Evaluation of the Degree of Mixing of Combinations of Dry ...
Tavoitteen asettamisesta etenevässä sairaudessa Päivi ... · PDF fileAge at...
Transcript of Tavoitteen asettamisesta etenevässä sairaudessa Päivi ... · PDF fileAge at...
Tavoitteen asettamisesta etenevässä sairaudessa
Päivi Hämäläinen, Masku
Kelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen GAS
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
GAS • On menetelmä henkilökohtaisten tavoitteiden asettamiseen ja
tavoitteiden toteutumisen arviointiin
• Kehitettiin alun perin mielenterveyskuntoutukseen (Thomas Kiresuk , Robert E Sherman, 1968)
– Kehittämisen pontimena oli heterogeeninen potilasaineisto ja olemassa olevien mittarien huono muutosherkkyys
• Käytetty sittemmin monissa erilaisissa yhteyksissä mm. MS-kuntoutuksessa, mielenterveyshuollossa, vanhuksilla
– todettu herkäksi osoittamaan kuntoutuksen vaikuttavuutta
– reliabiliteetti ja validiteetti on arvioitu hyväksi
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Copyright ©2003 BMJ Publishing Group Ltd.
Figure 2 Graph showing SF-36 scores for the subgroups of multiple sclerosis patients controlling for age, sex, marital status, social class, employment, ethnicity, and years since diagnosis of multiple sclerosis. Error bars =
SEM. BP, bodily pain; GH, general health perceptions; MH, mental health; PF, physical functioning; RE, role emotional; RP, role physical; SF, social functioning; VT, vitality.
Riazi et al. Using the SF-36 measure to compare the health impact of multiple sclerosis and Parkinson's disease with normal population health profiles. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2003;4:710-4.
Keho Mieli
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Elämänlaatumittaris
sa pienet erot
toimintakyvyltään
hyvin erilaisissa
ryhmissä!
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Miten laadin tavoitteen niin, että voin arvioida saavuttiko kuntoutuja sen?
SPECIFIC S YKSISELITTEINEN
MEASURABLE M MITATTAVISSA
ATTAINABLE A SAAVUTETTAVISSA
REALISTIC R REALISTINEN
TIMELY T AIKAAN SIDOTTU, ”MAHDOLLINEN
AIKATAULUTTAA”
Bovend’Eerdt et
al. 2009
1. Määrittele
tavoitteen kohde
2. Määrittele
tarvittava apu
3. Määrittele mitta-
asteikko
4. Määrittele
tavoiteaika
5. Painota tavoite
6. Määrittele muut
tavoitteen
saavuttamisen
tasot (+ ja -)
Tavoitteista
•Tavoite on toimintaa ohjaava ”voima”
•Ilman tavoitetta toiminnalla ei ole päämäärää
•Selkeä tavoite ohjaa ihmistä pyrkimään siihen
•Selkeä tavoite auttaa hahmottamaan keinot, joilla tavoite on mahdollista saavuttaa
•Kuntoutuksessa tavoitteen muodostus pohjaa tasavertaiseen vuoropuheluun kuntoutujan ja työryhmän välillä
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
GAS
•On apuväline tavoitteiden muodostamiseen ja niiden saavuttamisen arviointiin
•GAS on hyvä renki, huono isäntä!
•Kuntoutujalle ei saisi jäädä sellaista kuvaa, että tavoitteiden laatiminen oli temppu ja siinä tempussa käytettiin GAS:ia!
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Etenevän sairauden aiheuttamat haasteet
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Sairauden eteneminen
•Etenemistä on mahdotonta ennustaa tarkasti, vaikka ryhmätason ennusteita olisikin olemassa.
•Lähtökohtana on, että olemassa olevat oireet ja toimintarajoitteet vaikeutuvat.
•Toiminnan ja osallistumisen ylläpitämiseksi tarvitaan vaihtoehtoisia toimintatapoja, apuvälineitä, muiden apua.
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Age at onset of multiple sclerosis and age at times of assignment of the irreversible disability scores of DSS 4, DSS 6 and DSS 7 among 1844 patients with multiple sclerosis.
Confavreux C , Vukusic S Brain 2006;129:595-605
© The Author (2006). Published by Oxford University Press on behalf of the Guarantors of Brain. All rights reserved. For Permissions, please email: [email protected]
Kaplan–Meier survival curves showing survival from onset (A) and survival age (B) of the British Columbia multiple sclerosis patients by clinical course (primary progressive (PPMS)
vs relapsing (R-MS)) at onset, with median survival times and 95% CIs.
Kingwell E et al. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:61-66
©2012 by BMJ Publishing Group Ltd
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Milloin/sairauden vaihe
Kuntoutuksen kohde / tarve Tavoitteet
Sairauden varhaisvaihe
• hämmennys • vähäiset oireet
• tuetaan elämänhallintaa • tarjotaan vertaistukea • tuetaan oirehallintaa ja itsehoidon valmiuksia
•Tavoitteet oiretiedostukseen, oirehallintaan liittyviä!
Sairauden edetessä
• työkyvyttömyyden uhka • haitta lisääntyy
• tuetaan työkykyä • tuetaan aktiivista osallistumista • tuetaan oiretiedostusta ja –hallintaa sekä itsehoidon valmiuksia
•Tavoitteet työkyvyn säilyttämiseen ja aktiiviseen osallistumiseen liittyviä.
Vaikeavammaisuus
• toimintakyky heikkenee • osallistuminen vähenee • oirekirjo levenee
• tuetaan omatoimisuutta arjessa ja osallistumista • tuetaan oiretiedostusta ja –hallintaa • tuetaan läheisten jaksamista • mukautetaan ympäristö
• Tavoitteet osallistumiseen, osallisuuden säilyttämiseen, läheisten jaksamiseen liittyviä.
6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa
•Etenevässä sairaudessa ruumiin / kehon toiminnot ja usein suorituksetkin vaikeutuvat ajan kuluessa
•Tavoitteeksi ei useinkaan voida asettaa suoritusten kohenemista eikä edes ylläpysymistä
•Tavoitteet voivat ja niiden tulisi olla osallisuuden säilymiseen ja jopa kohenemiseen liittyviä.
• Voin vielä vuoden kuluttua hakea postin postilaatikolta / tyhjentää astianpesukoneen / maksaa laskut nettipankin kautta … vaikka kävelykyky / käsien voima / sorminäppäryys, näkökyky ja keskittymiskyky heikkenevät
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Tavoitteet tulisi asettaa pidemmälle
aikajänteelle! Muutaman viikon kestoisen
kuntoutusjakson ajalle ei voida juurikaan
asettaa osallisuuden tasolle ulottuvia
tavoitteita niin, että niiden toteutuminen
voitaisiin arvioida jakson päättyessä!
Tavoitteiden asettaminen etenevissä
sairauksissa lyhyelle aikajänteelle varsin
haasteellista!
ICF toimintakykyluokituksen viitekehys
ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Osallistuminen
Ympäristötekijä Yksilötekijä
Ruumiin /kehon toiminnot
Suoritukset
Lääketieteellinen terveydentila
Tavoitteet
Pitkä
aikajänne
Lyhyt
aikajänne
Kuntoutujan omat voimavarat,
omien toimintatapojen muuttaminen
Ympäristön mukauttaminen
rajoitteiden eteneminen
Ympäristön asenteisiin vaikuttaminen
Kuntoutustoimenpiteiden kohdentuminen:
kuntoutujan elinympäristön ja arjen huomiointi
kuntoutujan läheisten huomiointi
moniammatillisen yhteistyön tarve
Tavoitteena oiretiedostus,
oirehallinta toimintakyvyn
ylläpysyminen
Tavoitteena osallisuuden
tukeminen
Kuntoutus muuttuu sairauden / rajoitteiden edetessä:
Esimerkki MS-kuntoutujalta
Suoritustason tavoite: Kävelymatkan pidentyminen
-2 = Jaksan kävellä alle 50m ilman lepotaukoa rollaattorilla neljän viikon kuluttua
-1 = Jaksan kävellä 50 -100 m ilman lepotaukoa rollaattorilla neljän viikon kuluttua
0 = Jaksan kävellä yli 100 m ilman lepotaukoa rollaattorilla 4 viikon kuluttua
+1 = Jaksan kävellä yli 150 m ilman lepotaukoa rollaattorilla neljän viikon kuluttua
+2 = Jaksan kävellä yli 200 m ilman lepotaukoa rollaattorilla neljän viikon kuluttua
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
ENTÄ VUODEN KULUTTUA!?
Toinen esimerkki MS-kuntoutujalta
Tavoite: Yöllisten WC-käyntien vähentyminen kahden kuukauden aikana
-2 = Käyn yöllä WC:ssä yli 3 kertaa
-1 = Käyn yöllä WC:ssä 2 tai 3 kertaa
0 = Käyn yöllä WC:ssä yhden kerran
+1 = En käy yöllä WC:ssä, mutta aamulla on kova kiire pissalle
+2 = En käy yöllä WC:ssä eikä aamullakaan ole kiirettä pissalle
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
TILANNE VUODEN KULUTTUA?
Kolmas esimerkki MS-kuntoutujalta
Osallistumistason tavoite: Säännöllisen uintiharrastuksen aloittaminen
-2 = En käy uimassa lainkaan
-1 = Käyn harvemmin kuin 1 x/ vk uimassa MS-yhdistyksen uintivuorolla
0 = Käyn 1 x /vk uimassa MS-yhdistyksen uintivuorolla
+1 = Käyn 1 x / vk uimassa MS-yhdistyksen uintivuorolla sekä toisen kerran viikossa muutoin
+2 = Käyn uimassa 1 x /vk MS-yhdistyksen uintivuorolla ja enemmän kuin kerran viikossa muutoin
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus 23
TILANNE VUODEN KULUTTUA?
Kirjallisuutta • Kiresuk TJ, Sherman RE. Goal attainment scaling: a general method for
evaluating comprehensive community mental health programs. Community Mental Health Journal 1968;4:443-453
• Khan F, Pallant JF, Turner-Stokes L. Use of goal attainment scaling in inpatient rehabilitation for persons with multiple sclerosis. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:652-659
• Gordon JE, Powell C, Rockwood L. Goal attainment scaling as a measure of clinically important change in nursing home patients. Age and Aging 1999;28:275-281.
• Rushton PW, Miller W. Goal attainment scaling in the rehabilitation of patients with lower-extremity amputations: a pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2002;83:771-775.
• Turner-Stokes L. Goal attainment scaling (GAS) in rehabilitation: a practical guide. Clin Rehabil. 2009 Apr;23(4):362-70. Epub 2009 Jan 29.
• Bovend’Eerdt T et al. Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling; a practical guide. Clin Rehabil. 2009; 23: 352-61.
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Työpaja
Tavoitteiden laatiminen etenevissä sairauksissa
Ennen tavoitteiden laatimista
1. Millaista tietoa kuntoutujasta tarvitaan tavoitteiden laatimista varten?
– Mistä ja miten tietoa saadaan?
• Lähettävältä taholta
• Omista mittauksista / arvioista
• Kuntoutujalta itseltään
– Onko teillä yleensä riittävästi tietoa käytettävissä tavoitteiden laadintaan?
• Ellei, millaista tietoa tarvittaisiin lisää?
2. Mitä kuntoutujalle tulisi kertoa tavoitteiden asettamisesta?
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Tavoitteiden laatiminen
1. Millä kokoonpanolla tavoitteet tulisi laatia?
2. Miten kuntoutuja ja läheiset motivoidaan tavoitteiden laadintaan?
3. Miten laaditaan kuntoutujalähtöinen tavoite?
4. Miten tavoitteesta saadaan yhteinen / moniammatillinen?
5. Mille toimintakyvyn osa-alueelle tavoitteet sijoittuvat – vaikuttaako sairauden etenevyys?
6. Miten tavoitteiden kirjaaminen parhaiten toimii?
7. Mikä on hankalinta tavoitteiden asettamisessa ja asteikon määrittelyssä?
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Tavoitteellinen työskentely
1. Vaikuttavatko asetetut tavoitteet kuntoutuksen sisältöön?
– Kuntoutukseen sisällytettäviin terapioihin
– Terapioissa käytettäviin menetelmiin
2. Miten tavoitteeseen pyrkimisen keinot tulisi kirjata?
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus
Tavoitteiden toteutumisen arviointi
1. Miten tavoitteiden toteutumisen arvioinnin tulisi tapahtua?
– Kuntoutuksen lopussa vai myös sen kuluessa?
– Kuka arvioi?
2. Tuleeko kirjata, miksi tavoite saavutettiin tai miksi sitä ei saavutettu?
– Miten huomioidaan sairauden eteneminen?
– Miten huomioidaan elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset?
7.3.2012 Maskun neurologinen kuntoutuskeskus