Tervetuloa RAVA -mittari ja RAVATAR –loppukäyttäjä

koulutukseen

10.1.2012 2

Agenda

1. Mikä on RAVA -mittari?

2. Miten RAVA -mittaria voi hyödyntää?

3. Miten RAVA -mittarin saa käyttöön?

4. RAVA -mittari koulutus

5. Miten RAVA -arvioinnit tallennetaan?

6. RAVA -mittarin luotettavuus

7. RAVA -arvioinnin yleiset periaatteet

8. Hoitoisuuden arviointi RAVA -arvioinnin yhteydessä

9. RAVA -arviointi toiminnoittain

10.RAVATAR -ohjelma

10.1.2012 3

1. Mikä on RAVA mittari?

• Ikäihmisten (65 v. ->) toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. Nuoremmille henkilöille tulee käyttää FIM / WeeFIM –mittaria.

• Kehitetty kuntien palvelurakennetarkastelua varten, mutta voidaan hyödyntää monessa tarkoituksessa

• Kehittäjinä Tapio Rajala ja Eero Vaissi• Mittarin omistaa Kuntaliitto ja FCG:llä on mittariin yksinoikeudet ja velvollisuudet:

• Lisensointi• Koulutus• Analyysipalvelut• Laadunvalvonta

• RAVA -mittarin peittoalue on n. 80 % 65 vuotiaista• Lisenssin on hankkinut n. 270 kuntaa ja sadat yksityiset palveluntuottajat

10.1.2012 4

Mitä RAVA -mittari mittaa?• RAVA mittari mittaa ns. perus ja välinetoimintoja, ei ns. vaativia päivittäisiätoimintoja• Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla:

• Näkö• Kuulo• Puhe• Liikkuminen• Rakon toiminta• Suolen toiminta• Syöminen• Lääkitys• Pukeutuminen• Peseytyminen• Muisti• Psyyke /käytös

• Arvioinnin tuloksena saadaan kullekin asiakkaalle ns. RAVA indeksi (arvo välillä 1,29 - 4,03) ja RAVA luokka (1-6), joita voidaan käyttää viitteellisinälukuina arvioitaessa ikäihmisen toimintakykyä ja siihen liittyvää avun tarvetta.

• Mittaa huonosti sosiaalista toimintakykyä (esim. kehitysvammaiset ja mielenterveyspotilaat)

• Kehitysvammaisten KeRAVA –mittari on pilotointivaiheessa• Mielenterveyspotilaille on olemassa TUVA -mittari• RAVA -arvioinnin yhteyteen liitetään aina MMSE -testi ja GDS 15 -testi• RAVA arviointi ei saa koskaan olla ainoa kriteeri päätöksenteossa

10.1.2012 5

RAVA -mittarin mittausalueToimintakyky

Aika

Omatoimisuus

Avuttomuus

Sosiomedisiininen kriisivaiheLaitoskynnys

Haaste palvelujärjestelmälle!

Vaativatpäivittäisettoiminnot(AADL)

Väline-toiminnot(IADL)

Päivittäisetperus-toiminnot(BADL)

= RaVa-indeksillä ”mitattava” toimintakykyisyys

10.1.2012 6

2. Miten RAVA -mittaria voi hyödyntää?1. Yksilötasolla• Toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin• Hoito- ja palvelusuunnitelmaan laadintaan ja päivittämiseen• Muutosten seurantaan• Palveluun tai hoivaan / hoitoon liittyvien asioiden todentamiseen ja

perustelemiseen

2. Toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa• Vertailut eri kuntien, yksiköiden, tiimien, osastojen jne. välillä• Resurssisuunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa• Asiakas- ja palvelumaksujen määrittämisessä

3. Kunnan ja valtakunnan tasolla• Omaishoidon tuen määrittämisen apuvälineenä• Palvelurakenteen ohjauksessa ja määrittämisessä

10.1.2012 7

Arvioitu avun tarve RAVA luokittain

RAVA luokka RAVA -indeksi Avun tarveRAVA luokka 1 1,29 - 1,49 SatunnainenRAVA luokka 2 1,50 - 1,99 Tuettu hoitoRAVA luokka 3 2,00 - 2,49 Valvottu hoitoRAVA luokka 4 2,50 - 2,99 Valvottu hoitoRAVA luokka 5 3,00 - 3,49 Tehostettu hoitoRAVA luokka 6 3,50 - 4,03 Täysin autettava

10.1.2012 8

3. Miten RAVA -mittarin saa käyttöön?

• RAVA mittarin käyttöoikeus on ainoastaan lisenssin hankkineilla kunnilla, yksityisillä yrityksillä, yhdistyksillä jne.

• Kunnat hankkivat aina oman lisenssin, yksityiset oman lisenssin• Kunnat eivät voi pyytää RAVA arviointeja sellaisilta yksityisiltäpalveluntuottajilta, jotka eivät ole hankkineet lisenssiä

• Kunnan työntekijät eivät tee arviointeja yksityisten palveluntuottajien ostopalvelusopimusasiakkaista

• Yksityiset palveluntuottajat voivat tarvittaessa tulostaa ja toimittaa valmiiksi tehdyt arvioinnit kunnalle

• Lisenssin saa pyytämällä, täyttämällä ja palauttamalla ns. esitietolomakkeen FCG:lle

• Lisenssi on voimassa toistaiseksi, irtisanottava tarvittaessa aina kahta kuukautta ennen vuoden vaihtumista eli lokakuun loppuun mennessä

10.1.2012 9

RAVA –lisenssisopimuksen sopimusehdot

• Lisenssinsaaja toimii RAVA tiedon rekisterinpitäjänä ja vastaa kaikista henkilötietolain (523/99, HetiL) velvoitteista -> lisätietoja: www.tietosuoja.fi

• Lisenssinsaaja sitoutuu kouluttamaan jokaisen arvioinnin tekijä, arviointiin osallistuvan ja tuloksia tulkitsevan RAVA mittarin ja RAVATAR ohjelman käyttöön.

• Kaikesta koulutuksesta vastaa FCG, sisäisesti ei voi kouluttaa

• Tunnukset ovat henkilökohtaiset; niitä ei saa missään tilanteissa luovuttaa toiselle henkilölle tai toiselle organisaatiolle

• Aineistoa (ei yksilöityä tietoa) käytetään tutkimustarkoituksesta

• RAVATAR -ohjelmassa on lokikirjanpito -> aina voidaan tarkistaa kuka on käynyt arviointeja katsomassa ja tallentamassa

10.1.2012 10

Tietosuojassa huomioitavaa

• Henkilötietolaki (523/99, HetiL) henkilötietojen käsittelyäohjaava yleislaki• Henkilörekisteri (potilasrekisteri)

• Rekisterinpitäjä• Rekisteriseloste!

• Rekisteritietojen käsittelyn tarkoitus (potilasrekisterin käyttötarkoitus) ja käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate

• Aktiivinen informointivelvoite

• Tiedonsaantioikeus

• Tiedon korjaaminen

• Tietojen luovuttaminen

10.1.2012 11

4. RAVA -mittarin koulutus

• Jokaisen RAVA arviointeja tekevän / RAVA -arviointiin osallistuvan / tuloksia tulkitsevan henkilön on osallistuttava RAVA -mittari koulutukseen tallennustavasta riippumatta

• Myös yksityiset palveluntuottajat kouluttavat henkilökuntansa

• Kaikesta RAVA -koulutuksesta vastaa FCG ja sisäiset koulutukset on kielletty RAVA -arvioinnin luotettavuuden varmistamiseksi

• Koulutuksia järjestetään• ns. alueellisina koulutuksina -> www.fcg.fi -> koulutukset -> hakusanaksi RAVA

• organisaation tilaamina koulutuksina

10.1.2012 12

5. Miten RAVA -arvioinnit tallennetaan?

Vaihtoehdot ovat:

1. RAVATAR web-ohjelma

2. Ns. perusjärjestelmä menetelmä

3. UUTTA: ns. integraatiomenetelmä

Huom!

RAVA 2000 levykeohjelma on jäänyt pois käytöstä v. 2007 ja sitä ei saa enää käyttää. Samoin paperisten RAVA-lomakkeiden käyttö on kielletty.

10.1.2012 13

RAVATAR tallennustapa

• Toimii netissä osoitteessa www.ravatar.fi

• Web-ohjelma, joka ei vaadi asiakkaalta mitään asentamisia eikä ohjelman päivittämisiä

• Helppo ja nopea käyttää

• Kaikki tieto kertyy valtakunnalliseen tietokantaan

• Tarjoaa erinomaiset valmisraportit, sekä mahdollisuuden ottaa kaikki data joko Exceliin tai SPSS ohjelmaan

• RAVA -lisenssin hinnalla saa myös RAVATAR tietojärjestelmän ja käyttötuen pääkäyttäjälle

• Vaatii erillisen kirjautumisen RAVATAR ohjelmaan ja potilastietojärjestelmään

• FCG valvoo tiedon luotettavuutta ja laatua

10.1.2012 14

Ns. perusjärjestelmä tallennustapa

• RAVA mittari on potilas- / asiakastietojärjestelmän sisällä

• Lisenssi on hankittava FCG:stä ja itse ohjelma ja käyttötuki potilastietojärjestelmän toimittajalta

• Tiedot eivät kerry valtakunnalliseen tietokantaan

• Asiakkailta saadun palautteen perusteella ei juurikaan raportointiominaisuuksia tai ne ovat vaikeasti luotavissa

• Ei mahdollista kuntien välistä vertailua

• Ongelmana se, että kaikki arviointeja tekevät eivät ole osallistuneet koulutukseen -> tehdyt arvioinnit eivät ole luotettavia eivätkä vertailukelpoisia

• On FCG:n laadunvalvonnan ulkopuolella

• Väistyvä tallennustapa

10.1.2012 15

UUTTA: ns. integraatiomenetelmä

• Ensimmäiset integraatiot valmistuneet

• RAVATAR ohjelma integroidaan osaksi potilastietojärjestelmää

• Potilastietojärjestelmään kirjautuessaan pääsee samalla RAVATAR ohjelmaan (jos on oikeudet ja käynyt koulutuksen)

• Kaikki tieto kertyy valtakunnalliseen tietokantaan

• Tarjoaa erinomaiset valmisraportit, sekä mahdollisuuden ottaa kaikki data joko Exceliin tai SPSS ohjelmaan

• Yhdellä kirjautumisella pääsee molempiin ohjelmiin

• FCG valvoo tiedon luotettavuutta ja laatua

10.1.2012 16

6. RAVA -mittarin luotettavuus

• RAVA -mittari on kehitetty tutkimustyön tuloksena -> on luotettava ja toistettava

• RAVA -arviointi on aina juridinen asiakirja ja kaikkien arviointien tulee olla tehty ja tallennettu annetuilla kriteereillä ja ohjeilla

• Luotettavuutta voidaan edistää seuraavilla asioilla:• Käyttöönottokoulutus• Tunnettava mittarin käyttöominaisuudet• Määriteltävä mitä arvioidaan, miten, miksi, koska ja kuka• Käyttämällä mittaria systemaattisesti• Käyttämällä varmistuskeinoja

• Vertailu työntekijöiden välillä• Vertailu yksiköiden välillä• Vertailu eri palvelumuodoissa• Kuntien välinen vertailu – vertailutiedon vaatimus• Varmistamalla jatkuva koulutus, perehdytys, ohjeistus

• Käyttäjien keskustelu mittarin käytöstä ja tulosten hyödyntämisestä

10.1.2012 17

7 . RAVA -arvioinnin yleiset periaatteet

• Arvioidaan asiakkaan päivittäinen toimintakyky ja avuntarve 12 toiminnon avulla, kaikki kohdat tulee arvioida, vain yksi kohta valitaan kussakin kohdassa

• Oma hoitaja / asiakkaan parhaiten tunteva henkilö arvioi toimintakyvyn

• Toimintakyvyn vaihdellessa päivittäin, valitaan huonompaa tilaa kuvaava vaihtoehto

• Myös ohjaus ja neuvonta on avuntarvetta• Psyyke, käytös osioon voimakkain tai asiakkaan tilaa parhaiten kuvaava vaihtoehto

• Arvio tulisi tehdä siinä ympäristössä, jossa arvioitava tulee elämään

• Tulokseen vaikuttaa aina asiakkaan sen hetkinen arviointiympäristö

10.1.2012 18

8. Hoitoisuuden arviointi RAVA-mittarin yhteydessä

• Kuvaa hoitajan subjektiivista kokemusta asiakkaan hoidon raskaudesta, ei ole olemassa kriteerejä

• Merkitään arvio siitä, kuinka raskaaksi arvioija kokee asiakkaan / potilaan hoitoisuuden toimintakyvystäriippumatta

• Arvioidaan asteikolla 0 – 10 (0= helppo, 10 = erittäin raskas)

• Ei vaikuta RAVA indeksiin

• Omaishoidontukiasiakkaille hoitoisuuden arvioinnin tekee omaishoitaja

10.1.2012 19

RAVATAR raporttiesimerkki: RAVA -indeksin keskiarvo ja hoitoisuuden kokemus asumismuodoittain

10.1.2012 20

Mitä hoitoisuuden tulokset kertovat?

• Tuloksista voidaan päätellä esimerkiksi:

• Henkilöstömitoitusta

• Ammatillista osaamista ja sen hyödyntämistä

• Työyksikön ilmapiiriä tai esimiestyötä

• Toimintaympäristön toimivuutta (tilat, välineet, toimivuus)

• Työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota

• Työntekijän omaa työkykyä

• Toimintakyvyn ja hoitoisuuden väliseen ristiriitaan reagoitava!

10.1.2012 21

9 RAVA -arviointi toiminnoittain

1. Näkö2. Kuulo3. Puhe4. Liikkuminen5. Rakon toiminta6. Suolen toiminta7. Syöminen8. Lääke9. Pukeutuminen10.Peseytyminen11.Muisti12.Käytös / Psyyke

10.1.2012 22

1. NÄKÖ

1.Normaali• Näkee kauas ja lähelle ilman silmälaseja tai silmälaseja käyttäen

• Näkökyky ei haittaa päivittäisiä toimia

2.Heikko• Näkö on heikentynyt ja rajoittunut myös apuvälinein (esimerkiksi suurennuslasi)

• Ohjauksen tarve vieraassa ympäristössä

3.Sokea• Näkö niin huono, että omin avuin liikkuminen onnistuu vain tunnustelemalla

10.1.2012 23

2. KUULO

1.Normaali• Kuulee normaalin puheen ilman apuvälinettä

2.Alentunut• Kuulee korotetun ja selkeän puheen tai käytössä on apuväline

3.Kuuro

10.1.2012 24

3. PUHE

1.Normaali• Tuottaa selvää, ymmärrettävää puhetta, jossa on selkeä viesti

2.Epäselvä• Puhe on puuromainen, sammaltava

• Takelteleva puhe

• Sanoista puuttuu osia

• Puhe voi olla selvää, mutta puheessa ei ole aina selkeää viestiä

3.Afasia• Sanojen merkitys on väärä

• Ei löydä oikeita sanoja

• Puhetta on vaikea ymmärtää

• Puhekyvytön

• Tuotettu puhe voi olla täysin menneessä, ei yhteyttä nykyhetkeen

10.1.2012 25

4. LIIKKUMINEN (1/3)

Arvioidaan sisätiloissa liikkumista1.Normaali• Liikkuu itsenäisesti ilman apuvälineitä• Ei tarvitse sanallistakaan ohjausta

2.Epävarma• Liikkuminen on horjahtelevaa, mutta pysyy pystyssä• Tarvitsee tueksi kepin tai kävelysauvat tai pitää kiinni esim. huonekaluista

3.Itsenäinen telinekävelijä• Liikkuminen on itsenäistä ja turvallista kävelytelineen avulla (rollaattori, esla)

• Tarvitsee liikkumisen avuksi kävelytelineen tai kaksi kyynär-/ kainalosauvaa

• Ei tarvitse fyysistä eikä sanallista ohjausta ja apua

10.1.2012 26

4. LIIKKUMINEN (2/3)

4. Itsenäinen pyörätuolilla• Liikkuu itsenäisesti pyörätuolin avulla• Siirtyy tuoliin ja siitä pois itsenäisesti• Ei tarvitse minkäänlaista ohjausta tai apua pyörätuolilla siirtymisessä tai liikkumisessa

5. Talutettava• Tarvitsee liikkumisessa avustajan• Ei pysty turvallisesti liikkumaan yksin apuvälineistä huolimatta• Talutettava tai ei löydä kohteita• Esimerkiksi dementoitunut tai sokea, joka liikkuu mutta ei osaa mennä esim. huoneeseensa

• Ei tiedä minne menee, eksyilevä

10.1.2012 27

4. LIIKKUMINEN (3/3)

6. Kaatuileva• Apuvälineistä huolimatta kaatuilee toistuvasti

7. Nostettava pyörätuoliin tai muuhun vastaavaan• Tarvitsee avustajan pyörätuoliin siirtymisessä

8.Vuodepotilas• Täysin vuoteeseen perushoidettava

• Ei voida nostaa ylös vuoteesta, pesut suihkuvuoteella

10.1.2012 28

5. RAKON TOIMINTA

1.Normaali• Tunnistaa virtsaamistarpeen

• Ei kastele tai jos kastelee, vaihtaa itse vaipat / housut

• Itsensä katetroiva

2.Kasteleva• Ei tunnista virtsaamisen tarvetta

• Pidätyskyvytön

• Tarvitsee apua kastelun hoitamiseksi

3.Katetri• Virtsaa katetrin kautta

• Hoitajan katetroitava

10.1.2012 29

6. SUOLEN TOIMINTA (1/2)

1. Normaali• Tunnistaa ulostamisen tarpeen• Ei tuhri• Käy wc:ssä ja / tai ulostaa wc-tuolissa• Itsensä hoitava avannepotilas, joka ei tarvitse hoitajan apua.• Suolen toimintaan liittyviä ongelmia, jotka hoitaa itse• Suun kautta menevät ulostuslääkkeet, jotka lääkelistalla

2. Alle• Ei hallitse suoltaan• Ei tiedosta ulostamisen tarvetta• Ulostaa alleen tai vaippaan

10.1.2012 30

6. SUOLEN TOIMINTA (2/2)

3. Tuhriva• Pidätyskyvyn puutetta

• Sotkee ulosteen kanssa itseään ja / tai ympäristöään

4. Toimitettava• Suoli toimii harvoin spontaanisti ilman peräruisketta

• Tarvitsee apua suolen toimittamisessa

• Potilas, jonka suoliavanteen hoitaa avustaja / hoitaja

10.1.2012 31

7. SYÖMINEN (1/2)

1.Itsenäisesti

• Tiedostaa nälän tunteen

• Annostelee ruuan (jää)kaapista tai ateriapalvelun tuomasta laatikosta lautaselle

• Syö ruuan ilman sanallistakaan ohjausta tai apua

• Ei oteta kantaa siihen, kuka tuo ruuat kaupasta, ateriapalvelu voi tuoda ruuan kotiin tai henkilökunta voi tuoda ruuan esim. ruokalassa hihnalta pöytään

• Ei tarvitse itse laittaa ruokaa

10.1.2012 32

7. SYÖMINEN (2/2)

2. Autettava• Tarvitsee ohjausta syömisessä

• Ruoka annosteltava ja asetettava eteen

3. Letkuruokinta• Syöminen ei onnistu

• Ruokinta nenämahaletkun avulla

• Ravintoliuos ja nesteet annetaan suonensisäisesti

4. Syötettävä• Täysin autettava ruokailussa ja nesteen annossa

• Saattaa tiedostaa nälän

10.1.2012 33

8. LÄÄKE

1.Itsenäisesti• Ei tarvitse lääkkeitä

• Ei tarvitse valvontaa, annostelee ja ottaa itse lääkkeensä, pistääitse esim. insuliini-injektiot

• Ei tarvitse hakea itse lääkkeitä apteekista tai uusia reseptejä

2. Autettava• Hoitaja jakaa lääkkeet annostelijaan (dosettiin) tai annosmukiin, josta asiakas ottaa ne itse.

• Hoitaja vetää insuliinin ruiskuun tai lataa kynän, asiakas itse pistää insuliinin.

3. Valvottava• Hoitaja tai avustaja jakaa lääkkeet ja varmistaa, että asiakas ottaa ja nielee ne

• Hoitaja pistää injektiot (päivittäin pistettävät, esim. Klexane)

• Lääkkeiden antamisessa käytetään lääke- / kipupumppua

10.1.2012 34

9. PUKEUTUMINEN

1.Itsenäisesti• Tiedostaa pukeutumistarpeen

• Pukeutuu itsenäisesti ja asianmukaisesti

• Osaa valita vaatteet ja pukeutua säänmukaisesti

2. Autettava• Tarvitsee pukeutumisessa hoitajan tai avustajan apua

• Osittain tai täysin puettava

• Ei vaihda vaatteita

• On aina yöpukeissa kotioloissa (vertaa entiseen toimintatapaan)

• Ali- tai ylipukeutuu

• Myös tukisukkien pukemisessa avustaminen

10.1.2012 35

10. PESEYTYMINEN

1. Itsenäisesti• Tiedostaa peseytymistarpeen

• Peseytyy itsenäisesti

• Saattaa tarvita apua selänpesussa

• Samalla siisteystasolla kuin aikaisemmin (eli verrataan asiakkaalle ominaiseen tapaan peseytyä, kaikki eivät yhtä innokkaita)

2. Autettava• Tarvitsee avustajan apua peseytymisessä

• Ei pysty tai ei halua peseytyä itse

• Osittain tai täysin autettava (esim. jalkojen pesussa)

10.1.2012 36

11. MUISTI

Käytä MMSE testiä apuna1.Normaali• Orientoitunut aikaan ja paikkaan• Muistaa menneet ja nykyiset tapahtumat• MMSE 25 tai yli

2.Alentunut• Muisti on lievästi alentunut• Muistaa vanhat asiat paremmin kuin viimeaikaiset• MMSE 12-24

3.Muistamaton• Muisti on voimakkaasti rajoittunut• Ei orientoitunut aikaan ja paikkaan• Ihmisten tunteminen vaikeaa• MMSE 11 tai alle

10.1.2012 37

12. PSYYKE (1/3)

1. Normaali• Asiallinen, tasapainoinen, helppo tulla toimeen• Kommunikoi muiden kanssa• Voi käyttää mielialalääkkeitä, joiden avulla tilanne on kuitenkin tasapainossa

2. Masentunut (käytä GDS-15 –mittaria apuna)• Masentunut• Myös ahdistunut• Haluton kaikkeen, aloitekyvytön• Eristäytyvä• Itkee usein• Haluaa kuolla

10.1.2012 38

12. PSYYKE (2/3)

3. Aggressiivinen• Lyö

• Kiroilee

• Vastustelee hoitotoimenpiteitä

4. Sekava• Ei tiedä aikaa eikä paikkaa

• Epäasiallinen puhe ja /tai käytös (esim. näkö- / kuuloharhainen)

• Ei kykene itsenäisesti hoitamaan arkipäivän asioitaan

5. Häiritsevä• Äänekäs, häiritsee ympäristöään

• Herättää negatiivisia tunteita

• Levoton

10.1.2012 39

12. PSYYKE / KÄYTÖS (3/3)

6. Harhaileva• Eksyy normaalissa ympäristössään

• Kuljeskelee kaiken aikaa

• Karkailee

7. Kontaktikyvytön• Henkilöön ei saa järkevää kontaktia

• Syvä dementia tai tajuton

• Katatoninen

10.1.2012 40

Tervetuloa RAVA mittarin ja RAVATAR ohjelman käyttäjäksi

• www.ravatar.fi

• Netti -sovellus, joka on helppo ja nopea käyttää

• Ohjelmassa ohjekirja sisäänrakennettuna

• Jokainen vastaa omilla tunnuksilla tehdyistä arvioinneista

• Tunnukset ovat henkilökohtaiset!

10.1.2012 41

Yhteenvetoa

• RAVA –mittari on apuväline, jota käytetään ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arvioinnissa

• RAVA –mittari mittaa huonosti sosiaalista toimintakykyä, eikämittaa ns. vaativia toimintoja

• RAVA –mittaria tulee käyttää vain niille asiakkaille, joille se on tarkoitettu

• Mikään päätös ei saa koskaan perustua yksinomaan RAVA –mittariin. RAVA –mittari ei ”määrää” kenenkään asiakkaan asumispaikkaa, vaan tukee päätöksentekoa

• RAVA –mittari ei ratkaise kaikkia vanhuspalvelujen haasteita, mutta on osoittautunut erinomaiseksi apuvälineeksi STM:nsuositusten mukaisessa palvelurakennemuutoksessa

10.1.2012 42

Miten tästä eteenpäin?

• Kun sopimus tehty ja henkilökunta koulutettu, pääkäyttäjä saa tunnukset pyytämällä ne sähköpostilla lotta.sokka@fcg.fi tai liisa.klemola@fcg.fi (jos tunnuksia ei ole annettu koulutuksen yhteydessä). Pääkäyttäjän tehtävänä on antaa tunnukset muille koulutuksessa olleille henkilöille.

• Pääkäyttäjän ja rekisterinpitäjän muutoksista ilmoitettava ainalotta.sokka@fcg.fi. Rekisterinpitäjän muutoslomake löytyy RAVATAR -ohjelman dokumentit sivulta.

• Kun sopimus halutaan irtisanoa seuraavalta vuodelta, se tulee tehdä kirjallisesti ennen lokakuun loppua ja samalla tulee ilmoittaa, mitä jo kertyneelle RAVA rekisterille tehdään. Irtisanomislomake ja rekisteritietojenmuutoslomake löytyvät RAVATAR -ohjelman dokumentit sivulta.

10.1.2012 43

Yhteystiedot:

Lotta Sokka

044 748 7988

lotta.sokka@fcg.fi

Liisa Klemola

044 546 8451

liisa.klemola@fcg.fi

Maija Valta

050 542 6423

maija.valta@fcg.fi

10.1.2012 44

FCG – Hyvän elämän tekijätwww.fcg.fi