seudulla ja yksityisellä puolella. Ajanvaraukset tutkimuksiin ja poliklinikoille vievät sihteerien työajasta noin 9 % työajasta. Jo nyt asiakkaat pystyvät itse varaamaan aikansa joihinkin tutkimuksiin, esimerkiksi laboratorioon ja kuvantamistutkimuk-siin sekä hoitaja-vastaanotoille, internetin kautta. Aikojen peruminen ja siirtäminen vähenee, kun asiakkaat voivat tulla tutkimuksiin itselleen sopivina aikoina. Myös nämä työtehtävät vä-henevät vaikka eivät varmaan kokonaan häviä. Suurin osa asiakaspalveluun liittyvistä tehtävistä tulee todennäköisesti säilymään ja osittain myös lisääntymään. Puhelintyö ja sähköinen asiointi asiakkaiden suuntaan tulee lisäänty-mään, samoin eri järjestelmien käytön ohjaus ja neuvonta sekä potilaille että toisille ammatti-laisille. 5. Uuden toimintamallin kuvaus Terveydenhuoltosektorilla toimintatapojen vakioimisella eri toimintayksiköiden kesken on var-sin merkittävä vaikutus muun muassa palvelujen laatuun, kustannuksiin ja potilasturvallisuu-teen. Tässä raportissa tarkasteltu, kliinistä työtä tukeva sihteerityö tulisi keskittää hallinnolli-sesti tulevalla sote-alueella. Tällöin sihteerien työhön vaikuttava teknologinen ja eri sähköis-

55

ten palveluiden ja puheentunnistuksen kehittyminen ja käyttöönotto olisi helpommin hallitta-vissa alueellisesti. Työtä pystyttäisiin myös tasaamaan yksiköiden välillä. Etenkin tekstinkäsit-telytyö on sellaista, joka pitäisi tehdä keskitetymmin kuin nykyisin. Muun sihteerityön osalta etuja on vaikeampi arvioida, mutta selvää kuitenkin on, että henkilöresurssia pystytään käyt-tämään joustavammin ja kustannustehokkaammin silloin, kun se on yhden esimiehen alla. Vuosilomien suunnittelu, sijaisjärjestelyt, koulutus ja yhteisistä asioista tiedottaminen ja sopi-minen ovat helpompaa, tasapuolisempaa ja tasalaatuisempaa, kun esimiehiä on vähemmän. Sihteerityö olisi myös tuotteistettava, jotta tiedetään täsmällisesti, mihin palvelu on tarkoitettu, mistä se koostuu ja mitä se maksaa. Tuotteistamista voidaan hyödyntää myös palvelujen kehitystyössä, vaikkei tavoitteena olisikaan suunnitella täysin vakioitua palvelua. Toiminnasta tulee läpinäkyvää, kun kustannukset pystytään osoittamaan selkeästi. Sihteerien työssä tämä tarkoittaisi osaamisen konkretisointia, uusien ja olemassa olevien palvelujen määrittelyä, sys-tematisoimista ja ainakin osittaista vakiointia. Työtä olisi mahdollista myös mitata alueellises-ti. Alla sihteerityön mittareita, jotka ovat käytössä sairaanhoitopiirissä:

- sanelujen määrät, kesto, purkamisen viiveet - puheluiden määrät ja sisältö - ajanvarauskirjojen aukiolo ja antamattomat ajat - sijaisten käyttö suhteessa vakinaiseen henkilökuntaan - sairauspoissaolot - talouden luvut - HaiPro ja asiakaspalautteet - koulutuspäivät

Erilaiset tieto- ym. tekniset ratkaisut mahdollistavat jo nyt työn tekemisen paikasta riippumat-ta, joten työ voidaan edelleen tehdä joko lähellä asiakasrajapintaa tai keskitetysti. Esimer-kiksi sairaanhoitopiirissä ja JYTE:n puolella tekstinkäsittelyä tehdään paitsi yksiköissä, myös keskitetyissä tekstinkäsittely-yksiköissä. Sairaanhoitopiirin puolella yksi sihteeri purkaa teks-tejä kotoa käsin vaikeista sisäilmaoireista johtuen. Myös puhelintyötä on keskitetty Kruunun-torniin Hoitajantielle, koska yksikköjen tiloja tarvitaan vastaanottotoimintaan. Tämä on rau-hoittanut yksikköjen toimintaa. Samoin poliklinikkakäyntien aikojen antamista, virhelistojen tarkistamista ym. työtä tehdään jo nyt muulla kuin yksikössä. 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat Sisäisille asiakkaille eli eri sote-alueen yksiköille tämä merkitsee sitä, että siirrytään tilaaja-tuottaja malliin. Jokainen sihteeripalveluita tarvitseva organisaatio tilaa niitä palveluita, jota tarvitsee ja sen määrän, minkä tarvitsee. Palveluista myös maksetaan suhteessa käyttöön. Sihteerityön laatua alueellisesti on myös helpompi tarkkailla. Samalla sovitetaan toiminta ja käytettävissä oleva resurssi tehostamalla ja yhtenäistämällä käytänteitä. Tehtävien selkiyt-täminen, palvelujen tuotteistus ja kustannustietoisuuden lisääminen parantavat toiminnan tehokkuutta ja lisäävät toiminnan vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä. Kliinisiä aloja tukeva sihteerityö on määritetty sairaanhoitopiirissä tukipalveluksi. Sihteerit te-kevät kuitenkin töitä moniammatillisissa tiimeissä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa tuoden tiimin käyttöön oman osaamisensa, mikä on tiimin toiminnan kannalta tärkeää. Kaik-kien sihteerien ei kuitenkaan tarvitse olla läsnä yksikössä. Tekstinkäsittelijät voivat työsken-nellä nykyisissä toimipisteissään, mutta työ organisoidaan ja resursoidaan yhden esimiehen toimesta niin, että purkaminen tapahtuu säädettyjen aikarajojen sisällä. Tämä tarkoittaa sih-teereille uuden opettelua, sillä tekstien sanasto on erilaista eri yksiköissä.

56

Tietoteknologia mahdollistaa kommunikoinnin ajasta ja paikasta riippumatta. Myös ajanva-rausjärjestelmät ja muut rutiinit hoidetaan verkossa. Digitalisaatio tulee nousemaan yhä kes-keisemmäksi osaamisen alueeksi kaikilla tasoilla. Olennaista kuitenkin on, että työntekijäta-solla ja asiantuntijatasolla on riittävä osaaminen. Kaikilla tulee olla kyky omaksua uusia säh-köisiä järjestelmiä ja toimintamalleja. 7. Jatkotoimenpiteet

- Sihteerityön sisällön kartoittaminen kaikissa alueen terveydenhuollon- ja sosiaalipuo-len organisaatioissa

- työn tuotteistaminen aloitettava syksyllä 2017 - koulutus- /osaamiskokonaisuuksien rakentaminen huomioiden tulevaisuuden osaa-

misvaateet - ratkaistava, mitä sihteerityötä muutos koskee - puheentunnistuksen pilotointi laajasti tulevalla sote-alueella

57

Asiakas- ja potilastiedon tietopalvelu 1. Maakunnallinen selvitystyö Asiakas- ja potilastiedon tiedon tietopalvelu -selvitystyöhän osallistui Jyväskylän kaupungilta tietosuojavastaava ja arkistosihteeri, ksshp:stä arkistotoimenjohtaja, Pihtiputaan terveyskes-kuksesta vuodeosaston osastonhoitaja/tietosuojavastaava ja potilasasiamies. Organisaation tietopalvelu voidaan jakaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas/potilastiedon tietopalveluun, joka on sisällytetty arkistonmuodostuksessa tehtäväluokituksen terveyden-huollon pääluokkaan ja hallinnon tietopalveluun pääluokassa 07 Tiedonhallinta ja viestintä-palvelut. Selvityksessä koottiin sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköiden toimin-tatapoja potilas/asiakastiedon luovutuksessa ja tarkastuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelun järjestämiseen sisältyy potilaan oikeuksien toteuttaminen tiedon saannin osalta. Potilaalla/asiakkaalla on oikeus tiedon saantiin, tarkastukseen ja virheellisen tiedon korjaukseen tai poistoon. Eu tietosuoja- asetuksen myötä asiakkaan/potilaan oikeudet tietoihinsa korostuvat ja oikeuksien toteuttamisen aikarajat tulevat yhtenäistymään ja tiukke-nemaan (1kk). Jatkossa potilaan/asiakkaan tiedon saannin oikeuksien toteuttaminen tulee organisaatioissa järjestää selkeäksi ja nopeasti toimivaksi prosessiksi sekä palvelun saata-vuus helpoksi rekisteröidylle. Tällä hetkellä potilas- tai asiakastietoa on jokaisessa kyselyyn vastanneessa organisaatiossa myös paperimuodossa ja näiden tietojen huolto tulee järjestää lain vaatimalla tavalla. Huol-toon kuuluu tietopalvelu, säilytys ja hävitystoiminnot (tietohuolto). Lisäksi tietopalvelupistees-sä säilytetään hallinnollisen potilastiedon rekisteritietoja. 2. Aineisto ja tiedonkeruu Tiedonkeruu toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveydenhuollon yksiköille; Keski-Suomen keskussairaala, Keski-Suomen seututerveyskes-kus, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, Wiitaunioni, Perusturvaliikelaitos Saa-rikka, Äänekosken terveyskeskus ja Kinnulan terveyskeskus. Vastauksista saadun tiedon pohjalta koottiin kuvaus tiedonluovutuksen/tietopalvelun nykytilasta. 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Rekisterinpitäjät Rekisterinpitäjät huolehtivat omien rekisteritietojen tietopalvelusta. Terveydenhuolto ja sosi-aalipalvelut omista rekistereistään. Rekisterinpitäjiä on useita ja tietopalvelua hoidetaan hyvin erilaisilla henkilöresursseilla. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tietopalvelu hoidetaan pää-osin keskitetysti potilaskertomusarkistosta ja muissa alueen organisaatioissa hajautetusti eri terveysasemilla, kuntien keskusarkistosta ja sosiaalitoimen toimintayksiköistä. Henkilöresurssit ja tietopalvelupyynnöt 2016 Tietopalveluhenkilöstöä työskentelee nykyisissä potilaskertomusarkistoissa, joista luovute-taan potilastietoja. Keskussairaalassa työskentelee arkistossa 9 toimistosihteeriä, joista 4 henkilöä tekee tietopalvelutehtäviä. Tehtäviin kuuluu tiedonluovutuksen lisäksi potilaskerto-mustiedon järjestäminen, säilyttäminen ja hävitystoiminnot sekä potilastiedon digitointi.

58

Asiakirjojen käsittelystä säännellään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa potilasasia-kirjoista (2009). Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa työskentelee 1 arkistosihteeri tietopal-velutehtävissä. Muissa organisaatioissa tehtävää tekee terveydenhuollon ammattilainen. Keskussairaalan arkistoon tietopyyntöjä tuli 20 000 vuonna 2016. Tietopalvelupyynnöt tulevat potilailta, muilta terveydenhuollon organisaatioilta, vakuutusyhtiöiltä ja muilta organisaatioilta. Kanta-palvelun potilastiedon arkisto ei juurikaan ole vähentänyt tietopyyntöjä potilastiedoista. Paperiset tiedot Vanhoja tietoja on paljon paperilla ja papereita säilytetään eri paikoissa terveysasemilla ja toimipisteissä, kuntien keskusarkistoissa sekä keskussairaalan arkistoissa. Myös uutta tietoa syntyy vielä paperisena. Sähköiset tiedot Organisaatioilla on useita tietojärjestelmiä, joissa on tallennettuna potilastietoa. Järjestelmät on erillisiä, eikä toisesta organisaatiosta päästä näihin tietojärjestelmiin (Effica, Pegasos, Mediatri, Acute). Lisäksi organisaatioilla on omia tietojärjestelmiä, joissa on myös potilastie-toa, jonka luovutuksen voi hoitaa vain järjestelmän omistaja. Kanta-palvelun välityksellä or-ganisaatiot saavat tarvitsemaansa potilastietoa siitä alkaen kun Keski-Suomen terveyden-huollon yksiköt liittyivät Kanta potilastiedon arkistoon. Kanta potilastiedon arkistossa on osa potilastiedosta eikä sieltä luovuteta tietoja esim. vakuutusyhtiöille tai muille viranomaisille. Sosiaalitoimen asiakastietoja ei vielä ole valtakunnallisessa arkistointipalvelussa. Em. tiedot luovutetaan paikallisista järjestelmistä ja toimintayksiköistä. Vastuuhenkilöt Tietojen luovutuksesta vastuulliset (tiedon keruu ja päätös mitä luovutetaan) edustavat eri ammattiryhmiä eri organisaatioissa. Tietopalvelun kehittämisestä vastaa eri ammattinimikkel-lä työskentelevät henkilöt. Tiedon luovutuksista vastaa keskussairaalassa potilaskertomusar-kiston toimistosihteerit. Muissa organisaatioissa tiedon luovutukseen osallistuu ylilääkäri ja arkistosihteeri, jos sellainen organisaatiossa on. 4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Potilas- ja asiakastiedon käsittelyyn tulee vaikuttamaan rekisterinpitäjyyden muuttuminen useasta rekisterinpitäjästä yhdeksi rekisterinpitäjäksi. Tällöin kaikki vanhat, aikaisemmin syn-tyneet potilas- ja asiakastiedot siirtyvät uuden rekisterinpitäjän (maakunnan) haltuun. Tietoja on niin paperisena kuin myös sähköisenäkin. Tulevaisuudessa asiakas- ja potilastiedot talle-tetaan maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) mukaisesti (Kantapalvelut). Huolimatta siitä, että tietoja talletetaan valtakunnalliseen rekisteriin tietopalvelu potilas- ja asiakastiedon tieto-palvelusta tulee järjestää maakunnallisesti. Järjestettäessä yhtenäinen maakunnan kattava sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu, voidaan sen avulla järjestää potilaan/asiakkaan tiedonkäsittelyyn kuuluvat oikeudet. Tietopal-velun avulla kansalaisille voidaan järjestää helposti saatavilla oleva toimintamalli hänen tie-don saannin oikeuksiensa hoitamiseen. Digitalisaation avulla palveluita myös voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja.

59

Asioiden hoitamisessa tullaan enenevästi käyttämään sähköisen asioinnin välineitä kansalai-sen ja organisaation välillä. Lisäksi tietojärjestelmien tulee mahdollistaa asioiden käsittelyn paikasta riippumattomasti. Tietopalvelun kautta tarjottavat palvelut ovat ns. yhden luukun palveluja. Tietopalvelusta hoidetaan kaikki tietopyynnöt, tiedon korjaamis- ja tarkastuspyyn-nöt (esimerkkinä keskussairaalan potilaskertomusarkiston tietopalvelu). 5. Uuden toimintamallin kuvaus Keskitetty maakunnallinen asiakas- ja potilastiedon tietopalvelu, josta kansalainen, viran-omaiset ja muut organisaatiot saavat tiedon käsittelyyn liittyvät palvelut. Tietopalvelupisteitä esim. sen mukaan, miten järjestetään paperiaineistojen säilytys ja arkis-tointi sekä mitkä on ne tietojärjestelmät, joissa on luovutettavaa tietoa. Jos maakunta ei kes-kitä kaikkia paperilla olevia potilastietoja, tarkka kuvaus siitä, mitä säilytetään missäkin ja mi-ten hoidetaan potilastiedon huolto. 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: asiakas:

- saa rekisterinpitäjällä olevat tiedot yhdestä paikasta, asioiden käsittely nopeutuu henkilöstö:

- osaamisen kehittäminen, - uudenlaisia tehtäviä - psykiatristen tietojen ja sosiaalihuollon tietojen luovuttaminen asiakkaalle, tarvitaanko

substanssiosaamista (psykologi/sosiaalityöntekijä) organisaatio:

- tiedonhallinnan osaaminen kehittyy (yhdessä paikassa hoidetaan tietopalvelu), työajan säästö (kehittyneet työmenetelmät ja välineet), käsiteltävät aineistot keskitetty

talous: - arkistotilojen tarve vähenee.

7. Jatkotoimenpiteet Tietoaineistojen määrän selvitys. Käytössä olevien järjestelmien selvitys Tietopalveluun käytettävien resurssien selvitys Työryhmä suunnittelemaan ja toteuttamaan mallin vaatimat toimenpiteet. Osaamisen kartoitus ja koulutussuunnittelu. LIITTEET: LÄHDEAINEISTO Kyselylomakkeet, https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio

https://www.thl.fi/fi/web/sote-uudistus/lainsaadanto/uusin-sote-jarjestamislaki-ja-thl-n-ennakkoarvio

60

Tekstiili- ja vaatehuolto 1. Maakunnallinen selvitystyö Tekstiili- ja vaatehuollon alatyöryhmän kokoonpano ja työskentelyyn osallistuneet henkilöt:

Henna Tikka, palvelupäällikkö, KSSHP

Tiina Huttunen, palveluesimies, Jyväskylän kaupunki

Sari Wilkman, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, WiitaUnioni työryhmä on kokoontunut 4 kertaa:

24.4.2017

15.5.2017

19.5.2017

1.6.2017 2. Aineisto ja tiedonkeruu Keski-Suomen kuntien vaate- ja tekstiilihuollon nykytilaa selvitettiin kunnille suunnatulla kyse-lyllä. Työryhmä lähetti kuntiin toukokuussa kyselyn vaate- ja tekstiilihuollon järjestämisestä Sote-kohteissa. Muodostetun kokonaiskuvan perusteella työryhmä arvioi eri vaihtoehtoja maakunnan puh-tauspalvelujen organisoitumiselle. Kunnilta ei pyydetty kannanottoa siihen miten tuleva toi-minta tulisi järjestää vaate- ja tekstiilihuollon organisoinnin osalta. Pienten kuntien kohdalta kuitenkin välittyi huoli paikallisten pesuloiden toiminnan jatkuvuudesta. 2.1 Terveydenhuollossa käytettävät tekstiilit ja niiden huolto Työturvallisuuslain 8§ määritellään työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jota sovelletaan myös työssä käytettäviin suojavaatteisiin. Siinä säädetään mm. seuraavaa: työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey-destä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhtei-siin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Lisäksi työturvallisuuslain 15§ säädetään henkilönsuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden käytöstä. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin koh-distuvilla toimenpiteillä. Terveydenhuollon piirissä käytettävien tekstiilien täytyy hygieniasyistä kestää paljon tavan-omaista rankempaa huoltoa. Niiden materiaalien ja lisätarvikkeiden on oltava mahdollisim-man helppohoitoisia ja kestäviä. tuote ei saa olla pesun jälkeen ainoastaan optisesti puhdas vaan sen mikrobitason kuuluu olla käyttötarkoituksesta riippuen tavallinen tai olematon. 2.2 Hygienia standardi EN-SFS 14065 Terveydenhuollon piirissä käytettävien tekstiilien täytyy hygieniasyistä kestää paljon tavan-omaista rankempaa huoltoa. Niiden materiaalien ja lisätarvikkeiden on oltava mahdollisim-man helppohoitoisia ja kestäviä. tuote ei saa olla pesun jälkeen ainoastaan optisesti puhdas vaan sen mikrobitason kuuluu olla käyttötarkoituksesta riippuen tavallinen tai olematon.

61

EN-SFS 1465 on eurooppalainen hygieniastandardi, joka koskee sellaisia tekstiilejä, joita käytetään farmasia-alalla, elintarvikealalla, terveydenhuollossa ja kosmetiikka-alalla, ja joita huolletaan pesuloissa. Standardin avulla varmistetaan näillä aloilla käytettävien tekstiilien mikrobiologinen puhtaus. Hygieniastandardi EN-SFS 1465 liittyy ennen kaikkea pesulapalve-lujen järjestämiseen, mutta se antaa myös hyvän käsityksen siitä, kuinka tarkkaan huolto on määritelty. Työryhmämme näkemys on, että kaikissa SOTE-alueen yksiköissä pitäisi noudat-taa oheiseen standardiin liittyviä ohjeistuksia eikä missään yksikössä pestäisi yksikön tekstii-lejä kotikoneella. Näin varmistamme asiakkaille tasalaatuisen palvelun. (Tekstiilihuolto ry 2014, Hygieniastandardin EN-SFS 1465 soveltamisohje Suomessa. Verkkojulkaisu: http://www.tekstiilihuolto.fi/laadunhallinta/hygieniaohje .) 3. Nykytilanteen kuvaus maakunnan toiminnasta 3.1 Henkilöstön suojavaatteet Omistus ja huolto Keski-Suomen keskussairaalassa, Petäjävedellä (seutu tk), Kinnulassa ja Äänekoskella kaik-kien perusturvan yksiköiden henkilökunnan suojavaatteet ovat vuokratekstiilejä. Jyväskylän kaupungin pitkäaikaishoidossa ja terveyskeskussairaalassa sekä noin puolessa palvelu-asumisyksiköistä on käytössä vuokratekstiilit. Saarikassa yhdessä palveluasumisyksikössä on käytössä vuokratekstiilit. Suojavaatteiden vuokraan kuuluu suojavaatteiden pesu- ja huolto. Palveluntuottajina ovat Sakupe ja Lindström. Seututerveyskeskuksen yksiköissä (pois lukien Petäjävesi) Konnevedellä, Viitasaarella ja Pihtiputaalla kaikkien perusturvan yksiköiden henkilökunnan suojavaatteet ovat yksiköiden itse omistamia. Jyväskylän kaupungin puolet palveluasumisyksiköistä sekä kotihoito ja vam-maispalveluyksiköt omistavat itse henkilökunnan suojavaatteet. Saarikassa kaikki henkilö-kunnan suojavaatteet yhtä yksikköä lukuun ottamatta ovat yksiköiden omistamia. Yksiköiden omistamat suojavaatteet pestään paikallisessa pesulassa tai yksiköissä itse. Pai-kallisia palveluntuottajia ovat Saarijärven pesu, Kinnulan siivouskeidas, Pihtiputaan kunta, Pesula Ykköset, Konnevesi; Keljon pesula; Jyväskylän kaupunki, Keuruun pesula tai Sakupe. Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos omistaa kaikki henkilökunnan suoja-vaatteet, jotka tulevat pesulaan huollettavaksi, paitsi Jämsän Terveys Oy:n henkilökunnan suojavaatteet. Lisäksi on useita pieniä yksiköitä mm. vammaispalveluissa, joissa henkilökunta käyttää omia vaatteitaan työvaatteina ja pesee ne itse. 3.2 Liinavaatteet (lakanat, täkit, tyynyt, pyyhkeet, vuodesuojat, pussilakanat, tyynyliinat, tyy-nysuojat, nostolakanat yms.) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupungin pitkäaikaishoito, sekä suurin osa pal-veluasumisen yksiköistä ja terveyskeskussairaala käyttävät vuokratekstiilejä. Liinavaatteiden vuokraan kuuluu tuotteiden pesu- ja huolto. Palveluntuottajana on Sakupe. Kinnula, Äänekoski, Saarikka, Seutu TK (pois lukien Petäjävesi) sekä Viitasaari ja Pihtipu-taan terveyskeskusten liinavaatteet omistavat yksiöt itse. Liinavaatteiden pesu ja mahdollinen huolto ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta: Pihtiputaan pesula, Kinnulan Siivous-

62

keidas, Keuruun pesula ja Saarijärven pesu. Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liike-laitos omistaa kaikki liinavaatteet, jotka tulevat pesulaan huollettavaksi. Vammaispalveluissa, osassa palveluasumisyksiköistä, asumispalveluyksiköissä on asukkai-den omat liinavaatteet tai yksikön omistamat. Osa liinavaatteista pestään yksiköissä suurin osa sopimuspesulassa: Saarijärven pesula, Pihtiputaan kunnan pesula, Kinnulan Siivous-keidas, Pesula Ykköset. 3.3 Asukas ja potilasvaatteet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, Jyväskylän terveyskeskussairaalassa sekä Jyväskylän kaupungin yhdessä pitkäaikaishoidon yksikössä on käytössä vuokratekstiilit. Palveluntuotta-jana on Sakupe. Pihtiputaan ja Viitasaaren terveyskeskusten, Jyväskylän kaupungin pitkäaikaishoidon yksi-köiden, Äänekosken kaupungin yksiköiden sekä Konneveden laitoshoidon potilasvaatteet omistavat yksiköt itse. Vaatteet pestään Pihtiputaan kunnan pesulassa, Jyväskylän Kaupun-gin omistamassa; Keljon pesulassa, Saarijärven pesussa sekä Konneveden Ykköset. Kinnulan vanhainkodissa, Konnevedellä, Jyväskylän kaupungin Viitasaaren ja Pihtiputaan vammaispalvelussa ja palveluasumisessa potilas- ja asukasvaatteet ovat asukkaiden omia ja ne pestään yksikössä itse tai sopimuspesulassa. Potilasjalkineet kaikki yksiköt omistavat ja pesevät itse. Lisäksi palveluasumisyksiköissä on asukkaiden omia jalkineita, joiden huolto sovitaan erikseen. 3.4 Siivoustekstiilit Keski-Suomen sairaanhoitopiiri käyttää vuokratekstiilejä siivouksessa. Tekstiilit huolletaan keskitetysti palveluntarjoajan toimesta. Palvelun tarjoaa Sakupe. Jyväskylän ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kohteissa, joihin siivous ostetaan ulkopuolisel-ta palveluntuottajalta siivoustekstiilit ja niiden huolto kuuluvat palveluntuottajalle. Kaikissa muissa kohteissa siivoustekstiilit omistaa yksikkö ja ne huolletaan yksiköissä. 4. Palveluprosessi 4.1 Vuokratekstiilien osalta on palveluntarjoajasta riippuen kaksi eri toimintamallia Malli 1 Palveluntarjoaja toimittaa suojavaatteet yksikköön ja huolehtii tuotteet hyllyyn/rekkiin käyttä-jän saataville. Ulkopuolinen palveluntarjoaja huolehtii siitä, että tarvittavia suojavaatteita on sovitusti varastossa saatavilla. Likaiset suojavaatteet palautetaan keräilypisteeseen puku-huoneeseen tai muuhun sovittuun paikkaan. Palvelun tarjoaja ottaa likaiset suojavaatteet mukaansa tuodessaan puhtaita. Suojavaatteet liikkuvat rullakoilla. Likaiset rullakot siirretään yksiköstä riippuen tarvittaessa sisäisesti noutopisteeseen. Malli 2 Tilauksen tekee laitoshuoltaja tai hoitaja. Palveluntarjoaja toimittaa tekstiilit yksikköön tai so-vittuun paikkaan. Laitoshuoltaja tai hoitaja hyllyttää ne sovittuihin paikkoihin. Likaiset tekstiilit

63

palautetaan keräilypisteeseen pukuhuoneeseen tai muuhun sovittuun paikkaan. Palvelun tarjoaja ottaa likaiset tekstiilit mukaansa tuodessaan puhtaita. Tekstiilit liikkuvat rullakoilla. Likaiset rullakot siirretään yksiköstä riippuen tarvittaessa sisäisesti (hoitaja, laitoshuoltaja, liinavaatehuoltaja, kiinteistönhoitaja tai sisäinen kuljetus) noutopisteeseen. 4.2 Yksikön omistamien tekstiilien osalta toimitaan seuraavasti: Malli 1 Yksikkö ostaa tekstiilit itse. Tuotteita hankitaan vuosittain lisää. Pesula palveluntarjoaja toi-mittaa tekstiilit yksikköön sovittuina aikoina ja päivinä, sovittuihin paikkoihin. Samalla he ke-räävät likaiset tekstiilit sovituista kohteista mukaansa ja toimittavat ne pesuun. Suojavaatteita ei tilaa kukaan. Likaiset tekstiilit palautuvat takaisin puhtaana. Puhtaat tekstiilit hyllyttää koh-teesta riippuen hoitaja, laitoshuoltaja, liinavaatehuoltaja, tai pesulan henkilökunta. Malli 2 Yksikkö ostaa tekstiilit itse. Tuotteita hankitaan vuosittain lisää. Hoitajat, laitoshuoltajat tai esimiehet pesevät ja hyllyttävät tekstiilit itse yksiköissä. 5. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Lähtökohta kaikkien maakunnan Sote-kohteiden tekstiilihuoltopalveluiden tuottamisessa on se, että palvelu eriytetään omaksi palveluprosessiksi. Se ei ole osa hoitotyötä tai minkään muun ammattiryhmän työtä. Palvelun tuottaa tekstiilihuollon ammattilainen joka vastaa koko prosessista. 5.1 Suojavaatteet Kaikki yksiköt siirtyvät käyttämään vuokrasuojavaatteita henkilökunnalle. Maakunta kilpailut-taa koko kokonaisuuden. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että yksiköiden sovituissa pisteissä on aina tarvittava määrä puhtaita suojavaatteita saatavilla. Palveluntarjoaja vastaa tuotteiden esillepanosta. Palveluntarjoaja kerää likaiset suojavaatteet sovituista paikoista samalla, kun toimittaa puhtaat. Yksikkö määrittelee keskitetyt suojavaatteiden palautuspisteet. Palveluntar-joaja vastaa koko prosessista: suojavaatteiden hankinta, pesu, tilaus, toimitus, kuljetus, hylly-tys. 5.2 Liinavaatteet ja asukas- sekä potilasvaatteet Malli 1 Yksikkö siirtyy käyttämään vuokratekstiilejä kaikissa potilas- ja asukasvaatteissa ja liinavaat-teissa. Maakunta kilpailuttaa koko kokonaisuuden. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että yksiköi-den sovituissa pisteissä on aina tarvittava määrä puhtaita tuotteita saatavilla. Palveluntarjoaja vastaa tuotteiden esillepanosta. Palveluntarjoaja kerää likaiset potilas- ja asukasvaatteet se-kä liinavaatteet sovituista paikoista samalla, kun toimittaa puhtaat. Yksikkö määrittelee keski-tetyt liinavaatteiden palautuspisteet. Palveluntarjoaja vastaa koko prosessista: Tuotteiden hankinta ja huolto, pesu, tilaus, toimitus, kuljetus, hyllytys.

64

Malli 2 Yksikkö omistaa itse käyttämänsä liinavaatteet ja potilas/asukasvaatteet. Maakunta kilpailut-taa tekstiilien hankintapaikan. Kaikki liinavaatetekstiilit pestään ja huolletaan laatukriteerit täyttävässä pesulassa tai yksiköissä. Palveluntarjoaja vastaa tuotteiden esillepanosta. Palve-luntarjoaja kerää likaiset potilas/asukasvaatteet sekä liinavaatteet sovituista paikoista samal-la, kun toimittaa puhtaat. Yksikkö määrittelee keskitetyt liinavaatteiden palautuspisteet. Pal-veluntarjoaja vastaa koko prosessista: pesu, huolto, toimitus, kuljetus, hyllytys. Malli 3 Asukas omistaa itse omat vaatteensa. Kaikki asukasvaatetekstiilit pestään ja huolletaan laa-tukriteerit täyttävässä pesulassa tai yksiköissä. Palveluntarjoaja vastaa tuotteiden esille-panosta. Palveluntarjoaja kerää likaiset vaatteet sovituista paikoista samalla, kun toimittaa puhtaat. Yksikkö määrittelee keskitetyt vaatteiden palautuspisteet. Palveluntarjoaja vastaa koko prosessista: pesu, toimitus, kuljetus, hyllytys. 5.3 Siivoustekstiilit Yksikkö siirtyy käyttämään vuokratekstiilejä kaikissa siivoustekstiileissä. Maakunta kilpailut-taa koko kokonaisuuden. Palveluntarjoaja vastaa siitä, että yksiköiden sovituissa pisteissä on aina tarvittava määrä puhtaita tuotteita saatavilla. Palveluntarjoaja vastaa tuotteiden esille-panosta. Palveluntarjoaja kerää likaiset siivoustekstiilit sovituista paikoista samalla, kun toi-mittaa puhtaat. Yksikkö määrittelee keskitetyt siivoustekstiilien palautuspisteet. Palveluntar-joaja vastaa koko prosessista: pesu, tilaus, toimitus, kuljetus, hyllytys. 6. Uuden toimintamallin kuvaus Katso kohta 4. 7. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: Asiakas Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatehuoltopalvelut ovat hyvin pirstaloituneet. Ei ole yhtenäistä toi-mintamallia. Tulevaisuudessa yhdenmukaisessa toimintamallissa asiakas saa tasalaatuista ja hygieenistä palvelua yksiköstä riippumatta. Henkilöstö Prosessissa on useita toimijoita (hoitajat, sairaalahuoltajat, tekstiilihuoltajat, esimiehet) teks-tiilejä pestään yksiköissä, sekä pesuloissa. Tulevaisuudessa prosessi eriytetään kokonaisuu-dessaan ja eri ammattiryhmät voivat keskittyä omiin ydintehtäviinsä. Koko henkilöstä on tasa-arvoisessa asemassa suojavaatteiden osalta. Organisaatio ja talous Yhtenäinen toimintamalli on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Yksi toimija kilpailut-taa kaiken ja asioita hoidetaan keskitetysti. Kokonaisuudessaan maakunnan Sote-alueen tekstiili- ja vaatehuollon kustannukset ovat noin 6-7 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole huomioitu kaikkia henkilöstökuluja. Työryhmä ei näe SOTE-alueen tarvitsevan omaa pesula-palveluja tarjoavaa yhtiötä.

65

8. jatkotoimenpiteet Selvityksessä oli tavoitteena selvittää tekstiili- ja vaatehuollon nykyinen toimintatapa kunnis-sa. Nykytilanteen hajanaisuudesta on hyvä käsitys, mutta tulevaisuuden organisoinnin ja pal-veluprosessien kuvaamiseen tarvitaan lisäaikaa ja tarkempaa tietoa kustannusvaikutuksista sekä tulevasta maakuntalainsäädännöstä. Pienten kuntien kohdalta välittyi huoli paikallisten pesuloiden toiminnan jatkuvuudesta.

66

Lääkintälaitteet ja tekninen huolto 1. Maakunnallinen selvitystyö Sote-uudistuksessa perustetaan valtakunnallinen kiinteistöpalveluyhtiö Maakuntien Tilakes-kus OY se ottaa vastuulleen terveydenhuollon kiinteistöt, omistuksen, vuokrauksen ja niiden teknisen ylläpidon. Maakuntien tilakeskus Oy vastaa vain kiinteistöihin ja rakennuksiin koh-distuvasta teknisestä ylläpidosta. Lääkintälaitteet ja muu irtaimistoon kuuluva laitteisto jää maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tämä selvitys koskee perusterveyshuollon organi-saatioita: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Seututerveyskeskus, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE), Äänekosken kaupunki, Saarikka, Wiitaunioni. 2. Aineisto ja tiedonkeruu Tiedonkeruuta lääkintälaitteiden ylläpidon organisoinnista perusterveydenhuollossa on kerät-ty laiteturvallisuushanketta varten viimevuoden aikana ja tietoja on vielä tarkennettu tähän selvitykseen puhelinhaastatteluilla. 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Nykytilanteessa perusterveydenhuollon organisaatiot hoitavat itsenäisesti laitteensa. Tekni-sen henkilökunnan työnkuva on laajempi kuin pelkkä lääkintälaitehuolto. Se sisältää myös välinehuollon sterilointilaitteet, apuvälineitä, hoitajakutsulaitteistoja, potilasvuodehuoltoa ja muuta irtaimistohuoltoa. Apuvälineiden osalta tehdään myös korjausta ja kuljetusta palveluta-loissa ja asiakkaiden kodeissa. Shp:n lääkintätekniikka hoitaa kuvantavan laitteiston teknisen ylläpidon keskitetysti koko maakunnan alueen terveyskeskuksissa.

Organisaatio Lääk. tekn. toi-minta

laitteet henkilöt rekisterit

KSSHP [täydennä] [täydennä] 19 KSSHP:ssä

Mequsoft

Seututerveyskes-kus

hammashoitolait-teet tk-diagnostiikkalai-teet apuvälineet muut sairaalalait-teet ja irtaimisto

n. 39 hammashoi-toyksikköä 11 hammashoitolan autoklaavit ja inst-rumenttien pesuko-neet tk-tason lääkintä-laitteita apuvälineet potilasvuoteet

3 Laukaassa 1 Joutsassa

Shp:n Me-qusoft ja ma-nuaaliset huol-torekisterit

JYTE

hammashoitolai-teet tk-diagnostiikkalait-teet endoskopialait-

n. 80-90 ham-mashoitoyksikköä 13 hammashoitolan autoklaavit ja inst-rum. pesukoneet tk-tason lääkintä-

6-7? manuaalinen huoltorekisteri ja palokassa Access-tietokanta

67

teet apuvälineet muut sairaalalait-teet ja irtaimisto

laitteita, endoskopia ??? apuvälineet potilasvuoteet

Äänekoski hammashoitolai-teet tk-diagnostiikkalait-teet endoskopia ???? apuvälineet muut sairaalalait-teet ja irtaimisto

21 hammashoito-yksikköä 5 hammashoitolan autoklaavit ja instr.pesukoneet tk tason lääkintä-laitteita apuvälineet potilasvuoteet

Äänekosken kiinteistöhoito Oy hoitaa teknisen yllä-pidon (työllis-tää n. 2,5 ammattimies-tä)

Excel ?

Saarikka

hammashoitolait-teet tk-diagnostiikkalait-teet oma labra ???? endoskopialait-teet muut sairaalalait-teet ja irtaimisto

7 ??? hammashoi-toyksikköä 2 ??? hammashoi-tolan autoklaavit ja instr.pesukoneet tk-tason lääkintä-laitteita endoskopia??? apuvälineet potilasvuoteet

2 Saarijärvel-lä 1 Karstulassa

hammahuol-lossa Excel -muut ?

Wiitaunioni hammashoitolait-teet tk-diagnostiikkalait-teet muut sairaalalait-teet ja irtaimisto

8-9 hammashoito-yksikköä 2 hammashoitolan autoklaavit ja instr.pesukoneet tk-tason lääkintä-laitteita apuvälineet potilasvuoteet

Ham-mashuolto käyttää Hammasväli-ne Oy:n pal-velua (Kuopi-osta 24h max vasteaika)

-

[Taloudelliset volyymit lisättävä] 4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Kiinteistöhuollon erottua omaksi yhtiöksi maakunnalle jää lääkintätekniikka ja muut laitteet ja irtaimisto, jota kiinteistöhuoltoyhtiö ei ylläpidä. Kiinteistöhuollon ulkopuolelle jäävän organi-saation täytyy varmistaa, että resurssit ovat riittävät määrällisesti ja osaamisen osalta. Sote-uudistuksen jälkeen perusterveydenhuollon laitteiden ja erikoissairaanhoidon laitteiden ylläpito (todennäköisesti) hoidetaan samassa organisaatiossa. Organisaatiota pitää kehittää siten, että otetaan huomioon huomattavasti lisääntyvät etäisyydet, asiantuntijoiden liikkumi-sessa ja logistisissa toiminnoissa.

68

Hammashoidon laitteistojen ylläpito on suurin yksittäinen haaste. Hammashoitoyksiköitä on noin 150 -170 kpl. Ne ovat sijoitettu ympäri maakuntaa, pääasiassa terveyskeskuksiin. Apuvälinehuollon osalta on pyrittävä ottamaan huomioon maakunnallisen apuvälineyksikön organisaation tarvitsemat huoltopalvelut. Kotihoito ja kotona käytettävät lääkintälaitteet ja apuvälineet lisääntyvät. Shp:n apuvälineyksikön hallinnoimien laitteiden huoltovastuu on ollut tähän asti lääkintälaitehuollolla. Apuvälineyksikön ja laitehuollon on yhdessä suunniteltava tehokas toimintamalli, jossa huomioidaan pidentyvät etäisyydet ja logistiikka. Uuteen sairaalaan asennetaan paljon vaativia automatiikka- ja kuljetinlaitteistoja, jotka eivät ole lääkintälaitteita, mutta eivät myöskään ole kiinteistöön kuuluvia laitteita, joten niitä ei yllä-pidä Maakuntien tilakeskuksen kiinteistöhuolto. On selvitettävä, että kuka ottaa näistä laitteis-toista ylläpitovastuun. 5. Uuden toimintamallin kuvaus Lääkintätekniikan pääasiallinen toimipiste olisi hyvä olla keskussairaalan yhteydessä. Laa-jasti maakuntaan ulottuva hammashoitoloiden määrä on tekniselle huollolle uusi haaste. On selvitettävä tehokkain tapa organisoida huolto, huomioiden taloudellisuus ja palvelun saata-vuus. Laitehuoltoa tuottavien toimipisteiden määrä maakunnan alueella olisi oltava riittävä, ja lähellä sellaista hoitoa tarjoavia osastoja, joille laitteiden tekninen toiminta on kriittistä. Välttämätöntä ja kiireellistä on tehdä lääkintälaiterekisterin uudistaminen ottaen huomioon koko sote-alueen tarpeet. Perusterveydenhuollon nykyisillä, sekalaisilla ja vaatimuksia täyt-tämättömillä menetelmillä laiterekisterillä ei voida täyttää Valviran asettamia vaatimuksia. 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat:

- asiakas Laitehuollon keskittyminen antaa paremmat mahdollisuudet parantaa asiantuntemuksen laa-tua, mutta se saattaa myös tuottaa palvelun saatavuuteen pitempiä vasteaikaja.

- henkilöstö Nyt perusterveydenhuollossa on noin 12-15 henkilöä jotka tekevät kokonaan tai osittain lää-kintälaitteiden ja muun sairaalalaitteiston ylläpitotyötä. Sote-organisaatioon siirtymiseen mennessä eläkkeelle on lähdössä noin 3-4 henkilöä. Asiantuntijoiden riittävyys ja ammattitaito lääkintälaitteiden huoltoon on varmistettava. Laite-huoltoon siirtyvillä on oltava riittävä tekninen ammattikoulutus ja resurssit kouluttautua edel-leen. Tulevassa organisaatiossa tarvittaneen n. 30-33 henkilöä.

- organisaatio Tavoitteena pitäisi olla yksi organisaatio, joka vastaa laitehuollosta koko Keski-Suomen so-tessa.

- talous Suuremmat keskitetyt työmäärät hammashuollossa voi tuoda säästöä vuosihuoltosopimuksi-en yksikköhintoihin. Henkilökunnan tehokkaampi käyttö ja mahdollisuus erikoistua johonkin

69

lääkintätekniikan osa-alueeseen voi tuoda parempaa huoltotyön laatua, joka näkyy parempa-na käytettävyytenä (tai sitten ei, jos etäisyydet vaikuttavat vasteaikoihin liian voimakkaasti). Arvioitu taloudellinen volyymi: 7. jatkotoimenpiteet Käydään osapuolten välillä tarvittavat asian ratkaisemiseen liittyvät neuvottelut ja lääkintä-tekninen huoltotoiminta siirretään maakunnalle perustettavaan liikelaitokseen. [Em. perustuu laatimishetkellä vallinneeseen parhaaseen tietoon.] LIITTEET: LÄHDEAINEISTO

70

Ruokahuolto Ruokahuollon alatyöryhmän kokoonpano ja työskentelyyn osallistuneet henkilöt: Tuija Sinisalo, liikelaitosjohtaja, Jyväskylä Arja Hänninen, palvelupäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sari Wilkman, ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö, WiitaUnioni Merja Hokkanen, palvelupäällikkö, Jyväskylä Ruokahuollon työryhmä on kokoontunut 3 kertaa:

15.5.2017

23.5.2017

29.5.2017 1. Maakunnallinen selvitystyö Ruokahuollon alatyöryhmä päätti käyttää osin ajanpuutteen vuoksi ja osin päällekkäisyyden välttämiseksi työskentelyssään Keski-Suomen maakunnassa tammi-maaliskuussa 2017 teh-tyä ruokapalvelun selvitystä. Keski-Suomen kuntien ruokapalveluiden osalta talous- ja tuki-palvelut työryhmä yhteyshenkilönään Jyväskylän kaupungin laskentapäällikkö Vesa Voutilai-nen teki selvityksen ruokapalveluiden järjestämisestä tammi-maaliskuussa 2017. Ruokahuollon työryhmä hyödynsi soveltuvin osin myös puhtaus- ja hygieniapalvelujen alatyö-ryhmän tekemää Keski-Suomen maakunnallisen kyselyn tulosta puhtauspalveluista. Keski- Suomen kuntien puhtauspalvelujen tilaa Sote-toimintojen osalta selvitettiin kunnille suunna-tulla kyselyllä. Ruokahuollolla on merkittävä rajapinta puhtauspalveluiden kanssa, sillä puh-tauspalvelujen työntekijät tekevät ruokahuollon tehtäviä erityisesti sairaalatoiminnassa ja osin vanhuspalvelujen kohteissa. Tarkasteltava näkökulma on maakunta ja lähellä asiakasrajapintaa oleva palvelu 2. Aineisto ja tiedonkeruu Keski-Suomen maakunnassa järjestettävistä ruokapalveluista talous- ja tukipalvelut työryhmä lähetti tammikuun alussa 2017 kuntiin kyselyn. Kyselyyn vastausaikaa oli 24.2.2017 asti, vii-meiset vastaukset saatiin 17.3.2017. Kyselyyn saatiin vastaukset lähes kaikista kunnista. Osa kunnista vastasi vain Sote-ruokapalveluja koskeviin kysymyksiin, pääosa vastaajista antoi kuitenkin kaikki vastaukset. Kunnilta kysyttiin lukuja vuoden 2015 talousarvion toteuman osalta. Kunnat päivittivät helmikuussa antamiaan tietoja vuoden 2016 tiedoilla. Lukumäärätie-tojen lisäksi kunnilta tiedusteltiin alustavasti kantaa tulevaan ruokapalvelujen järjestämista-paan. (Keski-Suomen maakunnan ruokapalvelujen selvitys: Alustavia tuloksia) Puhtaus- ja hygieniapalvelut alatyöryhmä lähetti kuntiin kyselyn 8.5.2017 puhtaus- ja hy-gieniapalvelujen järjestämisessä Sote-kohteissa. Vastausaika päättyi 19.5.2017. Kyselytut-kimus oli kaksiosainen: Webropol- kysely ja lukumäärätietojen keruu Excel-lomakkeella. Kyselytutkimuksen perusteella haluttiin saada kokonaiskuva maakunnan puhtauspalvelujen nykytilanteesta. Kyselyn avulla selvitettiin muun muassa seuraavia asioita: toiminnan organi-sointi, henkilöstön määrä, siivoustunnit tuntia/päivä, siivottavat neliöt, kohteiden määrä, sii-vouskustannukset euroa/vuosi ja muiden töiden osuus tuntia/ päivä. Kysely lähetettiin 26 kuntaan, joista vastasi n. 70 % kyselyn saanneista. Kyselyyn vastaaminen edellytti jonkin verran yksityiskohtaista tietoa ja näihin tietoihin vastaaminen ei ollut täysin kattavaa. Muuta-masta kunnasta täytettiin vain toinen osa kyselystä ja vastattiin toiseen osaan sähköpostilla

71

tai puhelimitse. Pienten kuntien kohdalla ongelmana oli löytää puhtauspalveluista vastaavia henkilöitä ja näihin kuntiin lähetettiin useammalle henkilölle sähköpostia oikeiden yhteystieto-jen saamiseksi. Jotkut vastaajat pitivät kyselyä haasteellisena täyttää, koska siivouspalvelut oli eriytetty monelle vastuuhenkilölle ja kyselyn rakenne ei vastannut heidän toimintaansa ja tämän takia saattoi vastaaminen jäädä vaillinaiseksi. Suurin osa kunnista vastasi kyselyihin kattavasti. Vastaamiseen liittyvät ongelmat liittyivät lähinnä siivouskustannusten ja siivoustun-tien erittelemiseen muista siivoojalle kuuluvista töistä. (Keski-Suomen Sote 2019 tuotannolli-set tukipalvelut: puhtaus- ja hygieniapalvelujen alatyöryhmän selvitys) 3. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta Ruokapalvelut: Keski-Suomen maakunnassa on yhteensä 20 keskuskeittiötä, joista Sote-keskuskeittiöitä on 13. Valmistuskeittiöitä on yhteensä 32, joista Sote-valmistuskeittiöitä on 15. Jakelu-/palvelukeittiöitä 15, joista Sote jakelu/palvelukeittiöitä on 25. Lisäksi muita aterioiden toimi-tuspisteitä yhteensä 323, joista Soten osuus on 215. Ulkoistettuja keittiöitä on 5, joista Soten osuus on puolet. Toiminnanohjausjärjestelmänä on 13 kunnassa Jamix, yhdessä kunnassa Aterix ( = Jamix) ja neljässä kunnassa tai kuntayhtymässä Aromi. Tuotantotilaa on yhteensä 22 621m2, josta Sotessa 9 572 m2 . Ruokailutiloja on yhteensä 3 971 m2, josta Sotessa 1 987 m2 . Pääosa ruokapalveluyksiköistä on nettoyksiköitä, liikelaitoksia on kaksi ja ulkoistettuja palveluja yksi (ISS Oy Korpilahti). Vuonna 2015 tuotanto oli 16,77 milj. ateriaa, josta Soten osuus oli 5,45 milj. ateriaa. Suoritteiksi muunnettuna yht. 14,55 milj. suoritetta, josta Soten osuus 4,23 milj. suoritetta. Henkilötyövuosia on yhteensä 773,3, josta Sotessa 302,2 henkilötyövuotta. Ruokapalvelujen yhteenlaskettu liikevaihto oli 49,868 milj. euroa, josta Sote-ruoan osuus oli 22,023 milj. euroa. Tilikaudella 2015 ruokapalveluyksiköiden tulos oli -4,543 milj. euroa, josta Soten tulos -4,716 milj. euroa ja muu +0,179 milj. euroa. Ruoat valmistetaan keskuskeittiöissä tai valmistuskeittiöissä. Osassa kunnista on vain yksi keittiö, joka valmistaa koko kunnan tarpeisiin ateriat. Osassa kunnista on erikseen perustur-van- ja sivistyspuolen keittiö. Äänekoskella on 6 valmistuskeittiötä Sote- puolella. Osa ruokai-lusta tapahtuu keskus- tai valmistuskeittiön kanssa samoissa tiloissa, mutta on muutamia palvelu/jakelukeittiöitä, joihin ruoka toimitetaan valmistus-/ keskuskeittiöstä. Ruokapalvelut tuotetaan omana toimintana ja nettobudjetoinnilla. Ruokapalveluissa on yhdis-telmätyöntekijöitä, jotka hoitavat ruokapalvelun lisäksi muita tehtäviä, esim. laitoshuoltajan tehtäviä. (Keski-Suomen maakunnan ruokapalvelujen selvitys: Alustavia tuloksia) Pohjoisessa Keski-Suomessa ( Äänekoski, Saarijärvi, Kinnula, Konnevesi, Kannonkoski, Kinnula, Kivijärvi, Karstula, Pihtipudas, Viitasaari ja Kyyjärvi) ruokapalvelut tuotetaan hajaute-tusti sekä keskitetysti, kumpaakin tapaa on käytössä. Ateriat toimitetaan joko lämpövaunuilla, burlodgeilla tai mustissa lämpölaatikoissa. Terveyskeskuksien vuodeosastoilla saattohoidos-sa olevia asiakkaita palvellaan heidän toiveidensa mukaisesti, esim. jos potilas tahtoo tietyn-laista ruokaa tai juomaa, se hankitaan ja toimitetaan ruokapalveluista hänelle. Aterioiden kul-jetuksen hoitaa joko kunnan oma työntekijä tai ostopalveluna hankittu palveluntuottaja. Kotiin vietävien ateriapalveluiden toimitustapa ja sisältö on kirjava kunnasta riippuen. Esimerkkeinä toimitustavoista:

- lämpimänä aamupuuro, lounas, päivällinen 7 päivänä viikossa - lämpimänä lounas 5 päivänä viikossa ja perjantaisin kylmä lounas viikonlopulle

72

- kylmänä kaksi tai kolme kertaa viikossa lounas. - lämpimänä lounas 7 päivänä viikossa - lounas vaihtoehtoja on kaksi joko lounas maidolla, leivällä ja levitteellä tai ilman mai-

toa, leipää ja levitettä. - aterioissa on aina salaatti, jälkiruoka, pääruoka ja energialisäke mukana. - asiakkaan mieltymystä kuunnellaan, jos asiakas haluaa velliä päivällisellä, niin se val-

mistetaan hänelle.

Elintarvikehankinnoissa lähes kaikki ovat kuntahankinnoissa mukana, mutta muutamat kun-nat ovat kilpailuttaneet itse osa-alueita elintarvikkeista itse. Lähiruokaa käytetään vaihtele-vasti jokaisessa Pohjoisen Keski- Suomen kunnassa. Kyläkunnille toimitettavien kotipalvelu-aterioiden matkat ovat noin 100 km/kerta ja annoksia voi olla kerralla toimitettavana vain 5-10 annosta. Lämpimänä toimitettavien kotipalveluaterioiden matka on noin 30-60 km, riippuen missä päin maakuntaa asustaa. (Sari Wilkman 31.5.2017)

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on hajautettu ruoan jakomalli osastoruokailuissa. Kylän Kattauksen Caterina valmistuskeittiö tuottaa ruokapalvelut sairaanhoitopiirin tiloissa. Henki-löstöruokailupalvelut ovat ravintola Caterinassa. Pilottihankkeena kuntoutusosastolla os. 27. ruokapalvelut hoitaa sairaalan ruokapalvelujen tuottaja, Kylän Kattaus. Vuodeosasoilla on osastokeittiö, jossa valmistellaan päivän aterioiden jakeluun liittyvät tuot-teet ja tarvikkeet. Osastokeittiössä hoidetaan kaikki osastojen astiahuoltotehtävät. Ruoka-vaunut tulevat ruokapalvelujen toimesta osastojen välittömään läheisyyteen kolme kertaa päivässä (aamupala, lounas ja päivällinen). Osastokeittiössä valmistellaan voileipiä, keitetään kahvia, teetä sekä asetetaan tarjolle välipalatuotteita jakeluvaunuun. Ruoka-annosten tilauk-set tehdään hoitohenkilöstön toimesta. Sairaalahuoltajat tekevät ruokatarjoiluihin liittyvät val-mistelevat tehtävät, ruoan jaon ja astioiden poiskeräämisen pääsääntöisesti kaikilla vuode-osastoilla. Erityisruokavalioista vastaa hoitohenkilökunta. Tuotetilauksista keittiölle, astiahuol-losta sekä muista ruokailun järjestämiseen olennaisesti liittyvistä työtehtävistä vuodeosastoil-la vastaavat sairaalahuoltajat. Päivystysalueella tarjotaan pitkään yksikössä viipyvälle potilaalle välipala – tyyppistä syötä-vää. Tarjottavat tuotteet noudetaan luvanvaraisesti päivystys- ja infektio- osastolta. Muuta tarjontaa ei ole. Poliklinikoilla päivän aikaan käyvät potilaat hankkivat haluamansa ruoka- ja välipalatuotteet kahvila Paussista. Sairaalan henkilöstö sekä vierailevat potilaat ja omaisten vieraat ruokailevat (lounaspalvelut) henkilöstöravintola Caterinassa. ( Arja Hänninen 31.5.2017) Jyväskylän kaupungin liikelaitos Kylän Kattaus tuottaa ruokapalvelut Jyväskylän kaupungin alueella kouluille, päiväkodeille, vanhus- ja vammaispalveluihin, terveyskeskussairaaloihin, kotiin kuljetettavia aterioita kotihoidon asiakkaille sekä potilasaterioita ja henkilöstöruokailua Keskussairaalalle. Kylän Kattauksella on henkilöstöravintoloita kaupungin alueella mm. Kes-kussairaalassa sekä Kyllön ja Palokan terveysasemilla. Lisäksi Kylän Kattaus tuottaa kahvi-lapalveluja Keskussairaalalle (Paussi) sekä vastaa äidinmaitokeskuksesta. Terveyskeskus-sairaaloissa ja osittain vanhuspalveluissa (pitkäaikaishoito ja osa palvelutaloista) laitoshuolta-jien tehtäviin kuuluvat ruokapalvelutehtävät yksiköissä. Toimintamalli on varsin yhtenäinen terveyskeskussairaaloissa sairaanhoitopiirin kanssa. (Merja Hokkanen, Tuija Sinisalo 1.6.17) Muurame järjestää päiväkotien ja koulujen ruokailut omana toimintana. Jämsän Ateria-, Puh-taus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos tuottaa ateriapalvelua Jämsän kaupungin varhaiskasvatuk-seen, koululaisille, opiskelijoille, vammaispalveluun sekä Jämsän kaupungin ja Pihlajalinnan

73

yhteisyrityksille Jokilaakson terveydelle sekä Jämsän terveydelle. (Keski-Suomen maakun-nan ruokapalvelujen selvitys: Alustavia tuloksia) Keski-Suomen maakunnan muiden kuntien ruokapalvelujen toiminnasta ei ole tarkempaa selvitystä tuotannon sisällöstä saatavilla Puhtauspalvelut: Puhtaus- ja hygieniapalvelujen alatyöryhmän Keski-Suomen maakunnan Sote-puhtauspalveluista tehdyn kyselyn perusteella sosiaali- ja terveyspalveluja annetaan 382 toimipisteessä. Puhtauspalveluista lähes 60 % vastanneista kuuluu teknisen toimen alaisuu-teen, perusturvaan 17 %, sosiaalitoimeen 4 % ja muu, mikä vastanneista, 22 %, kuuluvat liikelaitokseen tai lääkinnällisten palvelujen toimialueeseen. Siivottavia neliöitä on yhteensä 307 570 m2. Kaikkien kohteiden siivouskustannukset ovat yhteensä n. 17 M€, josta 16% on ostopalvelujen osuutta n. 2,7 M€. Vastanneista kunnista ei saatu kaikista siivouskustannuksia ja oletusarvo on, että vuosisumma kasvaa tästä vielä jonkun verran. Tämä summa sisältää myös muiden töiden osuuden. Kustannusten selvittäminen vaatii tarkennetun kyselyn ja yh-tenäisen laskentatavan, jotta päästään todellisiin lukuihin. Puhtauspalveluista oman tuotannon osuus on 91 % ja ostopalveluiden osuus 9 %. Oman tuotannon henkilöstön määrä on 372,5 henkilötyövuotta ja ostopalveluiden osuus on 76,35 henkilötyövuotta. Mainittakoon, että Jyväskylän kaupunki hankkii kaikki siivouspalvelut os-topalveluina lukuun ottamatta Jyväskylän terveyskeskussairaaloiden ja niihin liittyvien terve-ysasemien ja Keljon pitkäaikaishoidon siivouspalveluita. Muiden kuntien kohdalla ostopalve-lut ovat vähäisempiä ja tukevat oman tuotannon järjestelyitä. Ruokapalvelujen osuus on n. 19 % siivoushenkilöstön kokonaistuntimäärästä. Keskussairaa-lan lukuja verrattaessa on siivouspalvelun osuus 47%, ruokapalvelun osuus 22%, vuodehuol-lon osuus 10% ja muiden töiden osuus 14%. Terveyskeskussairaaloissa ruokapalvelun osuus voi olla n. 60% kokonaistyöajasta. Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa laitoshuol-tajien tehtävästä ruokapalvelun osuus on lähes vastaava kuin terveyskeskussairaaloissa. (Keski-Suomen Sote 2019 tuotannolliset tukipalvelut: puhtaus- ja hygieniapalvelujen alatyö-ryhmän selvitys) 4. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Keski-Suomen maakunnan ruokapalvelujen alustavien tulosten mukaan kunnat pääasiassa ovat ilmoittaneet halukkuutensa jatkaa samaan tapaan kuin ennenkin eli tuottaa ateriat lähin-nä kunnan omiin tarpeisiin. Muutama kunta on ilmoittanut ruokapalvelujen jakautuvan kunnal-le (koulu- ja päiväkotiateriat) ja maakunnalle (soteateriat) ja muutamat kunnat ovat ilmoitta-neet tarvittaessa selvittävän oman kunnan ruokapalvelujen yhtiöittämismahdollisuutta. (Keski-Suomen maakunnan ruokapalvelujen selvitys: Alustavia tuloksia) Ensimmäisessä tapaamisessa työryhmä keskusteli ja tunnisti erilaisia vaihtoehtoja (liite 1). Eri vaihtoehdoista työryhmä valitsi tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi mallin, jossa ruoka-, puhta-us- ja laitoshuoltopalvelut toimisivat samassa organisaatiossa In House-osakeyhtiönä. Mallin hyödyt ja haitat on koottu erilliselle liitteelle ( liite 1). Ksshp:n edustaja Arja Hänninen kuvaili Sairaala Novan tulevaa toimintatapaa: Uuden sairaalan eli Sairaala Novan osalta suunnitellussa ravintolapalvelujen tuottajan toi-minnanohjausjärjestelmä tukee koko potilasruokailujen tarpeita eri toimintayksiköissä läpi sairaalan. Ruokapalvelujen tuotanto- ja tilausjärjestelmä ”keskustelee” saumattomasti potilas-tarpeiden kanssa. Kaikki ateriapalveluja koskevat tilaukset osastoille tapahtuvat digitaalisesti

74

ja reaaliaikaisesti. Potilasruokailun erilaiset asiakastarpeet ja ruokatuotannon toiminta toimi-vat saumattomasti yhteen. Palvelujen tuotannossa huomioidaan ajan mukaiset asiakastar-peet sekä huomioidaan ketterästi keskeiset asiakkaan muutostarpeet. Toimiva ja palveleva yhteistyö sairaalan ruokapalvelujen ja potilasruokailujen osalta varmistetaan nimetyillä yh-teyshenkilöillä tai erillisellä, aktiivisella ja säännöllisellä työryhmä työskentelyllä, joka on jat-kuvaa toimintaa. Vuodeosastoille tulee sairaalan ruokapalvelukeskuksesta tarjoiluvaunut, joissa on valmiit, potilaskohtaiset ateriatarjottimet (esim. burlodge vaunut). Erityisruokavaliot on huomioitu kai-kissa potilasruokailuissa (valmiit, nimetyt annokset). Ruokavaunut tulevat ruokapalvelujen toimesta kaikille osastoille perille asti. Ruoan jakelu ja jälkityöt hoidetaan ruokapalvelujen toimesta kaikilla osastoilla. Toimitus- ja jakelulogistiikka on suunniteltu tarkasti, joka takaa palvelujen joustavan ja tehokkaan toimintatavan. Ruokapalveluja tuottava henkilöstö on alan ammattilaisia. Palvelujen tuottajan laatujärjestelmä tukee oivallisesti potilasturvallisuutta ruo-kapalvelujen osalta. Päivystysalueella tarjotaan sairaalan linjaaman toimintamallin mukaisia ruokailu- ja /tai väli-pala tuotteita. Päivystysalueen potilaat saavat hoitohenkilökunnalta potilaan terveydentila huomioiden optimaaliset ja valmiit ruokatuotteet palveluautomaatista. Ruoka- ja välipalapal-veluautomaatti on kytketty tuotannonohjausjärjestelmään, joka ilmoittaa automaatin tuoteti-laustarpeet reaaliaikaisesti. Täytöistä huolehtii ruokapalvelut. Poliklinikoilla päivän potilaat käyttävät sairaalan henkilöstöravintola- ja kahvilapalveluja. Ruo-kapalveluissa on huomioitu tuotteiden terveellisyys, tuoreus sekä riittävä vaihtelevuus. Tuot-teistuksessa huomioidaan koko elinkaaren ikäryhmien mieltymyksiä. Toimintaa kehitetään yhteistyössä asiakkaan ja palvelun tuottajan kanssa. Henkilöstöruokailu- ja kahvilapalvelut ovat merkittävä osa sairaalapalveluja. Sairaalan teho-kas käyttöaste takaa runsaat asiakasvirrat ja laajan kysynnän. Lounasruokailu (päivällinen) tarjoaa vaihtelevia ja maukkaita makuja niin kotimaasta kuin kansainvälisesti. Välipalojen, erilaisten kahvileipien ja ”terveystuotteiden” (hedelmä ja marjasmoothiet, juomat, kupit ovat saatavilla) vaihteleva tarjonta ilahduttaa niin sairaalan henkilökuntaa kuin käymässä olevia omaisia ja potilaita. Lämpimät ateriat tarjotaan lounaslinjastolta ja välipalat ovat ostettavissa ympäri vuorokauden esim. automaateista tai pidempään palvelevasta kahvilasta. (Arja Hän-ninen 31.5.2017) Muissa sote-yksiköissä toimintamalli voi olla eri kuin sairaala Novan. Osassa toimintamalli voi säilyä nykyisellään, erityisesti pienemmissä yksiköissä, jolloin laitoshuoltajien työtehtäviin voi kuulua edelleen myös ruokapalvelujen tehtäviä. 5. Uuden toimintamallin kuvaus Maakunnallinen Inhouse- yhtiö: Ruoka-, puhtaus – ja laitoshuoltopalvelut Vain Sote-toimijat mukana

• 5,45 milj. ateriaa / vuosi • 307 570 siivottavat m2, 382 toimipistettä • Henkilöstö: 302, 2 htv (ruokapalvelut) + 372,5 htv (puhtauspalvelut)

yhteensä 674,7 htv • Liikevaihto. 22.023 milj. euroa (ruokapalvelut) + noin 17 milj.euroa (puh-

tauspalvelut), yhteensä noin 39, 023 milj. euroa • Huom! Soteruokapalveluiden tulos vuonna 2015 tappiollinen – 4,716

milj.

75

Liikevaihtoa pienentää, jos kuntiin tulee omia tukipalveluyhtiöitä, joilta maakunnan liikelaitok-sen kannattaa ostaa palveluja ja toisaalta liikevaihtoa kasvattaa jos maakunnalliseen yhtiöön tulee mukaan muita hankintayksiköitä (kuntia). 6. Näkökulmia, mitä muutokset tarkoittavat: Uuden toimintamallin hyvät ja huonot puolet: + Asiakkaan ja potilas/asiakasturvallisuuden näkökulmasta vain yksi yhtiö + Työntekijöillä kokonaiset työpäivät + Ydinprosessin ja tukipalvelun välillä tiedonkulku on yksinkertaisempaa + Sijaisten organisointi tehokasta, henkilöstön liikuttelu tarpeen mukaan + Toiminta tehokkaampaa + Moniammatillisuus + Työn mielekkyys lisääntyy, henkilöstölle uusia mahdollisuuksia + Yhtiö voisi tarjota siivouspalveluja esim. koulut ja päiväkodit + Ei estä tarjoamasta palveluja myös erillisenä palveluna, esim. Novan osastot + Volyymit saadaan isommaksi, jolloin pienen kunnan aterianhinta voi jopa laskea tämän myötä - Suuruus, onko uhka - Saako kaikki sellaiset palvelut kuin haluaa eli voiko käydä isossa niin, että isompi kaupunki määrää suunnan ja pieni joutuu taipumaan siihen? - Saadaanko yhtiön toiminta tehokkaaksi ?

Nykyinen ruokapalvelumalli Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on jakautunut useamman ammattiryhmän työtehtäviin. Toiminnassa esiintyy joitakin haasteita, jotka olisi hyvä ratkaista sekä SOTE- palvelujen että uuden sairaalan eli sairaala Novan toiminnan kannalta. Suuret toimijat (liikevaihto + 5 milj.) voisivat toimia eri ammattiryhmien töiden selkeyttämisen puolesta niin, että henkilöstön työpanokset ovat riittäviä kokoaikatyöhön. Eri ammattiryhmillä tarkoitetaan siivousammattilaiset, ruoka-ammattilaiset jne. Henkilöstön kokoaikatyö on vas-tuullista henkilöstöpolitiikkaa ja se tukee ammattilaisten työmotivaatiota ja edelleen kehitty-mistä. Pienemmissä yksiköissä voisi olla ns. moniammatilliset ammattilaiset tuottamassa palveluja esim. ruoka- ja puhtauspalveluja. Moniammatillinen malli palvelujen tuottamisessa tukee henkilöiden kokoaikaista työllisyyttä, työmotivaatiota sekä vastuullisuutta. Moniammatil-liset työntekijät toimivat joustavasti ja hallitsevat palveluajan työtehtävät tehokkaasti. Jos isoissa yksiköissä ( + 5 milj.) halutaan tukea moniammatillisia työtehtäviä, tulisi heidän ammattitaitoa kehittävästä koulutuksesta pitää huoli. Moniammatillisen henkilöstön tulee osa-ta huomattava määrä erilaisia taitoja, joita työssä tarvitaan. Laadukkaan toiminnan kannalta koulutus on ehdoton satsaus henkilöstön osaamisen takaamiseksi. Sote- palvelut eivät saa heikentää asiakkaiden palveluja. Palvelujen tuottaminen tulee olla kokonaistaloudellista ja loogista. Toivottavasti Sote tuo tullessaan yleisellä tasolla kaikkiin palveluihin parempaa ketteryyttä. 7. Jatkotoimenpiteet Ruokapalvelujen järjestämisestä Keski-Suomen maakunnassa talous- ja tukipalvelut työryh-mä oli toteuttanut selvityksen kyselyn kautta, josta saatiin alustavia toiminta- ja talouslukuja. Toiminnan tarkempaa sisällöllistä selvitystä kysely ei tuottanut, joten tarkemmat selvitykset maakunnallisten ruokapalvelujen toiminnasta olisi syytä tehdä. Tietoja ei ollut myöskään saa-tavilla kaikista kunnista. Mikäli edetään uuden toimintamallin suuntaan, niin tarvitaan perus-teellisempi selvitys myös puhtauspalveluiden osalta. Selvitystyöhön tulee nimetä oma työ-ryhmänsä. Työryhmän kokoonpanoon on saatava kattavampi edustus eri kunnista.

76

ICT 1. Nykytilanteen arvio maakunnan toiminnasta ICT:n nykytilannetta arvioidaan Keski-Suomen Sote ICT-työryhmässä. 2. Tulevaisuuden näkymä toimintamallista Tavoitteena on, että tulevaisuudessa toimintaa hoidetaan maakunnan yhteisellä asiakas- ja potilastietojärjestelmällä sekä mahdollisella yhteisellä toiminnanohjausjärjestelmällä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyviä asioita käsitellään tarkemmin Keski-Suomen Sote ICT-työryhmässä. Raportin kirjoittamisen aikaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailutusprosessi on siinä vaiheessa, ettei aiheen tarkempi käsittely ole mahdollista. Tulevilla järjestelmillä hallinnoidaan ja ohjataan tuotannollisia tukitoimintoja. Suunnitelmalli-sen hoidon myötä tuotannolliset tukitoiminnot muuttuvat tilausperusteisiksi. Tukitoiminnot saavat syötteitä ylemmän tason ohjausjärjestelmiltä ja toteutuneet toimenpiteet ilmoitetaan ohjausjärjestelmälle. Tämä tarkoittaa, että järjestelmät ovat integroituja toisiinsa ja tieto syö-tetään vain kerran yhteen järjestelmään, josta se on käytettävissä myös toisissa järjestelmis-sä. Toiminnanohjausjärjestelmässä suunnitelmat ovat nähtävissä. Ohjaus on reaaliaikaista, mahdollisista poikkeamista tuodaan käyttäjälle tietoa ja tarjotaan ratkaisuvaihtoehtoja. Toteu-tuneet asiat tallentuvat järjestelmään, jotta toteumia voidaan raportoida. Lisäksi niitä voidaan tarkastella esimerkiksi jatkuvan kehittämisen tarpeisiin. Uudet maakunnalliset toimintamallit pitää riittävällä tasolla ja ICTn kanssa yhteistyössä kuva-ta ja mallintaa, koska yhtenäiset toimintatavat ovat pohja sille, että toimintaa voidaan järjes-telmillä tukea. Toiseksi kuvauksia ja malleja voidaan käyttää järjestelmien suunnittelussa ja hankinnassa.

Tuotannolliset tuki-...

Documents

Transcript of Tuotannolliset tuki-...