Tietoaika 6/2001

2 T i e t o a i k a 6 / 1 9 9 8

3 HIMMENEEKÖ ENNUSTAJIENKRISTALLIPALLO

.............................................................

4 KANSAINVÄLINEN KATSAUSUSA:n väkiluku kasvoi 33 miljoonalla 10vuodessaEuroinflaatio kiihtyiSuomalaiset EU:n korkeakoulutetuimpiaEU:n työttömyysaste 7,8 %Hakijamaiden työn tuottavuus alle puoletEU-tasostaNavat jäässä, ja riittää jäitä hattuunkin

.............................................................

6 SUOMEN-KÄVIJÖITÄ LÄHES NELJÄMILJOONAA VUONNA 2000

.............................................................

9 SÄÄMINGINSALOSTA SUOMEN TOISEKSISUURIN SAARI

.............................................................

10 YMPÄRISTÖYHTEISKUNTA –HAASTE VUOSISADAKSI?

.............................................................

15 KUNTIEN PALVELUTUOTANTOAMARKKINAEHTOISTETAAN

.............................................................

1618 KOTIMAAN KATSAUS• Kuluttajien luottamus talouteen elpyi hieman• Matkapuhelimesta arjen työkalu• Osakkeet painoivat sijoitusrahastot tappiolle• Teollisuustuotanto väheni hieman• Suurilla teollisuusyrityksillä hyvä tulos• Suurten talonrakentajien tulokset paranivat• Palkkasumma kasvoi 7,9 % tammi-maaliskuussa

• Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu hidastuijoulu-helmikuussa 6 prosenttiin

• Palvelualojen liikevaihto kasvoi 9 prosenttia• Työllisyys parani ja työttömyys väheni• Palkat nousivat 4,7 prosenttia• Inflaatio 3,0 %• Tuottajahinnat nousivat• Aikuiskoulutuksessa runsaat 1,7 miljoonaahenkilöä

• Ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 %.............................................................

28–30 TILASTO-OPISTOPaljastava kuvaVäestötietojen lähdeaineistoPitkät tekevät paljon lapsia ...ja menestyvät muutenkin elämässä

.............................................................

Tietoaika

10-14Suomi on

saavuttanutmaailman

foorumeillaykkössijanympäristö-

yhteiskuntana.

Matka onollut pitkäeikä perillävielä olla.

Kannen kuvion Suomenauringonpaistetunneista laatinut

Annukka Virta.

Tietoaikawww,tilastokeskus.fi/tietoaikaPL 3A,00022 TILASTOKESKUSTyöpajakatu 13, HELSINKI 58 (käynti)Sähköposti (Internet):tiedotus.tilastokeskus@tilastokeskus.fihenkilöt: etu.sukunimi@tilastokeskus.fifaksi (09) 1734 2354p. (09) 17341

Päätoimittaja:Jussi Melkas,p. 1734 3200

ToimitussihteeritJouni Kotkavuori,p. 1734 2269Mikko Erjos,p. 1734 2236

Työryhmä:Mikko Mäkinen(informaatikko),Hilkka Lehikoinen (taitto),Irene Matis (ulkoasu),

Tilaukset:p. (09) 1734 2011f. (09) 1734 2500myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Irtonumero: 39 mk,vuositilaus 12 numeroavuodessa: 410 mk,kestotilaus: 350 mk

Painopaikka:Edita Oy

Julkaisija: Tilastokeskus. Lehden kirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen kannanottoja vaan niistävastaavat tekijät. Lehden tiedot ovat vapaasti lainattavissa. Lainattaessa mainittava lähteenä Tietoaika.

4,2

Kokonaistuotantomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 19

10,3

Työttömyysaste, %

s. 24

1,7

Työllisyysmuutos vuotta aiemmasta, %

s. 24

–0,7

Teollisuustuotantomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 20

3,0

Inflaatiomuutos vuotta aiemmasta, %

s. 25

6,8

Kuluttajabarometriluottamusluku

s. 18

1,7

Tuontihinnatmuutos vuotta aiemmasta, %

s. 26

T i e t o a i k a 6 / 1 9 9 8 3

Himmeneekö ennustajienkristallipallo?

Kansainvälisen talouden suhdanne-ennusteet ovatviime aikoina olleet jossain määrin hämmentävääluettavaa. Ennusteissa povataan lähes yksimieli-sesti talouden kasvun nopeaa elpymistä, vaikkatuoreimmat tilastotiedot viittaavat toisenlaiseen

kehitykseen niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa.Ennustajat ovat ilmeisesti yksissä tuumin päättäneet vauhdittaa

taloutta toiveikkailla ennusteillaan. Enpä tiedä, onko tämä ennustajientehtävä, mutta ennusteiden käyttäjien ’kuluttajansuoja’ on aikaisem-minkin osoittautunut heikoksi. Toki nytkin tunnustetaan, että riskitennakoitua huonompaan kehitykseen ovat suuret. Myös konsensukses-ta poikkeavia ja selvästi synkempiäkin ennusteita on esitetty.

Ennustajien ongelmana on se, että nyt ei eletä pelkästään suh-dannekäännettä, vaan todennäköisesti myös pysyvämpää – globa-lisaation ja uuden teknologian tuomaa – rakenteellista muutosta ta-loudessa.

Suhdanne-ennusteiden näkemyserot noudattavat pitkälti ns.uuden talouden uskovaisten ja epäilijöiden välistä rajalinjaa.Yhdysvaltain taantuma on jossain määrin syönyt uskottavuutta uu-den talouden prinsiipeiltä. Alkuvuonna bkt-kasvu hidastui merkit-tävästi ja samalla mm. työllisyys ja teollisuustuotanto kääntyivätmiinuksille. Yritysten kannattavuus on tuntuvasti heikentynyt.Talouden itseään ruokkiva positiivinen kierre on oiennut taantu-maan johtavaksi kehitykseksi. Tilanteen vakavuus voidaan päätellämyös siitä, että Yhdysvalloissa sekä raha- että finanssipolitiikkaa onreivattu hyvin voimakkaasti elvyttävään suuntaan.

Tuottavuuden nopeutuminen oli keskeinen tekijä 1990-luvunjälkipuoliskon vahvaan ja kestävään talouskasvuun. KuitenkinYhdysvalloissa myös työn tuottavuuden kasvu on alkuvuonna py-sähtynyt. Tämä viittaa siihen, että viime vuosien nopea tuottavuus-kasvu saattoi olla pitkälti suhdanneluontoista.

Hyvän tuottavuuskehityksen ohella uuden talouden peruspila-reita ovat olleet myös IT-sektorin nopea laajeneminen ja runsaatIT-investoinnit. Näiltäkin osin viime aikoina on koettu jyrkkäkäänne. Tänä vuonna IT-investoinnit näyttävät supistuvan melkovoimakkaasti paitsi Yhdysvalloissa myös monissa Euroopan maissa.Tämä ilman muuta hidastaa teknologisen kehityksen vauhtia.

Uuden talouden ’hype’ johti parhaimmillaan jopa väitteisiin,että suhdannevaihtelut ovat kokonaan hävinneet. Uskottavampialienevät kuitenkin argumentit, joiden mukaan suhdannesyklin

luonne on saattanut muuttua uuden teknologian myötä. Etenkinvarastosyklit ovat vaimentuneet IT-teknologian mahdollistamanreaaliaikaisen informaation myötä. IT-pääoman suhteellisen lyhyenkäyttöiän on puolestaan arvioitu tasaavan investointien vaihteluita.

Toisaalta uuden talouden esiintulo on saattanut myös lisätä esi-merkiksi yritysten kannattavuuden vaihteluita. IT-yritysten kus-tannusrakenne on usein poikkeuksellinen. Korkeat kiinteät kus-tannukset ja pienet marginaalikustannukset voivat tuottaa hyviävoittoja korkeasuhdanteessa, mutta vastaavasti myös nopean heik-kenemisen taantumavaiheessa. Esimerkkejä tällaisista kannatta-vuuden jyrkistä vaihteluista on viime aikoina ilmaantunut runsaas-ti. Uuden talouden analyysi on keskittynyt ehkä liiaksi tarjonta-puolelle unohtaen kuluttajien tärkeän roolin.

IT-alan ongelmien ohella kansainvälisen talouden näkymiä ovatviime aikoina horjuttaneet mm. öljyn korkea hinta, Euroopan elin-tarvikekriisi sekä valuutta- ja pörssikurssien jyrkät vaihtelut. Näi-den yhteisvaikutusta on vaikea arvioida. Esimerkiksi teknolo-gia-asiat ovat heikosti mukana ennustajien malleissa.

Epäilyistä huolimatta markkinoilla näyttää edelleen riittävänluottamusta uuden teknologian myönteisiin vaikutuksiin. Mark-kinoiden kykyyn ennakoida suhdannekäänteitä pitää kuitenkin sii-henkin suhtautua varauksellisesti. Tunnettu amerikkalainen ta-lousprofessori Paul Samuelson totesi aikoinaan, että ”pörssi on en-nustanut hyvin yhdeksän viimeisestä viidestä taantumasta”. Poten-tiaaliset voitot suhdannekäänteiden onnistuneesta ennustamisestaovat suuret, siksi käänteitä ennustetaan useammin, kuin niitä itseasiassa tapahtuu.

Markkinoiden luottamusta pönkittää OECD:n tuore keskipit-kän ajan ennuste, jonka mukaan talouden potentiaalinen kasvu säi-lyy korkeana Yhdysvalloissa ja nopeutuu hieman myös Euroopassa.Myös työn tuottavuuden kasvun arvioidaan monissa maissa vauh-dittuvan. Suomen talouden kasvupotentiaalin arvioidaan nousevanliki 4 prosenttiin vuosina 2003–2006.

IT-teknologiaa käyttävilla aloilla on edelleen runsaasti mahdol-lisuuksia kustannus- ja tehokkuussäästöihin. Etenkin Euroopassanäiden mahdollisuuksien hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa.

Kovin varmoja käsityksiä puoleen tai toiseen ei siis kannata hei-tellä. Vanha totuus on kuitenkin se, että ennusteiden luotettavuuson heikoimmillaan silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin eli suhdan-nekäänteissä.

RELANDER

4 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

Väkiluku (tuhansia) 2000 272750* 126178* 8109 10251 5339 5176 59373 82214 10558 3802

BKT (Mrd.US $) 2000 9926,6 4610,6 189,2 227,2 160,8 121,6 1290,9 1873,0 111,8 93,9

BKT/as ostovoimakorjattu OECD=100 2000 151 107 109 110 119 104 97 105 67 119

BKT:n vuosimuutos-% q4/00 2,7* 2,8 2,5 3,1 2,3 5,5 3,0 2,6 3,4* 9,8*

Teollisuustuotanto, vuosimuutos-% maalisk. -0,9* -0,4 6,7* 3,5* 5,9 5,8 1,9 3,5 1,8* 34,0*

Työttömyysaste,% maalisk. 4,5* 4,7 3,7 6,8 4,7* 9,0 8,6 7,7 .. 3,8

Inflaatio, vuosimuutos-% huhtik. 3,3 -0,4* 3,1 2,8 2,7 3,0 1,8 2,9 3,5 5,6

Vähittäiskaupan myynti, vuosim. % helmik. 1,5* 2,1* 3,0 16,5* -0,5 7,4* 1,9* -2,4 4,2* 4,0

Osakkeiden hinnat, vuosimuutos-% huhtik. -3,0* -21,1 2,8* 5,7* 16,1* -42,3 -13,3 -29,3* -39,9* -1,7

USA Japani Itävalta Belgia Tanska Suomi Ranska Saksa Kreikka Irlanti

Lähde: OECD Main Economic Indicators ja Key Economic Indicators, Eurostat Statistics in Focus. Population and social conditions,Viro ja Venäjä (tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia muiden kanssa): Tilastokeskuksen IBS-palvelu

Inflaatioluvut perustuvat kansallisiin kuluttajahintaindekseihin, joten ne voivat poiketa Eurostatin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä.

Suurin väestölaskentojen välinen lisäys

USA:n väkiluku kasvoi 33 miljoonalla10 vuodessa

USA:n jokaisen osavaltion väkilu-ku kasvoi vuoden 1990 ja 2000väestölaskentojen välillä. Kysees-sä oli ensimmäinen kymmenvuo-tiskausi 1900-luvulla, kun näin ta-pahtui. Kaikkiaan USA:n väestökasvoi 32,7 miljoonalla, mikä onmaan historian suurin väestölas-kentojen välinen lisäys. USA:nväkiluku nousi 281,4 miljoonaan.

Edellinen väestölaskentojenvälinen ennätyskasvu oli ”babyboomin” vuosilta 1950-60.

Länsi kasvaa nopeimminVäestönkasvu vuosina 1900–2000 oli nopeinta USA:n länsio-sissa. Kaikki eniten kasvaneetosavaltiot ovat lännessä: Nevada(66,3 %), Arizona (40,0 %), Colo-rado (30,6 %), Utah (29,6 %) andIdaho (28,5 %). Määrällisesti eni-ten kasvoi Kalifornia; yli neljällämiljoonalla asukkaalla.

Varsin nopeaa väestönkasvuoli myös maan etelävaltioissa, ku-ten Georgiassa (26,4%). Määrälli-sesti paljon kasvoivat Texas, jokasai lähes neljä miljoonaa uuttaasukasta, ja Florida, jonka väkilu-ku nousi kolmella miljoonalla.

Meksikolaisia jo yli 20 miljoonaaMeksikolaista alkuperää olevienasukkaiden määrä kasvoi vuosina

1990–2000 peräti 53 prosenttiaeli 7,1 miljoonalla. Kaikkiaan la-tinalaisväestö kasvoi melkein 13miljoonalla 35,3 miljoonaan ja onnyt jo hiukan suurempi kuinmusta, afroamerikkalainen väes-tönosa.

Latinalaisväestöstä meksiko-laisia on 20,6 miljoonaa. Toisek-si suurin ryhmä ovat 3,4 miljoo-naa puertoricolaista.

Enemmän kuin kolme nel-jännestä latinalaisväestöstä asuuUSA:n nopeasti kasvaneissa län-si- ja eteläosissa.

Lähde: U.S. Census Bureau

Euro-inflaatiokiihtyi

EUROALUEEN inflaatio nousi2,6 prosentista maaliskuussa 2,9prosenttiin huhtikuussa. Vuottaaiemmin kuluttajahintojen nou-suvauhti oli 1,9 prosenttia.

Maaliskuusta huhtikuulle in-flaatio kiihtyi 12 jäsenmaassa.Nopeinta kuluttajahintojennousu oli huhtikuussa Alanko-maissa (5,3 %), Portugalissa(4,6 %) ja Irlannissa (4,.3 %); hi-tainta Britanniassa (1,1 %),

Ranskassa (2,0 %) ja Itävallassa(2,5 %).

Suomen EU-yhdenmukais-tettu inflaatio oli huhtikuussa2,8 prosenttia, eli hiukan alleeuroalueen keskiarvon.

Vuodessa inflaatio on kiihtynytAlankomaissa 1,7:stä 5,3 prosent-tiin, Ruotsissa yhdestä kolmeenprosenttiin ja Portugalissa 1,9:stä4,6 prosenttiin. Irlannin viidenprosentin inflaatio sen sijaan onhiukan laskenut 4,3 prosenttiin.Lähde: Eurostat News Release52/2001.

EU:ntyöttömyysaste7,8 %EU:n työttömyysaste oli 7,8 pro-senttia maaliskuussa, kun se vuot-ta aiemmin oli 8,5 prosenttia.

Alhaisin työttömyysaste onLuxemburgissa (2,3 %), Alanko-maissa (2,5 % helmikuussa), Itä-vallassa (3,7 %) ja Irlannissa(3,8 %). Espanjan 13,5 prosentin

Suomalaiset EU:nkorkeakoulutetuimpiaSUOMI on EU:n korkeakoulute-tuin maa, naisten vetämänä.Lähes kolmannes 25–64 vuoti-aista, naisista vähän ylikin, onSuomessa suorittanut korkeanasteen koulutuksen. YleensäEU:ssa miehet ovat naisia koulu-tetumpia.

Lähimmäksi Suomen koulu-tustasoa EU:ssa pääsee Ruotsi.

Vähiten korkeakoulutuksen saa-neita on Italiassa ja Portugalissa,kummassakin vain joka kym-menes 25–64 -vuotiaista onsuorittanut korkean asteen tut-kinnon. Myös Itävallassa osuuson varsin alhainen (11%).Lähde: Eurostat News Release57/2001.

Korkeakoulutettuja 25–64-vuotiaista 1999EU15 Belgia Tanska Saksa Kreikka Espanja Ranska Irlanti*

21% 27% 27% 23% 17% 20% 21% 22%

Miehet 22% 26% 26% 28% 19% 22% 21% 23%Naiset 19% 27% 27% 18% 15% 19% 21% 22%

Italia Luxemburg Alankomaat Itävalta Portugali Suomi Ruotsi Britan nia

10% 18% 23% 11% 10% 31% 29% 27%

Miehet 10% 22% 25% 12% 8% 28% 27% 29%Naiset 9% 15% 20% 10% 11% 34% 30% 25%

*1997

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 5

57778 15923 4494 10007 39475 8871 7185 59720 377030 145943* 1436 2000

1074,0 366,5 162,3 104,3 555,6 228,0 240,3 1415,6 7830,9 246,7 5,1 2000

103 115 123 74 81 102 126 100 99 34* 33* 2000

2,7 3,2 0,9 3,4 3,7 2,4 2,6 2,6 3,0 6,8 7,0* q4/00

2,0* 2,5* -2,8 3,8* -1,4 6,2* 5,0* 1,0* 3,9* 3,6 4,1 maalisk.

9,9* 2,5* 3,5* 4,6 13,5 5,4 2,6* 5,2* 7,8 9,6 13,9* maalisk.

3,1 4,6* 3,8 4,5 4,0 1,8* 1,2 1,8 2,6* 23,7* 6,4 huhtik.

-0,6 -3,1 0,7* 0,2* 4,6 2,5 2,7 5,9* 2,5* 8,7* 14,0* helmik.

-9,0 -15,2* 1,7 -18,0 -13,4* -12,2* 0,0* -13,9 .. .. .. huhtik.

Italia Alankomaat Norja Portugali Espanja Ruotsi Sveitsi Britannia EU yhteensä Venäjä Viro

*Poikkeukset: Väkiluku: USA, Japani ja Venäjä 1999 BKT/as: Venäjä ja Viro 1996 BKT (vuosimuutos): USA 01q1; Viro 00q3; Kreikka ja Irlanti 1999 Teollisuustuotanto (vuosimuutos): USA 0104; Itävalta, Belgia,Irlanti, Italia, Alankomaat, Portugali, Ruotsi, Britannia ja EU-yht. 0102; Kreikka 0012; Sveitsi 00q4 Työttömyysaste: USA 0104; Tanska ja Alankomaat 0102; Italia ja Britannia 0101; Norja ja Viro 00q4; Sveitsi 00q2 Inflaa-tio: Japani, Alankomaat, Ruotsi, EU-yht. ja Venäjä 0103 Vähittäiskaupan myynti (=volyymi): Britannia 0104; USA, Japani, Suomi, Ranska, Norja, Venäjä ja Viro 0103; Belgia, Portugali ja EU-yht. 0101; Kreikka 0012Osakkeet: USA, Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Sveitsi 0103; Belgia, Tanska, Kreikka ja Espanja 0102; Ruotsi 0012

työttömyys on edelleen EU:n kor-kein.

Viimeisen vuoden aikana työttö-myys on merkittävimmin laskenutIrlannissa (4,6:sta 3,8 prosenttiin),Ranskassa (10,0 % – 8,6 %), Alanko-maissa (2,9 % – 2,5 %) ja Ruotsissa(6,4 % – 5,4 %).

Lähde: Eurostat News Release 47/2001.

Hakijamaiden työntuottavuus alle puoletEU-tasostaEU:n talouden tuottavuus on 2,5 ker-taa suurempi kuin yhteisöön hakevienmaiden vuoden 1998 lukujen mukaan.Ero tuottavuudessa on suurin maata-loudessa, jossa hakijamaiden työntuottavuus oli vain 28 prosenttia EU:nkeskiarvosta.

Keskimäärin hakijamaiden työntuottavuus oli 41 prosenttia EU:nkeskitasosta. Erot hakijamaiden – ku-ten myös jäsenmaiden – välillä ovatkuitenkin suuria. Hakijamaista Tsekkija Unkari, joissa tuottavuus oli 58prosenttia EU-tasosta, ylsivät ohikinheikoimman EU-maan eli Portugalin(55 % EU-keskiarvosta). Slovenia(71 %) ylsi jopa lähelle toiseksi hei-kointa jäsenmaata eli Kreikkaa(72 %).

Alhaisimmat työn tuottavuuslu-kemat löytyvät Bulgariasta (25 %EU-keskiarvosta), Latviasta (27 %).Liettuasta (30%) ja Romaniasta(32%).

Lähde: Eurostat News Release 55/2001.

Navat jäässä, ja riittää jäitä hattuunkinPYSYVIÄ jäämasso-ja eli jäätiköitämuodostuu lumira-jan yläpuolella olo-

suhteissa, joissa lumen vuotui-nen kasautuminen ylittää sula-misen. Päiväntasaajan seuduillalumirajan korkeus on noin5 000 metrissä, Alpeilla noin3 000 metrissä ja Skandinavias-sa noin 1 000 metrissä.Napaseuduilla lumiraja on jomerenpinnan tasossa.

Nykyisten jäätiköiden yh-teinen laajuus on noin 15,5miljoonaa km2 eli 10 prosent-tia maapallon maapinta-alasta.Tästä Antarktiksen manner-jäätikön osuus on noin 13,1miljoonaa km2 ja Grönlanninmannerjäätikön noin 1,8 mil-joonaa km2. Lauhkeiden ja

lämpimien vyöhykkeiden vuo-ristojäätiköiden kokonaisalaon noin 52 000 km2. Noin20 000 km2 jäätiköistä sijaitseePohjoismaissa, lähinnä Islannis-sa, Huippuvuorilla ja Norjassa.Suomesta jäätiköt puuttuvat.

Jäätiköt sitovat parisenprosenttia maapallon vesiva-roista. Suuri huolenaihe on il-maston yleisen lämpenemisenvaikutus jäätiköiden mahdolli-seen sulamiseen. Jäätiköidenpaksuus vaihtelee huomatta-vasti. Suurten alppijäätiköidenpaksuus on joitakin satojametrejä, mutta mannerjäätik-köjen Antarktiksessa noin4 000 metriä ja Grönlannissa1 800–3 000 metriä.

Morfologian perusteellajäätiköt jaetaan vuoristo- eli

alppi-, edusta- ja peittojäätiköi-hin. Tunnetuin esimerkki vuo-ristojäätiköistä on AlppienAletschgletcher (118 km2)Sveitsissä. Esimerkki edustajää-tiköistä, joita esiintyy viileidenalueiden vuoristojen edustoilla,on Malaspina Glacier Alaskas-sa. Edustajäätiköihin luetaanmyös ns. šelfijäätikkö eli lautta-jää, joka on matalaan mereenpäättyvän mannerjäätikön jat-keeksi muodostunut kelluvajääkenttä. Antarktiksen jaGrönlannin mannerjäätikötovat laaja-alaisia peittojäätiköi-tä. Viimeksi mainittuja ovatmyös mm. Islannin Vatnajökull(8 300 km2) ja Norjan Joste-dalsbreen (487 km2).

Kvartääristen jääkausien ai-kana jäätiköt peittivät yli kol-minkertaisen alueen nykyiseenverrattuna. Meidänkin maaka-maramme on täynnä jääkaudenjättämiä jälkiä silokallioineen,harjuineen ja moreeneineen.

Kai EnkamaMaailma numeroina

Pohjoismaiden suurimmat jäätiköt

nimi sijainti pinta-ala km2

Austfonna m. Vegafonna Koillismaa, Huippuvuoret 8 492Vatnajökull Islanti 8 300Olav V Land Länsimaa, Huippuvuoret 4 150Langjökull Islanti 953Hofsjökull Islanti 925Mýrdalsjökull Islanti 596Jostedalsbreen Sogn og Fjordane, Norja 487Vestre Svartisen Nordland, Norja 221Søndre Folgefonni Hordaland, Norja 185Drangajökull Islanti 160Østre Svartisen Nordland, Norja 148Blåmannsisen Nordland, Norja 87Eyjafjallajökull Islanti 78Hardangerjøkulen Hordaland, Norja 73

Keitä he ovat? Miksi he tulevat?

SUOMEN-KÄVIJÖITÄLÄHES NELJÄ MILJOONAA

VUONNA 2000Työmatkalaisia on Suomen-kävijöistä kolmannes,

mutta he jättävät enemmän rahaa kuin vapaa-ajan matkalaiset,kertoo rajahaastattelututkimus.

Venäjältä tuli viime vuonna matkustajia jo enemmän kuin Ruotsista.Venäläiset toivat myös eniten rahaa Suomeen; yli 1,6 miljardia markkaa.

Markku Nieminen

Joku on ehkä maasta poistues-saan huomannut Tilastokeskuk-

sen siniseen virka-asuun sonnustau-tuneiden rajahaastattelijoiden esittä-vän kysymyksiä lähteville matkustajil-le. Rajahaastattelututkimuksilla selvi-tetään Suomessa vierailleiden ulko-mailla asuvien matkustajien määriä javierailujen luonnetta. Vuonna 2000haastatteluja tehtiin lähes 50 000.

Viime vuonna Suomessa kävi lähes3,8 miljoonaa muissa maissa asuvaamatkustajaa. Tähän joukkoon mahtuumonenlaista kulkijaa, joiden motiivit,matkan luonne ja rahankäyttö poik-keavat suurestikin toisistaan. Lähesjoka toinen matkustaja tuli Venäjältätai Ruotsista. Venäjä ohitti Ruotsinsuosituimpana lähtömaana. Euroopanulkopuolelta tuli Suomeen ainoastaanjoka kymmenes maassamme käynytulkomainen matkustaja.

Edellisvuosien tapaan vilkkainmatkustuskuukausi oli heinäkuu, jol-loin Suomessa kävi 650 000 ulko-maista matkustajaa. Kaikista vuoden2000 aikana tehdyistä vierailuistanoin puolet ajoittui kesä-syyskuulle.Vapaa-ajan matkoja tehtiin työmat-koja enemmän kesä-elokuussa sekätammi- ja joulukuussa.

KymmenesosaSuomenkansalaisia

Joka kymmenes ulkomailla asuvamatkustaja oli Suomen kansalainen.Eniten Suomen kansalaisia oli Bel-giasta tulleiden keskuudessa, joistamoni varmasti oli Brysselissä työs-kentelevä suomalainen tai hänenperheenjäsenensä. Joka viidesRuotsista tulleista oli Suomen kan-

salainen, venäläisistä vain kaksi sa-dasta.

Matkustajien keski-ikä oli 40vuotta. Heistä kolme viidestä olimiehiä. Yli kolmannes matkusti yk-sin, kolmanneksella oli matkaseura-naan joku perheenjäsen tai sukulai-nen. Ainoastaan joka kymmenennelläoli mukanaan lapsia.

Japanilaisetinnokkaimpiapakettimatkalaisia

Kaikkiaan 12 prosenttia matkustajis-ta oli pakettimatkalla, vapaa-ajanmatkalaisista neljäsosa. Kun kuuleepuhuttavan japanilaisesta turistista,helposti tulee mieleen ryhmässä liik-kuva innokas valokuvaaja. Japanilai-sista pakettimatkalaisia olikin puoletja heidän pakettimatkansa kalliita.

6 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 7

Kaikkien pakettimatkojen keskimää-räinen hinta oli noin 3 700 markkaa.

Matkustajista kolmasosa ilmoittiaikaisempien kokemusten sekä ystä-vien tai sukulaisten suositusten vai-kuttaneen päätökseen matkustaaSuomeen. Lomamatkalaisilta kysyt-tiin eri matkustusmotiiveista, joistakaunis luonto nousi tärkeimmäksi japerheen kanssa yhdessäolo vähitentärkeäksi lomamotiiviksi.

Vapaa-ajan matkalaisiaenitenYleisin syy matkustaa Suomeenvuonna 2000 oli vapaa-ajan matka.Työmatkalla oli kolmannes kaikistamatkustajista. Pääosa työmatkalaisis-ta tuli Suomeen lentäen. Tuttava- taisukulaisvierailulle sekä muulle va-paa-ajan matkalle saavuttiin useim-miten laivalla.

Ulkomaiset matkustajat yöpyivätSuomessa keskimäärin 4,2 yötä. Työ-matkalaiset viipyivät Suomessa ly-himmän aikaa, tuttava- tai sukulais-vierailulle tulleet pisimpään. Runsasneljännes matkustajista oli päiväkävi-jöitä, venäläisistä kuitenkin yli puo-let. Kaksi kolmasosaa matkustajistayöpyi Suomessa korkeintaan kolmeyötä. Kokonaisyöpymisten määrä oliylivoimaisesti suurin Ruotsista tul-leilla matkustajilla, kestihän heidänoleskelunsa Suomessa puolet venä-läisiä kauemmin.

Puolet Suomessa yöpyneistä mat-kustajista yöpyi hotellissa, tuttavien taisukulaisten luona majoittui joka neljäs.Työmatkalaisista hotellissa yöpyi neljäviidestä. Lähes puolet kaikista matkus-

tajista piti pääasiallisena matkakoh-teenaan pääkaupunkiseutua.

Venäläistentaloudellinenmerkitys suurin

Ulkomaiset matkustajat käyttivätSuomessa vuonna 2000 rahaa kaikki-aan 7,6 miljardia markkaa. Taloudel-lisessa mielessä kahdeksan merkittä-vimmän maan osuus kokonaiskulu-tuksesta oli noin 70 prosenttia. Eni-ten rahaa Suomessa käyttivät venä-läiset, joiden kokonaiskulutus nousiyli 1,6 miljardiin markkaan.

Työmatkalaiset jättivät Suomeenenemmän rahaa kuin vapaa-ajan mat-kalaiset, vaikka vapaa-ajan matkalai-sia oli työmatkalaisia enemmän. Päi-vää kohden eniten rahaa käyttivät ja-panilaiset (902 mk), vähiten puoles-

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

Ruotsi

Venäjä

Saksa

Viro

Norja

Iso-Britannia

Yhdysvallat

Tanska

Ranska

Alankomaat

200019991998

Suomessa vuosina 1998–2000 käyneetulkomaiset matkustajat 10 yleisimmänasuinmaan mukaan, tuhansia

236 265 278

446

657

496

248278

254 262

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 120

100

200

300

400

500

600

700

800

202165

Suomessa vuonna 2000 käyneetulkomaiset matkustajat kuukausittain,tuhansia

36%

34%

14%11%

5%

71%

29%

Yksin

Ei lapsia

Lapsia mukana

Ystävät

Työtoverit

Muut Perhe tai sukulaiset

Suomessa vuonna 2000 käyneidenulkomaisten matkustajien matka-seura

Puolet Suomeen suuntautuvista matkoistatehdään kesällä.

0 200 400 600 800

LentoliikenneLaivaliikenneMaaliikenne

Työmatka

uttavat, sukulaiset

Muu vapaa-aika

Muu matka

Useita syitä

Suomessa vuonna 2000 käyneiden ulko-maisten matkustajien matkan pääsyytliikennemuodon mukaan, tuhansia

0 250 500 750 1000 1250 1500

Iso-Britannia

Ruotsi

Saksa

Norja

Venäjä

Yhdysvallat

Ulkomaisten matkustajien vuonna 2000Suomeen tuomat rahamäärät asuinmaanmukaan, miljoonaa markkaa

Työmatka

Tuttavat,sukulaiset

Muuvapaa-aika

Muu matka

Useita syitä

Venäjä

Ruotsi

Saksa

Viro

Iso-Britannia

Norja

Yhdysvallat

Tanska

Ranska

Alankomaat

Venäjä

Ruotsi

Saksa

Iso-Britannia

Yhdysvallat

Norja

taan Virosta tulleet (140 mk). Rahaakulutettiin keskimäärin lähes 400markkaa päivässä.

Vierailua kohden rahaa kulutet-tiin keskimäärin hieman yli 2000markkaa. Yli 4000 markkaa vierailul-laan käyttivät Italiassa, Japanissa jaYhdysvalloissa asuvat matkustajat.Taloudellisessa mielessä parhaitamatkustajia ovat ne, jotka käyttävätreilusti rahaa päivää kohden ja viipy-vät Suomessa pitkään. Toisaalta mo-ni päiväkävijä tulee Suomeen ostok-sille mm. Venäjältä, joten oleskelunkestosta ei välttämättä voi päätellämatkustajan taloudellista merkitystä.

Tässä yhteydessä on paikallaanmuistuttaa siitä, että Ahvenanmaanmatkailu, ammattimainen liikenne se-kä säännöllinen, jokseenkin päivittäi-nen työ- tai asiointiliikenne Ruotsin

ja Norjan vastaisilla maarajoilla onrajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Lapissaollaan aktiivisiaTalvella joka viides matkustaja har-rasti jotain kysytyistä ulkoilma-akti-viteeteista, vapaa-ajan matkustajistajoka kolmas. Suosituimpia olivatmaastohiihto ja moottorikelkka-aje-lu. Etelä-Suomessa aktiviteettejaharrastettiin vähän, Lappia pääkoh-

teenaan pitäneistä taas yhdeksänmatkailijaa kymmenestä osallistuijohonkin talviaktiviteettiin.

Kesäaktiviteetteihin osallistuivajaa viidennes matkustajista. Suo-situimpia ulkoilma-aktiviteettejaolivat urheilukalastus ja vaellus.Joka kolmas Lappia, Hämettä jaKeski-Suomea tai Länsi-Suomea ja

Pohjanmaata pääasiallisena matka-kohteenaan pitäneistä osallistui ke-säaktiviteetteihin. Risteilyn Suomes-sa teki 12 prosenttia ulkomaisistamatkustajista.

Kirjoittaja työskentelee tutkija-na rajahaastattelututkimukses-sa Tilastokeskuksessa.

8 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

RajahaastattelututkimusRajahaastattelututkimus on matkailun edistämiskes-

kuksen (MEK) Tilastokeskukselta tilaama erillis-tutkimus, josta saatavaa tietoa käytetään matkailunsuunnittelussa, seurannassa ja tulosten mittaamisessa.Yhdessä Tilastokeskuksen matkai-lutilaston sekä suomalaisten mat-kailu -tutkimuksen kanssa se muo-dostaa kuvan Suomessa tapahtuvas-ta matkailusta.

Ulkomailla asuvia matkustajiahaastatellaan Helsinki-Vantaan,Turun ja Rovaniemen lentokentil-lä, Helsingin ja Turun satamissa,

Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspisteissä, Venä-jälle menevissä junissa sekä Lapin maarajojen ra-janylityspisteissä. Haastatteluista vastaa Tilastokes-kuksen rajahaastatteluorganisaatio, jonka palveluk-

sessa on 20–30 haastattelijaavuodenajasta riippuen.

Tutkimustulokset julkais-taan vuosittain kolmena raport-tina, erikseen kesä- ja talvikau-silta sekä koko vuodelta.Raportteja voi tilata MEKistä.Vuoden 2000 vuosiraportti onjuuri ilmestynyt.

Kaunis luonto on lomailijoille tärkein syy tullaSuomeen.

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 9

SääminginsalostaSuomen toiseksi suurin saari

Suomen toiseksi suurimmassasaaressa asuu lähes yhtäpaljon väkeä kuin HelsinginLauttasaaressa, mutta yli 250kertaa suuremmalla alueella.

T ietoajan maaliskuun numerossaoli kansainvälisessä katsauksessa

juttu saarista, jossa tarkasteltiin myösSuomen suurimpia saaria. Jutun ilmes-tymisen aikoihin käytiin Savonlinnassailmestyvässä Savonmaa-lehdessä kes-kustelua Haukiveden, Pihlajaveden jaPuruveden välisen maa-alueen mah-dollisesta saaristatuksesta. Sitä ei ollutkelpuutettu saareksi 1980-luvun lopunvaltakunnallisessa laskennassa. Ongel-maksi näytti muodostuneen alueenitäraja Kerimäellä sijaitsevan Raikuunkanavan kohdalla. Kanava on raken-nettu alkuaan 1700-luvulla, mutta oli-ko paikalla mahdollisesti ollut jo sitäennen luonnonväylä. Joka tapauksessakyseinen maa-alue, jota vanhastaan olikutsuttu Sääminginsaloksi, on saari-määritelmän mukaisesti kauttaaltaanveden ympäröimä.

Paikallisten, etenkin Raikuutakoskevien selvitysten sekä Tilasto-keskuksen ja Suomen ympäristökes-kuksen välisen mielipiteenvaihdontuloksena Sääminginsalo päätettiinlisätä saaritilastoihin. Sen pin-ta-alaksi Suomen ympäristökeskuslaski 1 069 km2, josta maapinta-alaakertyi 953 km2. Näin Sääminginsalosijoittuu suurimpien saariemme ti-lastossa toiseksi Soisalon ja Ahve-nanmantereen väliin. Asukkaita tällä

mm. Savonlinnan kaupungin ja Keri-mäen kunnan alueelle sijoittuvallasaarella on noin 18 000, joten väki-lukunsakin puolesta Sääminginsaloon ainakin maamme kolmanneksisuurin saari Ahvenanmantereen jaHelsingin Lauttasaaren (pinta-ala3,75 km2) jälkeen.

Korkeimmalla sijaitseva saariLossujärvessä

Samassa Tietoajan saarijutussa mai-nittiin Suomen korkeimmalla sijaitse-van saaren löytyvän 739 metriä me-

renpinnasta olevasta Pihtšosjärvestä.Tietoajan huhtikuun numerossa jul-kaistun vuorijutun teon yhteydessäkuitenkin selvisi, että tuo titteli kuu-luukin 808 metriä merenpinnasta si-jaitsevalle Lossujärven saarelle. Los-sujärvi saarineen sijaitsee runsaat 10km Pihtšosjärvestä lounaaseen aivanNorjan-vastaisella rajalla. Lossujär-ven korkeus merenpinnasta selvisivalitettavasti vasta suuremman mit-takaavan kartasta.

Kai EnkamaMaailma numeroina

Sääminginsalo

Ympäristöyhteiskunta– haaste vuosisadaksi?

Juha Kuisma ja Simo Vahvelainen

Ympäristöyhteiskunnan konseptiEkologinen modernisaatio, hyvinvoin-tiyhteiskunnan periaatteet ja globaali-suuden parhaat puolet voidaan sum-mata niitä yhteensäkin suurempaanunelmaan – ympäristöyhteiskuntaan.Tämän toteutuminen ei välttämättäole kaukana – suomalaisilla on valta-vasti syitä katsoa sen jo alkaneen:Suomi tunnetusti saavutti tammi-kuussa 2001 Davosin World Eco-nomic Forumin ympäristön kestä-vyyden indikaattorilla mitatenmaailman ykkössijan. Olemmesiis tässä mielessä auktorisoituympäristöyhteiskunta. Onko suu-rempaa maailmanmestaruutta? Olem-mehan myös valmentautuneet siihenenemmän kuin sata vuotta.

Yhteiskunnan eri kehitysaskeleetsaavat aina nimensä. Jokaisella askeleellaon oma kuvastonsa ja oma näkynsä. Siitähuolimatta askeleet eivät aina johdaeteenpäin, eikä niitä siten aina nimitetäparhaan suunnan mukaan, vaan tavallatai toisella vallitsevan. Jotain oleellistanimitys aina kuitenkin tunnistaa yhteis-kunnasta. Siten ympäristöyhteiskuntaanliittyy samat käsitteet kuin muihinkinvastaaviin kuten valistuksen aikaan, oi-

keusvaltioon, maatalousyhteiskuntaan,teollisuusyhteiskuntaan, hyvinvointi- taitietoyhteiskuntaan. Näissä kaikissa, ku-ten ympäristöyhteiskunnan käsitteessä,ilmenee samalla kertaa fokus, joka tunnis-taa uusia asioita, ominaisuus, jota seura-taan, kehitysvaihe, joka on tulossa ja ohjel-ma, jonka soisi toteutuvan.

Ympäristökirjal-lisuuden tarkasteluosoittaa, että ihmi-sen ja luonnon suhdetta on totuttu tar-kastelemaan luonnon muutoksen (luon-nolle aiheutetun muutoksen) näkökul-masta. Käytettävissä on hyvinkin tark-kaa ekologista tietoa ja yksityiskohtaisiatilastoja. Samalla suhde luontoon onpuhtaasti elämyksellinen, mikä käy ilmiympäristökirjojen kuvituksesta. Ylei-seen näkötapaan sisältyy siten, että ih-minen on temaattisesti poistettu luon-nosta. Piiloon jäävät kaikki ne prosessit,

instituutiot ja rakenteet, jotka vaikutta-vat luontosuhteemme kautta luontoon.

Esimerkiksi uhanalaisista lajeista taibiodiversiteetistä puhuttaessa tapaaunohtua, että olennaisinta olisi tunnistaane ihmisen toiminnot, joista (monien) la-jien olemassaolo riippuu. Ihminen on yl-läpitänyt ja ylläpitää biodiversiteettiä –usein tahattomasti – omilla toiminnoil-laan. Kulttuurimaisemaksi kutsutut nä-kymät tukeutuvat tietynlaiseen karjata-louteen ja maataloustekniikkaan. Merel-

liset rehevät lintu-lahdet, kuten Van-hankaupunginlahti,ovat ihmisen ravin-nekuormituksen tu-losta. Maanteidenvarret ovat nykyään

Suomen suurin ketoalue.Ympäristöyhteiskunta on konsepti,

jossa luontosuhdetta tarkastellaan tie-toisesti ihmisen suunnasta. Tältä puolenkiinnostavaa ei ole esimerkiksi luonnonmuutosilmiöiden tilastointi vaan se, mi-ten ihminen on ja mitä tekee suhteessaluontoon.

Luonto on kollektiiviutopia va-paudesta tai yhteiskunnan tunnetalou-den tai sukupolvikapinan projisio. Se

10 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

Edelläkävijän – Suomen – matkassa ympäristöyhteiskuntaan kulkee tilastojen, näköalojen,pohdintojen ja kulttuurikerrostumien tietohybridi, teos nimeltä ‘Matka ympäristöyhteiskuntaan’,jonka Tilastokeskus julkaisee 14.6.

Teos saattaa äimistyttää lukijaansa. Ympäristöyhteiskunnan näkökulmasta etualalla eivät ole,kuten tavanomaisesti, muutokset luonnossa, josta ihminen on vieläpä poistettu, vaan ihmisenluontosuhde prosesseina ja instituutioina.

Hyvää matkaa, matkalla jossakin – Suomessa.

Maanteiden varret ovat nykyäänSuomen suurin ketoalue.

Merelliset rehevät lintulahdet, kutenVanhankaupunginlahti, ovat ihmisen

ravinnekuormituksen tulosta.

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 1 1

määritellään väestön arkikokemuksenvoimalla tietynlaiseksi. Yleinen hyväk-syntä tekee oikeutetuksi milloin luon-non voimallisen hyväksikäytön, milloinsiitä huolehtimisen (yhteiselo) ja joskus,tosin harvoin, sen koskemattomuuden.Jotta ympäristökeskustelu sisältäisi yhtäaikaa kaikki asiaan vaikuttavat näkökul-mat, kannattaa ajatella, että ympäristö-merkitykset muodostavat jatkumonaikään kuin hevosenkengän, jossa luontomielletään (1) objektina, (2) resurssina,(3) elämyksenä.

Tälle hevosenkengälle voidaan nytasemoida elinkeinoja, instituutioita,järjestöjä, käsitteitä.

Ympäristötietoisuus liikehistorianaSuomalaiset itse antoivat Suomen ym-päristön tilalle vuonna 2000 arvosanan,jossa on historiallista havinaa. On suu-ren muutoksen merkit siinä, että ylipuolet suomalaista (55 %) piti ympä-ristömme tilaa vähintäänkin hyvänä.Vuonna 1983 vastaava luku oli 38 pro-senttia eikä kymmenen vuotta sitten(1989) uskottu alkuunkaan tällaiseenkehitykseen. Pikemminkin ympäristöntilan odotettiin huononevan ja olevanjopa huonommalla tolalla kuin vuonna1983! Samalla on sanottava, että suo-malaisten ekologinen minäkuva on

ihanteita hipova: peräti 71 prosenttiasanoo tekevänsä, mikä on oikein ympä-ristön kannalta, vaikka se maksaisienemmän ja vie aikaa (1994). Ja viimevuonna 53 prosenttia suomalaista asettiympäristönsuojelun suoraan etusijalleja armotta paljon tärkeämmäksi kuintaloudellisen kasvun, jota etusijallekannatti vain 9 prosenttia. Muut uskoi-vat molempien tavoitteiden toteutuvansamanaikaisesti. Näitä lukuja voisimelkein jo katsella kyynelten läpi!Niissä on suomalaisten pitkä tie erän-käynnistä kasken- ja tervanpolttoon ai-na tekniikan maailmanhuipulle saakka.

Pitkällä valmentautumisella kohtiympäristöyhteiskuntaa on ollut tietoisiavalmentajia, omatoimisia tekijöitä, pak-kotiloja ja erehtymisten korjausta.Ympäristötietoisuuden kehitykselle onollut tapana esittää standardina tietyn-lainen liikehistoria. Se alkaa A.E. Nor-denskiöldin kirjoituksella Pietari Bra-hen muistokirjassa. Siitä edetään RolfPalmgrenin ja Reino Kalliolan toimin-taan valtion luonnonsuojeluvalvojina,mainitaan luonnon- ja kansallispuisto-jen perustaminen 1930-luvun lopulla,jolloin Kaarlo Linkola perustaa SLY:n.1950-luku on laulujoutsenen ja YrjöKokon. Sitten tulee Rachel CarsoninHiljainen kevät 1963, elohopeakiistat jaPekka Nuorteva sekä SLL:n (Suomenluonnonsuojeluliiton) sisäinen vallanku-mous 1967. Tukholman ympäristökon-ferenssin ja Rooman Klubin kirjojenkautta päästään 1970-luvun loppuun jaKoijärvelle. Ympäristöministeriö aloit-taa 1983, Vihreä Liitto alkaa kehittyäpuolueeksi ja ministeriö ja poliittinenjärjestelmä alkaa valmistella ja tuottaavaltavasti ympäristölainsäädäntöä. Tämäniin sanotusti suppea ympäristötietoi-suuden kuvaus voidaan päättää vaikkapaeläinoikeuksiin, vegaaneihin ja reiluunkauppaan.

Edellä mainitun rinnalle voidaantuoda laajempi kuvaus ympäristötietoi-suuden liikehistoriasta. Ympäristötie-toisuutta on toki ollut, vaikkei sanaaympäristö olekaan käytetty. Tällöinvoimme aloittaa vaikkapa vuoden 1901yksityismetsäkomiteasta, tunnistaa vuo-den 1902 vesioikeuslain merkityksen,mainita Tornatorin ja Kauttuan tehtai-den suuret saastutusoikeudenkäynnit,

YMPÄRISTÖOBJEKTINA

YMPÄRISTÖRESURSSINA

YMPÄRISTÖELÄMYKSENÄ

luonnonsuojelu

luonnonhoitoylisukupolvisuus

viljely

kestävä kehitys

ekoteollisuus

ympäristöturvallisuusriskit

luonnonherruus

ekosysteemi

ihmisen koti maan päällä

KUVIO 1. YMPÄRISTÖMERKITYSTEN JATKUMO (SO. HEVOSENKENKÄ)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

0

10

20

30

40

50prosenttia

19832000

Arvosana

KUVIO 2. SUOMEN YMPÄRISTÖN TILALLE ANNETTU ARVOSANA(1–10 PISTETTÄ) VUOSINA 1983 JA 2000

Lähde: Suomalaiset ja ympäristö, Tilastokeskus 2000.

sulfaattikomitean, kaupunkien vesi- javiemärilaitokset. Yleinen Insinööritoi-misto perustettiin 1912. 1920-luvultalöytyy muun muassa naapuruussuhdela-ki ja maareformit. 1930-luvulta tär-keimmäksi ympäristöasiaksi nouseevuoden 1932 asemakaavalaki. 1940-lu-vulla ympäristötietoisuutta leimasi sota

ja sodan tulokset. Mobiili, räjähtävä jakeskitetty tuhovoima käännettiin koski-voiman rakentamiseen, pellon raivuu-seen ja teiden rakentamiseen. Monillesodankävijöille dynamiitti oli joka ko-din tavaraa. Mutta keskellä kaikkea tätäviriää voimakas ornitologinen harrastus.1950-luvulta voi nostaa esiin kaksi asi-aa: Silloin käytiin keskustelua vesiensaastumisesta ja luontosuhde sai voi-makkaan maisemaesteettisen sävyn, mi-kä ilmenee ajan valokuvista. Vesikes-kustelu johti 1962 uuteen vesilakiin, jo-hon liittyi muun muassa vesioikeuksienlupamenettely. Laajasta näkökulmastapitää Rooman Klubin ja energiakriisinvaikutusta korostaa äskeistä enemmän,koska niillä oli vaikutuksensa aina valti-on budjettiin, valtionyrityksiin ja ympä-ristötalouden kehittymiseen asti. Ja1970-luvulta lähtien voi seurata, mitenteollisuus on ottanut huomioon ympä-ristönäkökohtia ja on 1980-luvun lopul-la ympäristöasioissa maan yleistä mieli-pidettä edellä, esimerkkinä vaikkapakierrätysaate (taulukko 1.). Laajemmanympäristötietoisuuden katsaus voidaanpäättää METLAN tutkimuspoliittiseenuudelleenarvioon, vuoden 1995 eko-vientikomiteaan ja ympäristöverojen ta-son vakaaseen nousuun.

On mahdollista, että tulevaisuudessa”syvä” ympäristötietoisuuden liikehisto-ria kuvataan elinkeinojen kehittymisenja kulloistenkin teknologisten valintati-lanteiden kautta. Ympäristövaikutusten

hallitsemisessa ja hillitsemisessä tällai-seen on olemassa välttämättömyydet.

Teknologian avainasemaYmpäristösyistä ihmistä syytetäänusein ihmisenä olemisesta. Yksi il-mentymä tästä ajatuksesta on, että ih-misiä on liikaa, ympäristö ei kestä ih-mistä, eikä ihminen sen kummemminympäristöä. Mutta mikä on se merkkiliioista ihmisistä: Suomessa ihmisetovat siirtyneet taajamiin, vaikka väl-jempääkin tilaa löytyisi. Taajamienosuus väestöstä on kohonnut yli 80prosenttiin, mutta samalla samojentaajamien osuus maa-alasta on jäänyt2,5 prosenttiin (kuvio 5.) Maailman

12 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

1880

1923

1938

1950

1962

1966

1967

1980

1982

A. E. Nordenskiöld

Luonnonsuojelulaki ja valtionluonnonsuojeluvalvojaksi Rolf Palmgren

Suomen Luonnonsuojeluliitto perustetaanLuonnon- ja kansallispuistoja yhteensä 10 kpl

Yrjö Kokko ja laulujoutsenet

Rachel Carsonin Hiljainen kevät

Pekka Nuorteva

SLL radikalisoituu

Koijärvi

Ympäristöministeriö perustetaan

KUVIO 3. YMPÄRISTÖTIETOISUUDENSUPPEA SELITYS

1840

1876

1900

1902

1909

1910

1916

1932

1949

1956

1962

1967

1972

1973

1979

Punkaharju valtionpuistoksi

Helsingin vesilaitos

Tornator

Vesioikeuslaki

Sulfaattikomitea

Helsingin jätevedenpuhdistamoSuojametsäkomitea

Keskuslaboratorio perustetaanMalla-tunturi rauhoitetaan

Asemakaavalaki

Ornitologit

12 uutta luonnonpuistoa ja7 kansallispuistoa

Vesilaki

Ensimmäinen vesihuollonprofessuuri

Kasvun rajat

Öljykriisi

Kyösti Pulliaisen ympäristö-taloustieteen perusteet

KUVIO 4. YMPÄRISTÖTIETOISUUDENLAAJA SELITYS

Toimiala Hyötykäytön aloitusvuosi

Varhaisin Keskimäärin

Energiantuotanto 1910 1972Puutavaran valmistus 1912 1975Metallien valmistus 1917 1970Elintarviketeollisuus 1918 1969Metalli- ja konepajateollisuus 1929 1977Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus 1934 1969Paperi- ja graafinen teollisuus 1940 1970Kemian teollisuus 1948 1975Rakennusaineteollisuus 1950 1977Muu valmistus 1960 1974

Kaikki 1910 1972

Lähde: Vahvelainen, Simo - Isaksson, Kaj-Erik 1992: Teollisuuden jätteet, TilastokeskusTaulukko perustuu 2 800 teollisen toimipaikan tietoihin.

Taulukko 1. Jätteiden hyötykäytön keskimääräiset ja varhaisimmataloitusvuodet Suomen teollisuusyrityksissä toimialoittain vuonna 1987

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 1 3

mitassa väestö siirtyy hurjaa vauhtiakaupunkeihin (kuvio 6.). Luonto taiympäristö ei tuhoudu suoraviivaisestiihmisten määrästä, eikä sen enempääpääomakannan tai varallisuuden puut-teesta, niiden nousu on osoittautunutjatkuvaa kasvua väestön kasvaessa.Ympäristövaikutusten keskeinen ky-symys ja avain on teknologia, sen edis-tys ja kykenevyys. Teknologia, esimer-kiksi energiatehokkuudella mitaten,on ratkaisevassa roolissa ennustettaes-sa ympäristön tilaa. Vuonna 2050 ih-misen ympäristövaikutus voi olla40-kertainen nykyiseen verrattuna taisitten vain sadasosa nykyisestä (kuvio7). Suuret poikkeamat ennusteissa se-littää vain teknologia-muuttuja, väes-tö tai pääomakanta eivät ennustettapaljon siirtele. Siten tulevaisuudenku-va voi olla synkkä vain sille, joka ei us-ko teknologiseen innovaatioon ja nii-hin instituutioihin, jotka rauhoittavatresurssit käytettäviksi ympäristöyh-teiskuntaa tukeviin rakenteisiin japrosesseihin.

Teknologian etenemisestä kohti ym-päristömyötäisempiä muotoja on Suo-messa erinomaisia merkkejä kuten il-mapäästöjen väheneminen ja suljetum-mat vesikierrot. Esimerkkejä on myöskeksinnöistä kuten liekkisulatus, mus-talipeän poltto, leijupetipoltto – ja var-haisempana esimerkiksi kiertohormit,joiden takia lämmityspuun määrä ei

kasvanut 1800-luvulla juuri ollenkaan.Silti opittavaa on edelleen suunnalla,josta harvemmin tässä yhteydessä pu-hutaan. Eräät tutkijat kuten Liisa Uusi-talo, Rauno Sairinen ja Eero Tanskanenovat kiinnittäneet huomiota siihen, et-tä kansainvälisessä vertailussa suoma-laiset osoittautuvat ympäristöasioissavapaamatkustajiksi. Tämä on ymmär-rettävissä niin, ettemme ole parhaim-millamme luotaessa uusia ympäristö-alan instituutioita. Ehkä tästä samastasyystä johtuu, että kaikkia sitovastikoskevat ympäristöverot eivät ole aihe-uttaneet erityistä vastustusta. Tähänsamaan ominaisuuteen liittyy se, ettäSuomessa uudet asiat on helpompiomaksua teknologian muutoksen kaut-ta – ei siis uusien instituutioiden kaut-

ta. Tässä kohdin on tunnistettavissamerkittävä kansallinen riski.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksenyhteenvedossa IPCC:n maaliskuun 2001raportista on luettavissa, että ”kansalli-set toimet päästöjen rajoituksista tulisitoteuttaa laajoina ohjelmapaketteina,joihin koottaisiin kansallisista olosuh-teista riippuen esimerkiksi päästö- jaenergiaveroja, päästökauppaa, tukia,teknillisiä määräyksiä, vapaaehtoisia so-pimuksia sekä tutkimuksen ja kehityk-sen tukea. Päästörajoitusohjelmat tulisikytkeä muihin kansallisiin kehitysohjel-miin. Näin saavutettaisiin pitkällä aika-välillä ne sosiaaliset ja teknologisetmuutokset, joita tarvitaan ilmaston-muutoksen torjumiseksi ja kestävän ke-hityksen aikaansaamiseksi”.

55,9

64,172,1

76,279,7 81,1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

10

20

taajamien osuus väestöstä %

%

1960 1970 1980 1985 1990 1995

taajamien osuus maa-alasta %1,6 1,6 2 2,1 2,5 2,5

KUVIO 5. TAAJAMIEN OSUUSVÄKILUVUSTA JA MAA-ALASTA

Lähde: Henkilötilastot: Väestölaskenta. Tilastokeskus

1950 1975 2000 20300

1

2

3

4

5

6mrd.

kaupunkilaisetmaaseudun väestö

KUVIO 6. MAAILMAN KAUPUNKILAIS- JA MAALAISVÄESTÖ

Lähde: YK:n Väestöohjelma

2000 20500,01

0,1

1

10

100

Kahn

Brundtland

Rooman Klubi

Lovins

Olson

KUVIO 7. SKENAARIO IHMISEN AIHEUTTAMISTA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTAVUOTEEN 2050 VÄESTÖN, PÄÄOMAKANNAN JA TEKNOLOGIAN FUNKTIONA

VUOTEEN 2000 VERRATTUNA, LOGARITMINEN ASTEIKKO 1)

Lähteet: Olson, Robert L (1995) : Sustainability as a Social Vision. Journal of Social Issues vol 51 no 4 pp 15-35; Kahn, Herman ( 1979)World Economic Development. Cambridge University Press; Meadows. D.H. et al (1972): The limits to growth. New York WCED (1987): Ourcommon future. New York; Lovins, Amory (1992) in Meadows D.H. et al.: Beyond the limits. Post Mills, VT 1992

1) Esimerkiksi Kahn’in oletuksilla tulevaisuudesta ympäristövaikutus kasvaisi 50 vuodessa 10–40 -kertaiseksi nykyisestä, Lovinsin oletuksinvaikutus putoaisi lähes sadasosaan nykyisestä

Teknologisen tason laajoista ongel-mista ehkä haasteellisin on materiaalienkäytön tehokkuuden kasvattaminen. Kuntuotteen parhaaksi ominaisuudeksi näh-tiin aiemmin mahdollisimman korkea ja-lostusaste, niin nykyisin riittää ensinnäkinkorkea laatu, mutta ekotehokkuuden nä-kökulmasta tulee toinenkin vaatimus: pi-täisi valmistaa tuotteita, joiden piilovirta-kerroin on mahdollisimman pieni.* Vali-tettava totuushan on, että käytetyistäluonnonvaroista Suomessa pienempi osamenee panoksiksi talouteen kuin jää käyt-tämättömänä eli piilovirtoina sijoitetta-vaksi ‘luontoon’. Tämän materiaalitehok-kuuden asteen korotus on mitä keskeisintehtävä uusissa askelissa kohti ympäris-töyhteiskuntaa.

Ympäristöyhteiskunta ja kansalaisetInstituutiot ja tekninen kehitys pyrki-vät yhdessä luomaan elinolosuhteet,joissa elämisen riskit kuten sairasta-vuus, luonnon kuluttavuus yms. ovatpienimmät mahdolliset. Samalla luon-non ja ympäristön olemassaolo esteet-tisenä, turvallisena ja käyttöarvoja

omaavana säilyy tai paranee. Mikään eitietenkään poista riskejä kokonaan ku-ten riskiyhteiskunnan tutkijat erityi-sen hyvin tietävät, mutta riskin vä-heneminen on aina edistysaskel. Ihmi-sen syvin riski ovat ennenaikaisessa ja

siis kasvaneessa kuolemanvaarassa.Tällä luvulla kerrotaan, kuinka montapromillea kaikista vuoden alussa elossaolevista samana vuonna syntyneistäkuolee todennäköisesti vuoden aikana.Esimerkki naisten kuolemanvaarastavuonna 1999 ja sata vuotta aiemminkuvaa instituutioiden kuten neuvola-toiminnan, koululaitoksen, vanhus-tenhuollon, turvatekniikan normiston,sekä toisaalta teknologian kuten lääke-teollisuuden tai energiansaatavuudenvaltaisaa voimaa ehkäistä ennenaikai-sia riskejä (kuva 8).

Suomen kylmä ja osin karu luontovaatii ja on vaatinut asukkailtaan moniahuomioon otettavia tekijöitä. Vedetpuhdistuvat hitaasti, koska mikrobitoi-minta hidastuu tai lakkaa kylmänä tal-vikautena, lämmitysenergiaa tarvitaanpaljon auringonvalon vetäytyessä, seinil-tä vaaditaan paksua suojaa kylmän tul-tua, kasvukausi ei ole kokovuotista.Ympäröivän ekosysteemin ohi ei ole py-ritty käyttämään ensisijassa oikoteitä,vaan tosimielessä varauduttu ylläpitä-mään kansallisia resursseja kuten puh-taita vesiä ja tasapainoisia metsänhak-kuita. Vuotuinen ajankierto ja ihmisenluontosuhde ovat muokkautuneet sa-mankaltaisiksi ja toistensa näköisiksi;kylmän ja lämpimän, pimeän ja valonjyrkistä vaihteluista eri vuodenaikoina.Tätä mutkikasta elämää ekosysteemintärkeimmän resurssin kanssa kuvaa lä-hes säälimättömästi kuvio 9.

Kirjoittajat:Juha Kuisma on ympäristöaiheisiin erikoistu-nut toimittaja ja julkaissut aiemmin mm. kir-jan ’Tuli leivän antaa’.Simo Vahvelainen toimii yliaktuaarina Tilas-tokeskuksen ympäristötilastossa.

14 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Ikä

0,01

0,1

1

10

100

1000 ‰

1891–1900

1999

KUVA 8. NAISTEN KUOLEMANVAARAIÄN MUKAAN VUOSINA 1891–1900(KESKIARVO) JA VUONNA 1999, ‰

Lähteet: Honkanen, Ossi: Kuolleisuus- ja eloonjäämistauluja1993:5, Tilastokeskus ; Väestömuutokset 1999, Väestö 2000:3,Tilastokeskus; Kannisto, Väinö, Nieminen Mauri 1996:Revised LifeTables for Finland 1881–1990, Väestö 1996:2, Tilastokeskus

toukokuu

tammikuu

huhtikuu

maaliskuulokakuu

helmikuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

marraskuu

joulukuu

kesäkuu

auringonpaistetunnit

250

250

200

200

150

150

100

100

50

500

KUVIO 9. AURINGONPAISTETUNNIT KUUKAUSITTAINHELSINGIN KORKEUDELLA, VUOSIEN 1961–90 KESKIARVO

Lähde: Ilmatieteen laitos

* Piilovirtakerroin kertoo sen luonnonaineksen määrän, joka kaikkinensa joudutaan siirtämään tai kuluttamaan valmistettavan tuotteen tiettyä määrääkohti. Kertoimet vaihtelevat eri tuotteiden kohdalla valtavasti. Esimerkiksi yhden kultatonnin tuottaminen jättää jälkeensä keskimäärin noin 560000 tonnia materiaa, ydinpolttoainetonnin tuottaminen noin 15 000, lihatonnin 50, vehnätonnin 2,3 ja raakaöljytonnin 0,2 tonnia materiaa.Esimerkit ovat tuontituotteista.

KUNTIENPALVELUTUOTANTOAMARKKINAEHTOISTETAANKunnallisten yhtiöiden ja liikelaitosten yhteenlaskettu liikevaihto ylitti 20 miljardia mark-kaa vuonna 1999. Kuntakyselyjen mukaan palvelujen yhtiöittämisen ja liikelaitostamisenpääasiallisia vaikuttimia ovat itsenäinen budjetointi, päätöksenteon joustavuus, mark-kinaehtoinen hinnoittelu ja toiminnan kilpailuttamisen mahdollisuus.

Pekka Lith

Itsenäisten liikelaitosten liikevaihtolisääntyi nopeasti ensimmäisten tä-mäntyyppisten liikelaitosten perusta-

misen myötä vuosina 1994–96 Tilastokes-kuksen kuntien talous- ja toimintatilastonmukaan. Tämän jälkeen liikevaihdon kas-vu on hidastunut. Vuonna 1999 itsenäis-ten liikelaitosten liikevaihto oli yli yhdek-sän miljardia markkaa, eli kasvua edelli-sestä vuodesta kertyi neljä prosenttia.

Kaikkiaan itsenäisiä liikelaitoksia olimaassamme 42 kunnalla yhteensä 78 vuonna1999. Leijonanosa liikelaitosten liikevaihdos-ta kertyy Helsingissä. Kaupungin liikelaitos-ten liikevaihto (4,3 mrd. mk) on lähes puoletmaamme kaikkien itsenäisten liikelaitostenliikevaihdosta. Yli puoleen miljardiin mark-kaan liikelaitosten liikevaihto nousi Tampe-reella, Turussa ja Oulussa.

Lisää liikelaitoksia varsinkinvesihuoltoonKuntien liiketoimintaa koskevat tuoreet ky-selyt osoittavat, että liikelaitostaminen tuleeetenemään kunnissa vuosina 2001–2003.Itsenäisiä liikelaitoksia perustetaan erityises-ti vesihuollossa, mikä johtuu uuden vesi-huoltolain voimaantulosta vuonna 2002.Muita liikelaitostettavia toimintoja ovatenergiahuolto, satamatoiminnot, liikunta-palvelut ja kiinteistöpalvelut.

Uusiin liikelaitostettaviin toimialoihinkuuluvat mm. ruokahuolto, siivouspalvelu se-kä työterveyshuolto. Kuntakyselyt osoittavat,

että liikelaitostamiseen ei ole liittynyt merkit-täviä kielteisiä tekijöitä. Ongelmat koskevatlähinnä lisätyötä, jota nettoperiaatteella toimi-vat liikelaitokset aiheuttavat taloushallinnossa.Liikelaitoksista tarvitaan myös erillisiä rapor-tointi- ja seurantajärjestelmiä.

Kunnanvaltuustot asettavat liikelaitok-silleen usein toiminnallisia tavoitteita, pää-oman tuottovaatimuksia ja joskus myöshinnoittelun perusteet. Valtuusto voi kui-tenkin siirtää toimivaltaansa muille kunnanelimille ja johtaville viranhaltijoille. Liike-laitosten seuranta ja ohjaus on vastuutettuuseimmiten jollekin kunnan toimielimelle(lautakunta yms.).

Epäitsenäiset vs. itsenäisetliikelaitoksetKunnat harjoittavat toimintaansa myös ta-vanomaisissa virastomaisissa liikelaitoksissa

(epäitsenäiset liikelaitokset). Näiden liike-laitosten määrää on Suomessa kuitenkin vai-kea määritellä. Epäitsenäisten liikelaitostenmyyntitulot (3,3 mrd. mk vuonna 1999)ovat vähentyneet roimasti 1990-luvulla,kun toimintaa on siirretty itsenäisiin liike-laitoksiin tai toimintaa on yhtiöitetty.

Epäitsenäisen liikelaitoksen tunnus-merkkeihin kuuluu, että ne saavat määrära-haa toimintamenoihin ja investointeihinsuoraan kunnan talousarviosta. Itsenäistenliikelaitosten kirjanpito on puolestaaneriytetty kunnan kirjanpidosta, eivätkä nesaa määrärahaa investointeihin kunnan ta-lousarviosta. Lisäksi ne toimivat suoraanjonkin viraston, kuten teknisen viraston,osana.

Liikelaitokset osa kunnan hallintoaMuodollisesta asemastaan huolimatta kaikkiliikelaitokset ovat osa kunnan hallintoa,vaikka itsenäisille liikelaitoksille on haluttuturvata vapaat liiketaloudelliset toiminta-edellytykset.

Kuntalain mukaan kunnan valtuustopäättää laitoksille asetettavista tavoitteista.Liikelaitoksen henkilöstö on kunnan palve-

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 15

Itsenäisten liikelaitostenliikevaihto,

miljoonaa markkaa

Epäitsenäisten liikelaitostenmyyntitulot,

miljoonaa markkaa

Yhteensämiljoonaa markkaa

1994 2 300 8 900 11 1001995 6 500 4 400 10 9001996 8 400 3 400 11 8001997 7 800 3 500 11 3001998 8 600 3 400 12 0001999 9 000 3 300 12 300

Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus

Kuntien itsenäisten liikelaitosten (eriytetyt liikelaitokset) liikevaihto jaepäitsenäisten liikelaitosten myyntitulot 1994–99, miljoonaa markkaa

luksessa, vaikka päätösvalta henkilöstöstäolisi annettu laitokselle.

Yhtiömuotoinen toimintajoustavampaaYhtiömuotoisessa toiminnassa hallinto voi-daan järjestää itsenäisemmin kuin liikelai-toksessa. Yhtiön elimissä toimiviin jäseniinsovelletaan samanlaista vastuuvelvollisuuttakuin yksityisissä yrityksissä. Palvelujen yh-tiöittämisestä saadut hyödyt koskevat eten-kin päätöksenteon ja toiminnan joustavuut-ta, jos yhtiöiden toimintaa verrataan kunnanliikelaitosmuotoiseen toimintaan.

Kuntakyselyjen mukaan yhtiömuotoonsiirtyminen on lisännyt kustannusten lä-pinäkyvyyttä, tehostanut toimintaa taloudel-lisesti ja luonut kannustimia kilpailukyvynparantamiselle. Yhtiöittämisellä on voituerottaa kunnan peruspalvelut ja liiketoimintaselkeästi toisistaan. Melko suuria etuja liitty-nyt mm. palvelujen hinnoitteluun, henkilös-tökysymyksiin sekä rahoitukseen.

Yhtiöittäminen yleistyy lähivuosinakuntien perinteisissä palveluissa, kutenenergia- ja vesihuollossa ja seudullisessa yh-teistyössä (jätehuolto, koulutus).

Uusia yhtiöitettäviä toimintoja ovatmm. ravitsemispalvelut, liikuntapalvelut(uimahallit yms.) ja siivouspalvelut. Suun-tauksena on, että mm. pieniä asunto- jakiinteistöyhtiöitä yhdistetään suuremmiksikokonaisuuksiksi.

Yhtiöitettävät palvelutoimialat ovatmelko suurelta osin samoja kuin liikelaitos-tettavat toimialat. Eri kunnissa liiketoimin-ta on järjestetty vain toisella tavoin. Suuristakaupungeista Helsingissä, Tampereella jaOulussa liikelaitostetun toiminnan merki-tys on ollut suurta. Sen sijaan mm. Espoos-sa, Vantaalla ja Lahdessa on suhteellisestienemmän yhtiöitettyä toimintaa.

Kilpailu kunnan omistahankinnoistaMyös kuntien omien palvelutoimintojenkilpailuttamisen mahdollisuus on yksi yhti-öittämisen (ja liikelaitostaminen) vaikutti-mia. Kilpailuttamista korostavat ne kunnat,jotka aikovat lähivuosina yhtiöittää (liikelai-tostaa) ravitsemispalveluja, siivousta, tieto-tekniikkatoimintaa ja työterveyshuoltoa.Syynä on, että näillä toimialoilla on paljonyksityistä kilpailevaa palveluntarjontaa.

Verotukselliset syyt eivät puollayhtiöittämistäPalvelutoimintojen yhtiöittämisestä ei seu-rannut mainittavia haittavaikutuksia. Vero-tuskäytäntö saattaa olla yhtiöittämisen es-teenä, sillä kunnallinen liikelaitos on verostavapaana voittojen kotiuttamisessa kuntayh-tiötä joustavampi ratkaisu.

Yhtiöittäminen voi johtaa myös palve-lulaitosten liian itsenäiseen elämään, jolloinne etääntyvät kunnan päätöksenteosta javalvonnasta.

Kuntayhtiöiden säätely vähäistäKuntayhtiöiden toimintaa ohjataan ja seura-taan yleensä kuntien toimielimissä hyväk-syttyjen kirjallisten konserniohjeiden ja osa-vuosikatsausten avulla. Seurantaan kuuluukunnan edustus yhtiöiden hallituksissa janiiden hallinnon henkilövalintoihin vaikut-taminen. Kuntayhtiöiden seuranta ja val-vonta on vastuutettu yleensä jollekin johta-valle virkamiehelle tai toimielimelle.

Yhtiöille on saatettu antaa sitovia toi-minnallisia palvelutasoon liittyviä vaati-muksia ja tavoitteita, joiden toteutumistaseurataan. Hinnoittelun perusteet ovat kun-takyselyjen mukaan yhtiömuotoisessa palve-lutoiminnassa selvästi vapaammat kuin lii-kelaitoksissa. Liikelaitoksiin verrattuna

kuntayhtiöille ei aseteta yhtä yleisesti pää-omantuottovaatimuksia.

Valtuuston asettamat osinkotavoitteetriippuvat kuitenkin kuntayhtiön toimialas-ta. Useimmat tytäryhteisöt koostuvat kui-tenkin pienistä asunto- ja kiinteistöyhtiöistäja määrätynlaisissa toiminnoissa, kuten teat-teri- ja orkesteritoiminnassa, joissa tuotto-vaatimuksia ei voida ajatella edes asetetta-van, sillä yhtiöitetty laitokset elävät kuntientoiminta-avustuksista.

Sosiaalialan säätiöpohjaisetpalvelulaitoksetSäätiö- ja yhdistysmuotoiset kuntien mää-räysvallassa olevat palvelulaitokset voidaanrinnastaan kuntien muihin yritystyyppisiinkuntayksiköihin. Säätiömuotoisten yksiköi-den osuus kuntayritysten henkilöstöstä onmerkittävä. Näitä yksiköitä toimii enitensosiaalipalveluissa, joissa säätiö- ja yhdistys-muotoinen toiminta on yleisempää kuin yh-tiömuotoinen toiminta.

Kuntayhtiöiden liikevaihto11 miljardiaTilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkare-kisteri YTR:n mukaan Suomessa toimivuonna 1999 kaikkiaan 850 kuntien omis-tamaa yritystyyppistä yhteisöä. Yrityksettyöllistivät 14 100 henkeä ja niiden liike-vaihto kohosi 11 miljardiin markkaan.Kaikkien maamme yritysten liikevaihdostakuntayritysten osuus suunnilleen yhdenprosentin verran.

Nykyään toimivista kuntayrityksistä pe-räti 70 prosenttia on perustettu 1980- ja1990-luvuilla. 1990-luvulla perustettujenyritysten osuus on 40 prosenttia. Liikevaih-doltaan ylivoimaisesti merkittävin toimialaon energiahuolto, joka muodostaa 70 pro-senttia kuntayritysten liikevaihdosta. Liike-

16 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

Prosenttia

Energia- ja vesihuolto 70,1Joukkoliikenne 7,6Satamatoiminta 7,1Toimitila- ja vuokrauspalvelut 4,6Jätehuolto 3,1Koulutus 1,1Muut toimialat 6,4

Yhteensä 100,0

Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilasto, Tilastokeskus.

Kuntien liikelaitosten liiketoiminta(12,3 mrd. mk) toimialoittain vuonna

Yritykset, lkm Henkilöstö lkm Liikevaihto milj. mk Liikevaihto/henkilöstö.1 000 mk

1994 314 9 630 8 300 8611995 317 9 230 9 300 1 0101996 325 9 370 10 300 1 1041997 625 12 520 11 600 9271998 659 12 710 12 400 9771999 847 14 050 10 900 774

Vuodesta 1997 lähtien tapahtunut yritysten määrän tuntuva kasvu johtuu tilastojen kattavuuden parantumisesta pienten yhtiöiden osalta.Muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta liikevaihtoon ja henkilöstöön. (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus).

Kuntayritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto 1994–99

vaihdolla mitaten tärkeitä toimialoja ovatmyös kiinteistöpalvelu ja liikenne.

Kilpailu yksityisillä markkinoillaValtakunnallisella tasolla tarkasteltuna kun-nallisten liikelaitosten ja yhtiöiden osuus onliikevaihdolla mitaten varsin pieni useimpi-en toimialojen osalta. Poikkeuksen muodos-tavat energia- ja vesihuolto ja satamatoi-minnot, jotka ovat perinteisiä kunnallisiamonopolitoimialoja sekä pesulatoiminta,jossa toimii suuria kunnallisia keskus-pesuloita.

Alatoimialoittain ja paikallisesti kunnal-lisilla yhtiöllä, liikelaitoksilla ja muilla palve-lulaitoksilla voi olla kuitenkin merkittävämarkkinaosuus toimialoilla, joilla toimiimyös runsaasti yksityistä elinkeinotoimintaa.Näitä toimialoja ovat mm. liikenne, rakenta-minen, ravintola- ja matkailutoiminta, kou-lutus ja erilaiset liike-elämän palvelut.

Kilpailuvirastoon on tullut viime vuosi-na lukuisia yhteydenottoja ja selvityspyyn-töjä yksityisiltä yrityksiltä, koska kunnallis-ten palvelulaitosten on koettu toiminnal-laan vääristävän kilpailua paikallisilla mark-

kinoilla. Paikallisesti kehitys onkin voinutjohtaa siihen, että tehokkaammin tuotetutyksityiset palvelut ovat syrjäytyneet mark-kinoilta.

Elinkeinoelämän kannalta vahingollisiavaikutuksia voi syntyä silloin, jos kunnalli-nen palvelulaitos hinnoittelee tuotteensa al-le todellisten tuotantokustannusten ja ilmansijoitetun pääoman tuottovaatimusta. Kun-tien olisikin omaa liiketoimintaansa kehit-täessään syytä ottaa huomioon kyseiseen toi-mialaan liittyvä yksityinen elinkeinotoi-minta alueellaan.

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 17

Prosenttia

Energia- ja vesihuolto 70,2Kiinteistö- ja vuokrauspalvelut 6,3Kuljetus ja tietoliikenne 6,1Rakentaminen 4,9Liike-elämän palvelut 2,1Jätehuolto 2,1Muut toimialat 7,6

Yhteensä 100,0

Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus.

Kuntien yritysmuotoinen liiketoiminta(10,9 mrd. mk) toimialoittainvuonna 1999, prosenttia

Tärkein vaikutinlkm

Toiseksi tärkein vaikutinlkm

Kolmanneksi tärkein vaikutin,lkm

Itsenäinen budjetointi ja rahoitus 8 8 10Päätöksenteon joustavuus 13 7 4Markkinaehtoinen hinnoittelu 4 8 6Toiminnan kilpailuttaminen 3 5 2Kuntien välinen yhteistyö 4 3 2Lainsäädäntö (vesihuoltolaki yms.) 4 1 2Joustava palkkapolitiikka – 1 3

Lähde: Kuntien liiketoiminnan kyselyt 2001.

Palvelujen liikelaitostamisen ja yhtiöittämisen tärkeimmät vaikuttimetkuntakyselyjen (40 kuntaa) mukaan, vastanneiden kuntien lukumäärä

Tilastokeskus on julkaissut kuntapohjaiseen aluejaotteluun pohjautuvan käsikirjan

KUNNAT JA KUNTAPOHJAISETALUEJAOT 2001

TIEDÄTKÖ….…mitkä ovat 21 Suomen täysin ruotsinkielistä kuntaa?…montako seutukuntaa Suomessa on jakouudistuksen jälkeen?…kumpia on enemmän kaupunkimaisia kuntia vai kaupunkeja, ja miksi?

Värikuvin varustettu käsikirja sisältää karttapohjaiset luokitukset muun muassamaakunnista, lääneistä sekä seutu-kunnista.

Julkaisu esittelee myös kuntapohjaisesti luokiteltua tietoa alueiden sisäisistäeroista: Käsikirjasta käyvät ilmi alueiden kielirakenteet, tilastollisettyössäkäynti-alueet ja kuntamuodot.

Uudistunut Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2001 -julkaisu on tilattavissa Myyntipalvelustamme hintaan 150 mk/kpl.Julkaisun tiedot ovat saatavana myös sähköisessä muodossa. Lisätietoja Tilastokeskuksen Luokituspalveluistap. (09) 1734 2243 tai sähköpostitse os. luokitukset.tilastokeskus@tilastokeskus.fi.

Myyntipalvelu:Tilastokeskuksen julkaisujen myynti ja asiakaspalvelu

Puhelintilaukset: (09) 1734 2011Faksitilaukset: (09) 1734 2291

Sähköposti: myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

18 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

Kotimaan katsaus

TILASTOUUTISIA31.5. Palkansaajien ansiot nou-sivat tammi-maaliskuussa 4,7prosenttia (s. 24)

31.5. Teollisuustuotanto kään-tyi laskuun huhtikuussa (s. 20)

31.5. Kokonaistuotanto kasvoi4,2 prosenttia maaliskuussa(s. 19)

29.5. Sijoitusrahastot tappiolli-sia vuonna 2000 - yhteenlasket-tu arvo nousi yli kolmanneksen(s. 19)

28.5. Kuorma-autoliikenteensuoritteet kasvoivat vuonna2000

25.5. Palkkasumma kasvoi 7,9prosenttia tammi-maaliskuussa(s. 22)

25.5. Palvelualojen liikevaihtokasvoi 9 prosenttia joulu-helmi-kuussa (s. 23)

23.5. Teollisuusyritysten liike-vaihdon kasvu hidastui jou-lu-helmikuussa 6 prosenttiin(s. 22)

23.5. Vähittäiskaupan myyntikasvoi maaliskuussa 7,4 pro-senttia (s. 23)

22.5. Kuorma-autojen kuljetta-ma tavaramäärä kasvoi tam-mi-maaliskuussa

22.5. Rakennusyritysten liike-vaihto kasvoi 14 prosenttia jou-lu-helmikuussa (s. 23)

22.5. Työllisyys ja työttömyyshuhtikuussa 2001• Työllisiä 38 000 enemmän kuin

vuotta aiemmin• Työllisyysaste 66,4 prosenttia• Työttömyysaste 10,3 prosent-

tia, työttömänä 267 000 hen-keä

• Työnvälityksessä 31 000 uuttaavointa työpaikkaa (s. 24)

18.5. Tuottajahinnat nousivathuhtikuussa (s. 27)

17.5. Ulkomaisten matkailijoi-den yöpymiset lisääntyivät 12prosenttia maaliskuussa (s. 27)

15.5. Matkapuhelimesta arjentyökalu (s. 18)

14.5. Rakennuskustannuksetnousivat vuodessa 3,3 prosent-tia (s. 21)

14.5. Inflaatio huhtikuussa 3,0prosenttia (s. 25)

4.5. Aikuiskoulutuksessarunsaat 1,7 miljoonaa henkilöä(s. 27)

Kuluttajien luottamus talouteen elpyi hieman

Taloudelliset mielialattiivistävä kuluttajienluottamusindikaattori

nousi toukokuussa 6,8:aan huh-tikuun 4,8:sta. Vuosi sitten nä-kemykset olivat kuitenkin va-loisammat. Arviot Suomen ta-loudesta kohenivat hieman tou-kokuussa, ja omaan talouteensakuluttajat uskoivat edelleenvahvasti. Lisäksi sekä säästämis-tä että lainanottoa pidettiinaiempaa kannattavampana. Tie-dot perustuvat Tilastokeskuk-sen kuluttajabarometriin, jotavarten haastateltiin 7.–25. tou-kokuuta 1 549 Suomessa asuvaahenkilöä.

Toukokuussa 22 prosenttiakuluttajista uskoi, että Suomen

taloustilanne paranee seuraavanvuoden aikana. Kuluttajista 26prosenttia arvioi maamme talou-den huononevan. Huhtikuussavastaavat osuudet olivat 17 ja 32prosenttia.

Oman taloutensa kohentumi-seen luotti 28 prosenttia kulutta-jista eli suunnilleen yhtä monikuin aiemmin. Vain 10 prosent-tia kuluttajista arvioi oman ta-loutensa huononevan.

Kuluttajista 37 prosenttia us-koi toukokuussa, että työttö-myys vähenee edelleen seuraavanvuoden aikana. Huhtikuussanäin ajatteli 34 prosenttia kulut-tajista. Kuluttajat ennustivat in-flaation olevan ensi vuoden tou-kokuussa 2,9 prosenttia.

Toukokuussa 63 prosenttia ku-luttajista piti säästämistä kannatta-vana. Kestotavaroiden ostamistapiti edullisena 40 ja lainan ottamis-ta 60 prosenttia kuluttajista.

Kotitalouksien rahatilanne olihyvä. Kotitalouksista 71 prosent-tia uskoi pystyvänsä säästämäänseuraavan vuoden aikana ja15 prosenttia suunnitteli otta-vansa lainaa.

Kotitalouksilla oli toukokuussaedelleen runsaasti kulutusaikeita.Jopa asunnon ja auton ostoaikeetovat aavistuksenvahvistuneet alku-vuodesta. Auton hankintaa puolenvuoden sisällä suunnitteli 9 pro-senttia kotitalouksista. Kotitalouk-sista 7 prosenttia harkitsi asunnonostamista vuoden kuluessa.

Kotitalouksista 2 prosentillaoli digiboksi tai -televisio touko-kuussa. Tietokone oli 51 prosen-tilla kotitalouksista ja inter-net-yhteys 34 prosentilla. Matka-puhelinta käytti 90 prosenttiakotitalouksista.

Lähde: Kuluttajabarometri 2001,toukokuu. Tilastokeskus

Matkapuhelimestaarjen työkalu

Matkapuhelin on onnistu-nut löytämään pysyvän

paikan ihmisten arkipäivässä,mutta tietokoneen ja tietoverk-kojen tie on ollut hidasteitatäynnä. Matkapuhelin on saanutkäyttömukavuudellaan käyttä-jänsä hyväksymään tai unohta-maan kalliimman käyttöhinnan.Se toimii henkilökohtaisen vuo-rovaikutuksen välineenä, muttatietokoneelle ja -verkoille ei olelöytynyt yhtä luontevaa paikkaaihmisten jokapäiväisessä toi-minnassa.

Matkapuhelinta käytti viimevuonna lähesyhdeksänkymmenes-tä 15–74-vuotiaasta suomalaisesta,miehistä 89 prosenttia ja naisista83 prosenttia. Kaikkien ikäryhmi-en miehet käyttivät matkapuhelin-ta yleisemmin kuin naiset. Suurin

Toukokuu 2001saldoluku

Huhtikuu 2001saldoluku

Toukokuu 2000saldoluku

Kuluttajien luottamusindikaattori 6,8 4,8 14,0

Kotitalouksien taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattunanykyiseen 10,7 10,2 11,2Kotitalouksien säästämismahdollisuudet seuraavan 12 kk:n aikana 36,2 39,9 32,0Suomen taloudellinen tilanne 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen –2,0 –8,1 10,3Työttömien määrä 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen –7,3 –4,2 –15,0Kuluttajahintojen muutos seuraavan 12 kk:n aikana, % 2,9 3,1 2,7

Kotitalouksien rahatilanne haastatteluhetkellä 26,5 25,6 24,8Kestotavaroiden ostamisen edullisuus haastatteluhetkellä 10,9 13,8 18,8Säästämisen edullisuus haastatteluhetkellä 17,0 13,7 11,8Lainanoton edullisuus haastatteluhetkellä 12,0 8,5 15,4

Saldoluvut saadaan vähentämällä painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosent-tiosuus. Työttömyyden negatiivinen saldoluku tarkoittaa, että työttömyyden arvioidaan vähenevän. Kuluttajien luottamusindi-kaattori on keskiarvo seuraavien kysymysten saldoluvuista: Suomen talouden mennyt ja tuleva kehitys, oman taloudenmennyt ja tuleva kehitys sekä haastatteluhetken edullisuus kestotavaroiden ostamiseen. Saldoluvut ja luottamusindikaattorivoivat vaihdella -100:n ja 100:n välillä.

Kuluttajien näkemykset taloudesta toukokuussa 2001

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 19

BRUTTOKANSANTUOTE1995 1996 1997 1998 1999 2000

I II III IVVolyymin muutos edellisvuodesta, %

3,8 4,0 6,3 5,3 4,2 5,9 5,2 6,3 5,5Suurin osa kotimaan katsauksen tiedoista Tilastokeskuksen aikasarjatietokanta ASTIKAsta. Lähteenä Tilastokeskus, jollei toisin mainita.

VALTIONVELKA31.12.2000 31.3.2001 30.4.2001

milj.mk

Markka- ja euromääräinen 286307 294801 290471Muiden emuvaluuttojen määräinen 51492 45352 44911Kotimaanvaluuttamääräinen 320143 322497 317726Ulkomaanvaluuttamääräinen velka 57022 55188 55192Valtionvelka yhteensä 377165 377685 372918Valtiokonttori on vuoden 2000 alusta lukien muuttanut tilastoissaan ulkomaisenvelan käsitteen sisältöä.Ulkomaanvaluuttamääräinen velka sisältää nyt vain euroalueen ulkopuolisissavaluutoissa olevan velan.Vuonna 1999 kotimaisena velkana tilastoitiin markka- ja euromääräinen velka,kun muiden Emu-valuuttojen määräinen velka sisältyi ulkomaiseen velkaan.Nyt muiden Emu-valuuttojen määräinen velka muodostaa oman ryhmänsä koti-maanvaluuttamääräisen velan osana.

KOKONAISTUOTANNON KUUKAUSIKUVAAJA2000 2001Loka Marras Joulu Tammi Helmi MaalisMuutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %

Kokonais-tuotanto 8,6 7,5 3.2 5.6 3,9 4,2

VALTION TULOT JA MENOT2001Huhti-kuu

2001Tammi-huhtikuu

MuutosTammi-huhtikuu01/00

milj. mk %Valtiontalouden kassatulotVerot ja veronluonteiset tulot 13187 58 586 5,1Muut tulot 9793 17235 -44,8Tulot ilman rahoitustaloustoimia 22980 75821 -12,8Tulot ilman lainanottoa 27872 81074 -11,9Valtiontalouden kassamenotKulutusmenot 4562 18092 10,1Siirtomenot 9173 37138 3,8Reaalisijoitukset 128 568 -17,3Muut menot 6469 15349 -18,8Menot ilman rahoitustaloustoimia 20331 71147 -0,9Finanssisijoitukset 5536 6797 3,9Menot ilman valtionvelan kuoletuksia 25867 77944 -0,5

Lähde: Valtiokonttori

KANSANTALOUDEN KYSYNTÄ JA TARJONTA2000Milj.mk

20001. nelj. 2.nelj. 3.nelj. 4. nelj.

20011. nelj.

Volyymin muutos edellisestä vuodesta, %Käypiin hintoihin

Bruttokansantuote 785067 4,1 5,9 5,2 6,3 5,5Tuonti 254166 9,8 8,3 17 11,9 14Kokonaistarjonta 1039233 5,5 6,5 8 7,6 7,6Vienti 333324 16,5 17,8 19,1 20,1 14,4Kulutusmenot 547524 2,5 3,5 2,6 1,6 1,3

yksityiset 386190 2,7 4,8 3,5 2,2 1,6julkiset 161334 2,1 0,4 0,4 0,4 0,4

Investoinnit 149465 -0,1 5,5 4,1 4,6 5,1yksityiset 128351 0 4,7 5,2 6,2 6,4julkiset 21114 -1 11 0 -5 -3

Varastojen muutos* 5573 . . . . .Kokonaiskysyntä 1035886 5,5 6,5 8 7,6 7,6

kotimainen kysyntä 702562 0,4 1,5 2,8 1,6 4Tuotanto toimialoittainMaatalous -7,6 2,1 1,1 38,8 2,7Metsätalous -0,5 2,3 2,1 3,1 0,9Koko teollisuus 8,2 11,3 11 15,1 15,1Energia- ja vesihuolto 2,2 2,5 4,3 0,1 -2,8Rakentaminen 1,7 8,3 5,9 4,1 2,6Kuljetus, varastointi jatietoliikenne 6,9 8,9 4,9 4,4 4,2Kauppa 3,9 5,3 4,8 2,9 3,8Julkinen toiminta 0,4 0,8 0,8 0,8 0,8* sisältää myös tilastollisen eron

ero oli 45–59-vuotiaiden ryhmässä(miehet 89 ja naiset 72 %). Känny-känkäyttäjien ääripäät olivat15–29-vuotiaat miehet (95 %) ja60–74-vuotiaat naiset (56 %).

Tulokset käyvät ilmi Tilasto-keskuksen julkaisemasta rapor-tista Kolme vuotta tietoyhteis-kunnassa. Tutkimuksessa tarkas-tellaan tietoyhteiskuntaan suh-tautumista mielipidekysymystenavulla, matkapuhelimen muuttu-mista arjen työkaluksi sekä sitämiksi tietokoneesta ja verkkoyh-teyksistä ei ole tullut matkapuhe-limen vertaista välinettä. Tarkas-telun kohteena tutkimuksessa onmyös suomalaisten viestintäval-miuksien kehitys.

Tutkimus perustuu 1 200 hen-gen paneeliaineistoon, jossa sa-

mat vastaajat osallistuivat haas-tattelututkimukseen sekä vuonna1996 että 1999. Tulokset kuvaa-vat muun muassa sitä, miten vas-taajien osaaminen on parantunutkolmessa vuodessa, miten mieli-piteet ovat muuttuneet ja mitensäännöllistä matkapuhelimen jatietoverkkojen käytöstä on tullut.

Lähde: Kolme vuotta tietoyhteiskun-nassa; Pitkittäistutkimus uudentieto- ja viestintätekniikan käytös-tä. Katsauksia 2001/2. Tilasto-keskus.Tutkimuksesta on ilmestynyt myösenglanninkielinen raportti ThreeYears of the Information Society. ALongitudinal Survey of the UseMade of Modern Information andCommunications Technology inFinland. Reviews 2001/4.

Osakkeetpainoivatsijoitusrahastottappiolle

Osakekurssien lasku painoisijoitusrahastojen yhteen-

lasketun tuloksen 5,9 miljardiamarkkaa tappiolliseksi vuonna2000. Osakerahastojen tilikaudentappio oli 4,7 miljardia markkaa,kun voitto vuotta aiemmin oli lä-hes 10 miljardia. Yhdistelmära-hastojen tappio oli vajaat 2 miljar-dia markkaa. Vain pitkän koronrahastot ja rahamarkkinarahastotolivat voitollisia.

Suomessa rekisteröityjen tilin-päätöksen tehneiden sijoitusra-

hastojen arvo oli tilikauden tappi-oista huolimatta 36 prosenttiasuurempi kuin edellisen vuodenlopussa, yhteensä 83,4 miljardiamarkkaa. Osakerahastojen arvooli eri rahastotyypeistä suurin, 40miljardia markkaa. Niiden arvomyös kasvoi vuoden aikana eni-ten, 41 prosenttia.

Yhdistelmärahastojen arvo olitoiseksi suurin, 21 miljardiamarkkaa. Sekä yhdistelmärahas-tojen että rahamarkkinarahasto-jen arvo nousi vuoden aikana ylikolmanneksen, korkorahastojenvajaan kolmanneksen. Vipura-hastojen arvo sen sijaan laski 30prosenttia.

Rahasto-osuuksia merkittiinnettomääräisesti 29 miljardillamarkalla. Tästä 16,5 miljardia oli

20 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI (1995=100)1)

2001Maaliskuu

MuutosMaaliskuu01/00

%

Koko teollisuus 149,2 7Energiatuotteet 130,3 13Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 129,7 -2,4Investointitavarat 217,2 18Kestokulutustavarat 114,9 14,5Muut kulutustavarat 110,2 3,7Teollisuustuotanto toimialoittainMineraalien kaivu 72 -3,1Teollisuus 151,3 6,7

Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 110,1 1,9Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 101,6 0,7Nahan ja nahkatuott. valmistus 69,2 -12,8Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 133 -1,6Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 116,2 -7,5Kustantaminen ja painaminen 119 6,7Koksin ja öljytuotteiden valmistus 115,2 49,2Kemikaalien ja kemiallisten tuott. valmistus 129,1 16,7Kumi- ja muovituotteiden valmistus 143,2 -1Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 122,5 -3,2Perusmetallien, metallituotteiden valmistus 135,6 5,4Koneiden ja laitteiden valmistus 116,4 9,9Sähkötekn. tuott. ja instrumenttien valmistus 350,8 17,5Kulkuneuvojen valmistus 117,5 8,9Huonekalujen valmistus, muu valmistus 125,9 9,8

Energia- ja vesihuolto 138 10,3Tehdasteollisuuden erikoisindeksitPuu- ja paperiteollisuus 119,4 -6,3Metalliteollisuus 197,6 13,1Kemianteollisuus 131,3 13,2Muu tehdasteollisuus 113,3 2,8

1) Työpäiväkorjattu

MARKKINAHAKKUUT2001Huhtikuu

MuutosHuhti-kuu01/00

2001Tammi-huhtikuu

MuutosTammi-huhtikuu01/00

1000 m3 % 1000 m3 %

Markkinahakkuut yht.

TEOLLISUUSTUOTANNON VOLYYMI-INDEKSI1995 1996 1997 1998 1999 2000

III(1 IV(1 V(1 VI(1 VII(1 VIII1) IX1) X1) XI1) XII1) I1) II1) III1)

Indeksi (1995=100) 100,0 103,5 113,2 122,4 129,1 139,5 148,6 148,6 142,0 111,9 135,1 150,5 161,2 158,1 155,7 146,6 143,8 149,2Vuosimuutos, % 6,1 3,5 9,3 7,8 5,5 8,9 4,9 12,9 11,2 11,0 13,6 13,9 18,8 17,4 7,0 6,8 6,9 7,01) Työpäiväkorjattu

4226 0 22130 2

Kotimaan katsaus

osakerahastojen nettomerkin-töjä. Yhdistelmärahastojennettomerkinnät olivat 7,5miljardia markkaa, rahamark-kinarahastojen ja pitkän ko-ron rahastojen runsaat 2 mil-jardia sekä vipurahastojenmerkinnät 100 000 markkaa.

Kaikkien rahastojen varal-lisuudesta 79 miljardia mark-kaa oli sidottu arvopaperei-hin: 50 miljardia osakkeisiinja osuuksiin ja 23 miljardiajoukkovelkakirjoihin. Rahaaja pankkisaamisia rahastoillaoli 4 miljardia markkaa.

Kotitaloudet omistivat ra-hasto-osuuksia yhteensä 30miljardilla markalla, mikä onrunsas kolmannes kaikkien si-joitusrahastojen yhteenlaske-tusta arvosta. Kotitalouksienomistusosuus yhdistelmä- ja vi-purahastoista oli noin puolet,osakerahastoista runsas kol-mannes ja korko- ja rahamark-kinarahastoista noin viidennes.

Tilastokeskuksen sijoitusra-hastojen vuositilastoon sisälty-

vät Suomessa rekisteröidyt ti-linpäätöksen tehneet sijoitus-rahastot ja rahastoyhtiöt. Vuo-den 2000 tilastossa on 25 ra-hastoyhtiötä ja 230 niiden hal-linnoimaa sijoitusrahastoa.Tilinpäätöksen tehneitä rahas-toja oli 53 enemmän kuin vuot-ta aiemmin. Rahastoyhtiöidenmäärä kasvoi yhdellä.

Tilastokeskuksen sijoitus-rahastojen neljännesvuositi-lastossa ovat sen sijaan mukanakaikki kyseisen neljänneksenaikana toimivat kotimaiset ra-hastot. Niitä oli vuoden 2000viimeisellä neljänneksellä245. Vuoden 2001 ensimmäi-sellä neljänneksellä sijoitusra-hastoja oli toiminnassa 260.

Sijoitusrahastot on luokiteltueri rahastotyyppeihin niiden si-joituspolitiikan mukaan. Osa-kerahastot sijoittavat lähinnäosakkeisiin. Pitkän koron rahas-tot sijoittavat etupäässä pitkäai-kaisiin joukkovelkakirjoihin.Euroopan keskuspankin raha-markkinarahastoiksi määritte-

lemät rahastot sijoittavat lyhytai-kaisiin korkoinstrumentteihin.Yhdistelmärahastot sijoittavatsekä osakkeisiin että korkoa tuot-taviin kohteisiin. Vipurahastotovat osake- tai sekarahastoja, jot-ka tavoittelevat johdannaisiakäyttämällä suurempaa tuottoakuin osakerahastot. Samalla niis-sä on suuremmat riskit.Lähde: Sijoitusrahastot 2000.Tilastokeskus

Teollisuustuotantoväheni hieman

Teollisuuden työpäiväkor-jattu tuotanto väheni

huhtikuussa 0,7 prosenttiavuotta aiemmasta.

Metalliteollisuuden tuotantopieneni lähes 12 prosenttia.Sähköteknisten tuotteiden val-mistus väheni lähes 25 prosent-tia, mutta muun metalliteolli-suuden tuotanto sen sijaan kas-voi lähes 5 prosenttia.

Puu- ja paperiteollisuudentuotanto oli huhtikuussa 21 pro-senttia suurempi kuin vuottaaiemmin. Kasvu johtui viimevuoden huhtikuussa olleesta la-kosta. Energian tuotanto lisään-tyi runsaat 16 prosenttia. Myösenergian tuotannon voimakaskasvu johtuu osittain vuoden ta-kaisesta paperiteollisuuden la-kosta. Muun tehdasteollisuudentuotanto lisääntyi runsaat 4 pro-senttia, kun taas kemianteolli-suuden tuotanto väheni hieman.

Sijoitusrahastojen tuotto 1999–2000, miljardia markkaa

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 21

ASUNTOJEN HINNAT 1)

2000 20011. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

PääkaupunkiseutuKeskim. neliöhinta, mk/m2 12499 12616 12255 12182 12112Nimellishintaindeksi,1983=100 234,5 236,7 229,9 228,5 227,2Reaalihintaindeksi,1983=100 137,4 136,6 131,5 130,1 129,0Kaupat tilastossa 1396 1273 1464 1280 1532Muu SuomiKeskim. neliöhinta, mk/m2 6472 6572 6416 6310 6327Nimellishintaindeksi,1983=100 221,8 225,2 219,9 216,2 216,8Reaalihintaindeksi,1983=100 129,9 130,0 125,8 123,1 123,1Kaupat tilastossa 2658 2391 2524 2064 2419

1) Vanhojen kerrostalohuoneistojen keskimääräiset velattomat neliöhinnat

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

V VI VII VIII IX X XI XII I II III IVIndeksi(1990=100) 102,2 103,5 102,7 105,2 107,6 109,1 112,1 112,5 112,6 112,9 113,1 113,5 113,6 113,7 114,0 114,9 115,1 115,9Vuosimuutos, % 1,5 -1,3 -0,8 2,4 2,3 1,4 3,1 3,2 3,0 3,0 3,0 3,2 3,3 3,3 3,3 3,7 3,6 3,8

KONKURSSIT2001Maaliskuu

2001Tammi-maaliskuu

Vuosi-muutos

%

Konkurssiin haettuja yhteensä 172 631 -17Yritykset 1) 169 611 -17Maa-, metsä- ja kalatalous 1 9 80Teollisuus, kaivostoiminta,energiahuolto 14 86 -30Rakentaminen 31 96 -18Kauppa 38 124 -25Majoitus- ja ravitsemistoiminta 10 41 -21Kuljetus, tietoliikenne ja varastointi 13 45 -29Muut palvelut 41 139 5Toimiala tuntematon 21 71 -11Yksityishenkilöt 3 20 -5Uhanalaisten työpaikkojen määrä 567 2101 -24

1) Sisältää yhtiöt, yhteisöt ja yrittäjät.

RAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI (2000=100) 1)

2001Huhtikuu

Kuukau-simuutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi (ammattimainen rak.) 102,7 0,7 3,3Työpanokset 103,5 2,1 3,6Tarvikepanokset 102,8 0,1 3,8Muut panokset 101,2 0,1 1,5Ammattimainen rakentaminenAsuinkerrostalo 102,3 0,7 2,7Rivitalo 102,7 0,8 3,4Toimisto- ja liikerakennus 102,6 0,7 3,2Teollisuus- ja varastorakennus 103,3 0,9 4,1Omatoiminen rakentaminenErillinen pientalo 102,7 0,7 3,3Maatalouden tuotantorakennus 102,4 0,7 3,21) Uusi perusvuosi, entinen 1995=100

ASUNTOTUOTANTO2000 2000

1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Myönnetyt rakennus-luvat asunnoille 36386 9980 13347 6927 6132Aloitetut asunnot 31700 5770 11800 8470 5660Valmistuneet asunnot 31135 8099 8459 6872 7705

MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT2001Maalis-kuu

MuutosMaalis-kuu01/00

2001Tammi-Maaliskuu

MuutosTammi-maaliskuu01/00

1000 m3 % 1000 m3 %

Kaikki rakennukset 3 211 -18 8 064 -12Asuinrakennukset 942 -20 2 287 -22Vapaa-ajan asuinrakennukset 80 11 197 19Liike- ja toimistorakennukset 733 -33 1 492 -41Julkiset palvelurakennukset 191 -27 597 -1Teollisuus- ja varastorakennukset 807 -6 2 405 28Maatalousrakennukset 300 -10 756 2Muut rakennukset 158 17 330 9

Tehdasteollisuuden ka-pasiteetista oli huhtikuussa käy-tössä runsaat 83 prosenttia.Massa- ja paperiteollisuudenkäyttöaste oli vajaat 88 prosent-tia, metalliteollisuuden runsaat87 ja kemianteollisuuden 74prosenttia. Muun tehdasteolli-suuden käyttöaste oli 78 pro-senttia.

Tämä ennakkotieto perustuuTilastokeskuksella 30. touko-kuuta käytettävissä olleisiin tie-toihin. Tarkistettu teollisuus-tuotannon kasvuprosentti ja toi-mialoittaiset tiedot huhtikuultajulkaistaan StatFin-palvelussa15.6.2001 kello 7.00.Lähde: Teollisuustuotannon vo-lyymi-indeksi 2001, huhtikuu,ennakko. TilastokeskusLisätietoja StatFin-palvelusta

Suurillateollisuusyrityksillähyvä tulos

Suurten teollisuusyritystentilikauden nettotulos oli

42 miljardia markkaa vuonna2000. Nettotulos oli 9,5 ja ko-konaistulos 13,3 prosenttia lii-ketoiminnan tuotoista. Edellis-vuoden vastaavat tulosprosentitolivat 7,8 ja 12 prosenttia.

Tilastossa on mukana 284:nSuomessa toimivan teollisuus-yritysten tilinpäätöstiedot.

Lähde: Teollisuusyritysten tilin-päätöstilasto, tietoja teollisuudenja rakentamisen suurista yrityk-sistä 2000. Tilastokeskus.

Suurtentalonrakentajientulokset paranivat

Suurille talonrakennusyri-tyksille kertyi viime

vuonna 21 miljardin markantuotoista liikevoittoa 5,2 pro-senttia ja nettotulosta 3,5 pro-senttia. Edellisvuoden vastaa-vat tulosprosentit olivat 4,4 ja3,4. Talotekniikan ja erikois-rakentamisen aloilla kannatta-

vuuskehitys heikkeni. Liike-voittoa syntyi 6 miljardin tuo-toista 3,1 prosenttia ja netto-tulosta 3,3 prosenttia. Myösmaa- ja vesirakennusalan kan-nattavuus laski hieman. 7,8miljardin tuotoista alan liike-voitto oli 3,2 ja nettotulos 1,6prosenttia.

Lähde: Teollisuusyritysten tilin-päätöstilasto, tietoja teollisuudenja rakentamisen suurista yrityk-sistä 2000. Tilastokeskus

22 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

ULKOMAANKAUPPA2001Helmikuu

Vuosi-muutos

milj. mk %Tuonti tavaroiden käytön mukaanTuonti yhteensä 17279 2,7Raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet 6734 -0,8Energiatuotteet 1972 -5,9Investointitavarat 4299 9,5Kestokulutustavarat 1809 3,1Muut kulutustavarat 2243 0,3

Vienti toimialojen mukaanVienti yhteensä 22401 5,3Maa- ja metsätaloustuotteet 206 16,4Teollisuustuotteet 21870 4,8

elintarvikkeet, juomat ja tupakka 330 -5,4tekstiilit ja vaatteet 323 6,6puutavara ja puutuotteet 1276 -4,3massa, paperi ja -paperituotteet 5038 -1,2kemikaalit ja kemialliset tuotteet 1277 0,1kumi- ja muovituotteet 375 3perusmetallit ja metallituotteet 1980 -4,1koneet ja laitteet 2385 13,4sähkötekniset tuotteet 6717 10,1kulkuneuvot 876 11,9

Kauppatase 5122Lähde: Tullihallitus

MAKSUTASE1999 2000 2001

milj. mkTammi Helmi Maalis

Vaihtotase 40325 58559 4619 6446 6216Kauppatase 65208 85270 7150 6050 7750Palvelut -5522 -6738 -671 -595 -583

Pääomansiirrot 648 366 0 0 0Rahoitustase -27403 -54077 -613 -2104 -1406Lähde: Suomen Pankki

KESKEISIÄ VALUUTTAKURSSEJA2000 2001

Helmi Maalis HuhtiValuuttojen keskikursseja, mk

USD USAn dollari 6,44 6,45 6,54 6,67CAD Kanadan dollari 4,34 4,24 4,2 4,28GBP Britannian punta 9,76 9,38 9,45 9,57JPY Japanin jeni 0,06 0,06 0,05 0,05SEK Ruotsin kruunu 0,70 0,66 0,65 0,65NOK Norjan kruunu 0,73 0,73 0,73 0,73DKK Tanskan kruunu 0,80 0,8 0,8 0,8EEK Viron kruunu 0,38 0,38 0,38 0,38Lähde: Suomen Pankki

ULKOMAANKAUPPA1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001

IV V VI VII VIII IX X XI XII I II IIITuonti, milj. mk 128556 141720 160995 172819 176536 17467 19179 18713 16691 17861 17924 21652 20588 19303 16936 17279 19021Vienti, milj. mk 176021 186334 212840 230569 233343 21465 26162 24196 22910 23947 26966 30145 27261 25405 23147 22401 25935Kauppatase, milj. mk 47466 44615 51846 57750 56807 3998 6982 5484 6219 6086 9043 8492 6673 6102 6211 5122 6914Lähde: Tullihallitus

Palkkasummakasvoi 7,9 %tammi-maaliskuussaKoko talouden palkkasummaoli vuoden 2001 tammi-maa-liskuussa 7,9 prosenttia suu-rempi kuin vuotta aiemmin.Kasvu nopeutui edellisvuodes-ta, jolloin vastaava muutos oli6,8 prosenttia.

Teollisuusyritysten maksa-ma palkkasumma oli ensim-mäisellä neljänneksellä 8 pro-senttia suurempi kuin vuottaaiemmin. Vuonna 2000 ensim-mäisen neljänneksen kasvu oli7 prosenttia. Rakennusyritys-ten palkkasumma oli 14 pro-senttia viimevuotista suurem-pi. Kasvuvauhti oli sama kuinvuotta aiemmin. Rakentami-sen alatoimialoista talonraken-nusalan palkkasumma kasvoi16 ja maa- ja vesirakennusalan6 prosenttia.

Tukku- ja vähittäiskaupanpalkkasumman lisäys oli en-simmäisellä neljänneksellä 7prosenttia eli sama kuin vuottaaiemmin. Tukkukaupan kasvuoli 8 prosenttia ja vähittäis-kaupan, autokauppa pois luki-en, 6 prosenttia.

Julkisen alan palkkasummaoli vuoden 2001 tammi-maalis-kuussa 6 prosenttia edellisvuo-tista suurempi. Viime vuonnavastaava kasvu oli 4 prosenttia.Terveydenhuolto- ja sosiaalipal-velujen palkkasumman lisäys oli11 prosenttia ilman julkista alaa.Vuotta aiemmin kasvu oli 9 pro-senttia. Koulutuksen palk-kasumma, ilman julkista alaa,oli 8 prosenttia korkeampi kuinvuotta aiemmin. Rahoitustoi-minnassa palkkasumman kasvuoli alkuvuonna 13 prosenttia javuotta aiemmin 12 prosenttia.

Muiden palveluiden palk-kasumman lisäys ensimmäisel-lä neljänneksellä oli 9 prosent-tia. Muiden palvelualojen

palkkasumma kasvoi enem-män kuin vuotta aiemmin, jol-loin lisäys oli 7 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoi-minnassa palkkasumma oli 5prosenttia viimevuotista suu-rempi. Kuljetus, varastointi jatietoliikenteen toimialalla li-säys oli 6 prosenttia ja kiinteis-tö-, vuokraus-, tutkimus- ja lii-ke-elämän palveluissa kasvu oli14 prosenttia.

Palkkasummakuvaajat pe-rustuvat verohallinnon työnan-tajasuoritustietoihin, joita täy-dennetään Tilastokeskuksenaineistoilla. Keskeiset tiedotjulkaistaan lehdistötiedotteenaja indeksisarjat Internetissäosoitteessa. Indeksisarjat löy-tyvät myös TilastokeskuksenStatFin-palvelusta.

Lähde: Liiketoiminnan kuu-kausikuvaajat 2001, maaliskuu.Tilastokeskus

Teollisuusyritystenliikevaihdon kasvuhidastuijoulu-helmikuussa6 prosenttiin

Teollisuusyritysten liike-vaihto oli joulu-helmi-

kuussa 6 prosenttia suurempikuin vastaavana ajanjaksonavuotta aiemmin. Liikevaihdonkasvu hidastui tarkastelujak-son aikana. Joulukuuta edeltä-neiden 12 kuukauden aikanaliikevaihdon kasvu oli keski-määrin 15 prosenttia. Liike-vaihto kasvoi tarkastelujaksol-la kuitenkin edelleen vuottaaiemmasta kaikilla muilla toi-mialoilla paitsi sähkö-, kaasu-ja vesihuollossa.

Liikevaihto kasvoi jou-lu-helmikuussa vuoden takai-seen verrattuna eniten konei-den- ja laitteiden valmistuk-sessa,12 prosenttia. Metalli-

Kotimaan katsaus

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 23

PANKKIEN LUOTOT YLEISÖLLE2000 20012. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Markkaluotot (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 1) 360530 366508 375677 387 962Keskikorko, % 2) 5,62 6,06 6,22Valuuttaluotot (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 8130 7788 7238 10 607Keskikorko, % 6,38 6,54 6,43 5,73

2000 2001Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis

Kotimaiset uudeteuroluotot 1)

Määrä milj.mk 2) 17485 16578 20704 17091 16765 20 444Keskikorko, % 3) 5,84 5,84 5,64 5,61 5,63 5,50

1) 31.12.98 asti uudet markkaluotot2) Ml. valtion varoista välitetyt3) Pl. valtion varoista välitetyt

KAUPAN MYYNTI, KAUPPAPÄIVÄKORJATUT MÄÄRÄINDEKSIT(1995=100)1)

2001Maaliskuu

MuutosMaaliskuu01/00, %

Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huoltosekä polttoaineen vähittäismyynti 147,3 -2,8Agentuurikauppa ja tukkukauppa poislukienmoottoriajoneuvojen kauppa 134,3 5– yleistukkukauppa 142,4 5,8Vähittäiskauppa poislukien moottoriajoneuvojenkauppa 119,5 7,4– tavaratalokauppa 111,1 6,9– päivittäistavarakauppa 116,8 8,1

1) Vuoden 1998 alusta tapahtuneen tilastointitavan muutoksen takia tukku- ja vä-hittäiskaupan myynnistä julkaistaan kauppapäiväkorjatun määräindeksin ennak-kotiedot koko tukku- ja vähittäiskaupasta sekä autokaupasta. Tukkukaupastajulkaistaan lisäksi yleistukkukaupan ja vähittäiskaupasta tavaratalo- ja päivittäis-tavarakaupan ennakkotiedot. Enemmän kaupan tilastoinnin muutoksista Tieto-ajassa 5/98 sivulla 22.

YLEISÖN TALLETUKSET PANKEISSA2000 20012. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Markkatalletukset (euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 319424 314626 324665 323 300Keskikorko, % 1,63 1,83 1,95 2,08Valuuttatalletukset (muut kuin euromääräiset 1999–)Kanta, milj.mk 7172 7925 6867 6 396Keskikorko, % 3,60 3,93 3,87 3,02

KESKEISIÄ KORKOJA2000 2001Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti

Eoniakorko 4,83 4,76 4,99 4,78 5,06Euriborkorot

1 viikko 4,88 4,81 4,83 4,82 4,881 kk 4,94 4,81 4,8 4,78 4,782 kk 4,93 4,79 4,78 4,74 4,723 kk 4,93 4,77 4,76 4,71 4,684 kk 4,92 4,74 4,72 4,67 4,645 kk 4,91 4,71 4,69 4,62 4,66 kk 4,91 4,68 4,67 4,58 4,579 kk 4,88 4,6 4,61 4,49 4,5112 kk 4,87 4,58 4,59 4,47 4,48

Valtion obligaatioiden korkoja5 vuotta 4,89 4,7 4,71 4,6 4,7310 vuotta 5,14 5,02 5,02 4,94 5,1

Lähde: Suomen Pankki

HEX-OSAKEINDEKSI (28.12.1990 = 1000)1999 2000 2001

Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti

Yleisindeksi 7800 13859 11948 9283 8556 9111Vuosimuutos, % 72,3 6,4 -16,8 -41,5 -49,9 -42,3

tuotteiden valmistuksen ja ke-mianteollisuuden liikevaihtooli 11 prosenttia suurempikuin vuotta aiemmin. Autojenja perävaunujen valmistukses-sa liikevaihto kasvoi 9 prosent-tia. Mineraalien kaivussa,ei-metallisten mineraalituot-teiden valmistuksessa sekä me-tallien jalostuksessa liikevaih-to lisääntyi 8 prosenttia.

Teollisuuden liikevaihtoti-lasto kuvaa yrityksiä, joidenpäätoimiala on teollisuus.

Lähde: Liiketoiminnan kuu-kausikuvaajat 2001, helmikuu.Tilastokeskus

Palvelualojenliikevaihto kasvoi9 prosenttiaPalvelualojen (pl. kauppa) työ-päiväkorjattu liikevaihto oliTilastokeskuksen mukaan hel-mikuussa 2001 päättyneelläkolmen kuukauden ajanjaksol-la 9 prosenttia suurempi kuinvuotta aiemmin.

Kuljetuksen, varastoinninja tietoliikenteen liikevaihtooli joulu-helmikuussa 7 pro-senttia suurempi kuin vuotta

aiemmin. Päätoimialan sisälläposti- ja teleliikenne kasvoi 11prosenttia, joskin vauhti hidas-tui verrattuna kahteen edelli-seen kolmen kuukauden jak-soon: kesä-elokuussa liikevaih-to kohosi 17 ja syys-marras-kuussa 12 prosenttia edellis-vuodesta.

Kiinteistö-, vuokraus-, tut-kimus- ja liike-elämän palvelu-jen liikevaihto kohosi 13 pro-senttia. Kasvu nopeutui verrat-tuna kahteen edelliseen kolmenkuukauden jaksoon, sillä ke-sä-elokuussa vuosimuutos oli 7prosenttia ja syys-marraskuussa11 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoi-minnan liikevaihto kasvoi 6prosenttia edellisvuodesta. Lii-kevaihdon kasvu oli nopeampaajoulu-helmikuussa kuin vuo-den 2000 kesä- ja syyskuukau-sina. Muiden yhteiskunnallis-ten ja henkilökohtaisten palve-lujen, kuten ympäristöhuollon,järjestötoiminnan sekä virkis-tys-, kulttuuri- ja urheilutoi-minnan, liikevaihto oli 3 pro-senttia suurempi kuin vuottaaiemmin.

Liikevaihtosarjat perustuvatverohallinnon arvonlisävero- jatyönantajasuoritustietoihin,

LIIKETOIMINNAN SUHDANNEKUVAAJAT(1995=100)

Liikevaihtokuvaaja Palkkasummakuvaaja

Indeksiluku2/2001

Muutos, %12/99-2/00–12/00-2/01

Indeksiluku3/2001

Muutos, %1-3/00–1-3/01

Teollisuus 147 6 137 8Rakentaminen 193 14 185 14Kauppa 142 4 148 7Muut palvelut 151 9 154 9Indeksiluku on trendin uusimman kuukauden pisteluku.Muutos-% on alkuperäisen sarjan (muiden palveluiden liikevaihdon työpäiväkor-jatun sarjan) kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattunaedellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmen kuukauden keskiarvo tasaasatunnaisvaihtelua.Palvelualojen liikevaihtokuvaajassa on otettu huomioon aloittaneet ja lopettaneetyritykset. Muiden kuvaajien laskennassa käytetään paneelia, jossa ovat mukanavertailukelpoiset yritykset kohdekuukaudelta ja edellisen vuoden vastinkuukau-delta.

24 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

TYÖTTÖMYYS2001 MuutosMaaliskuu Huhtikuu Huhtikuu

01/00%

Työttömät, 1000 henkeä 247 267 -5,7Miehet 127 140 -7,9Naiset 120 128 -1,515-24-vuotiaat 69 95 0Työttömyysaste, % 9,6 10,3 -0,7Miehet 9,5 10,4 -1Naiset 9,8 10,2 -0,415-24-vuotiaat 22,8 28,5 -1,1 yks.Työttömyysaste toimialoittain, %Maa-, riista-, kala- ja metsätalous 7,3 6,3 0,2 yks.Teollisuus 4,6 5 -0,5 yks.Rakentaminen 13,7 15,1 -1 yks.Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,1 6,2 -1,1 yks.Liikenne 3,2 3,4 -0,1 yks.Rahoitus-, vakuutus- jaliike-elämän palvelut 6,6 6,8 1,6 yks.Julkiset ja muut palvelut 6,9 5,7 -1,3 yks.

TYÖMARKKINAT1995 1996 1997 1998 1999 2000* 2000 2001

VII VIII IX X XI XII I II III IV

Työlliset, 1000 henkeä 2099 2127 2169 2222 2296 2335 2468 2427 2332 2317 2336 2319 2272 2293 2316 2318Työttömät, 1000 henkeä 382 363 314 285 261 253 210 219 234 225 224 210 248 248 247 267Työttömyysaste, % 15,4 14,6 12,7 11,4 10,2 9,8 7,8 8,3 9,1 8,9 8,7 8,3 9,9 9,8 9,6 10,3*ennakkotieto

joita täydennetään Tilastokes-kuksen aineistoilla. Sarjoista eitehdä painojulkaisua, vaan toi-mialoittaiset liikevaihtosarjatja -kuviot julkaistaanExcel-taulukkoina Inter-net-osoitteessa. Indeksisarjatlöytyvät myös Tilastokeskuk-sen StatFin- palvelusta

Lähde: Liiketoiminnan kuu-kausikuvaajat 2001, helmikuu.Tilastokeskus

Työllisyys parani jatyöttömyys väheni

Työllisiä oli huhtikuussaTilastokeskuksen työ-

voimatutkimuksen mukaan38 000 henkeä enemmän kuinvuotta aiemmin. Jatkuvaa ko-koaikatyötä tekevien palkan-saajien määrä pysyi vuodentakaisella tasolla. Määräaikai-sia ja/tai osa-aikaisia työsuh-teita oli 27 000 enemmänkuin vuotta aiemmin.

Työllisyysaste eli työllisten

osuus 15–64-vuotiaista olihuhtikuussa 66,4 prosenttia.Se oli 1,0 prosenttiyksikköäkorkeampi kuin vuotta aiem-min. Kausivaihtelusta tasoi-tettu työllisyysaste oli huhti-kuussa 67,7 prosenttia. Toi-mialoista työllisyys lisääntyieniten majoitus- ja ravitsemis-palveluissa sekä sosiaalipalve-luissa. Työpaikat lisääntyiväteniten Länsi-Suomen läänissä.

Työttömiä oli työvoimatut-kimuksen mukaan huhtikuus-sa 267 000 eli 16 000 vähem-män kuin vuotta aiemmin.Työttömyysaste oli 10,3 pro-senttia (11,0 % 4/2000). Mies-ten työttömyysaste oli 10,4prosenttia (11,4 %) ja naisten10,2 prosenttia (10,6 %).25–74-vuotiaitten työttö-myysaste oli 7,6 prosenttia(8,4 %) ja 15–24-vuotiaidennuorten 28,5 prosenttia(29,6 %).

Kausivaihtelusta tasoitettutyöttömyysaste oli 9,1 pro-senttia. Nuorilla se oli 19,8 ja25–74-vuotiailla 7,5 prosent-

tia. Työttömyysaste oli pieninEtelä-Suomen läänissä eli 7,7prosenttia ja suurin Lapin lää-nissä, 19,0 prosenttia.

Huhtikuun työttömyyslu-vut ovat suurempia kuin maa-liskuun, koska nuoria alkaa ha-keutua työmarkkinoille, muttauseat heistä eivät vielä ole saa-neet työtä.

Lähde: Työvoimatilasto 2001,huhtikuu.Ttilastokeskus

Palkat nousivat4,7 prosenttia

Palkansaajien nimellisan-siot nousivat Tilastokes-

kuksen ennakkotietojen mu-kaan vuoden 2000 tam-mi-maaliskuusta tämän vuo-den tammi-maaliskuuhun 4,7

prosenttia. Sopimuskorotus-ten osuus ansiotason vuo-sinoususta kasvoi ensimmäi-sellä neljänneksellä 3,5 pro-senttiyksikköön, koska vuosi-muutoksessa olivat osittainmukana sekä viime vuodenettä tämän vuoden sopimusko-rotukset. Loppuosa ansiotasonnoususta johtui palkkaliuku-mista ja palkansaajarakenteenmuutoksista. Kuluttajahinto-jen noususta puhdistettu reaa-liansioiden vuosikasvu oli vuo-den ensimmäisellä neljännek-sellä 1,6 prosenttia.

Tilastokeskuksen an-siotasoindeksi mittaa palkan-saajien ansioiden kehitystäsäännölliseltä työajalta. Ansi-oista ei ole vähennetty verojaeikä veronluonteisia maksuja.

Lähde: Ansiotasoindeksi 2001,1. neljännes. Tilastokeskus

Kotimaan katsaus

TYÖLLISYYS2001 2001 MuutosMaaliskuu Huhtikuu Huhtikuu

01/001000 henkeä %

15-74-vuotiaita 3906 3907 0,2Työvoima yhteensä 2563 2585 0,9Työvoimaosuus, % 65,6 66,2 0,5Työvoimaan kuulumattomat 15-74-v. 1342 1321 -1,1

siitä koululaiset ja opiskelijat 360 336 -0,9kotitaloustyötä tekevät 98 104 -1,9

Työlliset yhteensä 2316 2318 1,7Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet 293 322 3,5Palkansaajat 2023 1996 1,4Työlliset työajan mukaanKokoaikatyölliset 2042 2012 1,2Osa-aikatyölliset 273 304 5,2Työlliset toimialoittainMaa-, riista- ja kalatalous 102 104 -3,9Metsätalous 19 24 2,6Teollisuus 479 494 4,2Talonrak., rak.asennus ja viimeistely 106 103 -6,5Maa- ja vesirakentaminen 26 26 6,9Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 353 355 3,8Liikenne 174 168 2,8Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämänpalvelut 296 288 2,6Julkiset ja muut palvelut 755 749 -0,1Toimiala tuntematon 7 8 ..Tehdyt työtunnit, milj. tuntia 352,9 309,3 4,4

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 25

KULUTTAJAHINTAINDEKSI (1995 = 100)2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos %

Vuosi-muutos %

Kokonaisindeksi 110,5 0,5 3Elintarvikkeet ja juomat 105 0 3Alkoholijuomat ja tupakka 112,5 0 2,4Vaatetus ja jalkineet 102,7 1,9 1,1Asuminen, lämpö ja valo 114,1 0,2 3,9Huonekalut, kodinkoneet ja -hoito 105,1 0,3 2,3Terveyden- ja sairaudenhoito 115,8 -0,3 2,3Liikenne 116 1,3 2,6Viestintä 97,5 0,3 1,8Kulttuuri ja vapaa-aika 110,3 1 3,7Koulutus 120,1 0 4,4Hotellit, kahvilat ja ravintolat 114,9 0,2 2Muut tavarat ja palvelut 105,8 0,1 3,9Nettohintaindeksi(1995=100) maaliskuu 109,4 0,4 3,5Pohjainflaatioindikaattori(1995=100) maaliskuu 109,5 0,5 3,1

KULUTTAJAHINTAINDEKSI1997 1998 1999 2000 2001

VI VII VIII IX X XI XII I II III IVIndeksi (1995=100) 101,8 103,2 104,4 108,2 108,3 108,5 109,3 109,4 109,3 109,1 108,9 109,5 110,0 110,5Vuosimuutos, % 1,2 1,4 1,2 3,5 3,7 3,8 4,2 4,1 4,0 3,5 3,3 3,1 2,9 3,0Elinkustannusindeksi(1951:10=100) 1415 1435 1452 1504 1505 1507 1519 1520 1519 1517 1514 1522 1529 1536

JULKISTEN MENOJEN HINTAINDEKSI (1995 = 100)1998 1999 1999 2000

4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj.

Valtiontalous 102,9 103,8 104,3 105,8 106,9 107,7 108,1Kunnallistalous 105,4 107,1 107,7 109,5 110,9 111,6 112,0

TUOTANNON HINTAINDEKSI (1949=100)2001

HuhtikuuKuukausi-

muutosVuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1690 0,6 3Kotimarkkinatavarat 1686 0,4 3,7Vientitavarat 1744 0,8 2,2Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1398 -0,3 07 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1518 0 -2,9

71 koneet ja laitteet, ei sähkökoneet 2343 0,2 272 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 701 0 -11,4

Toimialaryhmät (ISIC, Rev.1)2-3 Tehdasteollisuus 1663 0,4 2,2

34-38 metalliteollisuus 1419 -0,1 -1,134 metallin perusteollisuus 1189 -0,8 2,135 metallituoteteollisuus 1666 1,3 4,636 koneteollisuus 2349 0,2 2,137 sähkötekninen teollisuus 726 0 -9,5

38 kulkuneuvoteollisuus 1769 -0,4 1,8

TUKKUHINTAINDEKSI (1949=100)2001Huhti-kuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% %

Kokonaisindeksi 1713 0,4 3Kotimaiset tavarat 1773 0,2 3,5Tuontitavarat 1518 0,8 1,9Tavararyhmät (SITC)0 Elintarvikkeet 1254 -0,6 1,33 Polttoaineet, kaasu, sähkö, lämpö 2000 2,7 9,5

31a kivennäispolttoaineet ja -öljyt 2995 4,3 9,831b kaasu, sähkövirta ja lämpö 1296 1,3 9,2

5 Kemian teollisuuden tuotteet 1331 0,1 2,668 Epäjalot metallit 1347 -2,9 -2,5

7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1903 0,3 -0,471 koneet ja laitteet, ei sähköko-neet 3226 0,6 2,572 sähkökoneet, -laitteet ja -tarv. 666 -0,1 -6,9

73 kuljetusneuvot 2142 0,4 3,6

PALKANSAAJIEN ANSIOTASOINDEKSI (1995 = 100)2000 20011. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

ToimialaMaa- ja metsätalous 114,0 115,7 116,2 116,4 119,3Teollisuus 118,0 119,6 120,2 121,5 123,9Energia- ja vesihuolto 115,3 118,2 118,8 119,8 122,8Rakentaminen 117,6 118,9 119,7 120,6 123,3Tukku- ja vähittäiskauppa 114,8 117,4 117,6 118,0 120,9Majoitus ja ravitsemustoiminta 115,2 116,0 116,1 116,4 119,2Kuljetus 114,9 117,6 117,7 118,1 120,8Posti- ja teleliikenne 120,9 122,5 123,2 124,0 126,8Rahoitus 119,6 120,8 120,9 122,0 124,7Vakuutus 117,9 119,1 119,2 119,4 122,5Kiinteistöalan palvelut 118,8 121,1 120,8 120,6 123,5Tietojenkäsittelypalvelu 114,5 117,1 117,3 117,7 120,5Tutkimus ja kehittäminen 117,8 119,3 119,6 119,5 122,3Julkinen hallinto 115,9 117,3 117,6 118,1 120,8Koulutus 113,5 114,6 114,8 115,2 117,8Terveydenhuoltopalvelut 116,2 117,8 118,5 118,8 121,1Sosiaalipalvelut 114,6 116,0 116,5 117,2 120,0Yhteensä 116,5 118,2 118,6 119,2 121,9Tuntipalkkaiset 116,7 118,4 118,9 120,0 122,6Kuukausipalkkaiset 116,4 118,2 118,5 119,0 121,7SektoriYksityinen sektori 117,2 119,1 119,5 120,2 123,0Kunnat 114,6 116,0 116,5 116,8 119,3Valtio 116,2 117,6 117,8 118,1 120,9Muut 114,0 115,5 115,7 116,0 118,8

Inflaatio 3,0 %

Kuluttajahintojen vuosi-muutos eli inflaatio oli

Tilastokeskuksen mukaan huh-tikuussa 3,0 prosenttia. Inflaatiopysyi lähes ennallaan, sillä maa-liskuussa se oli 2,9 prosenttia.

Huhtikuun inflaatiosta 0,9prosenttiyksikköä johtui asu-misen kallistumisesta: asunto-lainojen korot, vuokrat sekäasuntojen hoitokustannuksetnousivat. Elintarvikkeiden kal-listuminen vaikutti inflaatioonhuhtikuussa runsaat 0,4 pro-senttiyksikköä, kuten myöskulttuuri- ja vapaa-ajan tavaroi-den ja palveluiden hintojennousu. Liikenteen kallistumi-

sen osuus inflaatiosta oli lähes0,4 prosenttiyksikköä. Inflaa-tiota hillitsivät huhtikuussahieman asuntojen lievä hal-peneminen ja vihannesten hin-tojen lasku.

Maaliskuusta huhtikuuhunkuluttajahinnat nousivat 0,5prosenttia, mikä johtui lähin-nä bensiinin kallistumisesta javaatealennusmyyntien loppu-misesta.

Tilastokeskuksen haastatteli-jat keräävät indeksiä varten yli50 000 hintatietoa noin 2 000liikkeestä aina kuukauden puo-livälissä. Lisäksi noin 600 hinta-tietoa kerätään keskitetysti.Lähde: Kuluttajahintaindeksi2001, huhtikuu. Tilastokeskus

26 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

TUKKUHINTAINDEKSI1997 1998 1999 2000 2001

VI VII VIII IX X XI XII I II III IV

Indeksi (1949=100) 1601 1577 1573 1695 1703 1713 1746 1750 1754 1727 1712 1709 1705 1713Indeksi (1995=100) 100,9 99,6 99,4 107,1 107,6 108,2 110,3 110,5 110,8 109,1 108,2 108,0 107,7 108,2Vuosimuutos, % 1,6 -1,3 -0,2 8,6 8,0 8,2 9,6 9,7 8,8 6,0 4,5 3,2 2,1 3,0

TEOLLISUUDEN KOTIMARKKINOIDEN TUKKUHINTAINDEKSITUOTTAJAHINTAINDEKSI (1995 =100) PERUSHINTAINDEKSI (1995 =100) (1995 =100)

2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % % % %

Kokonaisindeksi 106,9 0,5 3,7 108,1 0,4 2,9 108,2 0,4 3Kotimaiset tavarat 108,2 0,1 3,5 108,2 0,2 3,5Tuontitavarat 1) 108,1 1 1,7 108,3 0,8 1,9KäyttötarkoitusEnergiatuotteet 118,4 2,5 9,5 132 3,5 11 132,7 2,7 9,4Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 103 -0,7 3,3 100,8 -0,9 1,3 100,5 -0,8 1,6Kestokulutustavarat 117,4 -0,4 3,3 108 -0,1 2,1 107,3 -0,1 1,6Muut kulutustavarat 103,7 0 1,3 102,9 0,1 0,4 104,3 0,3 1,4Investointitavarat 101 0,3 -1,6 108,1 0,3 1,7 102,4 0,3 -0,6Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 91,7 -3,1 0,3 93,6 -2,9 1,202 Metsätaloustuotteet 117,4 -0,4 1,3 111,3 0,2 4,1C Mineraalit 111,8 0,6 2,5 166,3 6,6 12,7 159 5 10D Teollisuustuotteet 106,3 0,1 2,2 104,3 0 1,3 105,8 0,1 1,7DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 101,4 -0,3 0,7 102,1 -0,3 0,7 105 0,1 1,9DB Tekstiilit ja vaatteet 101,2 0,3 -0,2 95,3 0 -0,5 95,3 0,1 -0,5DD Puutavara ja puutuotteet 97,3 -0,4 -2,9 96,6 -0,2 -2,5 96,6 -0,2 -2,521 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 105 -1,1 6,6 103,9 -1,1 5,7 104,3 -1 5,822 Kustannus- ja painotuotteet 110,6 0 3,4 111 0 2,9 110,2 0 2,8232 Öljytuotteet 188,8 6,3 10,1 193 4 6,8 155 2,6 6,6DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 108,7 -0,7 6,2 104,7 0,2 4 104,3 0,2 4DH Kumi- ja muovituotteet 105,2 0 2,6 100,3 0 1,1 99,9 0 1DI Ei-metalliset mineraalituotteet 108,4 -0,3 -0,4 107 -0,6 -0,6 106,9 -0,6 -0,627 Perusmetallit 95,3 -0,7 2,1 98 -2,7 -2,5 98 -2,7 -2,5

271 rauta, teräs ja rautaseokset 96,1 0 1,1 97 -4,4 -3,3 97 -4,4 -3,3274 muut kuin rautametallit 92,4 -1,5 5,6 99,4 -0,3 -2,6 99,3 -0,3 -2,6

28 Metallituotteet 115 1,2 4,4 112,9 1 5 112,8 1 5DK Koneet ja laitteet 115,6 0 2,7 114,7 0,1 2 114,5 0,1 2DL Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet 77,8 -0,1 -10,7 75,6 -0,1 -5,9 75,6 -0,1 -5,8DM Kulkuneuvot 113,8 0,2 3,2 126,8 1,6 5,4 120,3 1,1 4E Sähkö, kaasu, lämpö ja vesi 108,9 1,6 9,5 108,5 1,7 9,4 112,3 1,6 9

TUONTIHINTAINDEKSI (1995=100) VIENTIHINTAINDEKSI (1995=100)2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

2001Huhtikuu

Kuukausi-muutos

Vuosi-muutos

% % % %Kokonaisindeksi 109 1 1,7 102,4 0,8 2,4Energiatuotteet 195,4 6,4 15,5Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet 96,1 -0,4 -1,1 108 0,5 4,9Kestokulutustavarat 103,9 0,1 1,5 93,4 -0,4 0,1Muut kulutustavarat 103,5 0,5 -1,4 109,2 0,2 2,1Investointitavarat 105,2 0,3 0,3 86,5 0,1 -3,7Tavararyhmät (NACE-TOL)01 Maataloustuotteet 96,9 3,7 -5,802 Metsätaloustuotteet 101,6 0 7,1C Mineraalit 179,4 7,6 14,4D Teollisuustuotteet 102,5 -0,2 -0,1 102,3 0,7 2,2DA Elintarvikkeet, juomat ja tupakka 107,1 -0,2 1,2 110,5 1,4 0,3DB Tekstiilit ja vaatteet 98,9 -0,1 -0,6 99,6 -0,3 2,6DD Puutavara ja -tuotteet 90 -1,5 -5,121 Selluloosa, paperi ja paperituotteet 96,9 -0,5 0 116 1,2 8,7232 Öljytuotteet 205 -1,1 -0,3DG Kemikaalit ja kemialliset tuotteet 102,3 0,9 2,2 107,5 -1 -0,6DH Kumi- ja muovituotteet 95,8 0 -1,2 107,9 0 0,3DI Ei-metalliset mineraalituotteet 102,9 -1,5 -1,2 134,6 1,6 15,927 Perusmetallit 103,1 -5,8 -9,1 98,3 -0,8 2,1

271 rauta, teräs ja rautaseokset 99 -11,9 -10,8 92,8 -1,9 8,2274 muut kuin rautametallit 108,9 1,2 -10,7 110,3 0,2 -4,5

28 Metallituotteet 107,9 0,5 6,7 96,1 2 5DK Koneet ja laitteet 114,3 0,1 1,2 112,1 0,3 1,6DL Sähkötekn. tuotteet ja optiset laitteet 75,9 -0,1 -3,3 68,3 0 -9,3DM Kulkuneuvot 130 1,9 5,8 103,5 -0,5 1,5

Kotimaan katsaus

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 27

VÄESTÖNMUUTOKSET1999 2000 2001

4. nelj 1.-4. nelj 1. nelj. 2. nelj 3. nelj 4. nelj 1.-4. nelj 1. nelj.

Elävänä syntyneet 13293 57574 14235 14595 14589 13323 56742 14025Kuolleet 12123 49345 13941 11909 11649 11840 49339 12075Syntyneiden enemmyys 1170 8229 294 2686 2940 1483 7403 1950Maahan muuttaneet 3392 14744 3434 4250 5172 4039 16895 4072Maasta muuttaneet 2572 11966 2943 3028 5280 3060 14311 3076Nettomaahanmuutto 820 2778 491 1222 -108 979 2584 996Väestön kokonaismuutos 1) 2152 11656 742 3865 2788 2418 9813 29461) Sisältää rekisterikorjaukset

VÄKILUKU1995 1996 1997 1998 1999 1999 2000 2001

4. nelj. 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. 1. nelj.

Ajankohdan lopussa,1 000 henkeä 5117 5132 5147 5160 5171 5171 5172 5176 5179 5181 5184

Tuottajahinnatnousivat

Tilastokeskuksen mukaantuottajahintaindeksit nou-

sivat maaliskuusta huhtikuuhun0,4–1,0 prosenttia. Eniten kal-listuivat tuontihinnat. Tuonti-hintaindeksin nousu johtui pääo-sin raakaöljyn ja autonosien kal-listumisesta. Indeksin nousuahillitsi perusmetallien hal-peneminen. Viime vuoden huh-tikuusta tuontihinnat nousivat1,7 prosenttia.

Vientihinnat nousivat maa-liskuusta huhtikuuhun 0,8 pro-senttia. Nousun syynä olivat ko-honneet öljytuotteiden sekä pa-perin ja kartongin hinnat. Vii-me vuoden huhtikuusta vienti-hinnat nousivat 2,4 prosenttia.Eniten kallistuivat maa- ja met-sätaloustuotteet, öljytuotteet,ei-metalliset mineraalituotteetsekä rauta, teräs ja rautaseokset.

Teollisuuden tuottajahinnateli kotimaisten tavaroiden teh-taanhinnat nousivat viime vuo-den huhtikuusta 3,7 prosenttia.Eniten kallistuivat energiatuot-teet, 9,5 prosenttia, kun taas in-vestointitavarat halpenivat 1,6prosenttia.

Tuottajahintaindeksit mit-taavat hyödykkeiden hintakehi-tystä yritysten näkökulmasta.Kotimarkkinoiden perushin-taindeksi mittaa Suomessa käy-

tettävien tavaroiden verottomi-en hintojen kehitystä tavaroidenlähtiessä markkinoille. Tukku-hintaindeksi kuvaa Suomessakäytettävien tavaroiden verollis-ten hankintahintojen muutosta.Kotimarkkinoiden perushin-taindeksi ja tukkuhintaindeksisisältävät kotimaisia ja ulko-mailta tuotuja tavaroita.

Lähde: Tuottajahintaindeksit2001, huhtikuu. Tilastokeskus

Aikuiskoulutuksessarunsaat 1,7miljoonaa henkilöä

Aikuiskoulutukseen osal-listui vuonna 2000 yli

puolet 18–64-vuotiaasta väes-töstä eli runsaat 1,7 miljoonaahenkeä. Vuodesta 1995 aikuis-koulutukseen osallistuminen li-sääntyi 5 ja vuodesta 1980 yli 20prosenttiyksikköä. Tiedot käy-vät ilmi aikuiskoulutustutki-muksesta, jota varten Tilasto-keskus haastatteli vuoden 2000helmi-kesäkuussa 3 400 iältään18–64-vuotiasta henkilöä.

Naiset osallistuivat aikuis-koulutukseen miehiä aktiivi-semmin. Miehistä oli vuodenaikana ollut koulutuksessa hie-man alle puolet ja naisista kuusikymmenestä. Miesten ja nais-ten välinen ero aikuiskoulutuk-seen osallistumisessa on säilynyt

REKISTERÖIDYT UUDET AUTOT2001Huhtikuu

Vuosi-muutos

2001Tammi-huhtikuu

Vuosi-muutos

% %Autot yhteensä 10770 -19,2 46748 -22,4

Henkilöautot 9356 -19,5 40271 -24,4Pakettiautot 1037 14,0 4522 -3,4Kuorma-autot 338 -52,5 1813 -13,8Linja-autot 39 -51,3 142 -32,1

MAJOITUSTOIMINTA2001Maaliskuu

Vuosi-muutos

2001Tammi-maaliskuu

Vuosi-muutos

% %

Yöpymiset hotelleissa 1156189 4,7 3048482 7,9ulkomaalaisia 276194 13,5 840923 21,2

Hotellihuoneiden käyttöaste, % 53,4 0,3 49,3 2,1

samansuuruisena viimeksikuluneet kaksikymmentävuotta.Lähde: Tilastokeskuksen koulu-tustilastot

Ulkomaalaistenyöpymisetlisääntyivät 12 %

Matkailu Suomeen kasvoiedelleen maaliskuussa.

Ulkomaisten matkailijoidenyöpymiset Suomen majoitus-liikkeissä lisääntyivät 12 pro-senttia viime vuoden maalis-kuuhun verrattuna. Kotimais-ten matkailijoiden yöpymisiäkirjattiin 2 prosenttia viime-vuotista enemmän. Yöpymis-ten kokonaismäärä kasvoi 4

prosenttia. Luvut ovat Tilasto-keskuksen majoitustilastonennakkotietoja.

Yöpymisten määrä kasvoi 7 %tammi-maaliskuussaYöpymisten kokonaismääräSuomen majoitusliikkeissäkohosi tammi-maaliskuussa3,4 miljoonaan. Määrä oli 7prosenttia suurempi kuin vii-me vuoden vastaavana ajan-jaksona. Ulkomaisten mat-kailijoiden yöpymiset lisään-tyivät 20 prosenttia ja koti-maisten matkailijoiden yöpy-miset 3 prosenttia. Eniten yö-pymisten määrä kasvoi Ete-lä-Karjalassa (34,5 %) ja Kai-nuussa (31,3 %).Lähde: Matkailutilasto 2001,maaliskuu. Tilastokeskus

28 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

Paljastava kuva

Tämän palstan aiheenaon onnistuneen kuvi-on tehokkuus ilmiöi-

den todellisen luonteen paljasta-misessa. Kimmokkeen tähänsain Tietoajassa 4/2001 olleestaJussi Melkaksen palstasta, jossahän pohti tietojen keruu-menetelmän vaikutusta haastat-telututkimuksissa. Esimerkkinäoli Tilastokeskuksen kuluttaja-barometri –tutkimus. Kun ky-seisen tutkimuksen haastattelu-tapaa vaihdettiin, arviot joiden-kin kestokulutushyödykkeidenyleisyydestä talouksissa muut-tuivat enemmän kuin satunnais-vaihtelun puitteissa oli odotetta-vissa. Esimerkiksi muutos mat-kapuhelimien määrässä oli seit-semän prosenttiyksikköä, elisuurin kuukausimuutos matka-puhelinten historiassa.

Vähän aikaa sitten tein puhe-linpeittävyyden kehitystä Suo-messa esittävän kuvion (kuvio 1)muuhun tarkoitukseen, mutta si-tä tutkiessani myös edellä kuvat-tu asia sai uuden käänteen.Kuviossa näkyy selvästi joulu-

kuun 1999 ja tammikuun 2000matkapuhelinten yleisyyttä esit-tävissä luvuissa reilu hyppäys.Tähän hyppäykseen kiinnitettiinhuomiota monessa yhteydessä,kun asiaa tarkasteltiin taulukko-muodossa.

Kun kuviota 1 tarkastelee vä-hän lähemmin, huomaa nopeastiettei suuri muutos joulukuusta199 tammikuuhun 2000 ole sekohta, joka vaatii selittämistä.Vuoden 1999 alusta alkavassakahden vuoden trendissä vuoden2000 tammikuun arvo ei ole mi-tenkään poikkeava, vaan sitäedeltävät arvot. Matkapuhelintenyleisyyden kasvu noudattaa selke-ää trendiä, joka on lähellä suoraaviivaa. (Oikeastaan kyseessä onkasvukäyrälle tyypillinen lievästikaartuva (hidastuva) trendi.)

Kuviosta 1 huomaa nopeasti,että ajanjakso elokuusta 1999joulukuuhun 1999 poikkeaa ylei-sestä kehityssuunnasta. Onkinsiis syytä miettiä, mistä johtuutällä aikavälillä oleva laskevatrendi. Vähenivätkö matkapuhe-limet todella sillä välillä, vai onko

taustalla jokin tutkimusmetodi-nen kysymys?

Kuvion 1 paljastavuus perus-tuu osaltaan myös siihen, ettäsiinä on riittävän pitkä aikasarja.Vaikutuksen huomaa, kun sitävertaa kuvioon 2, jossa esitetäänsama asia, mutta rajattuna niin,että aikasarja alkaa syyskuusta1999. Kuviosta 2 nousee väistä-mättä mieleen kysymys, mikä onsyynä poikkeavaan hyppäykseenjoulukuusta 1999 tammikuuhun2000.

Oikein laadittu kuvio paljas-taa edellä kuvatun tyyppiset il-miöt oleellisesti paremmin kuin

taulukko. Tämä perustuu siihen,että ihmisen visuaalinen hahmo-tuskyky on erittäin monipuoli-nen ja tehokas. Olemme muunmuassa erittäin taitavia näke-mään säännönmukaisuuksia. Toi-saalta yksinkertaisenkaan sään-nönmukaisuuden – esimerkiksipisteiden sijoittumisen suoralleviivalle – huomaaminen taulu-kosta ei ole mahdollista. Lisäksiolemme erittäin taitavia näke-mään poikkeamat säännönmu-kaisuudesta, kuten poikkeavanosatrendin. Taulukosta tällaistenlöytyminen on niin ikään yleensämahdotonta.

Hankittiinko jouluna 1999 kännyköitä niin paljonlahjaksi, että matkapuhelinpeitto hypähti rajusti.

Siltä näyttäisi, kun katsoo toista kuviota, mutta toinen ku-va paljastaa, että kyse on muusta (Kuuselan kuviot).

Mistä ovat väestötietomme peräisin? Väestölaskennoista, -re-kistereistä ja haastattelututkimuksista (Väestötieteen salat).Onko koolla väliä lastensaannissa? (Melkas)

1 3 5 7 8 10 12 2 4 6 8 10 12 2

%ta

lou

ksis

ta

75

80

85

90

95

100

Matka- ja lankapuhelinpeiton muutos Suomessa

Matkapuhelimet

Lankapuhelimet

70

Kuvio 1

9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2

70

75

80

85

90

95

100

Matka- ja lankapuhelinpeiton muutos Suomessa

Matkapuhelimet

Lankapuhelimet

Kuvio 2

Vesa Kuusela− tilastotieteilijä, ti-

lastografiikanasiantuntija

− vuosien koulutta-jakokemustaTurun yliopistostaja Tilastokeskuk-sesta

− kirjoittanut ensim-mäisen suomenkie-lisen kirjan tilasto-grafiikan perus-teista

T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1 2 9

Väestötietojenlähdeaineistot

Väestötutkimuksen tie-dot saadaan väestöti-lastoista ja erilaisista

haastattelututkimuksista. Väes-tötilasto voidaan jakaa kahteenosaan; väkiluku- ja väestönra-kennetilastoon ja toisaalta väes-tönmuutoksia kuvaavaan tilas-toon.

Väestötilaston lähdeaineisto-na ovat toisaalta väestölaskennatja toisaalta erilaiset väestörekis-terit. Väestölaskennoista saa-daan väestön tilaa koskevat tie-dot ja väestörekistereistä väes-tönmuutoksia koskevat tiedot.Tosin Suomessa saadaan myösväestön tilaa koskevat tiedotväestörekisteristä.

Sen sijaan haastattelututki-mukset muodostavat aivan omanerillisen ryhmän lähdeaineistoina.Haastattelututkimuksilla pyritäänselkeyttämään sitä kuvaa väes-töilmiöiden kehityksestä, joka onsaatu tutkimalla väestötilastonantamia tuloksia.

Kun ajatellaan kaikkia maail-man maita, niin vielä nykyisinkinväestölaskennat ovat keskeisinväestötietojen lähdeaineisto.Kuitenkin teollistuneissa maissaväestörekisterien merkitys onvuosien mittaan voimistunut janiistä on monipuolisen sisältönsäansiosta tullut keskeinen väestö-tutkimuksen tietolähde.

VäestörekisteritVäestörekisterillä ymmärretäänusein tietokonerekisteriä, jossaon kaikkien maassa vakituisestiasuvien henkilöiden keskeisetdemografiset tiedot. Lisäksi tätärekisteriä päivitetään säännölli-sesti joko muuttamalla tietoja(avioliiton solmiminen) tai lisää-mällä (syntyneet) ja poistamalla(kuolleet) tietoja. Myös muutonyhteydessä henkilön kotipaikka

väestörekisterissä muuttuu. Täl-lainen väestörekisteri on esimer-kiksi meillä Suomessa ja muissaPohjoismaissa.

Suomessa väestörekisteri-keskus (VRK) ylläpitää väestöre-kisteriä – väestötietojärjestel-mää, jota käytetään laajasti erihallinnonaloilla. Väestötietojär-jestelmä on nykyisin väestötilas-tojen tärkein lähdeaineisto.

Toisaalta väestörekisteri voi-daan ymmärtää myös suppeam-maksi luetteloksi, jota ylläpide-tään alueellisesti. Tällaisten re-kistereiden ylläpidosta vastaavatusein paikallistason viranomaisettai niitä ylläpitää kirkko.

Suomi on tyypillinen esi-merkki maasta, jossa väestökir-janpito alkoi kirkon toimesta.Aluksi pidettiin luetteloa kaste-tuista ja haudatuista. Nämä luet-telot laajenivat luetteloiksi luku-taitoisista seurakuntalaisista jamyöhemmin muuttuivat kaikkienseurakuntalaisten luetteloiksi –kirkonkirjoiksi.

VäestölaskennatVäestölaskentojen keskeisimpiäominaisuuksia käsiteltiin jo Tie-toajassa 1/2001, mutta tässä vielämuutamat keskeisimmät asiat.

Väestölaskennan tavoite onnimensä mukaisesti laskea väes-tön määrä. Samalla kun väestönmäärä lasketaan kerätään muuta-mia keskeisimpiä tietoja väestös-

tä kuten ikä, sukupuoli, siviilisää-ty, asuinpaikka, ammatti, elinkei-no sekä tietoja perheiden jaasuntokuntien koostumuksesta.Eli yhteiskuntasuunnittelussa tar-vittavia perustietoja.

Väestölaskennat ovat lakisää-teisiä, usein joka kymmenes vuositoistuvia sekä koko maan väestönkattavia laskentoja. Väestölasken-nat toteutetaan YK:n suosittele-mien käsitteiden, määritelmien jaluokitusten mukaisina. Näin erimaiden välinen vertailtavuus säilyy.

Monissa kehitysmaissa vielänykyisin kerätään väestölasken-tojen yhteydessä myös tietojasyntyneistä ja kuolleista. Tämäsiksi, että tietoja ei ole taikka nii-tä ei saada keneltäkään muultaviranomaiselta. Monissa kehitys-maissa varsinkin syntymien re-kisteröinti on puutteellista vielätänäkin päivänä.

Haastattelututkimukset

Haastattelututkimuksissa tiedotkerätään otannalla määrätyn ko-koiselta väestöryhmältä. Haas-tattelututkimusten avulla voidaankerätä yksityiskohtaisempaa tie-toa väestöilmiöihin liittyvistä te-kijöistä. Kun väestötilastojenavulla pystytään tarkastelemaanväestöilmiöiden – esimerkiksisyntyvyyden – muutoksia, niinhaastattelututkimusten avullavoidaan ihmisiltä kysyä tarkem-min tietoja syntyvyyteen vaikut-tavista tekijöistä

Haastattelututkimusten tie-tojen luotettavuus ei ole aina sitäluokkaa kuin väestörekistereistäja väestölaskennoista saatavientietojen, mutta otanta- ja haas-tatteluteknisin menetelmin onhaastattelututkimusten luotetta-vuutta pystytty lisäämään.

Mauri Nieminen− väestötieteilijä, väestöti-

lastojen asiantuntija− opettanut väestötiedettä

Helsingin yliopistossa, erikesäyliopistoissa ja Tilas-tokeskuksessa

− työskennellyt Afrikassa jaosallistunut lukuisiin kan-sainvälisiin konsulttitehtäviin

Matti Meikäläisen peruskouluVäestötieteen salat on artikkelisar-ja, jossa tutustutaan väestötieteen si-sältöön ja väestöllisten ilmiöidentutkimiseen sekä tarkastellaan väes-tönkehityksen merkitystä niin yh-teiskunnan kehityksen kannalta kuintavallisen Matti Meikäläisen näkö-kulmasta. Koska artikkelisarjan ta-voitteena on opettaa väestötieteenperusteet, siinä käydään läpi perus-opetuskokonaisuus, jonka jälkeen jo-kainen tietää mitä on väestötiede.

Väestötieteen salat alkoi tämänvuoden ensimmäisessä numerossa,jossa tutustuttiin väestölaskennan si-sältöön. Aikanaan vuoden 2000 vii-meisen päivän piti olla sellainen, jol-loin lähes kaikki maailman maatsuorittaisivat väestölaskennan. Mut-ta erinäisistä syistä väestölaskennantekivät vain harvat maat. Tosin kyllälähes kaikki maat tekevät sen vuodenparin viipeellä.

Tuon ensimmäisen artikkelinjälkeen onkin tutustuttu siihen, mi-tä on väestötiede. Tässä ja seuraavas-sa numerossa käsitellään lähteitä,jatkossa menetelmiä, tunnuslukujaja keskeisimpiä käsitteitä.

Verkko-opetusTietoajan kuukausiartikkeleiden(Kuuselan kuviot, Väestötieteen sa-lat sekä Jussi Melkaksen palsta ajan-

kohtaisista tilastollisista ilmiöis-tä) lisäksi Tilastokeskuksessa ol-laan valmistamassa Internet-si-vuille verkko-oppimateriaalia.

Aluksi tämä opetus sisältääVäestötieteen salat -artikkelisar-jaa laajemman väestötieteen ope-tuskokonaisuuden, tilastotieteenperusteiden opetuskokonaisuudensekä työvoimatutkimuksen ja -ti-lastojen opetuskokonaisuuden.Nämä koulutusjaksot valmistuvattämän vuoden loppuun mennessä.

Väestötieteen salojen pääsisältö:

1. Mitä on väestötiede2. Väestötieteen historiaa3. Väestötutkimuksen

perusaineistot4. Väestöilmiöt ja niiden

mittaaminenVäestönmääräVäestönrakenneSyntyvyysKuolevuusAvioituvuusEronneisuusMuuttoliike

5. Väestöteoriat6. Väestöpolitiikka7. Suomen väestö8. Maapallon väestö

30 T i e t o a i k a 6 / 2 0 0 1

VAIKEA SYY-SEURAUSSUHDE

Pitkät tekevät paljon lapsia ...ja menestyvät muutenkin elämässä... kertoi HS:n tiedepalsta 19.5.2001.

HS:n tekstistä on poimittavissa ainakin seuraava empiiristenyleistysten luettelo:• hyvin koulutetut suomalaiset ovat pitkiä

• Länsi- ja Etelä-Suomen asukkaat ovat pidempiä ja varak-kaampia kuin itä- ja pohjoissuomalaiset

• vuonna 1950 West Pointista valmistuneista sotilaista pit-kät ovat saaneet enemmän lapsia kuin lyhyet

• heistä pitkät ovat myös eronneet useammin• pisimmillä perheenjäsenillä on havaittu sosiaalista nousua• pidempi kaksonen pärjää paremmin kuin lyhyt

Pituus näyttäisi siis autta-van elämässä eteenpäin.Ihan näin oikoista tul-

kintaa ei tuloksista voi kuiten-kaan tehdä. Niinkuin Hesarin ju-

tussakin todetaan, pitkät ovatyleensä jo valmiiksi keskimääräis-tä hyväosaisempia yhteiskunnas-sa. Voidaan siis ajatella, että pit-kien lapsiluku, koulutustaso, va-rakkuus johtuvat lapsuuden ko-din vauraudesta – siitä samastaasiasta, josta pituuskin johtuu.

Surveyaineistoihin pohjautu-vat korrelaatiot ovat aika hankaliasyyseuraussuhteiden osoittami-

sen kannalta. Kunnolla syy-seuraussuhteita voidaan sel-

vittää koeasetelmissa,joissa tarkkaan saman-

laisteltuilla ryhmilläseurataan tietyn toi-menpiteen ja sen puut-tumisen vaikutusta.Yhteiskunnallisissa asi-

oissa kokeita on useinvaikea järjestää.

Edellä esitetyn luettelon näy-töistä vahvin on kaksostutkimuk-sen tulos. Kaksoset ovat yleensälähtökohdiltaan niin lähellä toisi-aan kuin mahdollista. Pituuserovoi tosin sinänsä jo viestiä eroistakaksosten lähtökohdissa elämäs-sä menestymiseen – hehän ovatjo äidin kohdusta lähtien taistel-leet samoista resursseista.

Myös se, että saman per-heen lapsista pisimmät pärjäävätparhaiten, kertoo jotakin. Tässävoi kuitenkin näkyä perheen ta-loudellisen tilanteen muutoksenvaikutus. Kun perhe vaurastuu,lapset saavat parempaa ruokaa jakasvavat pitemmiksi ja heitä onvaraa kouluttaa.

Myös sotilaille tehty seuran-tatutkimus osoittaa, että pituu-della on vaikutusta. Pituuden vai-kutus lapsilukuun säilyi vaikkasaavutettu yhteiskunnallinen ase-ma vakioitiin. Joiltain osin senkinyleistettävyyden voi asettaa ky-seenalaiseksi. Päteekö tulos vä-hemmän miehisillä aloilla jaYhdysvaltain ulkopuolella?

Hyvin koulutettujen sekä ete-lä- ja länsisuomalaisten pituus sensijaan saattaa jo viitata siihenkin,että pituuden merkitys elämässämenestymiselle on näennäistä.

Pätkäkin pärjääVaikka tässä esiteltyihin esimerk-keihin voi suhtautua huumorilla,on korrelaatioiden esittely jouk-koviestimissä yleistynyt riesaksiasti. Erityisesti sairausriskienmetsästämisessä on usein mentypäättömyyksiin. Korrelaatioillapyritään luomaan yleisölle kuvasyy-seuraussuhteista, joiden poh-jalta halutaan vaikuttaa käyttäy-tymiseen. Kun syy-seurausme-

kanismit ovat monimutkaisia jajohonkin lopputulokseen vaikut-taa lukuisia syitä, ei korrelaa-tiotarkastelu anna paljoa. Yksit-täisen riskitekijän torjuminen voijohtaa toisen merkityksen yleis-tymiseen.

Lisäksi yhteiskunnallisista ai-neistoista saadaan yleensä melkoalhaisia korrelaatioita, mikä tar-koittaa sitä, että havaittu selväpositiivinenkin riippuvuus peittääalleen valtavasti yksilöllistä vari-aatiota. Esimerkiksi alkoholinterveysriskeistä ja -hyödyistäkeskusteltaessa kannattaa muis-taa viisaus: viina ei kaikille sovi.Sekä se että sen käänteislausepätevät yksilötasolla, osoittivatkorrelaatiot mihin suuntaan ta-hansa.

Syy-seuraussuhteista lukiessatulisi aina muistaa miettiä:

1) onko kerätty aineisto kelvolli-nen osoittamaan vaikutussuhteita(miten lähellä se koeasetelmaa),2) onko tutkimusaineisto sellai-nen, että siitä voi yleistää (esi-merkiksi kuvaako se suomalaisia),3) onko havaitun syy-seuraussuh-teen suun- ta yksiselitteinen (li-sääkö pituus varallisuutta vai va-rallisuus pituutta), 4) voiko kah-den asian korrelaation selittääjollakin kolmannella tekijällä (voi-ko pituuden ja koulutustasonkorrelaation selittää kodin hyvin-voinnilla), 5) mikä on syy-seu-raussuhteen voimakkuus (voikoesimerkiksi käyttäytymisen muu-toksilla todella vähentää sairau-den riskejä).

Jussi Melkas

Jussi Melkas− Tilastokeskuksen tiedotus-

johtaja ja Tietoajan pitkäai-kainen päätoimittaja

− toiminut myös tutkijanamm. Tilastokeskuksen haas-tatteluyksikössä

− opettanut tutkimusten ja ti-lastojen luku- ja käyttötai-toa useiden vuosien ajan

postita ilmaiseksi, faksaa (09) 1734 2354 tai soita (09) 1734 2531

Tilaan Tietoajan

r kestotilauksena 350 mk/12 numeroar vuositilauksena 410 mk/12 numeroar irtonumero 39 mk/nror edellisvuosien irtonumero

numeron _________ vuodelta 19__30 mk/nro

r ilmainen näytenumero tuttavalleni:

Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

Tilaan Tietoajan kuvia A4-koossa

r musta-valkokopioina(perushintaan 5 paperikopiota)

______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %

r värikopiona ______ kpl 65 mk/kpl + alv 22 %r musta-valkokalvona ______ kpl 100 mk/kpl + alv 22 %r värikalvona ______ kpl 150 mk/kpl + alv 22 %

Numerosta

Sivulta

Aiheesta

Yhteystietoni/Osoitteenmuutos ___ /___ 20 ___ alkaen

Vanha osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Asiakasnumero

Uusi osoitteeni:Nimi

Osoite

Postinro ja -toimipaikka

Puhelin

T I E T O A J A N P A LV E L U K O R T T I

Tietoaika/3AVASTAUSLÄHETYSSopimus00022/710

00003Helsinki Tilasto

keskusmaksaa

postimaksun

...........................................................................DataShop Helsinki

• tietoja EU-maista, jäsenehdokasmaista sekä tärkeimmistä talous-kumppaneista (Efta-maat, USA, Kanada ja Japani)

• aikasarjat 10-vuotiskaudelta 1989–1999• tilastotaulukoita, analyysejä, grafiikkaa ja aluekarttoja

Uutta:

• IT-tilastot (PC:t, Internet, matkapuhelimet)• aiempaa enemmän tietoja kandidaattimaista, kulutuksesta

markkinoista• enemmän kommentoivaa ja analysoivaa tekstiä• nyt saatavissa myös PDF-tiedostona• käyttäjäystävällinen: paperiversiossa hakua helpottava hakemisto,

CD-romissa hakukone 11 kielellä

Tietosisältö:

1. Väestönrakenne- ja -muutokset2. Alue ja ympäristö3. Kansantalouden kehitys4. Euroopan unionin rakenne ja kehitys5. Jäsenehdokasmaiden rakenne ja kehitys

Tilaukset ja lisätietoja:Eurostat DataShop Helsinki

TilastokirjastoPL 2 B

00022 Tilastokeskus

puh. (09) 1734 2221faksi (09) 1734 2279

s-posti: datashop.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

internet: www.tilastokeskus.fi/tk/kk/datashop.html

.............................

Saatavissa:

• painettuna julkaisuna neljällä kielellä (englanti, ranska, saksa ja tanska) tai• CD-romina (haku myös suomeksi) tai• PDF-tiedostona (tilattavissa myös luvuittain)

Edullisesti hintaan 40 euroa (+alv)

Nyt 6. painos monipuolisesta lähdeteoksesta

Eurostat Vuosikirja 2001

00022 Tilastokeskusp. (09) 17 341ohivalinta (09) 1734...faksi (09) 1734 2750www.tilastokeskus.fi

Tietopalvelu, tiedustelut

Tilastokirjasto:p. (09) 1734 2220faksi (09) 1734 2279

Julkaisujen myynti

p. (09) 1734 2011(ympäri vuorokauden)faksi (09) 1734 2500

Aluepalvelutoimistot

Oulu, p. (08) 537 2046faksi (08) 537 2047

Seinäjoki, p. (06) 414 4539faksi (06) 423 3696

Tampere, p. (03) 3141 5900faksi (03) 3141 5950

Turku, p. (02) 274 3430faksi (02) 274 3440

UudistettuAmmattiluokitus 2001

Ammattiluokitus kuvaa ja määrittelee sitä työtä,mitä ihmiset tekevät. Ammattiluokitusta käytetään ti-lastojen laadinnan lisäksi muun muassa ammatin-valinnan ohjauksessa, työnvälityksessä, yritystenhenkilöstörekistereissä, työelämän tutkimuksessa,koulutussuunnittelussa sekä terveystutkimuksessa.

Ammattiluokitus 2001:n käyttö eri tilastoissa ja tutkimuksissa mahdollistaa vertailu-kelpoisten tietojen tuottamisen ammattirakenteesta Suomessa ja muualla Euroopassa.

Ammattiluokitus 2001 sisältää seuraavat julkaisut:

u Käsikirja määrittelee luokkien tunnukset, nimet ja sisällöt, á 250 mk.u Hakemisto sisältää 9765 ammattinimikettä aakkosellisessa ja

luokkien numerotunnuksen mukaisessa järjestyksessä, á 200 mk.u Tiivistelmä esittelee luokkien nimet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, á 150 mk.

Ammattiluokitus 2001 on saatavissa myös sähköisessä muodossa. LisätietojaTilastokeskuksen Luokituspalveluista, p. (09) 1734 22 43 tai sähköpostitse:tilastokeskus.luokitukset@tilastokeskus.fi.

Tee tilauksesi soittamalla, faksaamalla tai sähköpostitse myyntipalveluumme taiInternetissä osoitteessa: www.tilastokeskus.fi/tilastotori.

MyyntipalveluTilastokeskuksen julkaisujen myynti ja asiakaspalveluPuhelintilaukset: (09) 1734 2011Sähköposti: myynti.tilastokeskus@tilastokeskus.fi