Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

12
Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä Koonnut Tuomo Alasoini Tiedeverkoston kokous 1/2014 11.3.2014

description

Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuudessa 11.3.2014 pidetty esitys "Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä"

Transcript of Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Page 1: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Koonnut Tuomo AlasoiniTiedeverkoston kokous 1/2014

11.3.2014

Page 2: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä

• Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti relevantteihin kysymyksiin tai työyhteisöjen kannalta tärkeisiin kehityshaasteisiin työelämän tutkimusta tulisi mielestänne lähivuosina Suomessa suunnata (VNK, Suomen Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahasto jne.)?

Page 3: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Etukäteistehtävän saanti

• Saimme etukäteen näkemyksiä 15 yksiköstä.• Ehdotuksia isoista kehityshaasteista saimme

yhteensä 40.

Page 4: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 1. Teknologinen murros– Mitä merkitsee työtehtävien rakentumisen, ammattien, työllisyyden, työyhteisöjen ja

yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta?

• 2. Innovation for (good) jobs– Millaisia innovaatioita tarvitaan vahvistamaan työllisyyttä (ja tuottavuudeltaan ja

laadultaan hyvien) työpaikkojen syntymistä ja miten näitä saadaan aikaan?

• 3. Talouskasvun hidastumisen työelämä– Mitä pitkittyvä hidas talouskasvu merkitsee työelämässä ja miten voi edistää työelämän

laatua myös tällaisessa ympäristössä?

• 4. Ekologisesti kestävä työelämä– Mitä ekologisten kysymysten aktualisoituminen merkitsee työelämässä ja miten voi

edistää työelämän laatua tällaisessa ympäristössä?

Page 5: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 5. Työurien pidentäminen– Kuinka erilaisia työelämäkäytäntöjä kehittämällä voi tukea eri-ikäisten tai muuten

erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten edellytyksiä osallistua työelämään?

• 6. Sukupolvimurros– Mitä mahdollisuuksia Suomen nopea sukupolvisiirtymä (sodan jälkeisten suuret

ikäluokat Y- ja Z-sukupolvet) avaa työkulttuurin, työnteon tapojen ja johtamisen kehittymiselle ja miten näiden mahdollisuuksien realisoitumista voi edistää?

• 7. Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena– Miten erilaiset suomalaiseen kansalliseen ja yrityskulttuuriin liittyvät tekijät toimivat

vahvuuksina tai heikkouksina muuttuvassa työelämässä ja pyrittäessä kohti Euroopan kärkeä?

Page 6: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 8. Organisaatioiden innovaatio-osaaminen– Miten ja miten aktiivisesti organisaatiot (erit. pk-yritykset ja julkisyhteisöt) uudistavat

tuotteitaan ja palvelujaan sekä miten niiden innovaatio-osaamista ja -johtamista voi kehittää?

• 9. Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi– Kuinka aktiivista, tunnustettua ja tunnistettua työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi

on sekä kuinka sitä voi systemaattisesti edistää organisaatioiden kilpailuedun lähteenä?

Page 7: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista

• 10. Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä– Millaisten johtamisen periaatteiden, prosessien ja käytäntöjen avulla ihmisten

aloitteellisuutta, luovuutta ja innostunutta sitoutumista voi tukea siten, että niistä muodostuu organisaatiolle aidosti kestäviä kilpailuedun lähteitä?

• 11. Uusi työ– Millaisia perinteisistä työajoista, työnteon paikoista ja työnteon yhteisöllisistä muodoista

poikkeavia uusia työnteon muotoja syntyy, millaisia vaikutuksia niillä ja miten niiden syntyyn ja vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa?

• 12. Organisatoriset rakennemuutokset– Miten ja millaisen osaamisen varassa organisaatioissa toimitaan isojen

transformaatioiden yhteydessä ja miten niitä voisi paremmin hallita transformaatio- tai muutosjohtamista kehittämällä?

Page 8: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä 1

Teknologinen murros 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille (PT)11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja oppimisessa (HAAGA-HELIA)11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat työympäristöt (HAAGA-HELIA)12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa (Aalto/Perus)

Innovation for (good) jobs

Talouskasvun hidastumisen työelämäEkologisesti kestävä työelämä 6.2 Kestävä työelämä (ÅA)

12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat (Aalto/Perus)

Page 9: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä 2

Työurien pidentäminen 3.2 Projektimaiset työt osana dynaamista työuraa (TTY)9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen tehokkuus ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (PT)14.4 Työllistämisen erilaiset esteet ja edellytykset (EK)

Sukupolvimurros 8.1 Nuoret ja uuden työelämän haasteet (TaY/SYNERGOS)

Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena

5.1 Työyhteisöjen kansainvälistyminen Suomessa (Laurea)6.1 Intialaisen yrityskulttuurin ymmärtäminen (ÅA)

Page 10: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä 3

Organisaatioiden innovaatio-osaaminen

8.2 Psykologinen/henkinen pääoma työhyvinvoinnin ja innovatiivisuuden lähteenä (TaY/SYNERGOS)

Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi

10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä (UEF)10.3 Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen kokonaisvaltaisella tavalla (UEF)

Page 11: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä 4

Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä

1.1 Hyvän johtajuuden tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja levittäminen (VTT)1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (VTT)2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava johtaminen (JY)4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen (OY)10.2 Moninaisuuden johtaminen (UEF)14.3 Palkitseminen (EK)

Uusi työ 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (TTY)3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (TTY)5.1 ICT (asiantuntija)työn kehittämisessä (Laurea)7.1 Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen rajankäynti ja häilyvyys (LAMK)12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä (Aalto/Perus)13.1 Työelämän monimuotoisuus, muuttuva käsitys työstä ja työn tekemisestä globaalissa maailmassa (TuY/KKK)

Organisatoriset rakennemuutokset

2.1 Toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen työelämän muutoksessa (JY)2.3 Ammatillisten identiteettien uudelleen neuvottelu rakennemuutoksissa uusiutumisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksenä (JY)7.2 Työntekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen epävarmuuden oloissa (LAMK)12.2 Kehkeytyvien organisoitumismuotojen dynamiikan ymmärtäminen (Aalto/Perus)

Page 12: Tuomo Alasoini: Yhteenvetoa tiedeverkoston ennakkotehtävästä

Ennakkotehtävä 5

Muut aiheet 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (OY)9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (PT)11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (HAAGA-HELIA)12.3 Muutosasenteiden ja -toiminnan väliset yhteydet (Aalto/Perus)12.4 Naisten ja miesten palkkatasa-arvo ja siihen vaikuttavat tekijät (Aalto/Perus)12.7 Työelämä 2020 -vision ja ajattelun levittäminen ja muutoksen hallinta (Aalto/Perus)14.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (EK)14.2 Työpaikkatason yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen (EK)15.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutus henkilöstöön, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen (THL)