Toimeentulotuen yhteistyötilaisuudet: Kuopio 25.2.2016

Toimeentulotuen yhteistyötapaaminenKelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot

Kela Itäinen vakuutuspiiri ja asiakaspalveluyksikkö

Kuopio 25.2.2016

Ohjelma

Miten rakennamme toimivan yhteistyön ?Puheenjohtaja, erityisasiantuntija Ellen Vogt, Kuntaliitto10.00 Tilaisuuden avaus, vakuutuspiirin johtaja Riitta Huurinainen10.10 Johdatus päivän teemoihin, erityisasiantuntija Ellen Vogt, Kuntaliitto10.20 Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? lakimies Maria Porko, Kuntaliitto ja hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela11.30 Vakuutuspiirin ja asiakaspalveluyksikön esittelyVakuutuspiirin johtaja Riitta Huurinainen ja asiakaspalveluyksikön päällikkö Irma Paren12.00 Tauko13.00 Case Vantaan kuntakokeilu – Kokemuksia onnistuneesta toimeentulotukiyhteistyöstä (video) Aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Virve Flinkkilä, Vantaan kaupunki ja ratkaisukeskuksen päällikkö Anita Vohlonen, Kela13.20 Miten onnistumme yhdessä?

• Miten yhteistyö Kelan ja kuntien kanssa rakentuu?Etuuskäsittelypäällikkö Tiina Ahponen, Kela

• Miten Kela järjestää toimeentulotukiasiakkaan palvelun ?Suunnittelun asiantuntija Pia Härkönen, Kela

14.00 Vuosi 2016 – Miten yhteistyö meidän alueellamme jatkuu tästä eteenpäin ?• Aikataulu, askeleet, rekrytoinnit• Onnistuminen ja yhteistyö vuodenvaihteessa 2016–2017• Etukäteen esitetyt kysymykset

Ratkaisukeskuksen päällikkö Juha Torkkeli, Kela15.00 Päätös

Johdatus päivän teemoihin

Miten tähän tultiin? – Kela-siirron vaiheet• Toimeentulotuen siirron historia

» Selvitysmiehet, työryhmät, kokeilut• Rakennepoliittinen ohjelma (marraskuu 2013)• STM:n arvioraportti (tammikuu 2014)• Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015-2018 ja sen osana

hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta (maaliskuu 2014)

• Varsinainen lainvalmistelu (syksy 2014)» Epävirallinen valmisteluryhmä (ohjausryhmä + alaryhmät)» Kuulemiset

• Hallituksen esitys HE 358/2014 vp • Valiokunnan mietintö, StVM 54/2014• Eduskunta hyväksyi toisessa äänestyksessä 12.3.2015• Eduskunnan vastaus hallitukselle 4.6.2015, (EV 374/2014)• Presidentti vahvisti lakimuutokset 26.6.2015, (815/2015 ja 816/2015)• Lakia tullaan vielä joiltain osin tarkistamaan (tekniset

välttämättömät muutokset) ennen siirron tapahtumista

01.05.2023 Vogt| Kela-siirto alueelliset tilaisuudet4

Mitä uudistuksella vahvistetun lakiesityksen mukaan tavoitellaan?

• Kuntien ja Kelan toimeentulotukiyhteistyön tehostamista

• Kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamista• Toimeentulotuen myöntämismenettelyn tehostamista• Kuntien henkilöstöresurssien nykyistä tehokkaampaa

suuntaamista sosiaalihuollon asiakastyöhön

» HUOM.• Uudistuksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa

eikä tuen myöntämisperusteita• Tuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä, ei tulojen

perusteella automaattisesti suoritettavana etuutena


Tämän päivän tavoitteet


• Tarjota pähkinänkuoressa alueittain kunnille tietoa» mitä siirto ja siirron mahdollistava lakimuutos

käytännössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kannalta tarkoittaa

» missä mennään valtakunnallisella tasolla siirron toimeenpanon valmistelussa

• Tutustua Kelan uuteen organisaatioon ja keskeisiin alueellisiin yhteistyökumppaneihin tulevassa toimeenpanossa

• Tukea ja käynnistää alueellista ja paikallista yhteistyötä» Sopia sekä kartoittaa jatkoaskelmerkkejä laadukkaan

yhteistyön rakentamiseksi alueellisesta näkökulmasta

Ajankohtaistiedon ja tutkimuksen lähteet:• Kela jakaa informaatiota Kela-siirrosta kolmea kautta:

» Toimeentulotuki 2017 –hankesivut (myös hanketiedotteet)• http://www.kela.fi/perustoimeentulotuki2017

» Toimeentulotuki 2017 –infot (uutiskirje, tilaa itsellesi)• http://www.kela.fi/toimeentulotuki-2017-info

» Tiedottamalla suoraan kuntiin• Kunnat.net

» Oma sivu perustoimeentulotuen Kela-siirrosta• http://

www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/kelasiirto/Sivut/default.aspx

• Linkit mm. Kelan sivuille ja lainsäädäntöön• Sosiaali- ja terveysyksikön uutiskirje: http://

www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/sote/Sivut/default.aspx• Sosiaali- ja terveysyksikön palvelusähköposti:

» [email protected]• THL

» THL:ssä iso tutkimushanke ”Sosiaalityön, vähimmäisturvan ja aktiivitoimien vaikuttavuus”, jonka tarkoituksena on seurata ja arvioida Kela-siirron vaikutuksia koko muutoksen ajan

» Tutkimus tuottanut ensimmäisen julkaisun Kela-siirtoon liittyen• Kivipelto M. & al. (2016): Kuntien huolehdittava paljon apua tarvitsevien palveluista

toimeentulotuen Kela-siirrossa (kts. https://www.thl.fi/fi/-/kuntien-huolehdittava-paljon-apua-tarvitsevien-palveluista-toimeentulotuen-kela-siirrossa )

» Turun Yliopisto koordinoi laajaa Suomen Akatemian tutkimushanketta, jossa Kela-siirto yhtenä teemana mukana01.05.2023 Vogt| Kela-siirto alueelliset tilaisuudet7

http://www.kela.fi/perustoimeentulotuki2017

http://www.kela.fi/perustoimeentulotuki2017

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-2017-info



http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/kelasiirto/Sivut/default.aspx



http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutiskirjeet/sote/Sivut/default.aspx



mailto:[email protected]

https://www.thl.fi/fi/-/kuntien-huolehdittava-paljon-apua-tarvitsevien-palveluista-toimeentulotuen-kela-siirrossa

https://www.thl.fi/fi/-/kuntien-huolehdittava-paljon-apua-tarvitsevien-palveluista-toimeentulotuen-kela-siirrossa

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot

hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kelalakimies Maria Porko, Kuntaliitto

YHTEISTYÖTÄ MONESSA MUODOSSA

Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako Kelan ja kunnan välillä?

» Järjestämisvastuu, tuen hakeminen ja asiakaspalvelu» Muutokset perustoimeentulotuen sisältöön» Työnjako erityistilanteissa» Muutoksenhaku

Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen» Asiakkaan ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä» Asiakkaan oikeus keskusteluun» Tiedonsiirto Kelan ja kunnan välillä

9

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot

hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kelalakimies Maria Porko, Kuntaliitto

YHTEISTYÖTÄ MONESSA MUODOSSA

Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako Kelan ja kunnan välillä?

» Järjestämisvastuu, tuen hakeminen ja asiakaspalvelu» Muutokset perustoimeentulotuen sisältöön» Työnjako erityistilanteissa» Muutoksenhaku

Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen» Asiakkaan ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä» Asiakkaan oikeus keskusteluun» Tiedonsiirto Kelan ja kunnan välillä

11

Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako Kelan ja kunnan välillä? 1/7

Järjestämisvastuu

• Kela on järjestämisvastuussa perustoimeentulotuesta.» Kela vastaa kaikista perustoimeentulotukeen liittyvistä

toimeenpanoon, neuvontaan ja harkintavaltaan liittyvistä tehtävistä.

• Kunta on järjestämisvastuussa täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä sekä perusosan alentamisen yhteydessä tehtävästä suunnitelmasta.

• Lakimuutoksen tavoitteena ei ole muuttaa toimeentulotuen tasoa eikä tuen myöntämisperusteita.

12

Kelan tavoitteet asiakaspalvelussa

• Asiakkaiden palvelussa käytetään Kelan olemassa olevia palvelukanavia:• Toimisto-, verkko-, puhelin- ja ajanvarausasiointi etäpalvelut sekä

yhteispalvelupisteet.

• Toimistopalvelu• 183 toimistoa 165 kunnassa.

− Kaikkiaan Kelalla on 385 palvelupistettä.• Mahdollisuus asioida ajanvarauksella.

− Sekä palveluneuvoja että asiakas voivat varata ajan.

• Puhelinpalvelu • Palvelee ma–pe kello 8–18 (palvelunumerot etuuksittain) • Sisältää takaisinsoittopalvelun.

http://www.kela.fi/palvelunumerot

Kelan tavoitteet asiakaspalvelussa

• Verkkoasiointipalveluihin panostetaan • Toimeentulotukiasiakkaat ohjataan ensisijaisesti hakemaan etuutta

verkossa.• Asiointipalvelussa voi hakea etuutta, lähettää hakemukseen

tarvittavat liitteet, ilmoittaa muutoksista ja lakkauttaa tuen, muuttaa tilinumeroa. Palvelussa voi myös tarkistaa, onko hakemus ratkaistu, paljonko etuutta maksetaan ja koska maksupäivä on.

• Palvelussa voi lähettää etuusasioihin liittyviä viestejä.• Tällä hetkellä noin 70% asumistuen ja työttömyysturvan

hakemuksista tehdään verkossa. • Suullista hakemista voidaan tarjota niille, joilla ei ole

mahdollisuutta verkkoasiointiin (arviolta 30 % asiakkaista). • Ajanvarauspalvelu on heille, joiden tilanteen hoitamiseen

tarvitaan laajempaa osaamista ja enemmän aikaa.

14

Kelan tavoitteet hakemusten käsittelyssä

• Kela rakentaa perustoimeentulotuen käsittelyä varten oman tietojärjestelmän ja integroi siihen tarvittavat apujärjestelmät.

• Kelassa jo olevat tiedot tuodaan järjestelmään ja käytetään hyväksi hakemusten käsittelyssä.

• Ensisijaiset etuudet priorisoidaan käsittelyssä.• Erityisesti työttömyysturva ja asumistuki.

• Etuuskäsittelyssä käytettävät ratkaisutyönohjeet julkaistaan verkossa http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet

• Etuuden hakemista varten julkaistaan lomake • Hakemus, Perustoimeentulotuki (TO 1)

http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet

http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet


Toimeentulotuen hakeminen

• Toimeentulotukihakemus tehdään Kelalle, jonka tulee tehdä hakemuksen perusteella päätös perustoimeentulotuesta.» Kela siirtää oman käsittelynsä jälkeen hakemuksen kuntaan siltä osin kuin

siinä on sellaisia menoja, joita ei ole voitu ottaa huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä.

• Hakemus täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdään kunnan toimielimelle, jos hakija on saanut hakemusta koskevalle ajalle tehdyn päätöksen perustoimeentulotuesta.» Jos asiakas siis hakee kunnasta täydentävää toimeentulotukea

tammikuussa ja hän ei ole saanut toimeentulotukipäätöstä Kelasta tammikuulle, asiakkaan hakemus on tullut väärälle viranomaiselle ja se tulee siirtää oikealle viranomaiselle hallintolain nojalla.

16

Hakemusten siirto Kelasta kuntaan

• Esimerkkejä tilanteesta, joissa Kela siirtää hakemuksen kuntaan:• Asiakas toimittaa Kelaan perustoimeentulotukihakemuksen.

Lisäksi hän hakee täydentävää toimeentulotukea lasten suuriin harrastusmenoihin. Tällöin Kela ratkaisee perustoimeentulotukeen kuuluvat menot, ja siirtää hakemuksen liitteineen kuntaan.

• Kela kertoo päätöksessä, että hakemus on siirretty kuntaan siltä osin kuin Kela ei ole voinut myöntää perustoimeentulotukea.

• Kela siirtää hakemukset sähköisesti.

17

Hakemusten siirto Kelasta kuntaan

Esimerkkejä tilanteista, joissa Kela ei siirrä hakemusta kuntaan:• Asiakas hakee ylimalkaisesti rahaa eikä lisäselvitys tuo selvyyttä

asiaan (esim. vain viittaus henkilön olosuhteisiin ja erityisiin perusteisiin).

• Kela hylkää hakemuksen sen vuoksi, että henkilölle muodostuu tuloylijäämää eikä tässä hakemuksessa ole selkeästi mainittu tiettyä menoerää.

• Meno kuuluu perusosalla katettaviin menoihin eikä sitä korvata erikseen, esim. vähäiset harrastemenot, kaupungin sisäisen liikenteen yksittäinen lippu, ruokamenot.

• Pelkät viittauksenomaiset maininnat esim. henkilön olosuhteisiin ei synnytä lähtökohtaisesti siirtovelvollisuutta.

18


Perustoimeentulotuen ja täydentävän tuen sisältö

• Perustoimeentulotukeen on siirretty aikaisemmin täydentävänä toimeentulotukena myönnettävistä menoeristä:» asumiseen liittyvistä menoista vuokravakuudet ja muuttokustannukset;» lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan

menot;» lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle

vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin, kun ne perustuvat kunnan toimielimen vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen;

» välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.

• Muutoin perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat käytännössä säilyneet entisellään.

19

Mikä muuttuu ja millainen on uusi työnjako Kelan ja kunnan välillä? 4/7Työnjako erityistilanteissa

Asumismenot

• Kela määrittää tarpeellisten suuruisten asumismenojen rajat.• Kelalla on lain mukaan velvollisuus ottaa huomioon henkilön

yksilökohtaiset olosuhteet ja erityistarpeet asumisen suhteen (mm. vammaisuus, lapsen koulunkäynti) arvioidessaan otetaanko henkilön kohdalla huomioon rajan ylittäviä asumismenoja.» Lisäksi laissa säädetään menettelystä, jota Kela noudattaa ns. ylisuurten

asumismenojen huomioimisessa.

• Tietyissä tilanteissa henkilölle voi kuitenkin jäädä vielä sellaisia asumisesta aiheutuvia menoja, jotka on kunnassa tarpeen huomioida täydentävän toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ja joita ei siis ole otettu (kokonaisuudessaan) huomioon myönnettäessä perustoimeentulotukea.

20

Asumismenot

• Kela määrittelee toimeentulotuessa hyväksyttävät tarpeelliset asumismenot käyttäen asumistuen saajien kokonaisasumiskustannuksia.

• Kelan asumistukitilastot ovat saatavissa kunnittain ja ruokakunnan koon mukaan jaoteltuna.

• Siirtymävaiheessa 2017 voimme käyttää rajojen määrittelyssä myös kuntien vuodelle 2016 asettamia tarpeellisen suuruisia asumismenorajoja.

21

Kohtuuttomat asumiskustannukset

• Jos asumismenoja on pidettävä kohtuuttomina, Kela ohjaa hakijaa ottamaan yhteyttä kuntaan asuntoasian selvittämistä ja edullisemman asunnon hankkimista varten.

• Kela antaa asiakkaalle aikaa vähintään kolme kuukautta hakeutua edullisempaan asuntoon, mihin saakka todelliset asumismenot huomioidaan täysimääräisesti menona.

• Jos paikkakunnalta ei ole saatavissa kohtuuhintaista asuntoa, hyväksytään menot edelleen täysimääräisesti.

• Jos hakija ei hae kohtuullishintaista asuntoa kehotuksesta huolimatta, asumismenoja kohtuullistetaan.

• Asiakkaan sosiaalityön tarve arvioidaan.22


Kiireellinen tuki

• Kuka myöntää kiireellisen toimeentulotuen:» Kiireellisen perustoimeentulotuen myöntää Kela.» Jos täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve on kiireellinen,

toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa hakija tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä.

• Kelan on, tarvittaessa yhteistyössä kunnan kanssa, arvioitava, onko asiakkaan täydentävän tai ehkäisevän tuen tarve kiireellinen.

» Jos tuen tarve arvioidaan kiireelliseksi, Kelan on käsiteltävä hakemus myös perustoimeentulotuen osalta kiireellisenä.

• Kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta.

» Sääntely säilyy ennallaan verrattuna nykyiseen.

23


Perusosan alennus

• Kela tekee perustoimeentulotukea myöntäessään päätöksen myös mahdollisesta perusosan alentamisesta saman säännöksen mukaisesti kuin kunnatkin tähän asti.

• Perusosan alentamisen yhteydessä kunnan on aina laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi (kuten nykyisinkin).

» Kelan tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata henkilö kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten.

» Kelan tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle.

» Kunnalla on Kelalta tiedon saatuaan toimimisvelvoite suunnitelman teon aloittamiseksi otti asiakas itse kuntaan yhteyttä tai ei.

24


Päätös ja muutoksenhaku

• Asiakas siis voi tehdä yhden hakemuksen, josta hän saa kuitenkin kaksi päätöstä: toisen Kelalta ja toisen kunnasta.

» Määräajat toimeentulotukihakemusten käsittelylle ovat sinänsä samat kuin nyt.» Kunnan määräaika alkaa vasta kunnan saatua hakemuksen itselleen.» Tosiasiassa asiakas tulee saamaan päätöksen täydentävästä/ehkäisevästä hitaammin

kuin ennen.

• Molempien päätösten osalta muutoksenhakutie on omansa eli molemmista päätöksistä tulee valittaa erikseen ja myös määräaika valituksen tekemiselle lasketaan molempien päätösten osalta itsenäisesti.

• Molempien päätösten osalta valitustie on käytännössä kuitenkin samanlainen:» Kunnan päätöksestä haetaan oikaisua kuten tähänkin asti kunnan toimielimeltä ja sen

jälkeen voidaan valittaa hallinto-oikeuteen (ja mahdollisesti KHO).» Kelan toimihenkilön tekemään päätökseen haetaan oikaisua Kelalta ja sen jälkeen voi

valittaa hallinto-oikeuteen (ja mahdollisesti KHO).

25

Muutoksenhaku Kelassa

• Jos henkilö on tyytymätön saamaansa perustoimeentulotukea koskevaan päätökseen, hänen tulee ensin tehdä oikaisuvaatimus Kelaan.

• Kelaan perustetaan erillinen oikaisuvaatimuskeskus, joka antaa päätökset toimeentulotuen oikaisuvaatimuksista.

• Vasta oikaisuvaatimuskeskuksen antamasta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

• Hallinto-oikeuden antamasta päätöksestä voi edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa siihen valitusluvan.

26

Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 1/3Asiakkaan ohjaaminen Kelan ja kunnan välillä

Lainsäädännöstä tulevat velvoitteet

• Sosiaalihuoltolain 35 §: Kelan tulee nyt jo toiminnassaan ohjata asiakkaita kunnan sosiaalihuollon piiriin ja tietyissä tilanteissa myös ottaa itse yhteyttä.

» Tämä säilyy Kela-siirron jälkeenkin ja sen merkitys entisestään voimistuu.

• Perusosan alentaminen: Perusosan alentamisen yhteydessä Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta ottamaan yhteyttä kunnan sosiaalihuoltoon ja myös siirtää asiakkaan tahdosta riippumatta kuntaan tieto perusosan alentamisesta.

• Asuminen: Kelan tulee ohjata asuntoasioissa henkilö kuntaan asuntoasian selvittämiseksi, mikäli henkilöllä on niin sanottu ylikallis asunto.

• Kunnan tulee hallintolain ja itseään koskevien sosiaalihuollon säännösten nojalla ohjata henkilö Kelan palvelujen piiriin erityisesti,

» jos henkilö on jättänyt virheellisesti toimeentulotukihakemuksen kuntaan;» jos henkilöllä voisi mahdollisesti olla oikeus johonkin Kelan palveluihin/etuuksiin.

27

Asiakkaan ohjaus sosiaalihuollon palveluihin

• Kelassa toimitaan yhtenäisen palvelumallin mukaisesti kaikissa palvelutilanteissa ja kaikissa kanavissa.

• Kelan palveluneuvojien ja etuuskäsittelijöiden tehtävä on kartoittaa asiakkaan palvelutarve ja tarttua myös mahdolliseen sosiaalihuollon tarpeeseen. • Tarvittaessa selvitetään onko asiakas jo sosiaalihuollon asiakas,

ohjataan ja motivoidaan ottamaan yhteyttä kunnan sosiaalihuoltoon.

• Tarvittaessa, asiakkaan suostumuksella otettava yhteys kunnalliseen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen tuen tarpeen arvioimiseksi.

• Tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ilman suostumusta, jos henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan.

28

Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 2/3Asiakkaan oikeus keskusteluun

• Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti» kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan taikka» perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan

toimihenkilön kanssaviimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt kunnalta tai perustoimeentulotukeen liittyvän asian osalta Kelalta.

• Asiakasta tulee tiedottaa oikeudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä.

29

Asiakkaan ohjaus sekä tiedon siirtyminen 3/3Tiedonsiirto Kelan ja kunnan välillä

Lainsäädäntö tiedonsiirron pohjana

• Kelan ja kunnan välinen salassa pidettävien tietojen luovuttaminen» Kelalla on oikeus saada kunnan sosiaalihuollon viranomaiselta

pyynnöstä maksutta toimeentulotukiasian käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi välttämättömät kunnan sosiaalihuollon viranomaisen hallussa olevat tiedot ja selvitykset.

» Kunta saa Kelalta oman tehtävänsä hoitamiseksi tarvittavat välttämättömät tiedot kuten tähänkin asti sosiaalihuollon asiakaslain nojalla.

» Kelan tulee kuitenkin antaa tiedot kunnalle oma-aloitteisesti perusosan alentamisen yhteydessä sekä hakemusten siirtämiseen liittyvissä tilanteissa.

30

Sosiaalihuollon palvelujen tarpeen listaus, toimeentulotukihakemusten välitys ja Kelmusta saatavat tiedot

• Kela tarjoaa kuntien käyttöön laajennetun Kelan etuustietopalvelun (Kelmu).

• Palvelu on suunniteltu yhteistyössä kuntien kanssa,• Tietoa ja opastusta palvelujen käytöstä lisätään

Kela.fi:hin vuoden 2017 alkuun mennessä http://www.kela.fi/etuustietopalvelu

• Sosiaalihuollon palvelujen tarpeen listaus, toimeentulotukihakemusten välitys sekä tieto perusosan alentamisesta ovat kunnille maksuttomia palveluja.

• Kelan etuustietojen käytöstä laskutetaan. Laskutusperusteita tullaan tarkistamaan.

31

http://www.kela.fi/etuustietopalvelu

http://www.kela.fi/etuustietopalvelu

Itäinen vakuutuspiiri

Kuopio 25.2.2016

Riitta HuurinainenVakuutuspiirin johtaja

Itäinen vakuutuspiiri sisältää Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakunnat

Itäinen vakuutuspiiri:Vakuutuspiirin johtaja Riitta Huurinainen

Itäisen asiakaspalveluyksikkö:Päällikkö Irma Parén Toimentuloturvaetuuksien ratkaisukeskuksen päällikkö Juha Torkkeli

Toimeentulotukiryhmän päällikkö Tiina Ahponen

Itäisen asiakaspalveluyksikön suunnittelun asiantuntija Pia Härkönen

33

Etuuspalvelujen tulosyksikkö: Itäinen vakuutuspiiri

Itäinen vakuutuspiiri

35

Terveydenhoito-etuuksien

ratkaisukeskus

Eläke-, opinto- ja perhe-etuuksienratkaisukeskus

Työ- ja toiminta-kykyetuuksien ratkaisukeskus

OpintotukikeskusSkannauskeskus

Eläkeryhmä Kuntoutusryhmä

Opintotukiryhmä

Perhe-etuusryhmä

Sairauspäivä-raharyhmä

Vammaisetuus-ryhmä

Toimeentuloturva-etuuksien

ratkaisukeskus

Asumistukiryhmä

Työttömyysturva-ryhmä

Toimeentulo-tukiryhmä

Sairaanhoito-korvausryhmä

Lääkekorvaus-ryhmä

Asiantuntijalääkärikeskus

Juha Torkkeli Eija Aarnio Janne Nissinen Sam Korhonen Sam Korhonen (oto) Jyrki Elo Eija Aarnio (oto)

Kati Savela-Kemppainen Tarja Jalkanen Minna von Wright

Tiina Ahponen Kaija Rökman

Veijo Lyytikäinen Minna Vauhkonen Päivi Vatanen Jaana Kuhmonen

Päivi Iivanainen

Marko Nieminen

Vakuutuspiirin johtaja Riitta Huurinainen

Vakuutuspiirin tiedot

• Vakuutetut alueella 840 000 • Ratkaisuja vuodessa 20 milj. kpl• Etuusmenot vuodessa 2,3 miljardia euroa• Etuudet n. 25 eri etuutta• Henkilöstö n. 600 henkilöä

36

Itäinen Asiakaspalveluyksikkö

Yksikön päällikkö Irma Parén

37

39

Kela-asioita voi hoitaa puhelimessa

• Yhä useamman asian voi hoitaa alusta loppuun puhelimitse.

• Puhelimitse palvelevat asiakaspalvelijat, jotka ovat perehtyneet eri elämäntilanteisiin kuuluviin etuuksiin.

• Asiakkaiden puhelinpalvelusta vastaa Yhteyskeskus

Itäinen asiakaspalveluyksikkö

40

Vakuutettuja n. 840 00023% yli 65-vuotiaitaKuntia 69Toimistoja 37Yhteispalvelupisteita 54Asiointipisteitä 2 (VM)Henkilöstöä 109 htvPalveluryhmiä 7

Itäisen asiakaspalveluyksikön organisaatio

Itäisen asiakaspalveluyksikön johtotiimi ja henkilöstön edustaja ryhmäkuvassa

42

Palvelukanavien käyttö vuonna 2015 Itäisessä asiakaspalveluyksikössä

43

• Infopisteasiointi 135 121• Toimistokäynti ilman ajanvarausta 250 502• Ajanvarausasiointi toimistossa 5 132

• Etäpalvelu 516

• Puhelinpalvelu 98 312• Ajanvarausasiointi puhelimessa 1739• Käynnit yhteispalvelupisteissä

Miten onnistumme yhdessä?

Etuuskäsittelypäällikkö Tiina AhponenKuopio 25.2.2016

Yhteistyömme tavoitteena on

Asiakas saa tarvitsemansa palvelun, ohjauksen ja tuen oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta.

Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta.

Perustoimeentulotuen hakeminen on yksinkertaista ja käsittely sujuvaa ja nopeaa.

=>varmistetaan taustalla tapahtuvalla aktiivisella, saumattomalla Kelan ja kuntien välisellä yhteistyöllä

=> muutos on yhteiselle asiakkaalle mahdollisimman helppo

45

Hyvän yhteistyön edellytykset

Molemminpuolinen luottamus ja arvostus.

Ajatus yhteisestä työstä, yhteisen asiakkaan hyväksi.

Toimivat, vuorovaikutteiset kanavat.

Riittävästi eri kanavia ja yhteisiä verkostoja. • Osaamiskeskukset• Soten suunnitelmien työryhmät• Aikuissosiaalityön ryhmät

Yhteiset keskustelutilaisuudet ja tapaamiset.46

Mitä on jo tehty

Itäisen vakuutuspiirin alueella yhteistyö kuntien kanssa aloitettiin jo vuonna 2015.

Yhteisiä tapaamisia on pidetty kaikissa maakunnissa.

Mukaan on otettu Sosiaalialan osaamiskeskukset ja aikuissosiaalityön verkostoja.

47

Miten onnistumme yhdessä ja miten tästä eteenpäin?

Kelan yhteyshenkilö on kuntien käytettävissä kaikissa siirtoon liittyvissä kysymyksissä ja mietteissä

Kysymyksiin vastataan mahdollisimman nopeasti ja otetaan asiat selvittelyn alle jos ei osata itse heti vastata

Lyncin/Skypen federointi mahdollisimman helposti, siellä missä se on mahdollista• Tiedottaminen• Asioiden selvittäminen• Federoinnin ja sopimusten vireille laittaminen

48

Miten onnistumme yhdessä ja miten tästä eteenpäin?

Ennen siirtoa vakuutuspiiri järjestää lisää yhteisiä info- ja keskustelutilaisuuksia kuntien kanssa keväällä ja syksyllä, lisäksi erillisiä tapaamisia yksittäisten kuntien kanssa.

Viestintä samaan suuntaan.

Yhdessä asiakasta tukien, neuvoen ja opastaen.

Luomme toimivat ja nopeat yhteydenpitokanavat. Päivystys puolin ja toisin

49

Miten tästä eteenpäin?

Kelan toimeentulotuen ratkaisutyön ohjeet ovat tulossa Kuntaliiton ja kuntien yhteistyöfoorumin kommenteille kevään aikana. Ohjeet ovat luettavissa 2017 Kela.fi:ssä osoitteessa http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain

Toimintatavat käydään läpi vakuutuspiirien ja kuntien välillä ennen vuodenvaihdetta (asiakasrakenne, päätösten kestot jne)

Yhteistyö jatkuu 2017-> eli yhdessä kehitämme ja hiomme prosesseja eteenpäin kun saamme kokemusta käytännön kautta.50

http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain

http://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain

Asiakasviestintä 2016

Valtakunnallisesti viestintää suunnitellaan Kelan viestintäyksikön ja Kuntaliiton viestinnän kesken.

Lisäksi voidaan suunnitella kuntien ja Kelan paikallista viestintää. Ohjaus verkkoasiointiin Toisiltamme oppiminen Viestinnän eri keinot: some, infonäytöt yms.

Kuntien ja Kelan tulee tehdä yhteistyötä asiakasviestinnän samanaikaisuudesta ja sisällöstä.

51

Kelan infolehtinen• 4-sivuinen esite, joka kertoo asiakkaille perusasiat

toimeentulotuesta 2017 > ja ohjaa asiakasta toimimaan oikein uuden toimintamallin mukaan (suomi, ruotsi, englanti). • Jakoon myös kuntien toimipisteisiin?

Lennäkki• Lyhyt, selkeä opastus toimeentulotuen hakemisesta (yksi A4)

• Liitettäväksi kunnan tekemään vuoden 2016 viimeiseen toimeentulotuen päätökseen. Onko mahdollista liittää?

Asiakasviestintä 2016

52

Keskinäinen viestintä

• Sovitaan yhteiset yhteydenpitokäytännöt.

• Yhteistyössä nopeat ja helpot kanavat.

• Saavutettavuus.

Asiakkaan asia hoituu nopeasti.

Skype

53

Miten onnistumme yhdessä?

54

Skype 4 Business kumppaniyhteistyössäKuopio 25.2

Skype 4 Business yhteistyön työvälineenä

• Skype 4 Business –ohjelma (aikaisemmin Lync) on monipuolinen viestintäväline. • Työpöydän jakaminen• Pikaviestit• Puhelut• Kokoukset• Yhteistyökumppanin ”läsnäolotiedot” (liikennevalot).

• Audio- / videoyhteyksiä varten tarvitaan lisäksi• mikrofoni ja kuulokkeet keskustelua varten• web-kamera videokeskustelua varten

56

Tavoitteita Skype ohjelman käytölle yhteistyövälineenä

• Yhteisen asiakkaan palvelun laadun ja tehokkuuden kehittäminen.

• Vähentää asiakkaan tarpeetonta asiointia eri viranomaisissa ja asiakkaan ”pallottelua.”

• Mahdollistaa tarpeellisen ”kasvokkain kohtaamisen” maantieteellisten rajoitteiden vaikuttamatta.

• Parantaa ja nopeuttaa tiedonkulkua.• Tehostaa ajankäyttöä ja prosessien saumattomuutta.• Varmistaa taloudellista kestävyyttä ekologisella

toiminnalla.

ja

Mihin käytännön tilanteisiin Skype voi soveltua?

• Asiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja palvelusuunnitteluyhteistyö, kun asiakkaan tilanne vaatii moniammatillista yhteistyötä ja kontaktointia.

• Toisen osapuolen asiointipalvelun tukeminen oman organisaation asioissa, ohjaus ja neuvonta.• Asiakkaan asiointitarpeiden vähentäminen

• Toisen osapuolen etuuskäsittelyn tukeminen oman organisaation asiantuntemuksella.• Yhteisen asiakkaan palvelun nopeutuminen

58

Skype 4 Business yhteistyön työvälineenä

• Skype 4 Business –ohjelma (aikaisemmin Lync) on monipuolinen viestintäväline. • Työpöydän jakaminen• Pikaviestit• Puhelut• Kokoukset• Yhteistyökumppanin ”läsnäolotiedot” (liikennevalot).

• Audio- / videoyhteyksiä varten tarvitaan lisäksi• mikrofoni ja kuulokkeet keskustelua varten• web-kamera videokeskustelua varten

59

Tavoitteita Skype ohjelman käytölle yhteistyövälineenä

• Yhteisen asiakkaan palvelun laadun ja tehokkuuden kehittäminen.

• Vähentää asiakkaan tarpeetonta asiointia eri viranomaisissa ja asiakkaan ”pallottelua.”

• Mahdollistaa tarpeellisen ”kasvokkain kohtaamisen” maantieteellisten rajoitteiden vaikuttamatta.

• Parantaa ja nopeuttaa tiedonkulkua.• Tehostaa ajankäyttöä ja prosessien saumattomuutta.• Varmistaa taloudellista kestävyyttä ekologisella

toiminnalla.

ja


• Asiakkaan palvelutarpeen kartoitus ja palvelusuunnitteluyhteistyö, kun asiakkaan tilanne vaatii moniammatillista yhteistyötä ja kontaktointia.

• Toisen osapuolen asiointipalvelun tukeminen oman organisaation asioissa, ohjaus ja neuvonta.• Asiakkaan asiointitarpeiden vähentäminen

• Toisen osapuolen etuuskäsittelyn tukeminen oman organisaation asiantuntemuksella.• Yhteisen asiakkaan palvelun nopeutuminen

61


• Asiakasyhteistyökokousten toteuttaminen

• Koulutusyhteistyön toteuttaminen

• Toiminnan kehittäminen

• Tukemaan yksilöllisiä paikallisia yhteistyön tarpeita joustavan toiminnan tueksi

• Esim. ad hoc tietojen vaihtoa: toimeentulotukiasiakkaan kiireelliseen hakemukseen liittyvät tiedot, asiakastiedot,

palvelusuunnitelmat, tietojen täydentäminen jne.

62

Tietoa tekniikasta

• Valittu Kelan ohjelmistokokonaisuuteen tietoturvallisuuden vuoksi – vastaa suojattua sähköpostia.

• Kelan tietoturva-asiantuntija ei näe estettä käyttää Skypeä yhteistyökumppaneiden kanssa asiakaspalvelutilanteissa tai yhteistyössä etuuksiin liittyen.

• Online-kokouskutsun lähettämisen kautta Skype-yhteys mahdollinen, vaikka toisella osapuolella ei ole Skypeä tai Skypeä ei ole federoitu.

• Skypen federointi kumppanin kanssa edellyttää kumppanilta Skype-ohjelmaa ja sopimista osapuolten tietohallintojen kesken sekä teknistä konfigurointia.• Kelassa Kehittämispalvelut vastaa sopimuksista ja

federointiprosessista• Federointi mahdollistaa läsnäolotietojen näkymisen Skypessä,

pikaviestit, puhelut ja kokoukset

63

Kelassa Skype on laajasti käytössä

• Kelalaiset puhuivat kaikkiaan n. 2.8 miljoonaa minuuttia Skypessä marraskuussa 2015.

• Vuoden vaihteessa Skype otettiin käyttöön yhteispalvelupisteissä (n. 40 kpl).

• Tällä hetkellä Lync/Skype on federoitu 24 kunnan ja 7 kuntayhtymän kanssa Itäisessä vakuutuspiirissä 11 kuntaa on jo federoinut

Skypen tai prosessi on käynnissä tällä hetkellä • Kelassa lisätietoja antaa tietohallintopäällikkö Ari Vähä-

Erkkilä. Kela, Kehittämispalvelut, Tietohallinto puh. 020 63 43410, 040 351 [email protected]

64


Kelan asiakaspalvelu ja palvelukanavat

Toimeentulotuen yhteistyötilaisuus Kuopiossa 25.2.2016Suunnittelun asiantuntija Pia Härkönen

Kelan toiminta-ajatus ja visio

Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja itsenäistä selviytymistä.

Kelan visio: Parasta palvelua, sosiaalista turvaa ja elämän voimaa

2

Kelan asiakaspalvelu

Kela palvelee asiakkaita helposti, läheltä ja monikanavaisesti.

Asiakas voi valita palvelutavan, joka sopii parhaiten omaan elämäntilanteeseen.

Asiakkaita ohjataan tarkoituksenmukaiseen ja asiakkaalle sopivaan palvelukanavaan.

Kela kehittää jatkuvasti asiakaspalvelun laatua ja palveluosaamista.

67

Verkkoasiointi – odottamattoman helppo asioida

Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankki-tunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla.

Asiointipalvelussa on mahdollista: Hakea Kelan etuuksia ja lähettää tarvittavat liitteet Lähettää etuusasioihin liittyviä viestejä Ilmoittaa muutoksista, lakkauttaa tuen ja muuttaa tilinumeroa Tarkistaa omat etuustiedot ja ajankohtaiset Kela-asiat:

hakemuksen käsittelytilanne, saapuneet viestit ja muistutukset, maksupäivät ja tuen määrän sekä kirjeet ja päätökset.

Tuen määrää voi arvioida kela.fi -sivujen laskurien avulla.

68

Neuvontaa toimistoissa, yhteispalvelu-pisteissä ja puhelimessa

Kelan toimistot ja yhteispalvelupisteet Toimistojen ja yhteispalvelupisteiden yhteystiedot ja palveluajat

löytyvät kela.fi -sivujen palvelupisteen haulla. Asiakas voi asioida ympäri maan missä tahansa toimipisteessä.

Kelan puhelinpalvelu Puhelinpalvelu palvelee arkisin klo 8-18. Palvelunumerot on jaoteltu asiakkaan asian ja

elämäntilanteen mukaisesti. Jos palvelunumerossa on soittohetkellä jonoa, voi asiakas

halutessaan jättää Kelan puhelinpalveluun soittopyynnön. • Kelan palveluneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin

mahdollisimman pian, viimeistään tunnin sisällä. • Soittopyyntöjä voidaan ottaa vastaan rajoitettu määrä.

69

Ajanvaraus muutostilanteisiin

Ajanvarauspalvelu Asiakas voi varata ajan Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun. Ajan voi varata joko kela.fi -sivuilla henkilötunnuksella ja

puhelinnumerolla tai vaihtoehtoisesti palvelunumeroon soittamalla.

Ajanvaraus sopii hyvin esim. seuraaviin tilanteisiin:• Elämäntilanteen muutos, joissa asiakas tarvitsee neuvoa

Kelan tukien hakemisessa.• Asiakkaalla on haettavana useita eri etuuksia.• Asiakkaalla on liikuntaeste, puutteellinen kielitaito ja tulkin

tarve tai vaikeuksia hoitaa asioita itsenäisesti. Ajanvarauksessa Kelan palveluneuvoja perehtyy asiakkaan

tilanteeseen etukäteen.

70

Muita palvelukanavia ja asiointitapoja

Postiasiointi: Posti kannattaa lähettää, näin posti saapuu nopeammin käsittelypaikkaan.

Suorakorvaus: Kelan etuuksista joitakin voidaan maksaa asiakkaalle suoraan ilman hakemista, mm. korvaukset apteekissa tai lääkäriasemalla.

Kysy Kelasta -neuvontapalstat kela.fi -sivuilla, joissa Kelan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin.

Palvelua erityistä tukea tarvitseville: Kela-neuvonta ja työkykyneuvonta.

Useista Kelan toimistoista löytyy asiakaspääte, joka on asiakkaiden käytettävissä.

71

Kaikille asiakaskohtaamisille yhteiset piirteet

varmuus

PALVELUTILANTEEN ALOITTAMINENVarmista läsnäoloja ota tilanne haltuun

• Selkeä ja luonteva vastaanotto, tervehtiminen

• Molemminpuolisen luottamuksen synnyttäminen

• Jämäkkä ja järjestelmällinen ote

PALVELUTARPEESTA KESKUSTELEMINENKysy, kuuntele, tarkenna

• Aktiivinen kuuntelu• Avoimet kysymykset ja asiakkaan

kokonaistilanteen ymmärtäminen• Asiakkaan motivointi vastaamiseen• Yhteisen ymmärryksen

varmistaminen ja muistiinpanot• Palvelutarvearvion tekeminen ja

sopivan ratkaisun löytäminen

JATKON VARMISTAMINENVarmista seuraavat askeleet

• Yhteenveto ja oleellisten asioiden kertaus

• Tarkat jatkosuunnitelmat• Lopputervehdys

PALVELUTARPEEN ARVIOIMINEN JA SIIHEN VASTAAMINENVarmista palvelun sopivuus asiakkaalle

• Palvelun hoitaminen heti tai asiakkaan jatko-ohjaus

• Selkeät ohjeet sekä ehdotukset ja perustelut etenemiselle

selkeysluottamus ymmärrys

PALVELUMALLI– HUOLENPITOA ASIAKKAASTA

Kerralla kuntoon -periaate toimeentulotuessa

Asiakaspalvelun keinot:

Tavoite 1: Tunnistetaan toimeentulotukiasiakasTavoite 2: Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanneTavoite 3: Asiakasta opastetaan aina sähköiseen

asiointiinTavoite 4: Tarvittaessa tehdään suullinen hakemusTavoite 5: Ohjataan oikeat asiakkaat

ajanvarauspalveluun

73

Toimeentulotuen asiakaspalvelun painopisteet

Asiakaspalvelun painopisteet:

Sähköinen asiointi (nopeuttaa prosessia, vähentää asiointiresurssitarvetta)

Suullinen hakeminen (nopeuttaa prosessia) Kiireelliset päätökset (osa heti tehtäviä päätöksiä,

esim. maksusitoumuksia) Ajanvarauspalvelu (osa asiakkaista vaatii

tuetumpaa palvelua)

74

Miten yhteistyö Itäisen vakuutuspiirin alueella jatkuu tästä eteenpäin (Juha Torkkeli)

• Toimeenpanon riskit• Tehtävien aikataulu• Henkilöstövoimavarat ja rekrytointi• Etukäteen esitetyt kysymykset

75

Vuodenvaihteen 2016-2017 riskien hallinta

• Lähes 300 000 kotitalouden asiakkuuden siirtyminen vuodenvaihteessa 2016-2017 kunnista Kelaan saattaa vaarantaa asiakkaiden toimeentulon jatkuvuuden ja asiakkaiden avunsaanti voi hidastua.

• Asiakkaiden näkökulmasta olisi tärkeää saada jaettua sekä yhteydenottoja asiakaspalveluun että uusia etuushakemuksia pidemmälle ajalle.

• Uusi toimeentulotukilaki mahdollistaa sen, että kunnat voivat tehdä vuoden 2016 lopulla (31.12.2016 mennessä saapuneista hakemuksista) pitkiä toimeentulotukipäätöksiä, jotka ulottuvat vuoden 2017 puolelle, maksimissaan 31.3.2017 saakka.

76

Toimeentulotuen kotitaloudet ja Kelan työttömyysturvan saajat maakunnittain ja suurimmat kaupungit 2014 (THL)

77

Perustoimeentulotuki Täydentävä tuki MuutYhteensä kotitalouksia 2014

Kelan työttömyysturva hlöä 10/2015

Keski-Suomi 13085 5300 2527 14583 13502

Pohjois-Savo 12418 5788 2089 13809 10389

Pohjois-Karjala 9271 4377 979 10377 9056

Etelä-Savo 6029 2007 753 6586 6264

Yhteensä 40803 45355 39211

Perustoimeentulotuki Täydentävä tuki

Yhteensä kotitalouksia 2014

Kelan työttömyysturva hlöä 10/2015

Jyväskylä 7623 2778 8315 8062Kuopio 6471 3193 7185 5095Joensuu 5211 2500 5672 4834Mikkeli 2208 922 2415 2387Savonlinna 1465 299 1542 1726Varkaus 1277 540 1447 1120Iisalmi 1060 453 1154 1030Yhteensä 25315 24254

Vuonna 2012 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 91 % sai saman kuukauden aikana jotain Kelan etuutta.Yleisimmän Kelan etuudet olivat yleinen asumistuki (69 %) ja työmarkkinatuki 36 %)

Vuodenvaihteen 2016-2017 riskien hallinta

• Toivotaan, että kunta lisäisi vuoden 2016 viimeiseen toimeentulotukipäätökseen kattavat tiedot asiakkaan tilanteesta.

• Näitä tietoja ovat:• Asiakkaalle on hyväksytty tavallista suuremmat asumiskustannukset.• Asiakkaalla on kunnan asettama vuokravakuus.• Alennetun perusosan alentamisen perustelu.• Asiakas on jälkihuollossa oleva nuori.• Maksetaanko vuokra vuokranantajalle, vuokranantajan nimi.• Onko muita erityisjärjestelyjä asiakkaan laskujen maksun tai vastaavien suhteen (sikäli kun

näitä voi päätökseen avata).• Onko asiakkaalla esim. voimassaolevia maksusitoumuksia tai muita päätöksiä, joilla on saanut

tiettyjä hankintoja tehdä (esim. lapsen tapaamiseen liittyviä matkoja, kustannuksia tms.)-• Muita vastaavia olennaisia erityistietoja/-järjestelyjä asiakkaan osalta.

• Asiakkaan on toimitettava kunnan viimeisin päätös ensimmäisen Kela hakemuksen liitteeksi. Tämä päätös tulisi olla mahdollisimman hyvin ja selkeästi perusteltu.

Vakuutuspiirin ja asiakaspalveluyksikön tehtävien aikataulu

1 Alustavia tapaamisia kuntien kanssa.- Tietojen vaihtoa, luottamuksellisten suhteiden

rakentamista ja olemassa olevan yhteistyön syventämistä.

12/2015-3/2016

2 Alueelliset tilaisuudet.- Kelan ja Kuntaliiton infoa valmistelun

etenemisestä kaikille kunnille.

2/2016

3 Sisäisten henkilöstösiirtojen kartoittaminen Kelpo-keskusteluissa (Kelan sisäinen).

1-3/2016

4 Kouluttajien kartoittaminen ja nimeäminen (Kelan sisäinen).

2/2016

79


5 Sisäiset rekrytoinnit tiimipäälliköiden tehtäviin (Kelan sisäinen).

2/2016

6 Hanketiedote 5 kunnille.- Sisältää mm. tietoa rekrytoinnista.

2/2016

7 Muut sisäiset rekrytoinnit. 3/2016

8 Mahdollisia uusia tapaamisia kuntien kanssa.- Rekrytoinnista sopiminen.- Muista tarvittavista asioista sopiminen.

3-12/2016

9 Kuntarekrytoinnit.- Erillinen suunnitelma.

4-6/2016

80


10 Asiakasviestintää ja –markkinointia.- Erillinen suunnitelma.

5/2016-5/2017

11 Hakumahdollisuudet jatkuvat ulkoisessa haussa.- Erillinen suunnitelma.

6-9/2016

12 Maksusitoumuskumppaneiden kanssa käytävät neuvottelut (asiakkuuksien avaaminen ja yhteistyöstä sopiminen). Kuntien hyvät käytännöt malliksi. - Materiaalit valmiina 08/2016.

9 -12/2016

13 Tarvittava lisähenkilöstö rekrytoitu. 15.10.2016

14 Uusien henkilöiden vastaanottaminen ja koulutus.- Erillinen suunnitelma.

10-12/2016

15 Uusi henkilöstö aloittaa. 11-12/2016

16 Hanketiedote 6 kunnille. 12/201681

82

Toimeentulotuen henkilöstölinjaukset Kelassa

• Toimeentulotuen arvioitu henkilöstötarve noin 650 htv− Henkilöstöä tarvitaan etuuskäsittelyssä, asiakaspalvelussa (toimistot),

puhelinpalvelussa (Yhteyskeskus) ja postinkäsittelyssä.

• Kelan henkilöstölinjaukset − Toimeentulotuen henkilöstövoimavarojen järjestämisessä varaudutaan

Sote-uudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin Kelassa − Merkittävä osa toimeentulotuen henkilöstötarpeesta katetaan sisäisin

henkilöstösiirroin (noin 300 htv). Sisäisiä henkilöstövoimavarasiirtoja tuetaan määräaikaisen henkilöstön käytöllä.

− Vakinaisiin etuuskäsittelyn ja asiakaspalvelun tehtäviin rekrytoidaan lähinnä kunnissa toimeentulotuen tehtävissä työskenteleviä (noin 300 htv).

83

Toimeentulotuen henkilöstövoimavarojen järjestäminen ja rekrytointi

MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

Rekrytointisuunnitelman tarkentaminen vaiheittain

Rekrytointitarpeen tarkentaminen jatkuu

Hakumahdollisuus jatkuu kuntarekrytoinnissa ja julkisessa haussa

Kelpo-keskustelut

Sisäinen haku

Hakumahdollisuus jatkuu julkisessahaussa

Kuntarekrytointi

Rekrytointitarpeen selvittäminen

Rekrytointi-suunnitelma

Julkinen haku

Työsopimukset rekrytointien rytmissä

Työntekijät aloittavat 15.11. (joustavasti)

Tiimi-päälli-köt

Toimi-henki-löt

TiimipäällikötToimihenkilöt

Haku osoitteessa

www.kela.fi/rekrytoi

http://www.kela.fi/rekrytoi

84

Toimeentulotuentehtävät ja työskentelypaikkakunnat

• Kelassa käytettävät tehtävänimikkeet− etuuskäsittelijä− palveluneuvoja − tiimipäällikkö

• Etuuskäsittelyn työskentelypaikkakunnat − Pohjoinen vakuutuspiiri: Oulu, Rovaniemi, Kajaani− Läntinen vakuutuspiiri: Vaasa, Pori, Turku− Keskinen vakuutuspiiri: Seinäjoki, Tampere− Itäinen vakuutuspiiri: Joensuu, Kuopio, Mikkeli− Eteläinen vakuutuspiiri: Helsinki, Espoo, Järvenpää, Lahti

ja Nastola, Lappeenranta• Asiakaspalvelun paikkakunnat

− Rekrytointitarve tarkentuu kevään 2016 aikana

85

Hakeutuminen toimeentulotuen tehtäviin Kelaan

• Tehtäviä haetaan Kelan sähköisessä rekrytointi-järjestelmässä osoitteessa http://www.kela.fi/rekrytoi

• Rekrytointiprosessin vaiheet 1. Hakeminen ajalla 1.-17.4.20162. Videohaastattelut ajalla 29.4.-18.5.3. Henkilökohtaiset haastattelut ajalla 23.5.-3.6. 4. Henkilöt valittu 23.6.2016 mennessä

• Lisätietoja tehtävistä − Seuraava Toimeentulotuki 2017 Hankekirje− Kelan rekrytointisivujen toimeentulotuen rekrytointi-info (avautuu

helmikuun lopussa)− Kelan rekrytointipalvelut [email protected] tai puhelin 020 6347792

http://www.kela.fi/rekrytoi


Kelan palvelupisteet

86

Etelä-Savon maakunta 146084..Enonkoski 1401..Heinävesi 3267 Yhteispalvelu..Hirvensalmi 2203 Yhteispalvelu..Joroinen 4923 Yhteispalvelu..Juva 6093 Kelan toimisto..Kangasniemi 5324 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Mikkeli 54690 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Mäntyharju 6023 Yhteispalvelu..Pertunmaa 1712 Yhteispalvelu..Pieksämäki 17825 Kelan toimisto..Puumala 2058 Yhteispalvelu..Rantasalmi 3527 Yhteispalvelu..Savonlinna 34460 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Sulkava 2578 Yhteispalvelu

Pohjois-Savon maakunta 248698..Iisalmi 22080 Kelan toimisto..Juankoski 4429..Kaavi 3001 Yhteispalvelu..Keitele 2232 Yhteispalvelu..Kiuruvesi 8197 Kelan toimisto..Kuopio 116572 Kelan toimisto (3 kpl) ja yhteispalvelu..Lapinlahti 9677 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Leppävirta 9269 Kelan toimisto..Pielavesi 4429 Kelan toimisto..Rautalampi 3186 Yhteispalvelu..Rautavaara 1610 Yhteispalvelu..Siilinjärvi 22418 Kelan toimisto..Sonkajärvi 3948 Yhteispalvelu..Suonenjoki 7244 Kelan toimisto..Tervo 1503 Yhteispalvelu..Tuusniemi 2634 Kelan toimisto..Varkaus 20541 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Vesanto 2069 Kelan toimisto..Vieremä 3659 Yhteispalvelu

Kelan palvelupisteet

87

Pohjois-Karjalan maakunta 163986..Ilomantsi 4951 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Joensuu 77223 Kelan toimisto (2 kpl) ja yhteispalvelu..Juuka 4557 Yhteispalvelu..Kitee 9987 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Kontiolahti 15838..Lieksa 11363 Kelan toimisto..Liperi 12480 Yhteispalvelu..Nurmes 7500 Kelan toimisto..Outokumpu 6769 Kelan toimisto..Polvijärvi 4395..Rääkkylä 2255..Tohmajärvi 4446..Valtimo 2222

Keski-Suomen maakunta 277274..Hankasalmi 5063 Kelan toimisto..Joutsa 4442 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Jyväskylä 142035 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Jämsä 20503 Kelan toimisto..Kannonkoski 1371 Yhteispalvelu..Karstula 3966 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Keuruu 9578 Kelan toimisto..Kinnula 1712 Yhteispalvelu..Kivijärvi 1109 Yhteispalvelu..Konnevesi 2672 Yhteispalvelu..Kuhmoinen 2139 Yhteispalvelu..Kyyjärvi 1248 Yhteispalvelu..Laukaa 19406 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Luhanka 699 Yhteispalvelu..Multia 1586 Yhteispalvelu..Muurame 10216 Yhteispalvelu..Petäjävesi 4124 Yhteispalvelu..Pihtipudas 3816 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Saarijärvi 9372 Kelan toimisto ja yhteispalvelu..Toivakka 2561 Yhteispalvelu..Uurainen 3862 Yhteispalvelu..Viitasaari 6282 Kelan toimisto..Äänekoski 19512 Kelan toimisto ( 2 kpl)

Etukäteen esitetyt kysymykset

• Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän osalta, joten kuntien lisäksi kaikki tiedotteet tulee laittaa kuntayhtymän kirjaamoon (kirjaamo@ylasavonsote), jotta varmistetaan tiedon vaihto perustoimeentulotuen nykyiseen palveluntuottajaan

• Tehdäänkö kunnissa päätökset perustoimeentulotuesta vielä 31.03.17 asti? Miten asiakasohjaus sosiaalitoimeen on suunniteltu toteutettavaksi?

• Miten asiakas saadaan tulemaan sosiaalitoimistoon palvelusuunnitelman laatimiseksi?• Miten asiakkaat asioivat perustoimeentulotuessa paikkakunnalla, jossa ei ole Kelan toimipistettä? Jos asiakas ei osaa

tehdä kirjallista hakemusta, asioiko hän lähimmillä Kela-paikkakunnalla? Maksaako Kela matkakulut tällaisissa tapauksissa?

• Maksaako Kela asiakkaan laskut toimeentulotuesta suoraan laskuttajalle vai tilitetäänkö tuki kokonaan asiakkaalle? Entä laskujen maksaminen tukikuukaudella päätöksen tekemisen jälkeen? Maksusitoumuskäytäntö esim. lääkkeisiin? Entä jos maksusitoumuksen tarve ilmenee vasta peruspäätöksen tekemisen jälkeen?

• Miten Kela toimii (nuorten) asiakkaiden sosiaalisen kuntoutuksen ohjauksessa? Esim. yhteishaku - miten saadaan nuori asiakas hakemaan koulutukseen?

• Mitkä asiakasryhmät saavat hakea tukea kirjallisesti? Jos asiakas hakee tukea kirjallisesti, miten havaitaan esim. mielenterveys- tai päihdepalvelujen tarve?

• Miten toimitaan tilanteissa, joissa asiakas ei ole saanut määräajassa päätöstä Kelasta ja eurot ovat loppu?• 1. Miten Kela tarkistaa hakijan varallisuuden? Aikooko Kela käyttää nykyisen lain 19-23 § takaisinperintäoikeutta ? 2.

Tuleeko Kela ilmoittamaan kuntaan uudet hakijat, joiden kanssa sosiaalityö voi toimia? 3. Missä vaiheessa saamme tietoa mitä kuuluu perusosaan ?

• Asiakkaiden valmentaminen ja opastaminen asiointiin KELA:lla, toimeentulotuen saajissa heikoin asiointitaidoin olevia henkilöitä

88

Etukäteen esitetyt kysymykset

• Asiakkaiden elämänhallinnan tukeminen ja kunnan sosiaalityön rooli, kun toimeentulotuki siirtyy Kela:lle.

• Miten Kela aikoo seurata toimeentulotukiasiakkaiden vuokrien ja sähköjen maksuja? Maksamattomista vuokrista seuraa yleensä häätö ja maksamattomista sähkölaskuista sähköyhtiö katkaisee sähköt. Näistä seuraa yleensä huomattavia lisäkustannuksia. Kenelle kuuluu muuttoavustus jatkossa? Miten välitystiliasiakkaiden toimeentulotulotuki hoidetaan jatkossa, tarvitaanko valtakirja?

89

Toimeentulotuen yhteistyötilaisuudet: Kuopio 25.2.2016

Presentations & Public Speaking

Transcript of Toimeentulotuen yhteistyötilaisuudet: Kuopio 25.2.2016