Toimeentulotukiuudistuksesta sosiaaliturvan uudistamiseen?
Click here to load reader
-
Upload
thl -
Category
Government & Nonprofit
-
view
77 -
download
0
Transcript of Toimeentulotukiuudistuksesta sosiaaliturvan uudistamiseen?
Toimeentulotukiuudistuksesta sosiaaliturvan uudistamiseen?
Paula Saikkonen & Minna Ylikännö
Tutkijatapaaminen
THL 24.8.2017
Tackling Inequalities in Time of Austerity
1997 Laki toimeen-tulotuesta
2015 Sosiaalihuolto-laki
Lappeenrannan kokeilu 1990
Siirtokokeiluja 12 kunnassa 1993
Siirtokokeiluja 34 kunnassa 1994-1997
Vantaan kokeilu 2013
Sata-komitea ei pääse yksimielisyyteen 2007
1984 Toimeentulo-tuki sosiaalihuolto-laissa
HE 217/2016 vp
HE 358/2014 vp
Mitä hyviä tai huonoja vaikutuksia perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on ilmennyt kuntanne toimeentulotuki- ja/tai aikuissosiaalityössä?
N = 64, osin sama vastaaja vastannut useamman kunnan puolesta (yhteistoiminta-alueet, kuntayhtymät)
Vastausprosentit vakuutuspiireittäin: Eteläinen 20 %, Keskinen 13 %, Läntinen 23 %, Itäinen 13 %, Pohjoinen 38 %
Vastausprosentit kuntatyypeittäin: kaupunkimaiset 21 %, taajaan asutut 25 % ja maaseutumaiset 20 %
Vastaajien ammatillinen asema: johtaja, päällikkö, esimies 36 %, sosiaalityöntekijä, -ohjaaja, suunnittelija 26 %, toimistosihteeri, hallintoassistentti 21 %, muut 14 %
Aineistona seuranta-aikakyselyn avovastaukset
Kielteisiä mainintoja yli kymmenkertainen määrä myönteisiin verrattuna.
Myönteiset: 1. Vain perustoimeentulotukea tarvitsevien hakuprosessin selkeytyminen, sähköinen hakeminen 2. Tilanteen ja yhteistyön paraneminen vuoden alun kaaoksesta 3. Mahdollisuus keskittyä sosiaalityöhön ja sen kehittämiseen. Itäisen vakuutuspiirin alueelta ei löytynyt myönteisiä
mainintoja lainkaan.
Uudistuksessa hyvää
Siirtymäaika Käsittelyaikojen venyminen on lisännyt täydentävän ja
ehkäisevän toimeentulotuen hakua ja asiakkaiden juoksutusta kahden luukun välillä.
Muutokset perustoimeentulotuen kattavuuden tulkinnassa. Jatkuvasti muuttuva ohjeistus aiheuttaa sekaannuksia. Ongelmia aiheuttavat erityisesti sähkölaskut ja asuminen.
Kelan asiakaspalvelu ei ole riittävää Uudistuksen häviäjiä ovat vanhukset, moniongelmaiset ja
ryhmät, jotka eivät pysty tekemään sähköistä hakemusta Maahanmuuttajat eivät saa riittävää tukea Sosiaalityön tarpeen tunnistaminen Kelan toimistoa ei ole tai aukioloaikoja on supistettu Puhelinpalvelun jonotusajat ovat hyvin pitkiä Yksi neuvoo, toinen tekee päätöksen Palveluissa paikkakuntaisia eroja, eivät taivu Kelan ohjeistukseen
Käytäntöjä opetellaan
Sosiaalityön paikka uudistuksen jälkeen? Asiakkaat eivät itse tunnista ongelmia ja hakeudu
palveluihin, miten sosiaalityö tavoittaa heidät?
Seurattiinko kunnissa tarkemmin tilitietoja?
Kun asiakkaita ei tavata, ongelmat jäävät piiloon ja kasautuvat.
Epäselvät ja virheelliset Kelan toimeentulotukipäätökset vievät kunnassa aikaa, samoin asiakkaiden avustaminen oikaisuvaatimuksissa.
Kela ei pysty vastaamaan kiireellisiin tapauksiin.
Eriarvoistavat käytännöt kohtuullistamisessa ja tulojen vyöryttämisessä?
Yhdenvertaisuuteen vielä matkaa
Perustoimeentulotuen siirto Kelaan ei ollut vain tekninen siirto, eikä se tapahtunut vain yhdessä yössä. Tilanne ei ole vakiintunut ja järjestelmässä on ilmennyt ongelmia, joihin tulee puuttua.
Osin ongelmat ovat teknisluonteisia, mutta osin laajemmin sosiaaliturvajärjestelmän toimivuuteen liittyviä – sosiaaliturvan kokonaisuudistus on agendalla, mutta sen toteutuminen tällä hallituskaudella on epätodennäköistä
Keskeinen haasta on Kelan ja kuntien välisen yhteistyön parantaminen – organisaatioiden rajat eivät saa olla esteenä, kun kysymyksessä ovat viimesijaista toimeentulon turvaa tarvitsevat henkilöt ja kotitaloudet ja heidän palvelutarpeensa
Kunnat eivät voi olla ”jälkien korjaajia”, kun etuusjärjestelmä ei toimi. Ei etenkään, jos niille ei anneta riittävästi resursseja rakentaa toimivia palvelujärjestelmiä.
Yhteenveto
Toimeentulotuki ei ole läheskään aina tilapäistä ja tarve osin syntyy perusturvan alhaisuudesta – miten paljon tätä voidaan korjata toimeentulotukea uudistamalla?
Tuen hakijoiden tosiasiallinen eriarvoisuus tai samanarvoisuus? Vrt. ohjeiden kaavamainen soveltaminen.
Miten tutkimuksessa päästään kiinni ilmiön tyypillisyyteen? Entä toimeentulotukiasiakkaiden tilanteisiin ja tarpeisiin esimerkiksi sosiaalityön palveluiden osalta?
Tilanteet vaihtelevat maan sisällä paljon.
Harkinnan rooli ja merkitys vähimmäisturvassa – mikä yhteys yhdenvertaisuuden toteutumisen tavoitteeseen?
Mitä pitäisi tietää tai tutkia?
Tulossa
THL:n kysely (aikuis)sosiaalityöntekijöille, sosiaaliohjaajille ja sosiaalityön päälliköille elo-syyskuussa.
Kelan kysely nuorille toimeentulotukiasiakkaille syksyllä 2017
Kelan kotisivuilta
http://www.kela.fi/toimeentulotuen-kela-siirto
TITA http://blogit.utu.fi/tita/
Lisätietoja: