The Story of Matti & Merja - saunalahti.fi
Transcript of The Story of Matti & Merja - saunalahti.fi
The Story of Matti & Merja
Ja vähän koko suvusta…
Ensin hieman sukutietoutta,
aloitetaanpa Antikaisista…- 1)Torppari Pekka Antikainen eli Jänissalossa Kuopion
maaseurakunnassa v.1747-1807, vaimo Elisabeth Lempinen (s.1756), poika
- 2) Pekka Antikainen, s. 1785, toimi aluksi renkinä ja torpparina, lopuksi talollinen Tuusniemellä, vaimo Ingeborg Räsänen (s.1782), lapset Petteri (s.1813), Katriina (s.1816), Antti (1823), Olli (1827), joista
isoisoisoisämme oli kolmas lapsi
- 3) Antti, toimi renkinä Tuusniemellä, vaimo Eva Maria Tuovinen (s.1834), poika
- 4) Antti Antikainen (s.1853), vaimo Brita Sofia Koponen (s.1854), muuttivat Kuopioon v.1906, lapset Antti Juho,
Hilma Sofia (s.1886) ja Iida Maria (1890-1965), joista isoisämme
oli..
5) Antti Juho Antikainen (1884-
1966)
levoton sielu, työmies, laivamies, rappari,
muurari, helluntailaissaarnaaja, ankara
kasvattaja lapsilleen, joita vaimon Maria
(os. Kastinen, 1884-1964) siunaantui…
Peräti seitsemän!
1) Johannes (1908-1957), rakennusmestari joka menehtyi talvipakkasilla saamaansa keuhkotautiin vuotta ennen syntymäämme
2) Frans Samuel eli ”Samu” (1910-1993), haavoittui jatkosodassa niin pahoin että koko loppuelämänsä ajan sai kranaatinsiruja ulos sormen- ja varpaanpäistään ja päästään…
3) Veikko Aaron (1911-1982), ankara
uskonmies joka piti paljon Seppo-
veljestämme,
4) Isämme Pietari Immanuel (1913-1991),
5) ainoa tätimme isän puolelta Raakel Maria,
joka kuoli jo 1,5 – vuotiaana kun
isoisämme oli töissä laivalla joka v.1917
vei puuta Pietariin, sai sieltä isorokon,
suuteli kotiin palatessaan pientä tytärtään
joka sairastui ja kuoli
6) ja 7) identtiset kaksoset Paavo Armas ja
Sakari (s.1918), Paavo kaatui Jatkosodan
alussa Karjalan Kannaksella 1.elokuuta
1941, veljensä Sakari eli ”Saku-setä” eli
pitkän elämän ja kuoli sisarussarjan
viimeisenä 5. elokuuta 2006, ja nyt
lähemmin isästämme
Pietari Immanuel
Joka katsoo kuvassa kuusitoistavuotiaan
vakavin katsein, kyseessä on nimittäin
passikuva. Isoisämme oli aiemmin ottanut
ison lainan ranskalaisen helluntailais-
pastorin saarnamatkaa varten, menettänyt
siinä omaisuutensa ja suunnitteli muuttoa
koko perheen kanssa Haitille! Jos näin
olisi tapahtunut olisi tämän juhlan
pitopaikka hieman toisenlainen…
Samoin kutsuvieraat olisivat vähän
toisenlaisia…
Samoin juhlan päähenkilöt olisivat
kokeneet pienen muodon-
muutoksen…
No, isoisä selvisi tilanteesta, ei muuttanut
Haitiin vaan Espooseen. Siellä vuonna
1940 jo talvisodan käynyt isämme tapasi
nuoren tytön, jonka perässä matkusti jo
kahden viikon kuluttua Kuopioon. Tuo tyttö
oli…
Äitimme Hilkka Antikainen (os.
Vänskä)!
Ja sitten vähän Vänskän suvusta…
1) Karl Vänskä syntyi v. 1708, vaimo Sofia Karhunen
(1708-1762), asuivat Savossa Käsämän kylässä talo
no. 12, lapset Pekka (s.1737), Olli (s.1739), Karl
(1741), Bertta (s.1746)
2) Karl Vänskä (1741-1825), vaimo Karin Kasurinen
(1743-1806), lapset Petteri (1769-1825), Juhani
(s.1776), Karl (s.1782), joista viimeksi mainittu..
3) Karl, jolla oli Valpuri Sorsa niminen vaimo, teki v.1810
lapsen piikatyttö Sofia Henrikintytär Niemeläisen
(s.1790) kanssa, ja lapsi oli…
4) Antti Vänskä, asui Sysmässä vaimonsa Leena
Hartikaisen (s.1813) kanssa, ainoa lapsi oli
5) Antti Juhani Vänskä (s.1837), vaimo Brita Koistinen
(s.1838), muuttivat Sysmästä Outokumpuun. Lapset
Anna Stina (s.1861), Antti Juhani (s.1863), Heikki
(s.1866) ja Mikko (s.1869),
6) Heikki Vänskä (1866-1936), muutti v.1883
Outokummusta Joensuuhun, sai vaimonsa Maria
Kastisen (s.1876) kanssa peräti 10 lasta!
Äidinisoisämme Heikki ikävä kyllä halvaantui 20-luvun
lopulla ja vaimo Maria joutui hoitamaan miestään
pienessä mökissä hänen seitsemän viimeisen
elinvuotensa ajan. Vanhin lapsi oli…
7) Äidinisämme räätäli Vilho Henrik Vänskä
(s.1894), joka avioitui Kuopiossa v. 1919
Hilda Armiida Pasasen (s.1897, hänen
kauttaan olemme lähempää sukua Pelle
Hermannille ja kaukaisempaa Spedelle)
kanssa, tässä heidän vihkikuvansa…
Ja lapsia syntyi seitsemän…1) Äitimme Hilkka Annikki v. 1920
2) Sirkka Raakel (1922-1990) eli Siru-täti,
suvun tietotoimisto, iloinen ihminen joka
tunsi kaikki Savossa ja jonka kaikki
tunsivat,
Ai niin, Siru on vieläkin niin seurallinen
että haluaa tervehtiä tämän juhlan
vieraita…
3) Pauli Kalevi (1924-2007), vakaa Pali-eno joka
teki elämäntyönsä veturinkuljettajana ja asui
perheineen Kouvolassa,
4) Aino Kyllikki (1926-1980), jonka poika Pentti eli
Pena-serkku on ammattivalokuvaajana paljon
kuvannut suvun tapahtumia,
5) Vilho Olavi (s. 1928), eläkkeellä oleva
metsänhoitaja Lieksassa…
6) Anja Armiida (s.1931) hyvä Anja-tätimme joka
on täällä paikalla tyttäriensä Sirpan ja Riitan
perheiden kanssa..
7) Juhani, joka kuoli heti synnyttyään v.1937.
Äidillemme lankesi raskas vastuu kun
molemmat hänen vanhempansa kuolivat
1930-luvun lopulla, äiti Hilma sairauteen
uudenvuodenpäivänä 1938 ja isä Vilho
sydänkohtaukseen (luultavasti peruja yh-
töistä Karjalan Kannaksella) 20.9.1939.
Äitimme joutuikin vanhimpana lapsena
luotsaamaan viisi nuorempaa sisarustaan
läpi sotavuosien, jonka jälkeen hän muutti
Espooseen isämme luo, joka oli koko
jatkosodan ajan kantanut aiemmin nähtyä
äitimme kuvaa rintamalla lompakossaan…
Ensimmäisenä sisaruksistamme syntyi
Paavo v.1948, sitten Seppo (1950-1981)
ja Irja v. 1952. Vuonna 1956
vanhempamme saivat ostettua oman
tontin johon rakensivat kotitalomme, ja me
kaksi putkahdimme maailmaan vähän
iltatähtinä Tapaninpäivänä 1958…
Lintsillä oli hurjan kivaa!
Sukulaisissa Savossa, katsotaan
maalaismaisemaa
Kaksi resupekkaa lomamatkalla,
taisi olla vähän kylmä taukopaikka
Lapsuutemme Tuomarila 1960-luvulla oli
rauhallinen kyläyhteisö, isämme uurasti
töissä rakennuksilla ja äiti hoiti meitä
penskoja, joista vanhimmat olivat jo teini-
iässä ja varhaisimpiin muistoihin kuuluivat
rockin sointi kellarissa, jossa Paavo-
veljemme soitti bändinsä kanssa ja Seppo
ja Irja hengailivat mukana…
Pikku hiljaa alkoivat omat persoonallisuudet
kehittyä, seuraavassa Merja ensin
touhukkaana matonpesussa (tällä kuvalla
Siru-täti osallistui suureen
valokuvakilpailuun ja pääsi kuulemma
varsin pitkälle..), sitten Merja hänelle niin
rakkaassa mekossaan…
Tämä kuva taitaa olla vähän lavastettu.
Matti taasen kun oppi Carl Barksin Aku
Ankkojen johdolla lukemaan löysi
Kuvitettujen Klassikkojen kautta turmion
tien ja pränttää seuraavassa kuvassa
hädin tuskin kouluikäisenä isoveljiensä
historiankirjoja…
Mutta Batman oli silti kova sana!
60-luvun puolenvälin jälkeen alkoi muutoksia
tapahtua, vuonna 1965 aloitimme
Tuomarilan kansakoulun ja vuonna 1967
Paavo muutti Kuopioon opiskelemaan,
seuraavassa ensin 1. luokan luokkakuva
(yhteisluokka 2. luokan kanssa), sitten
luokanvaihdon jälkeen 3. luokan
luokkakuva, yritäpä löytää meidät…
1969 oli vuorossa keskikoulun aloitus
Espoon yhteislyseossa Kauklahdessa,
ekalla luokalla oli vaatimattomasti 37
oppilasta! Mahtoi luokanvalvoja Sirkka
Pöystillä ja muilla opettajilla mennä aikaa
kokeiden korjaamiseen!
Ja neljänteen luokkaan mennessä oltiin jo
täysillä teini-iässä, mikä kanssa näkyy!
Ja tässä iässä oma huone ja kaveripiiri olivat
tosi tärkeitä, tässä Merjan…
Nämä ”mansikkatyttö”-kuvat Merjasta otti
valokuvaajaserkkumme Pena v.1972 ja ne olivat sinä
kesänä Savon Sanomissa!
Masan elämän täyttivät tuolloin pianonsoitto,
sarjakuvat ja shakinpeluu, seuraavasta
kaverikuvasta löytyy muuten tuleva
eduskunnan oikeusasiamies…
Oikean puolimmainen! Ja uskokaa tai
älkää, voitin hänet useimmiten shakissa!
(No ette tietenkään usko…)
Ja tässä se piano..
Tässä joitakin kuvia Tuomarilan-
kodistamme ja ihmisistä 1970-
luvun alussa…
Vanhempamme ja Irja-sisko
Irja Jarsansa kanssa sekä isä
Äiti ja Paavon Johanna-tyttö
Seppo seuranaan Sirpa- ja Riitta-serkut sekä
tyttöystävä Inge, jonka Woody-koira on kaiken
keskipisteenä!
Merja ja Merjan rakas kissa
Merja takapihan Tarzan-keinussa!
70-luvulla pidimme vanhemmiltamme salaa
muutamat kotibailut, hui! Tässä mm. Asse
Hannele-vaimonsa kanssa, Jenni-tytär on vain
kahden viikon ikäinen
Vuonna 1974 oli sitten vuorossa lukio,
edelleen Espoon yhteislyseossa
Kauklahdessa. Nyt tiet erosivat, Merja
valitsi kieli- ja Matti matikkalinjan, tässä
kummankin luokkakuvat abivuonna:
Ja vuonna 1977 olikin vuorossa yo-
kakun leikkaaminen
Tässä sitten se ”virallinen” yo-kuva
Merjan elämään tuli suuri muutos kun hän
toukokuussa v.1978 tapasi Reijonsa ja pian he
muuttivat yhteen, tässä Reijo Tuomarilassa v.1979
Rekan moottoriurheiluharrastukset toivatkin
autotalliimme pian melkoista vipinää
Mutta varsin nopeasti Meku ja Reka löysivät
yhteisen harrastuksen pyöräilystä
Matti aloitti v.1973 rokin soittamisen. Isoveli
Paavo koulutti ”pakkosyötöllä”Masaa ja
naapurin kaveria Erkki Hepolehtoa (1959-
2007), erittäin lahjakasta muusikkoa, jonka kanssa Masa soitti enemmän tai
vähemmän seuraavat 35 vuotta. Muita
bändikavereita oli mm.”Kaitsu” Kai Widell
(jonka kanssa Masa teki v.1979
ensimmäisen interrail-matkansa) ja
”Sumo” Timo Nevalainen Kauklahdesta. Seuraavassa bändikuvia vuosien varrelta..
Eki ja Kaitsu v.1975
Koulun bileet v.1975, Sumo rummuissa, tilapäinen
laulaja, basisti Tapani Parm nykyään YLE:n
ykkösurheilutuottaja, vastasi mm. Ateenan
olympialaisten avajaisten televisioinnista!
Eki v.1979, tota Kaitsun Dia-kitaraa ei
koskaan saatu kunnolla vireeseen..
Eki ja Kaitsu treeniksissä v.1979, bändin nimi oli
tuolloin ”Strawberry wine”, sitten inttiinmenot
lopettivat bänditoiminnan ja 80-luvun alussa Masa
myi bändikamansa ja soitti jatkossa vain Ekin
kanssa satunnaisesti…
Masa ja Eki Lindstedtin Jukan häissä v.1986,
ohjelmistossa 30-40–lukujen jatsahtavia kappaleita
v.2002 Paavo aloitti Woolsock-festarit tilallaan Karttulassa,
ja Masa ja Eki soittivat siellä lähes joka kesänä seuraavat
viisi vuotta, tässä menee ”Ramblin on my mind” v. 2003.
Niin, v.1980 Masakin astui armeijan harmaisiin,
tässä läksiäiset Kellarikrouvissa, suurin osa
seurueesta on nytkin paikalla.
Koulutus ei vain
tainnut mennä ihan
nappiin, vai näyttääkö
muka tämä kuva tkm
kirjuri Antikaisesta
vakuuttavalta?
Kirjurin todellisuutta n. klo 01 yöllä, kuvassa näkyy
puolustusvoimien tuolloista uusinta kalustoa eli
kahdesta patterin kirjoituskoneesta se joka oli
valmistunut jälkeen toisen maailmansodan.
Masan vaiheet yo-juhlien jälkeen on nopeasti kerrottu. Pääsi heti Helsingin yliopistoon opiskelemaan rakasta historiaansa (ja tuhlasi yleensä kaikki rahansa vinyylilevyihin ja interrail-matkoihin), joutui pakon edessä v. 1986 valmistumaan yliopistosta (gradu Englannin 1700-luvun kulttuurihistoriasta), opettajan-koulutuslaitos jonka seurauksena 21 vuotta peruskoulun hissanmaikkana (vielä10 v. jäljellä!). Työn ohessa lisägradu ja kirja Vihdin kommunisteista sotien välisenä aikana, ilonaiheina rokin, pintahiivaoluen ja jalkapallon lisäksi aktiivinen ulkomaanmatkailu historiallisiin kohteisiin monipuolisine harrastuksineen…
Belgia 1994, vasemmalla Waterloon
taistelukenttä, oikealla hienostunut
olutravintola Bryggessä
Freiburg Etelä-Saksassa 1997, oikealla vanhat
opiskelu- ja hissanopekaverit Ville Hannuniemi ja
Ensio Puumala
Baltian reissu 1999, vasemmalla Pärnun
hiekkarannalla toinen virnistelijä on vanha kaveri
Raine Rahmel
Palataanpas asiaan, Rooma 2002, Colosseum ja
joku pahuksen viinitila kun sieltä sai kunnon olutta
etsimällä etsiä..
Englannissa 2006 Paavon kanssa, keskellä Ron-
pikkuserkku vaimoineen ja pubi jossa kävin ensi
kerran jo v.1979!
Eräs kohokohta, jalkapallon MM-kisaottelu
Argentiina – Meksiko Leipzigissä!
Egypti 2007, olut oli keskinkertaista mutta
tätä näkymää ei historianrakastaja voi ylittää!
Ja lopuksi…
Tässä olemme vastaavissa juhlissa 10v. sitten,
kuten näkyy emme ole muuttuneet yhtään!