TIEDOTUSLEHTI ProAgria Keski-Pohjanmaa · Tehdyn analyysin mukaan 70 lehmän karjassa lisätuotto...

TIED

OTU

SLEH

TI

Verot 201620

Tuhkastauusi navetta17

Seosrehu-ruokinnantalouden hallinta12

Säilörehun laatu onkannattavan maidon-tuotannon perusta

ProAgriAn AsiAkAs- jA jäsenlehti 1 / 2017www.proagria.fi/kp

Keski-PohjanmaaProAgria

ProAgria

2 ProAgria keski-Pohjanmaa Numero 1/2017

Neuvontajärjestö juhlii tänä vuonna 220-vuotista tai-valtaan. Järjestön juuret ovat ruotsin vallan ajassa vuo-dessa 1797, jolloin Turkuun perustettiin Suomen Ta-lousseura. Seuran tehtävä oli ”edistää talouselämää yli-päänsä ja maataloutta erityisesti.” ensimmäisiä käytän-nön tehtäviä olivat hätäleivän teon opettaminen ja pe-runan viljelyn edistäminen. Vuosi 1797 oli Suomessa pa-ha katovuosi, joten neuvonta kohdennettiin todelliseen tarpeeseen.

Järjestön tehtävänä on ollut alusta saakka käytän-nön neuvontatyön lisäksi kantaa huolta myös elinkeinon kehityksestä. Talousseurassa sen perustamisesta lähtien vaikuttanut professori Henrik Gabriel Porthan kirjoitti 1797 Suomen ainoassa sanomalehdessä: ”Karjanhoitoon ja maanviljelykseen tarjoutuu Suomessa hyvä tilaisuus. edellisestä on tuleva pohjoisten seutujen, jälkimmäisestä eteläisten pääelinkeino.”

Vuosisatojen saatossa tilojen määrä, koko ja tuotan-tosuuntasuosikit ovat vaihdelleet, mutta neuvonnan tarve

tiloilla ja maaseutuyrityksissä ei ole mihinkään kadonnut. Asiantuntijapalvelujen kysyntä ja tarjonta ovat eläneet tarpeiden ja toimintaympäristön muutosten mukana.

Juhlavuonna neuvontajärjestö kiinnittää huomiota toimintatapansa tehokkuuteen ja toimintansa laatuun. Asiantuntijoiden tiimi osaa auttaa kaikissa toimenpiteis-sä, joista on hyötyä tilan jokapäiväisessä johtamisessa. Digitaaliset palvelut täydentävät asiantuntijoiden teke-miä palveluja.

Tuotantotalouden osaajat ja talousjohtamisen asian-tuntijat ovat tilojen käytettävissä ja laaja-alaisiin asian-tuntijapalveluihin erikoistunut huippuosaajien verkosto tarjoaa maanlaajuisesti parasta mahdollista osaamista. ProAgrian asiantuntemusta kannattaa hyödyntää nyt ja tulevaisuudessa.

Tapaamisiin Suomen satavuotisjuhlatilaisuuksissa ja järjestön 220-vuotisjuhlallisuuksissa, joissa ProAgria se-kä maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana teemalla Syö-dään yhdessä.

Tapahtumakalenteri

ritva-Liisa NisulajohtajaProAgria Keski-Pohjanmaa

Kuv

a: L

enit

a N

iem

i

Suomi 100 vuotta – ProAgria 220 vuotta

luonnonmukaisen tuotannon perus-kurssi (5 pv)kannus, 28.-30.3. ja 4.-5.4. klo 9-15, Kannuksen kaupungintalon valtuustosali (Asematie 1). Ilmoittautumiset ja lisätietoja 22.3. men-nessä Jari Tikkanen p. 0400 162 147, [email protected] tai Seija roimela, puh. 040 847 9740, [email protected].

luonnonmukaisen kotieläintuotannon peruskurssi (2 pv)kannus, 11.–12.4. klo 9-15, Kannuksen kaupungintalon valtuustosali (Asemat. 1).Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 22.3. mennessä Jari Tikkanen, p. 0400 162 147, [email protected] tai Seija roimela, p. 040 8479740, [email protected].

ProAgria keski-Pohjanmaan kasvinsuo-jelukoulutukset ja -tutkinnot keväällä 2017Veteli, ke 15.3. klo 10-14, kunnanvirasto (Kivihyypäntie 1), mahtuu 28 hlöä kalajoki, ke 22.3. klo 10-14 kaupungin-talo (Kalajoentie 5), mahtuu 50 hlöä sievi, ke 5.4. klo 10-14, kunnanvirasto

(Haikolantie 16), mahtuu 30 hlöäkälviä, ke 12.4. klo 10-14, aluetoimisto (Kälviäntie 24), mahtuu 35 hlöähimanka, pe 28.4. klo 10-14, aluetoimis-to (raumankarintie 2), mahtuu 30 hlöäkannus, pe 2.6. klo 10-14, kaupunginta-lo (Asematie 1), mahtuu 50 hlöäTilaisuuksiin ilmoittaudutaan ProAgrian nettisivujen kautta www.proagria.fi/kp -> Tapahtumat tai sähköpostilla [email protected] tai puh. 043 825 4280 viimeistään 7 työpäivää ennen tapahtu-man ajankohtaa.

Maa- ja kotitalousnaisten toiminta

ruokamatka Keski-Suomeen 25.–26.3.ruoka- ja kulttuurimatka Kreikkaan 5.-12.5.ruska- ja patikointimatka Äkäslompoloon 21.–24.9.

maa- ja kotitalousnaisten tapahtumista ja matkoista lisätietoja Johanna Hylkiläl-tä, 040 1664 434maa- ja kotitalousnaisten kursseista lisä-tietoja Seija Varilalta, p. 0400 137 899. Kruununvoudintalon tapahtumista lisä-tietoja Auli Saukolta, 043 8254 281

Aulikki Yli-Jyljä:

Eläkkeelle jäännin kynnykselläNuoruus ei ole elämänvaihe, vaan mielentila. Se ei tarkoita ru-sottavia poskia, punaisia huulia eikä norjia polvia, vaan tahtoa, mielikuvitusta ja tunteiden voimaa. Se on elämän syvien lähtei-den raikkautta.

Nuoruus merkitsee mielenlaatua, jossa rohkeus voittaa ar-kuuden, seikkailunhalu mukavuudenhalun. Sellainen mieli voi olla yhtä hyvin 60-vuotiaalla kuin 20-vuotiaalla. me vanhenem-me pettämällä ihanteemme.

Vuodet voivat tuoda ryppyjä ihoon, mutta innostuksesta luopuminen rypistää sielun. Huoli, pelko ja itseluottamuksen puute painavat sydämen kumaraan ja hengen maan tomuun.

olipa ihminen 60- tai 20-vuotias, sydämessä piilee houkutus etsiä ihmettä. Lapsenomainen halu tietää, mitä tapahtuu seu-raavaksi, peli nimeltä elämä.

Sinun sydämesi sisimmässä on vastaanotin. Niin kauan kuin se ottaa vastaan kauneuden, toivon, ilon ja rohkeuden sanomia ihmisiltä ja Jumalalta, niin kauan olet nuori. Kun antennisi ovat alhaalla ja sieluasi peittävät kyynisyyden hanki ja pessimismin jää, silloin olet tullut vanhaksi.

mutta niin kauan kuin antennisi ovat ylhäällä sieppaamas-sa optimismin aaltoja, sinulla on toiveita kuolla nuorena noin kahdeksankymmenen iässä.

Aulikki Yli-Jylhä on toiminut ProAgria Keski-Pohjanmaan ja sen edeltäji-en palveluksessa maitotila-asiantuntijana vuodesta 1988. Hän jää eläk-keelle maaliskuun alussa.

ProAgria keski-Pohjanmaa Tiedotuslehti asiakkaille, ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 32. vuosikertaJulkaisija ja kustantaja ProAgria Keski-Pohjanmaa r.y. Päätoimittaja Jyrki Halonen, toimituspäällikkö ritva-Liisa NisulaLevikki 6 000 kpl Kala-, Lesti- ja PerhonjokilaaksoissaTaitto: elina Korpiaho. Paino: Botnia Print, 2017mediakortti www.proagria.fi/kpTilaushinta 20 euroa ISSN 1795-7516Ilmoitusmyynti: mainosseppo/Seppo Laitila, p. 0400 954 747, [email protected]: ProAgria Keski-Pohjanmaan järjestämän ruokinnan pienryhmän osallistujat merja ja Jussi Himangan navetassa Himangalla arvioimassa säilörehun laatua. Kuva: Sari Hihnala

ProAgria

Numero 1/2017 ProAgria keski-Pohjanmaa 3

Puheenjohtaja

Ajatuksia neuvonnastaVuoden vaihduttua on jälleen se aika vuodesta, kun tiloilla katsellaan edellisen vuoden toteutuneita talouslukuja. Tuottajahinnat ovat pysytelleet sitkeästi mata-lalla tasolla. Kaikki keinot tuotannon kannattavuuden parantamiseksi ovat kysyt-tyä tavaraa.

Yksi keino kannattavuuden parantamisessa voisi olla ProAgrian neuvonnan käy-tön selvä lisääminen. ProAgrian uusien toimintamallien, esimerkiksi moniammatil-listen tiimien tuottamat hyödyt tiloille, ovat saaneet aikaan enemmän maitoa tuo-tantokustannusten pysyessä samalla tasolla. Tuotannon kannattavuus neuvontaa käyttävillä tiloilla on selkeästi vertailuryhmää korkeampi. ProAgria on vertaillut sa-man kokoluokan tiloja, jotka käyttivät ProAgrian palveluita ja jotka eivät ole palve-luita käyttäneet. Tehdyn analyysin mukaan 70 lehmän karjassa lisätuotto ProAgri-an neuvonnasta oli noin 20 000 €. Tiloilla oli onnistuttu nostamaan tuotantoa ja samalla alentamaan tuotantokustannuksia. Samansuuntaisiin tuloksiin ProAgria on päässyt myös ruokinnan ohjauksessa.

on selvää, että jokaisella tilalla on omanlaisensa lähtötilanne. Siitä huolimat-ta kannattaa miettiä voisiko ProAgria olla apuna tilan kannattavuuden paranta-misessa.

Jyrki HalonenProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksen puheenjohtajamaatalousyrittäjä, naudanlihan tuottaja, reisjärvi

Meidät tavoitat

Kuva: ritva-Liisa Nisula

ProAgria keski-Pohjanmaa ry Puhelin 040 521 1735 • [email protected] www.proagria.fi/kp • Toimisto avoinna 9.00-15.00

Hallintopalvelut Johtaja ritva-Liisa Nisula 040 5849 550Kehityspäällikkö Juha Hämäläinen 0400 126 335Pohjoisen alueen palvelupäällikkö Juha Nivala 040 8610 641eteläisen alueen palvelupäällikkö Anna-riitta Leinonen 0400 168 647Talouspäällikkö Irene raivio 040 1846 502Viestijä ritva Karri (laskutus, viestintä, järjestö) 040 5234 113Taloussihteeri Saila Sulonen (laskutus, ostoreskontra) 040 5443 460

Maaseutuneuvonnan asiantuntijapalvelutTuotosseuranta elina Järvenoja (perhevapaalla) 0400 260 575 Salme Asiala, mekaanisten maitomittarien testaus 040 5234 124 Armi Hotakainen (perhevapaalla) Katja Kellokoski 040 8492 870 Jonna-minna Lassila, mittalaitteiden testaus, robotti- näyttenotto 0400 644 261 Kirsi Leppikorpi, tekninen tuki 0400 367 656 Leena Hanni (perhevapaalla) energianeuvonta Jari Tikkanen 0400 162 147Kannattavuuskirjanpito Taina Kulla 0400 723 288Kasvinsuojeluruiskujen testaus Jouni Huhtala ja 040 5123 703Jarmo Karhula 044 5212 210Kasvinviljelyneuvonta, kasvinsuojelukoulutukset, myös peruna ja muut erikoiskasvit Sirkku Koskela 0400 137 124Kasvinviljelyn talous elina Finnilä 043 8254 283Kotieläinneuvonta, myös luomu Anna-riitta Leinonen 0400 168 647Lammas- ja vuohitilojen neuvonta milla Alanco 040 706 0558 Sini Sillanpää 043 825 0526Luonnonmukainen tuotanto, eu-tukineuvonta Jari Tikkanen 0400 162 147 Seija roimela 040 847 9740maatilojen kehityskeskustelut Sari Hihnala 0400 974 165 Liisa Koskela 050 5120 615maatilojen talousneuvonta, budjetointi, omistajanvaihdokset Jouni Huhtala 040 5123 703 Heikki ojala 040 5342 166 erkki Laide 0400 137 169 Teemu Kinnunen 043 8254 279 Juha Nivala 040 8610 641Nurmikasvituotanto Sari Harju 040 5234 114Puutarhatuotanto Kirsi Voho 0400 387 406robottilypsyn käyttöönoton apu Sonja Kuronen 043 825 4282Seosrehuruokinta Sinikka Kreus 044 5263 059Sikatilojen neuvonta, ProAgria Lihaosaamiskeskus Ari Nopanen 0400 432 582

maija Yliaho 040 529 0832Viljakaupan tarkkailu Jouni Huhtala 040 5123 703Viljelijöiden työterveyshuolto Sari Harju 040 5234 114 Jouni Huhtala 040 5123 703 Liisa Koskela 050 5120 615 Taina Kulla 0400 723 288Yritys- ja talousneuvonta erkki Laide 0400 137 169Yritysjohtaminen ja laatuasiat Liisa Koskela 050 5120 615Ympäristöneuvonta, ympäristötukiasiat Sirkku Koskela 0400 137 124 Jari Tikkanen 0400 162 147 Jaana Höglund 043 8254 284

KalatalousKesKusKalatalousneuvonta eero Hakala 0400 162 445

Maa- ja Kotitalousnaiset [email protected] Johanna Hylkilä 040 1964 434Kotitalousneuvonta ja -koulutus, hygieniatestaukset jamalo-luokitukset, järjestötyö Seija Varila 0400 137 899Kruunuvoudintalo, tapahtumien ruokapalvelut, Auli Saukko 043 8254 281Ympäristöpalvelut Jaana Höglund 043 8254 284

RaKennussuunnitteluelina Tiinanen 040 560 9038

tilitoiMistopalvelutSievin tilitoimisto maija-Leena eerikkilä 040 5216 416 Seija roimela 040 847 9740Kaustisen tilitoimisto mika Jouppila 044 5234 430 Kirsi-maria Saarikettu 043 8254 280reisjärven tilipalvelut Teemu Kinnunen 043 8254 279

RuoKinnan oHjaus- ja tuotannon oHjauspalvelut KotieläintiloilleHalsua, Perho, Veteli Sari Harju 040 5234 114Perho, Halsua Pekka Polso 040 5234 112Kaustinen, Kälviä Sirpa Kaskela 0500 862 695Kannus, Lohtaja, Sievi, Reisjärvi Sinikka Kreus 044 5263 059Lohtaja, Kälviä Jarmo Karhula 044 5212 210Toholampi, Reisjärvi, Lestijärvi Armi Hotakainen (perhevapaalla) Kälviä, Kannus, Lohtaja, Reisjärvi Sari Hihnala 0400 974 165Lestijärvi, Reisjärvi, Toholampi, Kaustinen, Veteli Katja Kellokoski 040 8492 870Kalajoki, Sievi Leena Hanni (perhevapaalla) Toholampi, Lestijärvi, Reisjärvi elina Järvenoja (perhevapaalla) Toholampi, Himanka, Kalajoki Sonja Kuronen 043 825 4282Toholampi, Lestijärvi, Sievi, Kannus, Kokkola Heidi Lehkonen 040 523 4116Perho, Veteli, Kaustinen, Kokkola Tiina Kivelä 040 684 5111


Ajankohtaista

Työterveys on monen tekijän summaTyöterveyshuolto auttaa maatalousyrittäjiä työkykyasioissa. Terveystarkas-tuksissa käydään yleensä kahden vuoden välein ja työpaikkakäyntejä teh-dään neljän vuoden välein. Työpaikkakäynneillä arvioidaan työolosuhteita ja annetaan työperäisiä sairauksia ja kuormituksia ehkäiseviä vinkkejä.

Työssä onnistumisen kokemukset vaikuttavat myönteisesti elämänlaa-tuun ja maatalousyrityksen riskienhallintaa. Sujuva arjen johtaminen ja hyvin tehty strateginen suunnittelu antavat pohjan hyvälle elämän hallin-nan tunteelle.

MAAtAlouden AsiAntuntijA MukAnA tilAkäynnilläNykyisin viljelijöillä on mahdollista saada tilakäynnille mukaan maata-louden asiantuntija, joka tarkastelee työpaikan toimintaa maatalous-yrittämisen näkökulmasta. Annettavat kehittämisehdotukset tähtää-vät työn helpompaan ja tuloksekkaampaan tekemiseen. omien toi-mintatapojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta askel kerrallaan siinä voi onnistua ja pienikin muu-tos voi tuottaa parempaa tulosta.

jytAn työterVeyshuolto työPlussAAnKuntalakimuutoksen myötä kil-pailluilla markkinoilla toimivat kunnalliset toiminnot on yhtiöi-tettävä. Tämän vuoksi Kannuk-sen, Toholammin ja Tunkkarin työterveyshuolto on siirtynyt osak-si Työplus oy:tä. Perustoiminnot säilyvät työterveyshuollon palve-luilla entisellään. Työpaikka- eli tilakäynteihin tulee vuotta 2017 koskeva muutos siten, että tila-käynnistä tulee ensin lasku myel-vakuutetulle, joka saa korvauksen Kelalta hakemusta vastaan.

liisa koskela

Yhdistystoiminta sähköiseen aikaanProAgria ja maa- ja kotitalousnaiset ovat ottaneet vuoden alussa käyttöön uuden valtakunnallisen jäsenrekisterin. rekisteriin on siirretty yhdistysten ja jäsenten tiedot. ProAgria Keskusten ja maa- ja Kotitalousnaisten piirikes-kuksien jäsenyhdyshenkilöt opastavat kevään kuluessa yhdistyksiä rekiste-rin käytössä.

Nykyaikainen jäsenrekisteri antaa mahdollisuuden pitää uudenlaisella ta-valla yhteyttä jäseniin ja luoda uusia verkostoja. Yhdistykset voivat helposti lähettää jäsenilleen sähköpostia tai uutiskirjeitä uuden jäsenrekisterin kaut-ta. ohjelmalla voi myös luoda kätevästi osoitetarrat kirjeisiin. Tiiviimpi yh-teydenpito jäseniin luo uudenlaista yhteisöllisyyttä ja tuo lisää imua yhdis-tystoimintaan. uudessa jäsenrekisterissä jäsentietojen ylläpito on helppoa ja yhdistykset pystyvät hyödyntämään laajemmin jäsentietoja.

uuden jäsenrekisterin käyttöönoton myötä jäsenlaskutus uudistuu. Jat-kossa jäsenlaskussa näkyy laskuttajana ProAgria Keskusten Liitto/jäsenlas-kutus. Lasku maksetaan valtakunnalliselle jäsenmaksutilille, josta yhdistyk-sille tilitetään yhdistyksien osuudet jäsenmaksutuloista. ProAgria Keskusten sekä maa- ja Kotitalousnaisten piirikeskusten jäsenasioista vastaavat huo-lehtivat jatkossakin siitä, että kukin jäsen saa oikean suuruisen jäsenmaksun maksettavakseen.

terhi taulavuori

Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluunmaisema – opas arvokkaiden maisema-aluei-den maankäytön suunnitteluun tuo täsmällis-tä ja punnittua maisematietoa kuntien päät-täjille, maanomistajille ja kaikille kansalaisille.

oppaassa avataan maisemakäsitettä laa-jemmin, kerrotaan mistä aineksista maisema rakentuu ja mitä arvoja sisältyy arvokkaisiin maisema-alueisiin. opas toimii työkaluna alu-een erityispiirteiden huomioon ottamiseen, kun uusia toimenpiteitä suunnitellaan ja koh-dennetaan arvokkaille maisema-alueille. Lisäk-si oppaassa käsitellään mahdollisuuksia, joita maisema voi tarjota elinkeinoelämälle ja ih-misten hyvinvoinnille.

oppaan ovat laatineet etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten mKN maisemapalvelujen jutta Ahro, Auli hirvonen, katriina koski, helena Pakkanen ja riikka söyrinki. Ympäristöministeriö on tukenut hanketta.

opas on ladattavissa verkosta osoitteesta: www.maajakotitalousnaiset.fi/maisemaopas.

ProAgria

Vinkki MAAtAlous-yrittäjilleSaadessasi työterveyshuol-lon tilakäynnistä laskun, hae heti korvausta Kelalta ja maksa työterveyshuol-lon lasku vasta eräpäivänä! Kelalla pyritään hoitamaan korvausasiat kahdessa vii-kossa hakemuksen saapu-misesta, joten Kelan tilityk-sen pitäisi useimmiten olla tilillä jo silloin, kun työter-veyshuollon lasku erääntyy.

Kuv

a: V

T m

anni

nen

Teknologiakävely Seinäjoen Farmarissa – ilmoittaudu tutustumiskohteeksi!

Kiertotalouden kärkihankkeet osallistuvat Farmari-maatalous-näyttelyyn 14.–17.6.2017. Olemme järjestämässä messuille ravinteiden kierrätykseen liittyvän opastetun teknologiakäve-lyn. Teknologia kävelyn tarkoituksena on johdattaa asiasta kiinnostuneet osallistujat tutustumaan messuilla esillä olevaan uusimpaan tai muuten mielenkiintoiseen ravinteiden kierrä-tystä edistävään teknologiaan ja yritystoimintaan. Haluaisitko sinä yrityksesi esittelypisteen Farmarissa teknologiakävelyn vierailukohteeksi?

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää suunnitelmista ja

Päivi Mäntymäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ([email protected] tai p. 0295 027 631).

Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus ([email protected] tai p. 0295 324 701).

!


Ajankohtaista

➽

FarmiDiili sähköistää lannoitemarkkinatmtech on avannut uuden sähköisen palvelun viljelijöille ja lannoitteiden myy-jille. FarmiDiili siirtää lannoitteiden hankinnan digitaaliseen aikaan. Jokai-nen suomalainen viljelijä voi osallistua lannoitteiden yhteishankintaan Far-miDiili-palvelussa ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa.

FarmiDiili kokoaa viljelijöiden sinne tallentamat tarjouspyynnöt yhteen ja toimittaa ne lannoitteiden myyjille. myyjät antavat tarjouksensa yhteisestä tarjouspyynnöstä, ja FarmiDiili ilmoittaa tarjouksen saapumisesta viljelijöil-le. Kun tarjous miellyttää, viljelijä hyväksyy sen ja tekee kaupat myyjän kans-sa. Tarjouskilpailuun osallistuminen on viljelijälle huomattavasti vaivatto-mampaa kuin tilojen yhteisostoina tai pienen yhteisön järjestämissä tarjous-kilpailuissa. Lisäetuna on palvelun yhteys WebWisu-viljelysuunnitteluohjel-mistoon. Viljelijä saa ostoslistansa WebWisusta tarjouspyyntönsä pohjaksi.

Neljän myyjän kautta viljelijän valittavana ovat kaikki yleisimmin käytetyt lannoitteet. mukana ovat Agroy, Cemagro, Kaskisten Lannoite ja Viljelijän Berner. Lannoitemyyjät hyötyvät, koska pystyvät tekemään monta kauppaa kerralla kustannustehokkaasti ja palvelemaan asiakkaitaan uudella tavalla.

FarmiDiili aloittaa lannoitteiden yhteishankinta-alustana. Jatkossa palve-lussa voi kilpailuttaa myös muita tuotantopanoksia. Lannoitteet ja kasvin-suojeluaineet muodostavat osalla viljelykasveista jopa puolet viljelyn muut-tuvista kustannuksista. Pienikin prosentuaalinen hinnanalennus näissä tuo-tantopanoksissa vaikuttaa tilan kannattavuuteen.

Keskipohjalaisten huippu-osaajien joukko kasvoi 2 uudella osaajallaProAgrian, Valion ja Faban muodostaman yhteistyöryhmän osaaminen laa-jentuu uusilla maitosektoriin keskittyneillä Valtakunnallisilla Huippuosaa-jilla. Toive ympäri Suomea käytettävissä olevista huippuosaajista on tullut toimintaansa voimakkaasti kehittäviltä asiakkailta. Jatkossa maitoyrittäjien saatavilla on uutta alan huippuosaamista monelta erikoisosaamisalueelta.

Valtakunnallisiksi huippuosaajiksi Keski-Pohjanmaalta ovat valmistuneet jari korva osuuskunta Pohjolan maidosta ja kirsi leppikorpi ProAgria Keski-Pohjanmaasta. Valmennus huippuosaajaksi on kahden vuoden kehi-tysprosessi, joka on sisältänyt mm. ulkomaan opintomatkoja ja harjoitte-lua, omakohtaista opiskelua, lehtikirjoituksia ja oppimistehtävän. opinnot päättyivät osaamisen näyttötilaisuuteen. uusien keskipohjalaisten huippu-osaajien erityisosaamisalueita ovat nurmirehun säilöntä sekä tuotosseuran-nan tekniikka.

Suomessa on maidontuotannon huippuosaajina kaikkiaan 22 asiantun-tijaa, jotka ovat erikoistuneet maitotilan keskeisiin tuloksenteon paikkoihin. Huippuosaajat toimivat alansa kärkinä valtakunnallisesti ja tekevät tiivistä yh-teistyötä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneiden sekä alueellisten erityisasi-antuntijoiden kanssa ja saavat näin yhdessä aikaan asiakkaalle huippupalvelua.

www.proagria.fi/huippuosaajat

Luke kehitti MARISKI-navettainvestointilaskurinTuotantorakennusinvestointien kannattavuuslaskelmat eivät sisällä varsi-naista riskitarkastelua, vaikka tuloksen herkkyyttä tarkastellaankin laatimal-la laskelma useammalla panosten ja tuotosten eri hintavaihtoehdolla. Näitä, ensisijaisesti tilan maksuvalmiuden tarkasteluun keskittyviä laskelmia, täy-dentämään on kehitetty laskuri, joka kuvaa tuotantorakennusinvestoinnin kannattavuutta ja jossa useamman riskitekijän vaikutus tulokseen voidaan ottaa yhtäaikaisesti huomioon.

mArISKI-navettainvestointilaskurin avulla voidaan laskea todennäköi-syys investoinnin kannattavuudelle, kun investointikustannus tunnetaan. Graafisista tulosteista on helposti luettavissa myös, mikä merkitys investoin-tituella ja eläinpaikan kustannuksella on lopputulokseen. Laskuri on vapaas-ti ladattavissa Luken sivuilta.

Laskuri on kehitetty tutkimusprojektissa Hintavaihtelut riski maidontuotan-non investointien kannattavuudelle – riskin arviointi ja hallinta uuteen tarkasteluun (MARISKI). Tutkimusta rahoittavat Luken lisäksi maatilatalouden kehittä-misrahasto makera ja Nordean maataloussäätiö.

Tulossa hevosalan ammattilaisilleSuosittu Hevosen ruokinta ja hoito -kirja saa jatkoa, kun uusi havainnollinen hevoskirja julkistetaan Hevoset 2017 -messuilla 8.4.

Kirjassa sovelletaan ratkaisulähtöisesti uusinta hevosalan tietoa perus-asioita unohtamatta. Kirja perehtyy hevosen hyvinvoinnin, ruokinnan ja ter-veyden ajankohtaisiin kysymyksiin. Yrittämisen ja talouden näkökulma on mukana korostaen hyvinvoivan hevosen ja tyytyväisen omistajan yhteiseloa.

Kirjoittajat ovat arvostettuja hevosalan asiantuntijoita: hevosten ruokin-nan erikoistutkija, mmm, Markku saastamoinen, eläinlääkäri seppo hyyp-pä ja yritysasiantuntija Auli teppinen.

Kuva: Pixhill.com

Seuraa, tykkää ja tägää meitä somessa

@ProAgria #proagria

Keski-Pohjanmaan [email protected]. 06 825 0000 (keskus)

Hakeminen ja lisätiedot:www.kpedu.fi/aikuiskoulutus

Maatalousalan perustutkintomaatilatalouden osaamisalaToteutetaan monimuotokoulutuksena

Koulutus soveltuu hyvin aloitteleville maatalousyrittäjille tai maatilatyöntekijöille, joilta puuttuu alan peruskoulutus. Koulutukseen hakeutuvalta ei edellytetä alan työkokemusta, ja se soveltuu myössukupolvenvaihdoskoulutukseksi. Täyttää tilan haltuunoton edellyttämän koulutusvaatimuksen. Joustavat opiskelujärjestelyt esim. verkko-opintomahdollisuus. Tutkinnon suorittaminen ja opinnot suunnitellaan jokaiselle henkilökohtaistetusti huomioiden aikaisempi osaaminen.

“Teoria antaa pohjan käytännön työlle. Opinnoissa edettiin oman osaamisen mukaan.”Outi KoskelaMaatalousalan perustutkinto aikuisopintoina

Seuraava koulutus alkaa syksyllä 2017!

Ota yhteyttä jo kevään

aikana niin pääsemme

suunnittelemaan

opintojasi hyvissä ajoin

!


!Järjestö

Kuva: Savon Sanomat/Jukka-Pekka räsänen

Jäsenlistat tärkeitä

Sense-jäsenrekisteriohjelma – helpotusta yhdistysten yhteydenpitoon

Yhdistysten toiminta-kertomukset ja suunnitelmatPalauttakaa toimintakertomuksenne vuodelta 2016 maaliskuun loppuun (31.3.) mennessä Keski-Pohjanmaan ProAgriaan. Laitta-kaa mukaan myös toimintasuunnitelmanne vuodeksi 2017. Toi-vomme, että otatte toimintasuunnitelmissanne huomioon maa- ja kotitalousnaisten kampanjat, tempaukset ja teemapäivät sekä ruo-kakurssit ja erilaiset retket.

Sihteerit löytävät vuosikokouksen asialistat ja toimintasuunni-telmapohjat nettisivuiltamme, osoitteesta www.proagria.fi/kp -> Jäsenedut ja verkostot -> Yhdistykset -> Paikallisyhdistysten avuk-si. materiaalin voi myös pyytää järjestövastaava ritva Karrilta, puh. 040 523 4113 tai [email protected].

maakunnallisten jäsenmäärämme mukaan saamme edustuspaikkoja valtakunnallisiin järjestön kokouksiin, joissa tehdään jäsenistöä koskevia linjauksia. Jokainen jäsen on tämän vuoksi tärkeä! Voitte palauttaa jäsen-listat yhdessä yhteystietojen päivityslomakkeen kans-sa. muistakaa ilmoittaa myös luottamustehtävissä lo-pettaneet henkilöt, jotta yhdistyksenne yhteystiedot pysyvät ajan tasalla. merkitkää yhteystietolomakkeel-le lisäksi luottamushenkilöidenne sähköpostiosoitteet, niin voimme tiedottaa nopeammin tärkeistä tapahtu-mista, retkistä ja yhdistystä koskevista asioista. Jäsen-listat voi toimittaa postitse Kokkolan toimistolle tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

ProAgriat ottavan uuden jäsenrekisteriohjelman käyttöön tämän kevään aikana. Yhteydenpito ja jäsenviestintä helpottuvat sekä jäsenyhdistyksistä ProAgriaan että ProAgriasta jäsenyhdistyksiin. Toi-mintatietojen lähettäminen hoituu jatkossa uu-den Sense-ohjelman kautta. Jäsenyhdistykset saa-vat käyttöoikeuden ohjelmistoon ja pystyvät hoita-maan omaa jäsenviestintäänsä ja jäsenrekisteriään ohjelmiston kautta. Jäsenviestintä helpottuu, kun

osoitteet, sähköiset uutiskirjeet ja tapahtumaka-lenteri löytyvät samasta paikasta.

Uusi ohjelma mahdollistaa keskitet-tyyn jäsenlaskutukseen siirtymisen

ProAgria hoitaa jatkossa jäsenmaksujen perinnän paikallisyhdistysten puolesta. Jäsenlaskut lähtevät

paikallisyhdistysten Sense-järjestelmään syöttämien jäsenrekisteritietojen pohjalta kunkin paikallisyhdis-tyksen jäsenille. Jäsenmaksua ei siis enää kohdenne-ta paikallisyhdistykselle vaan sen jäsenille. ProAgria laskuttaa samassa yhteydessä oman jäsenmaksun-sa ja palauttaa jäsenyhdistykselle kuuluvan jäsen-maksun jäsenyhdistykselle.

ritva karri

Maa- ja kotitalousnaisten toimintavuosi 2017 täynnä retkiä ja matkojaMaaliskuussa (25.–26.3.) suunnataan ruokamatkalle Keski-Suomeen. matkan tarkoitus on syödä ja juo-da hyvin - hyvässä seurassa. ruokamatkalla tutustutaan erilaisiin ravintoloihin ja kahviloihin. Jyväskylässä vieraillaan maija Silvennoisen Katriinan kasvisravintolassa. Yöpyminen Jyväskylässä hotelli Versossa. Sitovat ilmoittautumiset 24.2. mennessä Johannalle. matka toteutuu, mikäli saamme vähintään 30 osallistujaa.

toukokuussa (5.-12.5.) lennetään ruokamatkalle Kreikkaan. Asetumme viikoksi Drepanon kylään, jos-sa tutustutaan kreikkalaiseen elämänmenoon ja Välimeren ruokavalioon – myös itse tekemällä. mukaan mahtuu myös nähtävyyksiä ja muuta mukavaa. Tälle matkalle kannattaa lähteä mukaan! Sitovat ilmoit-tautumiset 3.3. mennessä TrioTravelsiin. matka toteutuu, mikäli saamme vähintään 25 osallistujaa.

syyskuussa (21.–24.9.9 reippaillaan Äkäslompolon ruskassa. Yövymme hotelli Ylläskaltiossa. matkan-johtajana toimii Seija, onhan kyseessä ”Seijan viimeinen (risti)ruskaretki”. Tälle reissulle kannattaa läh-teä! Sitovat ilmoittautumiset 21.6. mennessä Kokkolan matkatoimistoon. matka toteutuu, mikäli saam-me vähintään 30 osallistujaa.

lisätietoja ja ilmoittautumiset: johanna hylkilä, p. 040 196 4434, [email protected]


ProAgria Keski-Pohjanmaan vuosi-kokouksen avannut hallituksen pu-heenjohtaja Jyrki Halonen totesi, että suomalainen maatalous on muutos-paineen alla. Suomen Gallupin elin-tarviketieto oy:n tekemän tutkimuk-sen maatilojen kehitysnäkymät vuon-na 2022 kertoo, että 6 vuoden kulut-tua maidontuotantoa olisi jatkamas-sa enää 48 % nykyisistä tiloista, lihasi-katiloista 52 %, naudanlihatiloista 61 %, kasvinviljelytiloista 71 % ja kaikis-ta maatiloista 74 %. Tulevaisuus aset-taa myös ProAgrian neuvonnan uusi-en haasteiden eteen: miten tiloja tue-taan tulevaisuuteen liittyvissä suunni-telmissa ja miten ProAgria kehittää ja tehostaa omaa toimintaansa niin, et-tä neuvonnan suunta ja laatu kohtaa-vat aina sen hetkisen tarpeen kans-sa. – meidän on reagoitava muutta-malla asiantuntijoiden tehtävänkuvia ja vaadittava syvempää erikoistumis-ta, totesi Halonen. Yritysjohtamisen osaamisen tarve toimialasta riippu-matta kasvaa. Halonen uskoo vah-vasti siihen, että maataloudessa vielä paremmatkin ajat koittavat, periksi ei pidä antaa.

Keski-Pohjanmaan ProAgrias-sa on jäsenenä 85 paikallisyhdistys-tä, 26 kalatalousyhteisöä ja yli 600 yrittäjäjäsentä. – maa- ja kotitalo-usnaisten toiminta on erityisen aktii-vista. Se on tärkeä asia kyläyhteisö-jen, ympäristön ja maaseudun elin-voiman säilyttäjänä ja kehittäjänä. Kaikki edellä mainitut toiminnot ku-vastavat hienosti järjestömme nimeä ProAgria, joka tarkoittaa maaseu-dun puolesta, totesi Halonen.

HuomioinnitProAgria Keskusten Liiton myöntä-män kultaisen järjestömerkin sai Pent-ti leppäaho Toholammilta. Leppäaho

on toiminut pitkään ProAgria Keski-Pohjanmaan luottamushenkilönä.

Keski-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaisten tunnustuksen järjestöllisestä aktiivisuudesta 2016 sai Hillilän maa- ja kotitalousseura Kalajoen Himangalta.

maatalouden taloudellisen tut-kimuslaitoksen myöntämät kannat-tavuuskirjanpitopalkinnot kirjanpi-tovuodelta 2014 myönnettiin viidel-le tilalle. 25-vuotisesta kirjanpidosta palkittiin sinikka ja heikki liinamaa Toholammilta sekä Marita, seppo

ja Ville karhula Kokkolan Lohtajal-ta. Viisivuotisesta kirjanpidosta pal-kittiin Ahti hannula Sievistä, Virpi ja Petri Paavola Kaustiselta ja jari tik-kanen Kokkolan Kälviältä.

HenkilövalinnatProAgria Keski-Pohjanmaan puheen-johtajana jatkaa naudanlihantuottaja Jyrki Halonen reisjärveltä. ProAgrian hallitukseen kaudeksi 2017-2019 va-littiin uutena jäsenenä Mauno korho-nen Sievistä (varalle Sakari Lätti, Kok-

kolan Lohtaja). tapani orjala Kok-kolan Lohtajalta (varalla Tuure Puu-tio, Kokkolan Lohtaja), sauli rauha-la Perhosta (varalla Tero elgland, Per-ho), Pekka nuorala Kalajoelta (va-ralla Jukka rahja, Kalajoki) ja tuo-mo Palosaari Vetelistä (varalla Jus-si Tunkkari, Veteli) uusivat paikkansa hallituksessa. Juho Nivalan varajäse-nen Kirsi Koivuojan tilalle hänen jäl-jellä olevaksi toimivuodeksi 2017 va-littiin Veikko jokitalo Sievistä.

ritva-liisa nisula

Järjestö

Kuva: ritva Karri

Vuosikokouskuulumiset

ProAgria Keskusten Liiton hallituk-sen puheenjohtaja, maidontuottaja Merja keisala Töysästä visioi maa-talouden tulevaisuutta ja totesi Pro-Agria Keski-Pohjanmaan vuosiko-kousesitelmässä maatalouden toi-mintaympäristön muuttuvan nyt no-peasti. Siihen on myös neuvonta-järjestön vastattava sekä osaamisen nostolla että organisaatioihin liitty-villä ratkaisuilla. Kasvissyönti yleis-tyy, vaatimus eettiseen ja vastuulli-seen tuotantoon lisääntyy ja maitoti-lojen määrä puolittuu. Lehmämäärä ei kuitenkaan laske samassa suhtees-sa, sillä tilakoot kasvavat ja tarvitaan miljardiluokan investointeja. Viljeli-jät ovat entistä koulutetumpia ja se

lisää neuvonnalle haasteita laadun ja tasalaatuisuuden suhteen. Tilojen talous pysyy polttopisteessä, kustan-nus-hyöty -suhde on jatkossakin tär-keä. myös kilpailu lisääntyy neuvon-nassa. Panostusta tarvitaan asian-tuntijoiden koulutukseen. Palveluis-sa on keskittyvä tuotantotalouteen liittyviin asiantuntijapalveluihin vas-tuullinen tuottavuus painopisteenä. Keisala muistutti, että ProAgrian asi-antuntemusta käyttävät maatalous-yritykset hyötyvät neuvonnasta myös taloudellisesti olipa kyseessä tuotan-non kehittämiseen, investointeihin tai talouden tervehdyttämiseen liit-tyvät asiat.

ritva karriProAgrian vuosikokousesitelmän piti maidontuottaja, ProAgria Keskusten Liiton hal-lituksen puheenjohtaja Merja Keisala Töysästä.

Neuvonnan vastaus maataloustuotannon kehittämishaasteisiin

Vas. Riitta Huhtala (Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisen pj), Raija Virta ja Helena Saarenpää (Himanka), Heikki ja Sinikka Liinamaa (Toholampi), Sinikan takana Seppo Karhula (Lohtaja), Petri ja Virpi Paavola (Kaustinen), Ahti Hannula (Sie-vi), Pentti Leppäaho (Toholampi) ja Jyrki Halonen (ProAgria Keski-Pohjanmaan hallituksen pj).

Kuv

a: r

itva

Kar

ri


KASVUA LUVASSA,KALKILLA Lisää kannattavuutta ja kasvuvoimaa! Pyydä

Aito-kalkkitarjous maatalouskaupastasi.

www.nordkalk.fi

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Jokaisella kasvulla on tarinansa

1000 siemenen paino ilmaiseksi itävyystutki-muksen yhteydessä kevällä 2017!

DON-hometoksiinianalyysit riippumattomasta laboratoriosta!

Viljojen ja rehujen valkuaisanalyysit!

Meiltä!

Katso pätevyysalue www.finas.fi

Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ& 06-347 4250 • [email protected] • www.hortilab.fi

Viljavuus- tutkimukset

Kotimainen asiantunteva palve

lu!

HUOM!Löytyykö pannuhuoneestasi

unohtuneita maanäytteitä? - Lähetä

meille analysoitavaksi!


Kotieläin

Valtakunnallinen elintarvike-valvontaohjelma antaa ohjeellisek-si maidontuotannon tarkastustihey-deksi yhden tarkastuksen kolmessa vuodessa. Tarkastuksia voidaan lisä-tä perustellusti. Toiminnan oleelli-sesti muuttuessa, kuten automaatti-lypsyyn siirryttäessä, ohje on että siir-tymävaiheessa tarkastusväliä tihen-netään, jotta muutoksesta aiheutu-vat mahdolliset riskit voitaisiin arvi-oida. Jo tämän vuoksi tilan maito-huoneen tulee olla kunnossa! maito-huonetarkastuksia eli navettahygie-niatarkastuksia suorittavat kunnan virkaeläinlääkärit.

Mitä maitohuoneessa saa tehdä ja säilyttää?maa- ja metsätalousministeriön ase-tuksissa sanotaan näin: maitohuo-netta saa käyttää vain maidon ja lyp-syvälineiden käsittelyyn liittyvään toi-mintaan ja maito on luovutukseen asti säilytettävä näissä tiloissa. raa-kamaitoa ja ternimaitoa saa las-

kea kuluttajan omiin astioihin mai-tohuoneessa, mutta mitään tuotet-ta ei siellä saa valmistaa. Lypsyliinat ja lypsyhaalarit saa pestä maitohuo-neessa, muuta navetan likapyykkiä, esim. utareliivejä ei saa pestä. mi-tään rehuja ei saa säilyttää maito-huoneen puolella. maitohuoneessa saa säilyttää vain lypsyyn ja maidon käsittelyyn tarvittavia aineita ja tar-vikkeita. Ja niitäkin niin, etteivät ne vaaranna elintarvikkeen turvallisuut-ta ja hankaloita maitohuoneen puh-taanapitoa. mikään varasto maito-huone ei saa olla. esimerkiksi käytös-sä olevaa pesuainetta saa olla vain kohtuullinen määrä maitohuonees-sa, isommat erät on säilytettävä eril-lisessä varastossa.

Maitohuoneen tekniset ratkaisutTilasäiliö voidaan tarvittaessa sijoit-taa kahteen eri tilaan, jotka erote-taan toisistaan väliseinällä. Tällöin maitohuoneeksi katsotaan se tila,

jonka puolella tehdään lypsyn suori-tusta avustavia ja lypsyn jälkeisiä toi-menpiteitä (ilmanerotus, siivilöinti ja jäähdytys) maidon meijeriin kulje-tusta varten. Väliseinä on tiivistettä-vä hyvin tilasäiliön ulkovaippaa myö-ten, jotta likainen ilma ei pääse vir-taamaan maitohuoneeseen päin. Tä-mä on voitava todentaa esimerkiksi mittauksilla tai savulla.

maitohuone ja eläintenpitoti-lat eivät saa olla suorassa yhteydes-sä toisiinsa. maitohuone on erotet-tava eläintiloista välitilan ja kahden suljettavan oven tai yhden oven avul-la, jolloin ilmavirta ei saa olla likai-sista tiloista maitohuoneeseen päin. esimerkiksi eläintenpitotiloista mai-tohuoneeseen kuljettaessa on eläin-tenpitotilojen ovi voitava sulkea en-nen maitohuoneen oven avaamista, ja siten estettävä ilman virtaus likai-sista tiloista maitohuoneeseen. Ilma-virran suuntaa ei pääsääntöisesti tar-vitse mitata laitteiden avulla, aistin-varainen toteaminen riittää (ilmavir-ta, voimakas haju).

Maitohuonehuomioita

Tiina Kivelä maidontuotannon asiantuntija

Maitohuoneessa saa säilyttää vain lypsyynja maidon käsittelyyn

tarvittavia aineita ja tarvikkeita.

Ja niitäkin niin, etteivät ne vaaranna

elintarvikkeen turvallisuutta ja

hankaloita maito-huoneen puhtaana-pitoa. Maitohuone-

tarkastuksia eli navettahygienia-

tarkastuksia suorittavat kunnan virkaeläinlääkärit kerran kolmessa

vuodessa.

Kuv

a: W

inle

d

Tilaaminen on helppoa ja vaivatonta Valitse neuvonnan aihe

Mieti yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa mistä neuvonnan aihealueesta yrityksellesi on eniten hyötyä.

Asiantuntija hoitaa käytännön asiat ProAgrian asiantuntija tekee neuvonnan sovitun mukaisesti ja hoitaa kaikki tarvittavat paperityöt.

Ja valmista tuli Neuvonnan jälkeen tarvitaan vain vahvistus

neuvontaan käytetystä ajasta.

Varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia

Selvityksiä ja kartoituksia varmojen valintojen pohjaksi

Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä pienryhmistä

Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat asiantuntijamme ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä.

Palvelua asiakkaille rahoittaa Maaseuturahasto.

1.

2.

3.

HYÖDYNNÄ RAHANARVOISET NEUVO 2020 -PALVELUT!

Tutustu tarjontaammewww.proagria.fi/neuvo2020

●Täydentävät ehdot● Luonnon monimuotoisuus● Luonnonmukainen tuotanto● Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta● Tuotantoeläinten hyvinvointi● Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus● Innovaatiot● Ilmastomuutoksen hillitseminen ja

muutokseen sopeutuminen● Ympäristökorvaus● Vesien ja maaperän suojelu● Viherryttämisen vaatimukset

RAHANARVOISET NEUVO 2020 -PALVELUT

Jäikö vielä kehitettävää? Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoita määrärahan puitteissa. Käytettävissäsi on Neuvo 2020 -palveluihin yhteensä 3 500 euroa koko ohjelmakauden aikana. Ota yhteyttä!

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Eerikkilä Maija-Leena, 040 521 6416 Roimela Seija, 040 847 9740

Hanni Leena, 040 353 3295Hotakainen Armi, 040 523 4116Kellokoski Katja, 040 849 2870Keto Helena, 040 523 4115Lassila Jonna-Minna, 0400 644 261Leinonen Anna-Riitta, 0400 168 647

Koskela Liisa, 050 512 0615

Hihnala Sari, 0400 974 165Karhula Jarmo, 044 521 2210

Harju Sari, 040 523 4114 Kaskela Sirpa, 0500 862 695Kulla Taina, 0400 723 288Polso Pekka, 040 523 4112

Tikkanen Jari, 0400 162 147

Yli-Jylhä Aulikki, 050 596 8502

Huhtala Jouni, 040 512 3703Koskela Sirkku, 0400 137 124

Kasvinsuojelu

Luomu

EnergiaYmpäristö

Tuotanto- eläimet www.proagria.fi/kp

Tilaaminen on helppoa ja vaivatonta Valitse neuvonnan aihe

Mieti yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa mistä neuvonnan aihealueesta yrityksellesi on eniten hyötyä.

Asiantuntija hoitaa käytännön asiat ProAgrian asiantuntija tekee neuvonnan sovitun mukaisesti ja hoitaa kaikki tarvittavat paperityöt.

Ja valmista tuli Neuvonnan jälkeen tarvitaan vain vahvistus

neuvontaan käytetystä ajasta.

Varmuutta oikeellisuudesta ja vähemmän huolia

Selvityksiä ja kartoituksia varmojen valintojen pohjaksi

Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä pienryhmistä

Neuvo 2020 -palvelua tarjoavat asiantuntijamme ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä.

Palvelua asiakkaille rahoittaa Maaseuturahasto.

1.

2.

3.

HYÖDYNNÄ

RAHANARVOISET

NEUVO 2020 -PALVELUT!

Tutustu tarjontaammewww.proagria.fi/neuvo2020

●Täydentävät ehdot● Luonnon monimuotoisuus● Luonnonmukainen tuotanto● Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta● Tuotantoeläinten hyvinvointi● Ympäristö-, energia- ja resurssitehokkuus● Innovaatiot● Ilmastomuutoksen hillitseminen ja

muutokseen sopeutuminen● Ympäristökorvaus● Vesien ja maaperän suojelu● Viherryttämisen vaatimukset

RAHANARVOISET NEUVO 2020 -PALVELUT

Jäikö vielä kehitettävää? Hyödynnä ProAgrian asiantuntijoita määrärahan puitteissa. Käytettävissäsi on Neuvo 2020 -palveluihin yhteensä 3 500 euroa koko ohjelmakauden aikana. Ota yhteyttä!

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Eerikkilä Maija-Leena, 040 521 6416 Roimela Seija, 040 847 9740

Hanni Leena, 040 353 3295Hotakainen Armi, 040 523 4116Kellokoski Katja, 040 849 2870Keto Helena, 040 523 4115Lassila Jonna-Minna, 0400 644 261Leinonen Anna-Riitta, 0400 168 647

Koskela Liisa, 050 512 0615

Hihnala Sari, 0400 974 165Karhula Jarmo, 044 521 2210

Harju Sari, 040 523 4114 Kaskela Sirpa, 0500 862 695Kulla Taina, 0400 723 288Polso Pekka, 040 523 4112

Tikkanen Jari, 0400 162 147

Yli-Jylhä Aulikki, 050 596 8502

Huhtala Jouni, 040 512 3703Koskela Sirkku, 0400 137 124

Kasvinsuojelu

Luomu

EnergiaYmpäristö

Tuotanto- eläimet www.proagria.fi/kp

MAitohuoneAsiAt sisältyVät täyden-täViin ehtoihin.


rautiaisen tilan peltopinta-alasta on nurmella reilut 70 ha ja viljalla 30 ha. Säilörehun satotavoite on ollut yli 10 000 kg/ha ja siihen päästiin vuonna 2016. Nykyiset lajikkeet nur-missa tuottavat hyvin satoa. Säilöre-hun korjuu tapahtuu pääsääntöises-ti paaleihin, mutta rehua on säilöt-ty myös aumoihin. Säilöntäaineena käytetään biologista säilöntäainetta sekä aiv-happoa.

Säilörehun laatu

rautiaisen karjan keskituotos on noussut merkittävästi kahden viimei-sen vuoden aikana. Jarkko kertoo, et-tä ruokinta on muuttunut aikaisem-masta. Säilörehun laatuun on myös panostettu enemmän. oleellisin muu-tos hänen mielestä on se, että säilöre-hun korjuu tapahtuu aikaisemmin, d-arvon ollessa 700-720. Nurmet ovat kasvustoltaan ruokonadan ja timo-

tein sekoituksia. Jarkko tekee nurmille kasvinsuojeluaineruiskutuksien yhtey-dessä hivenainelannoituksen lehtilan-noituksena. Hivenaineet valitaan loh-koille viljavuusanalyysien pohjalta ja mm. mangaania on käytetty. Sadon laatuun ja määrään hivenainelannoi-tuksella on suuri merkitys.

Säilörehua tarjolle

Jarkon ja Piia-marian navetassa leh-millä on koko ajan säilörehua tarjol-la. Säilörehu jaetaan kaksi kertaa päi-vässä ja lisäksi illalla ennen lypsyä jae-taan kuivaa heinää. Säilörehun syön-nin kannalta tuoretta rehua on koko ajan tarjolla. Selvästi lehmät ovat säi-lörehua syöneetkin, koska päivälas-kelmatietojen mukaan syöntiä on ol-lut 26,7 kg ka/tuotospäivä.

Keskituotoksen nousuun on vai-kuttanut myös lypsäminen kolme kertaa päivässä. Vasikoiden ja hieho-

jen hoitoon on myös panostettu, jol-loin lähtökohdat nuorkarjalla ovat kohdallaan. Jarkko kuitenkin mainit-see, että tuotoksen nousu on monen tekijän yhteissumma.

Tulevaisuuden mietteitä

Tulevaisuuden suunnitelmissa on siirtyä siilorehuun, jolloin säilörehu on laadultaan tasaisempaa. Aiv-hap-poa käytetään jatkossakin sillä tilan kokemuksen mukaan säilörehu säi-lyy sen avulla parhaiten. Tätä puol-taa myös viimeisten kahden kasvu-kauden haastavat korjuuolosuhteet. Laadukkaan säilörehun avulla osto-rehukustannus pystytään pitämään maltillisella tasolla. Toisaalta Jark-ko myös toteaa, että panostaminen kunnolliseen säilörehuun maksaa. Tarkoituksena on hoitaa ruokinta mahdollisimman edullisesti kuiten-kaan vaarantamatta maitotuotosta.

Vertailutiedolla tuloksiin

rautiaisen tila sijoittuu 11 934 kg keskituotoksella parhaaseen 5 % karjakokoluokassa alle 50 lehmää. elossa olevien elinikäistuotoksella 19 973 kg tila sijoittuu myös parhaa-seen 5 %. maidon pitoisuuksilla ras-vaprosentilla 4,18 ja valkuaisprosen-tilla 3,54 tila sijoittuu 40–60 % ryh-mään vertailutiloissa. Tulokset kerto-vat siitä, että rautiaisen tilalla on ke-hitetty sisäistä tehokkuutta kannat-tavuutta silti vaarantumatta.

Katja Kellokoskimaidontuotannon asiantuntija

Rautiaiset korostavat: Maitotuotos kiinni rehun laadusta ja määrästäJarkko ja Piia-Maria Rautiainen hoitavat Toholammilla 40 lypsylehmän ja 30 emolehmän karjatilaa. Emolehmä-

tuotantoa heillä on ollut jo pitempään, mutta lypsykarjan

hoitaminen alkoi vuoden 2014 alkupuolella kun heille tuli

mahdollisuus ostaa toiminnassa oleva navetta. Lehmät

ruokitaan omalla viljalla. Sen lisäksi käytetään puoli-

tiivistettä ja rypsiä valkuaistäydennykseen.

Toholampisen Rautiaisen karjan keskituotos on noussut merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. Säilörehun korjuu tapahtuu pää-sääntöisesti paaleihin, mutta rehuaon säilötty myös aumoihin. Säilöntäaineena käytetään biologistasäilöntäainetta sekä aiv-happoa.

tilan koko maa tulokset 2016

Keskituotos, kg 11934 9558elossa olevien elinikäistuotos, kg 21 404 19 973rasva, % 4,18 4,27valkuainen, % 3,54 3,46Lepokauden pituus, pv 91 105Keskipoikimakerta 2,13 2,42Säilörehun syönti-indeksi 109 Kuiva-aineen syönti kg ka/tuotospäivä 26,7

Kotieläin

Kuv

a: r

itva-

Liis

a N

isul

a


utaretulehdusta aiheuttavat baktee-rit kulkeutuvat lähes poikkeuksetta utareeseen vedinaukon ja -kanavan kautta. Tämän vuoksi lehmän hyvä vastustuskyky ja vetimen pään lähi-ympäristön mahdollisimman hyvä hygienia ovat keskeisimmät utareter-veyttä varmistavat tekijät. Tartunta-paine riippuu utareeseen hyökännei-den bakteerien määrästä ja baktee-reiden kyvystä aiheuttaa tautia. Leh-män yleiskunto ja vastustuskyky vai-kuttavat siihen, miten helposti lehmä sairastuu.

Hyvä vastustuskyky = oikea ruokinta ja olosuhteetHyvän vastustuskyvyn tärkeim-mät kulmakivet ovat lehmän tarpei-

ta vastaava ruokinta ja veden saan-ti. ruokinnassa tulisi huolehtia leh-män energia- ja valkuaistarpeiden täyttymisestä pötsiongelmia välttä-en. Kivennäiset, vitamiinit ja hivenai-neet ovat myös tärkeässä asemassa. esimerkiksi vastustuskyvyn kannalta tärkeimmät hivenaineet ovat kupa-ri, sinkki, mangaani ja seleeni. on erittäin tärkeää, että syötössä ole-vista kotoisista rehuista teetetään rehuanalyysit laajalla kivennäisana-lyysillä. Päivälaskelman avulla voi-daan selvittää mahdolliset puutteet ruokinnassa ja tarkentaa rehustus-ta. ruokinnan lisäksi tarvitaan hyvät olosuhteet lehmän lähiympäristössä. Siihen liittyvät makuuparsien muka-vuus ja kuivuus, kuivikkeiden puh-taus sekä riittävä ilmanvaihto. Vas-

tustuskykyyn vaikuttavat myös levon ja liikunnan määrä. mitä terveempi lehmä, sitä parempi sen vastustus-kyky on.

Tuoretta ja hyvää rehua tarjolleJokaisen lehmän tulisi syödä hyvin pitkin päivää, jolloin niiden pöt-sit pysyvät täysinä. Tasainen kuidun saanti auttaa välttämään pötsiongel-mia ja sonnan koostumus pysyy oi-keanlaisena ja vähentää lehmien li-kaantumista. Varsinkin pihattonave-toissa olisi tärkeää, että lypsyn jäl-keen lehmät pysyisivät seisaallaan vä-hintään puoli tuntia. Tänä aikana ve-dinkanavat ehtivät sulkeutua, mikä vähentää utareen infektoitumisriskiä lehmien mennessä makuulle. Tästä syystä ruokintapöydällä pitäisi olla tarjolla tuoretta ja hyvää rehua, jotta lehmä suuntaisi makuuparren sijasta syömään. myös veden saanti on tär-keää, joten vesialtaiden ja -kuppien puhtaudesta ja oikeasta sijoittelusta kannattaa huolehtia.

Tuotosseuranta arjen apuna

Yksittäisten lehmien utareterveyttä

kannattaa seurata ottamalla tuotos-seurantanäytteet joka kuukausi. Li-säksi tuotosseurantaraportit kerto-vat, onko yksittäisten lehmien ja leh-märyhmien ruokinta kunnossa. Tuo-tostaso, rasva- ja valkuaisprosent-ti sekä rasva-valkuaissuhde antavat tästä arvokasta tietoa. Näytteiden ottoon on saatavissa uutta tekniik-kaa ja halutessaan voi myös koko tuotosseurantanäytteiden oton ul-koistaa ProAgrian teknisille asian-tuntijoille. Voit kysyä palveluista li-sää omalta asiantuntijaltasi.

Kotieläin

Ensimmäinen säilörehusato korjattiin viime kesänä aikaisin keväällä hyvissä olosuhteissa ja oikeaan aikaan, mikä näkyy säilö-rehujen analyysi-tuloksissa. Ykkös-sadon D-arvo on huimat 693 ja syönti-indeksi 110, kun se edellis-vuoden ykkös-sadossa oli 104. Käytännön ruokinnoissa ero on 1-2 kiloa väki-rehua tuotos-tasosta riippuen.

Heidi Lehkonenmaidontuotannon asiantuntija

Utareterveyteen vaikuttavat ruokinnan lisäksi hyvät olosuhteet lehmän lähiympäristössä. Siihen liittyvät makuuparsien mukavuus ja kuivuus, kuivikkeiden puhtaus sekä riittävä ilmanvaihto. Vastustuskykyyn vaikuttavat myös levon ja liikunnan määrä. Mitä ter-veempi lehmä, sitä parempi sen vastustuskyky on.

Ruokinnalla utareterveys hallintaanUtaretulehdus on eniten tappiota aiheuttava saira-

us maidontuotannossa. Lisäksi utaretulehdukset ai-

heuttavat tilalla paljon työtä ja maidon menetystä.

Utaretulehdukset ovat myös uhka maidon laadulle.

Utareterveyden ylläpito ja tulehdusten ennaltaehkäi-

sy vaativat järjestelmällistä seurantaa ja työtä.

Kuv

a: A

nna-

riit

ta L

eino

nen

Kuv

a: r

itva-

Liis

a N

isul

a


Säilörehun analysointi ei ole mo-nimutkaista eikä vaikeaa. maidon-tuottajan tehtäväksi jää näytteen ot-taminen ja saatteen täyttäminen. Näytteen lähettäminen onnistuu jo-ko maidon keräilyauton mukana tai postin välityksellä. Sen jälkeen voi jäädä odottelemaan tuloksia joko paperiversiona tai sähköisessä muo-dossa. Valiolaisilla tiloilla tulokset tulevat Valmaan yleensä parin päivän sisällä näytteen lähettämisestä. Pro-Agrian työntekijät ottavat myös run-saasti näytteitä. Näytteenottoasiassa

tulemme Pohjolan maidon toimesta kehittämään uusia toimintamalleja yhdessä ProAgrian kanssa.

Ruokinnan suunnittelun perusta

Joskus kuulee kommentteja: ”mitä sitä analysoimaan, syötettävä se on kuitenkin”. Toki on näinkin, mutta jo pelkän rehun kuiva-ainepitoisuuden vaikutus on merkittävä. Sillä tiedolla voi jo tehdä hyvää tiliä ruokinnassa, varsinkin apetiloilla.

Maidossa alhaisia ureapitoisuuksia

maidon ureapitoisuudet ovat olleet täällä ruokintakaudella alakantissa. Syitä on varmasti useita, mutta säi-lörehun valkuaispitoisuus ei ole vä-häisin vaikuttaja. Kun halutaan kor-jata ureapitoisuutta optimialueelle, rehuanalyysin tulos on hyvä ja tär-keä pohjatieto. Viime kesän vaihte-levat kasvu- ja korjuuolosuhteet ovat aiheuttaneet sen, että kaikki vanhat hyvät vakiot eivät toimikkaan rehun laadun arvioinnissa, vaan tarvitaan analysoitu tieto jonka varaan ruokin-nan suunnittelua voi tehdä. ruokin-nan suunnittelija kiittää!

Hyvä tietopaketti

rehuanalyysistä saa hyvän pake-tin tietoa rehun laadusta ja koos-tumuksesta. Ja vielä nopeasti, pa-rissa päivässä. esimerkiksi Norjassa tila joutuu odottamaan rehuanalyy-sin tulosta reilusta viikosta kahteen viikkoon. Norjalaisten rehut analy-soidaan Hollannissa. Keskipohjalai-nen tila lähetti viime vuonna keski-

määrin 5-6 kpl rehunäytettä analy-soitavaksi. Se on Suomen ennätys, voi olla maailmanennätyskin. mo-net tilat analysoivat rehunsa jo pari kertaa kuukaudessa. Tämä on työ-tä huippulaatuisen maidon tuotta-misen eteen.

jari korva Artturi-huippuasiantuntija Pohjolan maito Säilörehuasioihin liittyvä palaute osoitteeseen [email protected]

Analysoi säilörehutSäilörehun merkitystä maitotilan ruokinnassa ei voi lii-

kaa korostaa. ProAgrian talousneuvojat pitävät säilö-

rehua yhtenä tilan talouden kulmakivistä. Säilörehun

tuotanto on kokonaisuus, johon kuuluvat nurmenvil-

jely, pellot, koneet, säilöntämenetelmät ja viimek-

si ruokintaan liittyvät toimenpiteet. Jokainen osa

vaikuttaa siihen, saadaanko lehmille hyvälaatuista säi-

lörehua kohtuullisella kustannuksella.

Keskipohjalainen tila lähetti viime vuonna keskimäärin5-6 kpl rehunäytettäanalysoitavaksi. Se on Suomen ennätys. Monet tilat analysoivat rehunsa jo pari kertaa kuukaudes-sa. Tämä on työtä huippulaatuisen maidon tuotta-misen eteen.

Kuv

a: Ja

ri K

orva

Emolehmille omat ruokintasuosituksetLuonnonvarakeskus (Luke) on laatinut emolehmille omat ruo-kintasuositukset, joiden avulla voidaan tarkentaa emolehmi-en ruokintaa ja samalla lisätä eläinten hyvinvointia.

Suomessa käytetään Luken laatimia ja ylläpitämiä ruokin-tasuosituksia eri tuotantoeläi-mille. Tähän saakka emolehmi-en ruokinta on suunniteltu ja toteutettu lypsylehmien ener-gia- ja valkuaissuositusten pe-rusteella. emolehmillä ylläpito-kausi on melko pitkä. emoleh-män päivittäisen syöntimäärän arvioiminen tarkentaa rehujen ravintoaineiden hyväksikäyttöä ja helpottaa vuosittaisen re-hubudjetin tekemistä. Syönti-määrää voidaan arvioida eläi-men elopainon ja karkearehun sulavuuden perusteella.

Varsinkin rakennetussa ym-päristössä käyttäytymishäiriöi-den esiintyminen on yleistä, jos ruokinta on suunniteltu vain energian tarpeen perusteel-la. Tällöin rehuannoksen kui-va-aineannos jää kohtalaisesti-kin sulavilla karkearehuilla ko-vin pieneksi, ja se syödään het-kessä. Haasteita tulee lisää, jos rehut jaetaan vain kerran päi-vässä.

emolehmien ruokintasuo-situkset tehtiin käytössä olevi-en lypsylehmien ruokintasuosi-tusten pohjalle, mutta työssä hyödynnettiin myös maailmal-la yleisimmin käytössä olevia järjestelmiä. Suositukset ovat saatavilla osoitteesta: www.lu-ke.fi/rehutaulukot.

Kotieläin Kotieläin


KotieläinKotieläin

ProAgrian tietopankkien ja siellä olevien rehuanalyysituloksien mukaan viime kesänä korjattu säilö-rehu on keskimäärin hyvää. Kevätsa-don säilörehut ovat sulavuudeltaan hyviä ja laskennalliset syönti-indek-sit korkeita, joten edellytykset tuot-tavalle ja kannattavalle ruokinnalle ovat olemassa. Hyvin sulavaa rehua lehmät syövät paljon ja väkirehun osuutta ruokinnassa voidaan vähen-tää. Yllätyksiä ruokinnan suunnitte-luun voivat tuoda suhteellisen alhai-nen säilörehun valkuaistaso, korkea sokerin määrä ja alhainen sulamat-toman kuidun määrä.

ensimmäinen säilörehusato kor-jattiin viime kesänä aikaisin kevääl-lä hyvissä olosuhteissa ja oikeaan ai-kaan, mikä näkyy säilörehujen ana-lyysituloksissa. Ykkössadon D-arvo on huimat 693 ja syönti-indeksi 110, kun se edellisvuoden ykkössadossa oli 104. Käytännön ruokinnoissa ero on 1-2 kiloa väkirehua tuotostasos-ta riippuen. Sen verran voi vähentää päivittäistä väkirehun määrää ja vä-kirehukustannuksia tai odottaa rei-lun kilon verran enemmän maitoa päivässä paremman säilörehun an-siosta.

ensimmäisen sadon keskiarvo-tuloksista silmiin pistää säilörehu-jen korkea sokeripitoisuus, hieman

alentunut liukenemattoman kuidun määrä ja edellisvuoden tapaan suh-teellisen alhainen valkuaispitoisuus. ensimmäisen sadon raakavalku-aispitoisuus nurmisäilörehuissa oli keskimäärin 139 g/kg ka, kun pitkän ajan keskiarvo on ollut noin 145 g/kg ka. Pelkkien keskiarvotietojen pe-rusteella ei kannata muutoksia ruo-kintaan tehdä. omat rehut pitää analysoida ja huolehtia, että säilö-rehua on vapaasti lehmien saatavil-la. ruokinnan suunnitteluohjelmilla voidaan selvittää lehmien tuotospo-tentiaali ja syöntikyky, ja niiden pe-rusteella optimoida kannattavin vä-kirehutäydennys. Valkuaisen yliruo-kinta ei kannata, sillä se rasittaa se-kä eläintä ja ympäristöä että ruokin-nan taloutta.

Tasapainota myös kuidun, valkuaisen ja kivennäisten osaltarunsaasti sokeria sisältävä ja erit-täin hyvin sulava säilörehu voi tuo-da mukanaan ongelmia ruokintaan. on ilmennyt tapauksia, joissa erin-omaisesta säilörehusta huolimatta lehmät eivät lypsä odotetusti. mah-dollinen syy on löytynyt liian alhai-sesta sulamattoman kuidun mää-rästä säilörehussa. rehuannokses-

sa on oltava sopivasti sulamatonta kuitua, jotta rehu viipyy ja ehtii su-laa pötsissä. Pieni määrä hyvälaa-tuista ja lyhyeksi silputtua olkea tai eri sadon säilörehujen sekoittami-nen keskenään on tuonut joissakin tapauksissa apua.

Toinen sato korjattiin sääoloil-taan erittäin vaihtelevissa osissa ja se näkyy myös suurina vaihteluina re-hun laadussa. rehujen sulavuudet ovat selvästi alhaisempia kuin ensim-mäisessä sadossa, joten rehuerästä toiseen on entistäkin tärkeämpää ottaa rehuanalyysi ruokinnan osu-vuuden varmistamiseksi. Säilörehu-jen kivennäispitoisuus on hieman ko-honnut edellisvuodesta, mutta esi-merkiksi fosforin määrä on ProAgri-an tietojen mukaan pitkän aikavälin tasoa alemmalla tasolla. Lypsävillä lehmillä on harvoin fosforin vajaus-ta, kun säilörehun lisäksi annetaan viljaa ja rypsiä. etenkin rypsi on erin-omainen fosforin lähde.

Sato näkyy tuotoksissa

Hyvälaatuinen säilörehu näkyy jo tuotosseurannan tuloksissa. maito-määrät ja maidon pitoisuudet ovat hieman paremmalla tasolla kuin edellisvuonna. maitotuotokset ovat 0,3-0,5 kiloa ja pitoisuudet vajaan

kymmenyksen edellisvuotta parem-mat. myös maidon ureapitoisuudet ovat hieman korkeampia kuin viime syksynä, jolloin maidon ureapitoi-suudet laskivat todella voimakkaas-ti ja ratkaisua haettiin optimoimal-la ruokintoja uusiksi. ero edellisvuo-teen on kuitenkin vain suuntaa-an-tava, joten huomiota ruokinnan oi-keellisuuteen kannattaa kiinnittää seuraamalla maidon määrän lisäksi maidon ureapitoisuutta ja maidon rasva-valkuaissuhdetta. Poikkeamat näissä kannattaa selvittää yhdessä asiantuntijan kanssa.

Vaikka rehujen laatu on hyvä, niiden analysointia ja ruokinnan suunnittelua ei kannata unohtaa. Tasapainoisen ruokinnan raken-taminen edellyttää tasapainoa se-kä energian, valkuaisen että kuidun ja kivennäistenkin osalta. Se edel-lyttää rehujen laadun tuntemista ja sen huomioon ottamista ruokinnan suunnittelussa. ProAgrian ruokin-nan asiantuntijoilla on hyvää näyt-töä ja käytännön kokemusta, miten hyvällä suunnittelulla ja tavoitteel-lisella toteutuksen seurannalla saa-daan tulosta aikaiseksi.

ProAgrian ruokinnanosaamis-vastaavat/sinikka kreus

Viime vuonna erinomainen nurmisäilörehu


Ensimmäisen nurmisäilörehusadon keskimääräisiä laatutietoja eri vuosina

Lähde: ProAgria, säilörehuanalyysit. (syksy 2016, näytteitä 6 957 kpl)

2014 2015 2016raakavalkuainen, g/kg ka 147 131 139Kuitu, NDF g/kg ka 544 561 537Sulamaton kuitu, g/kg ka 73 72 65Sokeri, g/kg ka 55 66 88D-arvo 680 682 693Syönti-indeksi 104 104 110Fosfori, g/kg ka 3 2,6 2,5

Nurmen sadon-muodostuksen vuoksi kasvin fosforin saanti on syytä varmistaa, mikä kannattaa ottaa huomioon ensi kesän nurmen viljely- ja lannoitus-suunnitelmissa.


Kotieläin

Korjaa säilörehu kullekin eläinryh-mälle sopivimmassa vaiheessa. Hu-kan minimointi tuo säästöjä. Siilo-työskentely, huolellisuus ja säilöntä-aineen tasainen käyttö turvaavat lop-putuloksen. Säilö komponentit nii-den kulutuksen mukaiseen siiloon. Liian leveä siilo murskeviljalle tai säi-lörehulle aiheuttavat vuodessa usean tuhannen euron hukkaa.

Panosta seosrehu- keskukseen ja vaunun teriinKomponenttien sijoittelu ja seok-sen teon tehokkuus vaihtelevat tiloil-la suuresti. Suositeltavaa on heti in-vestoinnin suunnittelun alussa miet-tiä myös seosrehukeskuksen sijain-tia. Nopeimmat tilat saavat seoksen aikaiseksi 250 lehmälle 45 minuutis-sa ja hitaimmat tekivät 2,5 tuntia 60 lehmälle. Tämä ero tekee vuosityö-ajassa kolmen kuukauden työmää-rän, jos työ teetetään vieraalla. Hyvä seosrehukeskus maksaa itsensä ta-kaisin ajansäästönä ja pienempänä hukkana komponenteissa.

Seosvaunun terien vaihto tai ir-ronneiden takaisin kiinnitys ovat tär-keitä töitä. Tylsillä terillä rouhittu se-os ei maistu lehmille yhtä hyvin kuin hyvillä terillä leikattu hyvä seos. Te-rien leikkaavuuden paraneminen li-sää syöntiä ja lehmien maitomäärä-nä nousee. Lehmät maksavat yleen-sä terien vaihdon noin kolmessa vii-kossa.

Sheikkaa seos varmistaaksesi laadun

Saavatko lehmät joka osassa pöy-tää samanlaista seosta? Valikoivatko lehmät seoksen parhaat osat ensin? onko saman osaston lehmien lanta samankaltaista vai onko jokin lehmä saanut vain pöydän jämät? Tarkista nämä asiat yhdessä maitotila-asian-tuntijasi kanssa sheikkaamalla seos.

Vaikka ruokintapöytätilaa olisi reilusti, mutta seoksen parhaat pa-lat ovat toisessa päässä, kaikilla leh-millä ei ole samoja mahdollisuuksia tuottaa maitoa. Navettahavainnot ovat tärkeitä taloudenhallinnassa.

Samalla voi havainnoida, onko seos-ta riittävästi tarjolla ja onko se leh-mien ulottuvilla. Välillä lehmät ovat puhdistaneet pöydän niin hyvin, et-tei isäntäväelle jää puhdistettavaa. Lehmän käyttö pöydän täyspuhdis-tajana on kallista ja maitomäärää rajoittavaa.

Tee tilaa ruokintaan hyvälle säilörehulle ja viljalleLehmä ei voi syödä rajattomasti kui-va-ainetta. Jos seos on täytetty kai-kella mahdollisella varmuuden vuok-si, hyvä säilörehu ei saa mahdolli-suutta näyttää voimaansa. Hanki siis vain tarpeen mukaisia komponent-teja, älä varmuuden vuoksi kaikkea, mitä on tarjolla.

Tiloilla, joilla tehdään säännöl-lisesti päivälaskelmia ruokinnan on-nistumisen seuraamiseksi, ruokinnan tarkastelu on säännöllisesti tuotta-nut useiden tuhansien säästöt rehu-kustannusten hallinnassa. Päivälas-kelmilla todennettuja ruokinnanoh-jauksen säästöjä kertyy suurimmilla tiloilla jopa yli 55 000 € ja pienem-millä tiloillakin 8 500 €. Kaikilla esi-merkkitiloilla keskituotos oli yli 10 tonnia ja tuotantokustannukset pel-topuolella hallinnassa.

ruokinnantalous pysyy hallussa, kun tuotetaan pellolta sitä rehua, mitä karja navetassa odottaa!

sari jussilaProAgrian valtakunnallinen Huippuosaaja, lypsykarjan ruokinta ja talous

Seosrehuruokinnan talouden hallintaSeosrehun perusta on hyvä ja huolella täystiheässä nurmikasvustossa tuotettu säilörehu. Tilan peltopinta-

alasta riippuen myös vilja kuuluu seokseen. Seoksen suunnittelu lähtee aina analysoidusta säilörehusta. Sitä

täydennetään tarvittavilla komponenteilla. Säilörehusta voi puuttua energiaa, valkuaista, kivennäisiä tai

säilörehu on liian märkää tai kuivaa. Säilörehun miltei kaikkia puutteita voidaan korvata rahalla ostettavilla

komponenteilla, mutta säilönnällistä laatua ei korvaa. Siksi korjuuvaiheen huolellisuus on tärkeää.

Seosrehu-ruokinnan tasaisuus pöydän eri osissa on syytä tarkistaa, jotta kaikki ruokittavat saavat sitä, mitä pitääkin.

Kuva: Sari Jussila


Lehmien onnistunut eläinliikenne na-vetassa tuo eurojen lisäksi hyvinvoin-tia ja vapaa-aikaa. Takkuava eläin-ten liikkuminen aiheuttaa lehmien ohjaamistarvetta robotille ja se sot-kee lehmien keskinäistä lypsylleme-no-hierarkiaa. Pahimmillaan viive-lehmien vienti robotille lisää viiveleh-miä. Lisääntyneen työajan lisäksi so-lut voivat nousta, ja pahimmillaan lehmät oppivat että, ne haetaan ai-na lypsylle. Haettavia lehmiä saa ol-la maksimissaan 5 % karjasta, ja näil-läkin lehmillä tulisi aina olla syy ha-kemiseen. Hyväksytty syy voi olla esi-merkiksi sairaus, kiputila tai kiima.

Lehmä kulkee valoa kohti

Navetassa on oltava riittävästi valoa: noin 180 - 200 luksia robotin päällä ja päivisin 150 - 180 luksia eläintilas-sa. Hämärää yöaikaa tulee olla 6 h. Kun lukseja on alle 80, lehmällä on yö. robotilla tulee aina olla kunnon valaistus. Öisin valoa on oltava myös ruokintapöydän päällä, sillä lehmät kulkevat valoa kohti. Öinen valais-

tus lypsylle ja syömään pitää liiken-nettä yllä.

RRRR= Riittävästi Raikasta Rehua Ruokintapöydällä

Pelkkä valo ruokintapöydällä ei kui-tenkaan riitä, jos pöytä on tyhjä. Pi-dä siis ruokintapöydällä aina mait-tavaa, hyvää rehua, niin eläinliiken-ne toimii paremmin. Yli tunnin tyhjä-nä ollut ruokintapöytä tai huono re-hu pöydällä hidastavat robotille me-noa. Hyvä rehu on viileää ja tuoksuu hyvältä. Säilörehu pysyy paremmin hyvänä, kun ilmanvaihto toimii. mi-käli ammoniakin tuoksu tarttuu re-huun, lehmät eivät sitä syö mielel-lään. Huono ilmanvaihto vaikuttaa oleellisesti eläinliikenteeseen.

Ruokinnan seurannalla onnistut

mikäli tilalla on käytössä automaat-tiset ruokintataulukot, muuttuneet rehuannokset kannattaa tarkistaa raporteista. ruokinnan asiantun-tijan kanssa kannattaa käydä kuu-

kausittain läpi toteutuneet laktaatio-käyrät ja toteutuneet kulutetut rehu-määrät. Tällöin löytyvät ne lehmät, jotka tietyssä vaiheessa tuotoskaut-ta vähentävät maitomäärää ja lopet-tavat lypsyllä kulkemisen. ongelma voidaan korjata ruokinnan päivityk-sellä. Koelypsyn jälkeen ProAgrian Koelypsyraportista löytyvät lehmien yksilölliset rasvavalkuais-suhdeluvut. Lyhyesti kuvattuna luvun tulisi olla 1,1 – 1,4. mikäli luku on alle 1,1, on ruokinta usein liian voimakasta. Lu-vun ollessa yli 1,4 ruokinta on lii-an laihaa. Kannattaa seurata miten matalan rasvaprosentin lehmät kul-kevat lypsyllä. usein ne kulkevat hei-kommin lypsyllä ja niiden soluluku on isompi. rasvaprosentti laskee lii-an voimakkaan ruokinnan vuoksi. Lehmät ovat usein myös likaisempia, koska sonta on löysää.

eläinliikenteen jumittamiselta vältytään, kun tila ennakoi tulevan ruokinnan muutokset. rehuerä vaih-tuessa otetaan säilörehusta ja viljas-ta analyysinäytteet ja lähetetään ne analysoitavaksi. Samalla kannattaa laittaa viestiä ruokintasuunnittelijal-

le, jolloin hän voi tehdä ruokinnan päivitykset etänä tietokoneelle.

Asetuksien tarkistus

Kun lypsyllä käyvien tuotos tai määrä vaihtelevat, kannattaa tarkistaa lyp-sylupa-asetukset. mikäli lypsylupa-asetukset ovat pielessä, on yleensä enemmän viivelehmiä eli enemmän työtä. Tällöin väärät lehmät pääty-vät lypsylle. Lypsylupien tilanteesta saa vinkkiä, kun katsoo keskiverron maitomäärän lypsyä kohti. Sen tulisi olla noin 11-13 kg/lypsy. mikäli mai-tomäärä on alle 10 kg/lypsy, olisi hy-vä päivittää asiantuntijan kanssa lyp-sylupa-asetukset.

Kotieläin

Kuva: Sonja Kuronen

Eläinliikenteen jumitta-miselta vältytään, kun tila ennakoi tulevat ruokinnan muutokset ja ottaa rehuerän vaihtues-sa säilörehu- ja viljanäyt-teet. Analyysitulosten poh-jalta ruokintasuunnittelija voi tehdä ruokinnan päivi-tykset etänä tietokoneelle.

Sonja Kuronenmaidontuotannon asiantuntija

Eläinliikenne sujuvaksi robotilleToisilla tiloilla lehmät kulkevat hyvin robotille ja toisilla eläinliikenne takkuaa.

Salaista eläinliikenteen ohjekirjaa ei ole, vinkit ovat varsin yksinkertaiset.


Talous

melan apu kohdentuu sekä välittö-mästi maatalousyrittäjien jaksami-seen vaikuttaviin tukitoimiin että pit-kävaikutteiseen ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Viljelijää autta-vat melan neljä alueellista projekti-työntekijää yhdessä eri puolilla Suo-mea käynnissä olevien maaseudun hyvinvointihankkeiden asiantuntijoi-den kanssa. Kaikkien näiden henki-löiden yhteystiedot sekä lisätietoa projektista löytyy melan nettisivuilta (www.mela.fi) Välitä viljelijästä -tee-man alta.

Vaikeuksissa oleva maatalous-yrittäjä voi hakea melalta tänä vuonna myös ostopalvelusitoumus-ta, jolla voi ostaa esimerkiksi terapi-aa uupumuksen hoitoon tai asian-tuntija-apua taloudellisiin tai juri-disiin haasteisiin. mela myöntää si-toumuksen projekti- tai hanketyön-tekijän suosituksesta. Tammikuun loppuun mennessä näitä sitoumuk-

sia on myönnetty jo yli 60 maata-lousyrittäjälle.

Viljelijä - ota rohkeasti yhteyttä!

Jos tunnet itsesi uupuneeksi tai ma-sentuneeksi, olet kohdannut tai ko-kenut jonkinlaisen elämänkriisin, si-nulla on maatilaasi liittyviä laskuja rästissä tai tarvitset apua näistä syis-tä johtuvissa juridisissa asioissa, ota yhteyttä alueesi hanke- tai projekti-työntekijään. Hän tulee tapaamaan sinua, kuuntelee huoliasi ja auttaa etsimään apua ongelmiesi ratkaise-miseksi.

ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan ottaa rohkeasti yh-teyttä Välitä viljelijästä -projektin ve-täjään. Yrittäjä voi luottaa siihen, et-tä kaikki yhteydenotot, keskustelut ja tapaamiset ovat ehdottoman luot-tamuksellisia. Hanke- tai projekti-

työntekijän tapaaminen ei myöskään maksa mitään.

Tapaamisen yhteydessä selvi-tetään mahdollisuutesi hyödyntää ostopalvelusitoumuksen kautta saatavaa asiantuntija-apua. Han-ke- tai projektityöntekijä avustaa hakemuksen täyttämisessä. Sitou-mus on henkilökohtainen, joten ti-lan jokaisella maatalousyrittäjäl-lä on tietyin edellytyksien mahdol-lisuus saada oma sitoumus. Pal-veluntuottajan, jolta palvelun si-toumusta vastaan ostat, voit valita itse. Hanke- tai projektityöntekijäl-tä saat tarvittaessa vinkkejä hyvistä auttajista.

Tehdään yhdessä ennaltaehkäisevää työhyvinvointityötä Välitä viljelijästä -projektissa edis-tämme kuluvan vuoden aikana myös

ennaltaehkäisevää työhyvinvointityö-tä. Tärkeää on saada kaikki voimava-rat ja verkostot yhdessä maatalous-yrittäjän tueksi. Siksi kehitämme var-haisen välittämisen mallia, etsimme uusia toimintamalleja uupumuksen tunnistamiseksi ja yhdessä verkosto-jen kanssa tuotamme ennaltaehkäi-sevään työhön liittyviä asiasisältöjä ja materiaaleja.

meistä jokainen voi tehdä en-naltaehkäisevää työhyvinvointityötä. Kun kohtaat uupuneen maatalous-yrittäjän, ota rohkeasti puheeksi jak-samiseen liittyvät asiat. Anna hänen huomata, että välität hänestä aidos-ti. Voit kertoa hänelle Välitä viljeli-jästä -projektista ja siitä, miten hän pääsee avun piiriin. Näin rakennam-me yhdessä tästä vuodesta välittämi-sen vuoden.

Pirjo ristolamela

Välitä viljelijästä -projekti auttaa maatalousyrittäjääKun maatalousyrittäjän henkiset voimavarat ehtyvät tai taloudelliset huolet kasaantuvat, apua

on saatava nopeasti. Mela käynnisti hallituksen miljoonan euron lisämäärärahan turvin Välitä

viljelijästä -projektin, jonka tavoitteena on auttaa vaikeuksissa olevia maatalousyrittäjiä ja

ohjata heitä asiantuntija-avun piiriin.



Kaksosveljeksistä Harri muiste-lee loppiaisiltana korkealle taivaal-le nousseita liekkejä ja sanoo, että ei voinut muuta kuin ihmetellä. – en voinut millään uskoa että näin käy, sanoo harri kivijakola. Jari puoles-taan kertoo, että olo oli paloiltana ja seuraavana yönä kauhistunut, ei nukuttanut. mielessä oli lähinnä, oli-vatko meidän vakuutukset kunnossa, hän toteaa.

– Aluksi olimme aivan shokissa. oli vaikea jäsentää tapahtunutta ja tehdä oikeita asioita, sanoo jari ki-

vijakola. Sovimme kuitenkin jo tu-lipaloiltana, palokunnan vielä sam-muttaessa palopesäkkeitä, että aa-mulla klo 9 alamme purkaa tapah-tunutta ja ottaa askelmerkkejä tu-levaan. ensimmäisen päivän aikana yhdessä ProAgrian asiantuntijoiden kanssa pidimme yhteyksiä vakuutus-yhtiöön, poliisiin sekä palo- ja ympä-ristöviranomaisiin. Kävimme neuvot-telun pankin kanssa lainojen mak-suohjelmasta ja arvioimme seuraa-vien kuukausien maksuvalmiustilan-teen. Sovimme kuka hoitaa eläinre-

kisterimerkinnät, selvittelimme millä tavalla raivaustoimenpiteitä aletaan tehdä ja aloimme listata palossa tu-houtunutta irtaimistoa, muistelee Ja-ri vuoden takaisia hetkiä.

Päätös uudesta navetasta

Tilalla haettiin vastauksia asia kerral-laan vastaan tulleisiin kysymyksiin. – Asiat selkiytyivät lopulta aika nope-asti ja jo vuorokausi tulipalon jälkeen teimme periaatepäätöksen siitä, että uusi navetta rakennetaan, kertoo Ja-ri. Tilannetta helpotti vakuutusyhti-ön ilmoitus, että se korvaa vahingon. Tästä eteenpäin suunnitelmat alkoi-vat tarkentua, aluksi raivauksen osal-ta ja myöhemmin koko rakennuspro-sessin osalta. Kivijakolat kertovat, et-tä rakennusvaihe oli heille helpompi kuin keskivertorakentajalle. olimme mukana tiiviisti navetan suunnittelus-sa, mutta rakennusteknisiin töihin ja urakkakilpailuihin meidän ei tarvin-nut osallistua, Kivijakolat toteavat.

Into jäi jäljelle

Vain vuosi tulipalosta, 24.1.2017 vie-tettiin uuden navetan avajaisia. uusi navetta nousi tuhoutuneen navetan paikalle. eläinmäärä vastaa palanut-ta ja navettaan tulee yksi lypsyrobot-ti. Kivijakoloiden tavoitteena on, et-

tä tuotantoa voitaisiin laajentaa toi-sellakin robotilla.

Avajaispäivä oli kaunis aurinkoi-nen talvipäivä. Navetta kylpi aurin-gonvalossa. Harri kertoo, että aika tulipalosta uuden navetan avajaisiin on mennyt hyvin. Nyt näyttää positii-viselta ja tällä hetkellä on kova into päästä tuottamaan maitoa uusissa tiloissa. Jari huomauttaa, että teke-mistä on vielä paljon jäljellä. – meil-lä ei ole siirtää ainuttakaan eläin-tä vanhasta navetasta uuteen. meil-lä on edessä vielä erittäin iso haaste tuotannon ylösajamisessa. Tuotan-non onnistunut ylösajo on haasteelli-sempi asia kuin navetan tekninen ra-kentaminen, Jari toteaa.

Harri Kivijakola miettii viimeisen vuoden tapahtumia. Hän sanoo, et-tä vaikeakin tilanne kannattaa ot-taa rauhassa. Tapauskohtaisesti pi-tää vain katsoa jatkoa ja sitä, miten missäkin tilanteessa pitää toimia. ei kannata lannistua, hän sanoo.

Juha NivalaTalousjohtamisen erityisasiantuntija

Tuhkasta uusi navettaRunsas vuosi sitten loppiaisena naapuri ryntää

tupaan. Navetta palaa! Naapuri kertoo tehneensä

palohälytyksen. Sieviläisen Maatalousyhtymä Kivi-

jakolan kaksosveljeksistä Jari pukee pienimmälle

lapselleen ja itselleen nopeasti vaatteet päälle ja

juoksee pakkaseen 200 metrin päässä olevalle nave-

talle. Tavoitteena on pelastaa mitä pelastettavissa

on. Pelastajat kuitenkin ymmärtävät nopeasti, että

mitään ei ole tehtävissä. Nopeasti paikalle saapunut

palokunta toteaa, että navetta on täynnä savua.

Kaikki 100 eläintä menehtyvät palavan navetan mukana.

Maatalousyhtymä Kivijakolan uuden navetan avajais-päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Navetta kylpi auringon-valossa. Jari ja Harri Kivijakola eivät jääneen vahingonjälkeen tuleen makaamaan. Vain vuosi tulipalosta yli 700 kävijää sai osallistua uuden navetan avajaisiin.

Kuva: Juha Nivala


Semexin Immunity+ -sonnien avullasaat karjaasi terveempiä ja kestävämpiä lehmiä!

Semex on yli 20 vuoden ajan panostanut voimakkaasti lehmien perinnöllisen vastustuskyvyn jalostamiseen.Tarjoamme käyttöönne sonneja, jotka periyttävät hyvää virusten ja bakteerien vastustuskykyä tyttärilleen.Tulossa on myös genomitesti immuunivasteen mittaamiselle, jolloin hyvää vastustuskykyävoidaan jalostaa sekä isä- että emävalinnan kautta.

Immuunivasteen periytyvyys on n. 30 % eli yhtä hyvä kuinuseimpien rakenne- ja tuotosominaisuuksien periytyvyys.

Semex Finland OyViikatetie 3, 91900 Liminkapuh. 040 550 7643 | [email protected], www.facebook.com/semexfinland

Paranna karjasi geneettistävastustuskykyäImmunity+ sonneilla

TERVE PÖTSI – TEHOKAS TUOTANTO

1.1. - 31.5.2017:Osta 10 kpl 22,5 kg tai

3 kpl 80 kg kiveä, saat kaupan päälle vitamiinituotteita

Kampanjaetu

Ainutlaatuiset Vilolix-nuolukivet täydentävät nautojen energian, vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden saantia. Herkulli- set nuolukivet lisäävät syljen tuotantoa ja pötsimikrobien aktii- visuutta. Tehokas pötsintoimin- ta lisää rehun syöntiä ja sen hy-väksikäyttöä.

VILOLIX NAUTA VILOLIX MAGNESIUM VILOLIX UMPI

22,5 kg

80 kg

VILOLIX NATUR

Lisäetu: Osta koko lava Vilolix™- tai Nuolux- nuolukiviä, saat laa-dukkaan hylsysarjan

20 kg

20 kg

20 kg

50 kg

NUOLUXVILOLIX LAMMAS NUOLUX TUNNUTUS NUOLUX LAMMAS

VILOLIX™-NUOLUKIVET

Vilomix Finland OyYrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

www.vilomix.fi/edustajat

22,5 kg

aito ja oikea maatalousnäyttely: koneita, eläimiä, palveluja ammattilaisten kohtaamispaikka, paljon uutta tutustuttavaa suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna hyvällä paikalla Seinäjoen keskustassa.

www.farmari.net

Etelä-Pohjanmaa

Pääsyliput ennakoonwww.lipputoimisto.fi

AVOINNA KESKIVIIKKONA JA TORSTAINA 10–18, PERJANTAINA 10–19, LAUANTAINA 10–17


Hankkeet: Viskuri

Viskurin yhtiöittämisryhmä ko-koontui Kaustisella tammikuus-sa. Kehittämisryhmässä on mukana seitsemän tilaa. osalla tiloista suun-nitellaan oman tilan yhtiöittämistä ja osalla halutaan tietoa yhteisna-vetan tai -yrityksen perustamisesta. Alkuesittelyissä ryhmäläiset kertoivat omista yhtiöittämiseen liittyvistä ta-voitteistaan. ryhmäläiset tutustui-vat myös eri lähteistä saatavissa ole-viin osakeyhtiöiden julkisiin talous- ja tunnuslukuihin.

Tilakohtaisia hyötyjä ja haittoja

Yhtiöittämiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja pohdittiin laajasti. ryhmä-läiset totesivat, että on tärkeää hah-mottaa yhtiöittämisen vaikutukset omaan tilaan. Yhtä ainoaa kaikille sopivaa oikeaa ratkaisua ei ole. Liik-keelle on hyvä lähteä tulevaisuuden visioinnista. Kun tiedetään mitä tu-levaisuudessa on tulossa, pystytään paremmin huomioimaan eri yhtiö-muotojen antamat mahdollisuudet tuotannon, toiminnan ja talouden suunnitteluun.

Pelisäännöt selväksi

Visioinnin jälkeen käydään läpi peli-säännöt, joilla tilaa kehitetään. osa-keyhtiössä pelisäännöt ovat tarkem-mat, koska niistä määrää osakeyh-tiölaki. mielenkiintoa herätti yhtiöit-tämisen mahdollisuus osakeyhtiön omistuspohjan laajentamiseen et-sittäessä uusia rahoituskanavia. Sa-malla vaikutetaan riskien hallintaa, sillä yhtiömuotoisessa yrittämisessä voidaan suojata omaa yksityisomai-suutta, jos sitä ei tarvita rahoituksen vakuutena.

Myös verotus kiinnosti

Yhtiöllä on tällä hetkellä 20 %:n ve-roaste. Tämä kuulostaa hyvältä sil-loin kun tehdään kovaa tulosta, ei-kä sitä tarvitse käyttää yksityistalou-teen. ryhmäläiset miettivät todellis-ta veroastetta tapauksessa, jossa ko-ko tulos tarvitaan ulos yhtiöstä. Sil-loin yhtiön veroasteeseen pitää lisä-tä mahdollisten osinkojen verot sen mukaan, saadaanko osinkoja pää-omatulona vai ansiotulona. ryhmäs-sä päädyttiin siihen, että omavarai-

suuden kasvattaminen on tärkeää riippumatta maatalousyrityksen yri-tysmuodosta. Viskuri-ryhmissä käy-tetään apulaskureita, joilla voidaan tarkemmin arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia. Tärkeintä yhtiöittämi-sessä on riittävän omanpääoman muodostaminen jo alkuvaiheessa.

Johtopäätökset

Yhtiöittämisryhmässä päädyttiin sii-hen, että yhtiöittämistä kannattaa selvittää ainakin näissä tapauksissa:• hyvin kannattavilla ja vakavarai-

silla tiloilla, joille yhtiöittäminen tuo verotuksellisia hyötyjä

• hyvin kannattavilla ja velkaisilla tiloilla on mahdollista saada pa-rempi lainanhoitokyky, jos omaa pääomaa muodostuu yhtiöittä-misessä riittävästi

• sivutoimisilla viljelijöillä, joilla korkeat ansiotulot antavat mah-dollisuuden jättää maatilan tulos omaksi pääomaksi

• yrittäjien ansiotulot ovat yli 70 000 € / tulonsaaja ja nettova-rallisuutta on erittäin vähän maa-tilojen yhteisyrittämiseen, jolloin

riskiä voidaan hajauttaa ja tulok-sella kartuttaa omaa pääomaa.

Yhtiöittäminen vaatii monen muunkin asian selvittämistä. Viskuri-hanke tarjoaa maatiloille ja maaseu-tuyrityksille mahdollisuuden selvittää yhdessä kannattaako oman tilan yh-tiöittäminen.

u Kevättalvella Viskurissa aloittaa toinen kas-viryhmä, jonka kiinnostus kohdistuu kvinoan, tattarin ja erikoiskauran (suurimo) ympärille. Samalla mietitään yhteismyyntiä esim. osuus-kuntana. Kasviryhmään mahtuu vielä mukaan.

Yhteistyön kirjo näkyy Viskurin kehittämisryhmissä

Liisa Koskela

Viskurin yhtiöittämisryhmä pohti:

Verotuksellisesti yhtiöittäminen sopii vain erittäin kannattaville tiloille

Yhtiöittämisestä kiinnostunut, ota yhteyttä!

Erkki Laide p. 0400 137 169

Kehittämisryhmistäkiinnostunut, ota yhteyttä!

Liisa Koskela p. 050 512 0615

erkki Laide

Viskurin kehittämisryhmissä tietoa kerätään ja jalostetaan päätösten tueksi.

Kehittämisryhmä voidaan perustaa, kun 3-5 yritystä löytävät saman teeman

ympärille. Viskuri-ryhmiä perustetaan Kaustisen ja Kokkolan seutukunnissa

sekä Sievissä ja Reisjärvellä. Viskuri-ryhmät sopivat maatiloille sekä elin-

tarvike-, metalli-, koneyhteistyö-, ympäristöteknologia- tai naisyrittäjyydestä

kiinnostuneille maaseutuyrityksille sekä työosuuskunta-, pelto-osuuskunta-

tai myyntiyhteistyöstä kiinnostuneille.

u Bioenergia-ryhmässä pohditaan energia-osuuskunnan perustamista, osakkaiden hallin-nassa olevien peltojen ja tiestön pientareiden hoitoa tai hajautettua kaasuntuotantoa ja lii-kenne-energiaa. Kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä.

u maatilojen toiminnan laajentuessa vo-lyymit ja riskit ovat kasvaneet. Yhtiöittä-misestä voidaan saada merkittävää hyötyä esim. talouden hallintaan ja yhteisyrittä-miseen. oy ei automaattisesti sovi kaikil-le, joten ennen yhtiöittämistä on haettava riittävästi tietoa päätöksen tueksi ja ennak-kopäätös esim. verottajalta. Viskurissa on alkamassa uusia yhtiöittämis- ja yhteisna-vettaryhmiä, joihin kiinnostuneet ovat ter-vetulleita.

u maatilamatkailu ei ole majoitusta ja ruokai-lua, vaan elämyksiä, lifestyleä ja erilaisia aktivi-teettejä mm. luonnon ja harrastusten puolelta. Viskurin matkailun kehittämisryhmään etsitään aiheesta kiinnostuneita maatilamatkailutiloja.


Talous

Poistojen tulisi vastata lyhennysten määrää, ettei tulisi maksuvalmiusongelmaa vero-jen takia. Esim. rakennusinvestointi 100 000 €, laina-aika 10 vuotta, lyhennät 10 000 €/v, poisto 10 %.

maatalousyhtymien tulee tarkistaa erityisellä huolella keväällä esitäytetyt veroilmoitukset ja syksyllä veropää-tökset. eniten virheitä yhtymien vero-päätöksissä on korkojen vähentämät-tä jättämisessä ja nettovarallisuuden laskennassa, molemmilla on merkitys-tä verotuksen määrään. Vastuu virhei-den korjauksista on yrittäjillä, ei ve-rottajalla.

Vaikka verosuunnittelu vaatii hen-kilökohtaiseen tulonlähteeseen liitty-vien vähennysten ja lisätulojen selvi-tyksiä, mm. kotitalousvähennykset, matkakulut, luovutusvoitot ja pää-omatulot vuokrahuoneistoista, ei nii-tä liitetä 2-lomakkeen mukaan, kos-ka paperilomakkeet lähetetään skan-nauspalveluun. Nämä selvitysliitteet annetaan vasta esitäytetyn veroilmoi-tuksen mukana.

Verotuksen suunnitelmallisuus

Vuoden 2016 verotukseen voi vaikut-taa enää pääomatulo-osuuden mää-

rityksellä joko 0 %, 10 % tai 20 %:ksi, käyttöomaisuuden poistomäärillä ja tulontasausvarauksen käytöllä.

Käytettävissä on myös laskennalli-sia ja arvionvaraisia vähennyksiä, ku-ten työhuone- ja moottorisahavähen-nys, mutta niiden vaikutus on pieni. merkittävin vähennyksistä on matka-kuluvähennys, mikä vaatii ajopäivä-kirjan ylläpitoa. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että se kannattaa.

Verotuksen päätavoite on vuo-sittain tasaisesti kasvava verotetta-va kokonaistulo. Veropelko voi joh-taa siihen, että ei haluta työstä kun-non palkkaa, koska verotettavaa tu-loa ei ole haluta nostaa. Tämä ajat-telu alentaa maatalousyrittäjän tun-tipalkkaa laajentavilla tiloilla, kun työ lisääntyy, mutta tulos ei.

Poistojen määrittäminen

Pitkällä tähtäimellä ei ole taloudel-lisesti järkevää tehdä koneista ja ra-kennuksista etupainotteisia poistoja, vaan poistoprosentti pitää suhteut-taa investoidun koneen tai rakennuk-sen suunnitelmanmukaiseen käyttö-aikaan. Tällöin poistoja riittää siksi aikaa kuin investointi tuottaa tuloja, eikä synnytetä maksuvalmiusongel-maa. Lisäksi verottaja osallistuu han-kinnan kuoletukseen isommalla pro-senttiosuudella kuin täysiä poistoja käytettäessä.

Perussäännön mukaan poistot ei-vät ylitä lyhennysten määrää. Nyrkki-sääntö rakennuksille sopivasta pois-toprosentista on 7 % ja koneille 15 %. Nämä poistotasot vastaavat 14,5 ja 6,5 vuoden käyttöaikoja. Investoin-teihin otettujen lainojen lyhennykset on syytä pitää samassa tahdissa pois-toaikojen kanssa, jottei jouduta pois-tot ylittävien lyhennysten osalta mak-samaan verojakin.

Koneisiin ei kannata ottaa annui-teetti- tai tasaerälainaa, vaan tasa-lyhennyslaina, koska poistot on hel-pompi tasoittaa tasalyhennyslainalle.

Tasalyhennyslainassa korkomenokin on alhaisempi.

Tulontasausvaraus

Tulontasausvarausta tulisi käyttää vain verotettavan tuloksen vuotuisten vaihteluiden tasaamiseen. Varauk-sen käyttäminen investointeihin syn-nyttää piilevää verovelkaa, joka tulee myöhemmin maksettavaksi. Jos ta-sausvarausta käytetään investointei-hin, on puolet varauksen määrästä laittava talteen, jotta varaukseen liit-tyvä piilevä verovelka pystytään hoi-tamaan.

epäedullisimmin tulontasausva-rausta käytetään silloin, kun se käyte-tään koneisiin tai rakennuksiin, jotka hankitaan velkarahalla. Kun 10 000 € kone on hankittu velaksi ja se pois-tetaan varauksella nollille, joudutaan lyhennykset hoitamaan täysin verotet-tavalla tulolla. Kun ei ole poistoja, ei ole verottomia tulojakaan, joilla ly-hentää velkaa ilman maksuvalmius-ongelmaa. Lyhentääkseen eurolla vel-kaa, on eurosta pitänyt maksaa jo ve-ro, eli 10 000 € lyhennys syö tilan tu-loksesta pahimmillaan 20 000 € mar-ginaaliverosta riippuen. ei olekaan ih-me, jos tila joutuu maksuvalmiuson-gelmiin!Jos investoinnin pystyy tekemään täy-sin omalla rahalla, ei piilevää vero-velkaa synny. Silti vain kannattava ti-la voi ajatella käyttävänsä tasausvara-usta näin, mutta silloinkin mieluiten pienten poistoprosenttien kohteisiin.

Paras tulontasaus- varaustapa

maidon hinnan ollessa alhaalla, kan-nattaa vuonna 2016 tulouttaa hyvän maidon hinnan aikana kertyneitä ta-sausvarauksia suoraan tuloksi, jos tu-lostaso aleni vuodesta 2015. Tällöin saadaan siirrettyä verotusta korke-ammasta veroasteesta matalampaan (esim. yli 40 %:sta jopa alle 30 % ta-solle).

Tasausvarauksia lienee tehty sen takia, ettei siltä tulon osalta ole ha-luttu maksaa korkeaa veroa. Alhai-sen maidon hinnan aikana on järke-vää maksaa vero aikaisempien vuo-sien siirretystä tulosta. Jos varauksen jättää tulouttamatta, tilalla ei välttä-mättä ole mahdollisuutta leikata tu-losta, kun maidon hinta seuraavan kerran nousee. Tilan verotettavaa tu-loa ei myöskään kannata laskea niin alas kuin maidon hinnan alenama an-taisi varaa, vaan purkaa kertyneitä ta-sausvarauksia tuloksi, ja jopa alentaa poistoja, jotta voi kerryttää nettova-rallisuutta seuraavaa maidon hinnan nousukautta varten. Hyvällä nettova-rallisuudella tuloksen nousun verotus saadaan hoidettua kevyellä alle 30 % verotasolla.

Varauksen purkaminen suoraan tuloksi on edullista silloinkin, kun on suuria yksittäisiä suoria rahamenoja ojituks

TIEDOTUSLEHTI ProAgria Keski-Pohjanmaa · Tehdyn analyysin mukaan 70 lehmän karjassa lisätuotto...

Documents

Transcript of TIEDOTUSLEHTI ProAgria Keski-Pohjanmaa · Tehdyn analyysin mukaan 70 lehmän karjassa lisätuotto...