Tulevaisuuden kyläMaakuntajohtaja Asko Peltola kertoi maakuntauu - distuksen vaiheista Alavuden...

Maakunnan mielipiteitä palvelujen järjestämisestä,kolmannen sektorin kumppanuuksista

yhdistystoiminnan merkityksestäsote- ja maakuntauudistuksesta

ja digitalisaatiosta

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?

Raportti seminaarikierroksesta, joka toteutettiin Etelä-Pohjanmaallahuhtikuussa 2018.

Tämä raportti on toteutettu Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja kumppanien yhteistyönä.Ulkoasu: Päivi Kultalahti

Paino: Painolampi Ky, Lappajärvi 2018

Sisällysluettelo

Kylätoiminta maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana 4Kylien luonteen muutos 4Kylien kasvavat vaateet 4Miten kylätoiminta edistää hyvinvointia? 5Johtopäätöksiä 5

Sote- ja maakuntauudistus: uusia työnjakoja, uusia mahdollisuuksia maaseudulle 6Miksi sote- ja maakuntauudistus? 6Uusia työnjakoja ja mahdollisuuksia 6Kylätason vahvuus sote-palvelujen tarjoajana 7

Mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat? 8Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asumisen 8Kuljetusta ja liikkuvia palveluja 8Arjen peruspalvelut 8Sotepalvelut 8Kylätaloista monipalvelupisteitä 9Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä 9Vetovoimaa 9Miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista? 10Miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen? 10Palvelujen kehämalli ja hyvinvointipuu 11

Miten kylänne tekee yhteistyötä ja kenen kanssa? 12Mitä haasteita olette kokeneet kumppanuuksien/yhteistyön rakentamisessa? 12Kenen kanssa haluaisitte tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä ja missä asiassa? 13Millaisia kumppanuus- ja yhteistyömalleja haluaisitte kokeilla? 14

SOTE – mahdollisuudet / uhat 15Pelkoja ja epävarmuutta 15Positiivisia huomioita sotesta 17

DIGI – mahdollisuudet / uhat 18

Mitä jos yhdistykset katoaisivat? 20Mitä aukkoja sinun hyvinvointiisi ja terveyteesi syntyisi? 20Miten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kylillä? 22Miten sinä itse haluaisit osallistua yhdessä tekemiseen? Miten voidaan motivoida uusia ihmisiä yhdessä tekemiseen? 23

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja yhteistyökumppaneiden esittelyt 24Kylätoiminta on huolen- ja puolenpitämistä 24Kylille-hanke Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät 24Yhteinen Etelä-Pohjanmaa 25Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke 25 Yhteinen keittiö tukee yhteisöllisyyttä ja asukasvaikuttamista 26Suomen Kylät ry 26Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon? 27Maaseutuverkosto ja Suomen älykkäin kylä -kilpailu 27

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n tarkoituksena oli järjestää koko maakunnan kattava palvelutarvekysely, jolla selvitetään maakunta- ja soteuudistuksen vaikutuksia ihmisten arkeen. Samalla haluttiin selvittää, mi-

ten kyläyhdistykset ja muut paikalliset toimijat ovat nyt ja voisivat tulevaisuudessa olla mukana tuottamas-sa palveluja omalle alueelleen.

Kyselyn sijaan päästiin järjestämään neljän maakunnallisen seminaarin kierros, jonka mahdollisti Suomen Kylät ry:n myöntämä kyläpäällikkörahoitus. Kumppaneiksi saatiin eteläpohjalaiset Leader-ryhmät, maakun-tauudistusta valmisteleva Yhteinen Etelä-Pohjanmaa sekä yhteistyöhankkeet: Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa, Yhteinen keittiö ja Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla. Tilaisuuksien markki-nointiin ja järjestelyihin saatiin lisäksi tukea Maaseutuverkostolta.

Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Alavudella pidetyt seminaarit keräsivät yli 200 osallistujaa kerto-maan mielipiteitä ja keskustelemaan maakunnan ja sen kylien tulevaisuudesta. Keskusteluun alustivat tut-kimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja YTT Kaisu Kumpulainen Maaseudun Uusi Aika -yhdistyksestä.

Kierroksen tuloksena todettiin, että sote- ja maakuntauudistus voi olla myös mahdollisuus, kunhan pai-kallisille palveluntuottajille tehdään tilaa kilpailutuksessa. Asiakasseteleitä ja muita järjestelmiä kehitettä-essä tulee ottaa kriteeristössä huomioon myös kolmas sektori. Kaikille yhteisenä tavoitteena on huolehtia osallisuuden kautta siitä, että palvelujen käyttäjien ääni tulee kuulluksi palvelujen järjestämisessä.

Keskittäminen uhkaa palvelujen saatavuutta ja aiheuttaa ihmisten eriarvoisuutta. Palvelut liukuvat yhä kauemmaksi kyliltä, aina maakuntakeskukseen saakka. Etäisyyksien kompensoimiseksti tarvitaan uusia toi-mintamalleja ja digitaalisuutta.

Suurina huolenaiheina koettiin tiestön huono kunto ja nettiyhteyksien epätasaisuus. Väestön ikääntymi-nen ja aktiivitoimijoiden väheneminen ovat haasteena lähes jokaisella kylällä. Yhdistysten toimintaa pyö-rittää ikääntyvä joukko ja nuorten sitouttamiseen tarvitaan uusia keinoja.

Kylissä toimivilla yhdistyksillä on vahva paikallistuntemus ja pitkät toiminnan perinteet. Niillä on hyvät mahdolllisuudet lähteä kehittämään myös uusia toimintamuotoja esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittäjyy-den kautta. Yhdistyksillä on osaamista ja tiloja, ja kumppanuuden kautta annettava tuki varmistaa laaduk-kaat ja kustannustehokkaat palvelut. Paikallinen palveluntarjoaja osaa mitoittaa palvelut oikein tutun toi-mintakentän tarpeisiin.

Kumppanuuksien rakentaminen on tärkeää sekä vertaistasolla että horisontaalisesti. Yhteistyöllä palvelut tehostuvat ja päällekkäisyykset poistuvat – kumppanuuksia tarvitsee jokainen toimintansa tueksi. Kuntien ja yhdistysten kumppanuus on erinomaisen tärkeää kuntien uudessa tehtäväkentässä.

Jotta ihmisillä on jatkossakin mahdollisuus asua kylillä, tarvitaan monipalvelukeskuksia, joihin palvelut tuodaan joko jakeluringin, paikallisen tarjoajan tai verkon välityksellä. Kyläkeskusta tarvitaan myös sosi-aalisena kohtauspaikkana. Ihmisestä välittäminen, naapuriapu ja yhteisöllisyys on tehtävä näkyväksi eikä kaikkea saa arvioida kovalla rahalla, kun tavoitteena on turvallinen asuminen ja elinympäristön viihtyisyys.

Eteläpohjalaiset Kylät ry kiittää kaikkia tilaisuuksiin osallistuneita aktiivisesta keskustelusta. Erityiskiitok-sen ansaitsevat seminaarien alustajat, yhteistyökumppanit sekä työpajojen vetäjät ja kirjurit. Toivottavasti tähän raporttiin kirjattuja mielipiteitä ja ideoita hyödynnetään mahdollisimman monella tasolla niin alueel-lisesti kuin maakunnallisestikin. Samat haasteet on yleistettävissä myös valtakunnallisesti.

Eteläpohjalaiset Kylät ry Heikki Korkealaakso Päivi Kultalahti puheenjohtaja sihteeri

Kylien ääni kuuluviin

Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään?4 2018

Aktiivisen kylän ideaalimalli Vuoden Kylä –kilpailun kriteerien mukaan

[email protected] 6

Kulttuuriperintö

Kylähenki

Kylä hyvinvoinnin

tuottajanaKylähankkeet

Kyläsuunnittelu

Kylätoiminta maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajanaKylien luonteen muutos

Kaisu Kumpulainen:

Aktiivisuudesta on tullut menestyksen kriteeriPassiiviset kylät - Aktiiiviset kylät (vrt. Elävät – Kuol-leet kylät)Kylät ovat nykyään toiminnallisia yksikköjä – eli jos ei ole toimintaa, ei ole myöskään kylää. Kyläyhdistysten (ja muiden paikallisten yhdistysten) merkitys kylien elossa pitämisessä ja kehittämises-sä korostuu

Aktiivisen kylän kriteerejä

1. Kehittämistoimintaa…KyläsuunnitelmatKehittämisajatteluKylähankkeetKylätalojen ylläpitäminen, kylän ”olohuone”PalvelutuotantoLähidemokratia, kylän ”ääni”Kyläyhdistykset ovat “strategisia yhteisöjä”

2. Yrittäjämäinen asenne…Yrittäjämäinen ajatteluMarkkinatalouden logiikkaTaloussuunnitteluMarkkinointi Julkisuuskuva“Talkoissa on alkanut raha kiertää”

3. Kulttuuria…KulttuuritapahtumatKulttuuriperintö rakentaa juuretPaikallinen identiteetti Pieni tekeminenAktiivisuuden ytimenä on motivaatio ja sitou-tuminen!”Kyllä mä näen yhtenä uhkakuvana sen että ka-toaa semmonen yhdessä tekemisen henki ja halu. Että siitä tekemisestä tulee liian muotomäärästä.”

Aktiivisen kylän ideaalimalli Vuoden Kylä -kilpailun kriteerien mukaan.

Kylien kasvavat vaateetResurssien kasvaminen (Leader)Tehtävien laajentuminenKulttuuriperinnön vaalimisesta tuotteistamiseenLähipalvelut: Tappelusta tuottamiseenKyläsuunnittelun sisältöjen lisääntyminen: esim. tur-vallisuus, palveluntuotanto, liiketoimintasuunnittelu.Hankkeiden ja omistamisen myötä paperityön ja by-rokratian lisääntyminenUlospäin suuntautuminen, esim. kyläjuhlat

Yhteiskuntatieteiden tohtori Kaisu Kumpulainen.

Kulttuuri-perintö

Kylä-suunnittelu

Kylä-hankkeet

Kylähenki

Kylähyvinvoinnin

tuottajana


Kylätoiminta maaseutuyhteisöjen hyvinvoinnin tuottajana

Miten kylätoiminta edistää hyvinvointia?

[email protected]

DOINGVastuullinen ja mielekäs toimiminen

HAVINGElintaso

TyöllisyysTerveys

KoulutusAsuminenLOVING

RakkausIhmissuhteetYhteys toisiinKuuluminen

(Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla)

BEINGEheä kokemus

maailmassa olemisesta

Itsensä toteuttaminen

OsallisuusMerkityksellisyys

Yhteisöllisyys

Lähiympäristöön vaikuttaminen

Yhteys luontoon

Palvelujen kehittäminen

Yhdessä tekeminen

Paikallisyhteisöön kuuluminen

Turvallisuus

Juuret

Miten kylätoiminta edistää hyvinvointia?

JohtopäätöksiäMaaseutuasuminen yhä enemmän omalla vastuulla eli edellytykset sille on rakennettava itseKumppanuutta ja vuoropuhelua kuntien ja yhteisö-toimijoiden kanssa tarvitaan koko ajan enemmänKyläyhdistykset mukaan neuvottelupöytiinKylätoiminta on voimavara jota hyödyntää lähipal-velujen kehittämisessä

Esim. kylätaloista palvelukeskuksiaHankerahoitusta saatavillaToimiva instrumentti myös isompiin keskuksiin, ku-ten laajempiin alueisiin, pieniin kuntiin ja kirkonkyliin.Haurasta, koska vapaaehtoistoimintaa. Siksi haus-kanpito ja yhteisöllisyys tärkeintä!

(Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla)

Työpaja miettimässä kumppanuuksia Etelä-Pohjanmaan Opistolla, kirjurina Katja Rinne-Koski Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hankkeesta.


Sote- ja maakuntauudistus:uusia työnjakoja, uusia mahdollisuuksia maaseudulle

Hilkka Vihinen:

Miksi sote- ja maakuntauudistus?

Suomi muuttuu, kuten ennenkin. Väestön ikäraken-teen muutos vaikuttaa palvelujen tarpeeseen ja kus-tannuksiin.

Eri toteutusvaihtoehdot. Kytkentä maakuntauu-distukseen: pyrkimys alueelliseen itsemääräämisoi-keuteen ja paikalliseen räätälöintiin

Valinnanvapaus. Julkisessa keskustelussa koros-tuu erikoissairaanhoito – kylätasolla kyse so-palve-luista (kuten asumispalvelut ja päivätoiminta) ja te-puolella perusterveydenhoidosta (fysioterapia, sai-raanhoito jne.)

Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnil-ta maakunnan vastuulle. Tuottamisvastuuta voi siir-tää muillekin (välineinä mm. asiakassetelit ja henki-lökohtaiset budjetit)

ELI myös kylät tai muut yhdistykset, yhtiöt tai yri-tykset voivat tarjota palveluja. Maaseutusovelluksi-en osalta edellyttää maakunnille aitoa paikkaperus-taista soveltamisoikeutta.

Uusia työnjakoja ja mahdollisuuksiaSyntyy väistämättä uusi tilanne.

Maaseudun kansalaisyhteiskunta on paremmin järjestäytynyt kuin kaupungeissa. Yhdistyksillä jo nyt iso rooli: esim. Etelä-Pohjanmaalla on 540 sote-alan jäsenjärjestöjen jäsenyhdistystä (SOSTE).

Tarvitaan erityisesti kotiin vietäviä, liikkuvia ja ko-tia lähellä sijaitsevia palveluja

Soten ympärille voidaan koota kylätasolla tehtä-viä, esim. kylätaloilta käsin toimivia yrittäjiä, liikkuvia palveluja, palveluohjausta ja tukea.

Sote- ja maakuntauudistus voi jopa parantaa maa-seudun palveluja ja vahvistaa paikallisuutta

Vaatii nyt omaa aktiivisuutta. Edellyttää, että pienemmät toimijat hyväksytään

maakunnan palveluvalikkoon – vaikuttaminen! Olen-naista maakuntatasolla asettavat kriteerit: laatu ja

paikkaperustaisuus mukaan kriteereihin!Ei tule olemaan yhtä mallia: erilaiset edellytykset

ja tarpeet; huomiota toimiviin palvelumarkkinoihinPaljon on jo tehty ja tekeillä, esim. Kainuun itse-

hallintokokeilun kokemuksetKannattaa jakaa kokemuksia alueiden kesken

(esim. Kannuksen Eskolan kylä; Maaseutu näkyväk-si –suuraluekiertue syksyllä) sekä toimia ripeästi ja käytännöllisesti: sopimuksia tarvitaan

Yhteinen tahtotilaSelkeät askeleet kylittäin, kunnittain tai mikä toi-

mii missäkin. Kokeilu ja kehittäminen, ei tarvitse he-ti keksiä viimeistä sanaa

Suora tiedonkulku kyliltä maakuntiin tärkeää, maa-kuntapäättäjät avainasemassa, millaisia kriteerejä asetetaan.

Tutkimusprofessori Hilkka Vihinen.


Kylätason vahvuus sote-palvelujen tarjoajana(Aatteellinen) arvopohja: sitoutumisen tunneside heikkenee mitä suuremmasta yksiköstä/alueesta on kyse. Yleishyödyllisyys.

Pitkät perinteet paikkaperustaisista ratkaisuista.Maaseutualueet edelläkävijöitä eri toimijoita ja

palvelumalleja yhdistävien kumppanuus- ja yhteis-työmallien luomisessa. Kyläyhdistykset tarjoavat jo nyt infra-, turva-, vanhus- ja päivähoitopalveluja

Syvä ymmärrys asiakkaiden tilanteesta: arjesta kä-sin rakentuvat ratkaisut.

Palautetaan kylien aktiivisuudella yhteisöllisyys ja paikallisuus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteek-si. Kylät kansalaisjärjestöinä osaksi uuden maakun-nan tahdonmuodostusta ja toimintaa.

Hyvinvointi liittyy osallisuuteen ja haluun toimia lähiyhteisössään. Osallisuus vahvistaa demokratiaa: työnjaot ovat vallanjakoja.

Etelä-Pohjanmaan Opistolla 4.4. oli työpajoissa 56 osallistujaa.

Maakuntajohtaja Asko Peltola kertoi maakuntauu-distuksen vaiheista Alavuden seminaarissa 26.4.


Mitä toimintaa ja palveluja kylillä asuvat tahtovat?

Kuljetuspalvelut, erilaiset kimppakyydit.Seniori-ihminen tarvitsee myös saattajan asiointiinTila-auto (yrittäjälähtöinen taksi) tiettynä päivänä, palvelutaksi: kuljetus keskustaan – apteekki, kaup-pa ym. – samalla sosiaalinen kohtaaminenAsiakaslähtöinen/ihmislähtöinen kuljetuspalveluKuljetuspalveluja. Kela-taksit eivät toimiLääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapia ym. palvelut kylälle, ’’palveluauto’’. Apteekkikin voisi olla liikkuva.Sairaanhoidon liikkuva palvelu, sairaanhoitajan pal-velut (verenpaineen mittaus). Tarvitaan liikkuvia palveluita, kirjasto, terveydenhoi-taja ja palveleva kauppa-auto ’’mobiilikauppa’’Vakituisia linkkayhteyksiä. Kunnalta avustusta kuljetuksiinKuljetuspalvelu; asioiden hoitamista kuten kauppa-reissuja varten. Lisää ikäihmisen aktiivisuutta, kun it-se saa osallistua omaan asiointiin ja tehdä itse omat valinnat ja ostokset. Myös kotiin tuotavia palveluja, jos kunto on niin heikko, ettei itse enää jaksa. Myös lääkkeet ja apuvälineet voisivat olla kotiin tuotavina palveluina. Kotiin tuotavissa palveluissa tärkeää, et-tä kuljettaja tuntee asiakkaan. Toiminnassa on par-haillaan ”Palvelukyyti”, joka toimii paikallisesti. Hakee ja kuljettaa kaikenikäisiä kyytipalvelun tarvitsijoita.

Arjen peruspalvelut

Kyläkauppa ja -koulu. Koulujen on sijaittava siten, et-tä koulumatka bussilla on alle 30 minToiminnassa olevien kyläkoulujen säilyttäminen, ei saa keskittää lapsia isoihin yksiköihinKyläkoulu, jonka kanssa yhdistykset voivat järjestää esim. tapahtumia ja juhliaKyläkauppa on kylän olohuoneElintarvikekioski, pienkahvila tai kioski, lounaspaikkaPankkiautomaattiJoustavuus: koulu-kauppa-neuvola on nyt kännykäs-sä, digitaaliset yhteydet ja nettinopeudet kuntoon!Posti ja pankki sähköisesti niille, jotka pystyvät käyt-tämään, palveluneuvonta ja apu esim. niille jotka ei-vät käytä sähköisiä palvelujaAsiointiapua, pankkipalveluja, nettiopastusta, pul-maratkaisujaNettiyhteydet kaupunkilaisten tasolleParturi-kampaaja ja muu henkilökohtainen palveluJäteastiat / likakaivojen tyhjennykset harvaan asu-tuilla alueilla

Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat asumisenInfra on tärkeä! Tiet tulee olla kunnolliset, samoin nii-den huoltopalvelut! ”Hunajaako on laitettava tielle, että näkisi tiekarhun...”Tienhoitoa tarvitaan, liikkuminen tärkeä. Tieverkko loppuu sekä valtakunnantasolla että kuntatasolla. Tieosuuskunnista ja yksityisteistä on pyritty pääse-mään pois – miten tiet pidetään kunnossa?Hyvä tie tuo tulevaisuutta: Tulevaisuuden kylälle vie hyvä tie, tienvarsimaisema on kaunis ja hoidettuHyvä valaistus luo turvallisuuttaPyörätiet oltava, jos määritellään kilometrit, miten pitkän matkan takaa tulee kulkea ilman kuljetusta kouluun.

SotepalvelutLääkäripalvelut lähemmäksi. Vastaanottoaikojen ti-laaminen helpommaksi Ikäihmisten hoitopalveluita.KotisairaanhoitoSairaanhoitajan vastaanotto, neuvolaPäiväkoti, lasten päivähoitoYhdistetty lasten- ja vanhustenhoitoVanhusten virkistystoimintaa ja päivätoimintaaKoululaisille iltapäiväkerhotoimintaaVanhuspalvelu, siivouspalveluLasten ja vanhustenhoitoPäivähoito sukupolvien yliKylätalkkari, keneltä voisi kysyä apuja esim. korjaami-seen, siivouksiin, ruohonleikkuuseen, lumitöihin jneHenkilö, jolta voi ostaa asiointiapua esim. apteekis-sa tai kaupassa käynteihinKylämummoja ja pappoja perheiden tueksiLeikkikavereita, väliaikaishoitoa, virkistystä

Maatilat kasvavat, karjatalous katoaa. Kylien väki vähenee, mutta lapset eivät katoa minnekään vaikka koulu loppuisi. Kaikenikäisistä on huolehdittava!

Kuljetusta ja liikkuvia palveluja

”


Kylätaloista monipalvelupisteitäKylätalo: paikka missä voi kokoontua milloin vain.Kylätalon ylläpitoa kaikenikäisille. Kylätalon ylläpito on myös haaste. Ilman kylätaloa kyläläiset hajoavat ja eriytyvät. Kylätalo ylläpitää yhteisöllisyyttä.Rahoitusta kaupungilta: kunta avustamaan kyläyh-distyksiä. Avustuksia yrityksille.Kiinteistövero tulisi olla automaattisesti ei ilman ha-kemusta yleishyödyllisille järjestöille (vapautus)Kylätalolle lounaspaikka / kahvila / baari/ kioski. Ruokahuolto; kioskimuotoinen pieni toimija tähän tarkoitukseenKyläpäällikkö, joka koordinoi hommaaKylätaloille hieronta, kampaaja, parkkipalvelu ym.Tietotupa, kirjasto, näyttelyitäKansalaisopistojen piirien säilyminen kylillä.Leirejä, kursseja, residenssitoimintaaLuentoja, infoiltojaKylän palvelupäiviä säännöllisesti: terveydenhoitajan vastaanotto/mittauksia, ennaltaehkäisevää neuvon-tatyötä, tuolijumppaa jne.

VetovoimaaTurvallinen kylä ja puhdas ilmaYleinen siisteys – roskat pois ja huonot/rumat ra-kennuksetKyläkierrosten järjestäminenOman kylän yrittäjien esittelyPaljon kyliä, jotka eivät tunnista vahvuuksiaanKunnalla yhteinen foorumi, josta näkee mitä paikka-kunnalta löytyyLapsiperheiden houkuttelu turvalliseen asuinympä-ristöön. Nuoret juurrutettava kotikylään, niin voivat harkita myös paluuta. Mieluisat muistot.Paluumuuttajia ruuhka-SuomestaOmakotitalo järven rannalla oli ennen ihanne, nyt nuoret perheet hakeutuvat puuronsilmään ja ker-rostaloihin. Suuri osa nuorista on kuitenkin valveu-tuneita ja luonto on tärkeä.Virkistysmatkailu: järvenrantaan aktiviteettejaMahdollista tarjota: matkailupalveluiden oheispal-velut: kalastus, metsästys, avantouinti/ sauna, pol-kujuoksu!Aina ei tajuta mitä omalla seudulla on mitä voisi tuot-teistaa. Paikallisia nähtävyyksiä tuotava esiin. Nuoria työllistää kesäaikaisin kuten Stundarsin roolioppaat.Kauhavan alajoki ja pengertie, pyöräreittejä.Kyläyhdistys voisi tuotteistaa luontomatkailua pai-kalliseen tuntemuksen perustuenHienoja tarinoita kivikautisen hautapaikan ympärilläRuhan luontokohteet vetovoima tekijöinä vaellusrei-tit (3kpl) Simpsiölle, Hirvijärven altaille ja Martikka-lan järven suunnille. Luonnontilainen suo! Kylän lä-pi Nurmonjoki jokilaakso/näkyminenKulttuuriperinnöstä huolehdittava, esim. Pohjan-maan radan Ruhan 1800-luvun asemarakennus uh-kana hävitä. Voitaisiin kunnostaa hankerahalla, en-tä pysyvä ylläpito?Kylän tarinankertojat, vanhojen paikkojen, persoo-nien ja historian tallentaminen ja tuotteistaminen.

Yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistäUusi yhteiskunta vastuuttaa yksilöä ottamaan vas-tuuta itsestään. Tulevaisuuden kylässäkin kyläläiset ovat aktiivisiaKylän osallistuminen: huolehditaan yhdessä tilojen ylläpidosta.Yhteishengen, ME-hengen nostattaminenLöydä innostuneet ihmiset!Pohjanmaalla on vielä positiivista kateuttaNuoret aikuiset keksivät jotain ihan uutta.Mukavaa tekemistä yhdessä, joku koordinoi ja tie-dottaa. Innokas kyläpäällikköTapahtumia, toimintaa, jotta ihmiset näkevät toisiaanYhteistä mielenkiintoista toimintaaLeipää ja sirkushuveja PerinneruokapäivätKyläillat kaikenikäisilleAamuparlamentti: paikka, jossa voi pohti maailman menoa kahvikupin ääressä.Yhteisiä tapahtumia esim. kahvihetket eri ikäisten keskenLiikunta- ja harrastusmahdollisuuksia: uinti, vesijuok-su, metsästys, kalastus, ulkoilu + lenkkeily, retkeilyNuorisonäkökulmaa: kylillä pitäisi olla harrastuksia ja hengailupaikka, nuorisotilat, harrastuksien vetäjiä ja erilaisia liikuntaprojekteja

Yhteinen tila, jossa kokoonnutaan. Voi olla muukin yhteinen paikka kuin kylätalo, esim. lentopallokenttäHarrastusmahdollisuuksia kaiken ikäisilleSenioritoimintaa, vanhuksille viriketoimintaaLapsiperheille tapahtumiaKoulun vanhempainillan yhteyteen tilaisuusKirppisrallit hyviä kylätapahtumia, niissä voi tuoda esiin kylää monella tapaaAijjoos-kerho, äiti-lapsipiiriPääsiäskokko, joulumyyjäiset, kyläjuhlat


Miten palvelujen tarjonta voidaan ratkaista?Yhdistysten/järjestöjen todellinen aito ja aktiivinen yhteistyöLähellä olevat kylät voisivat yhdessä palkata esim. kylätalkkareitaYhteistyö omais- ja vapaaehtoistyöntekijöiden kans-sa rinki-tyyppisesti. Kyläpiika ja kylärenki, ja näiden koordinointi.Pyydetään vapaaehtoisia auttamaan esim. kirjasto- yms. käynneilleHelsingissä ja Järvenpäässä vapaaehtoiset ohjaavat käyttämään kirjautumiskonetta ja vuodeosastolla va-paaehtoisia avustamassa.Omalta kylältä esimerkiksi terveydenhuollon palve-lua, kiertäviä palveluja. STEAlta saa avustusta pysy-väänkin toimintaanKaupunkien ym. vaikutus lähiseutuun hyödynnettä-vä, esim. Tuurin kehitys vaikuttaa meille astiRuhankylä saa lisää asukkaita, jotka muodostavat ’’nukkumalähiön’’, työssäkäynti Lapuan ja Seinäjoen yrityksissä ja hoitolaitoksissa. EPSHP, Atria ym. Ruhan kyläkoulun oppilasmäärä kasvaa. Alajärven Luoma-aho: 500 työpaikkaa ja 350 asukas-ta Luoma – veromarkkoja kaupungilleUudenlaiset kauppapalvelut, tuotteet tuodaan kyläl-le esim. palveluautotoiminnallaKeski-Pohjanmaalla rinkisysteemi, jakelurengas, jo-hon voi tilata tavaraa. Kuljetus kiertää kylätalolta ky-lätalolle.Uudenlaista toimintakulttuuria; esimerkkinä ”Jäsen-kortti”, jolla voi hankkia palveluita.Paikallisen palvelutarjonnan käyttämisen vahvista-mista, että käytettäisiin näitä palveluita eikä haet-taisi kirkolta (esim. hieroja ja kampaaja, fysioterapia).Toimintaa vaikeuttaa toimilupien saaminen verotus, byrokratia haaste. Investointihankkeissa ylläpito tärkeää: kohteita laite-taan kuntoon hankevarvoin, samalla sovittava jatku-vuudesta ja työnjaosta ylläpidossa.Kylätaloon tms. tilaan voidaan ottaa asumaan

Miten kylä voisi osallistua palvelujen tuottamiseen?Tilojen tarjoaminen mikäli mahdollista ilmaiseksi. Va-rainhankinta mahdollistaisi sen (esim. tilojen vuok-raus yrittäjille)Kylätoiminnan uudet mallit käyttöön: vaikka vapaa-ehtoistoiminta on pidettävä arvossaan, mutta yrittä-jämäinen toiminta on silti hyväksyttävä yhtenä vaih-toehtona > asennemuutosKylien tyhjien asuntojen ’’asuttaminen’’ lapsiperheille

yhteisötaiteilija, joka huolehtisi talosta ja vastapal-velukseksi tuottaisi yhteisöllisesti taide-elämyksiä ym.Ympäristökaavoituksen tulisi olla sujuvampaa maan-käytön ja rakentamisen osalta.Luonnonkatastrofien varalta tulisi olla hätätilanne-järjestelmä, jossa tarvittava apu on organisoitu en-nalta. Kylien hälytysryhmät ja varautuminen.Vanhusten viriketoimintaan voi yhdistää esim. avoi-men päiväkodin toimintaaKunta avustamaan kyläyhdistyksiä, innokas kyläpääl-likkö, rahoitus kaupungilta, yhteisöllisyyttä, nuoret aikuiset keksivät jotain ihan uutta yhteistä mielen-kiintoista toimintaaKylällä voisi kartoittaa osaamispotentiaali ja tarjota toisilleen palveluja win win periaatteellaPalvelutarjontaa voisi ratkaista talkoilla / ajan jakoa henkilöitten keskenKaveri-vertaistuki-kotiapu -pikainen apu erilaisiin jut-tuihin, kyläavustaja joka voisi toimittaa asioitaAisapari tai jokin muu yhdistys ottaisi kontolleen palkkauksen ja kumppaniyhdistykset maksaisivat lakisääteiset jutut ja lopusta määriteltäisiin palve-luista käyttäjäkohtainen maksuPalvelujen tuottaminen voi olla vaikeaa ellei pieniä tuottajia saa mukaan (kilpailutus ongelma?)Yrittäjät/yhdistys tuottaa vaadittavat palvelutNaapuriavulla, hyvällä tahdollaKyläläisten aktiivisuudella. Potentiaalia kyllä löytyy kun ’’kaivellaan’’Kommuunilla, vaihtotaloudellaAktiivinen asenne, yhteisön tuella ja rahoituksellaAikaresurssien ja elämäntilanteen mukaanRuotsalan kyläyhdistys antanut 3000 euroa lapsiper-heille, että saavat järjestää omaa toimintaaEvijärvellä kylien kehittämisraha. Tavoite aktivoida kyliä, tänä keväänä jaettiin ensimmäisen kerran. Kylien hyvät käytännöt kerättävä maakunnasta (esim EPK kerää) – malleja kaikkien nähtäville.

> kylä voi toimia ’’välittäjänä’’Vanhusten luona käyminen vapaaehtoistoimintanaEdistää yhteistyötä naapurikylien kanssaTyhjien maatilarakennusten hyödyntäminenKylällä voisi kartoittaa osaamispotentiaalia ja tarjota toisilleen palveluja! win-win periaatePalvelupäivä kerran viikossa / kyläemäntä /-isäntä > kylätalkkari > kyläyhteisö järjestäjänä


Palvelujen kehämalli

Jokaisella paikkakunnalla tulisi miettiä, mitkä palve-lut ovat merkityksellisiä kunnan toiminnan ja kun-talaisten hyvinvoinnin kannalta ja kenen on järkevä mitäkin palvelua tuottaa.Kyliä pitäisi käyttää enemmän hyödyksi: kylät voisi-vat tuottaa yhä enemmän merkityksellisiä palveluja ja yhdistyksillä mahdollista saada avustuksia.

KUNNAN YDINPALVELUT

- kunta tuottaa itse

MUUT PERUSPALVELUT- kunta tuottaa itse tai ostaa kumppaneilta

MUUT MERKITYKSELLISET PALVELUT- kunta tukee palvelujen järjestämistä

Palvelukehien suunnittelu osaksi hyvinvointikerto-muksia ja kouluterveydenhuoltokyselyjä: mitä pal-veluja tarvitaan, että saadaan lisää hyvinvointia tai turvataan esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoin-ti ja tulevaisuus.Paikkakunnan palvelutuotantoa voi kartoittaa myös hyvinvointipuun avulla:


Miten kylänne tekee yhteistyötäja kenen kanssa?Muut (kylä-)yhdistykset ja muut kylällä/paikkakun-nalla toimivat yhdistykset: eläkeläisjärjestöt, maa-miesseurat, maa- ja kotitalousnaiset, 4H, nuorisoseu-ra, kalastusseura, metsästysseurat, urheiluseurat. Ko-tona lapsiaan hoitavien yhdistys, Kotona ry (Kurikka), kotiseutu- ja kulttuuriyhdistykset. Kunta, kaupunki (esim. matkailu)Yritykset ja yrittäjäjärjestöt, seurakunta, oppilaitok-set ja paikallinen koulu. Koulujen vanhempain toi-mikunnat ja vanhempainyhdistyksetKunta ja kuntapäättäjät, liikelaitoskuntayhtymäKansalaisopiston kurssitoimintaHankkeet, Leader-ryhmät, Ely, Seinäjoen taidehalliProvinssi, Solarsound, SJK. Yliopistot, Etelä-Pohjanmaan opisto.Hankeyhteistyö, tapahtumayhteistyö, tilayhteistyö. Kansanterveyshuolto otsikoissa (sotejärjestöt tekee). SPR-ystäväpiiri. Ratsastusseuran tapahtumat.Tarjoiluja, tapahtumia, retkiä, järkkärikökkiä, avustuk-sia, tilojen vuokraus, markkinointiyhteistyö, ohjelmaa tapahtumiin, kahvitus, tavaroiden säilytysJuhlatilaisuuksien järjestäjät/vuokraajat: perhejuh-lat, häät, syntymäpäivät, rippijuhlat, ylioppilasjuhlat. Liikunta, näytelmät, juhlien järjestelyKyläyhdistys & kunnan vapaa-aikatoimi: lisäaikaa lii-kunnalle, tapahtumaan osallistuminen, puitteiden tarjoaminen, liikuntatilaKyläyhdistyksillä ja esimerkiksi nuorisoseuralla samo-ja henkilöitä johtokunnassa, maa- ja kotitalousnaiset ja maamiesseura toimivat yhdessäKyläyhdistys – kyläkoulu -yhteistyö: tapahtumiin koulun ohjelma, koulun piste: rahat koululle. Koulun

kanssa järjestetään joulujuhlia, kevätjuhlia jne.Kyläseura tarjoaa tilat Härmänmaan 4h-yhdistyksel-le liikuntakerhoa varten.Yhteistyötä kuljetus- tms. yrittäjien kanssa, Palvelun vaihtoa yhdistyksestä toiselle (esim. iäk-käät eivät halua enää raskasta työtä, toinen yhdistys auttaa). Muiden yhdistysten kanssa yhteisöllisyyttä ja vertaistukea.Nuorten mukaan saaminen haasteena kaikilla.Entisten kyläläisten kutsuminen mukaanVertaistukihenkilöverkostot, kaveripalveluEläkeläisyhdistysten yhteistyö. Eläkemiesten kerho-toiminta ym. monipuolinen eläkeläistoimintaSäännölliset tapaamiset kunnan kanssaInformaatioteknologian hyödyntäminenKylätalkkari-, digineuvojatoimintaa, digi-iltoja.Onnellisten jokilaakso, asioiden vieminen yhdessä eteenpäin, yhteiset tempauksetViritellään ’’henkeä’’ kyläyhdistykseen. Eri yritysten/yhteisöjen kanssa yhteisiä tapahtumia järjestämällä tai remontin merkeissäToisten kyläyhdistysten kanssa vierailuja ja kilpailu-ja, pyöräilykampanja Pelkolan kyläyhdistyksen kans-sa. > palkinnotAlakylän kyläyhdistys & Vaihtoaskel – tanssikurssejaSeurakunta hengelliset tilaisuudet Seurakunnan kanssa kinkerit/virsilauluillat / jumalan-palvelukset. Jouluvaelluksen hartaus kylän tilaisuu-teen, rippimerkin saaminen, Aijjoos-kerho.Vapaa-ajan alueiden rakentaminen ja hoitoViemäröintiVanhusten/veteraanien kotiapuapalvelu

Mitä haasteita tai esteitä olette kokeneet kumppanuuksien/yhteistyön rakentamisessa?Virkamiesten ja päättäjien kanssa yhteistyö haas-teellista – ei tunneta paikallisia olosuhteita tai asen-ne kielteinenKunnan suhtautuminen: ’’sivukylät’’, ’’reuna’’, ’’haja-asutusalue’’Yhteistyö virkamiesten sekä luottamushenkilöiden kanssa.Julkinen sektori ei tiedä tarpeeksi järjestötoiminnas-ta. Uskottavuus.Toimijoiden yhdessä näkyminen ulospäin/kuntaan päin selkeämmäksi

Ei tunneta tai tiedetä kylää (Seinäjoen kaupungin päättäjät & virkamiehet) julkisuus, brändiOngelma erityisesti liitoskunnissaPassiivisuutta ja asenteellisuutta virkamiesten ja päättäjien taholta ’’te ootte niin kaukana’’Päättäjien asenne (ei tulla kutsuttuinakaan kylien ti-laisuuksiin)Yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja neuvottelu-ja yhteisen päämäärän saavuttamiseksiMitä kylät voivat tarjota, mitä Pihlajalinna – miten verrataan?


Oma toimintasektori koetaan niin kapeaksi, ei näh-dä yhteistyömahdollisuutta ja voimaaYhteiskunnallisten yritysten tuntemattomuus päät-täjillä, josta seuraa virhearviointejaMiten noteerataan kymmenien vuosien talkootyöTilojen puute, resurssien puuteAikataulut, etäisyydetRahoituksen saaminen, riittävyys ja jatkuvuusRahoituspäätösten hitaus, ELYHakemisen ja käsittelyn hankaluus, välirahoitusTilojenkäytön maksullisuusIhmisten saaminen mukaan haasteellistaYhdistysten puheenjohtajien tulisi osata arvostaa

tekijöitään, jotta he jaksaisivat jatkaa.Monessa yhdistyksessä samoja henkilöitäKun järjestetään tapahtumia niin ei tullaMiten kylälaiset mukaan. Uusien jatkajien puuteNuoret pitäisi saada mukaan projektiluonteisesti, ta-pahtumakohtaisestiAmmatinharjoittajien ja yrittäjien saaminen mukaan toimintaanEnnakkoluulot toiminnan sisältöön esim. muistiyh-distus.Pelätään leimautumistaSeurakunnan toimintamuotojen jäykkyys/uudista-minen

Paikalliset yhdistykset, naapurikyläyhdistyksetLähikylien kanssa, myös maakuntarajan yli tarvitta-essa. Edelleen Leaderin kanssa, mennyt hyvinMuiden kuntakylien kanssa palvelujen hankkimises-sa lähelle esim. terveydenhoitaja, neuvola.Lastenhoito ja siihen liittyen (heissä on tulevaisuus)Niiden tahojen kanssa, joiden kanssa voi toteuttaa pilotteja ym. kehittämishankkeitaTutkijoiden kanssa aineistoa, tutkimusmateriaali mahdollisuusToisten kylien kanssa mm. tapahtumien järjestämi-sessä sovitaan päivät ettei tule päällekkäisyyksiä, kos-kee sopiminen mitä tahansa asiaaKyläseura ja metsästysseura, kylätalon ylläpitoPieniä kyliä pitäisi yhdistää, jos yhdistysaktiivitoimi-joita on vähänPienten kuntien voimavarojen ’’yhdistäminen’’ pal-veluissa ja projekteissa’’Kyläkyydit’’ kylien välilläYhteistyön syventäminen. Lapset, vanhukset ja muut-kin. Kunta / seurakunta, kerhoja, tapahtumia Päivähoito, vanhustenpalvelut Kunnan tukea kaivataan, esim. kylätalot. Kunnille yhtenäinen periaate, miten tuetaan kyliäYhdistää erilaisia osaamisia, jotka täydentävät toisi-aan erilaisten toimijoiden kanssaKokonaistaloudellinen energiantuotantoMaatilojen tyhjiksi jääneitä lietesäiliöitä voisi käyt-tää välivarastoina kotitalouksien jätevesille (organi-soidaan yhdessä)Kun jäädään leskeksi, vuokrataan vanha tupa nuorille. Valokuitu kylätalolleSeurakunnan palvelut osana hyvinvointipalvelujaKylien yhteistyö firmojen kanssa (esim. oppilaitosten harjoittelut, joilla työllistää kylien nuoria)

Kenen kanssa haluaisitte tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä ja missä asiassa?

Paikalliset yritykset, yhteistyötä esim. kotipalveluyri-tysten kanssaYhteistyö esim. vapaa-ajan ja kulttuuritoiminnan jär-jestämisessä, luontoliikunta ym.Nuorten ja heidän harrastusmahdollisuuksiensa pa-rantaminen yhteistyönäYhteistyö tapahtumien järjestämisessä esim. (kylä)yhdistysten kesken tilaisuuksien pitäminen vuoro-vuosinaKylien ääni selvemmin kuulumaan siinä, miten asiat/palvelut voidaan kylissä (kunnan toimesta) järjestää paikallisten yritysten ja yhdistysten kanssaKaupungin kanssa, sosiaalipuolen palveluissa kun-tayhtymien kanssa. Paljon enemmän yhteistyötä tar-vitaan virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa toimintojen suunnittelussa ja rahoituksessaYhteiset keskustelut virkamiesten päättäjien kanssa, johtoryhmä. Kuntien jalkautuminen kyliin.Naapurikunnat ja naapurikaupungitValtionhallinnon kanssa, kansanedustajatMaakuntahallintoon yhteys. Tielaitoksen kanssaTukiviranomaiset TE, ELY, LeaderPotilasjärjestöt, eläkeläisjärjestötEttä oppisimme kuuntelemaan toista eikä minä aina korostuisi. Kaikkien ei tarvitse keksiä kaikkia ideoita itse, niitä voidaan kierrättääEri yhdistysten, kuntien ym. yhteiset palaverit Kahden/useamman kylän yhteistyön kehittäminen / tiivistäminen palvelujen / yrittäjyyden tasolla (työn-jakoa ja yhteistyötä, ei jokaiselle erikseen tarjota ruo-honleikkuuta). Kylätalot palvelupisteinäNuorison ohjaamotoiminta kylätaloilleVanhusten turvallisuus/turvattomuus > paikallisen koti/hoitoavun tärkeysVapaaehtoisten jaksaminen?


Kuljetuspalveluiden sujuvoittaminen yhteistyöllä ja koordinaatiolla vrt. taksilain uudistusKelan taksiohjeistus epäonnistunut nykyisellään (va-paa palveluseteli ratkaisu)Yhteiskuljetusten toimivuus nyt huonoDigialusta, jolla saataisiin järjestettyä yhteiskyytejä ja esim. tavaroiden noutoa ym.Isomman firman alihankkijana terveys-/hoivapalve-lussaNaapurikylien ja muiden yhdistysten kanssaEläkeläisten organisoiminen lasten harrastuskulje-tuksiinVanhoille ihmisille tarpeellinen saattoapu myös kau-passakäynnissäTukiverkon organisoiminen kyläpohjaltaKyläkohtaisia avustajia voitaisiin organisoidaLiikuntatapahtumien, hyvät puitteet valmiinaNaapurikunnat ja päättäjät tutuiksi yhteistyön mer-keissäYleensäkin yhteydenotot myös ylhäältä alaspäinKunta-kylä > kunta tukisi taloudellisesti kylän pon-nisteluja kylän kehittämiseksiUusi hanke – yhteistyöprojekti: kyläseurat, vanhus-ten yhdistykset, oppilaitos, seurakunta, sosiaali- ja terveysjärjestötJärjestää hyviä hetkiä ihmisten kanssa, myös suku-polvien yliKäytöstavat, kielellinen ilmaisu, vanhukset ovat pe-loissaan, kun kaikki tietokoneellaPaikallislehteen kysymys-/vastauspalsta kyläläisiltä virkamiehille ja päättäjille

Millaisia kumppanuus- ja yhteistyömalleja haluaisitte kokeilla?

Miika Kataja palvelee osallisuusagenttina Järjes-töt mukana muutoksessa -hankkeessa. Hänen toi-mipaikkansa on Seinäjoen Järjestötalolla.

Tapahtumien yhteyteen koottiin infopisteet, kylä-hankevetäjä Irma Kortesuo Liiveristä opastamassa.

Jaana Sippola ja Tuija Takamäki palvelevat Kylil-le-hankkeessa Kuudestaan ry:ssä ja Suupohjassa.


SOTE – mahdollisuudet / uhat

Saako hoitoa, miten etäällä ja millä hinnalla? Vain ne, joilla on rahaa saavat hoitoa / palveluitaInformaatiota tarvitaan!Riskiryhmänä vanhukset, muistisairaat, vammaiset henkilöt – pääseekö terveydenhoitoon / hinnoitte-lu, erikoissairaanhoidon hinnoitteluEntä miten järjestöjen rahoitus? Palvelut karkaavat ihmisten arjesta, tunnetaanko asi-akkaita / potilaita, kun päätökset / palvelut karkaa-vat kauaksiVanhusten asema huolestuttava, esimerkiksi kieli lää-kärin ja vanhusten välillä ei täsmää, ihmiset eivät ym-märrä terveydenhuoltohenkilöstön kieltäErikoissairaanhoito keskittyy (myös hyvä asia)Sairaanhoitopiirin yhteistyö ei toimi, esimerkiksi es-teitä omatoimisuudessa, turhaa byrokratiaaInhimillisyyden on näyttävä, humaani kontakti vähe-nee, itsepalvelu lisääntyyKuka saa asiakassetelin? Tietoa tarvitaan lisää…Työikäisille työterveyspalvelut tuottavat jo enemmän palveluita, joten sote ei ole niin hurjan vaikuttava… Miten työttömille? Tai pienille yrityksille?Ikäihmisille lääkärissä käynti voi olla ainoa sosiaali-nen kanssakäyntiOmavastuut vanhuksille ovat suuri ongelma.Tukijärjestelmä remonttiinOdottaminen haja-asutusalueilla, turvattomuus ja turvattomuuden tunneAikataulu tiukka, vaikuttaako laatuun?Vanhukset syrjäytyvät, terveyskeskus poistuu, pal-velut siirtyvät kauemmaksi ja katoavat isoihin kau-punkeihin, lähipalvelut heikkenevät. Ruokapalvelut voivat kadotaLapsiperheiden kohdalla: kylistä on hävinnyt palve-lut, kannattaako siellä sitten asua ja mitä kyliltä saa-daan?Tuleeko tukea kylien omalle palveluiden järjestämi-selle? Muuten koko ajatus kylien omalle palvelun-tuottamiselle voi lössähtää, tai yrittäjän tuki puut-tuu, jos ei ole ylläpitävää tahoa. Reuna-alueiden palvelut häviävät / ovat hävinneet, palvelemme nyt sitten toisiamme…Toteutuuko valinnanvapaus oikeasti pienissä paikois-sa? Onko palveluntarjoajia joista valita?

Pelkoja ja epävarmuutta

Sote on yksi möykky…helkkarin hyvä ja helkutin huono. Ei ole vielä tarpeeksi tietoa, hirveä arvoitus vielä koko sote.”

Asennetta pitäisi muuttaa, että myös keskustasta voi-daan tulla kylille. Kolmannen sektorin mahdollisuu-det ovat olemassa… mutta ottaako lakipykälät vas-taan, kuinka juridinen puoli menee?Palveluiden tuottaminen sivukylillä vaikeaa, kun ak-tiiviset ovat jo iäkkäitä. Pelko olemassaolevien pal-veluntuottajien väliinputoamisesta, jos syrjäkylät ei-vät vedä asiakkaita.Jo nyt on palveluntuotantoa, esim. asumispalvelut, ruokapalvelut, päivähoito, mutta miten sote kohtelee jo olemassa olevaa paikallista palveluntuotantoa… Miten sote suhtautuu jo alulle pantuihin palveluihinpaikkaperustaisuus, laatu, tuntemus… vai haisee-ko raha? otetaanko se mikä halvimmalla saadaan?sote… toteutuuko?Maakuntavaaleissa valittavien pitäisi olla maakun-nan asialla, mutta siitäkin syystä palvelut voivat syr-jäalueilla vähentyä.Saako palveluita tasapuolisesti nytkään? ei myöskään tulevaisuudessa… Toivottavaa, että palveluita saisi samalta luukulta, kuitenkin epäilyttävääMitä palvelut maksaa? Onko rahaa valita? Jäävät-kö lääkkeet hakematta? Valinnanvapaus toimii jos on rahaaIkäihmisille sote-uudistus on sekava ja etäinen, epä-varmuus pelottaa. Vanhukset taitavat jäädä heitteilleTuttu ja turvallinen katoaaKasvoton: henkilökunta vierasta eivät tunne paikalli-sia olosuhteita, paikallistuntemus puuttuu.Kuinka pian saa esim. aikavarauksen, eriarvoisuusPienemmiltä kunnilta terveyspalvelut siirtyvät isom-piin keskuksiin, esim. SeinäjoelleJulkinen liikenne ym. kulkuyhteydet huononevatMiten kyliin liittyvä rahoitus etääntyy uudistusten myötä? Mistä palvelujen koordinointi/rahoitus?Palvelut karkaavat kauas reuna-alueilta: palvelujen loppuminen kylistä > terveyspalvelujen tarvitsijat muuttavat palvelujen ääreenKuntien rooli tulevaisuudessa? Palveluiden toimivuus?Omien palveluverkkojen rakentaminenKuinka korvataan kulkeminen kauemmas hoidon pariin?Ylikansalliset yhtiöt valtaavat terveydenhoitoalanPaljonko hoitomaksut kallistuvat uudistuksessa?Nousevatko maksut muutaman vuoden jälkeen


Mihin päädytään tulevaisuudessa, paraneeko asiat?Neuvontapalvelu, Kelan palvelutValinnanvapaus palveluiden suhteen, kuka osaa va-lita palvelut, entä kehitysvammaiset?Pitää olla tasavertainen kaikille lapsista ikäihmiseenPäättäjät osaavat toimia paremmin lähialueen asi-oissa. Kaikki eivät osaa käyttää tai tiedä digitaalisuu-den mahdollisuuksista. Omat terveystiedot voi kat-soa verkosta. Milloin tarvitaan lääkäri? Paljon puhuttu sote on monelle suuri elämän muutosMitä valinnanvapaus tarkoittaa?Kuinka ihmiset pisteytetään sairaanhoitoa/tervey-denhoitoa varten? Kuka huolii sairaimmat asiakkaak-seen – julkinen vai yksityinen? Uhkana kermankuori-minen –jokuhan pisteytyksen tietää. Onko potilaille tilaa sairaaloissa jos säästöjä tehdään? Kuka kelpaa potilaaksi? Miten menee itsemääräämisoikeus, jos hoitopaikka on kaukana asuinkunnasta?Hoidetaanko huonosti pisteytettyjä ollenkaan? van-ha kastijako voimaan…Miten hoidetaan syrjäisimmät/vähäasutetut alueet?Jotain on tehtävä. Säästöjä täytyy saada, tuleeko? Uh-kana liika byrokratia. Ihmiset jäävät kauas palveluis-ta. Sosiaalipalvelut – ovatko ne naapuriavun/-halun varassa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen?Erityispalvelujen saatavuus paikallisesti saattaa hei-kentyä > keskitetään maakunnan liikelaitokselleAika kuluu autoiluun – kotipalvelun aika menee siir-tymiin paikoista toisiinRiittävätkö maakunnan rahat palvelujen järjestämi-seen?

Entä reuna-alueiden ja keskusten välimaasto? Lak-kautetaanko palvelut, kun alle tunti keskukseen?Uhkana on palveluiden keskittäminen ja tehdään liik-kuvat palvelut, sote-taksit ajavat, mutta se ei ole lä-hipalvelua – aika ja raha menee tien päälleSamaa potilasta hakee 3–4 autoa, takseille lisää lii-kennettä – kunhan potilaat pystyvät istua ja taksit ottavat kyytiin – silloin hakee seuraava auto.Uhkana voi olla liika byrokratia kun tulee iso järjestäjä, pientuottajan kannalta hallintajärjestelmät yms. te-kevät ongelmanSote monelle suuri elämänmuutos, esim. työnteki-jöille, palvelujen käyttäjillePakko on palveluita vähentää kun rahaa ei ole, ja niitä vähennetään sieltä, missä on vähiten käyttäjiäPalvelujen on pysyttävä edes niin lähellä, ettei tar-vi Virtain rajalta lähteä Seinäjoelle hampaita hoita-maan…Epävarmaa – mihin menet kun on valinnanvapaus –saa juosta kuin arojänis ympäri maakuntia etsimäs-sä että mihin kuuluu.Päätökset riippuvat maakuntavaltuustosta - mitä jos tulee vain Seinäjokisia?Pihlajalinnakuviot on jo syntynyt kuusiokunnissa tur-vaamaan lähipalveluitasäästöihin ei uskota… mutta jos edes kyetään kat-kaisemaan kustannuskehitys, kun väestö ikääntyySote pakottaa muutokseen – myös mahdollisuus, muutokseen on tyydyttävä. Pahimmillaan kadottaa maaseudun palvelut – maaseutu pitää tehdä näky-väksi muutoksessa

Kauhavan työryhmissä yhdistyivät kunnat, kylät ja ikäryhmät.


Positiivisia huomioita sotesta

Valinnanvapaus tuntuu hyvältä ajatukselta, palvelun-tuottajille mahdollisuusMahdollisuus yhteinen hallinto, yhteiset käytännöt, joustavuus, tiedonkulku, byrokratia vähenee, hallin-tokulut vähenee.Jos saadaan paikallisia palveluntuottajia, palvelut voivat tulla lähemmäksiPalveluita olisi tulevaisuudessa myös koululla/lähi-alueella, vanhusten pienkoti, koulu, ryhmis ym. sa-massa paikassa.Järjestöjen ja kolmannen sektorin mahdollisuudet palvelujen tuottajina: palveluja saattaa tulla lisää lä-hemmäksi,Yrittäjyyden lisääntyminen positiivista tiettyjen asioi-den toteutumisessa, esim. osuuskuntaratkaisut jos lainsäädäntö / rahoittajat mahdollistavatmyös yrittäjien tukipalvelutPalveluiden toiminta riippumatta kotipaikasta, esim. kesämökkiasukkaat.Mahdollisuus myös pienpalveluihin, tuottajia tulee lähemmäksi, esim. kylätaloilleNeuvonnan ja ohjauksen rooli vahvistuu.Voi tulla monipuolisia yksityisiä toimijoita.Järjestöjen palveluntuotanto on mahdollisuus, täy-dentämään palveluita, joita ei muuten pystytä jär-jestämäänDigipalvelujen avulla saa tarvittaessa tietoa terveys-asioista. Digisaatio palvelee soteaAntaa ehkä mahdollisuuksia kylille osallistua palve-luntuotantoon. Aktiivisuudella voi saada digitaalisia palveluita kylilleKylien on oltava hereillä, että voi tarttua aktiivisesti palveluiden saamiseenVoi tulla enemmän palvelukeskuksia ja palvelut ovat samalla luukulla. Omasta selkänahasta kiinni, on teh-tävä itse jos kukaan ei tule tekemään, tehdään siis kökkänä!Palvelutuotanto kylillä vielä harrastemaista, voisiko saada ammattimaiseksi?Kylällä on jo vanhusten pienkoti, ryhmis ja kouluMahdollisuudet: yhteinen hallinto + yhtenäiset käy-tännöt, joustavuus, tiedonkulku, byrokratian mah-dollinen väheneminen, hallintokulut, päällekkäiset toiminnotPalveluiden selkiintyminen, ehkä parantuminen.Mahdollisuus pienyrittäjyyteen.Mahdollisesti paremmat lähipalvelutPalvelut toimivat joustavasti asiakkaan tarpeiden mu-kaan. Omiin palveluvajeisiin voi oikeasti puuttua.Monipuolisempaa tarjontaa.Mahdollisuus: kohdennetut palvelut niitä tarvitseville

Pienikin toimija voi päästä palvelutuottajaksiLähiyhdistyksille/kyläyhdistyksille mahdollisuus tar-jota palveluita ja työllistääMahdollisuus: päätöksenteko lähemmäksi toimin-ta-aluetta. Sote mahdollisuus: (meidän maakunta) digitaaliset palvelut turvaavat ihmisten hyvinvoinnin myös ky-lillä. Ennaltaehkäisyyn panostetaan yhä enemmän. Uhka: Sähköiset yhteydet ei toimiParhaimmillaan on mahdollisuus siirtää hyviä käy-tänteitä laajempaan käyttöönPalveluseteli mahdollistaa paljonAmmattimaisempaa toimintaa, jossa kyläyhdistyk-set voivat olla mukana. Kolmannen sektorin mah-dollisuudet voi lisääntyä > lakipykälät?Soten myötä enemmän palvelukeskuksia, palvelut samalta luukulta. Tukipalvelut voivat lisääntyä. Uutena tuli positiivinen puoli että esim. fysioterapia & terveydenhoitaja tu-lee lähemmäs. Ns. ’’pienpalvelut’’ lähelle!Plussa: erikoissairaanhoito keskitettynä.Jos maakuntamalli on oikein hoidettu, niin voi ol-la hyvä ratkaisu – kuitenkin riippuu siitä, miten asia hoidetaan kuntatasolla. Vammais-, vanhusneuvosto-ja ym. pitäisi hyödyntää laajemminEnemmän hyteä, vähemmän sotea

Sote voi olla myös mahdollisuus, muistutti Hilkka Vihinen – kylissä on osaamista!


Palveluiden pitäisi olla reaaliaikaisia / nopeita, ilman takaisinsoittojuttuja, esim. labroissa pitäisi olla mah-dollisuuksia käydä itse katsomassa tuloksiaAjanvarausjutut näpsäköitä, myös peruutusmahdol-lisuus hyvä, ajantasainen seuranta myös vuoroissa, ettei tarvi turhaan mennä kuitenkaan jonottamaanMiten sähkökatkot, kyberhyökkäykset ym.?Tietosuoja ja tietoturvariski: henkilökohtaisten tieto-jen vuoto, hakkerointi ja niiden käyttö negatiivisella tavalla (hyväksikäyttö) tai salasanojen vuotoIhminen katoaa digiin.Työpaikat vähenevät – jos et opi uutta, et työllisty uusiin tehtäviinJos kaikki palveluihin kirjautuminen digitaalista, osa väestöstä tippuu pois palveluistaTieto saattaa hukkua massaan. Digi tekee virheitä. Esim. digilääkäri yleensä - Ruutu neuvoo TULKINTA!Korvaavatko robotit ihmisen työn esim. vanhusten-hoidossa?Uhat: Keskittyminen (palvelut) isoihin keskuksiin > kunta maksaa esim. työmatkat Joustavuutta tarvittaisiin – miten etälääkäriä voi käyt-tää tarvittaessa ja muun hoidon ohessa Helpottaa oman elämän seurantaa.Kodin turvallisuus parantuu digitaalisilla palveluillaDigitalisaatio tuo palvelut monipuolisesti kylien saa-taville. Mahdollisuus nostaa kylien sisukkuutta ja yh-teistä tekemistä yhteisen hyvän eteenSome mahdollistaa tiiviin yhteydenpidon kylissä(kin)Chatti on hyvä, nopeus, ihminen tukenaTavoitettavuus ei ajasta riippuvainenSamanlainen mahdollisuus käyttää netissä olevia pal-veluja. Digimahdollisuudet asuinpaikan valinnassaDigi: Kouluttaminen? Verkkopankki, tietosuoja?Sosiaalinen tilaus järjestötoimijoilleMyös muun ikäiset kuin vanhuksetAsenne digilaitteiden käyttöönPalveluauto monipuolisena keskuksena. Infokeskus/ohjauspaikka kylätalolla olisi hyvä, että kaikki voivat käyttää palveluita. esim. kirjastoautos-sa voi käydä maksamassa laskuja, opastus olisi kui-tenkin hyvä olla. Kulkuyhteydet ongelma, jos ei ole autoa ja ei ole laitteita kotona, miten pääset asioi-maan edes digitaalisestiKotipalvelulle jää paljon vastuuta myös digiasioissa,

DIGI – mahdollisuudet / uhat

Digitalisaatio on helppoa, jos osaa..Terveydenhoito: sähköinen kommunikointi nopeut-taa ja turhat käynnit jäävät pois. Palvelujen saaminen nopeutuuMahdollisuudet: nopeus, helppous Uhat: ei ihmiskontaktia välttämättä, hakkerit, epävar-muus. Pelaavatko yhteydet?Hyötyjinä nuoret, lapsiperheet ja työikäiset, joiden arkea se helpottaa. Nopeaa palvelua heti saatavillaLapsiperheille voi helpottaa elämää, ei tarvitse vie-dä lasta minnekäänKaikki tiedot samassa paikassa, helposti saatavillaTerveyspalveluiden käyttö netin kautta, myös muut esim. museovierailut.Ajan varaaminen vaikka kännykällä, mistä tahansa, ei jonoja. Ajaminen vähenee, aikaa säästyy Jos sairaukset tulevat hoidetuksi, ei haittaa vaikka lääkäri on videoyhteydellä. Sairaanhoitajan ammat-titaito korostuu.Pelko: en hallitseKaikki eivät kuitenkaan hallitse, kuinka esimerkiksi vanhuksien palveluiden säilyminen. Vanhukset vä-liinputoajia, ei tietokonetta kaikilla, ei laajakaistaa, kädet tärisee.Salasanat ja tunnukset vaikeita muistaaEi voi edes edellyttää digitalisaatiota ihmisiltä, jotka eivät ole koskaan nettiä käyttäneet.. ihmisiä ei saa väkisin nettiin. Netin käyttö vaatii tarkkuutta. Monet eivät edes käytä pankkipalveluita, käteisellä maksa-minen on vielä voimissaanOletetaan liikaa että kaikilla on välineet, nettiyhtey-det ym. – on oltava mahdollisuus myös käyttää ilman nettiä. Palveluneuvonta apuun!Etälääkäripalvelut hyvä mahdollisuus, mutta arkuutta vielä niiden käyttöön erityisesti iäkkäillä ihmisillä… pitäisi saada pilotteja ja hyviä kokemuksia… yhden napin painaminen on helppoaEtälääkäri / kuvapalvelut toimivat hyvin, on hyviä kokemuksiaKokeita, mitä voi kotona tehdä, verenpaineet, ma-reva ym. kunhan itse pystyy käyttämään palveluitaetälääkäri, kunhan naama näkyyOnko etälääkärissä väärien diagnoosien riski? Lääkärille pitää kuitenkin päästä halutessaanHaavoittuvuus, mitä jos tulee hyökkäyksiä tai yhtey-det eivät vain toimi.

Eriarvoistuminen uhkana – oltava mahdollisuus palveluihin myös ilman nettiä. Palveluneuvon-ta apuun! Toisaalta digitalisaatio tuo palvelut monipuolisesti kylien saataville nopeasti ja helposti. ”


että joutuvat avustamaan mm. suunnitelmien teke-misessä, mutta ajankäyttö tiukkaaEtälääkäripalvelut kotisairaanhoitoon. ’’tietotupa’’ > asiantuntija-apu ja tuki: voi keskustella videoyhtey-dellä lääkärin tai sairaanhoitajan kanssaVanhojen ihmisten sosiaalinen kontakti menee mi-nimiin. Ihmisen kohtaaminen häviää, ikäihminen ei saa hoitoa, ei inhimillistä vuorovaikutustaSosiaalisuuden kannalta olisi hyvä pystyä pitämään yhteyksiä ihmisiin, ettei sosiaalinen kanssakäyminen kasvotusten katoa.Lääkärin “tapaaminen” netin välityksellä, digilääkä-ri hyvä asia – tapauskohtainen, jos ei tarvitse välttä-mättä tutkia henkilökohtaisestiDigitaalinen koulu?Kohdennetut palvelut niitä tarvitsevilleSosiaalinen kanssakäyminen vähenee (vai lisääntyy? esim. skype)Yksin kotona, fyysisesti samassa tilassa vähemmän kanssakäymistä.Yhteistyön kehittäminen digitalisaation avullaSivut ovat vaikeat, esim. Kela, omakanta, hyvis.fi.. Kanta on kauhea, sinne ei edes pääse eikä saa kaik-kea tietoaLasten ja vanhusten yhteistyö lisääntyy (nuoret opet-tavat vanhuksia)Henkilökohtaisten tunnuksien tarve, miten

esimerkiksi pienet lapset tai vanhukset?Avustaja tarvitaan vieressä – millä kirjaantua palve-luun, kun verkkopankkitunnuksia ei saa antaa toisel-le ja ei itse osaa käyttääJärjestelmät eivät nytkään keskustele keskenään, eikä vanhempia tietoja löydy mistään - paperit on hukassamistä tietää, ettei putken päässä ole valelääkäriä?tietotekniikan käyttö on vaikeaa, mutta onko siinä-kin sosiaalinen tilaus järjestötoimijalle organisoida vapaaehtoistyötä joka menee vanhuksen kanssa kat-somaan yhdessä palveluistaEi pelkästään ikäihmisten ongelma vaan kaikkien - osaako kukaan käyttää monimutkaisia järjestelmiä, keskusteleeko järjestelmät kunnolla koko historian kanssa, missä arkistossa on mitäkin?Tietoyhteyksiä on kylille vedetty, valokuitua on paljonKylissä keski-ikä korkea, osa ei tiedä digistä mitäänSiirtymäkausi pitäisi olla pitempi, että sukupolvi eh-tii vaihtumaan.Uhka: eriarvoisuusSeuraavat sukupolvet osaavat. Nyt eriarvoistaaNetit katvealueella, valokuituliitäntä voi olla kallis ve-tää talolle, mutta toimiva netti on ehdoton edellytysValokuiluyhteyttä maaseudulla harvoin vanhusväes-töllä. Nuoret ottivat valokuidun, mutta vanhemmat eivät, langattomat netit eivät toimi joka paikassa.

Työpajan vetäjänä Minna Laitila ja kirjurina Miika Kataja, kuva Ilmajoen työpajasta.


Koululaiset eivät luistelisi opetussuunnitelman mu-kaan lähellä, koska vanhempainyhdistys on järjestä-nyt ja täydentänyt varusteita leikkipaikoilla ja huo-lehtinut liikuntapaikkojen ylläpidosta.Lapsilla ei olisi myöskään nykyisessä määrin luokka-retkiä, lasketteluretkiä tai kesäleirejä ym. Lapsiperheille erilaiset yhdistysten kerhot ovat pe-lastus.Varttuneen väestön liikuntamahdollisuudet jäisivät pois, etenkin kesäaikaan. Talvella on enemmän toi-mintaa. Vanhusten auttaminen vähenisi, yksinäisyys lisään-tyisi.Ystävätoiminta lakkaisi, ja tästä seuraisi yksinäisyys.Sosiaalisuus vähenisi, yksinäisyys lisääntyisi. Sosiaa-liset kontaktit ja aktiviteetit katoaisivat.Elämä olisi ”köyhempää”.Talkootyötunnit ja yhdessä tekeminen jäisi pois. Paikalliset yhdistystoimijat puuttuisivat ja yhteistyö esim. nuoriseurojen yhteistyö. Kyläläiset eivät tuntisi toisiaan. Olisi tunne, että ei kuulu mihinkään eikä olisi ystäviä. Talous heikkenisi: yksityinen ihminen ei voi hakea ta-loudellista tukea toimintaansa. Leader-toiminta teh-nyt hyvää työtä.Toiminta lisää toimintaa, madaltaa kynnystä. Häät ja juhlat, retket ym.Tiedon kulku loppuisi: katto-organisaatiot ja vertais-tuki. Mielenterveystukipalvelut katoaisivat. Jäisi liikaa vapaa-aikaa. Mitä tekisi vapaa-ajalla? Vanhat perinteet katoaisivat. Kulttuuriperintöä kato-aisi; muun muassa joulujuhlat loppuisivat.Kulttuuri- ja liikuntapalvelut vähenisivät -> Fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi heikkenisivät! Ohjattuna lii-kunta on aktiivisempaa ja hinta yhdistyksillä on so-piva. Liikunta vähenisi; esim. avantouiminen, jump-pa (olisi vähäistä ilman ohjausta).Viikonloppu- ja harrastustoiminta jäisivät pois.Kulttuuri ja näytelmät katoaisivat.Osaaminen katoaisi; pääsiäistalkoot, SPR:n toimin-nan kautta saatu osaaminen.Naisyhdistykset; maatalousnaiset; astiastot, juhlati-lat, kuka huolehtisi?Rakennusten ja kiinteistöjen huoltaminen lakkaisi.Kuka pitää kiinteistöt (kylätalot ym.) kunnossa?Viihtyvyys ympäristöstä katoaisi (kukkaistutukset,

Mitä jos yhdistykset katoaisivat? Mitä aukkoja sinun hyvinvointiisi ja terveyteesi syntyisi?

ympäristön siistiminen ym. ) Harrastukset jäisivät pois, sillä liittyvät usein yhdis-tystoimintaan. Työpaikat myös vähenisivät.Yhteistoiminta kyläläisten kanssa. Yhteinen virkistys-toiminta ja yhtenäisyys katoaisivat.Erakoituminen; neljän seinän sisään jääminen; nope-asti nousee kynnys lähtemiselle mihinkään. Erityises-ti työttömänä tätä koettu. Työrytmin ylläpysymisestä esimerkki vapaaehtoistyön kautta.Sosiaaliset tapaamiset, asukkaiden yhteisöllisyys an-tavat syyn lähteä liikkeelle.Turvallisuus vähenisi; kanssakäymistä kyläläisten kes-ken ja kun tuntee kyläläisiä, pelot tai ennakkoluulot vähenevät. Tässä on oleellista huolehtiminen ja vä-littäminen lähimmäisestä.Mielenterveyden tukeminen ja vahvistaminen jäisi puuttumaan kuten yhteiset ruokailut. Osalle helpotus, koska jäisi enemmän vapaa-aikaa (vastuunottajia ei tahdo enää saatavilla vapaaeh-toistyöhön ja vastuu kasaantuu yksille ja samoille henkilöille).Toimintakykyisimmät yhdistykset tulisi jäädä toimi-maan. Toimintakykyisestä yhdistyksestä esimerkki-nä -yhdistys, joka tuottaa vanhusten palvelukodin ja lasten päiväkodin palveluita. Työllistää ja järjestää myös ateriapalvelut lähialueella asuville. Lisäksi ym-päristön ja alueiden hoitoa. Kulttuuritapahtuma; Nummirock jäisi toteutumatta.Jos kyläyhdistys loppuisi; kylän toiminta lakkaisi ja koulun toiminta, iltapäivätoiminta ylläpidetty yh-distysvoimin. Jäisi oppimatta kansalaisyhteiskunnan ja vaikuttami-sen perusteita. Ei hyvinvoinnin luentoja, joihin osal-listuminen ollut runsasta.Yhtenäisyyden ylläpitäminen ja viihtyminen vastuu-tehtävissä. Vastuunottajia joskus hankala saada.Vapaaehtoisia vaikea saada kyläyhdistykseen.Erityyppistä osallistumista (osa toimii paljon ja osa ei lainkaan).Yhteisiä ja yleishyödyllisiä toimintoja katoaa kuten jätehuolto ja muita vastaavia hankkeita.Kontaktit ja kaverit katoaisivat.Viriketoiminta vähentyisi ja yhdessä tekeminen.Tulisi lovi yhteisöllisyyteen. Katoaisi yhteinen teke-minen esim. pääsiäiskokot.Kylätalon varojen hankkiminen ja huoltaminen.


Ilman kylä- ja yhdistystoimintaa ei uusi asukas/kylä-läinen tutustuisi kyläläisiin. Kyläläisten tunteminen tuo turvallisuuden tunnetta ja verkostoja. Lapset eivät tutustuisi kyläläisiin.Uusien asukkaiden verkostoituminen paikallisesti tapahtuu yhdistysten kautta.Kyläyhdistyksen toiminta tulisi olla avointa toimintaa, jossa tulee hyväksytyksi eli voi tulla omine arvoineen ja osallistua avoimeen toimintaan. Hankerahoituksen mahdollisuutta ei olisi. Tämä mah-dollistaa kylällä toimintaa ja tätä kautta kyläkoulut saavat lisäaikaa. Kyläyhdistykset pitävät yhteyttä kuntapäättäjiin, ovat kaavoitusta ja sen kokonaisuutta kokoava yhteisö.Viesti kylästä kulkee valtuutettujen kautta. Kyläyh-distys harvemmin toimii aktiivisesti yhteydenotta-jana valtuutettuihin.Kehittäminen lakkaisi, jollei olisi yhdistystä (mm. tie-asiat).Hauskat kyläyhdistyksen illat ja sosiaalinen kohtaa-minen jäi pois (bingo ym). Kylätalojen tilat rapistuisivat. Kyläyhdistyksen talo ja tontti olisi vaikea realisoida, taloudellinen haaste.Viriketoiminta katoaisi; teatteria, kokoontumispaikko-ja ja -tiloja eikä palvelupäiviä olisi enää. Yhteisöllisyys jäisi pois ja kanssakäyminen samoin tapahtumien

järjestäminen vähenisi. Joulumyyjäiset, joulunava-ukset, kirpputori, liikuntapalvelut, hiihtoladut, jää-kiekkokaukalot, palvelupäivät jäisivät pois.Henkinen kanssakäyminen jäisi ja tulisi tekemisen puutetta.Katoaisi eri kumppanuuksien yhdistäjä, joka yhdis-tys on ollut. Edunvalvonta tietyiltä ryhmiltä ja jäseniltä katoaisi. Kylätalolla toimivat seurat, jossa virike- ja harrastus-toimintaa, esim. metsästys- ja kalastusseurat jäisivät ilman toimitilaa. Lisääntyisivätkö joidenkin eläinten kannat liikaa, jolleivät seurat enää toimisi?Sosiaalinen media on korvannut osin yhdistystoi-minnan – tätäkin tarvitaan, jollei pääse liikkumaan palveluiden pariin.Kyläyhdistysten hoitamat maanviljelystyöt loppuisi.Yhteisten liikuntapaikkojen hoitaminen lakkaisi.Trendit jäisivät tietämättä käsitöitten ja leivonnais-ten osalta, kun yhteistä toimintaa ei olisi tältä osin.Ihmiset jäisivät kotiinsa, kun ei olisi mitään toimintaa.Vanhusten yksinäisyys lisääntyisi, koska vapaaehtois-toiminta on usein yhdistysten varassa. Myös vapaa-ehtoisten yksinäisyys lisääntyisi. Vertaistuki vähenisi.Yksinäisyys lisääntyisi ja masennus tätä kautta.Ilo katoaisi. Autioituminen kiihtyisi. Kylä kuolisi.

Yhteisen keittiön Julia Sillanpää ja Tiina Lenkkeri heittivät ajatuksia herättävän kysymyksen, vas. Göran Johansson Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeesta.


Miten asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kylillä?

Ystävätoiminnalla (yritysmuotoista) kaikenikäisille.Kyläavulla; naapuriapu; ruohonleikkaus, lumenluonti.Kylätalkkari: talkkaripalvelulla. Palkkaamisessa ongel-mia. Siivousavulla. Turvallisuus huolena varttuneem-malla väestöllä siivouksessa (esim. verhojen vaihta-minen ja kiipeäminen jakkaralle). Lumityöpalveluil-la, esim. sulamisvesien kanssa apu.Vapaaehtoistoiminnalla. Naapurihengellä.Asennemuutoksella: nyt vaikeaa; ei myönnetä, että tarvitaan apua.Asenne ja alkuasetelma eri sukupolvien välillä. Virtu-aalisuus ja kompromissi tässä eri sukupolvien välillä.Palvelukeskuksilla ikäihmisten kotonasumisen tuke-miseksi. Liikuntaystävistäkin on pulaa. Oppilaitokset ja opiskelijat mukaan liikunta- ja toimintakyvyn tu-kemiseen. Yhdistykset, potilasjärjestöt yhdessä pilo-toimaan. Palvelut kotiin.Kyläpalveluilla. Seniorihenkilöstö; kun on päivän tai viikon ongelma. Ketju, jolla apua tuodaan. Helppi-piste. Turvallisuuden tunteen tuottaminen asumi-seen. Kun vesiputki tai tiet tukossa, kenelle soittaa? Johtokeskuksella; pelastus- ja turva palvelut.Kyläyhteisömallilla, jota kehitetty; tehty yhdessä; pe-runan nosto, tulipalon sattuessa autettu eli yhteisön sisällä autetaan. Katoamistapauksissa etsintäavun kannalta on tärkeää tuntea naapuri, tai jos jossain asunnossa alkaa olla pidempään on hiljaista, otetaan yhteyttä. Jos vieraita ihmisiä/autoja liikkeellä kylällä, tämänkin huomioidaan. Yhteisöllistä vastuuta.Ihmisten kokoontumisella kerran tai kaksi kuukau-dessa. Sosiaalisella kanssakäymisellä.

Opiskelijoiden hyödyntämisellä vapaaehtoistyössä.Miten nuoret voi tuoda palveluita tai palveluita: digi- ja ATK-palvelut, ruohonleikkuu? Nuorten kännykän-käytön vähentäminen, yhdistystoiminnassa valvoja, joka valvoisi ja rajoittaisi nuorten kännykän käyttöä.Työllä; koulutetut katoavat, koska ei ole työtä.Morsianpalvelulla. Lasten hoitopaikoilla omalla kylällä/lähellä, jolloin lapset voisivat olla hoidossa omalla kylällä eikä tar-vitsisi viedä kauas. Kasvatustavat ovat muuttuneet.Varamummo-järjestely.Byrokratiaa keventämällä; kovaa eri palveluiden to-teuttamisessa, tästä on kokemustietoa.Ateriapalvelu ja ruokailu on tärkeää! (Nummikoti-yh-distys). Lapset ryhmiksessä ja vanhukset palveluasu-misessa lähekkäin, jolloin vastavuoroisesti eri ikäpol-vet kohtaavat. Myös eri sairaudet ja apuvälineet tu-levat lapsille tutuksi.Yhdessä tekemisellä; voi olla mitä tahansa.Yhteistyö eri ikäisten kanssa.Yhteiset juhlat; joulu- ja kesäjuhlat, joihin lapset osal-listuvat.Luo uskoa, tehdään yhteistyötä, Leader-rahoitus. Byrokratian osalta edellytykset palveluasumiselle ko-vat. Palvelunkäyttäjää tulisi kuunnella. Byrokratia li-sääntyy ja vie innon vapaaehtoistyöstä.Puhelinrinki, joka huolehtii ja pitää huolta toisistaan. Tuo turvallisuuden tunnetta (Nummikoti).Tarpeet ja palvelut muuttuneet, enää ei ole esim. maanviljelyä, johon tarvittaisiin yhteisesti apua.

Kauhajoella kokoonnuttiin 5.4. tunnelmallisella Ojalan Pakarin vintillä. Seminaarissa ja työpajois-sa oli mukana 47 osallistujaa Suupohjan alueelta useammalta paikkakunnalta.

Taustalla istumassa Eteläpohjalaiset Kylät ry:n pu-heenjohtaja Heikki Korkealaakso ja vas. sihteeri Päivi Kultalahti, joka on myös Kylille-hankkeen Ai-saparin alueen vetäjä.


Miten sinä itse haluaisit osallistua yhdessä tekemiseen? Miten voidaan motivoida uusia ihmisiä yhdessä tekemiseen?Itse osallistumalla ja tuottamalla.Lasten urheiluseuran kautta osallistuminen leipo-minen ym., asenne ratkaisee lähtemisessä mukaan. Nuoriso- ja kyläyhdistystoiminta. Hanketoiminta tä-män tukena. Ei pakkopulla. Oma yhteinen olo!Kyläläiset haluavat yleensä osallistua, mutta saattaa olla klikkejäkin henkilöiden välillä. Nuorten mukaan saamiseksi; pyydetään mukaan henkilökohtaisesti, on näin vaikeampi kieltäytyä. Porkkana ja palkkio osallistumiselle. Näin saataisiin nuoria mukaan. Porkkana voi olla syömään meno tai muu.Kehittämistyön kautta. Virkamiesten ja päättävän ta-hon asenne tulisi muuttua. Välimatkat eivät saisi vai-kuttaa. Vähättely tai välinpitämättömyys.Kesäjuhlien kautta; työntekijöitä pitäisi saada mu-kaan. Tiedotusvälineissä ja muualla tulisi tätä (vapaaehtois-työtä) korostaa ja tuoda esiin.Vaikea houkutella osallistujia mukaan. Osassa osal-listuminen on ollut hyvää. Pubit Irlannissa esimerkkinä; kokoontumispaikka ja olohuone. Yhteinen paikka, mihin mennä ja joka oli-si auki. Eikä tarvitsisi tehdä työtä. Kokemus; Yhdistyksen palvelupäivät. Läpinäkyvällä ja avoimella toiminnalla. Ei kuppikun-tia eikä kirjoittamattomia sääntöjä.Ruoan valmistus; keittopäivä, ja näissä käy nuoriakin, kun voi tulla valmiille ruoalle. Tätä kautta voi myös pyytää nuoria avustamaan. Suora ja rehti henkilökohtainen kutsu ja kyyti edes-takaisin. Pelkkää lehti-ilmoitusta ei välttämättä muis-teta. Kasvotusten markkinointi ja suoraan kysymi-nen mukaan. Ja etenkin, jos on ystäviä mukana, tä-mä edistää mukaan lähtemistä.Lasten toiminta on vetonaula. Silti perheet (aikuiset–vanhemmat) eivät osallistuisi toimintaan, vaan jättäi-sivät mieluusti lapset hoitoon.Miten motivoidaan nuoria ja nuoria aikuisia? Pitsapäi-vä eli ruoalla voidaan houkutella hauskan viettoon. Nuoret eivät ole kyliltä kadonneet.Kertaluonteinen osallistuminen, niin ettei tarvitse si-toutua vuosiksi. Postilaatikkoon kahvikutsut.Rahanpuute vaikuttaa esim. kylätalon remontointiin.Yhdistyksiä ei saa yhteiseen tekemiseen, vaikka po-tentiaalia olisi yhteistyölle.Vähemmän byrokratiaa ja yrittäjämaksuja palvelu-jen tuottamiseen.Uudet ihmiset tavoitetaan, jos toiminta olisi

mielekästä, yhteishenkeä olisi ja hyvä porukka kut-suu koolle.Markkinointi on tärkeää uusien ihmisten tavoitta-misessa. Olemassa oleva kyläyhdistys kävisi esittäytymässä kasvokkain uusiin kyläläisiin.Ikärakenne; nuorten saaminen mukaan vaikeaa. Seu-raajia on vaikea saada yhdistysten tehtäviin. Usein riittää, että on yksi innostunut ja aktiivinen toi-mija, voi syntyä monipuolista toimintaa.Kun yhdistysjäsenen mielenkiinto loppuu, pitäisi osa-ta jäädä pois toiminnasta.Yhdistyksiä saattaa joskus hiipua, mutta myös uu-delleen herätä henkiin ja eri sukupolvien osallistu-jia ottaa mukaan. Sosiaalista tilausta on, mutta fyy-sisiin tehtäviin tarvitaan apua. Syttyminen lähtee si-sältä ryhmän tarpeista. Alhaalta ylöspäin toiminta.Yleisiä tilaisuuksia. Osallistuminen pitäisi olla avointa. Jos on tarve ja rahaa saadaan mukaan.Hyvä markkinointi kylästä ja tässä halutaan olla mu-kana ja näkyä tässä/viestintä. Tieto liikkuu; someka-nava ja viestintä kylästä on tärkeää.Nuoria mukaan? Nuoria lähtee mukaan, kun kysy-tään. Nuoriin tulisi suhtautua syyllistämättä ja tuoda esiin vapautta olla mukana. On rikkautta, kun toimin-nassa on mukana on eri-ikäisiä ihmisiä. Luo yhteis-henkeä. Eri sukupolville tulisi olla palveluita lähekkäin (esim. lapset ja vanhukset). Yhteishenkeä tulisi olla.Rahalla voi motivoida. Ja palveluiden tuottamises-sa raha on tärkeä. Palkkio voi olla muutakin kuten uuden oppiminen, mukavan ajan viettäminen ja ilo.Lasten ja nuorten osallistaminen; kasvatuksellisia kei-noja osallisuuden ja yhteisöllisyyden oppimiseen tu-lisi lisätä. Esimerkkinä Amerikka, jossa osallisuuden ja yhteisöllisyyden oppiaineita on tarjolla kouluissa.Välittömällä toimimisella, pop up -tyyppinen toimin-ta aktivoi ja sen kertaluontoisuus. Ei liikaa vastuuta. Toiveita ollut paljonkin, mutta ei käytännön tekijöi-tä, joilla innostus pysyisi ja sitoutuminen.Tarvitaan aktiivi ”joka motivoi muita”.Oman tarpeen herääminen. Esimerkkinä henkilö, jo-ka on järjestellyt itse asiat toimimaan.Ennen niin mukavat kokemukset saattavat olla kiel-lettyjä tänä päivänä. Esimerkkinä roskien kerääminen, joka on ollut mukavaa puuhaa, mutta siihen nähdään liittyvän vaaroja/riskejä tänä päivänä.Ajattelutavan muutosta tarvitaan. Kyläläiset voisivat olla tekemisissä toistensa kanssa enemmän. Voisi pe-rustaa ”kysymättä kylään”-hankkeen.


Eteläpohjalaiset Kylät ry:n ja yhteistyökumppaneiden esittelyt

Eteläpohjalaiset Kylät ry:n toiminta-ajatuksena on ky-lien edunvalvonta. Se kannustaa kuntia ja muita toi-mijoita ottamaan huomioon kylien elämänlaadun, toimeentulon ja palvelujen kehittämisen. Näin edis-tetään kylien viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Tärkeintä on osallistaminen: kylien yhteisöllisyyden ja kylien välisen yhteistyön edistäminen.

Etelä-Pohjanmaalla on yli 300 omintakeista, voi-makasta ja erilaista kylää.

– Kun olet nähnyt yhden kylän, olet nähnyt yhden kylän, toteaa kirjailija Matti Mäkelä: kahta samanlais-ta kylää ei ole. Historia, maantiede, peltomaat, elin-keinot ja etäisyys keskuksista vaihtelevat. Tulokse-na on kylien rikas monimuotoisuus ja jännittävyys.

Kylätoiminnan kannalta kylä on alue, jonka asuk-kaat ovat alkaneet toimia yhdessä. Usein alue on sa-ma kuin nykyinen tai entinen koulupiiri.

– Kylä on alituisessa liikkeessä oleva dynaaminen sosiaalinen yksikkö, määritteli Juha Pohjonen. Kylän

Kylätoiminta on huolen- ja puolenpitämistäalue on laajentunut sitä mu-kaa, kun jalkapatikka on vaih-tunut hevoskyytiin ja polku-pyöräautomobiiliin. Kyläiden-titeetin voi omaksua myös taajama-alueella oleva yhtei-sö, kerrostalo, rivitalokomplek-si tai muu luonnollisen vuorovaikutuksen asukkail-leen mahdollistava alue, eräänlainen minikylä.

Kaiken perustana on YHDESSÄ TOIMIMINEN.– Pidä silmäterän tavoin huoli siitä, että kylätoi-

minta säilyy iloisena kaiken ikäisten kyläläisten koh-taamisena, jossa kuvastuu vapaaehtoisuus, yhdessä tekeminen ja vastavuoroisuus, painotti Eteläpohja-laiset Kylät ry:n historiikin kirjoittaja Seppo Niemelä.

Lisätietoa maakunnallisesta kylien yhteenliitty-mästä kotisivulta wwww.epk.fi. Tule seuraamaan myös facebook-sivua ”Eteläpohjalainen kyltoimin-ta” ja kerro siellä oman kyläsi tapahtumista!

Kylille – Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmätEteläpohjalaiset Leader-ryhmät Aisapari, Kuudestaan, Liiveri ja Suupohjan kehittämisyhdistys ovat vahvoja kylätoiminnan tukijoita sekä rahallisen tuen että toi-minnan ja neuvonnan myötä.

KYLILLE II hankkeen tavoitteena on lisätä maaseu-dun asukkaiden osallisuutta, hyvinvointia ja terveyt-tä, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta se-kä vähentää alueellisia eroja ydinmaaseudun ja kes-kustaajamien välillä. Hanke lisää merkittävästi kylien, yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä.

Hankkeessa on neljä teemaa:* Kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa* Digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä* Turvallisuus ja varautuminen* Luonnon ja kulttuurin parhaat palatHankkeella lisätään alueen asukkaiden osaamista

ja jaetaan yhdistyksille tietoa heidän toiminta- ja vai-kuttamismahdollisuuksistaan uudistuvassa maakun-nassa. Tiedotetaan kuntien uusista tehtävistä ja selvi-tetään alueen yhteisöjen valmiudet ja mahdollisuu-det osallistua palvelujen tuottamiseen. Toteutetaan vapaaehtoistoimijoiden/ yhdistystoimijoiden tahto-,

osaamis- ja tarvekartoituksia.Vähennetään maaseudun eri

ikäisten asukkaiden digitaalista eri-arvoisuutta järjestämällä digikahvi-loita ja muita eri teemojen matalan kynnyksen ta-paamisia. Digitaalisuuden jalkautuminen kylille lisää palveluiden saavutettavuutta, kestävää kehitystä ja energiatehokkaiden ratkaisujen hyödyntämistä pit-kien etäisyyksien maaseudulla.

Tuotetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joi-den avulla kylien elinvoima, viihtyvyys ja turvalli-suus lisääntyvät. Hankkeen toimesta tehtyjen tur-vallisuus- ja varautumissuunnitelmien avulla kyli-en asukkaiden, kuntien ja eri viranomaisten on hel-pompi selvitä eteen tulevista turvallisuuteen liitty-vistä häiriötilanteista.

Kannustetaan uusia toimijoita mukaan kotiseutu-työhön. Kylien kulttuuri- ja luontokohteet tuodaan esille ja alueen asukkaat oppivat hyödyntämään ja markkinoimaan niitä paremmin. Hyödynnetään di-gitaalisuutta kulttuuri- ja luontokohteiden markki-noinnissa. Lisätietoa www.kylille.net


Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uu-det maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveyden-huollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä 1.1.2020 alkaen. Uudis-tus luo Etelä-Pohjanmaalle uuden organisaation, jon-ka vastuulla on järjestää maakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, aluekehittäminen, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, työ- ja elin-keinopalvelut, maaseudun kehittäminen ja lomitus-palvelut, liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkolii-kenteen alueellinen suunnittelu ja ympäristötervey-denhuolto. Uudistusta valmistelee Etelä-Pohjanmaalla noin 20-henkinen vastuuvalmistelijoiden joukko. Vastuu-valmistelijat suunnittelevat ja valmistelevat oman

Yhteinen Etelä-Pohjanmaavastuualueensa toimintojen ra-kentumista uu-dessa maakun-nassa osana laa-jempaa koko-naisuutta. Muu-tostoimistolla yhteistä Etelä-Pohjanmaata rakentaa muutosjohtajien ja vastuuvalmistelijoiden lisäksi hal-lituksen kärkihankkeiden, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman sekä Kehitetään ikäihmisten koti-hoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -hankkeen henkilöstöä. Lisätietoja: www.uusiep.fi

Maakunta- ja sote-uudistuksen sekä kuntauudistuk-sen järjestöihin kohdistuviin vaikutuksiin keskittyvän Järjestöt mukana muutoksessa -hankkeen tavoit-teena on ensiksi tehdä järjestöjen toimintaa näky-vämmäksi uudistuvalla Etelä-Pohjanmaalla. Toisek-si hankkeessa koordinoidaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä edistetään monialaisen yhteistyön ja kumppanuuksien syntymistä järjestöjen ja alu-een muiden toimijoiden välille. Kolmanneksi tuetaan järjestöjen muutosvalmiuksia ja rohkaistaan uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Visioksi asetettiin hankkeen käynnistyessä syksyllä 2017 se, että maa-kunnan ja kuntien toimijoiden kanssa syntyy yhtei-nen tahtotila järjestöjen toimintaedellytyksien tur-vaamiseksi uudessa maakunnassa.

Hankkeessa toimii työparina järjestöagentti Göran Johansson ja osallisuusagentti Miika Kataja. Vuoden 2018 toiminta keskittyy järjestöjen vaikuttamistoi-mintaan, maakunnassa tapahtuvan järjestö- ja yh-distystoiminnan kartoittamiseen, sekä yhteistyöhön tähtäävien verkostojen koordinointiin (mm. sosiaa-li- ja terveysalan järjestöjen alueverkosto EPAT) sekä käynnistäminen (mm. monialainen järjestöyhteistyö-ryhmä EMMY sekä maakunnallinen Järjestöneuvos-to). Keskeisenä painopisteenä on järjestöjen asian-tuntijuuden sekä kokemustiedon tuominen maa-kunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun, sekä osalli-suustyö, joka jakautuu järjestöjen mukanaoloon uu-distuksessa ja asukkaiden äänen välittymiseen pää-töksentekoon järjestötoiminnan kautta.

Etelä-Pohjanmaan Järjestöt mukana muutoksessa -hanke vahvistaa yhdistystoiminnan roolia uudessa maakunnassa

Hanke on osa Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -ohjelmakokonaisuutta, joka on yksi sosiaali- ja ter-veysministeriön Suomi 100 -avustusohjelmista. Oh-jelma koostuu 2017–2020 välillä toteutettavasta 17 maakuntahankkeen, seitsemän digihankkeen ja val-takunnallisen SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n hallinnoiman koordinaatiohankkeen kokonaisuudes-ta. Etelä-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Yhteisö-jen Yhdistys ry / Järjestötalo Seinäjoki.

Sosiaali- ja terveysministeriön avustusohjelman kokonaistavoitteena on vahvistaa järjestöjen roo-lien ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kunti-en sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämis-työn tukena. Lisäksi ohjelmalla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia osana nykypäivän tietoyhteiskuntaa. Tavoitteiden saavuttamisen katsotaan johtavan myös kansalais-aktiivisuuden lisääntymiseen ja järjestötoiminnan elinvoimaisuuden säilymiseen.

Lisätietoa ja tarkemmat yhteystiedot löydät Järjestötalon sivuilta http://www.jarjestotaloseinajoki.net.

21.2.2018 uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg

http://uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg 1/1


Yhteinen keittiö -hankkeen tavoitteena on ihmisten eli asukkaiden, kyläläisten tai minkä muun tahansa yhteisön jäsenten kohtaaminen ja osallistuminen yh-dessä tekemiseen, ja tätä kautta yhteisöllisyyden ko-kemuksen vahvistuminen ja yksinäisyyden vähene-minen. Yhteisen keittiön arvoja ovatkin yhdessä te-kemisen lisäksi reiluus ja ubuntu, joka on avoimuutta ja yhteisyyttä. Hankkeen tavoitteena ovat myös ter-veiden elintapojen ja arjessa selviytymisen vahvistu-minen sekä ruokahävikin vähentyminen. Hankkeessa luodaan uutta toimintakulttuuria asennemuutoksen ja käytännön kokeilujen kautta, mutta myös elvyte-tään yhdessä tekemisen hyväksi havaittuja toiminta-tapoja monitahoisen kumppanuusverkoston kanssa.

Hanketta toteutetaan valtakunnallisesti useiden eri tahojen yhteistyönä viiden pilotin kautta Seinä-joella, Tampereella, Lahdessa, Porvoossa ja Vihdissä. Tavoitteena on hyvien käytäntöjen verkoston levittä-minen ja juurruttaminen 18 maakuntaan siten, että kussakin maakunnassa olisi vähintään kaksi Yhteis-tä keittiötä ja näin muodostuisi valtakunnallinen 36 yhteisen keittiön verkosto.

Etelä-Pohjanmaalla yhteisen keittiön -hankeen pi-lottina toimii Seinäjoen kaupungin Toimintojenta-lo. Alkujaan tämä asukasyhdistyksen toiminnan tu-loksena syntynyt keittiö jakaa nyt osaamistaan ko-keiluluontoisesti tyhjien asukasyhdistysten kerho-tiloissa yhteisten keittiöiden alkuun saattamiseksi.

Terveyden elintapo-jen ja hyvinvoinnin edistämistä tuetaan kumppanuusyhteis-työnä terveyden ja hyvinvoinnin teema- ja palvelupäivinä sekä yleisö-tapahtumina.

Vuoden 2018 aikana tutustutaan maakunnan jo olemassa oleviin yhteisiin asukastiloihin, sekä kuul-laan asukkaiden ajatuksia siitä, mikä aktivoisi asukkai-ta rakentamaan osallisuutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin sekä hyödyntämään osaamis-taan osallisuuden vahvistumiseksi. Yhteistoiminnan ja kansalaisaktivismin kulttuuri kylillä luovat pohjan hyvinvoinnille yhteen kuulumisen ja kuulluksi tule-misen kokemusten kautta.

Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituk-sen sosiaali- ja terveyspalveluiden ”Edistetään terve-yttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuut-ta” -kärkihanketta, jota on valtakunnallisesti koordi-noinut kirkkohallitus vuoden 2017 keväästä alkaen. Hankkeen projektipäällikkönä Kirkkohallituksessa toimii Jaana Alasentie (evl.fi), p. 040 6881474.

Ota yhteyttä, mikäli kiinnostuit hankkeesta ja yh-teisösi haluaisi mukaan uusien alueellisten Yhteisten keittiöiden perustamiseen.

Käy kurkkaamassa myös www.yhteinenkeittio.fi

Yhteinen keittiö tukee yhteisöllisyyttä ja asukasvaikuttamista

Suomen Kylät ry on kylä- ja kaupunginosatoimintaa, Leader-työtä ja muuta paikallista kehittämistä edis-tävien järjestöjen kaksikielinen valtakunnallinen yh-distys. Jäsenjärjestöjä on tällä hetkellä noin 130 sisäl-täen lähes kaikki valtakunnalliset, paikallislähtöistä kehittämistä edistävät järjestöt, kaikki Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakuntaliittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä.

Suomen kylät ry tarjoaa tulitukea kaikille paikallistoimijoilleSuomen Kylät ry toteuttaa yhteistoimintaa ja verkot-tumista yhdessä 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 55 LEADER ryhmän sekä näiden kautta yli 4 200 ky-län ja kaupunginosan kanssa. Puoluepoliittisesti si-toutumattomana valtakunnallisena järjestönä Suo-men Kylät ry on läheisessä yhteistyössä eduskunnan, eri ministeriöiden ja virastojen sekä keskusjärjestö-jen ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kanssa.

Suomen Kylät ry toimii paikallista kehittämistä edistävien järjestöjen, kylien sekä Leader-ryhmien eduntekijänä

Suomen Kylät ry tekee työtä kylien ja asukasyhteisöjen elin-voimaisuuden ja vaikutusmah-dollisuuksien vahvistamiseksi. Samalla luodaan kylillä asuville ihmisille edellytykset työhön ja riittävään toimeentuloon. Tär-keitä ja rakkaita asioita kylien ihmisille ja vapaa-ajan asuk-kaille ovat myös hyvä ympäristö, inhimillinen ja so-siaalinen hyvinvointi sekä riittävät palvelut.

Suomen Kylät ry mm. järjestää koulutusta, hoitaa tiedotusta ja ryhmien välistä kokemusten ja tiedon vaihtoa. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana valta-kunnallisena järjestönä Suomen Kylät ry on läheises-sä yhteistyössä eduskunnan, eri ministeriöiden ja lai-tosten sekä keskusjärjestöjen kanssa. Myös kansain-välinen hanke- ja muu yhteistyö kasvaa voimakkaas-ti. Lisätietoa http://www.kylatoiminta.fi


Maaseutuverkosto koostuu maaseutuohjelman to-teuttajista, niin paikallisista kuin valtakunnallisista. Verkostossa tehdään ja ideoidaan yhdessä mahta-van maaseudun asioita.

Maaseudun kasvua ja hyvinvointia tuetaan, jotta koko Suomi voisi hyvin. Tarjolla on rahoitusta ja rat-kaisuja juuri sinulle, olit sitten yrittäjä, tilallinen tai asukas, joka haluaa tehdä kotipaikkakunnastaan en-tistä viihtyisämmin. Verkoston toimijoiden työn tu-kena ja sparraajana toimii verkostopalveluiden väki – ota reippaasti yhteyttä, katso lisätietoa ja yhteys-tiedot: www.maaseutu.fi

Äly ei jakamalla väheneNyt kylien kannattaa hakeutua Suomen älykkäin ky-lä -kokonaisuuteen: tarjolla on sparrausta ja vinkkejä, vertaistukea ja -oppimista sekä näkyvyyttä niin koti-maassa kuin kansainvälisestikin.

Maaseutuverkosto – jotta voisimme hyvinSuomen älykkäin kylä on enemmän

kuin kilpailu. Se on kehittämiskokonai-suus, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä rat-kaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Älykkäät kylät on yhteinen teema Eu-roopan unionissa.

Mukaan haastetaan ky-liä, joilla on tahtoa ja tar-vetta lisätä elinvoimaa, aktiivisuutta ja innova-tiivisuutta. Ilmoittaudu mukaan Maaseutu.fi-si-vustolta löytyvästä lin-kistä. Ilmoittautuminen on auki elokuun loppuun saakka, mutta varhainen ilmoittautuminen kannattaa!

Nyt etsitään

Suomen älykkäintä

kylää.

Sellaista, joka

aikoo pärjätä nyt ja

tulevaisuudessa.

Onko se

sinun kyläsi?

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia palvelutuotantoon?Monessa kylässä on havahduttu siihen, että palvelut ovat harvenneet tai niitä ei enää ole. Myös kuntien vastuulle on siirtymässä entistä vahvemmin elinvoi-man ja asukkaiden hyvinvoinnin kehittäminen sekä palvelutarpeisiin vastaaminen erityisesti maaseudul-la, joka tarvitsee kipeästi uusia avauksia palvelutuo-tannon kehittämiseksi. Yhtenä vaihtoehtona on esi-tetty maaseudun asukkaiden entistä aktiivisempaa osallistumista ja vaikuttamista palveluiden suunnitte-luun ja toteuttamiseen, jossa kiinnostavana avaukse-na voisi olla yhteiskunnallinen yrittäjyys. Sillä tarkoi-tetaan jonkin yhteiskunnallisen, sosiaalisen tai eko-logisen tavoitteen saavuttamiseksi perustettua yri-tystoimintaa, jonka voitosta suurin osa suunnataan valitun tavoitteen hyväksi.

Yhteiskunnallisella yrityksellä olisi maaseudulle paljonkin annettavaa: kylien asukkaiden tarpeista ja toiminnasta nouseva yhteiskunnallinen yritys voi-si tuottaa sellaisia palveluita, joita muut tahot eivät tarjoa. Lisäksi esimerkiksi kyläyhdistyksen yhteiskun-nallisena yrityksenä tuottama palvelutarjonta mah-dollistaisi sen, että kyläläisten ei tarvitsisi tehdä kaik-kea vapaaehtoistoimintana, vaikka sillekin jää oma tärkeä merkityksensä. Paikallisesta aktiivisuudesta nouseva palvelutoiminta perustuu paikallistunte-mukseen ja hyödyttää paikallista kehitystä muun muassa parantuvina palveluina sekä mahdollisesti uusina työmahdollisuuksina.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uusia tuulia pal-velutuotantoon? -hankkeessa pyritään löytämään uudenlai-sia ratkaisuja maaseudun pal-velutuotannon ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi se-kä edistämään yhteisölähtöisen palvelutuotannon kehittymistä Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä. Hankkeen tavoitteena on selvittää kyläyhdistysten näkemyksiä ja ajatuksia yhteisöllisestä palvelutuo-tannosta ja sen kehittämisestä erityisesti yhteiskun-nallisen yrittäjyyden näkökulmasta.

Alustavien tulosten mukaan kiinnostusta palvelu-tuotantoon ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksissä kyllä on, mutta haas-teena on kehitystoiminnan potentiaalin tukeminen.

Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla – uu-sia tuulia palvelutuotantoon -hankkeen (1.3.2016–31.12.2018) toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.

Hankkeen kuvaus ja materiaalitlöytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/yhteis-

kunnallinen-yrittajyys-maaseudulla-ytya Lisätietoja: Katja Rinne-Koski, [email protected]

21.2.2018 uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg

http://uusiep.fi/wp-content/uploads/2017/10/yhteinen-ep-logo.svg 1/1

YH TEIS KUN NAL LI NEN YRIT TÄ JYYS MAA SEU DUL LA (YTYÄ)

Aisapari, Liiveri, Kuudestaan ja Leader Suupohja

Suomen Kylät ry

MAASEUTUVERKOSTOmaaseutu.fi

Järjestelyissä mukana:

Tulevaisuuden kyläMaakuntajohtaja Asko Peltola kertoi maakuntauu - distuksen vaiheista Alavuden...

Documents

Transcript of Tulevaisuuden kyläMaakuntajohtaja Asko Peltola kertoi maakuntauu - distuksen vaiheista Alavuden...