Toimala99

3

UUSMEDIA

toimialaSUOMESSA

1999

NINA KUOKKANEN•TI INA TOIVOLA•TEEMU VÄÄNÄNEN

4

UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999© 1999TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULUKOULUTUSKESKUSMEDIASTUDIOVERKKOhttp://www.uiah.fi/koulutuskeskus/

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULULTT-TUTKIMUS OYUUSMEDIARYHMÄhttp://www.hkkk.fi/img/

UUMEDIATUTKIMUSTENVERKKO-OSOITTEET:http://www.uiah.fi/mediastudioverkko/

GRAAFINEN SUUNNITTELU JA TAITTO:Jouni Karvonen

SIVUNVALMISTUS:Mediatehdas, Helsinki

PAINOPAIKKA:G-Print, Helsinki

Sisällysluettelo

Johdanto ..........................................................................................................6

Tiivistelmä ........................................................................................................7

Summary..........................................................................................................9

1. Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimus...................................................11

2. Uusmediatoimiala lukuina ..............................................................................18

3. Uusmediayritykset ja niiden alueellinen jakauma ............................................32

4. Uusmediayritys ja asiakkaat ...........................................................................38

5. Uusmediatoimialan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet .................44

6. Johtopäätökset...............................................................................................51

Lähdeluettelo..................................................................................................54

Liitteet............................................................................................................55

5

Johdanto

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimialanominaispiirteitä ja alan kehittymistä Suomessa. Tutkimus perustui Uusmediaryhmänaikaisempiin tutkimuksiin Uusmediateollisuus Suomessa 1997 ja Uusmediateollisuuden

asiakkaat 1997. Tutkimus jatkaa uusmedian kehittymisen seuraamista riippumattomastanäkökulmasta.

Uuden tutkimuksen taustalla olivat toimialalla tapahtuneet muutokset. Alan kasvun ohellayritykset ovat selkeämmin erikoistuneet tiettyihin uusmedialiiketoimintoihin. Myös yritystentoiminnan luonne on muuttunut uuden median vakiinnuttaessa paikkansa muiden medioidenrinnalla. Toimialan kilpailua värittävät informaatioteknologia-, tele- ja viestintätoimialojenyritykset, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet uusmediaosaamistaan.

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen toimeksiantajana oli Taideteollisenkorkeakoulun Mediastudioverkko. Mediastudioverkko on hanke, joka vastaa sekäuusmediayritysten että uutta mediaa liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten tarpeisiin.Lisäksi Mediastudioverkko toteuttaa koulutusta tukevaa tutkimus- ja selvitystyötä, sekä kehittäätoimintaa tukevia yrityspalveluita. Sen tavoitteena on erityisesti uusmediayritystentoimialatuntemuksen kohottaminen ja eri toimijoiden verkottuminen.

Tutkimuksen toteuttaja, Uusmediaryhmä (Interactive Media Group), on Helsinginkauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan LTT-Tutkimus Oy:n itsenäinen yksikkö.Uusmediaryhmän toiminta-ajatuksena on vuorovaikutteisen median tutkiminen jariippumattoman uusmediatoimialaa koskevan tutkimustyön tekeminen.

Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi Teemu Väänänen, tutkijoina toimivat NinaKuokkanen ja Tiina Toivola. Tutkimustyössä avustivat Joni Helomaa ja Tommi Pelkonen.

Kiitämme kaikkia tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä.Erityisesti haluamme kiittää kyselyihin vastanneita yrityksiä ja organisaatioita. Toivomme, ettätutkimustulokset edesauttavat alan kehittymistä ja suuntautumista jatkossa.

Juha Nieminen Tiina Toivola Nina KuokkanenPROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TUTKIJA TUTKIJA

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY LTT-TUTKIMUS OY

MEDIASTUDIOHANKE UUSMEDIARYHMÄ UUSMEDIARYHMÄ

Erkki Kujanpää Teemu VäänänenJOHTAJA JOHTAJA

TAIDETEOLLINEN KORKEAKOULU LTT-TUTKIMUS OY

KOULUTUSKESKUS UUSMEDIARYHMÄ

6

7

Tutkimuksen taustaa

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksentavoitteena oli kartoittaa uusmediatoimialaan

kuuluva yritystoiminta ja sen kasvunäkymät.Tutkimusta edelsivät Uusmediaryhmänaikaisemmin tekemät tutkimuksetUusmediateollisuus Suomessa 1997 jaUusmediateollisuuden asiakkaat 1997.

Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa oliyhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma jatoisaalta kuvata miten toimialan kehitystä olimuovannut informaatioteknologia-, tele- javiestintätoimialojen lähentyminen elikonvergenssi.

Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasiHelsingin kauppakorkeakoulun yhteydessätoimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä jase tehtiin joulukuun 1998 ja helmikuun 1999välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisenajohtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksentoteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen.Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja JoniHelomaa. Kartoituksessa olivat apuna myösMediastudioverkon jäsenet: Taideteollisenkorkeakoulun koulutuskeskus, Tampereenhypermedialaboratorio, Turku - Varsinais-Suomenosaamiskeskus, Forssa, Kuopio Teknia jaJyväskylän tietotekniikan tutkimusinstituutti.

TutkimuskysymyksetTutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainenuusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999.Käytännössä tämä tarkoitti vastaamista seuraaviinkysymyksiin:● Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat jamiten ne ovat jakautuneet alueellisesti?● Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on?● Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden1997 toimialatutkimuksesta?● Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudetsekä mahdollisuudet ja uhkatekijätuusmediayritysten näkökulmasta?● Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneetomia uusmediapalveluitaan ja minkälaisiaosaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällä

hetkellä on?Tutkimuksen erityisenä tavoitteena on

tarkastella sitä, miten uusmediatuotanto onjakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessahaluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekäselvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia.

Toimialan määritelmäTutkimuksessa määritellään uusmediatoimialaan(New Media Industry) kuuluvaksi ne yritykset jayritysten sisäiset yksiköt, jotka toimivat jokoosittain tai kokonaan seuraavilla digitaalisenmedian teknologiaan perustuvilla alueilla:1. WWW-palveluiden suunnittelu jatoteutus2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteidensuunnittelu ja toteutus3. WWW-palveluiden ja sisältöjentarjoaminen4. Internet-perusteinen mainonta jamarkkinointi5. Edellisiin liittyvä koulutus jakonsultointi osana yrityksen muutatoimintaa

Tutkimuksen toteutusToimialatutkimukseen otettiin mukaan yritykset,joiden liiketoiminnan voitiin rekisterilähteiden taiyritysten omien kotisivujen perusteella olettaakuuluvan uusmediatoimialaan. Näitä mahdollisiayrityksiä identifioitiin yhteensä 355 kappaletta.Löydetyille yrityksille lähetettiin sähköpostitselyhyt kysely, jolla selvitettiin yritysten perustiedot.Tämän lisäksi tietoja kysyttiin puhelimitse.Perustiedot saatiin yhteensä 182:lta yritykseltä.Joukossa voidaan olettaa olevan vielä pieni joukkoalalle kuulumattomia yrityksiä. Toisaalta on myöstodennäköistä, että tutkimuksen perusjoukko ei oleollut täydellinen vaan sieltä puuttuu joukkoyrityksiä. Nämä seikat huomioiden arvioitiin, ettäuusmediatoimialalla toimii Suomessa noin 330yritystä.

Yrityksistä valittiin toimialakyselyyn 92yritystä. Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakinalueelta suurimmat yritykset mitattuna yrityksen

Tiivistelmä

8

liikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyynvastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä.Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osin myös20:lle uusmediatoimialan suurilleasiakasyrityksille. Toimialakyselyn tueksi tehtiin12 uusmediayrityksen strukturoituateemahaastattelua

Tutkimuksen keskeisethavainnot● Uusmediatoimiala elää jatkuvaa muutosta● Tietoteknisten ja mediaan liittyvien toimialojenlähentyminen voimistui vuonna 1998● Uusmediatoimialan koko ja työllistävä vaikutuson jo merkittävä● Yritystoiminta on laajentunutpääkaupunkiseudun ulkopuolelle● Uusmediayritysten kannattavuus on parantunut ● Toimialan työntekijät ovat lähinnä akateemisia

Haasteet yrityksienkehittämisessä● Ammattitaidosta on tulossa uusmediatoimialankeskeinen kilpailutekijä● Hallittu kasvu on keskeinen toiminnankehittämisen haaste● Toimialojen lähentyminen synnyttäämahdollisuuksia uusmediayrityksille● Kannattavuutta parannetaan tuotantoprosessejakehittämällä tai luomalla ohjelmistotuotteita● Asiakassegmentointi on yksi mahdollinenerilaistumiskeino● Uusmediayrityksen ja sen asiakkaannäkemyserot ovat huomattavat● Kansainvälistyminen on yksi uusmediayritystenkasvuvaihtoehdoista● Pääomasijoittajia tarvitaan kehittämääntoimintaa● Uusmediatoimialan pelisäännöistä tulisi sopia ● Haasteet julkiselle vallalle● Koulutettujen osaajien puute on keskeisin

toimialan kasvun este● Tietoteknisten toimialojen lähentyminen onhuomioitava koulutusta suunniteltaessa● Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen onvajavaistaAVAINSANAT: Uusmedia, multimedia,lähentyminen, konvergenssi,tietotekniikka, media, viestintä,kansainvälistyminen

9

Summary

Background

The target of the research New MediaIndustries in Finland in 1999 was to surveythe business activities related to the new

media industry and to define the industry’sexpansion potential. The research was preceded bythe New Media Group’s earlier researches NewMedia Industry in Finland 1997 and TheCustomers of the New Media Industry 1997. Theparticular viewpoint in this research was firstly toanalyse the regional distribution of activities andsecondly, to describe how the industry’sdevelopment had been modified by theconvergence of information technology andtelecommunication and communication industries.

The research was ordered by the Media StudioNetwork Project and was carried out duringNovember 1998 to February 1999 by the NewMedia Group of LTT-Tutkimus Oy, operating inthe Helsinki School of Economics and BusinessAdministration. The person responsible for leadingthe research was Teemu Väänänen and theresearch was carried out by Tiina Toivola andNina Kuokkanen assisted by Tommi Pelkonen andJoni Helomaa. At the survey stage also theresources provided by the members of the MediaStudio Network were utilised: Training Centre ofthe University of Art and Design Helsinki, OyDataCity Center Ab Turku, Centre of AdultProfessional Education in Forssa, Lounais-HämeenYrityskeskus Oy , Jyväskylä University’sInformation Technology Research Institute,Kuopio University’s Education and DevelopmentCentre, Kuopio Technology Centre Teknia Oy andTampere University ’s Hypermedia Laboratory.

Research problemsThe target of the research was to investigate thestate of the new media industry in Finland in 1999.Practically this involved answering to thefollowing questions:● Which are the companies operating in the newmedia industry and how are they regionallydistributed?● How extensive is the new media industry?● How has the new media industry changed sincethe industry research in 1997?

● What are the industry’s strengths andweaknesses, and opportunities and threats from thepoint of view of new media businesses?● How have the customer organisations developedtheir own new media services and what are thepresent competence bottlenecks?

A particular objective was to investigate thegeographic distribution of new media productionwith the aim of specifying the regionalcharacteristics and possible regional growthcentres.

Definition of the industryThe new media industry is defined in the researchto comprise of such companies and companyinternal units that operate either partly orcompletely within the following areas focused ondigital media technology:1. Design and implementation of WWWservices 2. Design and implementation ofmultimedia solutions and products 3. Providing WWW services and contents 4. Internet based advertising andmarketing 5. Training and consultation related tothe above as part of the company’sother activities

Implementation of the research The companies whose business activities,according to registers and the companies’ owninternet sites, could be assumed to be focused onthe new media industry, were included in theindustry research. 355 potential companies wereidentified. These companies were sent a shortinquiry by e-mail in order to collect basic companyinformation. Information was also asked bytelephone. Basic information was recorded for 182companies in total. This group can be assumed toinclude a small number of companies that do notactually operate within the industry, and on theother hand, it is likely that the research populationis not perfectly comprehensive, but still lacks afew businesses. Keeping these aspects in mind, itwas assumed that the number of companies

10

operating in the new media industry in Finland isabout 330.

92 of the companies were selected for theindustry inquiry. The largest companies in eachregion, defined on the basis of the company’sturnover and number of employees, were included.72 of the companies replied to the inquiry by therequested deadline. The inquiry was alsoperformed as far as applicable for the new mediaindustry’s major customer companies. To supportthe inquiry, structured thematic interviews weremade for 12 new media companies.

Major observations● The new media industry is continuouslychanging● The convergence of information technology andmedia related industries increased in 1998 ● The new media industry’s extension andinfluence on employment is already nowsubstantial● Business activities have expanded outside thecapital city area● Profitability of new media businesses hasimproved ● Most employees in the industry have academiceducation

Challenges for company development ● Expertise is becoming a central competitivefactor in the new media industry ● Controlled growth is the central challenge forthe development of activities● Industrial convergence creates opportunities fornew media businesses ● Profitability improves by developing productionprocesses and creating software products● Customer segmentation is one of the possiblemethods for differentiation ● There are significant differences in viewsbetween a new media company and its customer ● Internationalisation is one of the opportunitiesfor growth for new media companies● More capital investors are required to developthe activities● The rules for the new media industry should bedefined

Challenges for the government ● Lack of trained specialists is the major barrierfor the growth of the industry ● The convergence of the information technologyindustries should be considered when planningeducation ● Integrated development of activities isinadequate

KEY WORDS: New media, multimedia,convergence, information technology,media, communication,internationalisation

11

Tutkimuksen tausta

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaauusmediatoimialaan kuuluva yritystoiminta

ja sen kasvunäkymät. Tutkimusta edelsivätUusmediaryhmän aikaisemmin tekemättutkimukset Uusmediateollisuus Suomessa 19971

ja Uusmediateollisuuden asiakkaat 19972.Vuoden 1997 tutkimuksen jälkeen alan

liiketoiminta on kehittynyt ja monipuolistunut.Erityisenä näkökulmana tässä tutkimuksessa olikinyhtäältä selvittää toiminnan alueellinen jakauma jatoisaalta kuvata miten toimialan kehitystä olimuovannut informaatioteknologia-, tele- javiestintätoimialojen lähentyminen elikonvergenssi.

Tutkimuksen tekijänä toimi ja siitä vastasiHelsingin kauppakorkeakoulun yhteydessätoimivan LTT-Tutkimus Oy:n Uusmediaryhmä jase tehtiin lokakuun 1998 ja tammikuun 1999välisenä aikana. Tutkimuksen vastuullisenajohtajana toimi Teemu Väänänen. Tutkimuksentoteuttivat Tiina Toivola ja Nina Kuokkanen.Tutkimuksessa avustivat Tommi Pelkonen ja JoniHelomaa.

Yritysten alueellisessa kartoituksessa apunaolivat Mediastudioverkon jäsenet: Culminatum LtdOy, Taideteollinen korkeakoulu koulutuskeskus,Oy DataCity Center Ab Turku, Forssanammatillinen aikuiskoulutuskeskus ja Lounais-Hämeen Yrityskeskus Oy, Forssa, Jyväskylänyliopisto / Tietotekniikan tutkimusinstituutti,Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskusja Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy,Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorio jaTampereen teknologiakeskus sekä Hermia.

UusmediatoimialanmääritelmäUusmediatoimialaan (New Media Industry)kuuluvat ne yritykset ja yritysten sisäiset yksiköt,jotka toimivat joko osittain tai kokonaanseuraavilla digitaalisen median teknologiaanperustuvilla alueilla:1. WWW-palveluiden suunnittelu jatoteutus● WWW-sivujen suunnittelu ja toteutus● Intranet/Extranet -ratkaisujen suunnittelu ja

toteutus● Elektronisen kaupan järjestelmien suunnittelu ja

toteutus● Verkkomainonnan suunnittelu ja toteutus● Hakupalveluiden, uutisten, sääpalveluiden yms.

suunnittelu ja toteutusYrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittain

tässä luokassa ovat mm. Interaktiivinen SatamaOy, Nedecon Oy, Partner Group Oy, TerranovaVisuals Oy, Tietovalta Oy ja Yomi Media Oy.2. Multimediaratkaisujen ja -tuotteidensuunnittelu ja toteutus● CD-ROM-tuotannot● Tietokioskit● Pelit● 3D-suunnittelu

Yrityksiä, jotka toimivat kokonaan tai osittaintässä luokassa ovat mm. Everscreen MediateamOy, Sansibar Oy ja To The Point Oy. On myöshuomioitava, että useat tämän luokan yrityksetovat mukana WWW-palveluiden suunnittelussa jatoteuttamisessa.3. WWW-palveluiden ja sisältöjentarjoaminen● Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut● Virtuaaliyhteisöt● Elektroniset kauppapaikat

Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä(ja niiden tarjoamia verkkopalveluita) ovat mm.Infosto Oy (Autovista ja Keltainen Pörssi),

UUSMEDIATOIMIALA SUOMESSA 1999

-TUTKIMUS

1 Ruokonen & Väänänen, 19972 Lemettinen & Väänänen, 1997

1

12

Interaktiivinen Satama Oy (Duuni Net), SoneraOyj (Inet keskuskatu, Telia Oy (Sirkus.com).4. Internet-perusteinen mainonta jamarkkinointi● WWW-mainostilan myynti● Suoramarkkinointi Internetissä● Tässä luokassa toimivia suomalaisia yrityksiä

ovat mm. DoubleClick Finland Oy, NetbookingOy ja Netpool Oy.

5. Edellisiin liittyvä koulutus jakonsultointi osana yrityksen muutatoimintaaKuvio 1 yllä havainnollistaa toimialanmääritelmää. Määritelmään kuuluvat WWW-palveluiden sekä multimediatuotteiden suunnitteluja toteutus. Näiden rinnalle on vuoden 1997jälkeen kehittynyt kaksi uutta liiketoiminta-aluetta, Internet-perusteinen mainonta jamarkkinointi sekä WWW-palveluiden ja sisältöjentarjoaminen. Uusmediatoimialan määritelmäämuutettiin, koska yritysten toimintamuuttui Vuonna 1997 uusmediatoimiala oli kooltaan ja

toiminnalliselta laajuudeltaan nykyistä pienempi.Vuoden 1997 tutkimuksessa toimialaan kuuluvatyritykset määriteltiin seuraavalla tavalla: ”Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä

tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivatjoko kokonaan tai osana muuta toimintaansadigitaaliseen mediaan (mm. multimedia jaCD-ROM) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet)liittyen sisällöntuottamisessa sekä siihenkiinteästi liittyvässä myymisessä,välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa,jakelussa, operaattorina, kustantajana taimuussa vastaavassa toiminnassa.” Määritelmä ei siten sisällä perinteistäjulkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-,TV- tai radiotoimintaa. Määritelmään eivätmyöskään kuulu ns. perinteisettietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot taitietoliikennealan yritykset.”

WWW-palvelujen tarjoaminen Hakupalvelut, uutiset, sääpalvelut yms.

VirtuaaliyhteisötElektroniset kauppapaikat

WWW-palveluiden suunnittelu

ja toteutus WWW-sivustot

Intranet/Extranet - järjestelmät Sähköisen kaupankäynnin järjestelmät

Internet-perusteiset mainonta-

ja markkinointipalvelut Suoramarkkinointi

Internetin välityksellä WWW-mainostilan

myynti

Multimedia-tuotteiden ja -palveluiden

suunnittelu ja toteutus CD-ROM

Tietokioskit3D-suunnittelu Tietokonepelit

1 Uusmediatoimialan liiketoiminnot

KO

U L U T U S J A K O N S U LT O I NT I

13

Tällöin yritykset olivat erikoistuneet lähinnäWWW-palveluiden suunnitteluun ja toteutukseenja/tai multimediaratkaisujen ja -tuotteidensuunnitteluun. Havaittavissa on, ettäuusmediayritysten liiketoiminta on edellisentutkimuksen jälkeen muuttunut. Silloin toimineetyritykset toimivat tällä hetkellä entistämerkittävämmin myös sisällön tarjoajina jaInternet-perusteisen mainonnan toteuttajina.Lisäksi oli tarkoituksenmukaista sisällyttäämäärittelyyn ne uudet yritykset ja vanhojenyritysten uudet yksiköt, joiden toiminta liittyyuusmediann. Toimialalla tapahtuneiden muutostenvuoksi Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksessa toimialan määrittelyä tarkennettiin.Toimialan määrittelyssä olivat mukana myös TatuKuivalahti To The Point Oystä, Olli HeikkiläPartner Group Oy:stä sekä Torsti TenhunenSansibar Oy:stä.Yritysten toiminta ja uusmediatoimialan määritelmä elää myös jatkossaUusmedian tai digitaalisen median määrittelynvaikeutta kuvaa hyvin se, että yritysten toiminnanalati muuttuessa yksiselitteisen määritelmänmuotoileminen on vaikeaa. Esimerkiksi Suomenkielitoimiston CD-perussanakirjan3 seuraavaanlaitokseen uusmedia on alustavasti määriteltyseuraavasti: ”uusmedia on tietokonevälitteinen javuorovaikutteinen sähköviestinnän muoto (esim.tietoverkko-, hyper- ja multimediasovellus)”.Käsitettä on kuitenkin vaikea sitoatietokonevälitteisyyteen, sillä tulevaisuudenverkkopalvelut ovat jo lähitulevaisuudessakäytettävissä esimerkiksi uusien matkapuhelintenvälityksellä. Tämä kuvaakin hyvin määrittelynongelmallisuutta.Toimialojen lähentyminen Toimialojen lähentyminen eli konvergenssi onhavaittavissa uusmediaa lähellä olevieninformaatio-, tele- ja viestintätoimialojen kohdalla.Edellämainittuja toimialoja edustavat perinteisetmediat, tietotekniikan valmistajat, ohjelmistotalotja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit,liikkeenjohdon konsultointi, mainostoimistot jaAV-alan tuottajat. Konvergenssia tarkastellaanlähemmin luvussa 5.

Käsitteistössä on syytä huomioida eroasiakkaiden ja loppukäyttäjien eli kuluttajienvälillä. Tässä tutkimuksessa uusmediatoimialanasiakkailla tarkoitetaan ainoastaan niitäorganisaatioita, jotka ostavat uusmediayrityksiltäpalveluita. Loppukäyttäjiä puolestaan ovat neyksityiset henkilöt ja organisaatiot, jotka käyttävätuusmediateollisuuden asiakkaiden tarjoamiapalveluita. Yksi tutkimuksen keskeisimpiähavaintoja on se, että nämä, ennen selkeät,toimijoiden väliset suhteet ovat muuttuneet jamonipuolistuneet. Tällä hetkellä jotkutuusmediayritykset toimivat verkossa myössisällöntarjoajina. Vastaavasti tietytasiakasorganisaatiot ovat sisäistäneet niitätoimintoja, joita ehkä aikaisemmin hankkittiinuusmediayrityksiltä. Useat asiakasyritykset ovatsisäistäneet uusmediatoimintojaan ja muutamiinyrityksiin on jo perustettu oma uusmediaanerikoistunut yksikkö. Tällöin myös yhteistyömuotomuuttuu: uusmediayritys - asiakassuhteestatuleekin alihankintasuhde.

Tutkimuksen tavoitteet jaongelmanasetteluTutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainenuusmediatoimiala on Suomessa vuonna 1999.Käytännössä tämä tarkoittaa vastaamistaseuraaviin kysymyksiin:● Mitkä yritykset uusmediatoimialalla toimivat ja

miten ne ovat jakautuneet alueellisesti?● Kuinka laajaa uusmedialiiketoiminta on?● Miten uusmediatoimiala on muuttunut vuoden

1997 toimialatutkimuksesta?● Mitkä ovat toimialan vahvuudet ja heikkoudet

sekä mahdollisuudet ja uhkatekijätuusmediayritysten näkökulmasta?

● Miten asiakasorganisaatiot ovat kehittäneet omiauusmediapalveluitaan ja minkälaisiaosaamiskapeikkoja asiakasorganisaatioissa tällähetkellä on?

3 Kielitiedotus, lokakuu 1998

14

Tutkimuksen tavoitteita määriteltäessähuomioitiin että Uusmediateollisuus Suomessa1997 -tutkimuksen jälkeen uusmediatoimiala onmuuttunut toiminnallisesti. Tästä syystä ei olluttarkoituksenmukaista pelkästään selvittää mitenyritysten toiminta ja työllistävä vaikutus onlisääntynyt edellisestä tutkimuksesta, vaan pyrkiäkuvaamaan ketkä ovat uudet alalle tulijat ja mitennämä ovat vaikuttaneet alan kehittymiseen.

Tutkimuksen erityisenä tavoitteena ontarkastella sitä, miten uusmediatuotanto onjakautunut maantieteellisesti. Tutkimuksessahaluttiin kartoittaa alueellisia erityispiirteitä sekäselvittää mahdollisia alueellisia kasvukeskuksia.

Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää,millaisia asiakasyritysten ja uusmediayritystensuhteet ovat. Tätä tarkasteltiin toimialojenlähentymisen eli konvergenssin näkökulmasta.

Tutkimuksen metodologiaTutkimuksen tavoitteena oli yhtäältä selvittäätoimialan kasvu ja työllistävä vaikutus ja toisaaltayritysten toiminnan muuttuminen. Tästä syystätutkimusmenetelmiksi valittiin sekä (1)toimialakysely uusmediayrityksille ja niidenasiakkaille että uusmediayritysten strukturoidutteemahaastattelut. Eri tutkimuskysymykset sekämenetelmät on kuvattu taulukossa A yllä. Alalla toimivien yritysten löytäminenUusmediatoimialalla toimivista yrityksistä ei ollutkattavaa yritysrekisteriä. Uusmediayritystenhaussa käytettiinkin Uusmediaryhmän aiempientutkimusten perusteella koottua yritystietokantaasekä erilaisia rekisterilähteitä ja www-sivuja.Tutkimuksessa apuna käytettyjä rekisterilähteitäolivat mm. telehallintokeskuksen ylläpitämä listasuomalaisista verkkotunnuksista (ns. domain-rekisteri), internet-operaattoreiden sivuilta löytyvätyritysluettelot, mainostoimistojen liiton rekisteritja eri tahojen ylläpitämät linkit suomalaisistakotisivuista ja yrityksistä. Uusmediayritystenkotisivuja haettiin myös suoraan internetistä

T U T K I M U S -O N G E L M A TAV O I T E O T O S K O K O M E T O D I

1. Ketkä alallatoimivat?

Kartoittaa Suomenuusmediatoimialallatoimivat yritykset

– Haku eri rekisteri-lähteistä ja www-sivuilta

2. Kuinka laajaauusmedia-

toimintaon?

Selvittää yritystenliiketoiminta sekätoiminnan laajuus(liikevaihto ja henkilöstönmäärä)

Kaikki löydetyt yritykset(N=355)

Kysely (sähköpostitse ja puhelimitse)

3. Miten uusmedia-toimiala onmuuttunut?

Selvittää liikevaihdonkasvu ja muut toimialanmuutokset

Yritysten omatnäkemykset toimialantulevaisuudesta.

92 alueellisesti valittuauusmediayritystä

28 suurasiakasyritystä

Kysymyslomake(verkossa)

Kysymyslomake(verkossa)

Toimialalla tapahtuneidenmuutosten kvalitatiivinenselvittäminen

12 uusmediayritystä Strukturoidut teema-haastattelut

Lähentymiskehityksen(konvergenssin) vaikutustoimialaan

21 yritystä viestintä- jainformaatioteknologia-toimialoilta

Puhelinhaastattelut

A Tutkimuksen metodologia

15

useiden eri hakukoneiden avulla. Alueellisessakartoituksena avusti Taideteollisen korkeakoulunMediastudioverkko.

Toimialatutkimukseen otettiin mukaanyritykset, joiden liiketoiminnan voitiinrekisterilähteiden tai yritysten omien kotisivujenperusteella olettaa kuuluvan uusmediatoimialaan.Näitä mahdollisia yrityksiä identifioitiin yhteensä355 kappaletta. Yrityksistä muodostettiintoimialatietokanta.

Kaikille löydetyille yrityksille lähetettiinsähköpostitse lyhyt kysely (ks. liite 1), jollaselvitettiin yritysten perustiedot: liiketoiminta-alueet, liikevaihto, yhteystiedot, henkilöstön määräja ennen kaikkea se, toimiiko yritysuusmediatoimialalla. Tämän lisäksi tietojakysyttiin puhelimitse. Erityisesti pyrittiinhuomioimaan se, että kaikki löydetyt,pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevatyritykset ovat mukana. Perustiedot saatiin yhteensä182:lta yritykseltä.

Näiden joukossa voidaan olettaa olevan vieläpieni joukko alalle kuulumattomia yrityksiä.Toisaalta on myös todennäköistä, että tutkimuksenperusjoukko ei ole ollut täydellinen vaan sieltäpuuttuu joukko yrityksiä. Nämä seikat huomioidenarvioimme, että uusmediatoimialalla toimiiSuomessa noin 330 yritystä.Toimialan kasvun ja muutosten arviointitoimialakyselyn avullaTietokannoissa olleista yrityksistä valittiintoimialakyselyyn 92 yritystä. Toimialakyselylläpyrittiin mm. arvioimaan yritysten toiminnanmuutosta. Toimialakyselyn yritykset valittiin siten,että kustakin läänistä oli läänin uusmediayritystenlukumäärään suhteutettuna mukana sama määräyrityksiä. Nämä yritykset valittiin otokseenliikevaihdon ja henkilöstön määrän perusteella.Toimialakyselyyn sisällytettiin kultakin alueeltasuurimmat yritykset mitattuna yrityksenliikevaihdon ja henkilöstön määrällä. Kyselyynvastasi määräaikaan mennessä 72 yritystä.Toimialakyselyn vastausprosentti oli täten 79 %.Tutkimusmenetelmänä oli verkossa täytettäväkysymyslomake (ks. liite 2).

Toimialakysely toteutettiin soveltuvin osinmyös uusmediatoimialan suurasiakasyrityksille.Toimialakyselyssä pyrittiin kartoittamaan myösasiakasyritysten ja uusmediayritysten muuttuvaarajapintaa sekä asiakasyritystenuusmediapalveluiden tarpeita. Kyselyyn valittiinmukaan 28 asiakasyritystä, joista 20 vastasimääräaikaan mennessä. Asiakkaiden kohdallavastausprosentti oli 71%. Kysely tehtiinverkkokyselykaavakkeen avulla (ks. liite 4).

Toiminnan sisällön arviointiteemahaastatteluiden avullaToimialakyselyn tueksi tehtiin 12uusmediayrityksen strukturoidutteemahaastattelut(ks. liite 3). Haastatelluiltakysyttiin mm. vastaajien näkemyksiäuusmediatoimialan kehityksestä, yritystenkoulutustarpeista ja henkilöstön toimenkuvista.Teemahaastatteluun valittiin vain yrityksiä, jotkaovat toimineet alalla yli kaksi vuotta ja joidenliikevaihto ylitti 2 miljoonaa markkaa.

Tulosten luotettavuus jayleistettävyysTutkimuksen perusjoukon määrittämistä vaikeuttitoimialan yritysten pienuus ja suuri lukumäärä.Tästä syystä voidaan olettaa, että kaikkia alanyrityksiä ei ole löydetty. Edellisten tutkimustenpohjalta kootun tietokannan perusteella voidaankuitenkin päätellä, että tutkimuksessa onedustettuina lähes kaikki merkittävimmätuusmediayritykset.

Verrattaessa toimialakyselyn tuloksia edellisentutkimuksen tuloksiin on huomioitava, ettäyritykset valittiin eri kriteerein.Uusmediateollisuus 1997 -tutkimuksessa pyrittiinsaamaan edustava otos toimialasta.Uusmediatoimiala 1999 -selvityksessä puolestaantärkeää oli ylläpitää alueellinen edustavuus. Tästäsyystä kultakin alueelta valittiin alueen suurimmatyritykset. Tämä on huomioitava tutkimuksentuloksien tulkinnassa. Tämä on huomioitava myöskun toimialakyselyn tuloksia verrataanUusmediateollisuus 1997 tutkimuksen tuloksiin.Uusmediatoimiala 1999 -tutkimuksessatoimialaselvityksen vastaajat olivat keskimäärinsuurempia yrityksiä. Vertailtavuutta heikentäämyös se, että toimialan muuttumisesta johtuen osaUusmediateollisuus 1997-tutkimuksessakäytetyistä kysymyksistä oli tarkoituksenmukaistamuotoilla uudestaan. Myös tästä syystä vastaukseteivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia.

Tutkimuksen tulosten luotettavuutta tukitoisaalta havainto, että teemahaastattelun aineistooli yhteneväinen kyselyistä saatujen tulostenkanssa.

Uusmediatoimialan asiakkaista kerätynaineiston tulkinnassa on huomioitava, että otoksentulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kokoasiakasyrityskenttää. Kyselyssä olivat mukanalähinnä keskimääräistä suuremmatasiakasyritykset. Erilaisen otoksen ja tarkoituksenvuoksi tulokset eivät ole siis täysinvertailukelpoisia Uusmediateollisuuden asiakkaat1997 -tutkimuksen tulosten kanssa.

16

Toimialan alueellista jakaumaa selvitettäessä onmuistettava, että erityistä huomiota kiinnitettiinsiihen että kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolisetyritykset olisivat mukana tutkimuksessa. Tästäsyystä tulokset voivat aliarvioidapääkaupunkiseudulla toimivien yritystentoiminnan laajuutta ja taloudellista merkitystä.

Uusmedia ja toimialojenlähentyminen Euroopan komission (1997) mukaan lähentymistäon vaikea määritellä tyhjentävästi, mutta yleensäsillä tarkoitetaan seuraavia asioita:● erilaisten verkkojärjestelmien kykyä välittääpohjimmiltaan samantyyppisiä palveluita, tai● kuluttajille suunnattujen laitteiden, kutenpuhelimen, television ja mikrotietokoneenyhdentymistä.

Nykyisten nopeasti kehittyvien teknologioidenavulla eri verkkojärjestelmissä pystytäänvälittämään pohjimmiltaan samantyyppisiäpalveluita. Lisäksi eri kuluttajille suunnattujenlaitteiden, kuten mikrotietokoneen, television taivaikkapa lähiaikoina markkinoille tulevienmatkapuhelimien avulla kuluttaja pystyykäyttämään laajaa joukkoa erilaisia palveluita.Television avulla pääsee Internetiin,mikrotietokoneen välityksellä voidaan käydänormaaleja puhelinkeskusteluja, matkapuhelimienavulla voidaan selata internet-pohjaisia palveluitaja niin edelleen. Useimmat uskovat, että tämäkehitys vain kiihtyy.

Nämä kehityssuunnat vaikuttavat olennaisellatavalla siihen miten eri yritykset joutuvatajattelemaan omaa liiketoimintaansa. Toimialarajatmuuttuvat ja yritykset lähentyvät toisiaan. Tätä

Perinteisetmediat

Tele-operaattorit

Liikkeenjohdonkonsultointi

Mainos-toimistot

AV-alantuottajat

Tietotekniikanjärjestelmä-

toimittajat jaohjelmistotalot

Tietotekniikanvalmistajat

2 Uusmediatoimiala ja lähentymiskehys

UUSMEDIAANERIKOISTUNEET

YRITYKSET

17

lähentymistä voidaan todeta olevan ainakinseuraavilla toimialoilla: ● Perinteiset mediat (esim. Sanoma Oyj, Alma

Media Oyj, Yleisradio Oy)● Ohjelmistotalot ja tietotekniikan

järjestelmätoimittajat (esim. Tieto-konserni)● Tietotekniikan valmistajat (esim. Nokia Oyj)● Teleoperaattorit (esim. Sonera Oyj ja Helsingin

Puhelin Oyj)● Liikkeenjohdon konsultointiyritykset (esim.

Andersen Consulting Oy jaPriceWaterhouseCoopers Oy )

● Mainostoimistot (esim. SEK&Grey Oy,Kauppamainos Bozell Oy)

● AV-alan tuottajat (esim. Broadcasters Oy jaWoodpecker Film Oy)

Tätä toimijoiden kentän dynamiikkaa voidaananalysoida sisällöntuotannon arvoketjun avulla (ks.luku 5).

3 Tutkimuksen rakenne

Johtopäätökset •luku 6

Uusmediatoimialan SWOT-analyysi •luku 5

Uusmediatoimiala lukuina •luku 2Uusmediayritysten alueellinen jakauma •luku 3

Uusmediayritys ja asiakkaat •luku4

Tutkimuksen ja toimialan määrittely •luku 1

18

Raportin rakenneUusmediatoimiala 1999 -tutkimusraportti koostuutiivistelmästä, kuudesta kappaleesta,lähdeluetteloista ja liitteistä. Kuvio 3 yllähavainnollistaa tutkimusraportin rakennetta.

Kappaleessa yksi luodaan tutkimusongelma,käsitellään tutkimuksen toteuttamista, määritelläänuusmediatoimiala ja lopuksi tarkastellaanuusmediatoimialaa osana lähentyviä elikonvergoituvia toimialoja.

Kappaleessa kaksi luodaan katsaus toimialanyrityksiin, niiden liiketoimintamuotoihin,henkilöstöön, yhteistyömuotoihin, alanliikevaihtoon ja kannattavuuteen sekä yritysten

k a n s a i n v ä l i s t y m i s n ä k e m y k s i i n .Uusmediatoimialan alueellista jakautumistatarkastellaan kappaleessa kolme. Kappale neljäkuvaa uusmediayrityksen asiakkaan jauusmediayrityksen näkemyksiä asiakassuhteenkulusta.

Kappale viisi käsittelee uusmediatoimialanheikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia jauhkia. Erityinen näkökulma toimialan uhkien jamahdollisuuksien kuvauksessa on konvergenssi.Kappaleessa kuusi esitetään tutkimuksenperusteella tuotetut johtopäätökset ja luodataantoimialan lähitulevaisuutta. Tutkimuksesta onsaatavilla myös verkkoversio osoitteessa

UUSMEDIATOIMIALALUKUINA

1995 1996 1997 1998 1999e 2000e

120000000

110000000

100000000

90000000

80000000

70000000

60000000

50000000

40000000

30000000

20000000

10000000

0

LIIKEVAIHTOMYYNTIKATE

4 Uusmediatoimialankokonaisliikevaihdonkehittyminen vuosina1995-2000

2

19

http://www.uiah.fi/mediastudio/. Uusmediayritysten lukumäärä

Arvioimme, että Suomessa toimii tällähetkellä noin 330 uusmediayritystä.Lukuun päädyttiin tutkimalla eri

rekisterilähteitä ja www-sivuja (ks. tarkemminluku 1). Yritysten lukumäärä on parin vuodenaikana noussut, sillä vuoden 1997toimialatutkimuksessa yrityksiä arvioitiin olevanSuomessa noin 300 kappaletta. Edelliseentutkimukseen verrattaessa on huomioitava myösse, että puolentoista vuoden aikana osa alantoimijoista oli muuttunut - joko lopettanuttoimintansa, fuusioitunut tai keskittynyt muihinpalveluihin tai toimintoihin.

On syytä huomioida, että uusmediayritystenlukumäärä riippuu toimialan määritelmästä.Tutkimuksen ulkopuolelle on saattanut jäädäyrityksiä, joiden liikevaihdostauusmedialiiketoiminta muodostaa osan, vaikkeikuitenkaan ole varsinainen pääliiketoiminta-alue.Tällaisia uuden median parissa toimivia yrityksiäovat esimerkiksi useat mainostoimistot jaohjelmistotalot. Toimialakartoituksessa saatujenvastausten perusteella 27% prosenttia yrityksistäilmoitti erikoistuneensa johonkin muuhunliiketoimintaan kuin uusmediaan.

Toimialan liikevaihto Arvioimme vuoden 1998 liikevaihdon olleen noin700 miljoonaa markkaa. Ennakoimmekokonaisliikevaihdon vuodelle 1999 olevan noin900 miljoonaa markkaa. Mikäli kehitys jatkuusamanlaisena ylittää toimialan liikevaihtomiljardin markan rajan vuoden 2000 aikana. Tähänarvioon on päästy seuraavasti:

Uusmediayritysten tämänhetkistä liikevaihtoaarvioitiin kaikille uusmediayrityksille lähetetynsähköpostikyselyn vastausten perusteella.Liikevaihtotiedot saatiin 144 yritykseltä. Vuosien1998 ja 1999 liikevaihtoja koskevat arviotliikevaihdon kasvusta kerrottiin kunkin yrityksenmarkkamääräisellä liikevaihdolla.

Niiden yritysten, joilta liikevaihtotietoja ei ollut

Tutkimus 1997(n=67)

Tutkimus 1999(n=72)

voitollisia78%

voitollisia84%

tappiollisia22%

tappiollisia16%

5 Uusmediatoiminnan voitollisuus

4 Ruokonen & Väänänen, 1997

20

saatavilla, toimialan liikevaihtoa lisääväksiosuudeksi arvioitiin 40 %. Vaikka aineistostapuuttuvat yritykset edustavat lukumääräisesti ylipuolta toimialan yrityksistä, oletimme niidenkeskimääräisen liikevaihdon jäävän alle toimialankeskiarvon. Aineistossa ovat mukanakokemusperäiseen tietämykseen perustuen kaikkiSuomen merkittävimmät ja liikevaihdoltaan jahenkilöstöltään suurimmat uusmediatoimialallatoimivat organisaatiot. Vuoden 1998 arvioiduksiliikevaihdoksi saatiin siten noin 700 Mmk. Yritysten omia kasvuarvioita pidettiin ylioptimistisinaVuoden 1997 toimialatutkimuksen4 kokemustenperusteella voidaan väittää uusmediayritystenyliarvioneen kasvuaan vuoden 1997 osalta. Siksimyös vuosien 1998 ja 1999 kasvuennusteitaaliarvostettiin tarkoituksellisesti. Verrattaessavuoden 1997 tutkimuksen yhteydessä kysyttyjäkasvulukuja toteutuneisiin lukuihin, voitiin todetalähes poikkeuksetta yritysten näkemyksien jatoteutuneen liikevaihtokehityksen eroksi noin 25%:n vajaus. Näinollen, tuotetun kasvuennusteenaliarvostaminen neljänneksellä on perusteltua.Korjasimme myös nykyiset kasvuennusteet jasaimme omaksi kasvuennusteeksi vuodelle 1998noin 30 %. Mikäli uusmediatoimialan kasvuvauhtijatkuu samana, vuoden 2000 toimialanliikevaihdon kokonaismääräksi saadaan siten noin1,15 Mrd mk. Liikevaihdon kehitys vuosina 1995 -2000 on esitetty kuviossa 4. Myyntikate kuvaa jatkossa toiminnanlaajuutta liikevaihtoa paremmin Nykyisellään liikevaihto soveltuu vielä kuvaamaan

uusmediatoimialan toiminnan laajuutta. Onkuitenkin huomioitava, että kun alihankinnanprosentuaalinen osuus uusmediayritysten kokotuotannosta on selkeästi kasvussa ja yrityksetverkottuvat, on kauttalaskutus poistettavaliikevaihdosta. Uusmediayritystenalihankintasuhteet aiheuttavat liikevaihdonosittaista kahdentumista, kun saman projektinvoivat ilmoittaa liikevaihdossaan sekä alihankkijaettä toimeksiantaja. Tämä ristiriita poistuuvertailemalla yritysten myyntikatetta.

On perusteltua, että tulevaisuudessa myösuusmediatoimialalla siirryttäisiinmainostoimistoalan käytäntöön ja yrityksen kokoamitattaisiin liikevaihdon asemesta myyntikatteella.Liikevaihtokuviossa onkin esitetty myös toimialanmyyntikatteen kuvaaja. Myyntikate on arvioitukysymällä yrityksiltä heidän hankkimansaalihankintatyön määrää koko liikevaihdosta. Tämäon ollut vuonna 1997 12 % ja vuonna 1998 13 %.Tätä prosenttilukua käytettiin edelleen vuosien1999 ja vuoden 2000 myyntikatteen määränarvioinnissa.

KannattavuusKannattavuutta selvitettiin sekä kysymälläyrityksiltä heidän omaa mielipidettään toiminnankannattavuudesta sekä tarkastelemalla yritystenliikevaihdon ja myyntikatteen suhdettatyöntekijöiden määrään.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 84% ilmoittiuusmedialiiketoimintansa voitolliseksi.Kannattamatonta liiketoiminta oli noinkuudenneksella yrityksistä. Uusmediateollisuus

yli500t

400-500t

300t-400t

200t-300t

alle200t

liikevaihto /työntekijä(mk)

39

Yrity

sten

luku

mää

rä 40

30

30

10

25

3437

8

6 Uusmediayritysten liikevaihto / työntekijä (n=143)

21

Suomessa 1997 -tutkimuksessa liiketoiminnanilmoitti kannattamattomaksi 22% yrityksistä.Voidaankin todeta toimialan kannattavuudenparantuneen jonkin verran. Haastatteluaineistonperusteella voidaan havaita, että alankokonaiskannattavuutta ovat heikentäneet mm.alueelliset tuet, jotka ovat vääristäneethinnoittelupolitiikkaa esimerkiksikotisivumarkkinoilla. Aikaisemmin matalatalalletuloesteet ja alan nopea kasvuvauhti ovathoukutelleet mukaan myös yrityksiä, jotka ovatmukana kokeilumielessä tai sivutoimisesti.Kannattavuutta on vähentänyt aloittelevienyritysten kova halu saada referessitöitä jaasiakkaita. Tätä kuvaa hyvin mm. seuraava otehaastatteluaineistosta:”Näistä markkinoista tulee enemmän

ammattimaiset. Jos katsotaan vuositaaksepäin, tää on ollut leuhuttelevienpikkupoikien kehityskenttä, mitätiedotusvälineet hämmästyttävänidioottimaisesti seuraa. Se mitä näen, ettätulee tapahtumaan, on että tappiot tulevatnousemaan esiin.”

-Haastateltu uusmediayritysLiikevaihdon ja myyntikatteen suhdetyöntekijöiden määrään Työvoimavaltaisella toimialalla yrityksenliikevaihto/työntekijä -tunnusluku kuvaa melkohyvin yrityksen kannattavuutta. Tutkimuksenosana saimme 143 yritykseltä tiedot sekä

liikevaihdosta että työntekijöiden määrästä. Tämänavulla laskimme, että keskimääräinen yritystenliikevaihto työntekijää kohden oli vuonna 1998noin 370 000 markkaa, toimialan mediaaninollessa noin 282 000 markkaa. Hieman yllättävää on, ettäkyselyssä oli runsaasti yrityksiä (39) joillaliikevaihto työntekijää kohti ylitti 500 000markkaa ja toisaalta joukko yrityksiä, joillaliikevaihto työntekijää kohti oli alle 200 000markkaa. Tiedot on esitetty oheisessa kuviossa 6.

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

7 Henkilöstömäärän suhdemyyntikatteeseen

yli 50hlöä

25-49hlöä

10-24hlöä

5-9hlöä

2-4hlöä

1 hlö

Yli 500t/hlö

400-500t/hlö

300-400t/hlö

200-300t/hlö

100-200/hlö

alle 100/hlö

Keskiarvo (n=42)

myy

ntik

ate/

hlö

Yritykset kokoluokittain(%-osuus aineistosta)

22

Kannattavuuden arviointi myyntikatteen avullaPienemmältä yritysjoukolta (42) saatiinliikevaihto- ja henkilöstötietojen lisäksi myöstiedot alihankinnan määrästä. Tämän perusteellaoli mahdollista tarkastella tarkemminyrityskohtaista kannattavuutta.Mielenkiintoisemmaksi asian tekee, kun otetaanyksittäisten yritysten koko huomioonkannattavuutta laskettaessa. Kaaviossa on jaoteltueri kokoisten yritysten suhteellinen määrä kullakinkannattavuustasolla, kun kannattavuuden mittarinakäytetään myyntikatetta/työntekijä.

Kannattavimpien yritysten joukossa (luokissayli 500 000 markkaa/työntekijä ja 400 000 - 500 000 markkaa / työntekijä) on sekä erittäinpieniä (2-4 työntekijää) mikroyrityksiä että pieniä(5-9 henkeä tai 10-24 henkeä) yrityksiä.Suurimmat yritykset (25- 49 työntekijää sekä yli50 työntekijää) eivät ole yhtä kannattavia. Näidenyritysten myyntikate on kaikilla 100 000 - 400 000markkaa henkeä kohti. Toisaalta selkeästikannattamattomista yrityksistä(myyntikate/työntekijä) kaikki ovat pieniä (2-5 ja4-9 työntekijää).

Suurimpien yritysten suhteellisen heikkomenestys voi olla selitettävissä sillä, että toimintaavoimakkaasti laajennettaessa joko riskirahan taiulkomaisen emoyhtiön rahoittamana, onmarkkinaosuuden tavoittelu otettu tärkeämmäksiliiketoiminnan tavoitteeksi kuin tämänhetkinenkannattavuus. On myös huomattava, ettäuusmediatoimialan nykyisessä markkinatilanteessayrityksen arvo ei ole riippuvainen tämänhetkisestä

tuloksentekokyvystä.Vastaavasti se, että osa pienistä yrityksistä ovat

lukujen valossa heikosti kannattavia voidaanselittää yritysten suhteellisen nuorella iällä sekätoiminnan osa-aikaisuudella. Osa toiminnankannattamattomuudesta sekä suurilla että pienilläyrityksillä voi kuitenkin johtua myös toiminnanorganisoinnista. Tähän viittasivat useathaastateltavat kuten oheinen lausunto osoittaa:”Paljon on puhuttu, että on hirveetä

työvoimapulaa ja kyllä se osittain pitääpaikkansa, mutta harva on heittänyt esiinkysymystä, kuinka tehokkaasti henkilöt tekeetyötänsä. Se ei meinaa sitä että pitäis tehdäikävämpiä hommia tai pitempiä päiviä, vaanettä se on organisoitu tehokkaammin.”

-Haastateltu uusmediayritys

37,6 %

17,7 %

10,8 %

10,6 %

10,1 %

5,4 %

5,0 %

1,4 %

1,3 %

8 Uusmediatoimialan liiketoiminnanjakautuminen

Ulkoinen yritysviestintä

Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut

Verkon sisältöpalveluiden tekeminen

Elektroninen kauppa

Ohjelmistotuotteet

Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto

Internet-yhteysoperaattoritoiminta

3D-suunnittelu

Tietokonepelituotanto(n=72)

23

Uusmedian käyttökohteetToimialakartoituksessa yrityksiä pyydettiinjakamaan liikevaihtonsa seuraaviin osa-alueisiin:● Ulkoinen yritysviestintä ● Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto ● Ohjelmistotuotteet ● Tietokonepelituotanto● Internet-yhteysoperaattoritoiminta (osanauusmediayritysten muuta liiketoimintaa)● WWW-palveluiden ja sisältöjen tarjoaminen● Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut ● Elektroninen kauppa ● 3D-suunnittelu

Liikevaihdon jakaumaan vastauksia saatiin noinkolmannekselta alan yrityksistä. Eri osa-alueidenprosenttiosuudet laskettiin painottamalla kunkinyrityksen liikevaihdon jakaumaa yrityksenliikevaihdon suhteella koko alankokonaisliikevaihtoon.

Uusmediayritykset rakentavat lähinnä ulkoisenyritysviestinnän sekä asiakasyritysten sisäisenviestinnän ratkaisuja. Vielä pienikokoisia, muttakasvavia liiketoiminta-alueita ovat elektronisenkaupan ratkaisut sekä ohjelmistotuotteet.Toiminnan jakautuminen on esitetty kuviossa 8.

Reilu kolmannes uusmediatoimialanliikevaihdosta muodostuu edelleen ulkoisenyritysviestinnän suunnittelusta. Tähän osa-alueeseen kuuluvat internet-mainonnan, -markkinoinnin ja -viestinnän suunnittelu. Ulkoistayritysviestintää ovat esimerkiksi yritystenyksinkertaiset verkkopalvelut tai kotisivut,bannerimainonta ja multimediaesitykset (ks. kuvio8).

Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisutolivat toiseksi suurin osa-aluekokonaisliikevaihdosta. Se muodostaa noinviidesosan alan liikevaihdosta. Sisäisen viestinnänsuunnitteluun kuuluvat intranet- ja extranet -ratkaisut, tietokantajärjestelmien integrointi sekäräätälöidyt ohjelmistot ja edellisiin liittyvätkonsultointi ja koulutus.

Huomattava on, että elektronisen kaupannykyinen osuus alan kokonaisliikevaihdostakoostuu suureksi osaksi yritysten välistenkaupankäyntijärjestelmien tuottamisesta.Kuluttajamarkkinoilla harjoitettava elektroninenkauppa on vielä lapsen kengissään eikä siihenpanosteta läheskään yhtä paljon kuinyritysmarkkinoiden järjestelmiin.Yritysmarkkinoilla esimerkiksi maksujärjestelmäteivät aiheuta epävarmuutta, sillä järjestelmät ovat

9 Ostetut ja tulevaisuudessaostettavat uusmediapalvelut

100 %85 %

75 %60 %

65 %80 %

65 %70 %

25 %35 %

35 %45 %

30 %30 %

10 %15 %

20 %15 %

yritysviestintä

mainonta

sisäinen viestintä

sähköinen kaupankäynti

myynti ja seuranta

koulutus

tilausjärjestelmät

tuotannon seuranta

muu ostettuostetaan

24

avoimia vain tarkoin määritellylle käyttäjäjoukolle.Liiketoiminta-alueiden kohdalla on huomioitava

se, ettei internet-yhteysoperointia lueta mukaanuusmediatoimialaan. Liikevaihtojakaumanyhteydessä Intenet-yhteyksien myynnin jaoperointitoiminnan osuus muodostuukin vain senosuudesta uusmediayritysten varsinaisestaliiketoiminnasta.Liiketoiminnan jakauman kehittyminenVielä vuonna 1997 merkittävä osauusmediatoimialan liiketoiminnasta muodostuikotisivujen tekemisestä. Kotisivut tai pikemminkinyksinkertaiset yritysten verkkopalvelut ovatedelleen olennainen osa uusmediatoimialanliiketoimintaa, mutta niiden merkitysuusmediayritysten liikevaihdossa laskee. Edellisentutkimuksen tilanteeseen verrattunauusmediatoimialan liiketoiminta on erikoistunut jajalostunut. Nähtävissä on, että erityisestiverkkopalveluiden tekeminen sekä elektronisenkaupan ratkaisut tulevat kasvamaan rajusti.

Varsinaisten sisältöpalveluiden tarjoamisella

tarkoitetaan käyttäjälle lisäarvoa tuottavienpalveluiden kehittämistä ja tarjoamista suoraankuluttajille. WWW-palveluita ovat esimerkiksisääpalvelut, hakupalvelut, muut hyötypalvelut,pelit, kilpailut jne. Internetin käyttö onmuuttumassa yhä enemmän pelkästä tiedonhaustahyötyhakuisemmaksi. Tästä johtuen erilaistenWWW-palveluiden tarjoaminen mahdollisestinousee yhä merkittävämmäksiuusmedialiiketoiminnan osa-alueeksi.

Myös elektronisen kaupan ratkaisut tulevatyleistymään monilla uusmediayritystenasiakastoimialoilla. Kysyntä kohdistuu varsinkinyritysmarkkinoiden elektronisen kaupanjärjestelmiin. Internetin mahdollistaman sähköisentiedonsiirron avulla perinteiset EDI-pohjaisetyritysten väliset kaupankäyntijärjestelmätkorvataan esimerkiksi extranet-perusteisillaratkaisuilla, jolloin ollaan tekemisissäuusmediayritysten palvelutarjonnan kanssa.

11 Uusmediayritysten toiminnanaloittaminen

50%

27%

7%

10%

6%

Uutena yrityksenä

Olemassaolevan yrityksenuutena yksikkönä

Tytäryhtiönä

Vaihtamalla toimialaa

Fuusioitumalla (n=72)

10 Uusmediayritystentoimialallaoloaika

8 %

28 %

50 %

14 %

alle vuoden

1-2 vuotta

3-5 vuotta

yli 5 vuotta (n=72)

25

Mitä asiakkaat ostavatuusmediayrityksiltä?Uusmediayritysten tuotteet ja palvelut ovat yhäläheisemmin yhteydessä asiakasyritystenliiketoimintaprosesseihin. Kotisivutuotannoistasiirrytään entistä monimutkaisempiin ratkaisuihin.Asiakkaat ostavat uusmediayrityksiltä palveluita jatuotteita tehostaakseen toimintaansa. Uusmedialtavaaditaan todellisia hyötyjä. Kuvio 9havainnollistaa ostettuja uusmediatuotantojaasiakasyritysten näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin nimeämään ne käyttökohteet,joihin uusmediayritysten tuottamia palveluita onasiakasyrityksissä käytetty. Tulokset eivät sitenkerro käyttöalueiden keskinäisistä suuruuksistavaan käytön yleisyydestä.

Kaikki vastanneet asiakasyritykset olivatostaneet uusmediaa yritysviestintään ja noin kolmeneljäsosaa yrityksistä oli käyttänytuusmediapalveluita mainontaan. Kolmanneksiyleisintä oli sisäisen viestinnän sekä sähköisenkaupankäynnin palveluiden ostaminen. Näitäpalveluita ilmoitti ostaneensa noin kaksikolmasosaa yrityksistä. Sähköinen kaupankäyntion uusmediapalveluna yhä yleisempää. Onkuitenkin oletettavaa, ettei se rahallisesti ole vieläkolmanneksi suurin uusmedian osa-alue.

Edellisten lisäksi asiakasyritykset olivathyödyntäneet uusmediaa sijoittajasuhteissa jarekrytoinnissa sekä promootioissa ja kilpailuissa.Kyselyssä asiakasyrityksiltä tiedusteltiin myös

tulevia uusmediapalveluiden ostokohteita.Vastauksista näkyi, että yleisimpienuusmediapalveluiden, yritysviestinnän jamainonnan, suhteellinen osuus ostoista vähenee.Sen sijaan panostukset intranet- ja extranet-ratkaisuihin (sisäinen viestintä), sähköiseenkaupankäyntiin ja liiketoimintaprosessienkehittämiseen (myynnin ja tuotannon seuranta)tulevat asiakasyritysten omien arvioiden mukaanlisääntymään jonkin verran. Myöskoulutuspalveluiden ostaminen on yhä yleisempää.

12 Uusmediatoimialantyöllistämisvaikutukset1997-2000e (työntekijää)

Täyspäiväiset

Osa-aikaiset

930

301

1997 1998 1999e 2000e

1378

457

1769

2190

618535

Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999. LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 57.

5 Pelkonen & Väänänen, 1999

26

Liiketoiminnan aloittaminenSuurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistäon ollut alalla yli kolme vuotta. Yli viisi vuottatoimineita yrityksiä oli noin kuudennes. Noinkolmasosa yrityksistä on suhteellisen nuoria - neovat olleet alalla vasta yhdestä kahteen vuotta (ks.kuvio 10). Tutkimus vahvistaa vuoden 1997 tutkimuksentulosta, jonka mukaan voidaan todeta, ettäuusmediatoimiala muodostui vuosien 1995 ja 1996aikana. Edelliseen tutkimukseen verrattuna uusiatoimijoita on tullut lisää ja alan yritystenlukumäärän voidaan edelleen olettaa kasvavanjonkin verran. Päätelmissä on kuitenkin oltavavarauksellinen, koska Uusmediateollisuus 1997 -tutkimuksen kohderyhmä oli nykyistä selvitystälaajempi.

Vaikka alalletuloesteet ovat nousseet hiemanedelliseen tutkimukseen verrattuna, muutamattoimialalle tulleet uudet yritykset ovat kivunneetnopeasti toimialan suurimpien yritysten joukkoon.Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei toimialasiis ole vielä vakiintunut, vaan edelleenkehityksensä alkuvaiheissa. Kilpailun voidaankuitenkin olettaa kiristyvän voimakkaastilähitulevaisuudessa. Tätä kuvaa hyvin myösoheinen lausunto:”Mä luulen, että pelikenttä on niin täynnä

yrityksiä jo tällä hetkellä, että kyllä täätoimiala tulee muotoutumaan nyt kentällä

toimivien yritysten päälle, ei täällä hirveestioo tilaa uusille tulijoille tai sitten niiden täytyytulla todella raskaalla ulkopuolisellarahoituksella.”

-Haastateltu uusmediayritysYrityksen perustamistapaYrityksiltä kysyttiin myös miten he olivataloittaneet toimintansa (ks. kuvio 11).

Yli puolet otoksen yrityksistä on aloittanutliiketoimintansa täysin uutena yrityksenä.Neljännes on aloittanut toimintansa uutenayksikkönä jo olemassa olevan yrityksenyhteydessä. Muita uusmedialiiketoiminnanaloittamismuotoja olivat toimialan vaihtaminen,tytäryhtiön perustaminen sekä liiketoimintojenyhdistäminen jonkin toisen yrityksen kanssa.

Verrattaessa tuloksia UusmediateollisuusSuomessa 1997 -tutkimukseen voidaan todeta, ettäuusien yritysten osuus on kasvanut hieman.Uudeksi yksiköksi perustettujen toimijoidensuhteellinen osuus on puolestaan pienentynytedellisestä tutkimuksesta.

Uusmediayritystenerikoistuminen Neljä viidestä uusmediayrityksestä ilmoittiolevansa erikoistunut johonkin tiettyynasiakassegmenttiin, toimialaan taiuusmediapalveluun. Yritysten erikoistumisella eiollut alueellisia eroavaisuuksia. Erikoistumattomia

13 Uusmediayritystenrekrytointikanavat

10 %6 %

29 %

7 %53 %

27 %

74 %23 %

14 %

0 %0 %

11 %

9 %17 %

20 %

Lehti-ilmoitukset[Internet[

Henk.koht.suhteet[Messut[

Muut[TärkeinII tärkeinIII tärkein

(n=72)


27

yrityksiä löytyi joka puolelta Suomea sekä suuriltaettä pieniltä paikkakunnilta.

Noin neljännes uusmediayrityksistä ilmoittierikoistuneensa suuryritysasiakkaisiin. Tiettyyntoimialaan erikoistuneita oli noin viidennes. Muitamerkittäviä erikoistumisalueita olivat pk-yrityssektori, internet-, intranet- ja extranet-palveluiden tuotanto, koulutus, elektronisenkaupankäynnin ratkaisut sekä business-to-business-asiakkaat. Saattaa kuitenkin olla, ettäyritysten ilmoittamat erikoistumisalueet ovatennemminkin liiketoiminnallisia tavoitetiloja kuintodellisia erikoistumisalueita. Tätä kuvaavat myösseuraavat lausunnot:”Pohjoisen Suomen suppea asiakaskaarti ei tee

erikoistumisesta helppoa. Toisaalta kokoSuomen mittainen markkinointi ei tunnujärkevältä tässä vaiheessa. Erikoistumista onkuitenkin havaittavissa.”

- Uusmediayritys”Joukosta erottuvat laadukkaat ja

kokonaisvaltaisia palveluja tarjoavat yritykset.Toisaalta menestyjiin kuuluvat jatkossa myösne pienemmät ja laadukkaatuusmediatoimialan yritykset, joilla on vahvaerikoisosaaminen tietyllä alueella.”

- Uusmediayritys”Yritykset joutuvat erikoistumaan pakon edessä.”

- Uusmediayritys”Ehkä suurimmat väliinputoajat ovat keskisuuret

alan yritykset, jotka eivät ole profiloituneet

johonkin tiettyyn asiaan. Pienille, hyvinkapean alan yrityksille, jotka toimii lähinnäalihankkijoina isommille, löytyy varmaan töitäkoko ajan. Ne ovat yleensä sen kokoluokanyrityksiä, että pystyvät joustavamminsäätelemän tuotantoaan.”

- Uusmediayritys

Uusmediayritysten henkilöstö 5

Uusmediatoimialalla toimivien työntekijöidenmäärä on kasvamassa voimakkaasti. Noin 60%kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoittipalkkaavansa lisää henkilöstöälähitulevaisuudessa. Näistä lähes kymmenesosailmoitti rekrytoivansa paljon uutta henkilöstöä.

Vuonna 1998 uusmediatoimialalla arvellaantyöskennelleen noin 1800 työntekijää. Vuoden1999 henkilöstön määräksi arvioidaan 2300työntekijää ja vuoden 2000 henkilöstömääräksi2800 henkeä. Oheisessa kuvassa henkilöstönmäärän kehitys sekä jakautuminen osa-aikaisiinsekä täyspäiväisiin työntekijöihin on kuvattuvuosina 1995 - 2000.Uusmediatoimialan työvoimatarvetta arvioitiinseuraavasti:

Ensimmäiseksi arvioitiinkokonaishenkilöstömäärää vuonna 1998 lisäämällä20 prosenttia Uusmediaryhmän aineistoissaolevaan uusmediayritysten palveluksessa olevaan

14 Uusmediayritysten henkilöstönkoulutustaustat tasoittain ja aloittain

21 %27 %

13 %18 %

9 %8 %

4 %

Akateeminen loppututkintoAkateemisen opinnot kesken

Ammattikorkeakoulututkinto/keskenOpistotutkinto/kesken

Ammattitutkinto/erikoistutkintoLukio/peruskoulu

Muu

33 %18 %

10 %21 %

14 %4 %

TekninenGraafinen/design

ViestintäKaupallinenItseoppinut

Muu (n=72)

Lähde: mukaillen Pelkonen, Tommi & Vänanen, Teemu. 1999.LTT-Tutkimus Oy. Julkaisuja B153. HesePrint, Helsinki. s. 52.

6 & 7 Pelkonen & Väänänen, 1999

28

1500:aan. Tämä lisäys perustuu siihen tosiasiaan,että suurin osa kokonaisaineistosta puuttuvistayrityksistä on hyvin nuoria ja pieniä, usein yhdentai kahden hengen yrityksiä. Näin saatiin toimialantuotantoyritysten henkilöstömääräksi vuonna 19981800 työntekijää.

Henkilöstötarvetta vuosina 1999 ja 2000arvioitiin tämän jälkeen perustuen toimialankasvuennusteeseen. Kasvutavoitteiden lisäksihuomioitiin yritysten pyrkimys toiminnankannattavuuteen. Alan ollessa hyvintyövoimavaltainen, henkilöstön tuottavuudellavoidaan olettaa olevan suora vaikutuskannattavuuteen. Liikevaihdon kasvun on oletettuolevan hyvin suoraan verrannollinenhenkilöstömäärän kasvuun alalla. Arvioitaessarekrytointitarvetta nämä seikat pyrittiinhuomioimaan seuraavasti:

Ensin arvioitiin yritysten pyrkivän noinkymmenen prosentin kannattavuusparannukseenvuosittain. Tämä arvio perustuiteemahaastatteluiden yhteydessä esiintulleisiinseikkoihin. Näin ollen tunnusluvunliikevaihto/henkilö voidaan olettaa parantuvannoin 5-10 % vuodessa, eli vuonna 1999 olevannoin 397t markkaa ja 2000 417t markkaa per

henkilö, mikäli alan yleinen kehitys jatkuisiennustetun mukaisena. Tämän jälkeen laskettiinvuosien 1999 ja 2000 henkilöstön lisäystarpeetjakamalla kasvuennusteet tunnusluvulla liikevaihto/työntekijä.

Vuoden 1999 uusmediatoimialantuotantoyritysten henkilömääräksi saatiin sitennoin 2300 työntekijää ja vuoden 2000henkilöstömääräksi noin 2800 ihmistä. Vuotuisetrekrytointimäärät olisivat näin ollen noin 500työntekijää vuosittain (1999: + 25 % ja 2000:+22%) Tutkimuksen yhteydessä havaittiin, ettähieman yli neljännes uusmediayritystenhenkilöstöstä työskentelee osa-aikaisessatyösuhteessa. Tämä huomioitiin kokonaisarviossaja esitetään myös kuviossa 12.

Arvion luotettavuutta tarkasteltiin lisäksivertaamalla sitä tarkempaan kyselytutkimukseen(n=73) osallistuneiden yritysten antamiin tietoihin.Nämä yritykset suunnittelivat palkkaavansavuonna 1999 yhteensä 524 työntekijää lisää (noin+50 %). Tähän arvioon on kuitenkin suhtauduttavavarauksella, uusmediayrityksillä on ollut taipumusolla ylioptimistisia tulevaisuutensa suhteen.

15 Uusmediayritysten henkilöstöntehtäväkenttien jakautuminen

13%

9%

18%

15%

12%

15%

18%

Asiaka

ssuhte

et

Projek

tijohto

Tietoj

ärjest

elmät

Ohjelm

ointi

Graafin

en suu

nnitt

elu

Sisält

ösuun

nittel

uMuu

t

(n=72)

8 Helomaa, 1999


29

Varovaisestikin arvioituna tämän havainnonvoidaan kuitenkin todeta tukevan arviotarekrytoitavien kokonaismäärästä.

Olennaista on myös huomata, ettäuusmediatoimialan yritysten on oletettu käyttävänkasvavissa määrin joustavia työsopimuksia japaljon ns. freelance-työntekijöitä. Yleisestäkäsityksestä poiketen tutkituissa yrityksissä ei osa-aikaisten työntekijöiden prosentuaalinen osuuskaikista työntekijöistä ole kasvanut merkittävästi,eikä sen odoteta kasvavan merkittävästi vuonna1999. Voidaankin todeta että uudet työtavat, kutenetätyö, eivät ole lainkaan tyypillisiäuusmediayrityksille.

Henkilöstön rekrytointi 6

Uusmediayritysten tärkein rekrytointikanava onhenkilökohtaiset suhteet..Toiseksi tärkein kanavaoli Internet. Muina rekrytointitapoina yrityksetmainitsivat perinteisen lehti-ilmoittelun, koulutus-ja oppilaitoksista tapahtuvan suoran rekrytoinnin,kilpailijat, työnvälitystoimistot, ”puskaradion”sekä suorat yhteydenotot työnhakijoilta. Kuviossa13 on esitelty uusmediayritysten mainitsematkolme tärkeintä rekrytointikanavaa.Haastatteluiden perusteella tuli ilmi että työvoimanvaihtuvuus on vielä melko vähäistä, kutenseuraavasta lausunnosta käy ilmi:”Meiltä on lähtenyt muutama kaveri pois ja

tilalle tullut muutama parempi. No hardfeelings, täällä tapahtuu koko ajan muutosta.Me ollaan aika neutraalilta pohjalta yritetty

16 Väite:yrityksellämme ei ole juuri lainkaanyhteistyötä muiden alan yritysten kanssa

ei kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita 52%

kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita

jossain määrin 35%

kuvaa yrityksemmeyhteistyösuhteita hyvin 13%

(n=72)

■ ei kuvaayrityksemmeyhteistyö-suhteita

■ kuvaayrityksemmeyhteistyö-suhteita jossainmäärin

■ kuvaayrityksemmeyhteistyö-suhteita hyvin

Yhteistyö onsatunnaista/

projektiluontoista

Yhteistyö onalihankintaa

Yhteistyö onpartnerisuhteita,

jossa jaetaanliiketoiminnan riskit

Liiketoimintaperustuu

aktiiviseenverkostoitumiseen

15%24%

40% 38%

39% 29% 18% 15%

46%47%

42% 47%

17 Uusmediayritysten yhteistyösuhteet

(n=72)

30

rekrytoida ihmisiä ja pysytelty poissa kaikkeinverisimmistä kahinoista.”


Henkilöstön koulutustausta 7Tutkimuksen yhteydessä selvitettiin nykyisintoimialalla toimivien työntekijöidenkoulutustaustoja (ks. kuvio 14). Kyselyynvastanneiden yritysten henkilöstöstä melkeinpuolet on koulutustaustaltaan akateemisestikoulutettuja tai heillä on jo suoritettujakorkeakouluopintoja.

Alan yhtenä ominaispiirteenä on kuitenkin suurimäärä vielä opintojaan suorittavia henkilöitä.Akateemisesti kouluttautuneista työntekijöistätämä osuus on yllättävänkin korkea - yli neljänneskoko uusmediatoimialan henkilöstöstä.

Tarkasteltaessa alan henkilöstönkoulutustaustoja voidaan todeta teknisenkoulutuksen saaneita olevan noin kolmanneshenkilöstöstä. Graafinen ja kaupallinenkinkoulutustausta edustavat kumpikin noinviidennestä. Viestintään erikoistuneita on alallanoin kymmenesosa. Merkittävää on huomatakuitenkin suuri itseoppineiden määrä, 14 prosenttiakoko kohdejoukosta. Tämä selittyneeuusmediatoimialan nuoruudella - useat alallatoimivat ovat hankkineet taitonsa omin voimin,kun koulutusjärjestelmä ei kenties ole kyennyttuottamaan tarvittavia ammattitaitoja.Koulutusjärjestelmän toimivuudesta todettiin mmseuraavaa:

”Kyllä tämä bisneksenä alkaa jo osoittaa sellastakantavuutta varsinkin ulkomailla, että ei olisimitenkään huono yhdistelmä lisätä koulutustasiitä, miten verkossa voidaan tehdä bisnestä.Lähinnä ne on kaupallisen tajun omaaviaihmisiä, joille me sitten opetetaan nämäinternetin lainalaisuudet. Sillä puolella toivoisiKauppikselta ja Hankenilta aktiivisuutta vieläenemmän. Mutta se on pitkä prosessi kunhenkilön valmistuminen kestää 5-6 vuotta,vaikka tänään aloitettaisiin.”

-Uusmediayritys

Henkilöstön työtehtävät Henkilöstön jakautumista eri työtehtävittäinhavainnollistaa kuvio 15.

Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, ettäyrityksiä pyydettiin nimeämään yhdelletyöntekijälleen vain yksi työalue. Hyvin harvoinuusmediayrityksen todellinen tilanne onkuitenkaan tämä - sama työntekijä voi toimiamonessa eri tehtävälohkossa.

Teknisen toteutuksen työtehtävät(tietojärjestelmät ja ohjelmointi) edustavat noinkolmannesta työntekijämäärästä. Tuotannollinensuunnittelu (projektijohto ja sisältösuunnittelu)edustaa hieman yli viidennestä ja graafinensuunnittelu hieman alle viidennestäkokonaisuudesta. Asiakassuhteisiin erikoistuneitatyöntekijöitä voidaan arvioida olevan myöskinhieman alle viidennes työntekijöistä ja muissatehtävissä ja tukitoiminnoissa uusmediayritystentyöntekijöistä toimii noin kymmenesosatyöntekijöistä.

18 Alihankinnan osuusvuosina 1997 ja 1998

alle10% 10-19% 20-30% yli 30%

59%

46%

18%

30%

15% 13%8%

11% 1997(n=104)

1998(n=72)

31

Vaadittu osaaminen8

Työtehtäväkenttä havainnollistaa myösuusmediayrityksessä tarvittavaa osaamista.Osaaminen voidaankin jakaa neljään osa-alueeseen: tekniseen, viestinnälliseen, johtamis- jaliiketoiminnalliseen osaamiseen. Näitäosaamiskenttiä pyrittiin arvioimaan lähinnäteemahaastatteluihin perustuen.

Tekniseen osaamiseen liittyvät taidot ovatoleellisia uusmediayritysten ratkaisujenmonimutkaistuessa - yhä useammin tarvitaansyvällisiä verkko-ohjelmointitaitoja, Internet-teknologian ja tietokantojen vahvaa tuntemustasekä tietojärjestelmien integrointiin liittyviä taitoja.

Viestinnällisen osaamisen alueellauusmediayritykset kokivat erityisen tärkeiksimultimedian suunnitteluun, muokkaukseen jakäyttöön liittyvät taidot. Lisäksi varsinkinmultimediatuotantojen kohdalla tuotannostavastaavalla henkilöllä tulee olla vahvatkerronnalliset taidot, joita käytetään tuotantojenkäsikirjoitusvaiheessa sekä lisäksi itse tuotteen tairatkaisun sisällönsuunnittelussa tai tuotannossa.

Liiketoiminnallisen osaamisen tärkeysuusmediayrityksissä korostuu nimenomaantuotteiden ja palveluiden myynti- jamarkkinointitaitona. Uusmediayritykset kokivaterityisesti myynti- ja markkinointitaitonsapuutteellisiksi.

Johtamisosaamiseen liittyvät puutteet voivathidastaa yrityksen kasvua. Teemahaastatteluissayritykset kokivat toiminnan suunnittelun kannaltatärkeiksi strategiset johtamistaidot. Lisäksi

yritykset korostivat sosiaalisten johtamistaitojenmerkitystä niin yrityksen kuinprojektijohtamisenkin yhteydessä. Yrityksen jatuotantotiimin johtaminen vaativat kumpikin hyviävuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekäyrityksen sisällä että asiakasrajapinnassa.

Uusmediayritysten välinen yhteistyö Yhteistyösuhteita tutkittiin sekä kysymälläyhteistyösuhteista, että arvioimalla alihankinnanmäärää suhteessa yrityksen koko liikevaihtoon.

Kyselyn tuloksena yli puolella tutkimukseenosallistuneista yrityksistä on yhteistyötä muidenuusmediayritysten kanssa. Yllättävä havainto onkuitenkin se, että 48% vastaajista ilmoitti, ettäväite ”yrityksellämme ei ole juuri lainkaanyhteistyötä muiden alan yritysten kanssa” kuvaahyvin tai jossain määrin yrityksenyhteistyösuhteita (ks. kuvio 16). VerrattunaUusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksentuloksiin muutos on suuri - vuonna 1997 vain 7%yrityksistä ilmoitti ettei heillä ole juurikaanyhteistyötä muiden alan yritysten kanssa.

Hyvin usein yhteistyö on muodoltaansatunnaista tai projektiluontoista. Reilullakolmanneksella eli 39%:lla yrityksistä oli lähinnäsatunnaista yhteistyötä muiden uusmediayritystenkanssa. Luku on hieman noussut edellisestätutkimuksesta, jossa satunnaista yhteistyötä oli31% yrityksistä. Kolmasosa yrityksistä, jotkailmoittivat yhteistyön olevan satunnaista,ilmoittivat yhteistyön myös olevan lähinnä

alihankintaa (ks. kuvio 17).Alihankinta yhteistyönmuotonaYhteistyön astetta voi

19 Uusmedia-yritystenkansainvälisetsuhteet

Ei kuvaalainkaan

48%

Kuvaajossainmäärin22%

Kuvaatilannetta

hyvin30%

(n=72)

Väite:Yrityksellämme onkansainvälisiäyhteistyöpartnereita

32

tarkastella myös alihankinnan laajuuden avulla.Suurin osa alihankinnasta on alle 10%kokonaistuotannosta (ks. kuvio 18). Vastaavastituotantojen, joiden osuus ylittää 30%kokonaistuotannosta on kasvanut.Uusmediayritykset ovat alihankkineettuotannostaan mm. graafisen suunnittelun jatoteutuksen, ohjelmoinnin, av-toteutukseen jaohjelmointiin sekä tuotteistukseen liittyviäpalveluita.

Kysyttäessä uusmediayrityksiltä toimialan

verkostoitumisesta yritykset arvioivatuusmediayritysten väliset yhteistyöverkostotjokseenkin puutteellisiksi. Yhteistyöntehostaminen uusmediayritysten välillä tehostaisitoimialaa koskevan tiedon kulkua ja ajatustenvaihtoa, ja siten yhdistäisi alueellisesti ympäriSuomea toimivat yritykset. Tilanne näkyy myöstutkimuksen tuloksissa, sillä vain kuudennesyrityksistä koki liiketoimintansa perustuvanaktiiviseen verkostoitumiseen. Lähessamankaltainen tilanne oli liiketoiminnan riskien

UUSMEDIAYRITYKSETJA NIIDEN

ALUEELLINENJAKAUMA

20 Uusmediayritysten sijainti toimi-paikkojen suhteen 1997 ja 1999

64 %10 %

5 %3 %

18 %

51 %

9 %

5 %

4 %

3 %

2 %

26 %

PääkaupunkiseutuTampere

TurkuJyväskylä

Muut paikkakunnat yhteensä

Pääkaupunkiseutu

Tampere

Turku

Jyväskylä

Rovaniemi

Oulu

Muut paikkakunnat yhteensä

Tutkimus 1997

Tutkimus1999

(n=101)

(n=314)

3

33

21 Uusmediaritystenlukumäärän,liikevaihdon ja henkilöstön suhteellinenjakaumalääneittäin

ITÄ-SUOMEN LÄÄNIOsuus yrityksistä ..........3.5 % Osuus liikevaihdosta .....1.7 %Osuus henkilöstöstä .....1.9 %

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNIOsuus yrityksistä ..........60,2 %Osuus liikevaihdosta .....68.6 %Osuus henkilöstöstä ......67.4 %

AHVENAN-MAAN LÄÄNIOsuus yrityksistä .........0,3Osuus liikevaihdosta .....0 %Osuus henkilöstöstä .....0 %

LAPIN LÄÄNIOsuus yrityksistä ..........3.2 %Osuus liikevaihdosta ......0.3 %Osuus henkilöstöstä ......0.3 %

OULUN LÄÄNIOsuus yrityksistä ...........4.1 %Osuus liikevaihdosta ......3.2 %Osuus henkilöstöstä ..........3 %

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNIOsuus yrityksistä ...........28.7 % Osuus liikevaihdosta ......26.2 %Osuus henkilöstöstä .......27.4 %

34

jakamisen suhteen (ks. kuvio 18). Erihaastateltavien lausunnot olivat kuteinkin tässäsuhteessa ristiriitaisia kuten seuraavistaesimerkeistä voi päätellä: ”Mä olen hyvin skeptinen verkottumisen suhteen.

Se on loistava idea, mutta toteutus onäärimmäisen vaikeeta. Pitää löytäähillittömän hyvin toimivia firmoja jotta ne voiverkottua keskenään.”


”Lyhyesti: Olisi yksi lohko, joka kävisikansainvälistä kauppaa ja imuroisi töitäSuomeen. Hajauttaisi työt osaprojekteihinpienille ja joustaville eri puolella maatatoimiville erikoisosaajille, kokoaisi paketin japalauttaisi asiakkaalle. Tämän tyyppisessäalihankintaverkostossa toimiminen vapauttaisiyritykset erikoistumaan omaanosaamislohkoonsa eikä polttamaan ruutiajatkuvaan uuteen asiakashankintaanmarkkinointiin ja mainontaan ja muuhunvarsinaiseen työtehtäviin liittymättömiin jatehokasta työaikaa varastaviin toimintoihin.”


UusmediayritystenkansainvälistymisnäkymätKansainvälistyminen on yksi uusmediatoimialankasvun kynnyskysymyksistä lähitulevaisuudessa.Tutkimuksen yhteydessä kansainvälistymistäpyrittiin arvioimaan sekä teemahaastatteluiden ettäkyselytutkimuksen tulosten avulla. Seuraavassaesitellään tärkeimpiä havaintoja suomalaistenuusmediayritysten omaan ja alansakansainvälistymiseen liittyvistä näkemyksistä.Uusmediayritysten kansainväliset suhteetVastanneista uusmediayrityksistä 30 % ilmoittaatoimivansa yhteistyössä ulkomaisten

uusmediayritysten kanssa. Lähes puolet ilmoittiolevansa mukana jonkinlaisessa kansainvälisessäyhteistyössä (ks. kuvio 19). Ulkomaisiayhteistyökumppaneita on tällä hetkellä erityisestikansainvälisten mainostoimistoketjujenuusmediayksiköillä ja muutamilla toimialansuurimmilla yrityksillä.KansainvälistymisstrategiatSuomalaisten uusmediayritysten on odotettutekevän merkittäviä päätöksiäkansainvälistymisestään lähitulevaisuudessa.Uusmediayrityksistä yli 60 % uskoiuusmediayritysten laajentavan toimintaansaSuomen ulkopuolelle seuraavan kahden vuodenaikana.

Yhtenä tärkeimpänä kansainvälistymiskeinonauusmediayrityksille nähtiin asiakkaan mukanakansainvälistyminen. Yli 80 % yrityksistä uskoikansainvälistymisen tapahtuvan asiakkaanliiketoimintojen mukana. ”Tällä hetkellä meillä on neljä eri

kansainvälistymisstrategiaa. Yksi on omantytäryhtiön perustaminen, toinen onosakkuusyhtiön perustaminen jonkunpaikallisen kumppanin kanssa. Yksi onasiakkaan ehdoilla meneminen ja neljäntenämeillä alkaa olla tiettyjä valmiuksia, jolloinviedään enemmänkin tuotteita ja teknologiaaeikä niinkään businessosaamista jakasvukonseptia. ”


22 Toimipaikan vaihto / uuden toimipisteenavaaminen (n=73)

Etelä-Suomen lääni

Länsi-Suomen lääni

Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänit

64%

70%

40%

36%

30%

60%

Ei harkitse vaihtamista / uudentoimipaikan avaamista

Harkitsee vaihtamista / uudentoimipaikan avaamista

35

Onko sisältöosaaminenkansainvälistymisen esteenä?Lähes 80 % yrityksistä arvioi suomalaisen teknisenosaamisen olevan joko erinomaisella tai ainakinhyvällä tasolla, kun uusmediayrityksiä pyydettiinarvioimaan omaa teknistä, sisältö- jauusmediaosaamistaan kansainväliseen tasoonverrattuna. Kuitenkin vain 40 % yrityksistä arvioisisältöosaamisen hyväksi tai sitä korkeammaksi.Lähes 90 % yrityksistä uskoi teknisen osaamisenolevan riittävällä tasolla Suomessa. Toisaaltasisältöosaamisen riittävyyteen ei suhtauduttu yhtäoptimistisesti. Noin neljännes yrityksistä arvioi,että sisältöosaamista ei ole riittävästi Suomessa.

Ovatko ulkomaiset kilpailijat uhkatekijäsuomalaiselle uusmediayritykselle?Uusmediakenttää on viime vuosina värittänytkansainvälisten toimijoiden tulokotimarkkinallemme. Yritykset suhtautuvatkuitenkin niiden tuomaan uhkaan hyvinristiriitaisesti. Noin neljännes uusmediayrityksistäkokee ulkomaiset toimijat uhkaksi toiminnalleen,kun taas neljännes yrityksistä pitää uhkaa pienenätai merkityksettömänä. Alan osaamisen oletetaankuitenkin säilyvän kotimaisissa käsissä. Kolmeneljännestä toimijoista uskookin uusmedianhuippuosaajien pysyvän kotimassa.”Kansainvälistyminen on alalla trendi, joka on

23 Alueelliset kasvumahdollisuudet




Kaikki yhteensä

resursseja ei oleriittävästi

resurssejaniukasti

resurssejatarpeeksi

resurssejarunsaasti

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72)




Kaikki yhteensä


resurssejaniukasti

resurssejatarpeeksi

resurssejarunsaasti

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72)

Väite: Toimipaikallammeon riittävästi osaaviatyöntekijöitä

Väite: Toimipaikallammeon riittävästikasvumahdollisuuksia

24 Osaavat työntekijät

36

enemmän puhetta kuin toimintaa. Meille se onpelkkää toimintaa. Me näemmekansainvälistymisen niin, että me halutaantehdä töitä täällä kansainvälisillemarkkinoille”


Uusmediayritystenjakautuminen alueellisesti

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksen yhtenä tavoitteena olitarkastella toimialan alueellisia eroja.

Ohessa yritysten jakautuminen on kuvattulääneittäin ja aluekeskusten mukaan. Yritysten jakautuminen lääneittäin Tutkimuksessa oli mukana 314 uusmediayritystä,jotka ovat jakautuneet lääneittäin alla olevienkuvioiden mukaisesti. Alueelliseen jakaumaanyritykset on sijoitettu päätoimipaikkansa mukaan.Uusmediayritysten lukumäärä oli selvästi suurinEtelä- ja Länsi-Suomessa, sillä näihin kahteenlääniin sijoittui lähes 90% alan yrityksistä.




Kaikki yhteensä


resurssejaniukasti

resurssejatarpeeksi

resurssejarunsaasti

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

25 Asiakkaita alueittain

(n=72)

26 Koulutus alueittain




Kaikki yhteensä


resurssejaniukasti

resurssejatarpeeksi

resurssejarunsaasti

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72)

Väite: Toimipaikallammeon riittävästi asiakkaita

Väite: Toimipaikallammeon saatavilla riittävästikoulutusmahdollisuuksia

37

Yritysten jakautuminen toimipaikoittainKaksi kolmannesta uusmediayrityksistä sijaitsipääkaupunkiseudulla ja Tampereella yrityksistäsijaitsi 10%. Pienimuotoisia yrityskeskittymiäolivat myös Turku ja Jyväskylä, muuten yrityksetolivat hajautuneet ympäri Suomea.

Uusmediatoimiala Suomessa 1999 -tutkimuksenperusteella pääkaupunkiseudulla sijaitsee edelleenvaltaosa eli puolet uusmediayrityksistä. Vuodesta1997 tilanne on muuttunut niin, ettäpääkaupunkiseudun osuus yritystenkokonaismäärästä on laskenut noin 15prosenttiyksikköä. Edelliseen tutkimukseennähden uusia kasvukeskittymiä on havaittavissaRovaniemellä ja Oulussa.Liikevaihdon jakautuminen lääneittäin ja kunnittain

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että

uusmediatoimiala on keskittynyt liikevaihdollisestimyös hyvin voimakkaasti Etelä-Suomeen.Vuodesta 1997 Etelä-Suomen painopiste tuntuuvain kasvaneen ja sen suhteellinen osuuslähentelee nykyisin noin 70 prosenttia kokotoimialan liikevaihdosta. Vastaavasti muidenläänien suhteelliset osuudet ovat pienentyneet noinkymmenen prosenttiyksikköä.

Merkittävimpinä alueellisina liikevaihdonkeskuksina nousevat karttakuvista esiinpääkaupunkiseutu (n. 65%), Tampereen seutu (n.18 %) Turun seutu (n. 3 % kokonaisliikevaihdosta). Pienempiä aluekeskuksia ovat Jyväskylän jaOulun seudut.Henkilöstön jakautuminen lääneittäinTarkasteltaessa toimialan henkilöstömääränjakautumista alueellisesti havaitaan Etelä-Suomessa työskentelevien osuudeksi noin kaksi

27 Alueellinen rahoitus




Kaikki yhteensä


resurssejaniukasti

resurssejatarpeeksi

resurssejarunsaasti

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72)

28 Alueellinen yhteistyö (n=73)




kuvaa hyvin kuvaa jossain määrin ei kuvaa

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100(n=72)

Väite: Toimipaikallammeon saatavilla riittävästirahoitusta

Väite: Yrityksellämme ei olelainkaan yhteistyötä muidenalan yritysten kanssa

38

kolmasosaa. Vastaavasti Länsi-Suomen työntekijätedustavat noin kolmeakymmentä prosenttiatoimialan henkilöstöstä. Tärkeimpinäaluekeskuksina ovat henkilöstön kannaltakatsottuna jälleen pääkaupunkiseutu (n. 60 %),Tampere ja Turku sekä Jyväskylä.

Toimipaikan valintaUusmediayritysten toimipaikan sijainnin

tärkeimpiä perusteita olivat perustajienasuinpaikka sekä emoyhtiön toimipaikka. Nämäkriteerit eivät olleet alueesta riippuvaisia.Alueellisesta sijainnista riippumatta yritykset myöskatsoivat, etteivät alueen kasvumahdollisuudet taityöntekijöiden saatavuus vaikuttaneet kovin paljonsilloin, kun yritys perustettiin. Uusmediayrityksetonkin pääasiallisesti perustettu lähelle yritystenomistajien kotipaikkaa.

UUSMEDIAYRITYS JAASIAKKAAT

4

B Uusmediayritysten asiakkaat toimialoittain

PÄÄLUOKAT ALALUOKAT TOIMEKSIANTOJA

Teollisuus Sähkö- ja energiayritykset ............................6Tekstiiliteollisuus ..........................................10Rakennusteollisuus ......................................18Metsä- ja paperiteollisuus ............................12Kemian teollisuus / metalliteollisuus .............28Elintarviketeollisuus .....................................29Elektroniikkateollisuus .................................16

Valmistus Sähkölaitteet ................................................5Lääketeollisuus ja kosmetiikka-ala ................11Koneet ja konerakennus...............................30

Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa ............................26Teleliikenne / Tietotekniikka .........................74Pankkiala ja rahoitus / kiinteistöt .................33Mainos- ja mediatoimistot ............................19Kustannustoiminta ja mediat ........................35Kuljetustoiminta...........................................12Koulutus .....................................................16Konsulttitoiminta ..........................................8Julkinen sektori ...........................................67Hotelli- ja ravitsemusala ..............................15

Monialayritys .......................................................................44

Muu.....................................................................................47

Luvut kuvaavat asiakastoimeksiantojen lukumäärää, eivät projektien suhteellista suuruutta.

Toimialaluokittelulähde : mukaillen Tilastokeskus, 1998

39

Toimipaikan valintaan vaikutti kuitenkinasiakkaiden sijainti, sillä noin puolet yrityksistämainitsi tämän olevan tärkeä syy. Erityisenpainava tämä peruste oli Etelä-Suomessasijaitsevilla yrityksillä. Itä-Suomen, Oulun jaLapin lääneissä rahoituksen ja viranomaistentoimien merkitys vaikutti keskimääräistäenemmän.

Yrityksiltä tiedusteltiin myös heidän aikeitaanvaihtaa toimipaikkaa tai avata uusi toimipiste (ks.kuvio 22). Tutkimuksen perusteella Länsi- jaEtelä-Suomessa oli pienin halu vaihtaapaikkakuntaa. Itä-Suomen, Oulun ja Lapinlääneissä ajatus uuden toimipaikan avaamisesta taitoimipaikan vaihtamisesta oli huomattavasti Etelä-ja Länsi-Suomea yleisempää.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivistauusmediayrityksistä toimipaikan vaihtamista taiuuden toimipaikan avaamista harkitsevista kaksikolmannesta oli harkinnut sijainniksipääkaupunkiseutua. Yleinen uuden toimipaikansuunniteltu sijaintipaikka oli suurempi kaupunkinykyisen toimipaikan lähiseudulla, esimerkiksisamassa läänissä. Pääkaupunkiseudun yrityksistänoin vajaa 10% suunnitteli laajentavansatoimintaansa ulkomaille. Muutamapääkaupunkiseudun yritys suunnitteli myösavaavansa toimipaikan muualle Suomeen.

Yritysten toiminta-mahdollisuudet eri alueilla

Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastellauusmediatoimialan alueellisiatoimintamahdollisuuksia. Resursseilla tarkoitetaantässä yhteydessä mm. uusmediayrityksenpäätoimipaikalla ja sen ympäristössä oleviakasvumahdollisuuksia, asiakkaita, työvoimaa jarahoitusmahdollisuuksia.

Yleisesti ottaen uusmediatoimialan yrityksetkokivat kasvumahdollisuudet hyviksi. Kutenkuviossa 23 näkyy, yli 90% yrityksistä oli sitämieltä, että kasvumahdollisuuksia on heidäntoimipaikallaan tai sen ympäristössä tarpeeksi tairunsaasti. Vajaa kymmenen prosenttia yrityksistäkoki kasvumahdollisuudet niukoiksi. Itä-Suomen,Oulun ja Lapin lääneissä 20% yrityksistä arvioitoimipaikan tulevat kasvumahdollisuudetniukoiksi.

Osaavien työntekijöiden saamisessa yrityksetolivat huomattavan negatiivisia. Noin 60%yrityksistä väitti, että niiden toiminta-alueella tuleeolemaan seuraavan viiden vuoden aikana osaaviatyöntekijöitä niukasti. Länsi-Suomealukuunottamatta yritykset ennakoivattulevaisuudessa olevan resurssipulaa osaavistatyöntekijöistä (ks. kuvio 24).

29 Uusmediayritysten riippuvuustärkeimmistä asiakkaista

20%

30%

29%

21%

Suurimman asiakkaanosuus liikevaihdosta

alle 10%

10-20%

20-30%

yli 30%

14%

31%

29%

26%

Kolmen suurimman asiakkaanosuus liikevaihdosta

alle 10%

10-20%

20-30%

yli 30%

(n=66)

40

10 %

20 %

25 %

35 %

45 %

45 %

viestintä- ja markkinointiosaaminen

muu

elektronisen kaupan osaaminen

design-osaaminen

tekninen osaaminen

digitaalisen median ymmärtäminen

30 Millaisesta uusmediaosaamisestaasiakasyrityksissä on pulaa?

Asiakasresurssien kohdalla oli suuria alueellisiaeroja. Asiakkaiden riittävyyteen suhtauduttiinpositiivisesti Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä noin puoletyrityksistä koki asiakasresurssien puutteenongelmalliseksi. Tähän varmasti viittaavat myösyritysten aikeet avata uusia toimipaikkoja taivaihtaa toimipaikkaa. Etelä-Suomessa 95%yrityksistä uskoi asiakkaiden riittävän myöstulevaisuudessa. Länsi-Suomessa vastaava luku olinoin 85% (ks. kuvio 25).

Vaikka osaavista työntekijöistä uskotaan olevanpulaa tulevaisuudessa, alan riittävän koulutuksensuhteen ollaan positiivisia (ks. kuvio 26). Yli 70%yrityksistä uskoi koulutusta olevan tulevaisuudessatarpeeksi tai runsaasti. Keskimääräistä paremminalan koulutusta uskottiin tulevaisuudessa löytyvänOulun ja Lapista läänistä.

Rahoituksen suhteen alueelliset erot olivatmelko pieniä. Pohjoissuomalaisista noin 30 %uskoi, että lähitulevaisuudessarahoitusmahdollisuuksia on niukasti. Etelä-Suomessa 25% yrityksistä näki alueellisetrahoitusmahdollisuudet niukkoina tairiittämättäminä. Länsi-Suomessa asian suhteenoltiin kaikista positiivisimpia, sillä heidänkohdallaan luku oli 15% (ks. kuvio 27).

Uusmediayritysten yhteistyöalueellisesta näkökulmastaKyselyyn vastanneiden Etelä- ja Länsi-Suomenläänien uusmediayritysten yhteistyösuhteitaleimasi selkeästi yhteistyön satunnaisuus japrojektiluontoisuus sekä alihankintasuhteiden suuriosuus vastauksista. Samat yhteistyömuodot olivatmyös Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänin alueillasijaitseville uusmediayrityksille ominaisia.

Noin puolet Etelä- ja Länsi-Suomen läänienyrityksistä oli sitä mieltä, että väite ”ei lainkaanyhteistyötä” kuvasi yrityksen yhteistyösuhteitahyvin tai ainakin jossain määrin. Melkeinvastakkainen vastaus tuli Itä-Suomen, Oulun jaLapin läänien yrityksiltä. Vain viidesosalla näidenalueiden yrityksistä ei yhteistyösuhteita ollut juurilainkaan. (ks. kuvio28)

Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi tietyn uusmediaosaamispulan (%)

41

Vastausten perusteella voidaan päätellä, ettäpartnerisuhteiden luominen samoin kuinverkostoituminen on vielä alkuvaiheissaan Etelä-ja Länsi-Suomen läänien uusmediayrityksillä.Havaittavissa kuitenkin on, että Länsi-Suomessayritysten verkostoituneisuuden aste on etelänyrityksiä hiukan suurempi. Poikkeavinta Itä-Suomen, Oulun ja Lapin läänien yritystenvastauksissa oli yhteistyösuhteissa korostuvapartnerisuhteiden määrä ja suurempiverkostoituneisuuden aste verrattuna muidenläänien yrityksiin.

Tässä luvussa tarkastellaan uusmediayritystenja asiakkaiden välistä toimintaa sekäuusmediayritysten että niiden asiakkaiden

näkökulmista.

Asiakastoimeksiantojenjakautuminen toimialoittainUusmediayrityksiltä kysyttiinasiakastoimeksiantojen toimialakohtaistajakautumista vuodelta 1998. Asiakasyrityksetluokiteltiin liiketoiminta-alueidensa perusteellatoimialaluokkiin (ks. taulukko B), joidenmäärittelyssä käytettiin apuna Tilastokeskuksentoimialaluokitusta soveltuvin osin.

Taulukko B kertoo asiakastoimeksiantojenlukumäärän eikä asiakasprojektien suhteellistasuuruutta, koska projektien markkamääräisiäarvoja ei asiakassuhteiden luottamuksellisuudenvuoksi julkisteta. Luokittelussa ja tietojenraportoinnissa on huomioitava myös se, että samaasiakasyritys on voinut saada useamman kuinyhden maininnan: asiakkaat eivät siis osta kaikkiauusmediatuotteita samalta toimittajalta.

Eniten uusmediayritysten palveluita käyttivätteleliikenne- ja tietotekniikkayritykset (74mainintaa) sekä julkisella sektorilla toimivatorganisaatiot (67 mainintaa). Muita merkittäviäasiakastahoja olivat monialayritykset (44mainintaa), kustannus- ja mediatoimialan yritykset(35 mainintaa) ja pankki- , rahoitus- javakuutusalalla tai kiinteistönvälityksessä toimivatyritykset (33 mainintaa). Ryhmän muu (47mainintaa) muodostavat yritykset ja organisaatiot,

100 %

95 %

65 %

55 %

45 %

45 %

10 %

design-osaaminen

tekninen osaaminen

viestintä- ja markkinointiosaaminen

elektronisen kaupan osaaminen

uusmediakoulutus

konsultointia

muu

31 Mitä osaamista uusmediayrityksiltäostetaan?

Luvut kuvaavat sitä kuinka moni asiakas mainitsi ostavansa tiettyä osaamistauusmediayrityksiltä (%).

42

32 Uusmediayritysten ja asiakkaidenvalintakriteerit uusmediatuottajaavalittaessa

Uusmediayrityksenkansainvälisyys

Referenssityöt

Työn laatu

Asiakkaan liiketoiminnanymmärtäminen

Kokonaisvaltainen ratkaisu

Sopiva hinnoittelu

Imago

Mainostoimistoyhteys

Olemassaolevayhteistyösuhde

Henkilökohtaiset suhteet

Maantieteellinen sijainti

Muu

2 %2 %

5 %11 %

28 %15 %

22 %18 %

26 %16 %

7 %4 %

0 %4 %

0 %4 %

3 %13 %

1 %8 %

3 %4 %

3 %1 %

AsiakasUusmediayritys

jotka eivät toimi yllä mainituilla toimialoilla, esim.museot, elokuvateatterit sekä kulttuuri- jamusiikkitapahtumia järjestävät organisaatiot.

UusmediayritystenasiakassidonnaisuusUusmediayritysten asiakassidonnaisuutta pyrittiinkuvaamaan kysymällä uusmediayrityksiltä sekäsuurimman asiakkaan että kolmen suurimmanasiakkaan (ks. kuvio 29) laskutusosuutta kokoliikevaihdosta. Vastaukset saatiin 66 yritykseltä.

Puolet (50%) kyselyyn vastanneistauusmediayrityksistä kertoi suurimman asiakkaanlaskutusosuuden muodostavan vähintäänviidenneksen (20%) yrityksen liikevaihdosta.Viidesosa (20%) vastanneista yrityksistä kertoisuurimman asiakkaan osuuden olevan alle 10%liikevaihdosta.

Laajemman näkemyksen saamiseksi

uusmediayrityksiltä kysyttiin kolmen suurimmanasiakasyrityksen osuutta yrityksen liikevaihdosta(ks. kuvio 31).

Yli puolella (55%) uusmediayrityksistä kolmesuurinta asiakasta muodostaa yli 40% yrityksenliikevaihdosta. 31% yrityksistä kolmen suurimmanasiakkaan laskutusosuus on 20-40% kokoliikevaihdosta.

Uusmediatoimialanasiakkaiden panostuksetuusmediaanTutkimuksessa haluttiin selvittää lisäksiasiakasyritysten uusmediapanostusten määrää jalaajuutta. Näitä ominaisuuksia tarkasteltiintutkimalla asiakkaiden uusmediainvestointeja sekäasiakkaan omien uusmediatoimintojenorganisointia.Asiakasyritysten uusmediainvestoinnit

43

Tutkimuksessa haluttiin selvittääuusmediapalveluiden käyttöä myösuusmediayrityksen asiakkaan näkökulmasta.Asiakkailta kysyttiin heidän tekemiäänuusmediainvestointeja vuosina 1998 ja 1999.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneistaasiakasyrityksistä oli käyttänyt uusmediapalveluitayli kolme vuotta. Tulevaisuuden investointejaanarvioidessaan asiakasyritykset olivat hiemanvarovaisia: viisi asiakasyritystä 20:sta jättivastaamatta kysymykseen vuoden 1999investoinneista. Saatujen vastausten perusteellavoidaan kuitenkin olettaa, että vuoteen 1998verrattuna investoinnit ovat kasvussa: yksikäänvastanneista ei ilmoittanut investointien laskevanja viisi yritystä 20:sta arvioi investointienkasvavan vuonna 1999.

Tutkimuksen perusteella uusmediayritykset jatoimialan asiakkaat ovat yhtä mieltä siitä, ettäuusmediapalveluiden kysyntä kasvaa. Asiakkaidenvastauksista on havaittavissa myös se, ettäuusmediayrityksiltä vaaditaan yhäperusteellisempaa ja monipuolisempaa osaamista. ”Kysyntä kasvaa ja ala työllistää ja kohtaa

pulaa osaajista. Kansainvälinen tarjonta

lisääntyy ja ala polarisoituu suuriinkokonaispalvelujen tuottajiin ja pieniin,kapean sektorin erikoisosaajiin.”

-AsiakasAsiakasyritysten uusmedia-toiminnan organisointiTällä hetkellä asiakasyritysten (n=18) omissauusmediatoiminnoissa työskentelee keskimäärinkahdeksan henkilöä. Yleensä uusmedian parissatyöskentelevä henkilö tai henkilöstö toimiiasiakasorganisaation markkinointi- taiviestintäyksikössä.

Vaikka uusmediaa pidetäänkin varsinaisenliiketoiminnan kannalta tärkeänä tukitoimintona,varsinaisia uusmediayksiköitä eiasiakasorganisaatioissa yleensä ole - vain kolmellaasiakasyrityksellä 20:stä oli erillinenuusmediayksikkö. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi,ettei yksikään vastanneista asiakasyrityksistäsuunnittele erillisen uusmediayksikön perustamistaseuraavan vuoden aikana.

33 Ongelmia aiheuttavia tekijöitäuusmedia- ja asiakasyritysten välillä

aiheuttaa usein

ongelmia

aiheuttaa joskus

ongelmia

aiheuttaaharvoin

ongelmia

ei aiheuta

ongelmia

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Riittämätön tekninentietämys

Asiakas ei tiedä mitä haluaa

Selkeät tavoitteetpuuttuvat

Asiakas vaatii liikaa

Uusmediaa vain 'hypen' vuoksi

Asiakkaalla ei aikaasisällön suunnitteluun

Vastuunjako epäselvä

Sitoutuneisuuspuutteellista

44

VAHVUUDETUusmediayritysten henkilöstön tekninenosaaminen.Uusmediayritysten ammattimaisuus jakasvu

HEIKKOUDETUusmediayritysten yksikkökoon pienuusUusmediayritysten ja asiakasyritystenvälinen osaamiskuiluUusmediayritysten erikoisosaajien jakokemuksen puute.Tuotantojen heikko laatu

MAHDOLL ISUUDETUudet kasvumahdollisuudetUudet teknologiset innovaatiotVahvan teknisen infrastruktuurin luoma"koemarkkina"Julkisen vallan myönteisensuhtautumisen hyödyntäminenKysynnän kasvu ja osaamisentuotteistaminen.

UHATKilpailutilanteen vääristyminenPula osaajistaUlkomaisten toimijoiden tuoma kilpailunkiristyminen

C Uusmediatoimialan vahvuudet,heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

UUSMEDIATOIMIALANVAHVUUDET,

HEIKKOUDET, UHATJA MAHDOLLISUUDET

Asiakasyrityksenuusmediaosaaminen jauusmediapalveluiden ostoTutkimuksessa haluttiin selvittää minkälaisenuusmediaosaamisen asiakkaat kokevat omassayrityksessään puutteelliseksi (ks. kuvio 32) jatoisaalta millaista osaamista asiakasyrityksetuusmediayrityksiltä ostavat (ks. kuvio 33). AsiakasyritystenuusmediaosaamiskapeikotAsiakasyritysten uusmediaan liittyvienosaamiskapeikkojen selvittämiseksiasiakasyritysten edustajilta kysyttiin, minkälaisenuusmediatoimialan osaamisen he kokevat omassayrityksessään puutteelliseksi. (ks. kuvio 30).

Merkittävimmiksi osaamiskapeikoiksipaljastuivat digitaalisen median ymmärtäminen(45% asiakkaista) sekä tekninen osaaminen (45%

asiakkaista). Lisäksi osaamispulaa koettiin liittyendesign-osaamiseen (35% asiakkaista) jaelektronisen kaupan osaamiseen (25% asiakkaista).Kohdassa muu mainittuja osaamiskapeikkojaolivat myynti- ja tuotanto-osaaminen sekäasiakkaan taidot koskien oman verkkomateriaalinvähintään osittaista päivitystä.

Yllä mainittujen osaamiskapeikkojen lisäksiasiakasyritykset kokivat tarvitsevansa uusmedianmoniosaajia, jotka kykenisivät hallitsemaanyhteistyön koordinoinnin uusmediayrityksenkanssa.

5

Asiakasyritysten ostamauusmediaosaaminenEdelleen asiakkaan uusmediaosaamiseen liittyentutkimuksessa haluttiin selvittää, millaistaosaamista asiakasyritykset uusmediayrityksiltäostavat (ks. kuvio 31).

Kaikki vastanneet asiakasyritykset ostivatuusmediayrityksiltä design-osaamista, jollatarkoitetaan Internet-teknologiaan sekädigitaaliseen mediaan perustuvaa yritys- jamarkkinointi-ilmeen luomista,uusmediakonseptien tuotteistamista sekäpalveluiden ja niiden käytettävyyden toteutusta.95% asiakkaista hankki uusmediayritykseltä myösteknistä osaamista. Edelleen 65% asiakkaistailmoitti ostavansa uusmediayrityksiltä viestintä- jamarkkinointiosaamista sekä 55% asiakkaista ostielektronisen kaupan osaamista. ”Uusmediat kytketään liiketoimintastrategioihin.

Tekijöiden täytyy tuntea erittäin hyvinasiakkaan liiketoiminta. Mainos-/viestintätoimistojen uusmedioidensisällöntuottotaito täytyy parantua.”

-Asiakas

UusmediayrityksenvalintakriteeritUusmediateollisuus Suomessa 1997 -tutkimuksentapaan haluttiin selvittää sekä asiakkaan ettäuusmediayrityksen näkemykset siitä, milläperusteella asiakas valitsee uusmediayrityksenkumppanikseen. Sekä asiakkailta ettäuusmediayrityksiltä kysyttiin kolmea tärkeintäkriteeriä, joiden perusteella asiakasvalintapäätöksensä tekee (ks. kuvio 32).Tärkeimmälle kriteerille annettiin painokerroinkolme, toiseksi tärkeimmälle kriteerillepainokerroin kaksi ja kolmanneksi tärkeimmällekriteerille painokerroin yksi.

Asiakaspuolella vastauksista erottui selvästikolme valintakriteeriä, joista tärkein oli työn laatu(28%). Lisäksi asiakkaat kokivat tärkeiksitekijöiksi ratkaisun kokonaisvaltaisuuden (26%) jaasiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (22%).Kohdassa muu mainittuja, varsinkin suurtenasiakasyritysten mainitsemia, valintakriteerejäolivat hinnoittelu ja uusmediayrityksen resurssit(esim. uusmediayrityksen koko, rahoituspohja,kasvu-ura ja verkostoituminen).

Uusmediayritykset puolestaan kokivatasiakkaiden valitsevan uusmediayrityksen lähinnäasiakkaan liiketoiminnan ymmärryksen (18%),

34 Väite: Suomesta ei löydy riittävästikorkeatasoista teknistä osaamista

1%

10%

47%

42%

Täysin samaa mieltä.

Jokseenkin samaa mieltä.

Jokseenkin eri mieltä.

Täysin eri mieltä.

35 Väite: Alan yritysten kannattavuusparanee huomattavasti

4%

56%

36%

3%





45

46

36 Väite: Elektroninen kaupankäyntilisääntyy voimakkaasti

40%

47%

10%

3%





ratkaisujen kokonaisvaltaisuuden (16%), työnlaadun (15%), olemassaolevan yhteistyösuhteen(13%) tai referenssitöiden (11%) perusteella.

Asiakkaiden ja uusmediayritysten välisetnäkemyserot olivat osin huomattavia vaikkauusmediayritykset pääasiallisesti ovatkin samoillalinjoilla asiakkaiden kanssa. Erityisesti huomiokiinnittyy näkemyseroihin, jotka koskevathenkilökohtaisten suhteiden ja olemassaolevantyösuhteen merkitystä uusmediayritystävalittaessa. Uusmediayritykset kokivat kummankintekijän suhteellisen tärkeäksi, kun taasasiakasyritykset eivät juurikaan kiinnittäneethuomiotaan näihin seikkoihin. Näiden tekijöidensijaan uusmediayritysten olisi kiinnitettävä entistäenemmän huomiota tuotantojen laatuun.”Uusmediatoimistojen panostettava asiakkaan

ongelmien ymmärtämiseen - tuotantoa ei voitehdä kunnolla ellei ymmärrä miksi ja kenellesitä tehdään.”

-Asiakas

Uusmediayritys jaasiakasyhteistyö - ongelmia aiheuttavat tekijät uusmediayrityksennäkökulmastaTutkimuksessa haluttiin selvittääuusmediayrityksen ja asiakkaan välisessäyhteistyössä vaikuttavia ongelmatekijöitä. Näitätekijöitä kartoitettiin tiedustelemallauusmediayritysten mielipiteitä koskienasiakasyhteistyötä (ks. kuvio 33).

Yli 30% haastatelluista uusmediayrityksistä olisitä mieltä, että ongelmia aiheutuu usein, koskaasiakas ei tiedä, mitä toimeksiannoltaan haluaa.Tarpeiden ja tavoitteiden epäselvyys aiheuttaa siisongelmia projektituotannon aikana. Lisäksi 20%uusmediayrityksistä oli sitä mieltä, että ongelmiaaiheuttaa usein asiakkaan aikapula: asiakkaalla eiole riittävästi aikaa tuotannon sisällönsuunnittelulle. Vähiten ongelmia asiakkaan jauusmediayrityksen välillä aiheutui uusmedian”hypen” ja epäselvän vastuunjaon johdosta.

Uusmedia on vakiinnuttanut asemansa muidenmedioiden joukossa ja asiakkaat suhtautuvatuusmediaan entistä ammattimaisemmin todellistahyötyä tavoitellen -uusmediaa ei hankitapelkästään ”hypen” vuoksi. Uusmediayrityksen jaasiakkaan väliseen kommunikaatioon onkiinnitettävä tulevaisuudessa entistä enemmänhuomiota, jotta ongelmatilanteita voidaanennaltaehkäistä: uusmediayrityksen ja asiakkaanvälisen tehokkaan vuoropuhelun avulla voidaanepäselvät tavoitteet ja tarpeet selkiyttää projektinsuunnitteluvaiheessa, jolloin erimielisyydetprojektin edetessä vähenevät. Edelleen projektinsuunnitteluvaiheessa on syytä kiinnittää erityistähuomiota vastuun- ja tehtävänjakoonuusmediayrityksen ja asiakkaan välillä:uusmediayritys ei työstä projektitoimeksiantoayksin vaan tarvitsee asiakkaan tukea kokoprojektin läpi.

47

”Asiakkaat eivät osaa ostaa uusmediaa. Ja seon alan yritysten vika, se on median vika jase on asiakkaiden vika. Oikeasti asiakas eitiedä mitä se ostaa. Asiakas yleensä sanoo,että sillä on tietty tarve ja asiakkaaltaanalysoidaan tietty tarve.”

-Haastateltu uusmediayritys”Me määrätään, että tässä on tää tietty 'juna',

jonka te saatte. Eikä sitten sen enempää,koska mikään ei ole kauheampaa kuin se,että joku projekti jää rönsyilemään ja sitä eisaada lopetettua sen takia, että asiakas vaatiikoko ajan lisää. Pitää olla munaa sanoa, ettähei, seis, tää maksaa ekstraa.”

-Haastateltu uusmediayritys”Aika on ehdottomasti suurin ongelma ja

toiseksi suurin ongelma on materiaali. Vaikkame painotetaan asiakkaille, että materiaalinpitää tulla ajoissa, se ei ikinä tule. Ja sentakia myös aikarajat paukkuu.”


48

SISÄLLÖNLUOMINEN

SISÄLLÖNJA PALVELUN

YHDISTÄMINEN

PALVELUNTARJOAMINEN

INFRA-STRUKTUURIN

TARJOAMINEN

LOPULLINENMYYNTI

KÄYTTÄJÄT37 Muuttuvasisältötuotannonarvoketju

Lähde: mukaillen Squires Sanders Dempsey LLP and Analysys Ltd. raportissa ”Vihreä kirja televiestinnän,tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisestä sekä sen vaikutuksesta sääntelyyn - Kohtitietoyhteiskunnanedellyttämään lähestymistapaa”, Euroopan komissio, Bryssel, 1997, s.2

Tutkimuksen yhteydessä pyrittiin arvioimaantoimialan kehitysnäkymiä ns. SWOT-analyysiä hyväksikäyttäen. Taulukko C alla

kokoaa yritysten näkemykset omastatulevaisuudestaan. Kukin kohta käsitellääntarkemmin alla.

Uusmediatoimialan vahvuudetUusmediayritysten henkilöstön tekninen osaaminenUusmediayritykset olivat sitä mieltä, ettäsuomalaisten uusmediayritysten tekninenosaaminen on korkeatasoista (ks. kuvio 34).Samaan näkemykseen yhtyivät myösuusmediayritysten asiakkaat. Tekninen osaaminenkoostuu verkko-ohjelmointiin,tietokantasuunnitteluun ja -ohjelmointiin sekätietojärjestelmien suunnitteluun ja integrointiinliittyvistä taidoista, joilla on yhä merkittävämpiosa uusmediayritysten asiakasratkaisuissa. Uusmediayritystenammattimaisuus ja kasvuUusmediatoimiala kehittyy uusmediayritystentoiminnan ammattimaistuessa. Suurin osatoimialan johtavista yrityksistä on jalostanutliikeideaansa. Samalla nämä yritykset ovat

organisoituneet kasvun edellyttämällä tavallarekrytoimalla henkilöstöä vastaamaan esimerkiksiyrityksen liiketoiminnan johtamisesta sekähallinnollisista tukitehtävistä. Toimialan kasvua jaalan yritysten uskoa myönteiseen kehitykseenhavainnollistaa kuvio 35, jonka mukaan yli 60%vastanneista uusmediayrityksistä on täysin taijokseenkin sitä mieltä, että toimialan yritystenkannattavuus paranee huomattavasti.

9 Euroopan komissio, 1997, s.1-2

49

”Puuhastelusta tulee liiketoimintaa. Osittainpakon sanelemana, osittain asiakasvetoisesti.Mikäli toimiala on asiakkaalle kriittinen, eisitä voi toteuttaa kuin sellaisenyhteistyökumppanin kanssa, jonkasuorituskykyyn voi luottaa.”

-Asiakas

UusmediatoimialanheikkoudetUusmediayritysten yksikkökoon pienuusNopeasta kasvusta huolimatta lähes kaikki alanyritykset ovat pienyrityksiä. Toimialan yrityksetkokivatkin pienen koon toimintaa heikentäväksitekijäksi: asiakas valitsee mieluummin isomman jasiten luotettavamman yrityksen kumppanikseen.”Sillon kun on kyse siitä, et se on asiakkaan

liiketoiminnan... et mennään siihenpäivittäiseen toimintaan, ja sen pitää ollahelvetin luotettavaa, niin sillon ne maksaamieluusti siitä yhen nollan lisää, että sen tekeeisompi talo.”


'Kriittisen massan peli' eli uusmediatoimistojenpitää kasvaa tiettyyn kokoon, jotta nepystyvät kattamaan toiminnan back-office jasupport funktiot (toimitusjohtaja, research-yksikkö, account management jne.).Rahoituspohja on tässä pelissäavainasemassa.”

-AsiakasUusmediayritysten ja asiakasyritystenvälinen osaamiskuilu

Uusmedia- ja asiakasyrityksen välisenkommunikoinnin kokevat hankalaksi kumpikinosapuoli - uusmediayritys ja asiakas 'eivät puhusamaa kieltä', joka johtaa ongelmiinasiakastoimeksiannoissa. Uusmediayritysten erikoisosaajien jakokemuksen puuteVarsinkin tekniikan ja sisällöntuotannonerikoisosaajista on uusmediayrityksissä pulaa.Teknisellä puolella tarvitaan yhä enemmäntietokantaosaajia sekä tietojärjestelmienintegroinnin hallitsevia työntekijöitä.Sisällöntuotannon osaajien kohdalla puute on vieläajankohtaisempi, koska varsinaisten ongelmienkoetaan olevan taito- eikä niinkäänvolyymipuolella, kuten tekniikan erikoisosaajienkohdalla asia on. Toimialan ja yksittäistenyritysten kehityksen kannalta alan yrityksettarvitsevat lisäkokemusta liittyen myösliiketoiminnan johtamiseen sekä myyntiin jamarkkinointiin.

50

Tuotantojen heikko laatuYllättävän moni kyselytutkimukseen vastannutuusmediayritys koki tuotantojen laadun olevanjokseenkin heikko. Osaksi uusmediayrityksetkokivat tuotannon laatuun vaikuttaviksiongelmatekijöiksi seikat, jotka olivatasiakassidonnaisia: asiakas ei ymmärrä mihintarkoitukseen uusmediaa tarvitsee, millaisiapanostuksia toimeksianto asiakkaalta vaatii taiasiakkaalla ei yksinkertaisesti ole riittävästi aikaaosallistua tuotantoon. Laatunäkemyksiinvaikuttivat lisäksi epäselviksi koetut tavoitteet,jotka aiheuttavat ongelmia uusmediayritysten jaasiakkaiden välillä. Asiakaspuolella ongelminanähtiin aikataulujen pitävyys sekä palveluidensekava hinnoittelu.

Toimintaympäristönuusmediatoimialan yrityksilleluomat mahdollisuudetUudet kasvumahdollisuudet Suurin osa alan yrityksistä oli sitä mieltä, ettäelektroninen kaupankäynti lisääntyytulevaisuudessa huomattavasti (ks. kuvio 36).Internet-teknologian mahdollistaman elektronisenkaupan kasvun lisäksi uusmediayrityksille avautuuuusia kasvumahdollisuuksia myös yritysostojen jakansainvälistymisen kautta. ”Perinteisen web-tuotannon merkitys

liikevaihdon kasvattajana tulee vähenemäänja siirtymä on selkeästi kohtitietojärjestelmäintegrointia, olemassa olevien'legacy systems' eli järjestelmien ja tän uudenweb-maailman naittamista yhteen.”

-Haastateltu uusmediayritysKysynnän kasvu ja osaamisentuotteistaminenUusmediayritysten ratkaisujen yleistyminen jakysynnän kasvu voivat johtaa siihen, että osauusmediayrityksen osaamisesta kyetääntuotteistamaan esimerkiksi ohjelmistosovellustenmuodossa. Jopa osittaisella ratkaisujentuotteistamisella olisi myönteinen vaikutusprojektihallinnan kehittymiseen ja sitä kauttayritysten parempaan kannattavuuteen.

Teknologisten ratkaisujen lisäksi alan yrityksetvoivat kehittää uusia verkkopalvelukonsepteja,jotka voidaan tuotteistaa, myydä ja lokalisoidaSuomen ulkopuolellekin. ”Me tähdätään kansainvälisille markkinoille. Se

on osaamisen tuotteistamista, mutta kyllä seaina pyrkii hakeutumaan sellofaanikoteloon.”

-Haastateltu uusmediayritysVahvan teknisen infrastruktuurin luoma ”koemarkkina”Suomen tekninen infrastruktuuri onkansainvälisesti katsoen huippuluokkaa.Nykyisellä tasollaan Internet-penetraatio henkilöäkohden Suomessa on maailman korkeimpia. Tämäluo uusmediayrityksille mainion koemarkkinan,jossa uusia verkkopalveluja ja -tuotteita voi testataennen mahdollista laajempaa jakelua. Uudet teknologiset innovaatiot Uudet teknologiset innovaatiot, esimerkiksikolmannen sukupolven matkapuhelimet, avaavatuusmediayrityksille täysin uusiatoimintamahdollisuuksia. Laitetoimittajat voivattoimia merkittävinä kehitysympäristöjen ja -alustojen tarjoajina uusmediayrityksille ja avatauusia markkinoita myös kansainvälisellä tasolla.Julkisen vallan myönteisensuhtautumisen hyödyntäminenJulkisen vallan myönteistä suhtautumista korkeanteknologian yrityksiin yleensä ja etenkinuusmediatoimialaan liittyen tulisi hyödyntäätehokkaasti esimerkiksi koulutuksen sarallatiivistämällä julkisen vallan ja alan yritystenyhteistyötä entisestään.”Tämmönen ruiskuversio tästä koulutuksesta,

please. Jos yritys, alan toimija päättääpainaa kaasua, niin siellä sitten tapahtuunopeasti kanssa jotain. Tämmösessä metullaan olemaan mukana.”


Toimintaympäristönuusmediatoimialan yrityksilleluomat uhatKilpailutilanteen vääristyminenJulkisvallan tukitoimenpiteet, kuten alueellisin

51

perustein jaetut yritystuet, saattavat johtaakilpailutilanteen vääristymiseen, joka vaarantaavahvojen, itsenäisten toimijoiden suotuisankehityksen lisäksi koko toimialan kehityksen.”Sitten on erinäköisiä kunnallisia ja valtiollisia

tukimuotoja tietyille yrityksille, jotka tekeetiettyjä toimintoja jotka liittyy uusmediaan,että autetaan niitä. Mä näen, että se vaanvääristää markkinatilannetta ja estää siellätoimivien yritysten toimimisen järkevilläkatteilla pahimmassa tapauksessa.”

-Haastateltu uusmediayritysPula osaajistaJo nyt varsinkin teknisen alan koulutuslaitoksillaon vaikeuksia konvergoituvien toimialojenyritysten henkilöstötarpeiden tyydyttämisessä.Tulevaisuudessa näiden toimialojenhenkilöstötarpeet kasvavat entisestään ja niidenkannalta avaintekijöiksi nousevat koulutuslaitostenreagointikyky liittyen koulutuskapasiteettiin muttamyös koulutuksen sisältöön ja laatuun. ”Tietokantaosaajia tarvittas niin paljon kuin niitä

löytyy. Sitten tietysti ohjelmoijia, jotka pystyyvaativaan systeemin hallintaan.”

-Haastateltu uusmediayritysUlkomaiset kilpailijoiden tuoma kilpailun kiristyminenKotimarkkinan kilpailutilanne saattaa muuttua, josulkomaiset toimijat laajentavat toimintaansalokalisoimalla Suomen ulkopuolella kehittämänsäosaamisen Suomen markkinoilla joko teknologisentai sisällöllisen tuotteistamisen kautta.

Toimialojen lähentyminenuusmediayritysten uhkana jamahdollisuutena Varsin erillään olleiden toimialojen lähentyminenvaikuttaa olennaisesti uusmediayritystentoimintakenttään. Lähentymistä voidaan todetaolevan ainakin seuraavilla toimialoilla: ● Perinteiset mediat (esim. Sanoma Oyj, Alma

Media Oyj, Yleisradio Oy)● Ohjelmistotalot ja tietotekniikan

järjestelmätoimittajat (esim. Tieto-konserni)● Tietotekniikan valmistajat (esim. Nokia Oyj)● Teleoperaattorit (esim. Sonera Oyj ja Helsingin

Puhelin Oyj)● Liikkeenjohdon konsultointiyritykset (esim.

Andersen Consulting Oy jaPriceWaterhouseCoopers Oy )

● Mainostoimistot (esim.SEK&Grey Oy,Kauppamainos Bozell Oy)

● AV-alan tuottajat (esim. Broadcasters Oy jaWoodpecker Film Oy)

JOHTOPÄÄTÖKSET6

52

Lähentymisen dynamiikkaa voidaan analysoidasisällöntuotannon arvoketjun avulla.Verkkoperusta ja kuluttaja/käyttäjäympäristömuodostavat kaksi osaa tarjonta- tai arvoketjusta,joka ulottuu sisällön luomisesta sisällön japalvelun yhdistämiseen ja aina palveluntarjoamiseen sekä lopulliseen asiakkaalletoimittamiseen (ks. kuvio 37). Arvoketjunkäsitteestä on hyötyä tarkasteltaessa yritysten jamarkkinoiden käyttäytymistä lähentymisennäkökulmasta.9.

Sisällönluominen toimintana liittyysisällöntarjontaan. Perinteiset mediatalot ovatpitkälti olleet vahvoja sisällön luojia. Digitaalinenmedia mahdollistaa mielenkiintoistensisältötuotteiden ja palveluiden yhdistämisen.Palveluiden ja sisällön yhdistäminen ja räätälöintiInternetissä on yksi alue, jossa varsinaisillauusmediayrityksillä on ollut erityisosaamista.Sisältöpalvelun tarjonnan tarkoitus on puolestaanpalveluympäristön ja liitettävyydenmahdollistaminen. Infrastruktuurin tarjoaminenmahdollistaa sisällön jakelun. Omaliiketoimintansa on sisältötuotteen lopullinenmyynti, joka liittyy käyttöoikeuden säätelyyn.Seuraavaksi tätä sisältötuotannon arvoketjumalliakäytetään kuvaamaan eri toimijoiden yhdentyviäliiketoimintoja.

Perinteiset mediatPerinteisten mediatalojen suurin haaste liittyysisällön käsitteeseen. Painetussa ja sähköisessämediassa on ollut mahdollista mieltää sisältötuotteena. Sisältö suunnitellaan, toteutetaan jajaetaan kuluttajille. Teknologinen muutosmahdollistaa nyt uuden tavan mieltää sisällöntuotanto. Liiketoiminta ei ole enää sisällöntuottamista ja jakelua vaan sisältöpalveluidentarjontaa. Mediatalon eri yksiköissä tuotettu sisältömuodostaa pohjan uudentyyppisten palveluidenlanseeraamiselle. Suurimmissa perinteisen medianyrityksissä organisoidaan uusmediatoimintaa javielä hajallaan olevia toimintoja ollaankeskittämässä esimerkiksi konsernitason yksiköntai erillisen yksikön koordinoimaksi.

Yritykset uskoivat selkeään kasvuun uudenmedian alalla ja liiketaloudellisten panostenlisääntyvän lähivuosina. Yritykset pitivätluonnollisena sitä, että verkkoratkaisuista saatavattulot ovat vielä nyt sangen vähäisiä. Yritykset eiväthalua antaa tarkkoja lukuja uuteen mediaansitoutuneen henkilöstön määrästä. Kysymys onuseille toimijoille strateginen jauusmediatoiminnan organisointi konsernin sisällähakee vielä muotoaan. Annetut arviot henkilöstönmäärästä vaihtelivat muutamasta kymmenestäsatoihin työntekijöihin.

Mediayritykset ovat vahvistaneet tulevaisuudenasemiaan yritysostoin. Esimerkiksi Sanoma-leirion hankkinut omistusosuudet tamperelaisistaInfosto Oy:stä ja Tietovalta Oy:stä. Joaikaisemmin Interaktiivisen sataman muodostanutTalentum suuntaa voimavaroja sisällönkehittämiseen ja aloittaakansainvälistymishankkeita. Alma-leirinverkkopalvelut ovat olleet Suomen käytetyimpiä jopitkään.Tieto- ja viestintätekniikan valmistajatTieto- ja viestintätekniikkaa valmistavat yrityksetovat voimakkaasti mukana varsinkin elektronisenkaupankäynnin ratkaisujen rakentamisessayritysasiakkaille, konsultoinnissa sekäliiketoimintaprosesseja tehostavien intranet- taiextranet-ratkaisujen suunnittelussa jatoteutuksessa. Yksi tärkeimmistäpainopistealueista näyttäisi olevan elektronisessakaupassa. Moni yritys ilmoitti lisäävänsäpanostuksiaan elektronisen kaupan alueella mm.yritysostojen ja omien sisäisten yksiköiden

53

perustamisen avulla. Yritykset eivät halunneetilmaista tarkkoja lukuja taloudellisestapanostuksestaan uuteen mediaan. Valmistajatuskoivat että tulevaisuudessa yksi tärkeistäkehitysalueista ovat langattomaan multimediaanperustuvat tuotteet ja palvelut.Ohjelmistotalot ja järjestelmätoimittajatOhjelmistotalot eivät näe järkeväksi lähteä itsetoteuttamaan kaikkia uusmediatoimintoja vaantietyt tuotannon osat alihankitaanuusmediayrityksiltä. Siten toimialan yritykset eivätmyöskään koe uusmediayrityksiä kilpailijoikseenvaan näkevät yhteistyön uusmediayritysten kanssaolevan molemmille osapuolille hyödyllinenratkaisu. Pääpainopistealue uusmediassa tämäntoimialan yrityksillä näyttäisi olevan tietotekniikanvalmistajien tavoin elektronisen kaupan puolella.Kaikki yritykset eivät ole lähteneet eriyttämään taiyksiköittämään uusmediatoimintojaan vaan useinliiketoimintayksiköllä on oma henkilöstöhoitamassa uusmediatoimintoja taiuusmediatoiminnot on alihankittuuusmediayrityksiltä.

Ohjelmistotalot eivät myöskään halunneetpaljastaa tarkkoja lukuja panostuksestaanuusmediaan. Vaikeaksi määrittelyn tekee se, ettäuusmediatoimintaa on varsin vaikea rajata. Lähesjokainen projekti sisältää tiettyjä osia, jotkavoidaan lukea kuuluvaksi uuteen mediaan. Josuusmediatoiminnoissa siirrytään yksikkötasolle, elikaikki uusmediatoiminnot koordinoidaan yhdenyksikön kautta, rahallisten panosten osuus janäihin toimintoihin sitoutuneen henkilöstön määräon helpompi selvittää.TeleoperaattoritMatkaviestintä- ja operaattoriliiketoiminnassatoimivat yritykset panostavat voimakkaasti uuteenmediaan. Toimijoiden sisäiset uusmediayksiköttoimivat jo täydellä teholla tarjoten asiakkailleinternet-yhteyksien lisäksi mm. elektroniseenkauppaan liittyviä palveluita. Keskeinen osateleoperaattoreiden toimintaa on kuitenkinInternet-yhteyksien tarjoaminen kuluttajille jayrityksille. Sisällön arvoketjussa tämä oninfrastruktuurin tarjoamista sisällön jakeluun.Sisällön paketoinnissa ja verkkopalveluidenrakentamisessa teleoperaattorit ovat ottaneettoistaiseksi erilaisia kantoja. Ruotsalainen Telia onvoimakkaasti mukana lokalisoimalla Ruotsiinkehittämiään sisältöpalveluita, Sonera on Internet-

yhteyksien myynnin kautta keskeinenverkkopalvelun omistaja ja kehittää voimakkaastiverkkopalveluita ja paketoi sisältöjä. Internet-yhteyksien myynnissä vahva HPY on toistaiseksirajannut sisällön kehittämisen liiketoiminnanulkopuolelle. Uuteen mediaan sitoutuneenhenkilöstön määrä liikkuu muutamasta henkilöstämuutamiin satoihin. Rahallisia panostuksiaanuuteen mediaan yritykset eivät halunneet muidenlähentyvien toimialojen yritysten tapaan ilmoittaa.

Yritykset ilmoittivat uusmedian kuuluvankuitenkin tärkeänä osana liiketoiminnantulevaisuuden strategisiin linjauksiin, jotenkasvuodotukset uuden median alueella ovatselkeät. Yritykset mainitsivat, ettäuusmediayrityksiä käytetään useinyhteistyökumppaneina uusmediaprojektejasuunniteltaessa ja toteutettaessa.Liikkeenjohdon konsultointiTarve ymmärtää uuteen mediaan liittyvääliiketoimintaa ja sen osana olevia ratkaisuja tuleeliikkeenjohdon konsultointiyrityksilleluonnollisesti heidän asiakasyritystensä kautta.Liikkeenjohdon konsultit osallistuvatsisällöntuotannon arvoketjuun vain rakentamallaratkaisuja sisällön ja palveluiden yhdistämiseen.Suurimmat konsultointiyritykset ovat joperustaneet yksiköitä, jotka keskittyvät uudenmedian tarjoamiin liiketoiminnankehittämismahdollisuuksiin. Varsinkinelektroniseen kauppaan liittyvillä ratkaisuillanäyttäisi olevan kova kysyntä asiakasyritystenpuolelta. Uuteen mediaan liittyvänkonsultointitarpeen kasvaessa tulevaisuus uudenmedian suhteen vaikuttaa kasvujohteiselta. MainostoimistotSisällöntuotannon arvoketjussa mainostoimistotovat sisällön tuotannossa yritysviestinnän alueellasekä palveluiden rakentajina. Pienemmissätoimistoissa riittävä uusmediaosaaminen onyksilötasolla (esim. Taivas). Jotkutmainostoimistoissa toimivistauusmediatoiminnoista ovat irtautuneet omiksiitsenäisiksi verkkopalveluita ja elektronisenkaupan ratkaisuja kehittäviksi yksiköikseen taiyrityksiksi (esim. Kauppamainos Bozell ja QuartalInteractive). Toisissa uusmediaosaajatmuodostavat oman yksikön, joka toimiimatriisiorganisaationa yrityksen tiimeissä (kutenSek&Grey ja Grey Interactive). Mainostoimistoista

54

irrotetuilla yksiköillä näyttäisi olevan suhteellinen etu mainos- ja markkinointiosaamisessa sekäyhteyksien hoitamisessa olemassa oleviin asiakasyrityksiin. AV-alan tuottajatTällä toimialalla toimivat yritykset eivät ole lähteneet kehittämään toimintojaan uuden median avulla.Yritykset arvioivat, että tulevaisuudessa tullaan mahdollisesti harkitsemaan esimerkiksi verkkopohjaistenlisäpalveluiden rakentamista, mutta tällä hetkellä siihen ei ole tarvetta.

Siinä tapauksessa, että uusmediapalveluita tarvittaisiin, oman henkilöstön palkkaaminen ei tunnutarpeelliselta ainakaan vielä vaan palvelut tultaisiin alihankkimaan. Muutamalla haastatellulla yritykselläon alihankintana toteutetut WWW-sivut ja ainoastaan sivujen päivitystä varten tarvittava sisältö tuotetaanitse (esimerkiksi muuttuvat yhteystiedot).

55

Toimialojen yhdentymisen vaikutus uusmediayrityksien kilpailu- ja yhteistyökenttäänToimijoiden lähentyminen vaikuttaa merkittävästi uusmediayritysten toimintamahdollisuuksiin. Entinentoimittaja-asiakassuhde on saattanut muuttua alihankinnan tyyppiseksi teknisten ratkaisujentoimittamiseksi, jos asiakkaat ovat sisäistäneet strategiseksi katsomansa osaamisen. Uusmediayrityksiltäostetaan muuttuneessa tilanteessa osakokonaisuuksien teknisiä toimituksia.

Uusmediayritysten kilpailukentässä on myös tapahtunut selkeitä muutoksia. Suurille yritysasiakkaillepalveluja myyvien uusmediayritysten on kannattanut reagoida liikkeenjohdon konsulttien sekätietotekniikan järjestelmätoimittajien toimiin. Eräät yritykset ovat päättäneet erikoistualiiketoimintaprosessien kehittäjiksi. Nämä yritykset tarjoavat ratkaisuja liiketoimintaprosessientehostamiseksi tai asiakkaiden palveluiden parantamiseksi. Nämä uusmediayritykset eroavat kuitenkinliikkeenjohdon konsulteista joille taito muuttaa organisaatioiden reaaliprosesseja on vahvempaa kuinmediaosaaminen.

Vastaavasti mainostoimistotaustaiset uusmediayksiköiden on pitänyt valita keskittyvätkö hemarkkinointiviestinnän ratkaisuihin vai ryhtyvätkö liiketoimintaprosessien kehittäjiksi. Näillävalinnoillaan yritykset tietoisesti tai tiedostamattaan kehittävät osaamistaan rajaten ja luodenmahdollisuuksia ja rajoitteita koskien lähivuosien kasvua kansainvälistymisen tai palveluidentuotteistamisen kautta.

56

Tutkimuksen keskeiset tuloksetToimiala elää jatkuvaa muutosta

Toimialalla tapahtuneiden muutosten johdosta toimialamäärittelyä tarkennettiin vuoden 1997määrittelyyn verrattuna. Tämä oli tarkoituksenmukaista, koska tutkittavien yritysten toiminta olimuuttunut. Täysin uusiksi uusmediatoimialan liiketoiminnoiksi jo olemassaolleiden WWW-

palveluiden suunnittelun ja toteutuksen, multimediatuotteiden ja -ratkaisujen suunnittelun ja toteutuksensekä alan koulutuksen ja konsultoinnin rinnalle ovat eriytyneet Internet-perusteinen mainonta jamarkkinointi sekä WWW-palvelujen tarjoaminen. Toimialojen lähentyminen voimistui vuonna 1998Vuoden 1998 aikana toimialojen lähentyminen eli konvergenssi voimistui uusmediaa lähellä olevieninformaatio-, tele- ja viestintätoimialojen kohdalla. Edellämainittuja toimialoja edustavat perinteisetmediat, tietotekniikan valmistajat, ohjelmistotalot ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit,liikkeenjohdon konsultointi, mainostoimistot ja AV-alan tuottajat. Lähentyminen vaikuttaa olennaisestiyritysten kilpailukentän ja yhteistyökentän muutoksiin myös jatkossa.Toimialan koko ja työllistävä vaikutus jo merkittäväToimialamäärittelyn mukaisia yrityksiä Suomessa on tällä hetkellä arviolta 330 kappaletta.Uusmediatoimialan kokonaisliikevaihdon arvioidaan vuonna 1998 olleen noin 700 miljoonaa markkaa.Vuoden 1999 arvioitu liikevaihto on noin 900 miljoonaa markkaa. Mikäli toimialan kasvu jatkuumuuttumattomana, uusmediatoimialan liikevaihto kasvaa 1150 miljoonaan markkaan vuoden 2000loppuun mennessä. Kasvun voidaan odottaa jatkuvan voimakkaana, mutta toiminnan laajuuden arviointiavaikeuttaa olennaisesti riippuvuus alan palveluiden ja ratkaisujen kysynnän kasvusta sekä ennenkaikkeaelektronisen kaupan yleistymisestä.

Toimialan tuotantoyrityksissä toimi vuonna 1998 arviolta 1800 työntekijää. Perustuen vuosien 1999 ja2000 kasvuennusteisiin vuoden 1999 uusmediatoimialan tuotantoyritysten henkilömääräksi arvioitiinvuonna 1999 noin 2300 ja vuonna 2000 noin 2800 työntekijää. Kokonaisuudessaan arvioimmeuusmediatoimialan tuotantoyritysten työllistävän vuoteen 2001 mennessä noin tuhat uutta työntekijäätäyspäiväisesti tai osa-aikaisesti. On kuitenkin oleellista huomata, ettei kasvu rajoitu vaintuotantoyrityksiin. Uusmediatoimialan asiakasyritysten toimintoihin ja uusmediaan läheisesti liittyviintoimintoihin avautuu myös huomattava määrä uusia työpaikkoja. Uusmediatoimialantyöllistämisvaikutuksia tulee siis tarkastella laajemmin kuin vain tuotantoyrityksiin rajoittuen. Yritystoiminta laajentunut pääkaupunkiseudun ulkopuolelleTutkimuksen yrityksistä puolet (51%) toimii pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun lisäksimerkittäviä yrityskeskittymiä yritysten määrällä arvioituna ovat Tampere (9% alan yrityksistä) ja Turku(5% alan yrityksistä). Yritystoimintaa löytyi näiden keskittymien lisäksi myös muilta alueilta.

Liikevaihdolla mitattuna uusmediatoimiala on vielä voimakkaasti keskittynyt Etelä-Suomeen. Etelä-Suomen suhteellinen osuus koko toimialan liikevaihdosta on noin 70 prosenttia. Vastaavastitarkasteltaessa toimialan henkilöstömäärän jakautumista alueellisesti voidaan todeta Etelä-Suomessatyöskentelevien osuuden olevan noin kaksi kolmasosaa koko toimialalla työskentelevien lukumäärästä.Yritysten kannattavuus parantunut Toimialan myönteistä kehitystä kuvaa alan yritysten kannattavuuden selvä parantuminen vuoteen 1997verrattuna. Yhä useampi yritys harjoittaa kannattavaa uusmedialiiketoimintaa ja lisäksi yritystentyöntekijäkohtainen kannattavuus on parantunut huomattavasti. Myönteisestä kehityksestä huolimattakannattavuudessa on edelleen parantamisen varaa. Koska yritysten välinen alihankinta on kasvussa,ehdotamme jatkossa yrityksen toiminnan laajuuden mittariksi myyntikatetta liikevaihdon asemesta.Alan työntekijät yhä lähinnä akateemisiaNoin puolet alalla työskentelevistä henkilöistä on joko akateemisen tutkinnon suorittaneita tai heillä ontutkinnon suorittaminen kesken. Henkilöt työskentelevät monipuolisesti eri tehtävissä.

Haasteet yrityksien kehittämisessäAmmattitaidosta keskeinen kilpailutekijä Vuosina 1996 ja 1997 liiketoiminnan aloittamiseen riittivät periaatteessa verkko-ohjelmointitaidot jatietokone. Nyttemmin alalletulon esteet ovat selkeästi nousseet. Olemassa olevat asiakassuhteet, toimialan

57

kiristynyt kilpailu sekä liiketoiminnan vaatimat kriittiset resurssit kuten rahoitus ja osaava henkilöstö ovatvälttämättömiä toiminnan käynnistämiseksi.

Menestyvältä uusmediayritykseltä vaaditaan yhä vakavampaa liiketoimintaosaamista, prosessienhallintaa ja syvällisempää teknistä tietotaitoa. Toimialalta alkavat erottua suuret ja ammattimaisetyritykset ja kilpailu asiakkaista muuttuu yhä kovemmaksi. Pelkän www-näkyvyyden tai yksinkertaisenverkkopalvelun rakentamisen sijaan ollaan yhä useammin tekemisissä todellista hyötyä tuottavienmultimedia- tai verkkopalvelujen kehittämisen, suunnittelun ja tuotannon kanssa. Yhä useammin alanratkaisut ovat sidoksissa asiakasyrityksen olemassaoleviin tietojärjestelmiin.Hallittu kasvu keskeinen toiminnan kehittämisen haasteUusmediatoimialaa leimaa edelleen erittäin nopea kasvuvauhti alan kokonaisliikevaihdon kasvaessaedellisvuosien tapaan voimakkaasti. Mahdollisen uhan muodostaa se, että koko yrityksen henkilöstö onsidottuna jokapäiväiseen liiketoimintaan, jolloin toiminnan suunnittelulle jää niukasti tai ei ollenkaanaikaa tai voimavaroja. Kasvua tavoitellessaan uusmediayritysten onkin syytä kiinnittää huomiotatoiminnan suunnittelun tärkeyteen: uusmediayrityksen päämäärätön ja nopea kasvu voi vaatia veronsa,jollei yritys varaa riittävästi aikaa ja voimavaroja toimintansa suunnittelulle.Toimialojen lähentyminen synnyttää mahdollisuuksiaToimialojen lähentyessä useat uusmediayritykset ovat jo nyt muuntaneet liikeideoitaan. Esimerkiksiliikkeenjohdon konsultointiyritysten sekä tietotekniikan yritysten voimakkaiden uusmedia-investointienmyötä on myös osa uusmediayrityksistä vuoden 1998 aikana halunnut erikoistua asiakkaidensaliiketoimintaprosessien kehittäjäksi. Osa puolestaan on halunnut keskittyä asiakasyritystenviestintäratkaisujen toteuttamiseen. Jatkossa liiketoiminnan suuntaaminen on entistä haasteellisempaa.Kannattavuutta tuotantoprosesseja kehittämällä tai luomalla ohjelmistotuotteitaKannattavuuteen nostamiseen voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa keskeisesti tuotantoprosessintehokkaammalla hallinnalla. Keinoja voisivat olla mm. tuotantojen teknisten osioiden osittainentuotteistaminen sekä entistä voimakkaammat panostukset asiakkaan ja uusmediayrityksen väliseenyhteistyöhön - kummankin osapuolen on ymmärrettävä ja hyväksyttävä yhteistyön vaatimatmolemminpuoliset sitoumukset sekä projektikohtaiset tavoitteet.

Joitain osioita uusmediayritysten tuottamista palveluista ja ratkaisuista voidaan jo nyt tuotteistaaohjelmistotuotteiden tapaan. Uusmediayritykset voivat kehittää verkkopalvelukonsepteja, jotka voidaantuotteistaa, myydä ja lokalisoida Suomen ulkopuolella. Tuotteistaminen luo uusmediayrityksille uusialiiketoiminta- sekä kasvumahdollisuuksia myös siksi, että pääomasijoittajat ovat enenevissä määrinvalmiita sijoittamaan varojaan uusmediatoimintaan. Asiakaskeskeisyys ja laatu kunniaanTällä hetkellä sekä uusmediayritykset että heidän asiakkaansa kokevat tuotantojen laadussa olevanparantamisen varaa. Tulevaisuudessa alan yritykset voivat tavoitella kilpailuetua muihin toimijoihinnähden panostamalla asiakaskeskeisyyteen sekä projektinsuunnitteluun että -hallintaan, jottalaatukäsitykset paranisivat sekä asiakas- että uusmediayritysten puolella.Asiakassegmentointi mahdollinen erilaistumiskeinoTällä hetkellä monet uusmediayritykset kilpailevat harvojen suomalaisten suuryritysten asiakkuuksista.Suuriin asiakkaisiin keskityttäessä uusmediayritykset ovat jättäneet keskisuuret ja pienet asiakasyrityksetvähälle huomiolle. Jatkossa osa toimijoista voisi valita strategiakseen ylivoimaiseenkustannustehokkuuteen pyrkimisen, jolloin asiakasratkaisut kootaan mahdollisimman pitkälleviedyistävalmisratkaisuista, jotka voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti räätälöidä asiakkaan käyttöön.

58

Uusmediayrityksen ja asiakkaan näkemyserot huomattavatMerkittävä havainto uusmediayritysten ja asiakkaiden väliseen yhteistyöhön liittyen on asiakas- jauusmediayritysten väliset näkemyserot uusmediayritystä valittaessa. Asiakkaat kiinnittävät huomionsatyön laatuun, asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämiskykyyn ja ratkaisun kokonaisvaltaisuuteen.Uusmediayritykset myötäilivät näitä näkemyksiä mutta nostivat rinnalle olemassaolevan työsuhteen sekäreferenssitöiden merkityksen. Asiakkaat kuitenkin painottivat toimittajan valintatilanteessa muitaseikkoja. Erityisen suuri ero oli henkilökohtaisten suhteiden merkityksen kohdalla. Uusmediayrityksetkokivat suhteet kohtalaisen tärkeänä asiakkaan valintakriteerinä mutta asiakasyritykset itse eivätvahvistaneet tätä näkökantaa. Uusmediayritysten on syytä huomata tämä näkemysero. Kun molemmatosapuolet ovat samalla kannalla, osataan keskittyä oikeisiin asioihin ja liikkua toiminnan kehittämisenkannalta oikeaan suuntaan. Kansainvälistyminen kasvuvaihtoehtonaOsa alan johtavista yrityksistä on jo ottanut ensiaskeleensa toimintansa kansainvälistämisessä toteuttaensuomalaisille asiakkailleen projekteja Suomen ulkopuolella. Tulevaisuudessa yhä useammat suomalaisetuusmediayritykset suuntaavat katseensa Suomen ulkopuolelle. Tärkeintä kansainvälistymisessä onkuitenkin muistaa sen haastavuus, kansainvälisyyden tulee olla strateginen tavoite, ei itsetarkoitus.Pääomasijoittajia toimintaa kehittämäänToimialan kehittymistä kuvastaa myös pääomasijoittajien kasvava kiinnostus uusmediayrityksiä kohtaan.Osa alan johtavista yrityksistä on hankkinut toimintaansa rahoittamaan ulkopuolisen pääomasijoittajan.Uusmediayritykset korostivat kuitenkin, ettei pääomasijoittajalta haeta tukea pelkästään toiminnanrahoittamiseksi vaan kaivataan laajempaa tukea esimerkiksi liiketoiminnan laajentamiseen,kansainvälistymiseen sekä myyntiin ja markkinointiin liittyvän osaamisen alalla.

59

Alan pelisäännöistä sopiminenToimialakehityksen myönteisestä suunnasta huolimatta koko toimialaa koskevia, uusmediayritystenasemaa heikentäviä tekijöitä on alalla edelleen. Paras esimerkki tästä on hinnoitteluperiaatteet, joita alanyritykset käyttävät. Hinnoittelu on edelleen hyvin sekavalla pohjalla, joka vaikuttaa varsinkin asiakkaidenuusmediatoimialaa ja -yrityksiä sekä niiden toimintaa koskeviin mielipiteisiin

Haasteet julkiselle vallalleKoulutetut osaajat keskeisin kasvun estePelkästään uusmediatuotannossa tarvittava lisätyövoima vuosina 1999 ja 2000 on noin 1000 henkeä.Tämä asettaa kovat haasteet ammatilliselle täydennyskoulutukselle sekä tutkintopohjaisen opetuksensuunnittelulle. Tehtävää vaikeuttaa edelleen se, että alan koulutustarpeet muuttuvat jatkuvasti.Toimialojen lähentyminen huomioitava koulutusta suunnitellessaTulevaisuudessa kilpailu teknologian ja sisällöntuotannon erikoisosaajista tulee kovenemaan entisestääntoimialojen lähentymisen vuoksi. Muiden toimialojen yritykset ovat lähteneet mukaan uusmediakentällerekrytoiden uusia uusmediasta vastaavia työntekijöitä yritykseensä joskus jopa siten, että yritys perustaaoman, erillisen uusmediayksikkönsä. Varsinkin teknisten erikoisosaajien kouluttamisessa on huomioitavauseiden, aikaisemmin eri toimialoilla toimineiden yritysten tarpeet. Näiden yritysten henkilöstötarpeettulisi myös huomioida koulutuksen suunnittelussa.Kokonaisvaltainen toiminnan kehittäminen puuttuuYhteiskunta ja julkinen valta suhtautuvat uusmediatoimialaan erittäin myönteisesti. Alan koulutukseenkuin sen yritystenkin toiminnan tukemiseen sijoitetaan huomattavia rahasummia. Uusmediayrityksetperäänkuuluttivatkin toimien entistä tarkempaa koordinointia sekä yhteistyötä toimenpiteidensuunnittelussa. Näiden parannusten avulla kyettäisiin korjaamaan koulutustarjonnan kirjavuutta,minimoimaan mahdollista tulevaisuuden työvoimapulaa sekä järkeistämään toimialan kilpailuavääristäviä yritystukia.

60

LähdeluetteloKirjalliset lähteetEuroopan komissio 1997. ”Vihreä kirja televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan

lähentymisestä sekä sen vaikutuksista sääntelyyn”. Bryssel 3.12.1997.Helomaa, Joni. 1999. ”Uusmediatoimialan kriittiset osaamisalueet”. LTT-Tutkimus Oy, Helsinki.

Tutkimus julkistetaan huhtikuussa 1999.Ruokonen, Janne & Väänänen, Teemu. Helsingin kauppakorkeakoulu/Uusmediaryhmä &

Taideteollinenkorkeakoulu/Koulutuskeskus 1997. ”Uusmediateollisuus Suomessa 1997”. Helsinki,G-Print

Lemettinen, Pekka & Väänänen, Teemu. Helsingin kauppakorkeakoulu/Uusmediaryhmä &Taideteollinenkorkeakoulu/Koulutuskeskus 1997. ”Uusmediateollisuuden asiakkaat 1997”. Helsinki,G-Print.

Ruokonun, Janne & Väänänen, Teemu. Helsingin kauppakorkeakoulu/Uusmediaryhmä &Taideteollinenkorkeakoulu/Koulutuskeskus 1997. ”Uusmediayritysten verkostoituminen jatuotantoprosessit 1998”. Helsinki, G-Print.

Pelkonen, Tommi. & Väänänen, Teemu. ”Uusmediatoimialan toimenkuvat ja osaamistarpeet 1999”. LTT-Tutkimus, HesePrint. Helsinki

TeemahaastattelutQuartal Interactive, Aarne Aktan. 7.10.1998, Helsinki.Netmill Oy, Jari Ala-Ruona. 9.10.1998, Helsinki.Terranova Visuals, Kari Happonen. 29.9.1998, Helsinki.Partner Group, Olli Heikkilä. 6.10.1998, Helsinki.Nedecon Oy, Jesse Jokinen. 7.10.1998, Espoo.To the Point Oy, Tatu Kuivalahti. 9.10.1998, Helsinki.Icon Medialab, Alex Nieminen. 6.10.1998, Helsinki.Grey Interactive, Antti Romppainen. 30.9.1998, Helsinki.Interaktiivinen Satama, Janne Ruokonen. 29.9.1998, Helsinki.Digia Oy, Pekka Sivonen. 12.10.1998, Helsinki.Mediaosakeyhtiö Sansibar, Torsti Tenhunen. 6.10.1998, Helsinki.Tietovalta Oy, Mika Uusi-Pietilä. 14.10.1998, Tampere.

KiitoksetJari Ala-Ruona, Olli Heikkilä, Tetta Jounela, Tatu Kuivalahti, Mervi Lainto, Antti Lehtinen, RikuLiljeström, Lasse Lyytikäinen, Cary Maisala, Laura Manninen, Tommi Mäkelä, Anna Niemelä,Jorma Pietala, Vesa Seppälä, Torsti Tenhunen, Katri Tuulensuu ja Taru Äikäs.

61

LiitteetLiite 1 SähköpostikyselyLiite 2 ToimialakyselylomakeLiite 3 Strukturoitujen teemahaastatteluidenkysymyksetLiite 4 AsiakaskyselylomakeLiite 5 Haastattelukysymykset lähentyvienyritysten toimialojen yritysedustajille

Liite 1: Sähköpostikysely

I YRITYKSENNE LIIKETOIMINTA

JAKAKAA LIIKEVAIHTONNE (%) SEURAAVIINUUSMEDIATOIMIALAN OSA-ALUEISIIN:1. Ulkoinen yritysviestintä 2. Digitaalisten oppimateriaalien tuotanto3. Ohjelmistotuotteet4. Tietokonepelituotanto5. Internet-yhteysoperaattoritoiminta6. Verkon sisältöpalveluiden tekeminen7. Asiakasyrityksen sisäisen viestinnän ratkaisut8. Elektroninen kauppa9. 3D-suunnittelu

EDELLISEN OSA-ALUEJAOTTELUN MÄÄRITELMÄT:1. ULKOINEN YRITYSVIESTINTÄ Internetmainonnan, -markkinoinnin ja - viestinnän suunnittelu, mm.”perinteiset” WWW-sivut,bannerimainonta, multimediaesitykset2. DIGITAALISTEN OPPIMATERIAALIEN TUOTANTO mm. kieliohjelmistot, yritysten sisäiset koulutusmateriaalit3. OHJELMISTOTUOTTEETPaketoidut ja standardoidut ohjelmistot, ei ns. räätälöidyt ohjelmistot6. VERKON SISÄLTÖPALVELUIDEN TEKEMINENVerkon sisältöpalveluiden kehittämisellä ja tuottamisella tarkoitetaan niitä palveluita, jotka ovat verkonkautta käyttäjien tavoitettävissa ja joiden sisällön yritys on itse tehnyt (tämä ei sisällä yrityksen sivuillaolevia muiden tekemiä palveluita). Verkkopalveluita ovat esimerkiksi sääpalvelut, hakupalvelut, pelit,kilpailut jne. Palvelut saattavat vaatia rekisteröitymistä, ja niiden toiminta voi perustua käyttömaksuihin taimainostuloihin.7. ASIAKASYRITYKSEN SISÄISEN VIESTINNÄN RATKAISUTIntranet ja extranet -ratkaisut sekä tietokantajärjestelmien integrointi ja räätälöidyt ohjelmistot. Lisäksiedellisiin liittyvä konsultointi ja koulutus.8. ELEKTRONINEN KAUPPAElektronisten kauppapaikkojen ja kaupankäyntijärjestelmien suunnittelu, kehittäminen ja konsultointi.

Yrityksemme on ERIKOISTUNUT... (merkitse x:llä)( ) johonkin yllämainittuun uusmediatoimialan osa-alueeseen( ) pääasiallisesti johonkin muuhun liiketoimintaan

Mihin?

Uusmediayritysten tekninen osaaminen on kansainvälisesti alhaisella tasollaUusmediayritysten sisällöllinen osaaminen on kansainvälisesti alhaisella tasollaUusmediayritysten liiketoiminta on epäammattimaistaUusmediayritykset rönsyilevät moneen toimintaanUusmediayritysten tuotannot ovat heikkolaatuisiaYhteistyöverkostot puuttuvat yritysten väliltäUusmediapalveluiden kysyntä jatkaa kasvuaanPyrimme toimimaan jatkossa nykyisellä henkilöstöllämme.Markkinointi- ja myynti-osaaminen puutteellistaToimilan sisäinen kilpailu kiristyyulkomaisten yritysten taholta

1 2 3 4 5 6 7

63

II YRITYKSENNE TAUSTATIEDOT

Yrityksenne nimi:Osoite:Puhelin:Fax:E-mail:WWW-osoite:Toimitusjohtaja:Yhteyshenkilö:Perustamisvuosi:Omistussuhteet:Liikevaihto:- 1997- 1998 (arvio)- 1999 (arvio)Henkilöstönne lukumäärä:Henkilöstönne keski-ikä:

Liite 2: Toimialakyselylomake

YRITYKSEN TOIMINTA-ALUE 1. Yrityksenne liikeidea lyhyesti: Mitä teette ja kenelle?

2. Kuinka kauan yrityksenne/yksikkönne on toiminut uusmediatoimialalla? a) alle vuodenb) 1-2 vuottac) 3-5 vuottad) yli 5 vuotta3. Miten yrityksenne / yksikkönne aloitti toimintansa uusmediatoimialalla?a) täysin uutena yrityksenä b) olemassaolevan yrityksen uutena yksikkönäc) tytäryhtiönä d) vaihtamalla toimialaae) useamman yrityksen yhdistäessä liiketoimintansa, mitkäyritykset?4. Onko yrityksenne uusmediatoiminta voitollista? a) Kylläb) Ei

HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 5. Henkilöstönne määrä?

A. Täyspäiväinen B. Osa-aikainena) 1997 _________ _________b) 1998 _________ _________c) 1999 (arvio) _________ _________

64

6. Henkilöstön työtehtävät:Kuinka paljon yrityksessänne / yksikössänne toimii työntekijöitä seuraavissa uusmediatuotantoihinliittyvissä työtehtävissä. Merkitkää taulukkoon työntekijänne päätoimisten työtehtävien mukaisesti eli yksihenkilö voi olla vain yhdessäkohdassa.a) Asiakasyhteyksissä ja projektien johtotehtävissä, kuten

Asiakassuhteiden luomisessa, ylläpidossa sekä asiakkaiden tarpeiden kartoitustehtävissä _________

Tuotantoprojektien ja -ryhmien johtamisessa b) Teknisissä tehtävissä, kuten

Tietojärjestelmien suunnittelussa _________Ohjelmointitehtävissä _________ c) Luovissa tehtävissä, kuten

Graafisessa suunnittelussa _________Sisältö- ja tekstisuunnittelussa _________

d) Muissa tehtävissä? missä ? _________ _________ _________

7. Arvioikaa millaisiin työtehtäviin yrityksenne tarvitsee lisää työntekijöitäseuraavan vuoden aikana ja kuinka paljon?

henkilöäa) Asiakasyhteyksiin _________b) Projektien johtotehtäviin _________c) Teknisiin tehtäviin _________d) Luoviin tehtäviin _________e) Muihin tehtäviin, millaisiin? _________

8. Henkilöstönne koulutustausta?henkilöä

a) akateeminen loppututkinto _________b) akateemiset opinnot vielä kesken _________c) ammattikorkeakoulututkinto / opinnot kesken _________d) opistotason tutkinto / opinnot kesken _________e) ammattillinen perus/erikoistutkinto _________f) peruskoulu/lukio _________g) muu koulutustausta _________

9. Henkilöstönne ammatillinen koulutustausta koulutusaloittain(lukumääräisesti)?

henkilöäa) Tekninen _________b) Graafinen / design _________c) Viestintä _________d) Kaupallinen _________e) Itseoppinut alalle _________f) Muu koulutusmikä _________ _________ _________ _____

10. Mistä tai miten rekrytoitte tarvitsemanne ihmiset? (nimetkää kolme tärkeintä rekrytointikanavaanne, 1=tärkein)

1 2 3a) lehti-ilmoituksetb) messutc) internetd) henkilökohtaiset suhteete) muu

mikä

11. Minkälaisista osaajista yrityksessänne onpulaa lähitulevaisuudessa? _________ _________ _________ _________ _________

_________ _________ _________ _________ TUOTANNON ORGANISOINTI

12. Alihankinnan osuus kokonaistuotannostanne(%)%1997 _________1998 (arvio) _________13. Mitkä osiot tuotannostanne alihankitte?

14. Miten kuvailisitte yhteistyötänne muidenuusmediatoimialan yritystenkanssa?

1 kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita hyvin2 kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita jossain määrin3 ei kuvaa yrityksemme yhteistyösuhteita

1 2 3Yrityksellämme ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden alan yritysten kanssaYhteistyö on satunnaista/projektiluontoistaYhteistyö on alihankintaaYhteistyö on partnerisuhteiden luomista, jossa jaetaan liiketoiminnan riskitKoko liiketoiminta-ajatus perustuu aktiiviseen, toistensa toimintaa täydentävien yritysten verkostoitumiseenYrityksellämme on ulkomaisia yhteistyökumppaneita

YRITYKSEN TOIMIPAIKKA

15. Millä paikkakunnalla on yrityksenne päätoimipaikka (toimipaikallatarkoitetaan tässä yrityksen fyysistä toimipistettä)?16. Onko yrityksellänne muita toimipaikkoja? a) Eib) Kyllä

Missä? _________ _________ _________ _________

65

Uusmediayritysten tekninen osaaminen onkansainvälisesti alhaisella tasollaUusmediayritysten sisällöllinen osaaminenon kansainvälisesti alhaisella tasollaUusmediayritysten toiminta onepäammattimaistaUusmediayritykset rönsyilevät liianmoneen toimintaanUusmediayritysten tuotannot ovatheikkolaatuisia

Toteutamme uusmediaratkaisut nykyisellähenkilöstöllämmeUusmedia ei muodosta oleellista osaaliiketoiminnastamme lähitulevaisuudessa.

1 2 3 4 5 6 7

1 2 3 4 5 6 7

Toimala99

Internet

Transcript of Toimala99