Tulevaisuuden kielenkäy © äjä Language Users of … ainekset, uudet resep t . 70...

AFinLA 2013

Suomen soveltavan kieli eteen yhdistyksen syyssymposium Autumn Symposium of the Finnish Associa on of Applied Linguis cs

Tulevaisuuden kielenkäy äjä Language Users of Tomorrow

14.–16.11.2013 Kieli- ja käännös eteiden laitos

School of Languages and Transla on Studies,

AFinLA 2013 Suomen soveltavan kieli eteen yhdistyksen syyssymposium Autumn Symposium of the Finnish Associa on of Applied Linguis cs

Tulevaisuuden kielenkäy äjä Language Users of Tomorrow

Turun yliopisto 14.–16.11.2013 University of Turku November 14–16, 2013

Abstrak t

Abstracts

Toimi aneet—Edited by

Ilmari Ivaska AFinLA:n järjestelytoimikunta

Turun yliopiston Kieli- ja käännös eteiden laitoksen projek harjoi eluryhmä

– C Alkusanat – Welcoming words ………………………………………………... 3 Plenaariesitelmät – Plenary sessions …………………………………….. 5 Sek oesitelmät – Sec on presenta ons …………………………. 9 Työpajat – Workshops …………………………………………………………….. 61 Kieltä kielestä …………………………………………………………….. 62 Vanhat ainekset, uudet resep t …………………………. 70 Maallikkokääntämisen ja –tulkkauksen konteksteja ja käytänteitä …………………………………………………………….. 78 Kökköenglan a vai supisuomeako? ………………………….. 92 VIRSU ……………………………………………………………………….... 100 Posterit – Posters ……………………………………………………………… 107

Tervetuloa AFinLAn syyssymposiumiin!

Suomen soveltavan kieli eteen yhdistyksen AFinLAn vuotuinen syyssymposiumi järjestetään 14. 16.11.2013 Turun yliopiston Humanis sen edekunnan Kieli- ja käännös eteiden laitoksella.

Symposiumin teemana on ”Tulevaisuuden kielenkäy äjä”. Syyssymposium pidetään ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä: symposium aloitetaan torstaina 14.11.2013 järjeste ävällä jatko-opiskelijoiden väitöskirjapajalla, jossa on yksi plenaariesitelmä (Crispin Thurlow) ja 4 väitöskirjapajaa (14 väitöskirjaesitelmää). Varsinaisen syyssymposiumin päivien ohjelmaan kuuluu kolme plenaariesitelmää, joissa kutsu uina puhujina ovat Micha Krzy anowski, Crispin Thurlow ja Camilla Wide. Teemaa ja muita soveltavan kieli eteen kysymyksiä käsitellään myös n. 113 sek oesitelmässä, posteriesityksissä ja työpajaesitelmissä kahden päivän aikana.

Welcome to the AFinLA autumn symposium!

The annual Autumn Symposium of the Finnish Associa on of Applied Linguis cs (AFinLA) is organized by the School of Languages and Transla on Studies at the University of Turku on 14-16 November 2013.

The theme of the symposium is ”Language Users of Tomorrow”. For the rst me, the Autumn Symposium is organized as a three-day event. The symposium begins with a doctoral students' research workshop day on Thursday 14 November. The programme for the workshop day includes four doctoral students' research workshops (consis ng of 14 PhD project presenta ons) and a keynote lecture by Crispin Thurlow. The programme for the actual symposium includes three keynote lectures by our invited speakers Micha Krzy anowski, Crispin Thurlow and Camille Wide. During the two days, the theme of the symposium and other topics within applied linguis cs are dealt with in about 113 sec on papers, poster presenta ons and workshop presenta ons.

Toivotamme teidät tervetulleeksi Turkuun!

The organizers welcome you to Turku!

Maarit Mu a Ilmari Ivaska Pauliina Peltonen

Saara Eriksson Marjut Johansson Päivi Laine Lo a Leh

Pekka Lintunen Anne Männikkö Kirs Siitonen Eveliina Tolvanen

Päivi Valtonen Ou Veivo

4

AFinLA 2013

Symposiumin järjestämistä ovat tukeneet Tieteellisten seurain valtuuskunta, Turun yliopistosää ö, Turun yliopiston kieli- ja käännös eteiden tohtoriohjelma Utuling, Lingso , Turun kaupunki ja Finn Lectura. Kielentutkimuksen valtakunnallinen tohtoriohjelma Langnet on myös mukana yhteistyössä.

The symposium has been supported by the Federa on of Finnish Learned Socie es (Tieteellisten seurain valtuuskunta), the doctoral programme of languages and transla on studies at the University of Turku (Utuling), the Turku University Founda on (Turun Yliopistosää ö), Lingso , and Finn Lectura. Langnet, the na onal doc-toral programme in language studies, is also in collabora on with the symposium.

Turun yliopisto University of Turku

6

AFinLA 2013

Micha Krzy anowski Professor, Department of Media and Communica on Studies, Örebro University, Sweden

Language Ideologies in/and Suprana onal Organisa onal Spaces: A Discourse-Ethnographic Analysis of Mul lingual Communica on in European Union Ins tu ons

My plenary lecture at the forthcoming 2013 Autumn Symposium of the Finnish Associa on of Applied Linguis cs will be devoted to the analysis of various ways in which language ideologies play a prominent role in shaping and construc ng mul lingualism in complex organisa onal spaces. Focussing on the key European Union (EU) ins tu ons, the lecture looks at the ways in which language ideologies underlie construc ons of the role, ‘value’ and use of di erent languages in the EU context as well as the means by which EU mul lingualism is prac ced as well as imagined/envisioned and regulated. The lecture draws on results of extensive eldwork and ethnography as well as of analyses conducted in line with the Discourse-Ethnographic Approach at the intersec on of, inter alia, anthropology of organisa ons and cri cal discourse studies (cf. Krzy anowski 2010 and 2011). The presenta on starts with an outline of the recent dynamics of the EU ins tu onal and poli cal system as well as explains how it relates to the ways in which mul lingual communica on is or should be prac ced in the EU.

er a brief discussion of such concepts as, inter alia, language ideologies as well as of the key tendencies in the existent including cri cal scholarship on EU mul lingualism (cf., inter alia, Krzy anowski and Wodak 2011; Wodak, Krzy anowski and Forchtner 2012), the lecture turns to the presenta on of the key elements of its analy cal approach. Following on that, and moving to the results of the highlighted discourseethnographic analyses, the lecture rst focuses on meta-discourses about mul lingualism in the EU based on interviews with key EU o cials responsible for shaping and implemen ng provisions and policies regarding EU mul lingualism. On the other hand, the lecture also highlights results of the analyses of mul lingual prac ces (of, e.g., code switching) in mee ngs at various levels of ins tu onal hierarchies of the key EU ins tu ons, notably the European Commission and the European Parliament. As the presented studies show, the EU-ins tu onal mul lingualism is o en condi oned by a mul tude of factors. The la er are to large extent rooted in path dependence of e ciency-driven ins tu onal prac ces or organisa onal cultures of the di erent EU ins tu ons but also, or perhaps predominantly, they rest on an array of very peculiar and o en intersec ng language ideologies which shape discourses both about and within prac ces of mul lingualism in the EU.

References: Krzy anowski, Micha . (2010). The Discursive Construc on of European Iden es. Frankfurt am Main: Peter Lang. Krzy anowski, Micha . (2011). Poli cal Communica on, Ins tu onal Cultures, and Lineari es of Organisa onal

Prac ce: A Discourse-Ethnographic Approach to Ins tu onal Change in the European Union. Cri cal Discourse Studies 8(4), 281-296.

Krzy anowski, Micha and Ruth Wodak. (2011). Poli cal Strategies and Language Policies: The ‘Rise and Fall’ of the EU Lisbon Strategy and its Implica ons for the Union’s Mul lingualism Policy. Language Policy 10(2), 115-136.

Wodak, Ruth, Micha Krzy anowski and Bernhard Forchtner. (2012). The Interplay of Language Ideologies and Contextual Cues in Mul lingual Interac ons: Language Choice and Code-Switching in European Union Ins tu ons. Language in Society 41(2), 157-186.

7


Crispin Thurlow Professor (Language and Communica on) Interdisciplinary Arts & Sciences, University of Washington, USA

Language Workers of the World, Unite!

As many of our socie es turn increasingly from being rooted in manufacture-based economies to those relying more and more on service-based economies, language(and languages) sit powerfully at the heart of our lives and livelihoods. We nd more and people doing work – and being trained for work – where word smithery is not only an essen al skill for securing work but is also the very product of this work. Something to be bought and sold, something to be controlled and cra ed. Needless to say, this kind of “word work” is closely allied to the cultural/poli cal economies of language instruc on and, of course, of applied linguis cs more generally. In this presenta on, I will map out the early stages of a project that aims to get inside the rich, diverse “working life” of language nowadays and to be er understand the experiences of a wide range of contemporary language workers. One of the underlying goals of this project is to consider not only new possibili es for scholarly understanding, but also for enhancing scholarly engagements with “non-academic” language workers.

8

AFinLA 2013

Camilla Wide Professor of Scandinavian Languages, University of Turku, Finland

Language on the Internet: How do young Swedish-speaking Finns write today?

Swedish is spoken by a minority of 5.4 % of the popula on in Finland. It is a non-dominant variety of Swedish, the dominant variety being Sweden Swedish. The wri en language norm is the same as in Sweden and the spoken standard language ( nlandssvenska ‘Finland Swedish’) is one of the ve regional versions of the common Swedish standard language. Approximately half of the Swedish-speaking Finns, however, speak a dialect as their

rst language. In addi on to this, most Swedish-speaking Finns are bilingual (Swedish–Finnish) in one sense or another.

The explicit policy of Finland-Swedish language cul va on since the late 19th century, when the discussion of so-called nlandisms (i.e. lexical and gramma cal features typical of Finland Swedish) started, has been to keep wri en and formal spoken Swedish in Finland as close to the Sweden Swedish norm as possible. Di erences in comparison with language use in Sweden can nonetheless be found. Some of them can be explained by language contact with Finnish, others by the peripheral posi on within the Swedish language area, which for example may lead to a preserva on of archaic features or innova ons that do not nd their way into the common Swedish standard language.

As in many other speech communi es, one of the concerns within the Finland-Swedish speech community is that the skills to write and speak proper Swedish is declining among young people. In par cular, there seems to be a concern that young Swedish-speaking Finns are not able to write proper texts. Since Finland Swedish is a non-dominant variety of Swedish, the distance between wri en and spoken Swedish can be expected to be bigger in Finland than in Sweden. In addi on to this, language contact can directly or indirectly have an impact on wri ng pa erns. One could thus, for example, expect Finland-Swedish texts to be more in uenced by spoken language and stylis cally less coherent from a wri en language point of wiew. However, with the rise of new media, the status of texts and wri en language has changed radically. Computer-mediated-communica on can be both highly spontaneous and contain various types of non-standard features. There are, however, big di erences across di erent genres of computer-mediated-communica on. In some genres, spoken language features are much less salient than in others.

In my paper I will discuss the language used in two Finland-Swedish discussion groups for young people. Wha tcharacterizes the language use in the discussions? Are spoken language features par cularly frequent? What wri en language features can be found? How are the pos ngs structured linguis cally? Are there many errors,

nlandisms etc.? In short, how do young Swedish-speaking Finns behave linguis cally on the Internet?


–

10

AFinLA 2013

Kielitutkinto ja kansalaisuuden hakeminen Miten kielitutkintoon osallistuneet onnistuivat saavu amaan kansalaisuuteen vaadi avan kielitaidon? Sari Ahola, Tiina Lammervo, Reeta Nei aanmäki & Tuija Hirvelä Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus sari.ahola@jyu. , ina.lammervo@jyu. , reeta.m.nei aanmaki. @jyu. , tuija.hirvela@jyu.

Yleiset kielitutkinnot (Yki) ovat kansallinen kielitaidon arvioin järjestelmä, joka perustuu lakiin (laki yleisistä kielitutkinnoista 964/2004) ja asetuksiin (asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004 ja 1109/2011), ja tutkintojen kau a voi hankkia virallisen todistuksen kielitaidosta. Tutkintotodistuksia on alun perin käyte y pääosin työelämän kielitaidon tarpeiden osoi amiseen, mu a vuonna 2003 voimaan astuneen kansalaisuuslain (359/2003) myötä kansalaisuu a varten tarvi avan kielitaidon hallinnan osoi aminen on noussut yhdeksi keskeisimmäksi syyksi osallistua kielitutkintoon. Kansalaisuuslain uudistuksen (579/2011) ja yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmän muutosten myötä (1.12.2011) kansalaisuuteen vaadi avat kielitaitovaa mukset muu uivat siten, e ä aiemmin kielitaitoa määri änyt kielitaidon yleistaitotasoarvio poistui käytöstä. Uudistusten jälkeen kansalaisuu a hakevalta on edellyte y suomen tai ruotsin kielen keskitason tutkinnon yhdestä suullisesta ja yhdestä kirjallisesta osakokeesta vähintään taitotason 3 (~B1) suoritusta (lisää www.migri. ). Tämä tarkoi aa sitä, e ä kansalaisuu a tutkinnon avulla hakevat tarvitsevat hyväksy ävät suoritukset seuraavista osataitojen yhdistelmistä: puhuminen ja kirjoi aminen tai puheen ymmärtäminen ja kirjoi aminen tai teks n ymmärtäminen ja puhuminen.

Tarkastelemme esityksessämme, kuinka kansalaisuuden hakemista varten suomen keskitason tutkintoon osallistuneet (N=3589) onnistuivat saavu amaan kansalaisuuteen vaadi avan kielitaitovaa muksen vuonna 2012 ja mikä edellä esitetyistä kolmesta hyväksytystä osakokeiden yhdistelmästä oli tyypillisin. Lisäksi analysoimme osallistujilta kerätyn tausta edon avulla, miten nämä osakoeyhdistelmät ovat yhteydessä osallistujien omaan arvioon kielitaidosta ja miten tuloksissa näkyy heidän taustamuu ujansa, kuten koulutustausta, kohdekielen opiskelu ja kielenkäy ö eri konteksteissa.

Keywords: language assessment, ci zenship

Lähteet p://www.migri. /suomen_kansalaisuus/kansalaisuuden_hakeminen/edellytykset/kielitaito

Laki yleisistä kielitutkinnoista 12.11.2004/964 Asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004 ja 1109/2011 Kansalaisuuslaki 359/2003 ja 579/2011

11


Samat tehtävät, eri tulokset? – Suomen ja ruotsin kirjoi amisen taito tes tulosten valossa Sari Ahola, Sari Ohranen, Tuija Hirvelä & Reeta Nei aanmäki Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus sari.ahola@jyu. , sari.ohranen@jyu. , tuija.hirvela@jyu. , reeta.m.nei aanmaki@jyu.

Esityksessä tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen ja ruotsin kielen keskitason (taitotasot 3 ja 4) tutkinnon kirjoi amisen osakoe a. Osakoe koostuu kolmesta kirjoi amisen tehtävästä, jotka edustavat eri teks lajeja ja teks n funk oita. Yleisissä kielitutkinnoissa kirjoi amisen taitoa määritellään teks n hallinnan ja sosiolingvis sten taitojen kau a ja kirjoi amisen tehtävissä arvioidaan taitoa kirjoi aa jokapäiväiseen elämään lii yviä tekstejä.

Kirjoi amisen taitoa mita in samoilla tehtävillä (vies , palaute/valitus ja mielipide) suomen tutkinnoissa syksyllä 2011 (N=1205) ja elokuussa 2013 (N=1524) sekä ruotsin tutkinnoissa syksyllä 2011 (N=112) ja keväällä 2013 (N=213). Esityksen aineisto koostuu osallistujien tehtävistä saamista tehtäväkohtaisista taitotasoarvioista sekä kirjoi amisen kokonaistaitotasoarvioista. Esityksessä pohdimme, mikä merkitys tehtäväkohtaisten tulosten perusteella tehtävän teks lajilla, teks n funk olla ja aihepiirillä on kirjoi amisen osakokeesta suoriutumiselle. Tämän lisäksi tarkastelemme, miten näiden kahden tutkintokielen kirjoi amisen osakokeen tulokset eroavat toisistaan. Analysoimme tuloksia ja kirjoi amisen taitoa myös taustamuu ujien kau a (mm. äidinkieli, kohdekielen opiskelu ja käy ö), koska osallistujien taustat molemmissa tutkintokielissä ovat varsin heterogeenisiä. Pääosa suomen ja ruotsin keskitason tutkintoihin osallistuvista on eri kul uureista tulevia maahanmuu ajia, joiden tavanomaisin syy osallistua tutkintoon on kielitaidon osoi aminen kansalaisuuden hakemista varten. Heidän lisäkseen ruotsin kielen tutkintoon osallistuu myös suomen kansalaisia, joiden syyt osallistua kielitutkintoon taas lii yvät yleensä työelämän vaa muksiin.

Keywords: wri ng, language assessment

12

AFinLA 2013

Nego ng US language-in-educa on policy for mul lingual deaf students through interpreters: The case of a Spanish-speaking mother and two ASL signing educators Sarah Compton University of Jyväskylä Sarah.e.compton@jyu.

Na onal special educa on policy in the United States requires parents and educators to develop an individualized educa on plan (IEP) for each deaf student. The IEPs establish speci c academic goals and determine the language(s) of instruc on. For these mee ngs, schools are required to provide interpreters for par cipants who use languages other than English. In the last decade, the number of deaf students in the United States from homes where languages other than English are spoken has doubled from 22% to 47% (Gallaudet Research Ins tute). Thus, a signi cant number of IEP mee ngs are conducted mul lingually and mediated by spoken and signed language interpreters.

This paper, then, examines the ways in which these mee ngs are mediated through three interpreters (one spoken language and two signed language interpreters). To do so, I draw on Nexus Analysis (Scollon & Scollon 2004) as a conceptual framework and ethnography of language policy (Johnson 2009) as a methodological heuris c to analyze the interac on order (Go man 1983) as managed by interpreters. The data consist of a video-recorded IEP mee ng conducted in an upper secondary school in the US; transcripts of recorded interviews with the IEP team (e.g. parent, educators, interpreters); and eldnotes. The preliminary ndings suggest that the ways in which the interpreters nego ate the exchange between the mother and the other par cipants (a) in uences how the mother’s sugges ons are (not) relayed to the team and (b) both challenges and reinforces circula ng discourses about the degree to which parents par cipate in these decision-making processes.

References Gallaudet Research Ins tute 2001, 2010. Regional and na onal summary report: Annual survey of deaf and hard

of hearing children and youth. Author. Go man 1983. The interac on order. American Sociological Associa on, 48(1), 1-17. Johnson 2009. Ethnography of language policy. Language Policy, 8, 139-159. Scollon, & Scollon 2004. Nexus analysis: Discourse and the emerging internet. Routledge.

13


Na ve-speakers’ orienta on to their expert role in Tandem conversa on Sabine Grasz Oulun yliopisto sabine.grasz@oulu.

The aim of the paper is to examine how the na ve speakers’ role as linguis c experts shows in the interac on between Tandem partners. Tandem as a conversa on-for-learning format builds on the idea that two na ve-speakers of di erent languages learn each others’ mother tongue through interac on. Tandem gives the possibility to learn a language intensively and develop especially oral skills.

One of the dis nc ve features of Tandem interac on is that it shows characteris cs of both pedagogic and non-pedagogic communica on. The rela onship between the par cipants is o en described as a teacher-pupil rela onship. Other researchers emphasize the equal status of Tandem-partners in contrast to the hierarchic rela onship between teachers and pupils. Most of the Tandem research has analyzed the linguis c behavior of the nonna ve speakers in Tandem interac on. In this paper the focus lies on the na ve speakers and their orienta on to their expert roles in the interac on.

The data consists of audio recordings of group discussions in a German-Finnish Tandem course and are analyzed with methods of conversa on analysis. The research focus lies on the ques ons how responsibili es in the interac on are distributed between the co-par cipants and how the na ve speakers support the nonna ve speakers in problema c situa ons. The analysis of the repair work in the discussions shows that in most of the cases the na ve speakers make their role as experts only overt when repair is ini ated by the nonna ve speakers. On the other hand na ve speakers take more ac vely responsibility for the course of the conversa on and choice and change of subjects.

Keywords: Tandem learning, na ve speakers’ expert role, conversa on analysis

14

AFinLA 2013

Mediakonsep leh ju ujen sitaa en analyysityökaluna Lauri Haapanen Helsingin yliopisto lauri.haapanen@helsinki.

Leh ju ujen sitaa eja kutsutaan suoriksi lainauksiksi, vaikka käytännössä haasta elussa esitetyn puheen ja siihen pohjautuvien kirjallisten sitaa en suhde on usein kompleksinen ja kaukana sanatarkasta. Esitelmässäni selvitän, mitkä tekijät ohjaavat haasta elupuheen muokkaamista leh sitaateiksi. Aineistonani on auten sia haasta elunauhoituksia ja niiden perusteella julkaistuja leh ju uja, minkä lisäksi olen haastatellut kunkin toimi ajan niin, e ä olemme tarkastelleet rinnakkain haasta elun li eraa a ja sitaa eja. Analysoin aineistoa mediakonsep n käsi eellä (Helle 2010), joka ero elee mediatuo een syntyprosessista kolme ideaaleista koh käytäntöä etenevää tasoa:

1. Julkaisijan tavoi eet, arvot, journalis nen kul uuri ja lukijoiden tarpeet. 2. Mediatuo een arkkitehtuuri (esim. sivukar a ja ju utyypit) ja työn käytännönorganisoin . 3. Päivi äiset työprosessit ja sisällöntuo amisen välineet.

Sitaa en tekemiseen vaiku avista tekijöistä hahmo uu dynaaminen ja jänni einen verkosto: Julkaisijan tavoi eiden (taso 1) saavu amiseksi lehteen valitaan etynlaisia ju utyyppejä (taso 2), joista kussakin sitaateilla on omanlaisiaan tehtäviä (Haapanen 2011). Vaikka esimerkiksi henkilön luonneh miseen tähtäävä sitaa henkilökuvajutussa sietää ja kaipaakin puhekielisyy ä (taso 3), tällöinkin lukijoiden odotuksia vastaava, yleises jae u käsitys (taso 1) siitä, miltä kirjoite u puhe näy ää, on kaukana aidosta ”epäsujuvuustekijöiden” ja vuoro elun kyllästämästä keskustelusta. Sitaa en tekemiseen vaiku aa myös haasta elupuheen tal oimistapa (taso 3): tarkkuudessa nauhuri on ylivoimainen käsintehtyihin muis inpanoihin verra una, mu a nauhoi eiden purkaminen on työlästä eikä journalis sen kul uurin (taso 1) kuten alan palkkauksen ja työmäärän valossa aina mahdollistakaan. Ja lopulta, puhuipa haastateltava millä tavoin tahansa (taso 3), toimi ajan on tuote ava määräajassa mediakonsep n sanelemat laatukriteerit täy ävä ju u (tasot 1–3).

Pohjimmiltaan sitaa en tekemiseen lii yvä jännite juontuu – mediakonsep n taustalla olevan toiminnan teorian mukaises – kapitalis sen toimintajärjestelmän perusris riidasta käy öarvon (’journalis ses laadukas ju u’) ja vaihtoarvon (’myyvä, kustannustehokas ju u’) välillä. Esitelmässäni osoitan, e ä sitaa en ”suoruuden” kompleksisuus seuraa tästä perusris riidasta ja pako aa toimi ajan tekemään valintoja, etoises ja edostama aan.

Keywords: sitaa t, mediakonsep , toimitustyö

Lähteet Haapanen, L 2011. Sitaa en tehtävät ja tekeminen kaunokirjallis-journalis sissa leh jutuissa. Media & vies ntä

34 (3), 64–89. Helle, M. 2010. Toimitustyö muutoksessa – Toiminnan teoria ja mediakonsep n käsite tutkimuksen ja

kehi ämisen kehyksenä.

15


Monikielisyys alakouluissa: englannin opetuksen uudet haasteet Raisa Harju-Au Tampereen yliopisto Raisa.harju-au @utu.

Suomalainen peruskoulu on muu unut viimeisimpien vuosikymmenten aikana oppilaiden kieli- ja kul uuritaustojen monipuolistumisen myötä. Maahanmuu ajien määrä on kasvanut voimakkaas 2000-luvulla, ja vuosi 2012 oli maahanmuuton ennätysvuosi. Maahanmuuton vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on tehty lukuisia tutkimuksia (Ervas 2004, Bernelius 2008). Samoin maahanmuu ajia suomalaisessa koulujärjestelmässä on tutki u jo pidemmän aikaa (Talib 2002, Soilamo 2008). Tähän mennessä koulujärjestelmän maahanmuu aja-aihepiirin tutkimukset ovat keski yneet perusopetukseen yleensä; maahanmuu ajien vieraiden kielten opiskelua käsitellään vain parissa pro gradu -tutkielmassa (Lemme y 2010, Suutari 2010).

Tässä esitelmässä kerron pro gradu tutkimuksestani, jossa tarkastelin englannin ope ajien ajatuksia maahanmuu ajataustaisten lasten ope amisesta. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan alakoulussa ope avan englannin ope ajan haasta eluista. Tutkimuksellani halusin selvi ää, millaista koulutusta ope ajat ovat saaneet maahanmuu ajataustaisten lasten englannin kielen ope amiseen. Lisäksi selvi n, miten yhä heterogeenisemmat luokkaympäristöt vaiku avat ope ajan työhön, ja millaisia toimintatapoja ope ajat ehdo avat monikul uuristen luokkien ope amiseen.

Tutkimukseni osoi , e ä ope ajankoulutusta tulisi kehi ää monikul uuristen luokkien ope amista huomioivammaksi. Ope ajat esi vät myös toiveita opetusmateriaalista, joka ei olisi sido u suomen kielen taitoihin. Yleisopetuksen perusmateriaalin rinnalle toivo in maahanmuu ajaoppilaille räätälöityjä kertauspake eja.

Haastatellut kertoivat työskentelyn maahanmuu ajataustaisten oppilaiden parissa olevan monella tapaa haasteellista. Usein ope ajia vaivaa rii ämä ömyyden tunne joko ajan tai taloudellisten resurssien vähyyden takia. Lisäksi yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa koetaan työlääksi kielimuurin vuoksi. Haastatellut ope ajat pi vät kul uurierojen edostamista tärkeänä, samoin täydennyskoulutuksen merkitys korostui.

Lähteet Bernelius, Venla. 2008. Lähi(ö)koulu Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II - ohjelman

kouluhankkeissa. Helsinki: Helsingin kaupungin etokeskus. Ervas , Heikki. 2004. “A tudes toward foreign-born se lers: Finland in a compara ve perspec ve.” In Yearbook

of Popula on Research in Finland 40: 25–44. Lemme y, Satu. 2010. Föreställningar och uppfa ningar om invandrarelevernas inlärning av svenska och

engelska i nsk grundskola. Pro gradu thesis. University of Jyväskylä. Soilamo, Ou . 2008. Ope ajan monikul uurinen työ. Turku: Turun yliopisto. Suutari, Hanna. 2010. Diverse yet similar. English teachers’ concep ons of mul cultural teaching and pupils of

mul cultural background. Pro gradu thesis. University of Jyväskylä. Talib, Mirja-Ty . 2002. Monikul uurinen koulu, haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Kirjapaja.

16

AFinLA 2013

Ope ajan evaluoivat vastausvuorot oppilaan oma-aloi eisiin kysymyksiin Pilvi Heinonen Helsingin yliopisto pilvi.heinonen@helsinki.

Käsi elen esitelmässäni kysymys-vastaus-vieruspareja, joissa etujäsenenä on oppilaan oma-aloi einen kysymys tai nk. kysyvä aloite ja jälkijäsenenä ope ajan vastausvuoro, jota kutsun ope ajan evaluoin vuoroksi. Aineistonani on yhdeksän väitöstutkimustani varten videonauhoite ua yläkoulun oppitun a. Evaluoin vuoroissa ope aja o aa kantaa tai arvo aa kysymyksen muotoilua ja legi mitee ä, mikä on vuoron kielellisistä ja/tai ei-kielellisistä keinoista tulki avissa. Klassisen IRF/E-syklin (Sinclair & Coulthard 1975, Mehan 1979) evaluaa o/palautevuoroista evaluoin vuorot eroavat sekven aalisen asemansa ja roolinsa suhteen: ne eivät yleensä sulje sekvenssiä vaan laajentavat sitä.

Aineistoni oppitunneille tyypillinen oppilaiden oma-aloi einen kysely valo aa oppilaiden osallistumismahdollisuuksia nykyluokkahuoneessa (ks. Leh maja 2011): Aineistossani esiintyy aidosta kiinnostuksesta kumpuavia, etoa prosessoivia kysymyksiä (vrt. Van der Meij 1994), jotka saavat vastaukseksi posi ivisen evaluoin vuoron, joka provosoi oppilasta lisäkysymyksiin. Oppilaan kysymykset johtavat myös krii siin evaluoin vuoroihin tai oppilaan toimintaa ohjaileviin vuoroihin, jotka usein tuotetaan huumorikehyksessä (ks. Tainio 2012). Ope ajan ins tu onaalinen rooli näkyy evaluoivissa vuoroissa oikeutena arvioida oppilaiden kysymysten sisältöä ja muotoilua sekä niiden oikea-aikaisuu a ja sopivuu a esim. suhteessa oppitunnin pedagogisiin tavoi eisiin (Tainio 2005), mu a kysymys-vastaus-vieruspareissa näkyy myös ins tu onaalisista rooleista neuvo elua (Tainio 2012).

Avainsanat: luokkahuonevuorovaikutus, ins tu onaaliset roolit, krii nen asenne

Lähteet Leh maja, I. 2012. Puheen suun a luokkahuoneessa. Helsinki: Unigra a. Mehan, H. 1979. Learning lessons: Social organiza on in the classroom. Cambridge, MA: Harvard University

Press. Sinclair, J. M. & M. Coulthard 1975. Towards an analysis of discourse: The English used by teachers and pupils.

London: Oxford University Press. Tainio, L. 2012. Prosodic imita on as a means of receiving and displaying a cri cal stance in classroom interac-

on. Text & Talk 32 (4), 547–568. Tainio, L. 2005. Luokkahuoneen vuoro elujäsennyksen rikkomukset. Teoksessa L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Kieli ja sosiaalinen toiminta – Language and Social Ac on.

AFinLA Yearbook. Publica ons de l'associa on nlandaise de linguis que appliquée 63, 179–192. Van Der Meij, Hans 1994. Student ques oning: A componen al analysis. Learning and individual Di erences, 6

(2), 137–161.

17


Kuulustelukertomus selontekona Ju a Helenius Tampereen yliopisto ju a.helenius@uta. Esitelmä pohjautuu suomen kielen väitöskirjaani, jossa tarkastelen kuulustelukertomusta teks nä. Kuulustelukertomuksen kirjoi amisen taustalla on esitutkinta, jossa pyritään selvi ämään, ”onko rii ävää aihe a syy een nostamiseen epäillystä rikoksesta” (Käsikirja esitutkintapöytäkirjan laadinnasta 2007: 1). Esitutkinta on rikoksen oikeudellisen selvi elyn eli rikosprosessin ensimmäinen vaihe, jossa poliisi kokoaa ja tallentaa todistusaineiston syyteharkintaa ja oikeudenkäyn ä varten (Valtonen 2005: 141). Kuulustelun toteu amista ja kertomuksen tallentamista säädellään esitutkintalaissa (22–39. §) sekä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetussa asetuksessa (12–18. §). Kuulustelukertomuksen kirjaamista ohjeistetaan myös Käsikirjassa esitutkintapöytäkirjan laadinnasta (2007).

Esitelmäni käsi elee kuulustelukertomusta selontekona. Rikostapaukset ja -epäilyt lii yvät sosiaalisiin käytänteisiin ja normeihin (näistä mm. Gar nkel 1984: 36, 45, Sacks 1995). Tästä näkökulmasta rikosten (epäilty) tekeminen on poikkeavaa käytöstä (Johnson 2007: 98), joka synny ää selonteon velvoi een ja tarpeen. Selontekoja on runsaas etenkin rikoksesta epäillyillä, mu a jonkin verran myös todistajilla. Rikoksesta epäillyn selontekovelvoi een synny ää rikoksen epäilty tekeminen, kun taas todistajan selontekovelvoite syntyy rikokseksi epäillyn tapahtuman seuraamisesta. Tavoi eena on kuvata ja analysoida sitä, millaisia selontekoja kuulustelukertomuksissa on ja millaiset tekijät voivat vaiku aa selontekoihin. Esitelmän esimerkit ovat väitöskirjan teks aineistosta.

Väitöskirjani teoriataustan muodostavat teoriat genrestä, narra iveista, selonteoista sekä erilaisista jäsenkategorioista. Tutkimuksessa hyödynnetään lingvis stä teks analyysiä sekä sosiaalipsykologista kategoria-analyysiä.

Väitöskirja on empiirinen ja aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Tutkimuksen teks aineistona on omaisuusrikosten 214 julkista, epäiltyjen ja todistajien kuulustelukertomusta vuosilta 2007–2008. Helsingistä on yhteensä 49 kuulustelukertomusta, Tampereelta 118 kuulustelukertomusta ja Turusta 47 kuulustelukertomusta. Omaisuusrikosten kuulustelukertomusaineistona ovat ns. massarikokset eli näpistykset, varkaudet, petokset, kavallukset ja vahingonteot.

Työn haasta eluaineistona ovat 4 poliisin sekä 2 syy äjän haasta elut. Poliisien haasta eluiden sisältönä ovat kuulustelukäytänteisiin, kuulustelumenetelmiin sekä kuulustelukertomuksen laatuun ja tehtäviin lii yvät seikat. Syy äjien haasta elun sisältönä ovat kuulustelukertomusten laatuun ja käyte ävyyteen lii yvät seikat syyteharkinnan näkökulmasta.

Avainsanat: kuulustelukertomus, selonteko, teks lajit, teks ntutkimus

18

AFinLA 2013

Audiovisual Machine Transla on – The Launch of the Newspeak? Tiina Holopainen University of Turku/Yle

ihol@utu.

Introducing machine transla on (MT) in the sub tling industry is well on its way. The main reason for this is the growing volume of AV content, o ering new business opportuni es for the industry. While the massive growth in volume is a fact, there are several reasons for a cri cal assessment of the validity and value of MT in mul me-dia transla on. My presenta on will focus on the in uence of Sta cal Machine Transla on (SMT) on the language and textuality of sub tled lms/TV programmes and – in the event of a large-scale semi-automa on of sub tling – on the sense of language of target audiences. I will propose the following ques ons for discussion: Firstly, is it possible for post-editors to make SMT output les into polysemio cally coherent texts? And, second-ly, is it possible for post-editors to oppose the tendency of SMT to produce impoverished language? If yes, what would be the necessary condi ons to do so regarding both ques ons?

SUMAT: An Online Service for SUb tling by MAchine Transla on [online]. European Commission [Lue u 16.9.2013]. Saatavissa: p://ec.europa.eu/informa on_society/apps/projects/factsheet/index.cfm?project_ref=270919

References: Volk, M. & Fishel, M. & Bywood, L. & Georgakopoulou, Y. 2012. What Is the Produc vity Gain in Machine Trans-

la on of Sub tles? [online]. European Commission [Lue u 16.9.2013]. Saatavissa: h p://www.sumat-project.eu/sites/default/ les/images/SUMAT_evalua on_LanguagesMedia_FINAL_0.pdf

Volk, M. 2010. Mul lingual Sub tling in the Age of Google Translate. Teoksessa Languages & The Media: Confer-ence Catalogue. Berlin. October 6–8, 2010, 76–78.

Volk, M. 2008. The Automa c Transla on of Film Sub tles. A Machine Transla on Success Story? Teoksessa J. Nivre, M. Dahllöf, B. Megyesi (toim.) Resourceful Language Technology: Festschri for Anna Sågvall Hein. Uppsala, 202-214. Saatavissa myös online: h ps://www.zora.uzh.ch/8817/

Volk, M. & Harder, S. 2007. Evalua ng MT with transla ons or translators. What is the di erence? Teoksessa Machine Transla on Summit XI Proceedings. Copenhagen, 499-506. Saatavissa myös online: h ps://www.zora.uzh.ch/20406/

19


Puheen piirteet ja teks n muoto: listojen uudelleenkontekstualisoinnista amma llisessa teks ketjussa Suvi Honkanen Vaasan yliopisto, nykysuomi ja kääntäminen suvi.honkanen@uva.

Listaamisen toimintatyyppiä hyödynnetään monenlaisissa arkisissa ja ins tu onaalisissa lanteissa. Ins tu onaalisten teks en tutkimuksessa listoille ominaisen lue eloinnin on esite y olevan jopa olennainen osa virastojen retoriikkaa (Karvonen 1996). 2000-luvun tarkasteluissa ins tuu oiden kirjoite uja listoja on usein lähesty y intertekstuaalisesta näkökulmasta (esim. Heikkinen 2000; Svennevig 2012). Tässä esitelmässä kuvaan listojen intertekstuaalista muovautumista amma llisessa konteks ssa, jossa listojen avulla viedään eteenpäin laajaa organisaa ouudistusta. Tavoi eenani on osoi aa, kuinka listan kirjoi amista edeltävän työskentelyprosessin piirteet vaiku avat listan muotoja merkitysrakenteeseen.

Aineistoni on peräisin suomalaisesta kaupunkiorganisaa osta. Se muodostuu joukosta tekstejä ja keskusteluita, joiden avulla toteutetaan uudistushankkeen esiselvitysvaihe a. Käsi elen toisiinsa kytkeytyviä tekstejä ja keskusteluita teks ketjuina (Fairclough 1992). Teks ketjuissa tapahtuvat muotoja merkitysrakenteen muutokset käsi eistän uudelleenkontekstualisoinneiksi, joiden myötä ketjussa aiemmin sano ua muovataan uuden konteks n tarpeisiin (Linell 1998).

Tarkasteluni lähtökohtana on kaksi listaa, jotka uudistushanke a koordinoiva projek päällikkö on muotoillut esiselvitysvaiheen loppurapor in. Molempien funk ona on dokumentoida, millaisiin teemoihin projek ryhmän työskentely on ennen rapor n kirjoi amista kohdistunut. Lisäksi kummankin taustalle muodostuu teks lajirakenteeltaan samanlainen teks ketju. Demonstroin ensin, e ä loppurapor n listat uudelleenkontekstualisoivat oman ketjunsa kirjoite uja listoja eri tavoin. Si en selitän eroja fokusoimalla kokouskeskusteluihin, joissa kirjoite uja listoja käsitellään suullises . Tulokseni vihjaavat, e ä uudelleenkontekstualisoin käytänteiden erot kytkeytyvät siihen, kuinka kirjoite uja listoja kokouskeskustelussa evaluoidaan. Keskeisiä ovat projek n johdon vuorot, joissa arvioidaan listojen onnistuneisuu a sekä relevanssia hankkeen jatkon kannalta.

Lähteet: Fairclough, N. 1992. Discourse and social change. Cambridge: Polity Press. Heikkinen, V. 2000. Tekstuaalinen pirunnyrkki. Teoksessa V. Heikkinen, P. Hiidenmaa & U. Tiililä (toim.) Teks

työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus, 63–115. Karvonen, P. 1996. Sitä ja tätä komiteakielestä. Teoksessa R. Pitkänen, H. Suni & S. Tanner (toim.) Kielen kannoilla: Ko maisten kielten tutkimuskeskus 20 vuo a. Helsinki: Ko maisten kielten

tutkimuskeskus, 30–40. Linell, P.1998. Discourse across boundaries: On recontextualiza ons and the blending of voices in professional

discourse. Text 18, 143–157. Svennevig, J. 2012. The agenda as resource for topic introduc on in workplace mee ngs. Discourse Studies 14/1,

53–66.

20

AFinLA 2013

Katse rohkeas eteenpäin – tulevat ruotsinope ajat kielenkäy öään poh massa Anne Huhtala Helsingin yliopisto anne.huhtala@helsinki.

Esitykseni keskiössä ovat suomenkieliset yliopisto-opiskelijat, jotka ovat valmistumassa ruotsinope ajiksi. Tarkastelen sitä, miten opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat kertovat ruotsin kielen käytöstään, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkin myös sitä, miten he poh vat kielenkäy öään suhteessa ope amiseen, omaan osaamiseensa ja elämän lanteeseensa. Tutkimusaineistonani käytän ruotsia pää- tai sivuaineenaan opiskelevien ope ajaksi valmistuvien yliopisto-opiskelijoiden kertomuksia, joista osa on omaelämäkerrallisia, osa puolestaan kuvi elumenetelmän avulla laadi uja. Kertomukset on kirjoite u osana vapaaehtoisia syventävän tason kursseja, joiden tavoi eena on ollut suullisen ja kirjallisen kielitaidon vahvistaminen. Opiskelijat ovat antaneet luvan kertomustensa käy öön tutkimustarkoituksiin. Tarkastelen aineistoa narra ivisin menetelmin, ja tämän pohjalta laadin oman metakertomukseni opiskelijoiden kertomista kokemuksista.

Aineiston analyysi tuo esille muun muassa kirjoi ajien vahvan halun oppia kieltä paremmin ja kehi yä kielenkäy äjinä, mu a myös huolen siitä, tarjoaako opintojen jälkeinen elämä rii äväs laisuuksia käy ää kieltä monipuolises ja siten estää oman kielitaidon rapautuminen. Kielenkäytön keskeisyys oman iden tee n kannalta näkyy aineistossa vahvas , ja siten myös kielen, sen osaamisen ja käytön merkitys kertojien elämässä. Ope ajana kehi yminen ja ope ajuuden arvostaminen leimaavat kirjoi ajien tekstejä. Kertomuksissaan opiskelijat poh vat paljon omaa toimintaansa (tulevina) ope ajina sekä mahdollisuuksiaan innostaa ja rohkaista oppilaita kielen opiskeluun – ja samalla he toivovat itselleen rohkeu a käy ää kieltä virheitä pelkäämä ä. Myös pohjoismaisen erityislaatuisuuden vaaliminen nousee esille kirjoi ajien kertoessa tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Avainsanat: kielenkäy ö, ope ajuus, narra ivisuus

21


Johda avan ilmauksen kysymys ja väite sekä kuva la television haasta elu-uu sissa Leena Immonen Helsingin yliopisto leena.immonen@helsinki.

Haasta elu-uu nen on televisio-ins tuu on konven onaalistunut teks (laji). Siinä uu stoimi aja selostaa uu stapahtumaa kuvan avulla ja johda elee haastateltavan kuva laan puhumaan. Kuva la on televisioruudussa näkyvä la, johon kuvan lisäksi sijoi uvat myös selostus tai käänne yjen ohjelmien teks tys.

Haasta elu-uu sen reportaasiosuus alkaa säännöllises jaksolla, jossa toimi aja selostaa kuvan esi ämää uu stamisen arvoista tapahtumaa tai lanne a. Seloste u jakso pää yy yleensä kohtaukseen, jossa uu stoimi aja johda elee haasta elun alkamaan. Tätä toimi ajan käy ämään erityistä puheenvuoro kutsun johda avaksi ilmaukseksi. Johda avan ilmauksen sisältämä kohtaus osoi autuu koko haasta elu-uu steks n yhdeksi leikkauspisteeksi: siihen pää yy seloste u jakso, ja puheenvuoro siirtyy haastateltavalle.

Haasta elu-uu nen tarvitsee johda elevaa kohtausta ja johda avaa ilmausta niin uu sen jäsentymiseksi kuin televisiouu sia silmäilevän katsojan huomion vangitsemiseksi. Miten verbaalinen ja visuaalinen kieli toimivat yhdessä luodessaan merkitystä ja vangitessaan katsojan huomion?

Tässä esitelmässä tarkastelen johda avassa ilmauksessa esiintyviä modaalisia lausetyyppejä: kysymystä ja väite ä. Huomion kohteena on myös se kuva la, mihin kysymys ja väite lii yvät.

Lähtökohtanani on systeemis-funk onaalinen (SF) kielioppiteoria (Halliday & Ma hiessen 2004; Halliday 1978) ja siihen perustuva visuaalisen suunni elun kielioppi (Kress & van Leeuwen 2006).

Avainsanat: johda ava ilmaus, lausetyypit, kuva la

Lähteet Halliday, M. A. K. & Ma hiessen, Cris an M. I. M. 2004. An introduc on to func onal grammar. 3rd Ed. London:

Edward Arnold. Halliday, M. A. K. 1978. Language as social semio c. London: Edward Arnold. Kress, Günter & Theo van Leeuwen 1999/2006. Reading images. The grammar of visual design. London:

Routledge.

22

AFinLA 2013

Digital quota ons in news texts Marjut Johansson University of Turku marjut.johansson@utu.

In this presenta on, my aim is to analyze news texts that include material from social media. In par cular, I will concentrate on new types of quota ons in digital news texts. I use the term ‘digital quota ons’, to refer to tweets, screen captures and videos used as quota ons and remediated from various sources of social media.

Digital quota ons contribute to several discursive processes that take place in news genres. They can func on as ordinary types of literal quota ons in a news report; however, if they are not integrated into the ar cle by the journalist, their use may remain mechanical, thus fragmen ng a news text. Nonetheless, there are cases where the use of digital quota ons is abundant: either they are repor ng a discussion that has taken place on social media, or they are a compila on of quota ons from di erent sources, presen ng a sort of remix of quota-

ons and summarizing reac ons to news events. In these processes, news texts become wri en dialogues and debates. They represent a shi in news making and recep on prac ces. These recon gura ons of texts have to be accounted for in the prac ces of digital literacy. In reading them, users need to be acquainted at least to some extent with the prac ces of social media. My data come mainly from French online journals and news sites.

Keywords: digital quota on, digital literacy, discursive processes

References Johansson, M. 2012. Poli cal videos in digital news discourse. In A. Fetzer and L. Berlin (Eds.), Dialogue in Poli-

cs. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins, 43-67. Thurlow, C. and K. Mroczek. 2011. Introduc on. Fresh Perspec ves on New Media Sociolinguis cs. In C.Thurlow

and K.Mroczek (Eds.), Digital Discourse. Language in the New Media. Oxford: Oxford University Press, xix-xliv.

23


S2-oppijat verkkokeskustelujen tulkitsijoina Hanna Jokela Tarton yliopisto [email protected]

Interne n ansiosta kielen oppijalla on ajasta ja paikasta riippuma a runsaas toimintaympäristöjä, joissa opiskella ja havainnoida vierasta kieltä. Tämä tarjoaa yhä enemmän uusia mahdollisuuksia myös niille, jotka opiskelevat suomea esimerkiksi ulkomailla, suomenkielisen puhujayhteisön ulkopuolella. Verkkoympäristössä opiskelijat voivat seurata keskusteluja sekä osallistua niihin ja samalla omaksua verkkokeskusteluille ominaista kieltä ja tapoja. Verkkokeskustelujen kieli sijoi uu usein puhutun ja kirjoitetun kielen välimaastoon. Tavoi eenani on tarkastella sitä, miten suomea vieraana kielenä opiskelevat hahmo avat puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja ominaispiirteitä suomalaisissa verkkokeskusteluissa.

Verkkokeskusteluilla tarkoitan tässä laajas esimerkiksi erilaisia sosiaalisen median tekstejä. Verkkokeskustelut voivat olla reaaliaikaisia tai ei-reaaliaikaisia, ja luonnollises verkkokeskustelijoiden rekisterinvalintaan vaiku avat monet tekijät. Verkkokeskustelujen puheenomaisuus vaihtelee, mu a verkkokeskusteluissa on kuitenkin puhutun kielen piirteitä.

Koska verkkoympäristöt tuovat kielen lähelle oppijaa myös luokkahuone lanteen ulkopuolella, on myös ope aja erilaisten mahdollisuuksien ja haasteiden edessä. Miten oppimateriaalit ja ope ajat voivat yhä paremmin huomioida puhutun ja kirjoitetun kielen erot sekä erilaiset rekisterit? Miten sosiaalista mediaa kanna aisi hyödyntää opetuksessa? Entä miten etoises tai ak ivises opiskelijat itse hyödyntävät esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia?

Lähestyn aihe a suomea ulkomailla vieraana kielenä opiskelevan yliopisto-opiskelijan näkökulmasta. Tarkemmin keskityn virolaisiin suomen kielen opiskelijoihin. Virolaisten suomen oppijaiden kannalta kysymyksen puhutun ja kirjoitetun kielen eroista tekee kiinnostavaksi se, e ä viro ja suomi ovat lähellä toisiaan, ja suomen ja viron systeemien ero aminen voi olla toisinaan haastavaa. Viron kielen perusteella virolainen suomen kielen oppija voi kokea, e ä jotkin tyypillises puhutun suomen piirteet, esimerkiksi pronominien pikapuhemuodot, edustavat myös neutraalia kirjakieltä. Pyrin poh maan lanne a myös muiden kuin virolaisten oppijoiden kannalta. Aineistona tarkastelussani ovat kyselyt ja tes t sekä sosiaaliseen mediaan lii yvät opetuskokeilut.

Avainsanat: puhutun ja kirjoitetun kielen erot, S2-oppija, verkkokeskustelut

24

AFinLA 2013

What is good assessment? Prospec ve language teachers’ concep ons of assessment Heini-Marja Järvinen Helsingin yliopisto [email protected].

This paper will discuss prospec ve language teachers’ concep ons of good assessment. A cohort of language teacher trainees were asked to answer the ques on: What is good assessment? (Mitä on hyvä arvioin ?) in wri ng at the beginning of a lecture course called Evalua on and Development (Koulutuksen arvioin ja kehitys) in January - February 2013. They were asked the same ques on at the end of the course. The results showed that the majority of the respondents valued ’fairness’ and ’objec vity’ above other characteris cs. It seemed that the students’ answers re ected personal experiences of fair or unfair assessment somewhat more at the beginning of the course than at the end. The course contents seemed to have a ’voice’ in the nal responses. The implica ons of the study will be discussed. Future research on assessment in teacher development might

empt to nd out how the student teachers’ concep ons of assessment are re ected in teaching prac ce. Some of the ques ons to be asked are, What kind of assessment prac ces do we see in the classroom? Is there a connec on between assessment theory and actual tests? Do student teachers’ personal experiences have an

ect on their assessment prac ce in the classroom?

25


Yliopiston kirjoi amisen opetuksen yhteydet työelämän vies ntä lanteisiin Katriina Kaakkolammi, Auli Kulkki-Nieminen & Susanne Tuuri Tampereen yliopisto katriina.kaakkolammi@uta. , auli.kulkki-nieminen@uta.

Yliopistotutkintojen opetussuunnitelmissa kirjoi aminen lii yy erityises tutkielmien kirjoi amiseen, ja useiden tutkintojen kieli- ja vies ntäopintoihin sisältyy eteellisen kirjoi amisen tai kirjoitusvies nnän kurssi. Kandidaa ntutkielman opetussuunnitelmassa korostuvat kuitenkin tutkimuksesta raportoiminen ja argumentoinnin eteellisyys, ja eteellisten teks lajien kytkökset työelämän teks lajeihin saa avat jäädä vähäisiksi. Siksi kieli- ja vies ntäopintojen kirjoi amisen opetukseen kohdistuu odotuksia kohentaa suomenkielisiä vies ntätaitoja. On luontevaa käy ää kokonaisvaltaisen kirjoi amisen ideoita ja vahvistaa työelämävies ntään siirtyviä taitoja.

Opetussuunnitelmassa esillä ovat akateemiset teks taidot, joita kehi ämällä tavoitetaan työelämässä keskeisiä taitoja, kuten referoiminen, teks en analysoiminen ja tulkitseminen sekä teks laji eto ja teks en arvioiminen. Tärkeänä näkökulmana on yleistajuistaminen, ja esimerkiksi edo een kirjoi amisella on selvä yhteys geneerisiin teks taitoihin ja työelämään. Lisäksi keskeisenä sisältönä pidetään teks n- ja kielenhuollollista näkökulmaa.

Kirjoi aminen on osa yhä useamman asiantun jan työtä, ja esimerkiksi yliopistosta maisteriksi valmistuneille suunnatuissa kyselyissä korostuu suomenkielisten vies ntätaitojen tärkeys. Työelämässä tuotetaan monenlaisia tekstejä: muun muassa lausuntoja, päätöksiä, perusteluja, toimintaohjeita, esi eitä, suunnitelmia, muis oita ja

edo eita. Tekstejä tuotetaan myös usean kirjoi ajan työryhmissä ja yhä enemmän myös verkossa lue aviksi.

Pohdimme esityksessämme kirjoi amisen opetuksen ja työelämän teks taitotarpeiden yhtey ä: millaisia ns. siirtyviä taitoja yliopisto-opetus tukee ja miten on kehite y kirjoi amisen opetukseen keski yvien kurssien opetussuunnitelmia.

Lähteet Alasilta, Anja 2002. Verkkokirjoi ajan käsikirja. Helsinki, Inforvies ntä. Johansson, Marjut & Nuolijärvi, Pirkko & Pyykkö, Rii a 2011. Kieli työssä. Asiantun jatyön kielelliset käytännöt.

Helsinki, SKS. Kiili, Carita & Mäkinen, Marita 2011: Akateemiset teks taidot ja niiden ohjaaminen yliopistossa. Teoksessa

Marita Mäkinen ym. (toim.) Korkeajännityksiä – koh osallisuu a luovaa korkeakoulutusta. Tampere, Tampere University Press, 219–241.

Strellman, Urpu & Vaa ovaara, Johanna 2013: Tieteen yleistajuistaminen. Helsinki, Gaudeamus. Svinhufvud, Kimmo 2007. Kokonaisvaltainen kirjoi aminen. Helsinki, Tammi. Tampereen yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden työelämään sijoi uminen. 2013. Tampereen yliopisto, ura-

ja rekrytoin palvelut. Uljas-Rau o, Katriina 2010. Kirjoi amisen ja lukemisen taito. Teoksessa Johanna Hur g, Merja Lai nen &

Katriina Uljas-Rau o (toim.) Aja ele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä, PS-kustannus, 149–182.

26

AFinLA 2013

Luokkahuoneen diskurssitapahtumat koodinvaihdon seli äjinä Maria Kela, Heini-Marja Järvinen Helsingin yliopisto maria.kela@helsinki. , heini-marja.jarvinen@helsinki.

Blum-Kulka ym. (2004; Blum-Kulka 2005) korostavat lasten vertaiskeskustelujen (peer talk) merkitystä ensikielen pragmaa sen taidon kehi ymisessä ja kielellisessä sosialisaa ossa. He kuvaavat merkityksen rakentamista (meaning making) nelitahoisella mallilla, jonka osat ovat: 1) ins tu onaalises määräytyvä ak vitee n laji, esimerkiksi kielen oppitun , lautapeli; 2) keskustelun teema, joka voi olla toimintaan sido u tai kielellises luotu; 3) teks laji, esimerkiksi tarinoiva tai argumentoiva ja 4) diskurssin sisäinen kehys, jolla tarkoitetaan keskustelun moodia eli sitä, onko kyseessä esimerkiksi usko elu, tosipuhe tai rituaalikieli. Mallia voi käy ää analyysimetodina siten, e ä analyysiyksiköksi valitaan etyn ak vitee tyypin (taho 1) temaa nen yksikkö (taho 2), ja tämän jälkeen tarkastellaan, millaisia genrejä (taho 3) ja diskurssin sisäisiä kehyksiä (taho 4) lapset tuo avat keskustelussa.

Tarkastelemme, soveltuuko Blum-Kulkan nelitahoinen merkityksen rakentamisen malli myös toista kieltä oppivien lasten vertaiskeskustelujen analyysiin (ks. myös Blum-Kulka & Snow 2005). Kysymyksenase elun lähtökohtana on havainto alakoulun valmistavan opetuksen luokan yllä ävästä kielivalikoimasta: venäjää ja viroa äidinkielenään puhuvat lapset alkoivat kommunikoida englanniksi suomen oppitunneilla. Long Second -luokkahuoneaineisto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella valmistavan alakoululuokan kielenkäytössä yhden lukuvuoden aikana tapahtuvia kehityskulkuja. Pohdimme, voiko Blum-Kulkan mallin avulla seli ää aineiston koodinvaihdon syitä, jotka jäävät muuten havainnoijalle avautuma a. Havainnollistamme tarkasteluamme muutamilla luokkahuone-esimerkeillä, joissa saman ak vitee n ja teeman sisällä kieli vaihtuu, ja etsimme selitykseksi genreen ja keskustelun moodiin lii yviä tekijöitä.

Avainsanat: meaning making, merkityksen rakentaminen, luokkahuonevuorovaikutus, toisen kielen kehi yminen, vertaispuhe

Lähteet: Blum-Kulka, S., Huck-Taglicht D. & Avni, H. 2004. The social and discursive spectrum of peer talk. Discourse

Studies, 6(3), 307–328. Blum-Kulka, S. 2005. Modes of meaning making in young children’s conversa onal storytelling. Teoksessa I J.

Thornborrow & J. Coates (toim.) The sociolinguis cs of narra ve. Studies in narra ve 6. Amsterdam: John Benjamins, 149–170.

Blum-Kulka, S. & Snow, C. E. 2005. Introduc on: The poten al of peer talk. Discourse Studies, 6(3), 291–306.

27


”Voisin pyytää oppilaita alleviivaamaan kaikki adjek ivit” – luokanope ajaopiskelija kieli etoisen aineenoppimisen ohjaajana Merja Kauppinen, Mirja Tarnanen & Eija Aalto Jyväskylän yliopisto, ope ajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu. , merja.a.kauppinen@jyu. , eija.aalto@jyu.

Viime vuosina kieli etoinen aineenopetus ja monilukutaidon käsite ovat nousseet pedagogisen keskustelun keskiöön (esim. Vollmer 2006; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnos 2012). Luokanope ajalla on monen aineen ope ajana luontaises erinomaiset mahdollisuudet oppiaineiden integroin in. Luokanope ajan kieli- ja vies ntätaitoja on kuitenkin tutki u vasta vähän; etoa myös oppiaineen rajat yli ävästä pedagogiikasta tarvi aisiin lisää. Tarkastelemme esitelmässämme ensimmäisen vuoden luokanope ajaopiskelijoiden käsityksiä siitä, miten he integroisivat äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä ympäristö- ja luonnon etoon. Aineisto (n=107) koostuu sovellustehtävästä, jossa luokanope ajaopiskelijat saivat tutkivakseen ympäristö- ja luonnon edon 4. luokan oppikirjan teks n ja jossa heitä pyyde in teks ä apuna käy äen poh maan sen hyödyntämistä myös äidinkielen ja kirjallisuuden sisältöjä opiskeltaessa. Aineisto analysoi in sisällönanalyysin menetelmin. Tulokset osoi avat, e ä käsitepaino eista oppikirjateks ä lähestytään kieli edon ja teks n rakenteen näkökulmasta syvempien ymmärtämisen tasojen jäädessä vähemmälle. Pohdimme esitelmän lopuksi, millaista pedagogista kul uuria opiskelijoiden käsitykset heijastavat ja millaisia haasteita ne ase avat ope ajankoulutukselle ja tulevaisuuden oppimiselle.

Avainsanat: kieli etoinen opetus, monilukutaito, ope ajankoulutus, oppiaineintegroin

Lähteet Opetushallitus. 2012. Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014. [online]. Helsinki:

Opetushallitus [lue u 10.9.2013]. Saatavissa: h p://www.oph. /download/146131_Luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_VALMIS_14_11_2012.pdf.

Vollmer, H. J. 2006. Intergovernmental Conference Languages of Schooling: towards a Framework for Europe. Strasbourg: Language Policy Division [lue u 10.9.2013]. Saatavissa: www.coe.int/t/dg4/linguis c.

28

AFinLA 2013

Se sai pienen määrän oksennusta nousemaan kurkkuun – Kielenkäy äjien näkemyksiä kielestä ja normeista kyselytutkimuksen valossa Rii a Korhonen & Hanna Lappalainen Ko maisten kielten keskus, Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos rii a.korhonen@kotus.

Kielentutkijoille kielen muu uminen on osi aisessa ennustama omuudessaankin luonnollinen asia, mu a monet maallikot näkevät muutoksen uhkana. Millaiset kieliasiat huole avat tavallisia kielenkäy äjiä ja miten he huoltaan perustelevat? Mm. tällaisia kysymyksiä selvite in Ko maisten kielten keskuksen ja Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen järjestämässä kyselytutkimuksessa. Siinä yli 1500 vastaajaa o kantaa suomen kielen variaa ota ja normeja koskeviin kysymyksiin.

Esitelmässämme analysoimme kyseistä aineistoa. Keskitymme vastauksiin, joissa esitetään mielipiteitä variaa osta julkisessa kielenkäytössä, niin kirjoitetussa kuin puhutussakin. Vastauksia tarkastellaan seuraavanlaisten kysymyksenase elujen valossa:

– Millaisena kielenkäy äjät näkevät suomen nyky lan ja tulevaisuuden? Miten he perustelevat toisaalta huoltaan tai toisaalta sitä, e eivät ole huolissaan kielen lasta?

– Miten suhtaudutaan variaa ota salliviin yleiskielen normeihin? Mitä ajatellaan normirikkomuksista (esim. alkaa tekemään) neutraaliksi tarkoitetussa asiateks ssä?

Tulokset osoi avat, e ä vastaajista noin puolet kantaa huolta suomen lasta, puolet ei. Vastaajaryhmien välillä on tässä kuitenkin eroja, samoin perusteluissa. Lisäksi eroja on suhtautumisessa vaihtelua sisältäviin normeihin sekä normirikkeisiin. Osa perusteluista on a ek ivisia (esim. Kylmät väreet tuli näistä), ja monissa vastauksissa fokus myös kääntyi kielestä kielenkäy äjien ominaisuuksiin (osoituksia laiskuudesta, vies vät sivistyksen puu eesta).

Vastauksissa näkyy karkeistaen kahdenlaista kieli-ideologiamallia: (a) ”maallikkoaja elua” ja (b) ”kieliasiantun ja-aja elua”. Osin ne menevät päällekkäinkin, esim. ”yleiskielinen asiateks on usko avampi kuin ei-yleiskielinen”, mu a eroavat monissa yleistyksissä: (a) ”kieli rappeutuu”, ”yleiskieli on oikeampaa kuin puhekieli”, (b) ”kieli voi hyvin”, ”eri kielimuotoja ei voi arvo aa”. Pohdimme, miten tuloksia voisi hyödyntää puhu aessa kielestä suurelle yleisölle, niin e ä eri tahot voisivat keskustella keskenään ymmärre ävämmin.

Keywords: norms, language ideologies

Lähteet: Dürscheid, C. 2012. Reich der Regeln, Reich der Freiheit. Teoksessa S. Günthner ym. (toim.) Kommunika on und

entlichkeit. Sprachwissenscha liche Potenziale zwischen Empirie und Norm. Berlin–Boston: De Gruyter, 105–120.

Woolard, K. & Schie elin, B. 1994. Language ideology. Annual review of anthropology 23, 55–82.

29


Mul lingualism among Brussels based civil servants and lobbyists: per-cep ons, prac ces and power posi ons

la Krizsan & Tero Erkkilä University of Turku, University of Helsinki

la.krizsan@utu. , tero.erkkila@helsinki.

This presenta on explores the mul lingual and mul cultural aspects of community-building, networking and communica on in the EU’s poli cal and administra ve system. Our focus is on the role of language use both as an instrument for community-building and as means of pursuing interests. In order to track these aspects we inves gated the networking and communica ve preferences of EU civil servants and lobbyists based on broad-scale survey data (277 surveys completed) and thema c interviews (17 hours of recorded materials). The topics cover our respondents’ working experiences in Brussels, their na onal versus European iden es, and their communica on and networking in a mul cultural and mul lingual environment.

The ques ons we seek to answer are: 1) In what ways do people living and working for EU ins tu ons and interest groups in Brussels perceive this environment as mul lingual (and mul cultural)? 2) How are these percep ons re ected in their language use and networking? 3) Are power rela ons connected to the status and use of di erent languages in the EU’s administra on system?

Our ndings indicate that mul lingualism appears on various levels in di erent social contexts. However, all of these contexts are heavily dominated by (Euro-) English even if the majority of the respondents are bilinguals at their work, bi/trilinguals in their free- me, and monolinguals at home. It also seems that in their professional rou nes our respondents are highly aware of the rela onship of language(s) to power and they prefer the usage of more power-neutral language policies even if this comes with the cost of mutual intelligibility. This implies that mul lingualism plays a less signi cant role in the social and working lives of our respondents and the con-struc on of their cosmopolitan iden es than previously assumed.

Keywords: Mul lingualism; mul culturalism; European Union; politolinguis cs; poli cal discourse; language and power; language policy; English as lingua franca

30

AFinLA 2013

Kielenoppija kei össä – digitaalinen kielikei ö -projek n esi elyä ja alustavia havaintoja Salla Kurhila & Lari Ko lainen Helsingin yliopisto salla.kurhila@helsinki. , lari.ko lainen@helsinki.

Vieraan kielen oppimisen tyypillinen konteks on luokkahuone. Tavoi eena ei kuitenkaan ole oppia käy ämään kieltä luokka lanteissa vaan tavallisissa arjen toiminnoissa. Siksi opetuksen yksi haaste olisi tehdä kielenoppimisesta mahdollisimman ”aitoa”, mahdollisimman hyvin aitoihin kielenkäy ökonteksteihin sopivaa.

Ongelmaan haetaan ratkaisuja EU-rahoi eisessa LanCook-projek ssa, jossa kielenkäy ökonteks ksi on vali u ruuan lai aminen. Vuonna 2012 alkaneen projek n tavoi eena on luoda eri kieliä ope ava digitaalinen kielikei ö. Suomessa kielikei ö-hanke a toteu aa Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Digitaalinen kielikei ö on käytännössä etokoneohjelma, johon on liite y table etokone ja liikesensorein varustetut ruoanlai ovälineet. Kielikei össä kielenoppijaparit valmistavat etokoneohjelman avustuksella jollekin kul uurille tyypillistä ruokaa ja oppivat samalla kyseistä kieltä. Ohjelma kontrolloi vieraan kielen ymmärtämistä ja ruoanvalmistuksen edistymistä kei övälineisiin ja ruoka-aineisiin kiinnite yjen sensoreiden avulla (hieman kuten Nintendo Wii™-pelikonsolissa).

Toimintana ruoanlai o on kielenoppimiselle op maalinen konteks , sillä se on universaalia ja selväs tavoi eellista toimintaa – lopuksi kielikei ötä testanneet opiskelijat saavat syödä tekemänsä ruoan. Ruoanlai o kantaa myös mukanaan kul uuri etou a. Esimerkiksi suomenkielisessä versiossa valmistetaan kalakei oa ja marjakiisseliä.

Oppimiskohteina on erityises yyn teks lajiin (resepteihin, ruoanlai oon) lii yvä sanasto ja rakenteet. Toisaalta ohjelma myös kannustaa opiskelijoita keskinäiseen vuorovaikutukseen eli neuvo elemaan keskenään siitä, mitä ja miten ohjelman ohje toteutetaan. Lisäksi ohjelmasta voi oppia vuorovaikutuksen säätelemiseen lii yviä korjausalo eita (”tarvitsetko apua”, ”onko kaikki hyvin” jne.).

Projek on kokeiluvaiheessa. Opiskelijaparien ruoanlai lanteet on videoitu ja voimme esi ää ensimmäisiä havaintoja sekä parien keskinäisen ja ihmisten ja etokoneen välisen vuorovaikutuksen toimivuudesta. Opiskelijaparit neuvo elevat näy eissä sekä ruoanlaitosta e ä kielellisistä yksityiskohdista. Kokeilujen perusteella saadaan myös dataa siitä, miten opiskelijat käy ävät avukseen etokoneen tarjoamaa kielimateriaalia.

31


On the carnivaliza on of Swedish in Finnsih football forums Samu Kytölä Jyväskylän yliopisto samu.kytola@jyu.

This presenta on explores ‘carnivalis c’ (Bakh n 1984) usages of Swedish by Finns on Finland-based online football forums from an interac onal-sociolinguis c viewpoint. The analysis u lizes my data pool of online football discussions (Fu sforum and Fu sforum2; Kytölä 2013) where features of Swedish are introduced to discussions on Finnish football, whether as a topic-induced or metaphorical/symbolic choice.

In contrast to these forums’ more ‘genuinely’ bilingual discussion threads concerning the Swedish-speaking football world, I here highlight such ‘carnivalis c’ occasions where Finnish par cipants deploy resources from Swedish for purposes of playfulness, mockery, appropria on and (dis)a lia on. These jocular usages draw on obsceni es, sexually explicit vocabulary, (deliberate or non-deliberate) u liza on of non-Standard Swedish syntax or spelling, and cultural ‘camp’ references to old school textbooks (as part of a collec ve memory of learning a language with possibly limited usefulness outside the schooling domain). These interac onal excerpts

en ironically index their writers’ own limited competence in Swedish, turning to overt metapragma c discus-sions on the ever-contested posi on of Swedish in the poli cal, educa onal and cultural constella on of Fin-land.

The indexical values a ached and ascribed to Swedish vary in concordance with the iden ty play, self-presenta on and performance by football fans who posi on themselves in rela on to categories of belonging, ownership and fandom.

This seems arguably an under-researched type of Finns’ Swedish use. With the hybridity, ambivalence and a sense of linguis c and cultural appropria on evident in these forum discourses, I argue for a nuanced intermedi-ary posi on between the loud extremes that are hegemonic in public and lay discourse about Swedish in Fin-land.

Lähteet Bakh n, Mikhail (1984 [1963/1929]). Problems of Dostoevsky's poe cs. Ed. and transl. by Caryl Emerson. Kytölä, Samu (2013). Mul lingual language use and metapragma c re exivity in Finnish online football forums:

a study in the sociolinguis cs of globaliza on.

32

AFinLA 2013

Indexing the Local, State and Global in the Contemporary Linguis c Land-scape: A comparison of Hungarian towns in Romania and Slovakia Pe eri Laihonen Jyväskylän yliopisto pe eri.laihonen@jyu.

On the basis of photography and eldwork carried out by the author and István Horváth, the linguis c land-scape of the central square of a Hungarian (above 80% of the popula on) town in Romania (Gyergószentmiklós/Gheorgheni) and Slovakia (Dunaszerdahely/ Dunajská Streda) are mapped, compared and analyzed focusing on agency, visual semio cs, language choice and language preference (see Scollon & Scollon 2003).

In general non-autonomous, historical minori es form the majority in very few European towns. Ci es in former Eastern Europe are experiencing processes of globaliza on in the form of transi on from socialist dictatorship to free market economy and European integra on. Simultaneously, the failure of socialist moderniza on and contemporary periferializa on of minority regions and towns have resulted to other processes as well: e.g. de-urbaniza on, ‘glocaliza on’, transna onal mobility and the (re)-awakening of state and minority na onalisms and religiosity (e.g. Brubaker 2011).

A descrip on of code choice in general is given rst in order to establish the basic similari es and di erences in the two towns and to map the range of poli cal, historical, economic and social phenomena that the LL in the two towns covers. In the second part, qualita ve analyses of single emblema c signs are carried out. In both parts, the focus will be on indexing the local, the state and global (cf. Jaworski 2013) on the names of the busi-nesses, ins tu ons and products on display in the central squares.

Keywords: Linguis c Landscape, Minority Ci es, Globaliza on

References Brubaker, R. 2011. Na onalizing states revisited: projects and processes of na onaliza on in post-Soviet states.

Ethnic and racial studies 34/11: 1785–1814. Jaworski, A. 2013. Indexing the Global. Semio x XN-10. semio con.com/semio x/ 2013/05/indexing-the-global/ Scollon, R. & S. Wong Scollon 2003. Discourses in Place: Language in the Material World. London: Routledge.

33


”Voi ei, nää on tosi hyviä verra una muhun!” – Uudenlaisen puhenäy eisiin perustuvan arvioin menetelmän toimivuus ranskan suullisen kielitaidon itsearvioinnissa Tarja Leblay Turun yliopisto Tarja.leblay@oph.

Suullinen kielitaito on edelleen keskeinen aihe maamme kielitaidon kehi ämisessä kaikilla koulutuksen tasoilla. Esiteltävän tutkimuksen konteks na on ranskan kielen opiskelu ja tutkimukseen osallistujina ranskan kielen aikuisopiskelijat, joista valtaosa on yliopisto-opiskelijoita. Kyseessä on soveltavan kielentutkimuksen alaan kuuluva empiirinen tutkimus, jossa aineistoa on käsitelty sekä perinteisiä e ä IRT-pohjaisia lastomenetelmiä hyväksikäy äen. Lisäksi tutkimukseen sisältyy lisäselvitystä antavia syventäviä kvalita ivisia osia.

Tutkimuksen itsearvioin osuuden teoree sina lähtöoletuksina toimivat oppijakeskeisiin opetus-, oppimis- ja arvioin käytänteisiin lii yvät käsi eet kuten oppijan re ek ivisyys ja autonomia, dialogisuus sekä elinikäinen oppiminen. Tutkimuksella on yhtymäkoh a Euroopan neuvoston laa maan Eurooppalaiseen viitekehykseen, Yleisiin kielitutkintoihin sekä EU:n rahoi amaan DIALANG-hankkeeseen, josta on laina u tutkimuksessa käytetyt puhumista koskevat itsearvioin väi ämät.

Tarkasteltavana on kaksi erilaista itsearvioin menetelmää, perinteinen kirjallisten itsearvioin väi ämien avulla tapahtuva itsearvioin ja uusi kuunneltaviin puhenäy eisiin perustuva itsearvioin . Esitelmän tavoi eena on valo aa 1. kuinka toimivia ovat oppijoiden käy ämät erilaiset itsearvioin menetelmät, 2. mitä käsityksiä oppijat esi ävät paperilla esite yjen itsearvioin väi ämien toimivuudesta sekä 3. mikä on tyypillistä niille puhenäy eille, joissa oppijoilla oli eniten/vähiten vaikeuksia verrata omaa puhetuotostaan kuunneltuihin puhenäy eisiin.

Tutkimusaineisto koostuu kahdesta ranskan kielen puhumistehtävästä, jotka oppijat tekivät kielistudiossa sekä neljästä eri itsearvioin toiminnosta (yleisitsearvioin paperilla, lannekohtainen itsearvioin paperilla, kuunneltuihin puhenäy eisiin perustuva itsearvioin tehtävissä 1 ja 2).

Tutkimusaineiston analyysit osoi avat, e ä uusi puhenäy eiden kuunteluun perustuva itsearvioin menetelmä näy ää toimivan eri äin hyvin oppijoiden itsearvioinnin toteu amistapana. Tutkimus osoi aa lisäksi, e ä ainakin tutkimus lanteen kaltaisessa kontrolloidussa lanteessa suurin osa kielenoppijoista onnistuu verra ain hyvin arvioimaan oman suullisen ranskan kielen taitonsa tason riippuma a siitä, onko heillä ollut tutkimusta edeltävää itsearvioin kokemusta. Oppijat antoivat monenlaisia kommen eja itsearvioin väi ämien toimivuudesta väi ämien kehi ämistyön pohjaksi. Ilmeistä on, e ä kirjallisten itsearvioin väi ämien käy ö mahdollistaa jossain määrin sen, e ä oppijat tulkitsevat väi ämän kuvaamaa kielenkäy lanne a kukin omalla tavallaan. Esitelmässä tarkastellaan myös sitä, mitä ovat ne kielelliset piirteet, joiden kohdalla oppijoilla oli erityisen vaikea/helppo verrata omaa puhetuotostaan puhenäy eeseen.

34

AFinLA 2013

Matema ikkaa vai suomea? Peruskoulun pää övaiheessa Suomeen muu aneet nuoret matema ikan oppitunneilla Niina Lilja Jyväskylän yliopisto / kielten laitos niina.s.lilja@jyu.

Maahanmuu ajaväestön osuus Suomen väkiluvusta kasvaa koko ajan. Maahanmuuton lisääntyessä muu ajien kotou amiseen lii yvät kysymykset ovat jatkuvan pohdinnan alla. Val on kotou amisohjelmassa vuosille 2012–2015 yhdeksi erityisen huomion kohteeksi nostetaan ne nuoret, jotka muu avat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai sen jälkeen. Näille ”myöhään tulleille” nuorille oman paikan löytäminen uudessa ko maassa voi olla tavallista hankalampaa, koska akateemisen kielitaidon hankkiminen vie aikansa ja ilman peruskoulun pää ötodistusta voi olla vaikea löytää jatkokoulutuspaikkaa tai työtä.

Tämä esitelmä perustuu alkuvaiheessa olevaan tutkimusprojek in, jossa seurataan ”myöhään tulleista” nuorista koostuvaa opiskeluryhmää peruskoulussa kahden vuoden ajan. Tässä ajassa he suori avat suomalaisen peruskoulun heille räätälöidyn ohjelman mukaises . Tutkimusprojek n yhtenä tavoi eena on analysoida niitä suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia, joita luokkahuoneen vuorovaikutuksessa syntyy. Analyysin kohteena ovat erityises suomi toisena kielenä- ja matema ikan oppitunnit.

Analysoin tässä esitelmässä matema ikan oppitunneilla syntyviä ymmärtämisen ongelmakoh a. Kysyn, miten ymmärtämisen ongelmakoh a osoitetaan, miten ongelmia ratkotaan ja millaiset seikat näillä tunneilla tekevät ymmärtämisestä haasteellista tai toisaalta edesau avat sitä. Tarkastelen myös sitä, miten ymmärtämisen ongelmakoh en kau a rakentuu mahdollisuuksia kielen oppimiseen, ja eri elen, millaisia kielen oppimisen mahdollisuuksia matema ikan tunneilla syntyy ja millaista kieltä niillä on mahdollista oppia.

Analyysini perustuu oppitun nauhoituksiin (15 oppitun a), joita analysoin lähinnä keskustelunanalyy sin menetelmin. Analyysin tukena käytän kuitenkin myös osallistuvan havainnoinnin kau a kerä yä etnogra sta aineistoa.

35


Carnivaliza on and monologiza on in the corporate Facebook genre Ella Lillqvist, Leena Louhiala-Salminen & Anne Kankaanranta Aalto University School of Business, Department of Communica on ella.lillqvist@aalto. , anne.kankaanranta@aalto.

Recent developments in communica on technologies have led scholars in various elds to claim that the so-called social media radically change the organiza on–stakeholder rela onship, “empowering” consumers and enabling “co-crea on” and “dialogue”. We wish to look at the issue cri cally and examine whether the discur-sive prac ces of company-consumer interac on on one of the most popular of these media, Facebook, can really be described as dialogue.

Approaching corporate Facebook pages as a genre, we draw from Bakh n (e.g. 1984) who argued that di erent genres have di erent poten al for dialogism and mul -voicedness. We therefore ask:

1) Are there carnivalis c features that might a ect speaker/hearer roles and power distribu on in this corpo-rate communica on genre? 2) What are the inherent possibili es for the presence of mul ple voices?

We address these ques ons using a) in-depth, semi-structured interviews with corporate Facebook representa-ves and b) text data collected directly from corresponding corporate Facebook pages. Our analy cal frame-

work combines elements from Bakh n’s theory and the North-American genre theory that views genre as social ac on (Miller, 1984).

Our analysis reveals dialogical and monologizing discursive dynamics in organiza ons’ interac ons with their stakeholders and discusses how the discursive power of companies is embedded in generic conven ons and the par cular features of a medium designed to please companies. Certain carnivalis c features are present but counteracted by remnants of antecedent corporate communica on genres and their aims to control stakehold-er rela ons and minimize disagreement. We suggest that awareness and acknowledgement of the carnivalis c frame might make a genuine dialogue possible.

Keywords: genre, dialogue, corporate communica on

Lähteet Bakh n, Mikhail 1984. Problems of Dostoevsky’s Poe cs. Miller, C. R. 1984. Genre as social ac on. Quarterly Journal of Speech, 70, 151–167.

36

AFinLA 2013

The BAT MAT Corpus: EFL Academic Wri ng Signe-Anita Lindgrén Åbo Akademi University / English Language and Literature signe-anita.lindgren@abo.

The BAT MAT Corpus is a new addi on to advanced EFL learner corpora. The compila on of the corpus was ini ated within the Advances in Applied Linguis cs AAL project at the English Department, Åbo Akademi Univer-sity, in the fall of 2012. Currently the corpus comprises 90 BA theses and MA theses all wri en by L1 Finland-Swedish speakers of the English Department together with background informa on on the writers. All writers have agreed in wri ng to have their theses included in the corpus.

The paper presents the BAT MAT corpus and the background ques onnaire distributed to the writers, and a selec on of other, comparable corpora. In addi on, rst results from rst studies using the BAT MAT corpus exploring the complexity of the texts as measured with readability scores (Flesh) as well as the use of shell nouns will be shared. The analyses contrast BA and MA texts and linguis c oriented vs. literature oriented texts. The

ndings are expected to feed into improved linguis c awareness among the thesis writers and to improved texts through focused supervision. In light of previous studies and the current results, the paper discusses the thesis writer of tomorrow.

Keywords: EFL academic texts, learner corpora, readability, shell nouns

37


Kääntäminen kieli etoisuuden näy ämönä Merianna Luoma Turun yliopisto merianna.luoma@utu.

Siitä as kun vieraiden kielten opetusmenetelmiä on kehite y, äidinkielen ja kääntämisen rooli on usein ollut keskustelun ja väi elyn aiheena (Leonardi, 2010: 17). Esitetystä kri ikistä huolima a voidaan todeta, e ä kääntämisen avulla on mahdollista vertailla kahta kieltä toisiinsa, tehdä havaintoja niiden piirteistä ja sitä kau a tulla etoiseksi näistä kielistä. Kieli etoisuus on käsite, josta puhutaan nykyään paljon vieraiden kielten oppimisen yhteydessä: sen on sano u edistävän kielenoppimista. Kieli etoisuu a on toistaiseksi tutki u kuitenkin vasta vähän.

Pro gradu –tutkimuksessani (2013) tarkastelin lukioikäisten ranskan kielenoppijoiden kieli etoisuu a käännösharjoituksen ja siihen lii yvien kyselyn ja haasta elun kau a. Pyrkimyksenä oli kartoi aa oppijoiden ajatuksia ranskan ja suomen kielistä sekä heidän omista metakogni ivisista edoistaan ja taidoistaan. Tutki avina oli viisi ranskan kielen opetusryhmää kahdesta eri suomalaislukiosta, ja ryhmissä oli yhteensä 33 kielenoppijaa.

Tutkimus osoi pedagogisen kääntämisen olevan varsin hyödyllinen ja tehokas tapa tarkastella kielenoppijoiden kieli etoisuu a. Pohdinnoissaan oppijat vertailivat ranskan ja suomen kieltä toisiinsa tehden huomioita niiden eroavaisuuksista. Lisäksi he poh vat omaa osaamistaan ja taitojaan. Tutkimuksessa selvisi, e ä ranskan opintonsa juuri aloi aneet olivat vastauksissaan usein selväs lyhytsanaisempia ja vähemmän kuvailevia kuin pidempään ranskan kieltä opiskelleet.

Tutkimuksen pohjalta voidaan perustellus esi ää ja toivoa, e ä tulevaisuudessa kääntämisen mahdollisuudet niin yleisen kielitaidon kuin kieli etoisuudenkin osoi ajana ja kehi äjänä huomioitaisiin mahdollisimman laajal , vallitsivat vieraiden kielten opetuksessa si en mitkä menetelmät tai suuntaukset hyvänsä.

Avainsanat: kielenopetus, kielenoppija, kieli etoisuus, pedagoginen kääntäminen

Lähteet: Leonardi, V. 2010. The Role of Pedagogical Transla on in Second Language Acquisi on. From Theory to Prac ce.

Bern: Peter Lang. Van Lier, L. 1995. Introducing Language Awareness. London: Penguin.

38

AFinLA 2013

Role of literature in foreign language learning and teaching Emilia Luukka University of Tampere emilia.luukka@uta.

While it is widely recognized that literature in foreign language teaching o ers opportuni es for students’ lin-guis c, personal and cultural growth, studies show that a marginal 3% of Finnish foreign language teachers employ literature ‘o en’ in their teaching (Linnakylä 2004, 181; Luukka et. al. 2008, 95). The mul plicity of authors, genres and currents in literature presents at once a challenge and an opportunity for teachers. Further-more, an important epiphany in the use of literature in the foreign language classroom is the dis nc on be-tween using literature as the object or tool for study (Tarakçio lu 2003, 214).

With this se ng in mind, my Doctoral thesis, begun in the fall of 2013, draws from language didac cs, literary cri cism and pedagogy, and seeks to explore the role of literature in the foreign language classroom, and to empirically test student-oriented methods of using literature in foreign language teaching. The thesis originates in part from my Masters thesis, which was an ethnographic classroom study of Finnish upper secondary school students’ interpreta ons of Ernest Hemingway’s short story “Cat in the Rain”. The results of the study suggested that using literature in the foreign language classroom in a way that combines knowledge of student responses to read texts, literary cri cism and language didac cs is likely to yield posi ve results in the students’ language skills, cultural awareness and personal growth.

There is much to gain in encouraging students to read in the context of foreign language learning, as the future language users will indubitably require not only the ability to communicate aptly, but an ability to see ma ers from mul ple perspec ves, among other skills. Literature in the foreign language classroom has a unique posi-

on to in uence young minds, and it is my hope the coming years witness ac ve discussion of the role of litera-ture in the foreign language classroom.

Keywords: literature, foreign language teaching

References Luukka, M-R., S. Pöyhönen, A. Huhta, P. Taalas, M. Tarnanen & A. Keränen. 2008. Maailma muu uu - mitä

tekee koulu? : Äidinkielen ja vieraiden kielten teks käytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Linnakylä, P. 2004. Nuorten lukijapro ilit. In P. Linnakylä, S. Sulkunen and I. Arfman (eds.) Tulevaisuuden lukijat. Suomalaisnuorten lukijapro ileja: PISA 2002, Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopis-to, 167-184.

Tarakçio lu, A. Ö. 2003. The Uses Of Teaching Literature In E Classes. Ekev Academic Review 7 (17), 213-222.

39


Sveitsinsaksa televisiomainoksissa Katariina Ma la-Palo Turun yliopisto kkma @utu.

Sveitsissä puhu ava saksan kielen varietee eli sveitsinsaksa on kaikkea muuta kuin yhtenäinen, eikä se muistuta Saksassa puhu avaa saksaa. Tämä johtuu saksan kielen plurisentrisyydestä, eli siitä, e ä saksan kielellä on useampi maan eteellinen keskus, joissa puhutaan erilaista saksan kieltä. Sveitsinsaksan lisäksi Sveitsissä käytetään niin sano ua saksan yleiskieltä eli kirjakieltä. Saksankieliset sveitsiläiset käy ävät sveitsinsaksaa etenkin puhutussa kielessä. Toisenlainen lanne on kirjoitetun kielen osalta, sillä teks t laaditaan enimmäkseen yleiskielellä. Kun yhden kielen sisällä esiintyy kaksi kielivarietee a, joiden käy ö on lannesidonnaista, puhutaan lannekohtaisesta diglossiasta. Vaikka sveitsinsaksasta on laadi u erinäisiä kuvauksia, sitä ei ole standardisoitu, eikä varietee n kieliopista tai kirjoitusasusta ole yhtenäistä säännöstöä.

Väitöskirjatutkimukseni tavoi eena on pyrkiä kuvaamaan ja seli ämään saksan yleiskielen ja sveitsinsaksan yhteiseloa mainoskielessä. Materiaalina tutkimuksessa käytän sveitsiläisen elintarvikeyrityksen Migroksen televisiomainoksia. Televisiomainoksista selvitetään niissä käytetyt puhutut ja kirjoitetut kielet sekä kielimuodot, jonka jälkeen verrataan niiden muodostamaa osuu a toisiinsa nähden. Pohdin mahdollisia syitä kielen tai kielimuodon valinnalle ja analysoin mainoksissa sekä kielen e ä kuvan väli ämää informaa ota. Korpus koostuu ajallises laajasta aineistosta, sillä mainos lmit ka avat ajan aina 60-luvulta vuoteen 2013 saakka. Näinpä yksi tavoite on pystyä kuvaamaan ajallista kehitystä ja seurata, voiko korpuksesta löytää vuosikymmenille tyypillisiä piirteitä. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mainosten yhteiskuntasidonnaisuus.

Suurimman kiinnostuksen kohteena on löytää syitä sveitsinsaksan käytölle mainoksissa ja selvi ää ensin mitä yhteistä niille mainos lmeille on, joihin on vali u puhutuksi kieleksi sveitsinsaksa. Tähän mennessä saatuja tutkimustuloksia ovat seuraavat: Ensinnäkin sveitsinsaksaa käytetään silloin, kun pyritään korostamaan mainoste avan tuo een sveitsiläistä alkuperää. Sama ilmiö on nähtävissä kun mainoksessa painotetaan tai tuodaan esille yrityksen sveitsiläisyy ä. Kolmas selvä löydös on, e ä jos mainoksessa on tunne u sveitsiläinen henkilö, hän puhuu kohdeyleisölle sveitsinsaksaa. Neljäntenä voidaan todeta, e ä mainoksessa esite y kommunika ivinen lanne (käydyt keskustelut) vaiku aa kielivarietee n valintaan, sillä dialogiset keskustelut käydään mainoksissa sveitsinsaksaksi.

Avainsanat: Sveitsinsaksa, diglossia, mainoskieli, saksan kieli

40

AFinLA 2013

Evalua on of Foreign Language Courses by Language Instructors in Liber-al Adult Educa on Ins tu ons Tamar Mikeladze Telavi State University, Georgia / University of Turku tamar.mikeladze@utu.

Teaching adults a foreign language is a complex and mul faceted process. Teachers need to be aware of several factors that in uence adults' development in a foreign language as a second language and take these factors into considera on when designing and implemen ng programs, curricula, and instruc on (Wrigley & Guth, 1992). However, Liberal adult educa on is not degree-oriented, nor is its content regulated by law Instead, educa onal goals and content are decided upon by the administrators of educa onal ins tu ons and organiza ons (Anderzén, 2012).

The purpose of this research is to evaluate teachers’ a tude towards foreign language programs and adult learners in liberal adult educa on ins tu ons. This research is expanded to include teachers’ evalua on of their role and language course content. The overarching goal of the research is to determine what factors in uence the successful language program according to a teacher’s view. The following ques ons guided this research:

- What is the a tude of instructors toward the language programs?

- What are strengths and weaknesses of these language courses?

- What can be changed in these language programs?

- What di erence does the language course make in adult learners’ lives according to teachers’ view?

Interview inves ga ons were used to gather data necessary to address the ques ons being studied. The instruc-tors’ answers revealed that there are some problema c issues such as peculiari es of adult learning and factors that in uence this process. The answers showed how the language courses or teaching can be improved or modi ed.

References Anderzén, J. 2012. Immigrant Educa on in liberal Adult Educa on Ins tu ons 2010. Finnish Na onal Board of

Educa on and Finnish Associa on of Adult Educa on Centres (Kol). Burt, M., Peyton, J., K., & Adams, R. 2003. Reading and Adult English Language Learners. A Review of the Re-

search. Center for Applied Linguis cs. Wrigley, H. S. & Guth, G.J.A. 1992. Bringing literacy to life: Issues and obstacles in adults ESL literacy: San

Mateo, CA: Aguirre Interna onal.

41


Kielikylpyoppilaiden käsityksiä kielenoppimisesta ja kielten käy ämisestä Karita Mård-Mie nen, Teija Kangasvieri & Siv Björklund Jyväskylän yliopisto/Vaasan yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Vaasan yliopisto teija.kangasvieri@jyu. , karita.mard-mie nen@jyu. , siv.bjorklund@uva.

Tässä esityksessä tarkastellaan esikoulu- ja alakouluikäisten oppilaiden suhtautumista omaan kielitaitoonsa, kielten käy ämiseen ja kielenoppimiseen. Aineisto on kerä y kielikylpyopetuksesta ja tarkastelun kohteena ovat niin äidinkieli, kielikylpykieli kuin vieraat kielet. Tutkimuksessa lähestytään kielenoppimista kaksikielisiä konteksteja laajemmin lasten monikielisyyden näkökulmasta (ks. esim. de Angelis 2007). Tutkimusaineisto on koo u kyselylomakkeilla ja strukturoidun yksilö- ja parihaasta elun ja piirrostehtävän avulla ja sitä tulkitaan fenomenogra sella o eella, jossa keskiössä on ilmiön kuvaaminen sellaisena kuin tutkimuksen kohde sen kokee. Käsitykset määritellään dialogisesta näkökulmasta: ne muodostuvat sosiaalisessa toiminnassa ja ovat peräisin

lanteista ja ihmisiltä, joiden parissa lapset ovat toimineet (Aro 2006). Lasten kielenoppimiskäsityksiä on aiemmin tutki u pääosin yyn yksi äiseen kieleen lii yen ja kouluiässä (ks. esim. Dufva, Alanen & Aro 2003). Omassa tutkimuksessamme olemme halunneet selvi ää, minkälaisia käsityksiä kielikylpyä käyville lapsille on muodostunut ennen kouluikää ja miltä käsitykset näy ävät kouluiässä. Näitä näkökulmia tarkastellaan tässä esityksessä aineistoesimerkkien kau a.

Avainsanat: käsitykset, kielikylpy, kielenoppiminen, monikielisyys, fenomenogra a

Lähteet de Angelis, G. (2007). Third or Addi onal Language Acquisi on. Mul lingual Ma ers. Aro, M. 2006. Kanna aa lukea paljon, e ä oppii puhumaan: Viidesluokkalaisten käsityksiä englannin kielen

osaamisesta ja oppimisesta. Teoksessa P. Pie lä, P. Lintunen & H.-M. Järvinen (toim.) Kielenoppija tänään – Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kieli eteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. 87–103.

Dufva, H., R. Alanen & M. Aro 2003. Kieli objek na – miten lapset mieltävät kielen? Teoksessa M. Koskela & N. Pilke (toim.) Kieli ja asiantun juus. AFinLAn vuosikirja 2003. Suomen soveltavan kieli eteen yhdistyksen julkaisuja nro 61. 295 315.

42

AFinLA 2013

Laajan koululaisaineiston keruun haasteet ja opetukset Lea Nieminen, Riikka Ullakonoja, Eeva-Leena Haapakangas & Ari Huhta Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus lea.s.m.nieminen@jyu. , riikka.ullakonoja@jyu. , eeva-leena.haapakangas@jyu. , ari.huhta@jyu.

Esitelmämme käsi elee niitä haasteita ja onnistumisia, joita kohtasimme DIALUKI-projek n (jyu. /dialuki) aineistonkeruussa vuosina 2010–2013. Keräsimme aineistoa yhteensä 923 oppilaalta ja 38 ope ajalta 123 ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa ympäri Suomen enimmäkseen kynä ja paperi -menetelmällä mu a myös

etokoneavusteises . Aineistonkeruussa oli mukana tutkijoiden lisäksi 26 tun työläistä. Tarkoituksenamme on jakaa vastaavaa laajaa aineistonkeruuta suunni eleville ja siihen ryhtyville tai jo ryhtyneille tutkijoille kokemuksiamme hyviksi havaitsemistamme käytänteistä. Pidämme asiaa tärkeänä, koska olisimme itse väl yneet monenlaisilta aikaa ja resursseja vieviltä virheiltä aineistonkeruussa, mikäli olisimme edostaneet nyt käsiteltävänämme olevia asioita jo ennen keruun aloi amista.

Tutkimuksen onnistumiseksi tarvi ava suuri oppilaiden ja koulujen määrä luo paineita ainakin koehenkilöiden rekrytoin in, lupakäytänteisiin sekä aineistonkeruun aikataulutukseen ja muuhun logis ikkaan. Kuinka saada mahdollisimman tehokkaas levite yä etoa tutkimuksesta kouluille ja kouluilta edelleen vanhemmille? Kuinka saada heidät suostumaan siihen? Kuinka saada ope ajat ja oppilaat sitoutumaan useampivuo seen pitki äistutkimukseen? Miten kerätä aineistoa lukuvuoden sisällä yli sadasta koulusta? Kuinka paljon aikaa on vara ava kullakin koululla aineistonkeruuseen? Mitä kaikkea pitää etää, ennen kuin ryhtyy rekrytoimaan kouluja, ope ajia ja oppilaita mukaan?

Toinen iso haasteiden luoja on tutkimuksen fokus. Esimerkkitapauksessamme halusimme selvi ää toisella ja vieraalla kielellä lukemisen ja kirjoi amisen kehi ymistä ja etenkin keinoja näiden taitojen diagnosoin in. Tarvitsimme siis lukemisen ja kirjoi amisen tehtävien lisäksi myös taitojen eri osa-alueisiin (esim. sanaston laajuus) sekä taustaedellytyksiin (esim. fonologinen etoisuus) fokusoivia testejä sekä oppilaan tausta etokyselyjä. Miten saada pieninkin neljäsluokkalainen jaksamaan koko tes pa eriston läpi? Kuinka muokata tes t sopiviksi eri-ikäisille ja erikielisille oppijoille? Tutkimuksessamme oli mukana sekä suomenkielisiä englanninoppijoita e ä venäjää ko kielenään puhuvia suomenoppijoita.

Mitä haasteita luo si en itse testaus lanne? Testa avan ryhmän koko voi vaihdella eri kouluissa paljokin, samoin aineistonkeruuseen käyte ävät lat ja koulun IT-valmiudet. Testausten onnistumiseen vaiku aa ilmiselväs myös ryhmädynamiikka: määrääkö dominoiva oppilas, kuinka koko muu ryhmä suhtautuu tehtävään?

Muun muassa näihin aineistonkeruun eri vaiheissa vastaan tuleviin haasteisiin pureudumme esitelmässämme.

Avainsanat: aineistonkeruu, koululaisaineistot

43


Impact of web-based working mode on lexical development among up-per secondary students of English Marja-Leena Niitemaa University of Turku maleni@utu.

In future language learning environments, in line with CEFR principles, learning tasks will be more and more authen cated, and therefore spell-checkers, search engines and electronic dic onaries will be available not only in classroom work but also during examina ons.

Wri ng in a foreign language in a web-based working mode can be considered a cogni vely complex task not only in terms of a en on management and working memory load, but also when evalua ng the relevance of lexical ndings. Complex tasks involve interplay between automa c performance and controlled knowledge. This processing plays an important role e.g. for gamers in situa ons that require transforming the working strat-egy at a new level of the game. I believe that foreign language learners are in a similar situa on.

The aim of the current study is to inves gate the impact of web-based working mode on upper secondary level English learners´ vocabulary development over a period of two years. Given that vocabulary knowledge is com-monly considered one of the most important indicators of language pro ciency, the study focuses on uctua-

ons of recep ve and produc ve vocabulary size and knowledge of colloca ons, and in wri ng tasks on word frequency, lexical diversity and use of colloca ons. The study began in autumn 2012 with 49 upper secondary students as informants. To date, recep ve and produc ve vocabulary size tests and colloca on tests have been administered for baseline, the subjects´ computer use and exposure to English have been surveyed, and two composi ons have been analyzed. The current research phase concentrates on monitoring the par cipants´ dic onary ac vity, e.g. the words the writers look up, the dic onaries they use, the words they choose, and whether the writers check the appropriateness of their ndings.

Keywords: web-based working mode, electronic dic onaries, vocabulary size, colloca ons

44

AFinLA 2013

Kielivaihtelua CLIL -opetuksessa Tarja Nikula Jyväskylän yliopisto tarja.nikula@jyu.

Vieraskielinen opetus (CLIL-opetus), ts. vieraan kielen opetuskäy ö myös muissa kuin kieliaineissa, on nähty toimivana keinona edistää oppilaiden vieraan kielen oppimista ja osaamista. Tähänas nen vieraskielistä opetusta koskeva tutkimus onkin paino unut tarkastelemaan nimenomaan oppijoiden vieraan kielen taitoja ja niiden kehi ymistä, sekä yleisen kielitaidon e ä viime aikoina myös oppiaineille tyypillisen kielenkäytön oppimisen näkökulmasta. Mitä tulee CLIL-luokkien kielenkäy öön, pitäytymistä kohdekielessä on usein pide y opetuksen peruslähtökohtana ja äidinkielen käytön on nähty kaventavan mahdollisuuksia oppia ja käy ää opetuskieltä. Luokkahuoneiden todellisuus on kuitenkin usein monikielinen, sillä ope ajien ja oppilaiden on tode u käy ävän sekä kohde- ä äidinkieltään. Kielten vaihtelu ja monikielisten käytänteiden tehtävät vieraskielisessä opetuksessa eivät kuitenkaan juurikaan ole olleet tutkimuksen kohteena.

Tässä esitelmässä pureudutaan CLIL-opetuksen kielten vaihteluun ja sen tehtäviin perustuen erityises viimeaikaisen monikielisyystutkimuksen toistuviin tuloksiin siitä, e ä monikieliset kielimuodot ja kielten rajojen yli äminen (’translanguaging’) on merkityksellistä, usein iden tee ejä rakentavaa toimintaa. Esityksessä pohditaan translanguaging-käsite ä suhteessa koodinvaihdon käsi eeseen ja tarkastellaan sen an a vieraskielisen opetuksen näkökulmasta. Esitys pohjautuu Suomen Akatemia rahoi amaan, CLIL-opetusta käsi elevään kansainväliseen tutkimushankkeeseen. Tarkasteltava aineisto on peräisin suomalaisilta, itävaltalaisilta ja espanjalaisilta yläkoulutason oppitunneilta, joissa englan a käytetään esim. historian, fysiikan, maan edon ja biologian opetuksessa.

Tulokset osoi avat, e ä äidinkieli ja opetuskieli kietoutuvat yhteen monin eri tavoin. Kielten vaihtelu näy ää lii yvän usein oppitun en pedagogisiin tavoi eisiin, erityises ope ajan puheessa, jolloin kahden kielen rinnakkainen hyödyntäminen näy ää olevan etoinen valinta. Aineisto osoi aa kuitenkin, e ä luokkahuonevuorovaikutuksessa esiintyy usein myös lanteita, joissa kaksikieliset käytänteet nivoutuvat pikemminkin sosiaalisiin ja vuorovaikutusta ylläpitäviin funk oihin. Monikieliset käytänteet ovat siis oleellinen osa vieraskielistä opetusta. Pohdi avaksi ase uu kuitenkin, onko translanguaging-käytänteitä mielekkäintä tarkastella vuorovaikutusilmiönä, ope ajan pedagogisten taitojen näkökulmasta vai opete avan taidon näkökulmasta.

45


Teks n yhteinen tuo aminen amma llisessa vuorovaikutus lanteessa Riikka Nissi Vaasan yliopisto riikka.nissi@uva.

Teks en kanssa toimiminen lii yy nyky-yhteiskunnassa keskeises useisiin amma llisiin käytänteisiin ja professionaaleihin konteksteihin. Työyhteisön jäsenet joutuvat paitsi lukemaan myös tuo amaan vaihtelevia kirjallisia materiaaleja, kuten lausuntoja, suunnitelmia ja selvityksiä, jotka kirjallisen muodon saatuaan muu uvat puolestaan työyhteisön yhteises jakamiksi ja mahdollises työntekijöitä sitou aviksi dokumenteiksi. Vaikka erityyppisten amma llisten teks dokumen en piirteitä onkin tutki u aiemmin, on niiden synty- ja tuo amismekanismeja analysoitu varsin vähän. Koska teks t rakentuvat usein kielenpuhujien yhteistyössä kielellisen ja kehollisen vuorovaikutuksen varassa, on niiden aktuaalisten tuo amisprosessien tarkastelu kuitenkin keskeistä.

Tässä esitelmässä tutkin tällaista teks n tuo amisen toimintaa eräässä amma llisessa vuorovaikutus lanteessa. Päämetodinani on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Tutkimukseni aineistona on videoitu kokoussarja, jonka pui eissa suunnitellaan ja valmistellaan uu a toimintamallia kaupungin asiakaspalveluille. Keskityn esitelmässäni kokoussarjan puolivälissä pide yyn tapaamiseen, jossa osallistujat laa vat yhteistoimin kirjallista dokumen a. Ennen tutki avaa kokousta kaupungissa on järjeste y kansalaisraa , joka on käsitellyt kaupungin palveluita ja niiden organisoin a ja joka on kirjoi anut kokoontumisensa pää eeksi julkilausuman. Tutki avassa kokouksessa osano ajat laa vat puolestaan vas ne a tälle julkilausumalle viimeistelemällä aiemmin luonnosteltua versiota vas neesta. Kokouksen osallistujiin kuuluvat työryhmä, jonka jäsenet tulevat kaupungin eri yksiköistä, projek päällikkö sekä työskentelyä ohjaava fasilitaa ori.

Analysoin esitelmässäni teks n tuo amista kahdesta eri näkökulmasta. Tutkin ensinnäkin sitä, miten osallistujat synny ävät teks ä toisiaan seuraavien paikallisten toimintojen ja toimintasekvenssien varassa. Tässä huomioni kohdistuu erityises siihen, miten kokouksen osano ajat orientoituvat kahteen työskentelyä ohjaavaan prinsiippiin, kirjauksen muotoilemiseen ja yhteisen kannan löytymiseen, ja miten nämä ovat puolestaan liitoksissa kokouskeskustelussa rakentuviin erilaisiin osallistujarooleihin. Toiseksi tutkin sitä, minkälaisia muutoksia teks luonnokseen tehdään ja mitä niillä saadaan aikaan. Analyysini osoi avat, kuinka osallistujien käsi elemä alustava luonnos muu uu keskustelun kuluessa erilaisten välivaiheiden kau a lopulliseksi teks versioksi, jossa aiemmin keskustelussa ilmenneet eriävät kannat on sulaute u yhteen. Muutoksia tehdessään osallistujat taas suuntautuvat tekeillä olevan teks n erilaisiin yleisöihin ja konstruoivat muutosten avulla kahden eri teks n – julkilausuman ja vas neen – luonne a ja niiden keskinäistä dialogista suhde a.

Avainsanat: teks n tuo aminen, amma llinen vuorovaikutus, kokouskeskustelu

46

AFinLA 2013

Oppimisjärjestys vs. opetusjärjestys ja muita huomioita peruskoulun ruotsin oppimateriaaleista Eeva-Liisa Nyqvist Itä-Suomen yliopisto eeva-liisa.nyqvist@uef.

Pakollinen ruotsinopetus herä ää Suomessa jatkuvaa keskustelua. Oppiaineen pakollisuudesta luopumista perustellaan mm. heikoilla oppimistuloksilla. On kuitenkin fakta, e ä suomenkielisten ruotsinoppimisesta

edetään opetuksen vuosisataisista perinteistä huolima a yhä melko vähän.

Olen väitöskirjassani tutkinut, miten suomenkieliset peruskoululaiset omaksuvat määräisyyden eli substan ivien epämääräisten ja määräisten muotojen ja ar kkelien käy öä. Havaitsin tutkimuksessani mm. e ä nominaalilausekkeen muotoseikat (esim. epämääräisen ar kkelin käy ö ja substan ivin muoto pronominien jälkeen) olivat tutkimushenkilöilleni lastollises merki äväs haastavampia kuin oikean määräysmuodon valinta ja e ä oppiminen nouda aa yä loogista oppimisjärjestystä, joka on samankaltainen kuin aiemmissa tutkimuksissa (esim. Axelsson 1994). Ensin omaksutaan lauseketyypit, jotka eivät sisällä ar kkeleita tai määräysmuotojen pää eitä, si en yksikön määräinen muoto ja lopuksi ar kkelin sisältävä yksikön epämääräinen muoto ja kaksi pääte ä sisältävä monikon määräinen muoto.

Tutkimushenkilöideni käy ämien oppimateriaalien analyysi osoi aa kuitenkin oppimateriaalien eksplisii nen kieliopin opetusjärjestyksen poikkeavan huoma avas väitöskirjassani toteamastani oppimisjärjestyksestä. Lisäksi oppikirjojen kielioppiosioissa toistuvat perinteiset, jo vuosikymmenten ajan muu uma omina pysyneet kielioppisäännöt, jotka eivät aina vastaa todellista kielenkäy öä tai teks kappaleissa esiintyvien muotojen frekvenssejä. Jotkut kielenkäytön kannalta keskeiset ilmaisutavat jopa loistavat oppimateriaaleissa poissaolollaan.

Esi elen esitelmässäni oppimateriaalianalyysin tuloksia eli eri lauseketyyppien frekvenssejä sekä kielioppiosioiden erityispiirteitä ja vertaan niitä lyhyes väitöskirjatutkimukseni keskeisiin tuloksiin.

Lähteet: Axelsson, M. 1994. Noun phrase development in Swedish as a second language. A study of adult learners acquir-

ing de niteness and the seman cs and morphology of adjec ves. Stockholm: Stockholm University Centre for Research and Bilingualism.

Nyqvist, E-L. 2013. Species och ar kelbruk i nskspråkiga grundskoleelevers inlärarsvenska. En longitudinell undersökning i årskurserna 7–9. Åbo: Åbo universitet. Saatavissa: h ps://www.doria. /handle/10024/91519

47


Awareness raising in Digital Literacy: the impact of pedagogical interven-on on seeking paths and strategies

Sanna Pel ari & Maarit Mu a Turun yliopisto sanpel@utu. , maamut@utu.

The aim of this presenta on is to analyze the e ects of awareness raising in informa on seeking and digital literacy in academic language learning context (L2). The objec ve is to study how students search for relevant informa on on the Internet, with focus on their use of sources and search strategies in order to accomplish the tasks. By digital literacy, we understand cri cal assessment and use of digital technologies and the competen-cies in digital communica on and discourse.

Finnish L2 students of French (N=10) and of Spanish (N=10) took part in a transla on course and par cipated in a three-part small-scale experiment: a transla on task, a pedagogical interven on, and a transla on commen-tary task. By administering these three parts we determined which strategies and arguments were used in the process of searching and nding the relevant informa on sought for. In addi on, we aimed to understand whether this kind of processing approach could increase the awareness of digital literacy among students.

The results suggest that the pedagogical interven on in terms of strategy instruc on had an e ect on infor-ma on seeking. However, there was a great deal of individual varia on. The presenta on illustrates di erent seeking paths and strategies.

Keywords: digital literacy, awareness raising, informa on seeking path and strategy

References Aula, A., & M. Kellar. 2009. Mul lingual search strategies. CHI 2009, 3865 3870. Dobson, T., & J. Willinsky. 2009. Digital literacy. In D. R. Olson & N. Torrance (Eds.), The Cambridge Handbook of

Literacy. New York: Cambridge University Press, 286 312. Rowley, J., & F. Johnson. 2013. Understanding trust forma on in digital informa on sources: The case of Wikipe-

dia. Journal of Informa on Science, 39 (4), 494 508. doi : Singer, G., Norbisrath, U., & D. Lewandowski. 2013. Ordinary search engine users carrying out complex search

tasks. Journal of Informa on Science, 39 (3), 346 358. Yaari, E., Baruchson-Arbib, S., & J. Bar-Ilan. 2011. Informa on quality assessment of community generated

content: A user study of Wikipedia. Journal of Informa on Science, 37 (5), 487 498.

48

AFinLA 2013

Maahanmuu ajat vieraan kielen oppijoina ope ajan näkökulmasta: monikielisen oppilaan kielirepertuaarin tunnistaminen ja hyödyntäminen vieraan kielen oppitunnilla Anne Pitkänen-Huhta & Katja Mäntylä Jyväskylän yliopisto / Kielten laitos anne.pitkanen-huhta@jyu. , katja.mantyla@jyu.

Maahanmuu ajien kohdemaan kielen oppimista on tutki u melko paljon, mu a heidän vieraan kielen oppimisestaan on hyvin vähän tutkimusta edes sellaisissa maissa, joissa maahanmuutolla on pitkät perinteet. Monikul uurisuus ja –kielisyys Suomessa on melko tuore asia, mu a maahanmuu ajaoppilaiden määrä kasvaa koko ajan tasaises . Vuonna 2009 peruskoulua kävi 19 240 oppilasta (3,6%), joiden äidinkieli oli joku muu kuin suomi, ruotsi, suomalainen vii omakieli, saami tai romani. Suurimmat maahanmuu ajakielet kaikkiaan 120 Suomessa puhutun ko kielen joukossa ovat venäjä, viro ja somali.

Koulussa kieliä käsitellään usein kielikohtaises omalla oppitunnillaan ja oppilaiden olemassaoleva kielellinen repertuaari ja resurssit jäävät hyödyntämä ä. Maahanmuu ajaoppilailla kuitenkin on lähtökohtaises useampi kieli hallussaan, mu a tämä kielellinen repertuaari, heidän äidinkielensä ja muut osaamansa toiset tai vieraat kielet jätetään usein huomio a ja hyödyntämä ä koulun kielen opetuksessa. Siinä missä enemmistö oppilaista lähestyy uuden vieraan kielen oppimista melko yksikielisistä kielikäytänteistä, maahanmuu ajaoppilaan kielellinen arki on monisyisempi ja monikielisempi.

Tässä esityksessä tarkastelemme ope ajien näkemyksiä maahanmuu ajaoppilaiden kielellisistä resursseista ja niiden haasteista ja eduista koulun kielenopetuksessa. Esitys perustuu Jyväs-seudun ope ajille tehtyyn pilo kyselyyn ja on osa laajempaa alkamassa olevaa projek a, joka tarkastelee englannin oppimista vieraana kielenä monikielisessä luokkahuoneessa.

49


Puhe a kielestä: Metalingvis set ilmaukset monikielisen lapsen kielimaailman jäsentäjinä Satu Rakkolainen-Sossa Turun yliopisto straso@utu.

Metalingvis stä etoisuu a on lähesty y tutkimuksissa monista näkökulmista ja se voidaan määritellä eri tavoin (ks. esim. Alanen 2006; Bialystok 2001). Usein sitä pidetään esimerkiksi eksplisii senä etona kielestä ja kykynä analysoida kieltä eri näkökulmista. Siihen voidaan katsoa kuuluvaksi mm. kielen ilmiöihin ja muihin kieliin lii yvät kysymykset sekä oman ja toisten puhujien kielenkäytön kommentoin .

Käsi elen esitelmässäni yhden kolmikielisen lapsen spontaaneja metalingvis siä ilmauksia, jotka ovat syntyneet arkisissa vuorovaikutus lanteissa. Ilmauksissa lapsi poh i erityises kieltä yleensä sekä eri kieliä. Etnogra sella

eella tehdyn pitki äistutkimuksen aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä, jotka on tehty lapsen vuorovaikutusta havainnoiden. Lapsen ikä aineiston keruun aikana on 2;9–7;3. Lapsen pääkielet ovat suomi, ranska ja saksa.

Esi elen ilmausten funk oiden perusteella tekemääni luoki elua sekä analysoin ilmausten merkitystä lapsen kielellisen kehityksen kannalta. Tarkastelen myös metakielisen puheen linki ymistä lapsen yihin elämänvaiheisiin ja kehityksen etappeihin (vrt. Wang 2008).

Yhden luoki elemistani kategorioista muodostavat lausumat, joissa lapsi käsi elee keksimäänsä salakieltä. Kyseinen salakieli on monitahoinen elemen lapsen kielellisessä maailmassa. Yhtäältä salakieli on lapsen keksimä oikea kielimuoto, toisaalta se on mielikuvituksellinen konsep , jota lapsi kehi elee leikeissään ja vuorovaikutus lanteissa. Salakielellä on monta eri funk ota lapsen kielellisessä kehityksessä, ja se on ikään kuin peliken ä, jossa lapsi voi testailla kieliä, peilata ja järjestellä niitä. Käsi elen tässä esitelmässä myös salakielen syntyä ja eri kehitysvaiheita sekä salakielen funk oita ja merkitystä lapsen kielellisen maailman järjestämisprosessissa ja oman monikielisyyden hahmo amisessa.

Avainsanat: metalingvis nen etoisuus, monikielisyys, kolmikielisyys

Lähteet Alanen, R. 2006. Toimiva kieli etoisuus: kieli lanteessa, kieli mielessä. Teoksessa R. Alanen, H. Dufva, & K.

Mäntylä (toim.) Kielen päällä. Näkökulmia kieleen ja kielenkäy öön. Jyväskylä: Jyväskylä yliopisto, 9–34.

Bialystok, E. 2001. Bilingualism in Development: Language, Literacy and Cogni on. Cambridge : Cambridge University Press.

Wang, X. 2008. Growing up with three languages: Birth to eleven. Bristol: Mul lingual Ma ers.

50

AFinLA 2013

Key Actors An cipa ng Futures for Foreign Language Educa on: A Mo-ve Analysis

Mari a Riekki & Leena Kuure University of Oulu Mari a.riekki@oulu. , leena.kuure@oulu.

The a ordances of new technologies may be changing the scenarios for foreign language learning and teaching in the future quite radically. However, earlier research shows that pre-service and in-service teachers’ concep ons of how language educa on is best accomplished have not markedly changed. This `historical body´ becomes visible in language-learning-related beliefs and is strengthened through curricula and pedagogical infrastructures among others (Kalaja et al., 2011; Riekki & Kuure, 2013; Taalas et al., 2008). Our paper aims to examine the complexity of issues related to imagining futures for foreign language learning and teaching. The data include thema c interviews of a number of key actors in the eld and various guiding documents such as the na onal curriculum. We will conduct a mo ve analysis (Burke, 1969/1945; Scollon & Scollon, 2004) to iden fy the voices of various par cipants and the main discourses on possible change circula ng in the data across mul ple mescales. The results o er insight for curriculum design in language educa on with respect to the needs of the future.

Keywords: foreign language educa on, changing prac ces, mo ve analysis

References Burke, K. (1969/1945). A Grammar of Mo ves. Englewood Cli s, NJ: Pren ce-Hall. Kalaja, P., Alanen, R., Dufva, H. & Palviainen, Å. (2011). Englannin ja ruotsin kielen oppijat toimijoina koulussa ja

koulun ulkopuolella. AFinLA-e 3, 62–74. Riekki, M. & Kuure, L. (2013). Future language teachers elabora ng shared interests with technology develop-

ers. Paper presented at EuroCALL 2013, 11–14 September, 2013, Evora, Portugal. Scollon, R. & Scollon, S.W. (2004) Nexus Analysis Discourse and the Emerging Internet. New York: Routledge. Taalas, P., Tarnanen, M., Kauppinen, M. & Pöyhönen, S. (2008). Media landscapes in school and in free me –

two paralel reali es? Nordic Journal of Digital Literacy, 3, 240–256.

51


Tiedon saamiseen tähtäävien avausvies en rakenne erikoisalaan lii yvissä verkkokeskusteluissa Eveliina Salmela Vaasan yliopisto eveliina.salmela@uva.

Kirjoitetun kielen käy ö on siirtymässä yhä enemmän verkkoon. Verkko on tuonut ihmisten ulo uville mahdollisuuden yhteisölliseen edonhakuun ja asiantun juuden hyödyntämiseen esimerkiksi keskustelupalstojen kau a. Vies n oikeanlainen muotoilu on tärkeää myös verkossa, jo a kielenkäytön tulos olisi toivotunlainen. Vies ketjujen avausviesteillä on keskustelupalstalla merki ävä rooli: niiden avulla pyydetään informaa ota ja nostetaan esiin keskustelunaiheita (Burke, Joyce, Kim, Anand & Kraut 2007: 2). Niiden rakenne myös vaiku aa keskustelun käynnistymiseen (emt.).

Tämä esitelmä on osa väitöskirjatutkimusta, jossa tarkastellaan erikoisalaan lii yvän edon hakemista ja jakamista verkkoyhteisöissä. Aineistona on 300 Lampopumput.info- ja Suomi24-keskustelupalstoilta koo ua lämpöpumppuihin lii yvää vies ketjua. Esitelmässä tarkastellaan aineistosta eriteltyjä avausviestejä, joiden tavoi eena on edon saaminen (N= 195). Esitelmän tavoi eena on selvi ää, millaisista rakenne-elementeistä

edon saamiseen tähtäävät avausvies t koostuvat. Erityyppisillä avausviesteillä on omanlaisensa, etyistä rakenneosista koostuva perusrakenne, johon kuuluu sekä väl ämä ömiä e ä valinnaisia osia (vrt. Hasan 1989 [1985]).

Vies t jae in rakenne-elemen eihin sisällönanalyysia käy äen. Analyysia varten luo in avausvies en rakenne-elemen en luoki elu, jonka pohjana olivat Herringin (1996) ja Kouperin (2010) luoki elut sekä Burken ym. (2007) eri elemät avausvies en retoriset strategiat. Lopuksi tarkastel in valinnaisten osien esiintymistä ja yhtey ä avausvies en saamien vastausten määrään.

Avainsanat: verkkoyhteisö, keskustelupalsta, edonhaku, vies n rakenne

Lähteet: Burke, M., E. Joyce, T. Kim, V. Anand, & R. Kraut. 2007. Introduc ons and Requests:Rhetorical Strategies That

Elicit Response in Online Communi es. Third Interna onal Conference on Communi es & Technolo-gies.

Hasan, R. .1989 [1985]. The structure of a text. Teoksessa M.A.K. Halliday & R. Hasan (toim.) Language, context, and text: Aspects of language in a social-semio c perspec ve. Oxford: Oxford University Press, 52–69.

Herring, S. C. 1996. Two Variants of an Electronic Message Schema. Teoksessa S. C. Herring (toim.) Computer-Mediated-Communica on. Linguis c, Social and Cross-Cultural Perspec ves. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 81–106.

Kouper, I. 2010. The Pragma cs of Peer Advice in a LiveJournal Community. Language@Internet, 7.

52

AFinLA 2013

Ideological Direc ons in Future-oriented Welsh Language Policy Dave Sayers University of Turku dave.sayers@utu.

Following on from Ruth Wodak’s plenary on ideologies in EU organisa ons, this talk zooms in to focus on Wales, and to examine the ideologies within future-oriented Welsh language policy texts. The Welsh Government’s plan to ‘create a bilingual Wales’ is ambi ous – aiming for a future linguis c landscape where Welsh use increas-es signi cantly. This is currently a country with no Welsh monolinguals, and with large areas where everyday use of Welsh has become negligible. How the devolved Welsh legislature promotes the future usage of Welsh touch-es on the frac ous ground of heritage, iden ty, authen city and cultural survival – all poli cally charged issues in the context of post-devolu onary na on-building.

This paper examines ideological orienta ons in four Welsh language policy documents, each proposing ways to shape the future use of Welsh in Wales. These texts are informed and contoured by overarching na onal and interna onal legisla on. Content analysis is used to weigh up their ideological orienta ons (a methodology similar to Björkman 2013). The orienta ons are categorised using De Schu er’s (2007) tripar te framework of language ideologies:

- instrumental’ (language is a means to achieve other non-linguis c human capabili es);

- ‘cons tu ve’ (language in uences iden ty);

- ‘intrinsic’ (language is valuable irrespec ve of human interests).

The ndings show that the intrinsic ideology predominates signi cantly and consistently across the texts. Future ac on is planned not in the interests of human capabili es or even iden ty, but of the Welsh language as an independent abstract en ty. Furthermore, there are instances where poten al discriminatory e ects on non-speakers of Welsh are acknowledged, and explicitly jus ed within the pursuit of increased Welsh usage.

Overall, these ideological orienta ons make Welsh language policy quite unusual when compared to other areas of Welsh social policy (e.g. Sayers, Rock, Co ey & Barchas-Lichtenstein, in prep.).

References Björkman, Beyza. 2013. English as a lingua franca and the interna onal university: Language policy rhetoric and

ground reality. Presenta on to Changing English: Contacts & Varia on, June 10-12, University of Hel-sinki.

De Schu er, Helder. 2007. Language policy and poli cal philosophy: On the emerging linguis c jus ce debate. Language Problems and Language Planning 31(1): 1–23.

Sayers, Dave, Frances Rock, Michael Co ey & Jena Barchas-Lichtenstein (in prep.). Speeding up or reaching out? ciency and unmet need as policy priori es in Wales.

53


Vieraalla kielellä bloggaaminen kielitaitotasoilla A1-B1 – sosiaalisen median avulla koh auten suu a Sanna Simola Turun amma korkeakoulu sanna.simola@turkuamk.

Vieraan kielen alkeisopetuksessa ollaan ehkä hitusen varovaisia; auten siin lanteisiin ei mennä tarpeeksi rohkeas , vaan kielen alkeet otetaan haltuun perinteisin metodein.

Uusi teknologia mahdollistaa mielestäni paremmin kielen oppimisessa kommunika ivisuuden toteutumisen jo ihan alkeistasollakin. Sosiaalisen median työkalut mahdollistavat sen luontevas . Luokkahuoneesta siirrytään verkkoa pitkin ”oikeaan” maailmaan.

Kohdallani kaikki alkoi projek sta, jossa tein Tallinnan yliopiston saksan ope ajan kanssa yhteisblogin. Tallinnan ja Turun opiskelijat kohtasivat toisensa tässä blogissa, kommunikaa onvälineenä toimi saksan kieli. Itse kieli ei ollut kohde, vaan väline. Opiskelijat esi elivät vapaavalintaises oman maansa kul uuria tms. Tämän jälkeen olen omassa amma korkeakouluopetuksessani (ruotsi/ saksa) käy änyt blogia.

Miksi blogi? Mitä hyötyä siitä on? Opetustyössä on hyvä kokeilla uusia keinoja; miten saan opete avan asian parhaiten perille. Uusi teknologia mahdollistaa uusia asioita, ja niitä täytyy hyödyntää.

Blogia käy ämällä luon ympäristön, jossa:

- opiskelija käy ää vain kohdekieltä, tuo aa itse sekä suullista (video) e ä kirjallista kohdekielistä teks ä

- opiskelija oppii tuo amaan kohdekieltä verkon antamin apukeinoin (eri lähteet: verkkosanakirjat, muut materiaalit)

- opiskelija lukee ja kommentoi muiden postauksia. Näin hän saa varmuu a kysymysten ja vastausten muodostamiseen ympäristössä, joka ei mahdollista "pako etä". Luokkahuone lanteessa ei ole samanlaista "pakkoa" käy ää kieltä.

- opiskelija kehi yy verkkovies jänä

- opiskelijan työelämävalmiudet kehi yvät ( blogin aihe amma llinen)

- kielioppi jää taka-alalle, vies ntä on pääasia

Saamani opiskelijapalaute on ollut hyvää. Jotkut opiskelijoista ovat toki olleet skep siä, mu a ovat kääntäneet myöhemmin kelkkansa, ainakin osi ain. Alla opiskelijapalau eesta poimi u virke:

”tekeminen on todellista, eikä mitään "täytä lauseen puu uva sana oikeassa taivutusmuodossa", joka on erityisen tehokas tapa näive ää mielenkiinto kielen oppimiseen. ”

Tähän olen olen pyrkinyt, oikeaan tekemiseen ja sitä kau a oppimiseen.

Avainsanat: blogit, vieraan kielen opetus

54

AFinLA 2013

Miten CLIL -opetus voi vastata englannin opetuksen tulevaisuuden haasteisiin? Kris ina Skinnari Jyväskylän yliopisto kris ina.skinnari@jyu.

Vieraalla kielellä anne avaa sisällönopetusta eli CLIL-opetusta (Content and Language Integrated Learning) on Suomessa anne u jo 1990-luvulta läh en, pääosin englanniksi. CLIL-koulujen määrä on vakiintunut (Kangasvieri ym. 2012), mu a erilaisten CLIL-toteutusten kielen oppimiseen ja kielitaitoon lii yvät tavoi eet vaihtelevat. Toisin kuin perinteisessä vieraan kielen opetuksessa kielen väitetään CLIL-opetuksessa olevan pikemminkin oppimisen väline kuin kohde (Rasinen 2006, 37). Niinpä työtavat ja vuorovaikutus CLIL- oppitunneilla ovat usein erilaisia kuin vieraan kielen opetuksessa.

Esityksessäni pohdin englannin opetuksen tulevaisuuden tavoi eita ja haasteita CLIL-opetuksen toimijoiden näkökulmasta. Perinteistä englannin opetusta on arvosteltu oppikirjakeskeisyydestä ja siitä, e ei sen yhteydessä rii äväs huomioida oppilaiden koulun ulkopuolista kielenoppimista (Luukka ym. 2008). CLIL-opetus voi täydentää vieraan kielen opetusta, mu a myös tuoda esille toisenlaista käsitystä kielitaidosta ja kielen oppimisesta. Tarkastelen alakoulun oppilaiden kokemuksia (Skinnari 2012) sekä yläkoulun ope ajien käsityksiä englanninkielisestä CLIL-opetuksesta suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksen yleislinjauksiin (Opetushallitus 2013).

Kohdistan huomion erityises toimijoiden kielitaitoon sekä kielen oppimiseen ja ope amiseen lii yviin käsityksiin. Keskeinen kysymykseni on Millaista kielitaitoa CLIL-opetuksessa voi oppia? Tämän kau a pohdin, miten CLIL-opetus voi vastata peruskoulun opetussuunnitelmatyöskentelyssä esite yihin tulevaisuuden tavoi eisiin.

Keywords: CLIL teaching, English, language competence

Lähteet Kangasvieri, T., Mie nen, E., Palviainen, H., Saarinen, T. & Ala-Vähälä, T. 2011. Selvitys ko maisten kielten

kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen lanteesta Suomessa: kuntatason tarkastelu. Opetushallitus. 2013. Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014 (sisällyslue elo ja luvut 1–

5) [online] Helsinki: Opetushallitus [lue u 10.9.2013]. Saatavissa: h p://www.oph. /ops2016/perusteluonnokset.

Luukka, M-R., Pöyhönen, S., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Keränen, A. 2008. Maailma muu uu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten teks käytänteet koulussa ja vapaa-ajalla.

Rasinen, T. 2006. Näkökulmia vieraskieliseen perusopetukseen: Koulun kehi ämishankkeesta koulun toimintakul uuriksi.

Skinnari, K. 2012. “Tässä ryhmässä olen aika hyvä” Ekologinen näkökulma kielenoppijaiden tee eihin peruskoulun viidennen ja kuudennen luokan englannin opetuksessa.

55


Maahanmuu ajien kielitaito – yhteiskunnan resurssi vai yksilön kätköissä oleva pääoma? Esimerkkinä toisen polven unkarilaiset Boglárka Straszer Jyväskylän yliopisto boglarka.l.straszer@jyu.

Euroopan yhteisön kielipoli ikka tähtää jokaisen kansalaisen monikielitaitoisuuteen. Barcelonan julistuksen (2002) mukaan tavoi eena on mm. e ä jokainen Euroopan kansalainen opiskelisi ja oppisi oman äidinkielensä lisäksi kahta kieltä varhaisiästä läh en. Monikielisyy ä on tavoite ava, jo a kansalaisten työllisyys ja maan eteellinen liikkuvuus parantuisi ja jo a jokainen voisi osallistua yhteiskunnalliseen kehi ämiseen ak ivises ja kunnioi aisi muita kansalaisia, heidän puhumiaan kieliä ja heidän edustamiaan kul uureja sekä arvostaisi moniarvoisuu a. Yksi äiset jäsenval ot pää ävät itse miten kielipoli ikan monikielisyysarvoja sovelletaan kansalliseen kielipoli ikkaan ja Huhta (2005) arvioi, e ä monikielisyyden tavoi elu on toistaiseksi vielä verra ain etäällä. Pohjoismaat ovat monessa mielessä edelläkävijöitä, mu a miltä monikelitaitoisuus näy ää yksilötasolla, maahanmuu ajien ja heidän jälkeläisten näkökulmasta: täy ävätkö he eurooppalaisen kielipoli ikan monikielisyyskriteerit ja edustavatko he suomalaisessa yhteiskunnassa kielitaitovarantoa nostavan resurssin? Esityksen tavoi eena on valoi aa yhden maahanmuu ajataustaisen ryhmän, suomenunkarilaisten, monikielisyy ä ja unkarin kielen osaamisen merkitystä heidän elämälleen kielisosiologisen väitöstutkimukseen osallistuneen 50 nuoren aikuisen esimerkin avulla. Tarkastelun kohteena on suomenunkarilaisten itsearvioitu kielitaito sekä suhtautuminen niin valtaväestön kieleen, suomeen, kuin vanhempiensa perintönä saamaansa unkarin kieleen. Esitelmässä annetaan vastaus myös siihen onko toisen polven unkarilaisilla paljon käy öä unkarin kielellä muissakin kuin yksityiselämässä ja onko heillä aikomusta ja rii äväs taitoa siirtää unkarin kieli seuraaville sukupolville eteenpäin.

Avainsanat: maahanmuu ajien kielitaitovaranto, monikielisyys, kieliasenteet, toisen polven unkarilaiset

Lähteet: Huhta, Marja a 2005: Eurooppalainen kielipoli ikka ja kielitaitovarannon kehi yminen. Teoksessa Marjut

Johansson & Rii a Pyykkö (toim.) Monikielinen Eurooppa. Kielipoli ikkaa ja käytäntöä. Gaudeamus. Helsinki, 98–114.

56

AFinLA 2013

Orastavan kirjoitustaidon kehitys, arvioin ja arvioinnin haasteet Taina Tammelin-Laine Jyväskylän yliopisto taina.a.tammelin-laine@jyu.

Tarkastelen tekeillä olevassa väitöstutkimuksessani viiden luku- ja kirjoitustaido oman maahanmuu ajanaisen suomen kielen oppimista kymmenen kuukauden aikana. Kielikurssit, joilla aineiston keräsin, olivat naisten ensimmäinen kosketus formaaliin kouluopetukseen, eikä heillä ollut aineistonkeruun alussa luku- ja kirjoitustaitoa millään kielellä. Myös heidän suullinen suomen kielen taitonsa oli vähäinen.

Tässä esitelmässä käsi elen 24-vuo aan afganistanilaisen Asran kirjoitustaidon kehi ymistä sekä hänen kirjoitustaitonsa arvioin in lii yviä haasteita. Kirjoitustaidon oppimista aikuisiällä on tutki u vasta vain vähän (esim. Kurvers & Ketelaars 2011). Havaintojeni mukaan se on eri äin haastavaa jopa suomenkaltaisella ortogra ses läpinäkyvällä kielellä: Asra oli havainnoin jakson lopussa osallistujajoukon sujuvin lukija, ja myös hänen kirjoitustaitonsa kehi yi kielikurssilla merki äväs . Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasoasteikon (2003) mukaan hän ei kuitenkaan saavu anut kurssilla kirjoitustaidossa tasoa A1, joka on asteikon alin taso.

Lähestyn aihe a aineistoesimerkkien kau a ja pohdin, miten kirjoitustaitoa ja sen kehitystä voi arvioida, kun EVK ei anna siihen eväitä. Kuitenkin jo ennen A1-tason saavu amista oppijoiden kielitaidon kaikki osa-alueet ovat eh neet kehi yä paljon, ja siksi myös näille taidoille on tarpeen kehi ää kuvauksia, arvioin menetelmiä ja -työkaluja, jotka täydentävät yleises käytössä olevaa EVK:tä. Tätä problema ikkaa käsi elen esitelmän lopuksi esimerkkinä Aikuisten maahanmuu ajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) arvioin malli.

Lähteet Aikuisten maahanmuu ajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012. Helsinki:

Opetushallitus. EVK = Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, ope amisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen

viitekehys 2003. Kurvers, J. & Ketelaars, E. 2011. Emergent wri ng of LESLLA learners. Teoksessa Schöneberger, C., van de Craats,

I. & Kurvers, J. (toim.), Low-educated adult second language and literacy acquisi on. 49 – 66.

57


Talking about iden ty: a metapragma c perspec ve Sanna-Kaisa Tanskanen University of Helsinki sanna-kaisa.tanskanen@helsinki.

The star ng point of this study is the de ni on of iden ty as “a discursive construct that emerges in interac on” provided by Bucholtz and Hall (2005: 587; see also Delahunty 2012). More speci cally, the study focuses on the role of indexicality in the construc on of iden ty, i.e. how par cipants indicate their own and others’ iden ty posi ons in interac on. The type of interac on which will be inves gated here is online interac on taking place in Britain’s largest student discussion forum, The Student Room.

The present study highlights the role of the par cipants of the interac on and their awareness of the communi-ca ve act they are involved in. The indexical construc on of iden ty is therefore approached through the lens of metapragma cs. With metapragma c comments, par cipants can comment on their own and their fellow par cipants’ contribu ons to the interac on. Earlier research has iden ed how metapragma c comments can be used in the nego on of appropriateness (Tanskanen 2007) and rudeness (Kleinke & Bös forthcoming). The purpose of the present study is to look at how they are used in the nego on of iden ty, as the par cipants of the discussion forum produce and nego ate their own and others’ iden es.

Keywords: iden ty, online interac on, metapragma c comments

References Bucholtz, M. & K. Hall. 2005. Iden ty and interac on: a sociocultural linguis c approach. Discourse Studies 7(4-

5). Delahunty, J. 2012. “Who am I?”: exploring iden ty in online discussion forums. Interna onal Journal of Educa-

onal Research 53. Kleinke, S. & B. Bös. Forthcoming. Intergroup rudeness and the metapragma cs of its nego on in online

discussion fora. In M. Locher et al. (eds), Language@Internet, special issue. Tanskanen, S-K. 2007. Metapragma c u erances in computer-mediated interac on. In W. Bublitz & A. Hübler

(eds), Metapragma cs in Use. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins.

58

AFinLA 2013

Kysymisen taidon kehi yminen kirjoitetussa L2 englannissa, L2 ruotsissa ja L2 suomessa Ou Toropainen, Sinikka Lah nen, Riikka Alanen & Paula Kalaja Jyväskylän yliopisto paula.kalaja@jyu.

Perinteises toisen / vieraan kielen oppiminen ja kielitaidon arvioin ovat olleet kaksi erillistä soveltavan kielentutkimuksen alue a. Viime vuosina on kuitenkin ryhdy y yhä enemmän poh maan, miten kielitaidon kehi ymisen ja arvioinnin tutkiminen olisi mahdollista sovi aa yhteen. Nämä molemmat näkökulmat yhdistyvät Jyväskylän yliopiston ja Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Toisen kielen oppimisen polut, jossa on kerä y, arvioitu ja tutki u oppijankielellä kirjoite uja tekstejä kolmen vuoden ajan (2010–2013). Teks t on kirjoite u suomalaisen koulutusjärjestelmän eri asteilla ja ne on arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen mukaises (A1–C2). Hankkeen kokonaisaineistossa on kirjoite uja tekstejä viidestä eri kommunika ivisesta tehtävänannosta. Aineisto mahdollistaa kielellisten ilmiöiden tarkastelun, joiden kehitystä voidaan seurata taitotasoi ain ja kieli äin.

Hankkeen kokonaisaineistosta on vali u lähempään tarkasteluun semimuodollisiksi ymmärretyt sähköpos vies t ope ajalle. Tehtävänannon mukaan vies tulee lähe ää ope ajalle, jolle pyydetään esi ämään neljä oppiaineeseen lii yvää kysymystä. Esitelmässä tarkastellaan L2 englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi ope ajalle tarkoitetuissa sähköpos viesteissä esiintyvien kysymysten kehi ymistä/muu umista taitotason myötä. Vies t ovat peräisin ensimmäiseltä keruukerralta, syksyltä 2010 ja niiden kirjoi ajina ovat yläkoululaiset, lukiolaiset ja ensimmäisen vuoden pääaine yliopisto-opiskelijat (vain ruotsin kieli).

Aineistossa esiintyviä kysymyksiä on lähesty y Ultanin (1978) ja Philipssonin (2007) luokitusten mukaises . Kolmella kielellä kirjoite ujen vies en kysymyksiä tarkastellaan niiden rakenteiden ja funk oiden näkökulmasta. Tutkimustuloksilla on kansainvälistäkin merkitystä, sillä kolmen kielen funk oiden rinnakkainen tarkastelu taitotasoi ain on harvinaista.

Lähteet: Philipsson, A. 2007. Interroga ve Clauses and Verb Morphology in L2 Swedish. Theore cal Interpreta ons of

Gramma cal Development and E ects of Di erent Elicita on Techniques. Saatavissa: h p://www.avhandlingar.se/om/Anders+Philipsson/ [lue u 12.9.2013]

Ultan, R. 1978. Some general characteris cs of interroga ve systems. Teoksessa J.H.Greenberg, C.A. Ferguson & E.A. Moravcsik (toim.) Universal of Human Language. Volume 4, Syntax. Stanford, CA: Stanford Univer-sity press, 211–248.

59


Twii aamalla kielenoppijasta (kieli)yhteisön jäseneksi? Heidi Vaarala Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus heidi.vaarala@jyu.

Kun kielenoppija (-käy äjä) opiskelee toista kieltä, ongelmaksi saa aa muodostua se, e ei kieltä pääse käy ämään ennen kuin hallitsee sitä ”rii äväs ”. Kahdenväliseen vuorovaikutukseen kielitaito saa aakin rii ää, ja tällaisen vuorovaikutuksen harjoi elemiseen oppitunneilla panostetaan paljon. Mu a entä si en, kun kielenoppija joutuukin lanteisiin, joissa hänen pitäisi osallistua monenkeskiseen keskusteluun tai jopa osallistua yhteisön toimintaan kielitaidollaan, joka on vasta kehi ymässä?

Tässä esitelmässä käsi elen suomi toisena kielenä –oppijoiden mikroblogeja/ mobiiliblogeja (Twi er.com), jotka on posta u Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa pide yjen teks nymmärtämisen kurssien (B1 – B2) aikana. Tarkasteltavat kurssit järjeste in keväällä 2012 ja keväällä 2013. Twii ejä kertyi kahdelta kurssilta noin tuhat. Esitelmässä pohdin sitä, miten twii t mahdollistavat suomen kielen oppijan osallistumisen opetukseen, opiskelijayhteisön toimintaan, johonkin häntä kiinnostavaan yhteisöön ja mahdollises jopa laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Aiemmin kielenoppimisessa huomio kiinni yi yksilön taitoihin, nykyään ollaan kiinnostuneempia siitä, miten oppijasta tulee kielen käy äjä ja miten hän osallistuu oppimiseensa ak ivisena toimijana. Osallistumisen kul uurissa (par cipatory culture) opiskelijoilla on matala kynnys tuo aa materiaalia, jakaa sitä muille sekä toimia asiantun jana yhteisössä. He myös uskovat siihen, e ä heidän osallistumisellaan on merkitystä ja he haluavat olla yhteydessä muihin. Yksilön taidot nähdään myös eri näkökulmasta, ne ovat digitaalisia teks taitoja – eivät vain lukemisen ja kirjoi amisen taitoja.

Avainsanat: suomi toisena kielenä, mikroblogit (twii t), osallistumisen kul uuri, kieliyhteisö

Lähteet: Borau, K., Ullrich, C., Feng, J. & Shen, R. 2009. Microblogging for Language Learning: Using Twi er to Train Com-

munica ve and Cultural Competence. Teoksessa M. Spaniol et al. (toim.) ICWL 2009. Berlin, Heidel-berg: Springer-Verlag.

Jalkanen, J. & Vaarala, H. 2012. From teaching to learning: hybrid spaces and emerging prac ces in a second language learning course. Gothenburg: EuroCALL 2012. (konferenssiesitelmä)

Jenkins, H. 2011. Confron ng the challenges of Par cipatory Culture. Media Educa on for the 21st Century. MIT Press.

Litola, K. 2013. Twi er ja table etokone opiskelun välineinä suomi toisena kielenä –korkeakouluopetuksessa. Pro gradu –työ. Jyväskylä: Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto.

60

AFinLA 2013

Onko uu sgenre muu umassa? Päivi Valtonen Turun yliopisto paivi.valtonen@turku.

Uu nen on vanhin ja yleisin journalis nen genre, jolla on hyvin vakiintunut skemaa nen rakenne ja tapa käsitellä uu soitavia asioita (Bell 1991; van Dijk 1988: 49–59, 178–179; Mäntynen 2006). Tarkastelen tässä esitelmässä, onko päivälehden uu nen muu umassa, mistä muutos voi johtua ja mitä seurauksia sillä voi olla. Esitelmän lähtökohtana on väitöskirjassani esi ämäni havainto, e ä päivälehden uu nen on nykyään yhä useammin narra ivinen ja osin subjek ivinenkin (Valtonen 2012: 304–305) perinteisen tärkeysjärjestysskeeman ja objek ivisuuteen pyrkivän edonvälityksen sijaan.

Esitelmän aineistona on tapausesimerkkejä päiväleh en uu sista ja väitöskirjani fokusryhmäkeskusteluun osallistuneiden uu stoimi ajien näkemyksiä uu sesta ja sen narra ivisuudesta (Valtonen 2012). Kärki eli aloitustapa on uu sen olennainen genrepiirre, koska uu selle ominaisen skeeman mukaises kärjessä esitetään uu sarvoisin ja tärkein asia (van Dijk 1988: 53; White 1997: 111). Siksi keskityn päiväleh en uu sesimerkkien analyysissä uu sten kärkeen eli otsikkoon ja ensimmäiseen kappaleeseen. Analyysin pohjana ovat väitöskirjassani esitetyt kieli eteelliset havainnot uu sen kärjestä funk onaalisena jaksona, johon sovellan lauseen ken äkuvausta.

Avainsanat: uu sgenre, narra ivisuus, uu sen skeema

Lähteet Bell, A. 1991. The language of news media. van Dijk, T. A. 1988. News as discourse. Mäntynen, A. 2006. Näkökulmia teks n ja teks lajien rakenteeseen. Teoksessa A. Mäntynen, S. Shore & A. Solin

(toim.) Genre – teks laji. Tietolipas 213, 42–71. Valtonen, P. 2012. Abiturien uu stoimi ajana. Teks lajin taju ja uu sen tuo aminen äidinkielen teks taidon

kokeessa. White, P. 1997. Death, disrup on and the moral order: the narra ve impulse in mass-media ’hard news’ re-

por ng. Teoksessa F. Chris e & J. R. Mar n (toim.) Genre and ins tu ons. Social processes of the workplace and school. 101–133.


–

62

AFinLA 2013

: -

Koollekutsujat: Anne Mäntynen, Sari Pie käinen & Anna Solin

Kieli-ideologiat ovat monella tapaa ajankohtainen ilmiö. Kieli-ideologioista neuvotellaan esimerkiksi silloin, kun pohditaan kielten välisiä suhteita – ajankohtaisina Suomessa erityises ruotsin ja venäjän asema tai saamen kielten status – ja niiden arvostusta ja funk onaalisuu a. Kieli-ideologista keskustelua käydään jatkuvas siitä, mitä ylipäätään on kieli, mitä sillä ymmärretään ja missä sen rajat kulkevat: kenelle kieli kuuluu, millaiset ovat sen normit ja standardit ja kuka niistä pää ää? (Mäntynen, Halonen, Pie käinen, Solin 2012; ks. myös esim. Halonen, Ihalainen & Saarinen toim., arvioitavana.) Kieli-ideologiat eivät siis ole vain akateeminen kysymys. Julkisen keskustelun kiihkeys esimerkiksi koulujen kieltenopetuksesta kertoo siitä, miten kieli-ideologiat syty ävät yhtä lailla maallikot kuin kielen amma laiset.

Kieli-ideologiat voidaan määritellä uskomuksiksi kielten arvosta, normeista ja käytöstä (ks. esim. Blommaert toim. 1999). Ne voivat koskea myös eri varietee eja, tyylejä tai genrejä. Tutkimuskohteena ei siis väl ämä ä ole kieli sinänsä tai kielenvalinta, vaan myös kielelliset käytännöt ja prosessit.

Työpajassa tarkastellaan kieli-ideologioita diskurssintutkimuksen näkökulmasta. Kieli-ideologioita ei ymmärretä vakaiksi ja muu uma omiksi uskomusjärjestelmiksi, vaan niiden ajatellaan rakentuvan vuorovaikutuksessa ja teksteissä, olevan dynaamisia ja konteks in sido uja. Kieli-ideologioita voi tutkia monenlaisissa konteksteissa: sekä voimakkaas normitetuissa ins tu onaalisissa konteksteissa (esimerkiksi koulu, hallinto) e ä arkisessa vuorovaikutuksessa, vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Tutkija voi myös hyödyntää monenlaisia menetelmiä, kuten vuorovaikutustutkimusta, etnogra aa tai genreanalyysiä.

Työpajassa pohditaan muun muassa, missä kieli-ideologiat ovat erityisen vaikutusvaltaisia, kiistanalaisia tai näkymä ömissä ja miten kieli-ideologiat tulevat tutkijalle näkyviksi. Millaisia haasteita kieli-ideologioiden aikapaikkaisuus ja muutos ase avat diskurssintutkijalle? Miten kieli-ideologioiden ja niihin perustuvien normien neuvo elunalaisuus ja säröisyys näkyvät? Miten kielellisiä käytäntöjä säädellään? Miten kielellistä muutosta voi kuvata kieli-ideologian käsi een avulla?

Tavoi eena on poh a yhdessä alustusten pohjalta kieli-ideologioiden tutkimuksen ulo uvuuksia ja solmukoh a. Työpajan työskentelymuotona ovat alustukset ja yhteinen keskustelu. Keskusteluun johda aa Anne Mäntynen. Työpaja on osa diskurssintutkimuksen teemaverkoston toimintaa.

Lähteet Blommaert, Jan (toim.) 1999. Language ideological debates. Halonen, Mia – Ihalainen, Pasi – Saarinen, Taina (toim.) arvioitavana: Mul sited language policies. Finland and

Sweden in interdisciplinary comparison. Mäntynen, Anne, Halonen, Mia, Pie käinen, Sari, Solin, Anna. 2012. Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä. 325

–348.

63


Saamen kieli, suomi vai englan – kieli-ideologiat kielten arvoa määri ämässä monikielisellä fes vaalilla Ree a Karjalainen, Jyväskylän yliopisto ree a.l.karjalainen@jyu.

Loppusuoralla olevassa väitöstutkimukseni analyysiluvuissa tarkastelen alkuperäiskansojen Skábmagovat –elokuvafes vaalin kielikäytänteitä ja kieli-ideologioita. Seuraava abstrak kertoo suunni elemastani alustuksesta AFinLA:n Kieltä kielestä: kieli-ideologiat diskurssintutkijan tutkimuskohteena -työpajaan. Alustukseni myötä pohdimme muun muassa, miksi etyt kieli-ideologiat tulevat monikielisessä vähemmistökielikonteks ssa vaikutusvaltaisiksi ja kuinka ne heijastelevat kielten arvoa käy äjiensä hyödynne ävissä olevana pääomana.

Väitöskirjassani tarkastelen Skábmagovat-fes vaalin järjestäjien haasta eluissa ilmeneviä kieli-ideologioita sekä fes vaalin aikana järjestetyn Sámi Films to the Silver Screens –seminaarin puhujien, saamelaisen elokuvan amma laisten kieli-ideologioita, jotka koskevat erityises saamen kielten arvoa elokuvarahoituksen maailmassa. Molemmissa aineiston osasissa ilmenee kieli-ideologisia ris riitoja, jotka vaiku avat kysymykseen väitöstutkimukseni fokuksessa: mikä on saamen kielten arvo ja käyte ävyys monikielisessä tapahtumassa.

Saamen kielet suhteutuvat muihin fes vaalilla ja elokuvanteossa käyte yihin kieliin hankalana ja ris riitaisena resurssina, ja saamen kielten käytön esitetään vaa van erityisiä ponnisteluja konteksteihin kytkeytyvistä yhteiskunnallisista ja historiallis-taloudellisista makrotason diskursseista johtuen. Näistä painotuksista johtuen muut kielet, kuten suomi ja englan , saa avat näy äytyä sujuvan kommunikaa on vuoksi käy ökelpoisempina tai taloudellisempina valintoina kuin saamen kielet.

Saamenkielet vertautuvat arvoltaan myös keskenään ja niiden käy öä säätelevät erilaiset kieli-ideologiset painotukset. Kielten käy öä ohjailevat kieli-ideologiat tulevat esille erityises käytännön lanteisiin lii yvinä kompromisseina ja eri saamelaisryhmien historiaan ja keskinäiseen hierarkiaan lii yvinä asenteina ja uskomuksina. Eräänä vahvana kieli-ideologisena näkemyksenä on käy ää mahdollisimman runsaas saamen kieliä fes vaalin eri puhe lanteissa tapahtuman alkupräiskansapainotuksen vuoksi. Toisaalta järjestäjät haluavat tuoda esille fes vaalin merkitystä koko kylän yhteisenä tapahtumana, jolloin valtakieli suomen asemasta tulee vahva. Kansainvälisyyden puolestaan ajatellaan edellytävän englanninkielen käy öä eri

lanteissa.

Metodologisena viitekehyksenäni käytän diskurssianalyysia ja sen etnogra sta sovellusta neksusanalyysia (esim. Scollon ja Scollon 2004). Alustuksessani esitän esimerkkejä aineistostani havainnollistaakseni, kuinka kieli-ideologiat ohjaavat saamen kielten, suomen ja englannin arvoa fes vaalin eri lanteissa, jotka muodostavat tutkimukseni neksuksen.

Lähteet Scollon, R. & S. W. Scollon 2004. Nexus Analysis. Discourse and the Emerging Internet. Lontoo ja New York:

Routledge.

64

AFinLA 2013

Näkyvät ja näkymä ömät kieli-ideologiat 1800-luvun itseoppineiden kirjoi ajien teksteissä Taru Nordlund, Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos taru.nordlund@helsinki.

1800-luvulla suomen kielestä rakenne in eurooppalainen sivistyskieli, jota oli mahdollista käy ää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Yhteisen kansalliskielen rakentaminen oli myös keskeinen osa kansakunnan rakentamisen projek a. Johan Vilhelm Snellmanin kielipolii seen ohjelmaan kuului sivistyneistön kansallistaminen ja kansan sivistäminen: sivistyneistön oli vali ava suomen kieli, jo a kuilu eri kansanosien välillä kaventuisi. Kansakunnan edistyminen oli mahdollista saavu aa vain kansan sivistämisellä, mikä edelly yhteistä kieltä. Suomenkielinen kansanosa ei kuitenkaan ollut vain passiivinen sivistämisen kohde, vaan se o myös ak ivises osaa kansalliseen projek in muun muassa monenlaisia tekstejä tuo amalla. Tarkastelen esitelmässäni, miten itseoppineet kirjoi ajat eli koulu ama omat tai vain vähän muodollista koulutusta saaneet kirjoi ajat o vat osaa 1800-luvun ideologiseen keskusteluun. Tarkastelen erityises , millaisia kielellisiä ideologioita kirjoi ajien teksteissä voidaan ero aa. Kieli-ideologiat ovat teksteissä nähtävissä yhtäältä eksplisii sinä lausumina, esimerkiksi:

Syvimmässä nöyryydessä pyyrän teitä olisia hyvä, ja o asi a tämän minun kirjoitukseni palstahiinne. olisia hyvä, ja korjaasi a mikä väärin on, niin kuin sen jo etä ä minä olen vasta alkava kirjo aja (Johan Multanen 1861).

Toisaalta ideologisuu a voidaan lähestyä myös tarkastelemalla kirjoi ajien kielellisiä valintoja. Kielelliset valinnat jä ävät näkymä ömämpiä jälkiä mu a heijastavat yhtä kaikki samanlaisia ideologisia kantoja kuin kirjoi ajien eksplisii set normilausumat. Tutkimukseni aineistona toimivat itseoppineiden kirjoi ajien teks t 1800-luvun jälkipuoliskolta, ja erityises teks t, jotka sisältävät saatekirjeen eli joissa kirjoi ajat puhu elevat sivistyneistöön kuuluneita henkilöitä, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimijoita.

Lähteet Nordlund, Taru. 2012. Rajat ja resurssit: 1800-luvun itseoppineet kirjoi ajat kielellisillä markkinoilla. 33–65 Paunonen, Heikki. 1996: Suomen kielen ohjailun myy t ja stereotypiat. 544-555

65


Kieli-ideologioita huumorilla: parodioita saamen kielestä ja sen käy äjistä Märät Säpikkäät/Njuoska Bi ut -komediaohjelmassa Sari Pie käinen, Jyväskylän yliopisto sari.p.pie kainen@jyu.

Maan eteellisestä tai kul uurisesta periferiasta nouseva populaarikul uuri tarjoaa näkyvän paikan perinteisten kieleen ja iden tee in lii yvien käsitysten irvailuille (Heller 2011, Pie käinen 2013). Esimerkiksi Yle TV2:n esi ämä Märät Säpikkäät/Njuoska bi ut – saamelaiskomediasarja haastaa huumorin voimalla katsojaa poh maan saamelaisuuteen lii yviä stereotypioita ja kieli-ideologioita. Yksi sarjan toistuva elemen on lyhyet parodiat saamenmaassa tutuista hahmoista (mm. turis , kaupunkilainen, supersaamelainen), joiden avulla nauretaan etnolingvis sille kategorioille ja raja-aidoille. Tässä esitelmässä tarkastelen muutamaa tällaista parodiaa diskurssintutkimuksen näkökulmasta käsin, ja keskustelen erityises kieli-ideologisista käsityksistä lii yen saamen käy öön ja käy äjiin: kuka saa, kuka voi ja kenen pitää käy ää saamea. Avainsanat: kieli-ideologiat, saamen kielet, huumori, parodia, televisio

Lähteet Heller, M. 2011. Paths to post-na onalism. A cri cal etnograhpy of language and iden ty. Pie käinen, S. tulossa 2014. Circula on of indigenous Sámi resources across media spaces: a rhizoma c dis-

course approach. Teoksessa J. Androutsopoulos (ed.) Media sa on and sociolinguis c change.

66

AFinLA 2013

Genremuutos kieli-ideologisena prosessina Anna Solin, Jyväskylän yliopisto anna.solin@helsinki.

Alustus käsi elee genremuutosta yliopistomaailmassa kieli-ideologioiden näkökulmasta. Analysoitava on uusi akateemisessa rekrytoinnissa käyte y genre, viranhakupor olio. Alustuksessa pohdin, millaisia kieli-ideologisia uskomuksia ja arvostuksia uuden genren kotou amiseen lii yy.

Lähtökohtana on, e ä genrelle tyypillisiä kielellisiä piirteitä arvotetaan eri tavoin eri konteksteissa. Vaikka kyseessä on ins tu onaalinen genre, jonka muotoa ja käy öä säädellään melko voimakkaas , nämä ”keskuksen normit” eivät väl ämä ä tule tulkituiksi samalla tavoin esimerkiksi trooppisen metsä eteen ja kirjallisuus eteen viranhauissa. Esimerkiksi ensimmäisen persoonan muotojen ja evaluoivan kielenkäytön arvo ja funk onaalisuus vaihtelee.

Lähestyn tätä vaihtelua normiris riitojen näkökulmasta. Uuden genremallin kotou amisessa ei ole kyse vain siitä, e ä kirjoi ajat omaksuvat ylhäältä päin annetut normit, vaan kirjoi amiseen vaiku avat myös paikalliset amma llista kirjoi amista koskevat ”normijärjestykset”. Eri konteks en ja toimijoiden välille voi syntyä normiris riitoja, mikäli toimijat orientoituvat erilaisiin normijärjestyksiin.

Analyysissa tarkastellaan, miten viranhakupor olion tuo aneet kirjoi ajat kuvaavat normiris riitoja tutkimushaasta eluissa. Analyysi hyödyntää myös hallinnollisten toimijoiden haasta eluja sekä julkaistuja por olio-ohjeita. Aineisto on kerä y Helsingin yliopiston eri edekunnista vuosina 2007-2009.

Analyysi kuvaa lanne a, jossa kielellisten resurssien arvo ei pysy samana resurssien siirtyessä konteks sta toiseen. Genren kotou amiseen lii yy monenlaisia jänni eitä ja ris riitoja, jotka sekä kirjoi ajan e ä yhteisön näkökulmasta vaikeu avat uuden genren omaksumista.

67


Akateeminen kirja-arvio kieli-ideologisena toimintana: esimerkkinä kondi onaalin perfek llä ilmaistut parannusehdotukset Mikko Virtanen, Helsingin yliopisto mikko.virtanen@helsinki.

Akateemisissa kirja-arvioissa edeyhteisön jäsenet esitelevät ja arvioivat alansa viimeaikaista tutkimusta. Osana arvioin a esitetään usein jälkikäteisiä eli tuodaan tutkimuksessa toteutetun ratkaisun rinnalle jokin vaihtoehto. Tällaisten ehdotusten kielellisenä tuntomerkkinä on kondi onaalin perfek ( ): Tekijä olisi voinut lyhentää tätä osuu a. Sisällöllises ovat usein yhteydessä kieleen: julkaisun rakenteeseen (esim. laajuuteen), sen toimintoihin (esim. argumentoin in) tai tyyliin (esim. selkeyteen). Koska julkaistut tutkimukset eivät ole enää ”paranne avissa”, kirja-arvioiden on vaikea pitää neuvoina (vrt. kondi onaalin preesensillä ilmaistaviin ehdotuksiin esim. graduseminaareissa; Svinhufvud 2008). Sen sijaan niitä voi lukea yleisemmän tason kieli-ideologisena toimintana, jossa edeyhteisön vallitsevia kielikäytänteitä ja niiden normeja vahvistetaan tai kyseenalaistetaan (ks. Mäntynen ym. 2012). Julkisena genrenä akateeminen kirja-arvio tarjoaa tällaiselle toiminnalle otolliset pui eet (vrt. ei-julkisiin arvioin genreihin kuten asiantun jalausuntoihin, joiden vaikutusvaltaisuus on toisenlaista).

Esitelmässäni tarkastelen, miten kielikäytänteistä neuvotellaan suomenkielisissä, ihmis eteellisten aikakausleh en kirja-arvioissa. Tarkastelun pol opisteessä ovat aineiston -lauseet, jotka ovat tulki avissa

. Niitä analysoidaan seuraavista näkökulmista: 1) -lauseen muotoilu. Millaisena lauseessa kuva ua ratkaisuvaihtoehtoa käsitellään? Alleviivaako muotoilu vaihtoehdon sosiaalista tai prak sta väl ämä ömyy ä ( nesessiivinen muotoilu), hyödyllisyy ä ( predik ivinen muotoilu; ks. Kauppinen 1998) vai pikemminkin toteu amiskelpoisuu a ( keinoon tai sen ’tarjolla olleisuuteen’ fokusoiva muotoilu)? Muotoilun voi katsoa indeksoivan sitä, miltä osin tai millä tavoin ehdote u vaihtoehto on puhe lanteessa neuvo elunalaisena. 2) -lauseen diskurssikonteks . Millaisen laajemman diskurssikuvion osana ilmaiseva -lause toimii? Analyysi tavoi elee ymmärrystä siitä, millä tavoin toiminnallinen konteks vaiku aa -lauseen muotoiluun. Onko esimerkiksi niin, e ä -lause saa ilmauksen jäljessä herkemmin nesessiivisen muotoilun kuin jäljessä? Entä millainen toiminta ennakoi predik ivistä muotoilua?

Lähestymistapani on dialogis nen (Linell 2009).

Avainsanat: kieli-ideologiat, diskurssikuviot, kondi onaali

Lähteet Kauppinen, Anneli. 1998. Puhekuviot, lanteen ja rakenteen lii o. Linell, Per. 2009. Rethinking language, mind, and world dialogically. Mäntynen, Anne ym. 2012. Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä. 325–348. Svinhufvud, Kimmo 2008. Palaute ongelmanratkaisuna. 439–455.

68

AFinLA 2013

Genre, ideologiat ja metasemioosi verkon kontak -ilmoitusten valossa Tomi Visakko, Helsingin yliopisto tomi.visakko@helsinki.

”Ideologia” käsi eenä kantaa melkoista historiallista painolas a, ja sille kielentutkimuksessa anne ujen erilaisten – ukempien tai väljempien, neutraalimpien tai vähemmän neutraalien – määritelmien kirjo on hämmentävä (ks. esim. Silverstein 1992; Woolard 1998; Kroskrity 2004). Pohdin esityksessäni käsi een ”kieli-ideologia” hyödyllisyy ä oman tutkimukseni näkökulmasta: millainen rooli sille on löyde ävissä muihin käsi eisiin nähden? Käytän vertailukohtana laajempaa metasemioosin käsite ä (ks. Urban 2006; Silverstein 1993; Kockelman 2005).

Aineistoni koostuu verkon kontak -ilmoituksista sekä tätä genreä käsi elevästä metadiskurssista (ne dei ailun opaskirjoista, verkkokeskusteluista, leh ar kkeleista). Pohdin, minkälaisia ”kieli-ideologisuuden” muotoja kyseiseen aineistoon lii yy ja miten niihin voisi päästä käsiksi empiirisen tutkimuksen keinoin.

Keskityn erityises kielenkäy äjien käsityksiin siitä, miten kontak -ilmoituksen kaltainen anonyymi teks artefak voi edustaa henkilön minuu a tai persoonallisuu a ja millaisia sosiaalisia suhteita se voi väli ää. Kyse on siis kielellisen käy äytymisen ja sosiaalisen toiminnan etnoteorioista (ks. Rosaldo 1982). Pohdin mm. uskomuksia kielenkäytön ”epäluote avuudesta” ja ”epäauten suudesta”. Sivuan myös sitä, miten kielenkäytön perusteella tehdään tulkintoja osallistujista sosiaalisina persoonina (ks. Agha 2007) sekä sitä, millaisia ”moraalisia” käsityksiä vuorovaikutukseen kulkuun lii yy.

Keywords: genre, language ideology, metasemiosis, online da ng

Lähteet Agha, A. 2007. Language and Social Rela ons. Kockelman, P. 2005. The semio c stance. Semio ca 157(1): 233–304. Kroskrity, P. 2004. Language Ideologies. A. Duran (toim.) A Companion to Linguis c Anthropology. Rosaldo, M. 1982. The things we do with words: Ilongot speech acts and speech act theory in philosophy.

Language in Society 11: 203–237. Silverstein, M. 1992. The Uses and U lity of Ideology. Pragma cs 2(3): 311–323. Silverstein, M. 1993. Metapragma c discourse and metapragma c func on. J. Lucy (toim.) Re exive language. Urban, G. 2006. Metasemiosis and metapragma cs. Encyclopedia of Language and Linguis cs. Woolard, K. 1998. Language Ideology as a Field of Inquiry. Language Ideologies: Theory and Prac ce.

69


70

AFinLA 2013

, :

Koollekutsujat: Hannele Dufva, Mari Aro & Riikka Alanen

Venäläiseen viime vuosisadan alkupuolen tutkimusperinteeseen nojaavat teoriat – sosiokul uurisuus, dialogisuus ja toiminnan teoria – on pantu merkille jo laajal kielen oppimisen ja ope amisen tutkimuksessa, ja tutkimusta on runsaas olemassa. Mitä uu a siis tarvi aisiin – josko mitään – vai ovatko teoriat jo aikansa eläneitä? Onko kielen dialoginen ja sosiokul uurinen teoria jo luotu, vai vieläkö sillä on ratkaisema omia kysymyksiä? Millaisia uusia näkökulmia näihin teorioihin perustuva kielen ja kielen oppimisen tutkimus tarvitsisi? Miten voi näihin teorioihin perustuva metodiikka? Mitkä asiat kaipaavat vielä hiomista ja missä kysymyksissä tulisi rohkeas o aa seuraava askel? Millaisiin tutkimuskohteisiin teoriat erityises soveltuvat? Puheenvuoroissa käsitellään dialogisen ja sosiokul uurisen mielen ja kielen teore soinnin, kielentutkimuksen sekä kielen oppimisen ja ope amisen tulevaisuuden näkymiä – tai niiden nykyhetkeä ja siitä kumpuavia mahdollisuuksia. Lisämausteena voivat esim. toiminnan teoriat ja hajautetun kogni on teoria. Toivotamme tervetulleiksi erilaisia teoree sia ja empiirisiä kysymyksiä poh vat esitelmät.

Ääni, ilme, eleet -- miten havaintomme jäsentyvät ja jäsentävät kielenoppimista? Riikka Alanen, Jyväskylän yliopisto riikka.a.alanen@jyu.

Mitä ja miten havaitsemme vierasta kieltä – sen muotoja, merkityksiä, lanteeseen sopivaa tai sopimatonta käy öä? Tarvitseeko meidän tulla etoisiksi havainnoistamme, jo a voisimme oppia vierasta kieltä? Richard Schmidt nos kysymyksen esiin vuonna 1990 poh essaan etoisuuden merkitystä vieraan kielen oppimisessa. Mu a mistä itse asiassa on kyse: mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä tunnemme huomanneemme vieraan kielen sanan, äänteen, toisenlaisen käy ötavan? Mistä tämä tunne kertoo ja miten se lii yy kielen oppimiseen ja ope amiseen, kun näitä prosesseja tarkastellaan sosiokul uurises väli yneenä toimintana?

Esityksessä pohdin vieraan kielen tutkimuksen näkökulmasta, missä määrin havaintokykymme ja havaintomme ovat sosiaalistuneita tai opi uja, mm. mitkä seikat vaiku avat siihen, mitä asioita havaitsemme ja huomaamme vieraasta kielestä. Pohdin esityksessäni aineistoesimerkkien avulla myös sitä, ja voiko havaintoihimme kielestä ja vies nnästä vaiku aa kielenopetuksen avulla ja mihin muihin seikkoihin mahdollises opimme kiinni ämään huomiota.

71


Valta, valinnat ja ne toiset: näkökulmia toimijuuteen Mari Aro, Jyväskylän yliopisto mari.aro@jyu.

Bah nilaisi ain katso una kielen oppimisessa on kyse toisten sanojen haltuunotosta ja niiden kierrä ämisestä. Kierrä äminen ei voi olla puhdasta toistamista: jo a oppijasta tulee legi imi kielen puhuja, hänen tulee o aa sanat ja diskurssikäytänteet haltuunsa. Sanat ovat silloin puhujan omia niin, e ä hän pystyy käy ämään niitä oman, ainutlaatuisen äänensä avulla luovas ja uusia merkityksiä tuo avas , mu a edelleen siinä määrin yhteisten standardien mukaisia, e ä ne ovat merkityksellisiä. Dialogisen kielentutkimuksen piirissä tämä prosessi – kyky haltuuno aa toisten sanoja ja käy ää niitä ominaan – on käsite y keskeiseksi osaksi yksilön toimijuu a.

Toimijuus taas on noussut keskeiseksi kielenoppimisen tutkimuksen käsi eeksi sosiokul uuristen näkökulmien keskuudessa. Sosiokul uurinen tutkimus tarkastelee yksilöä sosiaalisessa konteks ssaan, joten toimijuu a on tutki u sen piirissä lähinnä ”ylhäältäpäin”: yksilön toimina etyn systeemin sisällä. Dialogisuudessa toimijuu a on puolestaan halu u tarkastella juuri yksilön näkökulmasta: miten yksilö kokee ja näkee toimijuutensa konteks ssaan? Samalla tavalla kuin kieli on väistämä ä yhteistä ja jae ua, myös toimijuus lii yy yksilön suhteeseen ympäristöönsä ja sen ihmisiin.Yksilön toimijuu a – oli se kielellistä tai jotain muuta – rajoi avat tai edesau avat kunkin konteks n Toiset. Näin ollen legi mitee mme kielenkäy äjänä ja toimijana määri yy ennen kaikkea toisten ihmisten kau a.

Dialogisen ja sosiokul uurisen kielentutkimuksen piirissä sekä kielen käy ämisen e ä toimijuuden kysymysten keskiössä on siis yksilön ja toisten ihmisten välinen suhde. Toimijuuden ja kielen käy ämisen kysymykset ovat siksi väistämä ä myös vallan ja e ikan kysymyksiä. Yksilöt voivat valita mitä ja ketä arvostavat. Kenen sanoja haluamme siis oppia, toistaa ja o aa haltuun, kenen emme? Annetaanko meille haltuunote ujen sanojen uusina käy äjänä laa ja aikaa niiden käy ämiseen? Kullakin ajalla ja paikalla on norminsa ja sääntönsä siitä, millaisia kielellisiä tekoja niissä pidetään mahdollisina, halu avina ja asiallisina ja millaisia puolestaan ei – miten valta ja auktoritee muodostuvat kielen oppimisen ja käy ämisen kysymyksissä?

72

AFinLA 2013

Dialogisuus kohtaa hajautetun kogni on: kielen ja oppimisen peruskysymysten äärellä Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto, Kielten laitos hannele.dufva@jyu.

Esitelmässäni tuon esiin venäläisen, sosiokul uurises ja dialogises orientoituneen perinteen suhteen tämänhetkiseen keskusteluun hajautetusta kogni osta ja vuorovaikutustoiminnasta (interac vity). Keskustelen näiden teorioiden yhteensopivuudesta - tai sopima omuudesta - ja mie n millaisen pohjan niiden yhdistäminen luo kielen oppimisen teore soinnille. Viime vuosien keskustelussa perinteisiä käsityksiä kielestä on haaste u moneltakin taholta. Dialogisesta näkökulmasta katso una kieli on heteroglossinen ilmiö, jonka käy öä ja oppimista säätelevät sekä yhtenäistävät e ä hajau avat voimat. Eräs tapa yri ää kuvata tätä kielen varioivaa ja muu uvaa luonne a on puhua monimuotoisista ja lanteisista kielellisistä resursseista, jotka ovat tarjolla oppijoille eri yhteyksissä. Omassa tutkimuksessamme olemmekin puhuneet oppimisesta kielellisten resurssien kierrä ämisenä (Dufva et al 2011). Tässä esitelmässä nostan erityises esiin jälji elyn eräänä keskeisenä kierrä ämisen keinona ja analysoin tätä prosessia yllämaini ujen viitekehysten antamin työkaluin.

Lähteet: Dufva, H., Aro M., Suni M. & Salo O.-P. 2011. Onko kieltä olemassa? Teoree nen kieli ede, soveltava kieli ede

ja kielen oppimisen tutkimus. AFinLA-e publica on 3 (2011). 22-34. Saatavissa: h p://ojs.tsv. /index.php/a nla/ar cle/view/4454/4261

73


Transcending through Dynamic Interplay of Social and Individual: Re-thinking Zone of Proximal Development in Light of Dynamic Systems Ap-proach Saeed Karimi-Aghdam, University of Jyväskylä [email protected].

Sociocultural theory has been a common refrain in educa onal sciences since Vygotsky’s revolu onary cultural-historical conceptualiza on of human development (Vygotsky, 1978) was introduced into Western scholarly circles in 1970s a er being kept in abeyance. Zone of proximal development (ZPD) as warp and woof of Vygot-sky’s sociocultural theory has been appropriated by a plethora of second language educa on scholars in order to cater for their ends. It can hardly be doubted that logical consequences of some mul farious and selec ve usages of ZPD mainly in educa onal sciences and admi edly in second language educa on literature has been resulted in amorphous conceptualiza on of Vygotsky’s original orienta on to human development. To remedy this drawback, drawing upon Pepper’s (1970) root metaphor theory, this paper, inter alia, sets out to explicate philosophical systems or “world hypotheses” upon which sociocultural theory was originally contextualized. Then, the conten on that sociocultural theory embeds dialec cal transcendence of two “world hypotheses” namely contexualism and organicism for explaining human consciousness is expounded. Proving ontological similarity between Vygotskian sociocultural theory and dynamic system theory as “metatheory” of human de-velopment (Witherington, 2007), third sec on sheds light on mapping ZPD into dynamic system perspec ve. Finally, some interpre ve sets of theore cal conclusions are o ered in order to elucidate implica ons of looking at ZPD from dynamic system standpoint.

Keywords: ZPD, Sociocultural Theory, Dynamic System Approach, Root Metaphor Theory

References: Pepper, S. C. 1970. World hypotheses: A study in evidence. Berkeley (Calif.):University of California Press. Vygotsky, L. S. 1978. Mind in Society. Cambridge (MA): Harvard University Press. Witherington, D. C. 2007. The dynamic systems approach as metatheory for developmental psychology. Human

Development, 50(2-3), 127-153.

74

AFinLA 2013

Kielellisten resurssien kiertäminen siivouskohteessa Maiju Partanen, Jyväskylän yliopisto maiju.e.partanen@jyu.

Siivous on yleinen sisääntuloamma Suomessa. Siivoojina työskentelee paljon myös korkeas koulute uja maahanmuu ajia, joiden tavoi eena on yleensä siirtyä amma taitoaan vastaaviin työtehtäviin. Yhteiskunta eteellisissä tutkimuksissa (esim. Forsander 2002) on esite y, e ä sisääntulotyössä voisi olla aikaa ja mahdollisuuksia kehi ää suomen kielen taitoa, mikä edistäisi työllistymistä laajemmille työmarkkinoille. Väitöstutkimukseni tarkoituksena on selvi ää, mitä suomen kielen oppimisen mahdollisuuksia sisääntuloammateissa on ja kuinka työyhteisö voisi tukea kielitaidon kehi ymistä.

Keskityn esitelmässä etnogra seen tapaustutkimukseen, jonka aineisto on kerä y siivoojana toimivan maahanmuu ajan työpaikalla suuren siivousyrityksen asiakkaan toimi loissa. Käytän esimerkkinä siivoustyössä toistuvaa sanaa rulla, jonka kiertämistä ja kierrä ämistä analysoin siivouskohteessa nauhoite ujen vuorovaikutus lanteiden ja työympäristössä ote ujen valokuvien pohjalta dialogisesta ja laajemmin sosiokogni ivisesta näkökulmasta. Taustalla on Bah nin (1986) ajatus kielen kiertämisestä puhujalta toiselle. Analyysi rakentuu teoree sen käsi een hajaute u kogni o varaan. Sosiokogni ivisesta näkökulmasta kielenoppija voi tukeutua sosiaaliseen ympäristöönsä, sillä etoa ja merkityksiä on hajaute uina sosiaalisiin käytänteisiin ja välineisiin (Atkinson 2002). Haasta elujen ja havainnoinnin pohjalta tarkastelen myös, mitä esteitä työpaikalla kiertäviin kielellisiin resursseihin pääsyssä on.

Lopuksi nostan pohdi avaksi teoree sten lähtökoh en ja tutkimusmenetelmien välisen suhteen. Kuinka etnograisessa aineistonkeruussa voidaan parhaiten o aa huomioon sosiokogni ivinen näkökulma kielenoppimiseen? Miten tämäntyyppistä vuorovaikutusaineistoa kanna aa analysoida dialogisen ja sosiokul uurisen kielentutkimuksen näkökulmasta?

Tutkimukseni on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen tutkimushanke a Suomi työkielenä: sosiokogni ivinen näkökulma maahanmuu ajien amma lliseen kielitaitoon (rahoitus: Emil Aaltosen sää ö 2011–2013).

Avainsanat: dialogisuus, sosiokogni ivisuus, kielen oppiminen

Lähteet: Atkinson, D. 2002. Toward a sociocogni ve approach to second language acquisi on. Modern Language Journal,

86 (4), 525–545. Bakh n, M. 1986. Speech genres & other late essays. Aus n: University of Texas. Forsander, A. 2002. Luo amuksen ehdot. Maahanmuu ajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Helsinki:

Väestöntutkimuslaitos.

75


Tunteet ja tuntemukset osana kielenoppimista: dialoginen ja sosiokul uurinen näkökulma Minna Suni, Jyväskylän yliopisto minna.suni@jyu.

Krashenin 1980-luvun alussa esi elemä monitorimalli sisälsi ajatuksen, e ä oppijalla on erityinen a ek ivinen suoda n, joka voi rajoi aa syötöksen pääsyä aivoihin. Jänni äminen, mo vaa on puute ja heikko itseluo amus näy äytyivät tyypillisinä oppimisen jarruina. Monitorimallista käydyn kiivaan keskustelun tasaannu ua ei SLA-tutkimuksen kogni vis sessa valtavirrassa ole juuri jäte y sijaa tunteille ja tuntemuksille; teema on tutkimuskohteena jäänyt selkeärajaisten, testa avissa olevien ilmiöiden varjoon.

Vasta toisenlaiset teoriat ja menetelmät ovat nostaneet tunteet uudelleen pintaan – tai ainakin pinnalle. Käänteentekevää on ollut sosiokul uurisen suuntauksen ja samalla narra ivisen oppijaiden tee eihin ja -elämäkertoihin pureutuvan metodologian vahvistuminen. Pavlenkon (2006) tekemät uraauurtavat analyysit tunteiden merkityksestä toisen kielen oppimisessa ja kielenmenetyksessä sekä tunne lojen kokemisesta ja ilmaisemisesta eri kielillä syntyivät juuri narra ivisen aineiston äärellä.

Esi elen ensin, mitä sosiokul uurisessa tutkimuksessa on tähän mennessä havai u – ja mitä ehkä ohite u – suhteessa kielenoppimisen emo onaalisuuteen. Si en nostan dialogisesta viitekehyksestä esiin Bah nin (1986: 143) maininnan kamppailusta (struggle), jota käydään mm. omien ja toisten sanojen rajapinnoilla; kielen haltuuno o ei tässä valossa näy äydy suinkaan neutraalina ja kivu omana tapahtumasarjana vaan pikemminkin taisteluna tai rajankäyn nä. Itse asiassa sekä tunteet e ä tahto sävy ävät Bah nin (1993) mukaan kaikkea inhimillistä aja elua ja toimintaa.

Havainnollistan asiaa analysoimalla aikuisoppijoiden omaelämäkerrallisista haasta eluista poimi uja kuvauksia kielenoppimisessa koetuista työläistä vaiheista ja lanteista sekä niiden selä ämisestä. Menetelmällises tukeudun narra ivien dialogiseen analyysiin, jota Vitanova (2010) on kehi änyt tutkiessaan esimerkiksi kielenoppijoiden kokemaa pelkoa ja häpeää. Analysoitavat haasta eluo eet ovat peräisin Suomi työkielenä: Sosiokogni ivinen näkökulma maahanmuu ajien amma lliseen kielitaitoon -hankkeen aineistosta (Jyväskylän yliopisto, rahoitus Emil Aaltosen sää ö 2011–2013).

Lähteet: Bakh n, M. 1986. Speech genres and other late essays. V. McGee (trans.), C. Emerson & M. Holquist (ed.). Aus-

n, Texas: University of Texas Press. Bakh n, M. 1993. Toward a philosophy of the act. V. Liapunov (trans.), Aus n, Texas: University of Texas Press. Pavlenko, A. 2006. Bilingual minds: Emo onal experience, expression and representa on. Clevedon: Mul lingual

Ma ers. Vitanova, G. 2010. Authoring the dialogic self: Gender, agency and language prac ces. Amsterdam: John Benja-

mins.

76

AFinLA 2013

Obliga ons and/or autonomy. Agency in Hungarian teachers’ self-re ec ve narra ves Tamás Péter Szabó, University of Jyväskylä /Research Ins tute for Linguis cs, Hungarian Academy of Sciences tamas.p.szabo@jyu.

Recent studies on students’ and teachers’ narra ves have proved that the considera on of self-re ec ng narra-ves supports the planning and the prepara on of educa on-related ac vi es (see e.g. Kalaja et al. 2008). Since

previous studies generally focused on students’ stories on learning, the present paper emphasizes the im-portance of inves ga ng teachers’ narra ves. Playing an important role in the organiza on of school discourses, their self-posi oning and self-evalua on can in uence the performance of their students.

The present paper gives an insight into Hungarian teachers’ self-re ec ve prac ces, based on a collec on of semi-structured research interviews recorded by the author in various Hungarian schools with 23 teachers. In these interviews, teachers of Hungarian grammar and literature present their teaching ac vity and they portray the students they teach as well (for previous Hungarian studies, see Du 1995; Nahalka 2003; Szivák 2010). Using agency analysis, situated reconstruc ons of interpersonal rela ons will be inves gated in the narra ves. These dynamically modi ed (re)construc ons are used as reference points while arguing for or against certain educa onal prac ces or evalua ons.

As a case study, the present paper analyzes an interview recorded with a teacher who was a novice at her work-ing place in the date of the interview. This analysis helps to understand the process during which teachers famil-iarize themselves with their ins tu onal environment, and start to adapt their prac ces, and, what is more, the descrip on of their prac ces to the expecta ons expressed by their superiors.

References: Du , P. A. 1995. An ethnography of communica on in immersion classrooms in Hungary. TESOL Quarterly 29:

505 537. Kalaja, P., Menezes V. & Barcelos, A. M. F. (eds.) 2008. Narra ves of Learning and Teaching EFL. New York:

Palgrave Macmillan. Nahalka, I. 2003. A nevelési nézetek kutatása [The inves ga on of concepts on educa on]. Iskolakultúra 5: 69–

76. Szivák, J. 2010. A re ek v gondolkodás fejlesztése [Developing re ec ve thinking]. Budapest: MATEHETSZ.

77


78

AFinLA 2013

-

Koollekutsujat: Leena Kolehmainen, Esa Pen lä & Nina Pilke CROSSLING (h ps://wiki.uef. /display/CROSSLING/CROSSLING), BiLingCo (h p://www.uva. /research/groups/management/bilingo/)

Joensuulaisen CROSSLING-tutkimusverkoston ja vaasalaisen BiLingCo-tutkija imin yhteistyönä järjestämässä työpajassa kielten ja kääntämisen tutkijat tarkastelevat esitelmissään ei-amma maisen kääntämisen ja tulk-kauksen konteksteja, käytänteitä ja ilmiöitä useista eri näkökulmista. Mukana on sekä teoree sta pohdintaa

ä empiirisiä analyyseja erilaisista lanteista ja ympäristöistä, joissa kielten ja kul uurien välisen kommu-nikaa on keskeisiä toimijoita ovat muut kuin kääntäjiksi ja tulkeiksi koulu autuneet amma laiset. Ilmiötä tarkastellaan niin monikielisten arkikeskustelujen kuin myös erilaisten julkisten organisaa oiden ja työelämän ins tu onaalistuneiden käytänteiden kannalta. Lisääntyneen maahanmuuton myötä mm. perinteises yksikielistä yhtenäiskul uuria edustanut koulu näy äytyy nykyään yhä enenevässä määrin monikieliseltä risteykseltä, jossa vies ntää toteutetaan monikielises . Maahanmuu oon liityvät haasteet näkyvät myös mm. haasta eluaineiston keruussa, jossa tutkijat nykyään joutuvat toisinaan turvautumaan erilaisiin maal-likkokääntäjiin ja -tulkkeihin. Työpajan esitelmissä tarkastellaan myös niin kääntäjän amma kuvan historiallista kehitystä kuin maallikkokääntämistä sota lanteissa, joissa tulkkeina ja kääntäjinä voivat joutua toimimaan yhtä hyvin lapset kuin aikuiset. Esitelmien teoree set viitekehykset vaihtelevat ja tarjoavat näin erilaisia näkökulmia maallikkokääntämisen ja -tulkkauksen moniulo eiseen ken ään, joka näy äisi laajenevan ja muu avan tule-vaisuuden kielenkäy öä.

79


Kaksikieliset toistot kääntämisen lähi-ilmiönä Maria Frick, Tampereen yliopisto [email protected]

Käsi elen esitelmässäni keskusteluaineistosta löytyviä tapauksia, joissa puhuja toistaa itse sanomansa toisella kielellä. Tapaukset voidaan jakaa karkeas eri vuorossa ja samassa vuorossa tapahtuviin toistoihin. Toistojen voi sanoa muistu avan kääntämistä silloin, kun puhujan tarkoitus on selventää sanomaansa kieltä osaama omalle osapuolelle. Puhujan tarkoitusperiä on kuitenkin vaikea jälji ää aineistosta, ja usein kyse saa aakin olla muunlaisesta ymmärtämisen ongelmasta, kuulemisen ongelmasta tai osallistujien erilinjaisuudesta sen suhteen, mihin keskustelussa sillä hetkellä tähdätään.

Keskustelun koodinvaihdon tutkijat ovat havainneet, e ä puhujat saa avat sanoa vuoron ensin yhdellä kielellä, mu a toistaa sen toisella kielellä, kun eivät saa toiselta osapuolelta toivo ua vastausta (ks. esim. Gal 1979: 112; Gumperz 1982: 78 79; Auer 1984; Frick 2013: 56 59). Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun kaksikielinen lapsi ei to ele vanhempansa tuo amaa direk iviä, jolloin vanhempi toistaa sen toisella kielellä. Toistoa voi myös edeltää vastaano ajan tuo ama korjausaloite. Siinä missä eri vuorossa tapahtuvia toistoja ohjailee vastaano ajan toiminta, saman vuoron toistoissa tämä ei ole niin selvää (tosin esim. vastaano ajan katseen suunnalla saa aa olla merkitystä).

Toisella kielellä tehtävillä toistoilla voidaan selventää tai korostaa sano ua, tai sillä saa aa olla muunlainen retorinen tai puhe a rytmi ävä tai jäsentävä tehtävä. Kun kieli vaihtuu, vältytään toistamasta asia täysin samassa muodossa. Joskus kyse on myös ns. kielineuvo elu lanteesta eli siitä, e ei keskustelun pääkieli ole vielä määräytynyt. Toistoja esiintyy myös humoris ssa, ironisissa lanteissa: koodinvaihdolla voidaan selventää sitä, e ei kyse ole vakavasta puheesta.

Keywords: bilingual reitera on, everyday conversa on

Lähteet Auer, P. 1984. On the meaning of conversa onal code-switching. Teoksessa P. Auer (toim.) Interpre ve

sociolinguis cs. Tübingen: Narr, 87 112. Frick, M. 2013. Emergent Bilingual Construc ons. Finnish-Estonian Codeswitching in Interac on. Helsinki:

Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

Gal, S. 1979. Language shi . Social determinants of linguis c change in bilingual Austria. New York: Academic Press.

Gumperz, J. J. 1982. Discourse strategies. Cambridge: Cambridge University Press.

80

AFinLA 2013

Kääntäminen osana erilaisia vuorovaikutuksellisia toimintoja Katariina Harjunpää & Hanna-Ilona Härmävaara, Helsingin yliopisto katariina.harjunpaa@helsinki. , hanna-ilona.harmavaara@helsinki.

Kääntäminen on yksi keino rakentaa yhteistä ymmärrystä sellaisessa monikielisessä arkikeskustelussa, jossa osallistujilla on keskenään erilaiset kielitaidot. Tällaista kääntämistä voidaan kuvata vuorovaikutusta fasilitoivana toimintana, kuten siitä usein käytetyt termit media ng ja brokering (esim. Knapp-Po ho & Knapp 1987, Morales & Hanson 2005) ilmaisevat. Käännökset voi kuitenkin nähdä myös osana keskustelun kaikenka avaa vuorovaikutuksellista jäsentymistä (ks. esim. Müller 1989). Lähestymme esitelmässämme aihe a juuri tästä näkökulmasta.

Käännöksillä tarkoitamme väljäs o aen keskustelun vuoroja, joissa puhuja esi ää aiemmin keskustelussa ilmaistun asian jossakin määrin samana eri kielellä. Vaikka tarkastelemamme käännösvuorot muistu avat toisiaan kielenvaihtelun suhteen, näy äytyy kääntäminen niissä kuitenkin erilaisena keskustelutoimintoja tarkasteltaessa. Keskustelunanalyysin metodia hyödyntäen pyrimme osoi amaan, miten keskustelun vuorovaikutuksellinen jäsentyminen synny ää erimuotoisia ja eri tavoin toimivia käännöksiä. Käsi elemme esitelmässämme kolmentyyppisiä vuoroja: sellaisia, joissa puhuja referoi omaa puhe aan, lausekkeen muotoisia yhteenvetoja sekä käännöksenä toimivia erikielisen puheen ymmärrystarjouksia.

Näkökulmamme on vertaileva toisessakin mielessä, sillä aineistomme koostuu toisiaan muistu avista tapauksista suomen- ja vironkielisissä ja suomen- ja brasilianportugalinkielisissä keskusteluissa. Kieliparit tarjoavat erilaisen lähtökohdan yhteisen ymmärryksen saavu amiselle: Läheisten sukukielten (suomi ja viro) puhujilla on poten aalista yhteistä kielellistä maaperää enemmän kuin etäisten kielten (suomi ja portugali) puhujilla. Pohdimmekin, miten osallistumiskehikon erilaiset kielikonstellaa ot tulevat käännöskatkelmissa mahdollises esiin esimerkiksi siinä, miten osallistujat neuvo elevat teoillaan yhteisestä ymmärryksestä ja yhteisistä kielellisistä resursseista.

Keywords: transla on, interac onal organiza on, conversa on analysis

Lähteet Knapp-Po ho , Annelie & Knapp, Karlfriend 1987: The man (or woman) in the middle: Discoursal aspects of non

-professional interpre ng. Teoksessa Karlfried Knapp, Werner Enninger ja Annelie Knapp-Po ho (toim.): Analyzing intercultural communica on. Mouton de Gruyter, Berliini.

Morales, Alejandro &Hanson, William E. 2005: Language Brokering: An Integra ve Review of the Literature. Hispanic Journal of Behavioral Sciences 27 (4): s. 471–503.

Müller, Frank 1989: Transla on in Bilingual Conversa on: Pragma c Aspects of Translatory Interac on. Journal of Pragma cs vol. 13 issue 5. s. 713–739.

81


Kaksi näkökulmaa maallikkokääntämisen ja -tulkkauksen tutkimukseen Leena Kolehmainen, Esa Pen lä & Nina Pilke Itä-Suomen yliopisto, Vaasan yliopisto leena.kolehmainen@uef. , esa.pen la@uef. , nina.pilke@uva.

Itä-Suomen ja Vaasan yliopistoissa toimivat tutkijakeski ymät ovat jo jonkin aikaa paneutuneet tutkimuksen keinoin erilaisiin kaksi- ja monikielisiin vies ntä lanteisiin ja -konteksteihin, joihin osallistuu erikielisiä kielenkäy äjiä. Joensuussa tätä toimintaa on käynniste y CROSSLING-tutkimusverkostossa ja Vaasassa BiLingCo-tutkija imissä. Tässä esitelmässä on tarkoituksena esitellä näiden molempien tutkijakeski ymien perusperiaa eita ja sitä, millaisella näkökulmalla niissä lähestytään maallikkokääntämiseen ja -tulkkaukseen lii yviä kysymyksiä.

CROSSLING-verkoston toiminnassa tavoi eena on yhdistää käännös eteen, kielikontak tutkimuksen ja kielenoppimisen lähestymistapoja ja teorioita ja näiden avulla saada tuore a näkökulmaa monikielisyyteen niin yksilön kuin yhteisön tasolla. BiLingCo keski yy tarkastelemaan suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan kaksikielisyyden perusmekanismeja ja ominaispiirteitä. Hankkeissa tutkitaan kaksi- ja monikielisen yhteiskunnan haasteita sekä nyt e ä tulevaisuudessa analysoimalla mm. kaksikielisyy ä sellaisena kuin se toteutuu organisaa oissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Molemmissa tutkijaryhmissä pyritään hyödyntämään moni- ja poikki eteellisyy ä, vaikkakin hieman eri tavoin.

Esitelmässä pohditaan myös maallikkokääntämiseen ja -tulkkaukseen lii yvää käsi eistöä ja termistöä. Suomenkieliset termit maallikkokääntäminen ja -tulkkaus valo avat ilmiöitä eri näkökulmasta kuin esim. englanninkieliset termit non-professional transla on, natural transla on, ad-hoc-interpre ng tai language brokering. Tähän lii yen pohdimme myös sitä, soveltuvatko olemassa olevat termit kuvaamaan keskeisten käsi eiden sisältöjä vai tarvi asiinko suomen kieleen mahdollises uusia termejä ja käsi eitä kuvaamaan tarkastelun kohteena olevia moniulo eisia toimintoja.

82

AFinLA 2013

Käännös eteen ja kielikontak tutkimuksen risteyksessä: kääntäminen vuorovaikutuksen resurssina Leena Kolehmainen & Helka Riionheimo, Itä-Suomen yliopisto leena.kolehmainen@uef. , helka.riionheimo@uef.

Käännös eteessä on viime vuosina viri ynyt kiinnostus kääntämisen ja kielikontak en moni eteistä tutkimusta kohtaan. Näissä tutkimuksissa on lähesty y kääntämisen roolia kielen variaa ossa ja muutoksessa ja saavute u merki ävää etoa siitä, miten kielikontak toteutuu kääntämisen kau a. Tähänas nen kontak lingvis nen kääntämisen tutkimus on kuitenkin keski ynyt amma kääntäjien toimintaan, heidän käännöksiinsä tai muuten vakiintuneisiin kääntämisen muotoihin, joita on tutki u korpuslingvis sin menetelmin. Tässä esitelmässä linkitämme kontak lingvis sen kääntämisen tutkimuksen maallikkokääntämisen konteksteihin, monikielisten yksilöiden arjen kommunikaa oon, jossa kääntämistä tai tulkkausta hyödynnetään vuorovaikutuksen resurssina. Kääntämistä ja tulkkausta esiintyy lanteissa, joissa osallistujien kielitaito ei ole sama, ja lanteissa, joissa he osaavat samoja kieliä. Tarkastelemme kääntämisen, koodinvaihdon ja referoidun puheen välistä leikkauspintaa eli sitä, miten vuorovaikutus lanteissa ilmenevät koodinvaihdot ja referoinnit limi yvät näkemyksemme mukaan erilaisten kääntämis- ja tulkkauskäytänteiden kanssa. Kääntäminen voidaan nähdä referoimisena tai referoiminen kääntämisenä, jossa keskustelun osallistuja väli ää sisällön, jonka joku muu on sanonut tai kirjoi anut toisella kielellä. Esitämme auten sia nauhoite uja esimerkkejä mukaan lukien mahdolliset vii eet ensinnäkin sellaisista lanteista, joissa puhuja referoi joko omaa tai jonkun muun aikaisemmin toisella kielellä käymää keskustelua. Toiseksi käsi elemme eräänlaista koodin "väärinkohdistamista" (code displacement, ks. Álvarez-Cáccamo 1996) eli koodinvaihdon ja referoinnin risteyspisteitä, joissa puhuja referoidessaan toisen henkilön puhe a vaihtaa koodia mu a ei käytä sitä kieltä, millä vies on alun perin sano u, vaan jotain muuta kieltä. Esimerkit ovat peräisin monikielisten Virossa asuneiden inkerinsuomalaisten 1990-luvulla kootusta haasta eluaineistosta.

Avainsanat: kääntäminen, referoin , koodinvaihto, vuorovaikutus

Lähteet Álvarez-Cáccamo, C. 1996. The power of re exive language(s): Code displacement in reported speech. Journal of

Pragma cs 25(1), 33–59.

83


Yksimielises kaksikielises - Mitä metakielellinen puhe kaksikielisessä kokouksessa kertoo puhujien kielikäsityksistä? Merja Koskela, Vaasan yliopisto mko@uva. Kaksikieliset kokoukset ovat yksi tapa toteu aa demokraa sta päätöksentekoa kaksikielisillä alueilla. Ratkaisu saa aa etyissä lanteissa toimia eri äin hyvin. Esimerkiksi Pilkkeen ja Salmisen (2013: 20) tutkimuksen mukaan 85% Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kaksikielisten kokousten osallistujista pitää kokouskäytänteitä toimivina. Saman tutkimuksen mukaan (emt. 47-48) MYRin kokouksissa käytetään ruotsia ja suomea ajallises lähes yhtä paljon ja puheenvuoroista 48% on kaksikielisiä.

Koska kaksikieliset kokoukset ovat vakiintuneita vies ntä lanteita, kieli nousee niissä melko harvoin puheenaiheeksi. Aiemman tutkimuksen mukaan (Koskela 2013) metakielelliset ilmaukset kohdistuvat näissä kokouksissa puhujan omaan kielenkäy öön, jonkun toisen kielenkäy öön tai kirjoite uihin dokumen eihin. Ilmausten tehtävät kokous lanteessa taas lii yvät kielellisen normin puolustamiseen, vies ntä lanteen organisoin in tai kielellisistä käytännöistä neuvo elemiseen. Herliniä (2005: 362–362) mukaillen kieltä kommentoidaan siis lähinnä silloin, kun neuvotellaan siitä, mikä on normaalia ja odotuksenmukaista. Tässä esitelmässä pohdin, mitä metakielellisten ilmausten perusteella voidaan päätellä kielenkäy öön lii yvistä sosiaalista normeista sekä puhujien käsityksistä omasta ja toisesta kielestä (vrt. Fishman 2000).

Avainsanat: Kaksikielinen kokous, metakielelliset ilmaukset, sosiaaliset normit

Lähteet Fishman, J. A. 2000. Who speaks what language to whom and when? In: Li Wei (red.) The Bilingualism Reader.

London & New York: Routledge, 435–453. Herlin, I. 2005. Metakielen funk oita x sanoen -konstruk on valossa. Teoksessa M. Haakana & J. Kalliokoski

(toim.) Referoin ja moniäänisyys. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 360–405. Koskela, M. 2013. I korthet på svenska: Metakielellinen puhe kaksikielisessä kokouksessa. Kieli eteen päivät,

esitelmä 2.5.2013. Pilke, N. & S. Salminen 2013. Kielelliset käytänteet Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR)

kaksikielisissä kokouksissa: Tilannesidonnainen samanaikaisuus ja kielivalinnan vaihtoehtoisuus vies nnän ja vuorovaiakutuksen näkökulmasta. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja rapor eja 183.

84

AFinLA 2013

Lapset tulkkeina jatkosodassa – maallikkoja ja amma laisia Pekka Kujamäki, Itä-Suomen yliopisto pekka.kujamaki@uef.

Sota synny ää monikul uurisia loja, kul uurien kosketuspintoja ja rinnakkaisuu a (’interculture’, Pym 2000), jotka ovat kommunikaa on näkökulmasta myös transla onaalisia loja (Cronin 2006; Koskinen 2013). Näihin

loihin, kuten jatkosodan suomalais-saksalaiseen so lasyhteistyöhön, neuvostosotavankien kuulusteluihin tai siviilien ja saksalaisso laiden rinnakkaiseloon sota myös itse ’tuo ’ kääntäjiä, tulkkeja ja muita väli äjiä, joista enemmistö toimi roolissaan ensimmäisen ja monet myös viimeisen kerran juuri sodassa. Sota liiku kielitaitoisia ihmisiä tulkkaus- ja käännöstehtäviin ja antoi heille toimijuuksia, jotka useimpien osalta pää yivät sodan mukana.

Jatkosodan käännöskul uureja rekonstruoitaessa sekä historiallinen konteks e ä tutkimusaineisto pako avat kääntämisen tutkijan jatkuvas arvioimaan tai jopa kyseenalaistamaan työkäsi eitään. ’Tulkki’ tai ’kääntäjä’ saa avat löytyä selkeinä toiminnallisina nimikkeinä, mu a nimikkeiden takaa löytyy usein toimijuus, joka ulo ui pitkälle ohi prototyypin, joka nykymalleissa kääntäjien ja tulkkien roolin liitetään: He eivät toimineet pelkästään vies en väli äjänä kahden osapuolen välisessä neutraalissa lassa. Lisäksi kääntämistä ja tulkkausta tekivät monet sellaisetkin toimijat, joiden nimikkeet eivät ko. toimijuuteen vii aa millään tavoin.

Esitelmäni keskiössä on yksi toimijaryhmä – lapset – ja tarkastelen siitä näkökulmasta sodan käännös- ja tulkkaustoiminnan jäsentelyä ’luonnollisen’, ’syntyperäisen’, ’amma maisen’ tai koulutukseen perustuvan ’asiantun jatoiminnan’ luokkiin (vrt. Harris 2009). Helpointa on rajata pois nykyaja elua määri ävä ajatus kääntämisestä ja tulkkauksesta asiantun jatoimintana. Koulutusta ei järjeste y ennen so a eikä so en aikanakaan. Se kuinka sodassa kaksikieliset tai muuten kielitaitoiset ihmiset ’vain päätyvät’ tai ’ajautuivat’ tulkkaus- ja käännöstehtäviin, vii aakin vahvas siihen, e ä sodan käännöskul uureita on ohjannut nimenomaan oletus toiminnan ’luonnollisuudesta’ tai ’syntyperäisyydestä’, toiminnasta joka ei vaadi koulutusta. Kiinnostava lisänäkökulma nousee kuitenkin palkkauksesta: Monien kääntäjien ja tulkkien voi hyvinkin sanoa ansainneensa elantonsa väli äjätoiminnallaan, eli Harrisin määritelmän mukaan heitä voisi syystä kutsua jo amma maisiksi kääntäjiksi.

Avainsanat: sota, tulkit, lapset

Lähteet Cronin, M. 2006. Transla on and Iden ty. London & New York: Routledge. Harris, B. 2009. Essen al De ni ons [online]. [Lue u 6.9.2013.] Saatavissa: h p://unprofessionaltransla-

on.blogspot. /2009/07/essen al-de ni ons.html. Koskinen, K. 2013. Johdanto. Tampere transla onaalisena lana. Teoksessa K. Koskinen (toim.) Tulka u Tampe-

re. Tampere: TUP, 9-27. Pym, A. 2000. Nego ng the Fron er. Manchester: St.Jerome.

85


Suomalainen koulu transla onaalisena lana Sirkku Latomaa, Tampereen yliopisto sirkku.latomaa@uta.

Amma maisten tulkkauspalvelujen ohella viranomais lanteissa käytetään toisinaan ei-amma llista tulkkausta (non-professional interpre ng). Tällaista tulkkausta on kutsu u esimerkiksi nimityksillä ad hoc -tulkkaus (ad-hoc-interpre ng), luonnollinen tulkkaus (natural interpre ng) ja kielenvälitys (language brokering) (Harris 2009). Bernd Meyer kollegoineen (2010: 164) määri elee sen seuraavas : se on työntekijöiden, perheenjäsenten ja muiden saatavilla olevien kaksikielisten henkilöiden spontaania käy öä (ja joskus väärinkäy öä) tulkkauspalvelujen tuo amisessa. Käsi elen esityksessäni tätä vähemmän tutki ua käännös eteen osa-alue a koulun konteks ssa.

Yksikielisessä ja yhtenäiskul uuria edustavassa koulussa kielellinen toiminta vaiku aa yksinkertaiselta, koska lähtökohtana on, e ä kaikki hallitsevat opetuksessa ja muussa vies nnässä käytetyn kielen. Nykyään yhä useammat suomalaiset koulut ovat kuitenkin suoranaisia kielten risteyspaikkoja (Suni & Latomaa 2012) ja kouluissa on yhä enemmän oppilaita perheistä, joissa ei väl ämä ä hallita koulun opetuskieltä. Millä kielillä koulujen ja monikielisten ko en välinen vies ntä si en hoidetaan? Missä lanteissa käytetään tulkkia? Mitä tekstejä kouluissa käännetään? Ketkä toimivat tulkkeina ja kääntäjinä?

Tarkastelen esityksessäni kysely- ja haasta eluaineiston pohjalta, millaisia epävirallisia transla onaalisia käytänteitä koulun arjessa on syntynyt. Sen jälkeen selvitän, mitkä tekijät vaiku avat käytänteiden taustalla. Lopuksi pohdin, miten käytänteitä pitäisi kehi ää, jo a ne edistäisivät parhaalla mahdollisella tavalla ko en ja koulujen välistä vies ntää.

Keywords: non-professional interpre ng, mul lingualism, school

Lähteet Harris, B. 2009. Essen al de ni ons [lue u 12.9.2013]. Saatavissa: h p://

unprofessionaltransla on.blogspot.com/2009/07/essen al-de ni ons.html. Meyer, B. & Bührig, K. & Kliche, O. & Pawlack, B. 2010. Nurses as interpreters? Aspects of interpreter training for

bilingual medical employees. Teoksessa B. Meyer & B. Apfelbaum (toim.) Mul lingualism at Work. From policies to prac ces in public, medical and business se ngs. Amsterdam, Philadelphia: John Benjamins, 163 184.

Suni, M. & Latomaa, S. 2012. Dealing with the growing linguis c diversity in schools: The Finnish example. Teo-ksessa J. Blommaert, S. Leppänen, P. Pahta & T. Räisänen (toim.) Dangerous Mul lingualism: Northern Perspec ves to Order, Purity and Normality. Basingstoke: Palgrave Macmillan, 67 95.

86

AFinLA 2013

Suomalaisten sotaorpojen au amistalkoot: maallikot kummikirjeiden kääntäjinä Anne Männikkö, Turun yliopisto anne.mannikko@utu.

Esitelmäni käsi elee ulkomaisen sotakummikirjeenvaihdon kääntämistä Suomessa vuosina 1940-1958. Suomalaisten sotaorpojen tai heidän äi ensä lähe ämiä ja vastaano amia kirjeitä käänne in tuolloin talkoovoimin. Näihin talkoisiin osallistuivat monenlaiset eri maallikkoryhmät. Esitelmäkutsua siteeraten voin todeta, e ä kyseessä olivat monia eri ikä-, amma - ja yhteiskuntaryhmiä edustaneet ”monikieliset puhujat, jotka […] toimivat kääntäjinä […] erilaisissa arjen, ins tu onaalisen tai ei-ins tu onaalisen vuorovaikutuksen konteksteissa.” Tässä tapauksessa on kyse pikemminkin ei-ins tu onaalisesta vuorovaikutuksesta ja nimenomaan arjen käännösteksteistä.

Esitykseni tavoi eena on kuvata em. kirjeenvaihdon kääntämiseen osallistuneita moninaisia maallikkojen ryhmiä ja niiden toimintaa tähänas sen tutkimustyöni esiin tuomien tulosten ja konkree sten tapausesimerkkien valossa. Tavoi eenani on myös kertoa tämän käännöstoiminnan tuloksista suhteessa käännöstoimintaa organisoineen ins tuu on ase amiin tavoi eisiin (käännösten lukumäärä ja laatu) ja havainnollistaa tuloksia mm. auten sten kohdeteks en samoin kuin auten sten lähde- ja kohdeteks en muodostamien kirjeparien avulla.

Avainsanat: kääntäminen, kirjeet, sotaorvot, kansainvälinen apu

87


Kääntäminen, kääntäjä, kääntäjyys – työn ja amma n kehityksestä sadan vuoden aikana Ou Paloposki, Turun yliopisto ou .paloposki@utu.

Tarkastelen esityksessäni 1800-luvun lopun ja 1900-luvun kääntämisen funk oita ja mo iveja Suomessa ja sitä kau a kääntäjyyden alkujuuria. Tutkimukseni on syntynyt kiinnostuksesta etsiä yhtymäkoh a nykyhetken ja menneen välillä: tällä hetkellä sekä tutkijoiden e ä kääntäjien mielenkiinto on paljol kohdistunut uusiin kääntämisen tapoihin, esimerkiksi amatöörikääntämiseen, ja siihen haasteeseen minkä nämä tavat ase avat ns. vakiintuneille käytännöille ja amma in lii yville oletuksille. Pyrin tarkastelemaan näitä ilmiöitä suhteessa siihen miten kääntäminen ja kääntäjyys muokkautuivat sadan vuoden takaisessa Suomessa.

Tuo ajankohta on nykyhetkenkin kannalta kiinnostava, koska kääntäjien taustat tuolloin vaihtelivat suures , eikä esimerkiksi nykyiseen kääntäjänkoulutukseen verra avaa yhtenäistävää tekijää ollut, tällä hetkellähän koulutus on murroksessa ja alalla on paljon uusia yri äjiä. Tarkoitukseni on poh a kääntäjien rooleja ja niitä tehtäviä, joita he ase vat itselleen. Mikä liiku kääntäjiä yli sata vuo a si en, mikä sai heidät tar umaan kynään? Nämä kysymykset au avat toivo avas valaisemaan kääntämisen laajaa kirjoa ja erilaisia mo iveja myös nykypäivänä.

Suomentamisen mo ivit sata vuo a si en näy äisivät olleen varsin kirjavia. Moni suomensi rakkaudesta kirjallisuuteen tai etyn kirjailijan teoksiin (tätä voisi verrata nykypäivän fanikääntämiseen); toiset oppiakseen kirjailijoiksi. Monia kirjoja käänne in (ainakin julkilausutus ) siksi, e ä suomenkielinen kirjallisuus enentyisi ja kirjakieli rikastuisi, ja kääntäjät joutuivat toisinaan taloudellises kin tukemaan näitä yrityksiä. Toisaalta varmas yhtä monia teoksia käänne in suomentajiensa taloudellisen ahdingon lievi ämiseksi. Kääntää siis saa oi työkseen, harrastuksekseen, oppiakseen tai ope aakseen, ansaitakseen tai huviksi. Suomentaminen oli tapa väli ää maailmankirjallisuu a, mu a myös ope aa muiden maiden oloja. Kääntäjiä ei väl ämä ä yhdistänyt muu kuin se, e ä heidän käsiensä kau a ulkomainen teos sai suomalaisen puvun.

Kääntäjät itsekin näkivät usein itsensä mui en töi ensä kau a. Pohdinkin esityksessäni muun muassa sitä, milloin ja missä lanteissa he mielsivät itsensä – tai toiset mielsivät heidät – nimenomaan kääntäjiksi.

Avainsanat: kääntäminen, professionaalisuus, ak vismi

88

AFinLA 2013

What you hear and read is what you get? Maallikkokääntäminen ja -tulkkaus tutkimushaasta elussa Sonya Sahradyan, Sari Pöyhönen & Maija Lappalainen Jyväskylän yliopisto / Soveltavan kielentutkimuksen keskus sonya.s.sahradyan@jyu. , sari.h.poyhonen@jyu. , maija.j.lappalainen@jyu.

Maahanmuu o Suomeen on viime vuosina lisääntynyt ja muu anut muotoaan, mikä näkyy myös soveltavan kielentutkimuksen laajassa kentässä. Tutkijat ovat joutuneet uudelleen arvioimaan käsi eiden kieli, kielitaito ja monikielisyys merkitystä ja osuvuu a. Niin ikään tutkimusmenetelmät maahanmuuton lanteissa edelly ävät krii stä arvioin a: miten monikielisiä lanteita ja käytänteitä on mahdollista tutkia, kun tutkimukseen osallistuvat eivät jaa samoja kielellisiä repertoaareja (Blommaert & Rampton 2011)? Yksi kyntämätön pelto on maallikkokääntämisen ja -tulkkauksen rooli tutkimuksen aineistonkeruussa ja analyysissa.

Havaintomme ja tulkintamme maallikkokääntämisestä ja -tulkkauksesta tutkimushaasta elussa pohjautuvat yhteen teemahaasta eluun, jossa suomea vähän osaava tutkija haasta elee maahanmuu ajataustaista kolmannen sektorin työntekijää. Haasta elu on osa tutkimusta, jossa tarkastellaan kielitaidon merkitystä työelämään integroitumisessa Suomessa. Tutkija/haasta elija esi kysymyksensä, tarkennuksensa ja kommen nsa pääosin englanniksi, ja haastateltava vastasi suomeksi. Jo a haasta elu voi in toteu aa, epävirallisena tulkkina toimi haastateltavan kutsuma suomenkielinen työtoveri. Haasta elun aikana tutkija/haasta elija pää eli, e ä tulkki/työtoveri ei kääntänytkään kaikkea vaan useimmiten ve yhteen haastateltavan pitkiä narra iveja. Haasta elun jälkeen tutkija/haasta elija turvautui tutkimusryhmän tutkimusavustajaan, joka li eroi haasta elun ja käänsi suomenkielisen puheen englanniksi. Tähän prosessiin pohjautuvat tutkimustulokset tutkija/haasta elija raportoi pro gradu -tutkielmassaan (Sahradyan 2012).

Palaamme tässä esitelmässä takaisin tutkijan/haasta elijan aineistoon soveltaen imietnogra an lähtökoh a. Tarkastelemme tässä sitä, miten tutkija/haasta elija, haastateltava, epävirallinen tulkki, epävirallinen kääntäjä/tutkimusavustaja ja tutkimusryhmän tutkija rakentavat ymmärrystä tutki avasta aiheesta, ja miten asiantun juus rakentuu vuorovaikutuksessa. Pohdimme myös eri tutkimusmenetelmien toimivuu a monikielisten lanteiden tutkimuksessa.

Avainsanat: monikielisyys, tutkimushaasta elu, maallikkokääntäminen, maallikkotulkkaus

Lähteet Blommaert, J. & Rampton, B. 2011. Language and superdiversity. Diversi es 13(2), 1–21. Sahradyan, S. 2012. The role of languages in the integra on of working age migrants into the Finnish labour

market: The case of migrants working in NGOs in Turku, Finland. Unpublished master’s thesis, Univer-sity of Turku.

89


Military Interpreters in Finnish Crisis Management Opera ons Pekka Snellman, University of Tampere pekka.snellman@uta.

Military interpreters in Finnish crisis management opera ons have very varying backgrounds and training. Some are professional translators and immigrants with no previous military training, while others are bilinguals, ethnic Finns and non-commissioned o cers in the reserve.

This presenta on is based on a work in progress for an MA thesis at the University of Tampere. The research data consists of interviews with 14 persons who have served as military interpreters.

The presenta on focuses on the opinions of a number of interviewees with no earlier professional experience as interpreters. How have their views of interpre ng and the interpreter’s profession changed during their service as military interpreters? In what ways does the non-professionals’ perspec ves on the interpreter’s role and agency di er from that of the interviewees with earlier professional interpreta on experience?

Key concepts in the theore cal framework of this presenta on are translators’ agency and transla on culture. Kinnunen and Koskinen (2010) de ne translators’ agency, in short, as the “willingness and ability to act”. Baker (2010) has recognized the agency of interpreters as a signi cant factor in the context of armed con icts. The concept of transla on culture, coined by Prunè (1997), is used here to iden fy norms, conven ons, expecta ons and values common to the military interpreters.

Keywords: military interpreter, agency, transla on culture

References Baker, Mona 2010. Interpreters and Translators in the War Zone. Narrated and Narrators.The Translator. In:

Studies in Intercultural Communica on Vol. 16 (2): Transla on and Violent Con ict, 197–222. Kinnunen, Tuija and Koskinen, Kaisa 2010. Introduc on. Tuija Kinnunen & Kaisa Koskinen (eds.), Translators’

Agency. Tampere Studies in Language, Transla on and Culture. Series B 4. Tampere: Tampere University Press, 4–10

Prunè, Erich 1997. Transla onskultur. (Versuch einer konstruk ven Kri k des translatorischen Handelns.) TextconText 11 = NF 1, 99–127.

90

AFinLA 2013

Ei-amma maisen tulkkauksen käytänteitä ja haasteita monikielisessä terveydenhuollon palveluorganisaa ossa Jari-Pekka Välimaa, Vaasan yliopisto / Pohjoismaisten kielten yksikkö jvalimaa@uva.

Terveydenhuollossa tulkkeja tarvitaan jatkuvas . Pöchhackerin (2002) mukaan terveydenhuollon palveluorgani-saa oiden kiinnostus tarjota amma maisia tulkkipalveluita on pieni riippuma a tulkkien suuresta tarpeesta. Amma tulkkien sijaan suositaankin niin sano uja ad hoc-tulkkeja, tulkkeja lapäiseen tarpeeseen. Pöchhacke-rin mukaan ad hoc-tulkit ovat useimmiten kaksikielisiä henkilöitä, jotka ovat joko saaneet jonkinlaisen mini-mikoulutuksen tulkkina toimimiseen tai joilta puu uu tulkin koulutus täysin. Myös Pérez-González ja Susam-Saraeva (2012) tukevat Pöchhackerin väite ä toteamalla, e ä nykyisin käytetään yhä enemmän maallikoita tulkkeina.

Tutkimukseni käsi elee tulkkauskäytänteitä terveydenhuollon palveluorganisaa ossa henkilökunnan näkökulmasta. Tutkimukseni kohteena olevan Vaasan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluita käy ää yhteensä 167 000 ihmistä, joista 51 % on ruotsinkielisiä, 45 % suomenkielisiä ja 4 % puhuu jotakin muuta kieltä äidinkielenään. Sairaalan päivi äisessä toiminnassa kumpaakin ko maista kieltä suomea ja ruotsia käytetään useimmissa lanteissa rinnakkain ja Vaasan kaupungin asukkaiden 117 eri kansalaisuu a tuovat vies ntään monikielisen ulo uvuuden. Vaasan keskussairaala onkin monikielisyytensä vuoksi tulkkauskäytänteitä tutki aessa mielenkiintoinen kohde.

Tutkimukseni on osa tutkija imi BiLingCon hankepor oliota ja tutkimusaineistoni koostuu sähköises joulukuussa 2012 keskussairaalan henkilöstölle lähetetyn kysymyslomakkeen vastauksista (N=503). Esitelmässäni tarkastelen henkilökunnan käsityksiä toisaalta amma maisesta ja toisaalta ei-amma maisesta tulkkauksesta pro gradussani (Välimaa 2013) saamieni tulosten pohjalta. Luoki elen henkilökunnan vastaukset yhteen lomakkeen avoimeen kysymykseen posi ivisen ja nega ivisen arvolatauksen perusteella ja pohdin tuloksia suhteessa vastaajien äidinkieleen sekä organisaa on tulkkauskäytänteisiin. Tutkimukseni seuraavassa vaiheessa on vuorossa haasta eluaineiston keruu ei-amma maista tulkkausta koskevaa väitöskirjatutkimusta varten ja esitän tähän lii yen alustavia ajatuksia mahdollisista haasta elukysymyksistä.

Keywords: healthcare interpre ng, sta , prac ce, mul lingualism

Lähteet BiLingCo. 2013. Bilingualism and Communica on in Organiza ons, BiLingCo [online]. Vaasa: Vaasan yliopisto

[lue u 9.9.2013]. Saatavissa: h p://www.uva. /research/groups/management/bilingo/ Pérez-González, Luis & ªebnem Susam-Saraeva 2012. Non-professionals Transla ng and Interpre ng. Par cipa-

tory and Engaged Perspec ves. The Translator 18:2, 149–165 Pöchhacker, Franz 2002. Introducing Interpre ng Studies. London: Routledge. Pöchhacker, Franz & Shlesinger, Miriam (toim.) 2007. Healthcare Interpre ng. Amsterdam/Philadelphia: John

Benjamins Publishing Company. Välimaa, Jari-Pekka 2013. Tolkning i en tvåspråkig serviceorganisa on inom vårdbranschen – praxis och utman-

ingar ur personalens synvinkel. Avhandling pro gradu i svenska språket. Vasa universitet.

91


92

AFinLA 2013

?

? Koollekutsuja: Niina Hynninen, Tukholman yliopisto [email protected]

Tässä työpajassa kuullaan tutkimuksellisia näkökulmia eri kielten käytöstä yliopisto- ja työmaailmassa. Työpajan alustuksissa puhujat nostavat esiin omasta tutkimuksestaan kumpuvia kielenkäytön kysymyksiä ja ajatuksia siitä, millaisia kieliä ja millaista kielitaitoa tulevaisuuden kielenkäy äjä tarvitsee. Alustuksissa pohditaan yhtä lailla monikielisyyden kysymyksiä kuin myös lisääntyneen englannin kielen käytön seurauksia. Eri kieliä tarkastellaan kielenkäy äjien kokemusten pohjalta sekä kielipoli ikan näkökulmasta. Koska sekä yliopisto- ä työmaailmassa englannin kielen käy ö ennen kaikkea lingua francana on yleistynyt huimas , tämä näkyy myös työpajan alustuksissa. Monet puhujista lähestyvät kielenkäytön kysymyksiä juuri englan lingua francana (ELF) -tutkimuksen kau a. ELF-tutkimus on nostanut esiin monia kielen osaamiseen lii yviä kysymyksiä. Tutkimuksissa on koroste u etenkin vuorovaikutuksen toimivuuden tärkey ä, ja muun muassa virheen käsite ä ja äidinkielisen ja ei-äidinkielisen puhujan suhde a on lähesty y uusista näkökulmista. Työpaja pyrkii siis herä ämään keskustelua sekä eri kielten asemasta tulevaisuuden kielenkäy äjän repertoaarissa e ä siitä, millaiselle kielitaidolle on tarve a.

93


Englan työkielenä: so what? Anne Kankaanranta & Leena Louhiala-Salminen, Aalto University School of Business anne.kankaanranta@aalto.

Nykyisessä globaalissa yritysympäristössä englannin käy öä työkielenä pidetään useimmiten itsestään selvyytenä. Englan on se kieli, joka valitaan monikansallisten yritysten konsernikieleksi ja jota käytetään, kun töitä tehdään muiden kuin suomenkielisten kanssa. Harvemmin kuitenkaan pohditaan sitä, mitä tällainen

lanne oikeastaan tarkoi aa kansainvälises toimivan bisnesamma laisen vies ntäosaamiselle. Millaista kieli- ja vies ntätaitoa hän tarvitsee tulevaisuudessa työssään, jota EK:n Oivallus-hankkeen loppurapor ssa verrataan jazz-improvisaa oon (h p://www.ek. /ek/ /index.php)?

Työpajassa kerromme tutkimuksistamme, joissa on selvite y erityises englannin käy öä monikansallisissa yrityksissä ja näkemyksiä tehokkaasta vies nnästä globaalissa liiketoimintaympäristössä. Keskitymme englannin rooliin työkielenä yrityksen arkipäivässä: toisaalta käsi elemme englan a yrityksen ’virallisena’ konsernikielenä ja toisaalta osana kansainvälises toimivan bisnesamma laisen professionaalista kompetenssia. Pohdimme mitä nämä erilaiset roolit merkitsevät käsi eelle ’englan ’ – millaisesta englannista on oikeastaan kysymys? Mihin yrityksissä tarvitaan standardienglan a ja missä sitä käytetään? Vai tarvitaanko sitä mihinkään? Entä milloin käytössä on ELF, English Lingua Franca – tai tarkemmin o aen BELF (English as Business Lingua Franca; see Louhiala-Salminen et al. 2005)? Tarkastelemme lähemmin, millaista on tehokkaaksi mielle y BELF-vies ntä sitä käy ävien bisnesamma laisten mielestä ja miten se eroaa ’standardienglannista’. Lisäksi esi elemme, miten BELF nivoutuu keskeiseksi komponen ksi kansainvälisen bisnesamma laisen vies ntäkompetenssia (Louhiala-Salminen & Kankaanranta, 2011).

Lopuksi vertailemme ’konsernienglan a’ ja BELFiä ja pohdimme vastauksia niiden käy lanteita koskeviin kysymyksiin.

Lähteet Elinkeinoelämän keskuslii o (2011). Oivallus-hankkeen loppurapor . h p://www.ek. /ek/ /index.php Louhiala-Salminen, L. & Kankaanranta, A. (2011). Professional Communica on in a Global Business Context: The

No on of Global Communica ve Competence. IEEE Transac ons on Professional Communica on, Special issue on Professional Communica on in Global Contexts, 54(3) September, 244-262.

Louhiala-Salminen, L., Charles, M. & Kankaanranta, A. (2005). English as a lingua franca in Nordic corporate mergers: Two case companies. English for Speci c Purposes. Special issue: English as a lingua franca interna onal business contexts, C. Nickerson (Ed.), 24, 401-421.

94

AFinLA 2013

University language policies – how does Finnish mono- or biligualism meet academic mul lingualism? Heidi Rontu & Taina Saarinen, Aalto University & University of Jyväskylä heidi.rontu@aalto. , taina.m.saarinen@jyu.

In this paper we present two cases of university language policies, focussing how the language needs and pro-les of future students and sta – and ul mately the language futures of the universi es are manifested in the

policies. The case universi es are two Finnish universi es, Aalto University and University of Jyväskylä.

The two universi es have a di erent kind of history and background. Aalto University is the result of a recent amalgama on of two bilingual Finnish-Swedish universi es, Helsinki University of Technology and University of Art and Design, and one monolingual Finnish university, Helsinki School of Economics. The formally monilingual-ly Finnish University of Jyväskylä, in turn, was originally the rst Finnish language teacher seminary.

The aim of the paper is to answer the following ques ons: 1. How are the future language needs construed in the policies ? 2. What languages are speci cally men oned as languages needed by students and sta ? 3. What is the posi on of the na onal languages Finnish and Swedish in rela on to other languages, par cu-larly English?

Both universi es have recently dra ed (Aalto) or revised (Jyväskylä) their o cial language policies. In addi on to the policy documents, we will look into documenta on at di erent levels, e.g. central administra on and facul es. Morover, we will conduct interviews with actors at di erent levels. We will apply discourse analysis as a research method, focussing par cularly on discursive opera onaliza ons (Saarinen 2007) of a desired lan-guage (policy) future in the two universi es.

Keywords: university, language policy, Finland

References: Saarinen, Taina. 2007. Quality on the Move. Discursive construc on of higher educa on policy from the per-

spec ve of quality. Jyväskylä Studies in Humani es 83.

95


Haasteita ja onnistumisia – suomalaisen insinöörin ajan myötä rakentuva vies ntärepertuaari Tiina Räisänen, Jyväskylän yliopisto

[email protected]

Englannin rooli työelämän lingua francana on kiistaton. Useat tutkimukset ovat tuoneet arvokasta etoa siitä, millaista englannin kieltä työelämässä tarvitaan ja miten työntekijät englannin käytön kokevat (esim. Louhiala-Salminen, Charles & Kankaanranta 2005; Alatalo 2006; Virkkula 2008; Louhiala-Salminen & Kankaanranta 2011). Työntekijän siirry yä koulutuksen konteksteista globaaliin työelämään kohdatut kielenkäy öön lii yvät haasteet erityises lingua franca – lanteissa voivat yllä ää – oma työ pitäisi hoitaa englannin kielellä, mu a kiinalaisen kollegan aksen sta ei saa mitään selvää eikä kasvokkaisvies nnässä voikaan käy ää koko repertuaariaan, jolloin eleet ja muut semioo set resurssit nousevat tärkeään rooliin (Räisänen tulossa 2013). Lisäksi joutuu mie mään miten ratkaista ongelmia tai kommunikoida eri kul uuritaustoista tulevien amma laisten kanssa etokoneväli eisessä vies nnässä. Tässä esitelmässä valaisen väitöskirjani tuloksia (Räisänen tulossa 2013) ja pohdin niitä siitä näkökulmasta, mitä tulevaisuuden työelämän kielenkäy äjiä valmentavassa koulutuksessa tulisi o aa huomioon.

Keywords: English as a lingua franca, repertoire, longitudinal study, sociolinguis cs

Lähteet Alatalo, P. 2006. Direc ve func ons in intra-corporate cross-border e-mail discourse. Louhiala-Salminen, L., M. Charles & A. Kankaanranta. 2005. English as a lingua franca in Nordic corporate mer-

gers: two case companies. English for Speci c Purposes 24, 401–421. Louhiala-Salminen, L. & A. Kankaanranta. 2011. Professional communica on in a global business context: the

no on of global communica ve competence. Professional Communica on 54(3), 244–262. Virkkula, T. 2008. Työntekijöiden kokemuksia englannista yritysmaailman yhteisenä kielenä. Teoksessa S.

Leppänen, T. Nikula & L. Kääntä (eds.) Kolmas ko mainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Tietolipas 224. 382-420.

Räisänen, T. Tulossa 2013. Professional Communica ve Repertoires and Trajectories of Socializa on into Global Working Life. Jyväskylä Studies in Humani es.

96

AFinLA 2013

Englan tulee ja englan tappaa – not! Englan ja kansalliset kielet suomalaisessa ja tanskalaisessa korkeakoulutuksessa Taina Saarinen, Jyväskylän yliopisto taina.m.saarinen@jyu.

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen on nykyään tape lla enemmän kuin koskaan. Siksi onkin hämmentävää, ä kieli näkyy korkeakoulutuksen kansainvälistymispoli ikassa melko satunnaises . Onko englannin asema niin

itsestään selvä? Vai pidetäänkö kieltä vain teknisenä välineenä, sanoina ja rakenteina, eikä niinkään kaikkinaisen kommunikaa on mahdollistajana?

Jos ja kun kieli putkahtaa esille korkeakoulupoli ikassa, se näy äytyy kuohunnan aiheena tai muuten ongelmana. Suomessa kieli on ollut näkyvässä roolissa 1800-luvun puolivälissä, kun kansallista iden tee ä rakenne in suomen kielen ympärille ruotsinkielisen älymystön voimin. Itsenäistymisen jälkeen suomen ja ruotsin suhde Helsingin yliopistossa ahdis yliopistoväkeä niin paljon, e ä Turkuun peruste in sekä suomen-

ä ruotsinkielinen yliopisto purkamaan kielipolii sia paineita.

Suomi on 1990-luvulta saakka pro loitunut englanninkielisen yliopisto-opetuksen edelläkävijänä Euroopassa. Englan a on tosin tehty näkymä ömäksi kutsumalla ohjelmia ”vieraskielisiksi”. 2000-luvulla kieli on tullut korkeakoulupoli ikassa selkeämmin näkyväksi englannin kau a. Suomalaiset yliopistot ovat edelleen yliopistolain perusteella yksi- tai kaksikielisiä, mu a käytännössä niillä on suuri valta pää ää opetus- ja tutkintokielestään. Englannin käy ö yliopisto-opetuksessa onkin noussut aiheeksi päiväleh in, eduskuntakysymyksiin ja erilaisiin valituksiin.

Englan tuskin kuitenkaan jää Suomessa sen pysyvämmäksi kansainvälisen akateemisen kanssakäymisen kieleksi kuin la na tai saksakaan. Kansalliset kielet ovat kestäneet ainakin aiemmat kansainvälistymisen aallot.

Tarkastelen tässä esityksessä tanskalaisten ja suomalaisten yliopistoissa ja amma korkeakouluissa työskentelevien (N=20) opetus- ja tutkimustyötä sekä hallintotyötä tekevien käsityksiä englannin suhteesta kansalliseen kieleen / kansallisiin kieliin. Aineistoon kuuluu kaksi suomalaista ja kaksi tanskalaista yliopistoa sekä yksi suomalainen ja yksi tanskalainen amma korkeakoulu tai sellaista vastaava oppilaitos. Kysymykseni tässä esityksessä ovat: Missä englan näkyy ja missä se ei näy? Missä se näy ää vaiku aneen akateemisen yhteisön (sekä opetus-, tutkimus- ä hallintohenkilöstön) toimintaan, missä ei? Miten englan in suhtaudutaan haastatelluissa yksiköissä, vai suhtaudutaanko mitenkään? Haasta elut on tehty vuonna 2012.

Avainsanat: korkeakoulut, kansainvälistyminen, kieli, Suomi, Tanska

97


Vuorovaiku eiset piirteet suomeksi ja englanniksi pidetyissä luennoissa Jaana Suvinii y, Aalto-yliopiston Kielikeskus jaana.suvinii y@aalto.

Yliopistojen kansainvälistyminen tarkoi aa yleensä opetuksen muu umista englanninkieliseksi. Tämä on aiheu anut keskustelua siitä, miten opiskelijat ja luennoitsijat lanteeseen sopeutuvat ja miten se vaiku aa luento lanteen vuorovaiku eisuuteen. Monet tutkimukset (Airey, 2009; Ljosland, 2010; Hellekjaer, 2010; Björkman, 2008). antavat käsityksen, e ä vuorovaiku eisuu a esiintyy enemmän luennoilla, jotka pidetään sekä luennoitsijan e ä opiskelijan äidinkielellä.

Englanninkielistä maisteriohjelmaa koskeva tapaustutkimukseni (Suvinii y, 2012) osoi aa kuitenkin, e ä vuorovaiku eisia piirteitä on enemmän juuri englanniksi pidetyissä luennoissa. Jopa sama luennoitsija oli vähemmän vuorovaiku einen äidinkielellään kuin englanniksi. Myös opiskelijat vaiku vat ak ivisemmilta englanniksi pidetyillä luennoilla. Onko kyse kielestä, puhetyylistä vai opiskelijaryhmästä? Saako englan suomalaisenkin vuorovaiku eisemmaksi? Poh kaamme näitä seikkoja työpajan pui eissa.

Avainsanat: vuorovaiku eisuus, englan lingua francana, kansainvälistyminen

Lähteet Airey, J. 2009. Science, Language and Literacy. Björkman, B. 2008. 'So where we are': Spoken lingua franca English at a Swedish technical university. English

Today 24 (2), 11–17. Hellekjaer, G. 2010. Language Ma ers: Assessing Lecture Comprehension in Norwegian English-medium Higher

Educa on, in Dalton-Pu er, C., Nikula, T. and Smit, U. Language use in Language and Content Integrat-ed Learning (CLIL).

Ljosland, Ragnhild. 2010. Teaching Through English: Monolingual Policy Meets Mul lingual Prac ce. Hermes 45, September 2010. p. 99-113.

Suvinii y, J. 2012. Lectures in English as a Lingua Franca – Interac onal Features.

98

AFinLA 2013

Mul lingualism in academic and business contexts in Finland Sabine Ylönen, Jyväskylän yliopisto sabine.ylonen@jyu.

The aim of this paper is to explore the role of languages in academic and business contexts in Finland. To ex-plore the role of languages in Finland, we conducted online-surveys among students (in 2008) and university sta (in 2009) in Finland with 3,500 and 3,600 respondents respec vely, and a third survey among business professionals was conducted in spring 2010 with 600 respondents. In this paper, I will focus on the following research ques ons: 1. What are the a tudes of students, university sta , and enterprise representa ves to-ward di erent languages in study, academic and business communica on? 2. Which languages are used for which studying and professional purposes? 3. Which languages are thought to be of increased importance in the future?

The comparison of the results of all three surveys will shed light onto the ques on whether the role of lan-guages is seen as di erent in both academic and business domains.

These studies on the role of languages in Finland are also expected to be highly useful in debates on evidence-based approaches to mul lingualism policies and language educa on strategies.

Keywords: mul lingualism, academic and business domains, role of languages in Finland, survey

References Ylönen, S. & Kivelä, Mari 2011. The Role of Languages at Finnish Universi es. Apples - Journal of Applied

Language Studies 5(3), 33-61. Ylönen, S. 2011. Monipuolinen kielitaito on eduksi niin pienten yritysten arkipäivässä kuin akateemisella uralla

etenemisessäkin. Kieli, Koulutus ja yhteiskunta [online]. Marras-joulukuu 2011. [Retrieved 9.9.2013] p://www.kieliverkosto. /ar cle/monipuolinen-kielitaito-on-eduksi-niin-pienten-yritysten-

arkipaivassa-kuin-akateemisella-uralla-etenemisessakin/ Ylönen, S. & Vainio, Virpi 2010. Mehrsprachigkeit und Rolle des Deutschen im Studium aus der Sicht nnischer

Studierender. Apples - Journal of Applied Language Studies 4(1), 29-49.

99


100

AFinLA 2013

VIRSU- Koollekutsuja: Pirkko Muikku-Werner

VIRSU-verkosto (Suomalais-ugrilaiset kielet kohdekielinä) jatkaa sukukielten oppimisen ja ope amisen saloihin paneutumista. Tämänkertaisen työpajan aiheena ovat muun muassa syntyperäisten ja ei-syntyperäisten suomenpuhujien väliset erot heidän ilmaistessaan modaalisuu a. Katsaus kainun kielen revitalisoin in ohjaa kiinnostuksemme Norjaan ja sen kieli lanteeseen. Ruotsin yhteydessä käsiteltävänä ovat ruotsinkielisten suomenoppijoiden kommunikaa overbit.

Neljä esitelmää pureutuu eri näkökulmista resep iviseen monikielisyyteen: miten hyvin lähisukukielten (viro – suomi) puhujat ymmärtävät toisiaan äidinkielensä pohjalta? Huomio kiinni yy yhtäältä suulliseen vuorovaikutukseen, toisaalta kirjoite uun teks in.

Viisitoistavuo aan VIRSUn on syytä suunnata koh en stä kunnianhimoisempia tavoi eita, joten työpajassa on tarkoitus keskustella myös sen tulevaisuudesta. Erityises muiden kuin suomalaisten ja virolaisten houku aminen mukaan VIRSUn toimintaan olisi tärkeää.

Osallistujien kontras ivinen etämys virolais-suomalaisen vuorovaikutuksen resurssina Hanna-Ilona Härmävaara, Helsingin yliopisto hanna-ilona.harmavaara@helsinki.

Viro ja suomi ovat sukukieliä, joiden keskinäinen ymmärre ävyys on kiinnostava kysymys niin maallikolle kuin kielentutkijallekin. Kaivapalu ja Muikku-Werner (2010) ovat lähestyneet tätä kysymystä testaamalla, miten suomalaiset ymmärtävät viroa äidinkielensä pohjalta. Tutkimuksessaan he havaitsivat informan ensa käy ävän ymmärrysprosessissa hyväkseen muun muassa joko ennen tes lanne a omaksu ua tai sen aikana muodostuvaa kontras ivista etämystä.

Tässä esityksessä tarkastelen kontras ivisen etämyksen käy ämistä sellaisen virolais-suomalaisen monikielisen vuorovaikutuksen resurssina, jota voi kutsua resep iviseksi monikielisyydeksi. Resep ivisellä monikielisyydellä (RM) tarkoitetaan vuorovaikutusta, jossa äidinkieleltään eritaustaiset osallistujat käy ävät eri kieliä (tyypillises äidinkieliään) ja ymmärtävät toisiaan pääasiassa ilman erillistä lingua francaa (ks. Zeevaert & ten Thije 2007). Tutkimuksen aineisto koostuu videoiduista monenkeskisistä arkikeskusteluista, joita analysoidaan keskustelunanalyysin keinoin.

Kontras ivisen etämyksen ja kielten samankaltaisuuden hyödyntäminen yhteisen ymmärryksen rakentamisessa on RM-vuorovaikutuksessa oletusarvoista, sillä siinä ymmärtäminen perustuu kielten yhtäläisyyksien havaitsemiseen ja yhteyksien luomiseen eri kielissä toisiaan muistu avien kieltenainesten välille.

101


Välillä kontras ivisen etämyksen hyödyntäminen eksplikoituu myös vuorovaikutuksen pinnalla. Tarkastelenkin esityksessäni sitä, mitä kielten suhteita koskevat eksplisii set kommen t kertovat vuorovaikutuksen osallistujien ymmärtämisprosessissa hyödyntämästä kontras ivisesta etämyksestä sekä siitä, miten kielten samankaltaisuu a havaitaan (kielten todellisesta, havaitusta ja oletetusta samankaltaisuudesta, ks Ringbom 2007). Tarkastelen myös sitä, miten kontras ivista etämystä rakennetaan keskustelun kuluessa kielten suhteista neuvotelemalla.

Keywords: recep ve mul lingualism, contras ve knowledge, perceived similari es

Lähteet Kaivapalu, Annekatrin & Pirkko Muikku-Werner 2010. Resep ivinen monikielisyys: miten suomenkielinen

vironoppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta. Teoksessa Annekatrin Kaivapalu, Pirkko Muikku-Werner & Maria-Maren Sepper (eds.) Lähvõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97. Tallinn: Ees rakenduslingvis ka ühing.

Ringbom, Håkan 2007. Cross-linguis c Similarity in Foreign Language Learning. Clevedon Mul lingual Ma ers LTD.

Zeevaert, Ludger & ten Thije, Jan D. 2007. Introduc on. – Jan D. ten Thije & Ludger Zeevaert (toim.), Recep ve Mul lingualism. Linguis c analyses, language policies and dialec c concepts. Amsterdam / Philadelph-ia: John Benjamins, 1–21.

Modaalisuuden ilmaiseminen S1-suomea ja edistyny ä S2-suomea ero avana piirteenä Ilmari Ivaska & Kirs Siitonen, Turun yliopisto

vas@utu. & kisiito@utu.

Suomi toisena -tutkimuksessa ja toisen kielen oppimisen tutkimuksessa ylipäätään on pohdi u viime vuosina, mitkä lingvis set kielenpiirteet ovat tyypillisiä kielenoppimisen eri vaiheissa ja miten lingvis set piirteet korreloivat funk onaalises määriteltyjen kielitaitotasojen kanssa (esim. Bartning ym. 2010). Kysymystä on lähesty y sekä yksi äistä kielenilmiötä tarkastellen (esim. Seilonen 2013) e ä eri kielenpiirteiden frekvenssejä aineistovetoises analysoiden (esim. Ivaska 2013).

Keskitymme tässä esitelmässä yhteen aineistovetoisessa määrällisessä analyysissa havai uun ilmiöjoukkoon: modaalisuuden ilmaisemiseen (Ivaska: tekeillä). Suomessa modaalisuu a voidaan ilmaista monin tavoin niin morfosyntak ses kuin leksikaalises kin. Aineistomme on osa Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta (Ivaska&Siitonen 2009). Paneudumme esitelmässämme yhtäältä modaalisten verbi-ilmausten käy öeroihin S1- ja S2-aineiston välillä ja tarkastelemme tarvi aessa myös muiden modaalisuuden ilmaisukeinojen käy öä. Määrällisessä analyysissa käy ilmi, e ä S1-aineistossa on S2-aineistoa enemmän modaalisesta nii verbistä ja A-in ni ivistä koostuvia predikaa eja (esim. 1). S1-teksteissä tällaisia predikaa eja on 20,6 / 1000 sane a ja S2-teksteissä 10,3 / 1000 sane a.

102

AFinLA 2013

(1) Sellainen toimenpide voisi esim. olla […]. Määrälliseen analyysiin pohjautuva hypoteesimme on, e ä edistyneetkin suomenoppijat (S2) ilmaisevat modaalisuu a kirjoituksessaan osin eri keinoin kuin ensikieliset (S1) (vrt. Niiranen 2008).

Avainsanat: modaalisuus, suomi toisena kielenä, korpustutkimus

Lähteet Bartning, I., M. Mar n & I. Vedder (toim.) 2010. Communica ve pro ciency and linguis c development, intersec-

ons between SLA and language tes ng research. European Second Language Association. Ivaska, I. 2013. Structural typicali es in advanced learner Finnish: Usage-based approach towards variety-

speci c mul word sequences. Grammar and Context. New Approaches to the Uralic Languags IV. Tartu: 6.–8.6.2013.

Ivaska, I. (tekeillä). Edistyneen oppijansuomen avainrakenteita. Ivaska, I. & K. Siitonen 2009: Syntak ses kooda u oppijankielen korpus: mahdollisuuksia ja kysymyksiä. – P.

Eslon. & K. Õim (toim.) Korpusuuringute metodoloogia ja märgendamise probleemid. Tallinna: Tallinna Ülikool, 54–71.

Niiranen, L. 2008. E ects of Learning Contexts on Knowledge of Verbs. University of Tromsø. Seilonen, M. 2013. Epäsuora henkilöön vii aaminen oppijansuomessa. Jyväskylän yliopisto.

Kumpi ymmärtää enemmän: virolainen suomea vai suomalainen viroa? Annekatrin Kaivapalu, Tallinnan yliopisto [email protected]

Resep ivisen monikielisyyden tärkeä ulo uvuus, lähisukukielen ymmärtämisen symmetria, on tähän as saanut sangen vähän huomiota. Skandinaavisia kieliä tutki aessa on kuitenkin havai u, e ä esimerkiksi tanskalaiset ymmärtävät puhu ua ruotsia paremmin kuin ruotsalaiset tanskaa (Gooskens 2006). Tämän esitelmän tarkoituksena on tarkastella kahden itämerensuomalaisen lähisukukielen, viron ja suomen ymmärtämisen mahdollista symmetriaa ja selvi ää, ymmärtävätkö viron- ja suomenkieliset kielenkäy äjät lähdekielensä pohjalta yhtä hyvin lähisukukielistä kirjallista teks ä. Tutkimuksen tavoi eena on siis poh a, ilmeneekö viron ja suomen kielijärjestelmien samankaltaisuus symmetriana vironkielisten ja suomenkielisten lähisukukielen ymmärtämismisprosessissa.

Tutkimus perustuu Itä-Suomen, Tallinnan ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä aloitetun REMU-hankkeen pui eissa kerä yyn aineistoon. Viroa lainkaan taitama omille suomenkielisille opiskelijoille anne in lue avaksi vironkielinen teks Sild üle mere ja suomea lainkaan taitama omille vironkielisille opiskelijoille vastaavas sama mu a suomenkielinen teks Silta yli meren, jonka sisältöä koskeviin kysymyksiin heitä pyyde in vastaamaan. Myös sisällön kuvaamiseen ja kääntämiseen kannuste in. Lisäksi opiskelijoiden toivo in re ektoivan kokemustaan: mikä on helppoa, mikä vaikeaa, ja millaisia teks n ymmärtämisen strategioita hyödynne in merkityksiä rakenne aessa.

Esitelmässäni keskityn teks nymmärtämiskysymysten vastausten kvan ta ivisen analyysiin. Tutkimukseen

103


osallistui 39 suomenkielistä ja 39 vironkielistä opiskelijaa, jotka eivät olleet osallistuneet eksplisii seen lähisukukielen opetukseen ja joilla ei ollut myöskään aikaisempaa kokemusta kohdekielestä. Vastaukset kuuteen teks nymmärtämiskysymykseen osoi avat, e ä suomenkieliset kielenkäy äjät ymmärtävät vironkielistä kirjallista teks paremmin kuin vironkieliset suomenkielistä teks ä. Esitelmässäni pohdin, mitkä kielelliset ja kielenulkoiset tekijät vaiku anevat teks n ymmärtämiseen ja analysoin ymmärtämisen kvan oinnin metodologiaisa vaihtoehtoja.

Lähteet Gooskens, C. 2006. Linguis c and extra-linguis c predictors of inter-Scandinavian intelligibility. – Linguis cs in

the Netherlands, 101 113.

Havai u kielten välinen samanlaisuus ymmärtämisen resurssina käsi een määri elyä ja metodologisia pohdintoja Maisa Mar n, Jyväskylän yliopisto maisa.mar n@jyu.

Nähdessämme tai kuullessamme meille uu a kieltä pyrimme löytämään siitä jotakin tu ua. Havaitsemme uuden ja aiemmin osaamiemme kielten välillä samanlaisuu a tai samankaltaisuu a (perceptual similarity, Ringbom 2007). Tiedämme kuitenkin vielä melko vähän tästä prosessista ja sen ymmärtämiselle tarjoamasta avusta niin psykolingvis sessä mielessä kuin kielenoppimisenkin kannalta, vaikka kielisysteemien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä on tutki u niin kauan kuin kieli ede on ollut olemassa. Esitelmäni tarkoituksena on poh a havaitun samanlaisuuden käsite ä, sen alaan kuuluvia ilmiöitä kielen eri tasoilla ja niiden yhtey ä kielenoppimisen perinteiseen käsi eistöön ja tunne uihin ilmiöihin. Lisäksi pohdin, millä tavoin näitä havaintoja voisi tutkia, jo a niistä saatua etoa voitaisiin hyödyntää kielenopetuksessa eri taitotasoilla. Kyseessä ei siis ole varsinainen tutkimuksen esi ely vaan pikemminkin yritys jäsentää tutkimusken ää tulevan tutkimustyön avuksi.

Vaikka esitykseni on teoree nen ja metodinen, eikä siis väl ämä ä liity pelkästään läheisten sukukielten ymmärtämiseen, käytän esimerkeissä ja pohdinnoissa lähtökohtana suomen ja viron välistä suhde a ja samanlaisuusilmiöitä sekä näistä tehtyjä aiempia tutkimuksia ja niiden menetelmiä. Erityises paneudun samanlaisuuden mi aamiseen, joka on väl ämätöntä verra aessa eri kieliparien samanlaisuu a tai yhden kieliparin havaitun samanlaisuuden symmetriaa. Samanlaisuus-havainnot ovat etenkin vain yksi ymmärtämisprosessin mahdollistaja, joten pyrin myös ase amaan sen osaksi ymmärtämisen kokonaisuu a, johon sisältyy yleistä maailman etoa, henkilökohtaista tausta etoa, yleistä kielellistä etoa sekä lanteen, konteks n ja koteks n vaikutusta.

Lähteet: Ringbom, Håkan 2007. Cross-linguis c Similarity in Foreign Language Learning. Clevedon: Mul lingual Ma ers.

104

AFinLA 2013

Koteks ja lähisukukielen ymmärtäminen äidinkielen pohjalta Pirkko Muikku-Werner & Annekatrin Kaivapalu, Itä-Suomen yliopisto & Tallinnan yliopisto [email protected]

Lähisukukieltä on mahdollista ymmärtää jossain määrin ilman muodollista opetustakin. Viime aikoina on kiinnite y huomiota siihen lingvis sten, mentaalisten, interak ivisten ja kul uurienvälisten kompetenssien kokonaisuuteen, joka ak voituu, kun esimerkiksi kuulija passiivisella kielellään havainnoi lingvis stä toimintaa. Myös luotaessa järjellistä kokonaisuu a kirjoitetusta teks stä tarvitaan pää elyä ja etyntyyppistä karsintaa. Vaikka sanaston samankaltaisuus on etys ymmärtämisen tärkeä edellytys, oikeaan merkitykseen on mahdollista päätyä silloinkin, kun sanaa ei enää voi tunnistaa ulkoasun perusteella sukulaissanaksi tai sukulaisuu a ei ole. Tällöin outo sana saatetaan prosessoida koteks n, lähiteks n, perusteella. Toisen sanan uskotaan edelly ävän jonkin toisen sanan myötäesiintymistä, ja sanaa käy äessämme otamme ehkä

edostama amme huomioon muun muassa sen tyypilliset kollokaa t. Kiinnostava kysymys on se, onko mahdollista, e ä esimerkiksi suomenpuhuja siirtää äidinkielensä vierussanaodotuksen myös viroon. Toisaalta teks elemen eihin kytkeytyvien erilaisten rakenteellisten ole amusten, esimerkiksi rek on, täy ymä ömyys lähtökielen käytänteen mukaises voi haitata merkityksen tavoi amista, vaikka sukukielten sanat muistu aisivatkin toisiaan. Esitelmässämme tarkastelemme, miten kirjoitetussa teks ssä koteks vaiku aa yhtäältä viron, toisaalta suomen ymmärtämiseen. Edistääkö tarjoutuvien kollokaa en niukkuus merkityksen väli ymistä? Jos rek o on kohdekielessä erilainen (lisaks Soomele), vaikeutuuko sisällön hahmo aminen. Materiaalina ovat käännösteks t. Tarkoituksena on poh a, millaisella tutkimusasetelmalla koteks n vaikutusta voisi selvi ää. Kun analysoimamme esimerkkitapaukset sisältyvät kokonaiseen ar kkeliin, on vaikea etää, mikä merkitys teks kokonaisuudella ja maailman edolla on käännöksen laatuun.

Lähteet: Kaivapalu, Annekatrin 2013. Mutual intelligibility in language learning context – symmetrical or not? –Abstracts.

NORDAND 11. Den 11:e konferensen om Nordens språk som andra- och främmandespråk. Stockholm: Stockholms Universitet, 26.

Kaivapalu, Annekatrin, Pirkko Muikku-Werner 2010. Resep ivinen monikielisyys: miten suomenkielinen oppija ymmärtää viroa äidinkielensä pohjalta? – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20, 68–97.

Muikku, Werner 2013. Vironkielisen teks n ymmärtäminen suomen kielen pohjalta. – Lähivõrdlusi. Lähivertailu-ja 23, 210–237.

Rehbein, Jochen, Jan D. ten Thije, Anna Verschick 2011. Lingua recep va (LaRa) – remarks on the quintessence of recep ve mul lingualism. – Interna onal Journal of Bilingualism, 248 264.

105


Kommunikaa overbeistä ruotsinkielisten suomenoppijoiden teksteissä Tuija Mää ä, Umeå universitet tuija.maa a@ nska.umu.se

Aikaisemman tutkimukseni (Mää ä 2011) keskiössä on ollut ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käy ö kirjallisissa tuotoksissa. Tutkimustulosten mukaan monet paikallissijaiset nominit ovat verbin täydennyksiä: jo alkeistason suomenoppijoiden teksteissä esiintyy erilaisia verbejä rek overbeinä. Hyvin yleisiä ovat esimerkiksi liikeverbit (Mää ä 2013) ja kommunikaa overbit. Tarkastelen esitelmässäni sellaisia kommunikaa overbejä, joita suomenoppijat käy ävät ilmaistessaan jonkinlaista suullista kommunikaa ota.

Aineistonani on ruotsinkielisten suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten elektroninen aineisto, joka sisältyy kansainväliseen oppijansuomen korpukseen (Interna onal corpus of learner Finnish). Tutkimani teks t on kirjoite u Uumajan yliopiston alkeistason suomi vieraana kielenä -kurssilla vuosina 2006–2009. Korpuksen koko oli tuolloin 43 496 sane a. Aineiston analysoinnissa olen käy änyt WordSmith Tools -ohjelmaan kuuluvaa Concord-työkalua.

Suomenoppijoiden teksteissä seuraavat verbit esiintyvät suullista kommunikaa ota ilmaisevina verbeinä: puhua, sanoa, kertoa, jutella, huutaa, kysyä ja vastata. Yhteistä kaikille näille verbeille on se, e ä ne esiintyvät jonkin paikallissijaisen täydennyksen kanssa. Tavallisempia ovat kuitenkin tapaukset, joissa referoin muo na on suora esitys. Tällöin kommunikaa overbi esiintyy joko johtolauseessa tai jälkijohtolauseessa, mikä näy ää olevan yleisempää. Myös ä-lauseet ja alisteiset kysymyslauseet esiintyvät usein muo eina. Joissakin tapauksissa oppijat jä ävät ä-konjunk on kirjoi ama a, ja kO-kysymyspar kkelin sijasta he käy ävät jos-konjunk ota. Verbeistä on lisäksi sellaisia esiintymiä, joissa verbiä seuraa pelkkä objek tai adverbiaali.

Verbi puhua poikkeaa aineistoni muista kommunikaa overbeistä siten, e ä se esiintyy useamman eri sijamuotoisen täydennyksen kanssa kuin teks en muut kommunikaa overbit. Kaikkein frekventeimmät puhua-verbin esiintymät ovat sellaisia, joissa oppijat mainitsevat verbin yhteydessä puhekumppanin käy ämällä kanssa-postposi ota.

Keywords: kommunikaa overbi, oppijankieli, paikallissija, referoin muo

Lähteet Mää ä, Tuija. 2011. Ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä. – Lähivertailuja/

Lähivõrdlusi 21. Tallinn, 154–182. Mää ä, Tuija 2013. Verbien tulla ja mennä rek oista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa

tuotoksissa. (tulossa, AFinLa-e).

106

AFinLA 2013

Kainun kieli ja kul uuri kahdessa lastentarhassa Pohjois-Norjassa – kielellistä revitalisoin a ja vähemmistökul uurin välitystä Leena Niiranen, Tromssan yliopisto [email protected]

Norjan kveenivähemmistö tunnuste in kansalliseksi vähemmistöksi Norjassa 1999, kun Norja ra oi Euroopan neuvoston vähemmistösopimuksen. Sopimus takaa vähemmistöille oikeuden säily ää, uudistaa ja kehi ää ryhmäiden tee ään ja säily ää kielensä ja kul uurinsa. Kveenin tai kainun kieli sai vähemmistökielen aseman Norjassa 2005. Kainun kieltä opetetaan jonkin verran koulussa sekä erilaisilla lyhyillä kursseilla, joita Kainun ins tuu järjestää, ja sitä voi myös opiskella Tromssan yliopistossa. Kielen opetuksen aloi aminen jo lastentarhaikäisille on kuitenkin revitalisoinnin kannalta tode u tehokkaimmaksi menetelmäksi (Hilton & Hale 2001). Tässä esitelmässä pohdin kainun revitalisoinnin edellytyksiä lastentarhassa. Pohdinta perustuu kahdessa lastentarhassa tekemiini haasta eluihin. Analysoin revitalisaa on mahdollisuuksia Yrjö Engeströmin (1987) sosiaalisen oppimisen mallin eli ns. toiminnan teorian avulla. Tämän mallin avulla analysoin mitä erilaisia osallistujia kuuluu revitalisaa on muodostamaan toimintasysteemiin. Jo aikaisemmat tutkimukset ovat todenneet, e ä revitalisaa o on prosessi, joka edelly ää momimutkaista toimitamallia ja jonka tulokset ovat kiinni monesta eri tekijästä (Todal 2007). Haasta elujen perusteella analysoin, miten eri toimijat kuten lastentarhan työntekijät, lasten vanhemmat ja kunnan opetustoimen hallinnossa työskentelevät analysoivat revitalisaa ota ja sen mahdollisuuksia näissä pohjoisnorjalaisissa lastentarhoissa.

Lähteet Engeström, Y. (1987): Learning by expanding : an ac vity-theore cal approach to developmental research.

Helsinki : Orienta-Konsul t. Hilton, L. & Hale, Ken 2001 (red.): The Green Book of Language Revitaliza on in Prac ce, San Diego: Academic

Press. Todal, J. (2007): Samisk språk i Svahken Sijte : sørsamisk vitalisering gjennom barnehage og skule. Guovda-

geaidnu : Sámi Ins tuh a


–

108

AFinLA 2013

Oppijansuomen korpuksen kieliopillinen ja virheannotoin Jarmo Harri Jantunen, Jyväskylän yliopisto jarmo.jantunen@jyu. Sisko Brunni & Liisa-Maria Lehto, Oulun yliopisto Esi elemme posterissamme Kansainvälisen oppijansuomen korpuksen (ICLFI) annotoin prosesseja ja annotoinnin ongelmia. ICLFI on suomea vieraana kielenä -opiskelijoiden tuo amien teks en sähköinen, runsaan miljoonan saneen teks aineisto. Oppijankielikorpusten taksonomian (Jantunen 2011) mukaan aineisto on mm. moniäidinkielinen ja moniteks lajinen. Siihen on kerä y yhteensä 22 taustamuu ujaa teks ntuo ajasta, oppimiskonteks sta ja itse teks stä. Korpuksesta on annotoitu kieliopillises noin 40 %. Virheannotoinnin periaa eiden suunni elu on aloite u tammikuussa 2013. Sekä kieliopillinen e ä virheannotoin on haastavaa kielivarian n luonteen vuoksi: aineisto sisältää ei-norminmukaista kieltä, joka ei noudata oikeinkirjoitukseltaan, taivutukseltaan ja syntak silta suhteiltaan kohdekielen kaltaista ilmaisua. Posterissamme tarkastelemme joitakin menetelmällisiä keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

Sähköisen oppijankielen korpuksen käyte ävyy ä voidaan parantaa lisäämällä siihen erilaisia (puoli)automaa sia annotointeja, jolloin aineistosta saadaan huoma avas enemmän informaa ota kuin raakateks stä (Granger 2007). Ongelmana on kuitenkin se, e ä täysin automaa nen annotoin ei tavoita kaikkia morfologisia ja morfosyntak sia muotoja, joita oppijat tuo avat (Dagneaux et al. 1998). Myöskään virheannotoin ei voi olla automa soitua, mu a hitaan annotoinnin tuomat edut ovat kuitenkin suuret: virheiden systemaa nen merkitseminen oppijankielen aineistoon mahdollistaa virheiden lastollisen ja automa soidun analyysin (ks. esim. Granger 2003). Virheannotoin edelly ää johdonmukaista ja systemaa sta virheiden merkitsemistä (Granger 2003), ja lisäksi annotoin systeemin tulisi olla mahdollisimman informa ivinen, monikäy öinen ja yksityiskohtainen (ks. Díaz-Negrillo & Fernandez-Domínguez 2006; Granger 2003).

Lähteet: Dagneaux, E., Denness, S. & Granger, S. 1998. Computer-aided error analysis. System 26, 163–187. Díaz-Negrillo, A. & Fernández-Domínguez, J. 2006. Error tagging systems for learner corpora. RESLA 19, 83–102. Granger, S. 2003. Error-tagged Learner Corpora and CALL: A Promising Synergy. CALICO Journal 20, 465–480. Granger, S. 2007. A Bird’s-eye View of Learner Corpus Research. Teoksessa W. Teubert & R. Krishnamurthy

(toim.) Corpus Linguis cs. Cri cal Consepts in Linguis cs. London & New York: Routledge, 44-72. Jantunen, J. H. 2011. Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI): typologia, taustamuu ujat ja annotoin .

Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21, 86–105.

109


How does ar culatory training a ect foreign language learning in elderly people? Katri Jähi1,3, Henna Tamminen1,2,3, Maija S. Peltola1,2,3, Teija Kujala4,5, Paavo Alku7, Heikki Hämäläinen2,6 & Risto Näätänen5,8,9

1 Department of Phone cs, University of Turku 2 Centre of Cogni ve Neuroscience, University of Turku 3 LAB-lab, Department of Phone cs, University of Turku 4 Cicero Learning Network, University of Helsinki 5 Cogni ve Brain Research Unit, University of Helsinki 6 Department of Psychology, University of Turku 7 Department of Signal Processing and Acous cs, Aalto University 8 Centre of Func onally Integra ve Neuroscience, University of Århus, Denmark 9 Department of Psychology, University of Tartu, Estonia

Cogni ve func ons inevitably slow down during normal aging. It can be assumed that slowing also occurs in foreign language learning as linguis c processing is one of these deteriora ng cogni ve func ons. Speech per-cep on and produc on are both part of foreign language learning and can be studied with behavioural and psychophysiological methods. We determined whether intensive short-term training can result in learning new speech sounds and how linguis c ac vity a ects learning in the elderly.

Our studies were based on ar culatory training and we used behavioural produc on, iden ca on (ID), good-ness ra ng (GR), discrimina on sensi vity (d’), and reac on me (RT) tests and recorded electroencephalog-raphy (EEG). The subjects were 60-71 year old Finns. One subject group in Study 3 consisted of advanced stu-dents of a foreign language, while others had no other language iden es besides their mother tongue. Study 1 consisted of three consecu ve days of training and included ID, GR, d’, RT, EEG and produc on tests (same procedure as in an earlier study with adult subjects). The s muli were synthesised English words / :l/ and /vi:l/. Study 2 included produc on tests and ar culatory training on two consecu ve days. The s muli were semi-synthe c pseudowords /ty: / and /t /. Study 3 included the same s muli as Study 2 and the same tests as Study 1. Both s mulus pairs were chosen because they would result in maximal learning di cul es according to di erent Second language acquisi on theories.

In Study 1, the subjects did not learn the new speech contrast, whereas, however, the earlier study with adults showed clear learning e ects. In contrast, subjects in Study 2 learned to produce the new speech sound. As data from Study 3 are not yet analysed, they will be reported with discussion and conclusions at the symposium. Study 3 comparing learning e ects in both groups will show how foreign language studying a ects learning in elderly.

110

AFinLA 2013

Hesita ons in EFL Reading Among Advanced Students With and Without Dyslexia Signe-Anita Lindgrén & Daniela Ma sson English Language and Literature, Åbo Akademi University signe-anita.lindgren@abo.

The role of reading in our society and the importance of uent reading for successful reading comprehension have become indisputable. With regard to dyslexics1, reading ability is known to improve over me, yet studies show that even high-performers with dyslexia read more slowly, are less uent decoders, and make more errors than age matched and educa on matched controls (e.g. Lindgrén 2012). Previous studies have highlighted hesita on phenomena in spontaneous speech. In our presenta on, we ex-plore hesita ons and pausing in a reading-aloud task (cf. Wengelin 2002 on wri ng) and ask whether poorer decoding skills measured by e.g. reading chains are re ected in the placement of hesita ons and pausing in EFL reading of advanced students with dyslexia. We consider the cogni ve implica ons of hesita ons and pauses, and the communica ve relevance of their placement.

We thus compare L1 and EFL decoding skills, as well as hesita on phenomena and pausing in an EFL reading task of 15 Finland-Swedish university students with dyslexia and 15 controls. The la er analyses employ PRAAT and observe phrase boundaries. The data were drawn from a 5-hour test ba ery including reading and wri ng tasks in Swedish, Finnish, and English, as well as cogni ve tasks relevant for dyslexia (Lindgrén 2012; Lindgrén & Laine 2011).

Our interac ve poster presenta on discusses the dyslexic language user and EFL reader of tomorrow, as well as implica ons for teaching and the work place.

Keywords: adults, dyslexia, EFL reading uency, pauses

References: Lindgrén, S.-A. 2012. Mild Developmental Dyslexia in University Students: Diagnosis and Performance Features in

L1, L2, and L3. English Department Publica ons 6. Turku, Åbo Akademi University. Lindgrén, S.-A. & M. Laine 2011. Mul lingual dyslexia in university students: Reading and wri ng pa erns in

three languages. Clinical Linguis cs & Phone cs, 25, 753-766. 1Developmental dyslexia is considered the most common handicap in the Western world (von Euler, 1996).

111


Suomen prosodian variaa on tutkimuksesta Tommi Nieminen, Tommi Kurki & Hamid Behravan Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, Turun yliopisto tomkur@utu.

Viime vuosikymmeninä on Suomessa tehty paljon tutkimuksia, joissa on käsitelty puhu ua kieltä ja sen variaa ota. Merkillepantavaa on kuitenkin, e ei prosodian variaa ota ole tutki u kuin yksi äisissä tutkimuksissa. 1.8.2013 käynnistynyt Koneen sää ön rahoi ama hankkeemme Suomen prosodian alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu paneutuu nimenomaan prosodian ja sen vaihtelun ongelmaan.

Tärkeitä taustakysymyksiä hankkeellemme ovat: Miksi suomesta jo kerätyt laajat puheaineistot eivät prosodian variaa on tutkimuksen tarpeisiin riitä? Millaisia aineistoja niiden rinnalle olisi luotava? Miten näitä aineistoja olisi kustannustehokkainta luoda? Hankkeen tarkoitus on myös pyrkiä kehi ämään uudenlaisia, joukkoistukseen ja ”uuteen interne in” (Web 2.0) perustuvia keruutapoja.

Esi elemme posterissamme tutkimushankkeemme taustaa – mitä suomen prosodiasta ja sen vaihtelusta jo edetään –, keruu- ja tutkimusmenetelmiä sekä tulevaisuuden visioita.

Avainsanat: suomen kieli, prosodia, kielen variaa o, puhekorpus, talkoistaminen

112

AFinLA 2013

Con dent Communicator in the Future Mervi Varhelah , Turku University of Applied Sciences, Language Centre mervi.varhelah @turkuamk.

At higher educa on ins tu ons, we train our students for working life. The changes in the ways of working lead to a need of new kind of communica on to be taken into account: communica on skills, language skills, cultural awareness, digital skills and media a tude.

There are several future studies that point out the importance of teaching these new skills. In the near fu-ture, employees will be involved in mobile work over 10 hours/week, u lising communica on technologies. Language teachers have a special role in training the student to be con dent when communica ng in these working environments.

To be able to an cipate the needs of working life the Language Centre at Turku University of Applied Sciences has organised its research and development projects under a theme Con dent Communica on. With this ac on we support our language teachers to implement language and communica ons training that meet the changing needs of working life.

The Con dent Communica on ac vi es focus on four areas: technology supported communica on, developing language teaching methods and prac ces, developing teachership and developing Finnish as L2 studies.

With strong coopera on with working life and ins tu ons worldwide and constant an cipa on of future trends we are able ensure that we will have Con dent Communicators in the future working life.

To disseminate the best prac ces we encourage teachers to publish. Furthermore, the results of our ac vi es will be presented every second year in a mini fair that covers any language. These mini fairs will also be a place for networking and dialogue, as well as a forum for genera ng innova ons.

Keywords: research, languages, working life

References: Gareis, K., Lilischkis, S. & Mentrup, A. 2006. Mapping the mobile eWorkforce in Europe. In the book Mobile

Virtual Work by Andriessen, E. & Var ainen, M. (ed.)

Tulevaisuuden kielenkäy © äjä Language Users of … ainekset, uudet resep t . 70...

Documents

Transcript of Tulevaisuuden kielenkäy © äjä Language Users of … ainekset, uudet resep t . 70...