tietoarkisto · ra fartyg att ändra sin kurs, men EU:s statistikförord-ning (EG nr 223/2009) ger...

tietoarkisto| Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto | www.fsd.uta.fi | 2010

Teema Kansainvälisesti vertaileva tutkimus

Yleisö mukaan poliittiseen keskusteluun 14

Kyselylomake kääntyy ryhmätyönä27

Suomen PISA syntyy Jyväskylässä

6

sisä

ltö

TIETOARKISTO

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisu

ISSN 1457-7682

Päätoimittaja: Helena Laaksonen

Toimituskunta: Katri Aarnio Sami Borg Hannele Keckman-Koivuniemi

Ruotsinnos: Marina Hamberg

Julkaisija: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD)

Käyntiosoite: Åkerlundinkatu 5 B, 4. krs, Tampere

Puhelin 040 190 1432 Faksi (03) 3551 8520

Postiosoite: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

Sähköposti: [email protected] [email protected]

Kotisivu: http://www.fsd.uta.fi

Tietoarkisto-lehti verkossa: http://www.fsd.uta.fi/ tietoarkistolehti/uusin/

Taitto: Juha Immonen

Painopaikka:

11/2010

TEEmA Kansainvälisesti vertaileva tutkimusKansainväliset vertailututkimukset ovat data-arkistojen toimin-nan ydintä ja yksi yhteistyön tärkeimmistä alueista. Tietoarkisto-lehden sivuilla puhuvat aineistojen käyttäjät, käsittelijät ja tekijät. Lehti esittelee myös alan oppaita ja ongelmia.

6

Ro

deo

2 tietoarkisto

126 Koulutuksen tutkimuslaitos

tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta

9 Kansainväliset arviointitutki-mukset koulutuksen tutki-muslaitoksessa lyhyesti

10 Vertailussa Suomen ilmiöt asettuvat oikeille paikoilleen

14 Demokratiatutkimuksen huippuyksikkö tutkii suoraa osallistumista Turussa

16 Luxemburg Income Study – LIS. Tulotutkimukset yhdenmukaisessa kansain-välisesti vertailtavassa muodossa

19 CESSDAn asiantuntijaseminaari 2010 – esimerkkejä yhteistyöstä tilastokeskusten kanssa

20 EU-tilastopalvelu johdattaa eurooppalaisten tilastojen ihmeelliseen maailmaan

22 Verkko-opas: Kulttuurien välisen vertailevan tutkimuksen hyvät käytännöt ja elinkaari

24 Uutta ESS EduNetissä

24 Yhteiskuntaluokat Euroopassa – esimerkkejä uuden luokkamallin tutkimuskäytöstä

25 Muutoksen tutkimukseen paneeliaineistoja Alanko-maista

27 Väitös monikielisten sanastojen käännösten vastaavuuksista

27 Kyselylomakkeiden kääntä-minen on asiantuntijoiden ryhmätyötä

4 Pääkirjoitus/Ledare: Vauhtia tilastojen tutkimuskäyttöön/ Intensifiera användningen av statistik i forskningen

13 Dataruutu: Saavatko ääriryhmät julkaista ajatuksiaan?

29 Kolumni: Sir Francisin ongelma

30 Aineistoluettelo

33 Julkaisuja arkistoiduista aineistoista

36 Lyhyesti

6

10

14 16

Kuv

at: v

as. R

ob

ert

Seg

er, o

ik. T

im L

iao

Hel

ena

Laak

sone

nH

elen

a La

akso

nen

HeNKILÖKUNTa

Sami Borg johtaja [email protected] 03 3551 8524 tai 050 345 0811

Helena Laaksonen informaatikko [email protected] 040 190 1440

Katri Aarnio hallintoasiainsihteeri [email protected] 040 190 1432

ASIAKASPALvELu JA AInEISTOnKäSITTELY

Seppo Antikainen tutkimusamanuenssi [email protected] 040 190 1436

Taina Jääskeläinen kielenkääntäjä [email protected] 040 190 1444

Hannele Keckman-Koivuniemi tietopalveluasiantuntija hannele.keckman- [email protected] 040 190 1439

mari Kleemola tietopalvelupäällikkö [email protected] 040 190 1437

Arja Kuula kehittämispäällikkö [email protected] 040 190 1438

Tarja uotila asiakas- ja tietopalvelusihteeri [email protected] 040 190 1443

TEKnInEn TuKI

matti Heinonen atk-erikoistutkija [email protected] 040 190 1435

Sirkka Säynäjäkangas atk-erikoistutkija [email protected] 040 190 1433

vERKKOPALvELuT

Tuomas J. Alaterä tietoverkkoasiantuntija [email protected] 040 190 1441

tietoarkisto 3

PÄÄKIRJOITUS

Viime syyskuussa Helsingin Sanomien yleisön-osasto julkaisi useita mielipidekirjoituksia tut-kimusaineistojen käyttömahdollisuuksien li-

säämisestä. Kirjoittajat vaativat julkisin varoin kerätty-jen aineistojen ja erityisesti rekisteritietojen suurempaa avoimuutta ja maksutonta tutkimuskäyttöä.

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on edistänyt yh-teiskuntatutkimuksen aineistojen avoimuutta. Valitet-tavasti rekisteriaineistojen osalta emme ole kyenneet tutkijoita paljon auttamaan. Valoa tilanteeseen ovat tuoneet Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen palvelut. Retkiläiset myös puurtavat parasta aikaa Tieteen tieto-tekniikan keskuksen CSC:n kanssa valmisteluhanketta rekisteriaineistojen etäkäyttöön.

Tietoarkiston ja Tilastokeskuksen yhteistyötä on vi-ritelty muutamaan otteeseen, mutta molemminpuoli-nen lempi ei ole oikein leimahtanut. Aloitteemme ai-neistojen kuvailuyhteistyöstä tai tutkimusryhmien Ti-lastokeskukselta jo ostamien aineistojen arkistoinnista tietoarkistoon eivät ole edenneet toivotusti. Lyhyehkö, mutta merkittävä edistysaskel liittyy Tilastokeskuk-sen keräämiin kyselyaineistoihin, jotka on koottu ul-kopuolisella rahoituksella. Keruuvaiheessa haastatelta-vilta saatu suostumus aineiston laajempaan tutkimus-käyttöön tietoarkiston kautta mahdollistaa arkistoin-nin nykyisin.

Tutkijoiden vinkkelistä mikrotason tilastoaineisto-jen käyttömahdollisuudet eivät vastaa OECD:n suosi-tuksia avoimesta saatavuudesta. Pääsyyt tilanteeseen lienevät taloudellisia, toiminnallisia ja lainsäädännöl-lisiä ja säädösten tulkintaan ja toimintakulttuuriin pe-rustuvia. Isot laivat kääntyvät hitaasti, mutta EU:n ti-lastoasetus (EY no. 223/2009) on oiva suunnan osoitus pienemmille, kansallisille laivoille. Sen tavoite on yh-

tenäistää tietojen salassapidon periaatteet jäsenmaissa. Sen mukaan tilastojen kehittämisessä käytettäviä sa-lassa pidettäviä tietoja tulisi voida hyödyntää nykyistä laajemmin tutkimustarkoituksiin. Suomen tilastolain muutos EU-asetusta vastaavaksi helpottanee merkittä-västi yhteiskunnan ja talouden tutkimusta.

Ellei tietoja löydy Tilastokeskuksen sinänsä laajoista verkkotietopalveluista, ne pitää ostaa. Useimpia aineis-toja ei säilytetä Tilastokeskuksessa siten, että ne olisivat valmiita siirrettäviksi tutkijoille. Tilastokeskus toimit-taa aineiston anonymisoituna ja tarvittaessa muullakin tavoin räätälöitynä. Joskus tästä koituu työtä enemmän, joskus vähemmän. Usein aineiston ja työn lopullinen hintalappu on tilaajan mielestä aivan liian suuri.

Keinoja Tilastokeskuksen aineistojen tutkimuskäy-tön edistämiseksi on useita, ja monet eivät edes vaati-si merkittävää lisärahoitusta. Tilastolain ohella maksu-perustelakia tulee muuttaa tutkimusystävällisemmäksi, ja työ onkin vireillä. Myös anonymisointiohjelmistojen kehittämiseen ja käyttöönottoon on kiinnitettävä huo-miota. Lisäksi tilastoaineistojen dokumentointi- ja säi-lytystapoja pitää uudistaa niin, että tutkimusaineistojen muodostamis- ja irrottamiskustannukset pienevät.

Näiden keinojen rinnalle on viipymättä luotava uu-dentyyppisiä käyttömahdollisuuksia. Suojatun etäkäy-tön hankkeiden rahoitus on varmistettava. Asiassa tu-lee pyrkiä tiiviiseen kansainväliseen yhteistyöhön, kos-ka alalla on käynnissä monia hankkeita. Sensitiivisim-piä aineistoja varten voidaan rakentaa keskuksia, jois-sa tutkijat voivat työskennellä. Painopisteen tulee olla suojatun etäkäytön ratkaisuissa. Olikohan tässä jo vaa-timuksia tarpeeksi?

Sami BorgJohtaja

FöreståndareFSD

Vauhtia tilastojen tutkimuskäyttöön M

ari M

änni

stö

4 tietoarkisto

LeDaRe

Senaste september publicerades i Helsingin Sano-mat på insändarspalterna flera inlägg om behovet att utöka möjligheterna att använda sig av insam-

lat forskningsmaterial. Skribenterna krävde att materi-al och särskilt registeruppgifter som insamlats med of-fentliga medel i högre grad skulle vara tillgängliga och kostnadsfria i forskningssyfte.

Det samhällsvetenskapliga dataarkivet har främjat öppenhet i fråga om samhällsvetenskapligt forsknings-material. Tyvärr har vi inte gällande registermaterial kunnat hjälpa forskarna i den utsträckning vi hade öns-kat. Informationscentret för registerforskning och dess servicecentral har bidragit till att situationen nu ser lju-sare ut. Informationscentret och dess personal jobbar som bäst tillsammans med CSC (IT-centret för veten-skap). De förbereder ett projekt som skulle möjliggöra användningen av registermaterial på distans.

Det har gjorts trevande försök att utveckla samarbete mellan dataarkivet och Statistikcentralen, men dessa har inte ännu resulterat i någonting konkret. Våra initiativ om samarbete har inte lett till önskat resultat. Vi vill diskutera frågor som berör beskrivningarna av materi-al och hur man i vårt dataarkiv kunde arkivera materi-al som redan köpts in från Statistikcentralen. Ett kort, men betydelsefullt framsteg har dock uppnåtts gällande det enkätmaterial som Statistikcentralen har samlat in med hjälp av utomstående finansiering. Det samtycke som respondenterna i samband med insamlingen av ma-terialet ger möjliggör en mer omfattande användning av forskningsmaterialet via dataarkivet.

Forskarnas möjligheter att använda sig av befintligt statistiskt material motsvarar i nuläget inte OECD:s re-kommendationer om öppenhet och tillgänglighet. Or-sakerna torde i huvudsak vara ekonomiska, men de har också att göra med verksamheten överlag och med lag-stiftningen samt hur man tolkar regelverken och hu-rudan verksamhetskultur man har. Det tar tid för sto-ra fartyg att ändra sin kurs, men EU:s statistikförord-ning (EG nr 223/2009) ger utmärkta riktlinjer för de mindre, nationella fartygen. Syfte med förordningen är

att förenhetliga principerna om konfidentiellt material i medlemsländerna. Forskarvärlden bör få bättre möj-ligheter att i vetenskapligt syfte ta del av konfidentiel-la uppgifter som används för utveckling, framställning och spridning av statistik. En ändring i den finska sta-tistiklagen så att den motsvarar EU:s förordning torde på ett märkbart sätt förbättra förutsättningarna för den samhällsvetenskapliga och ekonomiska forskningen.

Om de uppgifter man behöver inte finns att få i Sta-tistikcentralens ganska omfattande nätinformations-tjänst bör man köpa dem. Största delen av materia-let finns inte alltid tillgängligt hos Statistikcentralen i sådan form att det direkt skulle kunna överföras till forskarna. Statistikcentralen levererar materialet ano-nymiserat och vid behov också på annat sätt skräddar-sytt. Detta är mer eller mindre arbetsdrygt. Det slut-liga priset för materialet och arbetet är ofta enligt be-ställaren alltför högt.

Det finns många sätt att främja användningen av ma-terial från Statistikcentralen i forskningssyfte, och fle-ra av dessa kräver inte ens någon betydande tilläggsfi-nansiering. Förutom statistiklagen bör även lagen om grunderna för avgifter till staten göras mer forsknings-vänlig, och det arbetet har redan inletts. Man bör även fästa uppmärksamhet vid anonymiseringen, utveckla program och lära sig använda dem. Dessutom bör man förnya sätten att dokumentera och bevara statistiskt ma-terial så att kostnaderna för att skapa och frigöra forsk-ningsmaterial minskar.

Vid sidan av dessa förfaringssätt bör man utan dröjs-mål skapa nya former av användningsmöjligheter. Man bör försäkra sig om att det finns finansieringen för pro-jekt för skyddad distansanvändning av material. Man bör eftersträva ett nära internationellt samarbete i frå-gan eftersom det inom området pågår många olika pro-jekt. För mer känsligt material kan man bygga cent-ra där forskare kunde arbeta på plats. Tyngdpunkten bör dock vara på lösningar som möjliggör skyddad an-vändning på distans. Månne det inte här finns tillräck-ligt med krav?

Intensifiera användningen av statistik i forskningen

tietoarkisto 5

tietoarkisto

Teksti ja kuva: Helena Laaksonen

Ro

deo

PISAsta tulee nykyisin mieleen muutakin kuin kalteva torni. Tällä lyhennesanalla tunnettu kansainvälinen arviointitutkimus on nostanut suomalaisen koulujärjestelmän maailmanmainee-seen. Kiinnostuneita kansainvälisiä delegaatioita on vieraillut kouluissamme ihmettelemässä, miksi suomalaisnuoret pärjää-vät niin hyvin. Suomessa PISA-tutkimuksesta vastaa Koulutuk-sen tutkimuslaitos, jossa pieni kokenut tutkijajoukko pyörittää

useita muitakin kansainvälisiä vertailututkimuksia.

Koulutuksen tutkimuslaitos tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta

6 tietoarkisto TEEmA Kansainvälisesti vertaileva tutkimus

tietoarkisto

tutkimus ja lasten lukutaitotutkimus PIRLS sekä matematiikan ja luonnontie-teiden osaamista tutkiva TIMSS.

arviointitutkimusten nousukausiKansainvälisten tutkimushankkeiden parissa työskentelevästä KTL:n ydinjou-kosta kokenein on Pekka Kupari. Koke-musta on karttunut 1970-luvulta lähti-en, ja nykyisin hän osallistuu laitoksen kaikkien kansainvälisten arviointitutki-musten tekemiseen. Hän kertoo arvioin-titutkimusten määrän lisääntyneen voi-makkaasti viimeisen kymmenen vuo-den aikana.

Se on johtanut siihen, että samaan ai-kaan valmistellaan ja toteutetaan use-ampaa laajaa aineistonkeruuta ja edellis-ten tutkimusaaltojen raportointia. Esi-merkiksi tälle vuodelle osuivat PISAn vuoden 2009 tutkimuksen raportoin-ti ja 2012 esitutkimuksen valmistelu. Matematiikkaa ja lukutaitoa mitattiin

TIMSS- ja PIRLS-tutkimusten esikokeis-sa sattumalta samaan aikaan.

Tutkimukset tehdään KTL:ssa alle kymmenen tutkijan voimin. Erikoistut-kija Sari Sulkunen korostaa, ettei tutki-musten toteuttaminen pienellä porukal-la onnistuisi ilman työssä hankittua pit-kää kokemusta. Tähän liittyy toki se ris-ki, että joku siirtyy muualle ja tietotai-to menetetään hänen mukanaan. – Kun joku yhtäkkiä lähtee, ei ole olemassa hen-kilöä, jonka voisi ottaa tilalle.

Kokemuksella pärjää kilpailutuksessaOpetus- ja kulttuuriministeriö kilpailut-taa OECD:n arviointitutkimusten kun-kin aallon tekijän Suomessa. Tarjous-kilpailussa kokemuksesta ja sen myötä saavutetuista näytöistä ja tehokkuudes-ta on etua. – 60–70-luvulta lähtien kar-tutettu ammattitaito takaa, että pystym-me täyttämään tarjouspyynnöissä asete-

Kansainvälisissä vertailuhankkeissa Koulutuksen tutkimuslaitoksessa työskentelevät professori Pekka Kupari (vas.), erikoistutkijat Sari Sulkunen, Antero Malin ja Jani Ursin. Professori Jouni Välijärvi (oik.) on koko tutkimuslaitoksen johtaja ja PISA-tutki-muksen Suomen koordinaattori.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen, KTL:n, tutkijat karsastavat in-nostusta, jonka uusien tutki-

mustulosten uutisointi aiheuttaa. – Maarankingit ovat näkyvä osa tu-

losten julkistamista, mutta kyseessä on vain yksi mittaus, jolla voidaan saavut-taa vain yksi näkökulma, ja erot maiden välillä ovat hyvin pieniä. Maiden laitta-minen paremmuusjärjestykseen hävittää informaatiota. Nämä eivät ole mitään ur-heilukilpailuja, sanoo KTL:ssa työsken-televä professori Pekka Kupari.

Vaarana on myös, että hyvin sijoittu-vissa maissa, kuten Suomessa, tyydytään vallitsevaan tilanteeseen – katsotaan, että mitään ei tarvitse muuttaa.

– Kansainvälisten arviointitutkimus-ten tarkoituksena on etsiä oppimistulos-ten taustalta tärkeitä ja merkittäviä teki-jöitä sekä kansallisesti että maaryhmit-täin ja pohtia mitä tästä voidaan oppia, valaisee Kupari. Tutkimushankkeissa ke-rätäänkin laajasti taustatietoja niin op-pilaista kuin kouluympäristöstä ja ope-tuksestakin.

Vertailututkimuksia yli 40 vuottaKoulutuksen tutkimuslaitos on Jyväs-kylän yliopiston erillisenä laitoksena toimiva valtakunnallinen tutkimuskes-kus, joka on perustettu vuonna 1968. Se on erikoistunut laajoihin kansainvälisiin vertailututkimuksiin. Eniten julkisuutta saaneen PISAn lisäksi KTL vastaa kah-desta muusta OECD:n vertailevasta ar-viointitutkimuksesta Suomessa.

Aikuisväestön kykyjen kansainvälinen arviointiohjelma, PIAAC, mittaa osaa-mista, jota aikuiset tarvitsevat työelä-mässä ja arkipäivän toiminnassaan. Uu-sin OECD:n tutkimushanke on AHELO, jossa arvioidaan korkeakoulutuksen op-pimistuloksia.

KTL on ollut kansainvälisen koulutuk-sen tulosten arviointijärjestön, IEA:n, jä-sen 1960-luvulta lähtien. IEA:n jäsenyy-den kautta tutkimuslaitoksen toteutet-tavaksi ovat tulleet muun muassa nuor-ten yhteiskunnallista osaamista, osal-listumista ja asenteita selvittävä ICCS-

tietoarkisto 7

valmistuessa pitää jo suunnitella seuraa-vaa aineistonkeruuta. Aineistojen jatko-käyttäjille olisikin jatkuvasti kysyntää.

Monimutkaiset aineistot vaativat käyttäjiltä hyvää perehtymistä sisältöön ja menetelmiin ja alkuperäistutkijoilta tarkkaa dokumentointia. – Tilastome-netelmällisesti näiden käyttäminen on myös erittäin vaikeaa, huomauttaa eri-koistutkija Antero Malin, joka on myös antanut tilastollisten menetelmien ope-tusta. Malinilla on aiempaa kokemusta PISA-aineistoista. Nyt hän on vastuus-sa PIAACista.

PISA-aineistot ovat saatavana tutki-muskäyttöön OECD:n verkkosivujen kautta ja IEA:n aineistot sen oman verk-kopalvelun kautta. Yhteiskunnallisia tai-toja ja tietoja mitanneen CIVED-tutki-muksen Suomen aineisto vuodelta 1999 on saatavana myös tietoarkistosta. Vuo-den 2009 ICCS-aineisto tulee samalla ta-valla tutkijoiden käyttöön. Tietoarkisto myös rahoitti hanketta.

OECD:n arviointitutkimukset to-teutetaan opetus- ja kulttuuriministeri-ön toimeksiannosta ja pääosin sen rahoi-tuksella. Samasta lähteestä haetaan rahoi-tusta myös IEA-järjestön tutkimuksiin.

Keruut tiheässä syklissäKukin tutkimushanke etenee samalla ta-voin kierroksittain. Keruuaaltojen väli on 3–5 vuotta. – PISAssa sykli on kol-me vuotta, mikä on aika tiheä. Sitä voi miettiä, mikä lisäarvo tällä saavutetaan, toteaa Kupari. Tutkimukset alkavat jo rasittaa kouluja. Kieltäytymiset ja kato ovat kasvava ongelma maailmanlaajui-sesti myös aikuistutkimuksissa, kuten PIAACissa.

Kaikissa tutkimuksissa on kansainvä-linen konsortio, jonka asettamiin tiuk-koihin aikatauluihin, ohjeisiin ja laatu-vaatimuksiin kansallisen toteuttajan on mukauduttava.

– Esimerkiksi PIAACin ohjeet ovat noin 300 sivua, kertoo Malin.

Kaikki arviointitutkimukset toteute-taan hyvin samalla tavalla. Ensin suunni-tellaan tehtävät ja mittavälineet ja teh-

dään esikoe, jonka yhteydessä edelleen valmistellaan muun muassa materiaale-ja päätutkimuksen kokeita varten ja tes-tataan mittareita. Tässä vaiheessa kan-sallisella toteuttajalla on mahdollisuus vaikuttaa tutkimuksen sisältöön ja me-netelmiin. – Kun päätutkimus nytkäh-tää liikkeelle, ei voi enää vaikuttaa, Ku-pari sanoo.

Korkeakoulutuksen arviointitutki-muksen, AHELOn, toteutus on erikois-tutkija Jani Ursinin mukaan toistaisek-si joustavampaa, koska tutkimuksen to-teutettavuutta vasta testataan.

Kulttuuri vaikuttaa tuloksiinKTL:n tutkijat tähdentävät, että kan-sainvälisessä vertailututkimuksessa käy-tettävä mittari on aina kompromissi ja validiteettia pitää miettiä tästä näkö-kulmasta. Kulttuuriympäristö vaikut-taa aina tuloksiin. – Toisaalta aina pyri-tään niin hyvään vertailtavuuteen kuin mahdollista. Tutkijat ymmärtävät, mi-ten ongelmakohdat otetaan huomioon, muistuttaa Malin.

Vaikka kansainvälisissä vertailuhank-keissa tutkimusta johtavalla konsortiol-la on tutkijoista tiukka ote ja aikataulut ja laatuvaatimukset ovat kireät, kansain-välinen yhteistyö on myös antoisaa. Sekä Sulkunen että Kupari pitävät kansain-välisten yhteisjulkaisujen kirjoittamis-ta opettavaisena. – Tästä on saanut osaa-mista, jota ei muulla tavoin voi hankkia, toteaa Sulkunen. ●

Artikkelin lähteenä on käytetty Koulutuksen

tutkimuskeskuksen verkkosivuja, hankkeiden

esittelymateriaaleja ja syyskuun alussa järjes-

tettyä ryhmähaastattelua, johon osallistuivat

professori Pekka Kupari, erikoistutkijat Sari

Sulkunen, Antero Malin ja Jani Ursin.

TEEmA Tutkimusdata verkossa – Analysoi, lataa ja tutki

tut korkeat laatuvaatimukset. Tämä rat-kaisi esimerkiksi uuden AHELO-hank-keen tarjouskilpailun hyväksemme, ker-too Kupari.

Vuoden 2006 PISA-tutkimuksen sai tehtäväkseen Helsingin yliopiston Kou-lutuksen arviointikeskus. KTL:n tut-kijoiden näkökulmasta helsinkiläisten voitto ei ollut jyväskyläläisille pelkästään tappio. – Saimme vapautettua resursseja aineistojen tarkempaan analyysiin, ja esi-merkiksi väitöskirjoja valmistui väliaika-na enemmän, kuvailee Sulkunen.

antoisia mutta haasteellisia aineistojaValtavia aineistoja ei ehditä KTL:ssa ana-lysoida kokonaan, sillä perusraporttien


AHELO – Assessment of Higher Education Learn-ing Outcomeson korkea-asteen oppimistulosten arvi-ointitutkimus. Se on uusin kansainvälisis-tä oppimistulosten arviointihankkeista, joissa KTL on mukana. Nyt tehdään 15 OECD-maassa toteutettavuuskoe, jonka perusteella päätetään varsinaisen tutki-muksen tekemisestä laajemmassa maa-joukossa. Toteutettavuuskokeessa luo-daan kansainväliset välineet kandidaatin tutkintoon opiskelevien oppimisen arvi-ointiin. Niillä testataan sekä yleisiä tai-toja, jotka millä tahansa koulutusalalla pitäisi saavuttaa, että kullekin alalle eri-tyisiä taitoja. Koevaiheessa mukana ovat insinööri- ja taloustieteet. Kaikki maat eivät toteutettavuuskoevaiheessa osal-listu kaikkiin moduuleihin. Suomessa testataan yleisten taitojen kokeiden to-teutettavuutta. Kaikissa maissa kerätään tutkimusympäristöön liittyviä taustatieto-ja. Tarkoituksena on selvittää myös, mit-kä taustatekijät parantavat opiskelijoiden suoritustasoa yliopisto-opintojen aikana eli miten ja miksi kolmosen opiskelijoista tulee viitosen kandidaatteja. Aineiston-keruu tapahtuu vuosina 2011–2012.

>> KTL:ssa hanketta koordinoi erikois-tutkija Jani Ursin. Yhteistyötahoina KTL:n ulkopuolella ovat Helsingin yliopisto ja Korkeakoulujen arviointi-neuvosto (KKA).

PIAAC – The Programme for the International Assessment of Adult Competencieson 27 osallistujavaltion, monien organi-saatioiden muodostaman kansainvälisen konsortion ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n yhteistyö-hanke. Tutkimuksessa selvitetään, millai-sia taitoja aikuisväestö tarvitsee työ- ja ar-kielämässään sekä millainen työkokemus ja koulutus heillä on. PIAACissa mitataan monipuolisesti lukutaitoa, numeerisia tai-toja, ongelmanratkaisutaitoja tietotekni-sessä ympäristössä ja työssä tarvittavia taitoja haastateltavan itsensä arvioimi-na. Suomessa päätutkimukseen osallis-tuu tuhansia 16–65-vuotiaita eri puolilta maata. PIAAC tehdään nyt ensimmäisen kerran. Vuonna 1998 kerätyssä aikuisten lukutaitoa kartoittaneessa SIALSissa oli samoja elementtejä.

Tutkimuksen toteutuksesta vastaa KTL, tutkimusaineiston keruusta ja muodosta-misesta Tilastokeskus. Päätutkimuksen aineisto kerätään vuosina 2011–2012. Suomessa PIAAC tunnetaan myös nimel-lä Kansainvälinen aikuistutkimus.

>> KTL:ssa PIAACista vastaa erikoistutkija Antero Malin.

ICCS – International Civic and Citizenship Education Studyon IEA-järjestön kansainvälinen hanke, joka tutkii 8.-luokkalaisten nuorten yh-teiskunnallista osaamista, osallistumista ja asenteita. ICCS tutkii maiden välistä ja sisäistä vaihtelua nuorten yhteiskunnalli-sia ilmiöitä ja kansalaisvalmiuksia koske-vassa tietämyksessä ja nuorten kiinnos-tusta ja halukkuutta osallistua julkiseen ja poliittiseen toimintaan sekä nuorten nä-kemiä uhkia nykyiselle kansalaisyhteis-kunnalle ja sitä miten uhkiin tulisi heidän mielestään vastata. Erilaisten taustateki-jöiden yhteyttä nuorten osaamiseen ja asenteisiin selvitetään myös.

Vuoden 2009 tutkimukseen osallistui Suomessa yli 3000 oppilasta 176 koulus-ta ja yli 2000 opettajaa 174 koulusta ja koulujen rehtorit. Yhteensä tutkimukses-sa on 38 osallistujamaata, joista yli 20 on Euroopasta.

Aiemmin vuonna 1999 kerätty tutki-musaineisto on saatavana IEA-järjestön verkkosivulla ja Suomen aineisto myös tietoarkistosta. Vuoden 2009 ICCS-ai-neisto tulee samalla tavalla tutkijoiden käyttöön.

>> KTL:ssa ICCS-hanketta johtaa professori Pekka Kupari.

Kansainväliset arviointitutkimukset Koulutuksen tutkimuslaitoksessa lyhyesti

tietoarkisto 9

tietoarkisto TEEmA Tutkimusdata verkossa – Analysoi, lataa ja tutki

PIRLS & TIMSS – Progress in International Reading Literacy Study & Trends in International Mathe-matics and Science Study

selvittävät oppilaiden lukutaitoa ja mate-matiikan ja luonnontieteiden taitoja. Ai-healueet ovat samat kuin PISAssa, mut-ta PIRLS ja TIMSS arvioivat eri asioita. PISAssa arvioidaan nuorten yleisiä, tule-vaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kun taas PIRLS- ja TIMSS-tutkimusten sisällöt pohjaavat osallistujamaiden opetussuun-nitelmiin. Tutkimukset eivät ole siis pääl-lekkäisiä vaan toisiaan täydentäviä.

Lukutaitotutkimus PIRLSiin osallistuu 56 maata, TIMSSiin 65 maata. Tutkimus-kohteena Suomessa ovat 4.-luokkalaiset, TIMSSissä myös 7.–8.-luokkalaiset. Tut-kimuksissa on mukana 150 alakoulua ja 230 yläkoulua, yhteensä yli 10 000 op-pilasta. Oppimistuloksille keskeisiä taus-tatietoja kerätään myös opettajilta, van-hemmilta ja kouluista.

Suomi osallistui TIMSSiin vuon-na 1999, joten kehitystä eri ajankoh-tien välillä päästään tutkimaan. TIMSS- ja PIRLS-aineistot kerätään vuonna 2011 ja tulokset julkistetaan joulukuussa 2012. Kummankin tutkimuksen esikoeaineisto kerättiin keväällä 2010.

>> TIMSSistä saa lisätietoja professo-ri Pekka Kuparilta ja PIRLSistä erikois-tutkija Sari Sulkuselta.

PISA – Programme for International Students Assessmenton OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutki-musohjelma, joka tuottaa tietoa koulu-tuksen ja opetuksen kehittämisen tueksi. Siinä arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Myös opiskelutaito-ja ja -valmiuksia tutkitaan. Keskeisin tutki-muskysymys on, mikä osaamisen taso on eri maissa ja kuinka tasaisesti osaaminen jakautuu oppilaiden, koulujen ja koulujär-jestelmän osien kesken. Erilaisten tausta-tekijöiden vaikutusta oppilaiden menes-tymiseen tutkitaan myös.

PISAn tiedonkeruut tehdään kolmen vuoden välein. Yhteen tutkimuskierrok-seen kuluu aikaa neljä vuotta. Oppimis-tulosten kehitystä voi seurata aineistojen avulla vuodesta 2000 lähtien. Viimei-sin aineisto on vuodelta 2009 ja seuraa-va keruu ajoittuu vuoteen 2012. KTL on vastannut PISAsta Suomessa PISA 2006 -tutkimusta lukuun ottamatta. Tutkimuk-sen päärahoittaja on opetus- ja kulttuu-riministeriö.

>> PISAn Suomen koordinaattori on KTL:n johtaja professori Jouni Välijärvi. Eri aihealueilla on omat vastaavat tutkijansa.

Lisätietoa verkossa

KTL:n verkkosivut: http://ktl.jyu.fi/ –> Tutkimus –> Oppimistulosten, opetuskulttuurien ja koulutusjärjestelmien arviointi ja vertailu

AHELO: http://www.oecd.org/edu/ahelo/ ja http://ktl.jyu.fi/ktl/ahelo

Aineistot

IEA-järjestön aineistotietokanta: http://www.iea.nl/iea_studies_datasets.html

PISAn aineistotietokanta: http://pisa2006.acer.edu.au/

Nuori kansalainen 1999 (FSD2298): http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/FSD2298/Ro

deo


tietoarkisto 11

Kirkon tutkimuskeskuksen, KTK:n, tutkimuksissa kan-sainvälisiä vertailuaineistoja

käytetään Kati Niemelän mukaan ”lä-hes tutkimuksessa kuin tutkimukses-sa”. KTK:ssa ovat käytössä World Values Survey (WVS) ja European Values Stu-dy (EVS) sekä International Social Sur-vey Programme (ISSP).

– ISSP-ohjelman uskontomoduulit tuovat tutkimukseen hieman eri näkö-kulmaa. Mukana on WVS:ään verrat-tuna eri maita ja enemmän uskontoa ja uskonnollisuutta käsitteleviä kysymyk-siä, Kimmo Ketola kertoo aineistosar-jojen eroista.

Noin viiden vuoden välein Suomessa kerätyt WVS ja EVS ovat lähtöisin kato-lisen kirkon piiristä, ja jokaisessa aineis-tossa onkin uskonnollisuuden tutkijoita

kiinnostavaa sisältöä. Niissä on asenne-kysymyksiä useilta muiltakin eri elämän-alueilta. ISSP kerätään vuosittain, mutta kerättävät aineistot keskittyvät vain yh-teen teemaan kerrallaan.

ISSP:ssä uskontoa ja uskonnollisuut-ta on käsitelty vuosina 1991, 1998 ja 2008. Uskontomoduuli kerättiin Suo-messa ensimmäistä kertaa vuonna 2008, sillä Suomi liittyi tutkimusohjelmaan vasta vuonna 2000.

Kulttuurien välinen vertailu herättää keskusteluaLaajojen ja tunnettujen kansainvälisten aineistojen käytöstä on muutakin hyötyä kuin Suomen asettuminen asenteiden ja ilmiöiden suhteen maailmankartalle.

– Kansainvälisissä konferensseissa ai-neistot tarjoavat kivan keskusteluväylän.

Kimmo Ketola ja Kati Niemelä tutkivat suoma-

laisten uskonnollisuutta kan-sainvälisten vertailujen avulla.

Teksti ja kuva: Helena Laaksonen

Vertailussa Suomen ilmiöt asettuvat oikeille paikoilleen

Kansainvälisten vertailututki-musten avulla kotimaiset ilmiöt asettuvat oikeisiin suhteisiin-sa ja suomalainen kulttuuri paikalleen muiden joukkoon. Näin ajattelevat suomalaisten uskonnollisuutta tutkivat Kati Niemelä ja Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Tutkimuskeskus hyödyntää kansainvälisiä asennetutkimuk-sia julkaisuissaan säännöllisesti ja myös rahoittaa aineistojen keräämistä Suomessa.

tietoarkisto 11

tietoarkisto

Ihmiset luottavat, että tämä on ”oikea-ta, kunnon tutkimusta”, kun analyy-si perustuu tunnettuun kansainväliseen aineistoon. Vertailut puhuttavat mui-ta tutkijoita enemmän kuin esimerkiksi vain Suomeen keskittyvät esitykset, sa-noo Ketola.

Data ja numerot innostavatNiemelä kertoo nauttivansa aina päästes-

sään pyörittelemään tilasto-ohjelmistol-la tuoretta dataa, kuten ISSP 2008 kan-sainvälistä aineistoa. – Tämä on hirveän innostavaa! Aineistossa on hyviä ja on-nistuneita kysymyksiä, joita ei muissa aineistoissa ole. Siitä saa oikeasti jotain uutta tietoa.

Erityisesti Suomen ja suomalaisten si-joittuminen maavertailuissa on aina Ke-tolan mukaan yllättävää ja tarjoaa her-

Kirkon tutkimuskeskus (KTK)on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen erillisyksikkö, joka sijait-see Tampereella. KTK tutkii kirkkoa, us-konnollista elämää ja yhteiskunnassa vaikuttavia virtauksia. Tutkimuksen tarkoi-tuksena on tukea kirkon, seurakuntien ja kristillisten järjestöjen päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. KTK myös koko-aa kirkon toiminnalle tarpeellista tietoa muiden tahojen tekemästä tutkimukses-ta. KTK myöntää apurahoja kristinuskon ja kirkon kannalta tärkeitä kysymyksiä tutki-ville ja harjoittaa tutkimustuloksiin perus-tuvaa julkaisutoimintaa. Lisäksi tehtäviin kuuluu kirkon toiminnan suunnittelun tu-keminen ja sen toiminnan kannalta tärkei-den selvitysten ja katsausten laatiminen.

Kirkon tutkimuskeskus: http://www.evl.fi/kkh/ktk/

International Social Survey Programme (ISSP)on kansainvälisesti vertaileva tutkimus-ohjelma, jonka aineistot kerätään osal-listujamaissa vuosittain. Tutkimuksen aihe vaihtelee. Ensimmäinen ISSP-aineis-to kerättiin vuonna 1985. Ensimmäisen Suomessa vuonna 2000 kerätyn moduu-lin aihe oli ympäristö. Tänä vuonna kerä-tään ympäristö III -moduuli.

Kaikki ISSP-aineistot ovat saatavissa tietoarkistosta tutkimus-, opetus- ja opis-kelutarkoituksiin. Suomen aineistoista on arkistoitu suomenkielinen data. Kansain-välinen vertailuaineisto on myös rekiste-röitymisen jälkeen analysoitavissa ja la-dattavissa suoraan Saksan tietoarkiston verkkopalvelusta.

European Values Study (EVS) ja World Values Survey (WVS)ovat kansainvälisesti vertailevia, aiheil-taan laaja-alaisia ja osin samansisältöisiä kyselytutkimuksia. Niistä on myös koos-tettu yhteinen integroitu aineisto, jossa ovat mukana EVS:n kolme ja WVS:n neljä ensimmäistä aaltoa. Aineistot sisältävät tietoa muun muassa perhettä, työtä, us-kontoa, politiikkaa ja yhteiskuntaa koske-vista asenteista ja niiden muutoksesta.

EVS on kerätty neljä kertaa, vuosina 1981, 1990, 1999 ja 2008. Tutkimusai-neistosta vastaa European Values Study -säätiö. WVS on kerätty viidessä aallos-sa, ensimmäinen 1981–1984 ja viimeisin 2005–2006. Edustettuina on yli 80 maata kaikilta asutuilta mantereilta. Kuudennen aallon aineistot kerätään vuosina 2010–2011. WVS:ää tuottaa laaja yhteiskunta-tieteilijöiden verkosto, ja toimintaa koor-dinoi World Values Survey -järjestö.

EVS-aineistot ovat analysoitavissa ja

kullista analysoitavaa. Esimerkiksi jois-sakin kysymyksissä Suomi on lähellä katolisia maita ja joissakin taas selvästi Pohjoismaiden joukossa.

– Vaikka Suomi yleensä niputetaan Pohjoismaiden kanssa, tulosten pe-rusteella suomalainen uskonnollisuus poikkeaa joissain suhteissa merkittäväs-ti muista luterilaisista maista. Datassa tämä näkyy usein.

Kulttuureja tasapuolisemmin mukaan aineistoihinKetolan mukaan on kaksi ongelmaa, joi-hin uskontojen tutkija kiinnittää vertai-levissa tutkimusohjelmissa huomiota. Ensinnäkin eri kulttuurien pitäisi olla tasapuolisesti edustettuina.

– Valitettavasti Afrikan ja Aasian eri kulttuureilla on ohjelmissa vähäinen edustus. Mukana olevien maiden osalta-kin tulokset herättävät epäilyksiä, ovat-ko ne oikeasti vertailukelpoisia.

iSto

ckp

hoto


tietoarkisto

DaTaRUUTU

niiden vastaajien osuudet (%), joiden mielestä uskonnollisiin ääriryhmiin kuuluvien tulisi saada julkaista kirjoja näkemystensä ilmaisemiseksi

Yhdysvallat

Norja

Ruotsi

Tanska

Suomi

Venäjä

0 20 40 60 80 100

ladattavissa suoraan Saksan tietoar-kiston verkkopalvelusta. WVS:n ai-neistot ovat myös analysoitavissa ja ladattavissa tutkimusohjelman verk-kosivujen kautta. Käyttäjän pitää re-kisteröityä molemmissa palveluissa. Tutkimusten suomenkielisiä Suomen aineistoja voi tilata tietoarkistosta.

Lisätietoja

International Social Survey Programme: http://www.issp.org/

European Values Study: http://www.europeanvaluesstudy.eu/

World Values Survey: http://www.worldvaluessurvey.org/

Saksan tietoarkiston verkkopalvelu: http://zacat.gesis.org/

Saksan tietoarkiston kyselytutkimus-sivut: http://www.gesis.org/en/services/data/survey-data/

Kansainvälisistä aineistoista tietoarkiston sivuilla: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/kvdata/

Esimerkkinä Ketola käyttää eräässä kansainvälisessä vertailututkimuksessa mukana ollutta Nigeriaa, josta saadut vastaukset ovat asteikoissa paljon positii-visempia kuin muiden vastaukset.

– Voihan olla, että kyseessä on todel-lakin vain niin uskonnollinen maa. Toi-saalta kun kyselyitä ei tehdä paljon, voi olla, että siksi vastaukset ovat positiivi-sempia, hän pohtii. Toisena esimerkkinä Ketola mainitsee Japanin, jossa ”ei osaa sanoa” -vastausten runsaus yhden kysy-myksen kohdalla herätti epäilyn kään-nösvirheestä kysymysmuotoilussa.

Ongelmista huolimatta Ketola toivoo, että kyselyt laajenisivat koskemaan myös useampia Aasian ja Afrikan maita. Ver-tailuissa olisi hänen mielestään hyvä voi-da asettaa maan vallitseva uskonto taus-taksi, jotta voisi katsoa vaikuttaako se vastauksiin jotenkin. Nykyisellään täl-le tasolle on vaikea päästä.

– Nyt vertailu on enemmän impres-

sionistista tulkintaa suorien jakaumien ja palkkikaavioiden pohjalta. Voi tode-ta vain, miltä tilanne niiden perusteella näyttää protestanttisissa maissa katolisiin verrattuna. Siitä, miten katoliset maat tai protestanttiset maat ja muslimimaat ero-avat toisistaan, ei paljon voi sanoa, kun ISSP:ssä on nykyisellään vain yksi mus-limivaltainen maa, Turkki.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että laajo-jen kyselyaineistojen keruu uusilla alu-eilla on lisääntynyt, joten toivoa tilan-teen paranemisesta on.

Uskontoaineistoissa riittää tutkittavaaKansainvälisiä vertailuaineistoja käyte-tään KTK:ssa paljon, mutta silti ne jää-vät Niemelän mukaan alikäytetyiksi. Suomalaista uskontojen ja uskonnolli-suuden tutkimusta seuratessaan hän on todennut, että vertailuaineistoja käyte-tään muutoinkin vähän verrattuna nii-

den tarjoamiin mahdollisuuksiin.Yleisemmin Niemelän ja Ketolan

mielestä tilastollinen osaaminen on har-millisen heikkoa teologisessa tai uskon-totieteellisessä tutkimuksessa, mikä osal-taan selittää vähäistä kiinnostusta vertai-luaineistoja kohtaan.

– Aineistoista löytyisi kivoja tutki-musaiheita, joita voisi tarjota esimerkiksi graduntekijöille. Ei tarvitsisi mennä niin sofistikoituneisiin menetelmiin – yksin-kertaisemmilla ristiintaulukoinneillakin saisi aikaan kiinnostavia tutkielmia, Ke-tola sanoo. ●

Haastateltavat:Kati Niemelä, TT, KM, dos.Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijana vuodesta 2000 lähtienKimmo Ketola, FTKirkon tutkimuskeskuksen tutkija vuodesta 2005 lähtien

Lähde: International Social Survey Programme 2008: Religion III [elektroninen aineisto]. Versio 1.0.0 (2010-04-30). Köln: GESIS [tuottaja, jakaja], 2010. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2010.

iSto

ckp

hoto

tietoarkisto 13


Demokratiatutkimuksen yksikkö, D:CE, on valittu kahdesti Åbo Akademin sisäiseksi huippu-

yksiköksi (2006–2009 ja 2010–2014). Sen johtajana toimii professori Lauri Karvonen ja tutkimusjohtajana Kim-mo Grönlund.

Yleisödemokratian teorian isä, ranska-lainen Bernard Manin eritteli 1990-lu-vun puolivälissä edustuksellisen demo-kratian kehitysvaiheita. Varhaisen parla-mentaarisen demokratian kausi päättyi 1800-luvun lopussa ja sitä seurasi puo-luedemokratian vaihe.

1990-luvulla alkoi siirtyminen ylei-södemokratiaan. Ideologioiden merki-tys on vähentynyt ja kansanedustajien valinnassa korostuvat aiempaa enem-män ehdokkaiden henkilökohtaiset ky-vyt, ominaisuudet ja imago. Median rooli mielipiteenmuodostajana on vah-vistunut. Kansalaisten identiteetit ovat muuttuneet entistä moninaisemmiksi. Äänestäjät liikkuvat aikaisempaa enem-män: asia ratkaisee, ketä äänestetään, ei enää luokka.

D:CE tutkii, missä määrin kehitty-neissä demokratioissa on siirrytty par-lamentti- ja puoluedemokratiasta ylei-södemokratiaan. Yksikkö pohtii, mitä siirtymä tarkoittaa kansalaisen näkö-kulmasta.

Siirtymä tutkimusten valossaD:CE on jo saanut perinteisten menetel-mien eli haastattelututkimusten, rekiste-

riaineistojen ja tapaustutkimusten avul-la vahvistusta teoreettisen kirjallisuuden olettamuksille, että viime vuosikym-menten aikana on siirrytty kohti yleisö-demokratiaa niin poliittisen osallistumi-sen, poliittisten asenteiden kuin poliitti-sen käyttäytymisenkin osalta (Bengtsson 2007). Äänestäjät myös liikkuvat vaaleis-sa entistä enemmän (Söderlund 2008). Toisaalta ei ole selkeää näyttöä siitä, että politiikan henkilöityminen olisi yleinen trendi (Karvonen 2010).

Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund kertoo, että tutkimuksissa on käytetty sekä kansallisia että vertailevia survey-aineistoja ja niitä on yhdistetty rekiste-ridataan erityisesti äänestysvilkkauden ja vaalitulosten osalta. – Olemme käyt-täneet vuosien 2003 ja 2007 eduskunta-vaalitutkimuksia sekä Manner-Suomes-sa ja Ahvenanmaalla keräämiämme ruot-sinkielisiä vaalitutkimuksia. Kansainvä-liset aineistot Comparative Study of Elec-toral Systems (CSES) ja European Social Survey (ESS) ovat myös olleet ahkerassa käytössä, summaa Grönlund.

Kansalaiskokeet ja kokemuksetKokeellisten menetelmien avulla D:CE tutkii, onko osallistuva demokratia to-della mahdollista ja miten kansalaiset sen kokevat. Yksikkö on järjestänyt kaksi kansalaiskeskustelua, deliberatiivista ko-etta, joista toinen toteutettiin kasvotus-ten vuonna 2006 ja toinen internetissä vuonna 2008. Kokeiden avulla testattiin

Kimmo Grönlund tutkii yleisödemo-kratian toimintaa Åbo Akademin huippuyksikössä.

Teksti: Hannele Keckman-Koivuniemi Kuva: Robert Seger Demokratiatutkimuksen huippuyksikkö

tutkii suoraa osallistumista Turussa

Yleisö mukaan poliittiseen keskusteluun

Åbo Akademin demokra-tiatutkimuksen huippuyk-sikkö Democracy: A Citizen Perspective tutkii kansa-laisten osallistumista perin-teisillä ja kokeellisilla tutki-musmenetelmillä. Samalla se kehittää uusia suoran demokratian muotoja.


osallistuvan demokratian soveltuvuutta päätöksentekoon Suomessa.

Kansalaiskeskustelujen aiheena oli ydinvoima. Ohjatuissa pienryhmissä et-sittiin yhdessä vastausta kysymykseen, tulisiko Suomeen rakentaa kuudes ydin-voimala. Ensimmäinen koe järjestettiin Turussa syksyllä 2006. Siihen osallistui 144 satunnaisotoksena valittua varsinais-suomalaista. Osallistujat saivat etukäteen aiheesta kirjallista tietoa ja lisäksi heillä oli mahdollisuus kuulla asiantuntijoiden näkemyksiä ydinvoimasta. Keskusteluja varten osallistujat jaettiin 12 ryhmään, joista osassa päätökset tehtiin salaisella lippuäänestyksellä ja osassa kirjoittamalla kaikkien hyväksymä loppulausuma.

Toinen kansalaiskeskustelu toteutet-tiin virtuaalisesti internetissä. 6000 sa-tunnaisotoksena valittua suomalaista sai kutsun kokeeseen. Mukaan ilmoittautu-neista valittiin kokeeseen runsaat parisa-taa. Osallistujat keskustelivat pienryh-missä internetissä web-kameran ja mik-rofonin avulla keväällä 2008. Muuten toinen kansalaiskeskustelu eteni samal-la tavalla kuin ensimmäinenkin.

– Tulokset ydinvoima- ja energiamie-lipiteiden muutoksesta sekä oppimispro-sessista olivat samansuuntaiset sekä face-to-face- että virtuaalikokeessa. Aivan ku-ten muuallakin järjestetyissä kansalais-keskustelukokeissa, osallistujat oppivat paljon kyseessä olevasta asiasta. (Grön-

lund, Setälä & Herne 2010; Setälä, Grön-lund & Herne 2010; Grönlund, Strand-berg & Himmelroos 2009.) – Näin syn-tyvä mielipide on siis harkitumpi kuin ennen asiaan paneutumista ja siitä kes-kustelemista, toteaa Grönlund.

Tekniikka haasteena virtuaalimaailmassaVastaavien internetkokeiden järjestäji-en on syytä varautua teknisen tuen tär-keyteen. – Meillä oli suuria vaikeuksia palvelimen kapasiteetin kanssa. Ongel-mia tuli, vaikka olimme testanneet Vir-tual Polity -ohjelmistomme toimivuut-ta etukäteen pilottikokeilla. Keskuste-lijoilla oli myös jonkin verran ongelmia web-kameroiden ja mikrofonien kanssa. Jatkossa aiommekin panostaa IT-tukeen paljon enemmän, listaa Grönlund.

– Kokeellisen tutkimuksen eri vai-heissa keräsimme kyselyaineistoa. Siihen sisältyy vastauksia myös vertailuryhmäl-tä, joka ei osallistunut itse kokeeseen. Ai-neistossa on kysymyksiä ydinvoimakan-noista ja energiapolitiikasta sekä poli-tiikan tutkimukselle tavanomaisia ky-symyksiä poliittisista asenteista ja käyt-täytymisestä.

Perinteinen puoluetoiminta on tullut tiensä päähänD:CE valmistelee myös suosituksia de-mokratian kehittämiseksi. – Koti- ja ul-

komaisista kansalaiskeskustelukokeista voi päätellä, että edustuksellinen demo-kratia kaipaa suoran toiminnan muotoja. Kansalaisten lisääntynyt kiinnostus po-litiikkaa kohtaan ja erityisesti Suomes-sa korkea koulutustaso ja poliittinen tie-totaso ovat omiaan lisäämään uuden de-mokratiakanavan tarvetta kansalaisten ja edustuksellisen järjestelmän välille, sa-noo Grönlund.

– Perinteinen puoluetoiminta on tul-lut tiensä päähän eikä enää palvele kan-salaisyhteiskunnan ihanteita. Puolueet ovat meilläkin muuttumassa entistä sel-vemmin vaalikoneistoiksi, varsinaisen kansalaiskeskustelun areenoiksi niistä ei enää ole, toteaa Grönlund.

Suomen innovaatiot ovat tärkeä lisäD:CE tekee kansainvälistä yhteistyötä muun muassa muiden pohjoismaalais-ten, sveitsiläisten, englantilaisten ja aust-ralialaisten kanssa. Kimmo Grönlund ja professori Brigitte Geissel Frankfurtin yliopistosta vetävät Democratic Innova-tions -verkostoa. Se järjestää seminaare-ja ja tapaa kansainvälisissä konferensseis-sa. Verkostoon kuuluvien laitosten välillä on myös tutkijavaihtoa. – Keskustelem-me koeasetelmista ja vaihdamme ideoi-ta. Suomen innovaatiot ovat tärkeä lisä muualla tehtyyn tutkimukseen, kertoo Grönlund. ●

Lähteet ja lisätiedotBengtsson, Åsa (2007). Politiskt deltagande. Lund: Studentlitteratur.Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.) (2009). Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press.Grönlund, Kimmo, Setälä, Maija & Herne, Kaisa (2010). Deliberation and Civic Virtue – Lessons from a Citizen Deliberation Experiment. European Political Science Review 2, 95–117.Grönlund, Kimmo, Strandberg, Kim & Himmelroos, Staffan (2009). The Challenge of Deliberative Democracy Online – A Comparison of Face-to-Face and Virtual Experiments in Citizen Deliberation. Information Polity 14, 187–201.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.Setälä, Maija, Grönlund, Kimmo & Herne, Kaisa (2010). Citizen Deliberation on Nuclear Power: A Comparison of Two Decision-Making Methods. Political Studies 58, 688–714.Söderlund, Peter (2008). Retrospective Voting and Electoral Volatility: A Nordic Perspective. Scandinavian Political Studies 31 (2), 217–240.Demokratiatutkimuksen huippuyksikkö, Åbo Akademi: http://www.dce.abo.fi/

Aineistot ja aineistosarjat

FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003•

FSD2069 Suomenruotsalaisten •eduskuntavaalitutkimus 2003

FSD2355 Kansalaiskeskustelu •ydinvoimasta 2006

FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007•

FSD2431 Suomenruotsalaisten •eduskuntavaalitutkimus 2007

FSD2432 Ahvenanmaalaisten •eduskuntavaalitutkimus 2007

Comparative Study of Electoral Systems •(CSES)

European Social Survey (ESS)•

http://www.fsd.uta.fi/aineistot/•

tietoarkisto 15

suunnattu tutkijoille, joiden pitää tut-kimuksessaan käyttää aineistoja suoraan paikalla. Normaalisti LIS-aineistoihin ei pääse käsiksi. Käyttäjä ei voi ladata mik-rodataa koneelleen eikä itse nähdä sisäl-töä datamatriisin muodossa, vain siitä muodostetut tulokset.

Tutkijavierailu Luxemburgissa toteu-tui vuonna 2006, jonka jälkeen Connolly vietti vuoden Yhdysvalloissa. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti vuonna 2008.

Suomen aineistot TilastokeskuksestaLuxembourg Income Studyn aineistot muodostetaan jäsenmaissa muuhun tar-koitukseen kerätyistä tulonjakotutki-muksista. LIS-slangilla muuttujien har-monisointia ja standardisoitujen LIS-muuttujien muodostamista kutsutaan lissifioimiseksi.

Luxembourg Income Studyn Suomen aineistot ovat Tilastokeskuksen keräämiä tuloja elinolotutkimuksia. Tilastokes-kuksen tilastopäällikkö Juha Honkki-la kertoo, että alkuperäiset aineistot on muodostettu yhdistämällä muun muassa tuloja koskevia rekisteritietoja haastatte-lemalla kerättyihin aineistoihin.

– Ennen Luxemburgiin toimittamis-ta aineisto muokataan Tilastokeskukses-sa sellaiseksi, että henkilöiden suora tai epäsuora tunnistaminen ei ole mahdol-lista. Käytännössä siis kaikki henkilöi-den tunnistetiedot poistetaan. Lisäksi

aluejako on maakuntatasolla, ja tulotie-tojen ääriarvoja editoidaan, mikäli niiden avulla olisi mahdollista tunnistaa suuri-tuloisimpia henkilöitä.

Lissifioinnin aBCKun maa-aineisto saapuu Luxemburgiin, pitää tarkistaa, että tiedostot ovat luet-tavissa ja että tarvittava dokumentaatio on myös saatu. Sen jälkeen tarkistetaan ja tunnistetaan datan rakenne ja sisältö. Esimerkiksi kotitalouksien jäsenten vä-liset suhteet ja väestölliset perustiedot varmistetaan.

– Tämän jälkeen lissifiointi jaetaan eri henkilöiden tehtäväksi heidän asiantun-temuksensa mukaan. Yleensä yksi hoitaa tulomuuttujien, toinen työmarkkinoi-hin liittyvien muuttujien määrittelyn. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisen muuttujan sisältö on vertailukelpoinen maiden välillä, selittää Connolly.

Muuttujien lissifioinnin jälkeen yksi henkilö tarkistaa koko datan sisällön yh-denmukaisuuden ja sen yhdenmukaisuu-den muiden saman aallon LIS-aineisto-jen kanssa.

– Datasta dokumentoidaan muuttuji-en selitteet, sisältö, perusjoukko, keruu-aika, huomautukset ja varoitukset, luet-telee Connolly.

Osana dokumentointityötä LIS tuot-taa taulukoita, joiden avulla käyttäjä voi muun muassa jäljittää, mistä työmark-kinamuuttujista jokin LIS-muuttuja on

Teksti: Helena Laaksonen Kuva: Tim Liao

Luxemburg Income Study – LIS

Tulotutkimukset yhdenmukaisessa kansainvälisesti vertailtavassa muodossaLuxembourg Income Studyn, LISin, data-asiantuntijat muok-kaavat yli 30 maassa alun pe-rin eri tarkoitukseen kerätyistä tulotutkimuksista keskenään vertailukelpoisia kansainvä-lisiä mikrotason aineistoja. Aineistojen käsittely kuvaillaan tarkkaan muuttujien harmo-nisoinnin ja standardisoinnin ohessa. Tämä dokumentaatio on tarjolla LISin verkkosivuilla käyttäjien tueksi.

Helen Connolly on taloustietei-lijä, joka työskentelee Luxem-bourg Income Studyn, LISin,

data-asiantuntijana ja tutkijana. Hänen päätehtävänään on maakohtaisten työ-markkina-aineistojen harmonisoimi-nen kansainvälisesti vertailukelpoiseen muotoon.

Yhdysvaltalaisen Connollyn ensi-kontakti LIS-aineistoihin liittyy hänen omaan tutkimukseensa. Connolly osallis-tui LISin kesäkurssille vuonna 2005.

– Sen jälkeen aloitin kollegani kanssa tutkimusprojektin, jossa käytimme LIS-dataa. Hakeuduimme vieraileviksi tutki-joiksi saadaksemme apua tutkimushank-keeseemme.

LIS Visiting Scholar -ohjelma on


Helen Connolly harmonisoi Luxembourg Income Studyn työmarkkinatietoja.

muodostettu tai mitkä maakohtaiset lait ovat jonkin LIS-muuttujan taustalla. Nämä tiedot ovat LISin verkkosivuilla maittain. Kun mahdolliset korjaukset ja muokkaukset on tehty, LISin tutkimus-johtaja tarkistaa vielä datan.

– Lopuksi koodaamme koulutuksen 3-tasoiseksi muuttujaksi, julkaisemme tiedot verkkopalvelussamme ja lisääm-me aineiston tietokantaan, kertoo Con-nolly. Standardisoidun koulutusmuut-tujan muodostamisperiaate on selostet-tu LISin verkkosivuilla.

Tavoitteena käytettävissä oleva tulo, DPILISin päämääränä on rakentaa erilaisista tulomuuttujista aineistoon DPI-muuttu-ja, joka kertoo kotitalouksien vuosittai-sen nettotulon verojen ja tulonsiirtojen jälkeen. Harmonisoinnissa käydään läpi kaikki maa-aineiston kysymykset ja yh-distetään ne LIS-muuttujiin.

– Katsomme, milloin kyseessä on al-kuperäisen aineiston yhdistetty muuttu-ja ja milloin taas tarvitaan useita alku-peräisen aineiston muuttujia yhden LIS-muuttujan muodostamiseen. Erityisesti tulomuuttujista on LIS-aineistoissa sekä yhdistettyjä muuttujia että hyvin yksi-tyiskohtaista informaatiota.

Harmonisointia myös ennaltaVaikka LIS-projekti onkin esimerkki ai-neistojen jälkiharmonisoinnista, jotkin maa-aineistot ovat jo saapuessaan monel-ta osin LISin standardien mukaisia. LIS on myös vaikuttanut tutkimusten kysy-mysmuotoiluihin.

– LIS osallistui Canberra-ryhmän ra-portin ja kotitalousaineistojen keruuta ja raportointia koskevien suositusten laa-dintaan. Tämän vuoksi monet käyttämis-tämme tutkimuksista sisältävät infor-maatiota, joka on helposti sovitettavissa

LISin malliin, sanoo Connolly.Yleensä LIS käyttää kotitalouksien

tulotutkimuksia, joissa on lisäksi tietoa työmarkkinaosallistumisesta ja mahdol-lisesti kulutuksesta ja menoista. Joissa-kin maissa varsinaista kotitalouksien tu-lotutkimusta ei tehdä, ja on tyydyttävä toisenlaisiin kotitaloustutkimuksiin tai jopa väestönlaskenta-aineistoon.

Datoissa on eroja– Erilaisiin tarkoituksiin kerätyissä ky-selyissä kysymykset on usein esitetty eri tavalla, mikä saattaa vähentää vertail-tavuutta. Näissä tapauksissa vaaditaan ehkä enemmän muuttujien yhdistämis-tä tai erottamista LIS-muuttujien luomi-seksi. Pahimmassa tapauksessa muuttu-ja on jätettävä tyhjäksi, koska tarvittavaa informaatiota ei ole saatavissa.

Connollyn mukaan myös kotitalouk-sien tulotutkimusten tiedoissa on maa-

kohtaisia eroja. Joissakin maissa aineis-to perustuu pelkästään kyselytutkimuk-seen. Toisissa tulotiedot on otettu rekis-tereistä ja yhdistetty kyselyllä kerättyyn väestölliseen ja työmarkkinaosallistumis-ta koskevaan aineistoon.

Vastaanotetun informaation taso vaih-telee maittain. Esimerkiksi Kanada ja Australia toimittavat yhdistettyä, ei ko-vin yksityiskohtaista, dataa. Pohjois-maat taas antavat tulotietojen osalta hy-vin yksityiskohtaista rekisteripohjais-ta dataa, jossa on vähemmän tietoa työ-markkinoista.

– Suurin ongelma datan käsittelijöil-le on selkeän dokumentaation puute. Ai-neistoja voidaan muokata, vaikka niissä eroja olisikin, mutta ei ilman riittäviä tietoja. Joskus vika on alkuperäisessä do-kumentoinnissa, joskus huonossa kään-nöksessä. Ongelmatilanteissa apuna ovat LISin monikielinen henkilökunta ja hy-

tietoarkisto 17

Luxembourg Income Study on kansainvälinen data-arkisto ja tutkimuslaitos, jossa on kaksi

laajaa aineistotietokantaa. LIS-tieto-kanta sisältää kotitalouksien tulotieto-ja yli 30 maasta useilta vuosilta ja vuo-sikymmeniltä. Ensimmäisen aallon ai-neistot ovat 1970-luvun lopusta. Par-haillaan valmistellaan seitsemättä aal-

toa, jonka aineistot ovat pääosin peräi-sin vuodelta 2007. Kotitalouksien hy-vinvointia kuvaavia tietoja sisältävässä LWS-tietokannassa on mukana dataa toistaiseksi vain muutamasta maasta yhdeltä tai kahdelta vuodelta.

Aineistot ovat tarjolla tieteellisiin tarkoituksiin maksutta jäsenmaiden rekisteröityneille käyttäjille etäkäyt-

Luxemburg Income Study – LIS

Tietoarkisto maksaa Suomen jäsenmaksun

Susan Kuivalainen on käyttänyt LIS-aineistoja vähimmäisturvaa käsittele-viin tutkimuksiinsa. Viimeisimmäs-sä tutkimuksessa hän tarkasteli vä-himmäisturvaa saavien kotitalouksi-en köyhyyttä ja vähimmäisturvan köy-hyyttä vähentävää vaikutusta neljässä Pohjoismaassa 1990-luvun alusta vuo-teen 2005. Myös hänen väitöskirjansa käsitteli vähimmäisturvaa LIS-aineis-toja hyödyntäen.

miksi käyttää LIS-aineistoja?LIS-aineistoissa on hyvin tulonsiir-tojärjestelmiä koskevaa tietoa, joka mahdollistaa tarkastelun mikrotasol-la. Muissa aineistoissa ei vastaavaa tie-toa ole ja aineistojen käyttö on vai-vatonta.

mikä LIS-aineistojen käytössä on haastavinta?Vaatii aikansa, että oppii siihen, ettei aineisto ole ”näkyvissä” eikä muuttu-jia pysty hahmottamaan silmin. Ai-neiston käyttö edellyttää lissifikaatioon

perehtymistä, jotta tuntee, miten eri maiden sosiaaliturvaetuudet on luo-kiteltu aineistoissa.

mikä on LIS-aineistoissa parasta?LIS kattaa maita hyvin laajasti ja mah-dollistaa vertailun pidemmältä ajan-jaksolta kuin esimerkiksi EU-Silc. Se mahdollistaa myös hyvin erityyppis-ten asioiden tarkastelun. Hiljattain lanseerattu LISSY-ohjelma on todella käyttökelpoinen.

Suosittelisitko LIS-aineistoja perustutkinto-opiskelijoille – entä tutkijoille?

Suosittelen ehdottomasti. Lämpimästi suosittelen LIS-kesäkouluja. LISillä on loistavat kotisivut, joilla on perusindi-kaattoreiden lisäksi yli 500 työpape-ria, joissa kaikissa on käytetty LIS-ai-neistoja. Henkilökunta on myös erit-täin aulista ja nopeaa avustamaan ai-neistoa koskevissa kysymyksissä. Ai-neiston käyttö on ilmaista!

Vertailevaa tutkimusta vähimmäisturvasta LIS-aineistoilla

vät suhteet datan toimittajiin.Datan käsittelijät ovat uusien

haasteiden edessä, kun LISin maavali-koimaan on tulossa maita, joissa epä-virallisen talouden osuus on suuri.

– Olemme tottuneet mittaamaan tuloja työantajan maksaman palkan perusteella. Nyt pitää alkaa miet-tiä tulojen mittaamista tuotettuina ja vaihdettuina hyödykkeinä, ei pel-kästään rahana.

Tukea yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseenLISin tehtävä on tarjota harmoni-soitua dataa yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Henkilökunta on Connollyn mukaan asialle omistautu-nutta ja valmis auttamaan tutkijoita aineistojen käytössä. Monia apuväli-neitä aineistojen käytön helpottami-seksi on kehitetty ja julkaistu LISin verkkosivuilla. Tarjolla on muun mu-assa itseopiskelumateriaalia ja kaksi datatiedostoa, jotka käyttäjä voi la-data koneelleen saadakseen käsityk-sen aineiston rakenteesta ja voidak-seen harjoitella tilasto-ohjelman syn-taksiohjelmointia. Seuraavan aallon dataan kehitetään parhaillaan uusia standardisoituja muuttujia.

– Yritämme aina parantaa aineis-toja ja käyttöjärjestelmää ja tehdä sii-tä käyttäjäystävällisempää. Otamme vastaan käyttäjien kommentteja ja ehdotuksia, päättää Connolly. ●

Lisätietoja

Luxembourg Income Study: http://www.lisproject.org/

Tietoarkiston LIS-sivu: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/ kvdata/lis.html

Tulo- ja elinolotutkimuksen tiedonkeruu (Tilastokeskus): http://www.tilastokeskus.fi/keruu/ tuel/index.html

Canberra-ryhmän raportti: http://www.lisproject.org/links/canberra/finalreport.pdf


VTT Susan Kuivalainen on Turun yliopiston professori (ma.) sosiaa-lipolitiikan ja sosiaalityön oppiai-neissa.

Mainitut tutkimusjulkaisut:Kuivalainen, Susan (2010) Kestää-kö suomalainen vähimmäisturva pohjoismaisen vertailun? Vertaile-va analyysi vähimmäisturvan tasos-ta ja sen köyhyyttä ehkäisevästä vaikutuksesta neljässä Pohjois-maassa 1990–2005. Yhteiskunta-politiikka 75 (2010):4, 377–388.

Kuivalainen, Susan (2004) A Com-parative Study on Last Resort Social Assistance Schemes in Six Europe-an Countries. Research Report 146. Stakes. Saarijärvi: Gummerus. [Väi-töskirja]

Teksti: Helena Laaksonen

CESSDA Expert Seminar järjes-tettiin Ruotsin data-arkiston, SND:n, näyttävissä tiloissa Gö-

teborgissa syyskuun puolivälissä. Val-taosan kaksipäiväisestä ohjelmasta vei eri maiden tilanteen esittely. Esityksiin voi tutustua SND:n verkkosivuilla.

Laajinta tilastokeskuksen ja data-ar-kiston yhteistyö lienee Norjassa, missä data-arkisto toimittaa tutkimuskäyt-töön tilastotarkoituksiin kerättyjä ai-neistoja anonymisoituina. Myös Bri-tanniassa tilastoviraston ja data-arkis-ton yhteistyö on nykyisin laajaa. Bri-tannian edustaja esitteli uutta etäkäyt-töjärjestelmää, jossa tutkijat pääsevät analysoimaan tunnisteellista dataa.

FORS tutkijoiden ja tilastokeskuksen välissäSveitsissä data-arkisto, FORS, ei jakele eikä säilytä tilastokeskuksen aineistoja. Yhteistyö on silti vilkasta ja toimivaa. FORS on välittäjä tilastokeskuksen ja tutkijayhteisön välillä ja muun muas-sa ylläpitää tilastoaineistojen kattavia kuvailuja. Tutkijat lähettävät käyttö-lupahakemuksensa FORSin järjestel-män kautta, mutta tilastokeskus tekee sopimukset tutkijoiden kanssa ja toi-mittaa datan heille suoraan.

Ongelmien taustalta paljastui semi-naariesityksissä toistuvasti kaksi syy-tä. Ensinnäkin tilastoviraston ensisi-jainen tehtävä ei ole tutkijoiden pal-veleminen. Toiseksi tilastokeskukset pelkäävät tutkimuskäytön vaaranta-van kansalaisten luottamuksen tilas-tonlaatijaan.

Seminaarissa oli osallistujia useista Euroopan maista, mutta tilastokeskus-ten edustajia oli vain yksi, Ruotsista. Ruotsi onkin niitä harvoja maita, jois-sa rekisteripohjaiset aineistot ovat tut-kimuskäytössä tietoturvallisen etäkäyt-töjärjestelmän kautta.

Yhteistyötä kehitetään eU-projektissaSeminaarin taustalla on neuvotteluvai-heessa oleva data-arkistojen ja tilasto-keskusten yhteinen EU-projekti, jossa tilastoaineistojen tietoturvallisen tut-kimuskäytön lisääminen on keskei-nen tavoite.

Suomen yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta seminaariin osallistui informaatikko Helena Laaksonen. ●

Lisätietoja

SND:n seminaarisivu verkossa: http://www.snd.gu.se/en/ces10

CESSDAn asiantuntijaseminaari 2010

Esimerkkejä yhteistyöstä tilastokeskusten kanssaJulkisin varoin kerättyjen tilastoaineistojen saaminen tutki-muskäyttöön on edelleen työlästä useimmissa Euroopan maissa. Euroopan data-arkistojen asiantuntijat käsittelivät ongelmaa vuotuisessa seminaarissaan, keskustelivat kansal-lisista toimintamalleista ja data-arkistojen ja tilastokeskusten yhteistyön mahdollisuuksista.

töjärjestelmän kautta. Opiskelijat voivat käyttää aineistoja aina mak-sutta. Yhteiskuntatieteellinen tie-toarkisto maksaa Suomen jäsen-maksun, joten suomalaiset voivat käyttää aineistoja maksutta.

LISin verkkosivut ja henkilö-kunta opastavat aineistojen käy-tössä. ●

tietoarkisto 19


Tietotulvan edessä ei tarvitse lan-nistua. Tilastokirjastossa vuodes-ta 2004 lähtien toimineen EU-

tilastotietopalvelun tehtävänä on tukea Eurostatin tiedon tarvitsijoita ja Euros-tatin sivujen itsenäiskäyttäjiä. Tietopal-velun asiakkaina ovat yritykset, julki-nen hallinto, tiedeyhteisö ja tiedotusvä-lineet. Viidesosa käyttäjistä on opiskeli-joita ja tutkijoita.

Tietopalvelu auttaa kertomalla tieto-lähteistä ja opastamalla tiedon käyttäjiä itsenäiseen tiedonhakuun. EU-informaa-tikko Mikko T. Mäkinen kertoo inter-netin kehityksen siirtäneen painopistettä

yhä enemmän asiasisältöjen hallintaan.– Mitä helpommaksi ja selkeämmäk-

si tilastosivujen tekninen käyttö on tul-lut, sitä enemmän informaatikon vastat-tavaksi tulevat kysymykset liittyvät tie-tojen valintaan, niiden sisältöön ja tul-kintaan. EU-informaatikko on aina tar-vittaessa yhteydessä Eurostatin asian-tuntijoihin.

Eurostatin tarjontaan tutustuminen onnistuu mukavasti Tilastokirjaston EU-tilastotietopalvelun sivustolla. Siellä ku-vataan Eurostatin tilastojen lisäksi tilas-tojen tiedonhakutapoja ja tiedonhaun apuvälineitä.

Juhani Korpi

Tilastokirjastosta voi saada henkilökoh-taista opastusta tiedonhakuun, ja kaikki Eurostatin painetut ja elektroniset jul-kaisut ovat käytettävissä Tilastokirjaston tiloissa.

EU-tilastopalvelu johdattaa eurooppalaisten tilastojen ihmeelliseen maailmaan

Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat tuottaa ja julkaisee koko EU:ta koskevia tilastoja, joiden avulla on mahdollista vertailla jäsenvaltioita. Suurin osa Eurostatin tilastoista on saatavilla Eurostatin verkkopalvelusta. Tilastojen lisäksi palvelusta on saatavilla kaikki Eurostatin julkaisut ja esimerkiksi EU:n politiikkapäätösten seurantaa varten kehitetyt politiikkaindikaattorit. Tietomäärä on valtava, eikä käyttäjän ole aina helppo löytää etsimäänsä.

– Eurostatin sivujen User support -osio on myös monipuolinen. Se sisäl-tää muun muassa tietokantojen ja mui-den palveluiden demoesityksiä ja yleis-tajuisia artikkeleita tilastotiedon sovel-tamisesta.

Laaja-alaiset ja yksityis- kohtaiset tilastotEurostatin tilastot jakautuvat yhdeksään eri aihealueeseen. Jokaisella aihealueella on erityisosioita, joihin on koottu asian-tuntijoille tarkoitettua yksityiskohtai-sempaa ja syventävää tausta- ja oheistie-toa. Tilastot kattavat kaikki EU-politii-kan alueet ja kaikki EU:n 27 jäsenvalti-ota sekä ehdokasmaat. Tietopalvelupääl-likkö Taina Koivula korostaa Eurosta-tin tilastojen perustuvan yhdessä jäsen-valtioiden kanssa valmisteltuihin ja hy-väksyttyihin tilastolakeihin. – Suoma-lainen tilastojen käyttäjä on tottunut erittäin korkeatasoiseen kansalliseen ti-lastotarjontaan, jonka taustalla ovat pit-källe kehitetyt rekisteriaineistot. Vastaa-via tilastotuotteita ei ole saatavissa ko-

Teksti: Mari Kleemola


Lähes kaikki Eurostatin tilastot, tilastotietokannat ja julkaisut ovat saatavilla verkosta.

Eurostatin tilastojen aihealueet

yleistilastot•talous ja rahoitus•väestö ja sosiaaliset olot•teollisuus, kauppa ja palvelut•maatalous ja kalastus•ulkomaankauppa•kuljetukset•ympäristö ja energia•tiede- ja tutkimustoiminta•

vinkaan monessa EU-maassa, mikä voi olla yllättävää suomalaiselle käyttäjälle, Koivula toteaa.

Kansainvälisten ja kansallisten tilasto-organisaatioiden tuottamat tiedot ovat yleensä luotettavia. Luotettavuutta voi arvioida muun muassa sen avulla, miten hyvin metatiedot eli tietoihin liittyvät määritelmät, käsitteet ja laatuselosteet ovat saatavilla.

Tärkeät kansainväliset tilasto- lähteet koottu yhteen portaaliinTilastotietolähteen valintaan vaikuttaa aihealueen lisäksi esimerkiksi tarvitta-van tiedon maantieteellinen kattavuus eli

mistä maista tai maaryhmistä tietoja ha-lutaan. Tiedonhakijan tulee myös miet-tiä, tarvitseeko hän esimerkiksi suhdan-ne- tai rakennetietoa ja mikä on tieto-jen tarvittava tarkkuustaso, tarvitaanko mikro- vai makrotietoa. Entä tarvitaan-ko pitkiä aikasarjoja vai ainoastaan uu-sinta tilastotietoa?

Tutkijan elämää helpottaa se, että Ti-lastokeskus on koonnut eurooppalaisen ja kansainvälisen tilastotiedon lähtei-tä Kansainvälistä tilastotietoa -portaa-liinsa. Sieltä löytyvät Eurostatin lisäksi linkit muun muassa YK:n, OECD:n ja IMF:n palveluihin. Lisäksi portaali tar-joaa keskeiset kansainväliset tilastotie-

Tärkeät www-osoitteet:

Tilastokirjaston EU-tilastotietopalvelu: http://tilastokeskus.fi/esds

Tilastokeskuksen Kansainvälistä tilastotietoa -portaali http://tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/

Tilastokeskuksen koulutuspalvelut: http://tilastokeskus.fi/tup/koulutuspalvelut.html

Eurostat: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/

Eurostatin Access to Microdata -osio: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/microdata/introduction

dot PX-Web-tietokantoina ja kansain-välistä vertailutietoa kuvioina.

Helposti kansainvälisen tilastotiedon lähteille pääsee osallistumalla Tilastokes-kuksen koulutuksiin.

– Eurostatin ja kansainvälisten tilas-tojen käyttöön liittyvä koulutus pereh-dyttää tietokantojen sisältöön sekä ohjaa itsenäiseen tiedonhakuun, Taina Koivu-la muistuttaa.

Tutkimukseen saatavilla myös mikrodataaTutkimustarkoituksiin on mahdollis-ta saada myös anonymisoituja mikroai-neistoja, kuten EU:n tuloja elinolotut-kimusdataa (EU-SILC) ja työvoimatut-kimuksen (LFS) aineistoja. Hakemus-prosessista kerrotaan Eurostatin sivujen Access to microdasta -osiossa. ●

tietoarkisto 21


Cross-Cultural Survey Guidelines (CCSG) julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Opas toteu-

tettiin osana kansainvälistä hanketta1, jota johtavat Beth-Ellen Pennell, Kirsten Alcser ja Sue Ellen Hansen Michiganin yliopiston sosiaalitutkimuksen instituutis-ta ja Janet Harkness Nebraskan yliopis-tosta. Verkko-opasta päivitettiin ja laa-jennettiin keväällä 2010. Nykyisen be-ta-version ohjeet keskittyvät poikkileik-kausaineistoihin, joiden kohdejoukkona ovat henkilöt ja kotitaloudet.

Hyvä koordinaatio kaiken a ja o – sopimukset kuntoonVertaileva tutkimusprojekti voidaan käynnistää ja organisoida usealla eri ta-valla. Tutkimustavoitteiden määrittelyn jälkeen päätetään tutkimustyön toteu-tuksesta, rahoituksesta, tarvittavista so-pimuksista, dokumentoinnista, laadun-varmistuksesta ja tehdään työnjaot.

Oppaassa keskitytään esittelemään laajojen kulttuurien välisten survey-tut-

kimusten tapaa koordinoida tutkimus-projekti keskitetysti yhdestä paikasta. Toteuttamistavasta riippumatta hyvä koordinaatio edellyttää tutkimukseen osallistuvien eri yhteisöjen ominaispiir-teiden huomioimista. Lisäksi on seurat-tava, että tutkimus toteutetaan joka pai-kassa standardoidusti, integroidusti ja tarkoituksenmukaisesti.

Laadusta ja eettisyydestä tinkimättäTutkimuksen laatuun ja eettisyyteen pi-tää kiinnittää huomiota elinkaaren jo-kaisessa vaiheessa. Monet kansainväliset sopimukset ja eettiset koodistot ohjaa-vat ihmistieteellistä tutkimusta. Lisäksi maiden omat lait säätelevät tutkimusta. Monessa maassa on käytössä myös tutki-musten eettinen ennakkoarviointi. Tut-kittavien vapaata tahtoa, yksityisyyttä ja luottamuksellisia tietoja on kunnioitet-tava ja suojattava. Heidän hyvinvointin-sa on taattava ja tutkimuksen aiheutta-mat haitat on minimoitava.

Teksti: Hannele Keckman-Koivuniemi

Verkko-opas:

Kulttuurien välisen vertailevan tutkimuksen hyvät käytännöt ja elinkaari

1) Comparative Survey Design and Implementation (CSDI) Guidelines Initiative, http://www.csdiworkshop.org/

Kansainvälisten vertailevien kysely- ja haastattelututkimusten määrä ja laajuus ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Samalla on kasvanut tarve saada lisää tietoa vertailututkimusten erityis-luonteesta ja siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Cross-Cultural Survey Guidelines -verkko-opas vastaa tähän tarpeeseen. Katta-va opas kertoo, mitä tutkijoiden ja tutkimusammattilaisten kan-nattaa huomioida tutkimuksen elinkaaren eri vaiheissa.

Kansainvälisissä vertailututkimuksis-sa haasteet kasvavat, kun yhteensovitta-misessa pitää ottaa huomioon eri mai-den ja kulttuurien erilaiset käytännöt ja kielet. Tutkimuksen laatua voidaan ar-vioida muun muassa tutkimuksen tar-koituksenmukaisuuden, tutkimusaineis-tossa havaittujen puutteiden ja virhei-den sekä tutkimusprosessin laadukkuu-den eli hyvien toimintatapojen ja käy-täntöjen kannalta. Hyvä tutkimus on myös hyvin suunniteltu, dokumentoi-tu, raportoitu ja sen eri vaiheita on val-vottu riittävästi. Opas sisältää linkkejä kansainvälisiin eettisiin koodistoihin ja tietolähteisiin.

Käännetään ja väännetään kyselylomakettaKyselylomakkeen suunnittelu on tark-kaa työtä. Taustatyö pitää tehdä katta-vasti kirjallisuuteen ja hyviksi todettui-hin käytäntöihin tukeutuen. Sisältö rat-kaisee, mutta myös tekniseen ulkoasuun, lomakkeen pituuteen ja kysymysmuotoi-luihin on kiinnitettävä huomiota mitta-usvirheiden ja kadon vähentämiseksi. Lo-makkeen esitestaustakaan ei saa unohtaa. Vertailututkimuksissa on usein käytössä lähdekyselylomake, josta käännetään ja muokataan eri kieliversioita.

Lomakkeen kääntämisellä on keskei-nen rooli monikielisissä kysely- ja haas-tattelututkimuksissa – kielitaidon ja substanssiosaamisen lisäksi edellytetään myös erilaisten kulttuurien ja yhteiskun-tien tuntemusta sekä kyselylomakkeen tekemisen taitoa. Kysymysten on oltava vertailukelpoisia tutkimuksen osallistu-vien kulttuurien ja maiden kesken. Ky-selylomaketta kannattaakin valmistella erilaisten asiantuntijoiden työryhmissä, jotta erilaiset kielelliset ja kulttuuriset näkökulmat tulevat huomioon otetuiksi. Hyviksi havaittujen, vertailututkimuk-sissa aiemminkin käytettyjen mittarei-den käyttö on suositeltavaa.

Otanta ja aineistonkeruu – rajoja ja joustavuutta tarvitaanEri mailla on erilaiset mahdollisuudet ja


Ota opiksi myösTietoarkisto: Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjahttp://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/index.htmlCESSDA: Sharing Data: http://www.cessda.org/sharing/ICPSR: The Guide to Social Science Data Preparation and Archivinghttp://www.icpsr.umich.edu/files/ICPSR/access/dataprep.pdfICPSR: Principles and Good Practice for Preserving Datahttp://ihsn.org/home/download.php?file=IHSN-WP003.pdf

Data Dissemination

Study,Organizational

and OperationalStructure

Survey Quality

Ethical Considerations in

Surveys

Tender, Bids andContracts

Data Prosessing and Statistical

AdjustmentSample Design

Data Harmonization

QuestionnaireDesign

Data CollectionAdaptation of

Survey Instruments

Pretesting Translation

InterviewerRecruitment,Selection and

Training

InstrumentTechnical Design

olosuhteet edustavan otoksen valintaan tutkimuksen kohteena olevasta perus-joukosta. Sama pätee myös aineistonke-ruuseen. Jo yksittäistenkin maiden tut-kittavat voivat olla kielellisesti, etnises-ti ja kulttuurisesti epäyhtenäinen jouk-ko. Piirteet kertaantuvat kun vertaillaan

useita maita ja kulttuureja. Myös maan-tieteelliset sekä luontoon ja säähän liitty-vät esteet voivat haitata aineistonkeruuta ja lisätä vastaajakatoa. Kaikissa maissa ei edes sallita survey-tutkimuksia.

Vertailevissa tutkimuksissa kannattaa-kin eri maille antaa riittävästi liikkumava-

raa valita parhaaksi katsomansa otantame-netelmä ja aineistonkeruutapa. Silti yhtei-sistä standardeista ja vertailtavuudesta pi-detään mahdollisimman hyvin kiinni.

monesta yhdeksi – aineistojen harmonisointi ja prosessointiHarmonisointi ja yhteensovittaminen kuuluvat vertailevien tutkimusten elin-kaaren jokaiseen vaiheeseen. Erityisen tärkeitä ne ovat, jos useissa eri maissa ke-rätyistä tutkimusaineistoista aiotaan teh-dä yksi yhteinen, kaikkien maiden tiedot sisältävä yhdistelmäaineisto. Panoshar-monisoinnista puhutaan, kun pyritään tutkimusten vertailtavuuteen standardoi-malla käsitemäärittelyt, mittarit, luoki-tukset ja tekniset vaatimukset. Tuotos-harmonisoinnissa hyväksytään erilaiset mittarit ja määritelmät, kunhan lopputu-loksena saadaan tarvittavat tiedot.

Vertailevissa tutkimuksissa kansalli-set aineistot käsitellään kansainvälisesti sovittujen standardien mukaisesti. Ky-sely- ja haastattelututkimusten sähköi-set havaintomatriisit koodataan ja muo-kataan vastaamaan kansainvälisiä vaati-muksia. Tarkistusten jälkeen kansallinen aineisto on valmis yhdistettäväksi kan-sainväliseen yhdistelmäaineistoon.

ei vain meille vaan myös muilleJo vertailevan tutkimuksen suunnitte-lun alkuvaiheessa kannattaa tehdä huo-lellinen suunnitelma siitä, miten aineis-to kerätään, dokumentoidaan ja säilyte-tään pitkäaikaisesti sekä miten tuloksia julkistetaan ja aineistoa jaetaan muiden käyttöön. Hyvin dokumentoitu tutki-musaineisto, jonka omistussuhteet ovat selkeät ja jossa tutkittavien tietosuoja on huomioitu, on suositeltavaa jakaa myös muiden käyttöön. ●

Lähde:

Survey Research Center (2010). Guidelines for Best Practice in Cross-Cultural Surveys. Ann Arbor, MI: Survey Research Center, Institute for Social Research, University of Michigan. Verkko-opas: http://www.ccsg.isr.umich.edu/ [viitattu 4.10.2010].

CCSG-sivuston Figure 1. The Survey Lifecycle/ survey-tutkimuksen elinkaari -kuvio. (Survey Research Center, 2010).

tietoarkisto 23


Norjan tietoarkiston englannin-kielinen ESS EduNet -portaali tukee European Social Surveyn

käyttöä. Sivusto on suunniteltu erityises-ti kvantitatiivisten tutkimusmenetelmi-en opetukseen ja opiskeluun yliopistois-sa ja korkeakouluissa.

EduNet sisältää monipuolista oppi-materiaalia vertailevan yhteiskuntatut-kimuksen teorioista, tutkimusmenetel-mistä ja soveltamismahdollisuuksista. Asiantuntijoiden kirjoittamat artikke-lit kattavat tutkimuksen elinkaaren on-gelman asettelusta tulosten tulkintaan.

Ne sisältävät myös selkeitä ja käytän-nöllisiä – matalan kynnyksen – ohjei-ta, esimerkkejä ja harjoituksia. Portaa-lissa on ESS:n osa-aineistoja, joita voi käyttää joko suoraan verkossa tai ladata omalle koneelle.

EduNet-sivustolle lisättiin syyskuus-sa kaksi uutta osiota, joiden aiheina ovat maahanmuutto ja painokerrointen käyt-tö. Professori Bart Meuleman (Leuvenin yliopisto, Centre for Sociological Rese-arch) on kirjoittanut ”The evolution of anti-immigration attitudes”-artikkelin, jossa tarkastellaan eurooppalaisten maa-

hanmuuttoasenteiden muutoksia ESS:n kolmen ensimmäisen aallon yhdistelmä-datan avulla. Tutkija Matthias Gannin-gerin (GESIS – Leibniz-Institut für So-zialwissenschaften) artikkelissa käsitel-lään erilaisia otanta-asetelmia ja ESS-ai-neistojen painottamista. Asetelmapai-nojen ohella artikkelissa esitellään mo-nimutkaisempien painokerrointen teke-mistä ja käyttöä.

http://essedunet.nsd.uib.no/

Social Class in Europe -teoksen kirjoittajat pyrkivät osoitta-maan uuden eurooppalaisen yhteiskuntaluokkamallin käyt-tökelpoisuuden tutkijoille. Luokkamalli, ESeC, on muo-dostettu tilastonlaatijoiden ja tutkijoiden yhteiseksi työ-kaluksi viime vuosikymmenellä. Periaatteena on ollut, että uuden mallin luokkiin ei sotketa koulutus- tai tulomitta-reita, vaan se mittaa puhtaasti henkilön asemaa työmark-kinoilla. Mallin pitää toimia maiden välisessä vertailussa, kuvata samaa asiaa eri maissa.

ESeC perustuu Erikson-Goldthorpe-Portocarero-luokkamal-lille. Täydessä ESeC:ssa on kymmenen luokkaa, mutta se voidaan muuntaa tarpeen mukaan 6-, 5- tai 3-luokkaisek-si. David Rosen ja Eric Harrisonin toimittamassa teok-sessa selitetään, miten luokkamalli on rakennettu ja anne-

taan esimerkkejä mallin käytöstä eurooppalaisten yhteis-kuntien rakenteen ja eri asemissa olevien henkilöiden elä-män mahdollisuuksien tutkimuksessa.

Teos toimii myös esimerkkinä laajojen kansainvälisten kyselytutkimusten käytöstä vertailevassa tutkimuksessa. European Social Surveyn (ESS:n) ohella tutkijat havain-nollistavat luokkamallia tutkimuskäytössä muun muassa Euroopan unionin työvoimatutkimuksen ja (EU-LFS:n) ja kotitalouspaneelin (ECHP:n) avulla.

Rose, David & Harrison, Eric (toim.) (2010). Social Class in Europe. An introduction to the European Socio-economic Classification. Lontoo: Routledge.

Yhteiskuntaluokat Euroopassa – esimerkkejä uuden luokkamallin tutkimuskäytöstä

uutta ESS Edunetissä


Teksti: Mari Kleemola

la kotitaloudella ei ole omaa tietokonetta tai internet-yhteyttä, se saa ne tutkimus-ryhmältä. Tiedonkeruut on suunniteltu niin, että kukin panelisti käyttää vastaa-miseen noin puoli tuntia kuukaudessa, ja osallistujia aktivoidaan maksamalla kyse-lyyn vastaamisesta palkkio. LISS-aineis-ton keruu alkoi vuonna 2007.

Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE)Eurooppalaisten ikääntymistä, terveyt-tä ja eläköitymistä kartoittava moni-tieteinen SHARE-vertailututkimus on toteutettu kolme kertaa 2000-luvulla. Harmonisoidun paneelidatan avulla on mahdollista hahmottaa ikääntymispro-sessin eri puolia yli kymmenessä Euroo-pan maassa. Suomi ei ole tutkimukses-sa mukana. SHARE-aineisto sisältää tie-toa vastaajien terveydestä, terveyspalve-luiden käytöstä, tyytyväisyydestä elä-

mään, taloustilanteesta ja sosiaalisista verkostoista. Kyselyt on toteutettu pää-osin henkilökohtaisina haastatteluina ja tutkimukseen on osallistunut yli 45 000 yli 50-vuotiasta eurooppalaista.

De Nederlandsche Bandk DNB Household Survey (DHS)Lähes kaksikymmentä vuotta sitten aloi-tettu DHS-paneeli sisältää tietoja vastaa-jien työstä, eläkkeistä, asumisesta, lai-noista, tuloista, säästämisestä, varallisuu-desta ja terveydestä. Aineisto mahdol-listaa taloudellisen käyttäytymisen laa-jat tarkastelut. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi, miten erilaiset psykologiset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat koti-talouksien säästämiseen. Paneeliin kuu-luu 2000 kotitaloutta. ●

CentERdatan verkkosivut: http://www.centerdata.nl/

LISS-aineiston yksityiskohtainen dokumentaatio on vapaasti saatavilla CentERdatan verkkosivuilla. Rekisteröitymisen jälkeen datatiedostot voi ladata koneelleen.

Muutoksen tutkimukseen paneeliaineistoja Alankomaista

Paneeli- eli pitkittäisaineistojen avulla voidaan tutkia yhteiskun-nallisten muutosten ja poliittis-

ten toimenpiteiden vaikutuksia ihmis-ten käyttäytymiseen. Tilburgin yliopis-ton yhteydessä toimiva CentERdata-tutkimuslaitos on erikoistunut paneeli-aineistoihin ja verkkokyselyihin. Laitos kerää ja analysoi sosiaalitieteellisiä tut-kimusaineistoja, kehittää verkkopoh-jaisia keruumenetelmiä ja jakaa aineis-tojaan tieteelliseen tutkimukseen. Suu-rin osa aineistoista on tarjolla myös eng-lanniksi, ja tutkimuskäyttöön datan saa maksutta. CentERdatan varannosta löy-tyvät muun muassa LISS-, DHS ja SHA-RE-paneelidatat.

Longitudinal Internet Studies for the Social sciences (LISS)LISS-paneeliaineiston avulla voidaan muutosten vaikutusten lisäksi tutkia esi-merkiksi paneelitutkimusta menetelmä-nä. Kukin tiedonkeruu koostuu ydinmo-duulista ja vaihtuvasta lisäosiosta. Ydin-moduuli sisältää kysymyksiä muun mu-assa terveydestä, arvoista, uskonnosta, va-paa-ajasta, perheestä, työstä ja taloudelli-sesta tilanteesta. Vaihtuvan lisäosion ky-symykset valitaan CentERdatalle tullei-den ehdotusten perusteella. Ehdotuksia voivat tehdä myös ulkomaiset tutkijat ja tutkijaryhmät, ja aineiston keruu on aka-teemisille tutkijoille maksutonta.

Koska LISS kerätään nimenomaan tie-teellistä tutkimusta varten, otantaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Paneeliin osallistuu yhteensä 8000 henkilöä 5000 kotitaloudesta. Taloudet on valittu sa-tunnaisotannalla Alankomaiden tilasto-toimen rekisteristä. Jos otokseen valitul-

tietoarkisto 25

Nykyri tutkii, miten brittieng-lannin perherooleihin liittyvät termit family roles, breadwinners,

heads of household, homemakers ja housewi-fes on käännetty suomen kielelle ja poh-tii monikielisten sanastojen kääntämi-sen problematiikkaa yleensä. Kyse ei ole niinkään asiasanojen suorasta kääntämi-sestä vaan kielellisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti toisiaan vastaavien termien löytämisestä.

Nykyrin tutkimusaineistoina ovat muiden muassa suomalaiset ja brittiläi-set kirjastotietokannat, sanakirjat, mo-nikieliset sanastot ja haastattelut. Hän tutkii, miten termejä käytetään verkko-tietokannoissa ja -sanastoissa ja millaisia hakutuloksia niiden avulla saadaan. Ny-kyri tarkastelee myös, miten suomalaiset ja brittiläiset tutkijat, indeksoijat ja asi-asanastojen laatijat ymmärtävät ja mää-rittelevät asiasanat. Samalla hän kartoit-taa eroavatko suomalainen ja brittiläinen diskurssi toisistaan perheroolien osalta. Miten mahdolliset erot vaikuttavat mo-nikielisten sanastojen laatimiseen? Vas-taavatko suomalaiset ja brittiläiset asia-sanat toisiaan käytännössä?

Nykyri havaitsi, että eri ammattiryh-

mät määrittelivät asia-sanoja eri tavoin. Tul-kintaerot eri ammat-tiryhmien välillä oli-vatkin usein isompia kuin erot suomalaisten ja brittien välillä. Eroi-hin vaikuttivat erilaiset tavoitteet, odotukset ja ammattikäytännöt. Asiasanojen vastaavuus on hyvin kon-teksti- ja kulttuurisidonnaista. Jatkos-sa on kiinnitettävä erityisesti huomio-ta diskurssien moninaisuuteen, kehitet-tävä uudentyyppisiä monikielisiä tesau-ruksia ja keskusteltava asiasanojen käy-tännön vastaavuuteen vaikuttavista teki-jöistä aikaisempaa tarkemmin.

Kontrolloitu sanasto laadukkaiden monikielisten palveluiden taustallaTesaurus eli kontrolloitu sanasto eli asi-asanasto on tiedontallennuksen ja -haun apuväline. Hyvän monikielisen tesauruk-sen taustalla ovat kehittyneet metadata-formaatit ja sen termit ovat mahdollisim-man tyhjentäviä, yksiselitteisiä ja selkeäs-ti määriteltyjä.

Kontrolloitujen sa-nastojen käyttö mo-nikielisten palvelui-den dokumentoinnis-sa, kuten tietoarkisto-jen tutkimusaineisto-jen indeksoinnissa, te-hostaa muun muassa tarkkuutta, yhtenäi-syyttä, vertailtavuutta

ja yhteensopivuutta. Monikielisten sa-nastojen käyttö tiedonhaussa auttaa ha-kijaa löytämään hyviä hakutermejä yli kielirajojen. ●

Lähteet

Jääskeläinen, Taina & Moschner, Meinhard & Wackerow, Joachim (2009). Controlled Vocabularies for DDI 3: Enhancing Machine-Actionability. Iassist Quarterly 33

Nykyri, Susanna (2010). Equivalence and translation strategies in multilingual thesaurus construction. Åbo: Åbo Akademi University Press.

Teksti: Hannele Keckman-Koivuniemi

Väitös monikielisten sanastojen käännösten vastaavuuksista

Väitös monikielisten sanastojen käännösten vastaavuuksista

Susanna Nykyri väitteli keväällä Åbo Akademissa informaatiotutkimuksen alalta. Väitöskirjassaan Equivalence and Translation Strategies in Multilingual Thesaurus Construction hän tarkastelee kielellisiä ja kulttuurisia eroja, jotka vaikeuttavat internet-tiedonhakuja.

Åb

o A

kad

emi


Teksti: Taina Jääskeläinen

Kyselylomakkeiden kääntämisel-lä on kaksi päätavoitetta. Kysy-mysten tulisi mitata samaa asiaa

kielestä ja kulttuurista riippumatta, ja ky-symysten tulisi olla ymmärrettäviä ja toi-mia itsenäisesti kohdekulttuurissa.

KäännösprosessiPerinteisessä prosessissa kääntäjä on kääntänyt kyselylomakkeen itsenäisesti. Nykyään suositellaan kysymyslomakkei-

den vaiheittaista kääntämistä työryhmäs-sä. Ryhmä aloittaa työnsä kahdesta tai useammasta itsenäisesti tehdystä kään-nöksestä ja päättää näiden ja työryhmän jäsenten keskustelussa esitettyjen kanto-jen pohjalta parhaan mahdollisen version. Lopuksi käännetty lomake luetaan läpi alkuperäistä katsomatta, koska sen pitäisi toimia yksinään keruuvälineenä.

Työryhmässä tarvitaan tutkimuksen tavoitteiden, aihepiirin, kyselylomak-keiden laadinnan sekä alkuperäiskielen ja kohdekielen tuntemusta. Yksi henki-lö voi edustaa useampaa asiantuntemus-aluetta. On tärkeää, että työryhmä tie-tää, mitä käsitettä kullakin kysymyk-sellä halutaan mitata. Prosessi on tehok-kain, kun alkuperäisten käännösten teki-jät ovat tietoisia tekstin tarkoituksesta ja toimivat mukana työryhmässä.

Kielelliset haasteetKyselylomakkeiden käännösohjeissa neuvotaan usein, että käännöksen tulee olla mahdollisimman yhdenmukainen alkuperäisen kanssa. Käännösprosessissa joudutaan kuitenkin aina puntaroimaan parasta ratkaisua kahden, toisinaan kes-kenään ristiriitaisen, vaatimuksen välil-lä: semanttisen eli muodollisen vastaa-vuuden ja toisaalta mittareiden vertai-lukelpoisuuden välillä.

Sanatarkan käännöksen vaatimus voi johtaa jäykkään, luonnottomaan tai kä-sittämättömään kieleen. Sanatarkkuus ei välttämättä ole edes mahdollista, sillä kääntäminen on aina tulkintaa. Tarkoit-taako kysymyslauseen sana ’government’ hallitusta, valtionhallintoa vai kaikkea valtion-, alue- ja paikallishallintoa?

Käsitteillä on kielten välillä yhtei-

Kyselylomakkeiden kääntäminen on asiantuntijoiden ryhmätyötäKyselylomakkeiden kääntä-minen kielestä toiseen on haasteellista. Huonot kään-nökset voivat tehdä mitta-reista jopa vertailukelvotto-mia, kun eri maissa kysytään eri asiaa.

iSto

ckp

hoto

tietoarkisto 27

siä merkityksiä mutta jossakin kieles-sä tai kulttuurissa käsitteeseen voi liit-tyä piirteitä, joita toisessa kulttuurissa ei ole. Esimerkiksi englantilaisen kysy-myksen ”How often do you hold some servi-ce or rituals in the memory of your direct an-cestors” kääntämiseksi työryhmän pitäisi tietää, tarkoitetaanko vain erikseen or-ganisoituja tilaisuuksia vai lasketaanko mukaan pienimuotoisempikin toimin-ta. Jälkimmäisessä tapauksessa olisi pa-rasta välttää suomalaisessa kysymyslau-seessa sanaa ’rituaali’, koska se tuntuu viittaavan juhlavaan, organisoituun toi-mintaan. Vastaajat eivät välttämättä lu-kisi mukaan kukkien viemistä haudal-le, mikä on Suomessa yleisin muistami-sen muoto, eikä mittari näin ollen mit-taisi haluttua asiaa.

Yhteiskunnallisiin järjestelmiin liit-tyvissä kysymyksissä sanatarkat kään-nökset eivät myöskään usein ole mah-dollisia. Jos lähdelomakkeessa kysymys-tekstissä esimerkiksi on ’lower secondary education’, kunkin maan täytyy soveltaa teksti omaan koulutusjärjestelmäänsä ja korvata kyseinen koulutusaste vastaajil-le ymmärrettävillä termeillä.

LaaduntarkistusTakaisinkääntämistä käytetään usein laa-dunvarmistusvälineenä. Joku muu kuin

Lähteet

Harkness, J (2008). Round 4 ESS Translation Strategies and Procedures. Verkkojulkaisu: http://www.european-socialsurvey.org [viitattu 3.8.2010].

Harkness, J (2003). Questionnaire translation. Teoksessa Fons J R, Mohler, Peter Ph (toim.) Cross-Cultural Survey Methods, Hoboken, N.J. John Wiley & Sons, Inc, 35–56.

Harkness J, Pennell BE, Schoua-Glusberg A. (2004). Survey Questionnaire Translation and Assessment. Teoksessa Presser S, Rothgeb J, Couper M et al.

iSto

ckp

hoto

alkuperäinen kääntäjä kääntää käänne-tyn tekstin takaisin lähtökielelle. Mene-telmä on viime vuosina saanut kritiikkiä. On monia ongelmia, joita takaisinkään-nös ei paljasta. Jos sanonnan kääntää sa-namukaisesti (esimerkiksi ”ottaa onkeensa” tai ”swear by”), kohdeteksti on hölynpölyä mutta kääntyy kauniisti takaisin alkupe-räiskielelle. Paradoksaalisesti, mitä luon-nottomampi ja kömpelömpi käännös on, sitä helpompi se on kääntää takaisin.

Takaisinkääntäminen ei paljasta sa-nojen vivahde-eroja kielten välillä. Sa-nakirjat kääntävät sanan ’housewife’ suo-meksi ’kotiäiti’ tai ’perheenemäntä’. Nämä kolme käsitettä eivät täysin vastaa toi-siaan, sillä ’housewife’ viittaa naiseen,

joka hoitaa kotia eikä ole töissä, ’koti-äiti’ viittaa kotona olevaan naiseen, jol-la on lapsia ja ’perheenemäntä’ on työssä-käynnin suhteen epämääräinen. Vertai-lukelpoisten tulosten saamiseksi näil-lä vivahde-eroilla on kysymysteksteissä suuri merkitys mutta takaisinkäännös ei tuo niitä esille. Suomalaisessa kysymyk-sessä voidaan saada parempi mittarivas-taavuus esimerkiksi ilmaisuilla ”olla ko-tona”, ”hoitaa kotia”.

Lomakkeen kääntäminen työryhmäs-sä ja lomakkeen erilaiset esitestausmene-telmät ovat takaisinkäännöstä suositelta-vampia laadunvarmistusvälineitä.

DokumentointiTulevia tutkimusaineiston käyttäjiä var-ten lomakkeen käännösprosessista oli-si hyödyllistä merkitä muistiin järjes-telmällisesti:

lähtökysymyksen sanamuotoihin teh-•dyt muutokset ja niiden perustelutpitkittäistutkimuksissa muutokset sa-•man kysymyksen käännöksiin eri ai-neistonkeruuvuosina ja niiden perus-telut jahuomiot kysymyksistä, jotka jostain •syystä eivät sovellu kohdekulttuuriin tai voivat tuottaa vinoutuneen tuloksen.Maiden välisiä ja ajallisia vertailuja

tekevälle tutkijalle kaikki nämä tiedot ovat olennaisia. Dokumentointi kan-nattaa tehdä jo käännösvaiheen aikana, koska muutokset ja päätösten peruste-lut unohtuvat nopeasti. ●

Methods for Testing and Evaluating Survey Questionnaires. Hoboken, N.J.: John Wiley & Sons, Inc., 453–473.

Usunier, J-C (1999). The Use of Language in Investing Conceptual Equivalence in Cross-Cultural Research. Konferenssiesitelmä: Seventh Cross-Cultural Consumer and Business Studies Research Conference. Verkkojulkaisu: http://marketing.byu.edu/htmlpages/ccrs/proceedings99/usunier.htm [viitattu 3.8.2010].


Kuten monen muun tieteenalan historiassa Sir Francis Galton (1822–1911) on saanut pai-kan myös vertailevan sosiologian historiassa.

Yksi sen keskeisistä metodologisista ongelmista kan-taa hänen nimeään.

Galton toimi presidenttinä Ison-Britannian ja Irlan-nin kuninkaallisen antropologisen instituutin kokouk-sessa vuonna1889, kun antropologi Edward B. Tylor esitteli tuloksiaan avioliitto- ja periytymisinstituuti-oiden kehityksestä. Aineisto koostui tiedoista yli 200 kulttuurista. Tylor halusi vahventaa ja systematisoida antropologian menetelmiä. Sosiaaliseksi aritmetiikak-si kutsutulla menetelmällä voidaan osoittaa, että insti-tuutioiden kehitys on tutkittavissa taulukoiden ja luo-kittelujen avulla. Näin voitetaan tarkkoihin operaati-oihin sitoutuneiden matemaatikkojen, fyysikoiden, ke-mistien ja biologien vastarinta. Antropologian ongel-mat tulevat tieteellisen keskustelun piiriin.

Galton kiitteli esitystä selkeäksi, mutta kritisoi sitä, etteivät kaikki havainnot ole toisistaan riippumatto-mia. Osalla niistä on yhteinen alkuperä. Ei ole miele-kästä vertailla kopioita keskenään. Ratkaisuna on, että yhteistä alkuperää olevat havainnot esitetään yhdessä, tarvittaessa painotettuina.

Vertailevassa tutkimuksessa ’Galtonin ongelma’ on nostettu esiin pohdittaessa erityisesti diffuusion vaiku-tuksia. Onko vertailtaessa havaittu muuttujien välinen suhde syy-seuraussuhde vai onko se tulosta siitä, että yh-teiskunnat ottavat oppia toisistaan tai ainakin lainailevat hyväksi havaittuja ohjelmia ja menettelytapoja?

Globalisoituvassa maailmassa on oltu jopa valmii-ta vertailevan tutkimuksen hautajaisiin. Ylikansallis-ten taloudellisten ja poliittisten organisaatioiden vai-

kutusvalta on kasvanut ja yhteiskuntien välinen vuo-rovaikutus on moninkertaistunut. Tiukkapipoisimmat ovat esittäneet, että elämme maailmassa, jossa N=1. Vertailevan tutkimuksen taru on lopussa.

Yhteiskunnalliset rakenteet ja prosessit eivät kuiten-kaan ole siitä yksinkertaisimmasta päästä. Taloushisto-ria tarjoaa hyviä esimerkkejä siitä, miten yksi ja sama keksintö on vaikuttanut lähes päinvastaisilla tavoilla. Rautatiet vauhdittivat teollistumista Englannissa. Kul-jetusongelmat helpottuivat, ja samalla kiskojen, vetu-reiden ja vaunujen kysyntä vauhditti teollistumista. Ve-näjällä rautateistä tuli vain sotaväen ja rikkaiden kul-jetusväline. Rautateiden rakentaminen vei varat teolli-silta investoinneilta.

’Galtonin ongelmaa’ ei vertailevassa tutkimuksessa voi lakaista maton alle. Tutkijoiden on vain entistä herkem-min osattava eritellä tutkittavien ilmiöiden yhtäläisyyk-siä ja erilaisuuksia. Niille, jotka muistuttavat ylikan-sallisten toimenpiteiden ja erilaisten diffuusioprosessi-en alati lisääntyvästä vaikutuksesta, on osoitettava mi-ten monella eri tavalla samat toimenpiteet voivat vai-kuttaa. Anatole France opetti, että laki on sama kai-kille. Se kieltää yhtä lailla rikkaita ja köyhiä nukku-masta siltojen alla.

Matti AlestaloProfessori

Tampereen yliopistososiaalitutkimuksen laitos

Sir Francisin ongelma

KOLUmNI

Hel

ena

Laak

sone

n

tietoarkisto 29

aINeISTOLUeTTeLO

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston koko aineis-tovarannossa on yli 1100 tutkimusaineistoa, jois-ta osa odottaa vielä käsittelyä. Verkkosivujen luettelo on jaettu arkistoituihin ja kuvailtuihin ai-neistoihin. Arkistoituja tutkimusaineistoja voi tila-ta tietoarkistosta, kuvailtuja ei. Osa kuvailluista ai-neistoista on vapaasti saatavilla verkosta, osaan voi tutustua vain aineiston sijoitusorganisaatiossa. Tieto kunkin aineiston saatavuudesta kerrotaan aineiston kuvailussa.

ajantasainen aineistoluettelo Internetissä: http://www.fsd.uta.fi/aineistot/luettelo/

Tietoarkistoon arkistoituja aineistoja voi tilata tieteel-liseen tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön tietoar-kiston ja aineistonluovuttajien asettamien käyttöeh-tojen mukaisesti. Aineistot toimitetaan maksutta.

aineiston saa muutamassa päivässäAineistoja tilattaessa on täytettävä käyttölupahakemus ja al-lekirjoitettava käyttöehtositoumus. Käyttölupahakemuksessa kerrotaan aineiston käyttötarkoitus, joka tulee kuvata tiiviisti, mutta kattavasti. Yhdellä käyttölupahakemuksella voi tilata sa-maan käyttötarkoitukseen useita aineistoja.

Allekirjoittamalla käyttöehtositoumuksen tilaaja sitoutuu noudattamaan aineiston käytölle asetettuja ehtoja. Hyväksyt-tyään käyttölupahakemuksen ja saatuaan allekirjoitetun käyt-töehtositoumuksen FSD toimittaa aineiston tilaajalle yleensä muutamassa päivässä. Aineistot pyritään toimittamaan tilaajan toivomassa tiedostoformaatissa.

aineistoja myös opetukseen ja opiskelijoilleTietoarkistosta voi tilata aineistoja opetuskäyttöön esimerkik-si metodikursseille. Kurssin opettajan on toimitettava tietoar-kistoon käyttölupahakemus ja allekirjoitettava käyttöehtositou-mus. Käyttölupahakemuksessa on ilmoitettava kurssin nimi, kesto ja kurssille osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä. Kurs-sin opiskelijoiden ei tarvitse allekirjoittaa erikseen käyttöehto-sitoumuksia.

Opiskelijat voivat tilata aineistoja harjoitus-, seminaari-,

kandidaatin- ja pro gradu -töihinsä. Opiskelijoiden tulee täyt-tää käyttölupahakemus ja käyttöehtositoumus normaalin lupa-käytännön mukaisesti. Perustutkinto-opiskelijoiden tulee lisäk-si neuvotella ohjaajansa kanssa ennen aineiston tilaamista, sillä käyttölupahakemukseen vaaditaan ohjaajan allekirjoitus.

Tilatun aineiston säilyttäminen ja hävittäminenAineiston säilyttämisessä ja käytössä on huolehdittava riittä-västä tietoturvasta ja niiden henkilöiden ja tahojen tietosuojas-ta, joita koskevia tietoja aineisto sisältää. Aineisto ei saa olla muiden kuin käyttölupahakemuksessa yksilöityjen henkilöiden saatavilla.

Aineistoa saa käyttää ainoastaan käyttölupahakemukses-sa ilmoitetun käyttötarkoituksen mukaisesti. Jos aineistoa ha-lutaan käyttää muihin tutkimus-, opetus- tai opiskelutarkoituk-siin, on toimitettava tietoarkistolle uusi käyttölupahakemus. Käyttötarkoituksen päätyttyä aineisto on hävitettävä.

FSD välittää aineistoja muista tietoarkistoistaFSD:n kautta käytettävissä on myös runsaasti kansainvälisiä ja maakohtaisia aineistoja, jotka on arkistoitu muihin tietoarkis-toihin, esimerkiksi eurooppalaisiin arkistoihin. Jos tarvitset näi-den arkistojen tietokannoista löytyvää aineistoa, ota yhteyt-tä asiakaspalveluumme. Suomalaisten yliopistojen tutkijat ja opiskelijat voivat ladata käyttöönsä yhteiskuntatieteellisiä tut-kimusaineistoja yhdysvaltalaisen data-arkiston ICPSR:n verkko-palvelusta. Palvelu vaatii käyttäjiltä rekisteröitymisen, joka on tehtävä suomalaisen yliopiston IP-osoitteesta.

aINeISTON TILaamINeN

Kvantitatiiviset aineistotTietoarkiston aineistoluettelossa on noin 900 kvantitatiivista tutkimusaineistoa. Niistä valtaosa kuuluu joko kotimaiseen tai kansainväliseen sarjaan.

Kvalitatiiviset aineistot ja opetusaineistotTietoarkiston aineistoluettelossa on vajaa sata arkistoitua ja kolmisenkymmentä kuvailtua kvalitatiivista aineistoa. Joistakin kvalitatiivisista aineistoista on muokattu osa-aineistoja. Ne on tarkoitettu menetelmäopetukseen ja seminaaritöihin. Opetus-aineistot käsittelevät mm. matkapuhelinten käyttöä, alkoholi-mielipiteitä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden kokemuksia.

LISÄTIeDOT: HTTP://www.FSD.UTA.FI/AINEISTOT/JATKOKAYTTO/TILAUS.HTML TAI [email protected]

30 tietoarkisto

Kansainväliset sarjat

eSS (european Social Survey)

European Social Survey on joka toinen vuosi koottava yli 20 maan kansainvälinen kyse-lytutkimus. ESS:n ensimmäi-nen kierros toteutettiin vuo-sina 2002–2003. Hankkeen aineistot koostuvat joka kier-roksella koottavasta ydinmo-duulista ja vaihtuvista moduu-leista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipitei-den ja elämäntilanteiden muu-tosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistuvat kysymykset koskevat muun muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mieli-piteitä ja osallistumista, hallin-toa ja tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää, kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutu-neisuutta, hyvinvointia, terve-yttä ja turvallisuutta, sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.

eVS (european Values Study) ja WVS (World Values Survey)

European Values Study - ja World Values Survey -aineisto-ja on kerätty useissa aalloissa 1980-luvulta alkaen. Niissä on suurelta osin yhtenevin kyse-lyin kartoitettu eri maiden kan-salaisten elämäntilanteita sekä yhteiskunnallisia, poliittisia, so-siaalisia, moraalisia ja uskon-nollisia arvoja.

eurobarometrit

Eurobarometrit ovat samanai-kaisesti Euroopan unionin jä-senmaissa toteutettavia ky-selytutkimuksia. Niissä on kartoitettu vuodesta 1974 al-kaen EU-maissa asuvien hen-kilöiden sosiaalisia ja poliit-tisia mielipiteitä. Toistuvissa aiheissa kysytään mielipiteitä Euroopan yhteisöstä/unionis-ta, parlamentista sekä vastaa-

jien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudes-ta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty mm. työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, ku-lutustottumuksiin ja koulutuk-seen liittyviä kysymyksiä. Lisäk-si on kerätty vertailukelpoista aineistoa EU:n ulkopuolisis-ta maista.

Flash eurobarometrit

Flash Eurobarometrit ovat sup-peahkoja kyselytutkimuksia, jotka täydentävät vakiomuotoi-sia Eurobarometrejä. Kysely-jen teemoina ovat olleet mm. yrittäjyys, EU:n laajeneminen, maatalouspolitiikka, EU:n kan-salaisoikeudet, kuluttajatieto-us, Euroopan parlamentin vaa-lit, tietoyhteiskunta ja Internet.

ISSP (International Social Survey Programme)

ISSP on yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka käynnistyi vuonna 1985. Nyt mukana on 45 maata. Seuran-tatutkimustiedon lisäksi vuo-sittain kerättävät aineistot tar-joavat poikkileikkaustietoa ajankohtaisista ja teemoiltaan vaihtuvista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Teemoina ovat olleet mm. valtion tehtävät, eriarvoi-suus, perhe ja sukupuoliroolit, työorientaatiot, uskonto, kan-sallinen identiteetti, kansalais-osallistuminen, ympäristö sekä vapaa-aika ja urheilu.

Kotimaiset sarjat

alkoholijuomien tilastoimaton kulutus

Tutkimussarjassa kartoite-taan, kuinka paljon suomalai-set kuluttavat kotivalmisteisia, salakuljetettuja ja ulkomail-ta tuotuja alkoholijuomia sekä spriitä. Aineistoja on arkistoitu-na vuodesta 1995 lähtien.

energia-asennetutkimukset

Suomalaisten energia-asen-teita kartoittava tutkimussar-ja käynnistyi vuonna 1983. Ver-tailukelpoiset kyselyaineistot mahdollistavat suomalaisten energiapolitiikkaa ja energia-asioita koskevien kannanotto-jen, mielipiteiden, uskomus-ten, arvostusten ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin ja systemaattisen seurannan.

eVan eU-asennetutkimukset

Elinkeinoelämän valtuuskun-nan EVAn vuonna 1992 aloit-tamassa tutkimussarjassa seurataan suomalaisten integ-raatioajattelun muutoksia. Tut-kimuksissa on selvitetty suo-malaisten mielipiteitä mm. maamme EU-jäsenyydestä, Eu-roopan unionin tulevaisuudes-ta ja laajentumisesta, Euroo-pan talous- ja rahapolitiikasta, EMU:sta, europarlamentista, maamme turvallisuuspolitiikas-ta, EU-tuista ja Euroopan yh-dentymisestä yleensä.

eVan kansalliset asennetutkimukset

EVAn kansallisia asennetut-kimuksia on tehty vuodesta 1984. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yh-teiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Kussa-kin aineistossa on sekä ajan-kohtaisia että toistuvia teemo-ja. Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteis-kunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, lama, taloudellinen kasvu, suoma-laisten identiteetti ja suoma-laisten suhtautuminen tulevai-suuteen.

Hyvinvointitutkimukset

Kelan ja Turun yliopiston so-siaalipolitiikan laitoksen tutki-mushankkeessa on kartoitet-

tu aikuisväestön kokemuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnis-ta, sosiaalipolitiikasta ja sosi-aaliturvasta. Tutkimuksissa on selvitetty vastaajien työmark-kina-asemaa, työttömyysko-kemuksia, terveydentilaa, asu-mistilannetta, sosiaalietuuksia, toimeentuloa sekä yleensä elintasoa. Ensimmäinen aineis-to kerättiin vuonna 1995.

Kaupunkipalvelu- tutkimukset

Kaupunkipalvelututkimuksia on tehty vuodesta 1983. Aluk-si aineistoista vastasi Suomen Kaupunkiliitto, nyt FCG Efeko. Kyselytutkimusten pääpaino on asukkaiden kuntapalveluja ja hallintoa koskevien mielipi-teiden selvittämisessä. Aineis-tot ovat suurimmalta osalta vertailukelpoisia keskenään.

Kehitysyhteistyö- tutkimukset

Ulkoasiainministeriön teet-tämissä mielipidetieduste-luissa on kartoitettu kehitys-yhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Tietoar-kistoon on arkistoitu aineistoja vuodesta 1997.

Koulun hyvinvointiprofiili

Koulun hyvinvointiprofii-li perustuu Anne Konun väi-töskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvin-vointimalliin: olosuhteet, so-siaaliset suhteet, itsensä to-teuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: pe-ruskoulun alaluokat, yläluokat, toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerä-tään kouluilta internetkyselynä lukuvuosittain. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot lukuvuo-desta 2004–2005.

Kunnallisalan ilmapuntaritKunnallisalan kehittämissää-tiön ilmapuntareita on teh-ty vuodesta 1992. Vuosittain

tietoarkisto 31

kerätyt aineistot mahdollista-vat asukkaiden sekä kunnan-johtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipitei-den vertailun. Tutkimusten ai-healueina ovat mm. kunnalli-nen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palvelui-den taso ja niiden kehittämis-tarpeet. Kunnallisjohto on li-säksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa, valtionoh-jauksen nykytilaa ja kehitysnä-kymiä.

KuntaSuomi 2004KuntaSuomi 2004 -tutkimus-ohjelma oli Kuntaliiton, yliopis-tojen ja tutkimuslaitosten yh-teinen tutkimuskokonaisuus, jossa analysoitiin kuntien kehi-tystä ajanjaksolla 1995–2004. Ohjelmassa oli mukana 47 kuntaa, jotka edustivat mah-dollisimman hyvin suomalaista kuntakenttää. Tutkimusohjelma jakaantui 14 tutkimusmoduu-liin, joiden teemat painottuivat demokratiaan ja palveluihin.

Lapsesta aikuiseksiLapsesta aikuiseksi -pitkittäis-tutkimus alkoi Jyväskylän yli-opiston psykologian professori Lea Pulkkisen väitöskirjatyö-nä vuonna 1968. Tutkimus on sittemmin jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Projektin alkaessa tut-kimukseen osallistui 369 kah-deksanvuotiasta satunnaises-ti valittua lasta kansakoulun toiselta luokalta. Tämän jäl-keen aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet iältään 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42- ja 50-vuotiaita. Tutkimuksen tee-moja ovat olleet sosioemo-tionaalinen kehitys ja persoo-nallisuus, koulutus ja työura, perhetausta ja oma perhe, ter-veyskäyttäytyminen ja terveys sekä yhteiskuntaan sopeutumi-nen. Tutkimuksen päärahoitta-jana on vuodesta 1986 lähtien ollut Suomen Akatemia.

LiikuntatutkimuksetTutkimussarjassa on kartoitet-tu suomalaisten liikuntatottu-muksia neljän vuoden välein vuodesta 1994 lähtien. Aineis-tot antavat ajankohtaisen ku-van maamme liikuntakulttuu-rista sekä liikunnan trendeistä. Ne kartoittavat mm. suoma-laisten liikunta-, urheilu- ja kuntoiluharrastusten määriä sekä urheiluseuratoimintaan ja liikunnan vapaaehtoistoimin-taan liittyviä asioita. Tutkimus-ten näkökulma laajenee eri la-jien harrastamisesta liikunnan kansalaistoimintaan. Ne on to-teutettu erikseen lapsille ja nuorille sekä aikuisväestölle. Tietoarkistoon on arkistoitu ai-neistot vuodesta 2002.

mTS-tutkimuksetMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin teemoihin sekä maanpuolus-tukseen liittyvät kyselytutki-mukset selvittävät suoma-laisten turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vai-kuttavia tekijöitä. Tietoarkis-toon on arkistoitu aineistot vuodesta 1992.

NuorisobarometritNuorisoasiain neuvottelukunta Nuora on teettänyt vuodesta 1994 alkaen Nuorisobaromet-reja. Vuosittain kartoitetaan 15–29-vuotiaiden asentei-den ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajan-kohtaisia että toistuvia kysy-myksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavä-lin asennemuutoksia. Sarjas-sa on selvitetty mm. nuorten koulutukseen, työhön, sosiaa-liturvaan, kuluttamiseen, huu-meisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisak-tiivisuuteen liittyviä asenteita.

NuorisorikollisuuskyselytOikeuspoliittinen tutkimuslai-tos käynnisti keväällä 1995 tut-kimushankkeen nuorison ri-

kollisen ja kielletyn toiminnan seuraamiseksi pitkällä aikavä-lillä. Tutkimuksissa on käytetty ns. itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimusmenetelmää. Niihin on osallistunut peruskoulun yhdeksäsluokkalaisia eri puolil-ta Suomea. Oppilaat ovat vas-tanneet nimettöminä omaa kiellettyä ja rikollista toimin-taansa koskeviin kysymyksiin.

PerhebarometritVäestöliiton väestöntutkimus-laitos on toteuttanut vuodes-ta 1996 alkaen kirjekyselynä barometrien sarjaa. Perheba-rometrit keskittyvät perhet-tä koskeviin kysymyksiin, mut-ta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. su-kupolvien välinen avunan-to, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittami-nen, vanhemmuuden toteutta-minen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.

PoliisibarometritSisäasiainministeriön poliisi-osaston barometrit selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten käsityksiä poliisin roolista, toi-minnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoitta-vat maan sisäistä turvallisuut-ta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodes-ta 1999.

Puolueiden ajankohtaistutkimuksetPuolueiden ajankohtaistutki-mukset kuuluvat nk. puoluei-den yhteistutkimusten sarjaan. Kaikissa tutkimuksissa on selvi-tetty väestön äänestyskäyttäy-tymistä, huolenaiheita, mielipi-teitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakun-nallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös ta-loudellista tilannetta koske-via odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaa-

jan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kun-nallispolitiikasta. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikaver-tailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoi-sia. Tietoarkistoon on arkistoi-tu aineistoja vuodesta 1973.

SosiaalibarometritSosiaali- ja terveysturvan kes-kusliiton sosiaalibarometria on tehty vuodesta 1991. Sar-jassa eri palveluiden tuottajat (kuntien sosiaalitoimi, terveys-keskukset, työvoimatoimistot, Kansaneläkelaitoksen paikallis-toimistot ja sosiaali- ja terveys-järjestöt) arvioivat vuosittain palveluiden tilaa ja kansalais-ten hyvinvoinnin muutoksia. Li-säksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja.

Suhtautuminen alkoholi- poliittisiin rajoitteisiinSTAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuot-tamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluis-sa on kartoitettu väestön suh-tautumista yhteiskunnan al-koholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksis-sa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien al-koholijuomien sopivinta myyn-titapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kan-taa myynnin ikärajoihin ja al-koholin mainontaan. Aineisto-ja on arkistoitu vuodesta 1996 lähtien.

Tampereen terveys- ja sosiaalikyselytTampereen kaupungin sosiaa-li- ja terveystoimen ja UKK-ins-tituutin yhteistutkimuksissa on selvitetty kuntalaisten tervey-dentilaa sekä sosiaali- ja ter-veyspalvelujen käyttöä. Kyselyt aloitettiin vuonna 1990.

Tampereen yliopistosta valmistuneiden sijoittumis-seurantaTampereen yliopiston rekry-tointipalvelut, suunnitteluyk-

32 tietoarkisto

sikkö ja opintotoimisto ovat seuranneet vastavalmistunei-den työllistymistä noin vuoden kuluttua valmistumisesta. Jo-kaisessa aineistossa on usei-ta nykyiseen työtilanteeseen, työnantajaan ja työnhakuun liittyviä kysymyksiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta-neiden työllistymistä on tutkit-tu vuodesta 1994 alkaen. Jat-kotutkinnon suorittaneille on tehty vastaavia kyselyjä vuo-desta 1996.

Terveyden edistämisen barometritBarometrit kartoittavat kunta- ja järjestöpäättäjien näkemyk-siä terveyden edistämisen ny-kyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ne kuvaavat myös vastaaji-en käsityksiä terveyden ja sen edistämisen kannalta ajankoh-taisista ilmiöistä hallinnollisesta näkökulmasta. Terveyden edis-tämisen keskuksen, Tekryn, ba-rometreja on tehty vuodesta 1992. Aineistoja kerätään vuo-sittain.

TiedebarometritBarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suh-tautumista tieteeseen. Tar-kastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeel-lisuus, tieteellis-teknisen kehi-tyksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomuk-selliset näkökohdat. Ensimmäi-nen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu kolmen vuo-den välein.

Uskonto ja uskonnollisuus VenäjälläUskonto ja uskonnollisuus Ve-näjällä on tutkimussarja, jota on tehty Suomen Akatemian ja Venäjän tiedeakatemian yh-teisenä hankkeena. Venäjäl-lä käytännön toteutuksesta on vastannut Institut sravnitel’nyh social’nyh issledovanij (Vertai-levan sosiaalitutkimuksen insti-tuutti), Suomessa tutkimus on toteutettu Kirkon tutkimuskes-

kuksessa. Tutkimusta on teh-ty vuosina 1991, 1993, 1996 ja 1999.

Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö TampereellaTutkimussarja on osa eTampe-re-ohjelman Infocity-hanket-ta. Tutkimuksissa on kartoitettu 15–74-vuotiaiden tamperelais-ten tietotekniikan, Internetin ja kaupungin verkkopalvelu-jen käyttöä. Aineistoja kerättiin vuosina 2000–2005.

Yliopistoista valmistunei-den uraseurantaUraseurantakyselyssä haetaan valtakunnallista tietoa akatee-misten työmarkkinoille sijoit-tumisen laadusta ja tarkoituk-senmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyy-destä viisi vuotta sitten suori-tettuun tutkintoon. Seurannan toteuttaa Akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaa-ri-verkosto.

Julkaisuja arkistoiduista aineistoista

Bäck, Maria & Kestilä, Elina (2009). Social Capital and Po-litical Trust in Finland: An In-dividual-level Assessment. Scandinavian Political Studies 32(2), 171–194. Poliittinen luottamus on aikai-semmissa tutkimuksissa usein yhdistetty poliittisiin muuttujiin kuten politiikkatietämykseen ja -kiinnostukseen, postmateria-listisiin arvoihin, kansallisylpey-teen ja kansalaispätevyyteen. Viime vuosina on alettu poh-tia sosiaalisen pääoman vai-kutusta samaan ilmiöön. Bäck ja Kestilä tarkastelevat artik-kelissaan sosiaalista pääomaa ja poliittista luottamusta Suo-messa European Social Sur-vey 2003–2003 -aineistolla (FSD1303). Vaikuttaako luot-tamus kanssaihmisiin, kuulu-minen järjestöön ja sosiaali-nen aktiivisuus luottamukseen

myös poliitikkoihin, eduskun-taan ja tyytyväisyyteen demo-kratian toimivuuteen? Bäck ja Kestilä havaitsivat, ettei sosi-aalinen pääoma kokonaisuute-na ennusta vahvasti poliittista luottamusta. Ihmisten välisel-lä luottamuksella näyttäisi yksi-nään olevan suuri vaikutus po-liittiseen luottamukseen, järjestöaktiivisuudella ei.

Bengtsson, Åsa & wass, Han-na (2010). Styles of political representation: what do vo-ters expect? Journal of Elec-tions, Public Opinion & Parties 20(1), 55–81. Ensi keväänä valitaan taas uu-sia kansanedustajia. Miten hei-dän tulisi edustaa suomalaisia? Bengtsson ja Wass selvittävät kansalaisten edustusodotuksia Eduskuntavaalitutkimus 2007 -aineistolla (FSD2269). He to-teavat, että äänestäjien kan-sanedustajien edustusrooleja ja -tyylejä koskevat odotukset ovat moninaisia ja keskenään vaikeastikin yhteen sovitetta-via. Vastaajat eivät edellytä eduskunnan vastaavan kansaa peilikuvamaisesti ikä- ja suku-puolijakaumaltaan. Äänestäjät haluavat, että edustajat ovat it-senäisesti, omaan harkintaansa ja asiantuntemukseensa perus-tuen päätöksiä tekeviä edun-valvojia, mutta samalla myös kansalaisten näkemyksiin pe-rehtyviä ja niiden mukaista po-litiikkaa ajavia valtuutettuja. Vastaajien sosiaalisella taustal-la ja puoluekannalla ei havaittu olevan kovin suurta vaikutus-ta edustusodotuksia koskeviin mielipidejakaumiin.

Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010): Children’s Experiences of Completing a Computer-based Violence Survey: Ethical Implications. Children & Society, tulossa vuoden 2010 aikana. [Julkaisu luettavis-sa Children & Society -sivus-tolta]. Pitäisikö lasta suojella tutki-muksilta mahdollisten haitta-

vaikutusten takia vai pitäisikö hänen osallistumistaan tutki-muksiin tukea monipuolisesti? Ellonen ja Pösö pohtivat näi-tä eettisiä jännitteitä artikke-lissaan. He analysoivat Lap-siuhritutkimus 2008 -kyselyn (FSD2416) avovastauksia, jois-sa yli 11 000 lasta ja nuorta kertoi miltä tuntui vastata tut-kimuksen kysymyksiin. Puolet vastaajista kuvasi vastaamis-ta neutraaliksi ja positiiviseksi. Neljännes koki kyselyn kieltei-senä ja hämmentävänä. Ty-töt kuvasivat negatiivisia tun-temuksia poikia useammin. Väkivaltaa kohdanneet lapset ilmaisivat muita useammin ää-ripään tuntemuksia: he koki-vat vastaamisen muita useam-min joko voimaannuttavaksi tai ahdistavaksi. Tutkijat tulkit-sevat lasten kommenttien tu-kevan tutkimuseettisesti sekä lasten osallisuus- että suojelu-näkökulmia. Lapsiuhritutkimuk-sen eettisyyttä, haittoja ja hyö-tyjä pitäisi arvioida myös siltä pohjalta, miten tutkimustietoa käytetään. Lasten kokemasta väkivallasta kerätyn tiedon pi-täisi johtaa muutoksiin, jotta tulevaisuudessa yhä harvempi lapsi joutuisi kohtaamaan vä-kivaltaa.

Hakkarainen, Tyyne (2010). Avun saamisen kokemuksia köyhyysaiheiseen kirjoituskil-pailuun osallistuneiden elä-mäntarinoissa. Tampereen yliopisto: Sosiaalitutkimuksen laitos. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Köyhyyden tutkimus on Suo-messa keskittynyt erityisesti köyhyysmittareiden kehittämi-seen. Viime aikoina on ilmes-tynyt myös tutkimuksia, joissa paneudutaan köyhyyden oma-kohtaisen kokemuksen tutkimi-seen. Siitä hyvä esimerkki on Hakkaraisen tutkielma, jossa hän analysoi Arkipäivän koke-muksia köyhyydestä (FSD2413) -aineistoa. Köyhyysaiheiseen kirjoituskilpailuun osallistunei-den kertomuksia analysoimalla

tietoarkisto 33

hän osoittaa, miten viranomai-silta saatua apua kuvataan suureksi osaksi negatiivisesti ja sukulaisilta tai ystäviltä saatua apua positiivisesti. Läheisiltä saatuun apuun liittyy kuitenkin häpeän tunnetta. Sen taustalla on yksin selviytymisen ihanne.

Herkman, Juha (2010). Politii-kan julkisuus viestinten välis-sä: intermediaalisuus ja vaalit. Media & viestintä 33(2), 5–22.Politiikan julkisuus koostuu moninaisesta uutisten, haastat-telujen, kannanottojen ja viih-detuotantojen verkostosta. Herkman tarkastelee artikkelis-saan medioiden välisiä suhtei-ta ja vuorovaikutusta vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Em-piirisinä aineistoina hän käyt-tää presidentinvaalikyselyjä (FSD2137 ja FSD2138), teema-haastatteluja ja media-aineis-toja. Tulosten mukaan vaalijul-kisuudessa on kaiken kaikkiaan kyse monimutkaisesta ja in-termediaalisesta ilmiöstä, jos-sa eri viestimillä ja genreil-lä on erilaisia tehtäviä. Viime presidentinvaaleissa vaalijul-kisuutta ei osattu ajatella mo-nipuolisesti järjestelmällisen kampanjan osana, vaan paino-piste oli perinteisissä vaalijulki-suuden muodoissa. Televisiolla oli kampanjoinnissa keskeinen rooli, vaikka sen valta-asema kyseenalaistuikin nuorempi-en äänestäjien keskuudessa ja monikanavaympäristössä.

Holli, Anne & wass, Hanna (2010). Gender-based Voting in the Parliamentary Elections of 2007 in Finland. European Journal of Political Research 49(5), 598–630. Suomen vaalijärjestelmässä äänestetään yhtä aikaa sekä ehdokasta että puoluetta. Täl-laisessa järjestelmässä äänes-tyspäätös on samalla myös va-linta sukupuolten välillä: ääni menee joko mies- tai nais-ehdokkaalle. Äänestääkö siis nainen naista ja mies mies-tä? Holli ja Wass tutkivat ar-

tikkelissaan, valitseeko ää-nestäjä omaa sukupuoltaan olevan ehdokkaan. Vuoden 2007 eduskuntavaaliaineistoon (FSD2269) perustuen he osoit-tavat, että naiset äänestävät melko tasaisesti nais- ja mies-ehdokkaita, mutta miesten enemmistö äänestää miehiä. Naisilla valinta on vahvemmin sidoksissa arvioihin naisedus-tajien tarpeellisuudesta oman sukupuolensa edustajina ja sil-le tärkeiden asioiden puo-lustajina. Myös ikä vaikuttaa: nuoremmat naiset äänestävät naista useammin kuin vanhem-mat naiset. Naisten ja miesten äänien jakautuminen eri ta-voin nais- ja miesehdokkaiden kesken vaikuttaa myös vaalien lopputulokseen.

Kallio, Johanna (2010). Hy-vinvointipalvelujärjestelmän muutos ja suomalaisten mie-lipiteet 1996–2006. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuk-sia; 108. Tutkimus käsittelee kansalais-ten asennoitumista paikalli-siin hyvinvointipalveluihin. Tu-losten perusteella kansalaiset ovat hyvin sitoutuneita hyvin-vointivaltioon ja sen tarjoamiin julkisesti tuettuihin palveluihin. Tulokset vahvistavat oletusta kunnan paikallisten poliittisten, sosiaalisten ja institutionaalis-ten tekijöiden vaikutuksesta hyvinvointimielipiteisiin. Kun-nan poliittiset voimasuhteet ja yksilön puoluekanta erottele-vat Kallion mukaan asenteita selkeimmin. Kalliolla on ollut käytössään viisi kunnallisalan ilmapuntarin kuntalais-tutkimusta vuosilta 1996 (FSD1120), 2000 (FSD1105), 2004 (FSD2095), 2005 (FSD2236) ja 2006 (FSD2238).

Karlsson, Fred & wiberg, Mat-ti (2010). Puolueilla on eroja! Periaateohjelma-analyysi. Poli-tiikka 52(1), 54–66. Sekä tutkimuksissa että ajan-kohtaiskeskusteluissa esite-

tään usein, että puolueet ovat samankaltaistuneet. Jos näin on, myös puolueohjelmien tu-lisi olla samankaltaisia. Poliit-tisten ohjelmien tietovarantoa POHTIVAa ja lingvistisiä keino-ja hyödyntäen Karlsson ja Wi-berg erittelevät puolueiden periaateohjelmien sanastolli-sia eroja ja puolueiden poli-tiikan painopisteitä. Analyysin perusteella puolueohjelmissa on paljon perusarvojen saman-laisuutta. Ohjelmat kuitenkin eroavat sisällöllisesti ja kielelli-sesti monin tavoin ja jokaisella ohjelmalla on oma profiilinsa. Puolueissa siis on eroja! POH-TIVA-tietokanta on vapaasti saatavilla tietoarkiston verkko-sivuilla: http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/.

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press. Onko politiikka nykyisin henki-lökeskeisempää kuin aiemmin? Näin on totuttu ajattelemaan parin viimeisen vuosikym-menen aikana. Laajojen koti-maisten ja kansainvälisten tie-tokantojen avulla Karvonen tarkastelee muun muassa polii-tikkojen mediajulkisuutta, puo-luejohtajien henkilökohtais-ten ominaisuuksien vaikutusta äänestämiseen ja pääministe-rin aseman muutoksia edus-tuksellisissa demokratioissa. Karvosen mukaan ei ole sel-keää näyttöä siitä, että politii-kan henkilöityminen olisi ylei-nen trendi. Vaikka eri maissa on havaittavissa esimerkkejä politiikan muuttumisesta hen-kilökeskeisemmäksi, muutok-sen voimakkuutta on liioiteltu. Suomalaisina aineistoina Kar-vonen käytti eduskuntavaali-tutkimuksia vuosilta 2003 ja 2007 (FSD1260 ja FSD2269).

Kotakorpi, Kaisa & Laama-nen, Jani-Petri (2010). wel-fare State and Life Satisfac-tion: Evidence from Public

Health Care. Economica 77(307), 565–583. Mitä enemmän kunta käyt-tää rahaa julkisiin terveyspal-veluihin, sitä tyytyväisempiä kuntalaiset ovat. Suuremmat panostukset näkyvät myös ter-veydenhuollon parantuneena laatuna. Näihin tuloksiin Kota-korpi ja Laamanen tulivat tut-kittuaan julkisten terveyspal-veluiden suhdetta kuntalaisten hyvinvointiin 140 suomalaises-sa kunnassa. Analyysi perus-tui terveydenhuollon kuntata-son tilastoihin ja vuoden 2000 World Values Surveyn Suomen aineistoon (FSD0154).

Kuusela, Niina (2009). Moder-nit nais- ja miesasiantuntijat. Asiantuntijuuden arkipäiväis-tyminen ja sukupuolittunei-suus 2000-luvulla. Tampereen yliopisto: Sosiaalitutkimuksen laitos. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Sukupuolella on väliä, osoittaa Kuusela tutkielmassaan, jonka tavoite oli selvittää asiantun-tijatyöstä esitettyjen teoreet-tisten oletusten paikkansapi-tävyyttä empiirisesti. Kuusela käytti Tietoyhteiskunta, tieto-työ ja ammattirakenteen muu-tos 2000 (FSD1177) -aineistoa. Asiantuntijatyön raamit ovat erilaiset riippuen siitä, onko kyseessä mies- vai naisasian-tuntija. Kuusela osoittaa, että asiantuntija-asema ei takaa esimiesasemaa naiselle yhtä todennäköisesti kuin miehel-le. Toisaalta suuri osa naisista ei ole kovin halukas toimimaan johtotehtävissä.

Laurén, Anette & Håkans, Frida (2010). Stress och för-värvsarbete bland univer-sitetsstuderande. Vasa: Samhällsvetenskapliga fakul-tetsområdet vid Åbo Akade-mi i Vasa. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.Anette Laurénin ja Frida Hå-kansin pro gradussa selvite-tään opintojen ohessa teh-

34 tietoarkisto

tävän ansiotyön vaikutusta opiskelijoiden kokemaan stres-siin. He käyttivät aineistonaan YTHS:n keräämää Yliopisto-opiskelijoiden terveystutkimus 2004 -kyselyä (FSD2326), jossa koettua stressiä mitataan kol-mella kysymyksellä. Logistinen regressioanalyysi ei paljastanut yhteyttä stressin ja työssäkäyn-nin välillä. Sen sijaan opiskeli-joiden kokema stressi lisääntyy iän mukana.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikka-tietämys teoreettisessa ja em-piirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Annales Uni-versitatis Turkuensis C:296. Rapelin väitöstutkimus osoittaa kansalaisten politiikkatietämyk-sen olevan korkeampaa, kuin aiempi tutkimus on osoittanut, vaikkakin vähäisempää kuin demokratiateoria olettaa. Suu-rin osa suomalaisista on poliit-tiselta tietämykseltään keski-tasoisia, ja Suomi vaikuttaakin pragmaattisen demokratiamal-lin prototyypiltä. Rapeli viit-taa tutkimuksessaan vuosien 1958–2009 välisenä aikana ky-selytutkimuksissa suomalaisil-ta kysyttyihin politiikkatietä-mystä mittaaviin kysymyksiin. Niitä ovat sisältäneet muun muassa Yhteiskuntatutkimus 2008 (FSD2499), European So-cial Survey 2004 (FSD2116), Eduskuntavaalitutkimukset 1991, 2003 ja 2007 (FSD1088, FSD1260, FSD2269) ja lukuisat Eurobarometrit vuosilta 1996–2008.

Saari, Juho (2010). Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: wSOY. Yksinäisyys on ajankohtainen sosiologinen ja yhteiskuntapo-liittinen kysymys. Saari tarkas-telee kirjassaan yksinäisyystut-kimuksen avauksia ja aukkoja, 2000-luvun alun laman vai-kutuksia yksinäisyyteen ja yk-sinäisyyden politisoimista. Tutkimuksessa käytetään kvan-titatiivisia ja kvalitatiivisia me-netelmiä ja useita laajoja ai-

neistoja. Useiden aineistojen samanaikaisella käytöllä Saari vähentää otantaharhan toden-näköisyyttä, joka on suuri yk-sinäisyyden kaltaisten epämu-kavien aiheiden tutkimuksessa. Kirjassa hyödynnetään Suo-mi 1999 -aineistoa (FSD1241), vuoden 2006 Turvallisuustut-kimusta (FSD2232), European Social Surveytä (FSD2342) ja 2000-luvulla kerättyjä Euroba-rometrejä (FSD2259, FSD2280 ja FSD2402).

Kaiken maailman arkistot

Irlannissa kehitetään arkis-toinnin hyviä käytäntöjäIrlannin kvalitatiivinen data-ar-kisto IQDA selvittää laajan ar-viointitutkimuksen arkistoin-nin ja jatkokäytön haasteita RACcER-hankkeessa. Dubli-nin Tallaght -esikaupungin yh-teisöllisyyttä ja lasten asemaa kohentavan projektin ohjelmi-en etenemistä arvioivissa tut-kijatiimeissä tuotetaan paljon kvalitatiivista dataa: haastat-telulitteraatioita, havainnoin-tiaineistoja ja prosessikuvauk-sia. RACcER kartoittaa näiden aineistojen arkistoinnin ja jat-kokäytön eettisiä ja käytännön haasteita, edistää aineistojen jatkokäyttöä ja kehittää samal-la arkistoinnin hyviä käytäntö-jä. Tietoarkiston kehittämis-päällikkö Arja Kuula valittiin kesällä IQDAn ohjausryhmän jäseneksi.Childhood Development Initiative in Tallaght west http://connect.southdublin.ie/cdi/index.phphttp://www.iqda.ie/content/welcome-iqda

Kvalitatiivinen data-arkisto australiaanAustralian data-arkisto ASSDA on laajentamassa toimintaansa kvalitatiivisiin tutkimusaineis-toihin. Hanke kulkee nimel-lä AQuA, Australian Qualitati-ve Archive. ASSDAn sivuilla on

julkaistu laaja valmisteluraport-ti, joka kartoittaa kvalitatiivis-ten aineistojen arkistoinnin ja jatkokäytön mahdollisuuksia, hyötyjä ja esteitä. Tällä hetkel-lä käynnissä on kansallinen lau-sunto- ja keskustelukierros ra-portin pohjalta.http://www.assda.edu.au/

Koottua tietoa norjalaisten hyvinvoinnistaTietoa keskeisistä norjalaisis-ta hyvinvointitutkimukseen so-veltuvista tilastoja kysely-aineistoista saa nyt yhdestä paikasta. Norjan data-arkiston julkaisema verkko-opas esitte-lee muun muassa työelämää, terveyttä, lapsia ja nuoria sekä rikollisuutta kartoittavia tutki-musaineistoja. Tulevaisuudessa oppaassa esitellään myös kan-sainvälisiä aineistolähteitä. Pal-velu on norjankielinen.http://www.nsd.uib.no/ velferd/

Brittiesimerkkejä aineisto-jen jatkokäytöstäBrittien data-arkisto UKDA on uudistanut verkkosivustonsa. Sivuston ulkoasu muuttui täy-sin ja sivuille on lisätty runsaas-ti uutta sisältöä. Yksi mielen-kiintoisimpia uusia osioita on Our data in use, jossa tutki-jat ja opettajat kertovat, miten ovat käyttäneet arkistoituja ai-neistoja. Esimerkiksi 1970-lu-vulla kerättyjen The Edwar-dians -haastattelujen avulla on tutkittu niinkin erilaisia aiheita kuin vesihuoltoa ja sotilaiden kokemuksia länsirintamalla.http://www.data-archive.ac.uk/deposit/use

Pysyviä tunnisteita aineistoille SaksastaSaksan datapalveluiden GESI-Sin da|ra-palvelusta voi rekis-teröidä yhteiskuntatieteelliselle datalle pysyvän DOI-tunnis-teen. DOIta voi hyödyntää da-taan viittaamisessa ja erilaisten sähköisten julkaisujen välis-ten yhteyksien luomisessa. GESISin oman aineistovaran-

non aineistokuvailut ovat saa-neet DOI-tunnukset. GESIS on luonut palvelun muun muas-sa edistääkseen tietoarkistojen tavoitetta tehdä tutkimusda-toista viittauskelpoisia tieteelli-siä tuotoksia.http://www.gesis.org/dara/en/home/about-dara/

Tilastoaineistojen käyttöä edistetään eU-hankkeessaUseat eurooppalaiset tietoar-kistot ja tilastovirastot valmis-televat yhdessä Data without Boundaries -hanketta, joka saanee rahoitusta Euroopan unionin 7. puiteohjelmasta. Hanke edistää julkisin varoin tilastotarkoituksiin kerätty-jen aineistojen tutkimuskäyt-töä koko eurooppalaisella tut-kimusalueella yli valtiorajojen. Suomen yhteiskuntatieteel-linen tietoarkisto johtaa yhtä hankkeen työpakettia. Hanke on tarkoitettu nelivuotiseksi ja alkamaan ensi vuonna.

Suomi sitoutui Cessda-eRICiinSuomen, Saksan, Liettuan, Alankomaiden ja Norjan edustajat allekirjoittivat kesä-kuussa 2010 virallisen muistion yhteisymmärryksestä, millä valtiot sitoutuvat tukemaan taloudellisesti ja poliittisesti Cessda-ERICin perustamista. Saksa ja Norja ovat perustet-tavan yhteiskuntatieteiden eurooppalaisen tutkimusinfra- struktuurin suurimmat rahoit-tajat. Päätoimipiste sijoitetaan Norjan Bergeniin.Euroopan komission tutki-musinfrastruktuurit -sivusto: http://ec.europa.eu/research/infrastructures/

tietoarkisto 35

tietoarkisto

Tutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjaTutkimusaineistojen tiedonhallinnan käsikirjassa anne-taan ohjeita sähköisen tutkimusaineiston hallintaan sen elinkaaren eri vaiheissa. Jos tutkimusprojekti tuottaa, kä-sittelee, kuvailee ja säilyttää aineiston käsikirjan ohjeiden mukaisesti, aineiston käyttöarvo kasvaa ja pitkäaikaissäi-lytyksen kustannukset alenevat huomattavasti. Käsikir-jan sisältö perustuu pääosiltaan tietoarkiston käytäntöi-hin ja kokemukseen. Mukana on runsaasti käytännön esi-merkkejä ja malleja.Käsikirja verkossa: http://www.fsd.uta.fi/tiedonhallinta/

Suomen akatemia suosittelee arkistointiaSuomen Akatemia suosittelee sen rahoittamissa hank-keissa kerätyn aineiston luovuttamista Yhteiskuntatie-teelliseen tietoarkistoon. Arkistoinnista on hyvä mainita jo rahoitusta haettaessa tutkimussuunnitelmaan sisälly-tettävässä tiedonhallintasuunnitelmassa.Ks. Yleiset hakuohjeet http://www.aka.fi/

Liity tietoarkiston postituslistalleHaluatko saada tietoa uusista arkistoiduista aineistois-ta, FSD:n julkaisuista tai tietoarkistoon toimintaan liit-tyvistä tapahtumista yleensä? Liity sähköpostilistallem-me! Listaa käytetään vain toimintaamme liittyvistä asi-oista tiedottamiseen. Listalle liittyneet eivät voi lähettää sinne omia viestejään.Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ajankohtaista/FSDlista.html

Tilaa esittelyTulemme mielellämme kertomaan laitoksellenne toi-minnastamme. Ota yhteyttä: [email protected] tai [email protected].

Tiesitkö että…Tietoarkisto varmistaa arvokkaan tutkimusaineistosi säi-•lymisen käyttökuntoisena tulevaisuudessakin.Voit asettaa ehtoja arkistoinnille ja jatkokäytölle. Voit •antaa tietoarkiston päättää aineistosi jakelusta muiden tutkijoiden käyttöön tai määrätä jatkokäytön riippuvai-seksi sinulta erikseen pyydettävästä luvasta.Voit myös antaa aineistostasi vain kuvailutiedot tieto-•kantaamme. Näin muut tutkijat tietävät sinulla ole-vasta aineistosta.

Tietoarkisto FacebookissaTietoarkisto avasi vuoden alussa Facebook-sivun. Sivulla julkaistaan pääasiassa suomen- ja englanninkielisiä tie-dotteita tietoarkiston toiminnasta. Lisäksi julkaistaan tutkimusaineistojen avoimuuteen liittyviä uutisia ja yh-teistyökumppaneiden tiedotteita. Hae sivu Facebookissa vaikkapa sanalla tietoarkisto.

Uusimmat aineistot RSS-syötteenäJos haluat tietoa uusimmista valmistuneista arkistoinneis-ta, voit tilata tiedot nyt RSS-syötteenä. Tilaamaan pääsee tietoarkiston etusivulle sijoitetusta kuvakkeesta.

Ilmoita aineistostasiHaluatko luovuttaa aineistosi tietoarkistoon? Tai haluat-ko, että tieto aineistostasi on muiden tutkijoiden ulottu-villa? Ilmoita aineistostasi tietoarkistoon kotisivultamme aukeavalla lomakkeella http://www.fsd.uta.fi/lomakkeet/ilmoita.html. – Otamme sinuun yhteyttä!

Tilaa Tietoarkisto-lehtiHaluatko varmistaa, että saat Tietoarkisto-lehden mak-sutta ensi vuonnakin? Tilauksen teet helposti sähköpos-titse ([email protected]) tai puhelimitse 040 190 1432.

LYHYeSTI

Hel

ena

Laak

sone

n

tietoarkisto · ra fartyg att ändra sin kurs, men EU:s statistikförord-ning (EG nr 223/2009) ger...

Documents

Transcript of tietoarkisto · ra fartyg att ändra sin kurs, men EU:s statistikförord-ning (EG nr 223/2009) ger...