Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2021 2022...toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden...

Siilinjärven kunta

Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2021–2022

Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2021-2022

Kansikuva:

Vuorelan koulu Havainnekuva: Sitowise Oy

SIILINJÄRVEN KUNTA – Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2021–2022

3

Sisällysluettelo

ESIPUHE .................................................................................................................................................... 4

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 8 1.1 Väestö ......................................................................................................................................... 8 1.2 Työttömyys ................................................................................................................................. 13 1.3 Työpaikat .................................................................................................................................... 14 1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät .............................................................................................. 15 1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät ................................................................................................. 16 1.6 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus ................................................................................... 18 1.7 Kunnan henkilöstö .................................................................................................................... 24 1.8 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat ........................... 24

2 KUNTASTRATEGIA 2025 .................................................................................................................... 25 2.1 Toiminta-ajatus ......................................................................................................................... 25 2.2 Arvot .......................................................................................................................................... 25 2.3 Visio 2025 ................................................................................................................................. 25 2.4 Strategiset tavoitteet ................................................................................................................. 26

2.4.1 Kasvu .............................................................................................................................. 26 2.4.2 Hyvinvointi ...................................................................................................................... 27 2.4.3 Talous ............................................................................................................................. 30

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS ........................................................................................... 32 3.1 Konserniohjaus ......................................................................................................................... 32 3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet .................................................................. 32

4 TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................................................. 37 4.1 Tulot ja menot ........................................................................................................................... 37 4.2 Verotulot .................................................................................................................................... 39 4.3 Valtionosuudet .......................................................................................................................... 40 4.4 Rahoitustulot ja -menot ............................................................................................................. 41 4.5 Vuosikate ................................................................................................................................... 41 4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä ................................................................................................. 42 4.7 Taloussuunnitelma .................................................................................................................... 42 4.8 Talouden tasapainottamisohjelma ............................................................................................ 43

5 RAHOITUSOSA .......................................................................................................................................... 46

6 KÄYTTÖTALOUSOSA ............................................................................................................................... 50

6.1 ELINVOIMA- JA KONSERNIPALVELUT .......................................................................................... 53 6.1.1 Vaalit ............................................................................................................................................. 54 6.1.2 Tilintarkastus ................................................................................................................................. 55 6.1.3 Ympäristöterveyspalvelut .............................................................................................................. 57 6.1.4 Maaseutuhallinto ........................................................................................................................... 61 6.1.5 Joukkoliikenne .............................................................................................................................. 64 6.1.6 Pelastustoimi ................................................................................................................................. 66 6.1.7 Elinvoima ja konsernipalvelut ....................................................................................................... 67

6.2 SIVISTYSPALVELUT ....................................................................................................................... 77

6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ............................................................................................... 98

6.4 TEKNISET PALVELUT ................................................................................................................... 122 6.4.1 Tekniset palvelut ......................................................................................................................... 123 6.4.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu .................................................................................... 128 6.4.3 Yksityistiet ................................................................................................................................... 134

6.5 YHTEISET PALVELUT ................................................................................................................... 136

6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT .......................................................................................................... 150 6.6.1 Toimitilojen ylläpito ...................................................................................................................... 150

7 INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................... 153


4

Esipuhe

Lähiaikoina Suomen talouskasvu näyttäisi vielä myönteiseltä huolimatta kansainvälisen talouden hei-koista uutisista. Kasvuksi kuluvalle vuodelle ennakoidaan BKT:n osalta 1,5 % ja tulevina vuosina jäätäi-siin prosentin tuntumaan. Kasvua ylläpitää kotimainen kysyntä jota tukee ansiotason nousu ja työllisyy-den koheneminen. Uusien asuntoinvestointien aloitusmäärien ennakoidaan kääntyvän laskuun ja metsä-teollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden aloitusajankohtiin liittyy edelleen epävarmuutta. Maailman kaupan hidastuminen vaikuttaa Suomen suhdanneherkkään talouskasvuun viennin supistuessa. Esim. Suomen tavaraviennin arvosta 40 % menee euroalueelle ja erityisesti Saksaan, jonka teollisuuden suh-dannenäkymät ovat heikentyneet. Suomen yksikkökustannusten vientiä tukeva vaikutus alkaa hiipua. Merkittävä osa kotimaisten kustannusten kasvusta lähivuosina määritellään seuraavien kuukausien ai-kana käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysasteen ennakoidaan nousevan vuoden 2019 ai-kana 72,5 prosenttiin. Tuleville vuosille hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyysasteen nosto edelleen 75 prosenttiin mikä edellyttää n. 60 000 työllistä henkilöä enemmän. Työikäinen väestö kuitenkin vähenee joten työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia ja uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että sen kysyntää, alentavat rakenteellista työttömyyttä ja aktivoivat työvoiman ulkopuolella olevia työn hakuun. Työllisyyden kasvu edellyttää myös talouskasvua. Työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 7,4 % ja sen on ennakoitu päätyvän vuoden lopussa n. 6,5 %:iin ja tulevina vuosina n. 6 prosentin tuntumaan. Kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus on noussut hyvin korkealle tasolle. Velkaantumisaste käytettä-vissä olevista tuloista oli viime vuonna 127,4 % ja sen on ennakoitu nyt tasaantuvan. Kasvua ovat edes-auttaneet matala korkotaso, työmarkkinoiden myönteinen kehitys, asuntomarkkinoiden vilkastuminen sekä asuntorakentamisen vahva kasvu. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskoron nykyi-sellään tai jopa edelleen laskevan ja jatkavan elvytystoimia investointien vauhdittamiseksi. Arviot lyhyiden korkojen noususta nollan yläpuolelle ovat lykkääntyneet joissakin ennusteissa jopa vuoteen 2025. Kuntatalouden tilanteen on todettu kohentuneen muutaman viime vuoden aikana. Suotuisaan kehityk-seen on vaikuttanut useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta verotulot kasvoivat odotettua nope-ammin ja toimintamenot kehittyivät maltillisesti mm. kilpailukykysopimuksen ja kuntatalouteen kohdistu-neiden sopeutustoimin ansiosta. Suotuisa kehitys päättyi 2018, kun kuntien toimintakatetta heikensi eri-tyisesti palkkamenojen kasvu. Tilastokeskuksen / valtiovarainministeriön julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2018 noin 2,1 mrd. euroa. Se ei aivan riittänyt kattamaan poistoja ja nettoinvestoinnit olivat n. 0,72 mrd. euroa korkeammalla tasolla. Kuntien vuosikate heikkeni näin ollen -1,2 mrd. euroa eli -36,8 %. Kuntien vuosikatteen heikkeneminen johtui ensisijaisesti em. toi-mintakatteen kasvusta (3,5 %) ja verotulojen vähennyksestä. Vuosikate oli negatiivinen peräti 43 kun-nassa. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos romahti edellisestä vuodesta päätyen n. -0,1 mrd. euroon. Alijäämäisien kuntien lukumäärä nousi 40 kuntaan. Heikentynyt taloustilanne näkyi käytännössä myös kuntien lainakannan kasvuna. Lainakanta oli n. 16,7 mrd. euroa eli 3 048 euroon/asukas (ed. vuosi 2 941 euroa). Jos viime vuosi kuntataloudessa oli heikko, niin kuluva vuosi suorastaa romahduttaa kuntatalouden. Toi-mintamenojen kasvua kiihdyttää 2019 palkkojen sopimuskorotukset sekä lomarahaleikkauksen päätty-minen. Toimintakatteen ennakoidaan kasvavan (heikkenevän) n. 4,6 %. Kuntien verotulojen on odotettu kasvavan, mutta verotulojen kertymistä hidastaa ja myöhentää verokorttiuudistukseen liittyvät ennakon-pidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterissä ilmenneet ongelmat. Valtionosuudet laskevat vielä kulu-valla vuodella. Hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotuksia ei tehty ja kustannustenjaon tarkistus tulee laskemaan valtionosuuksia toteutuneiden kustannusten jäätyä laskennallisia kustannuksia alemmaksi. Kunnille ollaan kuitenkin aikaistamassa ns. kaksinkertaisen kiky-kompensaation maksatusta poiketen jo kuluvalle vuodelle jotta verotulojen tilityksestä johtuva rahoituksellinen viive osittain kompensoituisi. Vaikka investointimenot ovat jo ennestään hyvin korkealla tasolla, arvioidaan niiden kasvavan edelleen korvausinvestointien ja vilkkaan sairaalarakentamisen myötä.


5

Kuntamme strategia päivitettiin helmikuussa 2018. Uusi kuntastrategia painottaa kunnan kehittämistä ja toimintaa kolmeen suureen asiakokonaisuuteen: Talous, hyvinvointi ja kasvu. Kunnan toiminnan ja ke-hittämisen kivijalka on riittävä investointikyky ja tulokselliset palveluprosessit. Hyvinvointi kohdistuu niin kuntalaisiin kuin henkilöstöön. Haluamme, että kunnassamme on osaava ja innostunut henkilöstö ja sat-saamme edelleen henkilöstöön joka vuosi merkittäviä toimenpiteitä ja resursseja. Hyvinvoinnin ymmär-rämme myös kuntalaisten sivistyksen, sosiaalisen toimintakyvyn ja terveyden edistämiseksi. Haluamme, että koko kunnassamme on viihtyisä elinympäristö ja kuntalaisilla mahdollisuus monipuolisiin harrastus-mahdollisuuksiin. Siilinjärven väestön kasvu on ollut pienessä taantumassa vuodet 2016 – 2017, vuosi 2018 toteutui pie-nellä kasvulla ja vuosi 2019 toteutuu negatiivisena väestön kasvuna. Tavoittelemme tulevaisuudessa edelleen väestön ja työpaikkojen kasvua strategian mukaisesti, vaikka väestön kasvun tekeminen tulee olemaa erittäin haasteellista. Kunnan työttömyys on säilynyt hyvällä tasolla, viimeisin tilasto näyttä 6,3 % työttömyyttä. Elinkeinoelämän aktiivisuus näkyy myös Siilinjärvellä. Tonttien ja yritystilojen kysyntä on ollut varsin aktiivista ja uusia yrityksiä kuntaan syntyy edelleen hyvä määrä. Palvelut ovat meillä edelleen hyviä eikä ole näköpiirissä mitään dramaattista muutosta, päinvastoin ta-voite on säilyttää kunnan palvelut laadukkaina. Henkilöstöön panostamme edelleen merkittävästi, koska henkilöstö on kunnan tärkeä voimavara. Sairauspoissaolojen ja tapaturmien määrät tulee saada alene-maan, jotta määräaikaisten työntekijöiden käyttö vähenee. Esimiestoimintaan on viime vuosina kiinnitetty huomiota, mm. kunnan oma pitkäkestoinen esimieskoulutus pyörii jatkuvasti vuosittain. Kunnan talous on edelleen tiukalla ja talouden liikkumavara on pieni. Vuoden 2019 aikana taloutemme on heikentynyt dramaattisesti. Kunnan kulut kasvavat tällä hetkellä liian kovaa vauhtia, tulopohjassa ve-rotulojen kertymä jää ennakoitua pienemmäksi sekä valtionosuudet eivät kasva samassa suhteessa kuin väki vanhenee. Kunnan kiinteistöjen tarvitsemat korjaukset ja uudisrakentamiset ajoittuvat kaikki samoille vuosille. Keväällä 2019 ulkopuolinen asiantuntija analysoi Siilinjärven palvelutuotannon tehokkuuden mm. verrat-tuna valtakunnan verrokkikuntiin. Lopputulos oli, että Siilinjärven palvelut tuotetaan tehokkaasti, heikoim-mat tehokkuudet olivat enintään verrokkiryhmän keskiarvossa. Julkisuudessa paljon puhetta aiheuttava hallinto oli verrokkiryhmän yksi tehokkaimmista Siilinjärvellä. Mahdolliset tehostamiskohteet ovat yhteis-vaikutuksiltaan noin 3 milj. euroa, joka on 2 % koko kunnan toimintamenoista. Olemme käynnistäneet talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2020–2022. Tavoite on leikata toimintakatetta tuo 3 milj. eu-roa. Asetimme YT-neuvottelujen tavoitteeksi vähentää henkilöstömenoja 1 milj. euroa vuonna 2020. Tu-loveroa jouduimme korottamaan 0,75 %, jotta kunnan taseen kumulatiivinen ylijäämä ei käänny alijää-mäksi. Suomessa kuntien suurimmat tulot ovat verotulot ja valtionosuudet, jotka tasoittavat verotuloja ja huo-mioivat mm. sairastavuutta. Seuraavassa taulukossa on vuoden 2018 tilinpäätöksien vertailu kahteen lähellä olevaan kaupunkiin.

Verotulot 1 000 €

Valtionosuudet 1 000 €

Verot + VOS yhteensä

Väkiluku

Iisalmi 75 247 53 714 128 961 21 472

Varkaus 78 325 48 228 126 553 20 829

Siilinjärvi 85 196 33 139 118 335 21 674

Toimiiko järjestelmä oikein, jos Siilinjärvi saa 10 milj. euroa vähemmän tuloja joka vuosi kuin Iisalmi ja 8

milj. euroa vähemmän kuin Varkaus?

Taloustilanne on Siilinjärvellä erittäin haastava, joka vaatii kaikilta toimia talouden vakauttamiseksi. Vii-

meistään nyt pitää pystyä tekemään kipeitäkin päätöksiä.


6

Toinen alijäämäinen vuosi, peruspalvelut säilytetään, kasvua haetaan edelleen Olen toiminut 15 vuotta kunnanjohtajan kahdessa eri kunnassa, koskaan kunta talous ei ole ollut näin tiukalla. Talousarvioesitys kokonaisuutena ovat peruspalvelut ja palveluverkoston säilyttävä. Kasvustra-tegian mukaista toimintaa tulee jatkaa ja tehostaa entisestään. Kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään, mutta tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 %. Talousarvio-ehdotuksen mukaan vuoden 2020 tulos tulee olemaan -2,6 milj. euroa alijäämäinen ja vuosikatetta muo-dostuu 3,5 milj. euroa. Vuoden 2020 poistojen määrä tulee olemaan noin 6,1 milj. euroa ja brutto inves-tointien määrä on 5,8 miljoonaa euroa. Nettovelkamäärä kasvaa noin 2,9 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 81,2 milj. euroa ja lainaa on noin 3757 euroa/asukas. Verotulot nousevat noin 93 milj. euroon, jossa on kasvua edelliseen vuoteen +9,7 % (sis. 0,75 % veron korotuksen). Valtionosuudet kasvavat 12,2 %, ollen yhteensä 37,3 milj. euroa. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa -146,0 milj. euroa, jossa on kasvua 1,7 % kuluvan vuoden muutostalousarvioon. Toimintatulot vähenevät -0,2 %. Toimintakate muodostuu 127,8 milj. eu-roon, jossa on kasvua (heikennystä) kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon 6,1 %. Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut lokakuussa hyväksyttyyn muutostalousarvioon 2019 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Palvelualue Kasvu

1 000 € Muutos %

Ulkoiset erät

Elinvoima- ja konsernipalvelut -53 -1,1

Sivistyspalvelut 706 2,0

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 975 2,8

Tekniset palvelut 2 124 61,5

Yhteiset palvelut 1 472 16,8

Yhteensä 6 223 5,1

Nettoinvestointien jakauma vuonna 2020 (milj. euroa)

Tietokone-ohjelmistot0,576 Me

Koneet ja kalusto

0,872 Me

Elinkeino-elämänkehitt.

0,359 Me

Liikunta-paikat

0,065 Me

Toimitilat0,800 Me

Kuntatekniikka2,485 Me


7

Talousarviovuoden 2020 nettoinvestoinneiksi muodostuisi n. 5,2 milj. euroa. Summa sisältää toteutettavia toimitilainvestointeja 0,8 milj. euroa. Näistä n. 0,275 milj. liittyy tulevien, muilla rahoitusmuodoilla kuin taselainalla rahoitettavien toimitilainvestointien suunnitteluun, kilpailutukseen ja valvontaan. Kuntateknii-kan maa- ja vesirakentamiseen käytetään 2,5 milj. euroa. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluissa inves-toinnit kohdistuvat pääsääntöisesti toimitilojen kalustamiseen yht. n. 0,6 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveys-palvelut käyttävät investoinnit 0,3 milj. euroa tietojärjestelmä- ja kalustohankintoihin. Loppu 0,9 milj. euroa kohdentuu kunnanhallituksen alaisen toimintaan (elinkeinoelämä, tietokoneohjelmistot ja laitteet ym.). Tulevat toimitilainvestointien uudisrakennuskohteet ja merkittävät korjausinvestoinnit on tarkoitus toteut-taa pääasiassa leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina. Suunnitelmakaudella on arvioitu käynnistyvän yhteensä 4 uutta hanketta joiden hankearvo on yhteensä 47,0 milj. euroa ja jatkuvan yksi vuoden 2019 aikana alkanut hanke (vuosiarvo n. 5,0 milj.).

Vuosi 2020

Vaikka kunnan talous heikkenee edelleen vuonna 2020, kasvustrategian työtä pitää jatkaa, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat myös tulevaisuudessa. Valittu kasvustrategia on oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Ellei ole kasvua elinvoiman edellytykset heikkenevät ajan kuluessa. Uuden kuntastrategian mukainen kuntalaisten ja henkilökunnan hyvinvointi on tärkeä strateginen valinta. TA2020 säilyttää kunnan palvelutason ja koko organisaation tulee etsiä uusia toimintamuotoja palvelui-den tuottamisen tehostamiseksi. Meillä on paljon sisäilmaongelmista kärsiviä kiinteistöjä. Vaikka talous on tiukalla, jatkamme kiinteistöjen korjauksia ja uusimisia pitkällä aikajänteellä. Kuinka voisimme tehostaa toimintaamme palvelutuotannossa? Nyt jos koskaan tarvitaan uusia toiminta-tapoja ja löytyisikö digitalisointiin uusia avauksia. Maailma muuttuu ja meidän tulee muuttua mukana tai paremmin edeltä käsin. Yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan välillä toivottavasti lisääntyy ja jalostuu vuosina 2020–2022. Yh-teistyön tulee olla yhteistyöosapuolia hyödyttävää, vain oman napaan katsominen ei ole oikeata yhteis-työtä. Uusin yhteistyömuoto on yhteinen vesiyhtiö Kuopion kanssa. Maakunnan veturi Kuopion riittävä kasvu ja yhteistyö ympäröivään seutuun ovat elintärkeää kaikille. Kunnan yritysten ja muiden toimijoiden toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden toimia ja vaikuttaa Siilinjärven kunnassa. Kunnan ke-hittämiseen kaikille osa-alueilla satsataan vuonna 2020 uudella resursoinnilla. Tulevina vuosina on edessä paljon työtä kunnan talouden vakauttamisessa, toimitilojen uudistamisessa, yhteiskunnallisten muutosten haltuunotossa ja tietenkin kuntastrategian toteuttamisessa. Näiden haas-teiden ristiaallokossa tarvitsemme yhtenäistä työyhteisöä. Toivon, että voimme yhdessä kehittää ja sitou-tua kunnan haasteisiin. Näillä ajatuksilla toivotan työniloa, jaksamista ja toistemme kunnioitusta tulevaan vuoteen sekä ymmär-rystä talouden ja toimintaympäristön muutoksen haasteissa päättäjille, työntekijöille ja kuntalaisille.

Vesa Lötjönen

kunnanjohtaja


8

1 YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2018 lopussa 21 674 henkilöä. Vuoden 2018 väestönkehitys oli +17 hen-kilöä, syntyneiden enemmyys oli 55 henkilöä, muutot, siirtolaisuus ja korjausvaikutus olivat yhteensä -38 asukasta. Asuntoja valmistui 136, mikä on vuosikymmenen 3. korkein lukema, keskiarvoisesti on valmistunut reilut 100 uutta asuntoa. Siilinjärven väestö on ollut pitkään pysyvän kasvun linjalla. Viime vuosina kasvu on pysähtynyt. Tu-levien vuosien ennuste on, että väestö tulisi lisääntymään hieman. Ennusteessa syntyneiden määrä vakiintuu nykytasoon, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäistä väestöä ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pysähtyy ja kääntyy ennusteen lo-pussa negatiiviseksi.

Väestö 1960 – 2018 sekä ennuste 2019 – 2022

Vuosi Väestö Muutos Muutos %

1960 8 023 833 11,6

1970 * 10 834 2 811 35,0

1980 15 168 4 334 40,0

1990 18 749 3 581 23,6

2000 19 723 974 5,2

2010 21 010 1 287 6,5

2011 21 311 301 1,4

2012 21 431 120 0,6

2013 21 567 136 0,6

2014 21 668 101 0,5

2015 21 794 126 Muutos 2011–2015:

3,7 %

2016 21 768 -26 -0,1

2017 21 657 -111 -0,5

2018 21 674 17 0,1

2019 21 573 -101 -0,5

2020 21 600 27 0,1

2021 21 781 181 0,8

2022 22 025 244 1,1

* 1.1.1969 liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen


9

Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys 2005 – 2018 ja ennuste 2019 – 2022

Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisin-kin tulomuuttajat ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asun-non hankinta, samoin lähtömuutto suuntautuu pääosin Kuopioon. Muiden naapurikuntien suhteen muut-toliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Etelä-Siilin-järvellä. Tätä on tukenut lisäksi vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkei-hin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Lähivuosien osalta väestöennuste perustuu pientalotuotantoon Etelä-Siilinjärvellä ja Taivallahdessa sekä kerrostalotuotantoon Kirkonkylässä ja Vuorelassa. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maa-seutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muutto-liikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennuste-taan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota16–24-vuotiaista nuo-rista.

242 248258

241 247227

271

248269

258 255

222 218 218 212202 197 199

-117 -112 -120 -118 -110

-149

-125

-160 -153 -157

-134-146

-155 -163 -170-185

-199-214

125136 138

123137

78

146

88

116101

121

7663 55

42

17-2

-15

-250

-150

-50

50

150

250

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021

Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu


10

Muuttoliike 2005 – 2018 ja ennuste 2020 – 2022

Nettomuuton ikärakenne 2012 – 2018

1317

1458

1319

11801230 1239

14661358 1337

1226 1200 12081266

1191 11851296

14991584

-1408

-1253-1314-1284

-1179-1270-1317-1332-1312

-1226 -1212-1312

-1428

-1229

-1338-1298 -1324

-1331

-91

205

5-104

51-31

14926 25 0 -12

-104 -162-38

-153

-2

175253

-1700

-1200

-700

-200

300

800

1300

1800

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto


11

Väestön kehitys 2006 – 2018 ja ennuste 2019 – 2022

Kunta on päivittänyt strategiansa vuoden 2018 alussa. Yksi strategian tavoitteita on jatkaa hallittua kas-vupolitiikkaa. Syntyvyyden laskun vuoksi väestönkasvu edellyttää muuttovoittoa ja vilkasta uudisraken-tamista, keskimäärin 130 asuntoa/vuosi. Muita kunnan väkiluvunkasvun onnistumisen kannalta keskeisiä asioita on koko Kuopion seudun veto-voimaisuuden kasvattaminen. Siilinjärvi toimii yhdessä naapurikuntien kanssa pyrkien luomaan edelly-tyksiä saavuttaa Pohjois-Savon liiton Tavoite+ taso, jossa kaikki alat lisäävät työllisyyttä. Investoiminen ja innovaatiotoiminta ovat aktiivista, teollinen tuotanto kasvaa, rakentaminen vilkasta, raaka-aineiden, tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen kasvaa, lisääntyvä väestö tarvitsee koulutus- ja kulttuuripalveluja, yksityisen ja julkisten palvelujen kysyntä lisääntyy.

Vuoden 2018 asukasluku oli 21 674 asukasta, mikä vastaa melko hyvin strategian tavoitteita. Tällä het-kellä ennusteeseen sisältyy tavallista enemmän epävarmuustekijöitä.

Väestön ikärakenne 2013 – 2018 ja ennuste 2019 – 2022

Ikä 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

0–6 2 014 2 043 2 058 1 971 1 937 1 884 1 814 1 757 1 728 1 716

7–15 2 718 2 720 2 738 2 765 2 720 2 745 2 757 2 789 2 812 2 821

16–24 2 024 1 992 1 975 1 930 1 879 1 881 1 841 1 855 1 902 1 955

25–64 11 303 11 236 11 191 11 103 10 963 10 881 10 637 10 448 10 367 10 347

65– 3 508 3 677 3 832 3 999 4 158 4 283 4 524 4 751 4 972 5 185

Yht. 21 567 21 668 21 794 21 768 21 657 21 674 21 573 21 600 21 781 22 024

20000

20500

21000

21500

22000

22500

-06 -07 -08 -09 2010 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 -19 2020 -21 -22

Trendi

Tot /TA 2020

21 674

22 025


12

Alle kouluikäisten määrä vähentyy syntyvyyden alenemisen myötä. Ala-asteikäisten määrä pienenee hie-man vuoteen 2014 saakka yläasteikäisten määrän pysyessä nykyisellään. Alttiimmin poismuuttavan vä-estönosan eli 16–24-vuotiaiden määrä pysyy tasaisena. Nuoremman työikäisen väestön määrä kasvaa ja vanhemman vähenee. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi Siilinjär-vellä vuosina 2014–2018 peräti 22 %.

Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina 2014 – 2018

0–6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys 2005–2018 ja ennuste 2019–2022

-130

61

-34

-142

-38

-384

423

346

-600 -400 -200 0 200 400 600

0-6

7-12

13-15

16-24

25-39

40-64

65-74

75-

1910 1965 1957 1904 1930 1923 1978 1991 2014 2043 20581971 1937 1884 1814 1757 1728 1716

23992589 2668

27762890

30123189

33523514

36773832

39994158

4283

4524

4751

4972

5185

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

-05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17 -18 -19 -20 -21 -22

Yli 64-vuotiaat

0–6-vuotiaat


13

1.2 Työttömyys

Siilinjärvellä työllisyystilanne on säännöllisesti ollut valtakunnan keskiarvotasoa parempi. Siilinjärven työt-tömyys oli 8,4 % vuonna 2017 ja 7,1 % vuonna 2018, kun valtakunnan työttömyys oli 8,6 % ja 7,4 %. Työttömyys lähti vuonna 2017 voimakkaaseen laskuun ja kuluva vuosi on ollut vuotta 2018 vastaava. Kunnilla on lukuisia lakisääteisiä velvoitteita, mm. ikääntyvien työllistämisvelvoite, kuntouttavan työtoi-minnan järjestäminen, nuorten työpajatoiminta, yhteistoimintavelvoite ja TYP-johtajuus. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on kuntavetoinen toimintamalli, jossa kunta, Kela ja TE-palvelut yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmu-kaisia palvelukokonaisuuksia sekä vastaavat työllistymisen edistämisestä ja seurannasta. Toimintamalli on todettu tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työl-listymistä. Siilinjärvi on viimeksi kuluneen kahden vuoden aika onnistunut erityisen hyvin pitkäaikaistyöt-tömyyden vähentämisessä, joka laski 35 % ajanjaksolla heinäkuu 2017 – heinäkuu 2019.

Työllisyysennusteen tekijät

TYÖTTÖMÄT

Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Yli vuoden Alle

luku voima (keskim./kk) työttömänä 25-vuotiaat

olleet työttömät

2000 19 742 9 494 12,6 1 198 219 186

2005 20 271 9 723 9,8 955 161 135

2010 21 010 10 064 8,0 802 121 106

2011 21 311 10 247 7,3 735 131 104

2012 21 431 10 315 7,3 738 150 109

2013 21 567 10 342 7,8 804 166 106

2014 21 668 10 293 8,8 905

191 127

2015

21 794 10 247

9,6 998 202 150

2016 21 768 10 221 9,4 971 235 152

2017 21 657 10 154 8,4

858 258

138

2018 21 674 10 100 7,1

728 189 127

2019* 21 573 10 000 7,1 710 180 110

2020*

22 257

10 200

8,3

850

250

140

21 600 10 000 7,0 700 170 100

2021* 21 781 10 000 7,0 700 160 100

2022* 22 025 10 000 7,0 700 150 100

*Arviovuodet


14

1.3 Työpaikat

Siilinjärvellä oli vuoden 2017 lopussa 7 129 työpaikkaa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden 91 työpaikkaa (Vuonna 2016 kasvua 21 työpaikkaa). Vuonna 2014 työpaikat lisääntyivät yli kahdella sadalla, joten trendi on koko ajan nouseva. Tulevia vuosia on hankala ennustaa lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi, työpaikkojen lisäys on toden-näköisesti vähäisempää, kuin vuosina 2012 ja 2014. Työpaikkaomavaraisuuden uskotaan nousevan tulevina vuosina 80 prosenttiin. Yritysinvestointeja on tehty runsaasti EU-ohjelmia hyödyntäen. Vapaita tuotanto- tai muita yritys-tiloja on niukasti, ja työpaikkojen syntyminen edellyttää toimitilarakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä hoivapalveluihin, metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden eri aloille. Yritystonttivarauksia on tehty runsaasti, ja niiden vaikutus tulee näkymään seuraavien vuosien si-sällä.

Työpaikat vuosina 2000, 2016–2022

Toimiala 2000 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Maa-, metsä- ja kalatalous 396 296 297 300 300 300 300 300

Kaivostoiminta, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

260 160 169 180 200 200 200 200

Teollisuus 945 1 075 1 114 1 150 1 170 1 190 1 210 1 230

Rakennustoiminta 430 848 879 900 920 940 960 980

Kauppa, kuljetus, majoitus 1 098 1 167 1 174 1 180 1 200 1 220 1 240 1 260

Informaatio, rahoitus, kiinteis-töala ja ammatillinen toiminta

340 727 697 700 700 700 700 700

Yhteisk. ja henkilökoht. palvel. 2 414 2 674 2 705 2 730 2 750 2 770 2 790 2 800

Tuntematon 91 94 90 90 90 90 90

Työpaikat yhteensä 5 997 7 038 7 129 7 230 7 330 7 410 7 490 7 560

Asukasluku, 31.12. 19 742 21 768 21 657 21 674 21 573 21 600 21 781 22 025

Työvoima, 31.12. 9 559 10 221 10 154 10 100 10 000 10 000 10 000 10 000

Työttömät, 31.12. 1 221 1 012 826 700 700 700 700 700

Alueella asuva työll. työvoima 8 338 9 209 9 328 9 400 9 300 9 300 9 300 9 300

Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 76,4 76,4 76,9 78,8 79,7 80,5 81,3

Pendelöinti ulos 4 112 5 368 5 528 5 500 5 400 5 350 5 300 5 300

Pendelöinti sisään 1 771 3 197 3 329 3 330 3 430 3 460 3 490 3 560

Ulkopuolinen työssäk. (netto) 2 341 2 171 2 199 2 170 1 970 1 890 1 810 1 740

* Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2017 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste


15

1.4 Kansantalouden kehitysnäkymät

Vielä kesällä julkaistuissa taloudellisissa katsauksissa kerrottiin 2,4 %:n toteutuneista kasvuluvuista viime vuodelle. Tarkentuneet ennusteet ovat kuitenkin pudottaneet viime vuoden kasvun 1,7 %:iin. Niinpä vuosi 2017 näyttäisi jääneen yli kolmen prosentin kasvulla vuosikymmenen toiseksi parhaaksi kasvuvuodeksi vuoden 2010 jälkeen. Lähiaikoina Suomen talouskasvu näyttäisi vielä myönteiseltä huolimatta kansain-välisen talouden heikoista uutisista. Kasvuksi kuluvalle vuodelle ennakoidaan BKT:n osalta 1,5 % ja tu-levina vuosina jäätäisiin prosentin tuntumaan. Kasvua ylläpitää kotimainen kysyntä jota tukee ansiotason nousu ja työllisyyden koheneminen. Uusien asuntoinvestointien aloitusmäärien ennakoidaan kääntyvän laskuun ja metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden aloitusajankohtiin liittyy edelleen epävar-muutta. Maailman kaupan hidastuminen vaikuttaa Suomen suhdanneherkkään talouskasvuun viennin supistuessa. Esim. Suomen tavaraviennin arvosta 40 % menee euroalueelle ja erityisesti Saksaan, jonka teollisuuden suhdannenäkymät ovat heikentyneet. Suomen yksikkökustannusten vientiä tukeva vaikutus alkaa hiipua. Merkittävä osa kotimaisten kustannusten kasvusta lähivuosina määritellään seuraavien kuu-kausien aikana käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysasteen ennakoidaan nousevan vuoden 2019 ai-kana 72,5 prosenttiin. Tuleville vuosille hallitusohjelmaan on kirjattu työllisyysasteen nosto edelleen 75 prosenttiin mikä edellyttää n. 60 000 työllistä henkilöä enemmän. Työikäinen väestö kuitenkin vähenee joten työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia ja uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että sen kysyntää, alentavat rakenteellista työttömyyttä ja aktivoivat työvoiman ulkopuolella olevia työn hakuun. Työllisyyden kasvu edellyttää myös talouskasvua. Työttömyysaste oli viime vuoden lopussa 7,4 % ja sen on ennakoitu päätyvän vuoden lopussa n. 6,5 %:iin ja tulevina vuosina n. 6 prosentin tuntumaan. Tietyistä ammattiryhmistä kuten rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen ammatti-laisista sekä informaatio- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoista alkaa olla pulaa. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrät ovat alkaneet vähentyä. Kotitalouksien kasvava velkaantuneisuus on noussut hyvin korkealle tasolle. Velkaantumisaste käytettä-vissä olevista tuloista oli viime vuonna 127,4 % ja sen on ennakoitu nyt tasaantuvan. Kasvua ovat edes-auttaneet matala korkotaso, työmarkkinoiden myönteinen kehitys, asuntomarkkinoiden vilkastuminen sekä asuntorakentamisen vahva kasvu. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskoron nykyi-sellään tai jopa edelleen laskevan ja jatkavan elvytystoimia investointien vauhdittamiseksi. Arviot lyhyiden korkojen noususta nollan yläpuolelle ovat lykkääntyneet joissakin ennusteissa jopa vuoteen 2025. Talouskasvu on vahvistanut julkista taloutta jonka alijäämä on pienentynyt ja velka suhteessa bruttokan-santuotteeseen laskenut. Valtion alijäämä on ennakkotietojen mukaan pienentynyt viime vuonna -0,8 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen on ennakoitu kääntyvän jälleen kasvuun kuluvan vuoden aikana. Julkinen velka suhteessa BKT:n alenee ennakkotietojen mukaan alle 60 % viitearvon. Euromääräisesti julkinen talous kuitenkin velkaantuu ja velkasuhde kääntyy uudelleen nousuun vuodesta 2021 alkaen. Puskurit tulevien menopaineiden ja mahdollisten taantumien varalle ovat ohuet. Väestön ikääntyminen lisää yhä enemmän hoito- ja hoivamenoja. Maailmankaupan kasvu hidastuu tänä vuonna viime vuodesta. Hidastuminen johtuu Yhdysvaltojen ja Kii-nan välisestä kauppakonfliktista. Erityisesti Yhdysvaltojen kauppapolitiikan vaikean ennustettavuuden on todettu korostavan talouskehityksen riskejä. Myös euroalueen osalta näkymät heikentyivät jo viime vuo-den aikana. Iso-Britannian irtautuminen Eu:n jäsenyydestä ja siitä seuraava sopimukseton ero eli ns. kova brexit toteutuessaan todennäköisesti vaikuttaisi koko Euroopan tilanteeseen. Heikentyneistä ennus-teista huolimatta pysytään kuitenkin kasvu-uralla sekä maailman taloudessa että euroalueella. Monessa keskeisessä taloudessa kasvu muodostuu kotimarkkinavetoisesti.


16

Seuraavassa taulukossa on esitetty Valtiovarainministeriön syksyn 2019 taloudellisen katsauksen kansantalouden keskeiset tunnusluvut ja ennusteet vuosilta 2016–2021

Muuttuja 2016 2017 2018 2019 2020 2021

(% muutos)

Tuotanto (määrä) 2,6 3,1 1,7 1,5 1,0 0,9

Työn tuottavuus 2,0 2,8 -0,9 0,7 0,6 0,8

Ansiotaso 0,9 0,2 1,7 2,7 3,1 2,9

Inflaatio 0,4 0,7 1,1 1,1 1,4 1,7

(%-yksikköä)

Työttömyysaste 8,8 8,6 7,4 6,5 6,3 6,2

Verot / BKT 43,8 43,0 42,3 41,9 42,2 42,1

Vaihtotase/BKT -0,7 -0,7 -1,6 -1,2 -1,3 -1,2

Julkisyhteisöjen alijäämä/BKT -1,7 -0,7 -0,8 -1,0 -1,4 -1,5

Julkisyhteisöjen velka/BKT 62,6 60,8 58,9 58,8 58,8 59,7

10 vuoden korko, %

Euribor 3 kk, %

0,4

-0,3

0,5

-0,3

0,7

-0,3

0,0

-0,3

-0,2

-0,4

-0,1

-0,3

1.5 Kuntatalouden kehitysnäkymät

Valtionvarainministeriön syksyllä 2019 julkaisemassa Kuntatalousohjelmassa on luonnehdittu kuntata-louden kehitysnäkymiä kattavasti. Kuntatalouden tilanteen on todettu kohentuneen muutaman viime vuo-den aikana. Suotuisaan kehitykseen on vaikuttaneet useat eri tekijät. Hyvän taloustilanteen ansiosta ve-rotulot kasvoivat odotettua nopeammin ja toimintamenot kehittyivät maltillisesti mm. kilpailukykysopimuk-sen ja kuntatalouteen kohdistuneiden sopeutustoimin ansiosta. Suotuisa kehitys päättyi 2018, kun kun-tien toimintakatetta heikensi erityisesti palkkamenojen kasvu. Lisäksi verotuloja pienensivät vuodelta 2017 maksetut ennätyksellisen suuret ennakonpalautukset sekä sovellettujen veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisu valtion hyväksi. Tilastokeskuksen / valtiovarainministeriön julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2018 noin 2,1 mrd. euroa. Se ei aivan riittänyt kattamaan poistoja ja nettoinvestoinnit olivat n. 0,72 mrd. euroa korkeammalla tasolla. Kuntien vuosikate heikkeni näin ollen -1,2 mrd. euroa eli -36,8 %. Kuntien vuosikatteen heikkeneminen johtui ensisijaisesti em. toi-mintakatteen kasvusta (3,5 %) ja verotulojen vähennyksestä. Vuosikate oli negatiivinen peräti 43 kun-nassa. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos romahti edellisestä vuodesta päätyen n. -0,1 mrd. euroon. Alijäämäisien kuntien lukumäärä nousi 40 kuntaan. Heikentynyt taloustilanne näkyi käytännössä myös kuntien lainakannan kasvuna. Lainakanta oli n. 16,7 mrd. euroa eli 3 048 euroon/asukas (ed. vuosi 2 941 euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytetty lähes yksinomaan investointeihin; erityisesti suuriin liikenne-hankkeisiin sekä sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakennushankkeisiin. Kun tarkasteluun otetaan mukaan kuntakonsernit, voidaan todeta että myös sillä tasolla toimintakate kääntyi edellisistä vuosista poiketen voimakkaaseen kasvuun (heikkeni) 3,7 %. Vuosikatteessa tämä nä-kyi yht. n.1,17 mrd. euron heikkenemisenä (-19,8 %). Vuosikatetta kertyi keskimäärin n. 863 euroa/asu-kas. Vuosikate oli negatiivinen 13 kuntakonsernilla ja tilikauden tulos oli alijäämäinen peräti 186 kunta-konsernilla eli n. 60 % kaikista kuntakonserneista. Kuntakonsernien lainakanta oli vuoden 2018 lopussa yht. 6 558 euroa / asukas. Asukaskohtainen euromäärä kasvoi 3,9 %. Jos viime vuosi kuntataloudessa oli heikko, niin kuluva vuosi suorastaa romahduttaa kuntatalouden. Toi-mintamenojen kasvua kiihdyttää 2019 palkkojen sopimuskorotukset sekä lomarahaleikkauksen päätty-minen. Toimintakatteen ennakoidaan kasvavan (heikkenevän) n. 4,6 %. Kuntien verotulojen on odotettu kasvavan, mutta verotulojen kertymistä hidastaa ja myöhentää verokorttiuudistukseen liittyvät ennakon-pidätysmenettelyn muutokset ja tulorekisterissä ilmenneet ongelmat. Valtionosuudet laskevat vielä kulu-valla vuodella. Hallitusohjelman mukaisesti indeksikorotuksia ei tehty ja kustannustenjaon tarkistus tulee laskemaan valtionosuuksia toteutuneiden kustannusten jäätyä laskennallisia kustannuksia alemmaksi. Kunnille ollaan kuitenkin aikaistamassa ns. kaksinkertaisen kiky-kompensaation maksatusta aiemmasta poiketen jo kuluvalle vuodelle jotta verotulojen tilityksestä johtuva rahoituksellinen viive osittain kompen-soituisi. Vaikka investointimenot ovat jo ennestään hyvin korkealla tasolla, arvioidaan niiden kasvavan edelleen korvausinvestointien ja vilkkaan sairaalarakentamisen myötä.


17

Toimintamenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan n. 3,4 %:n vuosivauhdilla koko kehyskauden ajan. Työl-lisyyden hyvän kehityksen ja työttömyyden laskun ennakoidaan lisäävän työmarkkinoiden kireyttä, mikä puolestaan vahvistaa palkankorotuspaineita. Investointipaineiden ennakoidaan olevan kehyskaudella merkittävän. Tulopohjaan liittyvien erien osalta verotuloihin ennakoidaan kehyskaudella vuosittain n. 3 %:n kasvua. Valtionosuuksien vuosimuutokset sen sijaan vaihtelevat voimakkaasti.

Tulojen ja menojen epätasapaino tulee tämän hetkisten arvioiden mukaan olemaan mittava Kunta-talouden kehitysarvion ja laadittujen painelaskelmien perusteella negatiivisen vuosikatteen kuntia arvioidaan olevan yli puolet kaikista kunnista kehyskauden lopulla. Samaan aikaan kuntia joiden taseeseen olisi kertynyt alijäämää, olisi jo peräti kaksi kolmasosaa kaikista kunnista. Maakunta- ja sote-uudistusta koskevien hallituksen esitysten käsittely lopetettiin eduskunnassa ke-väällä 2019. Valmistelua jatketaan uuden hallitusohjelman mukaisesti, mutta uudistus on siirtynyt tulevaisuuteen. uudistuksen kaatuminen on aiheuttanut kunnissa kustannuspaineiden purkautumi-sen joka toisaalta johtuu siitä, että kunnat halusivat taata palvelujen säilymisen oman kunnan alu-eella muutoksen jälkeenkin ja toisaalta siitä, että panostuksia ei odotusaikana tehty lainkaan ja ne ovat nyt edessä. Kunnat ja kuntayhtymät 2017 2018 2019* 2020* 2021*

Toimintakate, mrd -27,5 -28,6 -29,9 31,3 32,5

Verotulot 22,6 22,4 22,9 24,4 25,0

Valtionosuudet 8,5 8,5 8,5 9,4 9,9

Investoinnit (netto) -3,5 -3,9 -4,2 -4,3 -4,5

Rahoitusjäämä 0,1 -1,7 -2,7 -1,9 -2,3

Lainakanta 18,4 19,4 22,2 24,2 26,5

Lähde: Kuntatalousohjelma ja Kuntaliitto, *ennakkotietoja

Kuntien verotulojen kehitys

Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kunnallisveron kertymät eivät ole kasvaneet odotetusti vuo-den 2019 aikana. Tilitysvaje on selvitysten perusteella n. 500 milj. euroa, johtuen verokorttiuudistuksesta sekä tulorekisteri-ilmoittamisen ongelmista. Verokorttiuudistuksessa on kyse siitä, että palkkakausikoh-taisista tulorajoista ja sivutulon verokorteista on luovuttu, jolloin ennakonpidätykset on toimitettu alkuvuo-desta huomattavasti aiempaa käytäntöä alhaisempina. Verokorttiuudistus on pysyvä muutos. Vaikka ker-tymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, verovuoden 2020 ennak-koverot käyttäytyvät vastaavalla tavalla jättäen verokertymän vastaavasti alemmalle tasolle. Verotulojen kertymisen jaksotus vaikeuttaa sekä vuoden 2019 että vuoden 2020 ennusteen laatimista. Vuodelle 2019 arvioidaan kunnallisveron tuotoksi yht. n. 19,1 mrd. euroa jossa on kasvua 1,8 %. Kasvuun vaikuttaa alhainen lähtötaso sekä kertaluonteinen verotulojen lisäys, joka johtuu siirtymisestä verovelvolliskohtai-seen verotuksen valmistumiseen. Tämän seurauksena jäännösverojen maksu aikaistuu jo ao. verovuo-delle. Em. tilitysvaje kuitenkin hankaloittaa kasvun ennakointia myös vuodelle 2020 jonne on ennakoitu Kuntaliiton omissa ennusteissa 6,2 %:n kasvua. Talouskasvun odotetaan hidastuvan ja em. verojärjes-telmään kohdistuvien muutosten tasaantuvan jolloin 2021 verotulojen kasvu olisi n. 3,4 %:n tuntumassa. Veroperusteissa tapahtuvia verotulomenetyksiä, työtulo- ja eläketulon verotuksen kevennys sekä indek-sitarkistus, kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kunnallisveroa on ennakoitu korottavan joka neljäs kunta vuodelle 2020. Yli puolella kunnista tulovero-prosentin korotuspaine on yli 3 %-yksikköä ja kuntien määrä tässä korotusluokassa lisääntyy vuoteen 2022 mennessä. Veroprosenttien väliset erot uhkaavat kasvaa, koska suurin korotuspaine on pienissä, heikon ikärakenteen ja korkean veroprosentin kunnissa, joissa menosopeutuksen mahdollisuudet ovat vähäisemmät ja pitkälti jo ennestään hyödynnetty. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta säilynee ennallaan n. 31,30 %:ssa koko kehyskauden ajan. Yhtei-söveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 2,0 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. 4,7 %. Vuosikasvun ennakoidaan säilyvän samalla tasolla myös 2021.


18

Kiinteistöverotuksen arvostamisperusteisiin tehtiin verotusarvoja korottavia muutoksia sekä rakennusten että maapohjien osalta vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Kiin-teistöveroprosentin ala- ja ylärajoja korotettiin sekä 2016 että 2017 sekä ylärajoja vielä vuodelle 2018. Vuodelle 2019 astui voimaan vielä vakituisen asuinrakennuksen ylärajan korotus 0,90 %:sta 1,0 %:iin. Vuodesta 2020 alkaen oli tarkoitus toteuttaa laajempi uudistus joka liittyisi sekä maapohjien että raken-nusten arvostusmenetelmiin. Tällöin verorasitus jakaantuisi uudella tavalla eri kiinteistöjen kesken, mutta kokonaiskertymän on ennakoitu säilyvän ennallaan, ainakin valtakunnallisesti. Viimeisimpien tietojen mu-kaan uudistus otetaan käyttöön 2022. Kiinteistöveron osuus kuntien verotuloissa arvioidaan n. 1,9 mrd. euroksi, muutos edelliseen vuoteen n. 2,1 %.

Kuntien valtionapujen kehitys

Kuntien valtionosuudet ovat olleet vuosina 2017 – 2019 käytännössä samalla tasolla. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten pohjalta vähentää vuoden 2019 valtionosuutta reilut 200 milj. euroa. Vastaavasti ns. kaksinkertaisen kiky-kompensaation maksa-tusta n. 237 milj. eurolla aikaistetaan kuluvalle vuodelle kuntien haastavan taloustilanteen vuoksi.

Vuonna 2020 valtionavut kasvavat merkittävästi. Aiempaan hallitusohjelman sisältyneet määräaikaiset valtionosuuksien leikkaukset päättyvät. Valtionosuuksien kasvu ei kuitenkaan merkitse puhdasta tulonli-säystä kunnan kassaan, koska suurta osaa vastaa joko muun tulon vähennys tai kustannusten kasvu. Kilpailukykysopimukseen liittynyt varsinainen lomarahojen leikkaus tuo valtionosuuksiin 264 milj. euroa lisää, indeksikorotusten leikkauksen päättyminen 166 milj. euroa, kustannustenjaon tarkistus 102 milj. euroa ja veromenetysten kompensaatio 285 milj. euroa. Työajan pidentämiseen liittyvä osuus 234 milj. euroa jää pysyväksi vähennykseksi. Edellä mainittujen lisäksi valtionosuudessa huomioidaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia. Hallitusohjelman mukaisesti uusina tai laajenevina tehtävinä esite-tään subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamista ja ryhmäkokojen pienentämistä. Aiemmin päätetyt lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan nosto 21 vuodesta 25 vuoteen ja A1-kielen opetuksen varhentaminen peruskoulussa toteutetaan myös. Yhteensä kuntien tehtävien lisäyksiin käytetään n. 36 milj. euroa. Eri ministeriöiden hallinnonaloilla esitettyjä muutoksia on runsaasti. Näihin liittyy mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tehtävä hoivahenkilöstön sitova vähimmäis-mitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Uudistus on tarkoitus toteuttaa 2023.

Vuodesta 2012 alkaen kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin on kohdistunut ylimääräisiä leikkauksia joiden kumulatiivinen vaikutus vuodella 2020 on yht. 2,0 mrd. euroa eli n. 368 euroa per asukas. Tähän summaan on huomioitu myös sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten leikkaaminen kunnilta valtion-osuutta vähentämällä vuodesta 2015 alkaen (kuntien toteutuksesta huolimatta), indeksikorotusten jäädy-tykset ja vuoden 2017 indeksisidonnaisten menojen lisäleikkaus, kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus työajanpidennyksestä sekä eläketukiuudistus (Lex Lindström) ja digitalisaation kannustinjärjes-telmään siirretty osuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus kasvaa n. 10 % eli n. 96 milj. euroa. Kasvuun vaikuttaa myös täällä kiky-sopimukseen liittyvä valtionosuuden leikkauksen pienentyminen sekä kustannustenjaon tar-kistus. Ko. hallinnonalan muutoksina toteutetaan mm. perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittäminen sekä ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen sekä opetuksen ja ohjauksen tuki-toimia. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon tehtävät lisäykset lisäävät kun-tien valtionosuuksia asteittain vuodesta 2021.

1.6 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus

Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Kuntalaissa säädetään lisäksi, että

talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kun-

nan tehtävien hoitamiseen turvataan

talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden ta-

voitteet

taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen

kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota

talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.


19

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esite-tään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta.

Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet

esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Käyttö-

talouden talousarvio on valtuustoon nähden sitova pääsääntöisesti lautakuntatasoisena tai tulosalueta-

soisena (kv 8.6.2015 § 13). Kunnanhallituksessa 29.4.2019 käsitelty palvelualueiden välinen tehtäväja-

komuutos on huomioitu ja sovitettu sitovuustasojen sisältöön. Muutoksessa on lähinnä siirretty tulos-

alueita Elinvoima- ja konsernipalveluiden (ent. Konserni- ja maankäyttöpalvelut) ja Yhteisten palveluiden

(ent. Talous- ja tukipalvelut) välillä sekä tehty nimimuutoksia.

Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitel-mat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Toimielimen on käyttösuunnitelman vahvistami-sen yhteydessä määriteltävä toimielintä sitova taso käyttötaloudessa. Toimielin määrittelee myös omat sitovat tavoitteensa, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. Maaseutuhallinnon 11 kunnan yhteistoiminta-alue ja 5 kunnan yhteinen ympäristöterveyspalveluiden yh-teistoiminta-alue on käsitelty talous- ja tukipalveluihin kuuluvina erillisinä tulosalueina. Molempien toimin-taa ohjaa oma lautakuntansa.

Päätetyt käyttötalouden sitovuustasot ovat: Elinvoima- ja konsernipalvelut

Vaalit (brutto) Tilintarkastus (brutto) Ympäristöterveyspalvelut (netto) Maaseutuhallinto (netto) Joukkoliikenne (brutto) Pelastustoimi (brutto) Kunnanhallituksen alaiset, muut palvelualueen yksiköt yhteensä (brutto)

Sivistyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto)

Sosiaali- ja terveyspalvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto)

Tekniset palvelut Yksityistieasiat (brutto) Viranomaislautakunnan alaiset yksiköt yhteensä (brutto) Toimitilapalvelut, laskennallinen taseyksikkö (tilikauden tulos) Teknisen lautakunnan alaiset, muut palvelualueen yksiköt yhteensä (brutto)

Yhteiset palvelut Koko palvelualue yhteensä (brutto). Valtuusto voi vahvistaa sitovuustason määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Netto-määräisesti sitovia ovat Maaseutuhallinnon tulosalue ja Ympäristöterveyspalveluiden tulosalue. Valtuus-toon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Eriytetyssä Toimitilapalveluiden taseyksikössä sitovuustasona on tilikauden tulos. Kaikki muut sitovuus-tasot ovat valtuustoon nähden bruttomääräisesti sitovia eli sekä toimintatuotot että toimintakulut ovat si-tovia. Sitovat erät on merkitty tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot.


20

Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruoka- ja puhtauspalveluiden tuottamat ateria- ja siivouspalvelut, Tek-nisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi-, talonmies- ym. palvelut) sekä hallinnon palvelut (henkilöstöhallinto, toimistopalvelut, talouspalvelut ja tietohallinto-palvelut). Myös työllistämistoiminta kohdennetaan niille yksiköille, jotka ovat työllistäneet. Tilavuokriin si-sältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät erikseen myös suunnitelmapoistot. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tavoitteet vuosille 2020–2022 sekä talousarviovuotta koskevat toi-menpiteet ja niiden tavoitetaso. Valtuuston sitovat tavoitteet on selkeästi erotettu lautakunnan tavoitteista omaksi ryhmäkseen. Valtuusto päättää vain omista sitovista tavoitteistaan. Lautakuntien toimivaltaan kuuluvilla tavoitteilla saattaa olla merkittävää informaatioarvoa valtuuston tavoitteita asetettaessa, joten talousarvioasiakirjaan on koottu molemmat. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Muut kuin tavoitteisiin sidotut tunnusluvut esitetään talousarvio-asiakirjassa informatiivisina ja niiden toteutumista seurataan ainoastaan tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, ja nettona rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon näh-den sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys.

Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jak-sottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Sitovuustasot valtuustoon nähden ovat toimielinkohtaiset hankeryhmät: aineettomat hyödykkeet, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, liikuntapaikat, rakennukset, kuntatekniikan maa- ja vesirakenteet. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Investoinneissa valtuuston päätösvaltaan kuuluu toimitilainvestointien uudisrakentamisessa ja sanee-rauskohteissa 1 000 000 euroa suuremmat yksittäiset hankkeet. Kuntatekniikan maa- ja vesirakenteiden kohdalla valtuuston hyväksymä hankeraja on 500 000 euroa. Lisäksi valtuusto päättää uusien alueiden käyttöönotossa 500 000 euroa ylittävät hankkeet sekä yli 200 000 euron yksittäiset kone- ja kalustohan-kinnat. Talousarvion rakenne määräytyy voimassa olevien valtakunnallisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Kunta päättää sitovuustason asettamisesta valtuustoon ja eri toimielimiin nähden. Toimielimet hyväksy-vät tulosaluejaon ja -sisällön talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanhallitus antaa tarkemmat ohjeet talousarvion laadinnasta ja toimeenpanosta. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden ja käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioi-den toteutumisesta tilinpäätöksen yhteydessä sekä kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla ra-portoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytken-nästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä sitovuustasoittain talousarvion menoista ja tuloista.


21

Vuoden 2020 talousarvion sitovien erien yhdistelmä

B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio

N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

Sisältää sisäiset erät Euroa

Sitovuus

Menot

Tulot

KÄYTTÖTALOUS

Keskusvaalilautakunta Vaalit B 0 0

Kunnanhallitus

Joukkoliikenne B 2 552 550 1 659 503

Elinvoima- ja konsernipalvelut B 4 850 811 3 140 726

Yhteiset palvelut B 12 283 728 11 164 614

Pelastustoimi B 1 691 395

Yhteensä 21 378 484 15 964 843

Tarkastuslautakunta

Tilintarkastus B 70 122

Maaseutulautakunta

Maaseutuhallinto N 794 477 695 989

Ympäristöterveyslautakunta

Ympäristöterveyspalvelut N 1 981 215 1 437 704

Sivistyslautakunta

Sivistyspalvelut B 50 550 597 2 922 215

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveyspalvelut B 79 938 619 5 961 828

Tekninen lautakunta

Tekniset palvelut B 3 034 440 787 220

Toimitilojen ylläpito Tulos 3 991 167 6 671 597

Yhteensä 7 025 607 7 458 817

Teknisen lautakunnan jaosto

Yksityistieasiat B 123 364

Viranomaislautakunta

Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu B 636 786 295 500

Käyttötalousosa yhteensä 162 499 271 34 736 896


22

Euroa Sitovuus Menot Tulot

INVESTOINTIOSA

Kunnanhallitus

Aineettomat hyödykkeet B 375 000

Maa- ja vesialueet B

Koneet ja kalusteet B 244 000

Elinkeinoelämän kehittäminen B 300 000

Yhteensä 919 000

Sivistyslautakunta

Liikuntapaikat B 124 000 Vuorelan koulun kalustaminen B 250 000

Muut kone- ja kalustoinvestoinnit B 270 000

Yhteensä 644 000

Tekninen lautakunta

Rakennukset B 800 000

Kuntatekniikka B 2 485 000

Koneet ja kalusto B

Vesihuoltolaitos (Kuopion Vesi Oy) B 668 000 668 000

Yhteensä 3 953 000 668 000

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Aineettomat hyödykkeet B 200 500

Koneet ja kalusto B 108 200

Yhteensä 308 700

Investointiosa yhteensä 5 824 700 668 000

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot B 93 010 000

Valtionosuudet B 37 286 941

Rahoitustuotot ja -kulut N 2 640 600 3 446 400

RAHOITUSOSA

Antolainasaamisten vähennys B 15 000

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 15 000 000

Lyhytaikaisten lainojen vähennys B 12 132 000

Kassavarojen muutos B -1 066 666

MENOT JA TULOT yhteensä 183 096 571 183 096 571


23

Rahan käytön jakautuminen vuonna 2020 (sis. sisäiset)

Rahan lähteiden jakautuminen vuonna 2020 (sis. sisäiset)

Sosiaali- ja terveyspalvelut

43,7 %

Investoinnit3,2 %

Lainojenlyhennys

6,6 %

Elinvoima- ja konsernipalvelut

6,5 %

Sivistyspalvelut27,6 %

Yhteisetpalvelut

6,7 %

Teknisetpalvelut4,3 %

Korko- jarahoituskulut

1,4 %

Verotulot 50,5 %

Tuet ja avustukset

0,7 %

Maksutuotot 3,4 %

Vuokra- ja muut tuotot 7 %

Valtionosuudet20,2 %

Investoinnit0,4 %

Myyntituotot7,8 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

8,2 %

Muut rahoitustuotot

1,9 %


24

1.7 Kunnan henkilöstö

Valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.3.2020 asti. Sopimuksien päättymisajan-

kohta on haasteellinen, koska seuraavien vuosien mahdollisia palkankorotuksia tai muita sopimuksista

tulevia muutoksia ei ole tiedossa talousarviota laadittaessa.

Talousarviokirjassa palvelualueet ovat omissa kohdissaan arvioineet tulevien vuosien vakinaisen henki-

löstön määrän ja muutokset. Henkilöstömäärä on kasvanut viime vuosina nimenomaan määräaikaisten

työntekijöiden osalla ja tämä suunta tulee kääntää laskevaksi. Määräaikaisten suurin ryhmä on erilaisten

virka-ja työvapaiden sijaiset. Sairauspoissaoloja tulee vähentää: tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu

alle 13 kalenteripäivää / työntekijä.

Työkyvyn tuki on tärkeä työväline sairauspoissaolojen vähentämisessä. Esimiesten tukena on käytössä

Populuksen poissaolojen hälytysjärjestelmä, joka seuraa ja muistuttaa esimiehiä, kun sovitut sairauspois-

saolorajat ylittyvät. Varhaisen tuen työkykyneuvotteluja käydään työntekijän ja esimiehen välisinä. Mikäli

varhaisen tuen toimenpiteet eivät ole riittäviä, käynnistetään tehostetun tuen toimet, jossa työterveys-

huollon kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Korvaavan työn malli otettiin käyttöön 1.3.2019 ja sen käyttö

tulee vakiinnuttaa osaksi organisaation toimivia käytäntöjä.

Työtapaturmien aiheuttamien poissaolojen nousu on huolestuttavaa. Koko organisaation lähtökohtana

tulee olla, että jokainen työtapaturma on ehkäistävissä. Vuodelle 2020 tavoitteena on alle 500 poissaolo-

päivää työtapaturmista johtuen.

Siilinjärven kunta on toiminut aktiivisesti työhyvinvoinnin kehittäjänä, mistä osoituksena ovat saadut han-

kerahoitukset. Keva on myöntänyt Siilinjärven kunnalle kaksi kertaa työelämän kehittämisrahaa: Edun-

valvonnasta yhteiseen kehittämiseen –hanke sai rahoitusta vuosille 2019-2021. Hankkeen pilottiryhmänä

on kotihoito. Kuopion kanssa yhteinen ESR-rahoitteinen hanke jatkuu vielä vuonna 2020. Henkilöstön

työhyvinvointikysely on toteutettu kolmen vuoden välein vuosina 2011, 2014 ja 2017. Seuraava kysely

toteutetaan vuonna 2020.

1.8 Riskien hallinta ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelytavat

Kunnan riskit jakautuvat vahinkoriskeihin ja liiketoimintariskeihin. Vahinkoriskejä ovat henkilö-, omaisuus- ja toiminnanriskit. Liiketoiminnan riskit ovat luonteeltaan strategisia ja niiden vaikutus kunnan toimintaan on kokonaisvaltainen. Kunta on varautunut vahinkoriskeihin vakuuttamalla ja vahinkorahastolla. Vakuutukset kattavat kunnan vahingolle alttiin omaisuuden, kunnan toiminnastaan ulkopuoliselle aiheuttaman vahingon sekä kunnan henkilöstölle työtehtäviä suorittaessaan mahdollisesti tapahtuvan vahingon. Vakuutusturvan kattavuutta seurataan säännöllisesti; se tarkistetaan vuosittain sisäisen tarkastuksen ja toiminnasta vastaavien yksi-köiden yhteistyönä. Liiketoiminnan riskejä ei pääsääntöisesti voi vakuuttaa. Niihin tulee varautua arvioimalla kehityssuuntia ja tekemällä johtopäätelmiä, joihin perustuen toimintaa voidaan riittävällä tarkkuudella ohjata. Pääasialli-nen vastuu arvioinnista ja seurannasta on toiminnan järjestämisestä vastaavalla palvelualueella, joskin strategisten osa-alueiden osalta vastuu on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Riskien hallinnassa arviointi-, valvonta- ja tarkastustoimien järjestäminen on merkitsevää. Riskienarviointi suoritetaan vähintään vuosittain ja kontrolloidaan kehityskeskusteluissa. Kunta järjestää ulkoisen tarkas-tustoiminnan säädösten mukaisesti. Sisäinen valvonta perustuu voimassa oleviin kunnanvaltuuston ja -hallituksen vahvistamiin ohjeistuksiin, joita ovat Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje. Sisäisen valvonnan menettelyinä käytetään yleisohjeen mukaisia menettelyitä. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, johon perustuen suoritetaan eräitä valvonta- ja tarkastustoimia pääasiassa esimiesten ja kunnan oman sisäisen tarkastuksen mutta myös osin ulkoi-sen tarkastajan toimesta. Vuosittaisten valvontatoimien säännönmukaisen toteutumisen varmistamiseksi kuntaan on valmisteltu sisäisen valvonnan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon vuoden 2020 vuosisuun-nitelma perustuu.


25

Toiminnan sääntöjenmukaisuuden toteutumisen valvonnan lisäksi sisäisen valvonnan painopiste on ta-loussuunnitelman toteutumisen seurannassa ja mahdollisten poikkeamisten hallinnassa. Talousarvion toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle kuukausittain ja kunnanvaltuustolle kolmannesvuosittain. Raportointiin sisältyy vuositoteuman arviointi.

2 KUNTASTRATEGIA 2025 Siilinjärven kunnan strategia ulottuu vuoteen 2025. Strategia on käsitelty kunnanvaltuustossa 26.2.2018. Strategiassa on määritelty kunnan toiminta-ajatus, arvot, visio ja tavoitteet. Tavoitteet jakaantuvat kolmeen strategisesti merkittävään kokonaisuuteen; kasvuun, hyvinvointiin ja talouteen. Tässä luvussa on strategian pääkohdat sekä valtuustokauden / suunnittelukauden tavoitteet, niille asetetut vuositavoitteet ja mittarit sekä arvioitu tavoitteisiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Informatii-visten tunnuslukujen tarkoitus on taustoittaa asetettuja tavoitteita.

2.1 Toiminta-ajatus Siilinjärvi edistää hyvinvointia laadukkailla palveluilla yhteistyössä maakunnan, kuntien ja eri toimi-joiden kanssa.

2.2 Arvot Vastuullisuus

Luotettava valmistelu ja vastuullinen päätöksenteko

Kestävä kehitys

Sitoutunut yhteistyökumppani

Avoimuus

Vuorovaikutteiset toimintatavat

Aktiivinen ja oikea-aikainen viestintä Asukaslähtöisyys

Välittäminen ja tarpeiden huomiointi

Turvallisuus

Kuntalaisaktiivisuus

Innovatiivisuus

Ennakoiva ja ratkaisukeskeinen toimintatapa

2.3 Visio 2025 Siilinjärvi – Vahva ja vastuullinen Elinvoimaa

Siilinjärvi on elinvoimainen kunta. Kunta kehittyy ja kasvaa monella tavalla.

Hyvinvointia

Siilinjärvi tarjoaa asukkaille työtä, vapaa-aikaa, laadukkaita palveluja ja viihtyisää elinympä-ristöä.

Yhteistyökykyä

Siilinjärvi tekee yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.


26

2.4 Strategiset tavoitteet

2.4.1 Kasvu

Väestön ja työpaikkojen kasvu

Kasvu, väestön ja työpaikkojen kasvu on Siilinjärvellä harkittu strateginen valinta. Kunta on kasvanut ja haluaa kasvaa edelleen. Kuntien kasvu on maakunnassamme harvinaista. Siilinjärven vahva tahto on tehdä kasvua, jotta kunnan kehitys mahdollistuu. Kasvun mittareita ovat väestön määrä ja vuo-sittainen kasvu sekä työpaikkojen määrä ja kasvu. Työpaikkaomavaraisuusaste on hyvä mittari ke-hyskunnalle, kuten Siilinjärvi on. Kunnan kasvu vaatii paljon työtä ja kehittämistä. Tarvitaan raakamaan hankintaa vuosittain, jotta kunnalla on riittävät maa-alueet kaavoitukseen. Kaavoituksen onnistuminen takaa uusien asuntoalu-eiden rakentamisen. Kunnan imago yhdessä viihtyisän elinympäristön ja hyvien palveluiden kanssa houkuttelee kuntaa uusia asukkaita ja yritystä. Tämä strateginen tavoite koskettaa koko kuntaa ja konserniyhtiöistä Kotipolku Oy:tä ja Kiinteistö Oy Isoharjaa (Innocum). Monimuotoinen asuminen

Kasvuun ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyy oleellisesti monimuotoinen asuminen. Kunnassamme tarvitaan omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Toisaalta kuntalaiset haluavat asua niin kaava-alueilla kuin myös haja-asutusalueilla. Siilinjärvi ke-hittyy kahdella kärjellä, kirkonkylän keskustan ja eteläisen Siilinjärven osalta. Molempia alueita ke-hitetään yleis- ja asemakaavoituksella. Kehittyvillä kylillä kehitystä ohjaavat mm. kyläkaavat. Maa-seutualueilla rakentamista toteutetaan suunnittelutarveratkaisuilla. Osa kuntalaisista omistaa asuntonsa, osa haluaa asua vuokralla ja asumisoikeusasuntojen kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi Siilinjärvellä. Tarvetta on myös hyvin erikokoisille asun-noille. Mittareita ovat eri asuntomuotojen valmistuneet asunnot. Tämä strateginen tavoite ohjaa kunnan eri toimintoja ja myös konserniyhtiö Kotipolku Oy:tä. Vetovoimainen ja yrittäjäaktiivinen kunta

Vetovoima perustuu mm. hyvän liikenteellisen aseman hyödyntämiseen, tonttitarjontaan, toimivaan yhteistyöhön kunnan, yritysten ja sidosryhmien välillä, sekä toimiviin palveluihin joita yritykset ja nii-den työntekijät tarvitsevat. Kunta huolehtii siitä, että pääteiden läheisyydessä molempien taajamien tuntumassa on rakennus-kelpoisia yritystontteja saatavissa. Kunta jalostaa tontteja silloin kun on tarpeen niiden saattamiseksi helposti käyttöönotettavaan tasoon. Kunta tekee yhteistyötä yritysten, koulutusorganisaatioiden, rahoittajaorganisaatioiden ja muiden kuntien kanssa sekä oman että maakunnan kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Jatkossa entistä tär-keämpää on huolehtia eläköityvien yrittäjien osaamisen säilyttämisestä maakunnassa. Kunta tekee yhteistyötä yritysten, yrittäjäjärjestön ja yrittäjyyttä lähellä olevien toimijoiden kanssa palvelujen ja puitteiden kehittämiseksi yritysten tarpeita vastaavasti. Tämä strateginen tavoite koskettaa koko kuntaa ja konserniyhtiöistä Kotipolku Oy:tä ja Innocumia.


27

Kasvun valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet

VALTUUSTON SITOVAT TAVOITTEET

Suunnittelukauden tavoite 2020–2022

Tavoitetaso Vuosittain seurattavat mittarit

Riskiarvio

Väestön kasvu 50 henkilöä / vuosi Väestön määrä ja kasvu vuosittain

Syntyvyyden lasku ja uusien asuntoaluei-den kysyntä voi vai-keuttaa tavoitteen to-teutumista.

Työpaikkojen kasvu 50 työpaikkaa / vuosi

Työpaikkojen netto-kasvu vuosittain

Yritysten toiminta-edellytykset ja kun-nan imago korreloivat työpaikkojen kas-vuun.

Informatiiviset tunnusluvut

KASVU Mittari / vuodet

2020

TA

2019 Estimaatti

2018

2017

2016

2015

Väestön kasvu +50 -100 +18 -111 -33 +137

Kunnan väkiluku 21 600 21 573 21 675 21 657 21 768 21 801

Valmistuneet asunnot 150 100 152 88 111 134

Rakennuslupien määrä 300 300 302 355 364 338

Tonttireservi 50/3/2* 10/2/3* 35/0/1* 38/0/1* 39/1/4* 42/1/4*

*omakotitalot / rivitalot / kerrostalot **rakentamiskelpoinen rakennuspaikkareservi ***arvio vuoden lopussa kunnallistekniikan piirissä olevista jaettavissa olevista rakennuspaikoista

2.4.2 Hyvinvointi

Sivistyksen, sosiaalisen toimintakyvyn ja terveyden edistäminen

Siilinjärvi edistää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla laadukkaita sivistyspalveluita, sosiaalista toi-mintakykyä vahvistavia monipuolisia vapaa-ajan palveluja ja ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveys-palveluja. Hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan laaja-alaisesti, poikkihallinnollisesti ja yhteistyössä eri toimijoi-den kanssa. Keskeistä on johdetut, oikein kohdennetut ja oikea-aikaiset hyvinvointia tukevat palve-lut. Hyvinvoinnin edistämistä ohjaa hyvinvointikertomus (https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/06/058426b8-siilinjarven-kunnan-hyvinvointikertomus-_final_.pdf). Tavoitteena on tukea ja vahvistaa elämän eri tilanteissa hyvinvoinnin edellytyksiä: edistää psyykkistä hyvinvointia ja päihteettömyyttä, terveellisiä elintapoja kansansairauksien ehkäisemiseksi sekä työ- ja toimintaky-vyn tukemiseksi sekä osallisuutta yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäise-miseksi. Viihtyisä elinympäristö

Viihtyisä elinympäristö muodostuu yhteisöllisyydestä, yhdenvertaisuudesta, turvallisuudesta sekä

terveellisyydestä. Päätöksenteossa otetaan huomioon avoimen ja luottamuksellisen vuorovaikutuk-

sen kautta asukkaiden ja ympäristön terveyden kannalta tarvittavat näkökulmat: kuntalaisten tarpeet

ja ympäristöterveyden huomioiva yhdyskuntasuunnittelu parantaa viihtyvyyttä ja elämänlaatua. Kun-

talaisten osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistetään mm. tapahtumien avulla sekä kuntalaisten

osallistumista vahvistamalla monimuotoisia kanavia käyttäen. Siilinjärvellä kannustetaan kuntalaisia

osallistumaan aktiivisesti oman kuntansa toimintaan ja kehittämiseen hyvinvoinnin ja kestävän kehi-

tyksenkin näkökulmasta.

https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/06/058426b8-siilinjarven-kunnan-hyvinvointikertomus-_final_.pdf

https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/06/058426b8-siilinjarven-kunnan-hyvinvointikertomus-_final_.pdf


28

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet

Harrastukset pitävät yllä intoa elämään ja tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa itselle mieluisia asioita. Ne tarjoavat vastapainoa työlle, koululle ja muuhun arkeen. Harrastaa voi yksin tai ryhmässä. Har-rastus voi liittyä tieteeseen, taiteeseen, musiikkiin, yhteistoimintaan, ohjattuun tai omatoimiseen liik-kumiseen liikuntakeskuksissa tai luonnon äärellä. Itselle mieluisat, hyvää mieltä tuottavat harrastuk-set lisäävät myös hyvinvointia ja luovat elämänlaatua. Siilinjärvi tarjoaa monipuolisia harrastusmah-dollisuuksia kaiken ikäisille ja erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin kannustaen näin kuntalaisia aktiivi-seen ja monipuoliseen harrastamiseen.

Osaava ja innostunut henkilöstö

Osaava ja innostunut henkilöstö kuvaa positiivisen työhyvinvointitoiminnan tavoitetta. Innostusta voi-daan edistää työn vaikutusmahdollisuuksilla, kehittämismyönteisellä ja avoimella vuorovaikutuksella sekä esimiehen ja työyhteisön tuella. Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden parantaminen. Tuottavuus-ajattelussa pyritään kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Siihen yhdistyvät työhyvinvointi, laatu ja innovatiivisuus. Henkilöstön osaamisen suunnitelmallisella ja johdonmukai-sella kehittämisellä voidaan parantaa kuntataloutta. Organisaation, työyksikön ja työntekijän ratkai-sukeskeinen ja ennakoiva toimintatapa auttaa etsimään uusia ja innovatiivisia toimintatapoja tavoit-teiden saavuttamiseksi. Keskittymällä hyvään ja miten sitä voidaan vahvistaa, saadaan aikaan myönteistä uudistumisen ja parantamisen kierrettä. Yhteiskunnan ja työelämän muutoksessa mukana pysyminen edellyttävät kokeilemista ja uuden op-pimista. Kokeilukulttuuri syntyy halusta ja rohkeudesta kokeilla ja valita erilaisia lähestymistapoja, joiden avulla on mahdollista parantaa työn sujuvuutta ja asiakaspalvelua. Kehittävän kokeilukulttuu-rin rakentamiseksi organisaatioon tarvitaan kokeilut ja mahdolliset epäonnistumiset salliva organi-saatiokulttuuri. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen taloussuunnitelmassa

Hyvinvointikertomuksen mukaan ja monella mittarilla mitattuna siilinjärveläiset voivat hyvin. Esimerk-kinä mainittakoon, että sairastavuusindeksi on Siilinjärvellä laskussa, ollen Pohjois-Savon matalim-pia (103,3) ja enää vain hieman valtakunnan tasoa (100) korkeampi. Siilinjärven hyvinvoinnin edistämisestä ohjaavassa hyvinvointikertomuksessa nostetaan kuitenkin esiin myös huolenaiheina. Näitä ovat muun muassa psyykkinen pahoinvointi ja päihteiden käyttö erityisesti nuorilla, epäedulliset elintavat liittyen liikunta- ja ruokailutottumuksiin kaikissa ikäryhmissä ja ikääntyneiden osalta runsas kaatumisiin liittyvien hoitojaksojen esiintyvyys. Myös kuntalaisten osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee vahvistaa.

Kuntalaisten hyvinvointia pyritään edistämään luomalla kuntalaisille puitteita omaehtoiseen hyvin-voinnin edistämiseen palveluja ja toimintaa kehittämällä. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistä-miseksi ja päihteiden käytön vähentämiseksi Siilinjärvellä toteutetaan mm. PAKKA-toimintaa ja käynnissä on useita kehittämistoimenpiteitä ja hankkeita, kuten Nuoret PySTyY -hanke (ESR). Eri toimijoiden välisen yhteistyön ja roolien selkeyttämiseksi tarvitaan jatkossa uudistaa mielentervey-den edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön toimintaohje. Psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä ja päihteiden käytön vähentämiseksi myös kiusaamisen ehkäisy on keskiössä. Hyvinvointia edistäviä elintapoja pyritään edistämään muun muassa Ilo Kasvaa Liikkuen, Liikkuva opiskelu ja Maistuva Koulu -toimintojen avulla. Näiden toimintamallien toteutumista tulee jatkossakin seurata vaikuttavuu-den edistämiseksi ja edistää myös muutoin mahdollisuuksia aktiiviseen elämän tapaan.


29

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi toteutetaan mm. Voimaa Vanhuuteen -toimintamallin mu-kaista toimintaa. Ikääntyneiden kaatumisten vähentämiseksi on laadittu hoitopolku, jonka käyttöä tulee kuitenkin edelleen vahvistaa ja edistää myös laajemmin kaatumisiin yhteydessä olevien teki-jöiden huomioimista, kuten vajaaravitsemuksen ehkäisy. Siilinjärvellä kuntalaisten osallisuutta edis-tetään mm. avoimella viestinnällä ja järjestämällä erilaisia keskustelutilaisuuksia. Osallisuutta ja asu-kaslähtöisyyttä voitaisiin kuitenkin jatkossa vielä edelleen vahvistaa tarjoamalla kuntalaisille enem-män ja monipuolisemmin vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tähän sähköiset kanavat tarjoavat aiem-min vain vähän hyödynnetyn kanavan.

Hyvinvoinnin valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet




Riskiarvio

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toi-mintaohjeen laatiminen ja käyttöönotto psyykkisen hyvinvoinnin edistä-miseksi ja päihteiden käytön vähentämiseksi

Toimintaohje laaditaan henkilöstöä osallistaen ja otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana, jonka myötä havaitaan edullisia muutoksia psyykkisessä hyvin-voinnissa ja päihteiden käytössä

Psyykkistä hyvinvoin-tia ja päihteiden käyt-töä kuvaavat mittarit

Psyykkinen pahoin-voinnin ja päihteiden käytön sekä niihin liitty-vien hoitokäyntien ja yleisen turvattomuuden lisääntyminen.

Ikääntyneiden vajaaravit-semuksen ehkäisyn ja hoidon toimintamallin kehittäminen ja käyttöön-otto

Toimintamalli laaditaan henkilöstöä osallisten ja otetaan käyttöön vuoden 2020 aikana, jonka myötä vajaaravit-semuksen esiintyvyys vähenee

Vajaaravitsemuksen esiintyminen

Vajaaravitsemuksen esiintyminen lisääntyy heikentäen ikääntynei-den terveyttä sekä toi-mintakykyä ja lisäten terveydenhuollon kus-tannuksia.

Kuntalaisten osallistumi-sen mahdollisuudet hy-vinvoinnin edistämisessä lisääntyvät

Kuntalaisten osallis- tamisessa hyödynne-tään sähköisiä kana-via, kuntalaisraateja ja Siilinjärvellä toimii lapsiparlamentti

Kuntalaisten osallista-miseen liittyvän toi-minnan määrä (mm. tilaisuudet, sähköiset kanavat ja kuntalais-raadit)

Kuntalaisten osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee, jonka myötä myös tyytymät-tömyys kunnan toimin-taan lisääntyy.

Hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan Siilinjärvellä aktiivisesti, laaja-alaisesti ja poikkihallinnollisesti yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa ja myös maakunnan tasolla

Kunnan palvelura-kenne mahdollistaa toi-mivan ja vaikuttavan hyvinvoinnin edistämi-sen toteutumisen Kunnassa kokoontuu säännöllisesti hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen työryhmä sekä järjestöjen ja kun-nan yhteinen asiantun-tijaelin, järjestö- ja toi-mijafoorumi

Terveyden edistämi-sen aktiivisuus (TEAviisarin yhteis-pisteet) Yhteistyön määrä vuosittain

Erilaisia palveluja tuo-tetaan erillään toisis-taan ja jopa päällekkäi-sesti eivätkä tuotetta-vat palvelut löydä niitä tarvitsevia oikea-aikai-sesti.


30


HYVINVOINTI Mittari / vuodet

2020 TA

2019 Estimaatti

2018

2017

2016

2015

Prosentti/määrä/sijoitus/pistemäärä (valtakunnan taso)

Kokee terveydentilansa keskinker-taiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista *)

21 22,6 (20,9)

- 20,3 (18,8)

- - (16,2)

Kohtalainen tai vaikea ahdistunei-suus, % 8. ja 9. luokan oppilaista *)

12 13,9 (12,9)

12,3 (12,2)

- (11,8)

Mielenterveysperusteisesti sairaus-päivärahaa saaneet 25–64 –vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä

27 29 29,3 (23,6)

25,3 (21,1)

22,3 (18,5)

21 (18,4)

Tupakoi päivittäin, % 8.–9. -luokan oppilaista *)

7 8 (5,6)

- 7,7 (6,9)

- - (8,9)

Kokeillut huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista *)

17 19,8 (20,1)

- 17,3 (18,6)

- - (21,6)

Kokeillut huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista *)

5 6 (14)

- 7,0 (11,5)

- - (12,4)

Vajaaravitsemuksen esiintyminen (RAI) ikääntyneiden palveluissa

40 45 45 35 33 25

Asukastyytyväisyyden valtakunnalli-nen sijoitus ja tyytyväisyyspisteet (max. 100) **)

3. - - 3. 79,8

4. 81

2. 78,2

Terveyden edistämisen aktiivisuus (TEAviisari, yhteispisteet) ***)

70 62 (68)

67 (70)

71 (70)

69 (70)

70 (70)

*) Lähteenä Kouluterveyskysely. Uusimmat tulokset ovat vuodelta 2019 ja seuraava selvitys toteutuu 2021 **) Lähteenä Suomen kuntien asukastyytyväisyys-tutkimus (EPSI Rating) ***) Lähteenä THL:n Terveyden edistämisen aktiivisuus –selvitys (TEAviisari, max. pisteet 100). Esitetään yhteispis-teet sisältäen: kuntajohto, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, liikunta, perusterveydenhuolto ja kult-tuuri). Vuoden 2019 pistemäärä on varmistunut.

2.4.3 Talous

Investointikyky

Investointikyvyn ylläpitäminen on edellytys kunnan kehittymiselle. Kyvyn mittarina on vuosikatteen riittävyys investointien toteuttamiseen. Vuosikatteen ylittävät investoinnit joudutaan rahoittamaan ul-koisella rahoituksella, minkä seurauksena velkamäärä kasvaa ja toimintaedellytykset heikkenevät. Osa välttämättömistä investoinneista rahoitetaan leasing-rahoituksella. Rahoituksesta aiheutuva vuokrakulu kirjautuu tulosvaikutteisesti ennen vuosikatetta ja on vuosikatetta alentava. Kun rahoi-tuskulu ajoitetaan poistokäytäntöä vastaavalle aikajänteelle, vaikutus tulokseen on käytännössä marginaalinen. Investoinnista aiheutuva kulu kirjautuu tuloslaskelmaan vuokrana, millä on talouden hallinnan kannalta myönteinen vaikutus, kun vuokra kirjautuu muihin kuluihin rinnasteisena kuluna laskennallisen poiston sijasta. Kunnan omistamien toimitilojen sisäilmaongelmien poistaminen ja välttäminen merkitsevät mittavia investointeja toimitiloihin keskipitkällä aikajänteellä. Tarve vaikuttaa kunnan kykyyn toteuttaa muita kunnan kehittymisen kannalta tarpeellisia investointeja: yhtäältä suora vuosikatetta alentava vaiku-tus (leasing) tai rahoitusosuus investointeihin vuosikatteesta (investoinnit taseeseen) sekä toisaalta väliaikaisratkaisuiden kulujen vuosikatetta alentava vaikutus. Kun alueiden käyttöönotto tapahtuu hallitusti, käyttöönotosta saatavilla tuloilla (tontin myynnit, maan-vuokrat ja lohkomismaksut) katetaan käyttöönotosta aiheutuvat kulut keskipitkällä aikajänteellä. Kes-keisenä tekijänä on investointien oikea-aikainen ajoittuminen suhteessa tuottavaan käyttöönottoon.


31

Talouden pts-tarkasteluun perustuen investointivara suunniteltujen leasingkohteiden lisäksi aikavä-lillä 2020–2025 on noin 50 m€, kun toimintakatteen muutos on noin 2 % / vuosi. Investointivara on määritetty siten, että maks. 20 % tase-investoinneista rahoitetaan velkarahoituksella. Lähtöoletuk-sena on, että muun kuin toimitilainvestoinneista ja alueiden käyttöönotosta aiheutuvan toimintakat-teen muutos on keskimäärin 1,7 %/vuosi. Tarkastelussa käytetty verotuloluonteisen rahoituksen ke-hitysarvio on; verot taloussuunnitelman mukaan 2020–2022 ja +3 %/vuosi 2023–2025; vos:t talous-suunnitelman mukaan 2020–2022 ja vuoden 2021 taso 2022–2025. Tase on eo. toimintakate ole-tuksella alijäämäinen jakson alussa ja ylijäämäinen jakson loppuvuosina. Jotta tase säilyy ylijäämäi-senä, tulee toimintakatteen muutoksen keskimäärin olla alle 1,8 %/vuosi. Tarkastelun lähtöoletuk-sena on vuoden 2019 muutostalousarvio ja ta-esitys vuodelle 2020.

Tulokselliset palveluprosessit

Palvelutuotannon tuloksellisuus ilmenee palveluiden vaikuttavuutena ja tuottavuutena. Vaikuttavuus painottuu tuotannon laadullisiin tekijöihin (onnistumiseen/asiakaskokemukseen), kun tuottavuus ku-vaa palveluprosessien resurssien käyttöä (€/suorite) ja kulurakenteeseen liittyvien tekijöiden kehit-tymistä.

Siilinjärven kunta on ollut kärkisijoilla kuntien palveluiden asiakaskokemusta mittaavissa tutkimuk-sissa. Kunnan palvelutuotannon kulut suhteessa asukasmäärään ovat maakunnan alhaisimmat. Em. perustuen kunnan palveluprosessien voidaan olettaa olevan tuloksellisia suhteessa kuntiin keski-määrin. Kuntavertailuissa on todettu palvelutuotannossa sopeuttamisvaraa n. 3 milj.€, joka kertoo palveluprosessien edelleen kehittämistarpeesta resurssien käytössä. Tulosalueet kuvaavat omissa taloussuunnitelman osioissaan omien palveluprosessiensa tulokselli-suuden osatekijöitä vaihtelevasti. Tuloksellisuuden tarkasteluun ja palvelutuotannon benchmark-kaukseen on tarvetta panostaa nykyistä enemmän. Talouden valtuustokauden tavoitteet ja vuositavoitteet




Riskiarvio

Velkamäärä €/asukas alle kuntien keskiarvon

Taseluonteisten nettoinvestointien omarahoitusosuus on taloussuunnitel-makaudella keski-määrin vähintään 80 %

Vuosikatteen riittävyys investointien rahoituk-seen

Toimintakate ei kehity suunnitellusti.

Verotulojen kehitys-arvio on virheellinen.

Muutokset valtion-osuuksien perus-teissa.

Äkilliset, ennustamat-tomat investointitar-peet.


TALOUS Mittari / vuodet

2020 TA

2019 Estimaatti

2018

2017

2016

2015

Tilikauden yli-/alijäämä (M€) -2,7 -11,2 -4,5 +1,8 +0,9 +0,4

Taseen kumulatiivinen yli-/alijäämä (M€) 0,8 3,5* +1,7 +6,2 +4,4 +3,5

Vuosikate (M€) 3,3 -3,6 +3,3 +8,2 +7,2 +6,3

Lainamäärä / asukas (€) 3 757 3 600 3 220 2 927 2 806 2 692

Konsernilainat / asukas (€) 6 700 6 550 6 152 5 672 5 583 5 400

*ilman vesihuoltolaitoksen satunnaista voittoa -9,4


32

3 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

3.1 Konserniohjaus Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä omista-jaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta (KuntaL 14 §). Siilinjärven kunnan konserniohjauksesta on päätetty kunnan hallintosäännössä (luku 4). Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja johtaa ja ohjaa Siilinjärven kuntakonsernia. Sen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt joissa kunnalla on määräysvalta, toimivat val-tuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Omistajaohjauksella huoleh-ditaan siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Siilinjärven kunnan konserniin kuului vuoden 2018 lopussa 6 tytäryhteisöä, joista asematie 11 jätettiin yhdistelemättä konsernitilinpäätökseen sen vähäisen merkityksen vuoksi. Kuntayhtymiä yhdisteltiin viisi ja yksi osakkuusyhteisö. Konsernirakenteeseen liittyvinä muutoksina on tehty vuoden 2016 lopulla päätös Kiinteistö Oy Prosetan osakkeiden myynnistä, mutta kauppa ei ole toistaiseksi toteutunut. Kiinteistö Oy Asematie 11 osakekanta on alas kirjattu, mutta yhtiö on edelleen olemassa. Kiinteistö Oy Isoharjasta tuli tytäryhtiö kunnan ostettua koko osakekannan. Vuosien 2020–2022 aikana konsernirakenteen osakkuusyhtiöistä poistunee Kiinteistö Oy Siilinkeskus. Kunta on tehnyt myös esisopimuksen Siilinjärven Uimala Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aika-keskuksen osakkeiden myymisestä.

Kotipaikka Kunnan omistusosuus %

Konsernin omistusosuus %

Tytäryhteisöt:

Siilinjärven Pysäköinti Oy Siilinjärvi 100,00 100,00

Siilinjärven Uimala Oy alakonserni Siilinjärvi 100,00

* Siilinjärven Uimala Oy 100,00 100,00

* Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 41,00 100,00

Siilinjärven Kotipolku Oy alakonserni Siilinjärvi 96,36

* Siilinjärven Kotipolku Oy 96,36 96,36

* Siilinjärven Asumisoikeus Oy 96,36

Kiinteistö Oy Proseta Siilinjärvi 100,00 100,00

Kiinteistö Oy Isoharja Siilinjärvi 100,00 100,00

Osakkuusyhteisöt:

Kiinteistö Oy Siilinkeskus Siilinjärvi 22,52 22,52

3.2 Konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet

Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samoin kuin se määrittelee ne kunnassa. Ase-tetut strategiset suunnat ja päämäärät samoin kuin kunnan toiminnassa noudatetut arvot välittyvät koko kuntakonsernin toimintaan. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henki-löitä sekä tytäryhteisöjä. Omistajaohjauksella huolehditaan siitä, että kunnan tytäryhteisöjen toiminnassa huomioidaan kuntakon-sernin kokonaisetu. Kuntalain 118 §:n mukaan kuntien taloudellista tilannetta tarkastellaan kuntakonser-nin talouden tunnuslukujen mukaisesti. Konsernista laaditaan tilinpäätös, mutta ei yhteistä numero-osan talousarviota eliminointeineen. Vuoden 2020 tilinpäätöstä koskevat uudet kuntalain 118 §:n 3 ja 4 momentin ns. kriisikuntakriteerit (Eri-tyisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely) joiden raja-arvoja sovelle-taan ensimmäisen kerran vuonna 2022 (tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien). Tavoiteasetannassa on huomioitu em. muutos.


33

Tavoitteet 2020–2022




Riskiarvio

KASVU

Vetovoimainen ja elinvoi-mainen kunta

Konserniyhtiöiden toi-minta tukee ja edistää asukkaiden ja yritys-ten määrän kasvua sekä Siilinjärveä ar-vostettuna asuinpaik-kana ja yritysten toi-mintaympäristönä.

Väestön, yritysten ja työpaikkojen määrä Yrittäjämyönteisyy-den taso

Kunnan houkuttele-vuus ei vastaa väes-tön/yritysten tarpeita.

HYVINVOINTI

Kuntalaisten ja Siilinjär-ven kunnan työntekijöi-den hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden huomioi-minen toiminnassa (kuten tilat ja palvelut)

Konserniyhtiöt huo-mioivat toiminnas-saan ja sen kehittämi-sessä Siilinjärven kunnan hyvinvointi-kertomuksessa esite-tyt hyvinvoinnin edis-tämisen painopisteet ja tavoitteet

Konserniyhtiöiden toi-mintasuunnitelmat ja -kertomukset

Kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden käytössä olevat tilat ja heille tuo-tettavat palvelut eivät tue hyvinvointia, joka näkyy hyvinvointivajei-den kasvuna.

Esteettömyys toimintojen järjestämisessä

Toimintojen ja palvelu-tuotannon valmiste-lussa huomioidaan lapsiperheiden, liikun-tarajoitteisten ja ikään-tyvien tarpeet

Suunnitelmien ja toi-minnan toteutumisen taso esteettömyyden näkökulmasta tarkas-teltuna

Julkisten palvelutarpei-den lisääntyminen kun-nassa, mikäli esteettö-myyttä ei huomioida toimintojen järjestämi-sessä.

TALOUS

Konsernin omavaraisuus-aste (%)

Ei heikkene nykyta-sosta

Omavaraisuusasteen tunnusluku Oman pääoman muu-toksen suuruus ja suunta Taseen koko pää-oman muutoksen suuruus ja suunta

Tavoite rajoittaa inves-tointeja; infran rapistu-minen, kasvutavoitteet eivät toteudu. Hitaasti korjattavissa ja edellyt-tää pitkävaikutteista ta-louden vakauttamistoi-mien onnistumista.

Toimitilojen kertapois-tojen tulosta heiken-tävä vaikutus hidastaa oman pääoman kerty-mistä.

Kriisikuntakriteereistä: Konsernin kertynyt ali-jäämä asukasta kohden

Alle arviointimenette-lyrajojen

Kertynyt yli-/alijäämä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä

Tapahtuu huomattava heikkeneminen verotu-loluonteisen rahoituk-sen kehityksessä suh-teessa valtakunnalli-seen kehitykseen.

Vesilaitoksen yhtiöittä-minen peruuntuu (oi-keuden päätös).


34




Riskiarvio

Kriisikuntakriteereistä: Kuntakonsernin rahoituk-sen riittävyyttä ja vakava-raisuutta kuvaavat tun-nusluvut

Kriisikuntaa kuvaava tunnusluku: vuosikatteen ja pois-tojen suhde on yli 80 %, tulovero-% ei ylitä 2,0 %-yksiköllä kaikkien kuntien kes-kimääräistä painotet-tua tuloveroprosent-tia. Asukasta kohden las-kettu lainojen ja vuok-ravastuiden määrä ei ylitä kaikkien kuntien vastaavaa yli 50 %:lla. Laskennallinen lai-nanhoitokate on yli 0,8

Vuosikate/poistot Tuloveroprosentti Laina- ja vuokravas-tuut / asukas Lainanhoitokate

Vuosikatetason nosta-minen ei onnistu ja vel-kaantuminen kasvaa investointien omarahoi-tusosuuden alentumi-sen myötä merkittä-västi. Investointeja rajoittava vaikutus. Laskentaperiaatteiden muutos: leasingrahoituksen ja vuokravastuiden huo-mioonottaminen tun-nusluvussa sekä uusi tunnusluku lainanhoito-kate.

Edustajien raportointi tytäryhteisöstä kunnan-hallitukselle

Strategian toteutumi-nen

Strategiset mittarit Ei saada tarvittavaa tietoa.

Tytäryhteisöjen rapor-tointi toiminnasta konser-niohjeistuksen mukai-sesti

Kaksi kertaa vuo-dessa kunnanjohta-jalle

Yhtiön talous, toiminta ja strategian toteutu-minen

Tavoitteet eivät to-teudu.

Tytäryhteisöjen laajaa merkitystä omaavat pää-tökset

Konsernijohdon evästys konsernioh-jeiden mukaisesti

Päätösten vaikutus Päätösten vaikutus ei toteudu odotetusti.

Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2020–2022

Siilinjärven Uimala Oy

Tavoitteet 2020–2022 Toimenpiteet 2020 Mittari Tavoitetaso

Kasvattaa kävijämäärää, budjetin mukainen toimin-nan tulos

Toiminnan kehittämi-nen asiakkaita kiinnos-tavaksi

Kävijämäärä

110 000 hlöä/vuosi.

Myynnin lisääminen Tilikauden tulos Budjetin mukainen.

Yhtiö tarjoaa kylpylä- ja lii-kuntapalveluja asiakkaiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Toiminnan järjestämi-seen puitteet pidetään kunnossa ja huomioi-daan esteettömyys korjauksissa

Markkinointi- ja hoi-tokustannukset

Turvallisuuteen, puh-tauteen ja viihtyvyyteen liittyen ei asiakashyvi-tyksiä.

Asiakastyytyväisyys-kyselyssä ka. hyvä (4).

Tunnettuus ja positiivinen mielikuva lisääntyy

Palvelujen kehittämi-nen ja markkinointi

Uudet palvelut

Tapahtumat

2 kpl /vuosi.

10 kpl /vuosi.

Yhteistyö konserniyhtiöi-den kanssa

Yhteiset markkinointi-toimet, säännölliset ta-paamiset

Markkinointiyhteis-työ

Yhteistyökampanjat tai vastaavat 2 krt/vuosi.


35

Siilinjärven Pysäköinti Oy


Yhtiö kattaa toimintakulut toimintatuotoillaan ja rahoi-tuskulut sekä ei laskutetta-vien autopaikkojen yp-kulut kunnan avustuksella

Ajantasainen kulu- rakennetta vastaava asiakaslaskutus

Käyttökate ja tulos 0-tulos tilikaudelta.

Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy


Rakennuksen ilme ja teknis-ten laitteiden käyttökuntoi-suus edesauttavat raken-nuksen käyttötarkoituksen ja emoyhtiölle asetettujen tavoitteiden toteutumista

Kunnossapidon vuosi-budjetin kautta toteutet-tavat pienimuotoiset korjaustyöt

Rakennuksen kunto

Laitetekniikan toiminta

Ei rakennuksesta tai laitetekniikasta ai-heutuvia käyttökat-koksia tai merkittäviä häiriöitä Uimalan lii-ketoimintaan.

Rakennuksen teknisten laitteiden ja rakenteiden käyttökuntoisuuden ja -varmuuden sekä esteettö-myyden parantaminen

Peruskorjauksen toteu-tussuunnitelmien lop-puunsaattaminen huo-mioiden rakennuksen yhteyteen suunniteltu hotellihanke.

Suunnittelun valmistu-minen hotellihanke huomioiden

Peruskorjaustyö alkaa 2020/2021.

Siilinjärven Kotipolku Oy


Yhtiö tarjoaa kohtuuhintai-sia ja laadukkaita vuokra-asuntoja

Yhtiö kartoittaa kiinteis-töjen kunnon

Kiinteistömassan luo-kittelu

Salkutus (luokitus) on valmis ja käytän-nön toimenpiteiden eteenpäin vieminen.

Kiinteistönpidossa toteutuu omakustannusperiaate ARA- ja korkotukikiinteis-töissä (sisältää erityisavus-tuskohteet)

Vuokranmäärityksessä varaudutaan tuleviin pe-ruskorjauksiin ja korko-tukilainojen viiden vuo-den välein kohoaviin lai-nanlyhennyksiin

Kohtuulliset vuokran-tarkistukset

Tasainen vuokra-taso.

Vapaarahoitteisten kiinteis-töjen kiinteistönpidossa to-teutuu pitkäjänteinen talou-den ja kiinteistöhallinnan suunnittelu

Pitkän tähtäimen taloussuunnittelua ja vuokranmäärityksessä huomioidaan korjaus-varaukset

Jälkilaskelmat Vapaarahoitteisen kannan kuluja ei ka-teta ARA-kannan vuokratuotoilla.

Vuokra-asuntojen käyttö-aste

Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja aktiivi-nen markkinointi

Käyttöaste

Käyttöaste säilyy erinomaisella tasolla (99 % vuonna 2018).

Uustuotanto / vuokra- asunnot

Asematie 11 talot A ja B Valmistumisaste Valmistuminen 2021.

Kerros- ja rivitalokohtei-den valmistelu

Rakennuspaikka- varaukset

Varaudutaan täyttä-mään vuokra-asunto-tarvetta.


36


Tytäryhtiö Siilinjärven Asu-misoikeus Oy tarjoaa asu-misoikeusasuntoja

Kiinteistöjen laatutason ylläpitäminen

Käyttöaste 100 %

Kerrostalokohteiden val-mistelu

Rakennuspaikka- varaukset

Varaudutaan täyttä-mään asumisoikeus-asuntotarvetta.

Kiinteistö Oy Isoharja


Kiinteistöjen käyttöasteen pitäminen taloudellisesti kannattavalla tasolla

Vastata niin uusien kuin nykyisten asiakkaiden ti-latarpeisiin ylläpitämällä sekä parantamalla vuokrattavien tilojen ta-soa.

Tilavuokrauksen taloudellinen käyttö-aste -%. Sijoitetun pääoman tuotto -%-

Yli 92 %.

Yli 4 %.

Markkinointinimen INNOCUM tunnettavuuden lisääminen

Järjestetään yritysta-pahtumia, verkottumalla sekä käytetään sähköi-siä kanavia

Tapahtumien määrä, verkostokumppanuus, INNOCUM uutiset

Vähintään yksi mer-kittävä tapahtuma /vuosi, yksi maakun-nallisesti merkittävä kumppani

(KalPa 2019-20),

INNOCUM uutiset vähintään 4 krt. vuo-dessa.

Vuosittaisten suunniteltujen korjausten ja investointien toteuttaminen siten, ettei velkapääoma kasva nykyi-sestään

Korjaussuunnitelman jatkuva päivittäminen kiinteistöjen korjaustar-peet huomioiden

Korjattu neliömäärä korjaus- ja investointi-budjetti

Yli 400 m2/vuosi vuosittaisen budjetin toteutuminen.

Maankäytön tehostaminen yhtiön resurssit ja vuonna 2020 valmistuvan asema-kaavan mahdollisuudet huomioiden

Osallistuminen Harja-mäen asemakaavatyö-hön varmistamalla lisä-rakentaminen alueelle, joka mahdollistaa toi-minnan kasvattamisen

Asemakaavan mah-dollistava lisärakenta-minen (m2)

Yli 10 000 m2 (puolitoistakertainen nykyiseen nähden).

Kunta maksaa konserniyhtiöille toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja ylläpitomenoihin seuraavasti (netto):

TP 2018 TA 2019 TA 2020 Muutos % 2019–20

Siilinjärven Pysäköinti Oy 42 000 42 000 40 000 -4,8

Siilinjärven Uimala Oy 592 093 566 000 576 000 +1,8

Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus 290 584 254 000 302 180 +19,0

Siilinjärven Kotipolku Oy - - -

Kiinteistö Oy Proseta Oy - - -

Kiinteistö Oy Isoharja - - -

Yhteensä 924 667 862 000 918 180 +6,5

Pysäköinti Oy:n ja Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskuksen pääomalainoina aiemmin maksetut osuudet on muutettu avustukseksi vuodesta 2012 lähtien.


37

4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys so-peutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelma-osassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Talousarvion tuloslaskelmaosasta on kaksi laskelmaa, talousarvion sitovuutta osoittava tuloslaskelmaosa ja toiminnan kokonaisuutta osoittava tu-loslaskelmaosa (s. 45). Vuoden 2020 toimintakatetavoite asetettiin kuluvan vuoden 2019 alkuperäisen talousarvion pohjalle si-ten, että siihen sisällytettiin ensin palvelualueiden toiminnallisia muutoksia n. -4,3 miljoona euroa, jonka jälkeen palvelualueille annettiin toimeksianto karsia n. 0,9 milj. euroa. Talousarviota tehdessä asetettuun toimintakatetavoitteeseen -126,2 milj. euroon pääsy olisi edellyttänyt joko koko kunnan mittavaa henki-löstökulujen karsintaa tai ostopalvelujen merkittävää supistamista mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän vuoksi toimintakateraami ylitetään 1,5 milj. eurolla ja sen lisäys on kohdennettu yleiskatteellisena sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Talousarvion toimintakatteeksi muodostui n. -127,8 milj. euroa. Vertailukelpoinen kasvu vuoden 2019 muutostalousarvioon on 3,8 milj. eli 3,2 %. Taloussuunnitelmavuo-sien toimintakatteen kasvuksi määrittyi n. 1,7 % / vuosi (n. 2,0 milj. euroa / vuosi).

4.1 Tulot ja menot

Menojen ja tulojen muutokset voimassa olevaan muutostalousarvioon nähden on kommentoitu alla ole-vassa tekstissä kunnan ulkoisen tuloslaskelman mukaisesti. Tuloslaskelmaosan luvuissa ovat mukana myös kunnan taseyksiköistä toimitilojen ylläpito. Vesihuoltolaitos poistuu 1.1.2020 alkaen yhtiöittämisen seurauksena. Palvelu- ja tulosalueiden omissa tuloslaskelmissa ovat mukana kunnan eri toimintojen vä-liset sisäiset erät. Toimintatulojen kokonaismuutos yhteensä n. -17,1 %, tulojen ollessa yhteensä 18,081 milj. euroa. Ver-tailukelpoinen muutos ilman vesilaitoksen yhtiöittämistä olisi ollut yhteensä n. -0,2 %. Muutos kohdistuu myyntituottojen ryhmään, jonka n. -4,0 milj. alenemasta vesilaitoksen osuus on -3,7 milj. euroa. Muut myyntituottojen vähennykset kohdistuvat maa-ainesten myyntiin, valtiolta saataviin korvauksiin sekä muilta kunnilta saataviin myyntituottoihin. Maksutuotoissa kasvua syntyy hoiva- ja vanhuspalveluiden ko-tihoidon maksuihin ja rakennusvalvonnan maksuihin. Tuet ja avustukset kasvavat pääsääntöisesti elin-voima- ja konsernialueelle kohdennetun poikkihallinnollisen hankkeen avustuksella. Muiden toimintatu-lojen vähennykset kohdistuvat mm. pysäköintivirhemaksujen arvioituun alenemaan, muutokset jäävät kaikkinensa euromääräisesti hyvin pieniksi. Mikäli toimintatulot toteutuvat kuluvana vuotena 2019 enna-koidusti, tulotasossa ei kokonaisuutena tapahdu oleellisia muutoksia.

Toimintamenot ovat tuloslaskelmassa -145,973 milj. euroa, kun kuluvan vuoden ennakoitu toteuma / muutostalousarvio on n. -143,497 milj. euroa. Kasvua ennakoituun toteumaan on n. 1,7 %. Samalla ta-valla kuin em. toimintatuottojen osalta, myöskään toimintakulujen osalta kasvu ei ole suoraan vertailukel-poinen. Mikäli vesilaitos huomioidaan, kasvun todelliseksi määräksi muodostuisi n. 3,7 milj. eli n. 2,5 %.

Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus on poistunut täysimääräisesti vuoden 2020 henkilöstökuluista. Kilpailukykysopimuksella pidennettiin pysyvästi vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla, vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kiky-sopimus on alentanut asteittain työnantajan työeläke-, työttömyysvakuu-tus- ja sairausvakuutuksen maksuja. Näistä merkittävin talousarviovuotta koskeva alenema tapahtui Kuel-maksuissa -0,39 %-yksikköä ja työttömyysvakuutusmaksussa, -0,35 %-yksikköä. Kuitenkin samalla sairausvakuutusmaksua korotettiin 0,58 %-yksikköä. Vuodelle 2020 henkilöstömenoihin kohdistunee myös yleiskorotuksia, valtakunnallisten työehtosopimusten päättyessä 31.3.2020. Näitä ei ole ennakoitu talousarvion henkilöstökuluissa, vaan niihin toteutuva summa tulee kattaa talouden tasapainottamistoi-menpitein.

Vesihuollon yhtiöittäminen leikkaa henkilöstökulujen määrää n. -0,460 milj. eurolla, (palkkaliitteeltä poistui 8 henkilöä). Toiminnallisen kasvun pitäisi koostua palvelualueiden raportoimista henkilöstömäärien muu-toksista, jotka käytännössä kohdentuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin (+7 hlöä). Koko kunnan henkilös-tömenot muodostuvat em. seikoista johtuen lähes muutostalousarvion 2019 tasolle. Henkilöstömenojen 62,775 milj. euron osuus kaikista toimintamenoista on yht. 43,0 %.


38

Palvelujen ostot kasvavat n. 3,1 % eli n. 1,778 milj. euroa (vertailukelpoinen kasvu 2,2 milj. eli 3,9 %). Merkittävin kasvu 4,2 % eli 1,722 milj. euroa muodostuu asiakaspalvelujen ostoihin. Summa kohdistuu lähes yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluihin ja siellä n. 0,8 milj. kohdistuu erikoissairaanhoitoon, 0,7 milj. hoiva- ja vanhuspalveluihin ja 0,3 milj. sosiaali- ja perhepalveluihin. Huomattavaa on, että erikoissai-raanhoidon ostoihin on varauduttu vain 2,6 %:n kasvuun, sairaanhoitopiirin ilmoittaessa kasvuksi 4,3 %. Muiden palveluiden ostoissa vertailukelpoinen kasvu on 0,5 milj. euroa eli 3,2 %. Pääosin kasvu johtuu ulkopuolelta ostettavien atk-palveluiden, työvoiman vuokrauspalveluiden, toimistopalveluiden (Monetra) ja terveys- ja koulutuspalveluiden kasvaneista kustannuksista. Palvelujen ostojen osuus kaikista toimin-tamenoista on yht. 40,6 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmä näyttäisi supistuvan n. -4,4 %, mutta vertailukelpoinen kasvu on 1,3 % eli euromääräisesti n. 0,1 milj. Kasvu muodostuu pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin 0,3 milj. eurolla, jota kompensoi mm. kalustomenoihin ja muihin pienempiin kohteisiin tehdyt vähennykset. Avustusten ryhmän kokonaismäärä näyttäisi pysyvän kokonaisuutena lähes ennallaan. Avustusten si-sällä tapahtuu kuitenkin muutoksia kun lasten päivähoitoon myönnettävien palvelusetelien määrä kasvaa yksityisen palvelutuotannon myötä n. 0,340 milj. eurolla ja uutena palvelusetelimenona on vammaispal-velulain mukaan henkilökohtaisen avun saantiin myönnettävät palvelusetelit 0,040 milj. eurolla. Vastaa-vasti talousarviossa on pienennetty lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen menoja n. -0,1 milj. eurolla. Yhteisöille maksettavia avustuksia on pienennetty yht. n. -0,257 milj. eurolla; mukana työmarkkinatuen kuntaosuus sekä muut yhteisöille annettavat avustukset. Merkittävin toimintamenojen kasvu kohdistuu ryhmään muut toimintamenot ja siellä rakennusten ja huo-neistojen vuokriin, jotka kasvavat yht. 0,976 milj. eli 13,3 %. Kasvu tulee pääsääntöisesti sivistyspalve-luissa sekä päiväkotien että koulujen viipaleratkaisuista sekä uusien tilojen vuokrakuluista (Toivalan päi-väkoti, Kuuslahden päiväkoti ja koulu, Vuorelan koulu). Viipaleratkaisuja on sisätilaongelmien vuoksi ta-lousarviossa nyt olemassa yht. neljällä eri koululla, kahdella eri päiväkodilla, suun terveydenhuollossa, paloasemalla ja kunnantalolla. Kokonaiskustannukset ovat toimitilapalveluiden ilmoittamat n. 2,9 milj. euroa vuodessa. Koneiden, laitteiden ja muiden kohteiden vuokriin käytetään n. 0,100 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Toimintakate kasvaa (heikkenee) kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 6,2 % ollen yhteensä noin -127,762 milj. euroa. Valtuusto on hyväksynyt syyskuussa muutostalousarvion toiminta-katteella -121,539 milj. euroa, johon nähden kasvua muodostuu 5,1 %. Kun toimintakatteessa huomioi-daan vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen vaikutus, vertailukelpoinen kasvu on 3,2 % Palvelualueiden toimintakatteiden kasvut lokakuussa hyväksyttyyn muutostalousarvioon 2019 nähden on merkitty alla olevaan taulukkoon. Taulukon luvut eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia (selvitykset teks-tissä). Palvelualue Kasvu

1 000 € Muutos %

Ulkoiset erät

Elinvoima- ja konsernipalvelut -53 -1,1

Sivistyspalvelut 706 2,0

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 975 2,8

Tekniset palvelut 2 124 61,5

Yhteiset palvelut 1 472 16,8

Yhteensä 6 223 5,1

Elinvoima- ja konsernipalveluiden toimintakate hieman supistuu elinkeinotoimintaan budjetoitujen osto-palvelujen avustusten myötä. Sivistyspalveluiden toimintakatteen kasvusta merkittävän osan muodostaa opetuspalveluihin budjetoidut lisäykset yht. 0,4 milj. eurolla mm. vuokrakustannuksiin ja varhaiskasvatuksen lisäykset yht. n. 0,3 milj. eurolla myös. mm. toimitilojen vuokrakustannuksiin.


39

Sosiaali- ja terveyspalveluiden olennaisimmat kasvut kohdistuvat sosiaali- ja perhepalveluihin yht. 1,0 milj. eurolla, joka pääosin johtuu sosiaali- ja vammaispalveluihin tehdyillä lisäyksillä (n. 0,6 milj.) sekä hyvinvointineuvolaan tehdyillä lisäyksillä (n. 0,4 milj.). Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintakate kasvaa yht. 0,8 milj. eurolla. Tästä asumispalveluiden hoitokotiostoihin kohdennetaan n. 0,5 milj. euron lisäys ja toinen puoli kotihoidon resursointiin. Kunnan oman toiminnan piirissä olevat asumispalvelut (tehostettu + laitoshoito) on budjetoitu n. -0,2 milj. pienemmäksi. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen on tehty 0,8 milj. euron lisäys, josta n. 0,5 milj. kohdistuu sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen. Näiden lisäksi kunnan omiin perusterveydenhuollon palveluihin on lisätty 0,3 milj. ja soten hallinnon menoihin 0,3 milj. euroa. Koko sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella esitetään 7 uuden henkilön rekrytointia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tosiasiallinen, vertailukelpoinen kasvu on yht. n. 3,3 milj. euroa, n. 4,7 % (huomioitu em. luvuissa). Teknisten palvelujen toimintakatteen merkittävää lisäystä selittää pääasiassa vesihuoltolaitoksen yhtiöit-täminen Kuopion Veden kanssa. Niinpä vertailukelpoinen muutos on itseasiassa -7,5 % eli n. 0,260 milj. euroa toimintakatetta vahvistava. Tämä muutos kohdistuu pääsääntöisesti toimitilapalveluihin ja huleve-simaksutuloihin. Yhteisten palveluiden toimintakatteen kasvu selittyy työllistämistoimen siirrolla sosiaali- ja perhepalve-luista, jonka mukana on tullut yksittäisenä asiana myös aikauissosiaalityöstä työmarkkinatuen kunta-osuus 1,1 milj. euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnosta on siirretty Monetra Pohjois-Sa-von laskut sekä henkilöstö- että talouspalveluiden kustannuksiin, yht. n. 0,218 milj. euroa. Näin ollen sosiaali- ja terveyspalveluista on siirtynyt yht. 1,318 milj. kustannuksia joiden siirrossa vertailutiedot eivät siirry (yksittäinen tili). Palvelualueiden ja tulosalueiden muutoksista löytyy lisätietoja käyttötalousosan tulosaluekohtaisista teks-teistä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjetta suunnitelman mukaisista poistoista on noudatettu vuo-den 2013 tilinpäätöksestä lukien. Poistojen kokonaismäärä ei sisällä talousarviovuonna lisäpoistoja.

4.2 Verotulot

Vuodelle 2010 ja 2012 Siilinjärven kunta korotti tuloveroprosenttiaan 0,75 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2014 korotus oli 1,00 prosenttiyksikkö. Kiinteistöveroa korotettiin viimeksi 2014. Vuoden 2020 osalta val-tuusto on päättänyt 0,75 prosenttiyksikön korotuksesta.

Voimassa olevat tuloveroprosentit Pohjois-Savon kunnissa vaihtelevat 20,50–22,00 prosentin välillä. Koko maan painotettu veroprosentti vuonna 2019 on 19,88 %. Kiinteistöverossa yleisen kiinteistövero-prosentin ja muiden asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli on yhdenmukaistettu välille 0,93–2,00 prosenttia. Vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti vaihtelee 0,41–1,00 prosentin välillä. Pohjois-Savon kunnissa voimassa olevat prosentit yleisessä kiinteistöverossa ovat 0,93–1,50 pro-senttia, muiden asuinrakennusten 0,93–1,55 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten 0,41–0,75 pro-senttia.

Kunnan veroprosentit ja verotettava tulo:

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 21,25 21,25 22,00

Verotettava tulo, milj. euroa 355,3 357,7 352,5 356,6* 367,4* 380,5*

Verotettava tulo, euroa/asukas 16 301 16 432 16 277 16 451* 17 030* 17 615*

Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25

Vakituinen asuinrakennus 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65

Muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00

Rakentamaton tontti 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00

*Ennuste


40

Vuoden 2019 verotulotulojen kokonaisarvio on n. 84,8 milj. euroa, joka poikkeaa alkuperäisestä talous-arviosta noin -6,1 milj. euroa ja muutostalousarviostakin -0,8 milj. euroa. Vuoden aikana verotulokehyksiä on alennettu merkittävästi tietojen täsmentyessä toteutuneiden verotilitysten ja verottajan tekemien sel-vitysten perusteella. Kunnissa onkin ollut, ja on edelleenkin, hankalaa arvioida paljonko verotuloja kertyy vielä loppuvuoden 2019 aikana ja mikä on se osuus, joka jaksottuu vuoden 2020 tuloksi. Mikäli verotu-loennuste pitää paikkaansa, kunnallisveroa kertyisi n. -0,5 % edellisvuotta vähemmän ja myös yhteisö-veroa kertyisi -2,6 % edellisvuotta heikommin. Yhteisöveron euromääräinen muutos on kuitenkin pieni. Verohallinnon tilitysjärjestelmä kunnille perustuu jako-osuusarvioihin, joita verohallinto tarkistaa vuosit-tain verotustietojen valmistuttua kuntakohtaisesti ja veronsaajaryhmittäin (valtio, kunnat, seurakunnat). Lopulliset verotustiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä, jonka jälkeen kunnat saavat oikaisuti-litykset. Maksuunpantavat oikaisutilitykset vaikeuttavat tilitysjärjestelmän ennustettavuutta. Vuodesta 2018 alkaen tuloverotuksen valmistuminen on muuttunut verovelvolliskohtaiseksi. Tällä on ollut suuria vaikutuksia kuntien tilitysrytmiin vuoden 2019 aikana. Kunnan verotuloennuste vuosille 2019–2022 perustuu Kuntaliiton lokakuun kehysarvioihin ja kunnan omiin ennusteisiin. Väestöennuste poikkeaa Kuntaliiton ja kunnan omien ennusteiden osalta. Vaikutus on huomioitu laskelmissa, koska poikkeamalla on vaikutusta kunnan jako-osuuden määräytymiseen. Hal-lituksen talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset on huomioitu, mm. pienituloisille kohdistettu ansiotuloveron kevennys, kotitalousvähennyksen muutos, asuntolainojen korkovähennyksen leikkaus. Kuntaliiton kehyksessä on kiinnitettävä huomiota kunnallisverojen suhteellisen suureen kasvuun. Valta-kunnallisestikin kasvuksi ennakoidaan 6,2 %. Vuoden 2020 kasvuun vaikuttaa kuluvan vuoden alhainen verokertymätaso sekä vuoden 2019 verotuksen jaksottuminen tammikuulle ja tilitysvajeen korjaantumi-nen verotuksen valmistuessa kesällä 2020. Lisäksi kunnan tuloverossa on huomioitu korotus +0,75 %-yksiköllä, jonka osuus on n. 2,6 milj. euroa eli n. 3,4 %. Yhteisöveron arvioinnissa on hyödynnetty myös ilmoitettuja tilinpäätös-/verotietoja. Yhteisöveron ryhmä-osuus säilyy yht. 31,30 %:ssa. Kiinteistöverokertymässä ei ole odotettavissa muutoksia vuoden 2020 aikana. Verotuloennuste on seuraava (milj. euroa)

TP 2018 TA 2019 muutos

TA 2019 ennuste

TA 2020 Muutos % 2019–20

Kunnan tulovero 75,9 76,3 75,5 82,8 9,7

Yhteisövero 4,0 4,0 3,9 4,8 23,1

Kiinteistövero 5,3 5,4 5,4 5,4 0,2

Yhteensä 85,2 85,6 84,8 93,0 9,7

4.3 Valtionosuudet

Uusi laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta tuli voimaan 1.1.2015 alkaen. Sen myötä ikä-ryhmi-tystä uusittiin ja sen painoarvo muuttui. Kriteereistä Siilinjärven kuntaan vaikuttavina jäi painoarvoltaan ja sisällöltään muuttunut sairastavuus sekä työttömyysaste, vieraskielisyys, asukastiheys ja koulutustausta. Lisäosana valtionosuutta tuo työpaikkaomavaraisuus. Laskennalliset kustannukset muodostuvat asukas-luvun, vuosittain vahvistettavien perushintojen ja kriteerien kertoimien avulla. Yhteenlasketusta laskennallisten kustannusten summasta kuntien rahoitusosuus vuonna 2019 on ennak-kotiedon mukaisesti n. 3 654,20 euroa/asukas. Lisäystä edelliseen vuoteen on yht. n. 129,70 euroa/asu-kas eli 3,4 %. Luku pitää sisällään mm. kustannustenjaon tarkistuksen ja indeksikorotuksen. Valtionosuu-den kokonaismäärää (laskennalliset kustannukset – omarahoitusosuus) tarkastellessa voidaan todeta sen muodostuvan keskimäärin 1 248 euroon asukasta kohden koko kuntakentässä. Siilinjärven osuus on vastaavasti 1 267 euroa. Valtionosuusjärjestelmää käytetään myös valtion ja kuntien välisen rahoituksen järjestelyihin. Niinpä vähennysten ja lisäysten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Kilpailukykysopimuk-seen liittynyt lomarahaleikkauksen vähennys on nyt poistunut ja veromenetysten kompensaatio on siir-retty omaksi eräkseen valtionosuuden ryhmässä. Em. seikat verotuloihin perustuvan tasauksen ohella ovat hankaloittaneet kuntien välistä tarkastelua.


41

Valtionosuuksien indeksitarkistuksia ei tehty vuosina 2016–2019, mutta vuodelle 2020 se on toteutettu. Ikärakennekohtaisten tekijöiden muutokset ja osa määräytymisperusteista on huomioitu. Alustava tieto verotuloihin kohdistuvasta tasauksesta sekä veromenetysten kompensaatio on myös otettu huomioon. Kuntaliitto on laskenut 2012–2020 vuosille kohdistuvien peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavien leikkausten vaikutusta. Varsinaisten valtionosuusleikkausten lisäksi mukaan on laskettu myös asiakas-maksukorotusten vähentämä valtionosuus, indeksijäädytykset sekä kilpailukykysopimukseen liittynyt työ-ajanpidennyksen vaikutus (jäi pysyväksi). Kuntaliitto on päätynyt 368 euroa/ asukas suuruiseen kuntien valtionosuutta leikkaavaan summaan. Rahamääräisesti tämä merkitsisi Siilinjärven kunnassa n. 8,0 milj. euroa saamatonta valtionosuutta. Vuoden 2020 verotulotasauslaskelma perustuu Kuntaliiton verotuloennustekehikkoon 9.10. ja verotuk-sesta saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2018 verotuksesta. Valtionosuuksien ennakkotiedot on julkaistu 14.10.2019. Tiedot täsmentyvät vielä joulukuussa julkaistavissa valtionosuuspäätöksissä. Alla olevan taulukon luvuissa merkittävimmät muutokset kohdistuvat lisäysten ja vähennysten ryhmään josta veromenetysten kompensaatiot on eriytetty omaksi eräkseen. Verotulotasauksen osuus pienenee tai suurenee vuosittain verotulokasvun myötä. Arvio valtionosuuksista on seuraava (1 000 euroa):

TP 2018 TA 2019 TA 2019 ennuste

TA 2020 Muutos %

Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 105 181 102 959 102 987 106 671 3,5

Kunnan omarahoitusosuus -78 345 -76 317 -76 330 -79 201 3,8

Valtionosuus laskennallisiin kustannuksiin 26 836 26 642 26 657 27 470 3,0

Valtionosuus % kunnassa 25,51 25,88 25,88 25,75

Valtionosuus % keskimäärin 25,34 25,37 25,37 25,46

Lisäosat 487 491 492 503 2,2

Lisäykset ja vähennykset 2 746 2 565 3 436 -2 646

Veromenetysten kompensaatiot 8 037

Verotulotasaus 5 033 4 579 4 543 5 827 28,3

Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus -1 963 -1 943 -1 887 -1 904 0,9

Valtionosuus yhteensä 33 139 32 334 33 241 37 287 12,2

4.4 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 0,766 milj. euroa sisältävät mm. antolainojen korkotulot sekä uutena eränä Kuopion Veden pääomalainalle ja perustamislainalle laskettavan koron. Muut rahoitustulot ulkopuolisilta arvioidaan noin 0,640 milj. euroksi. Ne koostuvat mm. osinko- ja viivästyskorkotuloista. Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, ettei se maksaisi peruspääomalle korkoa. Eriytetyn taseyksikön jäännöspääoman korko on 2,040 milj. euroa (sisäinen erä). Pitkäaikaisten lainojen korkomenot arvioidaan vuonna 2020 noin -0,600 milj. euroksi. Oletuksena on, että korkotaso pysyy nykyisellä tasolla ensi vuoden aikana. Muut rahoitusmenot koostuvat viivästyskoroista ja eriytetyn taseyksikön sisäisestä jäännöspääoman korosta (sisäinen erä).

4.5 Vuosikate

Vuosikate ilmoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää juoksevan toiminnan kulujen jälkeen käy-tettäväksi investointeihin. Mikäli vuosikate riittää kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheu-tuneet kulut eli poistot, on kunnan talous tuloslaskelman valossa tasapainossa. Tästä huolimatta kunta voi velkaantua, koska nettoinvestoinnit ovat useimmiten poistoja suuremmat. Rahoituksellisesti tasapai-noisessa tilanteessa vuosikatteen tulisi riittää nettoinvestointeihin.


42

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa vuosikate on 3,340 milj. euroa ja tilikauden tulos -2,747 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisista poistoista vain n. 54,9 %. Kunnan poistonalaisten uusinvestointien määrä (5,825 miljoonaa euroa) jää talousarviovuonna n. 0,263 milj. eurolla suunnitelmanmukaisia poistoja pienemmäksi.

4.6 Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä

Suunnitelmanmukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laske-miseksi tarvittava erä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahas-toida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähen-täviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Vuoden 2019 talousarvion tuloksen ennakoidaan sekä elokuun estimaatin että muutostalousarvion mu-kaan muodostuvan n. -11,171 milj. euroa alijäämäiseksi alkuperäisen -5,435 milj. alijäämäisen tuloksen sijaan. Tämä kehitys tarkoittaisi myös kunnan kumulatiivisen tuloksen painumista negatiiviseksi -9,450 milj. eurolla jo vuoden 2019 aikana. Ko. vuodella on kuitenkin tehty valtuuston päätös (17.6.2019) yhti-öittää vesihuoltolaitos, perustaa uusi yhtiö Kuopion Veden kanssa ja lakkauttaa kunnan oma vesihuolto-laitos. Päätöksessä mainitulla tavalla järjestelystä syntyisi kunnalle kirjanpidollista, satunnaista voittoa n. 13 milj. euroa. Tämä kirjautuisi kunnan tulokseen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen (avaava tase 2020) tai sen yhteydessä. Vuodelle 2020 tuloskehitys muodostuisi niin ikään talousarvioesityksen mu-kaisesti n. – 2,747 milj. euroa alijäämäiseksi.

Ali- ja ylijäämän määrä vuosina 2018–2022 (1 000 euroa)

Tilinpäätös 2018

TA 2019 ennuste

Talousarvio 2020

TS 2021 TS 2022

Edellisten kausien ali-/ylijäämä 6 186 1 721 3 550* 802 655

Tilinpäätös -4 465

Talousarvio -11 171 -2 747

Taloussuunnitelma -148 1 014

Ali-/ylijäämä vuoden lopussa 1 721 3 550* 802 654 1 669

*sisältää vesihuoltolaitoksen satunnaisen voiton

4.7 Taloussuunnitelma

Vuoden 2020 toimintakate rajattiin kehysvalmistelussa ja sen myötä myös kunnanhallituksen raamikäsit-telyssä -126,2 milj. euroon. Käytännössä talousarviotaso määriteltiin tilikauden tulosta silmällä pitäen niin, että muutostalousarvion toteutuessa myös tulevan talousarviovuoden alijäämätaso riittäisi vielä pitämään kumulatiivisen tulostason koko suunnitelmakaudella selkeästi ylijäämäisenä vesihuoltolaitoksen satun-naisen voittokirjauksen jälkeen. Talousarviovalmistelun edetessä vuoden 2020 toimintakatekehykseen ei päästy. Se olisi edellyttänyt joko koko kunnan mittavaa henkilöstökulujen karsintaa tai ostopalvelujen merkittävää supistamista mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän vuoksi toimintakateraamiin lisättiin (ylitettiin) -1,5 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui -127,762 milj. euroa ja tilikauden tulos painui -2,747 milj. miinukselle. Edelleen kehysvalmistelussa taloussuunnitelmavuosien toimintakatteen kas-vuksi asetettiin aluksi vuodelle 2021 vain 0,9 % (1,1 milj.) ja vuodelle 2022 yht. 1,7 % (2,2 milj.). Koska jo vuoden 2020 toimintakatteeksi muodostui -127,762 milj. euroa, myös vuoden 2021 suunniteltua toi-mintakatetasoa korotettiin 1,7 %:iin. Taloussuunnitelmavuosien ali- ja ylijäämän kehitys on muodostunut yllä olevaan taulukkoon em. 1,7 %:n vuosittaisella toimintakatteen kasvulla. Tavoitteena se on haastava semminkin, kun etenkin sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostunut resursointipaineita ja palvelutarpeen kasvu on ikääntymisen myötä kiihtymässä. Toimitiloihin liittyvät viipale- ym. ratkaisut kuormittavat vielä vuosia koko kunnan kustannus-tasoa. Palvelualueilta puuttuu pitkäjänteinen suunnittelu, joka tuottaisi riittävällä tarkkuustasolla myös suunnitelmavuosien talouslukuja kasvuprosentin tarpeen mukaiseen ennakointiin.


43

Taloussuunnitelman vuosien 2021 – 2022 tuloslaskelma on toimintakatteen osalta tehty tämän vuoksi vain laskennallisena korottaen toimintakatetta 1,7 %:lla vuosittain. Vuosien 2016–2018 toimintakatteiden toteutunut kasvu yhdessä kuluvan vuoden arvioidun kasvun (5,6 %) myötä, nostaa toimintakatteen kas-vuvauhdin vuosittain keskimäärin n. 3,5 %:iin. Tämän vuoksi suunnitelmavuosien laskennallinen toimin-takatetaso ei ole realistinen ellei toimintaa pystytä sopeuttamaan. Kunnanhallituksen raamissa tulopohjan kasvu olisi ollut ilman tuloveroprosentin korotusta 0,75 %-yksi-köllä lähes sama kuin nyt esitetyn korotuksen myötä. Tieto verotulojen pudotuksesta kesken talousar-viovalmistelun oli yllättävää, varsinkin kun verottajan tekemien selvitysten mukaan kyse on pysyvästä (jaksotus-)ilmiöstä. Kasvun hidastumisella ja taittumisella saattaa olla vaikutusta myös suunnitelmavuo-sien verotuloihin. Kuntaliiton verokehyksessä kunnallisverot kasvavat suhteellisen paljon (3,8 / 3,1 %) vuosina 2021 ja 2022. Valtionosuuksien raami muuttui siinä olleen ns. kaksinkertaisen kiky-leikkauksen siirtyessä maksettavaksi jo kuluvalle vuodelle. Valtionosuuksissa kunnille ”palautetaan” lomarahaleik-kauksen osuus, mutta työajan pidentämiseen liittyvä osuus jää pysyväksi. Tämä nostaa kertaluonteisesti valtionosuuksien määrää vuodelle 2020. Vaikka toimintakatteen muutos ja verotuloluonteisen tulorahoi-tuksen määrä asettuisivat taloussuunnitelman tasolle, alijäämäkehitys voi olla todennäköistä. Toiminta-katteen todellinen kasvu on liian voimakasta suhteessa tulopohjan kasvuun. Investointien keskimääräinen tavoitetaso asetettiin taseeseen toteutettavien investointien osalta lähelle suunnitelmakauden vuosikatetasoa, jolloin investointien rahoitus tapahtuisi tulorahoituksella. Keskimää-räinen investointitaso on laaditun vuosikatteen myötä vuosittain n. 5,4 milj. euroa. Tästä vuodelle 2020 on kohdennettu 5,2 milj. euroa ja molemmille kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle keskimäärin sa-man verran eri kohteita. Taseeseen toteutettavien investointien lisäksi on tarkoitus toteuttaa toimitilain-vestointeja leasing- ja muina vuokrakohteina vuodella 2020 yht. 14,0 milj. eurolla ja suunnitelmavuosilla vuosittain keskimäärin n. 18,7 milj. eurolla. Näistä koituu valmistuessaan kunnan vastattavaksi leasing- ja vuokrakuluja yht. n. 2,7 milj. euroa/vuosi ja vuokravastuita niistä kirjautuu ensimmäisenä vuonna noin 50,4 milj. euroa (noin 2 268 €/asukas). Valtiovarainministeriön julkaisemaan Kuntatalousohjelmaan sisältyy painelaskelmien pohjalta tehdyt kun-tatalouden kehitysnäkymät ja sopeutustarpeet. Siinä kuntakokoryhmittäin tehty laskennallinen paine ve-roprosentin korottamiseen 20 000–40 000 asukkaan kunnissa vuodelle 2020 näyttää peräti 3,12 prosent-tiyksikön korotuspainetta, joka kasvaa suunnitelmavuosilla 3,66 prosenttiyksikköön. Suurin tarve koro-tuksiin kohdistuu pieniin, erityisesti alle 6 000 asukkaan kuntiin joissa se on peräti 4,05 prosenttiyksikköä 2020 ja viimeisenä suunnitelmavuotena 5,36. Tarkasteluvuosina vain yli 100 000 asukkaan 9 kunnalla laskennallinen paine veroprosentin korotukseen jäisi n. 0,5 %-yksikköön.

4.8 Talouden tasapainottamisohjelma

Kuntalain 110 §:ssä säädetään talouden tasapainotilasta seuraavasti: ”Taloussuunnitelman on oltava ta-sapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitel-massa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan”. Eli mikäli kunnan taseeseen muo-dostunut ylijäämä ei riitä kattamaan kuluvalle vuodelle mahdollisesti muodostuvaa alijäämäistä tulosta ja tämän lisäksi laadittava talousarvio muodostuu alijäämäiseksi, on taloussuunnitelmavuosille esitettävä toimenpiteet joilla talous saadaan tasapainoon. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma tehtiin viimeksi vuosille 2013–2016. Keskeisiä talouden vakauttamistoimia olivat tuolloin ansio- ja kiinteistöverotulojen lisääminen veroastetta nosta-malla sekä henkilöstökulujen alentaminen, jota auttoi mm. maltilliset palkkaratkaisut. Kappaleessa 4.6. on esitetty kuinka ali- ja ylijäämän määrä kehittyy kuluvan vuoden osalta sekä siitä eteenpäin tulevien talousarvio ja -suunnitelmavuosien aikana. Vuoden 2019 lopussa ennakoidaan toi-minnallisen alijäämän olevan vähintään n. -9,5 milj. euroa raskaasti alijäämäisen vuoden jälkeen. Toimin-takatteen kasvu 5,6 %:lla (euroina 6,4 milj.) ja vastaavasti samaan aikaan verotuloluonteisen rahoituksen tulopohjan supistuminen -0,3 %:lla (euroina 0,4 milj.) aiheuttavat vuosikatteen romahtamisen alijää-mäiseksi. Tällöin toiminnasta saatavat tulot eivät kata edes siitä aiheutuvia menoja jolloin rahoitusta ei jää myöskään kattamaan käyttöomaisuudesta aiheutuvia poistoja.


44

Talousarviovuoden 2020 valmistelun lähtötilanteessa palvelualueiden esitykset päätyivät 4,8 %:n toimin-takatekasvuun (yht. -129,8 milj. jossa kasvua 5,9 milj.). Samaan aikaan verotuloluonteisen rahoituksen kasvu oli 5,4 % eli 4,6 milj. euroa. Eli jälleen toimintakate kasvoi tuloja nopeammin. Karsintavelvoitteiden ja toimintakatteeseen tehdyn 1,5 milj. euron lisäyksen jälkeen tulokseksi muodostui valmisteltu talousar-vioesitys joka päätyi -2,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Erityisesti sisäilmaongelmaisten toimitilojen väistöti-lakustannukset ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuskasvu on ollut merkittävän suurta. Valtakun-nallisten työehtosopimusneuvottelujen yleiskorotus tulee kunkin palvelualueen kattaa omilla tai koko kun-nan tasolla suunnitelluilla toimenpiteillä. Muilta osin vuoden 2020 talousarvion toteutuminen tulee rajoit-tua tiukasti enintään laaditulle tasolle. Talousarvioon on sisällytetty tuloveron korotus 0,75 %-yksiköllä, joka tuo n. 2,6 milj. euron tulolisäyksen. Korotuksen toteuttaminen on välttämätön toimenpide, koska toimintakatetasoa vahvistavien toimenpitei-den tekeminen toiminnan tehostamisen tai muutoin kustannusten karsimisen muodossa on osoittautunut ylivoimaisen vaikeaksi. Taloussuunnitelmavuosien luvut eivät sisällä alijäämän kattamiseen liittyviä yksilöityjä toimenpiteitä. On kuitenkin selvää, että toimintakatteen kasvua on pyrittävä hillitsemään johdonmukaisilla ja määrätietoisilla toimenpiteillä joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Suunnitelmavuodelle 2021 toimintakatteen kasvumah-dollisuus rajoittuu n. 2,1 milj. euroon. Sivistyspalvelut on ilmoittanut ko. vuodelle toiminnallisia muutoksia yht. 1,0 milj. euroa ja tekniset palvelut -0,1 milj. euroa. Kun tämän lisäksi huomioidaan, ko. vuodelle tuleva palkkojen yleiskorotus (ei tiedossa, jos lasketaan 1,5 %:n mukaan), ei toiminnallisiin muutoksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa jää lainkaan varaa. Heidän omia esityksiään ei ole käytettävissä. Tämä merkitsee sitä, että kaikki esitykset, jotka tulevat ko. palvelualueelta, vaativat saman summan edestä tasapainotta-mistoimenpiteitä (karsittava erä) jotta kumulatiivinen tulos ei päädy alijäämäiseksi. Vastaava tilanne kos-kee myös vuotta 2022. Vuosille 2020-2022 laadittavan tasapainottamisohjelman sisältö noudattaa samoja keskeisiä talouden vakauttamistoimia kuin edellinenkin ohjelma; tulopohjan ja toimintakatteen vahvistamista. Toimintakat-teen kasvun hillitseminen edellyttää n. 3 milj. euron tehostamistarvetta vuosille 2020-22, joista yhteistoi-mintaneuvottelujen kautta henkilöstömenojen osuus on arviolta yksi miljoonaa euroa vuoden 2020 ai-kana.


45

Tuloslaskelma vuosille 2020–2022

Ulkoinen TP 2018 TA 2019 Muutos TA 2020 Muutos TS 2021 TS 2022

1000 euroa TA 2019 %

TOIMINTATULOT 22 538 21 769 21 813 18 081 -17,1 18 081 18 081

Myyntitulot 10 385 10 342 10 523 6 535 -37,9 6 535 6 535

Maksutulot 6 009 6 111 5 929 6 045 1,9 6 045 6 045

Tuet ja avustukset 1 510 1 135 1 170 1 311 12,1 1 311 1 311

Muut toimintatulot 4 634 4 181 4 191 4 190 0,0 4 190 4 190

Valmistus omaan käyttöön 162 145 145 130 -10,3 130 130

TOIMINTAMENOT -137 830 -142 251 -143 497 -145 973 1,7 -147 981 -150 163

Henkilöstömenot -60 491 -62 455 -62 718 -62 775 0,1 -63 630 -64 560

Palvelujen ostot -56 100 -56 843 -57 433 -59 231 3,1 -60 058 -60 957

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 677 -7 225 -7 225 -6 909 -4,4 -7 006 -7 111

Avustukset -7 130 -7 358 -7 484 -7 531 0,6 -7 637 -7 751

Muut toimintamenot -6 431 -8 369 -8 636 -9 527 10,3 -9 650 -9 784

TOIMINTAKATE -115 130 -120 337 -121 539 -127 762 5,1 -129 770 -131 952

s Verotulot 85 196 90 945 85 645 93 010 8,6 96 880 99 524

s Valtionosuudet 33 139 32 334 32 334 37 287 15,3 38 184 38 462

s Rahoitustulot ja -menot 79 -5 -5 806 806 806

Korkotulot 19 16 16 766 4844,5 766 766

Muut rahoitustulot 718 632 632 640 1,3 640 640

Korkomenot -653 -652 -652 -600 -7,9 -600 -600

Muut rahoitusmenot -5 0 0 -1 50,0 -1 -1

VUOSIKATE 3 285 2 938 -3 564 3 340 193,7 6 099 6 840

Poistot ja arvonalentumiset -7 787 -8 372 -7 607 -6 088 -20,0 -6 247 -5 826

Suunnitelmanmukaiset poistot -6 636 -7 294 -7 294 -6 088 -16,5 -6 247 -5 826

Arvonalentumiset -1 150 -1 078 -313

TILIKAUDEN TULOS -4 502 -5 435 -11 171 -2 747 75,4 -148 1 014

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 37 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -4 465 -5 435 -11 171 -2 747 75,4 -148 1 014

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatulot / Toimintamenot 16,4 % 15,3 % 15,2 % 12,4 % 12,2 % 12,0 %

Vuosikate / Poistot 42,2 % 35,1 % -46,8 % 54,9 % 97,6 % 117,4 %

Vuosikate, euroa/asukas 152 135 -164 155 280 311

Kertynyt yli-/alijäämä, t€ 1 721 -2 157 3 550 802 * 655 1 669

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/as 79 -99 163 37 30 76

Asukasmäärä vuoden lopussa 21 675 21 790 21 752 21 600 21 781 22 025

s = sitova erä

*Kertyneen alijäämän määrässä on huomioitu vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä tuleva satunn. erä n. 13 milj.


46

5 RAHOITUSOSA

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esi-tetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolai-nauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän ero-tus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella.

Investointimenot, rahoitusosuudet ja myyntitulot

Vuodesta 2012 lähtien investointien vuotuinen keskiarvo on ollut noin 8,9 milj. euroa. Paineita investoin-tien lisäämiseen ovat luoneet osittain tekemättä jääneet korjausinvestoinnit ja toisaalta tarpeet rakentaa uusia tiloja kouluja päiväkotipalveluille. Viimeisimpien vuosien aikana investointipaineet ovat kohdistu-neet selkeästi sisäilmaongelmaisten kohteiden korvaamiseen kokonaan uusilla toimitiloilla. Investointien netto-loppusummat ovat seuraavat: vuoden 2016 tilinpäätöksessä yhteensä n. 7,9 milj. eu-roa, 2017 n. 11,4 milj. euroa ja 2018 toteutui n. 13,4 milj. euroa. Kuluvana vuonna investointeja on toteu-tumassa n. 5,1 milj. eurolla; summaan sisältyy n. 2,2 milj. euron tasearvolla myyty Vuorelan koulun ra-kennus uuden rakennuksen rahoittajalle. Talousarviovuoden 2020 nettoinvestoinneiksi muodostuisi n. 5,2 milj. euroa. Summa sisältää toteutettavia toimitilainvestointeja 0,8 milj. euroa. Näistä n. 0,275 milj. liittyy tulevien, muilla rahoitusmuodoilla kuin taselainalla rahoitettavien toimitilainvestointien suunnitte-luun, kilpailutukseen ja valvontaan. Kuntatekniikan maa- ja vesirakentamiseen käytetään 2,5 milj. euroa. Opetus- ja varhaiskasvatuspalveluissa investoinnit kohdistuvat pääsääntöisesti toimitilojen kalustami-seen yht. n. 0,6 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut käyttävät investoinnit 0,3 milj. euroa tietojärjes-telmä- ja kalustohankintoihin. Loppu 0,9 milj. euroa kohdentuu kunnanhallituksen alaisen toimintaan (elin-keinoelämä, tietokoneohjelmistot ja laitteet ym.). Taloussuunnitelmavuosien nettoinvestointien määrä olisi esityksen mukaisesti vuonna 2021 yhteensä 5,0 milj. Summa sisältää mm. toimitilainvestointeja n. 0,9 milj. ja kuntatekniikan maa- ja vesirakentamista 2,9 milj. euroa. Lopun ollessa sivistyslautakunnan alaisia liikuntapaikkainvestointeja (0,4 milj.), kunnan-hallituksen alaista elinkeinoelämän kehittämiseen liittyvää investointitoimintaa (0,4 milj.) ja muuta pie-nempää kalusto ja konehankintaa. Viimeisellä taloussuunnitelmavuodella 2022 investoinnit olisivat yh-teensä n. 5,4 milj. euroa. Tuolloin toimitilainvestointeja olisi n. 0,6 milj. ja kuntatekniikan maa- ja vesira-kentaminen aiempien vuosien tasolla. Tavoitteeksi on voimassa olevassa kuntastrategiassa asetettu velkamäärän pysyminen kuntien keski-määräisen asukaskohtaisen velkamäärän alapuolella. Investointien kannalta taseluonteisten nettoinves-tointien omarahoitusosuuden tavoitteeksi on asetettu taloussuunnitelmakaudella keskimäärin vähintään 80 %.n taso. Tulevat toimitilainvestointien uudisrakennuskohteet ja merkittävät korjausinvestoinnit on tarkoitus toteut-taa pääasiassa leasing-rahoituksella ja vuokrakohteina. Suunnitelmakaudella on arvioitu käynnistyvän yhteensä 4 uutta hanketta joiden hankearvo on yhteensä 47,0 milj. euroa ja jatkuvan yksi vuoden 2019 aikana alkanut hanke (vuosiarvo n. 5,0 milj.). Näistä kauden aikana valmistuu kaksi leasing-rahoitus kohdetta (n. 9,5 milj. euroa) ja kaksi vuokrakohdetta (27,5 milj.). Merkittävin suunnitelmakaudella käyn-nistyvä hanke on terveyskeskus (n. 23,5 milj. euroa), joka on toimitilatyöryhmän suunnitelmissa merkitty vuokrakohteena toteutettavaksi. Mikäli kohteet ja niiden rahoitus toteutuisi suunnitellusti, leasing-koh-teina toteutettavien kohteiden vuosivuokran on arvioitu niiden valmistuttua vuonna 2023 olevan yhteensä n. 0,9 milj. euroa minkä lisäksi vuokrakohteena toteutettavien kohteiden osuus olisi n. 1,2 milj. euroa. Tässä vaiheessa arvioidaan, että vuonna 2020 vuosikate kattaa noin kaksi kolmasosaa taseeseen toteu-tettavista nettoinvestoinneista, vuonna 2021 ja 2022 vuosikatteella katettaisiin kaikki nettoinvestoinnit, mikäli ne toteutetaan suunnitellulla tasolla. Lisäksi vuosikatteen tulee tällöin toteutua suunnitellusti. Koh-

dassa 4.7 Taloussuunnitelma on arvioitu suunnitelmavuosien tilannetta.


47

Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen vähennykset eli lainojen lyhennykset arvioidaan vuonna 2020 yhteensä 12,1 milj. euroksi. Uutta lainaa otetaan tulevana talousarviovuonna noin 15,0 milj. euroa, joten lainakanta kasvaa 2,9 milj. euroa eli yht. 81,1 milj. euroon. Vaikka investointitaso on talousarviovuonna maltillinen, inves-tointien rahoittaminen ei onnistu tulorahoituksella. Asukaskohtaiseksi lainamääräksi muodostuu 3 757 euroa, mikäli asukaslukuennuste 21 600 asukkaasta toteutuu. Kunnan lainakanta oli vuoden 2018 lo-pussa noin 69,8 milj. euroa ja asukaskohtaiseksi lainamääräksi muodostui 3 220 euroa. Kuntien vastaava keskimääräinen luku oli 3 048 euroa. Kuluvan vuoden 2019 lainakanta on arviolta 78,3 milj. euroa eli 3 599 €/asukas.

Lainanottovaltuus Hyväksyessään talousarvioesityksen valtuusto myöntää vuodelle 2020 enintään 15,000 milj. euron lai-nanottovaltuuden. Ko. summasta käytetään n. 12,132 milj. euroa vanhojen lainojen lyhennyksiin ja uutta lainkantaa kertyy n. 2,868 milj. euroa. Mikäli valtuuston käsittelyssä talousarvioesitys muuttuu siten, että määrärahoja lisätessä lisäyksille ei osoiteta katetta talousarvion sisältä, tulee valtuuston korottaa myös lainanottovaltuutta.

Kunnan lainamäärän kehitys vuosina 2018–2022, vuosi 2019 ennuste

1 000 €

2018

2019 ennuste

2020

2021

2022

Lainanotto 17 290 19 800 15 000 12 600 12 200

Lyhennykset -10 884 -11 312 -12 132 -13 622 -13 609

Nettolainanotto 6 406 8 488 2 868 -1 022 -1 409

Lainakanta 69 800 78 282 81 150 80 128 78 719

Lainat euroa/asukas 3 220 3 599 3 757 3 679 3 574


48

Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2012–2022

Lainakanta ja lainamäärä euroa asukasta kohden 2012–2022

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

nettoinvestoinnit 7 021 8395 10282 7625 7936 11449 13441 5078 5157 4982 5350

vuosikate -1 924 -349 8261 6269 7202 8178 3285 -3564 3340 6099 6840

poistot 4 858 4998 7435 5894 6432 6579 7787 7607 6088 6247 5826

-6 000

-4 000

-2 000

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022

Lainamäärä 43,3 53,7 58,4 58,7 61,1 63,4 69,8 78,3 81,2 80,1 78,7

euroa/asukas 2020 2490 2696 2693 2805 2927 3220 3599 3757 3679 3574

1000

1250

1500

1750

2000

2250

2500

2750

3000

3250

3500

3750

4000

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

eu

roa

/ a

su

ka

s

mil

j.eu

roa


49

Rahoituslaskelma vuosille 2020–2022

TP 2018 TA 2019 Muutos

TA 2019

TA 2020 TS 2021 TS 2022

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN

RAHAVIRTA

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 285 2 938 -3 564 3 340 6 099 6 840

Tulorahoituksen korjauserät -1 482

Tulorahoitus 1 803 2 938 -3 564 3 340 6 099 6 840

Investointien rahavirta

Investointimenot -14 603 -7 272 -7 544 -5 825 -5 627 -5 735

Rahoitusosuudet investointimenoihin 706 290 290 0 103 0

Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 1 938 2 176 2 176 668 590 385

Investoinnit -11 959 -4 806 -5 078 -5 157 -4 934 -5 350

Toiminnan ja investointien rahavirta -10 156 -1 868 -8 642 -1 817 1 165 1 490

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Antolainauksen muutos 7 15 15 15 15 15

s Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 290 15 800 19 800 15 000 12 600 12 200

s Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 884 -11 312 -11 312 -12 132 -13 622 -13 609

Lainakannan muutokset 6 406 4 488 8 488 2 868 -1 022 -1 409

Muut maksuvalmiuden muutokset 2 727 0 0 0 0 0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9 140 4 503 8 503 2 883 -1 007 -1 394

VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -1 016 2 635 -139 1 066 158 96

Rahavarat 31.12. 4 724 5 474 4 585 5 651 5 809 5 905

Rahavarat 1.1. 5 740 2 840 4 724 4 585 5 651 5 809

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Lainanhoitokate 0,3 0,3 -0,2 0,3 0,5 0,5

Kassan riittävyys, pv 11 12 11 13 13 13

s= sitova erä


50

6 KÄYTTÖTALOUSOSA

Käyttötalousosan eurotaulukoihin sisältyy sisäiset erät

Tuloslaskelma vuosille 2020–2022

TP 2018 TA 2019 Muutos TA 2020 Muutos TS 2021 TS 2022

TA 2019 %

TOIMINTATULOT 41 478 39 309 39 353 34 607 -12,1 34 607 34 607

Myyntitulot 18 823 18 092 18 273 14 369 -21,4 14 369 14 369

Maksutulot 6 009 6 111 5 929 6 045 1,9 6 045 6 045

Tuet ja avustukset 1 510 1 135 1 170 1 311 12,1 1 311 1 311

Muut toimintatulot 15 135 13 970 13 980 12 882 -7,9 12 882 12 882

Valmistus omaan käyttöön 162 145 145 130 -10,3 130 130

TOIMINTAMENOT -156 769 -159 791 -161 037 -162 499 0,9 -164 507 -166 689

Henkilöstömenot -60 491 -62 455 -62 718 -62 775 0,1 -63 630 -64 560

Palvelujen ostot -64 500 -64 557 -65 147 -67 064 2,9 -67 892 -68 790

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 715 -7 262 -7 262 -6 909 -4,9 -7 006 -7 111

Avustukset -7 130 -7 358 -7 484 -7 531 0,6 -7 637 -7 751

Muut toimintamenot -16 933 -18 159 -18 426 -18 219 -1,1 -18 343 -18 477

TOIMINTAKATE -115 130 -120 337 -121 539 -127 762 5,1 -129 770 -131 952

s Verotulot 85 196 90 945 85 645 93 010 8,6 96 880 99 524

s Valtionosuudet 33 139 32 334 32 334 37 287 15,3 38 184 38 462

s Rahoitustulot ja -menot 79 -5 -5 806 -17244,7 805 806

Korkotulot 63 46 46 766 1584,4 766 766

Muut rahoitustulot 3 147 3 079 3 079 2 680 -13,0 2 680 2 680

Korkomenot -697 -682 -682 -600 -12,0 -600 -600

Muut rahoitusmenot -2 434 -2 448 -2 448 -2 041 -16,6 -2 041 -2 041

VUOSIKATE 3 284 2 938 -3 564 3 340 193,7 6 099 6 840

Poistot ja arvonal. -7 787 -8 372 -7 607 -6 088 -20,0 -6 247 -5 826

Suunn.mukaiset poistot -6 636 -7 294 -7 294 -6 088 -16,5 -6 247 -5 826

Arvonalentumiset -1 150 -1 078 -313

TILIKAUDEN TULOS -4 502 -5 435 -11 171 -2 747 75,4 -147 1 014

Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) 37 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -4 465 -5 435 -11 171 -2 747 75,4 -147 1 014

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatulot / Toimintamenot, 26,5 % 24,6 % 24,4 % 21,3 % 21,0 % 20,8 %

Vuosikate / Poistot 42,2 % 35,1 % -46,8 % 54,9 % 97,6 % 117,4 %

Vuosikate, euroa/asukas 152 135 -164 155 280 311

Kertynyt yli-/alijäämä, t€ 1 721 -2 156 3 550 802 * 655 1 669

Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 79 -99 163 37 30 76

Asukasmäärä vuoden lopussa 21 675 21 790 21 752 21 600 21 781 22 025

s= sitova erä

Kertyneen alijäämän määrässä on huomioitu vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä tuleva satunn. erä n. 13 milj.


51

Toimintatulot palveluja tulosalueittain vuosina 2018–2020

Euroa Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

eroa Muutos

%

ELINVOIMA- JA KONSERNIPALV.

Vaalit 35 750 74 000 74 000 -74 000 -100,0

Tilintarkastus 66 941 78 280 78 280 -78 280 -100,0

Ympäristöterveyspalvelut 1 340 243 1 399 115 1 401 615 1 437 704 36 089 2,6

Maaseutuhallinto 669 312 715 477 715 477 695 989 -19 488 -2,7

Joukkoliikenne 1 644 327 1 585 748 1 585 748 1 659 503 73 755 4,7


Hallinto ja kehittäminen 488 543 169 761 169 761

Maankäyttö 2 330 503 2 394 055 2 194 055 2 265 865 71 810 3,3

Elinkeinot 642 721 537 580 537 580 537 580

Kaavoitus 8 371 13 200 13 200 30 200 17 000 128,8

Sisäinen tarkastus 147 185 135 768 135 768 23 500 -112 268 -82,7

Konserniyhtiöt 116 475 113 000 113 000 113 820 820 0,7

Yhteensä 7 490 371 7 046 223 6 848 723 6 933 922 85 199 1,2

SIVISTYSPALVELUT

Opetuspalvelut 823 629 1 013 364 1 088 364 1 059 747 -28 617 -2,6

Varhaiskasvatuspalvelut 1 607 454 1 417 885 1 562 885 1 493 176 -69 709 -4,5

Kansalaisopisto 197 083 197 100 197 100 203 900 6 800 3,5

Kirjastopalvelut 45 588 41 000 41 000 40 510 -490 -1,2

Liikuntapalvelut 72 522 45 682 45 682 50 682 5 000 10,9

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut 100 900 92 500 92 500 74 200 -18 300 -19,8

Yhteensä 2 847 176 2 807 531 3 027 531 2 922 215 -105 316 -3,5

SOSIAALI- JA TERVEYSPALV.

Soten hallintopalvelut 147 320

Sosiaali- ja perhepalvelut 918 817 833 582 1 043 372 887 628 -155 744 -14,9

Maahanmuutto 100 220 101 838 101 838 90 000 -11 838 -11,6

Hoiva- ja vanhuspalvelut 2 436 019 2 645 323 2 514 323 2 586 850 72 527 2,9

Terveyspalvelut 3 523 028 2 451 400 2 394 400 2 397 350 2 950 0,1

Yhteensä 7 125 404 6 032 143 6 053 933 5 961 828 -92 105 -1,5

TEKNISET PALVELUT

Tekniset palvelut

Tekn. hallinto ja varikkopalv. 515 159 566 120 566 120 473 620 -92 500 -16,3

Kuntatekniikka 344 614 352 300 352 300 313 600 -38 700 -11,0

Rakennusvalv. ja ymp.suojelu

Rakennusvalvonta 250 636 207 500 207 500 244 500 37 000 17,8

Ympäristönsuojelu 52 767 45 000 45 000 51 000 6 000 13,3

Toimitilapalvelut 8 464 401 7 712 594 7 712 594 6 671 597 -1 040 997 -13,5

Vesihuoltolaitos 3 678 149 3 792 758 3 792 758 -3 792 758 -100,0

Yhteensä 13 305 726 12 676 272 12 676 272 7 754 317 -4 921 955 -39

YHTEISET PALVELUT

Yhteisten palvelujen hallinto 96 281 96 281

Henkilöstöpalvelut 1 177 517 1 457 288 1 457 288 1 567 262 109 974 7,5

Talouspalvelut 444 649 434 110 434 110 588 901 154 791 35,7

Työllisyystoim. ja muut tukip. 592 011 329 290 329 290 299 059 -30 231 -9,2

Tietotekniikkapalvelut 1 384 456 1 401 056 1 401 056 1 485 688 84 632 6,0

Ruoka- ja puhtauspalvelut 7 252 292 7 246 965 7 246 965 7 108 488 -138 477 -1,9

Hankinnat 19 879 22 786 22 786 18 935 -3 851 -16,9

Yhteensä 10 870 804 10 891 495 10 891 495 11 164 614 273 119 2,5

KUNTA yhteensä 41 639 481 39 453 664 39 497 954 34 736 896 -4 761 058 -12,1


52

Toimintamenot palveluja tulosalueittain vuosina 2018–2020

Euroa Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

euroa Muutos

%

ELINVOIMA JA KONS.PALV.

Vaalit -46 533 -94 980 -94 980 -94 980 100,0

Tilintarkastus -66 939 -78 758 -78 758 -70 122 -8 636 -11,0

Ympäristöterveyspalvelut -1 841 872 -1 935 092 -1 924 104 -1 981 215 57 111 3,0

Maaseutuhallinto -762 515 -815 550 -815 550 -794 477 -21 073 -2,6

Joukkoliikenne -2 459 401 -2 485 449 -2 485 449 -2 552 550 67 101 2,7

Pelastustoimi -1 629 565 -1 644 625 -1 644 625 -1 691 395 46 770 2,8


Hallinto ja kehittäminen -1 399 845 -1 437 314 -1 437 314 -1 602 227 164 913 11,5

Maankäyttö -593 703 -655 414 -655 414 -664 549 -9 135 1,4

Elinkeinot -1 093 392 -1 049 943 -1 049 943 -975 980 -73 963 -7,0

Kaavoitus -320 085 -438 121 -438 121 -437 550 -571 -0,1

Sisäinen tarkastus -145 893 -136 887 -136 887 -138 505 1 618 1,2

Konserniyhtiöt -1 041 152 -975 000 -975 000 -1 032 000 57 000 -5,8

Yhteensä -11 400 895 -11 747 133 -11 736 145 -11 940 570 204 425 1,7

SIVISTYSPALVELUT Opetuspalvelut -25 973 130 -28 546 281 -28 911 378 -28 393 867 -517 511 -1,8

Varhaiskasvatuspalvelut -16 957 301 -17 414 485 -17 571 028 -17 654 898 83 870 0,5

Kansalaisopisto -1 029 535 -1 010 363 -1 010 363 -1 015 258 4 895 0,5

Kirjastopalvelut -1 068 998 -1 130 041 -1 130 041 -1 148 287 18 246 1,6

Liikuntapalvelut -1 480 444 -1 422 009 -1 422 009 -1 371 040 -50 969 -3,6

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut -976 955 -1 004 076 -1 004 076 -967 247 -36 829 -3,7

Yhteensä -47 486 363 -50 527 255 -51 048 895 -50 550 597 -498 298 -1,0

SOSIAALI- JA TERVEYSPALV.

Soten yhteiset palvelut -2 529 758 -2 227 741 -2 304 466 -2 373 659 69 193 3,0

Sosiaali- ja perhepalvelut -16 244 401 -16 346 760 -16 959 222 -16 757 465 -201 757 -1,2

Maahanmuutto -93 947 -110 815 -110 815 -107 392 -3 423 -3,1

Hoiva- ja vanhuspalvelut -14 663 569 -16 251 699 -15 952 194 -17 017 101 1 064 907 6,7

Terveyspalvelut -13 547 830 -13 131 895 -12 792 540 -13 136 478 343 938 2,7

Erikoissairaanhoito -28 914 526 -28 999 589 -29 719 837 -30 546 524 826 687 2,8

Yhteensä -75 994 031 -77 068 499 -77 839 074 -79 938 619 2 099 545 2,7

TEKNISET PALVELUT

Tekniset palvelut

Tekninen hall. ja varikkop. -734 203 -740 606 -740 606 -716 296 -24 310 -3,3

Kuntatekniikka -2 340 896 -2 499 054 -2 499 054 -2 318 144 -180 910 -7,2

Rakennusvalv. ja ymp.suojelu

Rakennusvalvonta -305 253 -309 532 -309 532 -339 184 29 652 9,6

Ympäristönsuojelu -267 808 -283 981 -283 981 -297 602 13 621 4,8

Yksityistieasiat -102 896 -128 872 -128 872 -123 364 -5 508 -4,3

Toimitilapalvelut -5 671 402 -4 157 600 -4 157 600 -3 991 167 -166 433 -4,0

Vesihuoltolaitos -1 456 138 -1 398 659 -1 398 659 -1 398 659 -100,0

Yhteensä -10 878 596 -9 518 304 -9 518 304 -7 785 757 -1 732 547 -18,2

YHTEISET PALVELUT

Yhteisten palvelujen hallinto -97 293 -98 179 -75 656 -96 281 20 625 27,3

Henkilöstöpalvelut -1 164 257 -1 469 453 -1 469 453 -1 568 019 98 566 6,7

Talouspalvelut -444 653 -439 175 -461 175 -588 899 127 724 27,7

Työllisyystoim. ja muut tukip. -903 964 -773 290 -713 290 -1 749 773 1 036 483 145,3

Tietotekniikkapalvelut -1 187 883 -1 199 253 -1 224 253 -1 241 610 17 357 1,4

Ruoka- ja puhtauspalvelut -7 191 595 -6 927 293 -6 927 293 -7 020 211 92 918 1,3

Hankinnat -19 879 -23 087 -23 087 -18 935 -4 152 -18,0

Yhteensä -11 009 524 -10 929 730 -10 894 207 -12 283 728 1 389 521 12,8

KUNTA yhteensä -156 769 409 -159 790 921 -161 036 625 -162 499 271 1 462 646 0,9


53

6.1 ELINVOIMA- JA KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Elinvoima- ja konsernipalvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa koko kunnan hallinto-, kehittämis- ja elinkeinopalvelut, sisäisen tarkastuksen, kaavoituksen ja maankäytön. Lisäksi pal-velualue vastaa maaseutu- ja ympäristöterveyspalveluiden tuottamisesta yhteistoiminta-alueilla, joiden isäntäkuntana Siilinjärvi toimii. Palvelualueen vastuulla on lisäksi kunnan kokonaiskehityksen, kunnan toiminnan ja talouden sekä alueellinen kehitys sekä konsernijohtaminen. Palvelualueelle sijoittuvat myös keskusvaalilautakunnan alaisten vaalien järjestäminen sekä tarkastuslautakunnan alainen tilintarkastus.

Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet:

SITOVUUSTASOT Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

Keskusvaalilautakunta Vaalit 0 0 0

Tarkastuslautakunta Tilintarkastus (brutto) -70 122 0 -70 122

Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyspalvelut (netto) -1 981 215 1 437 704 -543 511

Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto (netto) -794 477 695 989 -98 488

Kunnanhallitus Joukkoliikenne -2 552 550 1 659 503 -893 047

Pelastustoimi (brutto) -1 691 395 0 -1 691 395

Elinvoima- ja konsernipalvelut -4 850 811 3 140 726 -1 710 085

Sitovuustasot yhteensä -11 940 570 6 933 922 -5 006 648

Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma

ELINVOIMA JA KONSERNIPALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos % TS 2021 TS 2022

Myyntituotot 2 926 711 3 032 772 3 035 272 3 021 686 0 3 021 686 3 021 686

Sis. palv. myynti 420 890 410 004 410 004 217 048 -47 217 048 217 048

Maksutuotot 253 922 415 950 215 950 230 750 7 230 750 230 750

Tuet ja avustukset 717 046 446 417 446 417 645 178 45 645 178 645 178

Vuokratuotot 1 634 771 1 698 580 1 698 580 1 791 960 6 1 791 960 1 791 960

Sis. vuokratuotot 1 200 0 0 0 0 0 0

Muut toimintatuotot 1 535 830 1 042 500 1 042 500 1 027 300 -1 1 027 300 1 027 300

TOIMINTATUOTOT 7 490 370 7 046 223 6 848 723 6 933 922 1 6 933 922 6 933 922

Henkilöstökulut -3 318 325 -3 638 530 -3 632 542 -3 597 690 -1 -3 645 013 -3 696 431

Palvelujen ostot -5 962 255 -6 060 338 -6 055 338 -6 135 163 1 -6 220 962 -6 314 185

Sisäiset palv. ostot -186 211 -168 563 -168 563 -192 940 15 -192 940 -192 940

Aineet, tarv. ja tav. -89 103 -81 970 -81 970 -73 664 -10 -74 685 -75 821

Sis. ain.,tarv. ja tav. -155 -168 -168 0 -100 0 0

Avustukset -488 824 -463 500 -463 500 -479 460 3 -486 173 -493 466

Vuokrat -1 144 393 -1 195 350 -1 195 350 -1 363 876 14 -1 374 541 -1 386 127

Sisäiset vuokrat -150 938 -86 312 -86 312 -41 886 -51 -41 886 -41 886

Muut toimintakulut -60 686 -52 402 -52 402 -55 891 7 -56 674 -57 524

TOIMINTAKULUT -11 400 889 -11 747 133 -11 736 145 -11 940 570 2 -12 092 874 -12 258 380

TOIMINTAKATE -3 910 519 -4 700 910 -4 887 422 -5 006 648 2 -5 158 952 -5 324 458

Poistot -252 688 -81 398 -81 398 -49 398 -39 -166 065 -157 565


54

K E S K U S V A A L I L A U T A K U N T A

6.1.1 Vaalit Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: hallintosihteeri Tuula Kohonen

Toiminta-ajatus Valtuuston on vaalilain mukaan asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheenjoh-tajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä ja lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimii hallintosihteeri. Keskusvaalilautakunnan teh-tävä on ylläpitää valmiutta vaalien ja kansanäänestysten järjestämiseen, vastata vaalien ja kansanää-nestysten järjestämisestä sekä suorittaa vaalien alustava tuloksen laskenta valtakunnallisten ohjeaikojen puitteissa. Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunta huolehtii lisäksi ehdokasasettelusta ja tuloksen lasken-nasta.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategialla ei ole vaikutuksia kunnan vaaliviranomaisten toimintaan. Keskusvaalilautakunnan toi-minta perustuu vaalilainsäädännön sekä vaalien toimittamisesta annettujen ohjeiden noudattamiseen. Keskusvaalilautakunta käyttää samoja asianhallinta- ja tiedonvälitysjärjestelmiä kuin muutkin toimielimet ja noudattaa samoja kokous- ja muita käytäntöjä.

Keskeiset talouden muutokset Vuonna 2020 ei ole säännönmukaisia vaaleja.

VAALIT Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 35 750 74 000 74 000 -100

TOIMINTATUOTOT 35 750 74 000 74 000 0 -100 0 0

Henkilöstökulut -43 205 -88 880 -88 880 -100

Palvelujen ostot -2 868 -6 100 -6 100 -100

Sisäiset palvelujen ostot -258

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -120

Muut toimintakulut -82

TOIMINTAKULUT -46 533 -94 980 -94 980 0 -100 0 0

TOIMINTAKATE -10 783 -20 980 -20 980 0 -100 0 0


55

T A R K A S T U S L A U T A K U N T A

6.1.2 Tilintarkastus Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toni Juvonen

Toiminta-ajatus Siilinjärven kunnan hallintosäännön mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain mukaan puheenjoh-tajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja muutoinkin tehtävien suorittamista. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutu-neet. Tarkastuslautakunta on jakanut keskuudessaan seurantavastuut hallinto-organisaation päävastuu-alueiden mukaisesti. Tarkastuslautakunta esittelee tilintarkastajan antaman tilintarkastajakertomuksen ja oman arviointikerto-muksensa suoraan valtuustolle. Valtuusto päättää vastuuvapauden myöntämisestä hyväksyessään tilin-päätöksen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Arvioinnin merkitys muun muassa toimintojen tehostamisen pohjaksi kasvaa edelleen. Tarkastuslauta-kunnalla on arviointityössään käytettävissä eri tasoilla tapahtuvan arvioinnin tulokset.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tilintarkastuksen toiminnallisena riskinä on resurssien riittävyys tarkastustoimintaan. Riskejä hallitaan ti-lintarkastuksen työohjelman ja -suunnitelman sekä tarkastuslautakunnan vuosittaisen toimintasuunnitel-man kautta kohdentamalla. Tarkastuslautakunta yhdessä tehtäväalueen viranhaltijan kanssa seuraavat ja arvioivat systemaattisesti taloudelle ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Poikkeamien ilmetessä ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Tarkastuslautakunta toimii kuntastrategian 2025 arvojen mukaisesti ja on sitoutunut Siilinjärven kunnan strategisiin tavoitteisiin. Kuntalain 121 § säätelee tarkastuslautakunnan toimintaa, minkä mukaisesti tar-kastuslautakunnan tavoitteet on asetettu.

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30


56

Tavoitteet 2020–2022 ja toimenpiteet 2020




Riskiarvio

Arvioida, ovatko valtuus-ton asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kun-nassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toi-minta järjestetty tulokselli-sella ja tarkoituksenmukai-sella tavalla

Tulostavoitteiden selvittäminen ja ra-portointi

Suulliset ja kirjalliset raportit, kuulemisten määrä/kattavuus

Resurssien käytettä-vyys.

Arviointikertomuksen laatiminen ja käsit-tely lain vaatimusten mukaisesti

Arviointikertomuksen käsittely kunnanval-tuustossa

Tilinpäätöksen käsit-tely lain vaatimusten mukaan

Tilinpäätöksen käsit-tely kunnanvaltuus-tossa

Aikataulutus, resurs-sien käytettävyys.

Valvoa kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuk-sien ilmoittamisvelvolli-suuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset val-tuustolle tiedoksi

Sidonnaisuusilmoi-tusten riittävyys ja ajantasaisuus

Sidonnaisuusilmoitus-ten tiedoksi antaminen kunnanvaltuustolle

Sidonnaisuusilmoitus-ten puutteellisuus, esteellisyys päätöksen- teossa.


Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kokousten lukumäärä 13 13 10 10 10

Tuloslaskelma

TILINTARKASTUS Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


Sisäisten palvelujen myynti 66 941 78 280 78 280 -100

TOIMINTATUOTOT 66 941 78 280 78 280 -100

Henkilöstökulut -33 885 -30 547 -30 547 -31 014 2 -31 447 -31 920

Palvelujen ostot -31 587 -46 639 -46 639 -37 480 -20 -38 004 -38 574

Sisäiset palvelujen ostot -296

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -125 -1 432 -1 432 -300 -79 -303 -308

Vuokrat -1 046 -1 188 -1 205 -1 223

Muut toimintakulut 0 -140 -140 -140 -142 -144

TOIMINTAKULUT -66 941 -78 758 -78 758 -70 122 -11 -71 101 -72 169

TOIMINTAKATE 0 -478 -478 -70 122 14

570 -71 101 -72 169


57

Y M P Ä R I S T Ö T E R V E Y S L A U T A K U N T A

6.1.3 Ympäristöterveyspalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: ympäristöterveysjohtaja Emilia Savolainen

Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa kunnan viranomaiselle määrättyjen ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisesta ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnissa (Kaavi, Lapinlahti, Rautavaara, Siilinjärvi ja Tuusniemi). Lisäksi hoidetaan Kuopion kaupungin eläinlääkintähuollon tehtäviä Kuopion ja Siilinjärven välisen ostopalvelusopimuksen mukaisesti.

Ympäristöterveyspalveluiden tarkoituksena on turvata lainsäädännön vaatimusten mukainen suunnitel-mallinen, säännöllinen, laadukas, terveyshaittoja ja -vaaroja sekä kuluttajien taloudellisia tappioita ehkäi-sevä paikalliseen riskinarvioon ja valtakunnalliseen valvontaohjelmaan perustuva ympäristöterveyden-huollon tehtävien hoito. Tähän sisältyy myös laadukas ja tarkoituksenmukainen kunnallinen eläinlääkin-tähuolto sekä eläinlääkäripäivystys. Yhteistoiminta-alueella turvataan koko ympäristöterveydenhuollon riittävien palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista sekä avointa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnassa keskitytään hyödyntämään tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja kehittämään toimin-taa työjärjestelyiden sekä priorisoinnin kautta. Erityisesti työnjakoa halutaan edelleen kehittää. Eläinlääkäreiden sijaisia pyritään saamaan tarpeen mukaan, mutta niiden saaminen on ollut hankalaa ja tämä kuormittaa vakituista henkilöstöä. Ohjaavat ministeriöt MMM ja STM ovat esittäneet näkemyksensä ympäristöterveydenhuollon valvontayk-siköiden tulevaisuudesta. Näkemys on, että valvontayksikköjä tulee olla noin puolet vähemmän kuin ny-kyhetkenä eli noin 30 yksikköä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että yksiköiden tulee liittyä suuremmiksi valvontayksiköiksi. On siis selvää, että myös Pohjois-Savossa tulee aloittaa tähän liittyviä keskusteluja. Ministeriöt ovat myös lausuneet, ettei ainakaan tässä vaiheessa ympäristöterveydenhuoltoa liitetä valta-kunnalliseen sote-valmisteluun.

Talous Vuoden 2019 talousarvion kustannustenjako perustuu tuotteistukseen eläinlääkintähuollon osalta (kus-tannuspaikka 5610). Terveysvalvonnan osalta kustannukset jaetaan kuntien kesken asukasluvun ja val-vontakohteiden edellyttämän työpanoksen perusteella. Talouden hoitaminen on ollut tulosalueella tiukahkoa ja sama suuntaus pidetään myös vuosina 2020-2022.

Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja menettelyt Toiminnan sisäisessä valvonnassa noudatetaan Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan yleisohjetta. Ympäristöterveysjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjes-tämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta. Tulosvastuullisia ja oikeudellisesti vastuullisia ovat ympäristöterveys-johtaja ja vastaava eläinlääkäri. Talousarvion toteutuminen raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja kolmesti vuodessa kunnan-valtuustolle. Ympäristöterveyslautakunta raportoi toiminnasta sopimuskunnille kolmesti vuodessa. Li-säksi ympäristöterveydenhuollon toiminnan toteutumisesta raportoidaan vuosittain Ruokavirastolle sekä lupa- ja valvontavirasto Valviralle. Toiminnan laillisuutta valvotaan päivittäisessä työssä mm. laskujen hyväksymisen yhteydessä sekä saat-tamalla ympäristöterveydenhuollon toimialalta tehdyt viranhaltijapäätökset ympäristöterveyslautakunnan tietoon. Ympäristöterveyspalvelujen riskien kartoitus ja riskienhallinta on päivitetty terveysvalvonnan osalta 2017 ja eläinlääkintähuollon osalta 2016. Mikäli ympäristöterveysjohtaja ja vastaava eläinlääkäri havaitsevat seikkoja, jotka vaarantavat toiminnan tuloksellisuuden, laillisuuden tai kunnan omaisuuden tai voimavarojen käytön, niihin puututaan välittömästi.


58

Kuntastrategian vaikutukset tavoitteisiin Ympäristöterveyspalvelut-tulosalueen toiminta perustuu kuntastrategian arvoihin ja tavoitteisiin, jotka ovat mm. viihtyisä elinympäristö, terveyden edistäminen ja osaava ja innostunut henkilöstö.

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2020 / 2021

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 26 26 27* 27

Vanhuuseläketapahtumat 2 0 0 0

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 0 0 0

*60 % täyttämättä ollut kunnaneläinlääkärin virka täytettiin 1.6.2019 jatkuvan resurssipulan kattamiseksi


YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Yhteneväiset toiminta tavat ja osaamisen varmistaminen

Laatujärjestelmän käyt-töönotto

Laatujärjestelmän käyttöönotto

Laatujärjestelmän toi-minta.

Henkilöstö osallistuu si-säiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen. Ulkoisessa koulutuk-sessa saatu tieto jae-taan organisaatiossa eteenpäin

Koulutuspäivien määrä

Jokainen osallistuu oman toimialansa koulutukseen/ Aluehallintoviraston työ-kokouksiin vuosittain.

Riittävien resurssien varaaminen koko yhteistoiminta- alueelle

Luodaan käytännöt töi-den tasaamiseksi

Tilakäyntien ja pien-eläinasiakkaiden määrät eläinlääkäriä kohden

Työmäärä jakautuu mah-dollisimman tasaisesti eläinlääkäreiden kesken, jolloin myös sijaisten tarve voidaan optimoida.


Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS

2021/22

Tuotantotavoitteet

Terveysvalvonta -tulosyksikön menot €/asukas

(Siilinjärvi)* 7,54 9,03 9,31 9,31

Eläinlääkintähuolto-tulosyksikön menot (Siilinjärvi)**

€/asukas 15,10 16,77 16,69 16,69 €/eläinyksikkö 79,41 88,53 87,71 87,71

Ympäristöterveyspalveluiden eläinlääkintähuolto -tulosyksikön bruttokustannus***

€/yhteistoiminta-alueen asukas 15,09 17,23 16,22 16,22 €/eläinyksikkö 36,22 41,44 39,01 39,01

Ympäristöterveyspalveluiden terveysvalvonta -tulosyksikön bruttokustannus****

€/yhteistoiminta-alueen asukas 11,03

10,76

11,16 11,16

* Siilinjärven osuus ulkoisista bruttokustannuksista (kustannuspaikka 5630)

** TA 2020: Siilinjärven osuus yhteistoiminnan ulkoisista bruttokustannuksista + muut eläinlääkintähuollon ulkoiset brutto-kustannukset eli kustannuspaikat 5610, 5611, 5612 ja 5621

***Ainoastaan kustannuspaikka 5610 eli ei sisällä eläinsuojaa, pieneläinpäivystystä eikä toimitilakuluja, mutta sisältää

yleiskustannukset (Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset). Vain yhteistoiminta-alue; ei Kuopio

**** Kustannuspaikka 5630, sisältää myös yleiskustannukset (=Siilinjärven sisäiset jaettavat kustannukset)


59


Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2018

TA 2019

TA 2020

TS 2021 / 2022

Tuotantotavoitteet

Eläinlääkärikäyntien määrä kunnittain

Kaavi, suureläimet

pieneläimet

AVIn viranomaistarkastukset

terveydenhuoltokäynnit

nautaeläintilat*

241

404

13

16

38

288

359

3

3

38

241

404

13

16

37

241

404

13

16

37

Lapinlahti, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

919

776

46

72

147

975

859

39

67

147

919

776

46

72

144

919

776

46

72

144

Rautavaara, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

139

201

5

16

20

116

192

4

5

20

139

201

5

16

20

139

201

5

16

20

Siilinjärvi, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

1 012

2 046

53

25

63

1183

2024

58

34

63

1 021

2 046

53

25

61

1 012

2 046

53

25

61

Tuusniemi, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

183

326

11

17

31

184 287 8 14 31

183

326

11

17

28

183

326

11

17

28

Kuopio, suureläimet

pieneläimet



nautaeläintilat*

3 332

2 270

137

218

351

3 314

2 004

166

175

351

3 332

2 270

137

218

330

3 332

2 270

137

218

330

*TA 2020: Luke tilasto 2018


60

Tuloslaskelma

YMPÄRISTÖTERVEYS- PALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 1 225 116 1 283 533 1 286 033 1 322 140 3 1 322 140 1 322 140

Sisäisten palvel. myynti 10 360 6 832 6 832 4 814 -29 4 814 4 814

Maksutuotot 104 767 108 750 108 750 110 750 2 110 750 110 750

TOIMINTATUOTOT 1 340 243 1 399 115 1 401 615 1 437 704 3 1 437 704 1 437 704

Henkilöstökulut -1 441 961 -1 547 732 -1 541 744 -1 541 996 0 -1 562 056 -1 583 854

Palvelujen ostot -122 306 -129 477 -124 477 -159 477 28 -161 687 -164 091

Sisäiset palvelujen ostot -94 685 -79 542 -79 542 -97 069 22 -97 069 -97 069

Aineet, tarvikk. ja tavarat -34 678 -33 460 -33 460 -33 060 -1 -33 520 -34 032

Sis. aineet, tarv. ja tav. -155 -168 -168 0 -100

Avustukset -50 304 -55 000 -55 000 -55 000 0 -55 770 -56 607

Vuokrat -91 596 -87 850 -87 850 -92 750 6 -94 049 -95 460

Sisäiset vuokrat -1 213 -1 213 -1 213 -1 213 0 -1 213 -1 213

Muut toimintakulut -4 971 -650 -650 -650 0 -659 -669

TOIMINTAKULUT -1 841 870 -1 935 092 -1 924 104 -1 981 215 3 -2 006 023 -2 032 995

TOIMINTAKATE -501 626 -535 977 -522 489 -543 511 4 -568 319 -595 291


61

M A A S E U T U L A U T A K U N T A

6.1.4. Maaseutuhallinto Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: maaseutujohtaja Juha Nykänen

Toiminta-ajatus Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupunkien sekä Kaavin, Leppävirran, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntien alueella toimivan Sydän-Savon maaseutupalvelu-jen tehtävänä on huolehtia maaseudun elinkeinojen, elinolosuhteiden ja palvelujen kehittämisestä sekä maaseutuelinkeinoja koskevien viranomaistehtävien hoitamisesta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toimielimiä ovat maaseutulautakunta, sen mahdollisesti asetta-mat jaostot sekä sen alainen palveluorganisaatio, Sydän-Savon maaseutupalvelu. Yhteistoiminta-alueella turvataan maaseutuhallinnon palvelujen saatavuus ja toiminta siten, että toiminta on tehokasta, tasapuolista ja avointa.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maataloudessa eletään voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Tilamäärä on vähentynyt yhteistoiminta-alueella kuluneen viiden vuoden aikana keskimäärin 85 tilalla / vuosi. Tilamäärän nopeasta vähentymi-sestä huolimatta tuotannon taso on säilynyt lähes ennallaan. Maatalous- ja puutarhayritysten kannatta-vuus on sitä vastoin ollut viime vuodet heikko. Osa viljelijöistä vastaa kiristyneisiin taloudellisiin edellytyk-siin laajentamalla voimakkaasti tuotantoa. Osa jättää toimialan. Osalla tiloista puolestaan monipuoliste-taan yritystoimintaa tai mennään palkkatyöhön tilan ulkopuolelle. Haasteelliset ajat ovat näkyneet myös viljelijöiden jaksamisongelmina. Tilamäärämuutosta merkittävämpää maaseudun elinvoimaisuudelle on kuitenkin tuotantorakenteen alu-eellinen muutos. Tuotanto näyttää selvästi keskittyvän niille alueille, joilla asianomaista tuotantoa on jo ennestään runsaasti. Kaikkein selvintä tuotannon siirtyminen on maidontuotannossa. Paitsi alueittain tuo-tanto on keskittynyt myös tilojen välillä siten, että suurimpien tilojen osuus tuotannosta on kasvanut. Ti-lanne näyttää lähivuosina myös säilyvän samanlaisena sekä tilamäärän vähenemisen että tuotannon keskittymisen osalta. Tähän viittaavat alueiden väliset erot investointi- ja sukupolvenvaihdosaktiivisuu-dessa samoin kuin erot luopumisalttiudessa ja -tavoissa. Työvoiman tarve tulee maaseudulla kasvamaan edelleen. Työvoiman lisätarve kohdistuu maatalouselin-keinoon kahtaalta; eläköitymisen kautta työvoimaa poistuu niin yrittäjistä kuin palkkatyövoiman kautta ja toisaalta tilakoon kasvu lisää ulkopuolisen työvoiman tarvetta. Lisäksi metsäteollisuuden jo tehdyt ja tu-levat investoinnit ovat kasvattamassa työvoimatarvetta merkittävästi puunkorjuuseen liittyviin työtehtä-viin. Jotta Pohjois-Savon maakunnan vahvoilla tuotantosuunnilla, (maito, naudanliha, marja) saadaan tuotan-tovolyymit säilytettyä nykytasolla, tarvitaan aktivointitoimenpiteitä maatilojen investointeihin ja omistajan-vaihdoksiin sekä neuvontaa ja ohjausta tuotantoresurssien tehokkaaseen käyttöön. Tarvitaan myös toi-menpiteitä, millä parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta metsäteollisuuden puuhuoltoon ja tilako-koansa kasvattavien maatilojen tarpeisiin.

Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella pyritään vastaamaan toimintaympäristön muutoksen tuo-miin haasteisiin ja turvaamaan EU-lainsäädännön vaatimusten täyttyminen viranomaistehtävissä. Maatilataustaiseen yritystoimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita, sekä kehittämistukiin liittyvää ko-konaisvaltaista neuvontaa ja ohjausta annetaan maaseutuhallinnon yhteispalveluyksiköllä käytössä olevien resurssien puitteissa, sekä erilaisia kehittämistoimenpiteitä tehdään tiiviissä yhteistyöllä mui-den maaseudun kehittämistoimijoiden kanssa.


62

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talousarvion toteutumista valvotaan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutetta-valla valtuustoraportoinnilla. Toiminnasta raportoidaan myös sopimuskuntia ja toteumaraportit käsitellään maaseutulautakunnassa. Maaseutupalvelun toiminnan toteutumisesta valvotaan myös ruokaviraston toi-mesta. Tietoturvan osalta maaseutuhallinnossa on toimeenpantu maksajaviraston tietoturvapolitiikan tie-toturvallisuuden hallintamallin ISO/IEC 27001:2013 -pohjaiset vaatimukset ja soveltamistapa.

Henkilöstö Isäntäkunnan palveluksessa on 13 maaseutuhallinnon tai maaseudun kehittämistehtävää hoitavaa vaki-tuista viranhaltijaa. Vuonna 2020 käytetään tilapäistä henkilöstöä tai asiantuntijaostopalvelua noin 0,5 henkilötyövuoden verran. Suunnitelmakaudella 2020–2022 on eläköitymässä kaksi viranhaltijaa.


MAASEUTUTULAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Kehitetään aktiivisesti maatilataustaista yritys-toimintaa ja toimintaym-päristöä

Osallistutaan aktiivi-sesti yhteistyökumppa-neiden kanssa tehtä-viin kehittämistoimen-piteisiin

Kehittämistoimenpi-teet

Osallistutaan maatila-yritysten investointeja, omistajanvaihdoksia ja yrittäjien hyvinvointia edistäviin kehittämis-hankkeisiin sekä maa-seudun elinkeinojen toi-mintaympäristön ja työ-voiman saantia edistä-viin kehittämistoimenpi-

teisiin. Henkilöstön ammattitai-don hyödyntäminen ja kehittäminen

Viranomaistehtävien li-säksi annetaan maa-seudun yritys- ja kehit-tämispalveluja

Viranomaistehtävien ja kehittämistehtävien osuudet työajasta

Viranomaistehtävät 80 % kehittämistehtä-vät 20 %.

Palveluiden hallittu kus- tannuskehitys / tehosta-minen

Yhteistyön tiivistä- minen sidosryhmien kanssa kehittämällä asiakaskeskeisiä pal-velupolkuja

Edellisen vuoden toimintamenot

Toimintamenot edelli-sen vuoden tasolla. Sydän-Savon maaseu-tupalvelu toimii entistä tiiviimmin osana täy-dentyvää verkostoa, missä maatalouden eri viranomais- ja kehittä-mistahot sekä sidosryh-mät tekevät yhteistyötä asiakaslähtöisesti, val-mentajamaisella ot-teella.


Lautakunnan asettamat tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Yhteistoiminta-alueen aktiivimaatilat 1 789 1 789 1 749 1 700 1 650

Maksetut maataloustuet, M€ 59 65 63 63 63

Maaseutuviranomaistehtävät - Maatilaa / htv 172 174 180 180 180

- €/aktiivimaatila 324 338 338 338 338 - €/peruslohko 14,66 15,16 15,06 14,64 14,22

Maaseutuyritysten kehittäminen* - €/aktiivimaatila 94,19 107,87 110,15 110,15 110,15 - €/maaseutualueen asukas 2,28 3,00 2,60 2,49 2,48

*ei sisällä erillisten kehittämishankkeiden kuntavastinrahaa


63

Tuloslaskelma

MAASEUTUHALLINTO Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 667 368 713 477 713 477 693 989 -3 693 989 693 989

Vuokratuotot 1 944 2 000 2 000 2 000 0 2 000 2 000

TOIMINTATUOTOT 669 312 715 477 715 477 695 989 -3 695 989 695 989

Henkilöstökulut -611 907 -631 854 -631 854 -614 370 -3 -622 892 -632 145



Aineet, tarvikk. ja tavarat -5 514 -9 498 -9 498 -9 500 0 -9 631 -9 775

Vuokrat -76 925 -79 000 -79 000 -77 000 -2 -78 077 -79 248


TOIMINTAKULUT -762 514 -815 550 -815 550 -794 477 -3 -804 937 -816 295

TOIMINTAKATE -93 203 -100 073 -100 073 -98 488 -2 -108 948 -120 306


64

K U N N A N H A L L I T U S

6.1.5 Joukkoliikenne Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Pekka Kauhanen

Toiminta-ajatus Joukkoliikenteen tulosalueen tehtävänä on edistää ja ylläpitää joukkoliikennettä yhteistyössä toimivaltai-sen joukkoliikenneviranomaisen, liikennöitsijöiden, naapurikuntien ja ELY-keskuksen kanssa niin, että se tarjoaa hyvät ja riittävät yhteydet niin työssäkäyntiin kuin erilaisten palveluiden hyväksikäyttöön. Kuopion kaupunki ja Siilinjärven kunta muodostavat yhteisen joukkoliikennealueen.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuopion kaupunkiseudun toimialueelle on hyväksytty Joukkoliikenne 2025-ohjelma tavoitteellisena ohjel-mana joukkoliikenteen kehittämistyölle. Vuonna 2020 toteutetaan Joukkoliikenne 2025 –ohjelman toteu-tumisen ja tavoitteiden tarkistus. Joukkoliikennelautakunnan sekä Kuopion kaupungin organisaatioon perustetun henkilökuljetusyksikön toimintakustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen suhteessa. Vuonna 2020 Siilinjärven kunnan osuus toimintakustannuksista on 170 000 € (+2,4 %). Kuopio–Siilinjärvi-välin vuorotarjonta on paikallisliikenteen tasoista kaikkina viikonpäivinä sunnuntailii-kennettä lukuun ottamatta. Moottoritietä käyttävä kaukoliikenne huomioiden Kuopio–Siilinjärvi-väli on kil-pailutasoista henkilöautoliikenteeseen nähden. Vuorotarjontaa on lisätty ruuhka-aikoihin ja varsinkin no-peilla Kuopio -yhteyksillä. Siilinjärvi–Kuopio lähiliikennealueella arvioidaan myönteisen matkustajamäärien kehityksen jatkuvan vuonna 2020 vuorotarjonnan parantuessa sekä kuntakausilipun käytön myötä. Siilinjärveläisille suunna-tun kahden vyöhykkeen alennus kuntakausilipun hinnoitteluun vastaavasti alentaa kunnalle tulevia lippu-tuloja. Lipputuloja arvioidaan kertyvän n. 930 000 euroa (12,2 %). Yleistä joukkoliikennetarjontaa täydentää kunnan oma asiointi- ja palveluliikennejärjestelmä Pali. Se pal-velee kaikkia kuntalaisia, mutta sen ominaisuuksissa ja kalustossa on otettu huomioon mahdollisimman hyvin vanhusten ja vammaisten tarpeet. Palveluliikenteen nettokustannukset arvioidaan vuonna 2020 olevan n. 181 905 € (+0,9 %). ELY-keskuksen hankkiman liikenteen tulot ja kustannukset tasoitetaan viranomaisten kesken nousukor-vauksilla. Siilinjärven kunta osallistuu kunnan kautta kulkevien ELY-liikenteen kustannuksiin yhteensä 21 400 eurolla.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Joukkoliikennelautakunnan toimintaa ohjaavat kuntalaki ja Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja joukkoliikennelautakunnan hyväksymä toimintasääntö. Talousarvion toteutumista valvo-taan kuukausittaisilla raportoinnilla sekä kolmannesvuosittain toteutettavalla valtuustoraportoinnilla. Toi-minnasta raportoidaan myös joukkoliikennelautakuntaa kolmesti vuodessa. Joukkoliikenteen toiminnan toteutumista ja kustannuksia seurataan myös ELY-keskuksen toimesta.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Siilinjärven kuntastrategia ja toiminnan tavoitteet maankäytön sekä palvelurakenteen osalta ovat huomi-oitu Kuopion seudun joukkoliikenne 2025 -ohjelmassa. Joukkoliikenteen keskeisenä kehittämistavoit-teena on asumisen, työpaikkojen ja palveluiden suunnittelemista siten, että ne ovat saavutettavissa jouk-koliikenteellä.

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022



65





Riskiarvio

Kasvu:

Kasvavan työssäkäyntilii-kenteen vaatimukset huo-mioidaan joukkoliikenne-tarjonnassa

Palvelutason / vuoro-tarjonnan säilyttämi-nen

Asiakastyytyväisyys / vuorotarjonta

Riittämätön palvelutaso / vuorotarjonta heiken-tää joukkoliikenteen houkuttelevuutta työs-säkäyntiliikenteessä.

Hyvinvointi:

Väestön ja työpaikkojen kasvua sekä sijoittumista vastaava joukkoliikenne-tarjonta

Asumisen, työpaik-kojen ja palveluiden suunnittelemista si-ten, että ne ovat saa-vutettavissa joukko-liikenteellä

Asiakastyytyväisyys / linjastosuunnitelma

Linjastojen karsiminen heikentää joukkoliiken-teen saavutettavuutta. Joukkoliikenteen käytön väheneminen riittämättömien linjasto-jen seurauksena.

Talous:

Siilinjärvi-Kuopio yhteys-väli yhdeksi vyöhyk-keeksi

Yksi vyöhyke koko alueella

Päätöksen mukaisen vyöhykkeen toteutus

Pystyykö yhteinen lau-takunta toteuttamaan yhteisen vyöhykkeen.



Myydyt Waltti-kausiliput (kpl) 3 039 2 850 3 145 3 200 3 275

Joukkoliikenteen nettokustannukset (€/asukas) 37,60

41,30

41,35

41,30

41,30

Keskeiset talouden muutokset

Tulot

Tulolisäys lähiliikenteen lipputuloihin ................................................................................ + 101 000 €

KELA:n korvaamien koulumatkatukien lisäys ................................................................... + 20 000 €

Menot

Alennetun kuntakausilipun hinnan osuuden korvaus ........................................................ + 43 560 €

ELY-liikenteen kuntaosuus ................................................................................................ + 11 000 €

Maaseutuliikenteen liikennöintikustannusten kasvu ......................................................... + 32 200 €

Tuloslaskelma

JOUKKOLIIKENNE

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 941 334 929 207 929 207 971 852 5 971 852 971 852

Sisäisten palv. myynti 216 479 210 124 210 124 212 234 1 212 234 212 234

Tuet ja avustukset 486 515 446 417 446 417 475 417 7 475 417 475 417

TOIMINTATUOTOT 1 644 328 1 585 748 1 585 748 1 659 503 5 1 659 503 1 659 503



Avustukset -4 299 0 0 -43 560 0 -44 170 -44 833

TOIMINTAKULUT -2 459 400 -2 485 449 -2 485 449 -2 552 550 3 -2 588 283 -2 627 109

TOIMINTAKATE -815 073 -899 701 -899 701 -893 047 -1 -928 780 -967 606


66

6.1.6 Pelastustoimi Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminta-ajatus Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet pelastustoimen järjestämisestä siten, että Pohjois-Savon alueella pelastustoiminnasta vastaa Kuopion kaupunki. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, si-säministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä aluepelastuslautakunnan päättä-män palvelutason mukaisesti.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Aluepelastuslaitoksen kulukasvu ja sitä kautta Pelastuslaitosten kuntaosuuksien kasvu on maltillinen. Aluepelastuslaitoksen talousarvioesityksen mukainen kuntien maksuosuuksien kasvu on keskimäärin 1,45 %. Siilinjärven maksuosuuden kasvu on 2,7 %. Taloussuunnitelmaan ei sisälly oleellisia toiminnalli-sia muutoksia.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Siilinjärven kunnan alueella pelastustoimen resurssit on allokoitu riskinäkökulma huomioon ottaen ja re-surssit ovat riittävät. Pelastustoimi kuuluu Kuopion kaupungin hallintorakenteeseen ja riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan käytännön toimet ovat kaupungin vastuulla. Kunnassa sijaitsevassa ja kunnan omistamassa paloasemarakennuksessa on ilmennyt sisäilmaon-gelma. Paloaseman majoitustilat on väliaikaisesti siirretty tontille sijoitettuihin parakkirakennuksiin. Asian kuntoon saattaminen edellyttää mittavan korjausinvestoinnin toteuttamisen tai kokonaan uuden paloase-marakennuksen rakentamisen. Toteutus tehtäneen vuokramallilla.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Ei Siilinjärven kuntastrategiasta aiheutuvia vaikutuksia.

Henkilöstö Henkilöstö on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palveluksessa.

Keskeiset talouden muutokset Menot

Maksuosuuden lisäys ........................................................................................................ + 44 195 €

Tuloslaskelma

PELASTUSTOIMI Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022



Sis. palvel. ostot -28

Aineet, tarv. ja tav. -3 665 -800 -800 -800 0 -811 -824

Muut toimintakulut 0 -200 -200 -200 0 -203 -206

TOIMINTAKULUT -1 629 564 -1 644 625 -1 644 625 -1 691 395 3 -1 714 802 -1 740 232

TOIMINTAKATE -1 629 564 -1 644 625 -1 644 625 -1 691 395 3 -1 714 802 -1 740 232


67

6.1.7 Elinvoima- ja konsernipalvelut Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminta-ajatus Elinkeino- ja konsernipalvelut sitovuustason tehtävänä on tuottaa keskitetysti kunnan hallinto- ja kehittä-mispalvelut, sisäinen tarkastus, elinkeinopalvelut, maankäyttö, kaavoitus ja konserniyhtiöille maksettavat avustukset ja muut korvaukset.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia. Jos Suomen talous paranee niin se auttaa kuntata-loutta pitkällä aikavälillä. Kuntatalous on kiristynyt ja näyttää edelleen hyvin huonolta. Kunnan talouden tasapainottamisohjelmalla tavoitellaankin kolmen miljoonan euron toimintakatteen parantamista ja yt-pro-sessissa tavoitteena on miljoonan euron säästö henkilöstömenoista. Väestön kasvu Itä-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Siilinjärvellä on haastavaa koko suunnittelukauden aikana, koska muun muassa valtakunnallinen trendi syntyvyyden heikkeneminen vaikuttaa myös Siilin-järven väestön kehitykseen ja palvelutarpeisiin. Siilinjärvellä työttömyys on perinteisesti ollut Pohjois-Sa-von matalin. Kuitenkin tulevien vuosien Suomen talouden kehitys (BKT:n kasvu) voi aiheuttaa työttömyy-den kasvua ja verotulojen heikkenemistä.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopistealueet ja menettelyt Elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen tulee olemaan entistä vahvemmin toiminnan kes-kiössä. Yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa voidaan entisestään vahvistaa nopeasti käyttöönotetta-villa yritys- ja liikerakennusalueilla. Kasvustrategian työtä pitää jatkaa, jotta kunnan väkiluku ja työpaikat kasvavat edelleen myös tulevaisuudessa. Valittu väestön kasvu on tavoitteena oikea, koska jokaisen kunnan menestys perustuu varsin paljon kasvuun. Riskinä on, onko kunta kokonaisuudessaan houkutte-leva uusille asukkaille, työvoimalle ja yrityksille. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Suunnittelukauden tavoitteilla on tarkoitus vastata kuntastrategian tavoitteisiin kasvu ja hyvinvointi.





Riskiarvio

Kasvu: Väestön kasvu Väestön kasvu

+50/vuosi Väestön määrä Toimintaympäristön

muutokset.

Työpaikkamäärän kasvu +50/vuosi Työpaikkojen määrä Työvoiman saata-vuus.

Talous: Talouden tasapainottamis-ohjelman onnistuminen

Talousarviossa pysy-minen

Talousarvio Tulotason heikkene-minen ja menojen kasvu.

Hyvinvointi: Viihtyisä elinympäristö

Laadukas yhdyskun-tasuunnittelu

Kokonaisarvio mitta-reista ja palautteista

Pystyykö kunta vas-taamaan muuttuvan yhteiskunnan vaatei-siin?


68

Tuloslaskelma 2020 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet


Hallinto ja kehittäminen -1 602 227 169 761 -1 432 466

Elinkeinot -975 980 537 580 -438 400

Maankäyttö -664 549 2 265 865 1 601 316

Kaavoitus -437 550 30 200 -407 350

Sisäinen tarkastus -138 505 23 500 -115 005

Konserniyhtiöt -1 032 000 113 820 -918 180

Sitovuustasot yhteensä -4 850 811 3 140 726 -1 710 085

Tuloslaskelma

ELINVOIMA- JA KONSERNIPALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 57 143 32 555 32 555 33 705 4 33 705 33 705

Sisäisten palvel. myynti 127 110 114 768 114 768 0 -100

Maksutuotot 149 155 307 200 107 200 120 000 12 120 000 120 000

Tuet ja avustukset 230 531 169 761 0 169 761 169 761

Vuokratuotot 1 632 827 1 696 580 1 696 580 1 789 960 6 1 789 960 1 789 960

Sisäiset vuokratuotot 1 200

Muut toimintatuotot 1 535 830 1 042 500 1 042 500 1 027 300 -1 1 027 300 1 027 300

TOIMINTATUOTOT 3 733 796 3 193 603 2 993 603 3 140 726 5 3 140 726 3 140 726



Sisäiset palvel. ostot -52 950 -48 821 -48 821 -55 510 14 -55 510 -55 510

Aineet, tarv. ja tavarat -45 000 -36 780 -36 780 -30 004 -18 -30 420 -30 882

Avustukset -434 220 -408 500 -408 500 -380 900 -7 -386 233 -392 026

Vuokrat -974 826 -1 028 500 -1 028 500 -1 192 938 16 -1 201 210 -1 210 196



TOIMINTAKULUT -4 594 067 -4 692 679 -4 692 679 -4 850 811 3 -4 907 728 -4 969 580

TOIMINTAKATE -860 271 -1 499 076 -1 699 076 -1 710 085 1 -1 767 002 -1 828 854

Poistot -252 688 -81 398 -81 398 -49 398 -39 -166 065 -157 565


69

Hallinto ja kehittäminen Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hallinto ja kehittäminen -tulosalueen tehtävänä on luoda hyvät edellytykset kunnan ylimpien toimielinten työskentelylle ja kunnan yleisjohtamiselle tuottamalla laadukasta informaatiota päätöksenteon ja johta-misen pohjaksi sekä huolehtimalla asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä moitteettomasti. Kun-nan kokonaiskehityksen, kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden sekä alueellisen kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tarvittaviin muutostarpeisiin on olennainen tulosalueen toi-minnan painopistealueista. Kuntaviestinnän tavoitteena on omalta osaltaan edistää kuntastrategian toteutumista ja toimia kunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehittää enemmän asiakastarpeita vastaaviksi. Monikanavaisen viestintäosaamisen vahvistaminen on keskeinen toiminnan painopistealue samoin kuin ihmisten rohkaisu ja ohjaaminen uusien asiointi- ja palvelutapojen käyttöönottoon viestinnän keinoin. Kunnan kokonaiskehitys pohjautuu strategisten tavoitteiden kasvun, hyvinvoinnin ja talouden myöntei-seen kehittymiseen. Kehittämistoiminnan painopiste rakennetaan kuntastrategian näkökulmasta. Kehi-tyshankkeita suunnitellaan, kartoitetaan, analysoidaan ja raportoidaan saaden kokonaisarvio ja tieto, kuinka eri projektit ja hankkeet tukevat kuntastrategiaa. Kunnan oman kehittämistoiminnan lisäksi paino-pisteenä on tukea ja edistää kolmannen sektorin projekteja ja rahoituksen saamista osallistumalla pro-jektien suunnitteluun ja tukemalla projektien onnistumista.

Henkilöstö TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 3 3 4* 4* 4*

*) Nuoret Pystyy -hankkeessa yksi määräaikainen hanketyöntekijä.


KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Talouden tasapainottamis-ohjelman onnistuminen

Säästötoimenpiteiden toteuttaminen

Talousarvio 2020 Talousarviossa pysy-minen.

Kunnan kehitystoiminnan (projektit ja hankkeet) kehittäminen kuntastrate-gian näkökulmasta

Kehityshankkeiden eteenpäin vieminen yh-teisen tiedon parem-malla jakamisella ja toi-mintatapojen kehittämi-sellä

Kokonaisarvio, kuinka kunnan pro-jektit ja hankkeet tu-kevat kuntastrate-giaa

Kuntastrategiaa tukevat projektit ja hankkeet.

Tuetaan kolmannen sektorin projekteja ja rahoituksen saamista

Osallistuminen kolman-nen sektorin projektien suunnitteluun

Kolmannen sektorin toimijoiden toteutu-neet hankkeet

Kunnan erillisrahoitus vähintään kahdessa hankkeessa.

Keskeiset talouden muutokset Tulot

Nuoret Pystyy -hankkeen toimintatuotot (EU-tuet ja kuntaosuudet) ................................. + 169 761 €

Menot

Nuoret Pystyy -hankkeen toimintakulut ............................................................................. + 177 304 €

Kylätoiminnan avustukset (siirto maaseutuhallinnolta ja elinkeinot -tulosalueelta) .......... + 24 000 €

Kunnantalon väistötilan vuokrakustannukset KP1313 henkilöstön osalta ....................... + 12 800 €


70

Henkilöstökulusäästöt (kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokousmäärien vähennys, tulosalueen kolmen vakinaisen viranhaltijan bonusvapaat) .............................................. - 20 000 €

Suhdetoimintatilaisuuksiin, henkilöstökoulutuksiin, mediaseuranta- ja lakitietokanava- palveluihin ei varattu määrärahoja ja sosiaalisen median markkinointimäärärahaa vähennetty ......................................................................................................................... -13 500 €

Tuloarviot ja määrärahat

Hallinto ja kehittäminen

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 488 543 0 0 169 761 0 169 761 169 761

TOIMINTAKULUT -1 399 845 -1 437 314 -1 437 314 -1 602 227 12 -1 623 600 -1 646 819

TOIMINTAKATE -911 302 -1 437 314 -1 437 314 -1 432 466 0 -1 453 839 -1 477 058

Elinkeinot Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: yritysasiamies Heikki Simonen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Radantaukselle ja Rissalaan kaavoitettujen yritystonttien esirakentamista jatketaan. Luovutettavilta ton-teilta edellytetään hyvää rakennettavuutta. Rakentamisessa on pyrittävä hyödyntämään muilta työmailta saatavia hyödyntämiskelpoisia maa-aineksia. Oikeakätisen pienyritystonttien tyylisiä ratkaisuja pyritään luomaan lisää uusien asuinalueiden kaavoituksen yhteydessä. Rissalan alueen odotetaan täyttyvän Fin-pulpin tehtaan imussa. Siilinjärvellä tarvitaan edelleen toimitilarakentamista erikoistavarakaupan ja palveluyritysten tarpeisiin niin keskustaajamaan kuin Etelä-Siilinjärvelle. Työpaikkojen kasvu perustuu edelleen paljolti teollisuusyritysten ja hoivapalvelujen kasvuun.

Henkilöstö






Työpaikkamäärän kasvu

Rakentamisen edistä-minen

Rakennushankkeet Kahdeksan hanketta.

Liikekeskustojen veto-voimaisuuden paranta-minen

Investointien edistämi-nen

Uudet erikoistavara-kaupan/palveluyritys-ten liikerakennuspaikat

1 hanke / vuosi.


Valtuuston hyväksymät tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Työpaikkamäärän muutos +201 +100 +50 +50 +50

Teollisten työpaikkojen määrä +146 +40 +30 +30 +30

Luovutetut tontit ja toimitilat +10 +8 +6 +6 + 6


71

Keskeiset talouden muutokset 2020

Menot

EU-hankkeista, rakentamis- ja kunnossapitopalveluista, markkinoinnista, asiantuntija-

palveluista ja avustuksista säästetään yhteensä .............................................................. - 115 000 €

Elinkeinot Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 642 721 537 580 537 580 537 580 0 537 580 537 580

TOIMINTAKULUT -1 093 392 -1 049 943 -1 049 943 -975 980 -7 -989 638 -1 004 478

TOIMINTAKATE -450 671 -512 363 -512 363 -438 400 -14 -452 058 -466 898

Maankäyttö Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: maankäyttöinsinööri Katja Hartikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Maapolitiikka Maankäyttöpoliittinen ohjelma on hyväksytty vuonna 2010. Siinä asetetut tavoitteet maankäyttöpolitiikan hoidolle, maanhankinnalle ja luovutukselle on saavutettu suhteellisen hyvin. Kunnalla on tällä hetkellä kohtuullinen raakamaareservi kaavoituksen mahdollistamiseksi ja kolmen vuoden asemakaavallinen ra-kennuspaikkareservi. Tavoitteeksi maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa on asetettu kymmenen vuoden kaavoitustarvetta vastaava määrä. Kaavoituksen edetessä tavoitteiden mukaisesti, raakamaareservi hu-penee, ellei maanhankintaan panosteta. Hyvän saavutetun tason jatkaminen edellyttää toiminnan suun-nittelua ja pitkäjänteistä kehittämistä. Raakamaareserviä ylläpidetään hankkimalla maata sopivilta alu-eilta sen estämättä, ettei maanhankintaan ole budjetoitu varoja. Talousarviovuonna aloitetaan maankäyttöpoliittisen ohjelman päivityksen valmistelu, siten että se tulee käsiteltäväksi kuntastrategian päivityksen yhteydessä. Maapolitiikkaa hoidetaan siten, että asuinrakennuspaikkoja luovutetaan monipuolisesti vuokra-, osaomis-tus ja omistusasuntotuotantoon tukemaan kunnan kasvutavoitetta. Pyöreälahden asemakaava-alueelta jaetaan kolmannen vaiheen omakotirakennuspaikkoja, joista osa on haasteellisia rakennettavuudeltaan maaperän takia. Taivallahden asemakaava-alueelta aloitetaan toisen vaiheen omakotirakennuspaikkojen jako valmistuvan kunnallistekniikan piiristä. Edellä mainituilta kaava-alueilta luovutetaan rivitalotuotan-toon 1-2 rakennuspaikkaa / alue. Kerrostaloasuntotuotanto pyritään turvaamaan luovuttamalla 1-2 ker-rostalorakennuspaikkaa keskustaajamasta sekä Etelä-Siilinjärven alueelta. Rakennuspaikkoja on tarjolla monipuolisesti keskustaajaman alueelta ja Etelä-Siilinjärveltä. Paikkatietopalvelut Laajamittainen kunnan paikkatietojärjestelmän uusiminen on yksikön painopistealueena. Hankkeen ta-voitteena on muuttaa työläästi ylläpidettävä tiedostopohjainen järjestelmä tietokantapohjaiseen järjestel-mään. Tavoitteena on luoda edellytykset tiedon tehokkaaseen ylläpitoon, julkaisuun ja sähköiseen asioin-tiin. Järjestelmän uusimistyö vaikuttaa maaomaisuuden hallintaan, kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun työvälineisiin. Hanke on jo käynnistynyt ulkoisen (internet) ja sisäisen (intranet) kart-tapalvelun uusimisella ja kunnan digitaalisen palautepalvelun käyttöönotolla. Asuntotoimi Kunnan asuntotoimen tehtävät siirretään vuoden 2020 alusta maankäytön tulosalueelle (ennen talous- ja tukipalveluissa). Kunnalla on vastuu alueensa asunto-olojen yleisestä kehittämisestä. Asunto-olojen kehittämisessä mer-kittäviä asuntopoliittisia välineitä ovat maapolitiikka, kaavoitus, yhdyskuntarakenteen ja palvelujen kehit-täminen sekä kunnan omistamien tonttien luovutus asuntorakentamiseen.


72

Asuntotoimi edistää kuntalaisten ja kuntaan muuttajien tarpeita vastaavaa kohtuuhintaista ja kohtuuta-soista asuntotuotantoa sekä pyrkii poistamaan puutteellista asumista välittämällä kunnan ja valtion avus-tuksia, korkotukea ja lainoja tuotantoon, hankintaan ja perusparannukseen, tiedottamalla asumis- ja ra-hoitusmahdollisuuksista ja valvomalla alan yhteisöjen toimintaa.

Siilinjärven väestön ikärakenne merkitsee kasvua varttuneimmissa ikäluokissa. Tämä edellyttää ikäänty-vien kuntalaisten kotona pitkään asumisen mahdollistamiseksi varautumista uustuotantoon, asuntokan-nan perusparantamiseen ja asuinympäristön esteettömyyden edistämiseen.

Korjaus- ja energia-avustusten käsittelyn siirryttyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hoidetta-vaksi, kunnat voivat edelleen antaa yleiseen toimialaansa perustuen avustuksiin liittyvää neuvontaa, aut-taa korjaustarpeen arvioinnissa tai hakemusten teossa.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 10 10 10 10 10




Maankäyttöpolitiikka, maanhankinta ja -luovu-tus on suunnitelmallista ja tukee kunnan koko-naiskehitystä ja kasvutavoitetta

Maankäyttöpoliittisen ohjel-man päivittämisen valmis-telu

Valmiusaste Ohjelman päivitys ohjelmoitu ja aika-taulutettu.

Raakamaan hankinta re-servin ylläpitämiseksi ta-voitetasolla

Raakamaareservi Kymmenen vuoden tarvetta vastaava.

Riittävä ja monipuolinen rakentamiskelpoinen rakennuspaikkavaranto asuntorakentamiselle

Pyöreälahden asemakaavan kolmannen vai-heen rakennuspaikkojen ja Taivallahden asema-kaava-alueen toisen vai-heen rakennuspaikkojen jakaminen

Jaettavien raken-nuspaikkojen luku-määrä

50 asuinrakennus-paikkaa.

Toteutuneiden rakennuspaikkojen luovutusten määrä suhteessa jaetta-vissa oleviin

80 %

Rivitalorakennuspaikkojen jakaminen


2-4 paikkaa

Kerrostalorakennuspaikko-jen jakaminen


2 paikkaa


Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Hankittu raakamaata (ha) 0 20 - 50 50

Jaettavissa olevat asuinrakennuspaikat (kpl) 50 50 50 50 50

Luovutetut asuinrakennuspaikat (kpl) 32 35 40 40 40

Ajantasaistettua kaavan pohjakarttaa hyväksymisvalmiudessa (ha)

971 50 50 50 50


73


Tulot

Maanvuokratulot ................................................................................................................ + 50 000 €

Menot

Lentokapteenin väistötilojen ulkoisen vuokran maankäytön osuus.................................. + 17 000 €

Atk-palvelut ulkoiset, Oracle-tietokannan ylläpitokulut ..................................................... + 17 000 €


Maankäyttö Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 2 330 502 2 394 055 2 194 055 2 265 865 3 2 265 865 2 265 865

TOIMINTAKULUT -593 703 -655 414 -655 414 -664 549 1 -672 611 -681 382

TOIMINTAKATE 1 736 800 1 738 641 1 538 641 1 601 316 4 1 593 254 1 584 483

Kaavoitus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Timo Nenonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet velvoittavat kuntia yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, autoriippuvuuden vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja siihen so-peuttamiseen. Pohjois-Savon maakuntakaavoissa varaudutaan merkittävään työpaikkojen lisääntymiseen ja väestön kasvuun kaupunkiseudulla. Siilinjärvellä tavoitteiden mukainen väestönkasvu edellyttää monipuolista asuntoja rakennuspaikkatarjontaa sekä kasvavaa työpaikkamäärää. Yleiskaavoissa määritellään kunnan strateginen kehittäminen ja sovitaan yhdyskuntarakenteen toimin-nalliset ratkaisut seudulliset tavoitteet huomioiden. Taajamien yleiskaavoissa esitetään kasvutavoitteiden mukaiset varaukset ja kasvusuunnat asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Ranta- ja kyläyleiskaavojen ta-voitteena on ohjata myös harvemmin asuttujen alueiden maankäyttöä sekä kehittää elinvoimaisia kyliä. Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä yleiskaavoissa määritellyn yhdyskuntarakenteen toteuttami-selle. Asemakaavoilla ohjataan alueittain rakentamisen ja rakennetun ympäristön laatua. Asemakaavoja laaditaan uusille vielä rakentamattomille alueille yhdyskuntarakennetta täydentäen. Asemakaavan muu-toksilla pyritään eheyttämään ja täydentämään sekä tarvittaessa myös muuttamaan käyttötarkoituksia jo rakennetuilla alueilla.

Henkilöstö




74




Yleiskaavat ohjaavat ase-makaavoitusta taajamissa sekä rakentamista kylä- ja ranta-alueilla

Kumpusen ja Hamu-lan kyläyleiskaava

Valmiusaste Yleiskaava hyväksytty.

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan päivittä-minen

Yleiskaavaluonnos valmistunut.

Riittävä asemakaavava-ranto asuntorakentamiselle

Kirkonkylän uusi asuinpientaloalue

Valmiusaste Asemakaavaluonnos valmistunut.

Etelä-Siilinjärven uusi asuinpientaloalue

Asemakaavaluonnos valmistunut.

Kirkonkylän uusi ker-rostaloalue

Asemakaavan muutos hyväksytty.

Etelä-Siilinjärven uusi kerrostaloalue


Kaavallinen valmius asuntorakentamiseen

Kolmen vuoden tar-vetta vastaava.

Riittävä asemakaava- varanto palveluja yritys-rakentamiselle

Harjamäen työ-paikka-alue

Valmiusaste Asemakaava hyväk-sytty.

Kunnantalon ja terveyskeskuksen alue


Kaavallinen valmius palveluja yritysra-kentamiseen

Viiden vuoden tarvetta vastaava.



Kaavapäätösten pitävyys (valituksia / hyväksytty kaava)

1/4 - - - -

Tuotantotavoitteet

Hyväksyttyjen kaavojen mitoitus (asukkaita) 650 300 300 300 300

Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä 1

Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet

Hyväksyttyjä asemakaavoja (ha) 166 50 50 50 50

Asemakaavoitettu pinta-ala (ha) 1 770 1 850 1900 1950 2000

Hyväksyttyjen yleiskaavojen määrä (kpl) 1 - 1 1 1


Tulot

Kyläyleiskaavojen laatimiskustannuksia peritään uusien rakennuspaikkojen omistajilta + 20 000 €

Menot

Lentokapteenin väistötilojen ulkoisen vuokran kaavoituksen osuus ................................ - 20 000 €

Kaavoitus Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 8 371 13 200 13 200 30 200 129 30 200 30 200

TOIMINTAKULUT -320 084 -438 121 -438 121 -437 550 0 -442 958 -448 835

TOIMINTAKATE -311 714 -424 921 -424 921 -407 350 -4 -412 758 -418 635


75

Sisäinen tarkastus Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on omalla riippumattomalla ja objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan arvioida kuntakonsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintopro-sessien riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus tukee toiminnallaan kuntaorganisaation tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa organisaatiolle lisäarvoa. Organisaation riskienhallintaprosessien tuottamaa tietoa hyödynnetään sisäisen tarkastuksen toiminnan suunnittelussa ja tarkastustoimenpiteiden kohdistamisessa. Sisäinen tarkastus huolehtii myös kunnan konsernivalvonnasta kunnanjohtajan kanssa. Siilinjärven kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä Siilinjärven kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan toteuttamista koko kuntakonsernissa. Kunnanhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen valvonnan vuosisuunnitelman, jonka perusteella sisäisen tarkastuksen käytännön toimenpiteet toteutetaan.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7




Sisäisen valvonnan vuosi-suunnitelma

Vuosisuunnitelman vahvistaminen ja to-teuttaminen.

Erikseen kohdennetut tarkastukset.

Sisäiset tarkastuk-set

Vuosisuunnitelman mukaisten tarkastus-ten toteuttaminen.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selon-teko.


Sisäinen tarkastus

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 147 185 135 768 135 768 23 500 -83 23 500 23 500

TOIMINTAKULUT -145 892 -136 887 -136 887 -138 505 1 -140 439 -142 542

TOIMINTAKATE 1 293 -1 119 -1 119 -115 005 10 178 -116 939 -119 042


76

Konserniyhtiöt Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Vesa Lötjönen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Omistajaohjauksen vahvistamisen tavoitteena on kunnan tytäryhteisöjen entistä parempi palvelukyky ja kustannustehokkuus. Konserniyhtiöt, joille kunta maksaa toiminta-avustuksena tai vuokravastikkeina mm. osakaslainojen korkokuluihin, rahoitusvastikemenoihin ja muihin ylläpitokuluihin, on siirretty omaksi tulosalueekseen talousarviosta 2016 alkaen. Ne ovat aiemmin sisältyneet useammalle eri palvelualueelle. Varsinaiset konserniyhtiöiden tavoitteet ym. tekstit löytyvät kohdasta 3.2.




Riittävä määrä vuokra-asuntoja / Kotipolku Oy

Uusien asuntojen rakentaminen

Valmistuneiden asuntojen määrä

25 asuntoa / vuosi.

Työpaikkojen määrän kasvu / Koy Isoharja

Käyttöasteen pitämi-nen nykyisellä tasolla ja uuden toimitilan suunnittelun aloittami-nen

Käyttöaste Suunnitteluaste

Nykytaso tai parempi. Suunnittelu on aloitettu.

Laadukkaat palvelut /

Siilinjärven Uimala Oy ja Siilinjärven Vapaa-aika-keskus Oy

Palveluiden ja toimin-taympäristön ylläpitä-minen sekä kehittämi-nen

Asiakastyytyväisyys

Hyvä.

Talous / Siilinjärven Pysä-köinti Oy

Talouden seuranta ja tarvittavat toimenpiteet

Talousmittarit Yhtiön talous pysyy nykytasossa.


Tulot

Kiinteistöosakeyhtiö Isoharjan osinkotuloutus (rahoitustuotoissa) ................................... + 100 000 €

Konserniyhtiöt

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 116 475 113 000 113 000 113 820 1 113 820 113 820

TOIMINTAKULUT -1 041 152 -975 000 -975 000 -1 032 000 -5,8 -1 038 482 -1 045 524

TOIMINTAKATE -924 677 -862 000 -862 000 -918 180 6,5 -924 662 -931 704


77

6.2 SIVISTYSPALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Antti Jokikokko

Toiminta-ajatus Sivistyspalvelut ovat yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Palvelualue tuottaa kunnan sivistyspalvelut ja se sisältää seuraavat tulosalueet; opetuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, kansalaisopisto, kirjasto, lii-kuntapalvelut sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut.

Sivistyspalvelujen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista. Sivistyspalvelut tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja virikkeelliseen vapaa-ai-kaan.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sivistyspalveluiden toiminnan painopisteet on johdettu kuntastrategiasta. Sivistyspalvelut ovat keskei-sessä roolissa kuntastrategian hyvinvointi tavoitteen toteuttamisessa. Palvelualueen ydintoiminta on si-vistyksen edistäminen sekä viihtyisän elinympäristön ja monipuolisten harrastusmallisuuksien luominen. Kuntastrategian tavoite talouden hallinnasta asettaa kuitenkin ydintoiminnoille reunaehtoja. Sisäilmaongelmat ovat yksi keskeinen haaste sivistyspalveluiden palvelualueella. Useat päiväkodit ja koulut toimivat väistötiloissa, mihin on varauduttu talousarviossa. Lisäksi talousarvio sisältää Toivalan päiväkodin sekä Kuuslahden koulun ja päiväkodin vuokrakulut. Vuoden 2019 aikana valmistuneet uudet toimitilat ja väistötilat nostavat merkittävästi vuokrakustannuksia. Talousarviovuoden 2020 aikana valmis-tuu uusi Vuorelan koulu, joka otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa. Talousarviovuoden aikana suunni-tellaan Ahmon koulukeskuksen ja Siilinlahden koulun korjaustoimenpiteitä/uudisrakentamista. Nämä toi-menpiteet toteutetaan suunnitteluvuosien aikana. Varhaiskasvatuksessa lakimuutokset aiheuttavat lisäpaikkojen tarvetta. Suunnitelluilla muutoksilla raja-taan ryhmien maksimikokoa sekä poistetaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus. Siilinjärvellä tämä tarkoittaa lisäpaikkatarvetta noin 120 lapselle. Lisäpaikat on tarkoitus saada yksityisestä päivähoidosta. Talousarviossa on tämän johdosta lisätty varhaiskasvatuksen palvelusetelikustannuksia. Erityisesti vapaa-aikapalveluissa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on ollut merkittävässä roolissa palvelujen tuotannon takaamiseksi koko kunnan alueella ja osallistavan toimintakulttuurin luomiseksi. Ta-lousarvio sisältää kuitenkin useita toimenpiteitä, joilla on negatiivisia vaikutuksia kolmannen sektorin toi-minnan edellytyksiin. Jatkossakin kolmannen sektorin rooli nähdään erittäin tärkeänä ja yhteistyötä teh-dään kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Perhekeskustoimintamallin kehittämistä ja käyttöönottotyöskentelyä jatketaan yhdessä kunnan sote-pal-veluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteisiä toimintamalleja mallinnetaan myös kokeilu-jen kautta. Perhekeskuksen rakenne ja toimintasuunnitelma luodaan lapsi- ja perhepalveluiden toimijoi-den palvelualueet ylittävänä yhteistyönä, jossa kunnallinen Lape-työryhmä toimii ohjaavana yhteistyöra-kenteena. Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2021-22 sisältää useita talouden sopeuttamisen tähtääviä toimen-piteitä. Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat:

- ETU-luokan ja Leppäkaarteen kerhotilan lakkauttaminen.

- Avoimen varhaiskasvatuksen supistaminen.

- Kansalaisopiston kurssimaksujen korottaminen, kurssitarjonnan uudelleen suuntaaminen kustannustehokkuus huomioiden ja opetustuntimäärän pienentäminen.

- Liikuntapaikkojen maksullisuus ryhmille, joissa on aikuisia.

- Liikunnan ja kulttuurin stipendien ja avustusten vähentäminen.


78

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tunnistetut riskit Sisäilmaongelmat Palvelualueen useissa toimitiloissa on sisäilmaongelmia. Näistä tiloista toiminta on siirretty pääsääntöi-sesti muihin tiloihin. Osassa ongelmallisia tiloja toiminta kuitenkin vielä jatkuu. Sisäilmaongelmat aiheut-tavat seuraavat riskit:

Ilmenee uusia sisäilmaongelmia tai entiset pahenevat, jolloin joudutaan hankkimaan uusia väis-

tötiloja tai supistamaan toimintaa.

Tehtyjen sisäilmakorjauksien onnistuminen.

Henkilöstön ja asiakkaiden terveydelliset ongelmat, lisääntyvät sairauspoissaolot.

Sisäilmaongelmien aiheuttamaa riskiä voidaan pienentää asianmukaisilla väistötiloilla sekä korjausten asianmukaisella suunnittelulla, joka huomioi korjaamisen turvallisuuden sekä on mahdollisimman kustan-nustehokas. Varhaiskasvatuspalvelujen tarve ja yksityisten palveluntuottajien tarjonta Varhaiskasvatuspalvelujen tarpeen muuttuminen ennustettujen lapsimäärien, lainsäädännön tai työlli-syystilanteen muuttuessa luo riskin pätevän varhaiskasvatuksen henkilöstön saannissa ja palveluiden tarjonnassa. Palveluiden tarjontaan vaikuttaa kunnalliset tarjonnan lisäksi yksityisten palveluntuottajien tarjonta. Mahdollisina seurauksina on, että erilaisia varhaiskasvatuksen palveluvaihtoehtoja ei ole riittä-västi vastaamaan perheiden palvelutarpeisiin. Varhaiskasvatuspalveluja hakevien lasten määrään, lain-säädäntöön tai työllisyystilanteen muutoksiin ei voida vaikuttaa. Riskien hallinta edellyttää, että kelpoista henkilöstöä on saatavilla. Henkilöstön palkkaus ja työolosuhteet pidetään seutukunnallisesti kilpailuky-kyisellä tasolla.

Lasten ja nuorten tuen tarpeen lisääntyminen Mikäli erityisiä tukitoimenpiteitä tarvitsevien lasten ja nuorten määrä kasvaa, aiheuttaa tämä lisäkustan-nuksia, joihin ei ole varauduttu. Riskin hallintaa edellyttää sitä, että mahdollisimman varhaisessa vai-heessa pystytään havaitsemaan lapsen tai nuoren tarvitsema tuki, jolloin se pystytään toteuttamaan ke-vyempänä. Etu-luokan lakkauttaminen vaikuttaa omalta osaltaan ennaltaehkäisevän tuen antamiseen. Kustannukset ja niiden kasvun hillitseminen vs. palvelun laatu Sivistyspalveluiden talousarvio sisältää useita säästötoimenpiteitä, jotka heikentävät tarjottavaa palvelua tai lopettavat palvelun kokonaan. Sivistyspalveluiden säästötoimenpiteet voivat heikentää kolmannen sektorin toiminnan mahdollisuuksia sekä kuntalaisten edellytyksiä huolehtia omasta ja perheidensä hy-vinvoinnista. Opetuspalveluiden säästöt voivat näkyä lisääntyvinä nuorten ongelmina, joihin ei ole jat-kossa keinoa puuttua sivistyspalveluiden toimesta. Lisäksi säästötoimenpiteet voivat kuormittaa henkilöstöä ja vähentää työtyytyväisyyttä. Mikäli kuntalaiset kokevat talouden tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet negatiivisina, tällä voi olla vaikutusta kunnan houkuttelevuuteen asuinympäristönä. Riskin hallinta edellyttää sitä, että säästötoimenpiteet suunnitel-laan ja toteutetaan hyvin. Virka- ja työehtosopimusten päättyminen Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Talousarviota laadittaessa ei ole ollut käy-tössä tietoa uusista sopimuksista. Sivistyspalveluiden talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia palkan-korotuksia. Mikäli palkankorotukset ovat merkittäviä, tämä tuo ongelmia talousarviossa pysymiseen. Sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt toteutetaan kunnassa voimassa olevien ohjeiden mukaan.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin

Kuntastrategian kasvun tavoite tarkoittaa sivistyspalveluissa toisaalta sitä, että palvelualue on varautunut asukasmäärän kasvuun. Toisaalta korkeatasoiset sivistyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä ja siten edistävät kunnan kasvua. Palvelualueen ydintoiminta on sivistyksen edistäminen sekä viihtyisän elinym-päristön ja monipuolisten harrastusmallisuuksien luominen. Tällä hetkellä haastetta aiheuttavat toimitila-verkon sisäilmaongelmat, joiden korjaaminen on keskeistä talousarviovuoden ja suunnitteluvuosien ai-kana.


79

Sivistyspalveluissa keskeisenä painopisteenä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, mitä toteutetaan palvelualueella toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta. Tällöin painotetaan ennalta ehkäisyä sekä varhaista riskitekijöiden tunnistamista ja tukea huomioiden eri ikäryhmät ja hyvinvoinnin osa-alueet. Talouden sopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet vaikeuttavat osaltaan tämän tavoitteen on-nistumista.





Riskiarvio

Kasvu:

Oikein mitoitettu kunta-laisten tarpeita vastaava palveluverkko

Väestöennusteiden mukainen palvelu-verkko. Asiakastyytyväisyys-kyselyissä keskiarvo vähintään 3, jos käy-tössä on 4 portainen asteikko. Vastaava taso, mikäli käytössä jokin muu asteikko.

Väestöennusteet Opetuksen saavutetta-vuus Asiakastyytyväisyys-kyselyt

Mikäli väestöennusteet eivät pidä paikkansa, niin tämä voi johtaa palveluverkon yli- tai aliresursointiin. Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vai-keuttaa kuntalaisten tarpeita vastaavien pal-veluiden tuottamista.

Hyvinvointi: Terveelliset ja tarkoituk-senmukaiset tilat

Kaikki yksiköt toimi-vat terveellisissä ja pysyvissä toimiti-loissa viimeistään vuonna 2025

Väliaikaisten väistö- tilojen ja sisäilmaon-gelmaisten käytössä olevien tilojen luku-määrä Toteutetut sisäilma-hankkeet

Kunnan voimavarojen rajallisuus toteuttaa tar-vittavat hankkeet. Uusien sisäilmaongel-mien syntyminen.

Monipuoliset oppimis- ympäristöt

Nykyisen oppimis- käsityksen mukaiset oppimisympäristöt kaikissa kouluissa ja varhaiskasvatuk-sessa

Toteutetut oppimisym-päristöhankkeet

Resurssien niukkuus estää oppimisympäris-töjen kehittämisen.

Virikkeellinen asuin- ja toimintaympäristö

Vuorelan sivukirjas-ton suunnittelu ja toi-minta omatoimiperi-aatteella

Kirjaston käyttötilastot sekä asiakaskyselyt ja -palautteet

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vai-kuttaa palvelun laa-tuun.

Tarvetta vastaava lii-kuntapaikkaverkosto, lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Toteutetut hankkeet

Mahdollinen harrastus-toiminnan vähentymi-nen vaikuttaa negatiivi-sesti kuntalaisten hy-vinvointiin.

Kansalaisopiston toi-mipisteiden määrä säilyy vuoden 2019 tasolla

Toimipaikkojen määrä

Osaava ja motivoitunut henkilöstö

Henkilöstön työtyyty-väisyys suurempi kuin kunnassa keski-määrin

Työhyvinvointikysely

Sisäilmaongelmat voi-vat näkyä sairauspois-saolojen lisääntymi-senä.


80




Riskiarvio

’

Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuvia sairaspois-saoloja alle 200 päi-vää.

Työtapaturmatilastot

Toteutettavat säästö-toimenpiteet voivat hei-jastua negatiivisesti työtyytyväisyyteen.

Talous:

Taloudellinen palvelurakenne ja toimintatavat. Tilojen käytön tehostami-nen.

Toiminta on Pohjois-Savon mittakaa-vassa kustannustehokasta.

Sivistyspalveluiden eri osa-alueiden kustan-nukset Pohjois-Sa-vossa.

Väistötilat aiheuttavat ylimääräisiä kustan-nuksia, mikä vaikuttaa kustannustehokkuu-teen.

Tuloslaskelma 2020 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet:

Tulosalue Toimintamenot Toimintatulot Toimintakate

Opetuspalvelut -28 393 867 1 059 747 -27 334 120

Varhaiskasvatuspalvelut -17 654 898 1 493 176 -16 161 722

Kansalaisopisto -1 015 258 203 900 -811 358

Kirjasto -1 148 287 40 510 -1 107 777

Liikuntapalvelut -1 371 040 50 682 -1 320 358

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut -967 247 74 200 -893 047

Sitovuustaso yhteensä -50 550 597 2 922 215 -47 628 382

Keskeiset talouden muutokset 2020 Tulot

Päivähoidon ulkokuntamyynti vähenee ............................................................................ - 77 000 €

Lisääntyvä yksityinen varhaiskasvatus vähentää päiväkotihoitomaksuja ........................ - 32 000 € Menot

Etu-luokan lakkauttaminen 1.8.2020 alkaen ..................................................................... - 58 000 €

Avoimen varhaiskasvatuksen supistaminen 1.7.2020 alkaen .......................................... - 52 000 €

Kotihoidontuen tarve vähenee .......................................................................................... - 140 000 €

Liikunnan ja kulttuurin avustusten vähentäminen ............................................................. - 74 000 €

Koneiden ja laitteiden vuokrat ........................................................................................... - 86 000 €

Rakennusten vuokrat ........................................................................................................ + 672 000 €

Opetuksen ja päivähoidon ostaminen muilta ................................................................... + 57 000 €

Yksityisen päivähoidon lisääntyminen, palvelusetelikulut ................................................ + 340 000 €

Vesi ja jätevesimaksut ...................................................................................................... + 47 000 €

Sähkö ................................................................................................................................ + 33 000 €


81

Tuloslaskelma

SIVISTYS PALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 787 022 925 835 1 015 835 952 194 -6 952 194 952 194


Maksutuotot 1 732 206 1 586 200 1 681 200 1 652 500 -2 1 652 500 1 652 500

Tuet ja avustukset 240 841 241 346 276 346 262 171 -5 262 171 262 171

Vuokratuotot 39 096 19 100 19 100 19 300 1 19 300 19 300

Muut toimintatuotot 9 546 2 050 2 050 3 050 49 3 050 3 050

TOIMINTATUOTOT 2 847 176 2 807 531 3 027 531 2 922 215 -3 2 922 215 2 922 215



Sisäiset palv. ostot -5 247 814 -5 278 988 -5 278 988 -5 095 972 -3 -5 095 972 -5 095 972

Aineet, tarv. ja tav. -942 363 -1 238 800 -1 238 800 -1 259 085 2 -1 276 700 -1 295 896

Sis.aineet, tarv.ja tav. -25 731 -23 894 -23 894

Avustukset -2 305 409 -2 522 300 -2 430 300 -2 573 900 6 -2 609 752 -2 648 703

Vuokrat -1 423 543 -3 826 433 -4 056 433 -4 657 827 15 -4 721 584 -4 790 855

Sisäiset vuokrat -8 107 631 -7 734 908 -7 734 908 -6 842 810 -11 -6 842 810 -6 842 810


TOIMINTAKULUT -47 486 341 -50 527 255 -51 048 895 -50 550 597 -1 -51 078 751 -51 652 676

TOIMINTAKATE -44 639 165 -47 719 724 -48 021 364 -47 628 382 -1 -48 156 536 -48 730 461

Poistot -526 200 -885 288 -885 288 -957 546 8 -896 019 -678 452

Vyörytystulot 248 234

Vyörytysmenot -248 234


82

Opetuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja Antti Jokikokko

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen keskeisenä tavoitteena on luoda mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja itsensä elinikäiseen kehittämiseen.

Opetuspalveluiden talousarviotavoitteet on johdettu kuntastrategiasta. Strategisen kasvutavoitteen näkö-kulmasta opetuspalveluissa tulee varautua asukasmäärän ja oppilasmäärän kasvuun pidemmällä aika-välillä. Alentunut syntyvyys ja muuttoliikkeen vähentyminen on kuitenkin otettava huomioon lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä. Toisaalta hyvät opetuspalvelut toimivat vetovoimatekijänä. Koulujen sisäilma-ongelmien ratkaiseminen on yksi osa parantaa palvelun laatua. Kuntastrategian hyvinvoinnin edistämi-sen tavoitteessa painopiste on opetuspalveluissa oppilaiden terveen kasvun ja hyvä oppimisen mahdol-listamisessa. Kuntastrategian talouden painopiste luo talousarviovuodelle haasteita. Yksi keino varmistaa hyvän oppimisen edellytykset on muuntuvat oppimisympäristöt. Oppimisympäristö-jen kehittämistä tehdään ennen kaikkea siinä yhteydessä, kun otetaan käyttöön uusia tiloja. Investointi-osa sisältää määrärahan Vuorelan uuden koulun kalustamiseen. Vuorelan uuden koulun kalustamisessa hyödynnetään täysimääräisesti väistötiloihin hankittu kalusto. Väistötiloissa ei ole kuitenkaan kaikkea sitä kalustoa, jota koulun toiminnassa tarvitaan (esim. liikuntasalin kalusto). Taloussuunnitelmavuosina on investointiosassa varauduttu muiden valmistuvien kohteiden kalustamiseen. Väistötilat ja uudet valmistuneet vuokrakoulut aiheuttavat opetuspalveluissa merkittäviä kustannuksia. Opetuspalveluiden talousarviossa rakennusten vuokriin on varattu 2,67 milj. euroa. Tässä on kasvua vuodesta 2019 0,46 milj. euroa. Talousarviossa väistötilojen kustannuksissa on huomioitu käytössä ole-vat väistötilat sekä väistötilat joiden hankinnasta on jo tehty päätös. Talousarviossa ei ole varauduttu uusien väistötilojen hankintaan. Erilaiset kehittämishankkeet on yksi tapa kehittää opetuspalvelun laatua. Talousarviovuoden aikana jat-kuu kerhotoiminnan kehittämishake ja digitaalisuutta hyödyntävä tutor-opettaja hanke. Lisäksi opetus-toimi on mukana seudullisessa tutor-opettaja hankkeessa. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi yksittäi-sillä kouluilla on omia kehittämishankkeita esimerkiksi kansainvälisyydessä. Opetuspalveluiden talousarvion henkilöstökulut ovat 15,57 milj.€ (muutostalousarvio 2019 15,63 milj.€). Henkilöstökuluihin ei ole sisällytetty palkankorotusvaraa. Lukuvuoden 2020–2021 osalta talousarvio on laadittu niin, että se ei sisällä ETU-luokan kustannuksia. Tuntikehyksen osalta talousarvio on laadittu lukuvuoden 2019–2020 mukaisesti vähennettynä ETU-luokka. ETU-luokan lakkauttamisen johdosta ke-hitetään oppilaan tukemisen malleja, joilla voidaan korvata ETU-luokka toimintaa ja kehittää laajemmin erityisopetusta. Kehittämisen tavoitteena on järjestää kullekin oppilaalle parhaiten oppimista ja muuta oppilaan tilannetta tukevat palvelut. Kehittämistyössä huomioidaan moniammatillisen yhteistyön mahdol-lisuudet ja perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä selvitetään mahdollisuus saada kehittämiselle rahoitusta OKM tai OPH kehittämishankkeista. ETU-luokan lakkauttamisen vaikutuksia ja erityisopetuk-sen kehittämisen tuloksia seurataan. Siilinjärven peruskouluissa on lukuvuonna 2019–20 peruskoululaisia 2771. Edellisenä lukuvuonna oppi-laita oli 2773. Lukuvuonna 2020–21 peruskoululaisia on arviolta 2784. Lukiolaisia lukuvuonna 2019–20 on 321 opiskelijaa. Edellisenä lukuvuonna opiskelijoita oli 312. Peruskoululaisten oppimisen tuki on vuodesta 2011 lähtien jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tu-keen. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Lakimuutoksen jälkeen tehostettua tukea saaneiden oppilaiden osuus on kasvanut vuosittain. Koko maassa tehostettua tukea sai 10,6 % oppilaista syksyllä 2018. Erityistä tukea sai 8,1 % kaikista Suomen perusopetuksen oppilaista vastaavana ajankoh-tana. Siilinjärvellä tehostettua ja erityistä tukea saa useampi oppilas kuin maassa keskimäärin. Siilinjär-vellä saa syksyllä 2019 tehostettua tukea 13,0 % (2018 12,3 %, 2017 11,8 %, 2016 11,3 %) ja erityistä tukea 9,2 % oppilaista (2018 9,05 %, 2017 ja 2016 8,4 %). Tukea saavien oppilaiden määrän kasvaminen tuo haasteita resurssien näkökulmasta.


83

Oppilasmäärät vuosittain

Vuosi Vuosiluokat 1–6 Vuosiluokat 7–9 Joista erityis- opetusoppilaita*

Lukio

2010 1810 925 246 306

2015 1800 935 243 273

2016 1831 951 238 268

2017 1830 896 238 271

2018 1882 888 251 312

2019 1901 870 255 321

2020 1894 890 240 321

2025 1809 930 220 320

2030 1810 883 220 310

* erityisluokkalaiset tai integroidut

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 282 282 290 288 288 Vanhuuseläketapahtumat 8 6 4 4 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 8 6 4 4


SIVISTYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Oikein mitoitettu ja alueellisesti kattava kouluverkko

Palveluverkkoselvityk-sessä olevien koulu-kohtaisten oppilasen-nusteiden tarkistami-nen.

- Kaikilla opetusryh-millä on asianmukai-set opetustilat nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki opetustilat ovat käytössä. - Itä-Suomen aluehal-lintoviraston selvitys perusopetuksen saa-vutettavuudesta.

Tarkistaminen tehty. Kouluverkko ja koulujen koko vastaavat oppi-lasennusteita. Opetuksen saavutetta-vuus on vähintään sa-maa tasoa kuin Pohjois-Savossa keskimäärin.

Oppilaiden terveen kas-vun ja hyvän oppimisen mahdollistaminen mm. oppimisympäristöjä ke-hittämällä

Ajanmukaisten oppi-misympäristöjen ra-kentaminen väistöti-loihin ja uusiin tiloihin

Toteutuneet oppimis-ympäristöt

Opetussuunnitelman mu-kaiset oppimisympäristöt, jotka tukevat toiminnalli-suutta ja yhteistyötä.

Koulukiusaamiseen puuttumisen tehosta-minen

Kouluterveyskysely

Turvallinen ja terveyttä edistävä koulupäivä. Koulukiusaaminen vähe-nee ja siihen puuttumi-nen tehostuu.


84



Terveellinen koulu-verkko

Vuorelan koulu val-mistuu vuoden 2020 aikana.

Ahmon koulukeskuk-sen investointi kilpai-lutetaan.

Siilinlahden koulun tarvesuunnitelma hy-väksytään.

Toimenpiteet toteutu-neet suunnitellusti

Koulujen remontit ja suunnitelmat etenevät suunnitellusti.

Henkilöstön työhyvin-voinnin parantaminen

Yhdessä työhyvin-vointia -hankkeen to-teuttaminen kolmella koululla

Kunnan työhyvin-vointikysely

Hankkeen tulokset levi-tetty muihin yksiköihin. Työhyvinvointi korkeampi kuin kunnassa keskimää-rin.

Taloudellinen palvelu-rakenne ja toimintatavat

Kustannustehokas toiminta, talousarviossa esitettyjen säästötoimenpiteiden toteuttaminen

Opetuksen kustan-nukset/oppilas Siilin-järvellä, Pohjois-Sa-vossa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisal-messa

Perusopetus järjestetään Pohjois-Savon mittakaa-vassa kustannustehok-kaasti.



Opettajien lukumäärä 219 219 218 218 218 Kustannukset euroa / oppilas

- peruskoulu

5 665*

6 401*

6 883*

6 883*

6 883* - - lukio 4 580* 4 812* 4 578* 4 578* 4 578*

Täydennyskoulutuspäivät / henkilö 2 2 1 1 1 Sairauspoissaolopäivät / henkilö 8 - - - -

Opetustunnit peruskoulussa 182 084 178 020 182 316 182 316 182 316 Opetustunnit lukiossa 13 073 13 631 13 794 13 794 13 794 Peruskoulun päättäneet 303 310 278 278 278 Lukion päättäneet 100 88 111 111 111

Lautakunnan hyväksymät tavoitteet

Oppilaita peruskoulussa, 2 773 2 783 2 784 2 776 2 802 joista vieraskuntalaisia 99 79 65 65 65

Opiskelijoita lukiossa, 312 310 321 321 321 joista vieraskuntalaisia 71 72 71 71 71

Kuljetusoppilaat 631 631 669 669 669

Peruskoulun tuntikehys / oppilas 1,75 1,74 1,77 1,77 1,77 Lukion tuntikehys/opiskelija 1,38 1,41 1,42 1,42 1,42

* Ei sisällä sisäisiä eriä.


Tulot

Kotikuntakorvausten vähentyminen .................................................................................. - 40 000 €

Menot

Etu-luokan lakkauttaminen ................................................................................................ - 58 000 €

ICT-laitteiden vuokrat ........................................................................................................ - 81 000 €

Sairasvakuutuskorvausten lisäys ...................................................................................... + 63 000 €

Opetuspalveluiden osto muilta, lisäys ............................................................................... + 28 000 €


85

Vesi, jätevesi ..................................................................................................................... + 49 000 €

Koulukuljetukset ................................................................................................................ + 18 000 €

Väistötilojen sähkö ............................................................................................................ + 41 000 €

Rakennusten vuokrat (uudet väistötilat, Kuuslahden koulu) ............................................ + 463 000 €


Opetuspalvelut Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 823 630 1 013 364 1 088 364 1 059 747 -3 1 059 747 1 059 747

TOIMINTAKULUT -25 973 122 -28 546 281 -28 911 378 -28 393 867 -2 -28 686 556 -29 004 564

TOIMINTAKATE -25 149 492 -27 532 917 -27 823 014 -27 334 120 -2 -27 626 809 -27 944 817

Varhaiskasvatuspalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: varhaiskasvatusjohtaja Sinikka Hyvärinen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta nyt lasten määrän lisäys näyttää hidastuvan johtuen syntyvyyden pienenemisestä. Varhaiskasvatuksen kysyntää on kuitenkin vaikea en-nustaa luotettavasti, koska työllisyys, opiskelijat ja lapsiperheiden muuttoliike tuovat siihen vaihtelua. Valtion 2020 talousarvion käsittelyn yhteydessä on ennakkotiedon mukaan tulossa muutoksia päiväko-tien ryhmäkokoihin ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoituksen purkamiseen. Mikäli eduskunta muuttaa ryhmäkokoja ja poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen, se tarkoittaa Siilinjärvellä lisäpaikkatarvetta noin 120 lapselle. Pääasiallisesti lisäys on toteutettava palvelusetelillä, koska kunnalli-sissa yksiköissä ei ole laajennusvaraa. Leppäkaarteen esiopetuksen kaksi ryhmää toimii syksyllä 2018 avatussa väistöviipaleessa. Päivärinteen päiväkodin subjektiivisten lasten väliaikaiseksi aikoinaan perus-tettu saliryhmä siirtyi Leppäkaarteen päiväkotiin elokuussa 2019, samalla Leppäkaarteesta lakkautui yksi kokopäiväryhmä. Simonsalon päiväkoti lakkautettiin kesäkuussa 2019. Pajapolulla avautui elokuussa 2019 uusi kolmeryhmäinen Toivalan päiväkoti entisen puretun tilalle. Kuulahden koulun yhteyteen avau-tui esiopetus- ja päiväkotiryhmä elokuussa 2019. Varhaiskasvatukseen on laadittu palveluverkkosuunni-telma, jossa on kootusti lapsimääräennusteita ja mahdollisia tulevia lakkautuvia vuokrasopimuksia tilojen osalta. Varhaiskasvatuksen talousarvio on laadittu niin, että siinä ei ole varattu määrärahoja nykyisen laajuiseen avoimeen varhaiskasvatukseen 1.7.2020 alkaen. Talousarviossa on varauduttu järjestämään vain Etelä-Siilinjärven avoin varhaiskasvatus nykyisen laajuisena, muuhun avoimeen varhaiskasvatukseen ei ole varattu määrärahoja. Avoimen varhaiskasvatuksen supistamisesta tulee säästöä vuodelle 2020 52 000 euroa (säästö 1.7.2020 alkaen). Kokonaisuudessaan vuosisäästö on 104 000 €. Henkilöstö siirtyy var-haiskasvatuksessa oleviin avoimiin tehtäviin. Kunnallisten päiväkotien ryhmien määrää tarkastellaan edelleen ja niitä tai niiden ryhmiä suljetaan, mikäli kysyntä näyttää vajaalta. Mahdollisesti lakkautuvien ryhmien henkilökunta siirtyy avoimeksi tuleviin teh-täviin (eläköityminen ja tällä hetkellä määräaikaisesti täytetyt tehtävät). Omassa kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä vähenee yhdellä eläköitymisen myötä. Uu-sia perhepäivähoitajia rekrytoidaan, mikäli sellaisia on saatavilla ja mikäli perhepäivähoitopaikoille on ky-syntää. Yksityinen päivähoito on laajentunut vuoden 2019 aikana ja laajenee edelleen talousarviovuoden aikana. Leppäkaarteeseen avautui elokuussa 2019 Norlandia päiväkoti kuusiryhmäisellä päiväkodilla ja Pyö-reälahdessa avautuu vuoden 2020 alussa Touhulan viisiryhmäinen päiväkoti. Taivallahden alueella avau-tuu Pilke päiväkoti syksyllä 2020. Yksityinen päiväkoti Kukkuruu lopetti toiminnan kesällä 2019. Ryhmä-


86

perhepäiväkoti Pikkupirpanat jatkaa toimintaan ennallaan. Yksityisissä päiväkodeissa ja ryhmäperhepäi-väkodissa on käytössä palveluseteli ja yksityisen palvelutuotannon laajenemisten myötä palveluseteliku-lut kasvavat. Yksityistä perhepäivähoitoa tuetaan lakisääteisellä yksityisen hoidon tuella ja harkinnanvaraisella kunta-lisällä. Kunnassa työskentelee viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän kus-tannukset lisääntyvät, koska kuntalisän määrää tarkistettiin elokuusta 2019 alkaen (edellinen tarkistus oli tehty viisi vuotta sitten). Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa on painotusalueena toimintakausina 2019–2021 lasten ja huoltajien osallisuus sekä toiminnan arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelmissa painotetaan lisäksi leikkiä, pedago-giikkaa, laaja-alaista osaamista sekä toiminnan säännöllistä arviointia.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 281 274 266 258 257

Vanhuuseläketapahtumat 4 4 6 7 5

Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 2 5 3 4

Talousarvion 2019 henkilöstö palkkaliitteen mukaisesti, jossa 241 (246) vakinaista ja 25 (28) määräai-kaista työntekijää (määräaikaisia ryhmäavustajia lähinnä erityislapsille, koko vuodelle 18 henkilöä, loput keväälle 2019 tai syksylle 2019).




Riittävä ja monipuoli-nen palveluntarjonta

Päiväkotien ryhmiä muun-nellaan tarpeen mukaan. Tarjonta suhteutetaan ky-syntään.

Asiakastyytyväisyysky-selyssä kysytään pal-velujen järjestämisestä

Vähintään 40 %:n vas-tausten keskiarvo on 4 koskien palvelujen mo-nipuolisuutta ja järjes-tämistä.

Houkuttelevat ja laa-dukkaat varhaiskas-vatuspalvelut

Perheille tarjotaan erilai-sia varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja ja avointa varhaiskasvatuspalvelua sekä erilaisia subjektiivi-sen varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuudet ikäluokista 1–6

Vähintään 80 % 1–6 vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen.

Toimintaympäristöön (ml. henkilöstön palveluhenki-syys) kiinnitetään erityistä huomiota

Asiakastyytyväisyysky-selyssä kysytään toi-mintaympäristön laa-dusta asiakkaiden ko-kemana

Vähintään 40 %:n vas-tausten keskiarvo on 4 koskien toimintaympä-ristön laatua.

Pätevä, motivoitunut ja osaava henkilö-kunta

Koulutukset ajankohtai-sista asioista

Henkilöstön työtyytyväi-syyskyselyt

Kokonaisarvosana vähintään 3.

Kehittämispäivät yksiköit-täin

Kehittämispäivien/ -iltojen määrä/yksikkö/ vuosi

Vähintään kaksi kertaa (päivä/iltapäivä/ilta)/ vuosi.

Kelpoisen henkilöstön palkkaaminen

Kelpoiset henkilöt/va-kanssit

100 % vakansseista täytetty kelpoisilla hen-kilöillä.


87



Taloudellinen palve-lurakenne

Suunnitellaan palveluja ennakkoon ja tarkemmin; palveluprosessien kuvaus

Käyttö ja -täyttöasteet

Käyttöasteen keski-arvo vähintään 80 % ja täyttöasteen 95 %.

Kartoitetaan erilaisia vaih-toehtoja tuottaa palveluja

Kunnallisen/yksityisen palvelutuotannon suhde

Kunnallinen 75 % / yksityinen 25 %.

Laaditaan varhaiskasva-tuksen palveluverkko-suunnitelma

Suunnitelma päivite-tään vuosittain

Varhaiskasvatus on Poh-jois-Savon mittakaavassa kustannustehokasta

Varhaiskasvatuspalve-luiden kustannukset/ kuntalainen Siilinjär-vellä, Kuopiossa, Iisal-messa ja Varkaudessa

Hinnaltaan keskiarvolla oleva palvelu.



TA 2019

TA 2020

TS 2021

TS 2022

1–6-vuotiaiden määrä 1 661 1 756 1 635 1 508 1 496 Lapsia % varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 78,81 75 80 80 80 Lapsia kunnallisissa päiväkodeissa 1 100 1 020 1 033 974 974 Lapsia kunnallisessa perhepäivähoidossa 97 90 77 73 73 Lapsia yksityisessä varhaiskasvatuksessa 112 210 355 355 355 Lapsia esiopetuksessa (sis. päiväk. lapsimäärään) 328 313 277 239 233 Lapsia vuorohoidossa (sis. päiväk. lapsimäärään) 64 50 50 50 50 Lapsia avoimessa päiväkodissa keskimäärin/päivä 25 35 10 10 10 Lapsia leikkitoiminnassa keskimäärin/päivä ? 20 0 0 0 Päiväkotien täyttöaste % (keskiarvo vuodelta) 96 95 95 95 95


Tulot

Asiakasmaksutulojen vähennys, koska jos hallituksen esitys tulee voimaan, lasten määrät kunnallisissa päiväkodeissa pienenevät .............................................................. - 41 500 €

Myyntituottojen vähennys, emme ole voineet myydä paikkoja naapurikunnille ............... - 28 209 €

Menot

Henkilöstökulujen vähennys (kaksi kokopäiväryhmää lakkautettu, pph eläköityminen, päiväkodin johtajan viran täyttämättä jättäminen) ............................................................. - 202 760 €

Asiakaspalvelujen ostot (ostoja muista kunnista; sijoitetut lapset) ................................... + 33 000 €

Aineet, tavarat ja tarvikkeet ............................................................................................... - 38 445 €

Avustukset (palvelusetelikulut).......................................................................................... + 225 000 €

Vuokrat (ulkoiset) (Leppäkaarteen viipale, Toivalan Pajapolun päiväkoti ja Toivalan viipale, Kuuslahden päiväkoti) ........................................................................................... + 205 316 €


Varhaiskasvatus- palvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 1 607 452 1 417 885 1 562 885 1 493 176 -4 1 493 176 1 493 176

TOIMINTAKULUT -16 957 297 -17 414 485 -17 571 028 -17 654 898 1 -17 852 354 -18 066 932

TOIMINTAKATE -15 349 845 -15 996 600 -16 008 143 -16 161 722 1 -16 359 178 -16 573 756


88

Kansalaisopisto Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rehtori Anita Heino

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kansalaisopisto on yksi kunnan vetovoimaa ja hyvinvointia lisäävistä vapaa-aikatoimintojen toteuttajista. Kansalaisopistotoimintaan panostaminen tuo kuntaan myös säästöjä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kansalaisopistotoimintaan panostettu euro tuo hyvinvointina kuntaan vähintään 3,40 euron säästön. Opiston opetus on pääosin harrastuspainotteista aikuiskoulutusta. Lisäksi opistossa voi opiskella työelä-mässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Musiikin, tanssin, kuvataiteen ja käsityön aloilla annetaan tavoitteellista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Aineryhmittäin tunneista suurin osa on liikuntaa, musiikkia, taide- ja taitoaineita, kieliä ja tietotekniikkaa. Täytettyjä kurssipaikkoja on kalenterivuodessa yli 5 300, joilla opis-kelee yli 2 800 eri henkilöä. Siilinjärven kunnan toiminta-ajatuksena on tarjota kuntalaisille mm. laadukkaat peruspalvelut ja hyvä elinympäristö. Kansalaisopiston kurssitarjonnan pitäminen mahdollisimman houkuttelevana ja saavutet-tavana tukevat näitä tavoitteita. Toiminnan halutaan kattavan koko kunnan alue. Kunta panostaa lapsi-perheisiin ja siksi opistokin pyrkii tarjoamaan koko perheille sopivia kursseja. Vuosina 2019–2020 yhtenä kansalaisopiston painopisteenä on digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Tätä varten kansalaisopisto sai Opetushallitukselta rahoitusta Digipelon poistotalkoot -hankkeeseen. Hank-keen kohderyhmänä on pääasiassa Siilinjärvellä toimivien eläkeläis- ja potilasjärjestöjen jäsenistö. Opettajiensa osaamisen kehittämiseksi kansainvälisen liikkuvuuden avulla kansalaisopisto on vuosina 2019–2021 mukana kuuden kansalaisopiston konsortion muodostamassa Erasmus+ -hankkeessa Järvi-suomalaiset opissa Euroopassa. Yhteensä n. 70 opettajaa lähtee hankevuosien aikana yksin tai ryminä kouluttautumaan tai tutustumaan kollegoiden työhön EU:n alueella. Tämän lisäksi on edelleen suunnit-teilla EU-rahoitteinen KA2-hanke jo syntyneiden eurooppalaisten kontaktien kanssa. Yhteistyön laajen-taminen ja oman osaamisen kehittäminen nostavat motivaatiota ja luovat työviihtyvyyttä. Sisäilmaongelmat haittaavat edelleen kansalaisopistoimintaa edelleen niin niiden ryhmien osalta, joille ei ole vielä löytynyt väistötilaa kuin useiden liikuntaryhmien osalta, jotka toimivat sisäilmaongelmaisten kou-lujen saleissa. Tilanne on kriittisin kansalaisopiston Taitolan tilojen osalta, koska kirjaston alakertaan jäi väistötiloja odottamaan vielä muutamia opettajia ryhmineen sekä Päivärinteen että Kasurilan koulujen salien osalta. Kunnan kiristyvän taloustilanteen takia opiston kurssitoimintaa joudutaan priorisoimaan taloudellinen nä-kökulma huomioon ottaen ja kurssimaksuja nostamaan useilla euroilla talousarviovuonna. Kansalaisopiston opetustuntien määrää leikataan 500 tuntia vuodesta 2019. Kansalaisopiston opetus-tuntien määrä on tällöin 8 380 tuntia. Opetustuntimäärän vähentäminen kohdennetaan niihin kursseihin, joiden osallistujamäärät ovat pienet.

Henkilöstö




89




Oikein mitoitettu kuntalais-ten tarpeita vastaava palve-luverkko

Eläkeläis- ja potilas-järjestöille suunnattu tietotekniikkahanke

Hankeen osallistuja-määrä

90 henkilöä.

Terveelliset ja tarkoituksen-mukaiset tilat

Ryhmien pääsy ter-veellisiin tiloihin

Sisäilmaongelmallisten tilojen väheneminen käytöstä

Tavoitteena nolla.

Osaava ja motivoitunut hen-kilöstö

Erasmus-hankkeet ja kouluttautuminen

Osallistuvien määrä 8 henkilöä.

Taloudellinen palvelurakenne ja toimintatavat

Kustannustehok-kuus

Nettotuntihinta Nettotuntihinta ei ylitä vuoden 2019 tasoa.



TA 2019

TA 2020

TS 2021

TS 2022

Opiskelijoiden osuus toimialueen asukkaista (%) 12,8 14 13 13 13

Yli 61-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 26,6 28 28 28 28

Alle 20-vuotiaiden osuus opiskelijoista (%) 25,2 27 26 26 26

Uusien opiskelijoiden määrä 582 500 500 500 500

Opiskelijapalautteen keskiarvo (1-5) 4,3 4,3 4,3 4,3

Brutto-opiskelijamäärä 5 215 5 200 5 100 5 100 5 100

Netto-opiskelijamäärä 2 783 2 700 2 650 2 650 2 650

Henkilöstön täydennyskoulutuspäivien määrä 128 50 50 50 50

Kurssimäärä 397 370 365 365 365

Opetustuntimäärä 8 822 8 980 8 380 8 380 8 380 - josta normaaliopetuksen tunnit 6 281 6 380 5 830 5 830 5 830 - josta taiteen perusopetuksen tunnit 1 462 1 350 1 400 1 400 1 400 - josta omakustanneopetuksen tunnit 1 014 1 110 1 110 1 110 1 110 - josta myyntipalvelun tunnit (hanke mukana) 65 140 140 40 40

Toimipaikkojen määrä 34 30 30 30 30

Keskeiset talouden muutokset 2020 Kurssimaksutuloja lisätään korottamalla kurssimaksuja etenkin yksilöopetuksessa, poistamalla ilmainen kurssitarjonta ja nostamalla erityishinnoiteltujen kurssien maksuja. Harkitaan myös luopumista opinto-kortti-järjestelmästä ja taiteen perusopetuksen sisaralennuksesta. Kurssimaksujen korotuksen arvioidaan lisäävän tuloja 11 500 €. Toisaalta opetustuntien vähentäminen vähentää kurssimaksutuloja arviolta 4 500 €.

Kustannuksia vähennetään tuntiopettajien päivärahoista ja matkakuluista. Opettajien aikatauluja tarkis-tetaan siten, että päivärahojen maksuun olisi vain vähäinen tarve. Tuntiopettajien valinnassa kiinnitetään huomiota myös kotimatkojen pituuteen. Kalustohankintoja vähennetään. Painatus- ja ilmoituskuluista säästetään lehti-ilmoittelua vähentämällä.

Kulut lisääntyvät kunnantalon väistötilan vuokran takia. Julkulantien opetustilojen sähkönkulutusta ei aiemmin ole voitu arvioida oikein, koska rakennus on uusi. Todellinen sähkön kulutusarvio saadaan vasta vuoden 2020 talousarvioon. Koneiden ja laitteiden vuokrat nousevat taajaman opetustilojen hajasijoituk-sen takia, jolloin kussakin tilassa on oltava kopiokone. Lisäksi tietokoneiden vuokrakulut ovat nyt ulkoisia menoja.


90

Tulot

Kurssimaksutulot ............................................................................................................... + 7 000 €

Menot

Säästö päivärahoista......................................................................................................... - 3 450 €

Säästö matkakuluista ........................................................................................................ - 3 170 €

Säästö kalustosta .............................................................................................................. - 500 €

Säästö painatus- ja ilmoituskuluista .................................................................................. - 2 300 €

Opetuksen vähentäminen ................................................................................................. - 17 500 €

Kunnantalon väistötilan vuokra ......................................................................................... + 3 500 €

Opetustilojen sähkökulut ................................................................................................... + 2 400 €

Koneiden ja laitteiden vuokrat ........................................................................................... + 3 700 €


Kansalaisopisto Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 197 084 197 100 197 100 203 900 4 203 900 203 900

TOIMINTAKULUT -1 029 535 -1 010 363 -1 010 363 -1 015 258 1 -1 023 008 -1 031 461

TOIMINTAKATE -832 451 -813 263 -813 263 -811 358 0 -819 108 -827 561

Kirjastopalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kirjastotoimenjohtaja Jarkko Nevalainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärven kunnan kirjastotoimeen kuuluu pääkirjasto, Vuorelan sivukirjasto sekä kirjastoauto Pikku-Marja. Vuorelan kirjasto siirtyi väliaikaisiin tiloihin Vuorelan koulun pihassa olevaan viipaleeseen elo-kuussa 2018. Hankesuunnittelua Vuorelan kouluja kirjastorakennuksen uusien toimitilojen osalta jatke-taan vuoden 2020 aikana. Uutta toimipistettä suunnitellaan omatoimiasioinnin näkökulmasta. Uusiin tiloi-hin päästään siirtymään vuoden 2021 alussa. Vuorelan kirjaston väliaikaiset tilat ovat melko pienet ja näin ollen aineistomääräkin on aiempaa huomattavasti pienempi. Väliaikaiset tilat vaikuttavat alentavasti kirjastokäyntien ja kokonaislainauksen määrään. Kirjastopalvelut pyritään kuitenkin pitämään mahdolli-simman laadukkaina myös väliaikaisissa tiloissa. Kirjastopalveluiden kehittämiseksi ja aukiolon laajentamiseksi aloitettiin pääkirjastolla omatoimisen asi-oinnin kokeilu vuoden 2018 maaliskuussa. Kirjasto on auennut tuntia aiemmin ja omatoimitunnin aikana asiakkaat voivat käyttää kirjastoa aamuisin klo 9-10 välillä automaatiota hyödyntäen. Kokemukset oma-toimitunnista ovat olleet positiivisia niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin näkökulmasta. Vuoden 2020 aikana asiakkaiden omatoimisuutta lisätään edelleen aineiston varaamisessa ja lainaamisessa. Avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmän kehittäminen jatkuu ja kirjastotoimen henkilöstö on mu-kana kehittämistyössä. Kohaan siirtyminen on tarjonnut yhteistyömahdollisuuksia muiden Koha-kirjasto-jen kanssa ja tarjonnut henkilökunnalle mahdollisuuden jatkuvaan ammattitaidon ja oman osaamisen ke-hittämiseen. Siilinjärven kirjastossa on vuonna 2019 aloitettu Finna-yhteistyön valmistelu Kansalliskirjaston kanssa. Finna on osa opetus- ja kulttuuriministeriön digitaalista hanketta. Finna on tiedonhakupalvelu, joka tarjoaa vapaan pääsyn suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitaalisiin aineistoihin ja kokoelma-luetteloihin. Siilinjärvellä siirtymistä osaksi Finnaa valmistellaan niin, että tuotantoon päästäisiin vuoden 2020 alkupuolella. Käytännön tasolla siirtyminen Finnaan näkyy asiakkaalle asiakasliittymän eli verkko-kirjaston ja kirjaston nettisivujen uudistumisena.


91

Kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää muuttuvassa kirjastomaailmassa. Uusia palvelumuotoja pyritään kokeilemaan koko asiakaskunta huomioon ottaen. Uusia kokeiluja pyri-tään mahdollistamaan hankerahoituksella ja tavoitteena on käynnistää vuosittain kaksi uutta hanketta. Samalla toimiviksi palvelumuodoiksi osoittautuneita kokeiluita pyritän jatkamaan resurssien mukaan. Eri asiakasryhmille suunnattuja tapahtumia järjestetään niin kirjastolla kuin osallistumalla kirjaston ulkopuo-lella toteutettaviin tapahtumiin. Kirjastotoimi seuraa ja arvioi toimintaansa tilastoinnin, asiakaskyselyjen ja saamansa asiakaspalautteen avulla. Yhteiskunnan digitalisoituminen näkyy kirjastopalveluissa ja kirjastotyön muuttumisessa. Palvelu-tarjontaa on laajennettu sähköisiin aineistoihin, kirjoihin ja lehtiin. Verkkokirjasto mahdollistaa lainojen uusimisen, aineistohaun ja varausten tekemisen sähköisesti ympäri vuorokauden. Vuoden 2020 alussa otetaan käyttöön digitaalisten elokuvien lainauspalvelu Viddla. Lasten ja nuorten lukemisharrastuksen tukeminen on ollut toiminnan painopisteenä jo pidempään. Kir-jaston henkilökunta järjestää mm. kirjavinkkausta, kirjastonkäytönopetusta, kirjastosuunnistusta ja satu-tunteja. Koulut ja päiväkodit ovat tärkeä yhteistyökumppani, kun lasten ja nuorten lukemisharrastusta ja lukutaidon kehitystä halutaan tukea. Kirjasto tarjoaa palveluita kaiken ikäisille. Kirjaston kotipalvelua liikuntaesteisille kuntalaisille järjestetään resurssien mukaan. Kaikkien asiakasryhmien osalta asiakaslähtöisyys, asiakkaiden osallistaminen pal-veluiden kehittämiseen ja panostus hyvään asiakaspalveluun nähdään tärkeänä. Kirjasto tarjoaa verkkoyhteyksillä varustettuja asiakaskoneita ja langattoman verkon maksuttomasti asi-akkaiden käyttöön. Kirjastotilojen käyttö opiskeluun ja työntekoon on lisääntynyt. Kirjasto nähdään yhä enemmän kuntalaisten kohtaamispaikkana ja toimintoja kehitetään tämä huomioiden. Pääkirjastossa toimii taidenäyttelytila Artsi, jossa on vaihtuvia näyttelyitä. Artsin näyttelyaikataulujen suunnittelusta vastaa kirjastotoimenjohtaja.

Henkilöstö Siilinjärven kirjastossa työskentelee yhteensä 15 henkilöä. Pääkirjastossa työskentelee kirjaston hallinto mukaan lukien 11 henkilöä. Vuorelan sivukirjastossa ja kirjastoautossa työskentelee kaksi henkilöä kummassakin yksikössä.


Kokonaishenkilöstömäärä 15 15 15 14 14 Vanhuuseläketapahtumat 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1




Monipuoliset ja kuntalais-ten tarpeita vastaavat pal-velut

Vuorelan kirjaston suun-nittelu omatoimikirjasto ajatuksella

Omatoimiasioinnin ke-hittyminen

Toimivat omatoimi-asioinnin palvelut.

Kirjastopalveluiden kehit-täminen

Pääkirjaston omatoi-miasioinnin kehittämi-nen aineistovarauksissa ja -lainauksissa

Käyttökokemukset, asiakaspalaute

Lisääntynyt omatoi-miasiointi pääkirjas-tossa.

Siilinjärven Finnan tuo-tannon aloitus

Siilinjärven Finna asiakkaiden käytössä

Finna-pohjaiset verk-kokirjasto ja kirjaston nettisivut käytössä vuoden 2020 alku-puolella.

Uusien palvelumuotojen kokeilu

Hankerahoituksella toi-mintatapojen käynnistä-minen ja kehittäminen

Käynnistetyt hankkeet Kaksi uutta hanketta käynnissä vuosittain.


92


Tavoitteet 2020–2022

Toimenpiteet 2020

Mittari

Tavoitetaso Taloudellinen palvelurakenne ja toimintatavat

Kustannustehokas toi-minta kirjaston palvelu-taso huomioiden

Kirjastopalveluiden kustannukset/kunta-lainen Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa

Hinnaltaan keskita-soa olevat palvelut.



Kokonaislainaus / vuosi 391 031 410 000 395 000 395 000 395 000

Kirjastokäynnit / vuosi 217 223 235 000 220 000 220 000 220 000

Kirjastoaineistoa / asukas 6,56 7,5 7 7 7

Lainat / asukas 18,0 18 18 18 18

Verkkopalvelun käyttökerrat 124 854 110 000 126 000 126 000 126 000


Kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus / järjestyskerrat

75 75 75 75 75

Osallistuneet oppilaat 1 625 1 300 1 550 1 550 1 550


Tulot

Muut henkilöstökorvaukset (keva) ..................................................................................... - 22 000 €

Menot

Vähennykset palveluostoista ............................................................................................ - 11 000 €


Kirjastopalvelut Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 45 589 41 000 41 000 40 510 -1 40 510 40 510

TOIMINTAKULUT -1 068 990 -1 130 041 -1 130 041 -1 148 287 2 -1 159 359 -1 171 386

TOIMINTAKATE -1 023 401 -1 089 041 -1 089 041 -1 107 777 2 -1 118 849 -1 130 876


93

Liikuntapalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: liikuntatoimenjohtaja Timo Hyötyläinen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan alueella on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ja määrällisesti paljon suorituspaikkoja, lähinnä perus- ja lähiliikuntapaikkoja. Liikuntapaikkarakentamisen painopistealueena on ollut lähiliikuntapaikat (koulujen pihat ja asuinalueiden pienkentät). Tulevina vuosina pyritään jatkamaan lähiliikuntapaikkojen rakentamista, tämän lisäksi vanhempien perusliikuntapaikkojen peruskorjauksia edistetään. Kuntoratojen ja pienkenttien valaisimia vaihdetaan vuosittain led-valaisimiin energiasäästöjen saavuttamiseksi. Myös valaistuksen ohjausratkaisuja kehitetään. Liikuntapaikkoja toteutetaan myös seuravetoisina hankkeina. Näin pyritään turvaamaan riittävät harjoitusmahdollisuudet seuratoiminnalle. Kuuslahden koulun lähiliikuntapaikalle hankitaan monitoimiareena, hankintaan saadaan avustusosuus Kuuslahden Nuorisoseuralta. Samalla viimeistellään uuden kenttäalueen ympäristöä. Mantun pesäpallo-kentän parkkialuetta laajennetaan ja peruskorjataan. Näihin toimenpiteisiin on osoitettu rahat 2020 ta-lousarvion investointiosassa. Palloiluhallihankkeen hankesuunnittelua jatketaan yhteistyössä seurojen kanssa ja vuoden aikana selvitetään hankeen toteutus- ja rahoitusmallia. Liikuntapaikkojenkin osalta haastetta tuo koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat ja näistä johtuvat väis-tötilaratkaisut. Tilojen peruskorjausten aikana osa liikuntatiloista saattaa olla pois käytöstä ja tämä vai-kuttaa sisäliikuntatilojen riittävyyteen. Samoin väistötilojen rakentaminen koulujen kenttäalueille heiken-tää koulujen ja päiväkotien sekä koko asuinalueen liikuntamahdollisuuksia. Pysyviä tilaratkaisuja tehtä-essä tulee lähiliikunta-alueiden rakentamisesta huolehtia tilojen rakentamisen yhteydessä. Suorituspaikat ovat kunnallisen liikuntatoiminnan peruspalveluja, joten henkilö- ja talousresursseista suu-rin osa kohdistuu kunnossapitoon. Suorituspaikkojen käytössä kasvaa tarve omaehtoiseen, yksilölliseen liikkumiseen sekä lyhytjännitteisempään pienryhmätoimintaan. Se edellyttää suorituspaikoille nykyaikai-sia valvonta- ja kulunvalvontajärjestelmiä. Toiminnan toteuttajina ovat paikalliset urheiluseurat, joita tue-taan pääsääntöisesti korvauksettomilla tilojen ja alueiden käyttövuoroilla.

Liikuntapalveluiden osalta tulee jatkossakin kiinnittää huomiota terveys- ja erityisliikuntapalveluiden ke-hittämiseen. Kehitystyötä tehdään aktiivisella järjestöyhteistyöllä, osallistumalla aktiivisesti kunnan Hyte-ryhmän toimintaan ja Voimaa vanhuuteen mentorointiohjelmaan. Ryhmätoiminnassa painottuu vuoden 2020 aikana Voimaa vanhuuteen toimintojen aktivointi. Liikuntapalveluiden talousarvio on laadittu niin, että liikunta-avustuksia on leikattu merkittävästi. Avustus-summa on käytetty yleis-, ohjaaja- ja koulutusavustuksiin, urheilijastipendeihin ja pienhankkeiden avus-tuksiin. Vuonna 2019 liikunta-avustuksiin oli varattu yhteensä 66 000 euroa, kun vuodelle 2020 avustuk-siin on varattu 9 000 euroa. Toinen muutos aikaisempaan käytäntöön on se, että talousarvio sisältää aikaisempaa enemmän maksutuottoja. Sisäliikuntatilat on tarkoitus muuttaa aikuisille maksulliseksi 1.8.2020 alkaen.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ 10 ⅓ Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 1


94




Riittävä ja monipuolinen liikuntapaikkaverkosto

Uuden lähiliikuntapai-kan / liikuntaympäris-tön rakentaminen. Esteettömän liikunta-reitin suunnittelu.

Toteutuneet hankkeet Esteettömät reitit

Vähintään 1 hanke / vuosi. Ensimmäinen penk-kilenkki valmis.

Urheiluseurojen yhteis- työfoorumin aktiivinen toi-minta

Tapaamisten lisäämi-nen ja sisällön kehittä-minen

Tapaamisten määrä ja toteutunut yhteistyö

Vähintään kolme ta-paamista ja yksi to-teutettu yhteistyö-malli.

Taloudellinen palvelurakenne ja toimintatavat

Erilaisten toimintatapo-jen kehittäminen kun-nossapidossa ja oh-jaustoiminnassa, pal-velutason ylläpito uu-sien ratkaisujen myötä

Kuntalaisten osallista-misen lisääntyminen kunnossapidossa Yhteistyössä toteu-tettu liikuntatoiminta

Viidellä lähiökentällä talkooapurit. Vertaisohjaajien kouluttaminen. Uudet toimintamallit erityisliikuntapalve-luiden lisäämiseksi.

Kustannustehokkuus palvelutaso huomioi-den

Liikuntapalveluiden kustannukset / kunta-lainen Siilinjärvellä, Kuopiossa, Iisal-messa ja Varkau-dessa

Hinnaltaan keski- tasoa olevat palve-lut.



Toteutuneet lähiliikuntapaikat 0 1 1 1 1 Erityisliikunnan tilaisuudet 744 650 650 650 650


Tilaisuudet 980 850 850 850 850 Osanottajia* 16 883 15 000 14 000 14 000 14 000

*Osanottajien määrästä jätetty pois Uimalan tuetut käyntikerrat


Tulot

Sisäliikuntatilojen vuokratuotot (aikuiset 1.8.2020 alkaen) ............................................... + 5 000 €

Menot

Avustukset ......................................................................................................................... - 57 000 €

Vapaa-aikatoimiston väistötilan vuokra ............................................................................ + 6 500 €


Liikuntapalvelut Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 72 523 45 682 45 682 50 682 11 50 682 50 682

TOIMINTAKULUT -1 480 442 -1 422 009 -1 422 009 -1 371 040 -4 -1 382 715 -1 395 417

TOIMINTAKATE -1 407 919 -1 376 327 -1 376 327 -1 320 358 -4 -1 332 033 -1 344 735


95

Nuoriso- ja kulttuuripalvelut Sitovuus: sivistyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen

Nuorisotoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Nuorekas kuntamme ja Nuorisotakuun toimeenpanomalli luovat pohjan nuorisotalo-, etsivä- ja erityisnuo-risotyölle. Nuorisotyössä painottuu nuorten vapaa-ajassa aidosti läsnä olevien työntekijöiden ammatti-taito, ilmiöiden havainnointi ja ajan hermolla pysyminen. Arki-iltojen ja viikonlopun nuorisotalotoiminnot Vuorelan sekä kirkonkylän nuorisotalolla kohdentuvat ala-/yläkouluikäisiin ja nuoriin aikuisiin. Yksilö- ja pienryhmätyöskentely lähtee nuorten toimintatarpeista. Ruuanlaitto, kädentaidot, ryhmäytyminen, moni-puolinen vapaa-ajan liikunta, nuorten terveen itsetunnon vahvistaminen ja osallisuus, arjen hallinta ovat toimintojen lähtökohtia. Nuorten tietoja neuvontatyö on sisällytetty osaksi nuorisotyön arkea ja yhteis-työtä tehdään mm. nuorisovaltuuston ja yläkoulujen tukihenkilöiden kanssa. Erityis- ja etsivänuorisotyön sekä ehkäisevän päihdetyön painopistealue on ennaltaehkäisevässä työssä. Hyvinvointikertomuksessa ja kuntastrategiassa on tavoitteena kuntalaisten hyvinvointi ja osallisuus tule-vaisuudessakin - toimintojemme täytyy tätä tukea. Yksilö- ja pienryhmäohjaus, laajennetut tukitoimet ja kesätyötoiminta, leirit, pienryhmätoiminnat ja moniammatillinen yhteistyö rakentavat pohjan nuorisotyölle, joka toimii lähes kynnyksettömän asiakastyömallin pohjalta. Koulunuorisotyötä tehdään etenkin yläkou-luilla ja enenevässä määrin myös alakouluilla; etsivää sekä ehkäisevää päihdetyötä myös II-asteen op-pilaitoksissa resurssien puitteissa. Nuoria opastetaan myös käyttämään heille suunnattuja erilaisia mo-biilisovelluksia, läksytuki- ja chattipalveluita. Koulukiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää. Nuorten kasvavat mielenterveys- ja päih-deongelmat puhututtavat ammattilaisia laajalti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ja HYTE -moniamma-tilliset yhteistyöryhmät keskittyvät erityistä lisätukea tarvitseviin nuoriin ja kolmannen sektorin kanssa työskentelyyn. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat tulevaisuudessakin etenkin kunnat, nuorisoyhdis-tykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Laki painottaa etsivää nuorisotyötä ja ehkäisevää päihde-työtä, nuorten kuulemista sekä 3. sektorin toiminnan tukemista. Talousresurssien heiketessä haasteet toimintakentällä kasvavat. Kuitenkin tiivis yhteistyö niin kunnan toimijoiden kuin lähialueiden nuorisoalan ammattilaisten, koulujen, seurakunnan, järjestöjen, yhdistysten, Tukeva-työvalmennussäätiön kuin yksit-täisten toimijoidenkin kanssa jatkuu ja vahvistuu. Nuorisotoimen osalta palveluostojen ja tilapäisten/hanketyöntekijöiden palkkaosuuksien pienentäminen vaikuttavat tapahtumien ja toimintojen supistamiseen sekä nuorten kesätyöntekijöiden määrän laskuun. Vuoden 2020 talousarviossa on leikattu yhdistysten avustuksia.

Kulttuuritoimen painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuritoimen lähtökohtana on järjestöjen halu yhdessä ja yhteistyössä kunnan kanssa edelleen suun-nitella ja kehittää kuntalaisille tuotettavia hyvinvointipalveluja. Toritapahtumat, konsertit, Veteraani- ja It-senäisyyspäivän juhlat, lapsiperheille suunnatut Pikku-Marjan talvi- ja kesäpäivät, Mitä tehtäs? –viikko ja muut tapahtumakokonaisuudet tuotetaan yhteistyössä paikallistoimijoiden kanssa. Järjestötoiminnan ak-tiivinen tukeminen, kotiseutu- ja valokuva-arkiston ylläpito ja neuvontatyöt sekä Pöljän kotiseutumuseo toimintoineen kuuluvat kunnan kulttuuritoimintaan. Kuntaan luotu, kouluja ja koululaisia palveleva kult-tuurikasvatussuunnitelma, takaa koululaisille tasapuolisen mahdollisuuden osallistua lähialueen kulttuu-ritarjontaan. Pöljän kotiseutumuseon resurssit keskitetään museokesään ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen kol-mannen sektorin, paikallisten yrittäjien ja matkailualan kanssa sekä kouluille suunnattuun museopeda-gogiseen toimintaan ja yhteistyöhön maakuntamuseon kanssa. Harjamäen sairaalan ja mielisairaanhoi-don historiaa sekä autenttista, valtakunnallisesti merkittävää Harjamäen sairaalamiljöötä esittelevän Har-jamäen sairaalamuseon mahdollinen lakkauttaminen, Leppäkaarteen kerhotilan vuokrasopimuksen irti-sanominen, järjestöille ja yhteisöille kohdennettujen yleis- ja kohdeavustusten poistuminen ja muut pie-nemmät säästökohteet muuttavat nuoriso- ja kulttuuritoimen kenttää ja toimintakulttuuria/-muotoja olen-naisesti. Museoiden ja kunnantalon Sopukka –näyttelytilassa toteutetaan pienimuotoisia näyttelyitä.


96

Paikallisille järjestöille kerho- ja harrastetilat ovat maksuttomia. Siilinlahden koulun Salmin sali toimii tal-viajan kulttuuritilaisuuksien pääpaikkana ja kouluista etenkin Hamulan ja Ahmon koulut voivat toimia myös erillisinä juhla-/tapahtumapaikkoina ja nuorisotilojen käyttöä laajennetaan. Mäntyrannan kesäteat-teri ja keskustan torialue täydentävät kulttuuritoimijoiden esiintymistiloja kesällä. Siilinjärvellä näkyy myös kansalaisopiston, seurakunnan ja Musiikkiopiston harrastetarjonta sekä järjestökentän ja kunnan kulttuu-ritoimen yhteistyön lisääntyminen, järjestö- ja toimijafoorumin aktiivisuus. Pöljän kotiseututaloa markki-noidaan aktiivisesti juhla- ja tapahtumapaikaksi. Kulttuuritoimessa haetaan myös erilaisia kohdeapura-hoja kehittämis- ja kouluyhteistyöhankkeisiin, kokoelmien hoitoon ja digitaaliseen tietokantaluettelointiin. Kulttuuritoimen osalta talousarvio sisältää useita säästökohteita. Leppäkaarteen kerhotilan ja Sairaala-museon toiminta on tarkoitus lopettaa 1.7.2020 alkaen. Lisäksi kulttuuriavustusten määrää on pienen-netty ja säästöt ostopalveluista vähentävät merkittävästi tapahtumatuotantoa. Musiikkiopiston kuntara-hoitusosuutta on vähennetty.

Henkilöstö

Nuorisotaloilla työskentelee 2+2 nuoriso-ohjaajaa. Kenttätyötä tekevät 1 erityisnuoriso-ohjaaja, 2 etsivää nuorisotyöntekijää sekä 1 ehkäisevä päihdetyönkoordinaattori. Kulttuuripuolella työskentelee kulttuuri-koordinaattori, nuoriso- ja kulttuurin hallintopuolella nuoriso- ja kulttuuritoimenjohtaja sekä liikuntatoimen kanssa yhteinen toimistosihteeri (suluissa ei vakituiset). Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kokonaishenkilöstömäärä 9,7 (+2) 10,7 (+1) 10,7 10,7 11,7




Monipuoliset lasten ja nuor-ten tarpeita vastaavat palve-lut kustannustehokkaasti tuotettuna

Nuorisotilojen käyttö-asteen lisääminen ja toimintojen asiakasläh-töisyys

Kävijämäärät

Talouden seuranta

Tyytyväisyyskyselyt

Tarjottujen palvelujen ja asiakkaiden oikea-aikainen kohtaaminen.

Tukipalvelujen lisääminen lapsille ja nuorille

Ennaltaehkäisevä tuki-työ ja palvelujen järjes-täminen

Kävijätilastot

Talouden seuranta


Ennaltaehkäisevä toi-minta.

Erityisnuorisotyön ja ehkäi-sevän päihdetyön sekä etsi-vän nuorisotyön ennaltaeh-käisevän palvelutarjonnan lisääminen

Kohdennettua pienryh-mätyöskentelyä.

Neuvonta- ja opastus-työ osaksi perustyötä.

Kävijätilastot


Syrjäytymisen ehkäi-seminen ja tukitoimien kehittäminen.

Nuorisotakuun toteu-tuminen.

Uusien palvelujen tarjoami-nen asiakkaille

Kulttuuritoimen, mu-seoiden arkistoaineis-tojen digitalisointi

Aineiston määrän lisääminen nettiin

Digitalisoitu aineisto asiakkaiden käytettä-vissä.

Järjestöyhteistyön syventä-minen

HYTE-yhteistyön sekä toimijafoorumin, järjes-tötoimijoiden kanssa uusien työmuotojen suunnittelu

Tyytyväisyysky-selyt. Tapaamisten määrä ja toteutu-neet tapahtumat.

Tapahtumatuotannon vakinaistaminen ja li-sääminen resurssien puitteissa.

Uusien toimintamallien tarjoaminen asiakkaille

Nuorten tietoja neu-vontatyön syventämi-nen ja toimintamallin luominen nuorten kanssa


Tieto- ja neuvontatyön syventäminen ja juur-ruttaminen koulu-/nuo-risotyöhön ja nuorten osallisuus toimin-nassa.


97



Tilaisuudet 1 060 700 650 680 700

Osanottajat 28 942 25 000 22 000 23 000 23 500


Nuorisotalotoimintaan osallistuneet / ilta 130 140 140 140 140

Etsivä- ja erityisnuorisotyö sekä ehkäisevä päihdetyö / kk

984 200 220 220 240


Tulot

Leppäkaarteen kerhotilan vuokraosuus SRKlta (6 kk irtisanomisaika, 6 kk osuus) ......... - 4 602 €

Hankerahoituksen ja avustusten väheneminen, muut tuotot .......................................... - 9 000 €

Menot

Leppäkaarteen kerhotilan irtisanominen (6 kk irtisanomisaika, 6 kk osuus) .................... - 9 204 €

Po1nt nuorten verkkoportaalista irtisanoutuminen 1.1.2019 alkaen ................................. - 3 575€

Nuoriso- ja kulttuuritoimen yleis- ja kohdeavustusten pienentäminen ............................. - 19 400 €

Palveluostojen vähentäminen ........................................................................................... - 4 800 €

Tunti- ja urakkapalkkojen, tilapäisten työntekijöiden ja hankehenkilöstön vähentäminen - 20 700 €

Henkilöstön palkkakulujen kasvu ...................................................................................... + 11 300 €

Henkilöstön matkakorvausten ja koulutusrahojen vähentäminen ..................................... - 2 500 €


Nuoriso- ja kulttuuripalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 100 899 92 500 92 500 74 200 -20 74 200 74 200

TOIMINTAKULUT -976 956 -1 004 076 -1 004 076 -967 247 -4 -974 759 -982 916

TOIMINTAKATE -876 057 -911 576 -911 576 -893 047 -2,0 -900 559 -908 716


98

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A

6.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen

Toiminta-ajatus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue muodostuu kuudesta tulosalueesta; 1sosiaali- ja terveyspal-veluiden hallinnosta, 2sosiaali- ja perhepalveluista, 3maahanmuutosta, 4hoiva- ja vanhuspalveluista, 5ter-veyspalveluista sekä 6erikoissairaanhoidosta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen toiminta, strategia ja tavoitteet suunnittelukaudella pohjau-tuvat Siilinjärven kunnan strategiaan. Toiminnan lähtökohtana on kuntalaisten terveyden, omatoimisuu-den, toimintakyvyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Asiakaslähtöistä toimintaa, asi-akkaan kuulemista ja hyvää hoitoa pyritään toteuttamaan kaikissa tilanteissa sekä tukemaan asiakkaan sosiaalista turvallisuutta ja osallistumista oman hyvinvoinnin parantamiseen kaikissa elämän vaiheissa.


Siilinjärveläisten alle kouluikäisten suhteellinen osuus kuntalaisista on supistunut tilastokeskuksen väes-töennusteen mukaan. Määrällisesti alle kouluikäisten ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi ja ennusteen mukaisesti pienennystä on vuosittain noin 2,5 prosenttia (noin 70 lasta). Vastaavasti yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna noin 280 henkilöllä ja ennusteen mukaan vuonna 2020 noin 120 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on tällä hetkellä noin 20,5 prosenttia, kun taas vuonna 2020 ollen jo 21,1 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden siilinjärveläisten määrä kasvoi yli 100 henkilöllä ja väestöennusteen mukaisesti kasvutahti jatkuu samankaltaisena seuraavat suunnittelukau-det. Väestön ikärakenteessa tapahtuvat muutokset aiheuttavat uudenlaisia palvelutarpeita, mikä on nykyta-soisten palveluiden turvaamisen kannalta haastavaa vuodelle 2020 olevan taloudellisen kehyksen puit-teissa. Tämä edellyttääkin sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelujen laadun, turvallisuuden ja kustannus-vaikuttavuuden pitkäjänteisen kehittämisen lisäksi tuottavuuden lisäämistä sekä palveluiden kohdenta-vuuden ja vaikuttavuuden parantamista asiakaskeskeisten ja tarvelähtöisten palveluprosessien kautta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukysynnän kasvuun pyritään vastaamaan tehtävien ja organisaa-tiorakenteiden uudelleenjärjestelyillä. Palvelutoiminnan järjestäminen tarkoittaa toimintatapojen kehittä-mistä, tietoja viestintäteknologian käyttöönottoa ja henkilöstön joustavaa käyttöä sekä henkilöstömitoi-tuksista huolehtimista. Palvelujen on kyettävä vastaamaan palvelutarpeeseen, mikä tulee huomioida hen-kilömitoituksessa ja henkilöstön osaamisessa. Vuonna 2020 sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö-määrä kasvaa seitsemällä henkilöllä; sosiaalityöntekijällä lastensuojeluun, sosiaaliohjaajalla perhesosi-aalityöhön, psykiatrisella sairaanhoitajalla nuorten mielenterveyspalveluihin, lähihoitajalla ja kahdella sai-raanhoitajalla kotihoitoon sekä lääkärillä vastaanottopalveluihin. Palvelualueen henkilöstömäärän lisäyk-set perustuvat tehtävien hoidon turvaamiseen ja osittain ne ovat vaihtoehtokustannuksia ostopalvelulle. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee varmistaa kilpailukykynsä työmarkkinoilla, sillä työntekijöiden vaih-tuvuus ja työvoimapula kriittisissä ammattiryhmissä ovat todellisia haasteita. Tämän ratkaisemiseksi pal-velualue panostaa erityisesti henkilöstön osaamisen lisäämiseen koulutuksella, osaavalla ja osallistavalla johtamisella sekä mahdollistamalla henkilöstön osallistuminen oman työn kehittämiseen. Tällä tavoin py-ritään lisäämään työn vetovoimaisuutta ja työmotivaatiota sekä vaikuttamaan innostukseen ja huolehti-maan työhyvinvoinnista. Osaamisen kehittämisen yhtenä osa-alueena on esimiestyön tukeminen, missä painopisteenä on henkilöstön ja toiminnan johtamisosaamisen vahvistaminen läpi sosiaali- ja terveyspal-veluiden. Lisäksi palvelualueen ja tulosalueen johtajien johtamistaitoa ja strategiaosaamista vahvistetaan pidempi kestoisella johtamiskoulutuksella, millä luodaan edellytyksiä organisaation kannattavalle kas-vulle ja kehittymiselle. Johtamisen tueksi hankitaan vertailutietoa olemalla mukana muun muassa koti-hoidon vertaiskehittämisverkostossa sekä THL:n RAI–vertailukehittämisessä.


99

Vuoden 2020 aikana sosiaali- ja terveyspalveluissa jatketaan määrätietoisesti asiakaslähtöistä toiminnan kehittämistä tavoitellen palvelurakenteen keventämistä sekä palvelujen oikea-aikaista ja tarpeenmu-kaista kohdentamista. Palvelualueella luodaan uusia toimintamalleja, kehitetään prosesseja ja kohdiste-taan toimintaa myös ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen palveluihin. Tarkoituksena on lisätä kustan-nusten ennustettavuutta ja menopaineiden hallintaa, toiminnan ja talouden arviointia ja seurantaa sekä oman toiminnan ja palveluiden oston oikeaa suhdetta ja kohdentumista. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitellaan asiakaskokemuksen ja palveluiden saatavuuden parantamista. Väestön ikärakenteen, ikääntymisen ja palvelutarpeiden muutosten sekä henkilöstöresurssien saatavuu-den ohella paineita palvelujen järjestämiseen aiheuttavat lainsäädännön muutokset. Hallitusohjelma si-sältää useita kirjauksia, jotka toteutuessaan vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden velvoitteisiin. Mah-dolliset hoitotakuun ja henkilöstön vähimmäismitoituksen tiukennukset ovat merkittävä haaste palvelu-velvoitteiden toteuttamiselle sekä resurssien riittävyyden että pätevän henkilöstön saatavuuden näkökul-mista. Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia keskeisiä lainsäädännön muutoksia vuonna 2020 ovat jälkihuollon laajeneminen, rintamaveteraanien kotiin vietävien palvelujen korvausmuutos sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistus. Lisäksi EU:n tietosuoja-asetus ja toisiolaki ovat lisänneet vaatimuksia palvelualueelle. Lastensuojelunlain muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Lakiin on vahvistettu lapsen oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja kasvatukseen sekä selkeytetty yleisesti hyväksytyn tavanomaisen kasvatuk-sen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä rajanvetoa. Lisäksi lakiin on vahvistettu myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten oikeutta huolenpitoon, rajojen asettamiseen sekä ihmisarvoa kunnioitta-vaan kohteluun sekä tarkennettu rajoitusten käytölle asetettavia yleisiä edellytyksiä, kuten välttämättö-myys- ja suhteellisuusvaatimusta. Lainmuutoksilla pyritään myös parantamaan kodin ulkopuolelle sijoite-tun lapsen ja hänen huoltajansa oikeusturvaa ja tehostamaan valvontaa. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Lapsenhuoltolain uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen kirjataan lakiin ja lap-selle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä nopeutetaan ja lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn parannetaan. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella laajennetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee uudistusta iäkkäiden henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan muun muassa vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen uu-distamista. Lisäksi työryhmän ohjauksessa valmistellaan ikäpoliittisia linjauksia, joilla varaudutaan väes-tön vanhenemiseen. Työryhmän tehtävänä on antaa ehdotukset vanhuspalveluja koskevista lainsäädän-tömuutoksista vuoden 2019 loppuun mennessä. Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, eli toisiolaki, astui voimaan 1.5.2019. Toisiolaissa säädetään sosiaali- ja terveystietojen käytöstä toissijaiseen käyttötarkoitukseen, eli esimerkiksi tutkimuk-seen, tiedolla johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toisiolaissa on siirtymäsäännöksiä, joiden perus-teella esimerkiksi lokitietoja koskevia säännöksiä ryhdytään soveltamaan 1.5.2021. Tiedonhallintalaki tulee voimaan 1.1.2020, mutta lakiin on kirjattu siirtymäsäännöksiä. Digitaalisten pal-velujen tarjoamisesta annettu laki ja tiedonhallintalaki uudistavat ja yhdenmukaistavat viranomaisten pal-velujen tuotantoon ja tiedonhallintaan liittyviä menettelyitä. Tiedonhallintalaissa on säädetty yhtenäiset tietoturvallisuuden perusvaatimukset. Toinen merkittävä uudistus liittyy tietojärjestelmien väliseen tiedon-vaihdon yhtenäiseen sääntelyyn ja korostaa viranomaisten vastuullisuutta tiedonhallinnassa. Viranomais-ten välisten tietojen siirtoon tarvittavien rajapintojen on oltava valmiita vuoden 2021 alusta. Julkishallin-nolla onkin tiedonhallinnan kehittämisen työlistalla tulevina vuosina muun muassa lokitietojen keräämi-nen, asianhallinta, asiarekisteri ja tietoturvallisuusvaatimukset. Tiedonhallintalain muutokset tulevat ai-heuttamaan kustannuksia eikä kustannuksia kateta resursseja kohdistamalla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuoltolainsää-dännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Uudistuksen tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö yhteensopivaksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.


100

Laki uudistusten ja muutosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistuksen valmistelu jatkuu. Lisäksi perhekeskustoimintamallin kehittämistä ja käyttöönottotyöskentelyä jatketaan yhdessä kunnan sivistyspalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhteisiä toimintamalleja mallinnetaan myös kokeilujen kautta. Perhekeskuksen rakenne ja toimintasuunnitelma luodaan lapsi- ja perhepalveluiden toimijoiden palvelualueet ylittävänä yhteistyönä, jossa kunnallinen Lape-työryhmä toi-mii ohjaavana yhteistyörakenteena. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimintaan vaikuttaa keskeisesti myös toimitilojen sisäilman laadusta joh-tuvat toimitilaongelmat, jonka vuoksi on jouduttu muun muassa väistötilanteisiin. Nämä tilanteet toteute-taan siten, että kielteisiä vaikutuksia palvelutoimintoihin tulee mahdollisimman vähän. Väistötilaratkaisut ovat kuitenkin taloudellisesti haastavia. Taloussuunnitelmakaudella 2020–2022 on sosiaali- ja terveys-palveluissa yksi (1) rakennushanke; pääterveysaseman korvaava sote-keskus. Sen hankesuunnitelma on hyväksytty valtuustossa keväällä 2019 ja kesällä 2019 on haettu sosiaali- ja terveysministeriöstä poik-keuslupaa kyseiseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusinvestointiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspal-veluissa on keskeneräisenä sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä oleva Viertotie-hanke, jonka etenemi-nen on pysäytetty sairaanhoitopiirin taholta keväällä 2019. Sairaanhoitopiirissä ollaan tekemässä selvi-tystä psykiatrian ja nuorisopsykiatrian toiminnasta ja taloudesta, missä tarkastellaan psykiatrisen ja nuo-risopsykiatrisen hoidon järjestämistä maakunnassa. Viertotie-hankkeessa on suunniteltu, että ulkopuoli-nen investori rakentaa toimitilat, josta jatkossa vuokrataan mielenvireyspalveluille ja aikuissosiaalityölle vastaanottotilat. Samaan kiinteistöön tulee toimitilat työterveyshuollon yhtiölle ja sairaanhoitopiirin nuori-sopsykiatrialle. Rakennushankkeilla vietävillä toimitilaratkaisuilla turvataan sisäilmaltaan puhtaat toimiti-lat, millä on keskeinen merkitys siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palvelut säilyvät lähipalveluna.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Tunnistetut riskit:

Henkilöstön rekrytointi ja osaavan työvoiman saaminen sekä olemassa olevan henkilöstön pysy-vyys on huonontunut johtuen muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kannusti-mien vähyydestä ja palkkakehityksestä. Riskiin tulee varautua kehittämällä toimenpiteitä, jolla vaikutetaan henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Luottamuksellista työil-mapiiriä tulee vahvistaa, työskentelyolosuhteita turvata ja työantajabrändiä kehittää. Henkilöstön saatavuuden riskin hallintaan on lisättävä uudenlaista yhteistyötä oppilaitosten, ELY-keskuksen ja työllisyyspalveluiden kanssa sekä suunnitella rekrytoinnit palvelualuetasoisesti kustannuspaik-kakohtaisen suunnittelun sijaan. Lisäksi työsuhteiden monimuotisuuden hyödyntämisellä voidaan vaikuttaa henkilöstön työhyvinvointiin ja saatavuuteen.

Kasvaviin asiakastarpeisiin vastaaminen ei ole mahdollista talouden puitteissa eikä toimintamal-lien ja tuottavuuden kehittäminen riitä kompensoimaan kasvavaa kysyntää. Tällöin oleellista on tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistusten toimeenpanon varmistami-nen ja niistä raportoiminen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kehittymistä ei pystytä ennustamaan, varsinkin osto-palveluiden käytössä kustannukset kehittyvät hallitsemattomasti. Talouden hyvällä hoidolla ja seurannalla on mahdollista minimoida riskin toteutumista.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on palveluketjujen hajanaisuutta. Riskiin varaudutaan tunnista-malla päällekkäisyyksiä ja poistamalla pirstaleisuutta yhdistämällä palvelut toimivaksi kokonai-suudeksi asiakkaan näkökulmasta. Tämä edellyttää tiedolla johtamisen vahvistamisen lisäksi ajattelun muuttamista yksittäisten palveluiden tarkastelusta ilmiölähtöiseen ajatteluun sekä asi-akkaalle laaditun yhtenäisen hoitosuunnitelman noudattamista eri toimijoiden kesken. Lisäksi pal-veluketjujen prosessikuvausten laatimisella ja yhteensovittamisella vähennetään hajanaisuutta.

Vanhuspalveluissa ajaudutaan aliresurssitilanteeseen, palvelut jäävät tarpeisiin nähden vajaiksi ja joudutaan käyttämään raskaampia palvelujärjestelyjä. Tilanne heikentää palveluja tarvitsevan vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia ja johtaa lisäkustannuksiin palveluissa. Keskeistä riskin hallinnan näkökulmasta on tilanteen seuraaminen ja reagointinopeus korjaavissa toimenpiteissä.


101

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyttämien hallinnollisten, toiminnallisten, johtami-seen ja IT-ratkaisuihin liittyvien muutosten suunnittelu ja toteuttaminen vie voimavaroja palvelu-tuotannosta. Riskiä voidaan hallita seuraamalla aktiivisesti uudistuksen etenemistä ja reagoimalla mahdollisiin resurssitarpeisiin.

Palvelutuotannon rakennemuutokset ja toiminnalliset muutokset eivät toteudu suunnitellussa ai-kataulussa ja laajuudessa, mikä edellyttääkin, että toimenpiteitä seurataan ja korjaaviin toimen-piteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Siilinjärveläisten yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö vähenee edelleen Kelan-kor-vaustasojen laskun myötä ja kysyntää ohjautuu julkisiin palveluihin. Toimintatapojen muutoksilla pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään. Mahdolliset lisäresurssitarpeet määritellään mahdol-lisimman ennakollisesti.

Erikoissairaanhoidon tuottavuustavoitteet eivät tule saavutetuksi tai palvelutuotannon määrä kas-vaa yli suunnitellun/ennakoidun. Kunnalla ei ole vaikuttavia keinoja puuttua erikoissairaanhoidon laskutuksen suuruuteen, joten ylitys tulee johtamaan palvelualueen toimintakatteen heikkenemi-seen.

Toimitiloihin liittyvät ongelmat vaikuttavat kielteisesti palvelutoiminnan järjestämiseen, lisäävät painetta ostopalveluiden ja raskaampien palveluiden käyttöön, vähentävät tiloja käyttävän asia-kaskunnan hyvinvointia, henkilöstön työviihtyvyyttä ja työhyvinvointia ja aiheuttavat kunnalle lisä-kustannuksia.

Edellä mainittujen riskien hallitsemiseksi tarvitaan talousarvion ja taloussuunnitelman mukaiset toimen-piteet. Seurantavastuu on sosiaali- ja terveydenhuollon johtotiimillä.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvuun pyritään vastaamaan tehtävien ja organisaatiorakenteiden uudel-leenjärjestelyillä, jolloin kehitetään toimintatapoja ja palvelutoiminnan sisältöä, käyttöönotetaan tietoja viestintäteknologiaa ja käytetään henkilöstöä joustavasti sekä huolehditaan henkilöstön riittävyydestä. Keskeistä on palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus siten, että siilinjärveläisten toimintakyky, terveys ja hyvinvointi pysyvät hyvänä (tai paranee) sekä asiakasprosessit ovat selkeät ja eheät. Tällöin keskeistä on tehostaa palveluohjausta siten, että asiakkaan tarpeet ja kulloinkin ostettava palvelu kohdentuvat oi-kein. Sosiaali- ja terveyspalveluissa keskeisenä painopisteenä on hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen, jota toteutetaan palvelualueella painottaen varhaista riskitekijöiden tunnistamista ja tukea huomioiden eri ikä-ryhmät ja hyvinvoinnin osa-alueet. Hyvinvoinnin edistämistyötä ohjaa hyvinvointikertomus, joka laaditaan laajana kerran valtuustokaudessaan ja päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomus sisältää viisi painopis-tealuetta tavoitteineen ja toimenpiteineen. Esiin on nostettu mm. mielenterveyden edistäminen ja ehkäi-sevä päihdetyö sekä hyvinvointia edistävien elintapojen tukeminen kansansairauksien ehkäisemiseksi. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista raportoidaan osana talouden ja toiminnan seuran-taa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä yhteistyö kunnan muiden toimialojen ja paikallisten järjestöjen kanssa ovat keskeisiä. Yhteistyötä tehdään myös maakunnan tasolla. Siilinjärvelle on perustettu laajasti järjestökenttää ja eri toimijoita yhteen kokoava järjestö- ja toimijafoorumi, joka kokoontuu säännöllisesti. Yhtenä esimerkkinä kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä on vuonna 2019 toimintansa aloit-tanut per-heentalo. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee kuitenkin vielä edelleen vahvistaa ja verkostoa laajentaa. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Siilinjärvi on osallistunut aktiivisesti lapsi ja per-hepalvelujen muutosohjelmaan, jonka myötä viedään eteenpäin perhekeskustoimintaa. Neuvolaiässä to-teutettavat laajat terveystarkastukset ovat vakiintuneet osaksi toimintaa. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu Neuvokas perhe – ohjelman toteuttamiseen, mutta toimintamallin toteutumista osana neuvola ja koulu-terveyshuoltoa tulee vielä tukea. Hyvinvoinnin edistämisessä työikäisiä ja ikääntyneempiä kuntalaisia tuetaan tarjoamalla yksilö ja ryhmä-muotoista tukea. Siilinjärvi tarjoaa muun muassa sydänsairaille tulpparyhmiä ja tupakoinnin lopettamista tuetaan 28 päivää ilman - toimintamallin avulla. Tuki- ja liikuntaelinongelmien ehkäisemiseksi ja kuntou-


102

tumiseksi tarjolla on kuntoutusosaston tarjoamaa tukea, kuten kuntosaliohjausta. Lisäksi terveyskeskuk-sen hyvinvointipiste tarjoaa tukimateriaalia hyvinvoinnin edistämisen tueksi ja mahdollisuuden toteuttaa itsemittauksia. Vuoden 2019 lopulla hyvinvointipisteellä aloitetaan myös avoimen liikuntaneuvonnan tar-joaminen. Siilinjärvellä ikääntyneiden kaatumiset on nostettu esiin yhtenä huolenaiheena. Kaatumisten vähentämiseksi on laadittu hoitopolku osaksi terveydenhuollon toimintaa. Keskeisten kansansairauksien, mukaan lukien sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, mielenter-veys- ja muistiongelmat ongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinongelmat, ehkäisy on keskeistä työ- ja toimin-takyvyn tukemisessa ja terveydenhuollon menojen hillitsemisessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, päihteiden käytön riskitekijöiden tunnistamiseen kaikissa ikä-ryhmissä ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen. Laaja-alaisella, poikkihallinnallisella hyvinvoinnin edistämisellä on sekä suoraa että välillistä vaikutusta kunnan muihin strategisiin tavoitteisiin: talouteen ja kasvuun. Lisääntynyt sairastavuus ja sairauksien heikko hoitotasapaino lisäävät terveydenhoidon käyntejä ja kustannuksia sekä sairauspoissaoloja ja työ-kyvyttömyyttä. Vaikuttavan sairauksien ennaltaehkäisyn ja toimintakyvyn tukemisen avulla voidaan hillitä terveydenhoidon kulujen kasvua. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös yksi tärkeä alueen ve-tovoimaisuus tekijä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvällä taloudenpidolla ja tuottavuuden parantamisella poistetaan ”huk-kaa” prosesseista. Omaa toimintaa vahvistamalla korvataan ostoja silloin, kun päästään taloudellisem-paan ja prosessien ohjauksen näkökulmasta hallittavampaan palvelutuotantoon. Vastaavasti erityistason palveluiden tarpeeseen vaikutetaan ylläpitämällä ja vahvistamalla omaa peruspalvelutasoa. Kustannus-kehitykseltä tavoitellaan olevan vertailukuntiin nähden kilpailukykyinen.





Riskiarvio

Kasvu:

Sosiaali- ja terveyspalve-lut pystyvät vastaamaan paremmin palveluntar-peeseen ja palveluiden kasvuun siirtämällä pal-velujen painopistettä en-naltaehkäiseviin palvelui-hin sekä kotiin vietäviin palveluihin

Asiakaslähtöisten palvelupolkujen ja yhdyspintojen tunnis-taminen, kehittämi-nen ja hallinta

- Tulosalueiden ylittävien asia-kaspolkujen ke-hittäminen

- Monipalvelukäyt-täjien ja tarpei-den mukaisten palvelujen kehit-täminen

- Perhekeskustoi-mintamallin ke-hittämisen ja käyttöönottotyös-kentelyn jatkami-nen yhdessä kunnan sivistys-palveluiden ja kolmannen sek-torin toimijoiden kanssa.

Neuvonta- ja palve-luohjauksen mallinta-minen sosiaali- ja ter-veyspalveluissa Keskeisten asiakas-polkujen tunnistami-nen ja niiden prosessi-kuvaukset Perhekeskuksen ra-kenne ja toimintasuun-nitelman luominen yh-dessä lapsi- ja perhe-palveluiden toimijoi-den kesken

Asiakaslähtöisten pal-velupolkujen uupumi-nen aiheuttaa tehotto-muutta ja lisää talou-den kustannuspaineita sekä huonontaa sosiaali- ja terveyspalve-luiden mahdollisuutta vastata palvelutarpee-seen ja palveluiden kasvuun. Ennaltaehkäisevät pal-velumallit puuttuvat tai palvelut eivät tavoita riittävän varhain, jolloin painopiste säilyy kal-liimmissa raskaissa palveluissa.


103




Riskiarvio

Palvelurakenne mahdollistaa oikea-aikaisten palvelujen turvaamisen - Kotihoidon asiak-

kaiden sairaala-vuorokausien määrä on vähen-tynyt edelliseen vuoteen verrat-tuna

- Lastensuojelun tarpeen vähentä-minen

- Lääkärin kiireet-tömälle vastaan-otolle päästään 15 vuorokauden sisällä (≤15).

- Suun terveyden-huollon kiireettö-mälle vastaan-otolle päästään lain edellyttä-mässä määrä-ajassa

Kotihoidon asiakkai-den sairaalavuoro-kaudet Lastensuojelun asiak-kaiden osuus väes-töstä (0-17-vuotiaat) on enintään 5,7 % Kolmas vapaa aika lääkärin kiireettömälle vastaanotolle terveys-asemilla. Suun terveydenhuol-lon odotus- ja jonotus-ajat

Palvelukyvyn heiken-tyessä palveluiden jär-jestäminen ja tuottami-nen asukas- ja asia-kaslähtöisesti sekä kustannusvaikuttavasti vaarantuu.

Sähköisten asiointi-kanavien käytön mahdollisuus lisään-tyy ja laajentuu

Uusia digitaalisia asi-ointimahdollisuuksia on otettu käyttöön

Sähköisten asiointika-navien puuttuminen vaikeuttaa vastaamaan asiakaspaineen ennus-tamattomaan kasvuun ja heikentää asiakas-tyytyväisyyttä.

Hyvinvointi:

Henkilöstö voi hyvin ja työskentelee olosuh-teissa, joissa turvalli-suusriskit on minimoitu

Terveysperusteiset poissaolot vähenevät 10 % vuoteen 2019 lopun tasoon verrat-tuna

Terveysperusteisista poissaoloista aiheu-tuva kuorma päivää per henkilö.

(Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja palkatto-mat sairauspoissaolot, kuntoutustuki, työ- ja työmatkatapaturmiin liittyvät poissaolot.)

Huonosti voiva henki-löstö ei ole innostunut eikä kehitä osaamis-taan, jolloin turvalli-suusriskit kasvavat vai-kuttaen asiakas- ja po-tilasturvallisuuteen sekä kuntatalouteen.

Työtapaturmien, työ-matkatapaturmien ja ammattitautien määrä vähenee 25 % vuoteen 2019 verrattuna

Työtapaturmien, työ-matkatapaturmien ja ammattitautien määrä


104




Riskiarvio

Sosiaali- ja terveys-palveluiden henkilös-tön osaamisen ylläpi-täminen ja kehittämi-nen - henkilöstökoulu-

tuksiin osallistuu > 80 %

- osallistuneilla henkilöillä ka. 4 päivää/hlö

Henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä (% -osuus, HTV-työvoima) Keskiarvo osallistunei-den henkilöiden koulu-tuspäivien määrästä /hlö

Sosiaali- ja terveyspalve-luissa havaitaan, tunnis-tetaan ja raportoidaan vaaratapahtumia jo ennen kuin ne johtavat haittata-pahtumiin

Raportoiduista poti-las- ja asiakasturval-lisuusilmoituksista on vähintään 90 % lä-heltä piti -tapahtu-mia.

Läheltä piti -tilanteiden osuus kaikista potilaa-seen/asiakkaaseen kohdistuneista vaara-tapahtumailmoituk-sista

Potilas- ja asiakasturval-lisuudella vaikutetaan potilaan/asiakkaan tar-vitsemaan/saamaan hoi-toon, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.

Talous:

Sosiaali- ja terveyden-huollon kustannusten nousu on pienempi kuin valtakunnassa keskimää-rin

Suhteellinen asema suhteessa kuntien sote-nettotoiminta-menoihin säilyy

Euroa/asukas (60 suu-rinta kuntaa/sote-orga-nisaatiota

Kilpailukyvytön palvelu-tuotanto uhkaa kunta-taloutta ja heikentää kunnan mahdollisuutta tuottaa palveluita.

Henkilötyön tuotta-vuus paranee 1 %

Oman ja vuokratyövoi-man henkilötyövuo-sien määrä yhteensä suhteessa suorite-määrään

Tuloslaskelma 2020 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää seuraavat tulosalueet: keskitetysti


Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto -2 373 659 0 -2 373 659

Sosiaali- ja perhepalvelut -16 757 465 887 628 -15 869 837

Maahanmuutto -107 392 90 000 -17 392

Hoiva- ja vanhuspalvelut -17 017 101 2 586 850 -14 430 251

Terveyspalvelut -13 136 478 2 397 350 -10 739 128

Erikoissairaanhoito -30 546 524 0 -30 546 524



Toimintatuotot ................................................................................................................... - 121 192 € o Myyntituotot (ulk) ................................................................................................... - 179 154 € o Maksutuotot ........................................................................................................... + 86 500 € o Tuet ja avustukset ................................................................................................. - 6 500 € o Vuokratuotot .......................................................................................................... - 44 900 € o Muut tuotot (ulk) .................................................................................................... + 22 862 €


105

Menot

Toimintakulut ................................................................................................................... + 1 853 579 € o Henkilöstökulut .................................................................................................... + 889 242 € o Asiakaspalveluiden ostot (ulkoiset) .................................................................... + 1 702 171 € o Muiden palveluiden ostot (ulkoiset) .................................................................... + 177 501 € o Aineet, tavarat ja tarvikkeet (ulkoiset) ................................................................. + 169 389 € o Avustukset ........................................................................................................... - 1 114 520 € o Muut kulut ............................................................................................................ + 29 796 €

Tuloslaskelma

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 1 674 779 1 288 305 1 377 095 1 197 941 -13 1 197 941 1 197 941


Maksutuotot 3 690 025 3 823 900 3 746 900 3 833 400 2 3 833 400 3 833 400

Tuet ja avustukset 155 174 6 500 6 500 0 -100 0 0

Vuokratuotot 714 981 750 075 750 075 705 175 -6 705 175 705 175

Muut toimintatuotot 190 530 112 638 122 638 145 500 19 145 500 145 500

Sis. muut toimintatuotot 200

TOIMINTATUOTOT 7 125 407 6 032 143 6 053 933 5 961 828 -1 5 961 828 5 961 828



Sisäiset palv. ostot -1 743 573 -1 429 840 -1 429 840 -1 758 006 23 -1 758 006 -1 758 006

Aineet, tarv. ja tavarat -1 981 622 -1 915 257 -1 915 257 -2 084 646 9 -2 113 823 -2 145 575

Sis. aineet, tarv. ja tav. -8 277 -8 412 -8 412 -100

Avustukset -4 160 738 -4 060 920 -4 278 920 -3 164 400 -26 -3 208 702 -3 256 831

Vuokrat -1 700 880 -2 275 502 -2 275 502 -2 302 808 1 -2 335 045 -2 370 072

Sisäiset vuokrat -1 233 967 -1 133 532 -1 133 532 -1 059 745 -6 -1 059 745 -1 059 745

Muut toimintakulut -4 322 -2 490 0 -2 525 -2 562

TOIMINTAKULUT -75 994 032 -77 068 499 -77 839 073 -79 938 619 3 -81 009 406 -82 172 816

TOIMINTAKATE -68 868 625 -71 036 356 -71 785 140 -73 976 791 3 -75 047 578 -76 210 988

Poistot -112 403 -82 220 -82 220 -202 675 147 -267 565 -264 829

Vyörytystulot 2 435 300 2 298 023 2 298 023 -100

Vyörytysmenot -2 418 237 -2 281 138 -2 281 138 -100


106

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto Sitovuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Kati Kantanen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sosiaali- ja terveyspalvelualueella on keskitettynä yhteinen hallinto ja johto, toimisto- ja atk-palvelut sekä koko palvelualuetta koskevat hankkeet. Yhteiset palvelut tulosalue edistää ja tukee palvelualueen strate-gista johtamista, taloutta, päätöksentekoa, viestintää ja hyvää hallintoa. Lisäksi tulosalue osallistuu toi-minnan kehittämiseen ja kuntayhteistyöhön muun muassa hallinnoimalla alueellisia kehittämishankkeita. Yhteisten palveluiden tehtävänä on turvata toiminnan yhtenäisyys ja palvelujen yhdenmukaisuus ja se vastaa mm. keskitettyjen toimistopalveluiden ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytettävyydestä sekä sähköisen asioinnin kehittämisestä. Tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen sopeutuminen edellyttää toimintatapojen tarkastelua ja tuottavuuden lisäämistä.

Henkilöstö Henkilöstön lisäys/vähennys TP 2018* TA 2019* TA 2020 TS 2021 TS 2022

Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 25 25 28 28 28 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 3 2 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 1 1 3 2

ei sisällä avoimena olevia tehtäviä/vakansseja

Keskeiset talouden muutokset 2020 Menot

Henkilöstökulut .................................................................................................................. + 123 123 €

Palvelujen ostoista siirtynyt henkilöstö- / talouspalveluihin ............................................. - 170 000 €

Palvelujen ostojen muu kasvu .......................................................................................... + 130 300 €

Muut kulut .......................................................................................................................... - 18 031 €


Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinto

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 147 320

TOIMINTAKULUT -2 529 757 -2 227 741 -2 304 466 -2 373 659 3 -2 404 926 -2 438 913

TOIMINTAKATE -2 382 436 -2 227 741 -2 304 466 -2 373 659 3 -2 404 926 -2 438 913


107

Sosiaali- ja perhepalvelut Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Tulosalueen toiminnoissa tapahtuu useita muutoksia, työllisyyspalvelut siirtyvät henkilöstöpalveluihin, pu-heterapia- ja toimintaterapiapalvelut siirtyvät kuntoutuksesta hyvinvointineuvolaan ja lapsien omaishoi-dontuki siirtyy hoiva- ja vanhuspalveluista perhesosiaalityöhön, erikoissairaanhoidosta puretaan hoito-rinki vammaispalveluihin ja virka-aikainen sosiaalipäivystys aiemman virka-ajan ulkopuolisen päivystyk-sen lisäksi siirtyy maakunnalliseen ympärivuorokautiseen sosiaalipäivystykseen vuoden alusta. Tulosalueen palveluista tiedottamiseen kiinnitetään huomiota ja tiedottamisen monikanavaisuutta pyri-tään lisäämään. Kuntalaisten yhteydenottoväyliä selkeytetään ja yhteydenottotapoja monipuolistetaan, mm. sähköisten väylien mahdollisuuksia pyritään lisäämään. Ohjauksen ja neuvonnan sekä palveluoh-jauksen roolia palveluissa vahvistetaan, selkeytetään ja yhtenäistetään. Kuntalaisten kuulemisen ja osal-listamisen malleja palveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa luodaan yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden-edistämisen työskentelytahojen kanssa. Lape-muutostyö jatkuu uudella hallituskaudella, painopisteinä ovat perhekeskustoimintamalli, parisuhde-työn ja vanhemmuuden tuen vahvistaminen, kotipalvelun kynnyksen alentaminen ja yhteistyö neuvolan kanssa. Siilinjärvellä perhekeskustoimintamallin vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi luodaan perhekes-kuksen rakenne ja toimintasuunnitelma yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ja kolman-nen sektorin kanssa. Painopisteen siirtoa varhaisen tuen palveluihin, jotka ovat lapsiperheille helposti saavutettavissa, viedään eteenpäin. Yhteistyössä luodaan toimintatavat moniammatilliseen työskente-lyyn tilanteissa, joissa lapsen ja perheen palvelutarpeet ovat moninaiset. Syksyn 2019 aikana on kokeiltu mm. Yhdessä -aikaa ja kokeilusta kerätyn tiedon ja arvioinnin kautta kehitetään työskentelyä edelleen, hakien mallia, joka helposti mahdollistaa monialaisen työskentelyn. Sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa keskeinen painopiste on edelleen varhaisen tuen toiminnoissa sekä ennaltaehkäisevässä ja tavoitteellisessa työskentelyssä myös erityistä tukea tarvitse-vien lasten tuen tarpeisiin vastaamisessa. Lapsiperheiden varhaisen tuen ja perhesosiaalityön toimin-nassa pyritään vahvistamaan myös erityisesti monitoimijaisen, asiakkaan tarpeiden mukaisen osaamisen hyödyntämistä työskentelyn tapoja ja mahdollisuuksia yhteensovittamalla. Vuonna 2018 perhesosiaali-työn asiakkaista 14 % ja lastensuojelun asiakkaista 21 % oli myös kasvatus- ja perheneuvonanna palve-luissa ja universaalien neuvolapalveluiden piirissä ovat kaikki lapset, lisäksi palvelualueen ylimenevinä liittymäpintoina varhaiskasvatus ja koulu sekä erikoissairaanhoidon palvelut. Sosiaalihuoltolain mukaisissa lapsiperhepalveluissa asiakkaiden määrän kasvun arvioidaan tasaantuvan ja lastensuojelun avohuollossa asiakasmäärä on laskenut. Kokonaisuudessaan tämä vahvistaa ennalta-ehkäisevien ja korjaavien palveluiden suhdetta tavoitteen mukaiseen suuntaan. Lastensuojelun avohuol-lon palveluiden vahvistaminen ja monipuolistaminen jatkuu. Omassa palvelutuotannossa pyritään edel-leen vahvistamaan työn vaikuttavuutta ja tuen tarpeiden arvioinnin edellytyksiä ottamalla käyttöön sys-teemistä osaamista ja toimintamalleja. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön henkilöstö on koulutettu systeemisen lastensuojelun toimintamalliin syksyn 2019 aikana ja malli otetaan käyttöön vuoden 2020 alusta lastensuojelupalveluissa. Systeeminen lastensuojelu on moniammatillista tiimityötä, jonka ydintä on asiakkaana olevan lapsen ja hänelle tärkei-den ihmissuhteiden vahvistaminen. Työssä sovelletaan perheterapeuttista lähestymistapaa. Systeemi-nen työote edellyttää tiimin kouluttamisen lisäksi sopivan tiimikoon ja asiakasmäärän sekä selkeää sys-teemistä viikkokokouskäytäntöä. Toimintamallissa pyritään kohti vuorovaikutteisempaa ja kohtaavampaa lastensuojelutyötä ja tavoitteina työskentelymallin taustalla ovat mm. lastensuojelun vaikuttavuuden li-sääminen sekä asiakasosallisuuden vahvistaminen. Toimintamallin mukaisesti systeeminen tiimityösken-telymalli vaatii huomion kiinnittämistä myös sosiaalityöntekijän asiakkaana olevien lasten määrään. Tä-män hetkisellä asiakasmäärällä sosiaalityöntekijäresurssia tulee sosiaalityön osalta vahvistaa yhden so-siaalityöntekijän resurssilla; keskeinen osa systeemistä toimintamallia on intensiivisempi sosiaalityön tuki ja työskentely.


108

Lastensuojelulakiin 1.1.2020 voimaantulevilla muutoksilla turvataan erityisesti sijaishuollossa olevien las-ten oikeuksien toteutumista, kuten oikeutta hyvään kohteluun, huolenpitoon ja valvontaan. Samalla jälki-huoltoon oikeutettujen ikäraja nousee nykyisestä 21 vuodesta 25 ikävuoteen saakka. Lakimuutoksen joh-dosta jälkihuollon asiakasmäärä nousee seuraavan neljän vuoden aikana nuorten jälkihuolto-oikeuden pidentyessä, seuraavan kahden vuoden aikana asiakasmäärä kasvaa 22 nuorella. Siilinjärven kunta on ilmoittautunut mukaan myös THL:n koordinoimaan Kysy ja kuuntele-hankkeeseen (2019 - 2021), jossa tutkitaan sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia, kohtelua ja hyvinvointia. Lisäksi tutkitaan ja kehitetään lastensuojelun sosiaalityön ammatillisia käytäntöjä liittyen sijaishuollon valvontaan: lasten kuulemista ja epäkohtiin puuttumista. Hanke tarjoaa osaamista ja työvälineitä erityisesti sijaishuol-lon sosiaalityöhön kouluttamalla henkilöstöä. Perhesosiaalityön asiakasmäärä kasvaa lasten omaishoidontuen siirtyessä hoiva- ja vanhuspalveluista perhepalveluihin, siirtyviä asiakkaita on 23. Talousarviossa on varauduttu voimassa olevien omaishoi-dontukien mukaiseen määrärahaan ja siirretty vastaava määrärahavaraus hoiva- ja vanhuspalveluista lapsiperheiden sosiaalipalveluihin, lisäksi siirto vaatii henkilöstöresurssia perhesosiaalityöhön yhden so-siaaliohjaajan vakanssin lisäyksen verran. Perhekeskusten toimintamallissa ovat keskeisessä osassa perheiden avoimet kohtaamispaikat ja uutena kohtaamispaikana Huoltoliitto ry:n hallinnoima Siilinjärven Perheentalo aloitti toiminnan elokuussa. Per-heentalon toimintaa koordinoi hankerahoituksella palkattu henkilöstö ja sisältöä toimintaan tuovat myös järjestöt. Perheentalon toiminnot tukevat vanhemmuutta ja yhteisöllisyyttä. Kunnan perhepalvelut on ver-kottunut toimintaan mm. asiantuntija- ja teemavierailuilla sekä osallistumalla avoimeen kahvilatoimintaan. Perheentalo toimii Siilinjärven keskustassa ja satelliittina toiminta käynnistyy Vuorelassa vuoden 2020 aikana. Perheneuvolan työryhmää on vahvistettu uudella työparilla, joka mahdollistaa perheneuvolatyön organi-soimisen tavalla, jolla pystytään tarjoamaan perheelle oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja. Vuonna 2020 perheneuvolatyötä pyritään systemaattisesti kehittämään ottamalla käyttöön uusia työ- ja toimintatapoja asiakasprosesseissa, tavoitellen palvelun nopeampaa saatavuutta. Lisäksi perheneuvolan konsultatiivista roolia pyritään vahvistamaan, mitä lastensuojelun systeeminen toimintamalli osaltaan edesauttaa. Nuorten mielenterveyspalveluja on vahvistettu määräaikaisella sairaanhoitajalla, jolloin kunnassa työs-kentelee nuorten mielenterveyspalveluissa kaksi sairaanhoitajaa. Työntekijälisäyksellä pyritään oikea-aikaisen avun ja tuen tarjontaan ja siihen, että nuorten mielenterveyspalveluja pystyttäisiin järjestämään yhä enenevissä määrin perustasolla. Nuorisopsykiatrian kanssa käydään keskustelua IPC-ohjausmuo-don (interpersonal counseling), nuorten lievän ja keskivaikean depression hoitoon kehitettyyn työskente-lymalliin kouluttautumisesta. Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut jatkuvasti ja erikoissai-raanhoidon palvelut ovat ruuhkautuneet. Joulukuussa 2019 voimaan tuleva lakiuudistus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta vaikuttaa työhön ennen kaikkea perheoikeudellisissa palveluissa. Lakimuutoksilla laajennetaan vanhempien mahdolli-suuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella. Lisäksi lakiuudistus täsmentää huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen sekä vahvistaa lapsen oikeutta osallis-tua häntä koskevien asioiden käsittelyyn. Yksikön sisäisten muutosten ja lakimuutoksen vuoksi perheoi-keudellisissa palveluissa on tehty työn uudelleen järjestelyjä, joilla pyritään asiakkaiden nopeampaan ja sujuvampaan palveluun. Eroneuvontapalveluja kehitetään edelleen lasten ja perheiden hyvinvoinnin tu-kemiseksi erotilanteessa ja sen jälkeen. Maaliskuussa 2019 puheterapia siirtyi osaksi hyvinvointineuvolan erityispalveluita. Yksi kolmesta puhe-terapeuttien vakanssista on ollut täyttämättä kesäkuusta lähtien, koska hakijoita ei ole ollut. Rekrytoinnin viivästyessä jonoa puretaan ostopalveluilla. Vuoden 2020 alusta lasten toimintaterapia siirtyy kuntoutus-palveluista osaksi hyvinvointineuvolaan, jolloin kaksi toimintaterapeuttia siirtyy erityispalveluiden työryh-mään ja heidän palkkaus- ja toimintakulut on siirretty kuntoutuksesta hyvinvointineuvolaan menoiksi.


109

Neuvoloissa Lapset puheeksi –työskentelymalli otetaan käyttöön äitiysneuvolassa ja lastenneuvolassa, keskustelua tarjotaan ensisynnyttäjille sekä lasten 3-vuotisneuvolassa. Perhepalveluissa olevat sisäiset kouluttajat järjestävät henkilöstön kouluttamisen menetelmään. Menetelmää hyödynnetään varhaiseen puheeksi ottoon, varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevän työhön lasten ja perheiden tyypillisissä kehi-tysympäristöissä ja yleisissä palvelurakenteissa.

Lastenneuvolassa osallistutaan lapsiperheiden monitoimijaisen yhteistyön kehittämiseen perhepalve-lussa ja neuvolapalveluissa jalkautetaan monitoimijainen yhteistyö osaksi terveydenhoitotyötä ja perhei-den hyvinvoinnin tukemista. Kouluterveydenhuollossa koululaisten hyvinvoinnin tukeminen yhdessä per-heen ja koulutoimen kanssa ja opiskeluterveydenhuollon oikea-aikainen ja riittävä tuki opiskelijan hyvin-voinnin tukemiseksi ovat työskentelyn painopisteinä.

Sosiaali- ja vammaispalveluista siirtyy työllisyyttä edistävät palvelut (palkkatukityöllistäminen, velvoite-työllistäminen, TYP-työskentelyn koordinointi ja kuntouttava työtoiminta) sekä työmarkkinatuen kunta-osuus henkilöstöpalveluihin vuoden 2020 alusta ja vastaavat määrärahavarukset on siirretty sosiaali- ja vammaispalveluista henkilöstöpalveluille. Siirron johdosta työikäisten sosiaalinen kuntoutus eriytyy työl-lisyyspalveluista ja yksi työllisyysohjaajan virka on muutettu sosiaaliohjaajan viraksi ja virka jää aikuis-sosiaalityöhön. Aikuissosiaalityössä sosiaaliohjauksella ja neuvonnalla autetaan asiakasta tiedottamalla käytettävissä olevista palveluista sekä niiden saamisen ehdoista ja tuetaan asiakasta palvelujen ja etuuk-sien hakemisessa ja käyttämisessä. Sosiaaliohjaaja vastaa myös sosiaalisen kuntoutuksen koordinoin-nista ja toteuttamisesta.

Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelun työnjakoja selkeytetään, millä pyritään asiakasprosessien pa-rempaan hallintaan sekä selkeyttämään palvelukokonaisuuksia kuntalaisille. Kehitysvammapalveluissa palveluohjauksen prosessin kehittäminen ja monialaisen työskentelyn mallintaminen pääsee käyntiin palveluohjaajan viran täyttämisen myötä.

Vammaispalveluiden menoissa on edelleen kasvua. Kasvuun vaikuttaa eniten henkilökohtaiseen apuun oikeutettujen vaikeavammaisten henkilöiden palvelutarpeen kasvu ja määrärahavarausta on nostettu. Henkilökohtaisen avun palvelun järjestämistapoja laajennetaan palvelusetelillä, johon on tehty määrära-havaraus. Kuopion yliopistollinen sairaala purkaa ostopalvelun kunnalle toteutettavaksi ja määrärahava-rus on siirretty erikoissairaanhoidon ostoista vammaispalveluiden henkilöstömenoihin.

Kehitysvammapalveluissa asumispalveluiden hinnoissa on korotuksia sekä asiakkaiden palvelutarpeissa on nousua, jonka vuoksi asiakaspalveluiden ostot kasvavat.

Harjamäen toimintakeskuksen tilojen peruskorjaus käynnistyi syksyllä 2018 ja remontti on jatkunut vuo-den, korjattuihin tiloihin palataan vuoden 2020 alusta. Remontoiduissa tiloissa on mahdollista järjestää päiväkeskustoimintaa monimuotoisesti asiakaslähtöisemmin, huomioiden asiakkaiden tuen tarpeet toi-mintaan osallistumisessa. Vammaisten päivätoiminnan sisältöä kehitetään edelleen tarve- ja asiakasläh-töisesti, asiakasosallisuutta tukien. Työskentelyssä pyritään aiempaa selkeämmin huomioimaan asiak-kaiden voimavaroja tukevat yksilölliset tavoitteet ja tehdään tavoitteet näkyväksi konkreettisilla kirjauksilla asiakassuunnitelmissa. Asiakkaille ja heidän omaisilleen suunnataan laadullinen kysely, jolla kerätään tietoa toimintojen kehittämiseen asiakasnäkökulmasta.

Päivänkierron asumisyksikössä on suunniteltu toteutettavaksi peruskorjausta Kotipolun omistamassa kiinteistön osassa. Remontin toteutuessa joudutaan mitä todennäköisimmin osittaiseen lyhytaikaiseen väistöön.

Sosiaalihuollon asiakastietojen arkistointi Kansalliseen tietojärjestelmään (Kanta) on valtakunnallisesti käynnistynyt piloteilla. Siilinjärvellä arkistoinnissa valmistaudutaan ajantasaiseen asiakastietojen arkis-tointiin vuoden 2021 alusta. Vuoden aikana rakennetaan uusi asiakastietojärjestelmän ympäristö ja läpi-käydään palvelut palveluluokituksen mukaisesti ja määrämuotoista kirjaamisen osaamista asiakaskir-jauksissa vahvistetaan.

Selkeäksi riskiksi toiminnan järjestämisvastuun näkökulmasta ovat muodostuneet rekrytointivaikeudet. Tulosalueella ei ole saatu sijaisuuksiin psykologeja ja vakinaisiin tehtäviin puheterapeuttia ja sosiaali-työntekijää lastensuojeluun. Vajeiden pitkittyessä joudutaan käyttämään ostopalvelua ja sosiaalityössä on kysymys viranomaistoiminnasta, jota ei voi korvata ostopalvelulla.


110

Toimintaympäristön haasteena ovat talouden reunaehdot ja asiakkaiden entistä suuremmat palvelutar-peet ja vaateet sekä lainsäädännön muutokset, jotka laventavat palveluja. Useimpiin tulosalueen palve-lujen järjestämiseen on määritetty aikarajat, jossa palvelu tulee järjestää siihen oikeutetuille ja lisäksi useissa palveluissa kunnalla on erityinen järjestämisvastuu, mikä vaatii palveluiden resursoinnin pitä-mistä tarvetta vastaavana.

Tulosalueen taloudelliset haasteet liittyvät etenkin vammaispalvelun ja kehitysvammapalveluiden palve-lukysyntään, asiakasmäärässä on kasvua, mutta myös palvelutarpeet kasvavat asiakkailla esim. toimin-takyvyn heikentymisen myötä. Talousarvion tiukka raami ja sen mukaiset määrärahavaraukset asettavat haasteita vuoden 2020 toiminnalle. Ostopalveluiden määrärahavaraus kattaa talousarvion valmisteluhet-kellä tiedossa olevat sijoitukset ja palvelujen ostot, mutta ei sisällä varautumista uusiin sijoituksiin, joita vuosittain on tapahtunut.

Keskeiset talouden muutokset 2020 taulukkoon on laskettu vuoden 2019 muutostalousarvioon nähden.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 89 91 93 95 95 Vanhuuseläketapahtumat 1 3 2 2 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 3 2 2 1


SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Kasvatus- ja perheneu-vonnan palvelu järjeste-tään oikea-aikaisesti ja palvelun vaikuttavuus li-sääntyy

Asiakasprosessien kehit-täminen, kutsukirje en-simmäiselle ajalle

Jonotusaika palve-luun, ensimmäinen aika ilmoittautumi-sesta

Ensimmäinen aika annetaan kolmen kuukauden sisällä il-moittautumisesta.

Kehitysvamma- ja vam-maispalveluiden palve-luohjaus on asiakasläh-töistä ja palveluohjauk-sella yhteensovitetaan asiakkaiden tarvitsemia palveluja

Kehitysvamma- ja vam-maispalveluiden palve-luohjausprosessi mallin-netaan ja ensivaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluväylät tehdään selkeiksi, selvitetään sähköisen yhteydenoton mahdollisuus

Yhteydenottoväylien moninaisuus, asiak-kaiden ohjautuminen, ohjautumisen polku

Yksi yhteinen palvelu-numero, sähköinen yhteydenottoväylä, asiakas ohjautuu tar-vitsemaansa palve-luun.

Asiakasnäkökulman vahvistaminen kehitys-vammapalveluiden toi-minnoissa

Asiakkaille ja heidän omaisille tehdään laadul-linen asiakaskysely.

Kyselyn tuottamaa tietoa hyödynnetään toiminnan sisältöjen kehittämis-työssä, pieniä kehittä-misasioita viedään käy-täntöön viiveettä ja isom-mista muodostetaan suunnitelma.

Asiakaskyselyn vas-tausprosentti 80 %

Asiakasnäkökulman huomioiminen ja asi-akkaiden kokemuk-sen hyödyntäminen palveluiden järjestä-misessä ja kehittämi-sessä muodostuu käytännöksi.

Lapsi- ja perhelähtöiset, yhtenäiset ja toimivat palvelukokonaisuudet lapsiperheille

Luodaan toimivat yhteis-työrakenteet perheille palveluja tuottavien yksi-köiden välille, mallin-nusta haetaan kokeilujen kautta

Monitoimijainen asia-kassuunnitelmayh-teistyö on kuvattu, monitoimijainen pal-veluprosessi on ku-vattu

Monitoimijainen asia-kassuunnitelma mah-dollistuu perheille, jotka ovat useiden palveluiden käyttäjiä.


111


Tavoitteet 2020–2022 Toimenpiteet 2020 Mittari Tavoitetaso Aikuissosiaalityön sosi-aaliohjauksen tavoitteel-lisessa asiakasproses-sissa asiakkaan toimin-takyky ja elämänhallinta vahvistuu

Mallinnetaan sosiaalioh-jauksen asiakasprosessi

Asiakasprosessin ku-vaaminen, aikuissosi-aalityön sosiaalioh-jauksen asiakas-määrä

Työskentelymalli on otettu käyttöön, ta-voitteellisessa asia-kasprosessissa on 20 asiakasta kuukausita-solla.

Nuorten mielenterveys-pulmien hoitaminen pe-rustasolla vahvistuu

Perustason palvelupro-sessin selkeyttäminen, resurssin vahvistaminen

Asiakasmäärän muu-tos nuorten mielenter-veyspalveluissa pe-rustasolla ja erikois-sairaanhoidossa

Nuorten asiakas-määrä perustasolla kasvaa ja vähenee erikoissairaanhoi-dossa.

Informatiiviset tunnusluvut (tulosalueen yhteiset infoluvut)


Laajojen terveystarkastusten määrä äitiysneuvolassa

202 200 200 200 200

- Laajojen terveystarkastusten määrä - lastenneuvolassa

667 840 700 700 700

- Laajojen terveystarkastusten määrä - kouluterveydenhuollossa

1 0381 720 1000 1000 1000

Perheneuvonnan asiakkaat - aikuiset - lapset

722 335

500 460

1 000

500

1 000

500

1 000

500 Aluepsykologin asiakkaat 413 410 430 430 430 Aluepsykologi (toinen aste) 129 120 135 135 135 Sairaanhoitajan asiakkaat, nuorten mie-lenterveyspalvelut

72 80 150 150 150

Lastenpsykiatrin asiakkaat 125 140 200 200 200 Puheterapian asiakkaat 361 360 360 360 360 Toimintaterapian asiakkaat 178 180 180 180 180 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 256 250 200 200 200 Huostassa olevien määrä (31.12.) 37 40 36 34 34

Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 59 75 60 60 60

Perhesosiaalityön asiakkaat 246 210 250 250 250 Päivänkierron käyttövuorokaudet (asumisyksikkö)

4 531 4 700 4 600 4 600 4 600

Toimintakeskuksen käyttöpäivät (Harjamäen työ- ja päivätoimintakeskus)

6 566 7 000 6 800 6 800 6 800

Henkilökohtaisen avun asiakkaat 151 140 155 155 155

Kuljetuspalvelun asiakkaat 411 400 420 420 420


Toimintatuotot ................................................................................................................... - 316 984 €

Menot


Palveluiden ostot ............................................................................................................... + 232 624 €

Aineet, tavarat, tarvikkeet ................................................................................................. - 5 686 €

Avustukset ......................................................................................................................... -1 038 600 €

Muut toimintakulut ............................................................................................................. + 55 831 €


112


Sosiaali- ja perhepalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 918 817 833 582 1 043 372 887 628 -15 887 628 887 628

TOIMINTAKULUT -16 244 398 -16 346 760 -16 959 221 -16 757 465 -1 -16 981 500 -17 224 936

TOIMINTAKATE -15 325 581 -15 513 178 -15 915 849 -15 869 837 0 -16 093 872 -16 337 308

Maahanmuutto Sitovuustaso: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Minna Pitkänen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärvellä sijaitsevassa Tarinan vastaanottokeskuksessa asukasmäärä on ollut laskussa ja syksyn ai-kana alimmillaan sitten avautumisen. Syyskuussa 2019 vastaanottokeskuksen kirjoilla oli 161 henkilöä, heistä oli vastaanottokeskuksessa keskusmajoituksessa 132 henkilöä ja 29 henkilöä vastaanottokeskuk-sen kirjoilla, mutta yksityismajoituksessa eri puolilla Pohjois-Savoa. Lapsiperheitä oli 14 ja alle 18-vuo-tiaita 36. Tietoa vastaanottokeskuksen toiminta-ajasta ei ole. Vastaanottokeskuksen asukkaille järjestetään tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ohjeistuk-sien mukaisesti normaalissa palvelutuotannossa. Vastaanottopalveluiden päättymisten ennakoidaan li-sääntyvän ja palveluihin saatetaan hakeutua myös tilanteessa, jossa maassa oleskeluun ei enää ole oikeutta, mutta on tarve akuuttiin palveluun ja näihin tilanteisiin on sovittu toimintakäytännöt. Maahanmuuttokoordinaattorin työskentely osa-aikaisena jatkuu. Kotouttamissuunnitelman päivittäminen käynnistetään palvelualueiden yhteistyönä. Mahdollisesti kuntaan jäävien kotouttamiseen ja palvelutar-peisiin vastaamiseen tullaan varautumaan maahanmuuttokoordinaattorin työskentelyllä ja muutoin ajan-kohtaisesti.


Maahanmuutto Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 100 220 101 838 101 838 90 000 -12 90 000 90 000

TOIMINTAKULUT -93 949 -110 815 -110 815 -107 392 -3 -108 878 -110 492

TOIMINTAKATE 6 271 -8 977 -8 977 -17 392 94 -18 878 -20 492


113

Hoiva- ja vanhuspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hoiva- ja vanhuspalvelut muodostavat merkittävän palvelukokonaisuuden, jota ohjaa sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaki sekä laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimintaa ohjeistaa lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kunnille antama ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskeva laatusuositus (STM 2017; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Ikääntyneille tulee antaa tarpeenmukaiset palvelut iästä riippumatta ensisijaisesti kotiin vietävinä palve-luina sekä heidän palvelutarpeensa tulee selvittää ja arvioida moniammatillisessa tiimissä. Palveluiden saamiselle on laissa asetettu määräajat eli kiireelliseen hoitoon on päästävä välittömästi ja kiireettömien palveluiden piiriin viivytyksettä viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Tämä edellyttää, että hoiva- ja van-huspalveluiden toimintayksiköissä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaa-vat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttä-mää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Palveluiden toteutumista ja täytäntöönpa-noa kunnassa lain (28.12.2012/980) edellyttämällä tavalla valvovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Valvira ja aluehallintovirasto seurantakyselyillä ja valvontakäynneillä. Siilinjärven kunnan väestön ikärakenteen muuttuessa on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tar-peisiin. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli vuoteen 2020 yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä noin 100 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä ja erityisesti 85-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes 2-kertaistuvan jo alle 10 vuoden sisällä. Keskeisin haaste on ikäprofiilin muuttumisen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvoinnin ra-hoituksen kestävyyteen. Tästä johtuen hoiva- ja vanhuspalveluiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä on arvi-oitava säännöllisesti, jotta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa hyvissä ajoin toteutetuilla toimenpiteillä. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauk-sena. Riittävillä ja kohdennetuilla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla voidaan tukea ihmisten asu-mista kotona nykyistä pidempää ja myöhentää asumispalveluihin siirtymistä. Hoiva- ja vanhuspalveluiden toimivassa palveluketjussa korostuvat kotihoito tukipalveluineen ja omaishoito, joita tukee toimiva asu-mispalvelu. Asiakkaan yksilölliset, erilaistuvat tarpeet vaativat yhteistyöverkoston edelleen kehittämistä eri palvelutuottajien ja palvelualueiden kesken. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja ter-veyden edistäminen, ehkäisevä toiminta ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Hoiva- ja vanhuspal-veluiden osalta keskeisenä päämääränä on oikaista vanhuspalveluiden rakennetta laatusuosituksen mu-kaiseksi, joka kulminoituu henkilöstömitoitukseen, koulutetun henkilöstön saatavuuteen sekä ikääntynei-den hoidettavuuden lisääntymiseen ja hoitopaikkojen riittävyyteen ja rakenteeseen. Tehostetun palvelu-asumisen paikkatarve vuodelle 2020 väestönikärakenteeseen perustuvien ennustelaskelmien mukaan olisi 30 paikkaa enemmän kuin vuoden 2019 todelliseen tilanteeseen (152 paikkaa). Vuodelle 2020 on talousarvion kehykseen saatu 5 uutta paikkaa, vuoteen 2030 mennessä on tarve 78 uudelle tehostetun asumisen paikalle. Tehostettua palveluasumista tuotetaan kunnan omana palveluna Vanhan Pappilan palvelukodissa sekä muistisairaiden yksikössä Kaaripolun palvelukodissa tämän lisäksi palvelua oste-taan yksityisilta palveluntuottajilta täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa Hoiva- ja vanhuspalveluiden alueella ollaan henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulain määrittämällä mi-nimitasolla, mutta henkilöstömitoitus ei ole suhteessa palvelutarpeeseen ja asiakkaiden hoitoisuuteen. Tämä näkyy palveluketjussa, hoidonporrastuksessa sekä henkilökunnan jaksamisessa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon. Rinteen hallitusohjelmaan tultaneen kirjaa-maan henkilöstömitoituksen minimitavoitteeksi 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Tämä tulee toteuttaa yksiköissä siirtymäajan puitteissa. Hoiva- ja vanhuspalveluissa tämä tarkoittaa yhteensä 10–13 hoitajan lisäystä asumispalveluiden yksiköihin.


114

Kotihoidon palvelutarpeen kasvun kehitys on kasvanut voimakkaammin kuin ulkopuolisen arvioitsijan te-kemässä resurssilaskelman ennusteessa, ja tämä on näkynyt myös RAI:n johtamisen työkalun tulok-sissa, josta on nähtävissä kotihoidon henkilöstön mitoitustarve asiakkaiden kuntoisuuteen ja avun tar-peeseen peilattuna. Kotihoidon henkilöstöä on vahvistettu edeltävinä vuosina mutta palveluntarpeen voi-makkaasta kasvusta johtuen on henkilöstön lisäresursointi tarve myös tulevina vuosina. Kotihoidon haas-teena on ollut henkilöstön runsaat sairaspoissaolot ja niitä on yritetty vähentää mm. hankkimalla apuvä-lineitä helpottamaan asiakastyön fyysistä kuormitusta, osaamisen kehittämistä koulutuksen keinoin, työn-hallittavuutta on parannettu siirtymällä pienempiin hoitorinkeihin entisen kahden alueen sijaan ja tekno-logiaa hyödyntämällä esim. avaimeton kotihoito ja työt mobiilissa, joka vähentänyt mm. kirjaamista toi-mistolla. Monista toimenpiteistä huolimatta sairaspoissaoloihin ei ole pystytty riittävästi vaikuttamaan ja syksyllä 2019 on käynnistynyt Edunvalvonnasta yhteiseen kehittämiseen-hanke, jolla pyritään paranta-maan kotihoidon työntekijöiden ja esimiesten työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Hanke kestää vuoden 2021 syksyyn saakka ja siihen on saatu Kevan työelämän kehittämisrahaa. Hankkeella on 2 keskeistä tavoitetta:

Yhteistoiminnan kehittäminen työnantajan, työsuojelun, työterveyshuollon ja ammattijärjestöjen

edustajien kesken, jossa osapuolet hakevat uusia ratkaisuja, joilla tuetaan kotihoidon työyhteisöä

ja yksittäisiä työntekijöitä

yksilön työkykyä tukevan toiminnan kokeilu kotihoidon henkilöstöstä valitussa ryhmässä

Hankkeen rinnalla kehitetään henkilöstön kanssa kotihoidon toimintamallia, jossa on tarkoitus siirtyä vai-heittain itseohjautuvien hoitorinkien malliin. Neuvonta- ja palveluohjauksessa selvitetään mahdollisuutta geneerisen palveluohjauksen mallin käyt-töönottoon sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella. Uudenlaisella toimintamallilla on tarkoitus parantaa palveluiden saavutettavuutta ns. matalan kynnyksen neuvontapalvelulla sekä tehostaa nykyisten resurs-sien käyttöä. Omaishoidontuen uudet myöntämisperusteet otettiin käyttöön vuoden 2019 alusta ja keskeisin muutos oli erilaisten arviointikriteerien käyttöönotto arvioitaessa lapsiasiakkaita tai aikuisväestöä. Omaishoidon-tuen saajien määrä on lisääntynyt vajaan vuoden aikana noin 20 henkilöllä nimenomaan ikäihmisten osalta. Vuoden 2020 aikana lasten (alle 18 v.) omaishoidontuen päätökset ja myöntäminen siirtyvät hoiva- ja vanhuspalveluista sosiaali- ja perhepalveluiden tulosalueelle. Talousarviossa 2020 toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 72 000€ enemmän pääasiassa kotihoidon sekä tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen asiakasmaksuista. Menot kasvavat henkilöstökulujen osalta johon on sisällytetty uudet kotihoidon tehtävät (2 sairaanhoitajaa ja 1 lähihoitaja) tämän lisäksi muutos-talousarviossa oli vähennetty vakinaisten viranhaltijoiden osalta palkkakuluja jotka näkyvät nyt lisäyk-senä. Palveluiden ostojen kasvu on yli 900 000€, josta uusia asiakaspalveluiden ostoja on 237 000€ (5 uutta ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 1 uusi mt/päihde asumispalvelupaikka) sekä turvapuhelinpalveluiden hankintaan varattu 100 000€. Asiakaspalveluiden ostoissa budjettia kasvattaa muutostalousarviossa karsittu yli 400 000€ ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ostoista, johtuen yk-sityisen palveluntuottajan toiminnan loppumisesta. Muut palveluiden ostot, joissa on kasvua ovat pesu-lapalvelut, asiantuntijapalvelut sekä henkilöstövuokraus. Säästöä on arvioitu tulevan aineissa, tavaroissa ja tarvikkeissa, avustuksissa sekä muissa kuluissa. Rintamaveteraanien kotiin vietävät, avopalveluihin tarkoittamat, valtion rahoittamat tuntuvat määräraha-lisäykset käytetään lyhentämättömänä kyseiseen toimintaan (ei kustannusvaikutusta kunnan talouteen).

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 173,6 173,6 176,6 186,6 197,6 Vanhuuseläketapahtumat 2 4 8 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 2 4 8 5


115




Vetovoimainen työ-paikka

Työnantajan markki-nointi:

positiivinen näky-vyys sosiaalisessa mediassa

yhteistyö oppilaitos-ten kanssa

Hakijamäärä avoinna oleviin tehtäviin

15 hakijaa / avoinna oleva tehtävä.

Laadukas opiskelija-ohjaus

Opiskelijapalautteet sähköisellä kyselyllä (webropol)

90 % opiskelijoista tyyty-väisiä saamaansa oh-jaukseen.

Hyvä perehdytys (Sotevi-hanke)

Perehdytyksessä hyö-dynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä

Keskeisimmät perehdy-tyksessä käytettävät materiaalit ovat virtuaali-sessa oppimisympäris-tössä vuoden 2020 lop-puun mennessä.

Hyvinvoiva ja sitou-tunut henkilöstö

Hyvä valmentava joh-taminen, esimiesten kouluttaminen

Henkilöstön irtisanoutu-miset työnantajan pal-veluksesta (pois lukien eläköitymiset)

Enintään 5 % irtisanou-tuu.

Henkilöstö mukana oman työn kehittämi-sessä

Henkilöstön omat doku-mentoidut työn kehittä-mistehtävät

Vähintään 5 kpl vuoden aikana.

Infektioista johtuvien sairaslomien vähentä-minen hyvän hygienia-osaamisen ylläpitämi-sellä

Infektioista johtuvien sairaslomien määrä

Infektioista johtuvien poissaolopäivien vähe-neminen 20 % edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna.

Asiakkaiden saama laadukas hoito

Säännöllisen kotihoi-don asiakkaan luona käyvien eri hoitajien määrä vähenee

Viiden tutuimman hoita-jan käyntien osuus kol-men kuukauden aikana

Viisi tutuinta hoitajaa te-kee 60 % käynneistä.

Kivun aktiivinen hoito RAI – kipumittari: % -osuus asumispalve-luiden sekä kotihoidon asiakkaista

Kohtalaista tai vaikeaa kipua päivittäin ≤ 20 %:lla.

RAI-toimintakyky- arvioinnin aktiivinen käyttö

Hoitosuunnitelma on laadittu RAI-tuloksiin pohjautuen

Hoitosuunnitelma on laadittu kaikille asiak-kaille RAI-tuloksiin poh-jautuen.


116



Avovastaanotto

Muistipoliklinikan sairaanhoitajan käynnit

437 450 500 500 500

Palveluohjaus

Palveluohjauksen puhelinneuvonta 825 800 2 000 2 000 2 000

Palveluohjauksen arviointikäynti 1 100 1 100 1 100

Viranomaisten yhteydenotot ikäihmis-ten sosiaalipäivystys tapauksissa

? 100 10 10 10

Ilmoitus iäkkään ihmisen palvelutar-peesta

30 20 20 20

Omaishoidontuen saajat/keskim./kk 100 100 110 110 110

Vanhukset (65 vuotta täyttäneet) 54 56 60 60 60

Vammaiset 46 44 50 50 50

Omaishoidon arviointikäynti, ensi-käynti

40 40 40

Omaishoidon vuosittainen seuranta-käynti

165 150 110 110 110

SAS

SAS päätösten määrä 90 150 150 150

Keskimääräinen jonotusaika palve-luasumiseen (vuorokautta)

90 90 90

Kotihoito

Säännöllinen kotihoito (tunteina) 45 763 46 000 50 000 50 000 50 000

Säännöllinen kotihoito (käyntimäärä) 111 587 112 000 120 000 120 000 120 000

Säännölliset kotihoidon asiakkaat 164 180 190 190 190

Suunniteltu välitön työaika (prosenttia) 60 60 60 60 60

Toteutunut välitön työaika (prosenttia) 60 60 60 60 60

Tilapäinen kotihoito (käyntimäärä) 2 756 2 800 2800 2 800 20 800

Kotihoidon tukipalvelut

Turvapalvelut (käyntimäärä) 1 909 1 900 1900 1 900 1 900

Ateriapalvelu asiakkaat / kk 118 120 140 140 140

Asumispalvelut

Mummon Kammarin lyhytaik. hoitop. 5 688 9 600 7 300 7 300 7 300

Kaaripolun lyhytaikaishoitopäivät 1 655 1 500 1 400 1 400 1 400

Kaaripolun pitkäaikaishoitopäivät 8 685 8 800 8 760 8 760 8 760

Vanhan Pappilan pitkäaik. hoitopäivät 22 493 21 900 21 900 21 900 21 900

Ostopalvelut

Kotihoidon ostot (tunteina) 2 506 900 1 000 1 000 1 000

Perhehoitopäivät 2 069 2 000 2 200 2 200 2 200

Erityisryhmien pitkäaikaishoitopäivät ? 9 000 9 000 9 000 9 000

Ikäihmisten pitkäaikaishoitopäivät 16 411 19 500 26 600 26 600 26 000

Palveluiden piirissä olevien 75 vuotta

täyttäneiden osuus

Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 91–92%

93,3 93 93 93 93


117


Omaishoidontukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5–6 %

2,5 3 3 3 3

Säännöllistä kotihoitoa saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosent-teina), Laatusuositus 13–14 %

7,7 9 9 9 9

Tehostetussa palveluasumisessa asu-vien 75 vuotta täyttäneiden osuus (prosentteina), Laatusuositus 5–6 %

6,7 7 7 7 7

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (pro-sentteina), Laatusuositus 3 %

0 0 0 0 0


Toimintatuotot .................................................................................................................... + 72 527 €

Menot


Palvelujen ostot ................................................................................................................. + 930 585 €

Aineet, tavarat ja tarvikkeet ............................................................................................... - 69 983 €

Avustukset ........................................................................................................................ - 85 920 €

Muut kulut .......................................................................................................................... - 34 211 €


Hoiva- ja vanhuspalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 2 436 021 2 645 323 2 514 323 2 586 850 3 2 586 850 2 586 850

TOIMINTAKULUT -14 663 567 -16 251 699 -15 952 194 -17 017 101 7 -17 242 641 -17 487 668

TOIMINTAKATE -12 227 546 -13 606 376 -13 437 871 -14 430 251 7 -14 655 791 -14 900 818


118

Terveyspalvelut Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelutarve kasvaa Siilinjärvellä lähivuosina nopeasti väestön ikääntymisen myötä. Siilinjärven väestö-rakenteen vuoksi lastenkin palveluiden tarve on yhä suuri. Kysyntää kasvattavat myös potilaan valinnan-vapauden perusteella Siilinjärvelle hoitonsa siirtäneet toispaikkakuntalaiset. Terveyspalvelujen osalta kasvupaineet kohdistuvat eniten lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoimintaan ja koko vanhustenhuollon palveluketjuun sekä fysioterapiaan ja apuvälineiden tarpeeseen. Kuntouttavan työotteen ja omahoidon merkitys on suuri. Päihdekuntoutuksen tarve on kasvanut huomattavasti, jonka vuoksi siihen on varattu lisää rahaa. Samoin lääkekulut ovat kasvaneet erityisesti tartuntatautien ja korvaushoitolääkkeiden osalta. SOTE-valmistelutyö valtakunnan ja maakunnan tasolla ohjaa jatkossa toiminnan kehittämistä. Tästä odo-tetaan lisätietoa. Yksiköissä sijaitsevista asiakaspalautelaitteista luovutaan säästösyistä. Palautetta voi antaa kunnan pa-lautepalvelun kautta ja vastaanottopalveluissa myös ITTE-itseilmoittautumislaitteilla. Toimitilaongelmiin haetaan edelleen ratkaisuja. Hankala sisäilmaongelma pääterveysasemalla on aiheut-tanut toimintojen hajasijoitusta ja vaikeuttaa yhteistoimintaa. Asiassa ei voida odottaa seuraavaa sote-ratkaisua. Uudesta terveyskeskuksesta on valtuuston päätös mutta STM:n lupakäsittely on lokakuussa 2019 vielä kesken. Suunnittelutyötä tehdään. Talousarvioesityksessä terveyspalveluihin esitetään yhtä uutta lääkärin virkaa 1.4.2020 alkaen johtuen väestövastuun purkamisesta ja lääkäreiden siirtymisestä työaikaan aiemman työajattoman mallin sijaan. Henkilöstökuluissa muuten näkyvä kasvu muutosbudjettiin 2019 verrattuna johtuu tavoitteesta saada si-jaisuudet täytettyä toisin kuin vuonna 2019, jolloin se on ollut vaikeaa. Vastaanottopalveluissa jouduttiin purkamaan väestövastuumalli uuden työaikalain vuoksi. Käyttöön otettua vastaanottomallia joudutaan varmasti muokkaamaan kokemusten myötä. Hoitosuunnitelmia teh-dään edelleen ja niiden merkityksen selvittämiseksi OSUVAT-tutkimuksen seurantavaihe jatkuu. Tästä ei aiheudu ylimääräisiä käyntejä. Erikoislääkäreiden konsultaatiotoiminta terveyskeskuksessa jatkuu fysiatrin, silmälääkärien, kardiologin, päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin, plastiikkakirurgin, lastenneurologin ja ortopedien sekä ge-riatrin käyntien muodossa. Näillä tavoitellaan saumatonta hoitoketjua. Radiologin palvelut järjestetään marraskuusta 2019 alkaen KYS:n kumppanuustoimintana. Säästösyistä lautakunnan linjauksen mukaisesti Vuorelan terveysaseman vastaanottopalvelut pidetään suljettuina 6 viikkoa juhannuksesta 2019 alkaen. Käyntimäärät laskenevat tämän myötä. Terveyskeskuksen sairaala keskittyy perusterveydenhuollon sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden ly-hytaikaishoitoon, jotta mm. ei muodostuisi erikoissairaanhoidon tarpeettomia hoitopäiviä. Käytössä olevat päiväpotilas- ja yön yli –mallit sekä päiväsairaalamalli sekä kotisaattohoito tuovat lisää joustavuutta poti-laiden hoidon järjestämiseen. Vuodeosaston paikat (30) riittävät ruuhkahuippuja lukuun ottamatta, jos yksikössä hoidetaan pääasiassa sairaalahoitoa vaativia potilaita ja ikäihmisten palveluketju toimii. Väes-tön ikääntymiseen ja sairastavuuden lisääntymiseen varaudutaan säilyttämällä valmius vuodeosaston paikkaluvun nostoon.

Suun terveydenhuollossa jatketaan ehkäisevän hoidon ja työnjaon korostamiseen perustuvaa kustan-nustehokasta toimintatapaa. Takaisinkutsujärjestelmän käyttöä jatketaan. Sillä voidaan ehkäistä erittäin hankalien hoitojen tarvetta hoitamalla sairaudet jo alkuvaiheessa. Oikomishoidon erikoishammaslääkä-reistä on valtakunnallinen pula. Heidän koulutuspaikkojaan yritetään lisätä. Siilinjärvellä on tätä nykyä yksi oikomishoitoon erikoistuva lääkäri yliopiston myönnettyä koulutuspaikkaoikeuden. Osallistumme näin osaltamme koulutuspaikkojen lisäämiseen ja erikoislääkäripulan helpottamiseen. Asiakaspalvelua


119

ei tarvitse ostaa yhtä paljon kuin vuonna 2019. Siilinjärven hammashoitolan toiminta on osin siirretty vii-paleeseen ja joiltain osin Vuorelan toimitiloihin sisäilmaongelman vuoksi. Edelleen on epävarmaa, pärjä-täänkö nykyisillä toimitiloilla uusien toimitilojen saamiseen asti. Kuntoutuksen palveluilla tuetaan asiakkaan toiminta-, työ- ja liikkumiskykyä. Fysioterapeutin suoravas-taanottokäytännöllä ennaltaehkäistään akuuttien tuki- ja liikuntaelinvaivojen pitkittymistä ja uusiutumista sekä tuetaan toimintakykyä ja tavoitellaan kuntoutujan nopeampaa työhön paluuta. Suoravastaanottoa on tarkoitus lisätä edelleen. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ostopalvelut koskevat pääosin las-ten neuropsykologista kuntoutusta. Puheterapeutit siirtyivät vuoden 2019 alkupuolella hyvinvointineuvo-laan ja toimintaterapeutit siirtyvät sinne vuoden 2020 alussa perhekeskusideologian mukaisesti. Fysiote-rapia toteutetaan omana toimintana. Ikääntyminen aiheuttaa edelleen lisääntyvää kustannuspainetta apuvälineiden ostoihin Lisäksi kokonaistaloudellisesti perusteltu nykysuuntaus yhä lyhempiin sairaala-hoitojaksoihin on lisännyt ohjatun kuntouttavan toiminnan, erityisesti fysioterapiapalveluiden tarvetta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatketaan omana toimintana päihdehoidon arviointia ja ostopalve-luja harkitaan työryhmässä. Päihdehoidossa ryhmätoimintaa toteutetaan omana työnä. Mielenterveys-palveluissa turvataan edelleen hoitoon pääsy ilman jonoja. Hoidon arviointi tehdään ensisijaisesti omana työnä. Hoitosuunnitelmia tarkistetaan ja hoitosuhteiden kestoon kiinnitetään huomiota. Kotikuntoutuksen asiakkaat valitaan kriteerien mukaisesti. Ennaltaehkäisevänä työnä kiinnitetään yksikössä huomiota dia-beteksen riskikartoitukseen sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. MARAK-toiminta jatkuu.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 137 137 137 137 137 Vanhuuseläketapahtumat 5 5 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 4-5 4




Ryhmämuotoiseen fysiote-rapiaan osallistuvien henki-löiden kuntoutuksen tavoit-teellisuuden vahvistaminen.

Asiakkaan, fysiotera-peutin ja muiden tarvit-tavien osallisten kanssa mietitään yh-dessä tavoite ja tavoit-teen saavuttamisen keinot sekä kirjataan tavoite fysioterapialeh-delle.

Kuntoutuksen asiak-kaiden joukon osuus, jolle on kirjattu yh-dessä asetetut tavoit-teet

80 % pitkäaikaiskun-toutujista.

Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutuksiin ja tuoreen tiedon ja hoitokäy-täntöjen tuominen työyhtei-söön

Luodaan seuranta- ja koulutuspalautemalli

Seurataan koulutuk-siin osallistumista Populuksen kautta

Suurin osa osallistuu täydennyskoulutuk-seen STM:n suosi-tuksen mukaan ja antaa koulutuspa-lautteen työyhtei-sölle.


120


Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta

TP 2018 TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Lääkäreiden vastaanottokäynnit 27 936 31 000 31 000 31 000 31000

Lääkäreiden akuuttivastaanottokäynnit 4 766 4 500 4 500 4 000 4000

Hoitajien vastaanottokäynnit 31 582 35 500 35 500 36 000 36000

Hoitajien akuuttivastaanottokäynnit 1 693 2 500 2 500 2 400 2400

Radiologiset tutkimukset röntgen / UÄ 5 599/

1 699

5 000/

1 600

5 000/

1 500

5 000/

1 500

5 000/

1 500

Terveyskeskuksen sairaala

Hoitopäivät 11 935 9 800 9 800 9 800 9 800

Hoitojaksot 1 876 1 400 1 400 1 400 1 400

Keskimääräinen hoitoaika 6 7 7 7 7

Täyttöaste 83 90 90 90 90

Suun terveydenhuolto

Käynnit 24 292 24 000 24 000 24 000 24 000

Kuntoutus

Apuvälinelainaukset 2 446 2 350 2 450 2 450 2 450

Lääkinnällisen kuntoutuksen päätök-set

60 70 70 70 70

Apuvälinepäätökset 279 350 350 350 350

Yksilökäynnit 8 174 8 900 6 000 6 000 600

Ryhmäkäynnit 2 086 2 500 2 500 2 500 2 500

Ryhmät 484 600 550 550 550

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Käynnit vastaanotolla 4 473 4 800 4 800 4 800 4 800

Kotikuntoutuksen käynnit 5 135 8 000 7 000 7 000 7 000


Tulot

Toimintatuotot ................................................................................................................... +2 950 €

Menot

Henkilöstökulut ................................................................................................................ + 222 038 €

Palvelujen ostot ................................................................................................................. - 151 661 €

Aineet, tarvikkeet ja tavarat (lääkkeet, apuvälineet) ......................................................... - 237 825 €

Muut kulut .......................................................................................................................... - 3 355 €


Terveyspalvelut Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 3 523 029 2 451 400 2 394 400 2 397 350 0 2 397 350 2 397 350

TOIMINTAKULUT -13 547 834 -13 131 895 -12 792 540 -13 136 478 3 -13 298 616 -13 474 793

TOIMINTAKATE -10 024 805 -10 680 495 -10 398 140 -10 739 128 3 -10 901 266 -11 077 443


121

Erikoissairaanhoito Sitovuus: sosiaali- ja terveyslautakunta, brutto

Vastuuhenkilö: johtava lääkäri Katri Hollmén Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Siilinjärven kunnan väestön nopea ikärakennemuutos ja väestömäärän kasvu lisää myös erikoissairaan-hoidon tarvetta nopeammin kuin sairaanhoitopiirin muissa kunnissa. Lisäksi Pohjois-Savossa käytetään tilastojen valossa erikoissairaanhoidon palveluja muuta Suomea enemmän suhteutettuna väestömää-rään ja tarvekertoimiin. Tähän on haettu ja haetaan ratkaisuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja pe-rusterveydenhuollon kesken. Esimerkiksi psykiatrian klinikan käyttöä on voitu vuonna 2019 vähentää. Oma vuodeosasto on pystynyt viime vuosina ottamaan samana päivänä vastaan kaikki sinne tarjotut potilaat eikä tarpeetonta erikoissairaanhoidon käyttöä ole paikkapulan vuoksi syntynyt. ”Yön yli”-mallilla potilaita voidaan ottaa suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle sairaanhoitopiirin päivystäjän luvalla öiseen aikaan. Viime vuosina yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa on tiivistetty. Kumppanuustoimintaa KYS:n kanssa on viimeisimmäksi aloitettu kardiologian kanssa. Silmäpoliklinikan kontrolleista suuri osa on voitu siirtää omassa terveyskeskuksessa tehtäväksi. Alla mainittu henkilöstökulujen kasvu liittyy toimintojen siirtämisestä terveyskeskuksessa tapahtuvaksi. Sairaanhoitopiiri käynnisti vuonna 2013 tuottavuusohjelman, jonka tavoitteena oli yhteistyössä peruster-veydenhuollon organisaatioiden kanssa vähentää edellä kuvattua muuta maata runsaampaa erikoissai-raanhoidon käyttöä ja siitä kunnille aiheutuvia kustannuksia. Tuottavuusohjelmahanke oli nelivuotinen. Työskentelyn päättyessä tuottavuusohjelman toimintaryhmiä integroitiin POSOTE-valmisteluryhmiin, joi-den toiminta loppui kuitenkin maaliskuussa 2019 sote-uudistuksen kaaduttua. Vuonna 2019 sairaanhoi-topiiri käynnisti uuden ”YHESSÄ”-ohjelman, jonka tavoitteet ovat edellisen tuottavuusohjelman tavoin kustannusten hallintaan ja mm. oikeaan hoidon porrastukseen tähtääviä. Ohjelma jatkuu vuodelle 2020. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sen myötä erikoissairaanhoidon tuottamismallit ovat koko maassa muu-tosvaiheessa. Tätä kirjoitettaessa tietoja uusimman sote-uudistuksen toteutuksesta odotetaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on päättänyt 4,3 %:n kasvusta jäsenkuntalaskutukseen vuonna 2020. Lisäksi kunnille tulee maksettavaksi sairaanhoitopiirin alijäämän hyvitystä. Siilinjärven osuus siitä on yli 500 000 euroa vuonna 2020. Talousarvio on laadittu tämän mukaisesti. Lopullinen alijäämän hyvityksen suuruus selviää vasta vuonna 2020 sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen vuoden 2019 valmistuttua.


Menot


Palvelujen ostot ................................................................................................................. + 756 667 €


Erikoissairaan- hoito

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTAKULUT -28 914 527 -28 999 589 -29 719 837 -30 546 524 3 -30 972 845 -31 436 014

TOIMINTAKATE -28 914 527 -28 999 589 -29 719 837 -30 546 524 3 -30 972 845 -31 436 014


122

6.4 TEKNISET PALVELUT Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen

Tekniset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Tekniset palvelut tuottavat tukiluonteisia pal-veluita muille palvelualueille toimitiloihin, varikkopalveluihin ja hankintoihin liittyvissä tehtävissä sekä vas-taa kuntatekniikasta. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat lakisääteisinä viranomaistoimintoina rakennus-valvonta ja ympäristönsuojelu sekä yksityistieasiat. Vesihuoltolaitos fuusioituu 1.1.2020 alkaen Kuopion Vesi Oy:ksi Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa.

Palvelualueen ydintoiminta-alueet ovat:

Toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentaminen, peruskorjaus ja ylläpito

Ydintoimintoja tukevat tekninen hallinto- ja varikkopalvelut

Viranomaislautakunnan alaisuudessa viranomaispalveluina toimivat rakennusvalvonta ja ympäristön-suojelu sekä

Teknisen lautakunnan jaostona olevat yksityistieasiat.

Palvelualue sisältää seuraavat valtuustoon nähden sitovat kokonaisuudet:


Tekninen lautakunta

Tekniset palvelut (brutto) -3 034 440 787 220 -2 247 220

Teknisen lautakunnan jaosto

Yksityistieasiat (brutto) -123 364 -123 364

Viranomaislautakunta Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu (brutto) -636 786 295 500 -341 286

Laskennallisesti eriytetty taseyksikkö

Toimitilojen ylläpito (tilikauden tulos) -3 991 167 6 671 597 2 680 430

Sitovuustasot yhteensä -7 785 757 7 754 317 -31 440

Palvelualueen informatiivinen tuloslaskelma 2020

TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

Myyntituotot 3 938 226 4 033 100 4 033 100 307 100 -92 307 100 307 100

Sisäisten palv. myynti 255 224 265 878 265 878 141 620 -47 141 620 141 620

Maksutuotot 333 129 285 000 285 000 328 000 15 328 000 328 000

Tuet ja avustukset 212

Vuokratuotot 312 315 297 295 297 295 297 295 0 297 295 297 295

Sisäiset vuokratuotot 8 108 596 7 391 299 7 391 299 6 350 302 -14 6 350 302 6 350 302

Muut toimintatuotot 196 433 258 700 258 700 200 000 -23 200 000 200 000

TOIMINTATUOTOT 13 144 136 12 531 272 12 531 272 7 624 317 -39 7 624 317 7 624 317

VALM. OMAAN KÄYTTÖÖN 161 593 145 000 145 000 130 000 -10 130 000 130 000


Palvelujen ostot -2 380 671 -2 369 193 -2 369 193 -1 822 611 -23 -1 848 072 -1 875 719

Sisäiset palv. ostot -500 296 -501 623 -501 623 -440 585 -12 -440 585 -440 585

Aineet, tarv. ja tavarat -2 921 362 -2 434 130 -2 434 130 -1 970 360 -19 -1 997 939 -2 027 923

Sis. aineet, tarv. ja tav. -4 432 -4 204 -4 204 0 -100

Varastojen lis./väh. -1 087

Avustukset -165 075 -301 708 -301 708 -201 708 -33 -204 532 -207 600

Vuokrat -1 554 464 -443 720 -443 720 -491 720 11 -498 604 -506 082


Muut toimintakulut -15 019 -13 860 -13 860 -11 360 -18 -11 519 -11 691

TOIMINTAKULUT -10 878 583 -9 518 304 -9 518 304 -7 785 757 -18 -7 880 160 -7 982 709

TOIMINTAKATE 2 427 145 3 157 968 3 157 968 -31 440 -101 -125 843 -228 392

Poistot -6 511 028 -7 023 689 -6 258 796 -4 556 879 -27 -4 646 349 -4 482 982


123

T E K N I N E N L A U T A K U N T A

6.4.1 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen

Toiminta-ajatus Teknisten palveluiden sitovuustaso sisältää ydintoimintoja tukevat teknisen hallinnon ja varikkopalvelut sekä toimitilojen ja kuntatekniikan uudisrakentamisen, peruskorjauksen ja ylläpidon.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikassa on panostettu merkittävästi erityyppisiin turvallisuutta lisääviin asioihin mm. kevyenlii-kenteen väyliin, leikkipuistojen tuoteturvallisuuteen ja palvelutasoon sekä ajonopeuksien hillitsemiseen. Liikenneturvallisuuden, erityisesti koulujen, liikenneturvallisuuden huomioonottaminen on jatkossakin en-siarvoisen tärkeää. Tavoitteena on, että käyttöturvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät näkökohdat ovat keskeisessä asemassa niin yleisten alueiden kuin rakennustenkin toteuttamisessa ja varustamisessa.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Vuodesta toiseen jatkuvat määrärahaleikkaukset ja henkilöstösäästövelvoitteet heikentävät palvelutuo-tantoa ja sen laatua. Kunta saa joka vuosi hoidettavakseen lisää katuja ja kevyen liikenteen väyliä, mutta vastaavasti määrärahoja leikataan. Tämä näkyy kuntalaisille nykyistä huonompana katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon tasona.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Kuntastrategian tavoitteena mainitaan mm. kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittaminen. Investointitarpeita on paljon, mutta talouden realiteetit määrittelevät asioiden tärkeysjärjes-tyksen. Useita merkittäviä hankkeita on siirretty tuleville vuosille. Jatkuva määrärahojen leikkaus on palvelutuotannon kannalta kestämätön tie.





Riskiarvio

Kasvu:

Vastataan rakentamisella kunnan väestönkasvun tavoitteeseen

Pitkäntähtäimen mu-kainen suunnittelu ja hallittu kasvu

Katujen ja kevyen lii-kenteen väylien pituus

Kunnan talous, resurssit.

Hyvinvointi:

Vanhoista alueista huo-lehtiminen

Pitkäntähtäimen mu-kainen kunnossa-pito

Asukaspalaute, mää-rärahat

Kunnan talous, resurssit.

Talous: Tiukka talouskuri Talousarvion mukai-

nen toiminta Talousarvio Voimakkaat sääilmiöt,

ilmastonmuutos.

Tuloslaskelma 2020 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavat tulosalueet:


Tekninen hallinto ja varikkopalvelut -716 296 473 620 -242 676

Kuntatekniikka -2 318 144 313 600 -2 004 544

Sitovuustaso yhteensä -3 034 440 787 220 -2 247 220


124

Keskeiset talouden muutokset 2020 Ks. Tekninen hallinto ja varikkopalvelut sekä kuntatekniikka.

TEKNISET PALVELUT Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 315 529 298 600 298 600 268 600 -10 268 600 268 600

Sisäisten palv. myynti 149 260 169 120 169 120 141 620 -16 141 620 141 620

Maksutuotot 37 368 35 000 35 000 35 000 0 35 000 35 000

Vuokratuotot 9 371 12 000 12 000 12 000 0 12 000 12 000

Muut toimintatuotot 186 656 258 700 258 700 200 000 -23 200 000 200 000

TOIMINTATUOTOT 698 184 773 420 773 420 657 220 -15 657 220 657 220

Valm. omaan käyttöön 161 593 145 000 145 000 130 000 -10 130 000 130 000


Palvelujen ostot -993 836 -1 006 466 -1 006 466 -1 006 466 0 -1 020 536 -1 035 814

Sisäisten palv. ostot -238 267 -252 216 -252 216 -257 427 2 -257 427 -257 427

Aineet, tarv. ja tavarat -525 241 -437 130 -437 130 -437 130 0 -443 247 -449 906

Varastojen lis./väh. -1 087

Avustukset -75 730 -186 860 -186 860 -86 860 -53 -88 076 -89 397

Vuokrat -24 371 -33 650 -33 650 -33 650 0 -34 121 -34 632



TOIMINTAKULUT -3 075 101 -3 239 660 -3 239 660 -3 034 440 -6 -3 070 424 -3 109 500

TOIMINTAKATE -2 215 324 -2 321 240 -2 321 240 -2 247 220 3 -2 283 204 -2 322 280

Poistot -1 928 040 -1 977 024 -1 977 024 -1 975 008 0 -2 078 907 -2 189 520


125

Tekninen hallinto ja varikkopalvelut Sitovuustaso: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen


Tekninen hallinto Toimistopalveluiden ja normaali arkirutiinien hoitamista jatketaan talousarviovuonna vain yhdellä toimis-tosihteerin työpanoksella eikä esim. asiakaspalvelussa ole enää varahenkilöä. Tämä on ollut tietoinen palvelutuotannon heikennys jo vuosia. Lisäresursointia hankitaan tarvittaessa rakennusvalvonnan puo-lelta.

Pysäköinninvalvonta Pysäköinninvalvontaa on tarkoitus jatkaa taloussuunnitelmakaudella nykyisessä laajuudessa. Pysäköin-ninvalvonnassa jatketaan erinomaista seudullista yhteistyötä Itä-Suomen kaupunkien (mm. Kuopion, Varkauden ja Iisalmen) kanssa.

Varikko Kiinteistölle (Teollisuustie 7/Oppipojantie 4) on keskitetty kaikki teknisten palvelujen toiminnot pl. ympä-ristönsuojelu ja rakennusvalvonta, joiden toimipaikka sijaitsee edelleen kunnantalolla. Teollisuustie 7:ään

on sijoitettu varikko- ja varastotoimintojen lisäksi kuntatekniikan rakentamisen ja kunnossapidon, puisto- ja liikuntatoimen sekä toimitilojen kunnossapidon ja LVI-huollon varastotoiminnot sekä kaluston säilytys. Oppipojantie 4:ssä sijaitsevat toimistohuoneet ovat kaikki käytössä. Sulkavantien varastoalueen jatko-käyttöä suunnitellaan siltä osin kuin sille ei ole tarvetta kunnan omassa käytössä. Ahmontie 5:ssä sijait-seva vanha varikko on vuokrattuna yritystoiminnan käyttöön siihen saakka kunnes alueen asemakaavoi-tus valmistuu.

Nykyinen kalusto käsittää kunnan omistaman kuorma-auton, LVI-huoltoauton (leasing) sekä liikenne- ja puutarhatraktorin (leasing). Uuden kuorma-auton hankinnan valmisteltua jatketaan leasing-vaihtoehdolla v. 2020.

Kunnassa on hankintatyöryhmä, jonka tehtävänä on hankinta-asioiden koordinointi ja kehittäminen. Han-kinta-asiat on siirretty talous- ja tukipalveluihin talousjohtajan alaisuuteen. Varikonpäällikkö toimii työryh-män jäsenenä teknisten palveluiden edustajana. Varikon toiminnallisuuden kehittämistä jatketaan resurs-sien puitteissa entistä enemmän kunnan sisäisten hankinta- ja logististen palveluiden tuottajaksi.

Henkilöstö



Vanhuuseläketapahtumat 1


Tulot

Pysäköintivirhemaksu (edellyttää sisäministeriön päätöstä) ............................................ + 25 000 €

Menot

Henkilöstökulut ................................................................................................................. - 30 000€


Tekninen hallinto ja varikkopalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 353 568 421 120 421 120 343 620 -18 343 620 343 620

Valm. omaan käyttöön 161 593 145 000 145 000 130 000 -10 130 000 130 000

TOIMINTAKULUT -734 203 -740 606 -740 606 -716 296 -3 -723 706 -731 752

TOIMINTAKATE -219 042 -174 486 -174 486 -242 676 39 -250 086 -258 132


126

Kuntatekniikka Sitovuus: tekninen lautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kuntatekniikan päällikkö Timo Korhonen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kuntatekniikan saneeraamiseen käytettävät määrärahat ovat kunnan talouden tasapainottamisesta ja suurista toimitilahankkeista johtuen jatkuvasti alhaisella tasolla. Vuoden 2020 osalta leikkausta määrära-hoihin tapahtuu oletettua enemmän. Kunnalla on uusien asemakaavojen myötä painetta kohdentaa ra-kentaminen uudiskohteisiin. Nämä uusien asemakaava-alueiden infran rakentaminen vähentää sanee-raamiseen käytettäviä resursseja. Edellä mainitut asiat tulevat vääjäämättä tulevaisuudessa näkymään nousevina kunnossapitokustannuksina sekä mahdollisina lisääntyneinä häiriötilanteina vesihuollossa. Katuverkon kasvaessa ja sen kautta kunnossapitokulujen noustessa entiset määrärahat eivät tule riittä-mään edes toimintaa tehostamalla tasokkaaseen kuntaomaisuuden ylläpitoon. Vuoden 2020 talousar-vioon tehdyt leikkaukset kohdistuvat suoraan katujen ja yleisten alueiden hoitoon ja kunnossapitoon. Myös toimitilapalveluiden suuret väistötilojenvuokrat vaikuttavat kuntatekniikan puolen määrärahoihin niitä alentavasti. Kuntalaisilta saadaan edelleen yhteydenottoja ja aloitteita liittyen liikenneväylien turvallisuuteen. Aloit-teissa otetaan yleensä kantaa liian suuriin ajonopeuksiin ja suojateiden turvallisuuteen, lisäksi tonttika-duille halutaan enenevässä määrin uusia pysäköintikieltoalueita.




TEKNISEN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Uusien asuinalueiden infran rakentaminen määrärahojen puitteissa

Uusien asuinalueiden esirakentaminen heti vuoden alusta

Vuoden 2020 työ-ohjelma

Työohjelman mukai-sesti. Tonttien luovutus- tavoite (maankäyttö).

Jatketaan vanhojen asuin-alueiden infran saneeraa-mista määrärahojen puit-teissa

Uusien saneeraus-kohteiden osalta ra-kennustyöt käynnisty-vät keväällä 2019


Työohjelman mukai-sesti.

Säilytetään katujen ja mui-den yleisten alueiden kun-nossapidon nykyinen taso

Huolehditaan kunnos-sapidosta määräraho-jen puitteissa

Asukastyytyväi-syys

Negatiivisen kuntalais-palautteen vähenemi-nen.

Säilytetään olemassa olevan liikenneväylien infra-omai-suuden arvo ylläpitokorjauk-silla

Tehdään liikennetur-vallisuus- ja käytettä-vyysparannuksia lii-kenneväylille


Liikenneväylien infra-omaisuuden arvo ei laske.


127



Kadut, m 105 468 104 700 106 100 107 100 108 300

Valaistus, m 97 500 97 700 98 500 99 500 100 700

Erilliset kevyenliikenteen väylät, m 24 094 26 600 27 100 27 600 28 100

Kevyenliikenteen väylien valaistus 12 800 14 000 14 500 14 700 15 100

Puistot, ha 46,4 43,7 46,5 49,0 52

Leikkikentät, kpl 34 38 39 40 40

Hakkuut m3 0 4 500 4 500 4 000 3 500


Hulevesimaksut (kh 12.11. / 163) ...................................................................................... + 100 000 €

Menot

Avustukset ......................................................................................................................... - 100 000 €


Kuntatekniikka

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 344 616 352 300 352 300 313 600 -11 313 600 313 600

TOIMINTAKULUT -2 340 899 -2 499 054 -2 499 054 -2 318 144 -7 -2 346 718 -2 377 748

TOIMINTAKATE -1 996 283 -2 146 754 -2 146 754 -2 004 544 -7 -2 033 118 -2 064 148


128

V I R A N O M A I S L A U T A K U N T A

6.4.2 Rakennusvalvonta ja Ympäristönsuojelu Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilöt: rakennustarkastaja Kari Nuutinen ja ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen

Toiminta-ajatus Viranomaislautakunta hoitaa lainsäädännössä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle ja kunnan ympä-ristönsuojeluviranomaiselle määrättyjä tehtäviä.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Viranomaislautakunnan toiminnan painopisteenä on hoitaa lainsäädännössä määrätyt tehtävät sujuvasti ja kestävästi. Tämä koskee lupaviranomaisen tehtävien lisäksi ympäristönsuojelun valvontatehtäviä. Viranomaislautakunnan toimialalla lainsäädännön muuttuminen on jatkuvaa. Ensi vuoden syyskuun alussa astuu voimaan uusi laki eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta. Lupame-nettelyjen yhteensovittaminen toteutettaisiin sovittamalla samanaikaisesti vireillä olevien lupahakemus-ten käsittelyvaiheet ajallisesti yhteen. Tämä ns. yhden luukun malli rakentuu kolmen ydinmenettelyn (ym-päristölupa, vesilupa ja maa-aineslupa) varaan. Ydinmenettelyyn sovitetaan yhteen hakijan pyynnöstä seuraavia lupia koskevat menettelyt:

1) luonnonsuojelulain 31 ja 48 §:n sekä 49 §:n 3 momentin mukainen lupa poikkeamiseen; 2) maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukainen rakennuslupa, 126 §:n mukainen toimenpidelupa,

127 §:n mukainen rakennuksen purkamislupa ja 128 §:n mukainen maisematyölupa; 3) kaivoslain 9 §:n mukainen malminetsintälupa, 16 §:n mukainen kaivoslupa ja 22 §:n mukainen

kullanhuuhdontalupa; 4) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 23 §:n mukainen

lupa vaarallisen kemikaalin laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin sekä 58 §:n mu-kainen lupa räjähteiden valmistukseen ja varastointiin.

Koordinoivana viranomaisena toimii valtion lupaviranomainen tai kunnan ympäristönsuojeluviranomai-nen. Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisen lähtökohtana on sähköinen asiointi.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Toiminnan riskit liittyvät vireillä olevien asioiden käsittelyn viivästymisen tahi viranomaisen mahdolliseen virhearvion tai virheelliseen menettelyn seurauksena syntyviin, korvattaviin vahinkoihin. Riskiä hallitaan viranhaltijoiden hyvällä asiantuntemuksella, ammattitaidolla ja riittävällä täydennyskoulutuksella sekä riit-tävillä henkilöresursseilla.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Viranomaislautakunnan lakiperustaiset ja sujuvat palvelut tukevat kunnan kasvua, hyvinvointia ja taloutta. Tavoitteena on sähköinen asiointi, missä rajapinnat toimialan muihin sovelluksiin toimivat. Sähköisen asioinnin järjestäminen vaatii taloudellista panosta.





Riskiarvio

Kasvu, hyvinvointi ja talous

Lakiperusteiset ja sujuvat palvelut

Valitusviranomainen pysyttää viranomais-lautakunnan ja sen alaisten viranhaltijoi-den päätökset muu-toksenhaussa

Valitusviranomaisen muuttamien lupapää-tösten ja velvoittavien päätösten määrä suh-teessa tehtyjen lupa-päätösten ja velvoitta-vien päätösten mää-rään

Riskit hallittavissa, kun varmistetaan henkilö-kunnan hyvä ammatti-taito.


129


Tulot

Rakennusvalvonnan lupamaksujen korotus ..................................................................... + 37 000 €

Maa-aineslain mukaisten lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta perittävät maksut ..................................................... + 4 000 €

Ympäristönsuojelun muut palvelumaksut ........................................................................ + 2 000 €

Menot

Rakennusvalvonnan sähköinen asiointi ............................................................................ + 25 000 €

Väistötilojen vuokrat .......................................................................................................... + 38 185 €

Leasing-auto ...................................................................................................................... + 7 400 €

Henkilökunnan oman auton käyttö .................................................................................... -6 337 €

Koulutus ............................................................................................................................. - 2 000 €

Asiantuntijapalvelut............................................................................................................ - 10 000 €

Tuloslaskelma 2020 Valtuuston sitovuustaso sisältää seuraavat tulosalueet


Rakennusvalvonta -339 184 244 500 -94 684

Ympäristönsuojelu -297 602 51 000 -246 602

Sitovuustaso yhteensä -636 786 295 500 -341 286

Tuloslaskelma

RAKENNUSVALVONTA ja YMPÄRISTÖNSUOJELU

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 2 821 2 500 2 500 2 500 0 2 500 2 500

Sisäisten palvel. myynti 4 821

Maksutuotot 295 761 250 000 250 000 293 000 17 293 000 293 000

TOIMINTATUOTOT 303 403 252 500 252 500 295 500 17 295 500 295 500


Palvelujen ostot -32 612 -68 608 -68 608 -72 427 6 -73 406 -74 468


Aineet, tarvikk. ja tavarat -8 750 -9 600 -9 600 -4 680 -51 -4 744 -4 816

Vuokrat -728 -1 000 -1 000 -45 000 4 400 -45 630 -46 314

Sisäiset vuokrat -38 475 -20 906 -20 906 0 -100

Muut toimintakulut -1 571

TOIMINTAKULUT -573 058 -593 513 -593 513 -636 786 7 -645 124 -654 183

TOIMINTAKATE -269 655 -341 013 -341 013 -341 286 0 -349 624 -358 683


130

Rakennusvalvonta Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: rakennustarkastaja Kari Nuutinen

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintaamme ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen tavoitteena on uudistaa maankäyttö- ja rakennuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen siten, että uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen tulevaisuuden haasteista, muuttuvasta toimintaympäris-töstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestel-mää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpa-notehtäviä.

Toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) voi-massa olon aikana ja myös näköpiirissä oleva kehitys haastaa uusiin toimiin. Tällaisia ilmiöitä ovat mm. ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen murros, di-gitalisaatio ja muutokset hallintorakenteissa.

Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi alueidenkäyttöön ja rakentamiseen vaikuttavat monet muut lait. Eri säädösten rooli tässä kokonaisuudessa kaipaa kirkastamista. EU:n lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi rakentamisen ohjaukseen erityisesti energiatehokkuuden ja rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittami-sen osalta. Lainsäädännön kehittämiselle luovat puitteita myös kansainväliset sopimukset, joihin liittyy merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Näistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus.

Talousarviovuonna 2020 tehtäneen päätös rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelu- ja arkistointijär-jestelmän hankkimisesta ja myös käyttöönotosta vuonna 2020. Palvelun kautta vastaamme osaltamme digitalisaation haasteisiin tarjoten asiakkaille mahdollisuuden sähköiseen kommunikointiin, neuvontaan ja hakemusten jättämiseen sähköisesti. Tämä tuo jatkossa säästöjä mm. paperisten hakemusten käsit-telyyn ja paperiseen arkistointiin liittyvissä joka päiväisissä tehtävissä.

Henkilöstö




VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Asiakaslähtöiset, laki-perusteiset ja asian-tuntevat viranomais-palvelut

Valitusviranomaisen muuttamien lupapäätös-ten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin

Viranomaislautakuntaan tehdyt oikaisuvaatimukset eivät aiheuta muutoksia päätöksiin tai päätökset eivät kumoudu

Muutoksen haku ei muuta päätöstä.

Lupapäätökset Lupapäätöksiä tehdään 2 kertaa kuukaudessa, lu-van myöntämisedellytys-ten täyttyessä tehdään päätös viivyttelemättä seuraavana päätöspäi-vänä

Päätökset 360 kpl.

Sähköinen lupa-asiointi, hakemusten käsittely sekä arkistointi

Sähköinen lupajärjestelmä käytössä

Asiakas voi jättää ra-kennusvalvontaan ha-kemuksen sähköisesti käsiteltäväksi, kommu-nikointi voi tapahtua järjestelmän kautta hankkeeseen ryhty-vän, suunnittelijoiden ja vastaavien työnjoh-tajien kesken.


131



Lautakunnan muuttamien lupapäätösten määrä suhteessa tehtyihin lupapäätöksiin (kpl/kpl)

- viranhaltijat 1/302 0/360 0/360 0/360 0/360

Lupapäätöksiä, kpl 302 360 360 360 360

Myönnetyt luvat, asuntoja 151 150 150 150 150

Asuntoja valmistunut 152 130 130 130 130

Nettomenot €/asukas 2,52 3,5 3,57 3,57 3,57

Maksujen kattavuus menoista, % 82,1 73 76 76 76


Tulot

Lupamaksujen korotus ...................................................................................................... + 37 000 €

Menot

Sähköinen lupa-asiointi ..................................................................................................... - 25 000 €

Väistötilojen vuokrat .......................................................................................................... - 21 130 €

Leasing-auto ..................................................................................................................... - 3 700 €

Henkilökunnan oman auton käyttö .................................................................................... + 3 737 €


Rakennusvalvonta Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 250 635 207 500 207 500 244 500 18 244 500 244 500

TOIMINTAKULUT -305 250 -309 532 -309 532 -339 184 10 -343 593 -348 382

TOIMINTAKATE -54 614 -102 032 -102 032 -94 684 -7 -99 093 -103 882


132

Ympäristönsuojelu Sitovuus: viranomaislautakunta, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen


Ympäristönsuojelu-tulosalueelle kuuluvia lakisääteisiä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä ovat luvitus, muun muassa maa-ainesten ottamisluvat ja ympäristöluvat, rekisteröinti sekä laillisuusval-vonta ja yleisen edun valvonta. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäris-tönsuojelun edistäminen. Tärkeimmät keinot ovat ympäristöselvitykset ja -tutkimukset, ympäristövalistus, -tiedotus ja -neuvonta sekä yhteistyö kaavoittajan, muiden kuntatoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Tulosalueen toiminnan painopisteinä ovat lakisääteisten lupa- ja valvontatehtävien tehokas hoitaminen sekä ilmanlaadun seurannan jatkaminen yhteistyössä alueen toiminnanharjoittajien ja Kuopion kaupun-gin kanssa. Aiempien vuosien suunnitelmallisella ympäristön siisteyden valvonnalla on todettu vaikutta-vuutta ja sitä jatketaan yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.

Pohjavesialueilla ja rannoilla sijaitsevien kiinteistöjen, jotka ovat viemäriverkostojen ulkopuolella, talous-jätevesien käsittelyn tuli täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt perustason vaatimukset 30.10.2019 mennessä. Tähän liittyvä valvonta kohdistetaan pohjavesialueilla sijaitseville kiinteistöille. Samalla valvo-taan pohjavesialueilla vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liit-tämisvelvollisuutta.

Ympäristönsuojelun lainsäädäntö on muuttunut. Lupamenettelyn sijaan vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttava toiminta rekisteröidään tai toiminnasta ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viimeisimmässä muutoksessa säädetään lupamenettelyn kaltaisesta uudesta yleisestä ilmoitusmenette-lystä, johon on siirtynyt eräitä aiemmin ympäristöluvanvaraisia toimintoja kuten eläinsuojat, jotka ovat tarkoitettu vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmälle. Toiminnan ympäristönsuojelun vaatimuksista sääde-tään toimialakohtaisissa asetuksissa. Ennakkovalvonnan keventyminen edellyttää riittävää työpanosta säännölliseen jälkivalvontaan.

Ilmastonmuutosta on hillittävä ja ilmastonmuutokseen on sopeuduttava. Ilmastonmuutos edellyttää toimia myös kunnalta. Pohjois-Savon ilmastostrategiassa ja seudullisissa ilmasto-ohjelmissa, joihin Siilinjärvi osallistuu, haetaan ratkaisuja muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kunnan toi-mialoilla ja hiilinielujen (metsät, puistot) säilyttämiseen. Ilmastonmuutokseen tulee varautua etenkin maankäytön suunnittelussa. Perusinfrastruktuurin toimivuus äärisääolosuhteissa tulee varmistaa. Ilmas-totyössä hyödynnetään Kierre-hankkeen tuloksia. Kunnanhallitus on päättänyt 10.4.2017 viranomaislautakunnan esityksestä käynnistää kunnan ympäris-tönsuojelumääräysten valmistelun, joka on ollut toimenpiteenä vuosien 2018 ja 2019 talousarvioissa ym-päristönsuojelu-tulosalueella. Ympäristönsuojelumääräysten valmisteluun ei ole ollut osoitettavissa työ-panosta eikä sitä ole myöskään vuonna 2020. Kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset ovat edelleen tarpeen; määräysten avulla voidaan Siilinjärven olosuhteissa edistää vesien, erityisesti pohjavesien suo-jelua ja keventää ilmoitusmenettelyjä.

Henkilöstö




133


VIRANOMAISLAUTAKUNNAN HYVÄKSYMÄT TAVOITTEET


Terveellisen ja viihtyisän elinympäristön turvaami-nen

Roskaantumisen suunnitel-mallinen valvonta

Tarkastukset 20

Tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen kun-nan ilmastotyölle

Seudullisen ilmasto-ohjel-man ja kunnan ilmastotoi-mintasuunnitelman valmis-telu

Valmius Ohjelmatyö edennyt suunnitteluaikatau-lun mukaisesti.


Lautakunnan hyväksymät tavoitteet TP 2018 TA 2019 TA 2020 TA 2021 TA 2022

Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika keskimäärin (kk)

2 3,5 3 3 3

Valvontaohjelman mukaisten tarkastusten toteuma (%)

80 100 100 100 100


Tulot

Maa-aineslain mukaisten lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta perittävät maksut ..................................................... + 4 000 €

Muut palvelumaksut .......................................................................................................... + 2 000 €

Menot

Väistötilojen vuokrat .......................................................................................................... + 17 055 €

Leasing-auto ..................................................................................................................... + 3 700 €

Henkilökunnan oman auton käyttö ................................................................................... - 2 600 €

Koulutus ............................................................................................................................ - 2 000 €

Asiantuntijapalvelut ........................................................................................................... - 10 000 €


Ympäristön- suojelu

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 52 767 45 000 45 000 51 000 13 51 000 51 000

TOIMINTAKULUT -267 808 -283 981 -283 981 -297 602 5 -301 531 -305 801

TOIMINTAKATE -215 041 -238 981 -238 981 -246 602 3 -250 531 -254 801


134

T E K N I S E N L A U T A K U N N A N J A O S T O

6.4.3 Yksityistiet Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: maaseutuasiamies Erkki Väätäinen

Toiminta-ajatus Yksityistiehallinnon tehtävänä on kehittää ja toteuttaa toimenpiteitä yksityistieverkon parantamiseksi.

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Uusi yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019. Kuntien tielautakunnat lakkaavat toimimasta yksityistielain mukaisena tiehallintoviranomaisena 31.12.2019. Investoinnin- ja kunnossapidon avustukset ovat kuiten-kin edelleen tarpeen. Teknisen lautakunnan tiejaos jatkaa valtuustokauden loppuun hallintosäännön ja kuntalain mukaisesti ja päättää kunnan varoista (investointien ja kunnossapidon avustaminen) yksityis-teille myönnettävästä avustuksista ja jakoperiaatteista. Tiekuntien yhdistämiset, jakamiset ja perustamiset voidaan päättää tiekuntien omilla päätöksillä tai maan-mittaustoimiston toimituksessa. Tiekunnan päätöksestä osakas voi nostaa kanteen tiekuntaa vastaan käräjäoikeudessa. Siilinjärvellä on yli puolen kilometrin mittaisia yksityisteitä noin 314 km ja 135 tiekuntaa. Yksityistieverkon kunnossapidossa ja parantamishankkeissa tiekuntien ja sidosryhmien välinen yhteistyö korostuu eri hankkeissa.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt Talouden seuranta ja sisäinen valvonta on palvelualueella säännöllistä.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Yksityistiehallinto on osaltaan turvaamassa yksityisteiden tienpitoa. Tienpitoa, joka on yksityistielain mu-kaan hoidettava tieosakkaiden yhteiseen lukuun.

Henkilöstö 0,1 henkilötyövuotta.





Riskiarvio

Yksityistieverkon ylläpito

2–4 ylläpitohanketta/ vuosi liikenteellisesti merkittävillä yksityis-teillä

Ylläpitohankkeet Valtion rahoitus- ratkaisut



Avustetut yksityistiet, km 291 293 265 265 265


135

Tuloslaskelma 2020 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen


Yksityistieasiat -123 364 -123 364

Tuloslaskelma

YKSITYISTIEASIAT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020




Sisäiset palvel. ostot -206 -236 -236 -228 -3 -228 -228

Avustukset -89 345 -114 848 -114 848 -114 848 0 -116 456 -118 203

Muut toimintakulut -380 -360 -360 -360 0 -365 -370

TOIMINTAKULUT -102 896 -128 872 -128 872 -123 364 -4 -125 088 -126 961

TOIMINTAKATE -102 896 -128 872 -128 872 -123 364 -4 -125 088 -126 961


136

K U N N A N H A L L I T U S

6.5 YHTEISET PALVELUT Sitovuus: valtuusto, brutto

Vastuuhenkilö: talousjohtaja Petteri Ristikangas

Toiminta-ajatus

Yhteiset palvelut on yksi kunnan viidestä palvelualueesta. Yhteisten palveluiden (palvelualue) sitovuus-taso tuottaa kunnan sisäisiä tukipalveluita sisältäen tulosalueina talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, työlli-syystoiminnan ja muut tukipalvelut, tietotekniikkapalvelut, ruoka- ja puhtauspalvelut sekä hankinnat.


Kunnan talouden vakaudenhallinnan kannalta merkitseväksi tekijäksi ovat nousseet toimitilojen sisäil-maan liittyvät järjestelyt ja tulevaisuuden investointitarpeet. Hankekokonaisuudesta talouteen kohdistu-vien pitkäaikaisten vaikutusten arviointi on hankesuunnittelun keskeinen tekijä. Myös palvelutuotannon rakenteellisten muutosten, tuottavuutta parantavien toimenpiteiden ja tulopohjan vahvistamisen mahdol-lisuudet on hyödynnettävä. On tärkeää, että päätöksenteon tukena on perusteiltaan avattuja vaihtoehtoi-sia kehitysnäkymiä, joiden toteutumista seurataan ja kehityskulkuun tarvittaessa puututaan.

Uusi kuntalaki on muuttanut kuntien talouden tasapainon ja vakauden hallintaan liittyviä säädöksiä siten, että niihin liittyvien tavoitteiden asettamiselle talousarviossa ja taloussuunnitelmassa sekä seurannalle tilinpäätöksessä on laissa asetettu velvoittavia ja huomioonotettavia ohjeita ja säädöksiä, jotka kohdistu-vat entistä enemmän konsernitasolle.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt

Talouden seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen edesauttavat taloudellisen riskin hallintaa. Si-säisen valvonnan ja seurannan painopisteen kohdentaminen valitun skenaarion peruslähtökohtien ja to-teutumisedellytysten kehittymiseen on vallitsevassa tilanteessa kuntatalouden pitkän aikavälin riskien-hallinnan kannalta keskeistä. Talouden kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta ja myös kuntalain muutok-sista johtuen valvonnan kohdentaminen entistä enemmän konsernitasolle on tarpeen.

Tietojärjestelmien haavoittuvuus aiheuttaa uhkan päivittäisten toimintojen toteutumisen jatkuvuudelle. Järjestelmien käytön ohjaus ja valvonta sekä suojaaminen ulkoisilta häiritseviltä toimilta ovat riskien hal-linnan kannalta keskeisiä. Järjestelmien ajantasaisuus ja niiden kehittäminen aidosti palveluiden tuotan-non tarpeista lähtien on tärkeää vaikuttavuuden näkökulmasta tarkasteltuna.

Mikäli kunnan lainamäärä kasvaa olennaisesti, kasvavat myös lainanhoitokulut. Korkojen noususta ei tällä hetkellä ole viitteitä. Korkotason on ennakoitu olevan pitkään nykyisellä tasolla, ts. negatiivisten kor-kojen aikakausi jatkuu toistaiseksi. Korkojen mahdollinen nousu nollan tuntumaan toteutunee hyvin hi-taasti. Luottosalkun korkorakenteen kehittymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä arvioidaan ja korkora-kenteen hallintaan kiinnitetään huomiota.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin

Kuntastrategian tavoitteena on kunnan investointikyvyn ylläpitäminen ja velkamäärän kasvun rajoittami-nen. Talouden tulevan kehityksen arviointi vähintäänkin keskipitkällä aikavälillä on keskeinen toimintojen järjestämistä ohjaava tekijä. Etenkin toimitiloihin kohdistuvien investointien taloudelliset vaikutukset toi-mintaedellytyksiin tulevat olemaan merkittävät. Em. tekijät vaikuttavat kunnan muiden investointien to-teutumismahdollisuuksiin ja niillä on vaikutusta strategisten kasvuedellytysten arvioimiseen ja luomiseen. Digitalisaation hyödyntämisellä palvelutuotannossa on yhä suurempi vaikutus palveluprosessien tulok-sellisuuden kehittymisessä. Hyödyntäminen lisää tietoteknologian osaamisen tarvetta. Tietojärjestelmien ja tietojärjestelmälaitteiden toimintavarmuus, tehokkuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä tekijöitä palvelu-tuotannon ja palveluprosessien onnistumisen näkökulmasta. Kilpailu alan osaavasta työvoimasta on ki-ristynyt ja henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuden varmistamiseen on keskityttävä.


137

Kunnan suorittamien tavara- ja palveluhankintojen määrä on rahallisesti merkittävä. Tavarahankintojen suorittaminen on jo vakiintunut pääasiassa seudullisesti kilpailutetuista hankintapaikoista toteutuvaksi, mutta palveluhankintojen kohdalla keskitetty kilpailuttaminen ei ole samassa määrin vakiintunutta, vaan palveluita kilpailutetaan erillisinä hankkeina seudullisen hankintayhtiön avustamana. Palveluhankintojen oikea kohdentaminen ja niiden volyymin suhde omaan palvelutuotantoon on merkittävä palvelujen tulok-sellisuuden kannalta.





Riskiarvio

Kasvu:

Talouden hallinta ja kehit-tymisen arviointi perustu-vat kehittymistä kuvaaviin skenaarioihin

Valitaan tavoiteltava kehityspolku väestö-tekijöiden muutok-seen perustuvan skenaarion pohjalta

Valitun skenaarion toteutuminen

Onnistuminen skenaa-rioiden peruslähtökoh-tien arvioinnissa.

Hyvinvointi:

Palvelutuotannon tukena ovat ajanmukaiset ja toi-mintavarmat tietojärjestel-mät.

Mahdollistetaan digitali-saation hyödyntäminen palvelutuotannossa ja asiakaspalvelussa.

Palvelutuotannon tuki järjestetään tar-koituksenmukaisella tavalla (tulokselli-suus näkökulma) joko omana toimin-tana tai ulkoistettuna palvelutuottajalle

Ulkoistettujen ja omana tuotantona toteutettujen digitaalis-ten palveluiden kehit-tyminen ja käyttö pal-velutuotannon tukena sekä niiden välinen suhde

Käyttöpalveluiden tuot-taminen siirtyy entistä enemmän ulkoisten toi-mijoiden varaan; riippu-vuus ulkoisesta toimi-jasta ja sopimushallin-nasta kasvaa.

Talous:

Lainanhoitokuluissa ei ta-pahdu hallitsematonta muutosta mahdollisista korkovaihteluista huoli-matta

Enimmillään noin 2/3-osa lainasalkusta on sidottu 5/10 vuo-den korkoon tai suo-jattu korkojohdannai-silla

Luottojen keskikorko, keskikoron muutos ja suojausaste

Alhainen korkotaso pit-käaikaisena tekee suo-jauksesta kannattamat-toman.

Tuloslaskelma 2020 Valtuustoon sitova palvelualue käsittää seuraavat tulosalueet:


Yhteisten palvelujen hallinto -96 281 96 281 0

Henkilöstöpalvelut -1 568 019 1 567 262 -757

Talouspalvelut -588 899 588 901 2

Työllisyystoiminta ja muut tukipalvelut -1 749 773 299 059 -1 450 714

Tietotekniikkapalvelut -1 241 610 1 485 688 244 078

Ruoka- ja puhtauspalvelut -7 020 211 7 108 488 88 277

Hankinnat -18 935 18 935 0



138


Vähennykset aterioiden myyntituloissa............................................................................. - 93 500 €

Yksiköistä laskutettavan sisäisen osuuden kasvu menoja vastaavasti ............................ + 155 000 €

Menot

SoTe-palvelualueelta siirtyvä palkkahallinnon kululisäys ................................................. + 100 000 €

Yksiköistä laskutettavan sisäisen osuuden kasvaa menoja vastaavasti .......................... + 155 000 €

SoTe-palvelualueen siirtyvä Monetran palveluveloitukset ................................................ + 118 000 €

SoTe-palvelualueelta siirtyvä työmarkkinatuen kuntaosuus............................................. +1 100 000 €

Tuloslaskelma

YHTEISET PALVELUT

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Myyntituotot 1 058 268 1 061 510 1 061 510 1 056 261 0 1 056 261 1 056 261

Sis. palv. myynti 7 023 541 6 990 894 6 990 894 7 362 080 5 7 362 080 7 362 080

Tuet ja avustukset 396 980 441 040 441 040 404 040 -8 404 040 404 040

Sis. vuokratuotot 2 392 009 2 398 051 2 398 051 2 342 233 -2 2 342 233 2 342 233

Muut toimintatuotot 9

TOIMINTATUOTOT 10 870 808 10 891 495 10 891 495 11 164 614 3 11 164 614 11 164 614



Sis. palv. ostot -721 547 -334 809 -334 809 -346 057 3 -346 057 -346 057

Aineet, tarv. ja tav. -1 741 142 -1 555 049 -1 555 049 -1 521 509 -2 -1 542 808 -1 565 962

Avustukset -10 361 -10 000 -10 000 -1 112 000 11 020 -1 127 568 -1 144 482

Vuokrat -484 972 -536 754 -573 754 -613 347 7 -621 935 -631 266


Muut toimintakulut -18 650 0 0 -1 309 0 -1 328 -1 348

TOIMINTAKULUT -11 009 531 -10 929 730 -10 894 207 -12 283 728 13 -12 445 884 -12 622 084

TOIMINTAKATE -138 723 -38 235 -2 712 -1 119 114 41 165 -1 281 270 -1 457 470

Poistot -384 446 -299 665 -299 665 -321 215 7 -270 775 -242 011

Vyörytysmenot -17 063 -16 885 -16 885


139

Yhteisten palvelujen hallinto Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talousjohtaja Petteri Ristikangas Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhteisten palvelujen hallinto -palvelualueen vastuulle kuuluvien sisäisten tukipalvelujen toimivuus, palve-lukyky ja resurssien allokointi sekä palvelualueen yleisjohtaminen. Keskeiset tehtäväalueet ovat kunnan strateginen taloussuunnittelu, talousprosessien johtaminen sekä henkilöstö-, työllisyys-, tietotekniikka- ja ruoka-/puhtauspalveluiden hallinnointi. Ennustettu talouden alavire ja palvelurakenteesta johtuva kustannustason nousu sekä sitä seuraava kun-tatalouden tilan heikkeneminen vaikuttavat taloudellisia toimintaedellytyksiä heikentävästi. Talouden ly-hyen sekä pitkän aikavälin strategisen suunnittelun tarve korostuu. Talouden vaikea tilanne ja vakautta-mistoimenpiteet vaikuttavat palvelualueen toimintojen sisältöön ja laajuuteen. Muutokset edellyttävät mahdollisesti toimintojen uudelleen organisointia. Uudistetun Kuntalain kuntatalouden arviointia koskevat säädökset painottuvat entistä enemmän konser-nitasolle ja sisältävät lisäksi aikaisempaa sitovampaa säätelyä, jotka vaikuttavat talouden suunnittelu- ja arviointimenettelyihin.


Kokonaishenkilöstö, lukumäärä 1 1 1 1 1


Yhteisten palvelujen hallinto

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 96 281 0 96 281 96 281

TOIMINTAKULUT -97 292 -98 179 -75 656 -96 281 27 -97 628 -99 093

TOIMINTAKATE -97 292 -98 179 -75 656 0 -100 -1 347 -2 812

Henkilöstöpalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Johanna Antikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkilöstöpalvelut siirtyvät organisaatiouudistuksen myötä Yhteiset palvelut -palvelualueelle 1.1.2020. Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on tuottaa keskitetysti monipuolisia työnantaja- ja työhyvinvointipalve-luita koko kunnan henkilöstölle. Palkkahallinto ostetaan Monetra Pohjois-Savo Oy:lta. Aikaisemmin so-siaali- ja terveyspalveluiden talousarviossa olleet sote-henkilöstön palkkahallintokulut siirtyvät henkilös-töpalveluihin vuoden 2020 alusta. Kunnan kokonaishenkilöresurssi on noin 1 400 henkilötyövuotta. Siilinjärven kunnan henkilöstön toimin-takulttuuria kehitetään ratkaisukeskeiseen suuntaan, jossa jokainen työntekijä osallistuu oman työnsä kehittämiseen. Tällä vahvistetaan olemassa olevien vahvuuksien huomaamista ja hyödyntämistä sekä innostuksen ilmapiiriä työyhteisöissä. Yhdessä työhyvinvointia – kokeiluilla uusia toimintamalleja -hank-keella pilotoidaan kokeilukulttuurin luomista. Yhteistoimintaa kehitetään ammattijärjestöjen ja työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen vähentä-miseksi. Uutta yhteistoiminnallista mallia pilotoidaan ensin kotihoidossa osittain Kevan työelämän kehit-tämisrahalla. Työtapaturmien ehkäisyssä henkilöstöä kannustetaan tekemään turvallisuushavaintoja


140

Henkilöstö






Työkyvyttömyyden kustannusten vähentämi-nen

Yhteistoiminnan kehittä-minen työterveyshuollon ja ammattijärjestöjen kanssa sekä korvaavan työn käytäntöjen vakiin-nuttaminen

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaolot alle 13 kpv / työnte-kijä.

Työtapaturmien syste-maattinen ehkäisy ja ta-paturmien ja läheltä piti

-tilanteiden sähköinen raportointikäytäntö sekä erityisesti turvallisuusha-vaintojen tekemiseen kannustaminen

Tapaturmien aiheut-tamat poissaolopäi-vät

Tapaturmien aiheut-tamat poissaolopäi-vät alle 500 päivää.

Jokaisen työntekijän ja työyhteisön aktiivinen oman työn kehittäminen

Yhdessä työhyvinvointia ja edunvalvonnasta yh-teiseen kehittämiseen -hankkeet

Hankkeista kerät-tävä palaute ja hyvät käytännöt

Hankkeissa mukana olevat työyksiköt ja-kavat hyviä käytän-töjä toisille yksiköille.


Menot

Sotelta siirtyvät palkkahallinnon kulut .............................................................................. + 100 000 €


Henkilöstö- palvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 1 177 516 1 457 288 1 457 288 1 567 262 8 1 567 262 1 567 262

TOIMINTAKULUT -1 164 260 -1 469 453 -1 469 453 -1 568 019 7 -1 588 530 -1 610 820

TOIMINTAKATE 13 256 -12 165 -12 165 -757 -94 -21 268 -43 558


141

Talouspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: talouspäällikkö Eeva Miettinen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisiä tehtäväalueita ovat kunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen laadinta, rahoituksen hoito, toi-mialojen tuki talousasioissa, talousarvion seuranta ja erilaiset talouteen liittyvät pitkäntähtäimen ennus-teet ja laskelmat. Tulosalueelle on sisällytetty myös tietosuojaan liittyvät tehtävät v. 2019 alkaen. Kunnan taloushallinnon tehtävistä on siirretty porrastetusti vuodesta 2007 alkaen seudulliselle palvelu-keskukselle Kuhilas Oy:lle laskujen käsittely, kirjanpito sekä reskontrat. Palvelut tuotetaan toimeksianto-sopimuksen perusteella. Toiminta on ollut vakiintunutta ja toiminut hyvin. Kesästä 2018 alkaen Kuhilaan toimintaa on jatkanut maakuntaan perustettu uusi alueellinen tukipalveluyhtiö Monetra Pohjois-Savo Oy. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden yhtiöjärjestyksen ja osakas-sopimuksen (28.5.2018 § 13). Leppävirta, Kaavi, Tuusniemi ja Siilinjärvi ovat nimenneet yhteisen edustajan yhtiön hallitukseen. Omistusosuus yh-teensä 1 %, pääomistuksen ollessa Monetran emoyhtiöllä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä ja Kuopion kaupungilla. Perustamisvaiheessa konsernin tietotekniikka edellyttää investointeja ns. hallintoinfraan ja myöhemmin yhtenäisiin ict-järjestelmiin. Jokainen alueellinen yhtiö osallistuu näihin sekä emoyhtiön kus-tannuksiin liikevaihdon, henkilöstömäärän tai muun tarkoituksenmukaisen jakoperusteen suhteessa. Mo-netran osalta merkittävimmät kehityskohteet liittyvät juuri tietojärjestelmiin ja niiden käytettävyyteen. Yh-tiön kanssa pidetyn palaverin yhteydessä emme kuitenkaan saaneet tietoja miten em. seikat vaikuttavat tulevaan talousarviovuoteen. Kehittämistä ja uudistamista vaativat myös kunnan oma raportointi ja budjetointikäytännöt. Tähän vaikut-tavat myös valtakunnallisten, kunnista kerättävien tietojen käytännemuutokset. Tähän valmistaudutaan tekemällä tarvittavat muutokset omana työnä. Kunta rahoittaa valtionosuusjärjestelmään sisällytettyä di-gitalisaation kannustin-järjestelmää n. 0,160 milj. eurolla ja sitä vastaavaa rahoitusta on haettu yht. 0,085 milj. euroa. Osa hankkeesta kohdistuu em. raportoinnin kehittämiseen.

Henkilöstö Resursointi ja osaaminen ovat kunnossa.


Kokonaishenkilöstö 2,8 2,8 2,4 2 2




Talousraportoinnin uudistaminen

Käyttöönottovalmius viimeistelty.

Kunnan oman rapor-toinnin osalta hankinta-päätös / hankinta tehty.

Automatisoidun talous-raportoinnin käyttöönotto 2021 ja kunnan oman ra-portoinnin kehittäminen.

Tietosuojatyö Ohjeistukset ja toimin-tamallit valmiit

Eu:n tietosuoja-asetuk-sen mukainen toiminta.


Tulot

Yksiköistä laskutettava sisäinen osuus kasvaa menoja vastaavasti ................................ + 129 000€

Menot

Soten puolelta siirtyvät Monetran palveluveloitukset ........................................................ + 118 000 €

Monetran palveluveloitusten kasvu .................................................................................. + 25 000 €

Henkilöstömenojen vähennys ........................................................................................... - 11 400 €

Vuokratilat, kokovuotiset ................................................................................................... + 2 500 €

Sisäiset huoneistopalvelumenot poistuvat ........................................................................ - 6 040 €


142


Talouspalvelut Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 444 649 434 110 434 110 588 901 36 588 901 588 901

TOIMINTAKULUT -444 649 -439 175 -461 175 -588 899 28 -596 830 -605 446

TOIMINTAKATE 0 -5 065 -27 065 2 -100 -7 929 -16 545

Työllisyystoiminta ja muut tukipalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Johanna Antikainen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Työllisyystoiminta ja muut tukipalvelut -tulosalue koostuu kahdesta tulosyksiköstä; työllisyystoiminta ja muut tukipalvelut. Työllisyystoiminta siirtyy vuoden 2020 alusta sosiaali- ja terveyspalveluista henkilöstö-palveluihin. Yksi työllisyysohjaajan tehtävä muuttuu sosiaaliohjaajaksi ja tämä työntekijä sijoittuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, joten työllisyystoiminnassa on kaksi työllisyysohjaajan vakanssia. Työttömien määrä Siilinjärvellä on maakunnan alhaisin. Hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspal-veluiden järjestäjänä vahvistetaan ja kunnat voivat hakea työllisyyden kuntakokeiluja vuosille 2020–2022. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempää työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeilujen kohderyhmänä ovat kaikki alle 30-vuotiaat sekä ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan sekä lisäksi maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hankealueiden TE-toimis-toissa. Kokeilukunta vastaa kyseisen asiakaskohderyhmän julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden (TE-palveluiden) tarjoamisesta. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneille henkilöille. Kuntouttavaa työtoimintaa on mahdollista toteuttaa kunnan eri yksiköissä ja yhdis-tyksissä. Kuntouttava työtoiminta on tällä hetkellä sosiaalihuoltolain alaista toimintaa, mutta hallitusohjel-man mukaan se siirtyisi pois sosiaalihuoltolain alaisuudesta ja tulisi jäämään kuntiin, myös sote-uudis-tuksen jälkeen. Kesätyöpaikkoja tarjotaan opiskelijoille ja koululaisille: n. 20 henkilölle 10 päivää sekä lyhyitä harjoittelu-jaksoja alan opiskelijoille. Muut tukipalvelut vastaa kunnantalon asiakaspalvelupisteen palveluista ja arkistotoimesta. Kunnantalon siirtyessä pois käytöstä, tulee asiakaspalvelulle löytää korvaavat tilat. Kunnantalon toimintojen hajaantu-minen on muuttanut postin jakelutoimintoja ja lisännyt jakeluun menevän postin määrää. Arkistotoimessa on vuonna 2017 saatu päätökseen eAMS-projekti, jolla on luotu perusta siirtymiselle sähköiseen arkistointiin. Siilinjärven kunta on osakkaana Kuntien Tiera Oy:ssä, jonka tarjoamaan palve-lukonseptiin sisältyy sähköinen arkisto Sark.

Henkilöstö

Henkilöstön lisäys/vähennys TA 2020* TS 2021 TS 2022

Kokonaishenkilöstömäärä 5 5 5

*Vuoden 2020 alusta voimaantulevan organisaatiomuutos


143




Nuorisotyöttömyyden vä-hentäminen

Eri toimijoiden yhteistyö ja Nuoret Pystyy -hanke

Nuorisotyöttömien osuus

Tavoitteena alle 10 %.

Työmarkkinatuen kunta-osuuden vähentäminen

Työllisyyden kuntakokei-luun osallistuminen, työ-markkinatuen kunta-osuudella olevien ohjaus aktivointitoimiin

Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä

Työmarkkinatuen kuntaosuuden vä-hentäminen 5 %.

Kunnantalon asiakaspal-velun ja arkiston uudet ti-lat ja käytännöt

Kunnantalon asiakaspal-velun ja arkiston uudet ti-lat

Kuntalaisten tyyty-väisyys asiakaspal-veluun

Kuntalaisten asiakas-palvelun taso ei laske.


Työllisyystoiminta ja muut tukipalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020

Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 592 012 329 290 329 290 299 059 -9 299 059 299 059

TOIMINTAKULUT -903 966 -773 290 -713 290 -1 749 773 145 -1 773 781 -1 799 870

TOIMINTAKATE -311 954 -444 000 -384 000 -1 450 714 278 -1 474 722 -1 500 811

Tietotekniikkapalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Simola Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kunnan tietotekniikkapalveluiden tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja kehittää kunnan tietoteknisiä palveluja ja laiteympäristöjä kustannustehokkaasti, asiakaslähtöisesti ja tietoturvallisesti. Tietotekniikkapalveluiden vastuulla on lisäksi tietoteknisten asioiden ja ICT-markkinoiden kehityksen seuraaminen ja reagoiminen oikea-aikaisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Kunta ylläpitää omana työnä omaa tietoteknistä laitteistojen ja ohjelmistojen käyttöpalvelukokonaisuutta. Kunta ylläpitää itse oman tietoliikenneverkkonsa pois lukien etäyhteyksiin tarvittavat tietoliikennepalvelut, jotka hankitaan kumppaneilta. Kunnassa ei tehdä omaa ohjelmistokehitystyötä, vaan toimialakohtaiset sovellukset ostetaan tai vuokrataan ohjelmistotoimittajilta. Tietotekniikkapalveluiden tuottamat ns. vaki-oidut peruspalvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Vuoden 2020 toimintakulut kohdistetaan kustannuspai-koille (asiakkaille) tuotekohtaisten kumulatiivisten kk-suoritemäärien perusteella. Kunnantalolla sijaitsevissa atk-laitetiloissa olevat tietotekniset laitteet joudutaan siirtämään väistötiloihin kesällä 2020. Kunnassa käynnistetään helmikuussa 2020 Microsoft-O365-projekti, jonka tavoitteena on valmistella ja päivittää kunnan hallintoverkon käyttäjätunnukset ja verkossa tuotetut palvelut yhteensopivaksi ns. O365-pilviteknologian kanssa. Tämä projekti päättyy kesäkuussa 2021, kun (jos) kunnan nykyiset Microsoft-käyttöoikeudet päivitetään O365-kelpoisiksi Toimialakohtaisen tietojärjestelmien päivitysten yhteydessä törmätään yhä useammin siihen, että kunnan vastuulla oleva tietorekisteri siirtyy osittain tai kokonaan ohjelmistotoimittajan tuottamaksi ulkoistetuksi käyttöpalveluksi eli pilvipalveluksi.


144

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstö 10 10 10 10 10

Tietotekniikkapalveluissa on kaksi virkaa ja kahdeksan työsuhteista tointa (yhteensä 10 vakituista). Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueella on kolme henkilöä, joiden tehtävä on selkeästi atk-painotteinen. Sivistyspalveluiden palvelualueella on yksi henkilö, jonka tehtävä on selkeästi atk-painot-teinen.




Kunnantalolle sijoi-tettujen ICT-laitteiden siirto väistötiloihin

ICT-laitteet (tietoliikenne ja palvelimet) siirretään pois kunnantalolta

Kunnantalolla sijait-sevat tietotekniset laitteet on siirretty väistötiloihin

Tietoliikenneverkon toi-minta on siirretty kunnan-talolta väistötiloihin.

Kunta valmistautuu siirtymään Microsoft Office O365-pilvitek-nologiaan

Kunta käynnistää O365-projektin. Projektissa aloitetaan valmistautu-maan tulevaan O365-käyttöönottoon (migraa-tioon).

O365-teknologian käyttöönottoprojektin projektisuunnitelma Tarvittavat politiikka-asiakirjat ja niiden ajantasaisuus O365-teknologian ta-voitekuva, miten tek-nologiaa sovelletaan Siilinjärven kunnassa Henkilöstön koulutus-suunnitelma Microsoft-lisenssien hankintasuunnitelma ja rahoitus vuodelle 2021

O365-projektisuunni-telma hyväksytään helmi-kuussa 2020. Politiikka-asiakirjat hy-väksytään kesän 2020 ai-kana. O365-käyttöönottosuun-nitelma on hyväksytty syyskuussa 2020. Tarvittavat O365-henki-löstökoulutukset on suun-niteltu ja koulutusten toi-meenpanosuunnitelma on hyväksytty. Hankittavat Microsoft-li-senssit on tunnistettu ja määrärahat lisenssien hankinnalle ovat mukana vuoden 2021 talousarvi-ossa.


Tietotekniikka- palvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 1 384 456 1 401 056 1 401 056 1 485 688 6 1 485 688 1 485 688

TOIMINTAKULUT -1 187 880 -1 199 253 -1 224 253 -1 241 610 1 -1 258 690 -1 277 249

TOIMINTAKATE 196 575 201 803 176 803 244 078 38 226 998 208 439


145

Ruoka- ja puhtauspalvelut Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: ruoka- ja puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki

Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ruoka- ja puhtauspalvelujen tehtävä Siilinjärven kunnassa on tuottaa ruoka- ja puhtauspalveluja talou-dellisesti ja laadukkaasti eri asiakasryhmien erityistarpeet huomioiden. Palvelujen tilaajia kunnan sisäi-sesti ovat sivistyspalvelut, vammaispalvelut, hoiva-hoitopalvelut, tekniset palvelut ja henkilöstöpalvelut. Lisäksi tilaajia ovat Siilinjärven kunnan alueella toimivat yksityiset palveluntuottajat, erilaiset urheiluseurat ja -järjestöt sekä tapahtumien järjestäjät. Palvelujen loppukäyttäjiä pääasiassa ovat kuntalaiset vauvasta vaariin. Ruokapalvelut tuottaa noin 1,5 miljoonaa ateriaa vuodessa. Ruoka tuotetaan neljässä valmistuskeittiös-sä, jotka ovat Vuorelan koulun keittiö, Suininlahden koulun keittiö, Ahmon koulun keittiö ja Vanhan Pap-pilan palvelukodin keittiö. Kaikista keittiöistä tuotetaan aterioita kouluruokailuun ja päiväkoteihin. Vanhan Pappilan valmistuskeittiöstä tuotetaan kaikki hoiva-, hoito-, vammaispalvelujen, palvelutalojen ja kotipal-velujen ateriat. Valmistuskeittiöistä kuljetetaan ruokaa ympäri Siilinjärven kuntaa sijaitseviin toimipaikkoi-hin joissa on palvelukeittiö. Toiminnan laatua ja kustannuksia seurataan systemaattisesti. Ruokapalvelussa laadun osatekijöinä ovat asiakastyytyväisyys, ruoan ravitsemuksellinen laatu, ruokalistan monipuolisuus ja vaihtelevuus, reseptii-kan toimivuus sekä tuoteturvallisuus jota varmistetaan toimivan omavalvonnan avulla. Puhtauspalve-lussa laatua on asiakastyytyväisyyden lisäksi, mitoitusten toimivuus, työohjeiden riittävyys ja kattavuus kohteittain ja sopimuksen mukaisen laatutason toteutuminen. Tärkeä osa ruokapalvelujen laatua on ravitsemissuositusten noudattaminen eri asiakasryhmät huomioi-den. Kustannustehokkuutta varmistetaan käyttämällä vakioitua, keskitetysti hallittua reseptiikkaa ja tuo-tevalikoimaa. Ruokalistan ja aterian raaka-ainekustannusta ja ravintosisältöä seurataan systemaattisesti. Ravitsemissuositusten ja aterian raaka-ainekustannusten toteutumista suunnittelussa seurataan AROMI-tuotannonohjausjärjestelmän avulla. Yhtenäiset ateria- ja tuotetilauskäytänteet ovat kustannustehokkaita ja niiden avulla pystytään hallitsemaan hävikkiä. AROMI-ohjelman WEB-MYSLI liittymän avulla syötetään asiakastilaukset järjestelmään, josta muodostuu automaattisiirrolla sisäinen lasku sisäisille asiakkaille. EVÄS-ohjelmasta tulostetaan asiakastilausmäärillä ruokalistan mukaisesti tuotantoon yhteenvetolistat päivän valmistettavista aterioista. WEB-MYSLI liittymän käyttöön on siirrytty eri asiakasryhmissä portait-tain vuoden 2018 aikana. Vuonna 2019 tavoitteena on vakiinnuttaa liittymän käyttö kaikissa yksiköissä ja saada asiakkaan tilaukset myös hoiva-hoitopuolelta sitä kautta järjestelmiin. Vuonna 2020 myös kotipal-veluateriat tilataan järjestelmän kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyä kehitettiin v. 2019 siten, että saadaan eri asiakasryhmistä luotettavampi otanta ja selkeät numeerisesti seurattavat tunnusluvut tyytyväisyyteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä. Tämän myötä saadaan vertailutietoa tyytyväisyydestä seuraaville vuosille ja tunnistetaan kehityksen pai-nopistealueet helposti. Uudistettu asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2019 sekä kouluilla, että päiväkodeissa. Jatkossa asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan koululaisille, esikoululaisille ja koulujen ja päiväkotien henkilöstölle joka toinen vuosi. Jatkuvan palautteen seurantaan tuli v.2019 kuntaan yhtei-nen uusi työkalu Trimble feedback. Lisäksi ruokalistan kehitystyössä huomioidaan eri asiakasryhmistä tulevat päivittäiset palauteet erilaisten palautekanavien kautta. Puhtauspalvelua tuotetaan Siilinjärven kunnan tiloissa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on yhteensä n. 80 000 m2. Puhtauspalveluissa on tehty puhtauspalvelusopimukset asiakasryhmäkohtaisesti. Sopimuk-sessa kuvataan siivottavat tilat ja niiden pinta-alat, kuvataan mitä puhtauspalvelutoimenpiteitä ja kuinka usein sopimuksen mukaisesti eri tiloissa tehdään ja kuvataan tilakohtainen puhtaustaso. Puhtauspalve-lusopimukset on käyty tilaaja-asiakkaiden kanssa läpi ja koulutettu siivoustyön tekninen laatu laitoshuol-tajille. Puhtauspalveluissa on nimetty kehitystyöryhmä, joka kokoontuu muutaman kerran vuodessa poh-timaan yhdessä kehitystarpeita ja linjaamaan tarvittavia toimenpiteitä. Puhtauspalvelusopimusten mu-kaista toimintaa seurataan vuosittain kohdekohtaisilla laatukierroksilla, joihin pyydetään asiakkaan edus-taja mukaan.


146

Keskeiset toiminnan muutokset Siilinlahden koulun ruokailut on järjestetty syksystä 2019 alkaen Päivärinteen koululla ja Saharan viipa-leessa. Päivärinteen koululle on tehty toinen ruokasali entiseen opettajienhuoneeseen. Saharan viipa-leessa ruokailu toteutuu viipaleeseen tehdyssä ruokasalissa. Ruokailuastiat pestään viipaleen pienessä keittiössä. Ruoka tulee molempiin väistötiloihin Vanhan pappilan palvelukodin keittiöltä.

Toivalan päiväkoti on toiminut väistötiloissa Pikku–Siilin päiväkodin pihassa. Syksyllä 2019 uusi Toivalan päiväkoti on otettu käyttöön, josta alkaen ruoka- ja puhtauspalvelut järjestetään molemmissa paikoissa.

Kuuslahden koulun uudisrakennus on valmistunut syksyllä 2019. Ruokapalvelu järjestetään entiseen ta-paan palvelukeittiö mallilla. Uudessa koulussa on ruokasali ja ruokailu toteutuu linjastoruokailuna, luok-karuokailu on jäänyt pois. Astiat ja tarvittavat jakovälineet on uusittu. Koulun tiloissa toimii myös päiväkoti. Puhtauspalveluresurssia on lisätty.

Kasurilan koulun toiminta jatkuu väistötiloissa. Keittiön ja ruokasalin toiminta säilyy ennallaan vanhan koulun puolella.

Ahmon koulun toiminta jatkuu väistötiloissa. Uusi lisäviipale valmistuu alkuvuoteen 2020. Keittiön ja ruo-kasalin toiminta säilyy ennallaan vanhan koulun tiloissa. Ahmon koulu on tarveselvitysvaiheessa, hank-keeseen tullaan sisällyttämään uusi valmistuskeittiö ja ruokasali.

Vuorelan koulun uusi osa valmistuu vuoden alkuun 2021. Keittiön ja ruokasalin toiminta säilyy ennallaan. Puhtauspalvelumitoitukset tarkistetaan vakiintuneen toimintaympäristön mukaiseksi.

Yksityisten päiväkotien toiminnan vahvistuminen Siilinjärvellä vaikuttaa ruokapalvelutuottojen merkittä-vään vähenemiseen. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan voimakkaimmin aterian myyntituottojen vähen-tymiseen syksystä 2020 alkaen. Väistötiloissa työolosuhteet ovat kuormittavia ja henkilöstön työaika pirstaloituu useampaan työpistee-seen päivän aikana. Toimivien työaikojen yhteensovittaminen ja optimaalinen resurssointi kaikkiin pistei-siin on haasteellista. Palvelun laadullisena riskinä on henkilöstön sairastavuus ja tilapäisen ammattitai-toisen työvoiman heikko saatavuus. Ahmon ja Kasurilan koulujen sekä terveyskeskuksen työolosuhteet sisäilmaongelmista johtuen ovat terveysriski sekä puhtauspalvelu, - että ruokapalveluhenkilöstölle. Ah-mon koulun keittiö on merkittävä tuotantoyksikkö Siilinjärvellä. Sen tuotantomäärää ei pystytä siirtämään / lisäämään muihin tuotantokeittiöihin, koska niiden valmistuskapasiteetti on jo maksimissaan käytössä. Elintarvikekustannuksissa tavoitteena on pysyä mahdollisista hinnankorotuksista huolimatta. vuoden 2019 tasossa. Edelleen käytetään kotimaisia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Lähituottajien määrä pi-detään entisellään. Kustannussäästöistä huolimatta asiakastyytyväisyys pyritään pitämään entisellä ta-solla.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 116 116 116 115 114 Vanhuuseläketapahtumat 3 3 3 6 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 3 2 2

Ruoka- ja puhtauspalvelujen kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2020 on 116 henkilöä, joista vakituisia henkilöitä on 105 ja määräaikaisia 11 henkilöä. Osa tehtävistä on osa-aikaisia ja osa on yhdistelmätyön-tekijän tehtäviä. Ruokapalveluissa on 63 tehtävää, joista 58 vakituista ja 5 määräaikaista tehtävää. Puh-tauspalveluissa on 53 tehtävää, joista vakituisia on 46 ja määräaikaisia 6. Puhtauspalveluissa on viisi oppisopimusopiskelijaa, joista neljä opiskelee laitoshuoltajan perus- tai am-mattitutkintoa ja yksi puhtauspalvelu esimiehen erikoisammattitutkintoa. Osa työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeellä on neljä työntekijää. Ruoka- ja puhtauspalvelujen henkilöstömäärään vaikuttaa oleellisesti toimipaikkojen lukumäärä. Mikäli kunnan palveluverkkoa tiivistetään esim. päivähoidon yksiköiden osalta, tullaan henkilöstömäärä sopeuttamaan tarpeen mukaiseksi. Henkilöstömäärän muutokset eivät yksistään kerro henkilöstökulujen säästöpotentiaalista, määräaikaisten työsopimuksissa tarkastellaan kriittisesti tarvittava työaika ja pienissä yksiköissä tarkastellaan mahdollisuutta yhdistää ruoka- ja puhtauspalvelu-tehtäviä.


147




Ruoka- ja puhtauspalvelut Talouden tasapainottami-nen

Kustannusten säästöt Talousarvio Kustannusten sääs-töt henkilöstöku-luissa ja palvelujen ostoissa tinkimättä palvelun kattavuu-desta ja laadusta.

Ruoka- ja puhtauspalvelut Hävikin hallinta

Tarjoilu- ja lautashävi-kin määrää seurataan systemaattisesti

Hävikin määrät kg / g. Uudet toimintamallit

Lautashävikin määrä vakiintuu kouluilla ruoasta riippumatta tasolle ≤15g/hlö. Tarjoilu-hävikin määrä pysyy yksikön kokoon nähden kohtuulli-sena ja sen hyödyn-tämiseen vakiintuu toimintamalli.

Ruokapalvelut Elintarvikekustannus

Ruokalistan ja raaka-ai-nepohjan tarkistaminen, kustannusten syste-maattinen seuranta

Raaka-ainekustan-nus / ateria / asia-kasryhmä

Elintarvikekustan-nukset pysyvät edellisen vuoden ta-sossa.

Ruokapalvelut Yhteistyö ja toiminnan ke-hittäminen eri palvelualuei-den kanssa

Ruokakunta-hanke Uudet toimintamallit esim. erityisruoka-valiot ja repro-ruoat kotipalvelussa.

Toimivat, selkeät erityisruokavalio il-moituslomakkeet ja käytänteet. Ikäänty-neiden kotipalvelu-asiakkaiden va-jaaravitsemuksen ennalta ehkäisy.

Ruokapalvelut Kotipalveluateriat

Kotipalvelumoduuli aro-miin

Kaikki ateria tilauk-set ja laskutusai-neisto järjestelmien kautta

AROMI-, WEB-MYSLI- ja EVÄS -ohjelmat ovat luon-teva osa arkea. Ruokapalvelu tilaus – tuotanto ja rapor-tointi palvelee sekä tuotantoa, tilaaja-asiakasta, että ruo-kapalvelun työnjoh-toa.

Puhtauspalvelut Laadunseuranta, toiminnan kehittäminen

Systemaattiset laatu-kierrokset, tulosten analysointi ja toimenpi-teet

Laatukierrokset vä-hintään kerran vuo-dessa kaikissa koh-teissa

Laatukierrosten tu-loksia hyödynne-tään aktiivisesti ke-hitystyössä ja ne vahvistavat asiakas-yhteistyötä.

Puhtauspalvelut Ympäristövastuu

Ympäristövastuu asioi-den tarkastelu ja toi-menpiteet tarvittavin osin

Ympäristöosaaja- suoritukset kaikissa toimipaikoissa

Ympäristövastuu ymmärretään ja huomioidaan omassa työssä.


148


Kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet

TP 2018

TA 2019

TA 2020

TS 2021

TS 2022

Ruokapalvelut

Aterioiden lukumäärä 1 514 089 1 527 206 1 505 443 1 505 443 1 505 443

Aterioiden myyntitulot 4 834 844 4 741 261 4 741 261 4 741 261 Aterioiden raaka-ainekustannukset 1 240 655 1 230 655 1 230 655 1 230 655 Suoritekustannus / ateria 3,77 3,70 3,70 3,70 3,70

Puhtauspalvelut

Siivottavat neliöt/h (koulut ja muut toimitilat) 272 *273 *273 273 273 Siivottavat neliöt/h (hoiva- ja hoitotoimitilat) 202 *202 *202 202 202

*Siivoustyön tuntitehokkuuden tavoite on pysyä samana huolimatta lukuisista väistötiloista


Tulot

Aterioiden myyntitulot ....................................................................................................... - 93 538 €

Menot

Aterian raaka-ainekustannukset ....................................................................................... -10 000 €


Ruoka- ja puhtauspalvelut

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


TOIMINTATUOTOT 7 252 296 7 246 965 7 246 965 7 108 488 -2 7 108 488 7 108 488

TOIMINTAKULUT -7 191 604 -6 927 293 -6 927 293 -7 020 211 1 -7 111 226 -7 210 119

TOIMINTAKATE 60 692 319 672 319 672 88 277 -72 -2 738 -101 631


149

Hankinnat Sitovuus: kunnanhallitus, brutto (informatiivinen valtuustoon nähden) Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Pekka Kauhanen Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hankinnat -tulosalue vastaa hankintoihin liittyvistä hallinnollisista ja kehittämistehtävistä sekä hankinta-käytäntöjen yhteensovittamisesta Siilinjärven kunnassa. Näistä tehtävistä huolehtii kuntaan perustettu hankintatyöryhmä. Siilinjärven kunta on osakkaana Sansia Oy:ssä (aikaisemmin IS-Hankinta Oy), jonka toiminta on käyn-nistynyt 2011 ja jonka tehtävänä on hoitaa osakasyhteisöjen puolesta niiden tavara- ja palveluhankinnat ja antaa niille hankintoihin liittyvää asiantuntijapalvelua. Yhtiö tekee myös hankintoihin liittyvät hankinta-päätökset, ellei toimeksiannon yhteydessä muutoin sovita. Hankintayhtiön tulorahoituksen painopiste on siirtynyt hankintasopimusten kautta saataviin komissiomaksuihin (sisältyy tavaran tai palvelun hintaan). Vuodesta 2016 alkaen osakkaiden maksuosuuksia ei ole laskutettu vuosimaksuina. Tämän on mahdol-listanut tavaran tai palvelun toimittajilta perittävien palvelumaksutuottojen (komission) positiivisena jatku-nut kehitys. Sansia Oy:n asiakaspohjan laajentuessa sekä hankintasopimuksilla tehtyjen ostojen lisään-tyessä on toimittajilta perittäviä palvelumaksuja voitu pienentää. Siilinjärven kunta on vuonna 2020 edelleen mukana Pohjois-Savon hankinta-asiamies toiminnassa. Toi-minnan tarkoituksena on parantaa kunnan ja Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten keskinäistä han-kintoihin liittyvää yhteistyötä. Vuoden 2020 aikana kunta osallistuu Savon yrittäjien Hankinta-Helppi -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa kunnan ja yrittäjien keskinäistä hankintaosaamista. Kuntaan on hankittu HankintaSampo-pienhankintajärjestelmä tehostamaan pienhankintojen kilpailutusta, jonka käytön edistäminen ja tehostaminen jatkuu edelleen.

Henkilöstö






Pienhankintojen osaamisen ja tehokkuuden lisääminen

Pienhankintakoulu-tukset

Järjestetty koulu-tus ja infot, osallis-tujamäärät

Järjestetään käyttö-koulutus.

Esimiesiltapäivän teema-asia.

Keskeiset talouden muutokset Talousarviossa ei olennaisia muutoksia.


Hankinnat Tilinpäätös

2018 Talousarvio

2019 Muutos

TA 2019 Talousarvio

2020 Muutos

% TS 2021 TS 2022

TOIMINTATUOTOT 19 879 22 786 22 786 18 935 -17 18 935 18 935

TOIMINTAKULUT -19 879 -23 087 -23 087 -18 935 -18 -19 199 -19 487

TOIMINTAKATE 0 -301 -301 0 -100 -264 -552


150


6.6 ERIYTETYT TASEYKSIKÖT

6.6.1 Toimitilojen ylläpito Sitovuus: valtuusto, tilikauden tulos Vastuuhenkilö: toimitilapäällikkö Jukka Kellokumpu

Toiminta-ajatus

Toimitilojen ylläpidon sitovuustaso on laskennallisesti eriytetty taseyksikkö, joka tuottaa kiinteistöjen yllä-pitotehtävät sekä toteuttaa kunnan toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet.


Tulevina vuosina, kun monenlainen kunnan palvelutuotantovastuulla olevan palvelun kysyntä kasvaa ja tätä kautta palveluiden tuottamiseen tarvittavat kiinteistöt tulee pystyä saattamaan sisäilmaltaan hyvään kuntoon. Myös vaihtoehtoiset rahoitusmallit on otettava käyttöön, jotta suunnitellut toimitilainvestoinnit pystytään toteuttamaan. Merkittäviä investointeja lähivuosina ovat terveyskeskus, Ahmon koulukeskus sekä Siilinlahden koulu sekä rakenteilla oleva Vuorelan koulun uudisrakennus. Pienempinä investointeina ovat uuden paloaseman sekä Päivärinteen päiväkodin rakentaminen. Peruskorjaustarpeita kohdistuu kaikkien palvelualueiden käytössä oleviin rakennuksiin. Eri syistä johtuvat sisäilmaongelmat useissa rakennuksissa on hankaloittanut jatkuvasti eri palvelualueiden normaalia toi-mintaa ja heille on hankittu väistötiloiksi viipaleita. Kiinteistöjen sisäilmaongelmista aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia erilaisten tutkimusten ja korjausten muodossa, puhumattakaan henkilöstölle ja tilojen muille käyttäjille aiheutuvasta terveydellisestä haitasta. Tulevina vuosina sisäilmaongelmiin pyritään paneutumaan kokonaisuuksia ajatellen, joten pienet kor-jaukset minimoidaan ja keskitytään kokonaisvaltaiseen korjaamiseen. Tämä aiheuttaa tietenkin korjaus-ten viivästymisiä ja kohteiden priorisointeja, mutta varmistaa paremmat edellytykset kohteiden korjausten onnistumiselle ja pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.

Riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan painopisteet ja menettelyt

Suurimpina riskitekijöinä palvelutuotannossa on jatkuvat sisäilmaongelmat ja oman henkilöstön niukkuus sekä henkinen jaksaminen. Tulevina vuosina on lukuisia suuria toimitilahankkeita, jotka pitävät kunnan investointibudjetin suurena. Tällä hetkellä investointitarve vuosille 2020–2030 on ainakin 100 milj. euroa ja kiinteistöjen ylläpidoissa n. 350.000 €/ vuosi.

Kuntastrategian 2025 vaikutukset toimintaan ja tavoitteisiin Toimitilahallinto tuottaa toimitilojen rakennuttamisen ja ylläpidon palveluita vain kunnan omille palvelu-alueille.

Henkilöstö


Kokonaishenkilöstömäärä 20 20 19,5 19,5 19 Vanhuuseläketapahtumat 1 1 1 Eläköityvien korvausrekrytoinnit 1 0 1


151





Riskiarvio

Kasvu:

Toimitilatarpeeseen vastaaminen

Optimoitu toimitila-verkko

Tehokkuus - käyttöaste - m2 / käyttäjä - toimitilojen pinta-ala

m2 Toimitilojen saavutetta-vuus

Toimitilatarpeen nopeat muutokset.

Toimitilaverkon yli- tai aliresursointi.

Hyvinvointi:

Sisäilmaongelmien ratkaisu

Hankkeiden lukumäärä (toimitilaohjelman mu-kaan)

Kunnan voimavarojen rajallisuus toteuttaa tarvittavat hankkeet.

Uusien sisäilma- ongelmien syntymi-nen.

Talous:

Suurten toimitilahankkei-den toteutus

Hankkeiden toteutus Hankkeiden luku-määrä, määrärahat

Taloudellisten re-surssien niukkuus vaikuttaa hankkei-den toteutukseen.



Sähköisten huoltokirjojen käyttöönotto kaikissa kou-luissa ja päiväkodeissa

Aloitetaan uusissa kohteissa

Käyttöönoton määrä

Kaikissa kohteissa on sähköinen huoltokirja.



Kiinteistöt m3 omassa käytössä 329 104 327 834 317 184 321 793 321 793

Kiinteistöt m3 vuokratut 13 100 10 420 10 420 10 420 10 420

Tuloslaskelma 2020 Sisältää valtuustoon sitovana seuraavan tulosalueen.


Toimitilojen ylläpito -3 991 167 6 671 597 -3 153 720


Menot

Aineet ja tarvikkeet (sähkö, lämpö) ................................................................................... - 50 000 €

Rakennusten ja alueiden rakentaminen ja kunnossapito ................................................. - 50 000 €


152

TOIMITILOJEN YLLÄPITO

Tilinpäätös 2018

Talousarvio 2019

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020


Toimintatuotot 355 594 321 295 321 295 321 295 0 321 295 321 295

Sisäiset toimintatuotot 8 108 806 7 391 299 7 391 299 6 350 302 -14 6 350 302 6 350 302

Liikevaihto 8 464 401 7 712 594 7 712 594 6 671 597 -13 6 671 597 6 671 597

Aineet, tavarat ja tarvikk. -1 893 667 -1 578 750 -1 578 750 -1 528 550 -3 -1 549 948 -1 573 201


Sisäiset palvelujen ostot -167 121 -152 021 -152 021 -149 826 -1 -149 826 -149 826

Palvelujen ostot -1 118 315 -1 000 505 -1 000 505 -891 615 -11 -902 000 -913 279

Materiaalit ja palvelut -3 011 983 -2 579 255 -2 579 255 -2 420 165 -6 -2 451 948 -2 486 480

Palkat ja palkkiot -600 860 -660 599 -660 599 -651 905 -1 -661 033 -670 949

Henk.korv. ja muut korj.er 18 356

Eläkekulut -117 556 -121 659 -121 659 -118 417 -3 -119 780 -121 264

Muut henkilösivukulut -24 517 -20 691 -20 691 -21 284 3 -21 584 -21 910


Muut toimintakulut -1 529 687 -409 070 -409 070 -413 070 1 -418 853 -425 136

Sisäiset muut toim.kulut -405 153 -366 326 -366 326 -366 326 0 -366 326 -366 326

Muut toimintakulut -1 934 839 -775 396 -775 396 -779 396 1 -785 179 -791 462

Poistot -3 513 399 -3 706 661 -2 941 768 -2 581 871 -12 -2 567 442 -2 293 462

LIIKEYLI- / ALIJÄÄMÄ -720 398 -151 667 613 226 98 559 -84 64 631 286 070

Rahoituskulut -2 081 967 -2 100 000 -2 100 000 -2 040 000 -3 -2 040 000 -2 040 000

ALIJÄÄMÄ -2 802 365 -2 251 667 -1 486 774 -1 941 441 31 -1 975 369 -1 753 930


153

7 INVESTOINTIOSA

Nettoinvestointien jakauma vuonna 2020

5,157 milj. euroa

K U N N A N H A L L I TU S

Kunnanhallituksen alaiset investoinnit liittyvät Atk-laitteistojen hankintaan, kone- ja ka-lustohankintoihin sekä elinkeinoelämän kehittämiseen.

Erityisperustelu: Kunnanhallituksella on oikeus käyttää Elinkeinoelämän kehittäminen -menokohdan määrärahaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseen ja siir-tää määrärahaa sille menokohdalle, josta suoritus tapahtuu.

Tietokone-ohjelmistot0,576 Me

Koneet ja kalusto0,872 Me

Elinkeino-

elämänkehitt.

0,359 Me

Liikunta-paikat

0,065 Me

Toimitilat0,800 Me

Kuntatekniikka2,485 Me


154

Kunnanhallituksen hanketavoitteet 2020–2022



MAANKÄYTTÖ

Raakamaan hankinta tur-vaa asemakaavoituksen palvelukyvyn

Raakamaan hankinta reservin ylläpitämiseksi tavoitetasolla

Raakamaareservi Kymmenen vuoden tar-vetta vastaava.

Paikkatietopalvelut tur-vaa maaomaisuuden hal-linnan, karttatuotannon, kaavoituksen, lupaviran-omaisten sekä kunnallis-tekniikan suunnittelun paikkatietoteknisen pal-velukyvyn

Paikkatietojärjestelmän hankinta ja käyttöön-otto suunnitellun vai-heistuksen mukaan

Järjestelmän käyt-töönoton tilanne

Järjestelmä kilpailutettu ja otettu käyttöön kart-tatuotannon osalta. Käyttöönotto käynnis-tetty maaomaisuuden ja kaavoituksen osalta sekä aikataulutettu muilta osin.

TIETOTEKNIIKKA

Tietotekniikkapalveluiden palvelukyky vastaa koh-tuullisella tasolla käyttä-jien vaatimuksia

ICT-laitteet siirretään pois kunnantalolta

Kunnantalolla tuote-tut tietoliikennepal-velut on siirretty väistötiloihin

Tietoliikenneteknologia on siirretty kokonaisuu-dessaan pois kunnan-talolta.

Hallintoverkossa Win-dows7 –käyttöjärjestel-mästä luopuminen

Hallintoverkossa jäl-jellä olevien Win-dows7-työasemien lukumäärä

Hallintoverkkoon kytke-tyissä terveydenhuol-lon (AluePegasos)työ-asemissa ei enää käy-tetä ollenkaan Win7-käyttöjärjestelmää vuo-den lopussa. Kaikki muutkin hallinnon työ-asemat päivitetään ver-sioon Win10, jos ehdi-tään.

Kunta valmistautuu siirty-mään Microsoft Office O365-pilviteknologiaan

Kunta siirtyy O365-tek-nologian käyttöön ke-vään 2021 aikana

O365-teknologian käyttöönottoprojek-tin suunnitelma Tarvittavat poli-tiikka-asiakirjat ja niiden ajantasaisuus O365-teknologian tavoitekuva, miten teknologiaa sovelle-taan Siilinjärven kunnassa Henkilöstön koulu-tussuunnitelma Microsoft-lisenssien hankintasuunni-telma ja rahoitus vuodelle 2021

O365-projektisuunni-telma hyväksytään hel-mikuussa 2020. Politiikka-asiakirjat hy-väksytään kesän 2020 aikana. O365-käyttöönotto-suunnitelma on hyväk-sytty syyskuussa 2020. Henkilöstökoulutukset on suunniteltu ja hy-väksytty vuoden lop-puun mennessä. Hankittavat Microsoft-lisenssit on tunnistettu ja määrärahat hankin-nalle ovat mukana vuoden 2021 talousar-viossa.


155



RUOKAPALVELUT

Ruokapalvelujen tuotta-misen turvaaminen toimi-valla laitekannalla ja ny-kyaikaisilla menetelmillä

Laitteiden korvausin-vestoinnit arvioitu elin-kaarivaiheperusteisesti. Uusitaan maltillisesti keskeisiä tuotannossa välttämättömiä laitteita.

Ruokapalvelun toi-mivuus häiriöttö-mästi ja suunnitel-mallisesti. Asiakas-tyytyväisyys.

Turvataan ruokapalve-lun toteuttaminen suunnitelmallisesti ja laadukkaasti.

Ruoka- ja puhtauspalve-lujen tuottaminen uudis-kohteissa ja väistöti-loissa

Investoinnit suunnitel-man mukaisesti

Ruoka- ja puhtaus-palvelun häiriötön ja suunnitelmallinen toiminta. Asiakas-tyytyväisyys.

Ruoka- ja puhtauspal-velujen toteuttaminen asiakastarpeita vastaa-vasti suunnitelmalli-sesti ja laadukkaasti.

ELINKEINOTOIMI

Elinkeinoelämän kehittäminen

Tarpeen mukaan tehtä-vät kohteet

Rakennettavat tontit (kpl)

Elinkeinoelämän kehit-tämisen kohtuullinen palvelukyky turvataan.

Jatketaan Rissalan ja Radantauksen aluei-den esirakentamista.

Informatiivinen numero-osa

Uusinvestoinnit TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Investointimenot 460 000 500 000 520 000 520 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Korvausinvestoinnit


Investointitulot

Rahoitusosuudet

Laajennusinvestoinnit

Investointimenot 325 000 25 000 45 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet


156

Talousarvio

KUNNANHALLITUS Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019

Talousarvio 2020 TS 2021 TS 2022

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Kulut -16 928 -90 000 -375 000 -58 000 -25 000

Netto -16 928 -90 000 -375 000 -58 000 -25 000

MAA- JA VESIALUEET

Tuotot 384 429 0 0 0 0

Kulut -213 476 0 0 0 0

Netto 170 953 0 0 0 0

KONEET JA KALUSTO

Kulut -425 529 -251 000 -244 000 -151 500 -140 000

Netto -425 529 -251 000 -244 000 -151 500 -140 000

OSAKKEET JA OSUUDET

Tuotot 69 069 0 0 0 0

Kulut -2 496 292 0 0 0 0

Netto -2 427 223 0 0 0 0

ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN

Kulut -344 603 -400 000 -359 000 -400 000 -400 000

Netto -344 603 -400 000 -359 000 -400 000 -400 000

KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ

Tuotot 453 497 0 0 0 0

Kulut -3 496 827 -741 000 -978 000 -609 500 -565 000

Netto -3 043 330 -741 000 -978 000 -609 500 -565 000


157

S I V I S T Y S L A U T A K U N T A

Sivistyslautakunnan hanketavoitteet 2020–2022




Riskiarvio

Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympä-ristöjen uudistaminen

Opetus- ja varhais-kasvatussuunnitel-man mukaiset oppi-misympäristöt, jotka tukevat toiminnalli-suutta ja yhteistyötä

Uudistettujen, tavoit-teen mukaisten, kasvu- ja oppimisym-päristöjen lukumäärä

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vii-västyttää hankkeita tai oppimisympäristöjen toiminnallisuudesta joudutaan tinkimään.

Riittävät liikuntatilat ja lähiliikuntapaikkojen ke-hittäminen

Liikuntapaikkaver-kosto vastaa seura-toiminnan ja omaeh-toisen liikunnan tar-peita

Liikuntapaikkahank-keiden toteutuminen

Taloudellisten resurs-sien niukkuus voi vii-västyttää hankkeita.

Virikkeellisemmät kouluja asuinympä-ristöt. Keskimäärin vähintään yksi hanke/vuosi.

Toteutetut hankkeet




Koulujen ja päiväkotien kasvu- ja oppimisympä-ristöjen uudistaminen

Vuorelan uuden koulun kalustaminen Pöljän koulun teknisen työn laitteiden uusimi-nen Koulujen ja päiväkotien vanhentuvan kaluston uusiminen

Toteutuneet hank-keet

Opetus- ja varhaiskas-vatussuunnitelman mu-kaiset oppimisympäris-töt, jotka tukevat toi-minnallisuutta ja yhteis-työtä. Uusia kohteita kalustet-taessa huomioidaan täysimääräisesti väistö-tiloihin hankittu käyttö-kelpoinen kalusto.

Lähiliikuntapaikkojen to-teutus, keskimäärin 1/vuosi

Kuuslahden lähiliikunta-paikan rakentaminen

Toteutuneet hank-keet

Keskimäärin 1 lähilii-kuntapaikkahanke/ vuosi.

Vuorelan uuden lähi- kirjaston kalustaminen

Vuorelan kirjaston ka-lustaminen, täydentävät aineistohankinnat ja it-sepalvelukirjaston to-teutus

Toteutunut hanke Kuntalaisten tarpeita palveleva laajennetun aukiolon kohtaamis-paikka.

Kuntoratojen valojen uu-siminen osana energian-säästohjelmaa

Ei hankkeita vuonna 2020

Toteutuneet uusimi-set

Valot uusittu vuoteen 2023 mennessä.

Asianmukaiset työväli-neet liikuntapalveluissa

Kunnossapidon pien-traktorin hankinta

Toteutuneet uusimi-set

Hankinnat suoritettu.


158




Investointitulot

Rahoitusosuudet

Korvausinvestoinnit


Investointitulot

Rahoitusosuudet -90 000 -103 000


Investointimenot 200 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Talousarvio

SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019


LIIKUNTAPAIKAT

Tuotot 414 500 90 000 0 103 000 0

Kulut -1 598 962 -735 000 -65 000 -485 000 0

Netto -1 184 462 -645 000 -65 000 -382 000 0

VUORELAN KOULUN KALUSTAM.

(kv-taso, yli 200 000 euron hanke)

Kulut 0 0 -250 000 0 0

Netto 0 0 -250 000 0 0

Muut kone- ja kalustoinvestoinnit

Kulut 0 0 -270 000 0 0

Netto 0 0 0 0 0

KONEET JA KALUSTO yhteensä

Kulut -1 069 046 -930 000 -520 000 -160 000 -420 000

Netto -1 069 046 -930 000 -520 000 -160 000 -420 000

SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ

Tuotot 414 500 90 000 0 103 000 0

Kulut -2 668 008 -1 665 000 -585 000 -645 000 -420 000

Netto -2 253 508 -1 575 000 -585 000 -542 000 -420 000


159


Teknisen lautakunnan alaiset investoinnit jakaantuvat kahteen eri pääalueeseen: toimitilainvestointeihin ja kuntatekniikan investointeihin. Kokonaissumma talousarviovuodella bruttona yhteensä n. 3,3 milj. eu-roa.

Toimitilainvestoinnit Siilinjärven kunnan toimitilainvestoinnit aikavälillä 2020–2030 on arvioitu olevan n. 100 milj. euroa.

Suunnitelmakauden rakennuskohteet esitetään toteutettavaksi rahoitusmalleittain ja rakennuskohteittain seuraavasti. Taulukossa mukana myös vuodet 2023–2026, jolloin painetta velkaantumiseen kasvuun tu-

lee helpottaa edelleen investointien ajoittumisella ja tulevilla rahoitusratkaisuilla.

TOIMITILAINVESTOINNIT 2020–2026

TA 2020 TS 2021 TS 2022 Yhteensä 2020–2022

Yhteensä 2023–2026

Kunnan tase

Pienet toimitilainvestoinnit (raken-nusten ja piha-alueiden korjaukset). 250 000 250 000 250 000 750 000

Uusien toimitilakohteiden suunnit-telu, kilpailutus ja valvonta. Sisäilma-korjaukset.

550 000 645 000 330 000 1 525 000 60 000

Kasurilan koulun peruskorjaus ja uudisrakennus 7 600 000

Suininlahden koulun peruskorjaus 9 100 000

Kunnantalon ja kirjasto 12 200 000

Yhteensä 800 000 895 000 580 000 2 275 000 28 960 000

Leasingrahoitus

Vuorelan koulu 5 000 000 5 000 000

Ahmon koulukeskus 7 000 000 8 000 000 15 000 000 9 000 000

Päivärinteen päiväkoti 2 000 000 2 500 000 4 500 000

Siilinlahden koulu (elinkaari) 15 000 000

Terveyskeskus 9 000 000 14 500 000 23 500 000

Yhteensä 14 000 000 23 500 000 10 500 000 48 000 000 24 000 000

Vuokraus

Paloasema 2 000 000 2 000 000 4 000 000

Yhteensä 2 000 000 2 000 000 4 000 000

Kunnanhallituksen päätös 11.9.2017 § 155 rahoitusleasingin käyttöönotosta tuo vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseen. Eri vaihtoehtojen välisessä vertailussa huomio kiinnittyy rahoituksen tulosvaikutuksiin sekä kassavirran käyttäytymiseen. Lisäksi käyttökohteen asema kunnan palvelutuotannossa sekä raken-nuksen moniosaisuus vaikuttavat rahoitusmuodon valintaan. Leasing- ja vuokrakohteissa maksuja mak-setaan maksuohjelman mukaisesti vasta kun rakennus on valmis. Aikanaan leasingissä useiden kohtei-den sopimusten päättyminen lyhyellä ajanjaksolla tuo jäännösarvon lunastamisen tai jatkorahoittamisen (em. 2019–2021 jäännösarvo n. 6 milj.).

Kaikki edellä mainitut kohteet ovat peruskorjauksen tarpeessa ja useat näistä joudutaan myös korkeiden korjauskustannusten vuoksi purkamaan ja rakentamaan uudelleen.


160

Kuntatekniikan investoinnit Kuntatekniikan maa- ja vesirakenteiden sekä vesihuollon kohteet jakaantuvat n. 2,8 milj. eurolla eri asuin-alueille ja kohdentamattomina kohteina n. 0,8 milj. eurolla.

Suurimpana ja samalla uutena asuinaluekohteena aloitetaan Taivallahden asemakaava-alueen rakenta-minen n. 0,7 milj. eurolla, kokonaiskustannusarvio n. 2,3 milj. euroa. Samaan aikaan jatkuu Pyöreälahden alueen (vaihe 3) katujen rakentaminen yht. n. 0,4 milj. eurolla. Muille asuinalueille kohdistuvia katujen peruskorjauksia toteutetaan mm. Simonsalossa ja Pyylammella sekä kevyenliikenteen väyliä Rissalassa em. yht. n. 1,2 milj. euroa. Keskustan alueella aloitetaan Kasurilantien saneeraus n. 0,2 milj. edestä. Kohdentamattomien kohteiden osuudet liittyvät siltoihin, katoksiin, kiinteisiin rakenteisiin ja rakennelmiin, pintauksiin, tieviheralueisiin yms.

Hanketavoitteet 2020–2022




Riskiarvio

Suurten toimitilahank-keiden toteutus

Kaikki hankkeet saa-daan toteutettua

Lukumäärä, talous Kunnan talous, resurssit.




TOIMITILAINVESTOINNIT

Vuorelan koulu Rakennustyöt käyn-nissä

Aikataulu Uusi koulu käytössä

v. 2021. Uusi Päivärinteen päiväkoti

Hankkeen valmistelu, kilpailuasiakirjojen laadinta

Aikataulu, rahoitus Uusi päiväkoti käy-tössä elokuussa v. 2022.

Ahmon koulukeskus Hankkeen valmistelu Aikataulu, rahoitus Rakennushankkeen aloitus 2021.

Siilinlahden koulu Hankeselvitys käyn-nissä

Aikataulu, rahoitus Hankkeen laajuus ja kustannukset tiedossa.

KUNTATEKNIIKAN INVESTOINNIT

Pyöreälahti, 3. vaihe Infran rakennustyöt Aikataulu,

määrärahat

Tontteja on mahdollista luovuttaa kesällä v. 2020.

Taivallahti, 2. vaihe Infran rakennustyöt Aikataulu,

määrärahat

Tontteja on mahdollista luovuttaa kesällä v. 2020.

Infran saneeraustyöt Simonsalo, Pyylampi, Rissala, Kasurilantie

Aikataulu,

määrärahat

Saneeraustyöt suorite-taan hyväksytyn työoh-jelman mukaisesti.


161



Investointimenot 1 895 000 987 000 1 199 000 1 100 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Korvausinvestoinnit

Investointimenot 2 650 000 2 298 000 2 570 000 2 315 000

Investointitulot

Rahoitusosuudet -2 375 575



Investointitulot

Rahoitusosuudet

TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019


RAKENNUKSET / Toimitilat

Tuotot 20 081 2 175 575 0 0 0

Kulut -2 360 467 -770 000 -800 000 -895 000 -580 000

Netto -2 340 386 1 405 575 -800 000 -895 000 -580 000


162

KUNTATEKNIIKKA SEKÄ VESIHUOLTO Asunto-alueiden kuntatekniikan ja vesihuoltolaitoksen investoinnit asuntoalueittain

ASUNTOALUE TP 2018

Muutos TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

AHMO

64101 Kadut -6 120

64301 Kestopäällystys -31 381

AHMO yhteensä -37 501 0 0 0 0

KESKUSKORTTELI

64106 Kadut -270 000 -200 000 -100 000 -590 000

64306 Kestopäällystys -7 346 -100 000

64406 Valaistus -20 000

64706 Puistot, torit, muut maarak. -300 000

65106 Hulevesiverkosto -5 000

75106 Vedenjakeluverkosto -10 000

76206 Viemäriverkosto -35 000

KESKUSKORTTELI yhteensä -7 346 -435 000 -205 000 -400 000 -590 000

LEPPÄKAARRE

64108 Kadut -320 000 -320 000

LEPPÄKAARRE yhteensä 0 0 0 -320 000 -320 000

METSÄKOULU

64141 Kadut -472 842 -175 000 -200 000 -450 000 -650 000

64241 Kevyen liikenteen väylät -86 781


64441 Valaistus -26 569 -25 000

64814 Leikkipaikat -60 000

65141 Hulevesiverkosto -12 000

75141 Vedenjakeluverkosto -44 865 -50 000

76241 Viemäriverkosto -124 775 -80 000

METSÄKOULU yhteensä -818 858 -450 000 -212 000 -450 000 -650 000

MÄNTYRINNE



MÄNTYRINNE yhteensä -17 304 0 0 0 0

PANNINNIEMI


PANNINNIEMI yhteensä -19 553 0 0 0 0

PYYLAMPI

64113 Kadut -77 188 -200 000 -250 000 -250 000 -200 000

64313 Kestopäällystys -40 000 -30 000 -60 000

64413 Valaistus -2 286 -25 000 -20 000 -20 000 -30 000

65113 Hulevesiverkosto -75 000 -25 000 -25 000



PYYLAMPI yhteensä -190 104 -410 000 -385 000 -325 000 -315 000


163

ASUNTOALUE TP 2018

Muutos TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

TAIVALLAHTI

64120 Kadut -200 000 -270 000 -219 000 0


64320 Kestopäällystys 0 -100 000 -60 000 -30 000

64420 Valaistus -35 000 -30 000 -10 000 0

64701 Puistot -60 000 -60 000

64801 Leikkipaikat -60 000

65120 Hulevesiverkosto -75 000 -50 000



76520 Viemärilaitosrak./-rakennelmat -30 000

76620 Viemärilaitoskoneet ja -laitteet -30 000

TAIVALLAHTI yhteensä 0 -680 000 -475 000 -399 000 -150 000

RADANTAUS

64115 Kadut -52 770


RADANTAUS yhteensä -69 337 0 0 0 0

VUORELA, RISSALA



64342 Kestopäällystys -25 000 -30 000 -30 000

64442 Valaistus -15 000 -30 000

65142 Hulevesiverkosto 0 -30 000


VUORELA, RISSALA yhteensä 0 -260 000 -390 000 -30 000 0

SIMPPA

64143 Kadut -200 000 -200 000

SIMPPA yhteensä 0 0 0 -200 000 -200 000

RÄISÄLÄ

64116 Kadut -264 453


64416 Valaistus -12 201



RÄISÄLÄ yhteensä -532 114 -60 000 0 0 0

SIMONSALO

64118 Kadut -154 107 -300 000 -310 000 -250 000 0

64318 Kestopäällystys 0 -35 000 -30 000 -30 000 -30 000

64418 Valaistus -15 353 -25 000 -20 000 -15 000 0

65118 Hulevesiverkosto 0 -40 000 -25 000 0



SIMONSALO yhteensä -342 721 -520 000 -400 000 -320 000 -30 000


164

ASUNTOALUE TP 2018 Muutos

TA 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

SULKAVANNIITTY

64119 Kadut -200 000

SULKAVANNIITTY yhteensä 0 0 0 0 -200 000

ASUNTOALUEIDEN NETTO- INVESTOINNIT yhteensä

-2 034 838 -2 815 000 -2 067 000 -2 444 000 -2 455 000

KONEET JA KALUSTO -16 048 0 0 0 0

KOHDENTAMATTOMAT INVESTOINNIT -268 331 -325 000 -418 000 -430 000 -380 000

VESIHUOLTOLAITOKSEN KOHDEN- TAMATTOMAT INVESTOINNIT

75150 Uudet liittymät -28 864 -30 000

75151 Palopostisulkujen saneeraus -30 000

75175 Toiminta-aluevelvoite -20 000

VEDENJAKELUVERKOSTO yhteensä -28 864 -80 000 0 0 0

75473 Jälän saneeraus -174 607

VESILAIT. KONEET JA LAITTEET yht. -174 607 0 0 0 0

76250 Uudet liittymät -33 493 -30 000

76275 Toiminta-alue velvoite -147 651 -175 000

VIEMÄRIVERKOSTO yhteensä -181 144 -205 000 0 0 0


76577 Jynkänniemi uusilupa+saneeraus -1 636 082 -150 000

VIEM.LAIT.RAK./RAKENNELMAT yht. -1 645 737 -175 000 0 0 0

76646 Jusan yksityistie -27 898


76677 Jynkänniemi uusilupa+saneeraus -1 421 379 50 000

VIEM.LAIT. KONEET JA LAITTEET yht. -1 454 702 25 000 0 0 0

VESIHUOLTOLAITOS YHTEENSÄ -3 485 054 -435 000 0 0 0

KUNTATEKNIIKAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ

-5 804 271 -3 575 000 -2 485 000 -2 874 000 -2 835 000


165

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019


KUNTATEKNIIKAN INVESTOINNIT Kadut Kulut -1 069 232 -1 195 000 -1 280 000 -1 839 000 -2 210 000

Netto -1 069 232 -1 195 000 -1 280 000 -1 839 000 -2 210 000

Kevyen liikenteen väylät

Kulut -86 781 -235 000 -300 000 0 0

Netto -86 781 -235 000 -300 000 0 0

Kestopäällystys

Kulut -240 394 -360 000 -280 000 -230 000 -200 000

Netto -240 394 -360 000 -280 000 -230 000 -200 000

Valaistus

Kulut -118 739 -175 000 -130 000 -75 000 -60 000

Netto -118 739 -175 000 -130 000 -75 000 -60 000

Katokset ym. rakenteet ja laitteet

Kulut -12 787 -75 000 -188 000 -200 000 -150 000

Netto -12 787 -75 000 -188 000 -200 000 -150 000

Puistot, torit ja muut maarakenteet

Kulut 0 0 0 -360 000 -60 000

Netto 0 0 0 -360 000 -60 000

Leikkipaikat

Kulut -86 372 -120 000 -60 000 -60 000 -120 000

Netto -86 372 -120 000 -60 000 -60 000 -120 000

Hulevesiverkosto

Kulut 0 0 -237 000 -100 000 -25 000

Netto 0 0 -237 000 -100 000 -25 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kulut -10 210 -30 000 -10 000 -10 000 -10 000

Netto -10 210 -30 000 -10 000 -10 000 -10 000

KUNTATEKNIIKAN INVESTOINNIT YHTEENSÄ Kulut -1 624 515 -2 190 000 -2 485 000 -2 874 000 -2 835 000

Netto -1 624 515 -2 190 000 -2 485 000 -2 874 000 -2 835 000

KONEET JA KALUSTO Kulut -16 048 0 0 0 0

Netto -16 048 0 0 0 0

V e s i h u o l t o l a i t o s (Kuopion Vesi Oy) Vesilaitos Tuotot 0 0 385 000 360 000 280 000

Kulut -408 522 -365 000 -385 000 -360 000 -280 000

Netto -408 522 -365 000 0 0 0


166

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019


Viemärilaitos

Tuotot 273 785 200 000 283 000 230 000 105 000

Kulut -4 028 971 -1 220 000 -283 000 -230 000 -105 000

Netto -3 755 186 -1 020 000 0 0 0

VESIHUOLTOLAITOS

Tuotot 273 785 200 000 668 000 590 000 385 000

Kulut -4 437 493 -1 585 000 -668 000 -590 000 -385 000

Netto -4 163 708 -1 385 000 0 0 0

TEKNINEN LAUTAKUNTA yhteensä

Tuotot 293 865 2 375 575 668 000 590 000 385 000

Kulut -8 438 523 -4 545 000 -3 953 000 -4 359 000 -3 800 000

Netto -8 144 657 -2 169 425 -3 285 000 -3 769 000 -3 415 000

S O S I A A L I- J A T E R V E Y S L A U T A K U N T A

Hanketavoitteet 2020–2022

Kunnanhallitus on tehnyt päätöksen sote-irtaimen hankinnasta ja laitehankinnoista 11.9.2017 § 157 päätöksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon irtaimen omaisuuden hankinta vuosina 2018–2019 toteutetaan vuokraamalla.



Suun terveydenhuollon hoitoyksikkö on turval-linen ja ajanmukainen

Uusitaan hammashoi-toyksikkö

Potilasturvallisuus Hoitoyksikön hankinta keväällä 2020.

Harjamäen toiminta-keskuksen kalusteet

Peruskorjatun toimin-takeskuksen uudiska-lustus

Asiakasturvallisuus Kalusteiden hankinta keväällä 2020.

Evondos lääkeannostelu-robotit

Otetaan käyttöön lää-keannostelurobotteja

Lääkehoidon turvalli-suus

10 lääkeannosteluro-botin käyttöönotto koti-hoidossa vuonna 2020.

Sosiaalipalveluiden asiakastietojärjestel-män vaihtaminen uu-teen järjestelmään

Uuden järjestelmän vaihto ja käyttöönotto, samalla Kanta-palve-luiden käyttöönotto

Asiakastietojärjes-telmä on ajanmukai-nen ja tietoturvamää-räysten mukainen

Valmistelu vuoden 2020 aikana, tuotanto-käyttö vuoden 2021 alusta alkaen.

Una-hanke Asiakas- ja potilastie-tojärjestelmien uudis-tamisyhteistyö; Lo-make Unan käyttöön-otto

Yhteisellä toteutuk-sella sosiaali- ja ter-veydenhuollon lomak-keilla kustannuste-hokkuutta toteutuk-seen ja ylläpitoon

Keskitetty palvelu lau-suntojen ja todistusten tuottamiseen ja tallen-tamiseen Kansalliseen potilastiedon arkistoon on otettu käyttöön vuonna 2020.


167



Investointimenot 130 700 13 879

Investointitulot

Rahoitusosuudet

Korvausinvestoinnit


Investointitulot

Rahoitusosuudet

SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA

Tilinpäätös 2018

Muutos TA 2019


AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Kulut 0 -593 240 -200 500 0 0

Netto 0 -593 240 -200 500 0 0

KONEET JA KALUSTO

Kulut -108 200 -13 879 -950 000

Netto -108 200 -13 879 -950 000

SOSIAALI- JA TERVEYSLTK

Kulut 0 -593 240 -308 700 -13 879 -950 000

Netto 0 -593 240 -308 700 -13 879 -950 000

KOKO KUNTA yhteensä

Tuotot 1 161 863 2 465 575 668 000 693 000 385 000

Kulut -14 603 358 -7 544 240 -5 824 700 -5 627 379 -5 735 000

Netto -13 441 495 -5 078 665 -5 156 700 -4 934 379 -5 350 000


168

Asuntoalueiden käyttöönotto 2019–2022

ALUE koko alue 2019 2020 2021 2022

KESKUSTA 150 50 50 25 25

kerrostaloasuntoja 150 50 50 25 25

rivitaloasuntoja 0 0 0 0 0

omakotiasuntoja 0 0 0 0 0

TAIVALLAHTI 146 16 45 40 45




PANNINNIEMI 5 5 0 0 0




SIMONSALO 30 15 0 15 0




PYÖREÄLAHTI 135 15 40 40 40




VUORELA 75 0 25 25 25




YHTEENSÄ 541 101 160 145 135





170


171

Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2021 2022...toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden...

Documents

Transcript of Talousarvio 2020 Taloussuunnitelma 2021 2022...toimintaedellytykset luovat kaikille mahdollisuuden...