•• •• ••

TILIN PAATOS

TASE KIRJA

.. . .

2015

JAMSAN KAUPUNKI

Jämsän kaupungin tasekirja 2015

Sisällysluettelo

TOIMINTAKERTOMUSKaupunginjohtajan katsaus ..... "........ ".._____.. 3Kaupungin organisaatiokaavio......................... 4Kaupunginvaltuusto ........................ 5Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .............................................. 6Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa ja toiminnassa 9Henkilöstö........... 12Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseenvaikuttavista seikoista........................... 16Ympäristötekijät............................... , """"_,"""", 19Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ... "". ".. ".. ""..., ____,, __ 20

Tilikauden tuloksen muodostuminenTuloslaskelma ja sen tunnusluvut "._""""".""""._, _______ 22

Verot, valtionosuudet ja rahoitusosan toteutuminenVerotulot......... ^^^^ ,, """""" 22Valtionosuudet.. 24Rahoitusosan toteutuminen......... 25

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut....................... ^^^^ , ___ _ 26Tase ja sen tunnusluvut...................... 28Kokonaistulot ja -menot.............. ^^^^^^, """ 30

Konsernin toiminta ja talousKonsernin toiminnan ohjaus................................... 30Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat.. _................ ____, _ _ _ 31Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä. _^^^^^^.. ^^.... 38Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut......................... _____ 39Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut............................ ______ 39Konsernitase ja sen tunnusluvut......... ^. ^. ^^^^^^^^^^^ 40

Tilikauden tuloksen käsittelyjä talouden tasapainottamistoimenpiteetKaupunginhallituksen esitys tuloksen käsi\tefystä^__________ _______ 42Talouden tasapainottamistoimenpiteet......... ^^^^^^^^^^^^^^., 42Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio todennäköisestäkehityksestä............ ^^^^^^^^^^, 43

TOTEUTUMISVERTAILUKäyttötalouden toteutuminen.................. ^,. ____________ 47Yleishallinto............ ^^^^^^^^^_^^^ 47Sosiaali-jaterveystoimi. ^^^.................. 58Sivistystoimi.......... ^^^^^^^^^^^^. 71Yhdyskuntatoimi............ ^^^^^^^^^^^, 83Investoinnit .., """""""""" 92Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta.... ______ 100

TILINPÄÄTÖSLASKELMATTuloslaskelma 102

Rahoituslaskelma ..... W3Tase. """""."""""""""""..""""""""""".......""""...................................................... 103Konsernituloslaskelma _...... "........ ".... """""""""""""".".. ".. "... """""".. """.... 1. 05Konsernin rahoituslaskelma ........ ........................................................ 105.Konsernitase 1Q6

LIITETIEDOTTilinpäätöksen liitetiedot... """..."".."_"........................................................................... 1. 07

ERITTETTT TILINPÄÄTÖKSETJämsän Ateria-, puhaus- ja tekstiilipalvelut -liikelaitos...................................................... 1.1.9Jämsän Vesi -liikelaitos ... 133Jämsän Jätehuolto-liikelaitos ............................................................................... U7

Liikelaitosten vaikutus tilikauden tulokseen ja rahoitukseen...... ".."..................... "_"""" 159

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT .................................................................................................. 161

LUETTELOTJASELVITYKSET .. "..".......... "".. 163

TOIMINTAKERTOMUS

Kaupunginjohtajan katsaus

Hyvä lukija!

Jämsän kaupungin tilinpäätös 2015 on 1, 97 milj. C ylijäämäinen. Hyvän tilinpäätöksen johdosta kaupungin ta-seen ylijäämä nousee 5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen ylijäämä ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin tarkas-telun näkökulmasta vielä riittävällä tasolla, mutta suunta on oikea! Taseen omavaraisuus on edelleen yli 60prosentin, mikä on maan keskimääräistä tunnuslukua korkeammalla. Kaupungin koko lainakanta vuoden lo-pussa oli yhteensä 34, 8 milj. C, joka on asukasta kohden 1 . 617 euroa. Lainamäärä on asukasta kohden samankokoisten kuntien ja kuntakentänkin keskiarvoa selkeästi alempi. Lainamäärä on ollut huipussaan vuonna2012, jolloin lainaa Jämsän kaupungilla oli lähes 45 milj. . Tärkeä tunnusluku, vuosikate poistoista oli 121,0% (122, 3 % vuonna 2014). Asukasta kohden vuosikate 2015 oli 460, 4 euroa. Kaupungin verotulokertymä ylittitalousarviotavoitteen (102, 0 %). Yhteisöverotulojen kasvu paikkasi edelleen varsin vaatimatonta ansioverotu-lojen kehitystä. Ansioverotulojen heikkoon kasvuun olivat syynä mm. Hallin varuskunnan lakkauttaminen vuo-den 2013 lopussa ja UPM:n paperikone 5:den toiminnan lopettaminen.

Jämsän kaupungin investointien toteutuma on alle arvioidun. Toimintavuonna tehtiin lisätalousarvio, jossa ta-lousarvion investointeja vähennettiin. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat 8, 2 milj. C, joka on 72 prosenttia ta-lousarvioon varatuista investointien määrärahoista. Investointien kokonaisuuteen vaikuttivat mm. Himokseninvestointien siirtyminen. Poistonalaisten pysyvien vastaavien (käyttöomaisuushyödykkeiden) investointitasooli vuonna 2015 alle kaupungin poistotason (poistotaso oli 8, 5 milj.C). Tämä tarkoittaisi poistopohjan lieväälaskua tulevaisuudessa, mutta kaupungilla on edelleen patoutunutta investointitarvetta. Investointien hyvälläsuunnittelulla ja ajoituksella on edelleen keskeinen merkitys kaupungin talouden tasapainotuksessa.

Kaupungin henkilöstömenot ovat edelleen vähentyneet ja painopiste siirtynyt enemmän ostopalveluihin. Pa-nostukset rakennemuutosten läpivientiin, johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja rapor-toinnin kehittämiseen tuovat varmasti tuloksia tulevaisuudessa. Strategian jalkauttaminen arkityöhön kaikillatasoilla on aloitettu ja se viedään vuoden 2016 aikana talousarvioprosessin kautta läpi koko organisaation.Tilikauden aikana valtuusto saattoi loppuun kuntarakenneselvitystyön yhdessä Kuhmoisten kunnan kanssa.Kaupunginvaltuusto totesi 16.6.2015, että ratkaisuja kuntaliitoksen suhteen ei tehdä. Sosiaali-ja terveyden-huollon palveluja tarjotaan ja tuotetaan edelleenkin ja yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyö on parhaiten edennytkaavoituksessa, jossa Jämsän kaupunki on sopinut hoitavansa myös Kuhmoisten kunnan virkakaavoitus-työn.

Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Terveys Oy:n perustama sosiaali-ja terveyspalvelulta tuottava yhteisyritys,Jämsän Terveys Oy aloitti toimintansa syyskuussa 2015 ja vuoden vaihteessa kokonaisvastuu Jämsän eri-koissairaanhoidostakin siirtyi Jämsän Terveydelle.

Hallin varuskunnan lakkauttamisen myötä Senaatti-kiinteistöjen omistamat vapautuneet tilat ovat löytäneetuuden omistajan, NxtVn Finlandin. NxtVn Jämsä-nimisen yhtiön tavoitteena on perustaa Jämsän Halliin kym-menien hehtaarien laajuinen datapuisto. Kaavoitus- ja kaapelointi- ja sähkötyöt ovat parhaillaan käynnissäentisen varuskunnan alueella. Mukavat uutiset saivat jatkoa, kun kaupunginvaltuusto päätti 22. 6. 2015 Jämsänkaupungin sitoutumisesta Himoksen alueen kylpylähotellin ja vapaa-ajanasumisen kehittämishankkeeseen.Kaavoitustyöt kylpylän alueella ovat käynnissä. Muutoinkin koko Himoksen alue on vahvistanut näkyvyyttäänja mainettaan lamasta huolimatta ja siten myös parantanut Jämsän mainekuvaa ja tunnettavuutta. Tästä eri-tyinen kiitos Himoksen yrittäjille isolla Yyllä! Muista isoista tapahtumista ei kannata puhua mitään, kun ne näyt-tavat olevan jo jokapäiväistä leipäämme, mistähän se sitten johtuukaan? Sijainnilla ei voi kaikkea selittää.

Kiitän taas kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kuluneesta menestyksellisestä vuodesta! Työ ei olejatkossa yhtään helpompaa johtuen valtion talouden isoista haasteista, mutta meillä on paikallisesti suuri mah-dollisuus vaikuttaa oloihimme. Suurimpana haasteena näen korkean työttömyyden nujertamisen. Kiviä on vieläkääntämättä ja uusia kiviä löydetään, kun kunnolla pöyhitään - yhteistyössä!

Ilkka Salminen, kaupunginjohtaja

Jämsän kaupungin organisaatio 1.1^014

Kaupunginvaltuusto

Lakelaitosteniohtokmnat

JamsBn Atena-, Puhtaus-;jja tetetliliiialvelut |

Jänisan Jiteliuoltc

Jarasän Vesi

L

HaUintBialvelut

Henkit&slBiuIvdiit

Tatouapahriut

Hankanfa-jaloglstMupalfetit

Kiiupunglnjofilaja

SosiaaB-jatereeyaiautolBmti

SosiaaB-ja teiveys-toimen hallinto

Sosiaafityöja fierhepaTvelut

l

Vamma ispflh/elutl

Vanliuspalvelutl

Terveys pah/elut

Enkoissalraanlinito

ffliflslysfaulakunto

Sivistystoimen tiallintol

Varhaiskasvatus

Perusopetus

Lul[«)-ii;petus

Elämä nlaatu palvelut

Taritaatiriaulatamti

IteskuftvaaUfautakunte

TetaiHien lautatamh

Tekninen fialhto

kaavcihjsja tonttituctanto^l

Kunnalllstetiiiset iiahelut!

131a|»alve1utl

Ympäristölautakunta

Valvontatciimi

Kaupunginvaltuusto

Puheenjohtaja Lahtinen Merja, KESKl varapuheenjohtaja Rajala Sanna, SDPII varapuheenjohtaja Paavuori Heikki, PS

Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r. p.valtuutetutAlanen TuomoHimanen ReijoKoskinen PenttiLampinen ArtoLeppänen KariPeltonen TuulaPerälä RistoPoti JormaRajala SannaRantanen PirittäSuuronen Pertti

varavaltuutetutAaltonen EijaNiivee EsaTakanen PerttiSalminen HelenaRinnekangas HeikkiKyllästinen SamuliSarin AriRinne TaistoRuoko JonimattiKankainen MarkkuKorpela Markku

Suomen Keskusta r. p.valtuutetutHirvelä SirkkaKoivula AnteroKyrö MikaLahtinen MerjaPärnäjärvi LeenaSimilä MattiSipilä MarkkuSuosaari Voitto

varavaltuutetutWeijo HannuAlhonen Marja-LiisaHarju MattiLaitinen MarjattaHuhtaniemi ArjaSanaslahti TeemuIivonen HannuErkkllä Valiten

Perussuomalaiset r. p.valtuutetutHaaparanta JukkaJärvenpää EskoKataja PekkaKotiaho JouniPaavuori HeikkiSahata EilaSimonen MarkoWickholm Jani

varavaltuutetutValkeinen AriSalonen AuliBlom JoukoVirtanen SamppaMinkkinen JormaAlajoki AnteroSuominen Mikko

Kansallinen Kokoomus r. p.valtuutetutAhola LottaHaggren AriKonstan TarmoLaaksonen ErjaMäntylä ErkkiPutkonen Aira

varavaltuutetutMikkola LeenaRasti HeikkiKorppila Teija (.^7.12.2015)Värejä LeoHärdh HenrikAhola JUUSO (ero7. 1Z.2015)

Uusi Jämsä -yhteislistavaltuutetutEl Sayed SeijaKokko JyrkiLoberg HannuValkeajärvi Leena

varavaltuutetutHakanen EeroUusipaasto MarkkuNiiranen ArtoLaasonen Hannes

Vasemmistoliitto r. p.valtuutetutHakanen TapioPaakkanen ArjaRiihinen PerttiVelling Reino

varavaltuutetutLindeman RaimoAirikka ArtoNieminen KariParkkonen Maritta

Vihreä Liitto r. p.valtuutetutTapiainen Tommi

varavaltuutetutPeutere-Heikka SaaraSelenius Emma

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r. p.valtuutetut varavaltuutetutNurmesviita Sakari Nurmesviita Pirjo

Koskela Eero

Yleinen ja oman alueen talouden kehitys

Kansainvälinen talous - käännettä parempaan odotetaan

Eri ennusteiden mukaan talouskasvu tulee olemaan lähivuosinakin euroalueella maltillista. Suomen talous-kasvu on ollut euromaiden heikoimpia ja jatkuu seuraavat kaksi vuotta saman tasoisena. Kasvunäkymät ovatheikot, eikä julkisen talouden tilanne parane oleellisesti. Suomen teollisuustuotannon tason arvioidaan ole-van vuonna 2017 noin neljänneksen alempi kuin kymmenen vuotta sitten. Naapurimaan Venäjän talous onjatkanut supistumistaan mm. talouspakotteiden ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen alentumisenvuoksi ja erityisesti tällä seikalla on ollut vaikutuksia Suomen vientiin.

Syksyllä 2015 Kiinan kansantalouden kasvuvauhti hiljeni ja sillä oli suuria vaikutuksia maailmantalouteenpienenevän kysynnän välittyessä muille talousalueille. Myös Yhdysvaltojen kasvuvauhti on hidastunut, joh-tuen Yhdysvaltojen keskuspankin Fed:in rahapolitiikan kiristämisestä. Euroalueen vaikeuksien ennustetaanjatkuvan vuonna 2016, tosin EKP:n elvyttävän rahapolitiikan johdosta pientä nousua on ennustettavissa,mutta Suomen talouskasvu on edelleen hentoa. Työllisyyden vuoden 2012 lopussa alkanut heikkeneminenon jatkunut vuonna 2015. Tästä huolimatta ei ole konkreettisia merkkejä siitä, että työllisyystilanne vielävuonna 2016 olennaisesti paranisi. Työllisyyden paranemisnäkymiä tulevina vuosina varjostavat työmarkki-noiden lisääntyneet rakenneongelmat.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennuste BKT:n kasvuksi vuonna 2015 on 0,2 %, kun ennustevuodelle 2014 oli 0, 1 % (toteutuma -0,4 %). Suomen vienti ei ole kasvanut useaan vuoteen. Teollisuudenrakennemuutos, erityisesti ICT- ja metsäteollisuus, on supistanut teollista tuotantoa. Pienentynyt tuotanto onvähentänyt myös investointihalukkuutta, mikä on tuotannon kasvumahdollisuuksien kannalta huolestuttavaa.Tosin parantuneet yhtiöiden tulokset antavat myös orastavan kasvun toiveita. Kansainvälinen kysynnän laskuon halventanut raaka-aineiden hintoja, etenkin öljyn hinnan lasku on tuonut deflaatiopaineita Euroopan talous-kehitykseen. Verotuksen kiristyminen ja työttömyyden kasvu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa ja las-kenut kysyntää myös kotimarkkinoilla. Maailmanpolitiikan epävakaa tilanne vaikuttaa negatiivisesti taloudelli-seen toimeliaisuuteen. Loppuvuodesta 2015 epävakautta on lisännyt myös ennennäkemätön pakolaiskriisi.

Vuosina 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyi työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työlli-syys-ja kasvusoplmuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston mukaan sopimus nostisopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0, 7 % ja toisena noin 0,5 %. Ansiokehitysennusteessaoletettiin muiden tekijöiden kuin sopimuspalkkojen kohottavan ansiolta reiiut puoli prosenttia molempina vuo-sinä. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvaneen 1,4 % vuonna 2014 ja 1,2 % vuonna 2015 an-siotasoindeksillä mitattuna. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteessa maltillisen ansioidennousun oletetaan jatkuvan siten, että ansiotasoindeksi nousee 1,2 % vuosina 2016 ja 2017.

Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän maltilliseen 1,7 prosentin kasvuun. Taloudellisen aktivi-teetin virkoaminen on kuitenkin niin vaatimatonta, että työmarkkinoiden tilanne ei tule olennaisesti parane-maan. Työttömyysaste jää 9, 4 prosenttiin ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen suuret.

Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui viime vuonna erityisesti poikkeuksellisen al-haisen inflaation vuoksi. Tänä vuonna ostovoiman kasvua tukee työllisyystilanteen käheneminen ja palkan-saajien keskimääräisen veroasteen hienoinen aleneminen, jonka seurauksena palkansaajien yhteenlaskettuostovoima lisääntyy viime vuoden tapaan lähes prosentin. Vuonna 2017 työllisyys jatkaa tuolloin kohene-mistä, mutta veroasteen kääntyessä nousuun, inflaation nopeutuessa ja tulonsiirtojen supistuessa palkan-saajien ostovoima heikkenee hieman. Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukykyon hitaasti paranemassa usean vuoden alamäen jälkeen. Nimelliset yksikkötyökustannukset nousivatvuonna 2014 Suomessa hieman vähemmän kuin euroalueella keskimäärin ja EU:n komission ennusteenmukaan näin tulisi käymään myös vuosina 2015-2017. Komission valuuttakurssimuutokset huomioivan indi-kaattorin mukaan tehdasteollisuuden suhteellinen kilpailukyky on myös hieman parantunut vuosina 2013-2014, mutta on edelleen selvästi vuosien 1995-2014 keskiarvoa heikompi.

Vuoden 2015 kuluttajahintojen keskimääräiseksi vuosimuutokseksi eli inflaatioksi muodostui -0, 2 % kansalli-sella indeksillä mitattuna. Edellisen kerran inflaation vuosikeskiarvo on ollut negatiivinen vuonna 1955. Useattekijät selittävät aiempia vuosia hitaampaa hintakehitystä, mutta merkittävin yksittäinen syy on öljyn hinnanjyrkkä lasku. Myös tavaroiden ja elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet. Edellisvuosien tapaan palveluidenkallistuminen sen sijaan vauhditti inflaatiota, niiden hintojen noustessa lähes kaksi prosenttia.

Yleinen taloudellinen tilanneKansantalouden muuttujien kehityksestä. Julkaisusta Kuntatalous, Lähde: Tilastokeskus, VM Suhdannekatsaus 18. 12. 2015

Muutos% 2011 2012 2014 2015* 2016** 2017"Tuotannon määräPalkkasummaAnsiotaso

Työlliset (määrä)Inflaatio

2, 70 %4, 80 %2,70 %1, 10%3,40 %

-1,50%3, 40 %0, 40 %2, 80 %2, 80 %

-0,40 %0, 30 %1,40%

-0, 40 %1,00 %

0,20 %0, 90 %1.20%

-0, 30 %-0, 10 %

1,20%1, 60%1,20%0, 40 %0, 90 %

1,20%1.60%1, 20%0, 40 %1, 40%

%-ykslkköä 2011 2012 2014 2015' 2016* 2017*TyöttömyysasteVeroaste (Verot/BKT)Julkiset menot/BKT

Rahoitusjäämä/BKTJulkinen velka/BKT

Vaihtotase/BKTEuribor 3kk10 vuoden korko

7,80 %43, 60 %55, 20 %-1, 00%49, 20 %-1, 50%1,40%3, 00 %

7, 70 %42, 90 %56, 30 %-2, 10 %53, 00 %-1,90%0,60%1,90%

8, 70 %43, 90 %58, 20 %-3, 30 %59, 30 %-0, 90 %0, 20%1,40%

9.40 %44, 60 %59, 10 %-3, 30 %62, 80 %

0,40 %0,00%0, 70 %

9, 40 %44, 50 %58, 70 %-2, 90 %64. 90 %

0, 50 %-0, 20 %1,00%

9, 00 %44, 20 %58, 30 %-2, 60 %66, 60 %

0, 60 %-0, 10 %1,50%

** ennuste

Raakaoljyn alhainen hinta on heijastunut polttoaineiden hintoihin suoraan ja välillisesti myös muiden hyödyk-keiden hintoihin, koska lähes kaikissa tuotteissa ja palveluissa on välituotteena energiaa. Vuonna 2016 öljynhinnan odotetaan nousevan vain hyvin maltillisesti. Energian hinta ei ole ainoa inflaatiota hillitsevä tekijä, fa-varoiden hinnan laskuun ovat vaikuttaneet heikko kysyntä ja alentuneet tuontihinnat. Palveluiden hinnat ovatnousseet aiempaa hitaammin maltillisen palkkakehityksen ansiosta. Viime vuosina palveluiden hinnat ovatkohonneet lähes kolmen prosentin tahtia, mikä on ollut selkeästi nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin(1, 5 %), mutta nyt nousu on hidastunut vajaaseen kahteen prosenttiin. Myös vuokratason tasainen nousu onylläpitänyt alhaista inflaatiota. Tämän lisäksi viime vuonna korotettiin myös useita välillisiä veroja, jotka ko-hoitivat hintatasoa noin 0,3 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna kuluttajahintojen odotetaan nousevan hiemanviime vuoden tasosta. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan kuluvan vuoden in-flaatio on 0,9 prosenttia, joka on kuitenkin keskimääräistä vauhtia hitaampaa.

uroopan keskuspankin ennusteen mukaan euroalueen inflaatio on yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindek-sillä mitattuna kuluvana vuonna 1,0 % ja vuonna 2017 1 , 5 %. Suomen osalta vastaavat luvut ovat 0, 8 % ja1,3 %. Näin ollen hintatason kasvuvauhdin ennakoidaan pysyvän lievästi hitaampana Suomessa kuin euro-alueella keskimäärin.

Kuntien tilinpäätösarviot 2015

Kuntien talous on kärsinyt viime vuosina hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta. Kunnat ovat nostaneet ve-roprosenttejaan maltillisesti, ja kunnallisverotulojen nousu on ollut vain 1, 8 %. Yhteenlasketut verotulot kas-voivat 2,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa (146 kuntaa 2014) nostivat tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muutverot kuten yhteisö-ja kiinteistövero kasvoivat kuitenkin nopeammin, kiinteistöverotuotot kasvoivat 6, 1 pro-senttiä.

Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eu-rolla kuntasektorille. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun mu-assa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivätlähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa.

Korkea työttömyys ja kuntien työttömyyden hoidon vastuiden kasvaminen on lisännyt rasitusta kuntatalou-dessa. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta oli vuonna 2015 yli 400 miljoonaa euroa, kun se vieläedellisvuonna oli noin 160 miljoonaa vähemmän. Viime vaalikaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset ovatvaikuttaneet hyvinkin paljon siihen, että kunnilla on ollut vaikeuksia saada taloutensa tasapainoon.

Kuntien tilinpäätösennusteiden valossa vuoden 2015 tulos näyttää kuitenkin paremmalta kuin syksyllä julkais-tussa julkisen talouden suunnitelmassa on arvioitu. Kunnat ovat tehneet erilaisia säästötoimia ja kunta-alallaon leikattu henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot alenivat 1%.

Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä0, 5 miljardia euroa ja on nyt 17, 0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta on 3 %. Merkittävin yksittäi-nen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toiminta-tuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumi-sen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan taksi vuodeksi maltillisesti, osoittavatkuntien toimivan vastuullisesti.

Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee jonkin verran veronkorotuspaineita. Väestörakenne,työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, ja työttömyyden hoitoon liittyvät vastuut, turvapaikanhakijat,tulevat investointitarpeet ym. aiheuttavat kuitenkin talouspaineita kunnille. Mahdolliset yleismaailmalliset jamaailmantalouden muutokset saattavat välittyä heilauttaen nopeastikin talouden tasapainoa.

Kuntatalouden kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kun-nassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous-ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttö-myysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauk-sista Ilman näitä valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa. Kuntatyönantajankilpailukyvyn kannalta tärkeätä on, että kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan samalla tavallamuiden työnantajien kanssa kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi.

Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on 2015 tiiinpäätösarvion mukaan 2, 55 miljardia euroa,jolloin prosentuaalinen vuosimuutos vuoteen 2014 verrattuna on -11. 4 %.

Jämsän väestö ja työpaikat

Talouden taantuma ja valtion keskittämistoimenpiteet ovat vaikuttaneet myös Jämsän kaupungin talouteen.Alueen teollinen vahvuus on puunjalostusteollisuus, joka on joutunut jo pari vuosikymmentä sopeuttamaantoimintaansa muuttuvaan ympäristöön. Kaupungin tulopohjasta merkittävä osa perustuu nykyisinkin globaa-leiliä markkinoilla toimivaan teollisuuteen. Jämsän kaupungin toinen merkittävä teollisuuden ala on ilmailute-ollisuus. Patria Oyj:n yhtiöiden ja tehtaiden tuotantoon ja työllistämiseen vaikuttavat samalla tavoin toimintamaailman laajuisilla markkinoilla. Pienen ja keskisuuren teollisuuden sektori on Jämsässä pieni suhteessasuurteollisuuteen ja pääosin keskittynyt kaupan alalle. Kehittämistyötä on jatkuvasti tehty etenkin matkailunalalla, jossa kaupungin alueella on luonnollisia edellytyksiä saada aikaan kehitystä Himoksen alueen vetä-mana.

Jämsän kaupungin työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin yli 100 %, suurteollisuuden vaikeuksista huolimatta.Työpaikkojen määrään on vaikuttanut jo 1990-luvulta lähtien metsäteollisuuden vaikeudet. Työpaikkojenmäärä on vähentynyt noin 10.600:stä vajaaseen 10.000:een noin 6 vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 100 työ-paikan nettovähennystä/vuosi. Koko Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 18 %, Jämsäntyöttömyysaste oli 18, 4 %. Jämsä on teollisuuden vaikean rakennemuutoksen paikkakunta.

Puolustusvoimien säästötoimenpiteisiin ja puolustushallinnon toimintojen keskittämiseen liittyvä Hallin varus-kunnan ja koelentokeskuksen toimintojen lakkauttaminen tehtiin vuoden 2013 loppuun mennessä. Tämätarkoitti Jämsän kaupungille kaikkiaan yli 230 työpaikan menetystä. Työntekijöistä oli jämsäläisiä yli 130henkilöä. Valtion työpaikkojen vähennyksiä Jämsässä tapahtuu koko ajan myös TE-toimiston, verottajan,poliisin ja käräjäoikeuden paikallis- ja aluehallinnon organisaatiomuutoksista ja palvelujen keskittämisistäjohtuen. Vuoden 2014 lopussa Jämsän kaupungissa toimiva alueellinen verotoimisto lakkautettiin. Vuoden2015 aikana saatiin loppuun UPM:n Jokilaakson tehtaiden YT-neuvottelut, joiden tuloksena vähennettiin noin140 työpaikkaa ja yksi paperikone tuotannosta.

Jämsän kaupungin asukasmäärän kehitykseen ovat vaikuttaneet useat kuntaliitokset 2000-luvulla. Alueenväestömäärä on kuitenkin ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Muutos on kohdistunut erityisesti nuorten aikuis-ten ja lapsien lukumäärään. Muuttoliikkeen ohella väestönkehitykseen on vaikuttanut se, että luonnollinenväestönkasvu on ollut negatiivinen eli syntyvyys on ollut pienempää kuin kuolleisuus. Vuoden 2015 aikanaväkiluku väheni alustavan tiedon mukaan 286 henkilöllä. Väestörakenne muuttuu yhä vanhusvoittoisemmak-si. Nykyinen huoltosuhde on noin 72 ja vuonna 2030 sen ennustetaan olevan noin 97. Suhdeluku kertoo sen,montako huollettavaa on sataa työikäistä kohti. Mitä korkeammaksi huoltosuhde menee, sitä enemmän kun-tataloudessa joudutaan satsaamaan peruspalveluihin.

Väestö ja ennuste Jämsä w. 2015 - 2030ikäluokittaan, sukupuolet yhteensä

23000 -^

21000 x

19000 ^

17000 ^

15000 ^

13000 ^

11000 ^~

9000 ^

7000 //

5000 ^

3000

1000^TEi

- 14 15-64 65-74 75- Ikäluokat

yhteensä

2009 2010 «2011 «2012 «2013 «2014 «2015 . 2025 . 2030

Kuntaliitosten seurauksena Jämsässä on useita taajamia. Noin puolet Jämsän kaupungin asukkaista asuupäätaajama Seppolassa. Asukasmäärältään ja palveluiltaan merkittävät taajamat Seppälän lisäksi ovat Jäm-sänkoski, Halli, Kaipola, Länkipohja ja Koskenpää. Kaupungin kokonaispinta-ala on laajentunut kuntaliitostentuloksena ja pinta-ala on 1 . 824, 12 km2, josta maa-alaa on 1. 571, 44 km2.

Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa ja toiminnassa

Nykyinen Jämsän kaupunki on syntynyt useiden kuntaliitosten myötä: vuonna 2001 liittyi Jämsän kaupunkiinKuoreveden kunta, Längelmäen kunnan osaliitos Jämsän kaupunkiin sinetöitiin 2007. Vuoden 2009 alustatapahtui Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien yhdistyminen, jolloin myös Jämsän seudun terveydenhuollonkuntayhtymä purettiin. Terveydenhuollon toiminnot siirrettiin kaupungin organisaatioon ja perustettiin Jämsänkaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveystoimeen yhteistoiminta-alue, jossa isäntäkuntana onJämsän kaupunki.

Tilinpäätös vuodelta 2015 on kolmas ylijäämäinen tilinpäätös peräkkäin. Vuonna 2013 aloitetut tietoiset toi-met talouden tervehdyttämiseksi ovat tuoneet tulosta. Tätä edelsi kaksi raskaasti alijäämäistä tilinpäätöstä,jolloin kaupungin kumulatiivinen ylijäämä muuttui alijäämäksi. Henkilökuntaa on vähennetty ja tehty muutok-siä toimintatavoissa, joilla on saatu säästöjä aikaan. Samaan aikaan on kuntaliitosten ja väestön vähenemi-sen vuoksi käyttämättömäksi ja huonolle käyttöasteelle jäänyttä kiinteistömassaa vähennetty sekä kaupun-gin että yhteistyössä konsernin kiinteistöyhtiöiden kanssa. Konsernin osalta on kokonaisuus otettu hallintaanja konsernirakenne on muutettu vastaamaan nykyisiä tarpeita. Konsernin rahoitus on kokonaisuutena kau-pungin vetovastuulla.

Tilivuoden 2015 aikana tehtiin talousarvion muutos, jossa noin -0, 6 milj. alijäämäinen talousarvio muuttuiyli -1, 8 milj. alijäämäiseksi. Suurimmat käyttötalouden muutokset tehtiin erikoissairaanhoidon lisämenoihinsekä maankäyttösopimusten tulojen vähennyksiin, Myllymäen saastuneiden maa-alueiden käsittelykuluihinja huonokuntoisten kiinteistöjen vaisto- ja selvittelykuluihin. Lisäksi lisätalousarvio sisälsi tulojen sekä meno-jen vähenemää Aterialiikelaitoksen osalta sosiaali-ja terveystoimen muutosten vuoksi. Käyttötalouden osaltahuomioitiin muutkin pienemmät talousarviossa tiedossa olevat muutokset, mm. lisättiin määrärahaa velvoite-työllistettävien työllisyyden hoitamiseen. Investoinneissa huomattavin muutos oli lukion järjestelyjen määrä-rahojen muutokset, jotka katettiin Himoksen tulevaisuuteen siirtyneistä hankkeista, joten investointien netto-muutos oli vain -35. 000 euroa. Lisätalousarviota rahoitettiin 390. 000 euron osinkotuloilla ja valtionosuusarvi-on korjaamisella valtion tekemän päätöksen mukaiseksi, lisäystä 415. 000 euroa.

Päätettyjen toiminnallisten saastojen perustana ovat olleet kiinteistöjen ja toimitilojen vähentäminen, toimin-nan uudelleen järjestelyt (mm. hallinnollinen toiminta kaupungintalon ympäristöön). Henkilöstön vähenemi-nen on tapahtunut pääasiassa eläköitymisen ja ulkoistuksien kautta. Toiminnallisesti tehtäviä on jarjesteltyuudelleen ja organisaation sisällä on tehtäviä siirrelty eri yksiköiden seka henkilöiden välillä, jolloin jäljellejäävä henkilöstöresurssi on pystytty käyttämään tehokkaammin. Monet jo aiemmin aloitetut järjestelyt alkoi-vat tuottaa tulosta, mm. sairaalan vuodeosasto 11 on lakkautettu vuoden 2013 lopussa ja 40-paikkainenvuodeosasto 12 vuoden 2015 marraskuussa, joten laitospaikat ovat vähentyneet vähitellen yhteensä 79paikkaa. Tiloihin on siirretty muita sosiaali- ja terveystoimen toimintoja, kuten Seppälän neuvola ja perhe-neuvola. Osasto 12 asiakkaat siirtyivät tehostetun palveluasumisen yksikköön ja toiminta yhteisyrityksentoiminnaksi.

Kaupunginvaltuuston tavoitteena oli noin 100 henkilötyövuoden vähentäminen vuosina 2013 - 2014 ja se ontoteutunut täysimääräisesti. Henkilöstömäärä on vähentynyt tilinpäätöksestä 2012 yhteensä noin 975 henki-Iällä, näistä vakituisia on ollut 804 henkilöä. Luvuissa on mukana ulkoistetut työsuhteet. Pertec Oy:n tekemäselvitys vahvisti käsityksen, että kuntaliitosten mukanaan tuoma töiden organisointi ja työtekijämäära onsaatu sulautettua oikealle tasolle ja jatkossa kaupungin henkilöstösäästöjen mahdollisuudet ovat eläköitymi-sen hyödyntämisessä.

Jämsän kaupunki kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Jokilaakson Terveys Oy, joka pääosin tuottaa Jam-san kaupungin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, on toiminut 1. 9. 2010 lähtien. Yhtiönvalinnanvapauden perusteella tekemien leikkausten maksujen ongelmaksi on muodostunut viranomaistenvuonna 2014 tekemä tulkinta, jonka mukaan Jämsän kaupungin sairaala ei olisi valinnanvapauden piirissä.Tämä tulkinta on aiheuttanut sen, että eräät kunnat eivät ole maksaneet kuntalaistensa hoitotoimenpiteitä.Asiasta on oikeusprosessi meneillään ja toimenpiteiden laskut on laitettu ao. kunnilta perintään. Keväällä2016 on saatu oikeusasiamiehen lausunto asiasta, joka puoltaa Jämsan kaupungin näkemystä siitä, ettäkunkin kunnan on maksettava kuntalaistensa erikoissairaanhoito, koska JSmsän kaupungin Jokilaaksonsairaala on julkinen sairaala ja siten se on erikoissairaanhoidon valinnanvapauden piirissä.

Marraskuussa 2014 kaupunginvaltuusto päätti kilpailuttaa lähes koko kaupungin sosiaali- ja terveystoimen.Kilpailutus valmisteltiin pikaisella aikataululla ja kilpailutuksen voitti Pihlajalinna Terveys Oy tullen kaupunginkumppaniksi yhteisyritykseen, joka hoitaa jatkossa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon lukuun ottamattasosiaalitoimea ja vammaispalvelulta ja yhteistoimintaa Kuhmoisten kanssa. Sopimus allekirjoitettiin maalis-kuussa 2015. Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Terveys Oy:n yhteisyritys Jämsän Terveys Oy aloitti toimin-tansa 1. 9. 2015 tuottaakseen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Jämsän kaupungilta siirtyihenkilöstöä Jämsän Terveys Oy:n palvelukseen 431 vakinaista ja 64 määräaikaista työntekijää. Jämsänkaupunki tuotti työterveyshuollon palvelut 30. 10.2015 saakka, jonka jälkeen työterveyshuollon palvelujentuotanto siirtyi yhteisyritykselle. Kaupungin henkilökunnan työten/eyshuolto siirtyi 1. 11. 2015 alkaen määräai-kaisella sopimuksella Jämsän Terveys Oy:n tuotettavaksi, kunnes kaupunki ehtii kilpailuttamaan työterveys-huoltopalvelunsa asianmukaisella tavalla. Yhteistyöhön liittyvät järjestelyt ja sopimusten tarkentamista ontehty talven aikana. Joulukuussa 2015 päätettiin, että Jämsän Terveys Oy ottaa kokonaisvastuun sosiaali-jaterveyspalveluiden tuottamisesta kilpailutetulta osalta ja myös Jokilaakson Terveys Oy:n osalta, jotta käytän-non hallinnointi ja yhteistyö olisi yksinkertaisempaa.

Palvelurakenteen uudistamiseen liittyen Linnamäentien 15 asuntoa käsittävä KSP Asuntojen rakennuttamakehitysvammaisten ryhmakoti valmistui kesällä 2015 ja syksyllä sairaalan viereiselle tontille valmistui samanrakennuttajan tekemä 60-paikkainen vanhusten palvelutalo. Nykyisten periaatteiden mukaan vammaisten jakehitysvammaisten uudet asuntoryhmät rakennetaan osaksi muuta kaupunkirakennetta ja myös Lukkoilan-tielle aloitettiin keväällä 2015 työt KSP-asuntojen rakennuttamaan kerrostaloon, johon Lamminhovin asunto-Iän korvaavien vammaisten pienryhmäkodin ja tukiasuntojen lisäksi tulee tavallisia vuokra-asuntoja. NainLamminhovin huonokuntoiset talot saadaan lopullisesti tyhjiksi ja maa-alue muuhun rakentamiskäyttöön.

Kaupunginvaltuuston 19. 5. 2014 kokouksen päätöksen mukaisesti lukio oli päätetty sijoittaa Jokivarren koulu-tiloihin edullisimpana ja kokonaisuuden kannalta toiminnallisesti parhaana strategian mukaisena vaihtoehto-na. Jokivarteen siirtyvän lukion vaatimien rakennusten muutostöiden suunnittelu ja ns. "kivikoulun" rakentei-den korjaaminen tehtiin pääosin vuoden 2015 aikana. Jokivarren koulun muutostyöt jatkuvat uudemmanosan laajennusrakentamisella ja myöhemmin suunnitteluvuosina puukoulun saneerauksella muuhun kuinkoulukäyttöön. Jämsänkosken lukio lakkaa virallisesti 1. 8. 2016 ja kaikki lukiokoulutus siirtyy Jokivarteenkoulun laajennuksen valmistuttua.

10

Seppolaan valmistui syksyllä 2015 141-paikkainen päiväkoti, jota käytetään myös vuoropäivähoidossa. Ra-kennuksen valmistuessa käytöstä poistui viisi pienempää päiväkotia ja ryhmää (Punalan ryhmis, Peltotienpäiväkoti, Lemmikit-ryhmä, Iso-Hermanni ja Pikku-lida). Henkilöstömäärää ei lisätty.

Toimitilojen rationalisointi ja väestötilojen järjestäminen ovat työllistäneet tilivuoden aikana. Toimitilaryhmäon koordinoinut toimitilojen kokonaisuutta ja erityistiloja on tarkastellut enemmän kohdeosaamista omaavatryhmät, kuten esim. lukiotyöryhmät ja kirjastotyöryhmä. Kankarisveden koulukiinteistössä sijainnut opetus-toiminta siirtyi väistötiloihin Jyväskylän ammattiopiston tiloihin Auvilaan maaliskuussa 2015 sisäilmaongel-mien vuoksi. Samalla aloitettiin Mäntykallion koulun laajennuksen suunnittelutyö. Aluehallintovirasto kielsipääkirjaston tilojen käytön ja kaiken työnteon jatkamisen kirjaston tiloissa 1. 1. 2016 alkaen. Tämän vuoksikirjasto oli suljettuna loppuvuodesta 2015 järjestäen samalla siirtymisen väistötiloihin Jämsänkosken virasto-talolle. Uuden kirjaston sijaintipaikka Seppälän taajamassa on edelleen avoin.

Kaupungin varikot Jämsänkoskella ja Jämsässä on tarkoitus yhdistää. Tätä varten aloitettiin Teollisuuskadunvarikon remontti keväällä 2015. Laajennuksessa tehtiin mm. lisätilaa koneille ja laitteille. Remontti valmistuivuoden aikana. Jämsänkosken varikkorakennus oli jo aikaisemmin jäänyt osittain tyhjäksi työvalmennussää-tiö Avituksen vietyä toimintonsa uusiin tiloihin syksyllä 2014 Valionkadulle. Jämsänkosken entinen varikko onmyynnissä.

Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:ltä vaihdossa tulleen Laurinkujan rivitalon kauppa siirtyi vuodelta 2014 alku-vuodelle 2015. Lisäksi entinen Jämsänkosken terveyskeskus on myyty tarjouskaupalla, valitusten vuoksiprosessi on edelleen kesken. Entisen Jämsänkosken kirjaston tilat ovat edelleen myynnissä, kiinnostusta ontiloihin ollut, mutta lopullista kauppaa ei ole saatu aikaiseksi.

Vuoden aikana saatiin Myllymäki ll:n teollisuusalueen investoinnin lopputyöt valmiiksi. Alueen rakentaminentuli mm. saastuneiden maanvaihtojen takia huomattavasti aiottua kalliimmaksi. Alueelta on varattu muutamiatontteja, mutta rakentaminen ei ole alkanut.

Himoksen osalta maankäyttösopimusten perusteella tehtyjä rästimaksusopimuksia jatkettiin edelleen. Kesäl-Ia 2013 avatun Himoksen golfkentän maat myytiin Himos Resortsille osana maksujärjestelyjä kesäkuussa.Himoksen osalta valmisteltiin isoja investointeja, jotka palvelevat kokonaisuutta alueen lähtiessä liikkeelle.Himoksen kylpylähanke liikahti eteenpäin, kun kaupunginvaltuusto teki päätöksen kesäkuussa osallistumi-sesta Himoksen alueen kehittämiseen. Investoinnit kaupungin puolelta tulevat kohdistumaan lähinnä maa-alueiden hankintaan, alueen infran rakentamiseen ja kaavoitukseen. Kaupungin osuus kokonaisuutena kyl-pylähankkeeseen on enintään 4, 4 milj. . Alueelle ollaan laatimassa kaavaa, joka mahdollistaa suunnitellunkokonaisuuden.

Konsernin yhtiöiden maksuvalmiutta ja tervehdyttämistä jatkettiin mm. Jämsänmäen asuntokannan vähen-tämistä jatkettiin määrätietoisesti erillispäätöksin. Kiinteistöjen saneerausta tehtiin Jämsänkoskella muutta-maila asuntoja pienemmiksi. Lisäksi useita hakemuksia oli ARA:ssa asuntojen vapauttamiseksi rasitteista.Myös muutamia myyntejä tehtiin vuoden aikana. Aluelämmön osalta Hallin Patrian neuvottelut lämmön toimi-tussopimuksesta ovat kesken. Jämsän Yrityskiinteistöillä oli kolmas peräkkäinen toimintavuosi, jolloin yhtiötuotti voittoa. Jämsän Vanhaintuki ry:ltä jäi toimintavuoden aikana käyttämättömäksi 43 asunnon kerrostaloPeltotiellä ja talo on myynnissä. Patrian kanssa neuvoteltiin Kiinteistö Oy Hekohallin ja Kiinteistö Oy Kom-posiittihallin ennenaikaisesta lunastamisesta, jotta kaupunki saisi pääomat muuttuneessa tilanteessa käyt-töönsä. Patrian osalta asiaan ei näytetty minkäänlaista kiinnostusta.

Jämsän kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2013, että kuntarakennelain mukaiseksi selvitysalueeksi tuleeJämsä - Kuhmoinen -alue. Selvitysmiehen laatima kuntarakenneselvitys valmistui helmikuussa 2015. Selvi-tys oli kattava tietopaketti Jämsän ja Kuhmoisten kuntien organisaatioista ja toimintaympäristöistä tulevai-suuden näkymineen. Huhtikuussa 2015 kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuus kuntarakenneselvityksestä.Selvitysmiehen esitys oli, että kuntaliitoksesta olisi etua Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan tulevallekehitykselle. Kunnat päättivät kuitenkin, etteivät tavoittele kuntaliitosta nopealla aikataululla ja yhdistymisso-pimuksen laatimisesta luovuttiin.

Valtakunnallisella tasolla tapahtuvat sosiaali- ja terveystoimen tulevat järjestelyt ovat puhuttaneet koko toi-mintavuoden. Osin kokemusten ja osin kuntaliitosten johdosta mielipiteet kaupungin päättäjien keskuudessajakaantuivat Keski-Suomen ja Pirkanmaan kesken. Helmikuussa 2016 kaupunginvaltuusto teki päätöksenJämsän kaupungin suuntautumisesta Pirkanmaan maakuntaan äänin 26-17.

11

Henkilöstö

Henkilöstön tuottavuus on lisääntynyt kuntien yhdistymisestä lukien. Tehostamista on tapahtunut kohdenta-maila työpanosta uudelleen, ts. tekemällä sisäisiä siirtoja toimialalta, tulosalueelta, tulosyksiköltä tai kustan-nuspaikalta toiselle aina kun se on ollut esimerkiksi osaamisen näkökulmasta mahdollista. Tehtäviä on jär-jestelty uudelleen etenkin hallinto- ja toimistotehtävissä sekä tukitoiminnoissa. Henkilöstömäärään vaikuttaakuitenkin kaikista keskeisimmin kunnan palvelutaso, palveluiden järjestämistapa samoin kuin väestön erilais-ten palvelutarpeet. 1. 9. 2015 tehty liikkeenluovutus vähensi entisestään kaupungin henkilöstömäärää.

Kaupunginhallitus antoi vuoden 2013 alussa ohjeen vähentää kaupungin henkilöstöä 100 henkilöllä. Vähen-tämistoimenpiteet aloitettiin välittömästi. Luonnollisen poistuman ja muun työvoiman vähentämisen kauttahenkilöstö väheni ajanjaksolla 1. 1.2013-31. 12. 2015 merkittävästi. Vakituinen henkilökunta väheni 122 hen-kilolla kun liikkeenluovutusten henkilövaikutuksia ei oteta lukuun ja määräaikaisten käyttö väheni noin 150henkilöllä. Kaupunginhallitus antoi kesäkuussa 2015 tilannekatsauksen valtuustolle henkilöstön vähentämi-sestä.

Eläkkeelle siirtyminen on jatkossakin voimakasta, sillä yli puolet kaupungin henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita.Seuraavan viiden vuoden sisään eläköityy reilusti yli 100 työntekijää. Mikäli palvelut halutaan pitää ennal-laan, on tehtävä uusrekrytointeja eläköityvien tilalle.

Henkilöstö 31. 12. toimiafoit-tain

Vakinaiset2011 2012 2013 2014 2015

Määräaikaiset2011 2012 2013 2014 2015

Yhteensä2011 2012 2013 2014 2015

YleishallintoSosiaali ja terveystoimiSivistysYhdyskuntatoimiLiikelaitokset

66631424108149

68638432

97150

59 55573 561412 41495 88

151 140

5013141388

122

5

242120

1928

7

239100

1922

5 3174 168100 808 7

27 29

5

5289

8

17

71873544127

75877532116

64 58747 729512 494103 95

55183502

96177 172 178 169 139

Yhteensä 1378 1385 1290 1258 804 414 387 314 287 171 1792 1772 1604 1545 975+/- ed. vuoteenMuutos 2014-2015Muutos vuodesta 2009

40 -95 -32 -454-486-719

10 -27 -73 -27 -116-143-230

50 -20 -168 -59 -570-629-949

Edellä olevassa taulussa henkilöstölukumäärät sisältävät vakinaiset ja määräaikaiset. Määräaikaisten työn-tekijöiden määrät sisältävät myös palkkatuella työllistetyt sekä oppisopimussuhteiset. Henkilöstömäärienkehityksessä on otettava huomioon palvelujen tuotantotavoissa tapahtuneet muutokset. 1. 9.2010 Jokilaak-son terveyteen siirtyi yhteensä 154 vakituista ja 34 määräaikaista työntekijää. 1. 1.2011 lukien yleishallintoonsiirtyi 29 työntekijää Jamit Tieto Oy:stä ja samana vuonna 1 .4. lukien siirtyi sosiaali- ja terveystoimeen Mai-niovire Oy:stä 11 työntekijää. 1. 1.2012 lukien siirtyi 2 järjestelmäasiantuntijaa Medikesiltä tietohallintoon.Samasta ajankohdasta Jämsän Jätehuolto Oy muuttui kaupungin liikelaitokseksi ja sen myötä 3 työntekijääsiirtyi kaupungin palvelukseen. 1. 1.2013 lukien maataloustoimi siirtyi Keuruun kaupunkiin, jolloin 2 työnteki-jää siirrettiin Keuruun kaupungin palvelukseen. Mainittuna ajankohtana myös nuorisopsykiatrian poliklinikkatuli Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä Jämsän kaupungin toiminnaksi ja siinä yhteydessä 4 vakituista työnte-kijää siirtyi sosiaali-ja terveystoimeen. 1. 4.2013 lukien laboratoriohenkilöstön 16 vakituista työntekijää siirtyiFimlab Oy:n palvelukseen. Vuodeosaston 2 liikkeenluovutus Jokilaakson Terveys Oy:lle tehtiin 20. 1. 2014,jolloin 15 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä siirtyi Jokilaakson Terveys Oy:n palvelukseen.Lääkehuollon kaksi vakinaista henkilöä siirtyivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kuvantamis-keskus- ja apteekkiliikelaitokseen 1.4.2014. Jämsän Terveys Oy:n palvelukseen siirtyi 1. 9.2015 (1. 11.2016alkaen työterveyshuolto) 431 vakinaista ja 64 määräaikaista työntekijää. Jämsän kaupunki tuotti työterveys-huollon palvelut omana toimintana 30. 10.2015 saakka.

Jatkossa henkilöstötuottavuutta lisätään kehittämällä työelämän laatua, joka korostaa työn organisointia jaosallistumismahdollisuuksia tarjoavaa johtamistapaa. Työelämän laadun kehittäminen on osa laajempaaEKJ-ohjelmaa (esimiesten ja keskijohdon kehittämisen ohjelma), jossa Jämsän kaupunki on ollut valtakun-nallinen pilotti. Jämsän kaupunkiin on laadittu ja hyväksytty työhyvinvointiohjelma koko valtuustokaudelle2013 - 2016, jota tarkastellaan vuosittain. Se kuvaa strategian toteuttamiseen liittyvät käytännön toimenpi-teet aikatauluineen. Lisäksi ohjelman tavoitteena on hahmottaa Jämsän kaupungin työhyvinvointijohtamisenkokonaisuus.

Terveysperusteiset poissaolot (sisältäen kaikki sairauspoissaolot, työmatkatapaturmat Ja työtapaturmat) vä-henivät toimintavuoden aikana. Mainittujen poissaolojen kehityksessä on otettava huomioon pidempi tarkas-teluväli: poissaolot ovat vähentyneet noin viidenneksellä vuodesta 2011 lukien. Työhyvinvoinnin jatkuva pa-rantaminen on työnantajan keskeisimpiä strategisia valintoja.

12

Toimiala

Terveysperusteiset poissaolot

2015 kpv 2014 kpv

TerveysperusteisetpoissaolopäiväVhlö1.1.- 1.9.-31. 8.2015 31. 12.2015kpv/hlö _kpv/hlo _2014

Yleishallinto

Sosiaali-ja terveystoimiSivistystoimiYhdyskuntatoimiAteria

Vesi ja Jäte

52811238676415022962

180

62114057690517433550

264

7,414,79,38,2

15,27,1

2.25,84,14,66,04,4

10,919,314,018,323,216,5

Kaikki yhteensä 23174 27140 12,1 4.6 17.6

Kunta-alan sopimusratkaisut takaavat maltillisen palkkakustannusten kehityksen aina sopimuskauden lop-puun 31. 1.2017 saakka. Paikallista palkkausjärjestelmää kehitettiin edelleen. Palkkojen harmonisointia ja palk-karakenteiden kehittämistä jatkettiin ja toteutettiin järjestelyerien puitteissa. Syksyllä 2015 valmistui henkilö-kohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan kriteerit KVTES:nja OVTES:n sopimusaloilla.

Kaupunki ja lllkelaitok-set 2011 2012 TP 2013 Tp 2014 TA+lta2015 TP 2015 TA-TP euroa TAfTP %

Maksetut palkatJaksotetut palkatKorjauserätPalkat yhteensäHenkilösivukulut

53 772 816800640

1 069 80053 503 65516 942 616

54 414 9471 578 257

970 45955 022 74517428790

52 781 200302 476997 126

52 086 55016891267

50 969 424-410662859 153

49 699 60816 392 723

51 067 929

627 50150 440 42816 063 279

45 757 301-347 428826 387

44 583 48615 091 236

-5310628347 428198886

-5 856 942-972 043

89,60 %

131, 69%88, 39 %93, 95 %

Henkllöstbkulut yhteensä 70 446 271 72 451 535 68 977 817 66 092 331 66 503 707 59 674 722 -6 828 985 89.73 »

Muutos ed. vuoteen

Muutos ed. vuoteen %

Muutos vuodesta 2012

-2 498 749-3. 55 %

2 005 2642,85 %

-3473718-4. 79 %

-2 885 486-4, 18 %

-6 417 609-9,71 %

-12776813

Henkilöstökustannukset sisältävät maksetut palkat ja palkkiot, henkilöstökorvaukset ja henkilöstökorvaustenkorjauserät, eläkekulut, muut henkilösivukulut sekä investointien palkat. Henkilöstökustannusten vähenemäon ollut viime vuosina merkittävä, vuodesta 2012 noin -12,7 milj. , vuonna 2015 noin 6,4 milj. . Huomioitavaon, että luvut sisältävät sekä tukityöllistetyt että myös samana aikana maksetut sopimuskorotukset. Henkilös-tökulujen säästöt ovat kuitenkin pääosin valuneet ulkopuolisilta hankittavien palveluiden ostoihin.

Vuodelta 2015 on laadittu erillinen henkilöstökertomus, jossa on esitetty tarkemmin henkilöstöä koskevat asiat.Henkilöstökertomus on laadittu KT Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteistyönä valmistuneen uudenhenkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti.

Henkilöstökulutja palvelujen ostotkehitys vv. 2009-2015

100000000

80 000 000

60 000 000

40 000 000

20 000 000

o

2009 2010 2011

Henkilöstökulut

2012 2013 2014

r Palvelujen ostot

2015

13

Työllisyys

Vuosi Työvoima Työttömät Tyött.aste Yli 1v Osuus % Alle 25 v 25v. % Vajaa kun-toiset

Miehet NaisetOsuus%

201020112012201320142015

104091016810032994499449826

143514171513174617941811

13,614,115,117,618,018.4

418455511560676680

29,132,133,832,137.637.5

184178213256262265

12,812,614,114,714,614,6

176184182204191187

798754815941

10241019

619681698805770792

43,148,146,146,142,943,7

Keski-Suomessa oli työ-ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan joulukuun 2015 lopussa enem-man työttömiä työnhakijoita kuin vuotta aiemmin, ja marraskuun 2015 tilanteeseen verraten työttömiä olienemmän kaikissa ikä-)a ammattiryhmissä ja myös kaikissa koulutusasteissa. Koko maassa työttömientyönhakijoiden osuus työvoimasta oli 14, 4 % ja Keski-Suomessa 18 %. Vähintään kahdenkymmenen pro-sentin työttömyysasteen kuntia oli joulukuun lopussa koko maassa kaksikymmentä, joista kuusi kuntaa sijait-see Keski-Suomessa. Näitä kuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kinnula, Viitasaari, Kannonkoski ja Äänekoski.Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa 34, 3 %, mikä on Uuden-maan (37, 7 %) jälkeen ELY-keskusten toiseksi korkein.

Jämsän koko työvoima oli vuodenvaihteessa laskenut reilulla sadalla henkilöllä ja työttömien työnhakijoidenosuus lisääntynyt 17 hengellä. Jämsän työttömyysaste on hienoisessa nousussa, vaikka yli vuoden työttö-mana olleiden prosenttiosuus oli säilynyt lähes ennallaan, samoin kuin nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys-prosentti. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys oli noussut enää 3 henkilöllä, mutta edelleen alle 25-vuotiai-den osuus on korkea. Eniten työttömiä työnhakijoita on yli 50-vuotiaiden ikäluokassa.

Työllistäminen

Jämsän työllistämistoimenpiteet (palkkatukiperusteinen työllistäminen ja nuorten kesätyöllistäminen) on kes-kitetty Työvalmennussäätiö Avitukseen. Avituksen työnsuunnittelija toteutti yhteistyössä Työllisyyden kuntako-keilun, Keski-Suomen TE-toimiston, sosiaalitoimiston ja eri hankkeiden työntekijöiden kanssa Jämsän kau-pu"9i" työllistämissuunnitelmaa etsien suunnitelmassa esitettyihin työpisteisiin työntekijöitä myönnettyjenmäärärahojen puitteissa. Kaupunki on jo useita vuosia panostanut työllistämiseen, jotta Kelalle kuntaosuuk-sinä maksettavat korvaukset pysyisivät kohtuullisina. Kaupunki työllistää ensisijaisesti yli 300 päivää työttö-mana olleita.

1. 1. 2015 astui voimaan työmarkkinatukiuudistus, jossa kuntien vastuu laajeni koskemaan jo 300 päivää työt-tömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita (aiemmin 500 pv). Vuoden alusta lähtien kunnan maksu-osuus oli yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta 50 % ja 1000 päivää saaneiden osalta 70 %.Jämsässä kuntaosuutta maksettiin keskimäärin 455 henkilöstä, joista 300 päivää saaneita oli n. 242 henkilöäja 1000 päivää saaneita 213. Vuonna 2015 määrä lisääntyi 124 henkilöllä.

KELAN kuntaosuudet/Vuodet 2010 2011 2012 2013 2014 2015Maksuosuus keskim. kkHenkilöitä keskim. kkMaksuosuus/vuosiBudjettiYll. /ali

75747278

908 9591 100000-191 041

76385274

9166241 100000-183 376

91 179274

1 094 1501 100000

-5850

109346313

1 312 1581 150000

162 158

116738331

1 400 8561 250 000-150 856

191 812455

2 301 7442 000 000-301 744

Maksuosuuden kasvu ed vuoteenNousu - %

-45790-4,8 %

76650, 8 %

17752519,4%

21800819,9 %

886986, 8%

900 88864, 3 %

Työllistämismäärärahat sisältyivät hallintokuntien palkkamäärärahoihin. Työllisyyden toteuttamista, sen seu-rantaa ja kehittämistä varten on perustettu toimikunta, jossa on jäseniä Jämsän kaupungista, TE -toimistostaja Työvalmennussäätiö Avituksesta. Toimikunta kokoontuu tarvittaessa, kertomusvuonna kuusi kertaa. Toimi-kunnassa käsiteltiin mm. työllistämisen ja työllisyyden tilannekatsauksia, työvoimahallinnon lainsäädäntömuu-taksia, kuntouttavaa työtoimintaa ja nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyviä toimenpiteitä sekä koululaisten ke-sätyöllistämistä sekä tulevan vuoden työllistämissuunnitelmaa.

Jamsän kaupunki oli mukana syksyllä 2012 alkaneessa Työllisyyden kuntakokeilun Jyväskylän, Jämsän jaMuuramen yhteishankkeessa, joka keskittyi yli 500 pv ja myöhemmin yli 300 pv työttömyysetuutta saaneidentyönhakijoiden ja yli 12 kk työttömänä olleiden työnhakijoiden aktivointiin ja työllisyyden edistämiseen ao. kun-tien alueella. Jämsän osahankkeessa kehitettiin työllisyydenhoidon toimijoiden yhteistyötä ja asiakasprosessia

14

kunnan työllisyyspalveluissa. Jämsässä toimintaan kuului yksilöllinen asiakastyö, työkyvyn arviointi, kuntout-tava työtoiminta, työkokeilut ja palkkatuettu työ niin kaupungin toimipisteissä ja yhdistyksissä kuin yrityksissä-kin.

Palkkatuella kaupungin palvelukseen työllistetyt ovat lukuina taulukossa alla. Vuonna 201 5 tehdyn palkkatuki-uudistuksen mukaan työnantaja sai palkkatukea maksimissaan 50 % palkkauskustannuksista. Jämsän kau-pungille työllistettiin vuoden 2015 aikana hieman enemmän, kuin vuonna 2014. Työllistämisen kokonaismää-rään vaikutti alentavasti Keski-Suomen TE-toimiston palkkatukimäärärahojen loppuminen ja Jämsän terveysOy:n toiminnan aloittaminen 1.9.2015.

Kaupunki ja liikelaitokset 2011 2012 2013 2014 2015 muutosTyöllistetyt henkilöt kesklm/kk "*)Työpäivät / vuosi**)Hen kilötyövuosia*)Maksettu palkka brutto")Saatu palkkatukl")

60,4214401

51, 671 021 590

581 771

56, 331338749, 46

875 472650 767

34, 00835946, 52

660068405408

16,50413615,67

286424128 801

24, 25582119, 04

461 558276 004

7,751685

3, 37175134147113

Netto 429819 324 705 275 081 157533 185 554 28021

*) sisältää osa-aikaisia työsuhteita

**) ei sisällä oppisopimusopiskefijoita

Palkkatuella yleishyödyllisiin yhdistyksiin työllistetytKaupunginhallitus on päättänyt, että Jämsän kaupunki tukee vaikeasti työllistyvien jämsäläisten työttömienpalkkaamista yhdistyksiin maksamalla työllistämiseen kuntalisää 250 e/kk 12 ensimmäiseltä kuukaudelta jasen jälkeisiltä kuukausilta 350 e/kk. Nuoren alle 25-vuotiaan työllistämiseen kuntalisän suuruus on 350 e/kk.Kuntalisää maksetaan enintään 16 kuukaudelta. Toimintavuoden aikana kuntalisää on maksettu kahdelle (4)yhdistykselle ja viidelle (13) eri henkilölle yhteensä 18 kk (62,75 kk) Vertailutiedot vuodelta 2014 on esitettysuluissa.

Koululaisten kesätyöllistäminenJämsän kaupungin kesätöitä haki 397 (327) nuorta, joista työllistettiin yhteensä 202 (199) kahden viikon pitui-seen kesätyöhön. Nuoret työllistyivät mm. puistotöihin, näyttelyiden valvojiksi, päiväkoteihin, Ijikennepuistoonja vanhainkoteihin. Kaupungin määrärahat olivat 150 nuorelle, mutta määrää korotettiin 200 nuoreen. Kau-punki myönsi 4 H - yhdistys ry:lle 10.000 euroa nuorten kesätyöllistämisprojektiin. Kesällä 2015 yhdistys työl-listi 75 (80) nuorta erimittaisiin työjaksoihin pääasiassa puutarha-ja myyntitehtäviin.

Kesätyösetelillä työllistäminenVuonna 2011 on otettu käyttöön kesätyöseteli, jolla kaupunki tukee yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntaa 200euron arvoisella kesätyösetelillä, jos he tarjoavat 15 - 18 -vuotiaalle nuorelle kesätyötä vähintään kahdeksiviikoksi. Palkkauksessa tulee käyttää ao. alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai maksaa vähintäänsama palkka, minkä kaupunki maksaa omille kahdeksi viikoksi työllistettäville nuorille kesätyöntekijöilleen(285, 60 sisältäen lomakorvauksen). Sivukulut jäävät työnantajan maksettavaksi. Kesätyösetelillä työllistettiin168 (162) nuorta 76:en (76:en) eri yritykseen.

Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toi-minnan kehitykseen vaikuttavista seikoista

Riskienhallinta kuuluu hyvään johtamis- ja hallintotapaan. Riskien tunnistaminen ja arviointi tulee tapahtuajärjestelmällisesti. Yleisesti riskienhallinnan prosessissa voidaan erottaa seuraavat osat: riskien tunnistaminen,riskien arviointi ja mittaaminen (arvio eteenpäin), riskien rajoittaminen (riskiä vähentävät / säätävät toimenpi-teet) ja riskien seuranta ja valvonta (seuranta ajassa taaksepäin).

Jämsän kaupungin riskit ryhmitellään seuraavasti: strategiariskit, rahoitusriskit, toiminnan riskit ja vahinkoriskit.Riski on uhka ja ei toivottu tapahtuma, joka toteutuessaan voi aiheuttaa vahinkoa, menetyksiä tai resurssientuhlausta. Riski voi olla organisaation sisäinen tai ulkoinen. Kaupungin toimintaan ja talouteen liittyvät vaara-tekijät ja uhkakuvat tulee tiedostaa joka toiminnan tasolla sekä määritellä tarvittaessa ne riskienhallinnan kei-noin. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja tarjottavien palvelui-den häiriötön jatkuvuus sekä välttämään taloudelliset seuraamukset. Riskienhallinta on osa yleistä turvalll-suutta ja valmiussuunnittelua.

15

Kaupungin riskienhallintaa on ohjeistettu valtuuston keväällä 2014 hyväksymässä sisäisen valvonnan jariskienhallinnan perusteissa sekä vuonna 2010 hyväksytyssä sisäisen valvonnan ohjeessa. Sen mukaisestimm. kaupungin riskienhallintasuunnitelma sekä kiinteän omaisuuden vakuutusten kattavuus tulee tarkistaavuosittain. Omaisuus-ja henkilöriskejä käydään läpi riskienhallintaryhmässä vuosittain. Systemaattista ja kokokaupunkia koskevaa riskienhallintasuunnitelmaa ei ole tehty. Riskien arviointi ja hallinta tehdään toimialoilla.

Kaupungin talouteen vaikuttavat ulkoiset uhkakuvat liittyvät kansantalouksien ja yritystoiminnan globaaleihintalousvaikeuksiin ja muihin poliittis-taloudellisiin epävarmuustekijöihin ja riskeihin kuten on tapahtunut EU:nVenäjään kohdistuneiden talouspakotteiden tai Eurooppaan suuntautuvan hallitsemattoman muuttoliikkeenseurauksena.

Jämsän seudulla globaalit uhkakuvat vaikuttavat suuryritysten toimintaan ja sitä kautta myös paikallistalou-teen. Uhkakuvat ovat valitettavasti konkretisoituneet viime vuosina UPM:n Jokilaakson tehtailla. Toisella suu-rella työnantajalla, Patria-konsernilla, toimintaan sisältyy myös merkittäviä poliittisia riskejä globaalin talous- jamarkkinariskin lisäksi. Suurteollisuuden tuotannon supistuksilla ja työpaikkojen vähenemisellä on välittömiä javälillisiä seurannaisvaikutuksia myös jämsäläiselle yritystoiminnalle. Työpaikkojen epävarmuus ja vähenemi-nen näkyvät myös kaupungin väkiluvun vähenemisenä ja juuri aktiiviväestön muuttona paikkakunnalta. Työ-paikkojen ja väestön väheneminen Jämsänjokilaaksossa näkyy ennen pitkää paikallisen ostovoiman vähene-mlsenä.

Jämsän kaupungin suurimmat epävarmuustekijät liittyvät veropohjaan ja verokertymän vaihteluun. Kaupunginelinkeinorakenne on vientiteollisuusvaltainen. Yritysten toiminnan supistukset vaikuttavat suoraan kaupunginverotuloihin sekä yhteisöveron että kunnallisveron tuoton kautta. Esimerkiksi paperiteollisuudesta on Kaipolanja Jämsänkosken tehtailta vähentynyt 2000-luvulla noin 700 työpaikkaa, joista noin 550 työpaikkaa vuoden2005 jälkeen. Vuoden 2014 loppupuolella ilmoitettiin Jämsänkosken tehtaan paperikone 5:n alasajosta, jonkavälittöminä seurauksina menetettiin Jämsän seudulta yli 100 työpaikkaa.

Hallin varuskunnan lakkautusja koelentokeskuksen siirtäminen Pirkkalaan vuonna 2013 vei noin 130jämsä-läisen työpaikan ja Hallista yhteensä noin 200 työpaikkaa. Uhkakuvana on kunnallisten palvelujen joutuminenvajaakäytölle ainakin Hallissa. Varuskunnan ja koelentokeskuksen työpaikkojen myötä häviää kaupungilta pa-himmassa skenaariossa verotuloja yli 2 M ja ostovoimaa paikallismarkkinoilta riippuen muuttoliikkeestä 6-9M . Varuskunta-alueen rakennukset ja maa-alueet on Senaatti-kiinteistöt myynyt NxtVn Jämsä Oylle.

Jämsän kaupungin markkinariski toteutuu tarpeetonta tai epäkuranttia omaisuutta myydessä ja toteutuvassamarkkinahinnassa. Kaupungin houkuttelevuus näkyy omaisuuden myynneissä valitettavan pitkinä kiinteistöjenrealisointiaikoina ja alhaisina hintoina. Myyntiaikojen pidentyminen aiheuttaa kaupungille turhia käyttökustan-nuksia ja rahoituskuluja. Uhkakuvia riskeistä lisää valtakunnalliset ratkaisut koota valtion palveluja isoihin kau-punkikeskuksiin sekä suunnitelmat muodostaa maakunnallisia itsehallintoalueita.

Kaupunkikonsernille tulee rahoitusriskiä tyhjenevistä vuokra-asunnoista. Vuokrataloyhtiöiden käyttöaste ale-nee ja konsernin emo joutuu rahoittamaan ja viime kädessä takauksien maksajaksi, kun yhtiöt eivät tähänenää kykene. Pahimmassa tapauksessa kaupunki joutuu myös liikakapasiteetin omistajaksi ja purkajaksi. Kau-pungin omistamia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä jouduttiin vuosina 2011 - 2012 tukemaan noin 4, 3 milj. .Erittäin tärkeää on jatkossa huolehtia fuusiossa vuonna 2012 muodostuneen Kiinteistö Oy Jämsänmäen asun-tokannan riittävästä käyttöasteesta ja sen myötä yhtiön taloudellisesta tilasta. Kaupungin täysin omistamanJämsän Yrityskiinteistöt Oy:n osalta markkinariski on suoraan vuokralaisina toimivien yritysten likviditeettiriskintoteutumista, jolloin yritykset eivät enää selviydy vuokravelvoitteistaan.

Kaupungin rahoitusriskit kohdistuvat kuitenkin pääosin kaupungin lainoihin. Kaupungin oma velkamäärä olivuoden 2015 lopussa 30,8 milj. (edellisvuonna 31,3 milj. ). Lainoista on noin kolmasosa vaihtuvakorkoisialainoja. Nykyinen matala korkotaso tukee kaupungin taloutta, mutta nousukauden alkaessa ja korkotasonnoustessa, niin myös lainojen korkokustannukset kasvavat merkittävästi. Yhden prosenttiyksikön nousu vaih-tuvakorkoisten lainojen korkokustannuksissa tietää noin 300. 000 euron lisälaskua rahoitukseen. Korkotasonja lainoista maksettavan koron nousu vähentää kaupungin muuhun toimintaan käytettävissä olevia määrära-hoja. Valuuttariskiä ei ole kaupungin, eikä konsernin lainoissa.

Kaupungin tytäryhtiöidensä puolesta antamia takauksia oli vuoden 2015 lopussa 14, 2 milj. :n edestä, kunvuoden 2014 lopussa niitä oli 14, 3 milj. :n edestä. Muille yhteisöille kaupungin antamia vastuusitoumuksia olivuoden 2015 lopussa 2,9 milj. (edellisvuonna 3, 1 milj. ).

16

Kuntien talous on riippuvainen valtiovallan tulonjako- ja valtionosuusratkaisuista ja harjoitettavasta aluepolitii-kasta. Valtion tekemät verotusratkaisut pitäisi saada tukemaan kuntataloutta. Jämsän kaupungin talouden on-gelmat johtuvat tulopohjan pettämisestä ja yhteisöverotulojen vaihteluista. Verotuksen riskinä on myös kun-nallisverotuksen vähennysjärjestelmä, joka toimii valtakunnan finanssipolitiikan välineenä.

Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue on hioutunut toimi-vaksi sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Yhteistolminta-alue jatkaa toimin-taansa vuoden 2018 loppuun.

Toiminnallisista riskeistä henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia on ollut aiemmin lähinnä sosiaali-ja ter-veydenhuollon palveluissa. Nyt sosiaali-ja terveyspalvelut on pääosin ulkoistettu, niin henkilöstön saatavuus-riskit ovat siltä osin poistuneet. Henkilöstön osaamiseen on kiinnitetty huomiota ja toteutettu myös laaja EKJ-koulutus esimiehille. Myös kaupungin sisäistä koulutusta eri tehtäviin on järjestetty.

Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin kilpailutuksen seurauksena laaja Jämsän kaupungin oman erikoissairaan-hoidon ja lääkärivastaanottojen ulkoistus yhteisyritykselle Jokilaakson Terveys Oy:lle. Jokilaakson TerveysOy:n kanssa tehty palvelujen tuotantosopimus oli tarkoitus päättyä vuoden 201 7 elokuun loppuun.

Vuoden 2014 lopulla kaupunginvaltuusto päätti laajasta sosiaali-ja terveyspalvelujen ulkoistuksesta ja kilpai-lutuksesta lukuun ottamatta aikuissosiaalityötä, lastensuojelua, lapsiperheiden sosiaalityötä, vammaispalve-luita ja hallintoylilääkärin tehtäviä sekä niitä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtäviä, joita ei voida lainperusteella hoitaa yksityisen palveluntuottajan toimesta. Palvelujen ulkoistamista koskeva hankintaproscssikäynnistyi joulukuussa 2014. Kilpailutuksessa käytettiin neuvottelumenettelyä. Päätös sosiaali- ja terveyspal-velujen hankinnasta 10+5 vuodeksi tehtiin helmikuussa 2015. Palvelusopimus liitteineen allekirjoitettiin maa-liskuussa 2015. Palvelujen tuottajatahoksi perustettiin yhteisyritys Jämsän Terveys Oy, jossa on osakkaana49 %:n osuudella Jämsän kaupunki ja 51 %:n osuudella Pihlajalinna Terveys Oy, joka jätti kilpailutuksessaainoana tarjouksen.

Vuoden 2016 alusta kaupunki siirsi ulkoistettujen sosiaali-ja terveydenhuollon palvelutuotannon kokonaisvas-tuun Jämsän Terveys Oy:lle. Samalla yhtiölle siirtyi vastuu myös erikoissairaanhoidon palveluista. JämsänTerveys Oy tuli sopimusosapuoleksi kaupungin sijaan Jokilaakson Terveys Oy:n tuotantosopimuksessa. Tämäkokonaisvastuun siirron mahdollisuus oli otettu huomioon jo kilpailutuksessa.

Kaupungin ja yhteisyritysten väliset sopimukset palveluiden tuottamisesta ovat varsin monitahoiset ja sopi-musten vaikutukset ulottuvat moniin kaupungin yksiköihin, tukipalveluihin ja liikelaitoksiin. Sopimuksien ja pal-velutoiminnan toteutumisen seuranta sekä laskutukset ovat työllistäneet niin sosiaali- ja terveystoimea kuinmyös kaupungin keskushallintoa normaalia enemmän.

Potilaiden valinnanvapaus laajeni vuoden 2014 alussa käsittämään mahdollisuuden valita myös erikoissai-raanhoidon hoitopaikka mistä tahansa suomalaisesta julkisesta sairaalasta. Jokilaakson sairaalassa on em.potilaan valinnanvapauden perusteella tehty tutkimuksia ja annettu hoitoa. Jotkut kunnat ja kuntayhtymät ovatkuitenkin tulkinneet, että Jokilaakson sairaala ei olisi julkinen terveydenhuollon yksikkö ulkoistetun palvelutuo-tannon takia ja kieltäytyneet sillä perusteella maksamasta kotikuntansa potilaiden saamia tutkimuksia ja hoitojaJokilaakson sairaalassa. Jämsän kaupunki ei ole saanut sovittua neuvotteluin laskutusasiaa ko. kuntien jakuntayhtymien kanssa. Kaupunki on vienyt asian käräjäoikeuteen ja myös yhden kunnan osalta hallintoriitanaHämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyyn. Kaikkiaan maksamattomia kuntalaskuja on noin 230.000 euronarvosta.

Ulkoistettuun palvelutuotantoon ja sopimusjärjestelyihin liittyy moninaisia riskejä ja uhkia. Tarjouspyyntövai-heessa riskit olisi pitänyt käydä läpi riittävällä tarkkuudella. Lisäksi ennakoida ja tunnistaa sopimusaikaisetriskit ja mahdollisuuksien mukaan hallitusti rajoittaa niitä. Sosiaali-ja terveyspalvelujen kilpailutus talvella 2014- 2015 käytiin varsin nopealla aikataululla, jolloin jäi vähän alkaa paitsi tarjouspyynnön valmistelulle niin myöstarjoajille valmistella omia tarjouksiaan. Tämä oli päätöksenteossa tietoisesti otettu riski. Tällaisia laajoja jopakokonaisia toimialoja koskevat ulkoistamisetja kilpailutukset pitäisi voida valmistella ajan kanssa huolellisem-min sekä neuvotella myös niiden kaupungin yksiköiden kanssa, joiden palvelutuotantoa sopimukset koskevatvälittömästi tai välillisesti. Kaupungilla on sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestäjänä kuitenkin ulkois-lettujen palvelujen ja muiden ostopalveluiden laaja valvonta-ja seurantavastuu.

Palvelutuotannon ulkoistamisiin liittyy siis aina riskinsä. Ulkoistettu toiminta ei ole enää siten ohjattavissa jahallittavissa, kuin se olisi kaupungin omana toimintana. Ulkoistetussa palvelutuotannossa on voitu sitoutua

17

ostoihin, joista luopuminen ei välttämättä ole mahdollista talouden tasapainottamiskeinona. Toimintaympäris-tön muutoksia ei ole voitu ennakoida ja ottaa huomioon sopimuksissa. Myös palvelujen ulkoistuksen perusteetsekä toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset muihin kaupungin palveluihin on syytä selvittää ennen lopullistapäätöksentekoa ulkoistamisesta.

Nykyinen monta taajamaa ja laajan maaseudun käsittävä kaupunki on jo sinänsä toiminnallinen ja taloudelli-nen riski. Vanhojen kuntarakenteiden pohjalta tarjotaan palveluja ja niiden tarvitsemia toimitiloja sekä kunnal-listekniikkaa laajalla maantieteellisellä alueella. Kunnallistekniikan ja tilapalveluiden päivystys- sekä hälytys-järjestelmät ovat haavoittuvampia ja kalliimpia ylläpitää monitaajamaisessa kunnassa. Palveluiden tarjontauseissa työpisteissä vaatii myös enemmän henkilöstöä ja toimitiloja. Kaikkia palveluita ja toimintoja ei kuiten-kaan voida taloudellisella tavalla järjestää joka puolella kaupunkia.

Kaupungissa on hyväksytty palvelustrategia, jonka käytäntöön viemiseen liittyy poliittinen riski eli onko poliitti-sesti valittu järjestelmä valmis luopumaan epärationaaliseksi todetusta palvelusta, toiminnan osasta tai toimi-tiloista? Tulevaisuuden riski liittyy kaupungin poliittiseen ympäristöön ja päätöksentekoon, miten kaupunginluottamustoimielimet ottavat ylipäätänsä huomioon nopeat toimintaympäristön muutokset ja sopeuttavat pal-veluverkon niukkeneviin taloudellisiin resursseihin.

Merkittäviä kaupungin talouteen vaikuttava riskitekijöitä liittyy Himoksen matkailualueen kaavoituksiin sekäyritysten kanssa laadittuihin maankäyttösopimuksiin ja muihin sopimuksiin. Himoksen alueen kaavoitusta jakehittämistä koskevat oikeusprosessit ovat viivästyttäneet matkailuinvestointeja Himokselle. Himoksen alueenkehittäminen ja rakentamisen aikataulujen viivästyessä on kaupungille aiheutunut sekä suoria tulojen mene-tyksiä että rahoituskuluja, kun kaupungin rakentama kunnallistekniikka on ollut vajaakäytöllä. Vuosia vireilläollut Himoksen kylpylä-hotelli sai vauhtia kesäkuussa 2015, kun kaupunginvaltuusto päätti, että Jämsän kau-punki sitoutuu osaltaan Himoksen alueen kehittämishankkeeseen. Kaupunki varautuu lähinnä hotelli-kylpylänalueen infrastruktuurin rakentamiseen ja maanhankintaan enintään 4,45 miljoonalla eurolla investointien koh-distuessa tilikausille 2016 - 2021. Kaupunki ei ole lähdössä mukaan itse liiketoimintaan ja ottamaan siitä ai-heutuvia riskejä.

Jämsän kaupunki ja kaupungin täysin omistama Himos-lnfra Oy ovat tehneet Himoksen alueen maanomista-jien kanssa maankäyttösopimuksia, joissa on sovittu laajoista kunnallistekniikan rakentamisista. Näillä sopi-mukailla on pyritty minimoimaan kaupungille aiheutuvan riskin tai epäsuotuisan tapahtuman toteutumista. Näi-den kaava-alueiden tonttimarkkinointi ja rakentaminen on takerrellut yleismaailmallisen laman takia. Tästä pat-titilanteesta ovat kärsineet välillisesti monet Himokselle investoineet yritykset ja tärkeän kesämatkailukohteentäysimittaisen golfkentän kesällä 2013 avannut golfyhtiö. Himoksen alueen yritys- ja työpaikkakehitys ei oleollut sitä, mitä se olisi ollut suunniteltujen investointien toteutuessa. Tässä tilanteessa kaupunki menettää paitsihuomattavan määrän kiinteistöveroja niin myös yhteisö- ja ansiotuloveroja.

Toimielinten hallinnollisista päätöksistä on tehty vuoden aikana erinäinen määrä oikaisuvaatimuksia sekä kun-nallisvalituksiaja hallintovalituksia, jotka ao. toimielin on käsitellyt ja valituksiin antanut oman lausuntonsa. Osanäistä valituksista on yksilön asemaan ja oikeuksiin kohdistuvia. Jämsän Jätehuolto liikelaitoksella on käyn-nissä riita-asia Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueelle tuoduista yhdyskuntajäte-eristä. Kaupunki on jättänythaastehakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeudelle alkuvuonna 2015 ja asian käsittely on vielä kesken. Lii-kelaitosten johtokunnan 27.5.2015 tekemästä jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksestä tehty valituson edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Jämsän kaupungin vahinkoriskejä pienennetään aktiivisella vahinkoriskien torjunnalla ja vahinkovakuutuksilla.Kuntaliitoksen ja terveydenhuollon kuntayhtymän purkamisesta johtuva vakuutusten yhteensovittaminen japienimuotoinen riskienkartoitus tehtiin vuonna 2008. Henkilö- ja omaisuusvakuutukset ovat toistaiseksi sa-massa Pohjola-yhtiössä kuin olivat kuntaliitosta tehtäessä.

Kaupungilla on käytössä omaisuusvakuutusten lisäksi toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, oikeusturva-vastuuvakuutus, ulkomaan matkavakuutus sekä vapaaehtoiset ja lakisääteiset tapaturmavakuutukset. Omai-suus-, toiminta-ja henkilövakuutukset käydään vuosittain läpi ns. riskienhallintaryhmässä riskienhallinnan kon-sultin (vakuutusmeklari) ja vakuutusyhtiön kanssa. Riskienhallintaryhmään on kuulunut kaupungista yhdys-kuntatoimesta kiinteistöpäällikkö, talouspalveluista talousjohtaja ja taloussihteeri sekä tarvittaessa kaupungintoimialajohtajat ja tietohallintopäällikkö oman alansa edustajana. Lisäksi riskienhallintaryhmässä on kuultu asi-antuntijoina muita esimiehiä.

18

Jämsän kaupungissa on toteutettu vuonna 2014 kattava kaupungin työyksiköt käsittävä työympäristöriskienarviointi ja hallinta. Työympäristöriskien arviointi on jatkuva prosessi. Riskien arvioinnissa käytetään Työtur-vallisuuskeskuksen selainpohjaista Riski-Arvi -menetelmää. Kattava riskien arviointi käsittää viisi osa-aluetta(fysikaaliset kuormitustekijät, fyysiset kuormitustekijät ja ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, hen-kiset kuormitustekijät ja tapaturman vaarat), jotka käydään läpi työyksiköissä läpi ja ryhdytään tarvittaessatoimenpiteisiin. Työtapaturmat ja vaaratilanteet (läheltä piti -tilanteet) ilmoitetaan vakuutusyhtiöön linkkipalve-lun kautta.

Henkilöstökertomuksessa vuodelta 2015 on tarkemmin kirjattu mm. työpaikka- ja työmatkaturmiin liittyvät ti-lastotja aineiston analysointi. Jämsän kaupungissa oli vuonna 2015 raportoitu kappalemäärinä vakuutusyhtiöPohjolaan yhteensä 99 työtapaturmaa, joista 83 oli työpaikkatapaturmiaja 16 työmatkatapaturmaa.

Vuonna 2015 oltiin Jämsän kaupungissa 744 kalenteripäivää poissa työpaikkatapaturmien vuoksi, kun vuonna2014 vastaava luku oli 719 kalenteripäivää. Työmatkatapaturmia Jämsän kaupungissa tapahtui vuonna 2015yhteensä 16 kappaletta, mikä on 7 enemmän kuin vuonna 2014. Työmatkatapaturmista aiheutui vuonna 2015sairauspoissaoloja 94 kalenteripäivää, kun vuonna 2014 sairauspoissaoloja oli 105 kalenteripäivää. Työtapa-turmien vähentämiseksi aloitettiin Jämsän kaupungissa tehostettu työtapaturmien tutkinta vuonna 201~5. Työ-suojelu on ollut esimiesten tukena em. tutkintaa tekemässä ja ensisijaisesti tukihenkilönä on ollut työsuojelu-valtuutettu.

Ympäristötekijät

Jämsässa kaupungin vesiliikelaitoksella on käytössä kolme jätevedenpuhdistamoa: Jämsän keskuspuhdis-tamo, Halli ja Länkipohja. Kaikkien puhdistamojen toiminta täytti niiden ympäristölupaehdot vuonna 2015. Yh-teensä näillä puhdistamoilla käsiteltiin vuonna 2015 jätevettä 1 732 742 m3. Puhdistamoilla ei ollut ohijuoksu-tuksia.

Jämsän keskuspuhdistamon ympäristölupapäätös saatiin 18.2.2015. Lupaehdot tiukkenevat 1. 1. 2019 alkaen,jolloin puhdistamolle tulee ammoniumtypen poistovaatimus. Tilanteeseen on varauduttu teettämällä keskus-puhdistamon toiminnan tehostamisen yleissuunnitelma. Keskuspuhdistamoon joudutaan tulevina vuosina in-vestoimaan jopa noin 5 milj. euroa.

Hallin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös saatiin 23. 12. 2014. Lupaehdot tiukkenivat, mutta lupaeh-dot voidaan saavuttaa nykyisellä puhdistamolla. Länkipohjan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapaätössaatiin 18. 8. 2015. Päätöksestä on yksityishenkilö valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen käsittely onkesken.

Hallin taajaman Pihlaiston vedenottamon kaivoista 1 ja 2 löydettiin heinäkuussa 2015 vähäisiä jäämiä bensiininlisäaineita. Nämä kaksi kaivoa ovat olleet poissa käytöstä siitä lähtien. Pihlaistossa käytetään kaivoja 3 ja 4.Näistä kaivoista ei ole löydetty vastaavia aineita. Asiasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Pihlaiston pohjave-sialueella on tehty tutkimuksia saastumisen syyn löytämiseksi, mutta syytä ei ole saatu selville. Tehdyt tutki-mukset on maksanut Jämsän Vesi. Kaivoja 1 ja 2 pumpataan koko ajan ja pumpattu vesi johdetaan maastoon.

Jamsän kaupungin jälkitarkkailuvastuulla on kaksi kaatopaikkaa: Vierelä Jämsänkoskella ja Metsä-KiveläJämsässä. Vierelän kaatopaikan sulku on toteutettu lain vaatimalla tavalla ja tarkkailua toteutetaan hyväksy-tyn tarkkailuohjelman mukaan. Metsä-Kivelän kaatopaikka on EU-määräykset täyttävä ja kaatopaikan toimin-taa ohjaa ympäristölupa. Lupaviranomainen päätti uudistetun ympäristölupamenettelyn mukaisesti, ettäMetsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueen ympäristölupaa ei ole tarpeen tarkistaa, koska toiminta ei ole luvanmyöntämisen jälkeen oleellisesti muuttunut. 1. 1.2016 alkaen on kaikki biohajoava jäte viety jätevoimalaanhyödynnettäväksi energiana. Metsä-Kivelän jätepenkkaan loppusijoitetaan enää saastuneita-ja pilaantuneitamaita, betoni- ja tiilijätettä sekä asbestia ja kipsiä.

Metsä-Kivelässä penkan loppusijoitustila loppuu arviolta vuoteen 2020 mennessä. Tilan loputtua penkka sul-jetaan kokonaan. Kummankin kaatopaikan velvoitetarkkailuohjelmat uudistettiin vuonna 2012. Näytteenottoja analysointi kilpailutettiin ja päätös hankinnasta tehtiin vuonna 2013. Metsä-Kivelästä johdetaan suotovedetJämsän kaupungin keskuspuhdistamolle sopimuksen mukaisesti.

19

Vierelän ja Metsa-Kivelan kaatopaikoilla on pitkäaikaiset vähintään 30 vuotta sulkemisesta kestävät tarkkai-luvastuut. Maisemointi-ja muita jälkihoitovastuita varten on aiemmin tehty 280.000 euron pakollinen varaus.Varaus ei ole vielä riittävä ottaen huomioon odotettavissa olevien tarkkailu- ja maisemointitöiden laajuus jakesto. Vuoden 2015 vuoden tilinpäätöksessä jälkihoitovarausta kasvatettiin 30. 000 eurolla niin, että varauk-sen summa on 310. 000 euroa. Varauksen lisäys vaikuttaa vuoden 2015 tulokseen vähentävästi. Varausta onkasvatettava tulevina toimintavuosina edelleen.

Jätehuollolla ei ole muita merkittäviä ympäristöön liittyviä riskejä ja vastuita. Mahdollisia riskikohteita ovatkaikki liikelaitoksen ylläpitämä! jätepisteet sekä jäteasemat. Kohteet on sisällytetty liikelaitoksen vastuu- jaomaisuusvakuutukseen. Jämsän kaupunki on myöntänyt vuoden 2015 lopulla liikelaitokselle jälkihoitoa var-ten jätelain edellyttämän jälkihoitovakuuden, jonka summa on 244. 000 euroa.

Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan jariskienhallinnan perusteista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuonna 2014 sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan perusteet.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Jämsän kau-punkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kaik-kia kuntakonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa.

Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä Jämsän kaupungin hallintosäännössäja muissa säännöissä sekä ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Kaupunginhallitus antaa erikseen sisäisestävalvonnasta ja riskienhallinnasta yleisohjeen ja muut mahdolliset erillismääräykset. Edelleen on voimassa kau-pungin sisäisen valvonnan ohje, joka on tullut voimaan 1.4.201 O lukien.

Valtuuston hyväksymissä perusteissa on määritetty myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut. Kau-punginhallituksen alaiset toimielimet raportoivat kaupunginhallitukselle talousarviovuoden aikana osavuosikat-sausten yhteydessä toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta, toimivuudesta ja tuloksellisuu-desta. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt raportoivat asiasta vuosittain käytävien konsemikeskustelu-jen yhteydessä.

Sisäinen valvonta on osa normaalia organisaation toimintaa ja samalla osa operatiivista johtamista. Sisäisenvalvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Toimialajohtajat vastaavat, ettäsisäinen toimialan valvonta on riittävästi järjestettyjä hoidettu. Erityisesti toimialojen johtajien on järjestettävätuloksellisuuden (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kan-naita tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Liikelaitosten johtajat vastaavat johtokunnan alaisenaliikelaitoksen toiminnan hallinnon sekä taloudenhoidon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Tulosalueitten esi-miesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen tulosalueellaan.

Sisäinen valvonta jaetaan perinteisesti sisäiseen tarkkailuun ja sisäiseen tarkastukseen sekä luottamushenki-löiden suorittamaan seurantaan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki ne toimenpiteet ja menetelmät, joillavarmistetaan tehokas ja tuloksekas toiminta ja palvelutuotanto, väärinkäytösten ja virheiden ennaltaehkäise-minen sekä erilaisten riskien tunnistaminen ja hallinta. Kaikki tilivelvolliset ja muut esimiehet vastaavat johta-mansa toiminnan ja alueen sisäisestä valvonnasta. Sisäisestä tarkkailusta vastaa kukin esimies johtamansatoiminnan osalta. Sisäinen tarkkailu on sisäisen valvonnan kokonaisuuden ensisijainen osa. Luottamushenki-löiden ja toimielinten suorittama seuranta liittyy keskeisesti organisaation toiminnan ja johtamisen sekä asioi-den valmistelun, esittelyn ja käsittelyn valvontaan.

Sisäistä tarkastusta sekä kaupunkikonsernissa tehtävää talouden ja toiminnan ohjausta ja neuvontaa hoitivuoden 2012 loppuun kaupungin oma sisäinen tarkastaja. Sen jälkeen ei ole varsinaista sisäistä tarkastustahoidettu omana työnä, eikä ostopalveluna.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on integroitu osaksi toimialojen johtamista ja yksiköiden jokapäiväistä toi-mintaa. Sisäistä valvontaa on toimialoilla ja lautakunnissa mm. toimielinten päätösten ja viranhaltijapäätöstensekä käytössä olevien sopimusten seuranta ja valvonta. Talousarvion toteumien ja siinä havaittujen poik-keamien selvittäminen ja tarkastaminen sekä toiminnan ja talouden raportointi on myös osa kaupungin sisäistä

20

valvontaa ja tapahtuu lautakunnille, johtokunnille ja tarvittaessa edelleen kaupunginhallitukselle. Tällä hetkelläsisäisen valvonnan dokumentointi ja raportointi ei ole vielä riittävän systemaattista ja suunnitelmallista.

Sisäisen valvonnan reagointikoneistona on keskeinen merkitys myös kaupungin talouspalveluilla ja henkilös-töhallinnolla. Talouspalveluissa seurataan mm. laskujen tiliöintien ja alv-käsittelyn sekä kirjanpidon oikeelli-suutta sekä puututaan virheellisyyksiin ja annetaan tarvittavaa neuvontaa ja ohjeistusta. Palkanlaskennassaseurataan henkilöstön rekrytointia ja työsopimusten sekä palkanmaksun perusteita ja oikeellisuutta.

Talouden ajantasainen raportointi luo perustan seurannalle ja arvioinnille sekä myös sisäiselle valvonnalletoimialoilla. Toiminnan ja talouden raportointia ja sen ajantasaisuutta on pystytty parantamaan. Syksyn 2013aikana aloitettiin talouden FPM-raportointi- ja suunnitteluohjelman käyttöönoton valmistelu. Ohjelman rapor-tointiosio otettiin tuotantokäyttöön alkuvuonna 2014. FPM-ohjelman suunnitteluosio otettiin käyttöön kesällä2014 vuoden 2015 talousarvion ja -suunnitelmavuosien laadintaan.

21

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUTulkoiset

(kaupunki ja liikelaitokset)2015 2014 nousu nousu

1 000 1 000 1 000 %

Toimintatuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulutToiminta kateVerotulotValtionosuudet

Rahoifc;stuototja -kulutKorkofuototMuut rahoitustuototKorkokulutMuut rahoituskulut

40426381

-163 308-122 501

871054461B

1011 187-588

-8

38966430

-157 789. 118393

8511944570

138849

-789-27

1460-49

-5519-41081 986

49

-37338201

19

3, 75 %-11,40%

3, 50 %3, 35%2, 33 %0, 11%

-26, 81 %39, 81 %

-25, 48 %-70,37 %

Vuosikate 9915 11467 -1552 -13,53%Poistot ja arvonalentumisetSatunnaiset tulotSatunnaiset kulut

-8197 -9374 1 177o

-12, 56 %

Tilikauden tulos

Tilinpäätössiirrot1718

2472093

25-375222

-17, 92 %888, 00 %

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1965 2118 -153 -7,22 %

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014Toimintatuotot/Toimintakulut, %

Vuosikate/Poistot, %

Vuosikate, euroa/asukas

Asukasmäärä

24,8121,0460,4

21538

24,8122,3

525,421824

Toimintatuotot pmssnttia toimintakuluista

=100* Toimintatuotot f (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)Vuosikate prosenfffa poistoista

100* Vuosikate^oistotja anmnalBntumiset

Verot, valtionosuudet ja rahoitusosan toteutuminen

Verotulot

Jämsän kaupungin verotulojen toteutuma on 102,0 % (102, 8 % 2014, 105,4 % 2013), nousua edelliseen vuo-teen verotuloissa oli noin 2 milj. , verotulot ylittyivät nimenomaan yhteisöverotulojen osalta, ylitys oli 2,2 milj. C.Euromääräisesti suurin verotulo on kunnallisverotulot, kunnallisveron tuotto on viime vuosina jatkuvasti jäänytarvioidusta, perussyynä tähän on työpaikkojen väheneminen alueelta. Yhteisöverotulo on noussut valtion kom-pensaatiopolitiikan vuoksi reilusti yli kiinteistöveron tuoton.

Kunnallisveroprosenttia on nostettu viimeksi vuodelle 2010 1, 5 % -yksiköllä 21 %:iin. Kuntien keskimääräinenverotuloilla painotettu tuloveroprosentti vuonna 2015 oli 19,84 % (19, 74 % vuonna 2014) ja aritmeettinen kes-kiarvo 20, 53 % (2014 20, 36 %). Vuodelle 2015 Suomen 317 kunnasta 98 (156 kuntaa vuonna 2014) nostiveroprosenttia, eikä yksikään laskenut. Kuntien alhaisin veroprosentti vuonna 2015 oli 16, 50 % ja korkein22, 50 %.

22

Jämsän kaupungin veroprosentti oli maan korkeimpia, kun se nostettiin vuonna 2010 21 %:iin. Vuonna 2016jo 97 kuntaa kerää tuota korkeampaa kunnallisveroprosenttia ja 44:llä muulla kunnalla veroprosentti oli 21 %.Huolimatta kuntien keskimääräisten veroprosenttien noususta kymmenen vuoden aikana efektiivinen veropro-sentti ei ole noussut. Tämä johtuu valtiovallan verotulojen vähennysjärjestelmästä, jotkin kunnat saavat vero-prosenttien nostosta huolimatta kerättyä entistä vähemmän verotuloja. Jämsän kaupungin efektiivinen vero-prosentti oli vuonna 2015 noin 15, 48 %, eli suhteellisen korkea maakunnan muihin kuntiin nähden.

VEROTULOJEN KEfflf^ 2012 2013 2014 TA 2015 TP 2015 Ero TAIKunnallisveroYhteisöveroKiinteistövero

6919849029707185 127 147

73 382 6774 932 4794 800 849

72 570 88868165125 732 124

72 900 0006 800 0005 700 000

72 039 7259 084 4495 980 779

-8602752 284 449

280 779Yhteensä 77296356 83116005 85119524^ 85 400 000 87104952 1 704 952

muutos ea. vuosi 103 128 5 819 649 2003519 280 47B 1 985 429

VEROTULOJEN NOUSU-% 2012 2013 2014 TA 2015 TP 2015 Ero TAIKunnaliisverolYhteisöveroKiinteistövero

2,60%-40, 80 %

7, 90 %

6, 0 %66, 0 %-6,4 %

-1, 1 %38, 2 %19,4%

0, 5 %-0,2 %-0,6 %

-0, 7 %33, 4 %

4, 4 %

-1,2%33,6 %

4, 9 %yhteensä 0, 10% 7,5% 2,4% 0.3% 2.3% 2. 0%

Kunnallisvero

Kunnallisveron tuoton arvio oli noin 860. 000 euroa liian suuri. Kunnallisveron kertymään vaikutti - ja vaikuttaajatkossakin - työpaikkojen väheneminen, joista suurimmat olivat Hallin varuskunnan lakkauttaminen vuoden2013 lopussa ja UPM:n tuotantolinjan sulkeminen. Lisäksi kertymään vaikutti huono yleinen työllisyystilanneja kansainvälinen taloudellinen tilanne. Kasvuun vaikuttaa myös väestön väheneminen, nettomuuton negatii-visuusja sen kohdistuminen pääosin työtätekevään ikäluokkaan.

Kaupungin veropohja on edelleen liian kapea. Valtakunnallinen keskimääräinen kunnallisverotulojen nousu onvuodesta toiseen ollut Jämsän kaupungin kunnallisverotuottoa korkeampi. Yhden veroprosentin tuotto Jämsänkunnallisverossa on laskennallisesti reilut 3 milj.C. Alueen elinkeinorakenne on pääosin pääomavaltaista kan-sainvälistä suurteollisuutta, joka on ollut vaikeuksissa viime vuosina ja vähentänyt työntekijöitään. Tuotanto-seisokkien vaikutukset verokertymään ovat myös näkyneet jälkikäteen odotettua suurempina. Jämsän PKT-sektori on kapea ja tukeutuu sekin pääosin suurteollisuuteen, jolloin se ei toimi puskurina maailmantaloudenhäiriötilanteissa. Myöskään ilmailuteollisuuden näkymät eivät ole olleet odotusten mukaisia.

Vähätellä ei myöskään voi vähennysjärjestelmän vaikutusta kunnallisiin tuloverotuloihin, jotka tosin on kom-pensoitu valtionosuuksissa, mutta käytännössä Jämsän kaupungin kannalta kompensaatio valtionosuuksissatarkoittaa kokonaistulon vähenemistä. Valtiovallan verokevennykset ovat vuosituhannen alkupuolella keven-täneet kaupungin verotulokertymää vuositasolla miljoonia euroja. Kunnallisveron veroperusteiden muutostenvaikutus laskettiin talousarviossa vuodelle 2015 olevan Jämsän kaupungin osalta noin 662.000 euroa. Vuo-delle 2016 valtiovallan veropoliittiset toimenpiteet vähentävät kunnallisveron kertymään noin 880.000 euroa.

Yhteisövero

Yhteisöveron tilitykset ovat romahtaneet 2000-luvulla valtion muuttaessa veroperusteita ja kuntien valtion-osuusjärjestelmää. Yhteisöveron tuotto on jäänyt alhaiselle tasolle, joskin valtiovallan kompensaatiot ja erilai-set hyvitykset yhteisöverojärjestelmän kautta ovat viime vuosina nostaneet kertymää. Vuoden 2015 verotulo-jen ylitys perustui lähes kokonaan yhteisöverotulojen ylittymiselle, samoin kuin vuonna 2014. Tästä huolimattatehdyt valtiovallan kompensaatiot valtion ja kuntien välisessä rahoituksessa eivät ole kattaneet Jämsän osaltanettotappiota yhteisöveron kertymässä. Yhteisöveron tilitetty määrä oli yli 2,2 milj. edellisvuotta ja ennustettuasuurempi.

Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalou-den hakkuut. Yritystoimintaerän yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain riippuen erityisesti UPM:n vuosittai-sesta tuloksesta. Kuitenkaan 1990-luvun kaltaisia tilityksiä ei yhteisöverotuloissa ole odotettavissa. Parhaim-millään yhteenlasketut yhteisöverotulot ovat Jämsässä ja Jämsänkoskella olleet noin 20 milj.C.

23

7000

6000

5000

4000

3000

2000

1000

Verotulot ja valtionosuus vv. 2010 - 2015

/asukas

35M

1667 2048 2042

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valtionos / asukas Verotulot / asukas

^

Kiinteistövero

Kiinteistöveron kertymä nousi noin 300.000 euroa edellisvuodesta, tuosta määrästä noin kolmasosa Joh-tuu Hallin varuskunnan alueen verotuksesta myös vuodelta 2014. Edellisen vuoden huomattava veronmäärän nousu johtuu kiinteistöveron verotusarvojen tarkistuksesta. Kiinteistöveron prosentit korotettiinviimeksi vuodelle 2009 Ja asumisen kiinteistöveroprosentteja edelleen vuodelle 2010. Rakentamattomalletontille on määrätty 3 %:n vero, näitä tontteja on Jämsässä noin 150 - 200 kappaletta. Verontilityslainmukaisille yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty täysi verovapaus kiinteistöverosta.

Jämsän kaupungin veroprosentit 2008 2009Tulovero 19.00"19.50Kiinteistövero yleinen 0, 80 1.00Yleishyödylliset yhteisöt 0, 00 0, 00vakituiset asuinrakennukset 0.30 0.40muut asuinrakennukset 0,82 1.00Kiinteistövero, voimalaitokset 1. 10 2.50Rakentamattomat tontit 3.00 3.00

2010 2011 2012 2013 2014 201521, 00

1, 000, 000,451, 052,503, 00

21,001, 000, 000, 451, 052, 503, 00

21,001,000, 000,451, 052, 503,00

21, 001, 000, 000, 451, 052,503, 00

21,001, 000. 000, 451. 052, 503, 00

21,001, 000, 000, 451, 052. 503, 00

Valtionosuudet

Valtionosuuden faskuperuste 2011 2012 2013 2014 2015Pemspalvelujen valtionosuus 42 538 831 46 454 663 49441 113^Verotutotasaus -355392 867842 2533766Järjestelmämuutostasaus -265 583 -265 583 -265 583PPO vo.filman tasauksia) 43 097 986 45 852 404 51 709 296Elatusfcien takaisinperintä 61820 71 239 29 034Myyntitulot/Kotikuntakonraustulot 171322 222797 199926As. palv. ostoKotikuntakorvausmenot -320047 -311336 -304076Muut opetus- ja kulttuuritoimen v-osuudet _-3 902 441 -4010451 -4028046

48 590 5802 222 373-265 533

46 102 62419001

135980-283 782

-3 872 744

42 303 7745 264 330

47568104

234 478-380 482

-2 949 064Maksetaan kunnalle yhteensä 38 487 864 42 397 878 45 308 917 44 570 035 44 473 036Keskimäärin/kkNousu edelliseen vuoteen euroa

3 207 305732 200

35331563910214

3 775 7432 911 039

3714170-738 882

3 706 086-96 999

Nousu prosenttia 1,90% 10, 20 % 6,90% -1,60 % -0,22%

Valtionosuusjärjestelmää on muutettu lähes vuosittain, oleellisia muutoksia on tehty 2010-luvullakin. Järjes-telmän uudistuksen tavoite on ollut yksinkertaistaa järjestelmää, mikä ei ole onnistunut. Varsinkin käyttötalou-teen kirjattavat valtionosuudet ovat vaikeita laskea ennakolta ja kunnat ovat täysin valtionvarainministeriönlaskennan varassa. Valtionosuus ennakoitiin ministeriön kokonaislaskelman vanhan järjestelmän mukaisestija päätettiin kirjata vuoden kuluessa oikeille kohdilleen. Maksettava valtionosuus oli ennakoitu alun pitäen noin

24

390. 000 euroa liian suureksi, joka korjattiin talousarvion muutoksessa. Lopulliset valtionosuudet olivat vielätästä noin 200. 000 euroa suuremmat.

Vuosi Asukas- LaskennallinenMaks.yhhfero Laskennalliset verotulot Tasaus- Tasausluku kunnallisvero Ki vero 2010 asti yhteensä ed. verovuosi raja -

31-12- _emoa _euroa _euroa euroa/as. laskenn. euroafas. euroa2009201020112012201320142015

23612233982316722949221552182421 538

59 248 58761 709 12660 880 99361 18806162 262 01664 605 70866 728 524

104780658 669 40098694215 557 1293 507 8973 470 9795 285 492

69 726 65270 378 52770 750 41466 745 1906813391368 076 68772 014 016

2953300830542908302730253222

-54-16-41389798

294

-20-e

-15389798

235

-474 630-141 602-355 393867 842

2 533 76622160505 264 330

Rahoitusosan toteutuminen

Raholtustuotofja kulut

Rahoitustuotot rahastosijoituksista ja pidempiaikaisista arvopapereista kirjataan osittain vain sijoitusmuotoamuutettaessa tai tilinpäätöksen yhteydessä. Anto-ja ottolainojen korot kirjautuvat [ainojen korkojen eräpäivienmukaan, tilinpäätöksessä tehdään myös jaksotukset. Kokonaisuutena rahoitustuotot ja korkotuotot olivat noin400.000 euroa ennustettua paremmat. Suurin yksittäinen tekijä ylittymiseen oli pääomarahaston (KSV Midin-vest Fund Ky) purku. Rahoitusmenoista alittuivat eniten talousan/iolainojen korot, noin 200. 000 euroa. Ottolai-"a.usta..ei kertomusvuonna ole ollut ennustetussa mittakaavassa ja lainamäärää pyrittiin tietoisesti edelleenvähentämään Apuna lainamäärän minimoimisessa käytettiin myös sijoitusten purkamista. Ratkaiseva tekijäon ollut korkokannan pysyminen historiallisen alhaisena. Keskikorkokanta oli laskettu yleisen ennusteen 3^0%:n mukaisesti (sisältää marginaalin), kun toteutunut keskikorko vuodelta 2015 euribor:koroissa oli noin puofiprosenttia. Oma vaikutuksensa on ollut myös konsernitilillä, jota kautta kaupunki on saanut edullisesti rahoi-tukeensa järjestettyä osittain. Korkokuluja minimoitiin käyttämällä tilapäisrahoitusta korkokannan alhaisuudenvuoksi.

Lainanotto olijalousaryiossa suunniteltu 7, 0 milj. C ja lainojen vähennys 4, 5 milj. C, joten nettolainanottoa olisuunniteltu 2, 5 milj. C. Pitkäaikaisten talousarviolainojen määrä väheni vuoden sikana noin 0, 5 milj. tilivuodenaikana. Tilapäistä luottoa ns. kassalainaa kaupungilla oli 31. 12.2015 4 milj.C. Lainakanta kaupungilla oli vuo-den lopussa 34, 8 milj. C, konsernitililtä kaupungilla oli velkaa konserniyhtiöille noin 3 milj. Cja saamisia reilut 0,8milj.C. Lainamäärä asukasta kohden on 1.617 euroa/asukas. Lainamäärä on nousemassa, koska kaupunki-konserni tarvitsee edelleen rahoitusta, joka kaatuu konsernin emon hoidettavaksi.

Vuosikate

Vuosikate on tärkein kuntatalouden mittari, sen suuruudella arvioidaan kunnan tulosta. Vuosikate ilmoittaatuorah°itul<sen:Joka )ää käy*ettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Mikäli vuosikate onsiitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on niukimmiliaan riittävä. Jämsän kaupungintavoitteeksi oli suunnitelmakaudelle 2015 - 2017 asetettu tasapainon alarajalla oleva talous eli vuosikatteenolisi riitettävä vuosipoistoihin ilman satunnaisia eriä. Vuosikate oli menossa vuonna 2012 kohti kriisikuntaa jase oli vain 84 euroa/asukas, kun tilikaudella 2013 vuosikate/asukas oli 456 euroa/asukas, vuonna 2014 vuo-sikate 525 ja tilinpäätosvuodelta 460 euroa/asukas, joten vuosikate oli edellistä vuotta heikompi, mutta samaaluokkaa kuin vuoden 2013 vuosikate. Tätä on pidettävä erittäin hyvänä saavutuksena, koska ennustettu lisä-talousarvion vuosikate oli vain 296 euroa/asukas.

Yl)o?'kalte-en .?'lemm?" aja" tay°ite*asoksi on asetettu 15 milj.C, vuoden 2015 tavoite oli 7,6 milj.C. Tavoiteylitettiin 2, 3 milj. e vuosikatteen ollessa noin 9, 9 milj.C. Vaikka vuosikate huononi viime vuodesta noin 1, 6 milj. ,vuosikate ylittää kuitenkin vuosipoistot, joten kaupungin tuloksen vähimmäistavoite saavutettiin. Vuosikatteenosatekijät ovat pysyneet vuoden aikana hyvin ennustetussa. Käyttötalouden menot olivat alle ennustetun jakorvasivat käyttötuloissa tapahtuneet alitukset, toimintakate alittui hieman. Tätä hyvää kehitystä tukevat sekaverotulojen ylittyminen, että rahoitusosan tulotavoitteiden ylittyminen, hillitty lainanottoja korkokannan pysy-minen alhaisena.

25

Talouden taso Vuosikate

Vahvan talouden taso

Tasapainossa oleva kuntatafous

Tasssainon alarajalla oleva kuntatalous

Heikkenevä talous

Kriisitalous

VK on suurempi kuin pitkäaikaisten lainojen lyhennyksetuusinvestoinnit ja korvausinvestoinnit.VK = pitkäaikaisten lainojen lyhennyksetja korvausinvestoinnitkorvausinvestoinnit.

VK = suunnitelmapoistot (=korvausinvestDinnit)VK = positiivinen, mutta tilikauden tulos on negatiivinen,ilman satunnaisia eriä.

VK= negatiivinen

Monen taajaman kaupungissa on investointipaineita yksitaajamaista enemmän. Investointisuunnitelmanpaineiden vuoksi vuosikate pitäisi saada nousemaan suunnitelmakauden aikana pysyvästi vähintäänkeskimääräisten investointien tasolle (noin 10-11 milj. C) joka on selostettu investointien yhteydessäjäljempänä. Vuosikate poistoista vuonna 2015 oli 121, 2 % (2014 122, 3 %), poistot sisältävät myöskertaluonteisia poistoja noin 18. 000 euroa (2014 noin 815.000 euroa).

Muut erät

Vuosipoistot on kirjattu suunnitelman mukaisten poistojen mukaan. Vuosipoisto-ohjelmaa ei uusien ohjeidenvuoksi muutettu vuonna 2013, koska kaupunki on jo aikaisemmin noudattanut poistojen kirjaamisessakestävän talouden periaatteita. Poistoerokirjaukset on tehty rahastoista katettujen investointien poistojenkatteeksi. Lisäpoistoja on tehty pienissä kohteissa ja niiden merkitys on marginaalinen. Nämä pitävät sisälläänPeltotien ja Palomäen päiväkotien piharakennuksia ja Särkijärven uimakopit.

Tase-arvo30. 9. 2015

Poistot10-11/15

Poisto12/2015

Palomäen päiväkoti, leikkimökki, varastoja pihaPeltotien päiväkoti, leikkimökki, piha ja kuraeteinen* päiväkotitoiminta loppunut kiinteistössäSärkijärven uimakoppi

5 777, 0711 122, 24

2 408, 68

202,70390, 26

80, 28

5 574, 3710731,98

2 328, 4019 307,99 673, 24 18 634, 75

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

Rahoituslaskelma on ns. kassavirtalaskelma. Tulorahoituksen korjauseriin kuuluvat mm. pysyvien vastaavienhyödykkeiden myyntivoitot sekä toiminnan muihin kuluihin merkityt pysyvien vastaavien hyödykkeidenmyyntitappiot sekä pakollisten varausten kirjaukset. Korjauserä näyttää, paljonko vuosikatteeseen sisältyynettona myyntivoittoa tai tappiota ja varausten purkua tilikaudella. Tilikauden aikana tapahtuneet omaisuudenmyynnit ja niiden luovutusvoitot on esitetty tilikauden tuloksen muodostumisen yhteydessä jäljempänä.Investoinnit on selostettu jäljempänä toteutumisvertailun yhteydessä.

Investointien tulorahoitusprosentti kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on katettu kaupun-gin tulorahoituksella. Käänteinen prosenttiluku kertoo investointimenojen pääomarahoituksen osuuden ts.osuuden, joka on katettu omalla pääomalla, lainalla tai käyttöomaisuuden myynnillä. Pääomamenojen tulora-hoitus kertoo vuosikatteen omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten kokonais-määrästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhen-nysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluku on yli kahden ja tyydyttävä, kun se on 1-2 jaheikko, kun tunnusluku jää alle yhden. Lainanhoitokate on hyvän tason alareunalla. Rahoitusaseman nosta-minen riittävän hyvälle tasolle on pitkäjänteistä suunnitelmallista toimintaa, joka on kuitenkin jo edellisenävuonna saatu alkuun. Rahavarallisuus on pienentynyt lainojen takaisinmaksun ja sijoitusten purkamisenvuoksi, mutta jatkossa tämä vahvistaa Jämsän kaupungin rahoitusasemaa.

26

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

RAHOITUSLASKELMAKaupunki ja liikelaitokset

TOIMINNAN RAHAVIRTAVuosikateSatunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserätINVESTOINTIEN RAHAVIRTA

investointimenot

Rahoitusosuudet investointeihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotTOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset

Laina kannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutoksetRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.Rahavarat 1. 1.

20151 000

9915

-559

-8875208

1 0781 767

-60436

4000-44844000

-3624268

2035

64964461

20141 000

11 467

-264

-10658530788

1863

-1 378441

-10352

3386-7903

. 6040

446110502

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014 2013 2012 2011 2010Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, %Lainanhoitokate

Kassa riittävyys, pvAsukasmäärä

-9417114.4

2. 0713

-6037113,2

1, 119

-7407140.50, 95

25

-2279118,50, 36

12

18.70,47

1721538 21824 22155 22372 22517

136,61, 31

4322705

Investointien tulorahoitus. %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintamenoLainanhoitokate= (Vuos/Aate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)Kassan riittävyys (pv)= 365 pi/< Rahavarat 31. 12. /Kassasta maksut tilikaudellaKassasta maksut -177 751 616 -181 423 008

Vuoden aikana jouduttiin käyttämään kassalainoja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainanottotarvetta lisäsikaupungin konsemiyhtiöillä olleet rahoitusvaikeudet. Maksuvalmius oli koetuksella lainojen vähentämisenvuoksi, erityisen tiukoille mentiin vuoden vaihteessa, kun uutta lainaa ei enää vuonna 2015 nostettu. Toimin-^" ra °itus Pystyttiin hoitamaan pääasiassa konsemitilin avulla. Kaupungin maksuvalmius parani 9 päivästä13 päivään.

Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin rahoitusasema heikkeni 2010-luvun alkuvuosina, jolloin lainamäärä oli enimmillään lähes 45 milj.

vuona 2012, vaikka suuria investointeja ei ollut tuolloin tekeillä. Rahoitusaseman heikkenemiseen olivat tuo!

loin syynä konsernin rahoitustarpeet; varsinkin Kiinteistö Oy Koskisopinja Jämsänkosken Kiinteistö Oy: n pe-lastusoperaatiot. Kaikki tunnusluvut heikkenivät sellaiselle tasolle, että nouseminen vakavaraiseksi kaupun-giksi vaatii suuria ponnisteluja. Vuonna 2013 aiemmin tehdyt toimenpiteet auttoivat ja kaupungin maksuval-mius parani. Vuoden 2014 aikana tehdyt rahoitusoperaatiot paransivat kaupungin rahoitusasemaa. Rahava-rojen muutos oli 6, 0 milj. positiivinen, eli lainakannan nettovähennystä pienempi. Vuosi 2015 oli haasteelli-sempi, koska purettavia rahoitussijoituksia ei ollut siinä määrin kuin vuonna 2014, mutta kuitenkin rahoituksel-lisesti kulunut vuosi jatkoi edellisen vuoden vahvistumista lähes 3 milj. .

27

Antolainasaamiset vähenivät vuoden aikana 0, 3 milj.C. Kaupungin omistamat yhtiöt vähensivät antolainojaanmaksusuunnitelmien mukaisesti. Uusia pitkäaikaisia antolainoja ei myönnetty.

IPITKAAIKAISET OTTOLAINAT JA LYHENNYKSETpääoma 1. 1. ̂ "osto lyhennys 31. 12. l is /väh korot lainaa /as korot /a;12008[2009120101201112012[20131201412015[Kassalainat

37 111 90439 639 38039 243 41442 140 52744 914 04841 995 64331 306 794

100000006 705 248

10 000 000100000004 000 000

4 000 0004 000 000

7 485 79771012147 102 8877 226 4796918405

10 688 8494484136

37111 90439 639 38039 243 41442 140 52744 914 04841 995 64331 306 79430 822 65834 822 658

2514203-395 966

28971132 773 521

-2918405-10688849

-4841364 000 000

1 176625882 523992 251i

1 081 504|842 5721753 220|508 5751

1 7261 729187120081 896143514311 617

51:39144|48|38|34|241

KAUPUNGINpääoma

ANTOLAINAT1. 1. uudet lyhennys 31 .joulu +/- korot lainaa /as korot /as

120101201112012120131201412015

6 374 0487 424 7236 509 9055 900 9556 783 407

1 970 000

246 0001 378 000

70000

919325831 782854 950495 548435 854

6 374 0487 424 7236 509 9055 900 9556 783 4076417553

1 050 675-831 782-608 950882 452

154 77817289111460181105 506|119600184 3321

281330291266311298

Tase ja sen tunnusluvut

Taseen omavaraisuus, joka mittaa kunnan kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan, paranihieman vuoden aikana. Omavaraisuus nousi yli kuntasektorin keskimäärin omavaraisuusasteen, joka onkuntasektorilla alle 60 % Tunnusluku on parantunut. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljonkunnan käyttötuloista tarvittaisiin kunnan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellista velkaantuneisuuttakuvaava tunnusluku on sekin parantunut. Hyvän vuosituloksen johdosta kaupungin taseessa ollutkumulatiivinen alijäämä muuttui 2013 tilinpäätöksessä kumulatiiviseksi ylijäämäksi. Vuoden 2014tilinpäätöksen perusteella se nousi lähes 3,0 milj. euroon, ja nyt valmistuneen tilinpäätöksen ylijäämän myötälähes 5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen ylijäämä ei kuitenkaan ole vielä riittävällä tasolla, kun huomioidaantulevaisuuden haasteet kuntataloudessa.

Pitkäaikaisia lainoja maksettiin kaupungin strategian mukaisesti pois maksusuunnitelman mukaan. Lainakantanousi vuoden aikana 3, 5 milj. ja ottolainoja oli vuoden lopussa oli yhteensä 34, 8 milj. , joka on asukastakohden 1.617 euroa. Lainamäärä asukasta kohden on samankokoisten kuntien ja kuntakentänkin keskiarvoaalempi.

Konsernirahaston pääoma on tilinpäätöksessä 8,8 milj. , muita rahastoja kaupungin taseessa ei ole,

TASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2014 2013 2012 2011 2010Omararaisuusaste, % 63, 53 63, 22 58, 56 57,6659. 46Suhteellinen velkaantuneisuus, % 31,80 32,33 39,08 41, 75 42. 81Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) 4944 2979 861 -696 4964Kertynyt yli- /alijäämä, /asukas 230 136 39 -31 220Lainakanta31. 12. (1000 ) 34823 31307 43418 45944 43377Lalnakanta31.12., /asukas 1617 1435 1960 2054 1926Lainasaamiset (1. 000 ) 6 408 6 783 5846 6 288 7 307Asukasmäärä _ 21538 21824 22155 22372 22517

62, 1833, 516401

27939243

1 7286246

22705

Omavaraisuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)Suhteellinen velkaantuneisuus. %

= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / KäyttötulotKertynyt ylijäämä (alijäämä)= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)Lainakanta 31. 12.

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)Lainasaamiset

= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja Muut lainasaamiset

28

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

Kaupunki ja liikelaitoksetVASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

TietokoneohjelmistotMuut pitkävaokutteiset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa-ja vesialueetRakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteetKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

SijoituksetOsakkeet ja osuudetMuut lainasaamisetMuut saamiset

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot

Muut toimeksiantojen varatVAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Valmiit tuotteet ja tavaratSaamiset

Pitkäaikaiset saamisetMyyntisaamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamisetLainasaamisetMuut saamisetSiirtosaamiset

RahoitusomaisuusarvopaperitOsakkeet ja osuudetSijoitukset rahmarkkinainstrum.Muut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamisetVASTAAVAA

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääomaMuut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli/alijäämäTilikauden yti-/alijäämaPOISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoeroPakollinen varaus

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot

Muut toimeksiantojen pääomatVIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäOstovelat

Liittymismaksut ja muut velatLyhytaikainenLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäSaadut ennakotOstovelat

Liittymismaksut ja muut velatSiirtovelat

VASTATTAVAA

20151 000

20141 000

133817562165397

110057169325954431 669

1 09472

74623198158056408

985o

17878267267

11 1152502250286134363

103370

870137

61

756359

151 695

201591 44677660884229791 96549284618

310575

575547462813726663

101

1 373266098042

172

8748885

8915

134167608235373

110041169935721032358

89172

251723518157946783

9411

1

15503275275

107672446244683213691

4099531640144321175

3821149 671

201489481776608842

861211851454865

280523

1

522545222844226705

118364

1 255260804467

172

96121 252

10730151 695 149 671

29

Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulot ja- menotkaupunki ja liikelaitokset

TULOT

Varsinainen toiminta %

toimintatuotot (ulkoiset) 40 426 22,65 %verotulot 87105 48, 80 %valtionosuudet 44 619 25.00 %korkotuotot 101 0.06%muut rahoitustuotot 1 187 0.67%satunnaiset tuotot 0. 00 %

Tulorahoituksen korjauserät-pysyvien vastaavien myyntivoitot -675 -0, 38 %

Investoinnit

rahoitusosuudet investointimenoihin 208 0. 12 %pysyvien vastaavien myyntitulot 1078 0, 60 %

Rahoitustoiminta

antolainasaamisten vähennykset 436 0, 24 %pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 2,24 %lyhytaikaisten lainojen lisäys 0, 00 %oman pääoman lisäykset 0,00 %

Kokonaistulot yhteensä 178 485 100, 00 %

MENOTVarsinainen toiminta

toimintakulut (ulkoiset) 163 308-valmistus omaan käyttöön -381

korkokulut 588muut rahoituskulut 8satunnaiset kulut

Tulorahoituksen korjauserät+/- pakollisten varausten muutos -30

-pysyvien vastaavien myyntitappiot -86Investoinnit

investoinnit 8 875

Rahoitustoiminta

Antotainasaamisten lisäykset 60pitkäaikaisten lainojen vähennys 4 484lyhytaikaisten lainojen vähennys -4 000oman pääoman vähennykset

Kokonaismenot yhteensä 172 826

94, 49 %-0,22 %0. 00 %0, 34 %

0, 005 %0, 00 %0. 00 %

-0,02 %-0, 05 %

5, 14 %

0. 03 %2, 59 %

-2, 31 %0, 00 %

100, 00%

Taulukon täsmäytysmuut maksuvalmiuden muutokset

kassavarojen muutos-36242035

Kokonaistulotkokonaismenot

178485172826

erotus , jos saman merkki s et

summa, j os e n merkki set

-5659 erotus -5659

Konsernin toiminta ja talous

Konsernin toiminnan ohjaus

Vuoden 2015 talousarviossa on määritelty konserniyhteisöille joiltakin osin toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot,jotka perustuvat pääosin yhtiöiden omien toimielimien ja konsernikeskustelujen linjauksiin. Päälinjana on ollut,että konsernirakennetta selkiytetään myymällä ja purkamalla pieniä ja kaupungin toimintaan kuulumattomiayhtiöitä. Toiminnan selkiyttämiseksi on tehty myös fuusioita. Toiminnan kannattavuus on kriteerinä eräilleyhtiöille merkittävä, suurin osa varsinaisista konserniyhtiöistä kuitenkin on kiinteistöyhtiöitäja hyvin riippuvaisiakaupungin toiminnasta ja toiminnan tukemisesta.

Konserniyhtiöiden seurantaa ja ohjausta on toteutettu merkittävimpien konserniyhtiöiden kanssa käydyissäkonsernikeskusteluissa. Keskusteluiden pohjalta kaupunginhallitus on saanut tietoa meneillään olevista asi-öistä ja tarvittaessa pystynyt tekemään toiminnan linjauksia. Konsernin ohjausta on kaikissa tytäryhtiöissä te-rävöitetty, tavoitteena on ollut kaupungin parempi ohjausvoima, töiden sujuvuus häiriöittä sekä tarve ohjatatoiminnallisesti konsernia kokonaistalouden kannalta optimaalisesti. Vuonna 2010 perustettuun konsernitiliinovat liittyneet kaikki huomattavimmat konsernin tytäryhtiöt.

Vuoden aikana perustettiin yhteistyössä Pihlajalinnan terveys Oy:n kanssa yhteisyritys; Jämsän terveys Oy,josta Jämsän kaupunki omistaa 49 %:a. Yhtiön toimialana on tuottaa viranomaisen antaman toimeksiannonperusteella julkisena palveluna tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja tuottaa muita yksityisen so-siaali-ja terveydenhuollon palveluja. Yhtiö toimii pääasiassa Jämsän alueella,

30

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

KonserniyhtiÖtja kuntayhtymät Kotipaikka Omistus

TytäryhtelsötKiinteistö Oy Jämsänmäki JämsäKiinteistö Oy Jämsän Hekohalli JämsäKiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli JämsäJämsan Yrityskiinteistöt Oy JämsäJämsän Aluelämpö Oy JämsäHimos Infra Oy JämsäJämsek Oy JämsäKiinteistö Oy Koskisoppi (toiminta loppunut 2012) JämsäKiinteistö Oy Koskenpään Terveystalo Oy JämsäKiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 JämsäLängelmäki Halli Oy Oäähalli) Jämsä

100,00 %100,00 %100, 00 %100,00 %100,00 %100,00 %100,00 %100, 00 %

79, 60 %59, 74 %57, 18%

KuntayhtymätKeski-Suomen LiittoPirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäJyväskylän koulutuskuntayhtymä

JyväskyläTampereJyväskylä

9,50 %1,31 %

17, 88%

Yhteis-ja omistusyhteysyhteisöt 20 . 50% Ei eliminoida saatavia, velkoja , ostoja, myyntejäJämsän Terveys OyJokilaakson Terveys OyHimos Matkailu OyJämsänjokilaakson Jäähalli Oy

JämsäJämsäJämsäJämsä

49, 00 %39, 00 %25, 00 %26, 64 %

Muut yhteisöt Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejäJämsänkosken Tekojäärata OyKoskenpään Kehittämisyhtiö Oy

JämsäJämsä

19,20%7,50 %

Tytäryhteisöt

Kiinteistö Oy Jämsänmäki

Kiinteistö Oy Jämsänmäen pääasiallinen toimiala on vuokra-asuntojen omistaminen ja vuokraaminen. Yh-tiö on muodostunut nykyiseen laajuuteensa fuusioiden kautta. Jämsän kaupunki on joutunut tukemaansulautuvaa yhtiöitä, jotta fuusiot on pystytty toteuttamaan.

Yhtiön tavoitteena suunnitelmakaudelle vuosina 2015 - 2016 oli käyttöasteen nostaminen 92 - 95 %:ntasolle. Käyttöastetta ei ole toimenpiteistä huolimatta saatu nostettua tavoitetasolle. Taulukossa alla onyhtiön omistamat asunnot, niiden sijainti ja käyttöaste eriteltynä.

VuosiKäyttöaste %

2011 2012 2013 2014 2015Tyhjät asunnot

2012 2013 2014 2015Asunnat yhteensä

2012 2013 2014 2015

SeppäläHalliLänkipohja

94, 5% 87, 6% 88, 2% 91, 8% 88, 2%84, 5% 56, 2% 43, 8% 90, 9% 90, 9%83, 3% 72, 7% 61, 4% 60, 0% 60, 5%

613212

584117

383

18

533

15

490 490 454 45073 73 33 3344 44 45 38

Vanha Jämsänmäki 93, 1 % 82, 7 % 80, 9 % 88,9 % 86, 4 % 105 116 59 71 607 607 532 521Jämsänkoski 82. 5% 85. 2% 76, 5% 83, 3% 80, 3% 44 70 45 52 298 298 270 264

Koskenpää 65, 0% 60, 0% 8 20 20

Kokonaiskayttoaste 83, 5% 70,4% 87, 3% 84,7% 149 186 104 123! 905 905 822 805

Käyttöasteen nostamisen toimenpiteinä on käytetty huoneistojen ja rakennusten myyntiä, käyttötarkoituk-sen muuttamista ja viime kädessä purkamista konsernin emoyhteisön kanssa yhteistyössä sopien. Hyväk-sytyn vuokra-asumisen kehittämissuunnitelman mukaisesti yhtiön vuokrattavia asuntoja vähennetään eritoimenpitein siten, että yhtiöllä on suunnitelmakauden jälkeen noin 500 - 600 vuokrattavaa asuntoa. Suun-nitelmassa kartoitettiin yhtiön lainat, asunnot ja talot sekä niiden kunto ja korjaustarve. Yhtiön asuntojenvähentämiseen oman haasteensa tuo ARA:n ja valtiokonttorin päätöksenteon hitaus.

31

Vuonna 2014 Hallin taajaman asuntokanta saatiin tarvetta vastaavalle tasolle, mikä näkyy heti alueen asun-tojen käyttöasteessa. Yhtiö joutuu käyttämään myyntitulot pääosin myytävien kohteiden jäljelle olevienlainojen maksuun. Vuoden 2015 alusta vuokrattiin kerrostalo Konilannotkontie 2:ssa 10 vuoden vuokraso-pimuksella Jyväskylän Ammattiopistolle oppilasasuntolaksi. Kohteessa on 25 asuntoa. Lisäksi vuonna2015 myytiin 5 osakehuoneistoa ja As Oy Längelmäen Etusuoran koko osakekanta (oli osa Jämsänmäkikonsernia). Tämä edellytti Valtiokonttorin lainan poismaksua, täten Kiinteistö Oy Jämsänmäki maksoi yli-määräisiä vastikkeita tytäryhtiöilleen 208. 156, 00 . Nettovahennys asuntojen lukumäärässä oli 17 kpl(vuonna 2014 oli 83 kpl). Vapautushakemuksia laitettiin vireille ARA:an 4 kohteen osalta, yhteensä 61asuntoa.

Väestörakenteen muutoksen myötä isoille asunnoille ei ole kysyntää, kun taas pienten asuntojen kysyntääon jonkin verran. Yhtiö saneerasi vuonna 2015 osoitteessa Puistolantie 21 yhden porrashuoneen kuudestasuuresta asunnosta 12 pientä. Porrashuone varustettiin myös hissillä. Asunnot ovat olleet vuokrattavissa1. 2. 2016 alkaen. Yhtiöllä oli 31. 12.2015 omistuksessaan asuinvuokrataloja (vuokranmääritysyksiköitä) 43kpl. Lisäksi yhtiöllä on omistuksessa 5 asunto-osaketta Länkipohjassa. Vuokrattavia asuntoja yhtiöllä onyhteensä 805 kpl. Asuntojen huoneistoala on 44. 496 m2 ja toimitilojen 1 . 202 m2.

Yhtiön asuntojen vähentäminen ei olisi ollut mahdollista ilman konsernin emon eli kaupungin tukea. Yhtiönrahoitusasema heikkeni edellisenä ja toimintavuonna, jonka kaupunki on joutunut yhtiöön satsaamaan li-sääntyneiden takauksien muodossa. Yhtiö ei korottanut vuokria vuodelle 2015 eikä vuodelle 2016. Tämäkorottaa jatkossa edelleen kaupungin panostustarvetta yhtiöön.

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015Liikevaihto 2712000, 83 2795980, 95 3475263, 84Tilikauden tulos 198335, 85 31441,80 232292. 69Taseen loppusumma 11863770,84 11131562,92 20286303,84Yhtiön opo/Peruspo 191 229, 67 191 229,67 191 229. 67SVOP/+muut rahastot 520 926, 02 520 926,02 1 774 888,59Tilikausien vli-/alijäämät 575344, 79 773680. 64 202 4B5. 94Kaupungin sijoitus 191229, 67 591 229, 67 2 191 220, 67

Muu omistajan po.sijoitus 400 000, 00 2 000 000, 00Kaupungin myöntämät lainat "l 3187336. 85 2825345. 69 2596110. 72Kaupungin pääomalainat 85 823,40 85 823,40 85 823,40Kaupungin takaukset") 9002859, 91 7497961, 75 6562967, 42

4129579, 52163156, 52

19616795, 92191 229, 67

1 843 774, 831 030 397, 672 191 229, 67

3959178, 50-914513, 09

18113319, 00191 229, 67

1 843 774, 831 193554, 192 191 229, 67

2 372 288. 00 3 385 950. 46

5 956 672, 85 9 373 328,67

3813171, 83-125852, 55

18092590, 15191 229, 67

1 774 888, 59286 382, 58

2 191 229, 67

3 168 396. 73

9918080, 42

Kaupungin sijoitus yhtiöön on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Tämä on ollut pakollista,jotta sopeuttamistoimenpiteet on pystytty tekemään. Yhtiön tappio on pääosin seurausta omaisuudenmyynnistä. Omaisuus on yhtiön taseessa liian suuressa arvossa ja yhtiön tekemät poistot ovat edelleenalle EVL:n maksimipoistojen.

Kaupunki on ostanut yhtiön kiinteistöjä markkinahintaa suuremmalla hinnalla, jotta yhtiön tappiot pysyisivätkohtuullisena ja likviditeetti riittävänä. Tästä esimerkkinä vuonna 2014 tehty Laurinkujan rivintalon myynti,kaupunki otti näin vastattavakseen yhtiön tappioita 172.000 euroa.

Yhtiön tavoitteena on pitää asuntojen vuokrataso kilpailukykyisenä. Se on haastavaa, koska yhtiön raken-nukset ja huoneistot ovat korkeissa omaisuusarvoissa sijaintiinsa ja varustukseensa nähden. Asuntojenremontolnti ja muutostyöt eivät olisi olleet mahdollisia ilman kaupungin rahoitusapua. Esimerkiksi Konilan-notkon rakennuksen vuokraaminen JAO:lle, ei olisi ollut mahdollista ilman peruskorjausta. Myös putkisto-remontteja on rakennusten elinkaari huomioiden pakko tehdä. Takavuosina muodostunut korjausvelka ra-siltaa talojen kuntoa ja edellyttää remontteja, jotta taloissa voidaan asua.

Hallinnollinen yhteistyö on saatu toimimaan kaupungin taloustoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Työvalmen-nussäätiö Avitus on palkannut asumisneuvojan, jonka toimenkuvana on hoitaa vuokra-asuntoa hakevien janiissä asuvien henkilöiden asioita. Asumisneuvoja on projektiluonteisena kokeiluna, joka alkoi 2014 vuodenlopulla ja jatkuu vuoden 2016. Asumisneuvoja auttaa kaikkia vuokralla asuvia mm. talouden hallinnassa ta-väitteenä vähentää sosiaalitoimen myöntämiä vastikkeettomia vuokravakuuksia. Tästä aiheutuu yhtiölle javiime kädessä myös kaupungille kustannuksia. Tavoitteena on yhteistyöllä paremmin ohjata eri vuokralais-ryhmien rahatilanteen hallintaa ja välttää myös vuokralaisten kannalta hankalia tilanteita. Tämä toiminta onvähentänyt häätöjä ja ennaltaehkäissyt merkittävien vuokrarästien syntymistä. Haataja vuonna 201 5 toteutui7, kun vuonna 2014 häätöjä oli 13 (2013 15 kpl). Myös vuokrataloyhtiön keskimääräiset saatavat ovat pie-

32

nentyneet puoleen aiemmista vuosista asumisneuvonnan ansiosta. Kiinteistö Oy Jämsänmäen toimitusjoh-taja on yhteinen Jämsän Yrityskiinteistöt Oy:n kanssa. Avituksen yhden työnsuunnittelijan tehtävänä on hoi-taa myös huoneiston vuokrausasioita, lisäksi yhtiöllä on työssä rakennusmestari.

Yhtiön rahoitustilanne on edelleen heikko. Lainamäärä, noin 15 milj. C, on liikevaihtoon ja rahoitusvarallisuu-teen nähden liian korkea. Poistot ovat vain hieman yli puolet vuosittain lyhennettävästä lainamäärästä. Tällöinyhtiön likviditeetti joutuu koetukselle ja toimintaa varten joudutaan ottamaan lisää lainaa yhtiön toimintakulut,lainojen lyhennykset ja rahoituskulut olivat noin -636. 308, 50 euroa vähemmän kuin yhtiön liikevaihto ja rahoi-tustulot. ARA:n mukainen taseen rahoituslaskelma oli -730. 148, 15 euroa alijäämäinen (huomioi aktivoidut kor-jaukset).

Tilikauden tulos vuonna 2014 söi lähes kokonaan yhtiön vanhat ylijäämät, ja vuosi 2015 meni tappiolle myyn-tien vuoksi, joten on todennäköistä, että yhtiö tarvitsee kaupungin rahoitusapua myös jatkossa. Korkojenosuus kuluista on ollut huomattava, mutta on laskenut viimevuosina noin 287.000 euroon rahoituskulujenkanssa (2015) valtiokonttorin lainojen konvertointien myötä sekä yhdistämällä vanhoja Kuntarahoituksen lai-noja yhteen uusilla edullisemmilla koroilla.

Kiinteistö Ov Jämsän Hekohalli ia Kiinteistö Ov Jämsän KomDosiittihalli

Yhtiöt ovat rakentaneet Patrialle teollisuustiloja, jotka Patria lunastaa sovittuna puitesopimuksen maäräaikana(20 vuotta). Kiinteistöyhtiöiden rakennuttamat toimitilat ovat alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti 100%:sesti vuokralaisen käytössä. Rahoitussopimus on kokonaisvaltainen ja kattaa molemmat yhtiöt. Yhtiöidentarkoituksena on ollut mahdollistaa ilmailuteollisuus Hallissa. Kaupungin panostus kumpaankin yhtiöön on osa-kepääomana 1, 7 milj. . Lunastustilanteessa kaupunki saa sopimuksen mukaan osakepääoman korotettunaelinkustannusindeksillä yhtiöiden perustamispäivämäärästä lähtien. Toimintaperiaatteena yhtiöillä on omakus-tannusperiaate, jolloin vuokralainen maksaa kiinteistön käyttö-ja rahoituskulut vuosittain täysimääräisenä.

Omistajapoliittisena tavoitteena on nopeuttaa yhtiöiden omistusjärjestelyjä ja neuvotella tilanteesta, jossa yh-tiöiden omistus siirrettäisiin Patria Oyj:lle. Yhteistyökumppanille on tarjottu ko. yhtiöitä ostettavaksi ennenai-kaisesti puitesopimuksen ehdoin, mutta tästä ei Patria Oyj ole ollut kiinnostunut.

Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli

Yhtiö omistaa ja hallinnoi Patria Aviation Oy:n käytössä olevaa avioniikkatuotannon toimitilarakennusta (Passi)ja NHOO-helikoptereiden kokoonpanohallia, joka on rakennettu HW -hallin yhteyteen. Yhtiön hallitseman tuo-tanto- ja toimistorakennusten laajuus on 8.460 kem2 ja 48. 184 ra-m'. Yhtiö rakennutti vuonna 2011 lisätilojaAvioniikkahalliin. Toimenpiteellä turvattiin Patrian nykyisen lentokoneiden tekniikan huoltotoiminnan jatkumi-nen ja tulevaisuuden kunnostustöiden sujuminen. Kaikkiaan laajennusosalla turvattiin noin 60 henkilön työ-paikka.

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015

LiikevaihtoTilikauden tulos

Taseen loppusummaYhtiön opo/PeruspoSVOP/rahastot

Tilikausien vli-/alijäämätKaupungin Pääomasijoitus

492 000, 0035 993, 82

4168656, 68888 089, 66

-811 910, 341 700 000, 00

564 000,0093404, 94

5 575 486, 95081 494, 60

609 000,0024 752, 62

5052519, 211 006 247, 22

-718505, 40 -693752, 781 700 000, 00 1 700 000, 00

556451, 583 318, 64

4 642 564, 301 009 565, 86

-690434, 141 700 000, 00

541 935,48 541 935,4823635, 17 44646, 48

4251 710, 15 3883167, 891033201,03 1077847, 51

-666 798, 971 700 000, 00

-622 152. 491 700 000, 00

Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli

Yhtiö omistaa ja hallinnoi komposiittituotantolaitoksen toimitiloja, jotka on vuokrattu 20 vuoden vuokra- ja lu-nastussopimuksella Patria Aerostuctures Oy:lle. Yhtiö on perustettu vuonna 2001. Lainojen lyhennykset ovatalkaneet keväällä 2004. Yhtiön verollinen liikevaihto on miljoona euroa vuokratuloa. Vuokra perustuu pääoma-ja hallintokuluihin. Yhtiön lainoista pääosa on vaihtuvakorkoisia. Vuonna 2014 korkotaso oli edelleen alhainen.Kiinteistöveroa maksettiin noin 60.000 euroa. Vuokralainen on ulkoistanut kiinteistökannan huollon ja kunnos-sapidon Caverion Oy:lle.

33

Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015|Uikevalhto 872951 808237 756098682 927 638821ITilikauden tulos 38094 90162 55360 41363 77617Taseen bppusumma 7337336 6963718 6573489 6143749 5632451Yhtiön opo/Peruspo 31.12 394854 48S017 540377 581740 659357Tilikausien vll-/alijäämät -1305146 -1214983 -1159623 -1118260 -1040643Kaupungin Pääomasijoitus 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000Kaupungin takaukset/taytetakaus 2 229 600 2 051 200 1 872 800 1694 400 1 516 000Takauksen alkuperäinen summa 3.363.758,52

63145292917

5144011752274

-947 7261 700 0001 337 600

638 71011158071

46797111868 080;

-831 920|1 700 000]13376001

Jämsän Yritvskiinteistöt Oy

Yhtiö teki kolmannen voitollisen tilipäätöksen kaudella 2015. Aiemmista tappioista johtuen yhtiön oma pääomaon negatiivinen. Jämsän kaupungin tekemä SVOP sijoitus ja pääomalaina nostavat oman pääoman positii-viseksi.

Vuokrattavia rakennuksia on 10 kpl. Tavoitteena on tilojen käyttöasteen pitäminen yli 95 %:ssa, perittävätvuokrat pidetään markkinahintaisina. Käyttöaste tilikaudella 2015 oli 99 %, kuten vuonna 2014. Omistajapoliit-tisena tavoitteena on pitää käyttöaste korkeana vuokraustoiminnassa, ja myydä kiinteistöjä vuokralaisille taiJämsän alueelle tuleville yrityksille siten, että mahdollistetaan toimitilojen rakentamista uusille yrityksille. Yri-tyksen toimitilojen myynneissä on aikaisemmin syntynyt tasetappioita, jotka ovat johtuneet lunastussummanja käyttöomaisuuden poistoerien kohtaamattomuudesta, ongelma on poistettu eikä jatkossa saa yhtiölle syntyähuomattavia tasetappioita, yhtiölle ei synny tappioita, vaikka toimitilojen lunastus tapahtuisikin ennenaikaisesti.

Yhtiöllä oli vuoden 2015 lopussa 26.184 m2 (2012 vuonna 30. 200 m2) yritystilaa 10 kohteessa, jotka kaikkisijaitsevat Jämsän kaupungissa. Kohteita on sekä yhtiön omistamilla että vuokratonteilla. Merkittävimmät koh-teet ovat Jyki Oy:n laajennus 6.000 m2 ja Jalostamontie 1 (Thyssenkrupp Aerospace Finland Oy) 9.440 m2.

Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 201T 2015Liikevaihto 1207811 1 065120 1 031 870 1 067 811 1 312 271 1 276 389Tilikauden tulos -82779 -162090 .381446 .704863 231402 249728Taseen loppusumma 8463381 7714561 8568859 9483682 8877473 8197723Yhtiön opo/Peruspo 550450 388360 6915 -325472 -94070 155659SVOP/rahastot 73900 73900 73900 446377 446377 446377Tilikausien vli./alijaämät -840671 -923450 -1085540 -1466986 -2171849 -1940447Kaupungin Pääomasijoitus 2513854 2513854 2513854 2886331 2886331 2886331Kaupungin myöntämät lainat 1039954 1039954 2939954 3064964 2914954 2764954Kaupungin pääomalainat (sis. lainat) 1 039 954 1039 954 1 039 B54 1 039 954 1 039 954 1 039 954Kaupungin takaukset 6778852 6146098 5303786 6281167 5527429 4935694

1 208 696199 790

7 647 735155659446377

-1 690 7192 886 3312 764 9541 039 9544 284 363

Lukkoilantie 33 kohteessa olivat merkittävimmät yhtiön investointitarpeet vuonna 2014, mm. pihan asfaltointija tontin aitaaminen. Nämä tarpeet johtuvat elintarvikealan laatuvaatimuksista. Myös kohteen ilmanvaihdonlaitteita uusittiin 2014 jäähdytyksen osalta. 201 5 Lukkoilantiellä tehtiin vielä varastotilojen remonttia.Kohteesta on keskusteluja mahdollisesta myynnistä vuokralaiselle. Jämsänkoskella olevan Myllyhallin lämmi-tysenergiana öljystä tulisi luopua lähivuosina, mutta juuri nyt öljy on kilpailukykyinen ja laitteet toimivat. Koti-maiseen polttoaineeseen siirryttäneen nykyisten kattiloiden tulessa elinkaarensa päähän. Alhainen korkotasopitänee rahoituskulut melko vakaana suunnitelmakauden 2015 - 2017. Yhtiön on suunnitelmakaudella jatket-tava tulostavoitettaan siten, että yhtiön oma pääoma paranee.

Jämsän Aluelämpö Oy

SELITE 2011 2012 2013 2014 2015Lämmön tuotto MWhAsiakkaat lkm

Asiakkaista pientaloja

112. 440428113

121.773449127

132.039472138

131.897479141

124.050496146

Yhtiö kuuluu kaupungin strategisiin omistuksiin. Jämsän kaupunki omistaa yhtiöstä 100 %. Jämsän AluelämpöOy:n toimialana on kaukolämmön tuottaminen ja jakelu. Toiminta-alueena on Jämsän kaupungin alue. Jämsänja Jämsänkosken kaukolämpöverkot on yhdistetty vuonna 2011. Yhtiö on perustettu vuonna -1979. Yhtiö työl-listaa 6 henkilöä. Hallin taajamassa kaukolämpöä tuotetaan pääosin kotimaisilla polttoaineilla, raskaasta öl-jystä on suunnitteilla luopua vuoteen 2017 loppuun mennessä eli vuotta säädösten muuttumista aikaisemmin.

34

Jämsänjokilaaksossa myytävä lämpö nanKitaan pääosin paikkakunnan paperitehtailta. Yhtiön tehtävä on toi-mittaa kaupungille, yrityksille ja sen asukkaille edullista lämmitysenergiaa ja maksaa omistajalle kohtuullinenvuosittainen sijoitetun pääoman tuotto.

Vuosi 2015 oli poikkeuksellisen lämmin koko Suomessa. Lämmönmyynti väheni edellisvuoteen nähden noin5%. Verkoston rakentaminen oli vähäistä koska uusia kiinteistöjä ei rakennettu kuin muutama. Yhtiön talouson hyvässä kunnossa ja se on tuottanut viime vuosina voittoa, josta se on jakanut osinkoa omistajalleen.

Vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015Liikevaihto

Tilikauden tulos

Taseen loppusummaYhtiön osakepääomaTilikausien vli-/alijäämät

4 938 239367 065

7 846 273168188

1 646 671

5292181350452

7 948 635168 188

1 921 735

5 245 767205420

7 725 700168188

2202188

5832147281 681

8068115200 000

2 395 796

6029156373 802

8 040 063200 000

2617477

6194382425 100

7 968 186200 000

2 931 279

6316926940910

9266267200 000

3 296 379Oma pääoma 2184923 2440376 2665796 2877477 31912793 556 379 4437289Kaupungin myöntämät lainat 1545180 1146362 741959 347953 78947Kaupungin takaukset 480000 360000 240000 120000Kaupungin Pääomasijoitus 168 188 168 188 168 188 200 000 200 000 200 000 200 000

Himos-lnfra Ov

Yhtiön toimialana on vesihuoltopalvelujen tuottaminen Hlmoksen matkailukeskuksen alueella. Yhtiö vuokraatai ostaa Jämsän Vesi liikelaitokselta tarvitsemansa liikelaitoksen rakentamat verkostot laitteineen. Alueensuuria vesihuollon investointeja selvitellään yhteistyössä Jämsän veden ja kaupungin kanssa tarkoituksenasaada edullisin lopputulos kokonaisuuden kannalta.

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015Liikevaihto

Tilikauden tulos

Taseen loppusummaPysyvät vastaavat 31. 12.Yhtiön opo/PemspoSVOP/+muut rahastot

Tilikausien vli-/alijäämätKaupungin PääQnnasyo'tus

212 862-46330

289 27732152

o

100 000

229 256-27 073

2 275 4351207917

5114

-67813100 000

264 236.23 127

21340341 318053

7198790000

-94886190 000

351 19018252

2 302 3961238011

9024090000

-118013190 000

35741819022

1 15921710926190000

-99 761190 000

400 74248915

2 367 07112459182156196

900001 917281

130 000

Vuoden 2013 aikana yhtiö muutti liittymismaksun pelkästään siirtokelpoiseksi, jolloin liittymismaksu on arvon-lisäverollinen ja saadut maksut kirjataan tuloksi tuloslaskelmaan. Yhtiön ja Jämsän Vesi liikelaitoksen välisensopimuksen mukaisesti yhtiö maksaa liikelaitokselle kulloinkin voimassa olevan vesihuoltotaksan käyttömak-sua.

SELITE 2010 2011 2012 2013 2014 2015Liittymäaslakkaat 396 401 412 437 451 465Vesilaskutus m2 47275 45231 48193 55640 53987 49359Putkistot km 30 30 30 32 32 32Paineenkorotus pumppaamot 322222Jätevedenpumppaamot 555556Pysyvien vastaavien arvo TP:ssä 1289277 1207917 1318053 1238011 1159217 1245918

Jämsek Ov

Jämsek Oy:n perustehtävä on toimia asiantuntijaorganisaationa yritysten neuvonta-, kasvu-ja kehittämispal-veluissa sekä toimia aluekehittäjänä Jämsän elinvoimaa tukevassa edunvalvonta- ja verkostotyössä. Pitkäänjatkunut talouden taantuma kotimaassa sekä maailmanlaajuisesti alavireiset talouden näkymät heijastuivatseudulla yritysten vähäisinä investointeina. Maaseuturahoituksen hakuprosesseissa on ollut merkittävää vii-västymistä, tukikelpoisten investointien vähimmäismäärän nousu sekä investointituen loppuminen korvausin-vestoinneille, on myös vähentänyt investointitukien hakua.

Jämsä oli vuoden 2015 loppuun asti äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Täten Jämsään on ollut tarjolla eu-romääräisesti enemmän investointi-ja kehittämisrahoitusta kasvuun, kansainvälisyyteen ja työllisyyteen suun-tautuvissa yrityshankkeissa. Tukien maksimiprosentit ovat pysyneet samoina rakennemuutoksesta huolimatta.llmo-hanke on ollut yksi merkittävä rakennemuutoksen lieventämiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen

35

iittyvä hanke, llmo-hankkeen toimenpiteitä on suunnattu vahvasti Hallin varuskunnan markkinointiin ja yritys-kontakteihin sekä muuhun seudun elinvoiman, yritysten sijoittumismarkkinoinnin sekä investointien aktivoimi-seen. Talouden epävakaudesta huolimatta vuonna 2015 seudulle myös investoitiin, ja mm. parin vuoden työHallin varuskunnan myynnin edistämiseksi onnistui. llmo-hankkeen rahoituksella toteutetun 9/24-risteysalueenkaupallisen selvityksen sekä risteysaluetta 3, 6 miljoonan ajoneuvon kohtauspaikkana markkinoivien toimenpi-teiden uskotaan vahvistaneen osaltaan Tokmannin investointia risteysalueelle. Himos-alueen kylpyläinves-toinnin julkaisu on lisännyt investointikeskusteluja yritysten kanssa alueen lisäaktiviteeteista. llmo2 -jatko-hanke toteutetaan vuoden 2016 loppuun.

Yritysten perustamisneuvontaa sekä kasvu- ja kehittämispalveluja tuotettiin jämsäläisille ja Jämsään sijoittu-ville yrityksille. Yrityksiä perustettiin edelliseen vuoteen verrattuna enemmän, yhteensä 79 kpl (60 kpl vuonna2014), joista Jämsekin kautta perustettiin 34 kpl. Yritysten nettolisäys oli aiempiin vuosiin verrattuna merkit-tävä, 27 yritystä (vuonna 2014 nettolisäys 7 yritystä). Starttirahahakemuksia valmisteltiin Jämsekin kautta 21kpl (20 kplv. 2014), joista aloittavan yrittäjän tukea ensimmäiselle 6 kuukaudelle on saatu Jämsään arviolta113.000 euroa. Starttirahaa TE-toimisto myönsi Jämsään yhteensä 24 uudelle yritykselle. Rahoitushakemuk-siä ELY-keskukselle ja Finnveralle valmisteltiin yhteensä 12 kpl (15 kpl v. 201 4). Asiakaskontaktien määrä oli240 kpl, joka oli samansuuntainen kuin edellisenä vuonna (243 kpl).

Aluekehittämisessä Jämsek on ollut mukana Jyväskylän kaupunkiseudun INKA-innovatliviset kaupunkiseudut-ohjelmatyössä, missä kyberturvallisuus ja biotalous ovat olleet kehittämisen painopisteenä. INKA-ohjelma-työtä on seurannut valtion hallinnon taholta tavoite löytää vahvojen kaupunkiseutujen yhteinen näkemys alu-een elinvoimasta, mm. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykkeen vahvistaminen. Jämsek on osal-listunut Keski-Suomen tulevaisuustyöryhmään ja on organisoinut seudullisen ennakointityöryhmän toiminnansekä on koonnut seudun talouden, elinkeinojen ja työllisyyden näkemyksistä esityksiä Jamsä-Kuhmoinen -liitosselvitykseen, maakuntaohjelmaan, aluetalouskatsauksiin, barometreihin sekä investointi- ja yritystiedus-teluihin. Jämsek on ollut konserniyhtiönä mukana myös Jämsän kaupungin strategian valmistelutyössä.

Jämsek on rahoittanut aluekehittämisrahastosta yhteensä 35. 500 :n kuntarahojtusosuuden liikunta- ja urhei-lumatkailun kehittäminen seutukaupunkipilottina -hankkeeseen. Keski-Suomen matkailun kansainvälinenmarkkinointikonttori -hankkeessa on markkinointitoimenpiteiden painopiste ollut Himos-alueenja Jämsän säh-koinen markkinointi venäläisille kuluttajille. Matkalla Suomen Sydämessä -hankkeessa on yhdessä Mänttä-Vilppulan, Jämsän, Juupajoen, Ruoveden, Virtain, Keuruun ja Oriveden matkailuverkostossa on markkinointi-toimenpiteitä suunnattu Saksan ja Venäjän markkinoille. Aluekehittämisrahasto purettiin vuoden 2015 lopussaja kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuudet hoidetaan jatkossa projektimäärärahalla.

Jämsek järjesti vuoden aikana useita ajankohtaisia yritystilaisuuksia, joihin osallistui yli 500 henkilöä. Yrityksenomistajavaihdos/jatkaja yritykselle -teemaan Jämsek on osallistunut Keski-Suomen Kauppakamarin KasvuOpen -prosessilla. Kasvupolku toteutettiin huhti-elokuun aikanaja siinä oli osallisena neljä jämsäläistä yritystä.

Markkinoinnin toimenpiteet ovat kohdistuneet Jämsän markkinointiin yritysten sijoittumispaikkakuntana, toi-menpiteinä mm. Yrittämään ja asumaan -esite printtinä ja sähköisenä, Myllymäki II ja valtateiden 9/24 -alueenmarkkinointi mm. Keski-Suomen Yritysmaailma ja Yrityssanomat -lehdissä, Kauppalehdessä, Himos-esit-teessä ja Keskisuomalaisen Keski-Suomi -teemalehdessä, Alihankinta- ja Rakentaminen ja Talotekniikka -messuilla. Yritysten houkutteluun liittyen Jämsek on lähettänyt pr-materiaalia/kontaktoinut potentiaalisia yrityk-siä. Markkinointiyhteistyötä on toteutettu NxtVn: kanssa. Tiedottamista toteutetaan Facebookissa, Twitterissä,nettisivuilla, uutiskirjeelläja sähköpostilla.

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015LiikevaihtoTilikauden tulos

Taseen loppusummaYhtiön opo/PeruspoSVOP/rahastotTilikausien vli-/alijäämät

747 118,0630 280. 70

706141, 08562 936, 59124311, 1387439, 75

789500, 15-726, 27

693 523, 00551 041, 43143 142, 2487 720, 45

732511, 207 382, 07

575 516, 20443 247, 69

93118, 4521 842, 14

489 579, 60-85 493, 81416409, 06341 048, 44

76413, 0129 224, 21

459 745. 09-625, 80

430 556, 64347 718, 58

83 708, 95-56 269, 60

449 384, 64707, 64

362 687, 62264 769, 53

0, 00-55 427, 86

Himos Matkailu Oy

Yhtiön omistajina ovat Jämsän kaupunki, Jämsek Oy, Holiday Club Resorts ja Tobermore/Himoslomat Oy.Yhtiö vastaa Himoksen matkailukeskusalueen yhteismarkkinoinnista. Talousarviossa ei yhtiölle ollut lisälin-jauksia. Konsernikeskusteluja ei yhtiön kanssa käyty, koska yhtiö on päätetty jättää toistaiseksi lepäämään.

36

Längelmäki Halli Oy. jäähallit

Längelmäki Halli Oy:n kanssa on sopimus yhteistyöstä allekirjoitettu 30.06.2017 saakka. Sopimuksen mukaanyhtiö jatkaa toistaiseksi pääasiassa vapaaehtoispohjalta jäähallin toimintojen pyörittämistä Länkipohjassa. Yh-tiölle annettava avustus vastaa suunnilleen kaupungin ylläpitämän jääkiekkokaukalon vuoslkustannuksia. Vuo-siavustustasoa nostettiin yhtiön rahoitustarpeen vuoksi noin 10.000 eurolla 30.000 euroon. Yhtiö on uusinutkaupungin myöntämällä lainalla vuonna 201 1 jäädytyskoneet, joilla jatkossa saadaan yhtiölle käyttökustan-nussäästöjä ja tilapäisellä rahoituksella vuonna 2012 jäänhoitokoneen. Vuonna 2013 hallikiinteistölle tehtiinkuntotutkimus ja siinä havaitut puutteet korjattiin välittömästi. Yhtiö sopeutti toimintaansa ennakoimattomienmenojen aiheuttamaan kiristyneeseen taloustilanteeseen mm. aloittamalla vuoden 2014jääurheilukauden ta-vanomaista myöhemmin. Vuoden 2016 alussa yhtiön lyhytaikaisia lainoja kuitattiin kaupungin avustuksena30.000 eurolla.

Vuoden aikana käytiin neuvotteluja myös Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy:n ja Jämsänkosken Tekojäärata Oy:nkanssa yhtiöiden sopimusten uusimiseksi. Uudet sopimukset saatiin hyväksyttyä vuoden aikana. Sopimuksetmuutettiin siten, että yhtiöillä on enemmän vastuuta toiminnastaan ja jatkossa näidenkin yhtiöiden sopimuksetovat samankaltaisia euromääräisiä avustuksia ja kaikkien sopimuskausi on yhteneväinen. Lisäksi päätettiinavustaa Jämsänkosken Tekojäärata Oy:tä 62.250 eurolla EU - projektissa, jossa uusitaan jäähallin pukukopitja muut oheistilat. Oheistilat rakentuvat vuoden 2016 aikana.

Huomattavimmat osakkuusyhtiöt

Jokilaakson Terveys Oy

Vuonna 2009 perustettu Jokilaakson Terveys Oy on Pihlajalinna Oy:n tytäryhteisö. Jämsän kaupungin osuusyhtiön osakepääomasta on 39 %, Keski - Suomen sairaanhoitopiiri omistaa yhtiöstä 10 %. Yhtiön toimialanaon sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden tuottaminen. Yhtiö voitti Jämsän kaupungin terveydenhuollon kil-pailutuksen loppuvuodesta 2009. Osakassopimuksella Jämsän kaupunki on sijoittanut osakepääoman lisäksiyhtiön vapaaseen omaan pääomaan 780.000 euroa, jonka loppuosa palautettiin vuoden 2014 aikana osak-käille. Jokilaakson Terveys Oy on huolehtinut osasta Jämsän kaupungin terveydenhuoltoa 1.9.2010 alkaen.Yhtiön viides täyden toiminnan vuosi päättyi 31.8.2015, tuotantosopimus on määräaikainen ja päättyy31.8. 2017.

Potilaan valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Sosiaali-ja terveysminis-teriön virkamies on tulkinnut, että Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaala ei olisi valinnanvapauden piirissä,jonka vuoksi laskuja on jäänyt kunnilta ja kaupungeilta maksamatta Jämsän kaupungille. Asiasta on kaupunkitehnyt kantelun ja saatavat (noin 230.000 euroa) on riitautettu. Oikeusasiamies otti kantaan ministeriön lausu-maan ja oli sitä mieltä, että Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaala kuuluu valinnanvapauden piiriin. Oikeus-prosessi hallinto-oikeudessa on kesken.

Jämsän Terveys Oy

Vuonna 2015 perustettu Jämsän Terveys Oy on Pihlajalinna Oy:n tytäryhteisö. Jämsän kaupungin osuus yh-tiön osakepääomasta on 49 % ja Pihlajalinna Oy:n 51 %. Yhtiön toimialana on sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden tuottaminen ja sen tavoitteena on toimia yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden mukaisesti. Yh-tiö ja Jämsän kaupunki ovat solmineet palvelusopimuksen palvelujen tuottamisesta ajalle 1.9.2015 - 31.8.2025, sopimus sisältää viisi optiovuotta. Palvelusopimuksen hinta on kiinteä, vuoden 2015 loppuun saakka2.641.666,67 /kk ja kokonaisvastuun alkaessa 1. 1.2016 lähtien 5.675. 000 /kk. Yhtiön kanssa on laadittuuseita sopimuksia, joilla kaupunki myy tukipalvelulta yhtiölle. Jämsän kaupunki sijoittanut yhtiön pääomaan9.800 euroa.

Yhtiö tuottaa Jämsän kaupungille kaikki ne muut terveyspalvelut, joita Jokilaakson Terveys ei tuota toiminta-sikanaan sekä kaikki vanhuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perhepalvelut, jotka on voitu siir-tää yrityksen tuotettavaksi. Toiminta ja palvelutuotanto käynnistyivät 1.9.2015 lukuun ottamatta työterveys-huollon palveluita, jotka siirtyivät yhtiölle 1. 11.2015. Yhtiön palvelukseen siirtyi kaupungilta 431 vakinaista työ-tai virkasuhteista henkilöä, joista 102:lle myönnettiin työloma/virkavapaa enintään kahden vuoden virkavapaa.

37

Yhtiön toimintaa valvotaan palvelutuotannon osalta palvelusopimuksen ja erillisen valvontasuunnitelman mu-kaisest. Yhtiön omistajien välillä on osakassopimus, joka säätelee tiedonantovelvoitteita ja tarkentaa yhtiöjär-jestystä.

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

°nsem"'alvc>nna" tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimie-linten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan.

Jämsän kaupungin konserniohje on hyväksytty valtuustossa 2013. Kaupunginhallitus on hyväksynyt lisäksikonserniohjetta täydentävän hyvän hallinto- ja johtamistavan toimintaohjeen kaupunkikonsernille (CorporateGovernance). Konserniohjeella ohjeistetaan kaupunginvaltuuston tytäryhteisölle asettamien omistajapoliittis-ten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen. Ohjeella määritellään myös,miten tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty

Konserniohjetta ja hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjetta on esitelty erikseen suurimmille tytäryhteisöille sekävelvoitettu näitä käsittelemään ohjeet omissa hallituksissaan ja johtokunnissaan. Kuntalain osauudistus tuliv°imaan 1-6. 2015 konsernia koskevilta osiltaan ja se aiheuttaa konserniohjeiden tarkistamistarpeen. Kunta-liitto on luvannut tarkempaa ohjeistusta alkuvuonna 2016.

Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja valvonnasta. Konsernijohdolla tarkoitetaan toimielimenäkaupunginhallitusta. Konsernin talouden ohjauksesta vastaa talousjohtaja ja henkilöstöpolitiikan ohjauksestahenkilöstöjohtaja. Kaupunkikonserniin kuuluvien huomattavimpien tytäryhteisöjen kanssa on vuoden aikanakäyty konsernikeskusteluja asiapohjalta. Jatkuvassa yhteistyössä ovat olleet huomattavimmat tytäryhteisöt,Jämsän Aluelämpö Oy, Kiinteistö Oy Jämsänmäki, Jämsän Yrityskiinteistötja Himos-lnfra Oy. Tällöin tytäryh-teisöt raportoineet valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä ku-luvan vuoden talouden ja toiminnan kehittymisestä ja toimintaympäristöön vaikuttavista muutostekijöistä ta-väitteiden mukaisesti. Asioiden käsittelyjen yhteydessä on tarvittaessa otettu kaupunginhallituksessa kantaayhtiöiden toimintaan ja talouteen.

Tytäryhteisöjen oleellisimmat investoinnit ja rahoitusasiat on valmisteltu yhdessä kaupungin talousjohdonkanssa. Konsernitilin käyttöönotto on tapahtunut suunnitelmallisesti ja konsernitilin piiriin kuuluvat kaikki mer-kittavimmät tytäryhteisöt. Kaupunkikonsernissa ei ole vielä pystytty hyödyntämään täysimääräisesti kaupunginomia tukipalveluja. Tilojen tehokas käyttöjä kiinteistönhoito, investoinnit ja hankinnat sekä palkka-ja kirjanpi-topalvelujen ja taloushallinnon asiantuntemuksen käyttö ja hyödyntäminen paremmin kuntakonsernin sisällävaativat jatkossa suunnittelua. Perusselvitys on tehty, jonka pohjalta henkilöstön yhteiskäyttöä ja asioiden pa-rempaa koordinaatiota suunnitellaan jatkossa.

Konsernin tyläryhteisöjen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on annettu tarkemmat toiminta- ja me-nettelytavat konserniohjeessa sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeessa. Konsemitavoitteiden toteutu-mistä sekä konsernin yhtiöiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa on arvioitu tarkemmin kon-sernin toiminnan ohjausta ja olennaisia tapahtumia käsittelevissä kohdissa.

Tytäryhteisöjen vakinainen henkilömäärä 31. 12. 2010 2011 2012 2013 2014 2015Jamit Tieto OyJämsek OyJämsän Aluelämpö Oy

Jämsän Seudun Jätehuolto OyKiinteistö Oy Jämsänmäki*Jämsän Yrityskiinteistöt Oy

328

8

3

2

1

7

6

2

0,5

7

e

3

0,5

7

6

3

0.5Yhteensä 54 22 16 15,5 16.5 18.5

* + 1 asuntoneuvoja Työvalmennussäätiö Avituksella

38

Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Toimintatuotot

Valmistus omaan käyttöönToiminlakulut

Osuus osakkuusyhteisön voitosta (tappiosta)Toiminta kateVerotulotValtionosuudet

Rahoitustuototja -kulutKorkotuototMuut rahoitustuototKorkokulutMuut rahoituskulut

Vuosikate

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset

Tilikauden tulos

TilinpäätössiirrotTilikauden verotLaskennalliset verotVähemmistöosuudet

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, %

Vuosikate/Poistot. %Vuosikate, euroa/asukasAsukasmäärä

20151 000

652793B1

-196 738555

. 130 5238710560875

84990

-1038-164

17329

-13 147181

4363-128

-20-2

-124201

201533,2

131,8805

21538

Toimintatuotot prosenttia toimintaku luista= 100 * Toimintatuotot / Toimintekulut

Vuosikate prosenttia poistoista= 100* Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset Poistot + arvonalentumiset)

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

20141 000

64313430

-193 268326

. 128 1908512061 657

66841

-1406-183

17896

-13639-816

3441-886

-21-3

-162515

201433,4

131,2820

21824

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

TOIMINNAN RAHAVIRTAVuosikate

Tilikauden verot

Tulorahoituksen korjauserätINVESTOINTIEN RAHAVIRTA

2015000

17330-20

-727

20141 000

17961

7916583 18040

Investointimenot

Rahoitusosuudet investointeihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotInvestoinnit netto

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-14879205

1479-13195

3388

-15578530

1737

-133114729

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamlsten vähennykset

Lainakannan muutokset

-6048

-11

-20041

-159

39

Pitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutosLainakannan muutokset

Oman pääoman muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut.Vaihto-omaisuuden muutos

Saamisten muutos

Korottaminen velkojen muutosMuut maksuvalmiuden muutokset

Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.

Rahavarat 1.1.

4000-625538401585

9

6263

-958-2071-2904-1321

2067

11 9159847

262-13276

571-12443

25

20854

1631853

2746-9831

-5102

983714938

2067 -5102

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2015 2014Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta,

Investointien tulorahoitus. %

Lainanhoitokate

Kassa riittävyys, pvAsukasmäärä

4416118,1

2, 5220

21 538

7091119,4

1, 3216

21 824

Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintamenoLainanhoitokate

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)Kassan riittävyys (pv)= 365 pv x Rahavarat 31. 12. / Kassasta maksut tilikaudella

Konsernitase ja sen tunnusluvut

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset

Kiinteät rakenteetta laitteetKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

SijoituksetOsakkeet ja osuudetMuut lainasaamiset

Muut saamiset

TOIMEKSIANTOJEN VARATVAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Saamiset

2015

1 000

174379990528462

16984218234

110220329703217

507469435472802

605140171

25299594

12790

2014

1 000

1740231 005

564441

16925618283

110349335673078

610336937622051

6071 104

57222326

65711 822

40

Pitkäaikaiset saamiset

Lyhytaikaiset saamisetRahoitusomaisuusarvopa perit

Osakkeet ja osuudetSijoitukset rahmarkkinainstrum.JoukkovelkakirjalainasaamisetMuut an/opaperit

Rahat ja pankkisaamisetVASTAAVAA

211410676

30065

130105

11615

20259797

73414847

364175

9113

199849 196 921

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

PeruspääomaArvonkorotusrahasto

Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli/alijäämäTilikauden yli-/alijäämäVÄHEMMISTÖOSUUDETPAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varauksetTOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot

Lahjoitusrahastojen pääomatMuut toimeksiantojen pääomat

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Lainat JulkisyhteisöiltäLainat muilta luotonantajiltaOstovelat

Liittymismaksut ja muut velatLaskennallinen verovelka

LyhytaikainenLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Lainat julkisyhteisöiltäLainat muilta luotonantajiltaSaadut ennakot

Ostovelat

Liittymismaksut ja muut velatSiirtovelat

Laskennallinen verovelka

VASTATTAVAA

20151 000

20141 000

107 37877660

271621792734201

692774774792

79138575

902135334548065

108587

45796

3686811 571

176

7110893

1 52012763

26

10351977660

1111594172922515

684888888

1 131477132522

906995514850126

126618360

39126

355517877

185

7211 323

1 93314300

23

199 849 196921

KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Omavaraisuusaste, %

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

Kertynyt yll-/alijäämä (1000 )Kertynyt yli-/alijäämä, /asukasLainakanta31. 12. (1000 )Lainakanta 31. 12., /asukas

Lainasaamiset (1000 }Asukasmäärä

54,142,3

13474625,6

603542802

60521 538

52,943,9

9807449,4

587702693

60721 824

Omavaraisuusaste, %= 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoeroja vapaaehtoiset

41

varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velhaantuneisuus, %=100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) /Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)= Edellisten fflikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Konsernin lalnakanta 31. 12.

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muu/ ve/ay

Konsernin lainasaamiset 31.12.

= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset Ja Muut lainasaamiset

Tilikauden tuloksen käsittelyjä talouden tasapalnottamistoimenpiteet

Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Tilinpäätös sisältää kertaluonteisina poistoina 18.634, 75 euroa vähäarvoisten piharakennusten poistoja. Kun-talain 70 §:n mukaisesti kaupunginhallitus on toimintakertomuksen antamisen yhteydessä tehnyt esityksentilikauden tuloksen käsittelystä. Jämsän kaupungin tilikauden tulos on liikelaitokset mukaan lukien1.718.489,09 euroa voittoa.

Tilikaudelle kohdistuu tuloksen käsittelyeränä poistoeron purkamista 246. 611, 26 euroa. Konsernirahastoon eiole siirretty sen sääntöjen mukaista korkoa vuodelta 2015, koska elinkustannusindeksin muutos oli negatiivi-nen.

Tilikauden ylijäämäksi muodostuu 1.965. 100,35 euroa. Tilinpäätös ei sisällä rahastojen purkamisia toimenpi-teiden katteeksi. Kaupunginhallitus esittää, että ylijäämä vuodelta 2015 jätetään kokonaisuudessa tilikaudenvoitto/tappio tilille. Kumulatiivista ylijäämää taseessa on tilinpäätöksen jälkeen 4. 943. 926, 66 euroa.

Talouden tasapainottamistoimenpiteetja niiden toteutuminen

Kuntalain 65 §:n nojalla: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuodenpituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertwän ylijäämää tai jostaseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä vksi-löidvistä toimenpiteistä (toimenDideohielma). joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättä-mana kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntalain 65 §:n alijäämä lauseketta noudatetaanvuoden 2016 loppuun asti, jonka jälkeen kohdan korvaan kuntalain 110 §, joka on osin edeltäjäänsä tiukempi.

Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 oli alijäämäinen ja rakenteellinen alijäämä oli noussut noin 6 milj. euroonkahtena vuonna peräkkäin. Niinpä vuoden 2013 alussa asetettiin taloustoimikunta, jonka tehtävänä oli tasa-painottaa vuoden 2013 budjetti ja vuosien 2014 - 2016 taloussuunnitelma. Ohjelmalla saatiin kulusäästöjäsiten, että tilinpäätös osoitti jo vuodelta 2013 noin 1,5 milj.C voittoa. Tasapainottamislinjaa on jatkettu ja vuo-delta 2015 tulee kolmas peräkkäinen ylijäämäinen tilinpäätös.

Talouden tasapainotusohjelmaa on toteutettu edelleen vuonna 2015. Ohjelmaan on kuulunut mm. toimipistei-den lukumäärän vähentämistä ja aukioloaikojen muuttamista. Sairaalakiinteistöön on keskitetty toimintoja kau-punkikeskustasta, laitospainotteisuutta kevennetty mm. lisäämällä palveluasumisen asumispaikkoja sekä pal-velun ohjauskriteerit on uudistettu. Laitospainotteisuutta vanhusten hoidossa on vähennetty. Keski-SuomenPalvelurakentajat Oy:n rakentama 60-paikkainen palvelutalo valmistui aikataulun mukaan syksyllä 2015. Sa-man kumppanin rakentama vammaisten palvelutalo valmistui Jämsänkoskelle jo kesällä 2015. Jämsän ham-mashoitolaan keskitettiin pääosin hammashuolto.

Pieniä päiväkoteja ja -ryhmiä lakkautettiin, kun uusi yhdistetty Jokivarren päiväkoti-vuoropäiväkoti valmistuiSeppolaan.

Koulujen oppilasmäärä on vähentynyt ennusteita nopeammin, jopa siinä määrin, että yhdistetty lukio mahtuuolemassa oleviin koulurakennuksiin. Valtuusto on päättänyt sijoittaa lukion Jokivarren koululle. Oppilaskohtai-

42

nen kustannus on pienentynyt, koska myös tuntikehyssäästöt ovat toteutuneet. Työväenopiston toiminnan tie-tynasteinen keskittäminen keskusta-alueelle ja päällekkäisyyksien karsiminen on tehty. Myös toimitilojen käyt-töä on järkeistetty. Työväenopiston ja musiikkiopiston virkoja on yhdistetty. Pienemmällä tuntimäärällä onsaatu suurempi tuntikohtainen tulokertymä. Länkipohjan ja Hallin kirjasto toimivat osittain yhdistysten kanssatalkoovoimin. Kulttuuritoimessa on peritty pääsy-ja opastusmaksuja. Avustuksia on vähennetty. Museoidenaukioloja kesäaikana on supistettu. Jäähallien ylläpito on ratkaistu ja kaupungin tukea vähennetty. Toimipis-teiden vähentäminen on mahdollistanut henkilökunnan vähentämisen pääosin eläköitymisen kautta. Kaupun-gin eri sektorit ovat tehneet yhteistyötä hallinnossa ja henkilöstöä on siirretty yli toimjalarajojen optimaalisentuloksen aikaansaamiseksi.

Teknisen toimen osalta eri kohteiden hoitotason porrastus on osin edelleen kesken. Varikkojen yhdistäminenon kuitenkin tehtyjä Seppälän varikko toimii jo päävarikkona. Kaupungin tulevaisuudessa tarvitsema kone-,laite- ja ajoneuvokantaa on selvitetty. Kaluston määrä ja alueiden hoitotaso ja laajuus vaikuttavat oleellisestikustannuksiin Leikkipaikkojen määrän kartoitus on tehty. Kiinteistöjä on myyty vuosittain tehdyn ohjelmanmukaisesti. Alkuperäiset euromääräiset tavoitteet ovat ylittyneet, tosin myytäväksi on tullut sekä ohjelman ul-kopuolisia kiinteistöjä että osakkeita. Pääosin ohjelmassa olleet kiinteistöt ja osakkeet on myyty. Vuoden ai-kana tapahtuneista myynneistä Laurinkujan rivitalon myynnistä kirjattiin tappiota 172.102 euroa. Jämsänkos-ken Terveysaseman myynti on edelleen kesken.

Toimitilojen ja toimipisteiden suunnittelun pohjaksi otettiin pidemmän aikavälin henkilöstösäästöt. Vuosien2014 ja 2015 henkilöstövähenemän tavoitteeksi asetettiin 1 00 henkilötyövuotta, vakinaisten henkilöiden osaltatuo tavoite on jo ylitetty. Lisäksi myös määräaikaisten henkilöiden määrä on vähentynyt.

Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2016 talousarvioon ja arviotodennäköisestä kehityksestä

Palveluverkkoa on järkiperäistetty alkuperäisestä neljän kunnan muodostamasta hajanaisesta rakenteesta.Rakenneuudistusten toteuttamisen investoinnit ovat pääosin tehty, uusia palvelukoteja vanhuksille ja vammai-sille on tehty yksityisen toimijan kanssa yhteistyössä mm. Jämsänkoskelle ja Seppolaan. Keski-Suomen Pal-velurakentajat Oy:n rakentama Lukkoilantien vammaisten palvelutalo valmistuu kesällä 2016. Vammaistenpalvelupisteet ja toimintakeskukset on uudistettu, yksityisen Arttu-hoivakodin kanssa on sopimus valmistu-vasta uudesta vanhusten palvelutalon käytöstä. Varikon yhdistäminen ja siihen liittyvä investointi on tehty.Lukion sijoittuminen Seppolaan vaatii investointeja vuonna 2016 ja laajennusosa valmistuu lukukauden 2017alkuun.

Uutena haasteena on tullut koulujen sisäilmaongelmat. Kankarisveden koulu on evakossa JAO:n tiloissa Au-vilassa ja Kankarisveden koulu vain vapaa-ajan käytössä. Nyt myös Mäntykallion koulussa on esiintynyt sisäil-maongelmia, joita parhaillaan selvitetään sisäilman vuoksi tehtävän investoinnin laajuuden selvittämiseksi.Myös suunnitelmat koko Jämsänkosken yläasteen siirtämiseksi Mäntykallion kouluun viivästyvät ko. sisäilma-ongelman vuoksi.

Uusia haasteita on tullut sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistamisen myötä. Vanhusten palveluasumisenosalta AVI ei hyväksynyt kaikkia Jämsän kaupungin hoitopaikkoja yksityiselle toimijalle, niinpä tehostetun hoi-don paikat vähenivät Länkipohjassa ja Hallin palvelutaloilla yhteensä 16 paikkaa. Lisäksi Lukkoilakodin osaltavuoden 2016 voimassaolevalla luvalla on tulossa paikkavähennys, mikäli tämä toteutuu, on paikkavähennystästä kohteesta 40 paikkaa, vain uuden osan 20 paikkaa jäävät. Nämä aiheuttavat kaupungille lisämenoja,koska asukkaat on kuitenkin sijoitettava. Uusien investointien takia ja vanhojen toimitilojen jäädessä tyhjilleentai tehottomaan käyttöön, aiheutuu myös tasetappioita. Esimerkiksi Lukkoilakodin kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 2,8 milj.C.

Myös uusien käytäntöjen sopiminen ja käyttöönotto kumppanin kanssa on osin haasteellista nopealla aikatau-lulla kilpailutetun toiminnan puutteellisista klausuuleista johtuen. Sairaalan kohtalo on avoin valtiovallan sote-ja aluehallinnon uudistuksen sekavuuksien vuoksi.

Kaupungin oma erikoissairaanhoito siirtyi Jokilaakson Terveys Oy:lle 1.9.2010, joka pienensi kaupungin omaahenkilökuntaa noin 170 henkilöllä. Vuoden 2014 syksyllä ja alkuvuonna 2015 on valmisteltu laajempFsosiaali-

43

ja terveystoimen palvelujen ulkoistus toteutui 10 vuodeksi eteenpäin 1. 9. 2015 alkaen. Laajaan ulkoistukseensisältyy paljon riskejä, joita ei vielä kaikkia tiedetä.

Kaupunginvaltuuston strategiana rakentamisessa on välttää uuden rakentamista, mikäli kyseiseen toimin-taan on"muunneltavissa konsernin tiloja. Uusinvestointi tehdään vasta kartoituksen jälkeen. Kaupungilla_onhallussaan edelleen käyttämätöntä ja'vajaalla käyttöasteella olevaa omaisuutta kuntaliitoksen jäljiltä. Sitämyydään sitä mukaan kuin löytyy kysyntää tehtyjen päätösten mukaisesti.

Jämsän pääkirjaston sijoitusta on mietitty työryhmässä ja sille on etsitty sijoituspaikkaa jo olemassa olevastakiinteistömassasta ja liikehuoneistoista Seppälän taajamassa, kirjaston sijoituksen eräänä vaihtoehtona onkaupungin omistamien tonttien jalostus ja yhteistyö yksityisen grynderin kanssa. Tämä investointi tulee mak-samaan noin 3-4 milj. C,

Kaupungin kiinteistöjen ongelmaksi on muodostunut, niin Jämsässä kuin muuallakin, rakennusten sisäilmanlaatu. Enlaista altistumista~on monissa eri toimipisteissä. Tällaisten isojen kiinteistöjen myynti on vaikeaa.Kaupungin on tulevaisuudessa varauduttava ongelmakiinteistöjen purkamiseen ^a/tai pemskorjaukseen,Kiinteistöt ovat vielä monesti liian suurissa arvoissa kaupungin taseessa. Vuoden 2014 tilinpäätökseen vä-hennettiin Kankarisveden koulun tasearvoa 50 %:lla, koska koko koulu joutui väistötiloihin Auvilan kampuk-selle, alaskirjaus tehtiin 450. 000 eurolla. Lisäksi kirjattiin alas Jämsänkosken kirjastoa osuus Koivutie 4:nosakkeiden arvosta, 200. 000 euroa. Tilapäisen vaiston arvoksi on arvioitu noin 0, 5 milj. C. Alun pitäen an/ioi-tiin. että väistä koulun osalta päättyy kesäkuussa 2016, Tällöin oppilaiden vähenemisen johdosta sovitaan jolukion tiloihin Jokivarteen ja yiakoululaiset Paunuun ja Mäntykallion kouluun, mutta ilmenneiden Mäntykalljonkoulun kosteusvaurioiden" vuoksi väistää joudutaan jatkamaan vielä lukuvuosi 2016 - 2017. Kankarisvedenosalta selvitetään, mikä osuus kiinteistöstä on käyttökelpoista. Vaihtoehtona on, että Mäntykallioon tehdään5-7 lisäluokkaa ja Kankarisveden koulusta luovutaan kokonaan.

UPM-konsernin työpaikkojen väheneminen Kaipolassa ja Jämsänkoskella noin 1. 000 työntekijälle vuositu-hannen alusta lähtien on pienentänyt verotulojen kasvua ja pienentää sitä myös tulevaisuudessa. TeolHstentyöpaikkojen poistuma aiheuttaa myös muuttotappiota, joka kohdistuu pääasiassa aktiiviväestöön UP nviimeiset irtisanomiset (noin 140 henkilöä) tulevat vaikuttamaan vuoden 2016 tulokseen negatiivisesti^ Tule-vaisuuteen vaikuttavat'myös varuskunnan ja koelentolaitoksen lakkauttamiset 31_-[2. 2013. Lisäksi tulevai-suuden verotuloja vähentävänä tekijänä on valtion aluehallinnon yksikköjen kuten TE -keskuksen ja verotta-jan toimintojen siirto isompiin keskuksiin.

Työpaikoista osa kompensoituu Himoksen alueen mukanaan tuomilla työpaikoilla, mikäli investoinnit lähtevätkäyntiin. Kylpylähotellin tontti on rekisterissä ja asemakaava mahdollistaa sen rakentamisen seka huoneisto-hotellin rakennukset ja viikko-osakehuoneistojen rakentamisen. Hankkeen viivästyessä on muuttovirta vie-reisiin maakuntakeskuksiin edelleen jatkunut, samoin hankkeen välilliset vaikutukset palvelusektorin vireyttä-jana viivästyvät. Edellä mainitusta johtuu, että elinkeinoelämän korvaavien työpaikkojen syntymiseksi onpanostettava. Panostusta laajennetaan Himoksen alueelta muillekin alueille ja aloille, koska Himoksella syn-tyvät "työpaikat ovat osittain kausiluontoisia ja palkkatasoltaan menetettyjä paperiteolljsuustyöpaikkoja hei-kompia. Korvaavia työpaikkoja olisi saatava myös ilmailuteollisuudesta ja pienen ja keskisuuren teollisuudensektorilta.

Kaikkien edellä mainittujen toimenpiteiden toteutuminen edellyttää koko organisaation sekä poliittisen että viran-haltijaorganisaation, päätöksenteon ja tekemisen yhtenäistä näkemystä ja tulevaisuuteen suuntautumista.

Kaupungin kiinteistöyhtiöillä on edelleen vaikeuksia, ehkä pahin on kuitenkin ohitettu. Tärkeää on seuratayhtiöiden investointeja ja korjauksiin käytettävää rahamäärää, jotta kaupungin riskit eivät realisoidu. Asu^n-kiinteistöjen käyttöaste etenkin Hallin ja Lankipohjan alueella on edelleen alhainen ja rasittaa koko vuokrata-loyhtiötä.'Ongelmia on tuonut etenkin'Senaattikiinteistöjen asuntojen halpamyynti Hallissa ja niitä Iisaa edel-leen'varuskunnan ja koelentueen lakkautus. Tehty kiinteistöyhtiöiden fuusio ja toimenpiteet ovat kuitenkinnostamassa käyttöastetta jatkossa.

Investointitaso pitäisi pitkällä tähtäyksellä olla vuosipoistojen suuruinen. Ohjelman mukaisten investointienvalmistuminen vaikuttaa vuosipoistoihin jonkin verran nousevasti. Tämä merkitsee vuosikatteen nostoa ta-voitetasolle. Näillä näkymin noin 12 milj. C taso vuosikatteessa on riittävä. Toiminnan säästöjen aikaansaami-nen~ja toiminnan rakenteelliset muutokset ovat edelleen välttämättömiä poistopohjan noustessa Lukion suu-ren investoinnin välttämisellä on huomattava vaikutus poistopohjan vähenemiseen jatkossa. Lisaksi rakennemuu-tosten'vuoksi käyttämättä jäävä omaisuusmassa on päästävä poistamaan käyttöomaisuudesta, jotta turhilta käyt-^tökuluilta vältytään. Päätökset investointiohjelman palvelutalojen rakennuttamisista ulkopuolisilla toimijoilla ovat

44

helpottaneet ohjelmaa noin 10 milj. , mutta jatkossa kustannukset kohdistuvat kaupungille käyttö-kustannuksina. Tärkeää on harkinta siitä, mihin ja millaisiin investointeihin kaupunki menee rahoittajaksielinkeinohankkeissa. Harkintaa tarvitaan mm. Himoksen kehittämisessä ja Hallin alueen järjestelyissä. Kau-pungin konsernin yhtiöt tai liikelaitokset eivät saa lunastaa epäkuranttia omaisuutta, jotka vaativat jatkossainvestointeja, ilman investoinnista saatavaa täysimääräistä korvausta rahoituskuluineenja riskilisineen.

Paunun koulun valtionosuudet kertyvät seitsemän vuoden aikana ja osaltaan helpottavat rahoitustilannetta.Paunun koulu valmistui vuonna 2011. Myöskään kaupungin investointiohjelman Himoksen investoinnit eivätkaikki toteutune suunnitelmakauden sikana, joten se vähentää rahoitustarpeita. Himoksen kehittämishank-keisiin on suunnitelmissa kuitenkin varauduttu vuosina 2017 - 2018, Pidemmällä aikavälillä talous on kestä-väliä pohjalla vasta, kun vuosikate kattaa myös lainanlyhennykset ja korjausinvestoinnit, tällöin on tavoitelta-va kuntaliitossopimuksen 15 milj. vuosikatetta. Rahoituksen kannalta riskinä on, että vuonna 2016 joudu-taan lainamäärää lisäämään, rahoituskulut eivät saa nousta tulevaisuudessa radikaalisti ja aiheutaa käyttöta-lauteen lisää karsimispaineita.

Kuntien varautuminen tulevaisuuden haasteisiin on tärkeää kuntatalouden, julkisen talouden kestävyyden jatalouskasvun näkökulmasta. Ilman tuottavuutta nostavia ja menojen kasvua hillitseviä toimenpiteitä paineetkunnallisveroprosentin nousuun Ja siten julkisen talouden kokonaisveroasteen kiristymiseen ovat mittavat.Silla on negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja ostovoimaan. Lisäksi kuntahenkilöstön tarve lisääntyisi voi-makkaasti samalla kun koko kansantalouden työvoimaresurssit niukkenevat, tämä heikentäisi toteutuessaankoko kansantalouden tuottavuuskehitystä ja siten taloudellisen kasvun edellytyksiä. Hyvinvointipalvelujentuottavuuden nousu on kuntatalouden rahoituksen ja nykyisen palvelutason säilyttämisen kannalta valttamä-töntä. Henkilöstön määrän kasvupaineiden lieventäminen helpottaa henkilöstön saatavuutta ja kustannus-paineita, joten eläkepoistumaa on kyettävä hyödyntämään koko kuntasektorilla. Jämsän osalta näyttäisi siltä,että käytyjen yt-neuvotteluiden tuloksena tavoitteet jopa ylitetään.

Talouden tasapainottamiseksi on kaikkia palveluita arvioitava rakenteellisesti väestörakenteen ja väestömää-rän muuttuessa valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Muuttuvat toimintamallit antavat mahdollisuu-den uuteen nykyaikaisempaan organisointiin ja palveluiden järjestämiseen sekä päällekkäisten hallintojenpurkamiseen, kunhan vain uskalletaan tehdä rohkeita tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä.

Taloussuunnitelma 2016 - 2018 on hyväksytty lähes -1, 7 miljoonaa alijäämäisenä. Verotulojen toteutuma olivuonna 2015 ennakoitua suurempi, kuitenkin tehtyjen valtiovallan toimenpiteiden ansiosta uusimmat ennus-teet näyttävät, että kaupungin verotulokertymä jäisi 0, 8 milj. C talousarviossa ennustetusta kertymästä. Tämäjohtuu pääasiassa yhteisöverotulojen jako-osuudesta, mutta myös henkilöverotuksesta ja työpaikkojen vä-henemästä.

Valtionosuuksien päätökset ovat olleet talousarviota paremmat, joten tulopohjan osalta talousarvio on enna-koitua parempi. Talousarviota on kuitenkin pakko muuttaa edellä kerrottujen faktojen toteuduttua. Talousar-vian muutoksessa on myös löydettävä uusia rakenteellisia säästöjä, jotta alkanut hyvä kehitys Jämsän kau-pungin osalta jatkuisi. Samalla tarkistetaan vuoden 2015 tilinpäätöksen toteutuman pohjalta tulosalueittain2016 talousarvio ja tehdään tarvittavat korjaukset kesään mennessä. Talouden tasapainoon päästään ha-kemalla kustannussäästöjä, lisäämällä tuloja ja tekemällä rakenteellisia muutoksia.

Tilinpäätöksen pohjalta voidaan todeta, että aikaisempi rakenteellinen alijäämä ei ole vielä täysin vuosien2013 - 2015 toimenpiteillä poistunut, mutta se saataisiin korjattua, mikäli uusia rasitteita ei kuntataloudelleasetettaisi. Aloitettua systemaattista talouden kehitystyötä on jatkettava määrätietoisesti, koska valtio edel-leen vähentää kuntien tuloja ja Iisaa velvoitteita.

Palveluiden saatavuutta sekä tasoa on arvioitava jatkuvasti. Pysyvän muutoksen läpiviemiseen tarvitaanpaitsi poliittista tahtoa, myös sitoutumista valmisteltuun palvelustrategiaan. Vaikeita päätöksiä tulee eteenedelleen, koska kaupungin tulopohjaa ohjaa pääasiassa valtio ja markkinavoimat. Kunnallisveroprosentti onkorkea, mutta moni kunta on joutunut jo korottamaan veroprosenttejaan ohi Jämsän. Kiinteistöveroprosentte-ja on lainmuutoksen vuoksi pakko nostaa Jämsässä ensi syksynä.

Ainoaksi mahdollisuudeksi jää karsia vanhan palvelurakenteen toimitilaverkostoa ja käyttää hyödyksi henki-löstön eläköitymistä edelleen sekä järjestää palveluiden tarjontaa uudestaan välttäen päällekkäisyyksiä,myös konsernirakenteen mahdollisuudet on otettava huomioon.

45

Taulukko osoittaa, että kumulatiivinen alijäämä saatiin vuonna 2013 käännettyä ylijäämäksi. Tulopohjaan liit-tyvä epävarmuus ja valtion lisätehtävien antaminen kuntasektorille ovat asiat, joihin on pakko varautua tule-vaisuudessa. Myös tehty sosiaali- ja terveystoimen ulkoistus sisältää monia epävarmuustekijöitä ja riskejä.Hallin varuskunnan ja koelentokeskuksen lakkauttamisen myötä poistui yli 200 työpaikkaa, näistä henkilöistä132 asui Jamsässä. Suorat vero-ja valtionosuusmenetykset ovat reilut 2 milj. Cja ostovoiman menetys on noin6-9 milj.C, josta seuraa myös välillisiä verotulomenetyksiä. UPM:n noin 140 henkilön vähentäminen vuonna2015 jatkaa perusteollisuuden työvoiman vähenemistä. Näiden työpaikkojen tilalle pitäisi pikaisesti saada uu-siä korvaavia työpaikkoja. Uusissa elinkeinopoliittisissa investoinneissa on kuitenkin arvioitava riski aina ta-pauskohtaisesti, kuten kaupungin omassakin toiminnassa.

ALI^YLUAAMA JA ENNUSTE TALSUN MUKAANVuosi Sellte TP/TA

KumulatAli-miJäämaeuroa euroa/asukas

200820082008200920102011201220132014

JämsäJämsänkoskiUusi JämsäJämsäJämsäJämsäJämsäJämsäJämsä

5 078 542-40154521 063 090

5361134 801 586

-1 436 394-5 680 7401 556 8532118318

5 078 542-40154521 063 0901 599 2036 400 7894 964 396-696 345860 508

2 978 826

321-546

4670

282220-3138

1382015 Jämsä 1 965 100 4 943 926 230201620172018

JämsäJämsäJämsä

-1 493 399-289 540

1 177519

3 450 5273 160 9874 338 506

160147201

Kaupungin taloudessa on lisäksi velkarasituksen ja korkomenojen luomat paineet. On enemmän kuin toden-näköistä, että korkokanta lähtee nousemaan suunnitelmakaudella, joskaan todennäköisesti ei vielä vuonna2016. Korkokannan nousu tuo satojen tuhansien eurojen paineet rahoituskustannuksiin sekä kaupungilla ettäkonsernin yhtiöillä, mikäli velkamäärää ei pystytä alentamaan. Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että suun-nitelmissa olevat investoinnit toteutetaan harkiten ja aikataulullisesti peräkkäin. Osassa yhtiöitä on tietoisestikasattu paineita tulevaisuuteen, koska suunnitelman mukaisia poistoja ei ole tehty täysimääräisinä. Tämä vai-keuttaa yritysjarjestelyjä ja aiheuttaa tappioita, joiden tasaamiseen konsemirahastoa voidaan käyttää takaus-tappioiden lisäksi.

46

TOTEUTUMISVERTAILU

Käyttötalouden toteutuminen

Kaupunki, ei liikelaitoksia,ulkoiset ja sisäiset Tp 2014 Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 ero tp-lta tot%Toimintatuotot

MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut tuotot

Valmistus om. käyttöönToimintakulut

Henkilöstökulut

Palvelujen ostotAineet, tarvikkeet

AvustuksetMuut kulut

TOIMINTAKATE

VerotulotValtionosuudet

Rahoitustuotot-ja kulutKorkotuototMuut rahoitustuototKorkokulut lainoistaMuut rahoituskulut

VUOSIKATE

Poistot ja arv. alennuksetSatunnaiset tuotot+/kulut-TILIKAUDEN TULOS

Poistoeron muutos

5543622432887012

8 081 7202619303

11 848189362 902

176 667 0376010729291 789 3746341 1039 482 9058 946 363-120 867

8511952444 56B 545

330447315 008831 00578851327053

9 151 605

7842187

1309418

246 610

56 573 04933 052 8928 996 5062 768 684

11754967309 620

18097868261 13722993 008 564

7 148 631107385858 945 673

-124096013

85 400 00044 000 000

-217 300232 200370 500820 000

5 086 687

6882130

-1 795 443

246611

5669917933 382 8928 436 5062 768 684

12111097309 620

183 101 48261 072 27995 069 0147 091 231

107385859130373

. 126092683

85 400 00044415000

172700232 200760 500820 000

3895017

6882130

-2987113

246611

5296448730 941 003

7 786 3072 247 020

11 990136307 993

17826190654 169 48798 357 3476132412

106385188964142

-124989446

87 104 95244619040

847003272 585

1 170 925587 989

85187 581 550

6 599 795

981 755

246611

-3 734 712-2 441 889

-650 199-521 664-120961

-1627-4 839 576-69027923 288 333-958 819-100067-166231

1103237

1 704 952204040

674 30340385

410425-232011

3 688 533

-282 335

3 968 868

o

03,41 %92, 69 %92, 28 %81, 16%99, 00 %99, 47 %97, 36 %88,70 %

103, 46 %86,48 %99, 07 %98, 18%99, 13%

102, 00 %100, 46%

490, 45 %117, 39%153, 97 %

71, 71 %

194, 65%

95, 90 %

-32, 87 %

100,00 %TILIK.YLI/ALUÄÄMÄ 1 556 028 -1 548 832 -2 740 502 1 228 366 3968868 -44,82%

Yleishallinto

Yleishallinto Ta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 ero tp-lta tot%Toimi ntatuotot

MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

Henkilöstökulut

Palvelujen ostotAineet, tarvikkeetAvustuksetMuut kulut

TOIMINTAKATE

Poistot ja arv. alennuksetTILIKAUDEN TULOS

Poistoeron muutos

3 805 4203146880

327 760330 780

104860213 776 7516186098

61 81064000

397 562-6 680 601

169890-6 850 491

3 805 4203 146 880

327 760330 780

106020713 787 8016 291 098

61 61064000

397 562-8 796 651

169890-6966541

3 870 1243 220 791

305 089344244

9 903 8933621 8125 780 993

7552960297

365262-6 033 768

140219-6173987

6470473911

o

-22 67113464

o

-698 178-165 989-510 105

13919-3703

-32 300762 883

-29 671792554

o

101, 70 %102,35 %

93,08 %104. 07%

93, 41 %95, 62 %91, 89%

122,59%94, 21 %91,88%88, 73 %

82, 53 %88,62 %

TILIK.YLI/ALUÄÄMÄ -6 850 491 -8 986 541 -6173 987 792554 88,62 %

47

Kaupunginvaltuusto

Tavoitteet 2015 sekä niiden toteutuminen

Kaupungin strategioiden (mm. tulevaisuus- ja palvelustrategia) hyväksyminen ja edellytysten varmis-taminen strategioiden toimeenpanolle

Kaupunginvaltuusto piti valtuustoseminaarejaja teki strategisia päätöksiä seuraavasti:Sosiaali-ja terveystoimen palvelutuotannon ulkoistaminen ja hankinta oli aiheena valtuustoseminaa-rissa 16.2.2015.Valtuusto hyväksyi 11. 5. kaupungin hyvinvointikertomuksen vuodelta 2014 ja suunnitelman vuodelle2015.Yhteiskuntaa, taloutta ja henkilöstöä koskevat tulevaisuudennäkymät sekä erikoissairaanhoidon kus-tannukset olivat aiheina valtuustoseminaarissa 28.9. 2015.Valtuusto määritteli kaupunkistrategian arvoja ja visioita strategiaseminaarissaan 6. - 7. 10.2015. Stra-tegiaa työstetään edelleen ja sen valmistumiselle asetettu aikataulu on kevät 2016.Valtuusto hyväksyi joulukuussa 7. 12. työllistämisohjelman, joka on kaupungin työllisyydenhoidon stra-teginen linjaus ja konkreettinen toimintaohjelma vuosille 2016 - 2018.

Tavoitteet 2015 - 2017 sekä niiden toteutuminen

Talouden tasapainottaminenKaupunki luopuu edelleen rakennuksista ja huoneistoista, joita se ei palvelutuotannossaan tarvitse.Talousarviossa vuodelle 2015 oli vuosikate 7. 624. 581 euroa, kun se tilinpäätöksessä oli 9. 915. 101 euroa.Toimintatuottoja talousarviossa oli 71. 791. 261 euroa, kun se tilinpäätöksessä oli 68.061.470 euroa.

Kaupunkikonsernin tulevaisuuden organisaatiorakenteen määrittäminenKuntarakenneselvitys Kuhmoisten kunnan kanssa tuli saattaa päätökseen 30. 6.2015 mennessä. Kau-punginvaltuusto totesi 16.6.2015, että ratkaisuja kuntaliitoksen suhteen ei tehdä. Sosiaali- ja terveyden-huollon palveluja tarjotaan ja tuotetaan jatkossakin ja yhteistyötä tiivistetään.Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto päätettiin ulkoistaa Jämsän Terveys Oy:lle 1 . 9. 2015 lukien.

Yritystoiminnan toimintaedellytysten edistäminenKaupunginvaltuusto teki vuoden 2015 aikana kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä, joilla pa-rannettiin yritystoiminnan edellytyksiä Jämsässä mm. seuraavasti:

Valtatien Oja kantatien 56 risteysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen16. 3. 2015.Valtuusto hyväksyi 16. 3. 2015 kiinteistökaupan, jolla kaupunki myy Himos Resort Oy:lle määräalankiinteistöstä 182-40-9903-0 sekä tilan Laaksola 2, 182-408-1-38, yhteispinta-alalta on 65, 5466 heh-taaria.Myllymäki II -asemakaavan muutoksen hyväksyminen 11. 5. 2015.Päijänrannan asemakaavan 1. osan hyväksyminen 16. 6. 2015.Valtuusto päätti 22. 6. 2015 Jämsän kaupungin sitoutumisesta osaltaan myötävaikuttamaan Himoksenalueen kylpylähotellin ja vapaa-ajanasumisen kehittämishankkeeseen siten, että kaupunki varaa kau-pungilta edellytettyihin investointeihin enintään 4,45 milj. euroa. Investoinnit voivat kohdistua tilikausil-le 2016-2021 ja investointien kohteena voivat olla maa-alueet sekä rakennettava infra. Kaupunginval-tuusto sitoutuu edistämään alueen kaavoitusta hankkeen edellyttämällä tavalla.Valtuusto hyväksyi 28. 9. 2015 uudet maanvuokra- ja kauppakirjasopimusmallit sekä uudet varaus- jaluovutusehdot koskien Myllymäki II TY-tontteja.

Talousarvion toteutuminen

Kaupungi nvaltuusto Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 EroCtp-lta to* %TulotMenotToimi ntakate

PoistotTilikauden tulos

89787-89 787

2830.92617

94787-94787

2830-97617

105976-105976

576-106 552

o

11 189-11 189-2254-8935

111, 80%111, 80%

20, 34 %109, 15 %

48

Menojen toteutuman poikkeamat:kokouksia toteutui yksi arvioitua enemmänkoulutuksiin osallistuttiin arvioitua enemmän (kuntapuheenjohtajapäivä, puheenjohtajaseminaari, vai-luuston puheenjohtajan johtamiskoulutus ja valtuustoseminaari)

Tunnusluvut

Kaupunginvaltuusto Ta 2015 Tp 2015KokouksetValtuustoseminaaritValtuuston iltakoulutValtuustoaloitteetKaupungin asukaslukuToimintakate /as.

7

3

3

1522155

-4, 28

8

3

2121538

-4, 92

Vaalit

KeskusvaalilautakuntaJäsenetMartti Hiltunen, puheenjohtajaPaavo Kumpula, varapuheenjohtajaTapani HeleniusArja MaunulaLiisa Piispa

VarajäsenetTimo VirtanenPirjo NurmesviitaAri SarinValtteri ErkkiläHeta Koskinen

Tavoitteet 2015 sekä niiden toteutuminen

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys oli 8.-14.4.2015 ja varsinainen vaalipäivä 19.4.2015. Äänioikeutettujenlukumäärä oli 18312 ja äänestysprosentti Jämsässä 65, 8 % (koko maassa 70, 1 °A).

Vaalitoimitsijat koulutetaan tehtäviinsä asianmukaisesti.Keskusvaalilautakunnan sihteeri koulutti ennakkoäänestyspäivien vaalitoimitsijat ja vaalitoimikuntien jäsenetsekä vaalipäivän vaalilautakuntien jäsenet tehtäviinsä.

Talousarvion toteutuminen

Vaalit Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta tot%TulotMenotToiminta katePoistotTilikauden tulos

3500038752-3752

-3752

3500038752-3752

-3752

3740B35901

1507

1507

2408-28515259

o

5259

106,88 %92, 64 %

-40, 16%

-40, 16 %

Tunnusluvut

Vaalit Ta 2015 Tp 2015KokouksetAänioikeutettujen lukumääräToimintakate /as.

4

18393-0, 17

2

183120, 07

49

Tarkastuslautakunta

TarkastuslautakuntaJäsenet

Tarmo Konstari, puheenjohtajaJukka Haaparanta, varapuheenjohtajaMarja-Liisa AlhonenArja MononenPertti TakanenMarkku UusipaastoHelena Salminen

VarajäsenetHeikki Rosti

Mika HalmetojaArja MaunulaTarja ViitalaMarkku KorpelaRitva KorhonenMarkku Kankainen

Tilintarkastusyhtiö valtuustokaudella 2013 - 2016 on BDO Audiator Oy. Vastuunalainen tilintarkastaja JHTT,KHT Hanna Kuhanen 30. 11.2015 saakka ja 1. 12.2015 alkaen JHTT Jukka Vuorio.

Tavoitteet 2015 sekä niiden toteutuminen

Tarkastuslautakunta suorittaa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisenarvioinnin ja antaa työstään valtuustolle kuntalain edellyttämän arviointikertomuksen

Tarkastuslautakunta esitti toukokuussa kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksensa vuodelta 2014. Kau-punginvaltuusto pyysi kaupunginhallitukselta selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaanesittämistä huomioista ja kannanotoista. Kaupunginvaltuusto käsitteli saadut selvitykset syyskuussa.

Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arviointityönsä tueksi ohjeellisen arviointisuunnitelman vuosille2013 - 2016, arviointisuunnitelmaansa tarkastuslautakunta tarkentaa vuosittain laadittavalla työoh-jelmalla, arvioinnin työohjelma sovitetaan yhteen tilintarkastajien työohjelman kanssa

Lautakunta laati arvioinnin työohjelman vuodelle 2015. Tilintarkastaja esitti tilintarkastuksen työohjelmanvuodelle 2015. Tilintarkastajan väliraportointi työohjelmansa toteutumisesta sekä olennaisista havainnoistasiirtyi vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtumisen vuoksi tammikuun 2016 kokoukseen.

Talousarvion toteutuminen

Tarkastuslautakunta Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot %TulotMenot

Toimintakate

PoistotTilikauden tulos

o

38835. 38 835

o

. 38 835

o

38835-38 835

o

-38 835

o

29360-29 360

o

-29 360

o

-94759475

o

9475

75. 60 %75, 60 %

75, 60 %

Menojen toteutuman poikkeamat:koulutusmäärärahat jäivät lähes käyttämättä ja asiantuntijapalvelut toteutuivat alle arvioidun

Tunnusluvut

Tarkastuslautakunta Ta 2015 Tp 2015Kokoukset

TilintarkastuspäivätToimintakate / as.

1035

1, 75

1027

1, 36

50

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus 2015 - 2016puheenjohtaja Pirittä Rantanenl varapuheenjohtaja Mika KyröII varapuheenjohtaja Hannu Loberg

JäsenetRantanen PirittäKyrö MikaLoberg HannuHirvelä SirkkaKoskinen PenttiAlanen TuomoSahala EilaPutkonen AiraJärvenpää Esko

VarajäsenetLipstok-Laasonen Anna-SofiaSimilä MattiHakanen EeroPärnäjärvi LeenaLampinen ArtoPerälä RistoSalonen AuliMikkola LeenaValkeajärvi Leena

Tavoitteet 2015 sekä niiden toteutuminen

Kaupungin strategioiden (mm. palvelustrategia ja tulevaisuus-strategia) päivittäminen ja toimeenpa-no

Kaupunginhallitus on antanut lisäohjeita ja asettanut Jämsän kaupunkistrategiavalmistelun tavoiteaika-tauluksi maaliskuun 2016, johon saakka strategiaa työstetään edelleen eri kokoonpanoissa.!<a^pl^.'1gi."h?l.lit.ukse" Ntako"lussa 19. 10.2015 oli teemana työllisyydenhoito, marraskuussa hyväksyttiintyöllistämisohjelma, joka on Jämsän kaupungin työllisyydenhoidon strateginen linjaus ja konkreettinentoimintaohjelma vuosille 2016-2018.

Tavoitteet 2015 - 2017 sekä niiden toteutuminen

Konsernin strategisen johtamisen kehittäminenTytäryhtiöiden kanssa vuosittain käytävien konsernikeskustelujen ajankohdat on sovittu pidettäväksi siten,että kaupunginhallituksella on mahdollisuus käydä lähetekeskustelu ennen konsemikeskusteluja. Keskuste-lujen jälkeen muistiot toimitetaan kaupunginhallituksen käsittelyyn.Vuonna 2015 on^pidetty yksi_konsernikeskustelu, joka on vuoden 2014 konsernikeskustelua täydentävä kes-kustelu Jämsän Aluelämpö Oy:n kanssa.

Kaupunkikonsernin tulevaisuuden organisaatiorakenteen toimeenpanoKaupunkikonsernissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen talouden tasapainottamiseksiKaupunginvaltuuston hyväksymänä kiinteistöstrategiana on, että kaupunki luopuu rakennuksista ja huoneis-toista, joita se ei palvelutuotannossaan tarvitse. Strategiaa on toteutettu omassa ja konsernin toiminnassa.Kiinteistö Oy Jämsänmäen talouden tervehdyttämiseksi yhtiölle on annettu kiinteistöjen myynti- tai purkulu-pia.

Jämsän seudun vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, elinkeinorakenteen monipuolistami-nen ja yritysmyönteisyys sekä yhteistyöverkoston ylläpitäminen

Kaupunginhallitus hyväksyi Himoksen alueen kehittämisen aiesopimuksen 7.9. 2015.Himoksen alueen kehittämisen aiesopimus Jämsän kaupungin, HolidayClub Resorts Oy:n, TobermoreOy:n ja Lemminkäinen Talo Oy:n välillä allekirjoitettiin 8. 10.2015.Olkkolan telakan maa-alueen myynti ja kauppakirjan hyväksyminen 31. 8.2015.

Talousarvion toteutuminenKaupunginhallitus Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero^jg^ tot%TulotMenotToimintakatePoistotTilikauden tulos

258 7404 598 454

-4 339 714o

-4 339 714

258 7404698454

-4439714u

261 1844434125

-4172941o

-4439714 ^172941

2444-264 329266 773

o

266 773

100, 94 %94, 37 %93,99 %

03,99 %

51

Tunnusluvut

Kaupunginhallitus Ta 2015KokouksetHallituksen IltakoulutToimintekateC/as.

Tp 201524

5

196, 67

241

188, 04

Menojen toteutuman merkittävimmät poikkeamat:Muut palkat ja palkkiot -kohdan määräraha alittui, sisälsi kaupungin koko henkilöstön palkkojen harmo-nisoinnin katteen, mutta ei toteutumaa.

Kaupunginhallituksen projektit-kohdan määräraha ylittyi, koska sote-ulkoistuksen kustannukset koottiinyleishallinnon toimialalle, Nytkymejoen kunnostuksen määrärahasta käytettiin puolet, koska työn kes-keytti joen tulviminen, työ saatetaan loppuun seuraavana vuonna.Elinkeinotoimi ja matkailu -kohdassa matkailuneuvonnan ja markkinointipalvelun määräraha alittui hallin-topalvelujen neuvonnan järjestelyjen johdosta. Yhteistoimintaosuuksiin varattu lisämääräraha jäi käyttä-matta.

Työllistämisen määrärahat alittuivat, koska mm. velvoitetyöllistettyjä oli arvioitua vähemmän.

Hallintopalvelut

Tavoitteet 2015 sekä niiden toteutuminen

Osaamisen varmistaminen henkilöstön eläköityessäEläkkeelle jääneiden palvelusihteerien tilalle tulleet palvelusihteerit perehdytettiin kaupungin organisaation jakaupungintalon neuvontaan sekä koulutettiin maistraatin ja veron etäpalveluun ja puheiinvaihteen hoitami-seen.

Toimialojen rajoista riippumaton asiakaspalveluHallintotoimessa hoidetaan edelleen sivistystoimen liikuntatilojen tilavarauskalenterin ylläpito, kehitys ja las-kutus. Neuvontapalvelujen kehittäminen on edennyt tapahtuneiden muutosten ja kulloisenkin tilanteen mu-kaan.

Sähköpostiturvallisuuden parantaminenSahköpostiturvallisuutta parannettiin ottamalla käyttöön tehokkaampi haittaviestien ja -ohjelmien torjuntapal-velu sekä salatun sähköpostin käyttömahdollisuus arkaluontoisen tiedon välitykseen.

Tavoitteet 2015 - 2017 sekä niiden toteutuminen

Hallmtopalveluja järjestämällä ja uudistamalla aikaansaada kaupungin ylimmälle johdolle, muille toi-'"ielimilleja henkilöstölle tehokas työskentely-ympäristö koostuen toimivasta asiakirjahallinta-, tie-tohallinto-ja viestintäjärjestelmistä sekä muista hallintotoimen palveluista

Asianhallinnan prosesseja kehitetään kokonaisarkkitehtuurin pohjalta yhdenmukaisilla toimintatavoilla.Sote-palvelujen ulkoistamisen vuoksi toimintayksikköjen arkistoja siirrettiin keskusarkistoon sekä laadit-tiin yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa Jämsän kaupungin ja Jämsän Terveys Oy:n välinen potilas-jaasiakasrekisterin, arkiston ja potilasarkiston käyttösopimus. Kaupunginhallituksen syyskuussa hyväksy-man asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjeistuksen mukaisesti toimialoille laadittiin sähkölseen'tiedon-hallintaan painottuva tiedonohjaussuunnitelma (TOS). Asianhallintajärjestelmän kehittämiseen on voituvaikuttaa ohjelmantoimittajan järjestämässä asiakasraadin kokoontumisissa kuukausittain.Puhelinvaihdejärjestelmän päivitys tehtiin syksyllä. Henkilöstö otti käyttöön sähköiset kalenterit ja kalen-teritiedot integroitiin vaihteeseen, joten henkilöstön tavoitettavuustiedot ovat parantuneet merkittävästi.Yhteistyössä tietohallinnon kanssa on kehitetty puhetoimintoja keskitetysti toimivaksi kokonaisuudeksisiirtäma la vaihteeseen tietohallinnon hoitamia puhejärjestelmään liittyviä tehtäviä, kuten liittymien ja lait-teiden tilaukset, irtisanomiset ja muutokset.

Kaupungin omien ja muiden viranomaisten palvelujen järjestäminen julkisen hallinnon asiakaspalve-lupisteessä sekä kaupungin asiakaspalvelun ja asiakaspalvelutehtävissä toimivien monitaitoisuudenkehittäminen

52

Valtionvarainministeriön etäpalveluhanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeen päätyttyä VM:n vi-deoneuvottelulaitteisto korvattiin kaupungin laitteilla ja Skype for business -ratkaisulla, jonka kautta kun-(alaisille edelleen tarjotaan etäpalvelua verohallintoon ja maistraattiin.Kaupungille siirtynyttä matkailuneuvontaa varten palkattiin kesäkuukausien ajaksi kiertävä AskMe-matkailuneuvoja. Lomakauden ulkopuolella matkailuneuvontaa hoidetaan kaupungintalon neuvonnastakäsin.

Positiivinen, avoin, luottamusta herättävä ja yhteishenkeä vahvistava viestintä sekä viestinnänosaamisen lisääminen ja myönteinen viestintäorientaatio koko kaupunkiorganisaatiossa.

SharePoint Intra -projekti käynnistettiin rakenteiden, määritysten ja sisällön suunnittelulla.Yammer, yksityinen yhteisöpalvelu otettiin kaupungin työntekijöille sisäisen viestinnän ja vuorovaikutuk-sen työkaluksi keväällä.Trello, sisäinen sähköinen työtila johtoryhmän työskentelyn välineeksi otettiin käyttöön syksyllä.Jämsä bloggaa -sivusta, jossa julkaistaan kaupungin henkilöstön näkemyksiä ajankohtaisista asioista jailmiöistä, avattiin syksyllä.Sosiaalisessa mediassa kaupungin vapaamuotoinen tiedotus ja vuorovaikutus yleisön kanssa on lisään-tynyt. Kaupungin Facebook -sivustalla tykkääjien määrä on noin 1500 ja Twitter -sivustalla on lähes 400seuraajaa. Lisäksi kaupungin henkilöstöä ja johtoa on aktivoitu ja opastettu sosiaalisen median hyödyn-

Jämsän tarinat -kaupungin tiedotuslehti ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Jämsä -esittelyvideo teh-tiin yhteistyössä Jämsek Oy:n kanssa. Palveluesitettä ei tehty. Myllymäki II ja 9/24 -risteysalueiden esit-teet uusittiin. Kaupungin näkyvyydestä useissa yleisö-ja urheilutapahtumissa huolehdittiin erilaisilla il-moituksilla ja mainoksilla julkaisuissa sekä tapahtumissa. Kaupunki osallistui omalla osastollaan Jyväs-kylän Rakentaminen ja Talotekniikka messuille sekä Hyvän Tuulen kauppapäivät tapahtumaan.

Kaupungin ICT-toimintojen järjestäminen, kehittäminen ja uudistaminen siten, että käytössä on ajan-tasainen käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot / ohjelmistolaajennukset, lisenssit, tietoliikenneyhteydet,vakioitu laiteympäristö ja ajantasaiset toimistotyökalut

Jämsän kaupungin tietoturvaohje, tietoturvapolitiikka sekä tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salas-sapitosopimus tulivat voimaan 1. 1.2015Kokonaisarkkitehtuurityötä ollaan käynnistämässä ja toimialoilta valitut kokonaisarkkitehtuurityöhön osal-listuvat avainhenkilöt koulutettiin loppuvuodesta.Kaupungin palvelintilat muutettiin fyysisesti turvallisempiin ja varmempiin paikkoihin.Kaupungin alueverkkoa on uudistettu, arkkitehtuuri on nykyaikaisempi ja turvallisempi. Myös langattomiaverkkoja on laajennettu mobiililaitteiden lisääntyessä merkittävästi. Uusi AD - hakemistopalvelu ja käyttä-jätietokanta saatiin valmiiksi ja sen avulla on tehostettu tietojärjestelmien ja verkon hallintaa, valvontaa jasuojausta, sekä mahdollistettu keskitetty resurssien jakaminen käyttäjille ja sovelluksille.Sosiaalitoimessa jatkettiin päivähoidon kokonaisratkaisun pilotointia, tehtiin lukuisia kehitystöitä liittyenteknologian vanhenemiseen ja lakimuutoksiin mm. kotihoidon mobiilisovellusja Effica-päivitykset.

Sähköinen kokouskäytäntö lautakunnilleKaupunginvaltuuston liittyminen sähköiseen kokouskäytäntöön on siirretty vuodelle 2016, koska sähköi-nen kokousjärjestelmä uusiutuu asianhallintaohjelman versionvaihdon yhteydessä alkuvuonna 2016.Kaupunginhallituksella ja lautakunnilla sähköinen kokouskäytäntö on käytössä.

Talousarvion toteutuminen

Hallintopalvelut Ta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot%TulotMenotToiminta kate

PoistotTilikauden tulos

1 651 1501 900 569-249 419104690

^54109

1 651 1501 911619-280 469104690

-365 159

1 693 9571 864 686. 170 729104519

-275 249

42807-4693389740

-17180010

102, 59 %97, 54 %65, 55 %99, 84 %75,38 %

Tunnusluvut

Hallintopalvelut Ta 2015 Tp 2015ToimintakateC/as. 11, 26 7, 97

53

Henkilöstöpalvelut

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudella 2015 - 2017

mahdollisten rakennemuutosten läpivientihenkilökohtaisen lisän käyttöönotto (KVTES ja OVTES)kertaluontoisen palkitsemisjärjestelmän kriteeristön valmistelutyöaikamuotojen harmonisointi jatkuutyöhyvinvointi-ja osaamisohjelman uudistaminen sekä niiden mittaamisen kehittäminentyöhyvinvoinnin ja osaamisen raportoinnin kehittäminenjohtamisen ja esimiestyön kehittäminen vuorovaikutteisempaan, valmentavaan ja vastuuttavam-pään suuntaan. Lisäksi tavoitteena on määritellä jämsäläisen johtamisen ja hyvän työn laatukri-teerit

työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolojen määrän vähentäminen vuoden 2015 loppuun25 % vuoden 2012 tasosta

Tavoitteiden toteutuminen 2015

Merkittäviä henkilöstöjärjestelyiä vaatinut liikkeenluovutus Jämsän Terveys Oy:lle oli keskeisin rakennemuu-tos, joka vietiin läpi. Tämän lisäksi tehtiin henkilöstöselvitys osana Kuhmoinen-Jämsä kuntaliitosselvitystä.

Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan kriteerit valmistuivat KVTES:n ja OVTES:n sopimusaloilla.Lisäksi laadittiin sisäisiä ohjeita esimerkiksi leireillä ja retkillä työskentelyyn retkillä sekä sijaisten määräämi-seen. Myöhemmin käyttöönotettavaa kertaluontoista palkitsemista varten hankittiin lisäosaamista. Sisäilma-työryhmän toimintamalli, vastuullisen työkäyttäytymisen malli ja asiakasväkivallan hallintamalli uudistettiin.

Pilottina toteutettuun Esimiesten ja keskijohdon osaamisohjelmaan (EKJ) osallistui 30 - 40 esimiestä. Ohjel-ma koostui johtamisfoorumeista, paikallisesti järjestetystä valmennuksesta, oman kehittymisen pohdinnasta(sertiflkaattitehtävä) sekä kehittämishankkeiden arvioinnista.

Työyhteisön laatumittareiden ja uudenlaisen henkilöstökyselyn laatimistavoitteista pidettiin edelleen kiinni jatälle kehitystyölle onkin nyt löytymässä toteuttaja- ja rahoittajakumppani.

Talousarvion toteutuminen

Henkllöstöpalvelut Ta2015 Ta+lta2015 Tp2015 EroCtp-lta tot%TulotMenotToimintakatePoistotTilikauden tulos

832 7801517785-685 005

17250. 702 255

832 7801 517785-685 005

17250-702 255

815 0831 179 159-364 078

o

-364076

-17697-338 626320929-17250338179

97, 87 %77,69 %53, 15 %

0,00 %51, 84%

Talouspalvelut

Talouspalveluiden tulosalue koostuu talouspalveluiden ja kirjanpidon kustannuspaikoista.

Kaupunkikonsernin talouden ohjausjärjestelmä perustuu kaupungin keskitettyyn rahoitukseen. Kaupunginosalta keskitetysti hoidetaan myös kirjanpito. Talouspalvelut tulosalue vastaa kaupungin talousarvion ja -suunnitelman laadinnasta sekä valvoo, koordinoi ja ohjeistaa taloudenhoitoa, kaupungin kustannuslaskentaaja laskentatointa. Kaupungin maksuliikenne, omaisuuden ja rahavarojen hoito sekä kirjanpito ovat talouspal-veluiden keskeisiä tehtäviä. Rahoitusta, konsernitilin käyttöä ja maksuvalmiutta koordinoidaan koko kaupun-kikonsernin tasolla.

Talouspalveluiden ja kaupungin muun taloushenkilöstön yhteistyötä on tiivistetty palvelustrategian mukaises-ti. Taloussuunnittelun ja kirjanpidon henkilöstön sekä toimialojen taloushenkilöstön yhteydenpitoa on tiivistet-ty, siten että toimialarajat eivät yhteistyössä näy.

54

Käytössä on hajautettu ostolaskujen sähköinen tarkastus- ja hyväksymisjärjestelmä, jota taloushallinto koor-dinoi. Kaupunki käyttää sähköistä laskutusta kaikissa laskutusjärjestelmissäan.

Tavoitteena ollutta yhteistä koko kaupungin kaikki toimialat käsittävää talouden toimintayksikköä ei kuiten-kaan ole perustettu.

Tavoitteet vuodelle 2015

Talouden seurannan ja raportoinnin kehittäminenTalouden raportoinnin ajantasaisuutta ja informatiivisuuden tasoa nostetaan edelleen.FPM -raportointi-ja suunnittelujärjestelmän käyttöä laajennetaan vuoden 2015 aikana.Esimies-ja johtotason kouluttaminen FPM-järjestelmän käyttöön.

Laskutusprosessin kehittäminen Ja laskutuksen sujuvuuden varmistaminen organisaatiossaTyöskentely- ja toimintatapojen tarkastelu prosessin eri vaiheissaYhtenäinen laskutuksen toimintamalli ja hallintorajojen yli tapahtuva yhteistyöLaskutuksen nopeuttaminen ja tehostaminen sekä virheiden vähentäminen

Tavoitteiden toteutuminen 2015

Talouden raportointi on tehty ohjeistuksen mukaisesti ajallaan, tämän lisäksi kaupunginhallitustaon erikseen informoitu mm. tilinpäätöksen tilanteesta ja tilinpäätösaikataulun mukaisesta etene-mjsestä, tuloksen muodostumisesta yms. FPM raportti vertaa vastaavaan ajankohtaan edellise-na vuonna.

a.yttotal.°"den toteumatiedot saadaan ajantasaisina FPM-ohjelmasta ja investointihankkeidenmäärärahojen käyttö Pro Economica-ohjelmasta..

FPM~raport°'"t!' . 'la suunnittelujärjestelmän käyttöoikeuksia on annettu laajemmin esimiehillekäyttöön. Esimiehet osaavat ottaa perusraportteja ohjelmasta ja tarvittaessa annetaan henkilö-kohtaista opastusta ohjelman käyttöön.Uusia ohjelman käyttötapoja ja tiedon esittämistapoja sekä tiedon saatavuutta kehitetään edel-leen. Uusia lisenssejä on hankittu ja niitä on käytettävissä jatkokehitykseenkin sosiaali- ja ter-veystoimen ulkoistuksen vuoksi.

Pro Economican yleislaskutuksesta ja Effica-laskutuksesta on tehty prosessikuvaukset, kehittä-miskohteet on fokusoitu. Laskutusyhteistyötä on kehitetty taloushallinnon vetämässä ns. TOPA-ryhmässä ja työ jatkuu vuonna 2016.Laskutusohjelmia käyttäville on jär|estetty säännölliset laskuttajatapaamiset, jotta voidaan yh-denmukaistaa kaupungin laskutuskäytänteitä.Laskuttajapankki on perustettu ja otettu käyttöön. Laskuttajapankki koostuu laskutuksen moni-osaajista, joita voidaan käyttää eri laskutustehtävissä henkilöstöriskien minimoimiseksi.

Tavoitteet 2015 - 2017 sekä niiden toteutuminen

Kaupungin tytäryhtiöiden palkanlaskennan, kirjanpidon ja toimistotehtävien järjestetään mahdollisestiosana kaupungin keskitettyä konsernia tai hallintoa.Palvelustrategian mukaisesta konsernihallinnosta sekä sen tehtävistä ja organisoitumisesta tehdäänsuunnitelma vuonna 2015.

Konsernihallintoon on mahdollista keskittää kaupunkikonsernin yhteiset palvelut ja toiminnot, jotkaovat luontevaa ja taloudellista siirtää ja eivät sisälly yksittäisen toimialan tai tytäryhteisön ydintoimin-taan.

Konsernihallinnon talous-ja henkilöstöhallinnon organisoimisesta kaupunkiorganisaatioon ei ole tehtysuunnitelmaa. Syynä tavoitteen toteutumattomuuteen on ollut laaja sosiaali-ja terveystoimen ulkois-tusprosessi ja sen soplmusohjauksen järjestelyt, intensiivinen esimieskoulutus sekä strategiaproses-s':. s ^ .!aloushalli.nt?on °n tullut lisätehtäviä johtavien viranhaltijoiden poissa ollessa, joten suun-nittelutyöhön ei ole ehditty panostamaan.

55

Talousarvion toteutuminen

j Talouspalvelut Ta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot%TulotMenotToiminta kate

PoistotTilikauden tulos

527 5001 380 540-853 040

43140-896 180

527 5001 380 540-853040

43140-896180

536 8581 308 177-771 319

33147-804466

9358-72 36381721-999391714

101,77%94, 76 %90, 42 %76, 84 %89,77 %

Suurin poikkeama talousarvioon oli verotuskustannusten jääminen noin 50.000 euroa alle arvioidun.

Tunnusluvut

Talouspalvelut Tp 2014 Ta 2015 Lta 2016 Tp 2015Osuus verotuskustannuksiin Toimintakate /as.

575 926-35, 99

600 000-38, 50

600 000-38, 50

550 140-35, 81

Hankinta- ia loaistiikkapalvelut

Tavoitteet vuodelle 2015 sekä niiden toteutuminen

Kaupungin hankinnoista tiedottamisen lisääminen ja monipuolistaminen, hankintasuunnitelmankoonti ja julkaiseminen

Yrittäjille ja muille kaupungin hankinnoista kiinnostuneille järjestettiin avoin hankintailta helmikuussa 2015yhteistyössä paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja Keski-Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. Hankintaillassa käytiin läpieri toimialojen ja liikelaitosten investoinnit ja muut hankinnat sekä myös valmisteilla olevaa hankintalakia.Kaupungin hankintoja on tuotu esille eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Paikallislehti teki artikkelin kaupunginhankinnoista ja hankintojen kilpailuttamisesta loppuvuodesta 2015. Kaikki kansallisen hankinta-arvon ylittä-neet hankinnat sekä mahdollisuuksien mukaan myös pienhankinnat ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Eril-lista hankintasuunnitelmaa ei ole julkaistu.

Materiaalikeskuksen ja yhdyskuntatoimen varastotoiminnan yhteistyösetvityksen tekeminen

Hankinta-ja logistiikkapalvelujen materiaalikeskuksenja yhdyskuntatoimen varikon varaston yhteistyötä onselvitetty. Yhdyskuntatoimen varasto palvelee pääasiassa kaupungin kunnallistekniikkaa ja Jämsän vesiliike-laitosta niiden tarvitsemien tarvikkeiden ja laitteiden hankinnassa ja varastoinnissa. Käytössä on oma Sonet -varasto-ohjelma. Materiaalikeskus palvelee kaikkia kaupungin yksiköitä keskitetysti hankittavien tuoteryh-mien hankinnassa, varastoinnissa ja jakelussa. Materiaalikeskuksessa on käytössä oma Marela-materiaalitoiminnan tietojärjestelmä, jota käyttävät myös sosiaali-ja terveystoimen yksiköt tilatessaan tuottei-ta materiaalikeskuksesta. Materiaalikeskus ja yhdyskuntatoimen varasto palvelevat eri tuoteryhmissä ja pää-asiassa myös kaupungin eri yksiköitä. Päällekkäisyydet hankinta- ja varastointipalveluissa on karsittu. Mate-riaalikeskuksen ja varaston välistä yhteistyötä ja säännönmukaista vuoropuhelua on lisätty. Em. yksiköidentoimintoja jatketaan toistaiseksi erillisinä.

Vuonna 2015 liitytään mukaan valtakunnalliseen Waltti -lippujärjestelmään, kaupungin on tällöin jär-jestettävä tai kilpailutettava palvelupiste, josta lipputuotteen voi lunastaa

Keski-Suomen ELY-keskus päätti käyttää Jämsän sisäisen joukkoliikenteen sopimuksesta optiovuodet, jotensiirtyminen uuteen valtakunnalliseen Waltti-lippujärjestelmään on ajankohtainen vasta kesällä 2017.

Joukkoliikenteen suunnittelu ja kilpailuttaminen sekä käytön markkinointi

Joukkoliikenteen kilpailuttaminen siirtyy syksyyn 2016. Uudet sopimukset tulevat voimaan kesäkuussa 2017Myös joukkoliikenteen käytön markkinointi siirtyy kilpailuttamisen myötä vuoteen 2017.

56

Tavoitteet vuodelle 2015 - 2017 sekä niiden toteutuminen

Sähköisen kilpailutusprosessin käyttöönotto hankinnoissaErillistä hankintaohjelmaa ei vielä ole otettu käyttöön. Ohjelman hankintaa on selvitetty.

Innovatiivisen hankintaosaamisen kehittäminen kaupunkikonsernissaKaupungilla hankintoja ja tilauksia tekeville on järjestetty koulutusta mm. hankintalaista syksyllä 2015.

Asiointi-ja palveluliikenteen kehittäminen vastaamaan kuntalaisten tarpeitaPalveluliikenteessä otettiin käyttöön matalalattialinja-autot vuoden vaihteessa 2015-16 kuntalaisten toivo-muksesta.

Talousarvion toteutuminen

Hankinta-ja logistiikkapalve- 'Ta 2015 Ta+Ita2015 Tp 2015 Ero tp-lta tot%TulotMenotToiminta katePoistotTilikauden tulos

500250 500250 525635 25385 105.07%921298 921298 946508 25210 102, 74%

-421048 -421048 -420873 175 99.96%1 980 1 980 1 976 -4 99. 82 %

. 423028 -423028 -422849 179 99,96%

Menojen ylittymisen pääasiallisena syynä oli joukkoliikenteessä vuonna 2015 tapahtuneet ennalta arvaamat-tomat muutokset mm. syöttöliikenne Kuorevedeltä Tampereen linja-autoihin. Toimintatuotoissa materiaali-keskuksen perimät varastolisätja myyntituotot lisääntyivät ja kattoivat toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Tunnusluvut

Hankinta palvelut Ta 2015 Tp 2015Toimintakate /as. -19, 00 -19,60

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Sosiaali-ja terveyslautakunta

jäsenetJorma Poti, puheenjohtajaAuli Salonen, varapuheenjohtajaEija AaltonenLotta AholaAntero KoivulaJyrki KokkoPertti SuuronenKuhmoisten kunnan edustajat:Mira Pitkäniemi (Jokinen)Kimmo Malin

varajäsenetHeikki RinnekangasEila SahalaKirsi HeilanenMaria SissonenHannu IivonenArto NiiranenReijo Himanen

Veikko MattilaHeljä Järvinen

Mika Kyrö, Jämsän kaupunginhallituksen edustajaSilmu Sarvala, Kuhmoisten kunnanhallituksen edustaja

Sosiaali- ja terveyslautakunta kokoontui vuoden 2015 aikana 10 kertaa ja käsitteli 11 1 julkista asiaa ja 65 eijulkista yksilöasiaa.

57

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat muodostaneet 1. 1.2013 lähtien kuntalain 76 §:n 2 momentinmukaisen sosiaali-ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen siten, ettäjärjestämisvastuu on Jämsän kaupungil-la, järjestämisen ja tilaamisen valmistelun ja toimeenpanon vastuu on yhteisellä sosiaali- ja terveyslautakun-nalla. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveystoimi kuuluvat vastuukunnanhallintoon.

Yhteistoiminta-alueen tehtävinä ovat kunnille kuuluvien lakisääteisten ja sopijakuntien yhteisesti hyväksy-mien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Yhteistoiminta-alue sekä ostaa, tuottaa itse javälittää palveluita. Yhteistoiminta-alueen hallinto hoitaa sosiaali- ja terveystoimen kunnille kuuluvat viran-omaistehtävät. Jämsän kaupungin palveluiden järjestämisvastuuseen kuuluu oikeus ja velvollisuus huolehtiasopimuksen piiriin kuuluvien palveluiden saatavuudesta yhteistoiminta-alueella. Hallinnon järjestämisessänoudatetaan vastuukuntana toimivan Jämsän kaupungin valtuuston hyväksymää hallintosääntöä ja sen no-jalla annettuja muita määräyksiä ja ohjeita. Kustannusten kohdentaminen tapahtuu erillisen sopimuksessaolevan liitteen mukaisesti. Pääperiaatteena kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate.

Toiminnan vuosittaiset ja taloussuunnitelmakauden tavoitteet määrittelevät sopijakuntien valtuustot vuosittaintehtävän tilauksen yhteydessä. Kuntien tavoitteet sovitetaan yhteen neuvotteluissa tilausten yhteistoiminta-alueen tuottamien tai valittamien palveluiden tai palvelukokonaisuuksien sisällöistä. Neuvotteluja käyvät so-pijakuntien edustajat yhteistä sosiaali-ja terveyslautakuntaa edustavien henkilöiden kanssa.

Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-jäseninen Jämsän kaupungin hallinnossa oleva sosiaali-ja terveyslau-takunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisten kunnalla 2 jäsentä. Jäsenille on nimetty vara-jäsenet. Yhteistoiminta-alueen kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan sosiaali- ja terveyslautakun-taan. Hallituksen edustajilla on puhevalta, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksissa.

Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii Jämsän kaupungin organisaatiossa ja siihen sovelletaan kuntalain jaerityislakien määräyksiä tältä pohjalta. Lautakunnan toimikausi on valtuuston toimikausi. Lautakunnan tehtä-vistä ja esittelystä määrätään Jämsän hallintosäännössä. Sosiaali- ja terveyslautakunta toimii myös tervey-denhuoltolain 12 §:n mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona.

Toimintaympäristöjä sen muutokset

Yhteistoiminta-alueen väestömäärä on noin 25 000 asukasta ja alue on pinta-alaltaan hyvin laaja. Alueenväestö vähenee ja ikääntyy ja erityisesti yli 85 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy huomattavasti nykyisestä.Tästä syystä erityisesti vanhuspalveluiden alueella tullaan tarvitsemaan erilaisia tapoja hoitaa palvelujenkysynnän kasvu. Tähän on vastattu erityisesti jatkamalla palvelurakennemuutosta ja panostamalla kotihoi-toon. Esimiesten johtamisosaamiseen ja yksikköjen kehittämiseen on myös panostettu pitkäkestoisella joh-tamis- ja kehittämiskoulutuksella yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Samoin toimistotyön ja taloushal-linnan tehtävien suorittamiseen on etsitty yhdessä muiden toimialojen kanssa sopivia ratkaisuja.

Merkittävän muutoksen toimialan palvelujen tuottamiseen toi valtuuston loppuvuodesta 2014 päättämä suu-ren osan sote-palveluita käsittävä palvelujen hankinnan kilpailutus ja myöhemmin päätös palvelujen ulkois-tamisesta yhteisyritys Jämsän Terveys Oy:lle. Yrityksen osakkaina ovat Pihlajalinnan Terveys Oy (51%) jaJämsän kaupunki (49%). Yhteisyritys tuottaa Jämän kaupungille kaikki ne terveyspalvelut, joita JokilaaksonTerveys Oy ei tuota sekä sosiaalipalveluista kaikki vanhuspalvelut sekä päihde- ja perheneuvolapalveluita.Tuotanto siirtyi yhteisyritykselle 1.9.2015 alkaen lukuun ottamatta työterveyshuoltoa, joka siirtyi 1. 11.2015alkaen. Vuodelle 2015 laaditussa talousarviossa ja toiminnan suunnittelussa ei voitu huomioida tulevaa ul-koistusta, koska siitä ei vielä siinä vaiheessa ollut tietoa. Tästä syystä talousarvion toteutuminen tililajeittaintarkasteltuna sisältää runsaasti poikkeamia.

Yhteisyrityksen palvelukseen siirtyi 431 vakinaista henkilöä, joista 102:lle myönnettiin työloma/virkavapaaenintään kahdeksi vuodeksi. Kaupungin palvelukseen jäi 141 henkilöä. Hankintapäätös tehtiin 10 vuodeksi(+ 5 optiovuotta) ja se on täydessä laajuudessa noin 68 M :n hankinta vuositasolla. Jokilaakson Terveys Oytoimii edelleen sopimuksen mukaisten palvelujen tuottajana 31.8.2017 saakka. Kuhmoisten sosiaali- ja ter-veyspalvelut eivät olleet hankinnan kohteena ja ne tuottaa edelleen Jämsän kaupunki joitain erityispalvelultalukuun ottamatta.

Tuotannon siirto yhteisyritykselle vei huomattavasti resursseja varsinaisesta ydintehtävästä ja viivästytti nii-den hoitoa. Lisäksi se aiheutti toimintojen ja henkilöstöresurssien uudelleen järjestelyjä toimialan eri tehtä-vissä sekä selvittelyjä tuotannon sisällössä ja laskutuskäytännöissä. Tuotannon siirto uudelle toimijalle ei

58

kuitenkaan aiheuttanut palvelujen tuottamisessa katkoksia ja kuntalaiset ovat saaneet palvelunsa sovitusti.Palvelusopimuksen valvonta tulee jatkossa olemaan erittäin merkityksellisessä roolissa. Jämsän TerveysOy:n palvelusopimuksen valvontasuunnitelmaa valmisteltiin ja neljän toimintakuukauden osalta valvontasuoritettiin vuoden 2016 alkupuolella. Toimielimet käsittelevät valvontasuunnitelmaa yksityiskohtaisesti alku-vuonna 2016

Alueen elinkeinorakenteesta johtuva työttömyyden lisääntyminen on tuonut haasteita palvelujärjestelmälle jalisännyt myös työttömyyden hoitoon liittyviä kustannuksia. Lisäksi uudet säädökset pitkään työttöminä ollei-den kunnalle tulevan maksuosuuden huomattavasta noususta lisäsi kustannuksia. Erityisesti nuorten työttö-myyden vähentäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on ollut eräitä painopistealueita. Asumisneuvoja-toimintaan on panostettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Myös lasten ja nuorten syrjäytymisen eh-käisemiseen on suunnattu voimavaroja. Ostopalveluiden hallinta on osoittautunut haasteelliseksi ja siihentulee kiinnittää huomiota etenkin uusia sopimuksia solmittaessa.

Ulkopuolelta tulevat isot toimintaympäristön muutokset, kuten suunnitteilla oleva itsehallinto- tai maakunta-hallinnon uudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja suunnitelmat yksikanavaisesta rahoi-(uksesta ja potilaan valinnan vapauden laajentamisesta merkitsevät toteutuessaan erittäin merkittäviä muu-taksia kuntakentässäja palvelujen järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoituksessa.

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa tarjottavien palvelujen nairioton jatkuvuus seka toimiminen lakienja määräysten mukaisesti. Sisäisen valvonnan hoitaminen toimialalla on vastuutettu tilivelvollisille. Toimiala-johtaja on vastuussa kokonaisuudesta. Yksiköissä on tunnistettu ja kuvattu erilaisia riskejä toiminnan ja va-hintojen näkökulmasta. Talouspäällikkö valvoo toimialalla erityisesti taloudellisten riskien näkökulmasta si-säistäja ulkoista laskutusta ja maksuliikennettä ja raportoi niistä sovituille tahoille.

Toimialalla on erityistä huomiota kiinnitetty isojen ostopalvelusopimusten riskienhallintaan ja valvontaan.Jämsän Terveys Oy:n sopimuksen valvontasuunnitelmaa on aloitettu laatia. Suunnitelma sisältää puutteistaja poikkeamista ilmoittamisen ja raportoinnin asianomaisille tahoille. Toimialalla suoritetaan sisäisen valvon-nan ja ostopalvelusopimusten valvonnan lisäksi aluehallintoviraston ohjauksessa yksityisten sosiaali- ja ter-veyspalveluyritysten valvontaa.

Yhteisyritysten palvelusopimusten toteutuminen

Jokilaakson Terveys Oy:n sopimus toteutui kokonaisuudessaan vaatimusten mukaisesti, vaikka joissainosissa laatutavoitteet eivät kaikkien kohtien osalta täyttyneetkään. Erikoissairaanhoidon palvelutilaus ylittyinoin 1 milj. euroa ja vuodeosastopalvelujen tilaukset ylittyivät noin 475.000 euroa. Tilausten ylitykset sallittiin,koska tavoitteena oli hoitaa potilaita mahdollisimman paljon omissa yksiköissä ja samalla vähentää erikois-sairaanhoidon ostopalveluja ulkoa. Tämä tavoite toteutui toimintavuoden aikana.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti vuoden 2016 alusta lähtien Jokilaakson Terveys Oy:n sopimussiirtyy Jämsän Terveys Oy:n vastuulle eikä kaupunki toimi enää tilaajan asemassa.

Jämsän Terveys Oy:n toiminta käynnistyi 1.9.2015, työterveyshuollon osalta 1. 11.2015. Sopimuksen val-vontaa suoritetaan säännöllisesti neljä kertaa vuodessa, ensimmäinen jakso kohdistui vuoden 2015 aikananeljän kuukauden toimintaan, työterveyshuollon osalta vain kahden kuukauden toimintaan. Valvontakäyntienyhteenveto on kesken, mutta sopimuksen velvoitteet ovat suurelta osin täyttyneet. Pitkäaikaistyöttömientyöllistäminen ei toteutunut sopimuksen mukaisesti tuottajasta johtumattomista syistä, koska työvoimahallin-non uusien määräysten mukaan työllistämisen mahdollisuuksia heikennettiin etenkin yritysten kohdalla,myös määrärahojen loppuminen kesken vuotta vaikutti asiaan. AVI:n toimilupien myötä vanhusten tehoste-tun asumispalvelun paikkoja vähennettiin, jonka vuoksi kaupungin kustannukset lisääntyivät suunnitellusta.

Jämsän Terveys Oy:n sopimuksen hinta on kiinteä koko sopimuskauden ajan. Kaupunginhallituksen päätök-sen mukaisesti Jämsän Terveys Oy:lle siirtyy vuoden 2016 alusta alkaen kokonaisvastuu erikoissairaanhoi-dosia ja koko palvelusopimuksen käsittävästä toiminnasta.

59

Toiminta-ajatus ja tehtävän kuvaus

Sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatuksena on tuottaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessäasiakkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa. (Sosiaali- ja terveyslautakunta kokous 7.6.201 1 § 40).

Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vähintään lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut kuntalai-sille/yhteistoiminta-alueen asukkaille. Jotkut palvelut ovat sisällöltään määriteltyjä (ns. subjektiivisia oikeuk-siä), jotka pitää asiakkaille antaa, vaikka talousarvossa ei olisi niihin riittävästi budjetoitu; muut palvelut anne-taan talousarvioon sisältyvien määrärahojen puitteissa. Tavoitteena on ollut yhteistoiminta-alueen asukkai-den hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa. Kaikissa palveluissa on pyritty pai-nottamaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, kuntouttavaa lähestymistapaa sekä ohjaamista oma-hoitoon ja vastuunottoon omasta hyvinvoinnista. Palveluja on tuotettu omana toimintana ja yhdessä kump-paneiden kanssa, niitä on ostettu kunnilta, kuntayhtymiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta.

Yhteistoiminta-alueella on järjestetty toimintasuunnitelman ja palvelutilausten mukaiset kaikkien yhteistoimin-ta-alueen asukkaiden saatavilla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Erityisenä tavoitteena on ollut Jokilaaksonsairaalan tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittäminen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, jossaei ole onnistuttu.

Toimialalla on panostettu palvelujen laadun valvontaan ja uudistamiseen sekä muuhun kehittämistyöhönedelleenkin. Asiakaslähtöisyyttä on pyritty lisäämään osallistavilla toimenpiteillä.

Yhteistoiminta-alueella on ollut vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa yhteensä noin 573 vakinaista henkilöätoimintavuoden alussa. Jämsän Terveys Oy:lle siirtyi 1.9.2015 431 vakinaista työntekijää. Määräaikaistahenkilökuntaa on tämän lisäksi ollut noin 200 määrän vaihdellessa eri vuodenaikoina. Henkilöstö on Jämsänkaupungin palveluksessa olevaa ja sitä käytetään koko alueella tarpeen mukaan turvaten kaikissa yksiköissäkulloinkin tarvittava henkilökuntamitoitus. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä on jo nyt pulaa ja eläkkeel-le on siirtymässä vuosittain 20-30 henkilöä. Koulutetun henkilöstön saannin turvaaminen ja erityisesti lääkä-ri-, hammaslääkäri- ja sosiaalityöntekijä- ja sairaanhoitajatyövoiman riittävyys on yhteistoiminta-alueen toi-minnan osalta erityisen tärkeää. Henkilöstön riittävyyden ja osaamisen turvaamiseksi sekä sen tehokkaankäytön varmistamiseksi yhteistoiminta-alueella on ollut käytössä 31.8.2015 saakka vakinaisia varahenkilöitäja sähköinen sijaishallintajärjestelmä, joiden käyttöä on koordinoitu yhdestä yksiköstä. Varahenkilöt ovatsiirtyneet 1. 9.2015 alkaen Jämsän Terveys Oy:lle.

Sosiaali-ja terveystoimen toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin:sosiaali- ja terveystoimen hallintososiaalityö ja perhepalvelutvammaispalvelutvanhuspalvelutterveyspalveluterikoissairaanhoito

Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin ja edelleen kustannuspaikkoihin. Palvelujen tilaukset tehdään tulos-alueittain hallinnon tulosaluetta lukuun ottamatta, koska sen kulut kohdistetaan eri yksiköille.

Yhteistoiminta-alueen toiminnalliset tavoitteet

Varautuminen tuleviin sote-lakeihin ja muihin muutoksiin tehostamalla oman toiminnan läpinäkyvyyttä jakustannustehokkuuttaHenkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminenAsiakaslähtöisyyden lisääminenEsimiesosaamisen ja työyhteisöjen kehittäminen kaksivuotiseen koko kaupunkia koskevaan osaamisenkehittämisohjelmaan osallistumalla

Tavoitteiden toteutuminen

Toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen koko toimialalla on jäänyt hyvin monelta osin puutteelliseksi,koska etenkin hallinto-, toimisto-, talous- ja esimieshenkilöstöä on pyritty suuntaamaan sote-palvelujenulkoistamispäätöksen valmisteluun ja palvelujen siirron suunnitteluun ja toteuttamiseen oman työn ohellahyvin pienellä aikataululla. Muutoinkin iso ulkoistus on tuonut merkittäviä muutoksia oman tuotannon to-

60

teuttamiseen. Toimialalta siirtyi 431 vakinaista henkilöä yhteisyritys Jämsän Terveys Oy:n palvelukseen 1.9.2015. Toimialalle jäi 140,62 henkilötyövuotta, joista suurin osa toimii Kuhmoisten kunnan alueella tuotettavissa palveluissa. Varautumista tuleviin lakimuutoksiin on pidetty yllä ja osallistuttu sekä Pirkanmaan että Keski-Suomen alueen sote-suunnitelmien tekemiseen. Oman toiminnan läpinäkyvyyteen ja kustannustehokkuuteen ei ole pystytty panostamaan riittävästi. Henkilöstön osaamista on ylläpidetty ja tuettu täydennyskoulutuksilla. Asiakaslähtöisyyttä on pyritty lisäämään mm. palvelusuunnitelmien teossa. Asia on huomioitu myös Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksessa. Esimiesosaamista on kehitetty kaksivuotisessa esimieskoulutuksessa, johon soten osalta ei pystytty kuitenkaan osallistumaan kuin muutaman esimiehen osalta.

! Sosiaali-� terve�toimi Ta2015 Ta+lta 2015 Tp2015 Ero€ tp-lta tot% Toimintatulot 36 351 874 36 681 874 33 168 595 -3 513 279 90,42 %

Toimintamenot 117 801 898 119 288 598 117 157 404 -2 131 194 98,21 %

Toimintakate -81 450 024 -82 606 724 -83 988 809 -1 382 085 101,67 %

Poistot 269 850 269 850 241 527 -28 323 89,50 %Tilikauden tulos -81 719 874 -82 876 574 -84 230 336 -1 353 762 101,63 %

Kaikkien tulosalueiden kohdalla talousarvion toteutuminen tulo- ja menolajeittain ei voinut toteutua suunnitel­lun mukaisena, koska toimintavuoden talousarvio oli tehty tilanteessa, jossa ei vielä tiedetty tuotannon ul­koistamisesta. Toteutumassa näkyy lähes kaikilla tulosalueilla merkittävät henkilöstökulujen alittumiset ja ostopalvelujen ylittymiset, jotka johtuvat tuotannon siirrosta kesken toimintavuoden Jämsän Terveys Oy:lle. Asiakasmaksutuotoissa on merkittävä alitus, koska Jämsän Terveys Oy:lle siirtyi asiakasmaksutuloja mm. ateria- ja tukipalvelumaksuista.

Sosiaali- ia terveystoimen hallinto

Tulosalue järjestää sosiaali- ja terveystoimen hallintopalvelut sisältäen potilasasiamies- ja sosiaaliasiamies­toiminnan, koko toimialan hyvinvointi- ja kehittämispalvelut sekä henkilöresurssiyksikön palvelut sisältäen varahenkilö-, asiantuntija- ja osastonsihteeriyksikköpalvelut.

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet

Palvelujen järjestäminen ja palvelutilausten toteutuminen sovitulla tavalla Toiminnan johtaminen ja yksiköiden tukeminen Palvelujen valvonnan ja toiminnan ohjauksen tehostaminen Keskitetty kustannustehokas sijaistoiminnan ohjaus Henkilöstöresurssiyksikön toiminnan tehostaminen palauttamalla varahenkilöyksikköön 5 lähihoitajan vakanssia

Tavoitteiden toteutuminen

Palvelut järjestetty säädösten mukaisesti ja palvelutilaukset toteutuneet suurelta osin suunnitellun mu­kaisina. Poikkeamat kts. tulosalueet. Yksiköitä on tuettu mahdollisuuksien mukaan, mutta ulkoistus ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat vähen­täneet yksikköjen tukemisen mahdollisuuksia. Sijaistoimintaa on ohjattu lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Vuokratyövoimaa ei ole käytetty lääkäreiden vuokrausta lukuun ottamatta. Vakinaista varahenkilöresurssia ei enää kasvatettu ulkoistamispäätöksestä johtuen.

Tunnuslukuja Soten hallintooalvelut €/asukas Yleishallinnon hallintopalvelut €/asukas Hallintopalvelut yhteensä €/asukas

'. So-te hallinto Toimintatulot Toimintamenot Toiminta kate Poistot Tilikauden tulos

Ta 2015 3 750 555 5 513 016

-1 762 461 13 380

-1 775 841

61

Ta+lta 2015 3 750 555 5 513 016

-1 762 46113 380

-1 775 841

Tp 2015 Jämsä

Tp 2015 2 328 693 4 017 064

-1 688 370 5 722

-1 694 092

54.31 57.24

111,58

Tp 2015 Kuhmoinen

Ero€ tp-lta -1 421 862-1 495 952

74 091 -7 658 81 749

51.73 61.69

113.42

tot% 62.09 % 72,87 %

95,80 %

42,76 %

95,40 %

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Sote-hallinto yhteensä Alitus Ylitys MyyntituototHenkilöstökulutPalvelujen ostot

1 422 9081 284 702

192 162

l'Ayynwu°totova[a}entuneet sisäisten myyntien vähenemisen johdosta toiminnan (mm. varahenkilöyksikkö)siirryttyä Jämsän Terveys Oy:lle. Samasta syystä myös henkilöstökulut ja palvelujen ostot ovat alittuneet.

Sosiaalityö ia perhepalvelut

Tulosalue järjestää sosiaalityön, perhepalvelukeskuksen ja päihde- ja mielenterveyspalvelut. Alueella onsekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon toimintoja.

Sosiaalityö ja perhepalvelut tukevat yhteistoiminta-alueen asukkaiden väestön hyvinvointia varhaisen puut-lumisen, oikean hoidonporrastuksen ja moniammatillisen yhteistyön osalta.

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet:

Toimintojen turvaaminen ja säilyttäminen monipuolisina koko yhteistoiminta-alueellaPerhetyön vahvistaminen omana toimintanaSosiaalityön asiakkaiden asumisen ohjaamisen tehostaminen yhteistyössä työvalmennussäätiö Avituk-sen, seurakunnan ja vuokranantajien kanssa (Asumisneuvojatoiminta)Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhteistyötahojen kanssaAsetuksen (338/2011) mukaisten suositusten toteutuminen neuvolatoiminnassa sekä koulu-ja opiskelu-terveydenhuollossa

Perhepalvelukeskuksen (Perheneuvola, Jämsän neuvola ja terapiatyö) toiminnan vakiinnuttaminen uu-siin toimitiloihin sairaalalla

Päihde-ja mielenterveyspalYelu^a kehitetään valtuuston v. 2011 hyväksymän "Päihde-ja mielenterveys-suunnitelma vuosille 2010 - 2016" -linjausten mukaisestiPäihde- ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tavoitteenakaupungin oma kuntouttava asumisyksikkö (15 paikkaa) ja palveluprosessi, jossa kuntoutumisnäkökuf-ma keskiosaa.

Tavoitteiden toteutuminen:

Paihde-Ja mielenterveyspalvelut sekä perhepalvelukeskus ulkoistettiin Jämsän Terveys Oy:lle 1. 9. 2015lukien. Sopimuksen mukaan palvelut jatkuvat nykyisellään.Määräaikaiset perhetyöntekijöiden toimet (2) esitettiin v. 2016 talousarviossa vakinaistettaviksi 1. 1.2016lukien. Lisäksi yksi perhetyöntekijän toimi esitettiin muutettavaksi sosiaalityöntekijän viraksi 1. 1.2016" lu-kien.

Asumisneuvojatoimintaa on toteutettu yhdessä yhteistyötahojen kanssa ja se jatkuu vuonna 2016 edel-leen Työvalmennussäätiö Avituksen hallinnoimana. Sosiaalitoimen talousarvioon on varattu määrärahatoimintaa varten. Avitus on hakenut toimintaan avustusta ARA:lta myös vuodelle 2016. Toimintaa on ke-hitetty yhdessä Avituksen, seurakunnan ja vuokranantajien kanssa.Kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä on jatkettu suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 kuntoutta-vassa työtoiminnassa oli yhteensä 201 asiakasta. Erityisesti on panostettu kuntouttavan työtoiminnanryhmätoiminnan laajentamiseen yhdistysten ja järjestöjen suuntaan. Työllistämistuella palkattiin 1.4.2015lukien määräaikainen työnsuunmttelija, jonka työpanos on suunnattu erityisesti kuntouttavan työtoimin-nan ryhmätoimlntaan. Yhteistyö Työllisyyden kuntakokeilun työntekijöiden kanssa oli tiivistä ja tuloksellis-ta.

Perhepalvelukeskuksen toiminta on vakiintunut uusissa toimitiloissa sairaalalla. Asetuksen mukaisetsuositukset ovat toteutuneet neuvolatoiminnassa sekä koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa.Asumisen tukemiseen liittyvää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on viriteltyja sitä jatketaanPäihde-ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämisessä odotellaan tilaratkaisuja

62

Tunnuslukuja Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015Lastensuojelun asiakkaat, JämsäHuostaan otettujen lasten kokonaismäärä, JämsäToimeentulotukiruokakunnat

Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevat, Jämsä

33154

184108

28061

20085

35756

1 133201

Sosiaalityö la perhepalvelut Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 EroCjgJta^ toiy.TulotMenot

Toimintakate

Poistot

Tilikauden tulos

6 299 92422005214

-157052903960

6 299 92422005214

-157052903960

5 148 57121 209 048

-160604773824

-15709250 -15709250 -16064301

-1 151 353-796 166-355 187

-136-355 051

81, 72%96, 38 %

102. 26%96. 57 %

102, 26 %

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Tulosalue yhteensäMyyntituototTuet ja avustuksetHenkilöstökulutPalvelujen ostotAvustukset

Alitus 770 622352713699 732

357 206

Ylitys

306 854

Myyntituotot: Kuhmoisten kunnan sosiaalityön ja perhepalveluiden käyttö on alittunut 1 59. 029 euroa.Ulkoistuksesta johtuen 1. 9. 2015 sisäisinä erinä kirjattavia sisäisiä sote-palveluiden myyntiä yhteistoiminta-alueelle n. 600. 000 euroa ei enää kirjata tähän tulokohtaan. Tämä on Jämsän Terveys Oy:lle maksettavaapalvelua ja on ollut 1 .9.2015 alkaen ulkoista menoa.

Tuet Ja avustukset/alitus: Perustoimeentulotukeen maksettava lopullinen valtionosuus (50%) oli arvioituapienempi. Tämä johtui siitä, että perustoimeentulotuen menot alittuivat.

Henkilöstökulut: 1. 9. 2015 lukien ulkoistettiin tulosalueelta Jämsän Terveys Oy:lle päihde-ja mielenterveys-palvelut sekä perhepalvelukeskus. Yhteensä 50 henkilöä siirtyi yhtiön palvelukseen ja näin ollen talousarvi-oon varatut määrärahat jäivät tältä osin käyttämättä.

Palvelujen ostot: Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät lastensuojelun laitoshoidossa ja perhehoidossa sekäsosiaalityön asumispalveluissa.

Avustukset: Perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen menot alittuivat.

Vammaispalvelut

Tulosalue järjestää vammaispalvelun, vammaisten henkilöiden perhetyön ja palveluohjauksen, kehitysvam-maisten avopalvelut, vammaisten asumispalvelut, vammaisten työ-ja päivätoiminnan sekä alle 65-vuotiaidenomaishoidon tuen, vammaisten henkilöiden perhehoidon ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Jäm-san kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteistoiminta-alueelle.

Toiminnan tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteis-kunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisen henkilön yhteiskunnassa kohtaamia esteitä.

Hallitusohjelman mukaisesti vammaislainsäädännön uudistaminen jatkuu osana sosiaalihuollon lainsäädän-non kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista sääde-tään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Lakiluonnos on tarkoi-tus saattaa hallituksen esitykseksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Työn tavoitteena on myös selkiyttääsosiaalihuollon yleisen lainsäädännön sekä vammaisia henkilöitä koskevan erityislainsäädännön välistä suh-detta. Jatkovalmistelu ja työn viimeistely siirtyy seuraavalle hallituskaudelle.

63

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet:

Uusi 15-paikkainen kehitysvammaisten henkilöiden Linnamäentien ryhmäkoti valmistuu kesän 2015aikana. Ensimmäiset asukkaat muuttavat uuteen ryhmäkotiin kesällä 2015. Nykyisen ohjatun asuntolaLamminhovin korvaavan asuntoryhmän (Lukkoilantien asuntoryhmä) rakentaminen alkaa keväällä 2015,rakennuttajana KSP- Asunnot Oy. Kohteeseen on saatu Aran rahoitus. Lukkoilantien asunnot valmistu-vatv. 2016aikana.

Kehitysvammaisten ihmisten asumis-ja muuttovalmennus jatkuu.Vammaisten lasten tilapäishoidon järjestämisen ja omaishoidon tuen vapaiden vaihtoehtoja kehitetään;erityisesti perhehoitoa.Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen ja avustajien työnantajien tuen kehittäminen.

Tavoitteiden toteutuminen:

Linnamäentien ryhmäkoti valmistui kesäkuussa 2015. Palvelun kilpailuttamisen myötä palveluntuottajanaryhmäkodissa aloitti Hoivakymppi Oy. Ensimmäiset asukkaat ryhmäkotiin muuttivat heinäkuussa 2015.Ryhmäkodin kaikki 15 asuntoa saivat asukkaat elokuun loppuun mennessä. Lukkoilantien asuntojen ra-kentaminen alkoi keväällä 2015.

Linnamäentien ryhmäkotiin muuttajille pidettiin muuttovalmennusta yhteistyössä Jämsän kaupunginvammaispalvelun ja Hoivakympin kanssa. Lukkoilantien asuntoihin muuttaville aloitettiin muuttovalmen-nus syksyllä 2015; Jämsän kaupungin vammaispalvelun henkilöstö toteuttajana.Vammaisten lasten tilapäishoidon paikoista / lyhytaikaisista perhehoitajista oli edelleen pulaa paikkakun-nalla. Vaikka perhehoitajia valmennettiin tehtävään, ei uusia toimeksiantosuhteisia perhehoitajia heistäkuitenkaan saatu jämsäläisten kehitysvammaisten lasten tarpeisiin.Vammaispalveluohjaajan resurssia on kohdennettu henkilökohtaisten avustajien työnantajien tukemi-seen. Ostopalvelut lisääntyivät henkilökohtaisen avunjärjestämistapana.

Tunnuslukuja Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015Ostetut kehitysvammaisten laitoshoitopäivätVpl:n mukaisen henkilökohtaisen avun piirissä, asiakkaatVpl-kuljetuspalveluasiakkaita/vuosiShl:n mukaisen kuljetustuen piirissä asiakkaita/vuosi

Vammaispatvelutll^ft»*"^'-v

Ta 2015

1 17261

49650

Ta+lta2015

1 17974

54046

1 53078

53558

Tp 2015 EroCtp-lta tot %TulotMenotToimintakate

PoistotTilikauden tulos

2 059 48810 338 691-8 279 203

o

-8 279 203

2 059 48810338691-8 279 203

o

-8 279 203

2 235 74411 135988-8 900 243

o

-8 900 243

176256797 297

-621 040o

-621 040

108, 56%107, 71 %107. 50 %

107, 50 %

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Tulosalue yhteensäMwntituototMaksutuototTuet ia avustuksetMuut toimintatuototHenkilöstökulutPalvelu ien ostotAineet, tarvikkeet ia tavaratAvustuksetMuut toimintakulut /sis vuokrat)Yhteensä

Alitus

203. 2256. 267

36.563

172.929

Ylitys 209. 447

176. 30196.81660.440

660. 33316.270

448. 111

MyyntituototMyyntitulot kunnilta on ylittynyt 60. 621 eurolla. Talousarviossa ei ole varauduttu ulkopaikkakuntalaisiin asiak-kaisiin. Ravitsemispalveluiden tuotot ovat ylittyneet 195.000 eurolla. Ylitys johtuu vammaispalveluiden ate-riapalveluiden laskentatavan muutoksesta.

Maksutuotot

Kirjaustavan muutoksesta johtuen maksutuotot ovat alittuneet 203. 741. Vammaispalveluiden asiakkailtaperittävät vuokrat oli aikaisemmin kirjattu muut maksutuotot tilille. V. 2015 kirjattu asuntojen vuokrat tilille.

Tuet ja avustuksetTyöllistämistuki alittuu.

64

Muut toimintatuotot

K'.rja."stavanm"ut°ksesta Johtuen ulkoiset vuokrat ovat ylittyneet 176. 000 euroa. Vuokrien toteutuma on ollut90 % 292. 000 euroa.

Henkilöstökulut

He"ki,lostö-k"l"t-oya ly"ttyneet 96'816 euroa; Ylitys on ulkopuolelta palkattujen sijaisten kohdalla. Ohjeistuk-s.en2m,uka,a" siJaismäärärahat varattiin ensisijaisesti varahenkilöstöpalveluista ostettaviin sijaisiin" Varahenki-löstöyksikkö ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan sijaisia vammaispalvelun tarpeisiin tarvittavissa määrin.Varahenkilöstöyksikkö siirtyi 1^. 9. 15 Jämsän Terveydelle, jolloin palvelun myynti-entises'taan'v'a"h~enil "vam'-maispalvelulle. Sis_ var_ahenkilöstöpalveluiden määrärahan'alitus 97485 euroa. Vakituisen" henk7loston'Dai-kat ovat alittaneet 52. 232 euroa.

Palvelujen ostot

Palvelujen^ ostoissa on^ 60.440 euron nettoylitys. Asiakaspalveluiden ostot ovat alittuneet 36.000 euroa.palveluissa on 111. 000 ylitys, joka Johtuu mm. ateriapalveluiden ostoista Jämsän'Ätenalta'seka'k^

jaustavan muutoksesta koskien asiakaspalvelun ostoja. Hoitopäivän hinnasta on erotettu aterioiden os'u'us^

Aineet ja tarvikkeet

Tarvikkeiden osto on alittunut 36.000 euroa. Toteutuma on ollut 55. 1 %

Avustukset

Omaishoidon ^ tuki on alittunut 62.649 euroa. Vuoden 2015 aikana omaishoidon tuella kotona hoidettaviasiirtyi asumispalveluiden piiriin. Vammaisille annetut avustukset ovat ylittyneet 714. 311 euroa"

Yl.'tykset kohdist."vat. kulJetusPalvejluihin, jotka ovat ylittyneet 47. 700 euroa. Jämsalaisia' kuijetuspalveFunsaaja.v:. 20. 535 henknoa. v. 2014 496 henkilöä. Asuntojen muutostyöt ovat ylittyneet 41.800 eurolla.He"ki'ä<ohta'",e." apu °n yl!ttyn. yt. 592'o°o.. e"ro"a- Jämsäläisiä henkilöitä henkilökohtaisen avun~piinssa"^.',

w5 7.8he"l<'löä'yl '°n"a. 201461 he"l<ilöä: Kyseessä °" vammaispalvelulain mukainen subjektiivinen oi-keus ^vaikeavammaiselle henkilölle. Henkilökohtainen apu on myönnettävä, mikäirv a7keavammai's'uudenyms. kriteerit täyttyvät. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksesta edellytettiin karsittavan 100 000 euroa"Henki-lokohtaisen avun päätöksiä oli v. 2015 yht. 78 eri henkilölle; nousu'vuoteen2014'verrattuna "17 "uutta henki-°a'-.yu °"na. 2014 ostopal''eluna henkilökohtainen apu järjestettiin 31 henkilölle, vuonna 2015 47 henkilölle

(.+.16);, verrattuna. työnantajama""n "stopalvelut ovat kallein tapa järjestää henkilökohtainen apu. Kunta el voi"ite"kaa"pal<°ttaa he"kilök°htaisen avun saajaa toimimaan työnantajana. Myös työnantajuudessa esiinty-

vien ongelmien vuoksi on jouduttu joissain tilanteissa siirtymään ostopalvelumafliin.

Muut toimintakulutVuokrien ylitys on ollut 17. 293 euroa

Vanhyspalvelut

y.anhuspalvelut iärJestää vanhusten kotihoidon, vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja yhteisissä van-huspaj.velu'ssa/anhuste". palveluje" sosiaalityön^ Palvel"ohiauksen. kotisairaala-. muretipoliklinikka^kotiu-tustiimj^ja vanhusten kuntoutuspalvelutoiminnan Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan muodostamairasosiaali-ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella.

Talousaryi ovuonna 2015 ja suunnitelmakaudella 2016-2017 vanhuspalveluissa jatketaan tarkoituksenmu-

.a-^,.p?,lv?-ura.kennem.^t°st?'. L.a'.tosh^"topa. ikk°ja''ähennetään suunnitelmakaudella edelleen ja tehoste-

t"npal. vel".asu,misen_paikk.oja lisätää"; Seppolan palvelutalon (tehostetun asumispalvelun-yksikko)''vali m'istu-essa syksyllä 2015 lakkautetaan vuodeosasto 12 (40-potilaspaikkaa). Uuden yksikön vaatimat henkitöstore-surssit saadaan osittain lakkautettujen laitoshoitopaikkojen henkilöstöstä, mutta myös uuden'hen'kilostonpa"<.kaa,'T"r'en. °" yälttämätöntä ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa. Laitoshotopainotteisuud'enpurkamiseksi ja tehostetun asumispalvelun lisäämiseksi muutetaan Lukkoilakoti osittain'tehostetun~"asumis^?!^lu-n. ^s'k.ö^s"un".itelmak.aude."a.. 2.0'l6~2°17- K"timoisten vuodeosastolla 10 muutetaan'To"potiias-paikkaa tehostetun asumispalvelun yksiköksi vuoden 2015 aikana. Ympärivuorokautisen^hord on osalta"^-.

<°!tul<senmukaistenhoito- la ho"'aPaikk°Jen turvaamiseksi oman tuotannon ohella tarvitaan myös yksityisenpalvell, '."t.u°ttaja"h°"°'ja h.°"'aPalvelupaikkoja ostopalveluna. Vuonna 2011 aloitettu vanhusten~perhehoitotukee^kotona omaistaan hoitavien vapaapäivien järjestelyjä ja vähentää osaltaan lyhytaikaisen laitoshoidontarvetta. Suunnitelmakauden tavoitteena on perhehoidon laajentaminen.

65

Vanhuspalvelujen toimintoja suunniteltaessa ja palveluja kehitettäessä lähtökohtana on 'Ikääntyneen väes-ton toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista" (9S012012) annetussa laissa sekä?a^?, ^slt^???sa.. L.aaf.usuc'f'(us h.yvän. ikääntymisen tun/aamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (S7M jaKuntaliitto 2013) esitetyt linjaukset. Edellä mainittujen asiakirjojen hengen mukaisesti palvelurakennemuutos-ta suunniteltaessa lähtökohtana on kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Suunnitelmakaudella aloite-taan. j.a/t.auatke. taan.. l<°t'holdon kehittämistoimenpiteitä, joita on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnas-saS-5-2014 (§ 47)- Välittömän asiakasajanosuutta henkilöstön kokonaistyöajasta lisätään palveluprosesseja,ke.hntä.mäliäja..ottamalla. kä.^.töö"e"laisiasähköisiäjänestelmiä. k"tent6iminnanohjausjärjestelmä^laitteisto. Päiväkeskustoimintaa laajennetaan ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. Kotihoidonyöhoito laajennetaan koskemaan koko Jämsän aluetta.

Palveluohjauksen sisältöä kehitetään ja hyödynnetään nykyistä paremmin erilaisia laadun seurantaan tarkoi-lettuja mittareita asiakastyössä. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa vahvistetaan ja tiedotusta lisätään.

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet:

tarkoituksenmukaisten, taloudellisten ja toimivien palvelujen turvaaminen yhteistoiminta-alueellaasiakaspalvelun laadun ja seurannan turvaaminenhenkilöstön osaamisen, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen laadukkaan asiakastyön tur-vaamiseksi

Tavoitteiden toteutuminen:

Vanhusten palveluiden strategian mukaista palvelurakennemuutosta laitoshoidosta kohti avohoitopainottei-suutta jatkettiin vuonna 2015. Seppälän palvelutalon (+60 asukaspaikkaa) valmistuttua 30. 9. 2015 vuode-?sasto, 12 (~4,° Pa.ikkaa> ja Alatupa (-10 paikkaa) lakkautettiin marraskuun alussa 2015 asukkaiden siirtyessäSeppälän palvelutaloon. Kuhmoisten vuodeosastolla 10 muutettiin alkuvuodesta 2015 8 potilaspaikkaa te-hostetun asumispalyelun yksiköksi Näin vuodeosaston potilaspaikkaluvuksi jäi 28. Päijännekodilla sijaitsevat12 tavallisen palveluasumisen paikkaa muutettiin ryhmäkodiksi keväällä 2015. Vuoden 2015 ostopaTvelu-'paikkojen määrä Jämsän osalta oli noin 46. Kuhmoisten osalta ostopalvelupaikkoja ei ollut. KotikuntalainT.".ui°k, !?.r?. tu?^a^'?. mat1 ?ollisuuteen liittyen vuoden 2015 aikana Jämsästa on ollut kuusi (6) henkilöä~jaKuhmoisista yksi (1) henkilö ympärivuorokautisen hoivan yksikössä toisen kunnan vastaavanlaisessa hoito-.

lal. to.^e?_sa;. Aj?, l!,EI .'l:.1'.~31''1. 0^0-1?. Pitkäaikaisen laitoshoidonpaikkoja oli varattu noin 3, 7-%:1te"yli~75-wosa'sialä''nsatälslstä Ja noin4. 2 %:lte kuhmoislaisista (koko vuosi). Vuodeosasto 12 lakkauttamisen'myötä?^'^s?. £!i^y'SP. ?si!ud[eks' J^rnsässä)äl 2-3. % (yli 75-vuotiaat). Tehostetun asumispalvelun "paikkojaT-."a=1-'^'^1\10'201^ol. ' var?ttu Jämsässä 7. 1 %:"e yli 75-vuotiaista ja Kuhmoisissa 6, 1 %:lle (koko vuosi)"Jämsässa^joppuvuodesta tehtyjen rakenteellisten muutosten myötä tehostetun asumispalvelun paikkojfosuus yli 75-vuotiaista jämsäläisistä oli 8, 6 %.

Perhehoitotoimintaa (lyhytaikainen perhehoito) ei ole ollut vuoden 2015 aikana. Vanhus-ja vammaispalvelunyhteisen perhehoitajavalmennuksen (vuodenvaihde 2014-2015) kautta ei saatu yhtään uutta perhehoitaiEvanhuspalveluihin.

Vanhuspalveluissa palvelurakennemuutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa v. 2015 lähtökohtana on ollutkotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus. Kotihoidon kehittämisessä tavoitteena on ollut lisätä välitöntäasiakasajanosuutta henkilöstön kokonaistyöajasta palveluprosesseja kehittämällä. Välittömän työajan osaltatay.oitetaso. (.50'60%). s.aavutett"r'. vuonna 2015- Teknologisten ratkaisujen osalta kotihoidossa" joulukuussa2014 käyttöönotettu toiminnanohjausjärjestelmä työvuorosuunnittelun pohjaksi on ollut käytössä koko vuo-den 2015. Kotihoidon mobiililaitteiden käyttöönotto oli helmikuussa 2015.

Päiväkeskustoiminnan laajentaminen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan samoin kuin kotihoi-don yöhoidon laajentaminen koskemaan koko Jämsän aluetta ei toteutunut 1. 1. -31.8.2015 aikana.

pal''eluohjaaia" ^a.kanssi oli tayttamattä 4. 8. 2014-17. 3. 2015 heikentäen näin palveluohjauksen laatua jamäärää vuonna 2015. Vuoden 2015 aikana oli määrä laatia vanhuspalvelulain (5 §) edellyttämä suunnitelmakunnan toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suonutumi-sen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon'järjestämiseksi. Suunni-telman laatiminen/valmistuminen siirtyi kuitenkin vuodelle 2016.

,1 ^01,5^ukienva"hus^alvel^er! t"otann°sta Jämsän kaupungin osalta on vastannut Jämsän Terveys Oy.Kuhmoisten kunnan vanhuspalveluista v. 2015 on vastannut Jämsän kaupunki.

66

TunnuslukujaSäännöllistä kotihoitoa saaneiden 75- täyttäneidenasiakkaiden osuus %:a vastaavan ikäisestä väestöstä;Jämsä

Vanhusten ympärivuorokautisen asumispalvelun 75-täyttäneet asiakkaat %:a vastaavan ikäisestä väestöstä;Jämsä

Vanhusten ympärivuorokautisen asumispalvelun 75-täyttäneet asiakkaat %:a vastaavan ikäisestä väestöstä;KuhmoinenOmaishoidon tuen saajat, JämsäOmaishoidon tuen saajat, Kuhmoinen

Vanhuspalvelut Ta 2015

Tp 2014 Ta 2015 Tp 201514% 14% 14,6%

7% 7% 7, 1%

4,5 % 6 % 6, 1 %

133 118 11026 20 20

Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta ^_tot%LTulotMenot

Toimintakate

Poistot

Tilikauden tulos

12 932 93334 560 442

-21 627 50927620

-21 655 129

12 932 93334447142

-2151420927620

-21 541 829

1120739934 890 300

-23 682 90037066

-23 719 966

-1 725 534443 158

-21686919446

-2 178 137

86,66 %101, 29%110, 08%134, 20%110, 11 %

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Vanhuspalvelut yhteensä Alitus

MyyntituototMaksutuototTuet ja avustuksetMuut toimintatuototHenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeet ja tavaratAvustukset

Muut toimintakulut (sis vuokrat)Yhteensä

Ylitys 1. 171.814

170.084209. 397174. 238

3. 199.639

269. 666301.980

71.3992.117.151

4.285.842

4.295.288

MyyntituototSotilasvammalain mukaisista korvauksista, jotka valtio maksaa sotainvalidien palveluihin on sotainvalidienmäärän laskun takia vuosittainen valtion korvaus laskenut enemmän kuin talousarviota laadittaessa on osat-tu ennustaa. Alitusta on 56.000 euroa. Kuhmoisten kunnan maksuosuuden alittuminen on ollut 82.100 euroa.Jämsän Terveys Oy:n sopimuksen mukaisesti kaupunki maksaa asiakkailta perittävät ravitsemispalveluidentuotot yhtiölle. Ravitsemispalveluiden tuottojen alitus on 927. 000 euroa. Ulkoistuksesta johtuen myös sisäis-ten palveluiden myyntituotot alittuvat 394.000 euroa.Asiakkaan maksupäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon vuokra, ateriat, tukipalvelumaksu ja omat käyttöva-rat. Hoivan osuus, joka jää kaupungille on useissa tapauksissa hyvin pieni. Asiakasmaksua määriteltäessäon aterioiden maksimiomavastuuksi määritelty 471 euroa kuukaudessa ja se täyttyy yleensä useimmissatapauksissa. Tätä ei ole ennen pidetty ongelmana, koska kaupunki on saanut kaikki asiakkaan maksamatkorvaukset, mutta nykytilanne ja asiakasmaksun tulkinta, ovat johtaneet siihen, että kaupungille tuleva hoi-van osuus on pieni.

Maksutuotot

Maksutuottojen alittuminen johtuu myös ulkoistuksesta. Asiakkailta perittävät tukipalvelumaksut maksetaanJämsän Terveys Oy:lle.

Tuet ja avustuksetTyöllistämistuen toteutuma on 31.8 % eli alitusta on 205.000 euroa.

Muut toimintatuototUlkoiset vuokratuotot ovat alittuneet 175. 000 euroa.

Henkilöstökulut

Henkilöstö siirtyi Jämsän Terveys Oy:n palvelukseen 1. 9. 2015. Henkilöstömenoja vastaava kuluerä on siirty-nyt palvelujen ostoon.

67

Palvelujen ostotPalvelujen ostoissa 1.9. 2015 alkaen on vanhuspalveluihin kirjautunut Jämsän Terveydelle maksettu 1, 4 MEkokonaisulkoistuksen korvaus. Vuodeosastojen 2 ja 4 ylitys on yhteensä 475.000 euroa, tot % on 113, 5 %.Kotihoito Jämsä ylittyy n. 276. 000 euroa.

Avustukset

Omaishoidon tuki alittui 356.952 euroa. Veteraanijärjestöjä on tuettu 9.130 eurolla. Avustus maksetaan pai-kallisille veteraanijärjestöille jäsenten määrän mukaisessa suhteessa.

Terveyspalvelut

Tulosalue järjestää osin ostopalveluna perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien avosairaanhoidonvastaanottopalvelut, perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut, työterveyshuollon palve-lut, suun terveydenhuollon palvelut sekä kuntoutuspalvelut. Tulosalueeseen sisältyy myös ympäristötervey-denhuollon ostopalvelut Jämsän kaupungille Keuruun johtamalta yhteistoiminta-alueelta.

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteet:Tarkastellaan liikkuvien palvelujen ja palvelusetelin käyttöä suunnitelmakaudella (jatkuu v. 2015)Turvataan Jämsän 24/7 päivystyksen jatkuminen myös 1. 1. 2015 alkaen (uusi päivystysasetus 8/14)Avohoito: Toimintaa jatketaan lääkäri-hoitaja -työparimallin mukaisesti. Tavoitteena on lisäksi säilyttääperusterveydenhuollon lääkärinvastaanottojen nykyinen määrä. Kuhmoisten vastaanottotoiminta jatkuuentisessä laajuudessa.Työterveyshuolto: kolmannen työterveyslääkärin rekrytoiminen, laskutettavan työajan lisäys, kokonais-valtaisien työterveyshuoltosopimusten määrän kasvu.Suun terveydenhuolto: Jo saavutetun hyvän henkilöstömäärän ja palvelutarjonnan säilyttäminen.Fysioterapia: Tavoitteena on kuntalaisten tasa-arvoisuus fysioterapiapalvelujen saatavuudessa omatoi-misen liikkumisen ja kotona selviämisen tukemiseksi ja edistämiseksi.

Tavoitteiden toteutuminen:Liikkuvien palveluiden ja palvelusetelin tarkastelua ei ole tehty ulkoistuksesta johtuenPäivystys 24/7 on jatkunut, päivystysyksikköä on vahvistettu siten, että uudet vaatimukset täyttyvät.Jämsän päivystyksen osalta budjetoitu laskutus ulkopaikkakuntalaisten hoidoista toteutui vain n. 69%:sti, samoin kuntayhtymämyynti väheni ja terveyskeskusmaksuja (omavastuu) saatiin budjetoitua vä-hemmän, mitkä yhdessä aiheuttivat budjetoitua suuremmat kokonaiskulutAvohoidossa on jatkettu lääkäri-hoitajatyöparitoimintaa. Erikoissairaanhoidon menopuolen hallinnankatsotaan usein olevan yhteydessä onnistuneeseen perusterveydenhuollon toimintaan; näin näyttäävuoden 2015 kohdalla olevan myös suoritelukujen pohjalta; perusterveydenhuoltotoiminta on ollut vakaa-ta ja vastaanotoille on päässyt hoitotakuun puitteissaKuhmoisten vastaanottotoiminta on jatkunut entisessä laajuudessa suunnitelman mukaisesti.Työterveyshuollon toiminta siirtyi 1. 11. 2015 Jämsän Terveys Oy:n /Dextran tuottamaksiSuun terveydenhuollossa oli vaikeuksia henkilöstön saatavuudessa, mutta hoitotakuusäädöksissä pysyt-tiin ja hoidon laatu ei huonontunut. Tuotanto siirtyi 1.9.2015 Jämsän Terveys Oy:lle. Kuhmoisten suunterveydenhuollon tuotannosta vastaa edelleen Jämsän kaupunki.Fysioterapiassa on tuettu asiakkaiden kotona selviytymistä. Tuotanto siirtyi 1. 9.2015 Jämsän TerveysOy:lle. Kuhmoisten tuotannosta vastaa edelleen Jämsän kaupunki.

TunnuslukujaVastaanottokäynnit (lääkäri + hoitaja) /asukasPäivystyskäynnit /asukasSuun terveydenhuollon käynnit /asukas

; Terva^palvelut

Tp2015Jämsä226,82

81,5062, 04

Tp 2015 Kuhmoinen330, 31

52, 5191,34

Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot%TulotMenot

Toimintakate

PoistotTilikauden tulos

6 868 44916017767-9149318

140 170-9 289 488

686844916017767-9 149 318

140 170-9289488

6 593 89315 744 150-9150258

111 587-9 261 845

-274 556-273 617

-940-28 58327643

96, 00 %98, 29 %

100, 01 %79,61 %99, 70 %

68

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Terveyspalvelut yhteensä AlitusC Ylitys MyyntituototMaksutuototTuet ja avustuksetMuut toimintatuototHenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeet ja tavarat

175. 000123.000

952. 000

112.000741. 000

Terveyspalvelut/JämsäJämsan päivystyksessä tulot muilta kunnilta sekä asiakasmaksuista vähenivät n. 180 000 euroa budjetoidus-ta, mikä johtui mm. JYTE:n päätöksestä ohjata jyväskyläläiset potilaat Nova-päivystykseen. Avohoidossamyös asiakasmaksutuotot vähenivät asukkaiden ja lääkärissäkäyntimäärien vähenemisen myötä.

Palvelujen ostot ylittyivät mm. uuden päivystysasetuksen vaatimasta virkalääkäripäivystyksestä. Muu osto-palvelujen ylitys johtui pääosin tuotannon siirrosta Jämsän Terveys Oy:lle kesken toimintavuoden.

Henkilöstökulujen alitus johtui toiminnan siirrosta Jämsän Terveys Oy:lle kesken toimintavuoden.

Terveys palvelut/KuhmoinenKuhmoisten terveyspalvelukokonaisuus ylittyi budjettiin nähden 96000 euroa, mistä avohoidon osuus oli43. 000 euroa ja hammashuollon 53. 000 euroa. Avohoidossa ylitys johtui Jämsän ulkoistuksen myötä yksik-koon siirtyneiden henkilöiden henkilöstökuluista. Hammashuollon suuhygienistin käynnit ovat 1.9.2015 alka-en asiakaspalveluiden ostoissa. Käyntejä on ollut syksyn ajan n. 70 käyntiä/kk ostopalveluista.

Erikoissairaanhoito

Tulosalue järjestää yhteistoiminta-alueen erikoissairaanhoidon palvelut ostamalla ne lähinnä Pirkanmaan jaKeski-Suomen sairaanhoitopiireistä, Jokilaakson Terveys Oy:ltä sekä muilta palveluntuottajilta.

Tulosalueeseen sisältyy myös Jämsän kaupungin dialyysiyksikön toiminta.

Tulosalueen toiminnalliset tavoitteetSairaanhoitopiirin vaihtuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin on ennustettavasti lisännyt PSHP:n palve-lujen käyttöä. Tavoitteena on säilyttää näiden palvelujen käyttö kohtuullisella tasolla.Yhteistyö- ja palvelusopimukset Jokilaakson Terveys Oy:n, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa pyritään edelleen toteuttamaan sovitulla tavalla.Yhteistyö Jokilaakson sairaalan ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n välillä toteutuu ja vakiintuu.Jokilaakson Terveys Oy:n toimintamahdollisuudet alueella mahdollistetaan riittävällä paikallisella tilaus-kannalla. Lisäksi avustetaan tilauskannan laajentamisessa koko Suomen alueelle, mahdollisesti maidenrajat ylittävästikin. Säilytetään Jämsän sairaalan status julkisena ja valinnanvapauden piiriin kuuluvanasairaalana myös tulevaisuudessa.

Tavoitteiden toteutuminenPSHP:n palvelujen käyttö alittui tilauksesta. Erikoissairaanhoidon kokonaisuus toteutui vuonna 2015lisäbudjetti huomioiden hyvin; alitusta lähes 1, 7 M . Erityinen merkitys vuoden loppupuoliskon positiivi-selle kehitykselle lienee Jämsän Terveys Oy:n organisaation valmistautumisella vuodenvaihteen 2015-2016 tilanteeseen eli kustannusvastuun siirtymiseen yhteisyritykselle myös esh-kokonaisuuden osalta;tätä silmällä pitäen on tehty määrätietoista työtä lähetteiden ja hankintojen suuntaamisessa; tämä näkyynimenomaan loppuvuoden esh-käyttöluvuissa, mikä käänsi alkuvuoden kehityssuunnan selkeästi pa-remmaksiPalvelusopimukset toteutuivat lähes sovitulla tavallaYhteistyö Jokilaakson Terveys Oy:n ja Mäntänvuoren Terveys Oy:n välillä on vakiintunutJokilaakson Terveys Oy:n toimintamahdollisuuksien laajentaminen ei ole sujunut toivotulla tavalla johtu-en Jokilaakson sairaalan statukseen julkisena sairaalan kohdistuneista epäilyistä

69

Tunnuslukuja Tp2015Jämsä Tp 2015 KuhmoinenErikoissairaanhoito sairaanhoitop /asukasJokilaakson sairaala /asukasErikoissairaanhoito yhteensä /asukas

847, 12279,79

1 126,92

972,99293, 49

1 266,48

Eritroissairaanhoito<>f<WIWW

"Ta 2015 Ta<fta2015 Tp 2015 EroCtp-lta Jt tot%1TulotMenot

Toimintakate

Poistot

Tilikauden tulos

4440525 4770525 5654294 883769 118, 53%29 366 768 30 966 768 30 160 854 -805 914 97, 40 %

-24926243 -26196243 -24506560 1689683 93,55%84 720 84 720 83 327 -1 393 98, 36 %

-25010963 -26280963 -24589888 1691075 93,57%

Selvitys määrärahojen ylityksistä / alituksista

Erikoissairaanhoito yhteensäMyyntituototMaksutuototHenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeet ja tavarat

Alitus

109.800576.900124.771

Ylitys 739. 700114.900

Erikoissairaanhoito Jämsä

Jokilaakson sairaalan "myyntitulot kunnilta" kasvoi, mutta n. 230 000 euroa tuloista on edelleen saamattaJokilaakson sairaalan potilaan valinnanvapauden piiriin kuulumisesta syntyneen erimielisyyden vuoksi.

Henkilöstökulujen alitus johtui dialyysiyksikön siirrosta Jämsän Terveys Oy:lle kesken toimintavuoden

Palvelujen ostojen ylitysten syitä:Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoiman ensihoidon laskutusperusteet muuttuivat ja johtivat 456 000euron tisätaskutukseen, silti PSHP:n tilaus kokonaisuudessaan alittui. Tähän ei paikallisesti käytännössävoi vaikuttaa, jos sairaankuljetuksen/ensihoidon tasoa ei haluta laskea paikkakunnalla.Paikallinen Jokilaakson sairaalassa tuotettava erikoissairaanhoidon volyymi kasvoi aiheuttaen n. 1 milj.euron ylityksen, jota kompensoi sairaanhoitopiirin tilauksen alittuminen. Tämä on kuitenkin suunnitelmal-lista valitun strategian mukaista palvelujen oston suuntaamista paikallisiin erikoissairaanhoidonpalvelui-hin.Alkuvuoden 2015 erikoissairaanhoidon toteuma ns. isoissa sairaaloissa ennakoi reilun miljoonan euronylitystä tilaukseen, minkä vuoksi lisäbudjetissa määrärahaa nostettiin. Yhteistyössä Jokilaakson Tervey-den ja Jämsän Terveyden toimijoiden kanssa pystyttiin kuitenkin vaikuttamaan loppuvuoden toteumaanniin, että ylitys oli 200 000 euron luokkaa siitä huolimatta, etlä valtion mielisairaalasta tuli yllättävän suurilasku ja toisaalta Kaivannon sairaalan lakkauttaminen aiheutti tarpeen käyttää psykiatristen potilaidenhoitoon kalliimpaa Pitkäniemen sairaalaa (aikuispsykiatrian ylitys 478 000 eur). Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin käyttö väheni vuoden aikana n. 700 000 euroa ollen vuonna 2015 noin 2,8 milj. .

Aineet, tarvikkeet ja tavarat kohdan ylitykset johtuivat kallistuneista lääkkeistä ja hoitotarvikkeista aiheutuiylityksiä.

Erikoissairaanhoito KuhmoinenKuhmoisten erikoissairaanhoito toteuma vuonna 2015 toteutui 109°A;n tasolla, mikä merkitsi 248. 000 euron

ylitystä budjetoituun nähden.

Isojen sairaaloiden osalta toteuma oli 97% suhteessa tilaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämis-vastuulla olevan ensihoidon lisälasku oli 116.000 euroa, mikä merkitsi sitä, että ensihoidon osalta kokonais-meno nousi kaksinkertaiseksi. Syynä tähän olivat muuttuneet ensihoidon laskutusperusteet. Jokilaaksonsairaalan erikoissairaanhoidon käytön toteuma 115 % merkitsee 87.000 euron ylitystä etukäteen arvioituunmäärään. Kuhmoisten kunnalle ei ole ollut tarkkaa etukäteistilausta.

Alkuvuoden 2015 toteama ennusti vieläkin suurempaa ylitystä, mutta tilanne tasaantui loppuvuoden sikana.Kuhmoisten erikoissairaanhoito on viime vuosien aikana toteutunut erityisen positiivisesti ja taloudellisesti.Tämä huomioiden tilanne ei toteuman suhteen ole yllättävä tai huolestuttava.

70

SIVISTTSTOIMI

SivistyslautakuntaJäsenetPekka Kataja, puheenjohtajaErkki Mäntylä, varapuheenjohtajaLeena ValkeajärviMatti SimiläMimmi PuhakkaJonimatti RuokoKari LeppänenPirkkoliisa SuominenRiitta KangasAira Putkonen, kaupunginhallituksen

varajäsenetHeikki PaavuoriLiisa ValkamaPirjo NurmesviitaTeemu SanaslahtiMarjatta LaitinenKari SeppäEino SoikkaKirsi HeilanenRobert Savolainen

edustaja

Sivistystoimi, toimiala, ulk. ja sis. Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 ero tp-lta tot%Toimintatuotot

MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

Henkilöstökulut

Palvelujen ostotAineet, tarvikkeetAvustuksetMuut kulut

TOIMINTAKATE

Poistot ja arv. alennuksetTILIKAUDEN TULOS

Poistoeron muutos

2 847 336797 800354 400301 582393 554

38 085 008220894199116649

833 4911 503 6754 541 774

-35 237 672

71 970-35 309 642

2 847 336797 800

1 354 400301 5823B3554

38 312 008220894199 226 649

8464911 503 6754 645 774

-35464672

71970-35 536 642

2 870 451756611

1 339 403362 972411465

37 477 60721 750 9969 035 206

769 9391 405 0494516418

-34607156

86165-34 893 321

23115-41 189-14 99761 39017911

o

-834401-338 423-191 443-76 552-98 626

-129 356857 51B

14195843321

o

100,81 %94,84 %

120,36 %104, 55 %

97, 82 %98, 47 %B7. 93 %90,96 %93, 44 %97, 22 %97, 58 %

119, 72%97, 63 %

TILIK.YLI/ALUÄÄMÄ -35 309 642 -35 536 642 -34 603 321 843 321 97,63 %

Sivistystoimen hallinto

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä niiden toteutuminen

Toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut

Mittarit: tavoitteeseen toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut:Hallinnon tulosalueen osalta: toimintakate / asukas, tulosalueiden osalta määritelty tulosalueen kohdallasanallinen arviointi.

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite toimivista, taloudellisesti tehokkaista ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvista palveluista on tofeu-tunut

1. Palvelustrategiaa ei uudistettu. Kaupungin strategian uudistaminen käynnistyi. Sivistyslautakunta osallis-tui valmisteluun. Toimialan eri tulosalueet ja yksiköt olivat aktiivisesti mukana valmistelussa. Valmisteluatehtiin myös yhdessä sosiaali- ja terveystoimialan hallinnon kanssa. Rakennemuutosten toteutuminen onarvioitu kunkin tulosalueen kohdalla. Vuodelle 2015 suunnitellut rakennemuutokset ovat toteutuneet tai vä-hintaan valmistelu on käynnissä.

71

2. Järjestämislupa-asia kaatui Eduskunnassa, eikä antanut aihetta enempään.

Palvelujen jatkuva arviointi, riskien hallinta Ja osallisuus

Sivistyslautakunnalle ja kaupungin hallitukselle on säännöllisesti raportoitu tulosalueen toiminnallisten tavoit-teiden saavuttamisen tilanteesta sekä taloudesta ja havaitusta tai ennakoiduista korjausliikkeen vaativistaasioista. Maksetut palkat tarkastetaan erillissuunnitelman mukaisesti. Toimialan ylin johto osallistui val-miusharjoitukseen. Tuloalueiden kohdalla esitelty arvioinnin ja osallisuuden toteuttamista muutoin.

Arviointi taloudellisuudesta mittarina /asukas

Ta.l°.LIS.arv'°ssa toim"1takate Psr asukas oli 15,67 . Toimintakate per asukas tilinpäätöksessä 13, 54 Mikäli toimintakate pr asukas laskettaisiin talousarviossa arvioidun asukasmäärän mukaisesti, olisi toiminta-

?.te_1 ?'.1, 7..? asljkast? k°h.ti- /asukas on selkeästi alle arvioidun. Selittävänä tekijänä on menomäärärahojenalitus. Mikäli määrärahat olisivat tulleet käytetyiksi kokonaisuudessaan, /asukas olisi ylittynyt.

Laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävä Ja yhteistyöhön perustuva palvelutuotanto

Mittarit: sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite laatua Innovatilvlsesti kehittävästä ja yhteistyöhön perustuvasta palvelutuotannosta on pääosin to-teutunut.

1. Toimialan hallinnon muutto toteutui suunnitellusti. Sosiaali- ja terveystoimialan ja sivistystoimialan yhtei-nen toimisto-ja talouspalvelu ajatus jätettiin lepäämään eli annettiin tarvittava työrauha sosiaali-ja terveys-toimialan ulkoistusasialle. Ajatusta ei kuitenkaan ole haudattu.

,-'Zoi?ialan. osimi^het °va? osaNistuneet kattavasti esimiesvalmennukseen. Kaupunginhallitus on käsitellytja hyväksynyt raportin asiasta 15.02.2016 § 47 2016 §. Raportissa on toimialaa koskeva osuus.

.

' _ ? f!^.kse?1 J.a. PerusoPetuksen opetussuunnitelman valmistelu eteni ja päätös tuntijaosta ja kieliohjel-masta tehtiin. Lukjokoulutuksen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin. Klassisen musiikin linja'perustettiin.Perusopetuksen johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistyi. Kansainvälisistä, valtakunnallisista ja paikal-lisistä toimintaympäristön muutoksista johtuen valmistava opetus turvapaikan hakijoille/ esiopetus ja perus-opetus aloitettiin.

4. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta tavoitteen mukaisesti, esim. opetussuunnitelma, tieto- ja viestintä-tekniikka.

Talousarvion toteutuminen

Slv.toimen hallintoTulot

Ta 2015 Ta-Hta 2015 Tn 2015 Ero tp-lta tot%

MenotToimintakate

PoistotTilikauden tulos

900348240

-347340

-347 340

900348240

-347340

1067292744

-291 877

-347 340 . 291 677

167-55 49655663

o

55663

118, 56%84, 06 %83, 97 %

83,97 %

Selvitys määrärahojen ylityksestä / alituksesta

Sivistystoimen hallinnon muuttaessa helmikuussa pienempiin tiloihin puhtauspalveluiden tarve vähentynyt,erilaisiin asiantuntijapalveluihin varattua määrärahaa ei vuoden aikana ollut tarvetta käyttää

a.lousarv'°ssa val'a"dutt"n erilaisiin kalusto- ja tarvikehankintoihin muuttoon liittyen, koska tarvetta ei ollutmäärärahaa jäi käyttämättä

72

Varhaiskasvatus

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä niiden toteutuminen

Toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut

Mittari: euroa/lapsi ja sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite toimivista, taloudellisesti tehokkaista Ja niiden Jatkuvaan arviointiin perustuvista palveluista on pää-osin toteutunut

1. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyötä on tiivistetty siirtämällä esiopetusta perusopetukseltavapautuneisiin tiloihin viidellä alakoululla.

2. Asiakaslähtöisyyttä ja kuntien välistä yhteistyötä päivähoitopalveluissa on edistetty ostamalla ja myymälläpäivähoitoa kuntarajat ylittävästi. Muista kunnista ostettiin v. 2015 työssäkäyntisuunnan perusteella eri pitui-siä ajanjaksoja neljälle (4) jämsäläislapselle. Seitsemän (7) ostopaikan perusteena oli Jämsän sosiaalitoimenlastensuojelun sijoituspaikat. Myydyistä paikoista kuusi (6) perustui työssäkäyntisuuntaan ja kolme (3) paik-kaa myytiin eri kunnista tuleville sijoituslapsille. Yksityisiltä palveluntuottajilta; Päiväkoti Tikankontilta ostettiin27 hoitopaikkaa ja Taide-ja toimintapaja Lilliporilta 15.

3. Esimiesvalmennuksessa yhtenä kehittämishankkeena on ollut palvelusopimuksilla johtaminen.Varhaiskasvatuksen ylin johto on ollut mukana Soten ja Jämsän Ateria Liikalaitoksen työryhmässä. Asianedistäminen vaatii kuitenkin oman kehittämishankkeensa. Soten siirtyminen v. 2019 alusta muodostettavilleitsehallintoalueille muuttaa kuntien roolia ja toimivaltaa. Peruskysymys on, halutaanko missä määrin tuotta-misvastuuta edelleen siirtää peruskunnalta yksityiselle palveluntuottajalle.

4. Uusi 141-paikkainen Jokivarren päiväkoti valmistui syyskuussa 2015. Uudessa päiväkodissa on neljä vuo-rohoitoa tarjoavaa lapsiryhmää ja kolme päiväpäivähoitoryhmää. Uuden päiväkodin valmistuminen on vas-tannut jatkuvasti vaihteleviin vuorohoitomuotojen kysynnän kasvuun. Henkilökunnan määrä Jokivarren päi-väkodissa on 30. Uuden päiväkodin käyttöönotto ei lisännyt varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää.

5. Päivähoitoalueet on muodostettu uudelleen 1.8.2015 alkaen päivähoitopaikkojen ja henkilöstömääräntasaamiseksi.

6. Palomäentie 6-kiinteistön myynnin ja kiinteistön peruskorjauksen myötä myös Palomäen päiväkodin tar-peisiin saatiin nykyaikaiset tilat. Ratkaisu vähensi kaupungin omaa investointitarvetta merkittävästi ja antaatarvittavan jouston tilanteessa, jossa ikäluokkien pieneneminen vähentää päivähoidon tarvetta.

7. Jokivarren päiväkodin valmistuminen, Palomäen päiväkodin peruskorjaus ja Puukilan päiväkodin sisäre-montti mahdollistivat viidestä huonokuntoisesta ja sisäilmaongelmaisesta yksiköstä luopumisen. Varhaiskas-vatus pystyy tällä hetkellä tarjoamaan sekä lapsille että työntekijöille tarkoituksen mukaiset, terveet ja toimi-vat tilat.

8. Varhaiskasvatus on jatkanut edelleen päivähoitosovelluskokonaisuus Vesselin pilotointia. Vesseli-kokonaisuuden avulla pyritään helpottamaan kokonaisvaltaista toiminnanohjausta, työvuorosuunnittelua jalasten läsnäoloseurantaa osin mobiiliratkaisuna.

Auvilaan Kankarisveden koulun läheisyyteen perustettiin vuoden 2015 syksyllä turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskus. Jämsän kaupunki on järjestänyt perusopetuslain edellyttämällä tavalla oppivelvollisuusikäi-sille turvapaikanhakijalapsille ja -nuorille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Esi- ja alakouluikäistenlasten ryhmä on aloittanut joulukuussa 2015 Juokslahden koululla.

Palvelujen Jatkuva arviointi, riskien hallinta ja osallisuus

Sivistyslautakunnalle ja kaupungin hallitukselle on säännöllisesti raportoitu tulosalueen toiminnallisten tavoit-teiden saavuttamisen tilanteesta sekä taloudesta.

73

Esiopetuksen valmisteluun liittyen on toteutettu huoltaja kysely.Uuden päiväkodin valmistuminen, viiden pienen päivähoitoyksikön lakkauttaminen ja kuuden päivähoitoalu-een harmonisointi mahdollisti kauan suunnitellun laajamittaisen henkilöstön uudelleen sijoittelun. Rekrytoin-tiin valmistauduttiin huolella henkilöstökyselyin sekä työterveyshuollon, työsuojelun ja pääluottamusmiestentuella.

An//0 taloudellisuudesta, mittarina /lapsi

Toiminnallinen tavoite oli TA 2015 11 304 /lapsi ja toteutunut TP 2015 11 059 /lapsi. Talous on toteutunutsuunnitellun mukaisesti. Alitus johtuu lähinnä perhepäivähoitajille varatun palkkamäärärahan jäätyä käyttä-matta.

Laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävä ja yhteistyöhön perustuva palvelutuotanto

Mittari: sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävästä ja yhteistyöhön perustuvasta palvelu-tuotannosta on toteutunut.

1. Varhaiskasvatuksen kaikki esimiehet ovat osallistuneet Valmentava esimies osana Jämsän tarinaa kokokaupunkia koskevaan esimiesvalmennukseen.

2. Uuden esiopetussuunnitelman perusteiden mukainen paikallista esiopetussuunnitelmaa on valmisteltuyhteistyössä Jämsän ja Kuhmoisten kunnan kanssa.

3. Jämsän vuorohoito on osallistunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston valmistele-maan OHOI - Osaamista vuorohoitoon-hankkeeseen. Hankkeen aikana on järjestetty vuorohoidon tarpeisiinkohdennettu koulutuskokonaisuus, jonka teemoina on ollut mm. vuorohoidon pedagogiikka, työn organisoin-ti, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Hanke jatkuu myös v. 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallin-naima esi- ja perusopetuksen yhteinen Iloa liikkeelle - hanke on alkanut elokuussa 2015 ja jatkuu vuoden2016 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on lisätä monipuolista ja elämyksellistä liikuntaa sekä kehittäähalua elinikäiseen liikuntaan. Hankkeessa on vahvasti mukana lasten vanhemmat, urheilu- ja liikuntaseuratja järjestöt.

Talousarvion toteutuminen

Varhaiskasvatus Ta 2015 Ta +lta 2015 Tp 2015 EroCtp-Ka tot%TulotMenotToimintakatePoistotTilikauden tulos

1 268 90611 555425

-1028651932730

. 10318249

1 268 90611555425

-1028651932730

-10 319 249

1 19783210 792 189-9 594 337

47322-9 641 658

-71 074-763 256692 18214592

677 501

94,40%93, 39 %83, 27 %

144, 58 %93,43 %

Selvitys määrärahojen ylityksestä / alituksesta

Henkilöstömenojen alitus selittyy eläkemenoperusteisilla KUEL-maksuilla, eläkemaksuilla ja tapaturma- jaryhmähenkivakuutusmaksuilla. Kahdeksalle v. 2014 päättyneelle perhepäivähoitajan toimelle jätettiin kuiten-kin palkkavaraus. Määrärahavarausta ei käytetty, koska perhepäivähoitajia ei saatu palkattua.

Palvelujen ostoista suurimmat säästöt syntyivät ICT-palveluista ja posti- ja kuriiripalveluista Jämsän Aterianveloittamien puhtaanapito-ja ateriapalveluitten osuus oli arvioitua pienempi.

Kotihoidon tuki. Arvio kotihoidontuen määrärahavarauksesta oli tehty v. 2014 tammi-syyskuun välillä makse-tun kotihoidontuen määrän perusteella.

Aineet tarvikkeet ja tavarat- ryhmässä suurimmat säästöt tulivat lopetettujen yksiköitten irtaimiston siirtämi-sestä ja hyödyntämisestä muissa yksiköissä ja perhepäivähoidossa. Myös askartelu- ja koulutarvikkeista,

74

materiaaleista ja kalustomäärärahasta sekä kirjallisuudesta säästettiin. Kahden ryhmiksen toiminnan loput-tua, pesu- ja puhdistusaineisiin varatusta määrärahaa jäi käyttämättä.

Tunnusluvut

Toiminnallinen tavoite

Euroa / lapsiTp 2014

11242Ta 2015

11304Tp 2015

11 059

Hoitopäivien nettohinnat Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015Perhepäivähoito 60,78 57,68 70,39360 Ryhmäpertiepäivähoito sis. pph:oon sis.pph:oonPäiväkotihoito yhteensä 65, 02 82,39 68,89

vuorohoito (=Puukila) 73, 41 85, 58

kesken toimintakauden

tapahtunut muutto, eipystytä laskemaan

Kotihoidontuki lkm Eurot/saaja/lapsi Nettokustannus

Saajat 239 1 072 783Lapset 343 1 072 783

Perusopetus

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä niiden toteutuminen

Toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut

Mittarit: /oppilas, sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite toimivista, taloudellisesti tehokkaista Ja niiden Jatkuvaan arviointiin perustuvista palveluista on toteu-tunut.

Jämsän kaupunginvaltuusto lakkautti Jokivarren koulun 1.8.2015 alkaen. Jokivarren koulun 1-5 vuosiluok-kien oppilaat siirtyivät Vitikkalan kouluun. Lukuvuoden 2015 - 2016 ajan 6. vuosiluokat opiskelevat tilapäises-ti Kaipolan ja Mäntykallion kouluissa. Vitikkalan koulun johtamisjärjestelmä on rakennettu siten, että rehtorinapuna on virka-apulaisrehtori.

1. Kankarisveden koulukiinteistössä todettujen sisäilmasto-ongelmien vuoksi koulun toiminnat siirrettiin väis-töön 2. 3. 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Auvilan oppilaitoskiinteistöön. Kankarlsveden koulukiinteis-töön tehtiin kuntotutkimus syksyllä 2015. Myös Mäntykallion koulun osalta on käynnistetty syksyllä 2015kuntotutkimukset. Jämsänkosken taajaman koulurakenneratkaisujen selvitystyö on vielä kesken. Kaupun-ginhallituksen asettama työryhmä sai jatkoaikaa työlleen, jotta Mäntykallion koulukiinteistön tulokset kaikiltaosin ovat käytettävissä päätöksentekoa varten.

2. Jämsän ydinkeskustan sekä Jämsänkosken taajaman koulujen johtamismallia on suunniteltu vuoden 2015aikana. Valmistelutyö on kesken. Tavoitteena on, että yhtenäiskouluajatukselle pohjautuva johtamismalliotettaisiin käyttöön lukuvuoden 2017-2018 alusta lukien.

3. Oppilasmäärät ovat laskussa ja tämä on otettu huomioon tuntikehystä myönnettäessä. Opetusryhmienmäärän väheneminen kohdistuu vuosien 2015 - 2017 aikana yläkouluihin. Vähenemää on lukuvuodesta2014 - 2015 lukuvuoteen 2015 - 2016 ollut yhden perusopetusryhmän verran. Vuoteen 2017 mennessä ylä-koulujen perusopetusryhmien määrä arvioidaan vähenevän vielä kahden ryhmän verran.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jämsän kaupungille valtion erityisavustusta ryhmäkokojen pie-nentämiseen yhteensä 72. 000 euroa. Jämsän sivistyslautakunta on 29. 4. 2015 päättänyt kohdentaa myönne-tyn avustuksen Mäntykallion ja Korven kouluille, Kankarisveden koululle sekä Paunun koululle. Lisäksi Vitik-kalan ja Jokivarren koulujen yhdistymistä on tuettu kaupungin myöntämällä omalla resurssilla (48 vvt).

75

4. Joustavan perusopetuksen (JOPO) tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perus-opetuksen päättötodistusta. Jämsässä joustavan perusopetuksen (JOPO) suunnittelutyö on alkuvaiheessa.Syynä tähän on Jämsänkosken taajaman koulurakenneratkaisujen keskeneräisyys. Joustavan perusopetuk-sen luokka on alustavasti suunniteltu sijoitettavaksi Kankarisveden koulun yhteyteen.

5. Koulujen tieto- ja viestintätekniikan oppimisympäristöjä on parannettu vuoden 2015 aikana uudistamallalaitekantaa. Laitekannan uudistamisessa on pyritty ottamaan huomioon elokuussa 2016 voimaan astuvanperusopetuksen opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriä on myöntänyt Jämsän kaupungille avustusta myös esi- ja perusopetuksen toi-mintakulttuurin kehittämiseen yhteensä 60.200 euroa. Jämsän sivistyslautakunta on 28. 5. 2015 päättänytkohdentaa myönnetyn avustuksesta osan ICT -tukihenkilön palkkaamiseen ajalle 1.8.2015 - 30.6.2016. ICT-tukihenkilö toimii opettajien kouluttajana uusien välineiden, sekä oppimisympäristöjen käyttöönotossa, sa-manaikaisopettajana oppilastyöskentelyssä, sekä yhdyshenkilönä Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomenkuntien kanssa yhteistyössä laadittavan koulujen ICT-strategian valmistelussa.

Jatkuva arviointi, riskien hallinta ja osallisuus

Sivistyslautakunnalle ja kaupungin hallitukselle on säännöllisesti raportoitu tulosalueen toiminnallisten tavoit-teiden saavuttamisen tilanteesta sekä taloudesta.

Perusopetuksessa on toteutettu toiminnan ulkoinen arviointikysely huoltajille sekä henkilökunnalle maalis-huhtikuussa 2015 Wilma -ohjelman kautta. Eniten kehittämistoimenpiteitä toivottiin oppituntien työrauhanparantamiseksi. Tästä johtuva tavoitteet on kirjattu lukuvuosisuunnitelmiin.

Sivistyslautakunta on käsitellyt valtakunnallisen kouluterveyskyselyn 2013 tuloksia keväällä 2014. Lautakun-nan päätöksen mukaisesti oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä edistävät tavoitteet ja toimenpiteet on sisälly-tetty koulujen lukuvuosisuunnitelmiin 2014 - 2015 sekä 2015 - 2016.

Jokaisessa Jämsän koulussa toimii oppilaskunta. Oppilaskunnat ovat vaikuttaneet vuonna 2015 erityisestipaikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Venäjän kieli lisättiin kieliohjelmaan sivistyslautakunnan kokouksessa29. 1.2015 juuri oppilaskunnilta tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Ops:n laadinnan yhteydessä eri yhteis-työtahojen, mm. huoltajat ja oppilaat, mielipiteitä on kysytty Wilma-kyselyinä.

An/iolnfi taloudellisuudesta, mittarina /oppilas

Perusopetuksen osalta tilinpäätös on suunnitellun mukainen. Tuotot ylittyivät 11 0.000 euroa ja kulut alittuivat24.000 euroa. Lisätalousarvion yhteydessä ei korjattu /oppilas arviota. Talousarvioon 201 5 oppilasmääräksioli arvioitu 2042 oppilasta. Lisätalousarviosta laskettuna e/oppilas on ko. oppilasmäärällä 9. 418 euroa jatoteutuneella oppilasmäärällä (2027) 9.410 euroa.

Laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävä ja yhteistyöhön perustuva palvelutuotanto

Mittari: sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite laatua Ja turvallisuutta innovatiivisesti kehittävä ja yhteistyöhön perustuva tavoite on toteutunut.

1. Opetushallitus on päättänyt 22. 12. 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Opetuksen jär-jestäjien tulee ottaa uudet opetussuunnitelmat käyttöön 1. 8.2016 alkaen. Opetussuunnitelma valmistellaanseudullisena yhteistyönä Jämsän ja Kuhmoisten kesken sekä maakunnallisesti Osaava-hankkeen kautta.Uudessa opetussuunnitelmauudistuksessa keskeistä on uusi oppimiskäsitys, joka korostaa oppilaan rooliaaktiivisena toimijana ja oppimista vuorovaikutuksena.

2. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetussuunnitelman edellyttämät toimintamallit sekä ns. koulurauhapa-ketin soveltamisohjeet on otettu käyttöön perusopetuksessa. Vuoden 2015 aikana opiskeluhuoltorekisterinkirjaamiskäytänteisiin on etsitty ratkaisua yhdessä Jämsän tietohallinnon kanssa. Valmistelu on vielä kesken.

76

3. Perusopetuksen rehtorit ja opetusjohtaja ovat osallistuneet koko kaupunkia koskevaan esimiesvalmen-nukseen. Osana esimiesvalmennusta on laadittu suunnitelma Jämsän ydinkeskustan sekä Jämsänkoskentaajaman koulujen johtamismallista.

4. Kerhotoiminta on vakiintunut osaksi koulujen toimintakulttuuria. Kaikilla kouluilla on ollut kerhotoimintaa.Koulut ovat koosta riippuen tarjonneet jopa erittäin laajaa ja monipuolista kerhovalikoimaa.

5. Opetus^ ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jämsän kaupungille avustusta myös esi- ja perusopetuksentoimjntakulttuurin kehittämiseen yhteensä 60.200 euroa Jämsan sivistyslautakunta on 28. 5.2015 päättänytkohdentaa myönnetyn avustuksesta Iloa liikkeellä-hankkeen toimintaa varten. Tavoitteena on järjestää iii-^?-'-^^°', lu?a'"?tte'^a. t°im!ntaa mY°.E: P£iiväkotie" Ja koulujen tolminta-ajan ulkopuolelle yhteistyössä

vanhempaintoimikuntien/yhdistysten ja eri liikuntaseurojen kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministenö on myöntänyt avustusta Jämsän kaupungille koulutuksellisen tasa-arvon toteut-t-an1^e,ksi-l'hS,ensä.,8()'.o?o. el)roa;. Jä"?sä" sivistyslautakunta on 3. 3.2015 päättänyt kohdentaa myönnetynavustuksen Ollaan ihmisiksi -hankkeelle jonka tarkoituksena on kahden koulunkäynnin ohjaajan avulla-yh-dessä oppilaiden ja opettajien kanssa keskittyä turvallisen ilmapiirin luomiseen, erilaisuuden hyväksymiseen,toisten kunnioittamiseen ja kuuntelemiseen sekä kunkin oppilaan omien vahvuuksien löytämiseen. PiloUikou^luiksi valikoituivat Paunun yläkoulu, Mäntykallion alakoulu sekä Kuoreveden yhtenäiskoulu.

Talousarvion toteutuminen

PerusopetusTulot

Ta 2015 Ta+lta2015 TR 2015 EroCtp-lta tot%MenotToimi ntakatePoistotTilikauden tulos

699 18019732025

-19 033 74525200

-10058945

69918019905925

-19 206 74525200

-19231945

809 02119882 130

-1907310025174

-19098283

109841-23 795133 636

-26133862

115, 71 %99, 88 %99, 30 %99, 90 %99.31 %

Selvitys määrärahojen ylityksestä/alituksesta

Tulopuolella tuet ja ayustukset ovat yli ennakoidun valtion myöntämistä erityisavustuksista johtuen. Oppi-laan kustannukset on laskutettu aiheuttamisperiaatteen mukaan oppilaiden kotikunnalta.

Palveluiden oston ylitys johtuu suurimmaksi osaksi kuljetuskustannusten noususta. Kustannuksia on lisännytmm. koulujen väistöratkaisut sekä erillisratkaisut yksittäisten oppilaiden koulukuljetusjärjestelyissä

Koulut ovat käyttäneet aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin varatuista määrärahoista suunniteltua vähemmän.Ahtusta selittää osittain se, että Jokivarren koululta vapautunutta välineistöä on voitu hyödyntää muissaJämsän perusopetuksen kouluissa.

Kankarisveden koulun vuokra Auvilassa ollut sisäistä vuokraa pienempi ja säästöä on näin syntynyt.Tunnusluvut

Valmistavan opetuksen kustannukset vuodelta 2015 perusopetuksen osalta olivat 16. 525, 20 euroa. Oppilaitaoli Juokslahdessa 9 ja Kankarisvedellä 11, yhteensä 20. Oppilaskohtainen kustannus 826, 36 euroa.

Peruskoulut

JokivarsiJuokslahti

KaipolaKuorevesiKankarisvesi

KoskenpääLänkipohjaMäntykallioVitlkkalaE1E2Paunu

TP 2014226531401842424160

367296217

433

OppilasmääräTA 2015 TP 2015

220581351862304161

369291248

419

12857

1351832344256

379383218

421

OppilaskohtainenTP TA 2015

5618 550071085274810583488785820269186889

3390047022

6822

65095388790687008770762169387060

3082962510

7192

kustannusTP 2015

580370185619812482907521835466616595

34729516217004

Koulukohtalnen kustannusTP 2014

1 269 882376 737738 332

1 491 3932 020 333

360 189492 129

2 538 7652 039 120

711 90632B 152

2 956 889

TA 20151210016

377 508727 121

14705112 000 995

359 561464 868

2 560 3022 054 547

739 901500 081

3013315

TP 2015742 814400 026758 560

1 466 7071 939 846

315868467 824

2 524 3592 525 996

729318412 970

2 948 720

77

OpetustoimenYhteiset erätYhteensä

OpetustunnitTuntikehys /

2070136 900, 68

1, 74

2042129678,8

1, 67

2027131 480, 38

1, 71

9043 9303 B 410

261 1243 14 0414

18718112

1954003323155

18997281

4B4 6493 324 868

19073

"Jokivarren koulu lakannut 1. 8.2015

Lukiokoulutus

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä niiden toteutuminen

Toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut

Mittari: euroa/opiskelija ja sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite toimMsta, taloudellisista ja Jatkuvaan arviointiin perustuvista palveluista on toteutunut suunnitellusti.Lakiesityksen kaatumiseen eduskunnassa ei kaupunki ote voinut vaikuttaa.

1. Lakiesitys järjestämislupien uusimisesta kaatui eduskunnassa eikä asia kaupungin toimesta antanut aihet-ta enempään.

2. Lukiokoulutuksessa oli 20. 9.2015 laskennassa yhteensä 282 varsinaista opiskelijaa, mikä on 14 enemmänkuin vuotta aiemmin. Lähitulevaisuudessa opiskelijamäärän ei odoteta pienenevän olennaisesti, mutta en-nusteen mukaan opiskelija määrä pienenee n. 50:llä nykyisestä 2020-luvulla. Ennusteessa ei ole huomioituJämsän ulkopuolelta mahdollisesti tulevia opiskelijoita.

Jämsänkosken lukioon ei otettu enää uusia opiskelijoita ja Jämsän lukio ensimmäisen vuoden opiskelijoidenikäluokka aloitti toimintansa nelisarjaisena, koska ikäluokan koko on 93 opiskelijaa. Lisäksi samoissa ryhmis-sä opiskelee 23 ammattiopiston opiskelijaa. Uusia ylioppilaita valmistui keväällä 83 ja syksyllä 13. Kaksois-tutkinnon suorittajia näistä oli kahdeksan.

3. Viidennen jakson opetus keskitettiin suunnitellusti Jämsän lukion tiloihin ja näin lisättiin toiminnallista jataloudellista tehokkuutta. Järjestettiin sähköisiä kurssikokeita ja osallistuttiin valtakunnalliseen äidinkielenharjoituskokeeseen. Järjestettiin yhdessä Kuhmoisten lukio, Jämsän ammattipiston, Jämsän työväenopistonja Jämsän Kristillisen Kansanopiston kanssa toisen asteen seutuviikko.

4. Jämsän ja Jämsänkosken lukiot päätettiin yhdistää siten, että lukioiden toiminta siirtyy helmikuussa 2016Jokivarren kiinteistön tiloihin ja Jämsänkosken lukion toiminta lakkaa virallisesti 31. 7. 2016. Jokivarren muu-tos- ja laajennustyöt ovat edenneet suunnitellusti. Laajennus valmistuu marraskuun 2016 loppuun mennes-sä. Luokat varustetaan nykyaikaisella AV-tekniikalla ja rakennetaan kattavat tietoliikenneyhteydet. Liikunta-sali varustetaan sähköistä ylioppilastutkintoa varten.

5. Tuntikehys lukuvuonna 2014 - 2015 oli yhteensä 505 tuntia ja lukuvuonna 2015 - 2016 yhteensä 458 tun-tia, eli vähennystä 47 tuntia. Opettavia kursseja vähennettiin kuitenkin vain 25 edelliseen lukuvuoteen verrat-tuna. Muut vähennykset tehtiin erityistehtävistä, koska lukioiden yhdistyminen vähensi luonnostaan niitä.

Palvelujen jatkuva arviointi, riskien hallinta ja osallisuus

Sivistyslautakunnalle ja kaupungin hallitukselle on säännöllisesti raportoitu tulosalueen toiminnallisten tavoit-teiden saavuttamisen tilanteesta sekä taloudesta.

Lukiokoulutuksessa järjestettiin opiskelijakyselyt ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille. Kyselyntulokset on käsitelty opettajien kokouksissa ja opiskeluhuoltoryhmässä. Päällimmäisenä huolena on noussutvanhojen koulutilojen huono sisäilma. Tätä on pyritty korjaamaan järjestämällä osa opetuksesta Paununkoululla. Lukion siirtyminen Jokivarren koulukiinteistöön tuo korjauksen asiaan.Molemmissa lukioissa on ollut oppilaskunnan hallitus. Opiskelijoiden edustajat ovat olleet mukana opettajienkokouksissa. Oppilaskunnan hallitus on järjestänyt liikunnallisia ja muita tapahtumia. Lisäksi Jämsän lukios-

78

sa on ollut aktiivista tutortoimintaa. Yhteyttä huoltajiin on pidetty vanhempainilloissa, Wilman kautta ja en-simmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajahaastatteluin.Ylioppilaskirjoituksissa on kirjoitettavien aineiden tulosten keskiarvot ovat jakautuneet tasaisesti valtakunnal-lisen keskiarvon molemmin puolin.

Ar/io taloudellisuudesta; mittarina /opiskelija

Lukiokoulutuksen taloudellisuus on toteutunut ja C/opiskelija on alle arvioidun. Lukio ei päässyt muuttamaanJokivarren koulukiinteistöön vuoden 2015 aikana. Mm. tämä alensi kustannuksia.

Laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävä ja yhteistyöhön perustuva palvelutuotanto

Mittari: sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehittävästä Ja yhteistyöhön perustuvasta palvelutuotannostaon toteutunut suunnltellusti paitsi klassisen musiikin linjan osalta.

1. Lukiokoulutuksen rehtori osallistui esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennukseen, talouskoulutukseenja LEAN-koulutukseen.

2. Klassisen musiikin linja ei toteutunut vähäisen hakijamäärän vuoksi. Jatkossa valtakunnallista markkinoin-tia tehostetaan yhdessä Jämsän Kristillisen Kansanopiston kanssa

3. On oltu mukana Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallinnoimassa oppimisympäristöhankkeessa. Hank-keen myötä on saatu ideoita lukioinvestoinnin AV-järjestelmän ja tilaratkaisujen toteuttamiseen.

4. Opettejat osallistuivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston järjestämään tietotekniik-^ako^t^secn:.. KO".lutul<see. n °l'...ma.hd?llista osallist"a lähi- tai etäopiskeluna. Koulutus jatkuu "myös vuo-den 2016 keväällä. Järjestettiin sähköisiä kurssikokeita ja osallistuttiin valtakunnalliseen äidinkielen sähköi-seen harjoituskokeeseen. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittivat tieto- ja viestintätekniikan Derus-kurssin.

5;_ .uude" OPiskeluhu°ltolain hengessä pidettiin oppilaitoskohtaisia konsultoivia opiskeluhuoltopalavereita.Lisaksi järjestettiin tarpeen mukaan asiantuntijapalavereita. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat tekivät^uki-seulan ja osa kutsuttiin yksilötesteihin. Kevään viimeisessä jaksossa järjestettiin oppimistaidon kurssi.Myös yksilöllistä erityisopetusta ja tukiopetusta oli tarjolla.

6. Sisätilaongelmien vuoksi osa opetuksesta järjestettiin muualla, mutta lisäkuluja tästä ei syntynyt.

Talousarvion toteutuminen

Lukio-opetusTulot

Ta2015 Ta+lta2015 Tp2015 EroCtp-lta tot%

MenotToimintakate

PoistotTilikauden tulos

81002 088 993

-2 080 8933330

-2 084 223

81002108993

-2 100 8933330

-2104223

120501 979 363

-1 967 314668

-1 967 981

3950-129 630133580

-2862136242

148, 76 %93, 85 %93, 64%20, 06 %93.53%

Selvitys määrärahojen ylityksestä / alituksesta

^l°l<°ulutul^s?. n Jä['J'estämmen Auvilassa oli Kankarisveden koulua edullisempaa, koska tiloja oli käytössävähemmän. Jokivarren koulukiinteistön vuokriin lukio varautui lisätalousarviossa, mutta koulun käyttöönottokorjaustöiden jälkeen viivästyi vuoden 2016 puolelle ja vuodelle 2015 varatut määrärahat jäivät käyttämättä"Myös puhtaanapito-ja ateriapalveluiden osto jäivät alle arvioidun.

79

Tunnusluvut

Tunnusluvut Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015Toimintekate/as 96, 97 96, 62 91, 74 91,36Opiskelijamäärä 303 276 270 272Toimintakate / opiskelija 6935, 22 7638, 79 7527,69 7234Tuntikehys / opiskelija 1, 74 1, 91 1, 82 1.78

Elämänlaatupalvelut

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä niiden toteutuminen

Toimivat, taloudellisesti tehokkaat ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvat palvelut

Mittari: toimintakate/asukasja sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite toimivissa, taloudellisesti tehokkaista ja niiden jatkuvaan arviointiin perustuvista palveluista on toteu-

tunut pääosin. Talouden osalta lähinnä ennakoimattomat tekijät vaikuttivat foimintakatteen ylitykseen.

1. Työväenopiston tuntimäärän väheneminen ja kurssiohjelman tiivistäminen vaikutti suoraan tulojen vähe-nemlseen, mikä tarkoittaa lähinnä kurssimaksuista kertyneitä opintomaksuja.

2. Musiikkiopistossa opetettiin 10668 tuntia ja toiminta toteutui muutenkin pääosin arvioidusti. Opiskelijoitaoli 437 ja arvio oli 450. Opintomaksukertymä toteutui arvioidusti.

3. Aluehallintoviraston tyosuojelutarkastuksen johdosta pääkirjaston olosuhdeselvityksen ja tilaratkaisujenprosessi aikaistui. Tilavaihtoehtoja tutkittiin työryhmässä ja selvitystyön perusteella kaupunginhallitus päättiosoittaa Jämsänkosken virastotalon, pääkirjaston väliaikaisiksi tiloiksi. Toiminta Jämsänkoskella on alkanuttammikuussa 2016.

4. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kirjastoauton toimimista äänestyspaikkana ei nähty mahdol-!'se SL ehdotuksena oli vähentää kiinteiden ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärää / aukioloa ja korvata se

liikkuvalla palvelupisteellä.

5. Palvelutarjonnan kehittäminen kirjastossa toteutui ainakin osittain. Alkuvuonna panostettiin tilaisuuksienjärjestämiseen mutta sen jälkeen pääkirjaston väistömuuton valmistelu työllisti runsaasti ja yli 2 kk:n sulkuai-ka supisti asiakaspalvelua. Palautusautomaatin hankinta ei toteutunut, koska se ei väliaikaisiin tiloihin olejärkevää. Vapaaehtoistyötä on tuettu suunnitellusti ja toiminta on sujunut hyvin. Sähköisen aineiston hankin-taa on tehty Keski-kimpan yhteistyöllä.

6- Kulttuuripalvelujen osalta toteutettiin kaupunginvaltuuston vuoden 2014 talousarviossa päätettyä linjausta.Kivipankin näyttelytoimintaa on jatkettu ja kävijämäärän lisäämiseksi muokattiin pääsymaksuja vuoden lopul-la. Kalendaariset tilaisuudet, Veteraanipäivän juhla ja Itsenäisyysjuhla järjestettiin. Museot olivat avoinnaheinäkuussa. Pälämäellä aloitettiin korjaustyöt.

7. Liikuntapalveluissa on pystytty säilyttämään palvelutaso ohjatuissa toiminnoissa, tapahtumien järjestämi-sessä sekä liikuntapaikkojen hoidossa. Palvelutarjontaa lisättiin vanhemmalle väestölle. Kuoreveden alueellapuisto- ja liikuntapaikkojen hoito järjestettiin vuonna 2015 kaupungin omana työnä ja palaute järjestelyistä olipääosin myönteistä.

Uimahallin asiakasmäärätavoite ylitettiin; vuotuinen uimahallin kävijämäärä oli 70 783. Uimahallin tulotavoit-teesiä jäätiin kuitenkin 14 000 euroa Tämä selittyy yksittäisiin lipputuotteisiin verrattuna edullisempien sarja-lipputuotteiden lisääntyneellä myynnillä. Myös uuden edullisen perhelipputuotteen sekä siihen liittyvän edulli-sen lapsen llpputuotteen käyttöönotto 1. 1.2015 on vaikuttanut myönteisesti uimahallin kävijämäärään, muttatulojen kertyminen on ollut maltillisempaa.

80

NUO"s°palwlL"ssa, -s,a'lytett"n. ede"lsvuosie" Palvelutaso nuorisotilatyössä. Nuorisotilojen keskimääräisetkä'"Jamäarat. aul<i. °l°ilta. a..kohden °.l'Yat Köpiksessä Jämsänkoskella 17-nuorta, -Nurki<iksella Seo'oolassa"281u°rta-sekä. KU."tissa Hallissa keväällä 7 nuorta ja syksyllä 14 nuorta. Liikennepu7ston"kesi orv UkasTkä^jämäärä oli 4 860. ' , --. -.--.. ...,T<,,

8:., msä~Jamsa"koskl -ulk°ilureitistön maankäyttösopimusten valmistelu jatkui. Huhdanvuoren hiihtokes-kuntoradan/ladun valaistus ̂ uusittiin vanhojen elohopealamppujenosaita. Kaupunki'osaliistui"HTmos-

Yuoren'a', uosu"s!<unna" reittlen rakentamis-, opastus-ja kunnostushankkeeseen. Ensilumenladun toteutta-m'see". ol'..ya ra"dL't,t"'. mu"a. lumetukse. e" s°P""a Pakkasia ei syksyllä ollut. -Kaupung[nhalliius"hyvaks'vi1ai-hallisopimukset ajalle 1. 1.2016-30. 6. 2018.

Palvelujen jatkuva arviointi, riskien hallinta ja osallisuus

Sivistyslautakunnalle ja kaupungin hallitukselle on säännöllisesti raportoitu tulosalueen toiminnallisten tavoit-in saavuttamisen tilanteesta sekä taloudesta. Kuntalaisia aktivoidaan osallistumaan tvovaenoms

fi°""a"_seka.yleis°luentojen. su"n"itteluu" esimerkiksi somen kautta. Asiakaspaivelun'kanavat''tulee3"a-m°"^pu°l'set:. JOtt.a ka.ikenikäiset. OPiskelUat pääsevät hoitamaan opiskeluihinlirtfyv7a asioima n" Motern^pien opistojen opiskelijamäärät sekä tuntimäärät ovat jatkuvassa seurannassa.

Toimintavuosi oli poikkeuksellinen pääkirjaston väistömuuton suunnittelun ja toteutuksen vuoksi, joten iatku-Ya-arvi°i"tLe'toteutunut täysimittaisesti. Kirjaston suoritteita (lainat ja kävijämäärät) kuitenkin's'eui:attiinv'a-k'in t,":r'e'".-mer'etelm"'1 kuuka"sitasolla toimipisteittäin. Vapaaehtoistoimin'nan~yhteistyokokousTariestettiTr

ijan kirjastossa. Asiakaspalautejärjestelmä on käytössä kaikissa toimipi'steissa. -kLintalaiste'n~osail'^suus toteutui myös pääkirjaston tilaratkaisun valmisteluun liittyvissä kahdessa keskusteiutiiaTsuudessa'.

IJLmahal""-kav,'Jämäarää..se"ratt"" säännöllisesti. Liikuntaryhmien ja nuorisotilojen kävijämääriä seurattiin.ärien lisäksi myös muun toiminnan toteutumista arvioitiin neljännesvuosittain sivis

Taloudellisuuden arviointi, mittarina C/asukas

eas.ukas yl ittyi, P,erusteina henkilöstömenoissa ennakoimattomat seikat sekä budjetointivirhe. Pääkiricya ist°tc"-en. "akmmattomia m. enoja- T"lotavoite ei toteutunut uimahallin, kirjaston ja~kulttuuripalveTuien"osai^

koulun väistä ja Jokivarren koulukiinteistön remonttiaikataulun'muutos-toivat~lisäkustan-nuksia vuokriin opistoilla.

Laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehitettävä ja yhteistyöhön perustuva palvelutuotantoMittari: sanallinen arviointi

Tavoitteen ja talousarviossa määriteltyjen toimenpiteiden arviointi

Tavoite laatua ja turvallisuutta innovatiivisesti kehittävä ja yhteistyöhön perustuvasta palvelutuotannosta onpääosin toteutunut.

1. Tulosalueen esimiehet osallistuivat esimiesvalmennukseen.

2-yi. lJ°J,ärvi.s.er'.. t.estame"tin toimeenpanosuunnitelma valmistelu on kesken. Kivipankin näyttelvvalvonta onhoitunut kesätyöllistettyjen nuorten avulla.

3'palä.mäen museoNa. saat"nparekattojen uusimistyö hyvin alkuun. Työhön saatiin Museoviraston avustustaja työt tehtiin Päre-projektin työllisyystöinä.

4. Vinnin^ tilan irtaimisto inventoitiin kesän sikana. Päärakennuksessa tehtiin kuntokartoitus ia koriaustvötsaatiin käyntiin jo vuoden 2015 puolella työllisyystöinä. Tulevaisuutta varten tehtiin"akjstavia'kävitösuJrin^Jelmia- Kaupungin taidekokoelma kuvattiin pääosin uudelleen ja siirrettiin Acces-ohjelmaNa-sä~hköiseen"muo-

81

5 Jämsan lukion, Jämsänjokilaakson musiikkiopiston sekä Jämsän Kristillisen Kansanopiston yhteisestivalmistelemalle klassisen musiikin lukiolinjalle ei ollut riittävästi hakijoita keväällä 2015, joten musiikkilinja eivielä aloittanut toimintaansa.

6. Jämsän työväenopiston yleisöluentoja on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä elämänlaatupalvelujenkanssa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

- JariestöJen toimintaa tuettiin tapahtumien tuottamisessa ja avustuksia hakeneiden joukko monipuolistui.Tul<itoiminnan alueellinen kattavuus laajeni. Nuorten kesätyöllistäminen onnistui hyvin. Avitus hoiti edelleenetsivää nuorisotyötä hyvässä yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Nuorten kiertävä tiedotus- ja neuvon-tahanke (TietoTasku) jatkui toista kautta. Hankkeelle saatiin toisen kerran valtionavustus.

8. Sosiaali- ja terveystoimen kanssa tehtävä yhteistyö liikuntaneuvonnan palveluketjun kehittämiseksi jäisote-toimialla tapahtuneiden suurten muutosten jalkoihin. Perheliikunnan toimintamallia ei päästy suunnitte-emään valmiiksi saakka Suomen Perheliikuntaliitto ry:n kanssa liiton henkilöstöresurssin vähäisyydestä

johtuen.

Talousarvion toteutuminen

Elämänlaatupalvelut Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta tot%TulotMenotToiminta katePoistotTilikauden tulos

870 2504 359 425

-3 489 17510710

-3499885

870 2504 3B3 425

-352317510710

-3 533 885

850 4804 531 201

-3 680 72113001

-3 693 722

-19770137776

-1575462291

-159 837

97, 73 %103, 14%104, 47 %121, 39%104, 52%

Selvitys määrärahojen ylityksestä / alituksesta

Tyoväer'opisto"_ku''ssimaksuistEI ei kertynyt arvioitua tuottoa, koska kurssien määrää jouduttiin karsimaan.Pääkirjaston yli 2 kk:n mittainen sulku vähensi tulokertymää. Uimahallin myyntituotot eivät toteutuneet suun-nitellusti.

Henkilöstömenot ylittyivät, koska vuodelle 2014 arvioidut henkilöstösäästöt eivät toteutuneet vielä 2014 -2015 lukuvuonna. Osa toteutui lv. 2015 - 2016 alusta ja osa vasta myöhemmin. Kirjaston väistömuuton val-misteluun palkattiin lisätyövoimaa.

Jokivarren koulun remontointi lukioksi sekä Kankarisveden koulun käytön loppuminen ovat aiheuttaneet sen.että opistojen toiminnoille on jouduttu etsimään korvaavia opetustiloja, jolloin vuokrat ylittyivät.

Tunnusluvut

Toimintakate / asukas Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015OpistotKirjastot

50,99 48,06 46, 03 41.12 47, 1248,80 46, 35 40, 16 38,85 43.64

KulttuuriLiikunta

11, 86 10,52 9,28 7, 18 10, 1463,25 61,23 57, 11 61,03 57,85

Nuoriso 12, 80 13, 15 11,69 10.83 12,04Toimintekate / asukas yhteensä 187,72 179, 06 164, 28 156.90 170.31

82

YHDYSKUNTATOIMI

Tekninen lautakuntaJäsenetVoitto Suosaari, puheenjohtajaJouni Kotiaho, varapuheenjohtajaLeena PärnajarviLeila SeppäläEva-Liisa HäyhanenMarko SimonenSeija El SayedAri HaggrenTapio HakanenPentti Koskinen, kaupunginhallituksen edustaja

VarajäsenetHannu WeijoTuula LindholmMarja-Liisa AlhonenArto LampinenEsa NiiveeAri ValkoinenKristiina VirtanenHenrik HärdhRiitta Kangas

Yhdyskuntatoimen tehtäväksi on annettu vastata Jämsän kaupungin alueella maankäytön suunnittelusta jajulkisen infrastruktuurin seka rakennuskannan rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tehtävä on merkittävä jatehdyn työn tulokset vaikuttavat jokaisen kuntalaisen elämään ja jokaisen kunnassa toimivan yrityksen toi-mintaan konkreettisesti. Tavoitteeksi on asetettu luoda ja ylläpitää asukkaita liikkumiseen ja yrittämiseeninnostava, turvallinen, toimiva, viihtyisä ja terveyttä edistävä ympäristö. Asumisen, liikkumisen, liiketoiminnanJa vapaa-ajan vieton yhteensovittaminen toiminnalliseksi ja ympäristöä säästäväksi kokonaisuudeksi onhaaste, johon yhdyskuntatoimen voimavarat suunnataan eri tulosalueiden ja -yksiköiden resurssien puitteis-sa. Tärkeitä kuntalaisille näkyviä ja viihtyvyyttä luovia elementtejä kuntaympäristössä ovat erilaiset puistot,reitit ja liikuntapaikat. Katujen ja muiden verkostojen hyvä kunto ja toimivuus luovat turvallisuutta.

Julkisten rakennusten kunnossapito ja käyttöarvon säilyttäminen on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksijo useamman vuoden ajan. Sisäilmaongelmat näyttävät kasaantuvan samaan ajankohtaan riippumatta siitämikä on rakennuksen ikä. Kulminoitunut tilanne aiheuttaa erilaisia tutkimus- ja kunnostustoimenpiteitä ja jopaväistötilatarpeita kiihtyvällä tahdilla. Tilanne on ongelmallisin koulukiinteistöjen kohdalla. Sisäilmaongelmienvuoksi kiinteistöjä on jouduttu jättämään tyhjilleen. Tämä aiheuttaa ylläpitokuluja ja toisaalta vuokratulojenmenetyksiä, Sisäilmaongelmista kärsivien kiinteistöjen realisointi on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Tilikau-della 2015 tyhjennettiin Kankarisveden koulu kokonaan ja siirrettiin vaistoon Auvilan tyhjentyneisiin tiloihin.Vuoden lopulla toteutettiin kirjaston vaisto Jämsänkosken virastotalolle. Vanha kirjasto poistettiin käytöstätyösuojeluviranomaisen määräyksestä vuoden 2016 alusta alkaen. Tiloissa ei saa enää työskennellä sisäil-massa ilmenneiden ongelmien vuoksi.

Yhdyskuntatoimen Kaavoitus ja tonttituotanto -tulosalueella koetaan konkreettisesti valtakunnan tason taan-tuma. Suunniteltua määrää tonttikauppoja ei saatu tehdyksi tehostetusta markkinoinnista huolimatta. Markki-nointia tehtiin yhteistyössä Jämsek Oy:n sijoittumispalveluiden kanssa. Ponnistuksista huolimatta jouduttiintoteamaan, että yritykset eivät liiku eivätkä ainakaan itse investoi ja rakenna uusia toimitiloja. Sama lamaan-nus näkyy myytyjen palvelujen ja lupamaksujen tulokertymissä kautta linjan. Myllymäen teollisuusalueenkehittämishankkeelle saatiin jatkoaikaa elokuuhun 2015 saakka. Hankerahoituksen turvin rakennettiin kaksikatua, tehtiin asfaltointia ja saneerattiin Koskenväylän valaistusta.

Eläkkeelle siirtymiset aiheuttivat rekrytointitarvetta ja tehtävien uudelleen järjestelyjä joillakin yhdyskuntatoi-men tulosalueilla. Esimerkiksi Kunnallistekniset palvelut -tulosalueella aloitti maaliskuussa virassaan uusikatumestari. Yleisammattimies, koneenkuljettaja ja kaupunginpuutarhuri jäivät eläkkeelle tilivuonna. Koneen-kuljettajan paikka jätettiin täyttämättä. Eläkkeelle siirtymiset on nähtävä mahdollisuutena kehittää toimintaa jasuunnata toimen- ja viranhaltijoiden osaaminen uudelleen vastaamaan nykyaikaisen johtamisen ja toiminnantarpeita.

Yhdyskuntatoimen esimiehet osallistuivat järjestettyihin esimieskoulutuksiin ja kehittämisprojekteihin ajansallimissa rajoissa. Laadukkaan esimiestyön tärkeys korostuu kaikilla tulosalueilla. Jokaisella esimiehellä onoman alansa ammattitehtäviä esimiestyön Iisaksi. Ajankäytön optimointi ja osaamisen kehittäminen esimies-työssä on tulevien vuosien tavoite, jossa kaupungin asiaan liittyvät kehittämisprojektit ovat olleet avainase-massa. Tilikauden aikana järjestetyt useat päällekkäiset koulutukset veivät esimiehiltä kohtalaisen paljontyöaikaa vapaa-ajan lisäksi.

Teknisen lautakunnan työskentely on ollut suunnitellun mukaista. Tiejaostolla oli käsiteltävanaan 9 kpl toimi-(uksia.

83

Ta.l°uden,, ka""alta yhdyskuntatoimen vuosi 2015 oli kohtuullinen. Toimiala pysyi käyttötalousan/iossaan iesu"ria.. l:"".kke.am.ia su.un"itellusta eitulosalueilla ollut. Säästöjä syntyi leudon'ja v'ähälumisen~tarv en ansiostalä.^T!, ^inST-^!,ä!".mitys^J?.yl läpi?okuluis.sa sekä.k?tu'enkun"ossapitokuiuissa-Tutopu°te(uivat siitä, että tonttikauppa ei käy, rakentaminen on hiljaista ja maankäyttösopimusten mrukaisia'i<u"n"nalTis-tekniikan rakennustöitä siirrettiin tuleville vuosille mm. Himoksen alueella. Vain Lintuvuoren-aiLieelia"tehtiinmaankäyttösopimusten mukaista kunnallisteknistä rakentamista. Kylpylän todennakörn en"tuio'~Himokseiielähivuosina sekä Datapuiston tulo Hallin varuskunta-alueelle vilkastuitaa investointitoimintaa"kol<o"Jämsanalueella ja siten myös viranomaispalveluiden kysyntää. Kaavoitus ja tonttituotantosekarakennusvaivontaovat. av_a"1asemassa' kun.tähän kysyntään vastataan ensikädessä.' Kunnallistekniset palvelut-"tulosalueenr"ttavä. resureointi on varmistettava uuden rakentamisen myötä. Suunnitteluun on oanostettava. iotta~aiolah-tänä tehdyltä suunnittelulta vältytään. " -^--.. --.-. -,

TO"T"ala"_tal°. ".tta ja toimintaa °" selvitetty yksityiskohtaisemmin tulosaluekohtaisesti jäljempänä seuraavas-sa tekstissä. Myös investointien toteumatilanne selviää myöhemmin esitettävässä tekstiosassa.

YhdyskuntatoimiJOIMIALA, ULKOSIET JA SISÄISETToimlntatuotot

Ta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 eroStp-lta tat

MyynätuototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

HenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeetAvusfcj kset

Muut kulutTOIMINTAKATE

Poistot ja arv. alennuksetTILIKAUDEN TULOS

Poistoeron muutosTILIK.YLI/ALUÄÄMÄ

13 568 4192 679 2221 188500

153 6709 567 027

309 62014 605 7554 713 7055 265 4463 948 880

189200488 524

-727716

6 370 420-7098136

246611

133645492679222

608 500153670

9923157309 620

14 898 8054 713 7055 534 8963 878 480

189200582 524

-1 224 636

6 370 420-7 595 056

246611

130552972 781 700

397 050125911

9 750 628307 993

13 723 0024 464 8334 899 7373 596 828

166300595 505

-359 712

6131 885-6 491 597

246611

-309 252102487

-211450-27 759

-172529-1627

-1 175 803-248 872-635 159-281 852-22 90012981

864924

-238 5351 103459

o

97, 69 %103, 83 %

81,94%98, 26 %

92, 11 %94, 72 %88, 52 %92, 73 %87, 90 %

102. 23 %29, 37 %

96, 26 %85, 47 %

100,00%-6 851 525 -7 348 445 -6 244 986 1 103459 84.98 %

Tekninen hallinto

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä tavoitteiden toteutuminen

Tulosalueen tavoitteena on hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti uuden oraanisaatictarpeita vastaavasti.

Tekninen hallinto vastaa yhdyskuntatoimen sisäisistä ja ulkoisista hallinto-, talous-ja tietopalvelutoiminnoista!f-_ff,^'t^to,'?.^ta' Asuntotoimen korjausneuvontapalvelut hankitaan ostopalveluna Kiinteistö Oy Jäm-sänmäeltä. Tulosalue tuottaa taloushallinnon palveluita myös Jämsän Vesi ja Jämsän Jätehuofto liikelaitok-sille.

Teknisen hallinnon tulosalue sisältää myös kustannuspaikan Vesihuollon hankesuunnlttelu. Vesihuollon ke-hittamissuunnitelmien ja yesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittelyyn liittyvät tehtävät kuuluvat kunnantehtäviin yhteistyössä vesihuoltolaitosten ja muiden kunnan vesihuoltoon osallistuvien tahojen kanssa.

Talousarvion toteutuminen

Tulosalueen toimintamenot alittuivat henkilöstökulujen ja palveluiden ostojen osalta. Henkilösivukuluihinvaratt" yarhaiseläkemenoperusteinen maksu ei toteutunut. Korjausneuvontapalveluiden" ostoihin" varattumääräraha alittui ja vesihuollon hankesuunnittelun kustannuksia syntyi ainoastaan Himoksen~aiueen-vesT-huollon yleissuunnitelman päivityksestä.

84

Tekninen hallinto Ta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot%TulotMenotTolmlntakatePoistotTilikauden tulos

40000496 553

-456553o

-456 553

40000496 553

-456553o

-456 553

43413429 242

-385 830o

-385 830

3413-6731170723

o

70723

108, 53 %86, 44 %84,51%

84, 51 %

Tunnusluvut

tp 2014 ta 2015 tp 2015KorjausavustuksetOK-ja HK lainatTeklan kokoukset/pykälätViranhalfijapäätöksetToimintakate /asukas

142

10/150375

-19, 37

203

11/170500

-20,61

101

14/178332

-17, 91

Kaavoitus ia tonttituotanto

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä tavoitteiden toteutuminen

Tulosalueen tavoitteena on pitää yllätoimiva ja taloudellinen kaupunkirakenne, pitää yllä riittävä ja monipuoli-nen tonttitarjonta, kaupunkikuvan korkea laatu sekä viihtyisä ja turvallinen ympäristö.

Jämsänkosken, Seppälän ja Himoksen keskustoja yhdistävän Jämsän taajamaosayleiskaavatyö 2030 ontullut vireille keväällä 2015. Kaavanlaatijaksi on valittu Ramboll Finland Oy. Konsultti on käynnistänyt kaava-työhön liittyvät selvitykset syksyllä 2015 tavoitteena ensimmäinen kaavaluonnos keväällä 2016 ja kaavaeh-dotus talven 2016-2017 sikana. Valtateiden risteysalueen osayleiskaavatyötä jatketaan Jämsän taaja-maosayleiskaavatyön osana.

Valtatien 9. ja kantatien 56. risteysalueen asemakaava (ns. Tokmannin asemakaava) ja asemakaavan muu-tos tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2015.

Juokslahden osayleiskaavaa on ollut ehdotuksena nähtävillä kesällä 2015 ja ehdotuksesta tulleiden muistu-tuksien vuoksi kaavaehdotusta muutettiin ja laitettiin uudelleen nähtäville. Tavoitteena on kaavaehdotuksenhyväksyminen vuoden 2016 aikana.

Hallin datapuiston asemakaava on tullut vireille syksyllä 2015 ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut onpidetty. Tavoitteena on saada asemakaavaluonnos nähtäville tammikuussa 2016.

Himoksen Päijänrannan asemakaava on hyväksytty ja se tuli lainvoimaiseksi syksyllä 2015. Himoksenosayleiskaava osa-alue 6. tuli myös lainvoimaiseksi syksyllä 2015. Himoksen osayleiskaava osa-alue 2-4ehdotuksen työstämistä on jatkettu syksyn 2015 aikana ja tavoitteena on saada uusi ehdotus nähtäville ke-vaan 2016 aikana. Himoksen kylpylän asemakaava tuli vireille syksyllä 2015 ja tavoitteena on saada kaava-luonnos nähtäville keväällä 2016. Uskolan asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä syksyllä 2015. Sau-nakylän ranta-asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä ja tavoitteena on kaavan hvväksvntä talvella2016.

Seppälän koulun alueen asemakaavan muutostyö odottaa edelleen kaupungin tilaratkaisuja.

Kaupunki myi Himos-Patalahti Golf Oy:lle vuokraamansa kiinteistöt yhteensä n. 65,55 ha Himos ResortOy^lle kauppahintaan 730. 000 euroa. Kaupunki käytti etuosto-oikeutta kiinteistökaupassa Kaurakorpi (kt 182-42^-3-682) pinta-ala n. 9, 3 ha ja kauppahinta 42. 000 euroa sekä kiinteistökaupassa Vangonpää (kt 182-417-1-729) 14, 2 ha kauppahinta 110.000 euroa. Suunniteltua määrää tonttikauppoja ei saatu tehdyksi tehoste-tusta markkinoinnista huolimatta.

Ajantasa-asemakaava on saatu valmiiksi ja sen julkaisu on siirretty vuoden 2016 puolelle. Maapoliittinenperiaateohjelmatyö on käynnistettyjä luonnos on ollut esillä teknisen lautakunnan iltakoulussa syksyllä 2015.Kuhmoisten kunnan kanssa allekirjoitettiin sopimus kaavoitustehtävien hoitamisesta 1. 1.2016 alkaen.

85

Talousarvion toteutuminen

Talousarviossa arvioidut tulot eivät ole toteutuneet johtuen osaksi siitä, että mm. suunniteltua määrää tontti-kauppoja ei saatu tehdyksi tehostetusta markkinoinnista huolimatta. Menot ovat myös jääneet jonkin verranalle toteutuman.

Myl!ymäe".. maaperärl Puhdistamiseen oli varattu 200. 000 euroa. Myllymäen alueella työtä jatkettiin, muttamäärärahalla jouduttiin toteuttamaan maaperän puhdistamista myös Sirkankadulla ja Konilannotkosa hoiva-kodin tontilla.

Kaavoitus ja tonttituotontoTulotMenotToiminta katePoistotTilikauden tulos

Ta2015 Ta+lta2015 Tp2015 EroCto-lta tot%705 500

1 067 050-361 550

4600-386 150

1 345 5001 361 050

-155504600

-20 150

1 196 0431 293 798

-977545419

-103 173

-149457-67252. 82 204

819-83 023

88, 89 %95, 06 %

628, 64 %117. 81 %512,03%

Tunnusluvut

Kiinteistöjen rekisteröinti on noussut ja siten talousarviossa esitetyt tavoitteet ovat ylittyneet. Uusien kiinteis-to en muodostuminen on myös noussut edellisestä vuodesta, vaikka talousarvioissa esitetyt tavoitteet eivättoteutuneetkaan. Kiinteistöjen ostot ja myynnit ovat pysyneet lähes viimevuotisella tasolla. Rakennusvalvon-tamittaukset ovat nousseet huomattavasti edellisestä vuodesta. Asemakaavoja hyväksyttiin n. 33 ha, joka onn. 7 ha enemmän kuin edellisenä vuonna. Yleiskaavoja ei hyväksytty vuonna 2015.

KTJ-rekisteroinnitUudet kiinteistöt

Kiinteistöjen ostot/myynnitRakennusmittauksetHyväksytyt asemakaavat, haKv;n hyväksymät yleiskaavamuutokset, haToimintakate /asukas

Tp 2014 Ta 2015 Tp 20151364513

24026

27476-15, 13

1007030

280150

-16,32

1425614

18733

-4, 54

Kunnallistekniset palvelut

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä tavoitteiden toteutuminen

Kunnallistekniset palvelut -tulosalue vastaa liikenneväylien, puistojen, venesatamien sekä liikuntapaikkojensuunnittelusta, rakentamisesta, rakennuttamisesta ja kunnossapidosta asetettujen tulostavoitteiden ja ta-lousarviomäärärahojen rajoissa.

Katujen saneerauskohteiden valinta pohjautuu pääosin vuonna 2012 valmistuneeseen katujen kuntoarvioonja saneerausohjelmaan. Silloille on tehty erikoistarkastukset, joiden perusteella määritellään siltojen kor-jaustarve ja aikataulu.

Katuvalaistusta saneerataan vastaamaan EuP-direktiiviä. Katuvalojen saneeraus jatkuu alueilla, joissa jou-dutaan uusimaan vanhat, huonokuntoiset pylväät ja kaapelit, kun tähän asti on selvitty vain valaisinosa vaih-lamalla.

Li kennevaylien rakentamisessa huomioidaan tasapuolisesti eri liikennemuodot. Puistojen ja leikkipaikkojenrakentamisella ja kunnossapidolla luodaan viihtyisää, virikkeellistä ja turvallista asuinympäristöä eri ikäryhmil-le. Liikuntapaikkojen rakentamisella ja kunnossapidolla luodaan hyvät edellytykset aktiiviseen ja tavoitteelli-seen liikuntaan.

Tulosalueella valmisteltiin alueurakkamallin käyttöönottoa Länkipohjan, Hallin ja Koskenpään taajamissa.

Tulosalueella otettiin käyttöön nettipohjainen Vikailmoituspalvelu, joka mahdollistaa mm. katuihin, katuvaloi-hin, puistoihin ja ulkoliikuntapaikkoihin liittyvän palautteen antamisen kartalle palvelun kautta.

86

Yksityisteiden kunnossapitoa avustetaan teknisen lautakunnan vahvistamien soveltamisohjeiden mukaisesti.ELY-keskuksen osaksi rahoittamiin yksityisteiden parantamishankkeisiin on varattu erillinen määräraha.

Varastotoiminnan tavoitteena on hankkia keskitetysti kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon ra-kennustarvikkeet kilpailuttamalla ja yleisiä hankintaohjeita noudattaen sekä huolehtia tarvikkeiden asianmu-kaisesta varastoinnista ja luovutuksesta.

Tulosalueella tapahtui merkittäviä henkilöstömuutoksia. Uusi katumestari aloitti maaliskuun alussa, kesänaikana eläköityi yleisammattimies ja osa-aikaeläkkeellä ollut koneenkuljettaja. Syksyllä eläkkeelle jäi kau-punginpuutarhuri ja vuoden lopussa piirtäjä. Koneenkuljettajan tehtävä jätettiin täyttämättä.

Talousarvion toteutuminen

Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen

Kunnallistekniikan suunnittelukohteita vuoden aikana olivat Jämsänkoskenkatu, Karoliinantie, Etelätie, Sep-polankuja, Haasiapolku, Sirkankatu ja Kilpakorventie. Vitikkalan sillalle laadittiin korjaussuunnitelma.

Vuoden aikana kadunsaneerausta toteutettiin saneerausohjelman kuntoluokkiin huono ja erittäin huono kuu-luvilla kaduilla: Ihalankatu, Leilahdenkatu, Keskisenkatu, Etelätie, Kinulantie ja Karoliinantie. Lisäksi Jäm-sänkoskenkadun turvallisuutta parannettiin rakentamalla kevyen liikenteen väyläosuus ja osa ajoradastaasfaltoitiin. Lukkoilantiellä tehtiin viimeistelytöitä. Loppuvuodesta käynnistettiin Asessorintien saneeraus An-tinkujan risteyksestä eteenpäin, saneeraustyö jatkuu vuoden 2016 puolella. Kadunrakennuskohteina olivatMyllyrinteentien ja Sirkankadun rakentaminen, lisäksi uudelle vuoropäiväkodille johtavaa Seppolankujaa jajalkakäytävää jatkettiin.

Myllymäen teollisuusalueen kehittäminen -hankkeelle myönnettiin vuoden 2014 lopussa jatkoaikaa. Hank-keeseen sisällytettiin vuoden 2015 aikana Koskenväylän valaistuksen saneeraus, Sammontien, Myllyharjun-tien ja Rusulankadun asfaltointityöt sekä Myllyrinteentien rakentaminen ja osa Sirkankadun raken-tamiskustannuksista. Jämsän kaupungin kustannukset hankkeeseen vuonna 2015 olivat n. 320.000 euroa jatukea saatiin 40 %, lisäksi Jämsän Vesi liikelaitoksen kustannuksia Myllyrinteentien ja Sirkankadun vesihuol-lon osalta sisällytettiin mukaan hankkeeseen. Tulot eivät olleet sisällytetty talousarvioon, koska hankkeenjatkoaika varmistui vasta talousarvion laatimisen jälkeen ja hankkeeseen vuonna 2015 sisältyvät kohteetvarmistuivat vasta alkuvuoden 2015 aikana.

Kunnallistekninen suunnittelu ja rakentaminen -tulosyksikkö on kilpailuttanut koko tulosaluetta koskevia han-kintoja sekä osallistunut koko tulosalueen päätösten ja urakoiden valmisteluun, raportointiin ja seurantaan.Vuoden aikana kilpailutettiin Jämsänkoskenkatuun ja Karoliinantiehen liittyvät työt, Vitikkalan sillan korjaus-urakka ja Sammallahdentien kunnallistekniikan rakennusurakka. Elenia Oy kaapeloi Jämsän alueella kym-meniä kilometrejä ilmajohtoja maakaapeleiksi ja kaupunki oli mukana alueilla, joiden katuvalaistuksessa olisaneeraustarvetta. Hankkeeseen liittyen kilpailutettiin valaistuksen asennusurakka. Lisäksi kilpailutettiinhuonokuntoisten katuvalopylväiden uusimiseen liittyvä urakka ja Jämsän Äijän Aukion puiden jouluvalaistus.Muita vuoden 2015 hankintoja olivat mm. päällystys-ja kivityöurakka, Huhdanvuoren hiihtokeskuksen valais-tuksen saneeraus, Koskenväylän valaistuksen saneeraus, Himoksen kiertoliittymän keskialueen kiveys- javihertyöt sekä Myllymäen teollisuusalueen laajennuksen maaperän puhdistaminen. Konekeskukselle kilpailu-tettiin vähän käytetty pakettiauto.

Maankäyttösopimusten perusteella rakennettiin Lintuvuoren asemakaava-alueen 1-vaiheen katu-ja kunnallis-tekniikka.

Liikenneväylät

Liikenneväylien kunnossapitotaso on pidetty aiempia vuosia vastaavana. Kunnossapitotöillä pyritään säilyt-tämään saavutetun käyttöomaisuuden arvo. Talviauraukset on hoidettu kunnossapitoluokituksen edellyttä-massa laatutasossa. Vähäluminen talvi näkyy säästyneinä kunnossapitokustannuksina. Koneiden tuntiveloi-tushintoja tarkistettiin.

87

Vuonna 2012 valmistunutta katujen kuntoarviota päivitettiin saneerattujen ja uusien katujen osalta. Lisäksitilattiin kevyen liikenteen väylien kuntoarvio, joka valmistuu vuoden 2016 alussa. Liikenneväylien kunnossa-pidon osalta valmisteltiin alueurakkamallin käyttöönottoa Länkipohjan, Hallin ja Koskenpään taajamissa.

Katuvalaistusta saneerattiin Pietilän, Hiidenmäen, Särkijärven ja Asemamäen alueilla Elenia Oy:n maa-kaapeloinnin yhteydessä. Huonokuntoisia pylväitä vaihdettiin Viiskulman ja Vitikkalan alueella. Yhteensäuusittiin n. 200 pylvästä ja valaisinta. Sähkön kulutus on pienentynyt, koska katuvalaistusta on saneerattuvähemmän energiaa kuluttuvilla ratkaisuilla. Korvaavia suurpainenatriumlamppuja vaihdettiin ryhmävaihtonaKoskenpään taajamaan.

Päällystystöitä tehtiin Autokujalla, Auvilantiellä, Joonaantiellä, Rusulankadulla, Sammontiellä. Vaivaroisten-tiellä ja Myllyharjuntiellä.

Vitikkalan sillan korjaussuunnitelma teetettiin ja sillan korjausurakka kilpailutettiin.

Yksityistiet

Yksityisteiden kunnossapitoavustukset 2015

Luokka Avustus- prosenttiTieosuuksien

maa ra

kpl

Määräkm

Esithoitokust.

/kmAvustus

/luokkaAvustus

/km

403525

Avustetut tiet yhteensäAvustetut tiepituudetEsitetyt hoitokustannukset yhteensäMyönnetyt avustukset yhteensäKeskimääräinen avustus

4274

119

235 kpl576 km403177 149 682 260 /km

185222169

700770608

659795920324500

357267145

Yksityisteiden kunnossapitoavustukset myönnettiin teknisen lautakunnan hyväksymien avustusprosenttienmukaisesti. Yksityisteiden peruskorjausavustuksia myönnettiin Hankavierun ja Sahloisten rantatien yksityis-teille yhteensä 13.518 euroa.

Puistot ja liikuntapaikat

Puistotoimen tehtävänä on ylläpitää viihtyisää kaupunkikuvaa ja tarjota hyvät edellytykset kuntalaisten jamatkailijoiden liikkumiselle ja ulkona virkistäytymiselle. Kunnossapidettäviä puistoja oli vuoden 2015 lopussan. 67 ha, johon sisältyi myös 46 puistoleikkipaikkaa ja liikennepuisto. Kiinteistöillä hoidettavia leikkipaikkojaoli yhteensä 20. Jääkenttiä on 36 koulujen pihoissa ja leikkipuistojen yhteydessä.

Alueurakkamallin käyttöönottoa valmisteltiin Länkipohjan, Hallin ja Koskenpään taajamissa mm. kartoittamal-la hoidettavia alueita ja istutuksia.

Puistoissa tehtiin jonkin verran huonokuntoisten pensasalueiden poistoa ja alasleikkauksia. Istutusalueitauusittiin mm. Jaatilanrinteen lähivirkistysalueella, jossa osa kasveista vaihdettiin huonokuntoisen kasvualus-tan vuoksi. Lisäksi uusia puita istutettiin Säterintien päähän sekä Sompapuistoon kevyenliikenteenväylänvarrelle. Uusia istutuksia toteutettiin myös Kilpakorven varastointialueella sekä kiinteistöillä, kuten Lukkoila-kodin alueella, Jämsänkosken vanhainkodilla ja Länkipohjan koululla.

Leikkipaikoilla on aloitettu systemaattisempi kunnossapitoja kirjattu tarkemmin huolto-ja kunnossapitotehtä-vät. Kaikilla leikkikentillä on vuoden sikana tehty vähintään kolme toiminnallista tarkastusta, jotka on kirjattu.

Ukkoherranpuiston leikkipaikan ympärille rakennettiin aita. Pienjääkenttien valaistuksesta tehtiin kuntoarvio,minkä perusteella uusittiin Kumpulan kentän valot sekä käynnistettiin Kääpälän kentän valaistuksen uusinta.

Puistometsien hakkuita suoritettiin Länkipohjan Teeriniemessä sekä Jaatilanrinteessä. Raivauksia ja maise-manavauksia tehtiin useissa paikoissa Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään taajamissa, mm. rantareittiOinaalasta Vanhalle myllylle siistittiin alueen puistometsän raivauksen yhteydessä.

88

TO/-.T^"^, : ,va!'sl.naisia tonPä"/.'? Jämsän Äijän aukiolla oli yhteensä 108. Lisäksi oli isompia toritapahtumiakuten markkinat Jämsässä ja Jämsänkoskella. Toripaikoista kertapaikkoja myytiin yhteensä 413 kertaa i£vuosipaikkoja 645.

venws^mat-RarAaPa'kkolaJämsanka'-'PunginalueeUa oli yhteensä 608 kpl ja laituripaikkoja 248 kpl. Ve-nesatamien käyttöaste: Hulkkion laituripaikat 84 % / rantapaikat 85 %, Pajulahden laituripaikat 92 % /'ranta-paikat 75 % ja Vaherin laituripaikat 62 % / rantapaikat 45 %. Länkipohjan "laiturin käyttöaste oli 100%. 'Huik-kion satamaan hankittiin valvontakamerat.

Varasto

Varastojen yhteisarvo on laskenut 1,8 % ja luovutusten arvo on noussut 32, 5 % edellisestä vuodesta.

Kunnallisteknisat palvelutTulot

Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta tot

MenotToimintakatePoistotTilikauden tulos

2 360 7505 033 060

-2 672 3102610820

-5 283 130

1 800 7505 033 060

-32323102610820

-5 843130

1 884 8454 554 678

-2 669 8332 496 729

-5 166 562

84095-478 382562 477

-114091676 568

104, 67 %90, 50 %82, 60 %95,63 %88.42 %

Tunnusluvut

Kadut ja kaavatiet, kmPuistot, ha

Leikkikentätja leikkipaikat. kplToripäivät, kplVenepaikat, kplUimarannat, kplPeltopinta-ala, haMetsäpinta-ala, haMyönnetyt kunnossapitoavustukset, kmTyökoneet, käyttötunnitAjoneuvot, ajokflometritVarastoluovulukset, kplToimintakate /asukas

Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015^211

6746

104852

12273293581

8275129321

554-118. 16

2116746

104852

12273

1 293610

10000130 000

600-120.62

2126746

108856

12273

1293576

9311142 209

504-123.96

Tilapalvelut

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä tavoitteiden toteutuminen

Tulosalueelle kuuluvien rakennusten ja huoneistojen käyttöaste pidetään mahdollisimman korkeana ja vuok-rataso kilpailukykyisenä. Tarpeettomista rakennuksista ja huoneistoista luovutaan. InvestointikohteKjen^^['!.t?^J?-''?, ke?n,.uttam"1?r! s"oritetaa" laaditun talonrakennusohjelman mukaisesti. Kiinteistöjen-hoito^'jakunnossapitopalveluita suoritetaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Energiakatselmukset suoritetaan kolmeeneri kiinteistöön.

Vuokrattavien titojen käyttöaste oli hyvä. Pääosin vain myynnissä olevissa kiinteistöissä ja huoneistoissa oliti Javapaa"a' saiF'aalantie 11 kerrostalojen vuokrasopimukset irtisanottiin vuoden 2015 loppuun mennessäh"°non. kunnon vuoksi. Ulkoisten vuokrien tarkistus suoritettiin elinkustannusindeksin nousua vastaavasti.Sisäisiä vuokria perittiin omakustannusperusteisesti. Rakennuttamisessa Jokivarren koulun muutos Tukioksia °'tett"n syksyNä; Teknisen.. va."ko" laajennus ja Esankadun IV-korjaukset aloitettiin keväällä ja ne vaimis-tuiya t loppuvuodesta. Vuoropäiväkoti valmistui syksyllä. Kaikki investointikohteet valmistuivat ajallaan. 'uima-hallin ja hammashoitolan purkamisen jatkotoimenpiteet suunniteltiin. Lisäksi useassa kohteessa suoritettiinns. vuotuiskorjaushuoltotöitä, merkittävimpinä Koskenpään koulun vesikatteen uusiminen ia KauDunairkäyttövesiputkien uusinta.

, ^, '.??a, ^al<en"^ks. is.s^ ilmeni sisailmaongelmia. Tutkimuksia tehtiin Mäntykallion koululla, Kaupungintalolla,Lan.ki.p.°hja" Pajvelutalossa, Jokilaakson sairaalassa, Dementiakoti Lammenrannassa, Paunun kouiuiia.Pääkirjastossa, Hammashoitolassa, Kankarisveden koululla, Kenraalintie 12 ja Linnakodissa.

Energiakatselmukset tehtiin Juokslahden koululle, Hallin paloasemalle ja Hammashoitolaan.

89

Talousarvion toteutuminen

Toimintatulot toteutuivat talousarvioon nähden melko hyvin. Tulojen määrää alentavat tyhjien kiinteistöjenvuokratulojen saamatta jääminen seka henkilöstön vähyydestä johtuva palvelujen ulosmyynnin pienenemi-nen. Toimintakulujen alitus kiinteistöjen ylläpidossa johtui pääosin suotuisista ilmasto-olosuhteista (lämmitys)ja energiansäästöohjelman toteuttamisen onnistumisesta,

(Tilapalvelut^ Ta 2015 ' Ta +lta 2015 Tp 2015 , Ero tp-lta toi %'TulotMenotToiminta katePoistotTilikauden tulos

101826697 083 95430987153 755 000-666 285

9 898 7997 083 00428157963 755 000-939 205

96120856 548 0083 064 0773 629 737

. 565 660

-286 714-534 996248 282

-125263373 545

97, 10%92, 45 %

108, 82 %96, 66 %60,23 %

Varausten muutokset 246 611 246611 246611 o 100, 00%Tilikauden yli/alijäämä -409 674 -692 594 . 319 049 373 545 46, 07 %

TunnusluvutTp 2014 Ta 2015 Tp 2015

Rakennukset, kpl 113 112 109Rakennukset, ka-m2 131316 133387 131975Huoneistot, kpl 12 13 12Huoneistot, ha-m2 1 816 1 898 1 816Kiinteistönhuoltopalvelu, ka-m2 136394 138296 140135Kiinteistönhuolto- ja erikoisammattimiespalvelut /h 35 35 35Toimintakate e/asukas 171, 04 139, 87 142,26

Valvontatoimi

YmpäristölautakuntaJäsenetRisto Perälä, puheenjohtajaMarkku Sipilä, varapuheenjohtajaJouko BlomArja HuhtaniemiPetra HuujärviKari NieminenPekka PasanenSaara Peutere-HeikkaKristiina VirtanenKaupunginhallituksen edustaja Eila Sahala

VarajäsenetLeila SeppäläMatti HarjuJorma MinkkinenArja MaunulaLaura SeppänenIida RantanenEsa LehtinenJari JärvenrantaHannes Laasonen

Valvontatoimen tehtävänä on valvoa rakentamista ja kaavojen toteuttamista maankäyttö- ja rakennuslaissasäädetyllä tavalla, tavoitteena rakennusten ja rakennetun ympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys.Valvontatoimi valvoo myös osaltaan rakennusten ja rakennetun ympäristön hoitoa ja kunnossapitoa sekakäsittelee rakentamiselle säädetyt lupa-asiat.

Valvontatoimi ylläpitää ja kehittää kunnan ympäristönsuojelua puhtaan, viihtyisän ja terveellisen ympäristöntarjoamiseksi asukkaille. Valvontatoimi pyrkii lupa-, valvonta- ja neuvontamenettelyin vaikuttamaan siihen,että kuntalaisten ja yritysten toiminta aiheuttaisi mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja, ja että mahdollisethaitat olisivat kohtuullisin keinoin ja kustannuksin torjuttavissa.

Viime vuosia on leimannut aiemman hallituksen päätös suurempien ylikunnallisten rakennusvalvontayksiköi-den perustamisesta. Hallituksen vaihduttua ympäristöministeriö on esittänyt rakennusvalvonnan siirtämistäperustettaville itsehallintoalueille.

Talouden taantuma ei ole juuri näkynyt rakentamisen lupamäärissä. Perinteisten asuntojen rakentaminen onkuitenkin vuonna 2015 ollut hiljaista, asuntorakentamisen painopiste on ollut tuetun asumisen kohteissa.Näistä suurin luvitettu hanke oli Kiinteistö Oy Artun Hoiva-Asuntojen palvelutalo Jämsänkoskella. Lukkoilan-tielle luvitettiin kerrostalo. Lomarakentaminen on jatkunut vilkkaana, Himoksen mökkirakentamisen painopis-te on ollut golfkentän alueella.

90

Ympäristötoimen kesätyöntekijä laati ympäristönsuojelulain 168 §:n mukaisen valvontasuunnitelman- ja oh-jelman valvontakaudelle 2016 - 2018. Valvontasuunnitelman-Ja ohjelman mukaisista määräaikaistarkastuk-sista voidaan jatkossa periä valvontamaksu. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa päivitettiin ja tarkastettiin.Ympäristönsuojelu osallistui edellisten vuosien tapaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämään Jätevesi-neuvontaa Keski-Suomessa-hankkeeseen. Hankkeen puitteissa järjestettiin jätevesiklinikka.

Maa-ainestenottopaikoilla suoritettiin valvontakäyntejä vuonna 2015 yhteensä n. 90 kertaa. Lupamääräystenrikkomuksia ja puutteita havaittiin edelleen, useimmiten korkeus-ja rajamerkintöihin liittyen. Vanhentuneidenmaa-aineslupien, maa-ainesvakuuksien sekä maisemointien valvontatoimet teettävät ylimääräistä työtä.

Kokonaisuudessaan vuosi oli vilkas sekä rakennusvalvonnan että ympäristönsuojelun lupa-asioissa, jotkakyettiin pääsääntöisesti käsittelemään viivytyksettä. Niukat henkilöstöresurssit aiheuttavat kuitenkin ongelmiamm. ympäristövalvonnassa sekä maankäyttö- ja rakennuslain ns. jatkuvassa valvonnassa. Näissä valvontaasuoritettiin lähes pelkästään valitusten ja ilmiantojen perusteella. Jätehuollon laiminlyönneissä puututtiin il-menneisiin yksittäistapauksiin. Rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti jäi kertomusvuonna osa-aikaeläkkeelle.

Ympäristölautakunnalla oli vuoden aikana 10 kokousta, yhteensä 69 pykälää. Katselmusjaosto kokoontui 5kertaa, yhteensä 17 pykälää. Johtavan rakennustarkastajan päätöksiä 471 pykälää. Ympäristöpäällikön pää-taksia 16 pykälää. Hallintosihteerin päätöksiä 25 pykälää.

Toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot sekä tavoitteiden toteutuminen

Henkilöstön hyvä tavoitettavuus.Lupa-asioiden vlivytyksetön käsittely.Tiedottaminen ajankohtaisista asioista ja säädösmuutoksista ja riittävä neuvonta.Toiminnan tehostaminen ja varautuminen esitettyyn ylikunnalliseen rakennusvalvontaan ja muutoksiinkunnan ja Väestörekisterikeskuksen työnjaossa.Pyritään edelleen tehostamaan kuntalaisten jätevesineuvontaa vuonna 2015. Talousjätevesiasetuksen209/2011 siirtymäaika päättyy 15. 3.2016.Laaditaan uuden ympäristönsuojelulain 527/2014 mukainen valvontasuunnitelma ja -ohjelma.

Rakennusvalvonnan osalta toiminta rajoittui pakollisten lupa-asioiden hoitamiseen. Valtiovallan suunnitelmatrakennusvalvonnan ylikunnallistamisesta ovat jossain määrin hidastaneet kehitystyötä mm. sähköisessäasioinnissa.

Ympäristönsuojelussa laadittiin ympäristönsuojelulain 168 §:n mukainen valvontasuunnitelma ja -ohjelmavalvontakaudelle 2016 - 2018. Jätevesineuvontaa suoritettiin lähinnä yksittäisiin kuntalaisten kyselyihin vas-laamalla. Talousjätevesiasetuksen siirtymäaikaa on pidennetty 15. 3. 2018 saakka.

Vaivontatoimen toiminnan järjestäminen laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti toteutui voimavarat huo-mioon ottaen hyvin.

Valvontatolmi Ta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 EroCtp-lta tot%TulotMenotToimi ntakate

PoistotTilikauden tulos

279 500615518

-336018

. 336018

279 500615518

. 336 018

-336018

253 060524 332

-270 372

-270 372

-25 540-91 18665646

o

65646

90,86 %85, 19%80,46%

80,46 %

TunnusluvutTp 2014 Ta 2015 Tp 2015

Rakentamisen luvat ja ilmoituksetKatselmuksetYmpäristölupa- ja meluilmoituspäätöksetRekisteröinnit (YSL 65 §)Uudet maa-ainesluvat jajatkoluvat yht.Ympäristönsuojelun valvonta- ja neuvontakäynnitToimintakate /asukas

4921 010

21o

8

110-12, 69

6002000

303

15110

-15, 17

464983

151

7

75-12, 55

91

Investointien toteutuminen

Jämsän kaupungin investointien toteutuma on huomattavasti alle arvioidun. Toimintavuonna tehtiin lisäbud-jetti, jossa budjetin investointeja vähennettiin. Siitä huolimatta kaupungin osalta investointimenojen toteutumaon 73 % ja kun liikelaitokset lasketaan mukaan noin 72 %. Investointien kokonaisuuteen vaikuttivat mm. Hi-moksen investointien siirtyminen.

INVESTOINNIT YHTEENSÄ Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015Erotp-lta Tot%Muut pitkävaikutteiset menotMaa-ja vesialueetOsakkeet ja osuudetHallinto- ja laitosrakennuksetLiikenneväylätPuistot, leikki- ja liikuntapaikatKoneet ja kalusto

1 147 500100000

o

4 790 0003 295 000

235 000877 000

o

100 000o

745 000-960 000

4520044000

1 147 500200 000

o

5 535 0002 335 000

280 200921 000

185105201 252

117014 852 8601 902 354

241 826640960

-962 3951 252

11 701-662 140

-2255915-38374

-280040

16, 13 %100,63 %

87,68 %81, 47%86, 30 %69, 59 %

Investointimenot yhteensä 10444500 -25 800 10 418 700 8 036 058 -4185912 77, 13 %Muut pitkävaikutteiset menotMaa- ja vesialueetOsakkeet ja osuudetHallinto-ja laitosrakennuksetLiikenneväylätPuistot, leikki- ja liikuntapaikatKoneet ja kalusto

o

260 0005000025000

o

o

o

o

o

o

40000o

o

o

o

260 0005000065000

o

o

o

o

261 850o

260 264157375

o

o

o

-150000-50 000-25 000109317

o

o

100, 71 %0, 00 %

Investointitulot yhteensä 335 000 40000 375 000 679489 -115683 181, 20%

INVESTOINNIT YHTEENSÄ, netto,kaupunki 10 109 500 -65800 10043700 7 35S 569 -4 070 229 73.25 %

KOKO KAUPUNKIliikelaitokset mukana Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Erotp-lta Tot%KaupunkiVesiAteriaJätehuolto

104445001 506 000

o

30000

-25 80076000

o

o

104187001 506 000

o

30000

8 036 058825416

o

13345

-4185912-680 584

o

-16655

77, 13%54. 81 %

0, 00 %44, 48 %

Menot yhteensä 11 980 500 50200 11954700 8874819 -4883151 74,24 K,Kaupunki, tulotVesi, tulotAteria, tulotJätehuolto, tulot

335 000200 000

o

o

40000o

o

o

375 000200 000

o

o

67948917542

o

o

-115683-182458

o

o

181,20%8,77 %0, 00 %0, 00 %

Tulot yhteensä 535 000 40000 575 000 697 030 -298 141 121,22 %NETTO, liih^aitokset mukana 11 445 500 10200 11379700 8 177 789 -4 585 009 71,86%

Investointimenona käsitellään pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden han-kintamenot sekä sijoitukset osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Investointiosassa valtuusto on hyväk-synyt kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot tässä esitetyllä hanke- ja hankeryhmäjaolla. Investointiosa ontällä jaottelutasolla kokonaiskustannusten osalta valtuustoon nähden sitova. Liikelaitosten osalta valtuustoonnähden sitovia ovat kokonaisinvestointien määrät. Investoinnit aktivoituvat vuosikuluksi vaikutusaikanaan eril-lisen kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan (liitetieto).

Poistonalaisten pysyvien vastaavien (poistonalaisten käyttöomaisuushyödykkeiden) investointitaso oli vuonna2015 alle kaupungin poistotason (poistotaso oli 8,5 M ). Tämä tarkoittaa poistopohjan lievää laskua tulevai-suudessa. Investointien osalta tasapaino on jatkossakin hyvällä suunnittelulla saavutettavissa.

92

Keskeneräiset ja valmistuneet hankkeet

VALMISTUNEET vuosi Kustannusarvio Ta+lta -[E. +yll /-ali tot%Vuoropäiväkoti 2012

201320142015

4 200 000 200 000200 000

2 000 0003 200 000

88807228318

21601882801566

-111 19328318

160 188-398 434

44, 40 %114,16%108, 01 %87,55 %

5 278 880

Teollisuuskatu varikon 2014

laajennus ja muutostyöt _2015900 000 50000

60000014482

1019780-35 518419780

28,96 %169, 96%

2016 300 000 1034262

Paloasema, Esankatu 20142015

450 000 10000250 000

25344285 528-33360

1534435528

-33360

253,44 %114, 21 %

2016 200 000 277 512

KESKENERÄISET vuosi Kustannusarvio Ta+lta Tp +yli /-ali tot%

Sammallahdentien linjauksen 2013muutos 2014

2015

600 000 50000450 000650 000

95178367

13101

-40483-441 633-636 899

19,03 %1.86%2,02 %

30985

Lukion muutostyöt Itä 2015 850 000 684065 -165935 80,48 %684065

Uimahallin peruskorjaus 2015 700 000 100 000 60228 -39 772 60,23 %2016 600 000 60228

Aineettomat hyödykkeet

MUUT PITKÄVAIKUTTAISET MENOT Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta Tot%ICT ohjelmistot 387 500

- Sote 264000- Sivistys 20 000- Talouspalvelut, yleis- ja henkilöstöhal-

llnto 103 500Sammallahdentien linjauksen muutos 650 000Himoscenterin kiertoliittymä (Säyrylän lii-kennejäijestelyt) 50 000Himoksen reitistötja tekolumilafcj _60000

387500264 000

20000

103500650 000

5000060000

7559260592

o

1500013101

6641230000

-311 908-203 408-20 000

-88500-636 899

16412-30 000

19, 51 %22,95 %

0, 00 %

14.49%2, 02 %

132, 82 %50, 00 %

Muut pltkävalkuttaiset menot yhteensä 1 147 500 1 147 500 185105 -962 395 16, 13%Muut pltkävalkutteiset, tulot yhteensä o

MUUT PITKÄVAIKUTTAISET. NETTO 1 147 500 1 147 500 185105 -982 395 16, 13 ll

ICT -ohjelmistot

Sosiaali-ja terveystoimiAlueellisen kuvantamisratkaisun toteutus aloitettiin yhdessä P5HP:n kuvantamiskeskuksen kanssa vuonna2014 ja saatettiin loppuun keväällä 2015. Effica Raportointia kehitettiin ja uusi Effica Raportointi otettiin käyt-töön alkuvuodesta 2015 (30.824 euroa). Lisäksi tehtiin E-reseptin lakisääteiset muutokset (29. 768 euroa).Vanhuspalveluissa saatiin loppuun kotihoidon optimointi- ja mobiiliprojekti ottamalla käyttöön kotihoidon mo-biilisovellus. Hammashuollon eArkisto-projekti siirtyi vuodelle 2016 valtakunnallisen aikataulun mukaan. Sosi-aali Effican raportoinnin kehittäminen päätettiin siirtää vuodella 2016. Kokonaisarkkitehtuurin käynnistäminentoimialojen kanssa aloitettiin kouluttautumisella sekä mallinnusohjelman hankkimisella.

SivistystoimiSähköisen yo-kirjoitusten muutokset toteutetaan valtakunnallisen suunnitelman mukaan vuonna 2016.

Talouspalvelut, yleis-ja henkilöstöhallintoTaloushallinnon pidemmän ajan ennakointimalli otettiin käyttöön. Henkilöstöhallinnon HRM-projekti siirrettiinvuodella 2016 johtuen suurista henkilöstömuutoksista sosiaali-ja terveyspalveluiden yhtiöittämisen myötä.

93

Sammallahdentien linjauksen muutosSammallahdentien linjauksen siirto liittyy Päijänrannan asemakaavoitukseen. Päijänrannan asemakaava sailainvoiman syksyllä. Sammallahdentien kunnallistekniikan rakentaminen kilpailutettiin loppuvuodesta ja raken-taminen alkaa vuoden 2016 alussa. Kohtaan ei ehtinyt tulemaan kuin valmistelukustannuksia.

Himoksen reitistöt ja tekolumilatuJämsän kaupunki osallistui 30.000 eurolla Himosvuoren latuosuuskunnan hankkeeseen, jossa latureitistöjäkunnostetaan ja tehdään uutta latuverkostoa sekä selvitetään ensilumen ladun sijaintia ja tekniikkaa.

Himos Centerin kiertoliittymä (Säyrylän liikennejärjestelyt)Toteutettiin Säyryläntien ja Säyrylänsalmentien risteykseen rakennetun kiertoliittymän keskusalueen kiveys-ja vihertyöt. ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä tehtyjen Säyrylän liikennejärjestelyjen vastaanotto siirtyi vuo-delle 2015, urakka vastaanotettiin kesäkuussa. Tämän vuoksi hankkeen viimeinen maksuerä 22. 755 euroamaksettiin vasta toimintavuonna.

Maa- ja vesialueet

MAA. JA VESIALUEET Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Ero tp-lta Tot%

kiinteistöjen osto 100000 100000 200 000 201 252 1252 100, 63 %

Maa ja vesialueet, menot yhteensä 100 000 100 000 200 000 201 252 1252 100, 63%Lehtelä 50 000Patajoki 110000Tonttien myynti ja kiinteistöjen realisointi _100 000

50000110000100000

-50000

-100 000

0.00 %

0, 00 %Maa ja vesialueet tulot yhteensä 260 000 260 000 261 850 -150000 100, 71 %

MAA-JA VESIALUEET, netto . 160 000 100 000 -BO 000 -60599 151 252 101, 00%

Pienten maa-alueiden ostoon varataan vuosittain määräraha. Maanhankintaa suoritetaan lähinnä kaava-alu-eilta, sen läheisyydestä sekä Himoksen alueelta kehittämishankkeiden ja valtuuston päätösten mukaisesti.Suuremmat hankinnat päätetään aina erikseen kaupunginvaltuustossa.

Maa-ja vesialueiden sekä kiinteistöjen myynti on arvioitu Himoksen alueella siten, että Himoksen rakentami-nen jatkuu investointisuunnitelman mukaisesti. Investointiosaan kirjautuvat vain maanmyyntien tasearvot.Maa-alueita myytiin mm. 65, 5 ha golfalue Himos Resort Oy:lle, 2, 2 ha määräala Hiihtokeskus HimosvuoriOy:lle sekä Olkkolan telakka-alueen tontti tulevalle telakkayrittäjälle.

Maanhankintaan esitettiin lisämäärärahaa 100 000 euroa. Kuluneen vuoden aikana ostettiin mm. Olkkolantelakka-alueen tonttiin kuuluvat määräalat. Jämsänkosken Asemanmäessä Kaurakorpi-nimisen kiinteistön,noin 9, 3 ha, kaupassa kaupunki käytti etuosto-oikeutta. Kaupunki osti kuluvan vuoden aikana myös Länkipoh-jan satama-alueen, Olkkolan telakka-alueen tonttiin kuuluvan vesialueen ja Jämsän vuoropäiväkodin vieressäolevan puistoalueen.

Osakkeet

OSAKKEET JA OSUUDET Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Erotp-lta Tot%Osakkeet ja osuudet, menotOsakkeet Ja osuudet, tulotMuut osakkeet

o

5000050000

o

5000050000

11701o

11 701-50 000-50 000

0, 00%0,00 %

OSAKKEET JA OSUUDET, netto -50 000 -50 000 11 701 81 701 -23,40 %

Toimintavuoden aikana ostettiin Kiinteistö Oy Jämsänmäeltä yhtiölle jääneet Jämsänkosken kaupungin omis-tusaikaiset Kuntarahoituksen osakkeet (1. 871 euroa + varainsiirtovero). Jämsän kaupungin toimintapolitiik-kana on, että pääasiassa ulkopuoliset osakkeet omistaa kaupunki, eikä tytäryhteisö.

Jämsän Terveys Oy;n osakkeiden merkitseminen (9. 800 euroa).

94

Rakennusinvestoinnit

Talonrakentamishankkeet tarvitsevat ennen toteutuksen aloittamista erillisen kaupunginhallituksen toteutta-mispäätöksen, jossa hyväksytään hankkeen lopullinen laajuus, kustannukset ja maksuaikataulu. Sitova mää-räraha valtuustoon nähden on hankkeen kokonaiskustannusarvio, jonka puitteissa vuosikustannukset voivatvaihdella rakennusaikataulun mukaisesti.

HALLINTO. JA LAITOSRAKENNUKSET Ta2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 Erotp-lta Tot%Lukion muutostyöt Jokivarteen 150000 700 000850 000 684065 -165 935 SOM'Jokivarren puukoulu 350 000 -350 000 0 0Korven koulu piha-alueen muutostyöt 60 000 60 000 0Kirjaston muutostyöt 20 000 20 000 0Liikuntohallin muutostyöt 20 000 20 000 0Vuoropäiväkot] 3200000 100000 3300000 2801560Uimahallin peruskorjaus 100 000 100 000 60 228Teollisuuskadun varikon laajennus ja re-montti 600000 255000 855000 1019780Hammashoitolansalaojitus/parkkipaikka/keittiön pk 40 000 40 000 1 699Paloasema, Esankatu 6, vesikaton ja IV-peruskonaus _ 250000 40000 2BOOOO 285528

-165 935o

-60 000

-20 000-498440-39 772

164780

-38 301

-4472

80,48 %

0,00 %

0, 00 %84, 90 %60, 23 %

119, 27%

4,25 %

98, 46 %Hallinto-ja laitosrakennukset menotyhteensä 4 790 000 745 000 5 535 000 4 852 860 -662 140 87,68 %Rakennusten myynnitEsankadun paloaseman energia-avustusUimahallin peruskorjaus, avustus 25 %

40000

Hallinto- ja laitosrakennukset tulot yh-teensä

250004000025000

22690433360

o

226904-6640

-25 00083, 40 %

0,00 %

25 000 40 000 65000 260264 -25 000 400, 41 %RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT,netto 4 765 000 705 000 5470000 4 592 507 -637 140 83. 96 %

Lukion muutostyöt Jokivarren koululleJokivarren koulun A-osa on valmistunut 31. 12.2015. A-osan laajennuksen (448 kam2) on suunniteltu hanke-ohjelman mukaisesti ja ne ovat hyväksytty tilaajan toimesta. C-osan urakkasopimus allekirjoitettu. Vuoden2015 talousarvion määräraha alittui noin 200.000 eurolla, joka johtui hankkeen keskeneräisyydestä ja aloituk-sen viivästymisestä.

Jokivarren puukouluJokivarren puukoulun investointia ei aloitettu, koska päätettiin tehdä ensin käyttösuunnitelma ja suunnittelualoitetaan sen jälkeen yhteistyössä museoviraston kanssa.

Korven koulun piha-alueen muutostyöHankkeeseen varattua määrärahaa ei käytetty.

Kirjaston muutostyöt/PääkirjastoHanketta ei toteutettu, koska kirjasto joutui käyttökiellon vuoksi muuttamaan Kenraalintien virastotalolle.

Liikuntahallin muutostyötHanke on siirretty aloitettavaksi vuoden 2016 aikana suunnittelulla.

VuoropäiväkotiVuoropäiväkoti on valmistunut 11. 9. 2015. Hankkeeseen on budjetoitu vuosina 2012-2015 5. 700. 000 euroa jakokonaiskustannukset olivat 5.280. 000 euroa.

Uimahallin peruskorjausUimahallin suunnittelu on saatu valmiiksi, mutta toteutus on siirretty alkavaksi vuonna 2017. Suunnittelu pitääsisällään uimahallin vesikatonja laatoitusten uusimisen lisäksi myös vedenkäsittely-, sähkö-ja LVI-A-tekniikankorjauksia (mm. kuntouintialtaan vedenkäsittelyjärjestelmän pääkiertopumpun uusiminen, uimahallin ulkova-laistuksen saneeraus sekä ilmanvaihtokoneen uusiminen).

Teollisuuskadun teknisen tukikohdan laajennus ja muutostyötHanke on suoritettu tavoitteena Jämsänkosken Metsurintien ja Seppälän varikkojen yhdistäminen. Hanke onvalmistunut 30. 12.2015. Vuoden 2015 talousarviossa ja lisätalousarviossa oli varattu hankkeelle rahaa855. 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi muodostui 1. 020. 000 euroa. Hankkeen urakkasumma oli879.000 euroa, suunnittelu ja rakennuttaminen 45.000 euroa sekä lisä- ja muutostyöt 65.000 euroa. Lisä- ja

95

muutostöistä merklttävämpiä olivat uudisraKennuksen KorKeusaseman nostaminen, uudisrakennuksen suoja-seinän perustuselementit, paineilmalinjan ja hitsauspisteen poistoilman lisäykset, varikkoa ympäröivän suoja-aidan osittainen uusiminen ja A-rakennuksen halliosan ilmanvaihdon lisätyöt sekä huoltotasojen (2 kpl) raken-taminen

Hammashoitolan pihaHammashoitolan pihan rakentaminen voidaan tehdä vain kesäaikaan purkutöiden vuoksi. Vuoden 2015 aikanaon laadittu purettavan rakennuksen ja jäävän rakennuksen rajapinnan korjaussuunnitelmat. Hankkeeseen ra-haa on käytetty vain suunnitteluun.

Paloasema, Esankatu 6, Vesikaton ja IV-peruskorjausPaloaseman IV-peruskorjaus on valmistunut 30.9.2015. Hanke jatkuu kattoremontilla sekä salaoja-ja sadeve-siviemäröinnin korjauksilla vuonna 2016. Hanke on toteutunut vuoden 2015 talousarvion puitteissa.

Rakennusten ostot ja myynnitVuoden 2015 aikana myytiin Laurinkuja 15 rivitalot Jämsänkoskelta. Myynnin siirryttyä vuodelle 2015, vuoden2014 tilinpäätöksessä oli kuitattu rakennuksen tappiot siten, että tasearvo oli kirjattu vastaamaan saatavaakauppahintaa.

Kiinteät rakenteet ja laitteet

LIIKENNEVÄYLÄT Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 Erotp-lta Tot%

Ufkenneväylät yleiset 1 925 000 50000 1 975 000 1 573 671 -1 975 000 79, 68 %KadunrakennusKadunsaneerausKatujen päällystäminenKatuvalaistus

100 0001 375 000

250 000200 000 50000

1000001 375 000

250 000250 000

-100000-1 375 000

-250 000-250 000

0,00 %0, 00 %0, 00 %0, 00 %

LiSkenneväyfäi erilliset 1 370 000 -1 010 000 360000 328 683 -280915 91, 30 %Myllymäen teollisuusalueen katutek-nilkka O

Pääväylien ympäristön parannus 50 000Siltojen pemskorjaus 100 000Keskuskadun saneeraus 30 000Pielukkaniemen asemakaava-alueenkatutekniikka 90 000Päijänrannan asemakaavan kunnallis-tekniikka 650 000Ylähimoksen asemakaava-alue 300 000Lintuvuoren asemakaavan katutekniikka 150 000

-90 000

-650 000-270 000

o

5000010000030000

o

o

30000150000

249 5992495121067

o

o

275o

32791

249599-25 049-78 933-30 000

o

275-30000

-117209

49, 90 %21,07%

0, 00 %

o

21, 86%Himoitsen alue 1100000 -f 20 OM »ac ooo 33066 -146 934 18,37 %Liikenneväylät men<rt, yhteensä 3 295 000 -960 000 2 335 000 1 902 354 -2255915 81,47%Myllymäen teollisuusalueen katutek-nilkka

Liikenneväylät, yleisetLiikenneväylät, tulot yhteensä

10B31748058

157 375

109317

109317LIIKENNEVÄYLÄT, netto 3 295 000 -960 000 2 335 000 1 744 979 -2 365 232 74.73 %

Liikenneväylät, yleisetKadunrakennus, kadunsaneeraus, katujen päällystäminen ja katuvalaistuksen saneeraus kuuluvat tähän ko-konaisuuteen. Kadunrakennuskohteita olivat Sirkankatu ja Myllyrinteentie, jotka sisällytettiin käynnissä ollee-seen Myllymäen teollisuusalueen kehittäminen -hankkeeseen, johon Keski-Suomen liitto on myöntänyt EAKR-tukea. Lisäksi Seppolankujan ajorataa ja jalkakäytävää jatkettiin vuoropäiväkodin liikennöintiä varten. Ns. oma-johtoisina kadunsaneerauskohteina vuoden aikana olivat Kinulantie, Keskisenkatu, Ihalankatu, Leilahdenkatu,Etelälle ja Asessorintie. Erikseen kilpailutettuina urakoina toteutettiin Karoliinantien ja Jämsänkoskenkadunsaneeraus. Lisäksi aiemmin aloitettujen kohteiden, Pääskyntien ja Lukkoilantien, osalta toteutettiin viimeistely-ja päällystystöitä.

Kadunsaneeraukseen varatusta määrärahasta ohjattiin työohjelmilla määrärahat Jämsän Äijän Aukion puidenjouluvaloihin ja Vitikkalan alueen huonokuntoisten katuvalopylväiden uusimiseen. Pintauskohteita päällystet-Uin hyväksytyn päällystysohjelman mukaisesti mm. Joonaantie, Auvilantie, Vaivaroistentie ja Sammontie.Päällystysohjelmaa täydennettiin Myllyharjuntien päällystämisen osalta erillisellä päätöksellä.

Katuvalaistuksen saneeraukseen varattu määräraha kohdennettiin valojen saneeraukseen alueille, joilla Ele-nia Oy suoritti maakaapelointia. Saneerausta tehtiin mm. Palomäessä, Pietilässä, Tervasmäessä ja Aseman-mäessä, yhteensä saneerattiin noin 200 valopistettä. Katuvalaistuksen asennusurakan vastaanotto tapahtuuvuoden 2016 puolella, joten viimeiset laskut urakasta siirtyivät vuodelle 2016.

96

Pääväylien ympäristön parannusPääväylien ympäristön parantamista jatkettiin Kauhkialantiellä, jossa putkitettiin puistoalueen ja tien väliinjäävä oja. Projektissa hyödynnettiin työmaiden puhtaita ylijäämämaita. Lisäksi Konilannotkoon Koskenväylänvarrelle laadittiin suunnitelma uuden palvelukodin ja Koskenväylän välisen ojan putkittamisesta. Ojien putkit-tamisella pyritään helpottamaan alueiden kunnossapitoa.

Siltojen peruskorjausSeppälän, Nikkarinmäen, Orivuoren ja Vitikkalan siltojen erikoistarkastukset valmistuivat vuoden alussa, li-saksi yleistarkastukset tehtiin 14 siltaan. Vitikkalan sillan osalta laadittiin korjaussuunnitelma ja sillan korjaus-urakka kilpailutettiin loppuvuodesta, korjaustyö toteutetaan vuoden 2016 aikana.

Keskuskadun saneeraus

Keskuskadun saneerauksen yleissuunnitelman laatiminen kilpailutettiin vuoden lopussa, suunnittelutyö käyn-nistyy vuoden 2016 alussa.

Myllymäen teollisuusalueen katutekniikkaMyllymäen teollisuusalueen kehittäminen - hanke, johon Keski-Suomen liitto on myöntänyt EAKR-tukea, saijatkoaikaa 08/2015 asti. Hankkeeseen ei varauduttu talousarviossa, siksi hankkeeseen sisällytettyjen kohtei-den rakentaminen toteutettiin ns. työohjelmamäärärahoilla ja päällystykseen varatuilla määrärahoilla. Mylly-mäen alueella toteutettiin Sammontienja Myllyharjuntien asfaltointityöt, Myllyrinteentien rakentaminen ja Kos-kenväylän valaistuksen saneeraus. Lisäksi hankkeeseen sisällytettiin Sirkankadun rakentaminen ja Rusulan-kadun päällystäminen.

Pielukkaniemen asemakaava-alueen katutekniikkaPielukkaniemen asemakaava on yksityisen maanomistajan asemakaava-alue, jolla maanomistaja vastaa so-pimuksen mukaisesti kaupungin rakennuttamien katujen rakentamiskustannuksista. Hanke ei toteutunut vuo-den2015aikana.

Päijänrannan asemakaavan kunnallistekniikkaPäijänrannan asemakaava sai lainvoiman syksyllä. Alueen kunnallistekniikan rakentamista ei ole aloitettu.

Ylähimoksen asemakaavan katutekniikkaYlähimoksen asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta sovitaan alueen maanomistajienkanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksistavastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Alueen asemakaava ei ole vahvistunut, joten hanke ei ole edennyt to-teutukseen.

Lintuvuoren asemakaavan katutekniikkaLintuvuoren asemakaavan katutekniikan ja vesihuollon rakentamisesta on sovittu alueen maanomistajienkanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Alueen katutekniikan ja vesihuollon rakentamiskustannuksistavastaavat 100 %:sesti maanomistajat. Vuoden aikana toteutettiin asemakaavan l-vaiheen kunnallistekniikanrakentaminen ja katua rakennettiin noin 60 m.

Puistot, leikki- ja liikuntapaikat

PUISTOT, LEIKKI-JA LIIKUNTAPAIKAT Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta 2015 Tp 2015 Erotp-lta Tot%Puistot ja lalkUpaikat, yleiset 50000 O50000 54474 4474108.95%Leikkikentien ja puistojen perusparannus _50000 50 000

5447454474

44744474

108, 95%108,95%

Uikunta-, ulkollupalkat, erilliset 185 00045200 230 200Kumpulan alueen leikkip. perusparannus 75 000 75 000Liikuntareitistöt 40 000 40 000Salamat ja venerannat 40 000 40 000Jämsänjoen rantareitti, satama-alue 30 000 30 000Koskenpään lähiliikuntapaikka _ 45 200 45 200

1873528155539239336775405

27476

-428486555

-761-6323

-24 595-17724

81,38 %108, 74%

98, 10 %84,19 %18, 02 %60, 79 %

Puistot, leikit!-ja liikuntapaikat, menotyhteensä 235 000 45200 280 200 241 826 -38 374 86,30 %

o

Puistot, leikki- ja liikuntapaikat, tulot yh-teensä

PUISTOT, LEIKKI - JA LIIKUNTAPAIKAT,netto 235 000 280 200 241 826 -38 374 86, 30 %

97

Leikkikenttien ja puistojen perusparannusMäärärahalla teetettiin ns. Jämsä-puiston (Maauimala-Sairaalantie välinen puistoalue) yleissuunnitelma, jokalaitettiin yleisesti nähtäville ja asukkaiden kommentoitavaksi. Lisäksi hankittiin 9-väyläisen frisbeegolf-radanmateriaalit. Kaipolan keskuspuiston ja Ahvenlammen Kisalavantien leikkipaikoille tehtiin pienimuotoiset sa-neeraukset.

Kumpulan leikkipaikan perusparannusKumpulan leikkipaikasta tehtiin monipuolinen toiminnallinen puisto, johon tullaan kesällä 2016 laittamaan myöspaikallisten taiteilijoiden veistoksia. Veistosten vuoksi katsottiin parhaaksi asentaa alueelle myös kameraval-yontajarjestelmä, jotta vältytään ylimääräiseltä ilkivallalta. Määrärahalla tehtiin myös viereisen jääkentän vält-tämätön valaistuksen kunnostus.

Liikuntareitistöt

Huhdanvuoren hiihtokeskuksen valaistus saneerattiin. Lisäksi latuverkostomme opasviitat on uusittu nykyai-kaisemmiksi, selkeämmiksija kestävämmiksi.

Satamat ja venerannatHuikkien ja Vaherin satamiin hankittiin uudet laiturit. Lisäksi teetettiin Huikkien venesataman talvisäilytysalu-een ja nostolaiturin suunnitelmat.

Jämsänjoen rantareitti, satama-alueJämsänjoen varren kevytväylä välillä Vitikkalan silta - Seppälän silta (joen länsipuoli) perusparannettiin. Sep-polan satama-alueen yleissuunnitelman laatiminen kilpailutettiin vuoden lopussa samassa yhteydessä Kes-kuskadun yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Yleissuunnittelu käynnistyy vuoden 2016 alussa.'

Koskenpään lähiliikuntapaikkaKoulun vieressä olevan kiekkokaukalon vierelle on rakennettu kyläläisten talkootyönä pukukoppia/varastora-kennusta.

Koneet ja kalusto

KALUSTA Ta 2015 Lta 2015 Ta+lta2015 Tp 2015 ^ro tp-lta Tot%jfuljetusvälineetja autot 73000 o 73000 52006 -20 994 71,24%Huoltoauto, konekeskusHuoltoauto, kiinteistönhoito

4500028000

4500028000

2895223054

-16048-4946

64, 34 %82, 34 %

Liikkuvat (yötoneef 30000 30000 17200 -12 800 57, 33 %Vaakatasoruohonleikkuri (puistot)^ 30000 30000 17200 -12 800 57, 33 %Muut koneefja kalusto 774000ICT tietohallinto koneet/palvelimet 52000Valtuustosalin sähköinen äänestysäänen-toistolaitteisto 17000Vuoropäiväkoti, kalusto 350 000Hammashoitokoneetja hammasrtg 43 000Erikoissairaanhoito, röntgenlaitteet (OPTG-laite) OVanhusten palv. talon kalusteet, Punalantie 62 000Mittauskafuston uusiminenLukion kalustus, sis. Av-välineistön 250 000

44000 818 000 571 754 -246246 89, 90 %

-43 000

450002200020000

52000

17000350 000

o

450008400020000

250 000

11 580

20720333 04634154

73568807645900

12022

-40420

3720-16 95434154

28568-3236

-14 100-237 979

22,27 %

121,88%95, 16 %

163, 48%96, 15 %29,50 %

4, 81 %Koneet ja kalusto, menot 877 000 44 000 921 000 640980 -280 040 69,59 %MyyntitulotKalusto tulot yhteensä o oKALUSTO, netto 877000 44000 921 000 640960 -280 040 6958. 39 %

Huoltoauto, konekeskusKonekeskukseen hankittiin vähän käytetty vm. 2013 pakettiauto.

Huoltoauto, kiinteistönhoito

Kiinteistönhuoltoon on hankittu uusi huoltoauto varusteluineen talousarvion puitteissa.

Vaakatasoruohonleikkuri (puistot)Puistoille hankittiin Grasshopper suurtehoruohonleikkuri.

Mittauskaluston uusiminen

Maastomittausryhmälle hankittiin Trimble maastotietokone sekä 3D-Win tielinjaohjelmisto. Mittauskalustoa olipäivitettävä, jotta mittaustoiminta voi jatkua keskeytyksettä koko kaupungin alueella.

98

ICT-kalusto

Yleishallinto

Valtuustosalin sähköinen äänestysjärjestelmä siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2016 uusien teknologiamah-dollisuuksien myötä Dynasty-asianhallintajärjestelmän sekä Luottamushenkilöportaalin päivityksin. Palvelin-hankintoja ei tehty, sen sijaan palvelinohjelmistojen lisenssihankintoja tehtiin mm. varmistuspalvelinten osalta.

SivistystoimiUuden lukion kalustaminen siirtyi pääosin vuodelle 2016.

HammashoitokoneetVuosittain on hankittu hammashoitolaan uusi hammashoidon yksikkö.

Erikoissairaanhoidon röntgenlaitteetSairaalan röntgeniin hankittu uusi ortopantomografialaite.DEFINIUM 8000 -laitteen huoltokustannukset olivat 29.367euroa.

Palvelutalon kalusteet, Punalantie 38Uuden tehostetun palvelutalon kalustaminen. Tarjousten perusteella hankittiin kalusteita ja tekstiileitä yhtei-siin tiloihin.

99

Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojenja tuloarvioiden toteutumisesta

KAUPUNKI

KÄYTTÖTALOUSOSAYleishallinto

Kaupungin valtuustoVaalitTarkastuslautakunta

KaupunginhallitusHallintopalvelutHenkilöstöpalvelutTalouspalvelutHankintatoimi

Sosiaali-ja terveystoimiSos-ja terv. toimen hallintoSosiaalityö ja perhepalvelutVammaispalvelutVanhuspalvelutTerveyspalvelutErikoissairaanhoito

Slvisti^toimlSivistyst. hallintoVarhaiskasvatus

PerusopetusLukio-opetusEfämänlaatupalvelut

Yhdyskuntatoim iTerkninen hallinto

Kaavoitus ja tonttituotantoKunnallistekn. palv.TilapalvelutVesil, laskutettavatValvontatoimi

TULOSLASKELMAOSAVerotulotValtionosuudetKorkotulotMuut rahoitustulotKorkomenotMuut rahoilusmenotSatunnaiset erät

INVESTOINTIOSAAineettomat hyödykkeetMaa- ja vesialueetOsakkeet ja osuudetRakennukset

Kiinteät laitteet ja rakenteetKoneet ja kalusto

RAHOITUSOSAAntolainauksen muutokset

Antolainasaam. lisäyksetAntolainas. vähennyksetLainakannan muutokset

Pirkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten l. vähennysLyhytaik. lainojen muutosPakolliset varaukset

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muu-toksetVaikutus maksuvalmiuteen

määrä-rahat iooo e

ta+Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama

903939

45981 9011 5181 381

921

55132200510339345601601829367

34S11 5551973420894359

497106750337084

616

820

1 148100

o

47903530

877

1 500

4500

10011

-113

1600

294

100

744-915

44

953939

46981 9121 5181 381

921

55132200510339344471601830967

34811 555

173 1990720 210934 4393

4971 36150337085

o

616

820o

o

148200

o

55342615

921

500o

o

4500o

o

o

o

o

1063629

44341 8651 1791 308

947

40172120911 136348901574430161

2931079219882

1 9794531

4291 29445556548

65524

5889

185201

1248532144

641

107

4059

-113

10264

47339

73-26

1 496796

-797-443274806

5576325

130-138

6867

478537-6592

232-9o

963-1

-12681471280

393o

o

441o

o

o

o

o

tulo-arviot 1 000

Ta 2015 muutos

35o

2591 651

833528500

375163002059

1293368684 441 330

1

1269699

8

870

40705

236010183

280

8540044000

232371

o

2605026

o

o

760

7000

640-560-284

415

390

40

3264 1127

ta +muutos

o

35o

2591651

833528500

375163002059

1293368684771

1

1 269699

8

870

4013451 8009899

o

280

8540044415

232761

o

o

o

o

2605066

o

o

o

o

760

7000o

o

o

o

o

4391

Tp 2015 poikkeama

37o

2611694

815537526

232951492236

11 20765945654

1

198809

12850

431 19618859612

65254

8710544619

2731 171

o

262o

260157

o

436

4000

5919

-3634-2780

o

2

o

2

43-18

9

26

-1422-1 151

177-1 726

-274883

o

-71110

4

-20

3

-14985

-28765

-26

1705204

41410

o

o

o

o

2

-50194157

o

o

o

-324o

-3000o

5919o

o

-3634-7171

197 936 2098 200034 190752 9282 197936 2098 200034 190752 -9282

100

ATERIA-lilkelaitos

KÄYTTÖTALOUSOSAAteria liikelaitos

TULOSLASKELMAOSAKorkokulut

INVESTOINTIOSARAHOITUSOSALainakannan muutokset

Muut maksuvalmiuden muu-toksetVaikutus maksuvalmiuteen

määrä-ra-hat

ta+Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama

9196

24o

-181 9 015 8 778

24o

24o

237

tuloarviot

ta+Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama

9510 -222

-290 41

9288

o

o

o

-249

9192

-391

-96

1

o

-391249

9220 -181 9 039 8 802 237 9220 -181 9039 8802 -237

VESI-liikelaltos

KÄYTTÖTALOUSOSAVesi-liikelaitos

TULOSLASKELMAOSAKorkotuotoVkulut

INVESTOINTIOSARAHOITUSOSALainakannan muutokset

Muut maksuvalmiuden muu-toksetVaikutus maksuvalmiuteen

määrä-ra-hat tuloarviot

ta+ ta +Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama

2249

153506

400

Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama2 249 2 462

1531506

400

o

o

148825

400

-213

5

681

4361

11200

1 500

-1 764

4361

11200

500

o

-1 764

4412

1318

-608

51o

2

-182

-1 500

-6081 764

4308 O 4308 3835 473 4308 4308 3835 -473

JÄTEHUOLTO-lllkelaltos

KÄYTTÖTALOUSOSAJätehuolto-liikelaitos

TULOSLASKELMAOSAKorkotuotot/kulut

INVESTOINTIOSARAHOITUSOSALainakannan muutokset

Muut maksuvalmiuden muu-toksetVaikutus maksuvalmiuteen

määrä-ra-hai tuloarviot

ta+ ta+Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama

1 072

1

30

Ta 2015 muutos muutos Tp 2015 poikkeama1 072 1 368

1

301

13

-296 1 347 1 347 1493

-248o

-248-144

30

146

-1o

-144278

1 103 1 103 1 382 -279 1 103 O 1 103 1 382 279

Kaupunki ja lllkel. 212 567 1917 214484 204771 9713 212567 1917 214484 204771 -9713

101

TILINPAATÖSLASKELMAT

TULOSLASKELMA

Toimintatuotot

MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut toimintafuofot

Valmistus omaan käyttöönToimintaRulut

Henki löstökulut

Palkat ja palkkiotHenkitösivukulut

EläkekulutMuut henkilösivukulut

Palvelujen ostotAineet ja tarvikkeetAvustukset

MuuttoimintakulutToimintakate

Verotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot

Muut rahoitustuototKorkokulut

Muut rahoituskulut

Vuosikate

Poistot ja arvonalentumisetSatunnaiset kulutTilikauden tulos

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+)Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

1.1. -31.12.2015

25 838 469, 947 786 306,722311 925,684489110, 30

381 287,52

-59 437-44 345-15091-12 326-2765

-82 482-8648

-10638-2101

083, 92848, 26235. 66230, 45005, 21343, 92762,05518, 25139,62

101 092,241 187277, 06-587 990, 85

-8 522, 72

40425812, 64381 287, 52

-163307847, 76-122 500 747,60

87104952, 3244619040, 08

691 855, 73

9915100, 53-8196611, 44

1 718489, 09246611, 26

1 965100,35

1. 1. -31.12.2014

24218441, 088081 719, 742 685 246. 273 980 663, 30

430 088, 40

-66 077-49 699-16 377-13507-2870

-71 554-8908-9482-1 765

399,95608, 44791, 51789,52001.99273,52845, 96904. 80879, 38

137739, 99849214, 91

-788 885, 63-27 492, 38

38 966 070, 39430 088. 40

-157 789 303, 61-118393144,82

85119523, 5144569545, 17

170576, 89

11 466 500, 75-9 373 735, 54

2 092 765, 21246611,26

-221 058,342118318,13

102

RAHOITUSLASKELMA

2015 2014TOIMINNAN RAHAVIRTAVuosikate

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserätINVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot

Rahoitusosuudet investointeihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotTOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutoksetVaihto-omaisuuden muutos

Saamisten muutokset

Korottomien velkojen muutoksetRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rah@varat31. 12.

Rahavarat 1. 1.

9915100, 53

-558 888, 59

-8 874 818, 89208 276, 22

1 077 643. 691767311, 96

-60 000, 00435 853. 73

4 000 000,00-4 484 135, 944 000 000,00

52 170,458410,95

-392 283,48-3 292 438. 50

267 577, 21

2034889, 17

6496271, 364461 382, 192034889, 17

11 466500, 75

-264 429, 16

-10 657 613, 83529 646, 37788 402, 29

1 862 506, 42

-1 378 000, 00440 548, 04

-10 351 623. 99

208053, 1458 001,69

1 630 776,801 488 769. 72

-7 903 474, 60

-6 040 968, 18

4 461 382, 4910 502 350. 67-6 040 968. 18

TASE

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeetTietokoneohjelmistotMuut pitkä vaokutteiset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa-ja vesialueet

Rakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteetKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

SijoituksetOsakkeet ja osuudetMuut lainasaamiset

Muut saamiset

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot

Muut toimeksiantojen varatVAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

2015 2014

133816540, 25561 842, 81165 334, 80396 508,01

110056751, 8516 932 334, 4659 543 708,4431669172, 87

1 093 835, 7671 708, 06

745 992, 2623 197945. 5915 805 440.256 407 553, 24

984952, 100, 00

17 878 593, 66266 853, 54

134 167 372, 07607 652, 06234 869,59372 782, 47

110041 466, 5316 992 933, 3957210149,6832 358 584, 64

890951. 1671 708, 06

2517 139, 6023 518 253. 4815 793 739. 216 783 406, 97

941 107, 30588, 71588, 71

15 503 676, 74275 284, 49

103

Valmiit tuotteet ja tavaratSaamiset

Pitkäaikaiset saamisetMyyntisaamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamisetLainasaamiset

Muut saamisetSiirtosaamiset

Rahoitusomaisuusan/opaperitOsakkeet ja osuudetSijoitukset rahmarkkinainstrum.

Muut arvopaperitRahat Ja pankkisaamiset

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

PeruspääomaMuut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli/alijäämäTilikauden y|j-/alijäämäPOISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero

Pakollinen varaus

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot

Muut toimeksiantojen pääomatVIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäOstovelat

Liittymismaksut ja muut velatLyhytaikainen

Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäSaadut ennakot

Ostovelat

Liittymismaksut Ja muut velatSiirtovelat

VASTATTAVAA

266 853,5411 115468, 762 502 232, 352 502 232, 358613236, 414 363 159, 65

10 000, 003 370 059, 27

870017. 49136825, 0161 473, 00

0, 0075 352, 01

6 359 446, 35151695133, 91

201591446155. 2377 659 895.098 842 333,482 978 826, 311 965 100. 354 928 019,804618019. 80

310 000. 00574 603, 12

0. 00574 603, 12

54 746 355, 7628136447, 9926 662 812.00

100612, 190, 00

1 373 023. 8026 609 907, 778 042 100,00

17134. 042 433, 20

8748159, 26885 452, 97

8 914 628, 30

275 264. 4910767030, 062 445 858,402 445 858,408321 171, 663 690 777, 96

0, 004 099 685,07

530 708,63640 676.39144285, 65321 356, 62175 034, 12

3 820 705.80149871 637. 52

2014

89 481 054, 8877 659 895,098 842 333. 48

860 508. 182118318. 135144631, 064 864 631,06

280 000,00523021, 38

588, 71522 432, 67

54 522 930, 2028 442 046.5826 704 912, 00

117746, 23364 655,86

1 254 732, 4926 080 883. 624 467 100, 00

17035, 942118, 14

9612689, 571 251 720, 32

10730219, 65151 695133, 91 149 671 637, 52

104

KONSERNITULOSLASKELMA

Toimi ntatuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

Osuus osakkuusyhteisön voitosta(tappiosta)Toimi ntakateVerotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuototja -kulutKorkotuototMuut rahoitustuototKorkokulut

Muut raholtuskulutVuosikate

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset

Tilikauden tulos

TilinpäätössiirrotTilikauden verot

Laskennalliset verotVähemmistöosuudet

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

2015 201465278257,16

381 287,52-196 738 349. 87

555 329,74-130523475, 45

87104952,3260 875 342, 44

84 332,38990 369,92

-1 038110, 51-163759,81

17 329 651,29

-13146678, 92181 365,25

4 364 337,62-128 149,77-20 287, 41-2 333,71

-12 602,354 200 964,38

64313482,46430 088,40

-193267933, 16326361,73

-128 198 000,5785119523,5161 657 008, 09

66 087,01840 844,96

-1 406 497, 05-182757,13

17 896 208,82

-13638999, 05-815 740,96

3 441 468,81-886 253,89

-21 134, 23-2 673,08

-16 494,922 514 912, 69

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

TOIMINNAN RAHAVIRTAVuosikateTilikauden verotTulorahoituksen korjauserät

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

InvestointimenotRahoitusosuudet investointeihinPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotInvestoinnit netto

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset

Antolainauksen muutoksetLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos

Lainakannan muutoksetOman pääoman muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut.Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutosKorottomien velkojen muutos

Muut maksuvalmiuden muutoksetRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.Rahavarat 1. 1.

2015 2014

17329651,29-20 287,41

-727005,1116 582 358, 77

-14878551,34205151,65

1 479 365,36-13 194 034, 33

3 388 324,44

-60 000,0049 400,00

-10600, 00

4 000 000,00-6 255 345,773 840 008,721 584 662,95

9 423, 48

61 638,4162 898,55

-957619,37-2 070 853,30-2 903 935,71-1 320 449, 28

2 067 875,16

11915240,039 847 364, 872067875,16

17960720, 02

79 587,5518 040 307,57

-15577924,88529 646, 37

1 737 462, 55-13310815,96

4729491,61

-200 122,7041 085,86

-159 036,84

262 000,00-13276361,24

571 422,96-12 442 938,28

25 028,81

207618,2653 869, 12

631 601,53852 655, 18

2 745 744, 09-9 831 202,22

-5 101 710, 61

9 837 018,2214 938 728,83-5 101 710,61

105

KONSERNITASE

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset menotAineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteetKoneet ja kalusto

Muut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

SijoituksetOsakkeet ja osuudetMuut lainasaamiset

Muut saamiset

TOIMEKSIANTOJEN VARATVAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Lyhytaikaiset saamisetRahoitusomaisuusarvopaperitRahat ja pankkisaamiset

VASTAAVAA

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

PeruspääomaArvonkorotusrahasto

Muut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli/atijäämäTilikauden yli-/alijäämä

VAHEMMISTOOSUUDETPAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varauksetTOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATVIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaPitkäaikainen koroton vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääomaLyhytaikainen koroton vieras pääoma

VASTATTAVAA

2015174379114, 68

990019. 95528 411, 94461 608, 01

169842315. 1118233978, 98

110220626, 6732 969 868. 023216659, 27

507 470. 674693711. 503 546 779, 622 801 768. 22

605 302, 37139 709, 03170808,02

25 299 259, 48

594 253. 7212 789 765, 932 113764, 49

10676001, 44299 878,20

11615361, 63199 849 182, 18

2015107378226, 0977 659 895, 09

27111, 4116217037, 529273217, 694 200 964. 38

691 955, 78774 377, 22774 377, 22791 701, 32

90212921, 7748 760 107, 274 585 301, 32

11 594 338.4125273 174, 77

2014

174022962, 18

1004581, 78563 390. 03441 191, 75

169256070, 8718282640, 82

110348725, 2633 567 573, 773 077 868,40

610139, 203369123, 423 762 309. 532 051 269, 79

607 302. 371 103 737. 37

572114, 0622 326 063, 70

657 152,2711 821 546, 562 024 675, 899 796 870,67

734 370, 789112994. 09

196921 139, 94

2014103518483, 80

77 659 895,09110820, 36

15940737. 157292118, 512514912, 69

683 876, 92888 298, 14888 298, 14

1 131 368, 9590699112, 1350 869 925,704 277 483,807 899 857, 03

27 651 845.60199 849 182,18 196921 139,94

106

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekäjaksotusperiaatteetja -menetelmät

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Vuotta 1991 aikaisemmin hankittujen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo on vuoden 1991 kirjanpitoarvovähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.

Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon.Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemmantodennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Varastot on inventoitu31. 12. 2015

Saamiset on merkitty nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.Rahoitusarvopaperit on taseessa merkitty hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

2. Tuloslaskelman esittämistavan muutos, ei muutosta

3. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin, ei oikaisuja.

4. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus, tiedot ovat vertailukelpoiset

5. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, ei korjauksia

6. Selvitys yksittäiseen tase-erään sisätyvistä osista, jotka koskevat useaa tase-erää, ei ole

7. Valuuttamääräisten erien muuntoperuste, ei valuuttamääräisiä eriä

KONSERNITILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset vuonna 2015 on jaettu uuden ohjeen mukaisesti konsernitulos-laskelmassa laskennallisten verojen muutokseen ja tilikauden yli- ja alijäämään sekä konsernitaseessa omaanpääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Tilikauden 2014 vertailutietojen tilinpäätöslaskelmissa on tehty vastaava muutos, mutta yhdistely- jaeliminointikirjauksia ei ole muutettu uutta kirjaustapaa vastaaviksi.

Vuonna 2014 poistoeroa oli kuntayhtymillä 3.998. 654, kaupungilla 4.864. 631 ja osakkuusyhtiöllä 189. 648,yhteensä 9.052.933 . Vapaaehtoisia varauksia oli kuntayhtymillä 712.017 ja tyttärillä 56. 140,768. 157C. ' " --------.-

Uuden ohjeen mukaan konsernin tuloslaskelmassa tilikauden verot ja laskennalliset verot esitetääntilikauden tuloksen jälkeen.

Tytäryhtiöiden kiinteistöveroja 249. 816, 61 euroa ei konsernissa ole eliminoitu (275. 943, 79 euroa v. 2013).

Konsemitili on rahoissa ja pankkisaamisissa vain emolla, tyttärillä joko saamisissa tai veloissa.

Vupnna 2014 kirjastotoiminnan loppumisen takia Kiinteistö Oy Koivutie 4:n hankintahinnasta kirjattiin200. 000 pysyvien vastaavien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Konsernitilinpäätöksessä alaskirjaus onpurettu.

107

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

8. Toimintatuotot tehtäväalueittainToimintatuotot tehtäväalueittain

Konserni

2015 2014Kaupunki

2015 2014Yleishallinto

Sosiaali- ja terveystoimiOpetus-ja kulttuuritoimi

Yhdyskuntatoimi

1 122 56236137099

6 296 00414340687

1 043 1S335 840 658

6 595 98814542391

791 13426 057 0312 579 0853104772

66832425 943 8912 625 9432 996 806

Toimintatuotot yhteensä 57 896 353 58 122190 32 532 022 32 23-» 964Ateria-liikelaitos

Vesi-liikelaitos

Jäte-liikelaitos

2 355 37136640531 362 481

1 380 3773 435 4301 375 4S5

2 458 3824 057 9981 377 412

1 494 7223 846 2841390100i

Y/tfeensä 65278257 64313482 40 425 SM 38 966 070

9. Verotulojen erittelyVerotulojen erittely

Kunnan tulovero

Osuus yhteisöveron tuotostaKiinteistövero

Verotulot yhteensä

201572 038 7259 084 4495 980 779

87104952

201472 570 88868165125 732 124

85118524

10. Valtionosuuksien erittelyValtionosuuksien erittely

Laskennalliset valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusKunnan peruspalvelujen valtionosuus

Verotuloihin perustuva valtionos. tasausJärjestelmämuutoksen tasaus

Laskennalliset valtionosuudet yhteensäHarkinnanvarainen rahoitusavustus

Valtionosuudet yhteensä

2015

-2 949 06442 303 774

5 264 330

44619040

44619040

2014

-3 992 17246 604 927

2 222 373-265 583

44 569 545

44 569 545

11. Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely, ei ole

12. Poistosuunnitelma

Pysyvien vastaavien poistot on laskettu kaupunginvaltuustossa 29. 12.2008 vahvistetun poistosuunnitelmanmukaan. Poistomenetelmät, poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit ovat seuraavat:

Pääryhmlttely Poistotapa Poistoalka

Aineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menotTietokoneohjelmistotMuut pltkvaikuttelset menotEnnakkomaksut

Aineelliset hyödykkeetMaa-ja vesialueetRakennukset ja rakennelmatAsuinrakennuksetTalous-ja vapaa-ajanrakennuksetHallinto-, liike-ja laitosrakennuksetTeollisuus-Ja tuotantorakennukset

Kiinteät rakenteet ja laitteetKadut, tiet, torit Ja puistot

tasapoisto

tasapoistotasapoistoei tehdä poistoja

ei tehdä poistoja

tasapoistotasapoistotasapoistotasapoisto

5 vuotta

3- 5 vuotta3- 5 vuotta

30 - 50 vuotta15-20 vuotta (eriytetty)30 - 50 vuotta20-30 vuotta (eriytetty)

tasapoisto 15 vuotta vuodesta -91 alkaen

108

Laiturit, uimalatja sillatMuut maa-ja vesirakenteetUrheilu-Ja ulkoilurakenteetVedenjakeluverkostoVedenjakeluverkostoViemäriverkostoViemäriverkostoVesi-ja viemärikoneetUlkovalalstusjohdotja laitteetMuut kiinteät koneet ja laitteet

Koneet ja kalustoRaskaat koneet ja kalusto tasapoistoKevyet koneet ja kalusto tasapoistosis.sairaalan kaluston ja laitteet, röntgenlaitteet ylärajaAlukset Ja veneet tasapoistoKuljetusvälineet Ja autot tasapoistoAtk-laltteet tasapoistoMuut laitteet ja kalusteet tasapoisto

tasapoisto 10 vuottatasapoisto 10-30 vuottatasapoisto 15 - 30 vuottatasapoisto 2015 loppuun vuoden 1990 arvoilletasapoisto 30 vuotta vuodesta -91 alkaentasapoisto 2015 loppuun vuoden 1990 aivoilletasapoisto 30 vuotta vuodesta -91 alkaentasapoisto 15 vuottatasapoisto 15 vuottatasapoisto 10-15 vuotta

10-15 vuotta5-10 vuotta

8-15 vuotta5 -10 vuotta3 vuotta3 -5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeetLuonnonvaratArvo-ja talde-eslneetMuut hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hank.

käytön mukainen poistoei tehdä poistojaei tehdä poistojaei tehdä poistoja

Käyttöomaisuusarvopaperltja muut pitkäaikaiset sijoituksetOsakkeet ja osuudet ei tehdä poistoja

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattuvuosikuluiksi.

Poistoryhmittelystä ja ajoista (mm. muut kuin sumu alarajat) poikkeamat vahvistettuunpoistosuunnitelmaan

Pääsääntöisesti poistoajaksi valitaan vaihteluvälin lyhin mahdollinen poistoaika.Mikäli poikkeustapauksessa valmistuneelle tai siirtyneelle omaisuudelle valitaan jokin muupoistoaika, siihen päätöksen tekee kaupunginhallitus.

13. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus kunnantilinpäätöksessä

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014 - 2018Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistotKeskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenoPoikkeama euroina ( )

Poikkeama prosentteina %

753018210197492-2 667 310

-26

14. Pakollisten varausten muutokset tuotoissa ja kuluissaPakollisten varausten muutokset 2015 2014 2015 2014Eläkevastuu 1. 1.

Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudella

Eläkevastuu 31. 12.

Muut pakolliset varaukset 1. 1.Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudella

Muut pakolliset varaukset 31. 12.Potilasvahinkovakuutusmaksu 1. 1.

Lisäykset tilikaudellaVähennykset tilikaudella

Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12.

204

-204o

43644230000

-148 749317693451 652

5032

456684774 377

489

-285204

428 1508292

436442324 368127283

451 652888298

o

280 00030000

310 000

310000

o

280 000

o

280 000

o

280 000

109

15. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiotPysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Ja -tappiot

Kaupunki2015 2014

Muut toimintafcj otot

Maa- ja vesialueiden myyntivoitotRakennusten myyntivoitotMuut myyntivoitot

Myyntivoitot yfttoensäMuuttoimintakulut

Maa- ja vesialueiden myyntitappiotRakennusten myyntitappiotMuut myyntitappiot

Myyntitapplot yhteensä

663 72310720

674443

85553

85553

34867251 123

10000295 989

31 5603f 560

16. Muihin rahoitustuottoihin sisältyvät tuotot, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissäOsinkotuottojen ja arvopapereiden myyntivoittojen erittely

2015

Osinkotuotot muista yhteisöistäPemspaäoman korot kuntayhtymiltäArvopapereiden myyntivoitotYhteensä

523 425122 594321 371967 380

17. Erittely poistoeron muutoksista, ei ole

2014

12676171 852494323678 850

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

18. Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset, ei ole

19. Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät, ei ole tehty arvonkorotuksia20. Hyödykkeen hankintamenoon aktivoidut korkomenot, ei ole

21. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Poistamaton hankintameno 1. 1.

Lisäykset tilikauden aikana

Rahoitusosuudet tilikaudella

Vähennykset tilikauden aikana

Siirrot erien välillä

Tilikauden poistoArvonafennuksetja niiden

palautukset

Poistamaton hankintameno 31. 12.

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12.

Aineet-

tomat

oikeudet

Aineettomat hyödykkeetMuut pit- Ennakko-kävaikut. maksutmenot

234 869,5975 592,00

-145 126, 79

165 334,80

165 334,80

372 782,47109 513,41

-85 787,87

396 508,01

396 508,01

Aineettomat

hyödykkeetyhtensä

0,00

0,00

607 652,06185 105,41

0,000,00

-230914,66

561842,81

561842, 81

110

Aineettomat ja aineellisethyödykkeet

Aineelliset hyödykkeetMaa- Raken- Kiinteät Koneet Muut Ennakko-ja vesi- nukset rakenteet ja aineell. maksut jaalueet ja laitteet kalusto hyödyk. keskener.

Aineelliset

hyödykkeetyhteensä

Poistamaton hankintameno 1. 1. 16 992 933,39 57 210149,68 32 358 584,64 890 951,16 71708,06 2 517 139. 60 110041466, 53

Lisäykset tilikauden aikana 201 251,58 4 118 569,13 2946001,75 677 898,76 0,00 745 992,26 8 689 713^8

Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 -33 360,00 -174 916,22 0,00 0. 00 0, 00 -208 276, 22

Vähennykset tilikauden aikana -261850,49 -238 604,65 0,00 0,00 0,00 0, 00 -500455, 14

Siirrot erien välillä 0,00 2 517 139,60 0,00 0,00 0, 00 -2 517 139, 60 0,00

Tilikauden poisto 0,00 -4030185,32 -3 460 497,30 -475 014,16 0, 00 0,00 -7965696, 78

Arvonalennuksetja niiden 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

palautukset 0,00Poistamaton hankintameno

31. 12. 16 932 334,48 59543708^41 31669172,87 1093835,76 71 708,06 745 992,26 1 110 056 751,87

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensäPoistamaton hankintameno 1. 1.

Lisäykset tilikauden aikana

Rahoitusosuudet tilikaudella

Vähennykset tilikauden aikana

Siirrot erien välillä

Tilikauden poisto

Arvonalennuksetja niidenpalautukset

Poistamaton hankintameno 31. 12.

Arvonkorotukset

110 649 118,598 874 818,89-208 276,22-500455,14

0,00-8196 611,44

0,000,00

110618594,680,00

Kirjanpitoarvo 31. 12.

0,00110618594,68

Maa- ja vesialueet erittely

Maa- Ja vesialueet

Kiinteistöjen liittymismaksut

Muut maa- ja vesialueet

Maa- ja vesialueet yhteensä

Kaupunki

2015

82 952,4416 849 382,0416 932 334/18

2014

82 952,4416 909 980,9516 992 933,39

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet

Osakkeet

konserni-

yhtiöt

Osakkeet

osakk. jaomistus-

yhteisöt

Kunta-

yhtymä-osuudet

Muut

osakkeet

ja osuudet

Yhteensä

Hankintameno 1. 1. 10 647 432,69 29 255,04 4 561724,63 555 326, 85 15 793 739,21Lisäykset 9 800,00 1901,04 Il 701,04Vähennykset 0,00Siirrot erien välillä 0,00Hankintameno 31. 12. 10647432,69 33055,04 4 561 724,63 557 227,89 15805440,25

Arvonalenn ukset

Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31.12. 10647432, 69 39 055,04 4 561724,63 ; 557 227,89 15805440,25

111

Jvk-, muut laina- ja muut saamisetJvk- Saamiset

laina- konserni-

saamiset yhteisöt

Saamiset Saamiset Saamiset

osakk. ja kunta- muutomistusyht. yhtymät yhteisöt

Yhteensä Kaikkiyhteensä

Hankintameno 1. 1, 6 999 278, 78 0,00 725235,491 7 72< 514,27 23 518 253,48

Lisäykset 43 844, 80 60 000,00 103844,80 115 545,84

Vähennykset -373 853, 73 -62000,00 -435853,73 -435 853,73

Siirrot erien välillä 0,00 0,00

Hankintameno 31. 12, 0,00 6 669 269,85 0,00 0,00 723235,491 7392505, 34 23 197 945,59

Arvonalennukset 0,00 0,00

Arvonkorotukset 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,00 6 669 269,85 0,00 0,00 723 235,49 7392505, 34 23 197 945,59

Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot22. Tytäryhteisöt23. Kuntayhtymät24. Yhteisyhteisöt

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet säkä osakkuusyhteisöt

Nimi

Kotipaikka Kunnanomistus-

osuus

Konsernin

omistus-

osuus

Kuntakonsernin osuus (1000 C)omasta vieraasta tilikauden

pääomasta pääomasta voitosta /tappiosta

TytäryhtelsötKinteistö Oy JämsänmäkiKiinteistö Oy Jämsän HekohalliKiinteistö Oy Jämsän KomposiitUhalliJämsän Yrityskiinteistöt OyJämsän Aluelämpö OyHimos Infra OyJämsek OyKiinteistö Oy Koskenpään terveystaloKiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4Längelmäki Halli Oy

Tytäryhteisöt

KuntayhtymätPirkanmaan sairaanhoitopiirin kyJyväskylän koulutuskuntayhtymäKeski-Suomen Liitto

Kuntayhtymät

Osakkuusyhteisöt

Jämsän Terveys OyJokilaakson Terveys Oy

Osakku usyhteisötYhdistelemättömät yhteisöt

Himos Matkailu Oy ((epäävä yhtiö)Jämsänkosken Tekojäärata OyJämsänjokilaakson Jäähalli Oy

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

TampereJyväskyläJyväskylä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

Jämsä

100,00%100, 00%100, 00%100. 00%100, 00 %100, 00 %100, 00 %

79, 60 %59. 74 %57, 18%

100, 00 %100, 00 % i100, 00 %100, 00 %100, 00 %100, 00 %100, 00 %

79, 60 %59, 74 %57, 18%

Yhteensä

1, 32% 1, 31%17. 88% 17, 88%

9, 50 % 9, 50 % :Yhteensä

49, 00 %39, 00 %

25. 00 %19, 20 %26, 64 %

Yhteensä

21751078

868355

44372156

265262672

5412322

261219270

21322095

12113311452

159662805381276484829

21198

o

1046

35425

32774995

1348406

279212644058

-12645

116200941

19-1

1

-4-2

189

195448

o

643

112444556

Yhteensä 35869 47887 2388

112

25. Saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Saamisten erittely 2015 2014

Pitkä-aikaiset

Lyhyt-aikaiset

Pitka-aikaiset

[ Lyhyt-; aikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltäMyyntisaamisetLainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

yhteensä

Saamiset kuntayhtymiltä, joissakunta on jäsenenä

MyyntisaamisetLainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

nifeensä

Saamiset osakkuus- sekä muilta

omistusyhteysyhteisöi ItäMyyntisaamisetLainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä

5 428 397867019

6 295 4f 6

2181 818

2 181 818

132 531373 854836 687

1343972

184566

67230251 796

830 641

80856911 497

i 931396 177 105 i 339723

823174 l235

6 <77105

2 363 636

2 383 63B

433097

182 736

77579260 315

343 475

53031396506

Saamiset yhteensä 8477234 2508365 S 5M 741 1 089 917

26. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Siirtosaam isiin sisältyvät olennaiset erät

Konserni

2015 2014Kaupunki2015 2014

Lyhytaikaiset siirtosaamisetSiirtyvät korotKelan korvaus työterveydenhuollostaMaksuosuudet Ja tasausmaksutTuet, avustukset ja muut projektisaamisetMuut tulojäämät

592867698950792

148 706823 282

6600773750

196201138967444553

61883

21524119 972!666 639

68793o

17048614050

277 379

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 159 034 919479 870017 530709

27. Rahoitusarvopapereidenjälleenhankintahintojenja aktivoitujen hankintamenojen erotus

Rahoitusarvopaperit

! Osakkeet ja osuudetJälleenhankinlahinta

i KirjanpitoarvoS Erotusl JVK-saamiset

Jälleenhankinlahinta

KirjanpitoarvoErotus

: Muut rahamarkkinasijoituksetJälleenhankintahinta

Kirjanpitoarvol Erotis

2015

; Yhteensä rahoitusanmpapent

235 09161473

173618

7697275352

1620

o

»36 825

2014

270845144286126 559

323 276321 357

1 920

176991175 034

1957MO 676

113

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

28. Oman pääoman muutokset

Kaupunki

2015 2014Peruspääoma 1.1.

LisäyksetVähennykset

Peruspääoma 31.12.Konsemirahasto 1. 1.

LisäyksetVähennykset

Konsernirahasto 31. 12.

Muut omat rahastot 1. 1 .

Siirrot rahastoon

Siirrot rahastosta

Muut omat rahastot 31. 12.

Edellisten tilikausien ylijäämä 1. 1.Siirto vahinkorahastoon

Edellisten tilikausien virheiden oikaisu

Edellisten tilikausien ylijäämä 31. 12.

Tilikauden ylijäämä/alijäämä

77 659 895

77 659 8958 842 334

8 842 334o

2 978 826

2 978 8261 965 100

77 659 895

77 658 8958 621 275

221 058

8842334o

o

860 508

8605082118318

Oma pääoma yhteensä 91 446 155 89 4S< 055

Konserni

2015 2014Peruspääoma 1. 1,

LisäyksetVähennykset

Peruspääoma 31. 12.An/onkorotusrahasto 1. 1.

LisäyksetVähennykset

Arvonkorotusrahasto 31. 12.

Konsernirahasto 1. 1.

LisäyksetVähennykset

Konsernirahasto 31.12.

Muut omat rahastot 1. 1 .

Siirot rahastoon

Siirot rahastosta

Muut omat rahastot 31.12.

Edellisten tilikausien ylijäämä 1. 1.Siirto vahinkorahastoon

Edellisten tilikausien virheiden oikaisu

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12.Tilikauden ylijäämä/alijäämä

77 659 895

77 659 895110820

-83 70927111

8 842 334

8 842 3347 098 404

290 122-13 821

7 374 7049273218

92732184 200 964

77 659 895

77 659 895

1035577296

-33110 820

8 621 275221 058

88423346 305 932

798771-6300

7 098 4047292119

72921192514013

Oma pääoma yhteensä »07378226 10351S4S3

29. Erittely poistoerosta, ei verotussylstä tehtyjä poistoja

30. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat

Yli 5 vuoden kuluttua erääntyy 2015 2014

Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäYhteensä

12 883 78833172

12 916 960

1382854450032

13 878 576

114

31. Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat, ei ole

32. Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset

2015 2014Kaupunki

2015 2014Muut pakolliset varaukset

Ympäristövastuut

Potilasvahinkovakuutusvasluu (ky)Eläkevaraukset

Muut pakolliset varauksetMuut pakolliset varaukset yhteensä

310 000456 684

o

7694774 377

280 000451 651

2041564428S8298

310 000

310000

280 000

280000

33. Pitkä ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille ja osakkuus-jaomistusyhteysyhteisöille

Vieras pääoma

Velat tytäryhteisöilleSaadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä

Velat kuntayhtymille, joissakunta on jäsenenä

Saadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

Siirtovelat

YSFitoensä

Velat osakkuus- tai sekä muille

omistusyhteysyhteisöilleSaadut ennakot

Ostovelat

Muut velat

SiirtDvelat

Yhteensä

Vieras pääoma yhteensä

2015Pitkä-aikainen

13838

0838

8631

8S31

Lyhyt-aikainen

224 0823 001 981

3 226 063

2014Pltkä-aikainen

13838

867 645

364 6561232301

o

5948

5S48

2 356 834 j

2 444 7944 801 628:

Lyhyt-aikainen

224691 9259992

34. Shekkilimiitti, ei ole

35. Vuokrakohteen lunastusvelka, ei ole

36. Muiden velkojen jako: liittymismaksut ja muut velat

Muiden velkojen erittely

i Muut velat

Liittymismaksut (pa)Muut velat (pa)

Muut velat yhteensä

2015

4 579 445

4S7944S

2014

3911676

3911676

2015

1 373 024

) 373 024

282 9831 759 780

2042703

867 645

867645

756 522

4496761 018

19 736 I 3 671 425

2014

1 254 732

1 264 732

115

37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Siirtovefkoihin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014 2015 2014Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Menojäämät

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotuksetKorkojaksotukset

Maksuosuuspalautuksetja tasauksetVerot, v. os ja projektijaksotukset

Muut menojäämät

8 036 06B176 355490412980 248

3 079 520

11 991 921115216916246787 539489399

5 604 20761887

364 656199738

2 684 141

9 470 46461 904

872 256135431190165

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 12 762 602 14 300 322 8 914 628 10 730 220

37 b,)Laskennalliset verovelat

Korottomaan vieraaseen pääomaan sisältyvätlaskennalliset verovelat

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

2015

5857

25972

2014

5929

23242

38. Huollettavien varat, ei huollettavien varoja, siirretty edunvalvojalle39. Elatustukien takautumissaatava, ei ole

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOIMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

40. Velat, joista kunta on pantannut tai muulla tavoin antanut vakuudeksi omaisuuttaan41. Muut annetut vakuudet42. Samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet43. Muiden puolesta annetut vakuudet

annettu vain takausvakuuksia, joista erittely liitetiedot 45 -47

44. Leasingvastuiden yhteismäärä

2015 2014Leasingvuokrien jäljellä oleva yhteissumma 286 733 196705

45. Kunnan antamat vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Jytäryhteisät 2015 2014Jämsän Yrityskiinteistöt Oy

^ämsänmäki Kiinteistö Oy4 295 8759918080

4 935 6949 373 329

14 213 956 14 309 023

46. Muut kunnan antamat vastuusitoumukset

Muut yhteisöt 31.12.2015 31.12.2014Jämsänkosken vanhusten ja Vammaisten Tuki ryJämsän Vanhaintuki ryKalmavirran vesiosuuskunta

Pohjois-Kuoreveden Vesiosuuskunta

Jämsänjokilaakson jäähalli

KSP Asunnot Oy (takaus 70.000 allekinoiteUu, lainaa ei ole nostettu)

534 6592 097 986

11168810399886067

o

5424052 180 989

117633157206120112

2 934 388 3098345Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2015 2014Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen tekausvastuusta

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta

104000154

74111

101 022 919

69844

116

47. Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti on annettu 7.3.2002 täytetakaus Kuntarahoitus Oyj:lle, jokakohdistuu Kuntarahoituksen myöntämään 3 363 758, 52 euron lainaan Kiinteistö OyJämsän Komposiitti-hallille. Täytetakaukseen kohdistuu Patria Industries Oyj:n vastatakaus. Lainaa oli 31. 12.2015 jäljellä1. 159.200 (31. 12. 2014 oli jäljellä 1. 337. 600 ).

Kaupunginvaltuuston 7. 12.2015 päätöksen mukaan on siirretty Metsä-Kivelän jätteenkäsittelyalueenympäristölupaan liittyvä jälkihoitovakuus Jämsän Jätehuoltoliikelaitokselle ja lisätty Jämsän kaupunginosuutta vakuudessa 25. 4424, 80 euroa, jolloin vakuuden kokonaisarvo on 244. 000 euroa.

Arvonlisäveron palautusvasluu, kiinteistöinvestoinnit

Palautusvastuun määrä

2015 l 2014

4 739 403 4 046 559

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

48. Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain

31. 12.Toimiala

Vakinaiset2015 2014

Ei-vakinalset2015 2014

Koko henkilöstö2015 2014

YleishallintoTilaajahallintoSosiaali- ja terveystoimiSivistystoimiYhdyskuntatoimiLiiikelaitokset

50

131413

88122

55

561414

88140

5290

8

17

16880

7

29

55 58

183 729502 49496 95

139 169Koko kaupunki 804 1258 171 287 975 1S4S

49. Henkilöstökulut

Jämsän kaupunkiTuloslaskelma = käyttötalous käyttötalous investoinnit yhteensäPalkat ja palkkiotEläkekulut

Muut henkllösivukulut

Henki löstäsivukulut yhteensä

Henkilöstökulut ennenkorjauseriäHenkilöstömenojen koijauserät(sv, topat, ym. korv.)Henkilöstökulut yhteensä

41764454112720732 507 885

13779958

55544412-739 602

54804811

25885

o

25685

25685

41 790 13911 2720732 507 885

13779958

55 570 097-739 602

o

55 570 097

Jämsän Ateria -liikelaitos

Tuloslaskelma = käyttötalous käyttötalous investoinnit yhteensäPalkat ja palkkiotEläkekulut

Muut henkilösivu kulut

Henki lästösrvukulut yhteensäHenkilöstökulut ennenkorjauseriä

Henkilöstömenojen korjauserät(sv, tapat, ym. kon/.)

Henki lästökul ut yhteensä

3 676 194904 591217498122 089

4 798 283-81994

4 716 289

3676194904 591217498

1 122 089

4798283-81 994

o

4 798 283

117

Jämään Vesi -liikelaitos

Tuloslaskelma = käyttötalous käyttötalous invesfDinnit yhteensäPalkat ja palkkiotEläkekulut

Muut henkilösivukulut

Henkilöstösivukulut yhteensäHenkilöstökulut ennenkoriauseriä

Henkilöstömenojen korjauserät(sv, tapat, ym. korv.)

Henki löstökulut yhteensä

564848131 56533242

164807

729 655-4791

724864

4372

o

4372

4372

569 220131 56533242

164807

734 027-4791

o

734 027

Jämsän Jäte -liikelaitos

Tuloslaskelma = käyttötalous käyttötalous investoinnit yhteensäPalkat ja palkkiotEläkekulut

Muut henkilösivukulut

Henkilöstösi vukulut irfiteensäHenkilöstökulut ennenkorjauseriäHenkilöstömenojen korjauserät(sv, tapat, ym. korv.)

Henkilöstökulut yhteensä

99233180018380

24381

123614

o

123614

99233180016380

24381

123614o

o

123 614

Kaupunki, Ateria, Vesi ja Jäteyhteensä

Tuloslaskelma = käyttötalous käyttötalous investoinnit yhteensä

Palkat Ja palkkiotEläkekulut

Muut henkilösivukulut

Henki löstösivukulut yhteensäHenkilöstökulut ennenkoriauseriä

Henkilöstömenojen korjauserät(sv, tapat, ym. kon/.)

Henkilöstökulut yhteensä

46104729123262302 765 005

15091236

61 195965-826 387

o

60 369 578

30058

30056o

30056

4613478612 326 2302 765 005

15 091 236

61 226 022-B26 387

o

60 399 635

50. Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastajan palkkiot2015 2014

BDO Audiator OyTilintarkastuspalkkiotMuut palkkiotYhteensä

209106539

27449

192885405

24693

118

ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

JAMSAN ATERIA-, PUHTAUS- JA TEKSTIILIPALVELUT LIIKELAITOS

Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos perustettiin Kuntalaki 10 A:n mukaisesti Jämsän kau-punginvaltuuston 10. 11.2008 § 6 tekemällä päätöksellä. Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelai-tos toimii itsenäisenä kunnallisena liikelaitoksena Jämsän kaupungin omistuksessa. Liikelaitos muodostuukahdesta liiketoiminta-alueesta; ruokapalveluista ja puhtauspalveluista.

Liikelaitos toimii luotettavana laadukkaiden, kilpailukykyisten ja monipuolisten ruoka-, puhtaus- ja tekstiili-palvelujen pääasiallisena tuottajana Jämsän seudun julkisella sektorilla.

Sopimukset ovat kumppanuussopimuksia ja asiakkuudet aitoja ja toimivia kumppanuussuhteita. Vakituisellahenkilöstöllä on alan peruskoulutus. Liikelaitos toimii sovittujen laatustandardien mukaisesti ja toiminnan jat-kuva parantaminen, arviointi ja uudistumiskyky on vakiintunut käytäntö.

Liikelaitos tuottaa kilpailukykyisesti terveellisiä, turvallisia ja laadukkaita ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelujaomistajalleen. Asiakkaiden kanssa sovitaan yhteisten laatukriteerien ja sopimusten mukaisesti sopivat pal-velupaketit.

Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunta, johon kuuluu viisi (5) jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäse-net. Liikelaitoksen johtajana toimii johtokunnan valitsema liikelaitosjohtaja, joka toimii johtokunnan kokouk-sessa esittelijänä. Sihteerinä toimii johtokunnan määräämä henkilö.

Johtokunta kokoontui 6 kertaa ja pöytäkirjaan kirjattiin 31 päätöspykälää. Johtokunnan esittelijänä toimi liike-laitosjohtaja Mervi Västinen ja sihteerinä Terttu Talikainen.

Jämsän Ateria-, Puhtaus ja tekstiilipalvelut liikelaitos johtokunta

Varsinainen JäsenTaisto Rinne, puheenjohtajaLeo Värelä, varapuheenjohtajaIrene Kelander, jäsenMarjatta Laitinen, jäsenMaritta Parkkonen, jäsen

VarajäsenHelena SalminenJorma HonkanenSirpa RintalaSirkka HirveläHelena Hänninen

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen

Liikelaitoksessa oli tilinpäätösvuoden alussa 156 vakanssia, joista avoimia 31. Osa avoimista vakansseistatäytettiin määräaikaisesti toiminnan tarpeen mukaan. Vuoden lopussa liikelaitoksessa oli 141 vakanssia,koska 1. 9.2015 alkaen Jämsän Terveys Oy:lle siirtyi 15 laitoshuoltajaa/vakanssia.

Liikelaitoksen talousarvion laadinta tehtiin aikataulun puitteissa. Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksyi ko-kouksessaan 1. 12.2014 § 68 Jämsän kaupungin talousarvion vuodelle 2015. Vuonna 2015 jatkuivat liikelai-toksen osan ateria- ja puhtauspalvelujen ostopalvelut ISS Palvelut Oy:n ja Fazer Food Services Oy:n kans-sa. Palvelusopimuksissa on optio 2 vuotta.

Liikelaitoksen organisoinnin ja toimintatapojen kehittämisen painopistealueina olivat henkilöstön tarkoituk-senmukainen sijoittelu ja esimiestyön uudelleenorganisointi.

Ruokavaliokäsikirja ruokavaliohoidoista ja ruokavalioista otettiin käyttöön ruokapalveluissa, sairaalan osas-töillä, palvelu-ja hoitokodeissa sekä kotipalvelussa.

119

Ruokalistasuunnittelussa kehitettiin kasvis- ja erityisruokavaliolistoja vastaamaan terveyttä edistävän moni-puolisen ruokavalion toteutumista huomioiden eri asiakasryhmien ravitsemussuositukset.

Elintarvikkeiden kulutusta seurataan tiiviisti ja toimipisteittäin käyttöön otettuja biojäteraportteja toiminnassahuomioimalla. Huomiota on kiinnitetty mm. ruokalistasuunnitteluun ja aterioiden tilauskäytäntöön, myös an-noskokoja asiakasryhmittäin on tarkistettu.Juupajoen kunnan ruokapalvelulle myytiin ruokapalveluesimiehen työpanosta ajalla 1. 1. -31. 12.2015.

Ruokapalvelukeskus Arinassa otettiin käyttöön omavalvontaan liittyvään tiedonkeruuseen ja raportointiininternetpohjainen Ova-omavalvontajärjestelmä. Pintapuhtausnäytteiden ottoa omana toimintana on jatkettu.Vuoden 2015 aikana kilpailutettiin juurekset ja vihannekset vuosille 2015 -2016 + optio 1v +1v.

Puhtaus- ja tekstiilipalveluiden organisointia ja toimintatapoja arvioitiin ja kehitettiin siten, että toiminta onjoka tasolla mahdollisimman tarkoituksenmukaista ja työprosessit sujuvia. Henkilöstön moniosaamista hyö-dynnettiin edelleen työjärjestelyissä.

Puhtauspalvelut tuotti siivous-, ateria-, viher-, kiinteistönhoito- ja iltavahtimestaripalvelua.Vuonna 2014 alkanut uimahallin kahvio-ja lipunmyyntitoiminta jatkui edelleen vuonna 2015 puhtauspalvelu-jen tuottamana palveluna.

Puhtauspalvelut teki koulutusyhteistyötä JAO:n Jämsän yksikön kanssa: JAO osti puhtauspalveluilta koulut-taja-asiantuntijapalvelua oppilaitoksessa järjestetyille toimitilahuoltajan perustutkintoon valmistaville koulu-(uksille.

Ruokapalveluissa jatkettiin keittiömitoitusta keväällä 2012 aloitetulla CateNet-mitoitusohjelmalla.Siivoustyön kohteiden mitoitusta päivitettiin SIIMI-mitoitusohjelmalla.Tekstiilipalveluissa toimintaa seurattiin kuukausittain pestyjen pyykkikiloraporttien perusteella.

Toukokuussa vastattiin Kilpailu- ja kuluttajaviraston kaupungeille lähettämään kyselyyn liittyen kuntalakiinperustuvaan yhtiöittämisvelvollisuuteen.

Jämsän kaupungilla otettiin käyttöön henkilökohtaisen palkanosan käyttöön liittyvä työsuorituksen arviointi-järjestelmä (ns. HELI-lisä) ja järjestelmän käyttöön ottoon liittyneet kehityskeskustelut sekä henkilökohtaistentyösuoritusten arviointi toteutettiin myös liikelaitoksen henkilöstölle (KVTES:in piiriin kuuluvat henkilöt).

Liikelaitoksen esimiehet osallistuivat Jämsän kaupungin esimiesten ja keskijohdon koulutushankkeeseen(EKJ). Liikelaitosjohtaja ja ruokapalveluesimies suorittivat koulutuksen yhteydessä myös kuntaesimiehensertifikaatin.

Koko liikelaitoksen henkilöstö osallistui strategiakoulutukseen, minkä aikana henkilöstö pääsi mm. valmiste-lemaan liikelaitoksen arvoja. Liikelaitoksen henkilöstöä osallistui myös tutkintokoulutuksiin (toimitilahuoltajanperustutkinto, dieettikokin erikoisammattitutkintoa täydentäviä osioita).

Kokonaistalouden tarkastelu ja liikelaitosjohtajan arvio

Liikelaitoksen toiminnan on lähtökohtaisesti oltava tehokasta ja kannattavaa. Vuoden 2015 tilinpäätös osoit-taa, että liikelaitoksen toiminta on ollut tilinpäätösvuonna kannattavaa. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin,mutta toiminnalliset tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat, koska liikelai-tos oli kilpailuttajana ja siten siis ulkoistettujen palvelujen sekä osto- että myyntilaskutus kulki liikelaitoksenkautta. Toiminnalliset tavoitteet/suoritteet alittuivat, koska Jämsän Terveys Oy:lle siirtyi 1.9.2015 työntekijöi-den lisäksi puhtauspalvelukohteita, myös Jämsän Terveys Oy:n ostamien palveluiden määrä oli pienempikuin ennalta oli tiedossa. Henkilöstömenot ylittyivät johtuen mm. Auvilaan perustetulle vastaanottokeskuksel-Ie myytyjen palvelujen laajuudesta.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään:toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseentoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen

120

kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistamiseen sekä tuloksellisuudenseurantaan

erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseen ja toteamiseenvarojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseenriskien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hallintaan

Johtokunnalle toimitetaan tiedoksi talouskatsaus liiketoiminta-alueittain. Liikelaitosjohtaja raportoi toimin-nallisten tavoitteiden toteutumisesta johtokunnalle. Liiketoiminta-alueen päälliköt raportoivat liikelaitosjohta-jaa alueensa tapahtumista. Talouden seurannan vuoksi kirjanpidon toteutumaraportit toimitetaan kuukausit-tain alueen esimiehille sekä liikelaitosjohtajalle. Myös toiminnallisia tunnuslukuja seurataan kuukausittain.

Liikelaitosjohtaja päättää vuosittain laskujen tarkastajat ja hyväksyjätja heille varahenkilöt. Liikelaitosjohtajaon delegoinut toimivaltaansa ruokapalvelupäällikölle ja puhtauspalvelupäällikölle. Laskujen tarkastajat tar-kastavat, että lasku on oikea, sopimuksen mukainen ja täyttää laskulle asetetut vaatimukset ja että tava-ra/palvelu on saatu. Laskun hyväksyjä vastaa siitä, että tosite täyttää kirjanpitolain vaatimukset:~laskussa onoikeat tilikohta- ja arvonlisämerkinnät, laskuttaja on merkitty ao. rekisteriin ja että talousarvion määrärahava-raus on riittävä.

Liikelaitos noudattaa kaupunginhallituksen vahvistamia talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Liikelaitoksenjohtosääntö on kuitenkin ensisijainen. Liikelaitos noudattaa kaupungin vahvistamaa sisäisen valvonnan oh-jetta.

Olennaisemmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit ja suunnitellut kehittämistoimet ovat:liikelaitoksen tuotantoon liittyvän kaluston ikääntyminen ja kunnossapitomenothenkilöstön korkea keski-ikä

asiakaskunnan palvelutarpeen muutokset ja niihin vastaaminen mahdollisimman taloudellisesti ja te-hokkaastipesulan tilojen toiminnallinen kehittäminenSote- ja maakuntahallintouudistus

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on laatia tilinpäätös ja tehdä esitys liikelaitoksen tuloksenkäytöstä. Tilinpäätöksen vahvistaa ja tili-ja vastuuvapauden myöntää kaupunginvaltuusto. Kuntalain mukaantiNnpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja johtaja. Johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä253 141, 57 euroa jätetään taseeseen yli-ja alijäämien tilille.

Talousarvion toteutuminen

Vuositavoitteiden toteutuma

1. Tavoitteena on tuottaa asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelu-sopimuksissa sovitaan palvelu- ja laatutasot. Toiminnan laatua ja asiakastyytyväisyyttä seurataan ja kehite-tään.

Asiakastyytyväisyyden seuranta ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Seurannassa käytetään apuna asia-kaskyselyjä. Asiakasyhteistyötä kehitetään myös ns. asiakasneuvotteluilla, joista sovitaan palvelusopimuk-sissa ja joilla asiakasyhteistyö aloitetaan.2. Palvelutuotanto on tehokasta ja kannattavaa. Liikelaitoksen toiminta on taloudellisesti terveellä pohjalla jaliikelaitosta hoidetaan hyvien liiketoimintaperiaatteiden mukaisesti ja toiminta kattaa tulorahoituksella ly-hytvaikutteiset menot ja investointien poistot.3. Toiminta on täsmällistä ja joustavaa. Tuotanto vastaa ravitsemussuosituksia, mitoitusstandardeja ja ase-lettuja laatustandardeja. Toimivat tilat ja ajanmukaiset koneet ja laitteet takaavat ammattitaitoisen'henkilös-tön työn tuottavuuden asiakkaille. Tuottavuutta parannetaan jatkamalla palvelujen tuotteistamista, kehittä-maila hinnoittelua ja kannattavuuslaskentaa.Liikelaitoksen laskutukset ovat ajan tasalla, joten asiakkaat pystyvät seuraamaan omia budjettejaan reaaliai-kaisella tasolla.

121

4'..p" tauspal''eluje" tuottavuutta parannetaan tekemällä siivoustoimintaan edullisuusvertailuja ja kehittä-maila sekä valitsemalla mahdollisimman tehokkaat ja toimivat tuotantotavat ja -välineet. Konekantaa uusi-taan tarpeen mukaan.

Tekstiilipalveluiden hinnoittelussa laajennettiin laskutusperusteita (kpl/kg). 1. 1.2015 lukien eristyspyykki onhinnoiteltu omaksi hintaluokakseen ja osa ulos myytävästä tekstiilihuollosta on hinnoiteltu kappaleperustei-sesti.

Ruokapalveluissa tuottavuutta parannetaan prosessisuunnittelua jatkamalla siten, että parannetaan toimin-"allisia olosuhteita ja turvallisia työolosuhteita keittiöissä. Kehitetään uusia valmistusmenetelmiä ja hyödyn-netään laiteteknologiaa.

Työhyvinvoinn"1 kehittämisen kautta tavoitteena on sairauspoissaolojen hallinta ja kasvun pysäyttäminensekä edelleen vähentää ennenaikaiselle eläkkeelle joutumista. Henkilöstön uudelleensijoittamisella'ja aktiivi-sen tukemisen mallilla pyritään sairauspoissaolojen kasvamista vähentämään. Jämsän kaupungin henkilös-tökertomuksessa vuodelta 2015 on mukana liikelaitoksen henkilöstö.

Sairauspoissaolopäivät (sis. työtapatunnat^ 2015 2014 2013 2012 2011 2010Hallinto, esimiehetja ohjaajat

joista työtapaturmista johtuviaRuoka palvelut

joista työtapaturmista johtuviaPuhtauspalvelut

joista työtapaturmista johtuviaTekstiilipalvelut

Joiste työtapatunnista johtuviaYhteensä

153

94426

98532

12313

116

91623

16518373

195

11395

19216094

156

127640

14097755

474

2198167

1485195145

304516

2348221

88

2205 2756 3349 2896 4302 5481Henkilöstö 124 153 163 156 165 171

Tunnusluvut ja niiden toteutuminen 2015

Suoritteet TP 2015 TA 2015 TP 2014 TA 2014Aterioita/vuosi

Puhtauspalvelutunnit/vuosi1 272 541 1 340 200 1 338 573 1 363 000

112800 122415 145174 150315Tekstiilipalvelut kilot/vuosiTehokkuus Ja taloudellisuus

186498 176 100 170767 191 660

Aterian keskituotantohinta 3,55 3,45 3.53 3,65Puhtauspalvelun keskituotantohinta /tuntiPuhtauspalvelun hinta ftunti

23, 19 21, B7 22,39 21,5621,97

Puhtauspalvelun hinta /tunti siv.Puhtauspalvelun hinta /tunti sote

23, 0624,06

Teksäilipalvelun keskituotantohinta 2, 75 3, 01 3, 10Tekstiilipalvelun hinta 2,82

Aterioiden määrä oli ennakoitua pienempi. Puhtauspalvelujen tunnit jäivät hieman ennakoitua vähäisemmik-si. Tekstiilipalveluiden pyykkimäärä oli suurempi kuin ennakoitu.

Käyttötalousosan toteutuminen

Ulkoinen ja sisäinen TP 2015 TA+LTA 2015 tot%

Toimi ntatuotot

MyyntituototTuet ja avustuksetMuuttoimintatuotDt

Valmistus omaan käyttöönToimi ntakulut

HenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeet ja tavaratMuut kulut

TOIMINTAKATERahoitusluototja -kulutPoistot käyttöomaisuudesta

9 192 1788 9B4 042

49123149013

8 778 1364 661 9501 931 8641 974 028

210294414 04223320

137580

9 287 7889 101 984

16050169754

90146844 573 34921083372105480

227518273 10424200

137650

09,098,8

306,187,8

97,4101,991,693,892,4

151,896,499.9

TILIKAUDEN TULOS 253 142 111 254 227,5

122

Investointien toteutuminen

Ei investointeja vuonna 2015

Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä)Poistot Ja arvonalentumisetRaholtusluototja -kulutSatunnaiset erätTuloverot

Tulorahoiluksen korjauserät

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotToiminnan ja investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalleAntolainasaamisten lisäykset muiltaAntolainasaamisten vähennykset kunnaltaAntolainasaamisten vähennykset muilla

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen vähennys muiltaPitkäaikaisten lanojen muutos kunnaltaLyhytaikaisten lainojen muutos muilta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaltaSaamisten muutos muiltaKorottomien velkojen muutos kunnalla

Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutosRahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.Rahavarat 1. 1.

Rahavarojen muutos

TA 2015

152 323. 00137650, 00-24 200,00

TP 2015

253141, 87137580, 48-23 319. 55

23319, 55265 773, 00

0, 00

390 722. 35

0, 00

265 773. 00 390 722, 35

0. 00

-160992, 69-229 729, 66-390 722, 35

240, 00240, 00

0,00

123

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TULOSLASKELMAAteria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut

Ulkoinen/sisäinen 2015 2014LiikevaihtoValmiiden ja keskeneräisten tuotteidenvarastojen lisäys(+) tai vähennys (-)Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuotot

Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältäMuut tuet Ja avustuksetMateriaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden sikanaVarastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Palvelujen ostotHenkilöstökulut

Palkat ja palkkiotHenkilöstösivukulut

EläkekulutMuut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonafentumiset

Liiketoiminnan muut kulut

Lllkeylijäämä (-alijäämä)Rahoitustuototja -kulut

KorkotuototMuut rahoitustuototKunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulutMuille maksetut korkokulutKorvaus peruspääomastaMuut rahoituskulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriäSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksiaPoistoerän lisäys (-) vähennys (+)Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+)Tuloverot

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-1 974 028

-1 931 864

-3 539 861

-904 591-217498

-137580

78861

-24169

8994042

149013

49123

-3 905 892

-4 661 950

-137580-210294276 461

-2 032 899

-1 411 443

-4 080 660

-1 012 173-234 021

-152618

4751042

-24 169

9 335 570

109379

41384

-3 444 342

-5 326 855

-152618-170467392 050

-23 320 -22 653253142 369 397

253142 369 397

253142 369397

Tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014Sijoitetun pääoman tuotto, %Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %Voitto, %

9, 51 14,819,51 14,812,81 3,96

124

TASEAteria-, Puhtaus-ja tekstiilipalvelut

TP 2015 TP 2014

VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineelliset hyödykkeet

RakennuksetKoneet ja kalusto

Vaihtuvat vastaavatSaamisetLyhytaikaiset saamiset

MyyntisaamisetLyhytaik. lainasaamlset kunnaltaMuut lyhytaikaiset saamiset

SilrtosaamisetMuut siirtosaamiset

Rahat ja pankkisaamlset

1 477 055, 181477055, 18

464877,1712 178, 01

2 557 436, 502 550 708,892 550 708,89

846 130,261 690 526,76

14051, 876 727, 616 727, 61

240, 00

1 614 635, 661 614635,661 591341, 45

23294, 212 396 443, 812395130, 212 395 130,21

839712,16

93262, 181 313, 601 313, 60

240, 00VASTAAVAA YHTEENSÄ 4034731, 68 4011319, 47

VASTATTAVAAOma pääomaPeruspääomaEdellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ylijäämäVieras pääomaPitkäaikainen

Lainat julkisyhteisöiltäLyhytaikainen

OstovelatMuut velatSiirtovelat

LomapalkkajaksotusMuut siirtovelat

2 095 524, 12600 000,00242 382,25253141, 87

1 939 207, 56805 640, 79805 640, 79

1 133566, 77339313, 2557 280, 73

736 972,79607 894, 41129 078, 38

1 842 382, 25600 000,00872 985, 14369397, 11

2168937, 22805 640, 79805 640, 79

1 363 296, 43344 745,9969 386,35

949 164, 09728 025, 59221 138,50

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 4034731,68 4011 319,47

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste %Suhteellinen velkaantuneisuus %Kertynyt ylijäämä (alijäämä)Lainakanta31. 12.

TP 201551, 9421, 56

1495524, 12805 640, 79

TP 201445, 9323,23

1 242 382,25805 640, 79

125

RAHOITUSLASKELMAAteria-, Puhtaus-ja tekstiilipalvelut

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä)Poistot ja arvonalentumisetRahoitustuotot ja -kulutSatunnaiset erätTuloverotTulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihinPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan Ja investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalleAntolainasaamisten lisäykset muiltaAntolainasaamisten vähennykset kunnaltaAntolainasaamisten vähennykset muilta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen vähennys muiltaPitkäaikaisten lanojen muutos kunnaltaLyhytaikaisten lainojen muutos muilta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaltaSaamisten muutos muiltaKorottomien velkojen muutos kunnalta

Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutosRahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.Rahavarat 1. 1.

Rahavarojen muutos

TP 2015

253141, 87137 580,48-23 319, 55

23 319, 55390 722,35

0,00

390 722,35

0,00

TP 2014

369397, 11152618, 30-22 653, 36

22 653, 36522015,41

-17 895, 02

504 120,39

0,00

-160992, 69-229 729, 66

-439601, 15-64 519, 24

-390 722,35

0,00

240, 00240, 00

-504 120,39

0, 00

240, 00240, 00

0,00 0, 00

126

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTJämsän Ateria- Puhtaus-ja tekstiilipalvelut liikelaitos

LIIKELAITOKSEN TILIPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet jamenetelmät

Pysyvien vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunni-leiman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelmanmukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Tuloslaskelman esittämistavan muutosTuloslaskelma on esitetty Kirjanpitolautakunta kuntajaosto, yleisohje kunnallisen liikelaitoksenkirjanpidollisesta käsittelystä 15. 10. 2013, mukaisesti.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Toimintatuotot tehtäväalueittain

TuloslaskelmaUlkoiset toimintatuotot TP 2015 TP 2014HallintoRuokapalvelutPuhtauspalvelutTekstiilipalvelut

64325 488 5022 933 324

527 962

7685 370 0593 363 985

484 178Liikelaitos yhteensä 8 956 220 9218990

Poistosuunnitelma

Kaupungin poistosuunnitelma 1.1.2009 lähtien (KV 29.12.2008 § 32)

Poistomenetelmät, poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit ovat seuraavat:

Poistosuunnitelma Poistomenetelmä Poistoaika HuomautusPoisto %

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudetMuut pjtkävaikutteiset menot

- tietokoneohjelmistot- muut pitkävaikutteiset menotEnnakkomaksut

Tasapoisto 5 v

Tasapoisto 3-5 vTasapoisto 3-5 vEi tehdä poistoja

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset ja rakennelmat- asuinrakennukset

- talous- ja vapaa-ajanrakennukset- hallinto-, liike-ja laitosrakennukset- teollisuus- ja tuotantorakennukset

Ei tehdä poistoja

TasapoistoTasapoisto

TasapoistoTasapoisto

30-50 v1&-<iUV

30-50 v20-30 v

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot

Laiturit, uimalatja sillatMuut maa- ja vesirakenteetUrheilu- ja ulkoilurakenteetVedenjakeluverkosto

Tasapoisto

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

127

15v

10 v10-30 v15-30 v31. 12. 2015 V 1090 arvoille

VedenjakeluverkostoViemäriverkostoViemäriverkostoVesi- ja viemärikoneetUlkovalaistusjohdotja -laitteetMuut kiinteät koneet ja laitteetKoneet ja kalustoRaskaat koneet ja kalustoKevyet koneet ja kalustoAlukset ja veneetKuljetusvälineet ja autotAtk-laitteetMuut laitteet ja kalusteet

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

30 v V -91 alkaen31. 12. 2015 V 1990 arvoille30 v V -91 alkaen15v15v10-15 v

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

10-15 v5-10 v8-15 v5-10 v3 v3-5 v

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuus tilinpäätöksessä

TP 2015 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013-2017

Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistotPoistonalaisten investointien omahankintameno

Ero( )Ero (%)

137580o

137580

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetLiikelaitoksella ei aineettomia hyödykkeitä v. 2015

Aineelliset hyödykkeet 2015

Aineelliset hyö-dykkeet

Maa-alueet

RakennuksetKiinteätrakenteetja laitteet

Koneet jakalusto Kuljetusvälineet

Ennakkom,ja kes-kener.

Yhteensä

Poistamaton

hankintameno 1. 1. 1 591 341, 45 23 294, 21 0, 00 o 1 596 740, 64Lisäykset tilikau-den aikana 0, 00Rahoitusosuudet

tilikaudella 0. 00Vähennyksettilikauden aikana 0, 00Siirrot erien välillä 0,00Tilikauden poisto -126464, 28 -11 116,20 -137580, 48Poistamaton

hankintameno31. 12. 1464877, 17 0, 00 12 178, 01 0, 00 0, 00 1477055, 18

Erikseen pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenäsekä osakkuus-ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Saamisten erittely 2015 2014Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset kaupungiltaMyyntisaamisetLainasaamisetMuut saamisetSiirtosaamiset

366 177, 201 690 526. 76

644 340, 241 481 615, 04

Yhteensä 2 056 703, 96 2 125 955, 28Saamiset kaupungin tytäryhtiöiltä

MyyntisaamisetLainasaamisetMuut saamisetSiirtosaamiset

10 677, 61

128

11 308, 27

Yhteensä

Saamiset kuntayhtymiltä, joissakunta on jäsenenä

MyyntisaamisetLainasaamisetMuut saamisetSiirtDsaamiset

10677, 61

239, 19

11 308, 27

518, 31

Yhteensä 1 239, 19 1 518,31

Saamiset yhteensä 2 068 620, 76 2138781, 86

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät (KPA 2:4. 1 § 11-kohtaja kuntajaoston taseohje luku 4.3. 1.2);

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2015 TP 2014

Siirtosaamiset 6 727, 611 313, 60

Siirtosaamiset 6 727, 61 1 313, 60

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Taseen vastattavia koskevina liitetietoina on esitettävä:

Oman pääoman muutokset

Liikelaitoksen aiempien toimintavuosien yli/alijäämät aikaisempina on kirjattu omaan pääomaan.Oma pääoma _31.12.2015 _31. 12.2014Peruspääoma

Edellisten tilikausien ylijäämäTilikauden ylijäämä

600 000,001 242 382, 25

253141, 87

600 000, 00872 985, 14369397, 11

Oma pääoma yhteensä 2 095 524,12 1 842 382,25

Tase-erien mukaan eritelty tieto sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista,Jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Yli 5 vuoden kuluttua erääntyy TP 2015 TP 2014

Pääomalaina kaupungilta 805 640,79 805 640,79

Yli 5 vuoden kuluttua erääntyy 805 640, 79 805 640, 79

Erikseen pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhtiöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä, ja osak-kuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille

Velat kaupungilleSaadut ennakotOstovelatMuut velatSiirtovelat

TP 2015

Pitkäaikainen Lyhytaikainen

48841. 1657 280, 739 865, 85

TP 2014Pitkäaikainen Lyhytaikainen

66263, 2069 386,35

144 327, 59Yhteensä 115987, 74 279977, 14

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Silrtovelat TP 2015 TP 2014

PalkkajaksotusKuntien eläkevakuutusmaksutPuolueverotJäsenmaksutKuntien eläkevak./työntekijät

Kuntien eläkevak. työntek.m

607 894, 4146 399, 95

100, 503110, 04

17267, 63

728 025, 5953 284, 23

152, 253418, 66

19 868, 56

129

Muut lyhytaik. siirtovelatPalvelumaksut

Työttömyysvakuutusmaksut, PohjolaPalkkasivukulujen kirjaus

Tapaturma ja ryhmähenkivak. PohjolaMuut siirtovelat kaupungille

52 334, 41 87, 21

_? 865, 85 144327, 59738 972, 79 949 164.09

Henkilöstön lukumäärä 31.12. tehtäväalueittain tai muuta kunnan määrittelemää ryhmittelyä käyttäen

Hallinto

RuokapaivelutPuhtauspa! velutTekstiilipalvelut

31. 12.2015Vakinaiset

4851

Ei vakinaiset Yht.

5558

Vakanssit

57

73,58,5

Ateria

31. 12.2015

Vakinaiset

108Ei vakinaiset

16Yht.

124Vakanssit

141 Ateria

31.12.2014

Vakinaiset125

Ei vakinaiset28

Yht.153

Vakanssit

156

Tilikauden palkat kirjanpidon mukaan

Eritelty tuloslaskelmassa (henkilöstökulut tilinpäätösvuonna yhteensä 4 661 950, 13 euroa).

Tilintarkastajan palkkiot, ei eroteltu liikelaitoksen osuutta.

130

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Jämsässä 10. päivänä maaliskuuta 2016

JAMSAN ATERIA-, PUHTAUS JA TEKSTIILIPALVELUT LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

./

,^^^-v

Mervi Västinenliikelaitosjohtaja

^

Leo Värelä

^Iren

Taisto Rinnepuheenjohtaja

^'

. ^%?<%'<^<-3-

Marjatta Laitinen

C^^^< /^-X PcUJ<^^elander Maritta Parkkonen

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen.

Jämsässä ̂ Rl ^ 2Q\ 6

4*AI<äVuono'ilintarkastaja, JHTT

BDO Audiator Oy

1.3t

JÄMSÄN VESI LIIKELAITOS

Jämsän Vesi liikelaitos on 1 . 1.2008 alkaen toiminut liikelaitoksena, johon on 1. 1. 2009 liitetty Jämsänkoskenkaupungin taseyksikkönä toiminut vesihuoltolaitos. Jämsän Vesi liikelaitokselle on määritelty uusi aloittavatase vuoden 2008 tilinpäätöksien taseista.

Vuoden 2013 alusta alkaen Jämsän Vedellä on ollut yhteinen johtokunta Jämsän Jätehuolto liikelaitoksenkanssa. Esittelijänä johtokunnassa toimii tekninen johtaja.

Jämsän Vesi liikelaitos toimii omana liikelaitoksenaan. Vesilaitos on palvelulaitos, jolla ei ole viranomaisteh-tavia, vaan se hoitaa vesihuoltolain ja liikelaitosmallin mukaisesti vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan peri-aatteella, että kulut katetaan asiakkailta saatavilla maksuilla. Vesihuoltolain mukaista tiedottamista hoidetaanmm. kaupungin Internet-sivujen kautta.

Kuluttajille toimitetaan keskeytyksettä heidän tarpeitaan vastaava määrä ja laatuvaatimukset täyttävää juo-mavettä ja jätevedet johdetaan jätevesiverkostojen sekä pumppaamojen kautta jatevesipuhdistamoille. Jate-vesipuhdistamojen tavoitteena on kehittynein toimintamuodoin järjestää taloudellinen, vakaa ja lupaehdottäyttävä jätevesien käsittely. Kuitenkin koko ajan pyritään lupaehtoja huomattavasti parempiin tuloksiin, mi-käli se on kohtuullisin kustannuksin saavutettavissa. Sadevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan hait-taa tuottamatta vesistöihin.

Jämsän Vesi liikelaitoksen johtokuntaJäsenetEsko Järvenpää, puheenjohtajaPertti Riihinen, varapuheenjohtajaLeena MikkolaHannes LaasonenEsa NiiveeUlla Salmi

VarajäsenetRaili HeleniusArto AirikkaLotta AholaKristiina VirtanenHelena SalminenHenna Hellsten

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Olennaiset tapahtumat toiminnassa )a taloudessa

Vuosi 2015 oli Jämsän Vesi liikelaitoksen kahdeksas toimintavuosi, jolloin se toimi johtokunnan alaisenakunnallisena liikelaitoksena. Johtokunta piti seitsemän kokousta vuoden aikana. Vuoden 2009 alusta lähtienliikelaitokseen on kuulunut myös Jämsänkosken kaupungin taseyksikkönä toiminut vesilaitos. Kaupunginval-tuusto on perustanut uuden kuntalain mukaisen liikelaitoksen 1. 1.2009 alkaen ja antanut liikelaitokselle ta-lousarviossa tavoitteet.

Vesi-ja viemärijohtovikoja sekä pumppaamojen laitevikoja oli hieman arvioitua enemmän. Vesi-ja viemäri-johtojen saneerausta jatkettiin vanhoilla rakennetuilla alueilla. Saneerauksessa toimitaan yhteistyössä yh-dyskuntatoimen Kunnallistekniset palvelut -tulosalueen kanssa ja toimenpiteet tehdään asianomaisille koh-teille samanaikaisesti.

Himoksen alueen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen aloitettiin vuonna 2015. Yleissuunnitelmavalmistuu helmikuussa 2016. Himoksen alueelle rakennetaan lisää runkovesijohtoa ja jätevedenpainejohtoa,mikäli kylpylän rakentaminen aloitetaan. Toteuttamisen ehtona on yksityisten investointien alkaminen. Jäm-san Vesi liikelaitoksen toiminta-alueeseen ei kuulu Himoksen alue, mutta liikelaitos toimii tiiviissä yhteistyös-sä tehden alueen investoinnit ja vuokraamalla rakennelmat, laitteet ja putkistot alueen toimijan Himos-1'nfraOy:n käyttöön. Vuokralla katetaan pitkällä aikavälillä investointien pääoma- ja rahoituskulut.

Jämsän Veden toiminta-alue päivitettiin 2015. Kaupunginhallitus hyväksyi päivitetyn toiminta-alueen18. 1.2016.

133

Hallin taajaman Hiniaiston vedenottamon kaivoista 1 ja 2 löydettiin heinäkuussa vähäisiä jäämiä bensiininlisaameita ja nämä kaksi kaivoa ovat olleet poissa käytöstä siitä lähtien. Pihlaistossa käytetään kaivoja 3 ja4. Näistä kaivoista ei ole löydetty vastaavia aineita. Asiasta on tehty tutkintapyyntö poliisille. Pihlaistoh poh-jayesialueella on tehty tutkimuksia saastumisen syyn löytämiseksi, mutta syytä ei ole saatu selville. Tehdyttutkimukset on maksanut Jämsän Vesi. Kaivoja 1 ja 2 pumpataan koko ajan ja pumpattu vesi johdetaanmaastoon.

Kokonaistalouden tarkastelu ja liikelaitosjohtajan arvio

Liikelaitoksen omalla tulorahoituksella tulee kattaa käyttötalous-, korjaus- ja uusinvestointien menot ja vasta-ta toiminnallisesta maksuvalmiudesta. Liikevaihto muodostuu pääosin käyttöveden ja jäteveden laskutukses-ta asiakkailta. Laskutettava veden myynti oli tilikaudella 1 186 101 m3 (1, 05 % vähemmän kuin vuonna 2014)ja laskutettu jätevesimäärä oli 860 217 m3 (1, 05% vähemmän kuin vuonna 2014).

Tilikauden liikevaihto oli 4. 411. 699 euroa eli 1,2 % enemmän kuin talousarviossa. Toimintakulut olivat yh-teensa 2 534.868 euroa eli 9,9 % enemmän kuin talousarviossa. Toimintakate oli 1.950. 125 euroa ja tilikau-den ylijäämä on 462.251 euroa. Talousarvion mukainen ylijäämä oli 646. 711 euroa, joten Jämsän Vesi liike-laitoksen tilikauden tulos oli hieman arvioitua heikompi. Liittymismaksuja saatiin tilikauden aikana 121. 459euroa. Liittymismaksut eivät ole mukana tuloksessa, koska ne ovat siirto- ja palautuskelpoisia

Liikelaitoksen peruspääomalle 10, 5 milj. C ei korkoa peritä. Peruspääomalainalle 3, 9 milj. maksettava korkovuosille 2012 - 2015 on 3 %. Liikelaitoksella on lisäksi vuoden alussa lainaa jäljellä kaupungille 2, 22 milj. C,jonka korko on normaalien konserniehtojen mukainen. Liikelaitoksen taksoja on korotettava vuosittain, jottainvestoinnit voidaan toteuttaa investointisuunnitelman mukaisena. Mikäli taksoja ei koroteta joudutaan inves-toinnjt rahoittamaan kokonaan lainalla.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäinen valvonta on järjestetty Jämsän kaupungin sisäisen ohjesäännön mukaisesti. Liikelaitosjohtaja vas-taa johtokunnan alaisena Jämsän Vesi liikelaitoksen toiminnan hallinnon sekä taloudenhoidon sisäisen val-vonnan järjestämisestä. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja muut esimiehet

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on laatia tilinpäätös ja tehdä esitys liikelaitoksen tuloksenkäytöstä. Tilinpäätöksen vahvistaa ja tili- ja vastuuvapauden myöntää kaupunginvaltuusto. Kuntalain mukaantilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja liikelaitosjohtaja. Johtokunta esittää, että tilikauden yli-jäämä 462. 251, 37 euroa jätetään taseeseen yli- ja alijäämien tilille.

LIIKELAITOKSEN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2015

Vuositavoitteiden toteutuminen

Vesilaitos on toimittanut keskeytyksettä kuluttajille heidän tarpeitaan vastaavan määrän ja asetetut laatuvaa-timukset täyttävää vettä Jämsän, Jämsänkosken, Länkipohjan, Hallin ja Juokslahden verkostoissa. Yhteensävedenottamoilta pumpattiin vettä verkostoihin 1 626 320 m3.

Vesijohtokorjauksia tehtiin Jämsässä 17 kpl, Jämsänkoskella 3 kpl ja Hallissa 2 kpl (yhteensä 22 kpl) eli 4 kplvähemmän kuin edellisenä vuotena. Länkipohjassa ja Juokslahdessa korjauksia ei tehty. Vesimittarivaihtojatehtiin 89 kpl, vuonna 2014 67 kpl.

134

Jamsän jätevedenpuhdistamoilla (Jämsän keskuspuhdistamo, Hallin jätevedenpuhdistamo ja Länkipohjanjätevedenpuhdistamo) käsiteltiin yhteensä jätevettä 1 732 742 m3. Puhdistamoilla ei ollut ohijuoksutuksia janiiden toiminta täytti kaikki lupaehdot vuonna 2015.

Jämsän keskuspuhdistamon ympäristölupapäätös saatiin 18.2.2015. Lupaehdot tiukkenevat 1. 1.2019 alka-en, jolloin puhdistamolle tulee ammoniumtypen poistovaatimus. Tilanteeseen on varauduttu teettämällä kes-kuspuhdistamon toiminnan tehostamisen yleissuunnitelma. Keskuspuhdistamoon joudutaan tulevina vuosinainvestoimaan jopa noin 5 milj. .

Hallin ja Länkipohjan puhdistamoilla ei ollut ohijuoksutuksia ja niiden toiminta täytti kaikki lupaehdot vuonna2015. Hallin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös saatiin 23. 12.2014. Lupaehdot tiukkenevat, muttalupaehdot voidaan saavuttaa nykyisellä puhdistamolla. Länkipohjan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa-päätös saatiin 18.8.2015. Päätöksestä on yksityishenkilö valittanut Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksenkäsittely on kesken.

Tunnusluvut ja niiden toteutuminen

Ta 2015 Tp 2015Laskutettava vesimäärä, m3Pumpattu vesimäärä, m3Vedenhukkaprosentti, %Vesimittarivaihdot, kplLaskutettava jätevesimäärä, m3Vesijohtoverkosto, mVesimaksu /jätevesimaksu, euroa (sis. alv) /m3Henkilöstö

1 350 0001 512 000

12500

980 000380 000

1, 72/2, 5512

1 1861011 626 320

27,189

860217384739

1, 72/2, 5512

Käyttötalouden toteutuminen

JÄMSÄN VESI liikelaitosulkoiset ia sisäiset Ta 2015 Ta+Lta 2015 Tp 2015 Ero Tp-Ta Tot%Tolmintatuotot

MyyntituototTuet ja avustuksetVuokratuototMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimlntakulut

Henki löstökul utPalvelujen ostotAineet, tarvikkeetVuokratMuut kulut

TOIMINTAKATERahoitustuotot-ja kulut

KorkotuototMuut rahoitustuototKorkokulutMuut rahoituskulut

VUOSIKATEPoistot ja arvonalennukset

TILIKAUDEN TULOS

4 361 0004 311 000

50000

580002 306 569

750 269890500608 000512006600

2112431-142 500

11000153 500

1 969 931323 220646711

4 361 0004 311 000

50000

580002 306 569

750 269890 500608 000

51 2006600

2112431-142 500

11 000153500

1 969 9311 323 220

646711

44116994 351 879

3217493397264

732942 534 868

7130231 100 746

679 443350786579

1 950 125-134703

12628147326

5

1 8154221 353171

462 251

50699408793217-661

726415294

228 299-37 24621024671443

-16 122-21

-162 3067797

o

1628-6174

5

-154 50929951

-184460

101, 2%100,9%

98, 7 %

126,4 %109,9 %

95, 0 %123, 6 %111,8%68, 5 %99, 7 %92, 3 %94, 5 %

96, 0 %

92, 2 %102,3%71, 5%

135

Investointien toteutuminen

JÄMSÄN VESI liikelaitos Ta 2015 Ta+Lta2015 Tp 2015 Ero Tp-Ta Tot%Kiinteät rakenteet ja laitteetVesijohtoveri<oston rakentaminenVesijohtoveri<oston saneerausJätevesiviemärin rakentaminenJätevesiviemärin saneerausSadevesiviemärin rakentaminenSadevesiviemärin saneerausSammontien vesihuoltoLänkipohjan vesilaitosLänkipohjan viemärilaitosHimoksen vesihuoltohankkeet

1 456 00085000

17000085000

250 0005000060000760005000030000

600 000

1 456 00085000

17000085000

250 0005000060000760005000030000

600 000

788 47761072

19993935314

192615249 60923134

7225

19569

-867 523-23 92829939

-49686-57 385199 609-36 866-76 000-42775-30 000

-580 431

54, 2%71,8%

117,6%41,5%77, 0 %

499, 2 %38, 6 %

0,0 %14,5%

0,0 %3,3 %

Kalusto 50000 50000 36939 -13 061 73,9%J<aukovalvonnan uudistaminen 50000 50000 36939 -13061 73. 9 %Vesilaitos menot yhteensä 1 506 000 1 506 000 825416 -680 584 54, 8%TulotVesjjohtoverkoston rakentaminenHimoksen vesihuoltohankkeet

200 000

200 000

200 000

200 000

1754217542

-18245817542

-200 000

8, 8 %

0.0 %Vesilaitos yhteensä netto 1 306 000 1 306 000 807 875 -498 125 61,9%

Vesi-, sadevesi-Ja viemäriverkoston rakentaminenLiikelaitos varautuu vesi-, viemäri- ja sadevesiverkostojen uudisrakentamiseen, jotta vesihuolto voidaan to-teuttaa samanaikaisesti kadun rakentamisen yhteydessä. Konkreettisesti kohteet päätetään kolme kertaavuodessa hyväksyttävässä työohjelmassa noudattaen yhdyskuntatoimen kohteiden rakentamisohjelmaa.Vesijohtojen sadevesi-ja jätevesiviemäreiden uudisrakentamiseen varattiin vuonna 2015 yhteensä 220. 00Öeuroa. Hyväksytyissä työohjelmissa näihin hankkeisiin käytettiin yhteensä 345. 995 ewoa. Suurimmat koh-teet olivat Lukkoilantie. Sirkankatu, Myllyrinteentie, Jämsänkoskenkatu, Etelätie, Keskisenkatu, Leilahdenka-tu, Ihalankatu, Kinulantie, Karoliinantie ja Asessorintie.

Vesi-, sadevesi- ja jätevesiverkoston saneerausVanhojen vesi-, jätevesi- ja sadeyesiverkostojen saneerauksia tehdään vuosittain. Kohteet määräytyvät kol-me kertaa vuodessa hyväksyttävän työohjelman mukaisesti. Saneerauksiin oli vuonna 2015 varattu 480.000euroa. Hyväksytyissä työohjelmissa saneeraushankkeisiin käytettiin yhteensä 415.688 euroa. Saneerauspainottui vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden saneeraukseen. Saneerauksia tehtiin mm. Keskisenkadulla.Kinulantiellä, Asessorintiellä, Lukkoilantiellä ja Talvialantiellä sekä lukuisia pieniä kohteita.

Sammontien vesihuolto

Sammontien rakentaminen ei toteutunut, joten vesihuoltoa ei rakennettu.

Länkipohjan vesilaitosTalousarviossa oli varauduttu kaava-alueen laajenemisen aiheuttamaan vesijohtoverkoston rakentamiseen.Hanke ei toteutunut vuonna 2015. Länkipohjan vedenottamon automaatiojärjestelmä uusittiin.

Länkipohjan viemärilaitosTalousarviossa oli varauduttu kaava-alueen laajenemisen aiheuttamaan viemäriverkoston rakentamiseen.Hanke ei toteutunut vuonna 201 5.

Himoksen vesihuoltohankkeet

Vesi- ja jatevesirunkolinjojen rakentaminen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle siirtyi vuodelle 2016, samoinSammallahdentien siirto. Himoksen alueen vesihuollon yleissuunnitelma päivitettiin (mm. kylpylän panmuutos).

Kaukovalvonnan uudistaminenVesihuollon kaukovalvontaa laajennettiin Hallin ja Länkipohjan taajamiin.

136

Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Ta 2015 Ta+Lta2015 Tp 2015 Ero Tp-Ta Tot%

Liikeylijäämä (-alijäämä)Poistot ja arvonalentumisetRahoitustuototja -kulut

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihin

Toiminnan ja investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetLainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaLyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaltaSaamisten muutos muiltaKorottomien velkojen muutos kunnaltaKorottomien velkojen muutosjnyite

7892111 323 220-142 500969 931

-1 506 000200 000663 931

1 500 000

-400 000

7892111 323 220-142 500

1 969 931

-1 506 000200 000663 931

1 500 000

-400 000

596 9551 353171-134703

1 815422

-82541617542

1 007 547

-400 000

1 594-684 274-34 176-15201124510

-192256299517797

-154509

680584-182458343616

-1 500 000

400 000-400 000

1 594-684 274-34176-15201124510

75, 6 %102,3%94, 5 %92, 2 %

54, 8 %8,8 %

151,8%

Rahoituksen rahavirtaRahavarojen muutos

Rahavarat31. 12.Rahavarat 1.1.

Rahavarojen muutos

1 1000001 763 931

1 1000001 763 931

-1 007 547o

o

-2107547-1 763 931

-91, 6%

137

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TULOSLASKELMA Jämsän Vesi liikelaitos

Ulkoinen 1.1. -31.12.2015 1. 1. -31. 12.2014Liikevaihto 4328711. 90Valmiiden ja keskeneräisten tuotteidenvarastojen lisäys(+) tai vähennys (-)Valmistus omaan käyttöön 73 294. 42Liiketoiminnan muut tuotot 52 560.60Tuet ja avustukset kunnaltaMateriaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 662 831 .42Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)

Palvelujen ostot 1086931,48 1740762.»Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 548215. 79Henkilöstösivukulut

Eläkekulut 131 565. 14Muut henkilösivukulut 33 241. 77 713 022.70

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 1 353 170, 53Arvonalentumiset 353170. 53

Liiketoiminnan muut kulut 41 656. 27Lllke)rfijäämä (-alijäämä) 596 954, 52Rahoitustuototja -kulut

KorkotuototMuut rahoitustuotot 12 627.71Kunnalle maksetut korkokulut 147 325.89Muille maksetut korkokulutKorvaus pemspääomastaMuut rahoituskulut 4,97 -134 703. 15

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 462251. 3'TSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 462251, 37Poistoerän lisäys (-) vähennys (+)Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+)Tuloverot

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 462 251, 37Tuloslaskelman tunnusluvut 2 015

712021. 23

976 949, 95

585431, 00

138756, 9533 392, 41

1 261 267, 83

56, 0513886, 79

154311, 71

1.22

4 129 644, 80

67 186, 0652 733, 28

688971, 18

757 580, 36

1 261 267, 8342 307, 95

409 436, 82

-140 370, 09359 066, 73

359 066,73

359 066, 732014

Sijoitetun pääoman tuotto, %Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %Voitto, %

3,553, 55

10, 68

3,093,098, 69

138

TASE Jämsän Vesi liikelaitos

TASE 2015 2014VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineelliset hyödykkeet

RakennuksetKiinteät rakenteet ja laitteetKoneet ja kalustoKeskeneräiset hankinnat

SijoituksetMuut saamiset

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuusSaamisetLyhytaikaiset saamiset

MyyntisaamisetLainasaamisetMuut lyhytaikaiset saamisetMuut siirtosaamiset

17871493, 17

3 535 997, 8514037276, 58

72 398, 74

25 820, 001 770 125, 38

132 873,23

312961, 52323 945, 91

344, 72

18216789, 12

3 777 092, 0114312491, 47

101 385, 64

25 820, 001 053 269, 23

134467. 06

266 765, 04639 672, 28

12 364, 85

VASTAAVAA YHTEENSÄ 19 441 618,55 19 270 058, 35VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääomaEdellisten tilikausien yli-/alijäämäTilikauden ylj-/alijäämäVIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat kunnaltaLiittymismaksut

LyhytaikainenLainat kunnaltaOstovelatMuut velatSiirtovelat

10987809, 4010500000, 00

25 558, 03462251, 37

8453809, 15

3 972 756, 261 501 862, 36

2 220 000, 00474 126, 44165 777, 55119286, 54

10 525 558, 0310 500 000, 00

-333 508, 70359 066, 73

8 744 500, 32

3 972 756, 261 380 403, 05

2 620 000, 00472 326, 76144101, 19154913, 06

VASTAHAVAA YHTEENSÄ 19441618,55 18270058, 35Taseen tunnusluvut 2015 2014Omavaraisuusaste %Suhteellinen velkaantuneisuus %Kertynyt ylijäämä (alijäämä)Lainakanta31.12.

56, 52192, 95

487 8096192756

54, 62209, 0825558

6 592 756

139

RAHOITUSLASKELMA Jämsän Vesi liikelaitos

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä)Poistot ja an/onalentumisetRahoitustuototja -kulutSatunnaiset erätTuloverot

Tulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihinPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja Investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalleAntolainasaamisten lisäykset muiltaAntolainasaamisten vähennykset kunnaltaAntolainasaamisten vähennykset muilta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten [ainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten (ainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen vähennys muiltaLyhytaikaisten lainojen muutos kunnaltaLyhytaikaisten lainojen muutos muilta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaitaSaamisten muutos muilta

Korottomien velkojen muutos kunnaltaKorottomien velkojen muutos muilta

Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutosRahavarojen muutos

Rahavarat 31.12Rahavarat 1. 1.

Rahavarojen muutosRahoituslaskelman tunnusluvut

2015 2014

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, %LainanhoitokateQuick ratioCurrent ratio

586 954, 521 353 170,53-134703, 15

1815421, 90

-825416, 1517541. 57

1 007 547, 32

0, 00

-400 000,00

-400 000, 00

-607 547, 321 593, 83

-684 273, 63-34176, 35-15200, 90124509,73

-1 007 547, 320, 00

0, 002015

-219428224, 72

13, 320, 550, 59

499436, 821 261 267, 83-140 370, 09

1 620 334, 56

-2 852 097, 25249481, 37

-082281,32

0, 00

870 000, 00

670 000,00

312281, 32-5 785, 62

325 406, 2471 948,7721 651, 35

-100 93B. 42982281, 32

0, 00

0, 002014

-1 162 05662, 2611, 50

0, 270, 31

140

TULOSLASKELMA Jämsän Vesi liikelaitos, huleveden viemäröinti ja vesihuolto erikseen

Huleveden viemäröinnin kustannukset on eriytetty laskennallisesti. Kustannukset on laskettu jakamalla vie-märiverkon kustannukset viemärijohtoverkoston metrimäärien suhteessa (viemäriverkko 384 '739 metriä jahulevesiviemäriverkko 53 246 metriä). Hulevesiviemäröinnistä ei saada tuloja.

UlkoinenHuleveden viemäröinti

1.1. -31.12.2015Vesihuolto

1. 1.. 31. 12. 2015LiikevaihtoValmiiden ja keskeneräisten fcjotteiden

varastojen lisäys(+) tai vähennys (-)Valmisfcj s omaan käyttöönLiikefDiminnan muut tuototTuet ja avustukset kunnaltaMateriaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana

Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)Palvelujen ostot

HenkilostökulutPalkat ja palkkiotHenkilöstösivukulut

EläkekulutMuut henkilösivukulut

Poistot ja an/onalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset

Liiketoiminnan muut kulut

Liikeylijäämä ("alijäämä)Rahoitustuototja -kulut

KorkotuototMuut rahoitustuototKunnalle maksetut korkokulutMuiNe maksetut korkokulutKorvaus peruspääomastaMuut rahoituskulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriäSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksiaPoistoerän lisäys (-) vähennys (+)Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+)Tuloverot

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

886, 10

6 826, 99

2 604, 05

1 573, 55220, 92

67 990, 31

7713, 09

4 398, 51

67 990, 31168, 58

-80 270, 49

-80 270,40

-80 270,49

-80 270,40

661 945, 32

1 080 104,49

545611, 74

129991, 5933 020,85

1 285 180, 22

12 627, 71147325, 89

4, 97

4328711,90

73 294, 4252 560, 60

742 049, 81

708 624, 19

1 285 180, 2241 487, 69

677 225, 01

-134 703, 15542521, 86

542 521,86

542 521,86

141

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Jämsän Vesi liikelaitos

LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä Jaksotusperiaatteet jamenetelmät

Pysyvien vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistoton laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Vertallutietona on käytetty tilinpäätöstä 2014.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Toimintatuotot tehtäväalueittain

Toimintatuotot 2015 2014VesilaitosViemärilaitosMuuttoimintatuotot

Toimintatuotot yhteensä

2 048 8652 323 289

91194 381 273

1 B80 8752 193 389

81144 1S2 378

Poistosuunnitelma

Kaupungin poistosuunnitelma 1. 1.2009 lähtien (KV 29. 12.2008 §32).

Poistomenetelmät, poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit ovat seuraavat:

Pääryhmittely Poistomenetelmä Poistoaika

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menot- tietokoneohjelmistot- muut pitkävaikutteiset menotEnnakkomaksut

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset ja rakennelmat- asuinrakennukset- talous- ja vapaa-ajanrakennukset- hallinto-, liike- ja laitosrakennukset- teollisuus- ja tuotantorakennukset

Tasapoisto 5 v

Tasapoisto 3-5 vTasapoisto 3-5 vEi tehdä poistoja

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot

Laiturit, uimalat ja sillatMuut maa- ja vesirakenteetUrheilu- ja ulkoilurakenteetVedenjakeluverkosto

Ei tehdä poistoja

Tasapoisto 30-50 vTasapoisto 15-20 vTasapoisto 30-50 vTasapoisto _20-30 v

Tasapoisto

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

15v

10 v10-30 v15-30 v31. 12.2015 V 1990 an/oille

142

VedenjakeluverkostoViemäriverkostoViemäriverkostoVesi- ja viemärikoneetUlkovalaistusjohdot ja -laitteetMuut kiinteät koneet ja laitteet

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

3UV31. 12. 201530 v15v15v10-15 v

V -91 alkaenV 1990 arvoilleV-91 alkaen

Koneet ja kalustoRaskaat koneet ja kalustoKevyet koneet ja kalustoAlukset ja veneetKuljetusvälineet ja autotAtk-laitteetMuut laitteet ja kalusteet

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

10-15 v5-10 v8-15 v5-10 v3 v3-5 v

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10. 000 euroa, on kirjattuvuosikuluksi.

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuus tilinpäätöksessä

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014-2018Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistotKeskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintamenoPoikkeama euroina

Poikkeama prosentteina

12150981 821 698-606 600

-33, 30

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Ei aineettomia hyödykkeitä.

Aineelliset hyödykkeetRaken- Kiinteät raken- Koneet janukset teet ja laitteet kalusto

Keskener. Aineellisethankinnat hyödykkeet

yht,Poistamaton hankintameno 1. 1. 3 777 092, 01 14312491, 47 101 385,64 0,00 18 190 969, 12Lisäykset tilikauden aikana 788 476, 90 36 939, 25 825416, 15Rahoitusosuudet tilikaudella -17541, 57 -17541, 57Vähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välillä

Tilikauden poisto -241 094, 16 -1 046 150,22 -65 926, 15 -1 353 170,53Arvonalennuksetja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31. 12. 3 535 997, 85 I 14 037 276, 58 72 398, 74 0,00 17645673, 17Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12. 3 535 997, 85 I 14 037 276, 58 72 398, 74 0,00 i 17645673, 17

143

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oman pääoman muutokset

Oman pääoman erittely 2015 2014Peruspääoma 1.1.

LisäyksetPeruspääoma 31.12.Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 31.12.Tilikauden ylijäämä/alijäämä 31. 12.Oma pääoma yhteensä

10500000

1050000025558

46225110 987 809

10500000

10500000-333 509359 067

10 525 558

Tase-erien mukaan eritelty tieto sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista,jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Pitkäaikaiset velat

Lainat julkisyhteisöiltäPitkäaikaiset velat yhteensä

2015 20144 652 7564 652 756

4 822 7564 822 766

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

^iirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erätPalkkojen ja henkilösivukulujen jaksotuksetKuntien eläkevakuutusmaksut

Palkkojen sivukulut kaupungilleMuut siirtovelat

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä

2015 2014101 731

144012226

929119287

122 54111 00520594

772154913

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

Henkilöstökulut kirjanpidon mukaan

Henkilöstökulut 2015 2014Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan

Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiinHenkilöstökulut yhteensä

713 0234372

717 39S

757580

7249

764829

144

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Jämsässä 16. päivänä maaliskuuta 2016

JÄMSÄN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

'Q-c^-\-^1Tarja Kuismaliikelaitosjohta

^

Pertti RiihirTen

Hannes Laasonen

''/l^f7

Esko Järvenpääpuheenjohtaja

t^i^t^l

Leena Mikkola

^cEsa Niivee

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen.

Jämsässä<^t//^ 2016

ikka VuorioTilintarkastaja, JHTTBDO Audiator Oy

1.45

JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS

Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toiminta tähtää jätehuoltopalveluiden kattavaan ja tasapuoliseen järjestämi-seen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueella. Tarvittavat palvelut ostetaan'alalla toimivilta ura-kaitsijoilta julkisesti kilpailuttamalla.

Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen johtokuntaJäsenet

Esko Järvenpää, puheenjohtajaPertti Riihinen, varapuheenjohtajaLeena MikkolaHannes LaasonenEsa NiiveeUlla Salmi

VarajäsenetRaili HeleniusArto AirikkaLotta AholaKristiina VirtanenHelena SalminenHenna Hellsten

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toiminta on ollut liikelaitokselle määritellyn tehtäväksi annon mukaista. Suu-ria poikkeamia suunnitellusta toiminnasta ei ole ollut.

Jätteen loppusijoitus

Liikelaitos on vastannut loppukäsittelyyn toimitetun jätteen vastaanotosta ja eteenpäin toimittamisesta niiltäosin, kuin se on ollut mahdollista. Vaasan Westenergy Oy:n laitokselle on toimitettu polttoon yhteensä 3 370tonnia polttokelpoista yhdyskuntajätettä. Hyödyntämiskelpoista energiajätettä on toimitettu "Erkki SalminenOy:n laitokselle 637 tonnia. Hyödyntämiskelpoista lasia, pienmetallia ja kartonkia on toimitettu vastaanotto-terminaaleihin tuottajavastuuyhteisöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Liikelaitoksen vastaanotto-pisteissä on otettu vastaan pääasiassa asumisessa syntynyttä yhdyskuntajätettä. Toiminta-alueen ulkopuo-ista ja yritysten tuottamaa jätettä ei juurikaan ole otettu vastaan, koska jätelaki ei siihen velvoita. Kaupunginkadunrakennuskohteista on otettu vastaan lievästi pilaantuneita maa-aineksia 5 688 tonnia. Vastaanotettujamaa-aineksia hyödynnetään kaatopaikan penkereen välipeitoissa sekä alueelle rakennettavien kulkuväylienrakenteissa. Osa vastaanotetuista maa-aineksista hyödynnetään kaatopaikan sulkemisessa, kun sen aikaon.

Kaatopaikan tulot ovat ylittyneet talousarviossa 201 5 arvioidusta, mutta kulut nimenomaan ostopalveluidenosalta ovat ylittyneet. Polttoon on toimitettu arvioitua enemmän jätettä ja kaatopaikan hoitokulut ovat olleetsuuremmat kuin talousarviossa 2015 on arvioitu. Budjetointi on perustunut arvioon siitä, että polttoon toimi-tettavan jätteen määrä vähentää ostettavien palveluiden määrää. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan kus-ta"""l<set ovat muotoutuneet edellisen vuoden tasoisiksi. Kaatopaikkatoiminnan kuluja lisää se, että pakollis-ta jätelaissa määrättyä jälkihoitovarausta on lisätty 30.000 eurolla. Summa näkyy tulosyksikön tuloksessakuluna ja vaikuttaa siten liikelaitoksen kokonaistulokseen vähentävästi. Jälkihoitovarausta on edelleen kartu-tettava vuosittain pitäen silmällä 30 vuoden tarkkailuvelvoitetta senkin jälkeen, kun kaatopaikan käyttö onopetettu. Nykyrahan arvoon laskettuna vuosittaiset velvoitetarkkailukulut ovat 4. 000 euron luokkaa riippuentarvittavan tarkkailun intensiteetistä.

Haja-asutusalueen jätehuolto

Jämsän Jätehuolto liikelaitos ylläpitää 1 11 jätepistettä Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan alueellasekä 23 jätepistettä Hjmoksen alueella. Lisäksi liikelaitos ylläpitää 4 miehitettyä jäteasemaa kuntien eri taa-jämissä. _Haja-asutusalueen jätepisteiden tyhjennys- ja kuljetusurakka kilpailutetaan 3 - 5 vuoden jaksoissa.Vuoden 2015 lopulla kilpailutettiin 2. urakka-alue, joka käsittää Kuhmoisten kunnan kokonaan ja osan Jäm-san kaupungin aluetta. Tarjoukset pyydettiin kahdella tavalla niin, että energiajäte ja poltettava jäte kerätäänerilleen ja niin, että polttoon toimitettava jäte kerätään kaikki samaan astiaan. Molemmissa tapauksissa van-

147

ha nimike kaatopaikkajäte poistettiin. HelmlKuun 2016 alusta alkava urakka toteutetaan niin, että energiajäteja poltettava jäte kerätään edelleen erilleen. Tarjousten perusteella em. menettely tulee liikelaitokselle koko-naistaloudellisesti edullisemmaksi. Urakan sai Erkki Salminen Oy. Toinen tarjouksen tehnyt kuljetusliike tekiliikelaitoksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeuteen, mutta perui valituksen myö-hemmin. Liikelaitoksen päätös jäi voimaan.

Haja-asutusalueen urakoiden kustannukset ovat ylittäneet talousarviossa arvioidun summan. Lähtökohtai-sesti talousarvioon 2015 urakkaan varattu summa on ollut lähes 90.000 euroa pienempi kuin edellisvuonna.Vähennys on arvioitu sillä perusteella, että tuottajayhteisöjen vastuulle siirtyvä pakkausjätteen keräys alen-taisi kustannuksia 6 kuukauden ajalta. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan urakan kulut ovat kertyneet edel-lisvuosien tapaan ja ylittyneetkin. Pakkausjätteen tuottajavastuu toteutui heikosti vuonna 2015. Jätehuolto-palveluiden toimintakulut ovat ylittyneet 103. 349 euroa talousarvioon nähden virhearvioon perustuvan alibud-jetoinnin ja mm. ennakoimattomien asiantuntija-ja atk-palveluiden kulujen vuoksi.

Jätehuollon hallinto

Jätehuollon laskutusrekisteri ja laskutus tehdään omana työnä. Lisäksi hallintoon kuuluu jäteneuvonta asia-kaspalveluineen. Hallinnon työtehtävien hoito on vuonna 2015 ollut useamman henkilön vastuulla. Yksi hen-kilo on ollut vuorotteluvapaalla 3 kk. Vuorotteluvapaan ajaksi palkattiin työtön työllistämistukikelpoinen nuori.Lisäksi toimistotehtäviä on tehnyt työllistetty määräaikainen henkilö. Työllistämistuki ei kata kaikkia palk-kauskustannuksia. Palkkakustannukset ovat ylittyneet em. syistä.

Liikelaitoksen tulos jää merkittävästi talousarviossa budjetoitua alhaisemmaksi yllä esitetyistä syistä johtuen.

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäinen valvonta on järjestetty Jämsän kaupungin sisäisen ohjesäännön mukaisesti. Liikelaitosjohtaja vas-taa johtokunnan alaisena Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen toiminnan hallinnon sekä taloudenhoidon sisäisenvalvonnan järjestämisestä. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja muut esimiehet.

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä

Johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on laatia tilinpäätös ja tehdä esitys liikelaitoksen tuloksenkäytöstä. Tilinpäätöksen vahvistaa ja tili-ja vastuuvapauden myöntää kaupunginvaltuusto. Kuntalain mukaantilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja liikelaitosjohtaja. Johtokunta esittää, että tilikauden yli-jäämä 21. 341, 32 euroa jätetään taseeseen yli- ja alijäämien tilille.

LIIKELAITOKSEN TALOUS JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2015

Vuositavoitteiden toteutuminen

Liikelaitoksen tulos reagoi vuositasolla toimintakentässä tapahtuviin muutoksiin. Muutokset johtuvat pääasi-assa lainsäädännöstä ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Liikelaitoksen asema markkinoilla on verratta-vissa kuntaan. Liikelaitoksen tehtävänä on järjestää jätelain asettamat jätehuollon palvelut kuntalaisille jajulkiselle palvelutuotannolle. Liikelaitos ei tarjoa markkinaehtoisia palveluita ja on palveluita mitä enenevässämäärin ostava organisaatio. Pääasiallinen tehtävä on huolehtia siitä, että jätehuollon palveluita on saatavillatasapuolisesti ja syrjimättömin ehdoin koko toiminta-alueella ja kaikissa olosuhteissa. Loppusijoituspalveluitaei ole myyty lainkaan liikelaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisille kunnille tai tahoille.

Vuodelle 2015 asetettu taloudellinen tavoite ei toteutunut. Liiketoiminnan tulos jäi kokonaisuudessaan141.349,68 euroa vajaaksi. Tulos oli kuitenkin 21. 341, 32 euroa voitollinen. Vuositavoite ei toteutunut, koskaostopalveluiden tarve kaatopaikkatoiminnassa ja haja-asutusalueen kuljetuspalveluissa ei vähentynyt budje-tissa ennakoidulla tavalla.

148

Tunnusluvut ja niiden toteutuminen

Ta 2015 Tp 2015Jätekertymä, VvAsiakasrekisterin kattavuus, %Hyötykäyttöaste, %Jätepistemaksu loma-as. /v alv O %Pemsmaksu, /v alv O %

80009870

53, 5512,60

169509865

53, 5512,60

Käyttötalouden toteutuminen

JAMSÄN JÄTEHUOLTO liikelaitosulkoiset ja sisäiset Ta 2015 Ta+Lta2015 Tp 2015 Ero Tp-Ta Tot%Toimintatuotot

MyyntituototTuet ja avustuksetVuokratuototMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimlntakulut

HenkilöstökulutPalvelujen ostotAineet, tarvikkeetVuokratMuut kulut

TOIMINTAKATERahoitustuotot-Ja kulut

KorkotuototMuut rahoitustuototKorkokulutMuut rahoituskulut

VUOSIKATEPoistot ja an/.alennuksetTILIKAUDEN TULOS

1 347 1001 337 000

81002000

1 071 709107809800 700

1800011 900

133300275 391

2600200

3000100500

277 991115300162691

1 347 1001 337 000

81002000

071 709107809800 700

1800011900

133300275 301

2600200

3000100500

277 991115300162 681

14831261 479 757

12566

804

1 368 595130262

10173111982313412

187 787124531

2875

3303

428127406106 06521341

146 026142 757

4466-2000

804

296 88622453

21661118231512

54487-150 860

275-200303

-100-73

-150 585-9235

-141 350

110, 8%110, 7%155, 1 %

0,0 %

127,7 %120, 8%127, 1 %110,1 %112, 7%140,9 %45,2%

110, 6%0, 0 %

110, 1%0,0 %

85, 5 %45,8%92, 0 %13,1%

Investointien toteutuminen

JÄMSAN JÄTEHUOLTO liikelaitos Ta 2015 Ta+Lta2015 Tp 2015 Ero Tp-Ta Tot%Muut kiinteät rakenteet Ja laitteetSyväkeräyssäiliöiden hankinta

3000030000

3000030000

1334513345

-16 655-16655

44, 5%44,5%

Menot yhteensä 30000 30000 13345 -16 655 44, 5%

Liikelaitos on varautunut vuosittain rakentamaan uusia jätepisteitä tai korjaamaan vanhoja lähinnä Himoksenalueella. Vuoden 2015 aikana uudistettiin yksi vanha ja huonokuntoinen syväkeräysjätepiste. Muita inves-tointikohteita ei vuoden aikana ollut.

149

Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Liikeyiijäämä (-alijäämä)Poistot ja arvonalentumisetRahoitustuotDtja -kulutSatunnaiset erätTuloverot

Tulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihin

Pysyvien vastaaven hyödykkeiden luovutustulotToiminnan ja investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys kunnalleAntolainasaamisten lisäys muiltaAntolainasaamisten vähennys kunnaltaAntolainasaamisten vähennys muilta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen vähennys muiltaLyhytaikaisten lainojen muutos kunnaltaLyhytaikaisten lainojen muutos muilta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaltaSaamisten muutos muiltaKorottomien velkojen muutos kunnallaKorottomien velkojen muutos muilta

Ta201S Ta+Lta2015 Tp2015 EroCTp-Ta Tot%

160 091115300

2600

160 091115300

2600

18466106065

2875

30000277 991

-30 000

277 991

-30 000

157406

-13345

247 991 247991 144061

-208 92520153527

59322

-141 625-9235

275

30000

11, 5%92, 0 %

110, 6%

-120 585

16655

56, 6 %

44, 5 %

-103930 58, 1 %

-208 92520153527

59322Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutosRahavarat 31. 12.Rahavarat 1. 1.

Rahavarojen muutos

o

247991o

247 991-144 061

o

-144061-247 991

150

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

TULOSLASKELMA Jämsän Jätehuolto liikelaitos

Ulkoinen 1.1. -31.12.2015 1. 1. -31.12.2014LiikevaihtoValmiiden ja keskeneräisten tuotteidenvarastojen lisäys(+) tei vähennys (-)Valmistus omaan käyttöönLiiketoiminnan muut tuotot

Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältäMateriaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana

Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)Palvelujen ostot

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiotHenkilÖstösivukulut

EläkekulutMuut henkilösivukulut

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistotArvonalentumiset

Liiketoiminnan muut kulut

Liikeylijäämä (-alijäämä)Rahoitustuototja -kulut

KorkotuototMuut rahoitustuotot

Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulutMuille maksetut korkokulutKorvaus peruspääomastaMuut rahoituskulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriäSatunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuototSatunnaiset kulut

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksiaPoistoerän lisäys (-) vähennys (+)Vapaaehtoisten varausten lisäys(-) tai vähennys (+)Tuloverot

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 822, 9119822, 91

1017310, 58

105881. 0624381, 2318001, 206 380, 03

106065. 12

3 302, 61

427, 50

1 479 756, 89

13 369, 47

1 037 133, 49

130262, 29

106065, 12201 199,25

18466, 21

2875, 1121 341, 32

21 341, 32

24 946, 0424 946, 04

999517, 77

109 877, 4722 236, 7816844, 345 392, 44

117662, 51

310, 173281, 31

438, 00

1 491 208, 89

22 577, 13

1 024 463. 81

132114, 25

117662, 51187815,0351 730, 42

3 153, 4854883, 90

54883, 00

21 341, 32 54883, 90

Tuloslaskelman tunnusluvut 2015 2014Sijoitetun pääoman tuotto, %Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %Voitto, %

3, 963, 961, 44

10,9510, 95

3, 68

151

TASE Jämsän Jätehuolto liikelaitos

TASE 2015 2014VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineelliset hyödykkeet

RakennuksetKiinteät rakenteet ja laitteetKoneet ja kalustoSijoitukset

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuusLyhytaikaiset saamiset

MyyntisaamisetLyhytaikaiset lainasaamisetMuut lyhytaikaiset saamisetMuut siirtosaamiset

156 357, 06156 357, 06

156357, 06

941 954, 41

941 954, 4183 206, 06

847 095, 2310759, 99

893, 13

240 077, 18249 077, 18

249077, 18

735 043, 91

735 043, 9192 268, 58

638 169,784 405. 55

200.00VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 098 311, 47 984121.09VASTATTAVAAOma pääomaPemspääomaEdellisten tilikausien yli-/alijäämäTilikauden yli-/alijäämäPakolliset varaukset

Muut pakolliset varauksetVieras pääomaPitkäaikainen

Lainat kunnaltaMuut pitkäaikaiset velat

LyhytaikainenLainat kunnaltaOstovelatMuut velatSiirtovelat

580 152, 84230 000, 00298811, 5221 341, 32

310 000,00310 000,00238 158, 63

0,00

238 158, 63

204 367, 002181, 23

31 610, 40

528811, 52230 000,00243 927, 6254 883, 90

280 000, 00280 000, 00175309, 57

0, 00

175 309, 57

134499, 3510136, 7630 673,46

VASTAHAVAA YHTEENSÄ 1098311,47 984 121,09Taseen tunnusluvut 2015 2014Omavaraisuusaste %

Suhteellinen velkaantuneisuus %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)Lainakanta31. 12.

50,0915, 95

320 153o

53, 7311, 58

298812o

152

RAHOITUSLASKELMA Jämsän Jätehuolto liikelaitos

RAHOITUSLASKELMAToiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä)Poistot ja arvonalentumisetRahoitustuototja -kulutSatunnaiset erätTuloverot

Tulorahoituksen koijauserät

Investointien rahavirtaInvestointimenotRahoitusosuudet investointeihinPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirtaRahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset kunnalleAntolainasaamisten lisäykset muiltaAntolainasaamisten vähennykset kunnaltaAntolainasaamisten vähennykset muilta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen lisäys muiltaPitkäaikaisten lainojen vähennys kunnaltaPitkäaikaisten lainojen vähennys muiltaLyhytaikaisten lainojen vähennys kunnaltaLyhytaikaisten lainojen lisäys kunnalta (konsemitili)Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutosSaamisten muutos kunnaltaSaamisten muutos muillaKorottomien velkojen muutos kunnaltaKorottomien velkojen muutos muilta

Rahoifciksen rahavirta

Rahavarojen muutosRahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12Rahavarat 1. 1.

Rahoituslaskelman tunnusluvut

2015 2014

18466, 21106065. 12

2875, 11

30 000, 00157406, 44

-13345, 00

144061,44

0, 00

0, 00

-144061, 44

-208 925, 452 014, 95

-3527, 1366376, 19

-144061, 440, 00

2015

51 730, 42117662, 51

3 153,48

172 546, 41

-3 588, 24

168958, 17

0,00

0, 00

-168958, 17

-154914, 8934265, 32

-65, 15-48 243, 45

-168958, 170, 00

2014Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Investointien tulorahoitus, %LainanhoitokateQuick ratioCurrent ratio

762 805954, 71

44, 313,963, 96

6187444 808, 66

54, 724, 194, 19

153

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Jämsän Jätehuolto liikelaitos

LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet jamenetelmät

Pysyvien vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistoton laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Vertailutietona on käytetty tilinpäätöstä 2014.

TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Toimintatuotot tehtäväalueittain

Toimintatuotot 2015 2014HallintopalvelutJätehuoltopalvelutKaatopaikkatoim intäToimintatuotot yhteensä

13706778 100701 320

< 483 126

22370761 605729811

1 513 796

Poistosuunnitelma

Kaupungin poistosuunnitelma 1. 1.2009 lähtien (KV 29. 12.2008 § 32).

Poistomenetelmät, poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit ovat seuraavat:

Pääryhmittely Poistomenetelmä Poistoaika

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menot- tietokoneohjelmistot- muut pitkävaikutteiset menotEnnakkomaksut

Tasapoisto 5 v

Tasapoisto 3-5 vTasapoisto 3-5 vEi tehdä poistoja

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset ja rakennelmat- asuinrakennukset- talous- ja vapaa-ajanrakennukset- hallinto-, liike- ja laitosrakennukset- teollisuus- ja tuotantorakennukset

Ei tehdä poistoja

Tasapoisto 3U-50 vTasapoisto 15-20 vTasapoisto 30-50 vTasapoisto _20-30 v

154

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot

Laiturit, uimalat ja sillatMuut maa- ja vesirakenteetUrheilu- ja ulkoilurakenteetVedenjakeluverkostoVedenjakeluverkostoViemäriverkostoViemäriverkostoVesi- ja viemärikoneetUlkovalaistusjohdot ja -laitteetMuut kiinteät koneet ja laitteetKoneet ja kalustoRaskaat koneet ja kalustoKevyet koneet ja kalustoAlukset ja veneetKuljetusvälineet ja autotAtk-laitteetMuut laitteet ja kalusteet

Tasapoisto

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

TasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoistoTasapoisto

15v

10 V10-3015-3031. 12.30 v31. 12.30 v15v15v10-15

v

v

2015

2015

V 1990 arvoilleV -91 alkaenV 1990 arvoilleV -91 alkaen

10-15 v5-10 v8-15 v5-10 v3 v3-5 v

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10. 000 euroa, on kirjattuvuosikuluksi.

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistoalaisten investointien vastaavuus tilinpäätöksessä

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014-2018Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistotKeskimääräinen poistonalaisten investointien omahan kintamenoPoikkeama euroinaPoikkeama prosentteina

1143461938794959489, 81

TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Tiedot pysyvistä vastaavista tase-eräkohtaisesti

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Ei aineettomia hyödykkeitä.

Aineelliset hyödykkeetMaa-ja Raken- Kiinteät raken- Koneet ja Aineellisetvesialueet nukset teet ja laitteet kalusto hyödykkeet yht.

Poistamaton hankintameno 1. 1. 249077, 18 12 636, 57 261 713, 75Lisäykset tilikauden aikana 13345, 00 13345, 00Rahoitusosuudet tilikaudella

Vähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välillä

Tilikauden poisto -106065, 12 -12 636, 57 -118701,69Arvonalennuksetja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31. 12. 156357, 06 0,00 156357, 06Arvonkorotukset

Kirjanpitoarvo 31. 12. 156357, 06 0,00 156357, 06

155

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oman pääoman muutokset

Oman pääoman erittely 2015 2014Peruspääoma 1.1.

LisäyksetPeruspääoma 31. 12.Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 31. 12.Tilikauden ylijäämä/alijäämä 31. 12.Oma pääoma yhteensä

230 000

230 000298 812

21 341550 153

230 000

230 000243 928

54884628 S12

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

2015 2014Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotuksetKuntien eläkevakuutusmaksutMuut siirtDvelat

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä

288351 4121 363

31610

247201 3964557

30673

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2015 2014Henkilöstön lukumäärä 31. 12.

Henkilöstökulut 2015 2014Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan

Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiinHenkilöstökulut yhteensä

130262

130 262

132114

132114

156

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Jämsässä 16. päivänä maaliskuuta 2016

JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

/6U^/^^,Tarja Kuismaliikelaitosjohta^a

.^/IAA .£^rT^

Pertti Riihinen

Hannes Laasonen

M \/^Ulla Salmi

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen.

Jämsassä(,2^/^2016

'uorio

Tilintarkastaja, JHTTBDO Audiator Oy

Esko Järvenpääpuheenjohtaja

/^y^^^iLeeha Mikkola

i^^ ^t^i^Esa Niivee

vyi

LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN

Tuloslaskelma tp 2015,ulkoiset ja sisäiset erät

kaupunki, ilmanliikelaitoksia Ateria Vesi Jätehuolto Eliminoinnit

Kaupungintuloslaskelma,

ml liikelaitokset,eliminointien

jälkeen^

Toimi ntatuotot

MyyntituototMaksutuotot

Tuet ja avustuksetMuut tuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

Henkilöstökulut

Palvelujen ostotAineet, tarvikkeet

Avustukset

Muut kulut

TOIMINTAKATE

Verotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuotot- ja kulutKorkotuotot

Korkotuotot liikelaitoksilta

Muut rahoilustuotot

Korkokulut lainoista

Korkokulut kaupungilleMuut rahoituskulut

VUOSIKATE

Poistot ja arv. alennuksetSatunnaiset tuotot+/kulut-

TILIKAUDEN TULOS

Poistoeron muutos

Varausten muutos

Rahastojen muutos

5296446730 941 0037 786 3072 247 020

11990136307 993

178 261 9065416948798 357 3476132412

10 638 5188964142

-124 980 446

87 104 95244619040

847 003101 092171 493170 925587 989

85187 581 550

8 599 795

981 755

246611

O 192 1788 994 042

49123149013

87781364 661 9501 931 864

974 028

210294414 042

.23 320o

850

24169o

390722

137 580

253 142

44116994 351 879

32175660373294

2 534 888713023

1 100 746679443

41 6561 950 125

-134 703o

12628

147 3265

1815422

1 353171

462251

1 493 126479 757

12566804

1 388 595130262

101731119823

201 199124531

.«445491-6445491

-6445491

-6 445 491

2875o

3303

428127406

106065

21 341

o

-171 493

-171 493

o

6161597939321 190

7 786 3072311926

12 196 556381 288

18449801459 674 72295 961 778

8 805 705106385189417291

-122 500 748

8710495244619040

691 856101 092

o

1 187 705587 989

2

89519915101

8196611o

718489

246611o

o

TILIK.YLI/AUJÄAMA 1 228 366 253142 462 251 21341 1 965 100

Eliminoinnit

kaupungin ostot liikelaitoksiltaliikelaitoksien antolainojen korot

159

LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN

RAHOITUSLASKELMAtp 2015 Kaupunki Ateria Vesi Jätehuolto

elimi-nolnnit yhteensä

Toiminnan rahavirta

Vuosikate

Satunnaiset erät (netto)Tulorahoituksen korjauserät

Investointien rahavirta

Investointimenot

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulotPysyv vast. myyntivoitot

Toiminnan ja Investointien rahavirta

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten [ainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutokset

Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

eliminoinnit:

Antolainan vähennys vesi-liikelaitokselle 400.000

6 992 6607 581 550

-588 890-6767-8036

190735488 754588 890

224981

328 841-107013435 854

5 860 1774 000 000

-4059

5919411

-3633

2 555146

2780127

390722 1815422390 722 815 422

O -807 875O -825416

17542

390 722 1 007 547

O -400 000

-400 000

-390 722 -607 547-390 722 -1 007 547

157406127406

30000-13345-13345

144061

O -400 000

-400 000O 400 000

-144061-144061

400 000

93562119915101

o

-558 890-7 588 899-8874819

208 276488 754588 890

767 312

-71 159-107013

358545 860 1774 000 000

-4 059 2345919411

o

-4 776 2021 012815

2780127

160

ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

Jämsässä 21. päivänä maaliskuuta 2016

JÄMSAN KAUPUNGINHALLITUS

Ilkka Salminenkaupunginjohtaja

Tuomo Alanen

-^LF^/./

arvenpaa

Mika Kyrö

Leena Mikkola

.

<Jt^ ^CLPirittä Rantanenkaupunginhallituksen puheenjohtaja

^v. /-

Sirkka Hirvelä

/yL.Pentti Koskinen

Hannu Loberg

/

1 ^^f A^-^ /^/A^/Eila Sahala

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen.

Jämsässä ^^7päivänä 'h^-t^O kuuta 2016

;ä Vuorio(^^ Tilintarkastaja, JHTT

BDO AudiatorOy

161

LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA

SIDOTUSSA TASEKIRJASSAToimintakertomusToteutumisvertailuTilinpäätöslaskelmat

TuloslaskelmaRahoituslaskelmaTaseKonsernitilinpäätös

Tilinpäätöksen liitetiedotLiikelaitosten tilinpäätöksetTilinpäätöksen allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä

ERILLISINÄ JA ATK-LISTOINATase-erittelytPäiväkirjaPääkirjaTalousarvion toteutumisvertailutKirjanpidon osajärjestelmien erittelyt

LUETTELO101102109110111220301302401490501512601-602699704-706720721741745747750751752755760765640650

TOSITELAJEISTAMuistiotositteetTilin avausKäyttöomaisuusviennitTilioteviennitKassatositteetMyyntireskontran suorituksetPalkatPopulus matkalaskutE-office ostolaskutEffica-YPH-toimeentulotukiSonet-keskusvarastoHankintatoimen varastoYleislaskutustositteetYleislaskutus/sisäiset laskutuksetYeislaskutustositteetPriimus/musiikkiopistoPriimus/lukioRakennusvalvontaWinhit/hammashuoltoEffica Th asiakaslaskutusEffica-päivähoitoEffica terveydenhuollon laskutusEffica-kotihoitoYleislaskutus/terveyspalvelutTyöväenopiston laskutus HellewiVarausjärjestelmäVesilaskut / KomartekJätehuoltolaskutus

Tasekiqa säilytetään pysyvästi kaupungin arkistossa. Tositeaineiston säilytysaika vähintään 6 vuotta.!;aJ't10,1'102. ', 1. 1. °:11,.1.'1.20.:401 Ja 501 säilytetään sähköisessä muodossa'kaupungin"ari<istossa.'Päivä-ja pääkirjat säilytetään sähköisessä muodossa kaupungin arkistossa vähintään 10 vuotta.

Jämsässä 14. 03. 2016

Ulla Kivirinnepääkirjanpitäjä

163