Tähdistö 1/2012

1

Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Vapaa liikkuvuus – hyödynnetään sitä!

sTJÄrnKraFT sTarDoM

nuoret, rauha ja

turvallisuus

Olli rehnin näkemyksiä EU:n laajen-tumisesta ja taloudesta

EU ja ympäristö-kemikaalit

alexander stubb haluaa lisää vapaata liikkuvuutta

Brysselin Franken-steinin hirviö

2 tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Visuaalinen ilmeHenri Häkkinenwww.henrihakkinen.com

PainoKopijyvä Espoo / Kuopio

Painos2 000 kpl

ulkoministeriö rahoittaa julkaisua. Kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa

sisällys 1/2012

nuoret, rauha ja turvallisuus

04alexander

stubb haluaa lisää vapaata liikkuvuutta

1606Olli rehnin näkemyksiä EU:n laajen-tumisesta ja taloudesta

EU ja ympäris-tökemikaalit

10Brysselin

Frankensteinin hirviö

18

JulkaisijaEurooppanuoret ry

PäätoimittajaCamilla Lundström

Vastaava päätoimittajasampo Lindgren

OikolukuCamilla Lundström

Tekstitantti ahonen, sanja Honkanen skoog, Hanna Harrison, Kati inkinen, Milja Komulainen, Jaana Kotiranta, Mikko Laakso, sampo Lindgren, Camilla Lundström, Henrik Manner, Javier Muños Domingues, annaliina niitamo, Hanna ojanen, Mikko patokallio, Cecilia pellosniemi, Moona pönni, olli rehn, sampo Terho, Juuli viljanen, ahu Yigit

KuvatEurooppanuoret ry, Hanna Harrison, Milja Komulainen, Javier Muños Domingues, annaliina niitamo, Davide pavone, Janne suhonen, Juuli viljanen, nordjobb, Jean-pierre

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ........................................................................................................................3

Nuoret, rauha ja turvallisuus – teemasta toimeen ............................................................................................4-5

EU:n laajentuminen ja talous ......................................................................................................................................6-7

EU:n ja Naton suhteet: minne menossa? ..............................................................................................................8-9

Työ europarlamentaarikkona ......................................................................................................................................9

EU ja ED-kemikaalit .........................................................................................................................................................10-11

Rooman sopimus 55 vuotta - juhlaseminaari .....................................................................................................12-14

Turkey and the EU: the end of it? .............................................................................................................................15

Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta ........................................................................................16-17

EEAS: Brysselin Frankensteinin hirviö .....................................................................................................................18-19

Suomi tarvitsee Eurooppanuoria ..............................................................................................................................19

Puoli vuotta vapaaehtoistyössä Tbilisissä ..............................................................................................................20

EVS – mahdollisuus moneen ......................................................................................................................................21

Flyttade till grannlandet över sommaren ..............................................................................................................22

Min sommar på Åland med Nordjobbs fritidsprogram ....................................................................................23

A Spanish student in Finland .......................................................................................................................................24

Lähtijänsä näköinen vaihtovuosi ...............................................................................................................................25

Kirja-arvostelu: Euro eksyksissä .................................................................................................................................26-27

JEF-seminaari Armeniassa ...........................................................................................................................................28

Next Step -messut ...........................................................................................................................................................29

Eurooppanuoret ympäri Eurooppaa äänekkäinä Valko-Venäjän puolesta! ............................................30

Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten aluetapaaminen .................................................................31

3

KosKa Euroopan unioniin liittyvä uutisointi on keskittynyt talouskriisiin, halusimme, että tämän kevään Tähdistö-lehti nostaa esille muitakin aiheita, sil-lä Eu on niin paljon muutakin kuin talousunioni. Tässä lehdessä esitellään Eurooppanuorten toimintaa, koros-tetaan vapaan liikkuvuuden hyödyntämistä, mietitään Eu:n laajentumista ja kuullaan asiantuntijoiden mieli-piteitä Eu:n kansainvälisistä suhteista.

Tänä vuonna Tähdistö-lehden ilme on hiukan uudistu-nut: lehdestä on tehty kattavampi, visuaalista ilmettä on muutettu ja uusia osioita on lisätty. Tämän nume-ron pääteema on vapaa liikkuvuus, jota käsitellään tutustumalla ulkomailla työskentelyyn ja opiskeluun sekä kuulemalla ministeri alexander stubbin ajatuksia

schengenistä. Lisäksi lehti sisältää komissaari olli reh-nin näkemyksiä Eu:n laajentumisesta ja taloudesta, kir-joituksia Eu:n suhteista natoon ja Turkkiin, mietteitä Eu:n kemikaalilainsäädännöstä sekä tiivistelmän roo-man sopimus 55 vuotta – juhlaseminaarissa pidetyistä puheista.

Tähdistö-lehden on tarkoitus tarjota mielenkiintoista luettavaa nuoria kiinnostavista, Eurooppaan liittyvistä asioista. Kirjoittajina ovat toimineet esimerkiksi tutki-jat, järjestöaktiivit ja poliitikot – paljon kiitoksia kaikille kirjoittajille! Lukuiloa! Camilla LundströmPäätoimittaja

Eu:sTa voisi sanoa samalla tavoin kuin demo-kratiasta. se ei ole täydellinen järjestelmä, mut-ta paljon huonompia vaihtoehtojakin on. se, että kansallisvaltiot ovat luopuneet oikeuksistaan pro-tektionismiin ja sitoutuneet kehittämään unio-nia suurimmaksi osaksi kunnioittaen yhteisiä peli-sääntöjä on suuri saavutus. Euroopan kriisit olivat pahempia ennen. suomen politiikka oli täynnä kan-sallista protektionismia ja typeriä lehmänkauppoja. Markka tarkoitti devalvaatiota, jättimäisiä korkoja, lainasäännöstelyä ja korkeaa inflaatiota. poliittinen suomen pankki ajoi usein kapeiden eturyhmien etua. parempaan suuntaan olemme siis menneet. Ei ihme, että Eva:n vastikään julkaistussa tutkimuksessa nimenomaan iäkkäimmät arvostavat Eu:ta paljon. He muistavat menneen ajan paljon suuremmat ongelmat. Eu:n heikkoudet on myös tunnustettava. Kansalaisilla pitää olla oikeus sanoa ei, kun heidän rahojaan käytetään

bailoutteihin, jollaisiin Yhdysvallat ei koskaan ryhtyisi. Kansalaisten velvollisuus on pitää meteliä, kun suljet-tujen ovien takana tehdään kymmeniä vuosia vaikutta-via päätöksiä. Erityisen tarkkana on oltava silloin, kun poliitikot puolustavat kantojaan välttämättömyydellä. Kansalaisten velvollisuus on kritisoida Eu:n demokra-tian huonoa tilaa, elitististä päätöksentekoa ja kalliita strasbourgin matkoja. Kritiikki parantaa Eurooppaa. Eu-skeptisyyteen on siis vastattava rakentavalla kritii-killä. Eu:hun pitää suhtautua kuin oman maan politiik-kaan. useista typeristä päätöksistä huolimatta moderni valtiomme on kaiken kaikkiaan positiivinen asia. paras vaihtoehto ei ole yrittää päästä siitä eroon, vaan kehit-tää sitä. Kansalaisten on älähdettävä typerän politiikan edessä, ja vaadittava parempia ratkaisuja. Sampo Lindgren Puheenjohtaja, President Eurooppanuoret ry, JEF-Finland

Euroopan politiikassa on ollut paljon ongelmia. On itsepetosta väittää, että finanssikriisin ja sitä seuranneen velkakriisin hoidossa on onnistuttu hyvin. Kreikka on pystyssä Pohjois-Euroopan rahoilla, Euroopan työttömyys on korkealla - erityisesti Etelä-Euroopan nuorisotyöttömyys on erittäin surkealla tasolla. Kaikkien ongelmien luettelemiseen ei tämän lehden tila riittäisi.

Eurooppanuorten toiminta - tiedotus, keskustelu ja vaikuttaminen - on erityisen merkityksellistä Euroopan taloudellisten vaikeuksien ja euroskeptismin aikana. On tärkeää muistuttaa EU:n hyvistä puolista, mutta myös kriittisyys on hyvästä, sillä epäkohtiin puuttumalla Euroopan unionia kehitetään.

PUhEEnjOhtajalta ja PäätOimittajalta

Kokonaisuus on muistettava -rakentavaa kritiikkiä pitää antaa

EU ei ole yhtä kuin talouskriisi


nuoret, rauha ja turvallisuus – teemasta toimeen

YK-nUOrisOdElEgaatin näKEmYKsiä

Teksti: Cecilia PellosniemiKuvat: Eurooppanuoret ry

Nuoret erityisryhmäksi YK:ssapäätin valita delegaattivuoteni teemaksi kasvavaa kiin-nostusta herättäneen aiheen: nuoret, rauha ja turval-lisuus. rauhanrakentaminen ja -välitys ovat maail-manpolitiikassa kuuma aihe tällä hetkellä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että suomi julkaisi marraskuussa 2011 kansallisen rauhanvälityksen toimintaohjelmansa, Eu:ssa suunnitellaan Euroopan rauhaninstituutin perus-tamista ja YK:ssa suomi ja Turkki ovat pistäneet pystyyn rauhanvälityksen ystäväryhmän. Mutta miten nuoret pääsevät mukaan rauhantekoon, joka on perinteisesti korkean tason politiikkaa?

Maailman väestöstä noin 18 prosenttia on 15-24- ja noin puolet alle 24-vuotiaita. samalla on arvioitu, että vain noin 300 miljoonaa noin 1,3 miljardista työmarkkinoil-le siirtyvästä nuoresta tulee työllistymään. Jos nuorille ei annetta mahdollisuutta koulutukseen, työntekoon ja epäformaaliin oppimiseen, voivat vaikutukset olla vaka-via. Lisäksi nuoret ovat aseellisten konfliktien pääasialli-sia uhreja. sotien ja levottomuuksien seurauksena nuo-ria kuolee, vammautuu, jää orvoiksi, raiskataan, ja monet heistä jäävät tyystin sosiaaliturvan ulkopuolelle. niinpä he joutuvat helpommin terroristijärjestöjen rekrytoi-taviksi, sotilaiksi tai itsemurhapommittajiksi. samalla nuorissa on potentiaalia, jota ei ole varaa jättää käyttä-mättä. on siis ehdottoman tärkeää, että nuoria ei nähdä pelkästään turvallisuusuhkana vaan myös mahdollisuu-tena kasvuun ja kehitykseen. nuoret ovatkin saaneet eri-tyishuomiota niin sanotun arabikevään aikana.

Kuuluisa naiset, rauha ja turvallisuus (1325) –tematiikka on jo vakiinnuttanut itsensä YK-jargoniin. Myös lapset ovat saaneet erityishuomiota kahden resoluution muo-dossa. nuorille resoluutioita ei ole.

Yksi päätehtävistäni nuorisodelegaattina onkin lob-baaminen nuorten tunnustamiseksi erityisryhmäksi ja resoluution aikaansaamiseksi YK:ssa. Haasteena on usein se, että ”nuorelle” ei ole määritelmää YK:n tasolla. YK:ssa ollaan kuitenkin alettu ottaa askeleita oikeaan suuntaan. YK:n nuoriso-ohjelma toteaa, että nuoria on koulutettava rauhanrakennukseen ja konfliktien ennal-taehkäisyyn. Kaksi vuotta sitten YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ilmoitti, että YK:n jäsenvaltioiden ja –orga-nisaatioiden on kannettava kortensa kekoon nuorten osallistamisessa YK:n ohjelmiin sekä päätöksentekoon, ja pääsihteeri ilmoitti vuoden alussa nimittävänsä nuorten erityisedustajan. YK:ssa vietettiin myös viime vuonna nuorten erityisteemavuotta, ja nuoret, rau-ha ja turvallisuus –aihe sai jonkin verran julkisuutta osakseen.

EU, nuoret, rauha ja turvallisuusYK:n yleiskokouksen kesän 2011 rauhanvälitystä kos-kevassa resoluutiossa kehotetaan alueellisia organisaa-tioita panemaan toimeen YK:n rauhanvälitysstrategiaa, ja Eu:n ulkosuhdehallintoon onkin perustettu uusi rau-hanvälitys- ja rakennusasioista vastaava jaosto. suun-nitelmissa on myös rauhaninstituutin perustaminen. vasta nuorisodelegaatin roolissa aloin tutkia, miten Eu todellisuudessa ottaa huomioon nuoret turvallisuus-kysymyksissä. Minulle selvisikin nopeasti, että nuoret ovat melko heittiöllä Eu:n turvallisuusstrategiassa. Esimerkiksi Eu:n missiot ja operaatiot, joista monet jo korostavat lasten ja naisten roolia, voisivat pistää lisä-resursseja nuoriin.

Toisaalta, Eu on myös rahoittanut nuorten rauhantyötä. sekä Euroopan komissio että ulkosuhdehallinto rahoit-tavat paljon projekteja, joissa nuoret ovat keskiössä.

YK:n nuoriso-ohjelmassa (World Programme of action for Youth) suositellaan YK:n jäsenmaita sisällyttämään nuorisodelegaatti osaksi virallista YK:n yleiskokousdelegaatiotaan. minut valittiin viime syksynä vuoden 2012 suomen YK-nuorisodelegaatiksi. roolissani edustan suomen nuorisojärjestökenttää suomen nuorisoyhteistyö - allianssin ja suomen YK-liiton mandaatilla ja toimin osana suomen virallista delegaatiota sekä YK:n yleiskokouksessa new Yorkissa että rio+20 -kokouksessa Brasiliassa. lisäksi tulen olemaan aktiivinen kotimaassa. Edessä on siis mielenkiintoinen vuosi.


5

Eu rahoittaa esimerkiksi niin sanottua CoBErM-mekanismia, joka edistää Georgian ja abhasian hal-lintoalueen nuorten välis-tä vuoropuhelua. Kesällä 2007 osallistuin Eu-välimeri – nuorisoparlamenttiin (Euro-Mediterranean Youth parliament), jossa keskusteltiin muun muassa dia-logi- ja rauhantyöstä välimeren alueella. Maaliskuussa osallistuin unrWa:n ja Eu:n yhtei-seen korkean tason konferenssiin, joka koski palestii-nalaisia pakolaisnuoria ja heidän rooliaan yhteiskunnan rakentamisessa. Catherine ashton kutsui kokoukseen ministerivieraiden lisäksi pakolaisnuoria Gazasta, Jor-daniasta, Libanonista, syyriasta ja Länsirannasta sekä eurooppalaisten nuorisojärjestöjen edustajia.

Esimerkkejä on siis monia, mutta strategia puuttuu. on myös mielenkiintoista nähdä, mitä tuleva Euroopan rauhaninstituutti tulee tekemään esimerkiksi nuorten rauhanvälityskoulutuksen eteen. Eu on yksi harvoista toimijoista, joka on pystynyt määrittelemään nuorten ikähaarukan, ja se on edelläkävijä nuorisoasioissa. olisi siis hienoa, jos Eu voisi myös alkaa edistää nuoret, rauha ja turvallisuus –tematiikkaa.

Suomen mahdollisuus loistaaMyös suomi on ollut edelläkävijä nuorten osallistami-sessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. ongelmana on kuitenkin ollut jo mainitsemani määritelmän puuttumi-nen. päättäjien logiikkana on ollut, että lapset ovat lap-sia kauemmin kuin nuoret ovat nuoria. nyt kuitenkin esimerkiksi kehityspoliittisessa ohjelmassa mainitaan nuoret ja kansallisessa rauhanvälityksen toimintaohjel-maan on kirjattu tarve osallistaa nuoret rauhanvälittä-jät ja asiantuntijat koulutusohjelmiin ja rauhanvälittäjiä kehotetaan jakamaan kokemuksiaan nuorten kanssa.

Minäkin pääsen tästä lähtien osallistumaan suomen kansallisen rau-hanvälityksen koordinaa-

tioryhmän kokouksiin.

suomen kouluissa järjes-tetään myös vertaissovit-

telutoimintaa ja kansallisena ahtisaari-päivänä jaettiin palkin-

toja koulujen ’rauhanvälittäjille’. itse nuorisodelegaatin olemassaolo on jo suuri

askel nuorten kannalta, sillä useimmista maista ei vielä lähetetä nuorisodelegaattia. suomessa tärkeimpä-nä toimijoina nuoret, rauha ja turvallisuus –koulutuk-sessa ovat yhä kansalaisjärjestöt ja muut epäformaalia koulutusta järjestävät tahot. suomen partiolaiset, YK-liitto ja allianssi olivatkin luovuttamassa kesällä 2011 Ban Ki-moonille nuoret, rauha ja turvallisuus -päätös-lauselma-aloitetta.

on myös muistettava, että rauha ja turvallisuus eivät rajoitu käsitteenä pelkästään fyysiseen turvallisuuteen. Myös sosiaaliturva, koulutus, mahdollisuus tehdä työtä ja vähemmistöjen turvatut oikeudet ovat osa nuorten osallistamista yhteiskunnan turvallisuuden rakentami-seen. näitä teemoja yritän nostaa esille etenkin ECosoC:in kolmannen komitean puheessani. Jos sinul-la on ajatuksia siitä, miten voin nuorisodelegaattina edistää nuoret, rauha ja turvallisuus -tematiikkaa, otat-han yhteyttä!

Kirjoittaja on vuoden 2012 Suomen YK-nuorisodelegaatti

nuoret, rauha ja turvallisuus – teemasta toimeen

YK-nUOrisOdElEgaatin näKEmYKsiä YK-nUOrisOdElEgaatin näKEmYKsiä

Cecilia pitää blogia koko kautensa ajan: http://ceciliapellosniemi.wordpress.com/seuraa Ceciliaaa Twitterissa: cpellosniemi

Nuorissa on potentiaalia, jota ei ole varaa jättää

käyttämättä. On ehdotto-man tärkeää, että nuo-ria ei nähdä pelkästään

turvallisuusuhkana vaan myös mahdollisuutena

kasvuun ja kehitykseen.


1. Millaisia taloudellisia vaikutuksia EU:n laajentumi-sella on? Onko laajentuminen unionin talouden kan-nalta etu vai taakka?EU:n laajentuminen luo taloudellisia mahdollisuuksia niin uusissa kuin vanhoissakin jäsenmaissa. Laajen-tuminen ei ole Euroopan taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien syy, vaikka usein näin yritetäänkin väit-tää. EU:n taloudelliset ongelmat ovat pohjimmiltaan rakenteellisia. EU:n laajentuessa myös sen kanta-va voima, sisämarkkinat, kasvaa, ja näin ollen myös tuotteiden kysyntä. Samalla kun yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, edistää laajentuminen myös

työvoiman ja työn parempaa kohtaamista. Rikkaam-missa jäsenmaissa on jo työvoimapula tietyillä aloilla, ja tätä työvoiman vapaa liikkuminen on helpottanut.

Toki laajentuminen on lyhyellä aikavälillä myös haaste, erityisesti EU:n budjetille. Toisaalta auttamalla unionin vähemmän kehittyneitä alueita muun muassa paran-tamaan infrastruktuuriaan autamme myös esimerkiksi suomalaisyrityksiä pitämään tuotantoaan lähempänä Suomea. Investoinnit uusiin jäsenmaihin siis maksavat itsensä takaisin.

EU:n laajentuminen ja talous

EU:n laajEntUminEn ja talOUs

On todella hienoa, että Suomi on näkyvästi edustettuna komissiossa, vaikka Euroopan komissiossa ajetaankin EU:n yhteistä asiaa. Saimme haastatella komission varapuheenjohtaja Olli Rehniä sähköpostitse. Haastattelun aihe yhdistää Olli Rehnin edelliset ja nykyiset vastuualueet: EU:n laajentumisasiat ja talous- ja rahoitusasiat.

haastattelu

7

EU:n laajEntUminEn ja talOUs

2. Pitäisikö Turkin, Makedonian ja Montenegron mielestäsi liittyä Euroopan unioniin? Miksi? Kaikille näille maille on myönnetty ehdokasmaan ase-ma. Jäsenyys tulee ajankohtaiseksi, kun maat täyttävät kaikki niille asetetut ehdot. Kun näin tapahtuu, tulee EU:n lunastaa lupauksensa ja hyväksyä maat täysival-taisiksi jäseniksi. Turkin tie jäsenyyteen on ollut pitkä. On kuitenkin tärkeää, että neuvotteluja viedään eteen-päin. Turkki on EU:lle tärkeä kumppani ja linkki islami-laiseen maailmaan. Vauras, demokraattinen ja länteen suuntautunut Turkki on EU:lle etu. Länsi-Balkan oli 1990-luvulla EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitii-kan koetinkivi. Tuolloin epäonnistuttiin konfl iktin estä-misessä. Nyt EU:n vakaana pyrkimyksenä on pitää alue rauhan ja uudistusten tiellä. Kaikilla alueen mailla on mahdollisuus liittyä unionin jäseneksi, mikäli ne toi-mivat määrätietoisesti ja täyttävät kaikki vaadittavat ehdot. Osallistuminen EU:n sisämarkkinoihin EU-jäse-nyyden turvin on se houkutin, jolla Länsi-Balkanin mai-den oikeusvaltiokehitystä ja vakautta voidaan edistää.

3. Miten laajentuminen vaikuttaa unionin demokratiaan? Demokratia on yksi EU:n keskeisimmistä pilareista. EU on demokraattisten maiden liitto, joka toteuttaa demo-kratian periaatteita omassa päätöksenteossaan. Laa-jentuminen vahvistaa osaltaan unionin demokratiaa laajentamalla sitä pohjaa, jolle unionin päätöksenteko nojaa. Toisaalta laajentuminen muuttaa myös jäsen-maiden valtasuhteita sekä yksittäisten maiden valtaa.

4. Miten Kroatian liittyminen vaikuttaa Euroopan unioniin?Kroatian liittyminen on tärkeä osoitus siitä, että laajen-tumisprosessi jatkuu ja että ehdokasmaiden ponnis-telut jäsenyyden eteen palkitaan. Lisäksi Kroatian liit-tyminen vahvistaa EU:n sitoutumisen Länsi-Balkanin vakauttamiseksi.

5. Mikä on tärkeämpää ja ajankohtaisempaa, EU:n laajentuminen vai integraatio? Miksi?Laajentuminen ja integraatio eivät ole ristiriidassa keskenään, päinvastoin. Ne ovat molemmat keskeisiä Euroopan poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen kan-nalta ja edistävät demokratiaa ja rauhaa koko Euroo-passa. Itse asiassa historia todistaa, että laajentuminen ja syvempi poliittinen integraatio ovat kulkeneet käsi kädessä. Samalla kun EU on laajentunut 12 jäsenmaan unionista kattamaan 27 maata, sisämarkkinat ovat kehittyneet nopeaa vauhtia, passiton matkustaminen on tullut mahdolliseksi ja yhteinen valuutta on otettu käyttöön. Jotta ristiriitaa laajentumisen ja integraation välille ei synny, on olennaista, että vain ne jäsenmaat, jotka täyttävät kaikki jäsenyyden ehdot, hyväksytään täysivaltaisiksi jäseniksi. Näin varmistetaan integraa-tion jatkuminen. Laajentuminen on siis edelleen ajan-kohtaista, mikäli ehdokasmaa täyttää ehdot.

6. Miten unionin maiden talous saadaan pysymään hyvänä tulevaisuudessa?On ensisijaisen tärkeää vakauttaa julkinen talous. Vel-kakriisi on pitkälti ollut luottamuskriisi, jossa valtioiden kykyä hoitaa velkansa ja pitää taloutensa kunnossa on epäilty. Tätä luottamusta on lähdetty palauttamaan varmistamalla, että jäsenmaat eivät tulevaisuudessa voi hoitaa talouttaan holtittomasti. Uuden lainsäädän-nön myötä kansalliset budjetit joutuvat entistä tarkem-paan syyniin. Toisaalta on myös huomattu, että talou-den tilaa pitää arvioida julkista taloutta laajemmin. Nykylainsäädännön myötä komissiolla on mahdollisuus kiinnittää huomiota makrotalouden epätasapainoon jäsenmaissa. Pelkällä budjettikurilla ei kuitenkaan var-misteta valoisaa tulevaisuutta. Velkataakan keventä-minen ja julkisen talouden tervehdyttäminen edellyt-tävät kasvua. Talouden rakenneuudistukset ovat tällöin keskeisessä osassa. Mikäli uudistukset kyetään toteut-tamaan tehokkaasti, vahvistetaan tällä työllisyyttä ja unionin kasvuedellytyksiä.

7. Miten luulet että EU-maiden talous voi kilpailla globaalisti, esimerkiksi aasialaisten maiden kanssa?EU ei voi kilpailla globaalissa taloudessa halpatuotanto-maiden kanssa. Meidän tulee keskittyä vahvuuksiimme. Korkea koulutustaso, laadukas ja luotettava infrastruk-tuuri sekä toimiva hallinto ovat Euroopan vahvuuksia, joihin on panostettava entistä enemmän. Sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja parantamalla edelly-tyksiä innovaatiolle ja yrittäjyydelle varmistamme, että taloutemme säilyy kilpailukykyisenä. Kysyntä korkean jalostusasteen tuotannolle ja palveluille kasvaa tulevai-suudessa myös Aasiassa. Erityisesti Kiinassa ja Intiassa on kehittymässä kasvava ja ostovoimainen keskiluokka. Näiden markkinoiden hyödyntämisen kannalta on erin-omaisen tärkeää minimoida kansainväliset kaupanes-teet. EU on ollut edelläkävijä vapaakaupan suhteen, ja tästä maineesta on pidettävä kiinni; emme saa sulkeu-tua kuoreemme haasteiden edessä. 8. Vähentääkö eurooppalaisen väestön vanheneminen EU:n kilpailukykyä ja miten tilanteen voi ratkaista?Työtä tekevän väestön osuus tulee pienenemään enti-sestään tulevina vuosikymmeninä. On selvää, että nykyinen eläkemalli ei ole kestävällä pohjalla. Monet jäsenmaat ovat jo ryhtyneet toimiin eläkejärjestelmän-sä uudistamiseksi; eläkeikää on nostettu ja yksityiseen eläkesäästämiseen kannustettu. Väestön vanhenemi-nen saattaa myös johtaa työvoimapulaan, mihin täytyy löytää poliittinen vastaus. Tulevat laajentumiset ja uudenlainen maahanmuuttopolitiikka voivat olla osana tätä yhtälöä. Toisaalta, jos tähän haasteeseen kyetään vastaamaan ajoissa, voi vanheneva väestö olla myös mahdollisuus. Euroopassa kehittyy uudenlainen mark-kinasegmentti, jonka tarpeisiin yritysten täytyy vasta-ta. Tämä voi olla EU:n kilpailuvaltti tulevina vuosikym-meninä, kun muun muassa Kiinan väestö vanhenee.

mitä tapahtuu, kun kaksi aivan erilaista kansainvälistä järjestöä alkaa hoitaa samo-ja tehtäviä? saavutetaanko ennennäkemät-tömän hyviä yhteistyöratkaisuja kansain-välisiin ongelmiin, vai kompastutaanko uusiin, ennennäkemättömiin ongelmiin?

Euroopan unionin ja naton suhteet ovat hyvä esi-merkki viime aikoina entistä tärkeämmiksi nousseista järjestöjenvälisistä suhteista. niissä on ollut aineksia milloin innostukseen, milloin ihmetykseen – ja ehkäpä epätoivoonkin.

Kaikki alkoi oikeastaan vasta reilut kymmenen vuotta sitten. Järjestöt olivat toki olleet toisiaan lähellä, samas-sa kaupungissakin, vuosikymmenten ajan, mutta ne eivät olleet toistensa kanssa tekemisissä. nehän olivat aivan erilaiset, monessakin mielessä. Toinen oli puolus-tusliitto, atlantin ylittävä, selkeästi hallitustenvälinen; toinen oli poliittinen ja taloudellinen, tiivistyvä unioni, eurooppalainen, osin ylikansallinen. Kun tehtävät ja tarkoitus olivat näin erilaiset, ei yhteistyö ollut ajankoh-taista.

Kylmän sodan päättyessä alkoivat Eu:n ja naton yhtei-nen toimintaympäristö ja niiden toimintaedellytykset kuitenkin muuttua. siinä missä Eu otti kurssin kohti tiivistyvää unionia, alkoi nato etsiä itselleen uusia teh-täviä. Molemmat päätyivät kriisinhallintaan; Eu vahvis-tuvan ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolinsa käytän-nön ilmentymänä, nato ajantasaisena muotona toimia jäsenmaidensa turvallisuuden hyväksi. Ennen pitkää kävi selväksi, että järjestöillä olikin varsin paljon yhteis-tä. niillä oli samankaltaisia tehtäviä, yhteisiä tavoitteita ja liuta yhteisiä jäseniäkin. oli aika laatia sopimus siitä, millaiset suhteet niiden välillä on.

uuteen suhteeseen asetettiin myös paljon toiveita. aja-teltiin, että yhteistyölle oli erinomaiset edellytykset, ja että sillä myös saavutettaisiin paljon sellaista, mihin järjestöt eivät yksinään pystyisi. nehän näyttivät mai-niosti täydentävän toisiaan: yhdellä oli siviilivoimavaro-ja, toisella sotilaallisia, ja kriisit voitaisiin jakaa niiden kesken järkevästi esimerkiksi kriisin vaiheen perusteella tai vaikkapa maantieteellisesti.

Työnjakosopimusta järjestöjen välillä ei kuitenkaan tehty:

se olisi rajoittanut niiden toimintamahdollisuuksia. sen sijaan sovittiin yhteistyön muodoista ja ehdoista, esi-merkiksi siitä, että Eu voi käyttää eräitä naton voima-varoja omassa kriisinhallinnassaan.

Järjestöt alkoivat entistä tarkemmin seurata toistensa tekemisiä ja päätöksiä. vuorovaikutuskuvioita muo-dostui: matkimista, kilpailua – ja samankaltaistumista. Käytännössä Eu ja nato alkoivat muistuttaa toisiaan yhä enemmän sen sijaan, että ne olisivat perustaneet yhteistyönsä erikoistumiseen.

Eu laajensi tehtäviään kriisinhallinnasta myös puolus-tuksen suuntaan Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunantovelvoitteen ja 2004 toimintansa aloittaneen Euroopan puolustusvirasto EDa:n myötä. natoa taas alkoi kiinnostaa siviilikriisinhallintakyky. Eu otti hoi-taakseen kriisinhallintatehtäviä, jotka aiemmin olivat kuuluneet natolle, niin Makedoniassa, Bosniassa kuin Kosovossakin. Molemmat alkoivat kehittää itselleen nopean toiminnan joukkoja, nato nrF:ää (naTo res-ponse Force) ja Eu taisteluosastoja. ne alkoivat myös seurata toisiaan eri kriisipesäkkeisiin: molemmat pää-tyivät niin afganistaniin kuin somalian rannikollekin. nyt molempia kiinnostaa kyberturvallisuus – ja molem-pia painaa talouskriisi ja tarve löytää tapoja turvata puo-lustuskyky ja sen kehittyminen. Eu aloitti ratkaisujen etsimisen suunnitelmilla voimavarojen yhteiskäytöstä ja jakamisesta (pooling and sharing); nato vastasi aja-tuksella ”fiksusta puolustuksesta” (smart defence).

ongelmat siis näyttävät yhteisiltä, ja ratkaisujakin hae-taan samalta taholta. Mutta tietääkö kumpikaan, miten motivoida jäsenmaita käyttämään rahaa puolustukseen tilanteessa, jossa puolustusbudjetteja leikataan? Ei kumpikaan liioin ole löytänyt käyttöä nopean toimin-nan joukoilleen; Eu:n taisteluosastot eivät ole olleet missään operaatiossa, naton nrF:lla on ollut avustavia tehtäviä esimerkiksi ateenan olympialaisissa.

Eu:lla on kuitenkin yksi erityispiirre, joka voi tehdä siitä natoa vahvemman puolustuspoliittisen toimijan. Eu:lla on natoa enemmän vaikutusvaltaa suhteessa omiin jäsenvaltioihinsa. Jos Eu:ssa saadaan hyväksyttyä yhteinen linjaus puolustusyhteistyön tiivistämisestä, on myös paine noudattaa sitä suurempi, koska jäsenmaat ovat niin monessa muussa kysymyksessä toisistaan riippuvaisia.

Teksti: Hanna Ojanen EU:n ja naton suhteet: minne menossa?

EU ja natO


99

Kolumni

EU ja natO

Työ europarlamentaarikkona. MEP Sampo Terho vastaa kolmeen kysymykseen työstä europarlamentaarikkona.

MIHIn KYSYMYKSIIn HALUAT EUROPARLAMEnTAARIKKOnA EnSISIJAISESTI VAIKUTTAA?

Haluan ylläpitää EU:n avoimuutta ja kansanvaltaisuutta, säilyttää oikeuden kansalliseen päätöksentekoon ja vastaavasti hillitä EU:n liittovaltiokehitystä. Haluan myös kaikin käytettävissä olevin keinoin edistää Suomen taloutta, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja suojella suomalaisia työpaikkoja. Tähän minulla on tilaisuus erityisesti Talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä, mutta myös muissa valiokunnissa.

MInKÄLAISInA nÄET EUROOPAn PARLAMEnTIn VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET?

Vaikutusmahdollisuuksia on erityisesti valiokuntatyöskentelyssä, mutta liikoja ei voi eikä kannata äänestäjille luvata. Kukaan meistä ei yksin pysty Eurooppaa mullistamaan. Meppejä on 750, joten yksittäinen europarlamentaarikko on tietenkin vain pieni osa parlamentin byrokratiaa, ja koko parlamenttikin puolestaan vain osa EU:n massiivista päätöksentekokoneistoa.

EDUSTATKO EUROPARLAMEnTAARIKKOnA EnSISIJAISESTI PUOLUETTASI VAI SUOMEA?

Koen edustavani niin Suomea, äänestäjiäni kuin puoluettani, mutta europarlamentin osana tietysti myös koko eurooppalaista kansanvaltaa. Päällimmäisenä mielessä ja lähimpänä sydäntä on kuitenkin aina Suomen asia.

Sampo TerhoSampo Terho on Perussuomalaiset r.p.:n MEP Vapaa ja demokraattinen Eurooppa (Europe of Freedom and Democracy, EFD) -europarlamenttiryhmässä.

Käytännössä EU ja Nato alkoi-vat muistuttaa toisiaan yhä

enemmän sen sijaan, että ne olisivat perustaneet yhteis-

työnsä erikoistumiseen.

samantapainen ajatus on noussut esiin myös naton toukokuisen Chicagon-huippukokouksen alla. sven Biscop arvelee, että eurooppalaisen puolustuksen syve-neminen alkaa olla Yhdysvaltainkin etujen mukaista. puolustuskyvyn tosiasiallinen heikkeneminen voidaan estää vain syventämällä yhteistyötä. se ei Eu:ssa ole helppoa, mutta natossa se on vieläkin vaikeampaa.

Tämä veisi Eu:n ja naton suhdetta jälleen kohti uutta vaihetta. Eu:sta alkaisi tulla yhteinen toimija natossa – kuten se jo on esimerkiksi YK:ssa. Tähän asti yhteisestä eurooppalaisesta äänestä natossa ei ole puhuttu, onhan kysymyksessä ollut itse kunkin jäsenmaan oma jäsenyys ja sen taustalla omat suhteet Yhdysvaltoihin. Jos ”Eu natossa” on melkeinpä pakon sanelemana tämän suh-teen seuraava olomuoto, alkavat Eu:n ja naton suhteet varmaankin vähitellen kääntyä Eu:n ja Yhdysvaltain välisiksi suhteiksi. Toinen asia on, nähdäänkö tästä merkkejä vielä toukokuussa.

Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin tutkija, jonka erikoisalaa ovat eurooppalainen turvallisuuspolitiikka ja järjestöjen väliset suhteet

Ks. Sven Biscop ”as the Eu said at the naTo summit”,http://www.egmontinstitute.be/papers/12/sec-gov/spB33.pdf.

9


Uuden sukupolven ympäristökemikaaleis-ta osa on hormonaalisesti vaikuttavia ns. hormonihäirikköjä (endocrine disrupting chemicals, EdC). näitä ihmisen valmista-mia kemikaaleja on esimerkiksi torjunta-aineissa, muovissa, siivousaineissa, parfyy-meissa, hajusteissa ja palonestoaineissa. lisäksi niitä löytyy raskasmetalleista sekä teollisuuskemikaaleista.

ED-KEMiKaaLiT vaiKuTTavaT elimistöön joutues-saan hormonien tavoin ja sekoittavat kehon hormo-nitoiminnan lähettämällä vääränlaisia hormonaalisia signaaleja. Hormonaalisesti vaikuttavat kemikaalit voi-vat vaikuttaa kaikkiin hormonien säätelemiin kehon toimintoihin. ns. ympäristöendokriinihypoteesin (environmental endocrine hypothesis) mukaan näiden kemikaalien uskotaan voivan aiheuttaa syöpää, lapset-tomuutta, kehityshäiriöitä, oppimisvaikeuksia, keskit-tymisvaikeuksia ja vaikuttavan seksuaaliseen kehityk-seen. ED-kemikaalit voivat aiheuttaa liian korkean tai liian alhaisen estrogeeni- ja androgeenitason. Kemikaa-lit vaikuttavat myös aineenvaihduntaan ja immuunijär-jestelmään.

vaarallisimpia ED-kemikaalit ovat sikiölle. altistumi-nen kemikaaleille voi ratkaisevasti vaikuttaa sikiön kehittymiseen. Miehillä kemikaalit voivat aiheuttaa muutoksia tai epämuodostumia sukupuolielimissä, huonoa spermanlaatua, eturauhas- ja kivessyöpää. nai-sissa kemikaalit vaikuttavat mm. hedelmällisyyteen, munasarjojen toimintaan ja maitorauhasten kehityk-seen. Kemikaalien uskotaan aiheuttavan rintasyöpää, endometrioosia, kohdun myoomia sekä aikaistavan puberteettia. Kemikaalit voivat myös lisätä riskiä sai-rastua kilpirauhassyöpään.

Merilinnuissa, kotiloissa, hylkeissä, kaloissa ja alligaat-toreissa ED-kemikaalien on todettu aiheuttavan lisään-tymisongelmia ja miespuolisten yksilöiden naisellistu-mista. Kalojen naisellistumiseen vaikuttaa jäteveden mukana vesistöihin päätyvät kemikaalit. Jätevesipuh-distamot eivät poista vesiliukoisia kemikaaleja, joten jätevedessä on lähes kaikki kemikaalit, joita ihmiset käyttävät.

Erilaiset tutkimukset osoittavat, että altistuminen hor-monaalisesti vaikuttavien kemikaalien kombinaatiol-le aiheuttaa suuria haittoja. Yksittäisille kemikaaleille altistutaan yleensä pieninä annoksina, mutta tutki-

EU:n KEmiKaalilainsäädäntö

EU ja Ed-kemikaalit Teksti: Camilla Lundström Kuva: CC Jean-Pierre


11

EU:n KEmiKaalilainsäädäntö

mukset osoittavat, että kemikaalien yhteisvaikutus ja yhteismäärä elimistössä on todella merkittävä. Yhteis-vaikutuksen takia kemikaalien raja-arvoja pitäisi alentaa niin, ettei jokaiselle kemikaalille ole omaa ylärajaansa, vaan koko kemikaalicocktailille tulisi olla yläraja. Mitään rajoituksia tällä alueella ei vielä ole.

Ennen Euroopan markkinoille pääsyä, kemikaalit yleen-sä testataan ja niiden vaarallisuus arvioidaan. Tulosten perusteella kemikaalin kuljetukseen ja käyttöön liittyen saatetaan määrätä rajoituksia.

Eu:ssa on toistaiseksi vielä vastahakoisuutta kieltää tai tiukemmin rajoittaa kemikaaleja. Tilanteen vakavuutta ei osata arvioida. Hormonaalisesti vaikuttavien kemi-kaalien nykykäytöllä saattaa olla pitkäaikaisia seura-uksia ihmisten ja eläinten hedelmällisyyteen, kehityk-seen ja terveyteen. Tällä hetkellä kemikaalien käyttö on uhkapeliä, sillä kukaan ei tiedä miten paljon haittaa niistä aiheutuu.

omilla kulutusvalinnoillaan, kuten ruoka- ja kosme-tiikkavalinnoilla, voi vaikuttaa omaan ja lastensa kemi-kaalitaakkaan, mutta kuluttajalla on loppujen lopuksi hyvin vähän tietoa kemikaaleista. Esimerkiksi torjunta-aineiden käyttöä, pakkausmateriaalien kemikaaleja sekä jäteveden mukana vesistöihin joutuvia kemikaaleja olisi syytä tiukemmin rajoittaa Eu-lainsäädännöllä.

Eu on ilmoittanut lisäävänsä tutkimusta ja kansainvälis-tä yhteistyötä sekä tiedottamista ED-kemikaaleista. Eu kartoitti ED-kemikaalien vaaroja tekemällä ”prioriteet-tilistan”, eli listan vaarallisiksi epäillyistä kemikaaleista. Kemikaaleista tutkittiin ne, joihin ihmisten ja eläinten oletetaan altistuvan eniten, eli kemikaalit jotka säilyvät kauan luonnossa ja joita tuotetaan eniten (yli tonni vuo-dessa). asiantuntijoiden lausuntoihin ja vaarallisuuteen viittaavien todisteiden pohjautuen kemikaalit kategori-soitiin kolmeen kategoriaan.

Kategoria 1: todistetusti hormonitoimintaa häiritse-vät kemikaalit, (kategoria sisältää 66 kemikaalia)Kategoria 2: kemikaalit, joiden hormonaalisesta häi-rinnästä on joitakin todisteita (52 kemikaalia)

Kategoria 3: kemikaalit, joiden haitoista ei ole löydetty todisteita tai joista ei ole saatavilla tutkimustuloksia

Kun lista valmistui, ensimmäisen kategorian kemikaali-en käyttöä ja niiden vaikutuksia alettiin seurata.

pitkäaikaisiksi toimiksi Eu on listannut lainsäädännön ja käytäntöjen kehittämisen ja soveltamisen, jotta mah-dollistetaan hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien käyttöön liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja hallinta.

Komission kemikaaliasetus rEaCH (regulation on registration, Evaluation, authorisation and restriction of Chemicals) astui voimaan vuonna 2007, ja sen tar-koituksena on parantaa Eu:n kemikaalilainsäädäntöä. säännös vaatii kaikkein haitallisimpia ED-kemikaaleja sisältävien aineiden auktorisoinnin. Jotkut ED-kemi-kaalit, kuten hormonit ja dioksidit, käsitellään ympäris-tölainsäädännössä.

Kemikaalilainsäädännön lähtökohtana on, että kemi-kaalit ovat laillisia kunnes niiden vaarallisuudesta on kattavat todisteet - eli kunnes ne ovat aiheuttaneet pal-jon tuhoa. voisi kuvitella, että asia olisi toisin päin; kemikaalit pitäisi todistaa vaarattomiksi ennen kuin ne päästetään markkinoille. Eu:n kemikaalilainsäädäntöä on kritisoitu paljon, ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei päätöksiä tiukemmista rajoituksista tehdä tutkimustu-losten vähyyteen vedoten.

Tekstin tiedot perustuvat FT Nina Honkelan luentomateri-aaliin ”Uuden sukupolven kemikaalien sääntely Euroopan Unionissa – ehdimmekö ajoissa?”-luennolta 8.3.2012, Helsingin Yliopistolla.

Hormonaalisesti vaikuttavien kemikaalien nykykäytöllä saattaa olla pitkäaikaisia seurauksia

ihmisten ja eläinten hedelmällisyyteen,

kehitykseen ja terveyteen.

Tietoa on myös haettu Euroopan komission kotisivuilta ec.europa.eu/environment/endocrine


Teksti: Camilla Lundström Kuvat: Eurooppanuoret ryrooman sopimus 55 vuotta

-juhlaseminaari

rOOman sOPimUs 55 vUOtta

rooman sopimus loi Euroopan talousyhteisön (EtY/EEC), josta myöhemmin syntyi Euroopan unioni. sopimus yhdisti allekirjoittajamaat; ranskan, saksan, italian ja Benelux-maat yhteisöksi, jonka tavoite oli edistää talouskasvua. rooman sopimus laajensi siis Euroopan integraation yleiseen talousyhteistyöhön. sopimus oli jatkumoa Pariisin sopimukselle, jolla luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. tästä yhteistyöstä saadut kokemukset olivat kannustavia ja rohkaisivat rakentamaan vielä pidemmälle menevämpää eurooppalaista yhteistyötä.

rooMan sopiMuKsEn 55-vuotissyntymäpäivää vietettiin juhlallisesti 16.5.2012 Eurooppasalissa. Eurooppanuorten järjestämässä juhlaseminaarissa oli viisi yhteiskunnan ja akateemisen maailman arvoval-taista puhujaa, jotka puhuivat Euroopan integraation historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tapah-tuma houkutteli paikalle yli 80 osallistujaa.

Yhteistyötä ja kehitystäEuroopan komission suomen-edustuston päälliköllä, Eikka Kososella, oli seminaarin avauspuheenvuoro,

jossa hän kertasi Euroopan integraation kehitystä. Hän totesi että Euroopan integraation on ollut jännitysnäy-telmä, jota kuvaa huima kehitys. Euroopan integroitu-minen on sisältänyt hyviä ideoita ja päteviä ideoiden toteuttajia, perusajatus on aina ollut yhteistyö yhteisen hyvän ja yhteisen projektin puolesta.

Eikka Kosonen totesi myös, että vaikka Eu on muut-tunut valtavasti vuosikymmenten saatossa, komissi-olla on edelleen vahva ja keskeinen asema Eu:ssa.

Eikka Kosonen

13

Teksti: Camilla Lundström Kuvat: Eurooppanuoret ry


Anneli JäätteenmäkiErkki Liikanen

EU:ssa määrää laki - ei voimasuomen pankin pääjohtajan, Erkki Liikasen, puheen-vuoro sisälsi useita kertomuksia. Liikanen kertoi esi-merkiksi, että Hjalmar procopé ja väinö Tanner keskus-telivat Eurooppa-liikkeen perustamisesta suomeen.

Liikanen kertoi myös mielenkiintoisia seikkoja teräs- ja hiiliunionin ideoineesta Jean Monnet’sta ja unionin toteuttaneesta robert schumanista. Liikasen kerto-muksesta paljastui, että Monnet kirjoitti unionin luon-noksen kahden viikon hiihtoreissun aikana. Koko päivän hiihtämisen jälkeen päässä oli kuulemma enää olennai-set ajatukset jäljellä. Mielenkiintoista oli myös kuulla, että urho Kekkonen ja Monnet tapasivat lokakuussa 1962, kun Kekkonen vieraili ranskassa ollessaan alvar aallon tekemässä Carrén talossa. Kekkonen ja Monnet keskustelivat tietojen mukaan pitkään, mutta Liikanen ei ole onnistunut selvittämään keskustelun sisältöä.

Liikasen puheesta kävi myös ilmi, että robert schuman on ollut puhumassa suomessa, suomen ulkomaan-kauppaliiton kutsumana. schuman piti samalla reissulla myös ensimmäisiä nuorisoluentoja.

Erkki Liikanen mainitsi myös paasikiven toiveen, että tulevaisuuden maailmassa määräisi laki eikä voima. pie-nen maan onneksi, paasikiven toive on toteutunut aina-kin Eu:ssa, sillä unionin ydinhän on, että laki määrää - ei voima.

Erkki Liikasen näkemys tulevaisuuden Eu:sta on, että syvempi integraatio on taloudellisesti välttämätöntä, mutta integraatio on vaikea toteuttaa, jos ei kansa sitä hyväksy. Erkki Liikanen luulee, että demokraattisen legitimiteetit hankkiminen kaikista jäsenmaista tulee olemaan yhä haasteellisempaa.

EU:n legitimiteettikriisi on vakava ongelmaEuroparlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki puhui Euroopan parlamentin roolista Euroopassa. Jäätteen-mäki painotti, että Euroopan parlamenttiin tarvittaisiin uutta visiota ja ideaa siitä, miten parlamentin toimin-taa voisi parantaa. nykyiset ratkaisut tehdään Eu:n institutionaalisen kehyksen ulkopuolella. Kaikki suuret esitykset tulevat Merkozylta (Merkel ja sarkozy) ja ne ainoastaan kierrätetään komission kautta. Eu:n legiti-miteettikriisi on valtava ja vakava ongelma, jota ei huo-mioida eikä mietitä riittävästi. Jäätteenmäen mielestä asiasta pitäisi järjestää huippukokous. Kansalaistoimi-joilla on suuri merkitys ja mahdollisuus legitimiteetti-kriisin esiintuomiseen ja ratkaisujen etsimiseen.

Eu voisi ottaa mallia pohjoismaiden neuvostosta, jossa asiat valmistellaan alhaalta ylös ja prosessiin sisällyte-tään automaattisesti kansalaisosallistuminen. Eu:ssa asiat annetaan usein ylhäältä alas. Jäätteenmäki korosti puheessaan, että Eu:n instituutioissa (etenkin komissi-ossa) on liian vähän naisia ja nuoria. vanhemmat miehet ovat tällä hetkellä yliedustettuina.

vaihteleva ja alhainen äänestysprosentti europarla-menttivaaleissa tuottaa legitimiteettiongelmia ja demo-kratiavajetta. Jäätteenmäen mielestä tiedon puute on merkittävä syy kehnoon äänestysprosenttiin. Hänen mielestään mediatalojen pitäisi panostaa paljon enem-män Euroopan asioiden uutisoimiseen.

Jäätteenmäen näkemyksen mukaan Eu:n tulevaisuu-teen vaikuttaa Eu:n kehitys federaatio/hallitusten väli-sellä akselilla. Myös unionin taloudellinen tulevaisuus ja Eu:n kyky toimeenpanna päätöksiä, sekä jäsenmaiden kyky sitoutua yhteisiin sääntöihin huonoinakin aikoina, ratkaisevat Eu:n kehityksen.



Kansallistunne ja EU pitää sovittaa yhteenprofessori Martti Häikiö puhui nationalismista, federalismista ja pienistä maista Euroopassa. Häikiö sanoi, ettei Eurooppa tule toimeen ilman suur-valtoja. valtioliitot ovat alkaneet hajota, kun on alet-tu yhtenäistämään liikaa, ja tämä pitäisi pitää mieles-sä Eu:ssa ja Eu-kritiikistä puhuttaessa ja erityisesti siihen vastattaessa. Liika yhtenäistäminen voidaan kokea syyksi vastustaa Eu:ta.

Eu:ssa on painetta siitä, että uusia pieniä kansallisval-tioita pitäisi tulla lisää, ja tähän paineeseen vastaami-nen on Eu:n lähivuosien suurin haaste. Kansallisuus-aate näkyy ensin pienissä maissa ja sitten suurissa. nyt on jo nähty kansallistunteen nousu itävallassa, unkarissa ja skotlannissa, mutta mitä tapahtuu, jos kansallisaate nousee pinnalle ranskassa tai saksas-sa? Eu:n tehtävä on sovittaa yhteen voimistuva kan-sallistunne ja Eu, niin, etteivät kansat ja maat tunne menettävänsä kansallisuuttaan.

EU ja kansakunnat voidaan yhdistääEuroopan historian professori Laura Kolbe puhui kansantunteesta ja eri tekijöistä, jotka erottavat ja yhdistävät eurooppalaisia. Kolben mukaan Eurooppaa täysin ymmärtääkseen pitää tuntea Euroopan maan-tiedettä ja geopolitiikkaa.

nationalismi ja kansantunne ovat Kolben mukaan hyvin eurooppalainen asia. Kansakunta perustuu

yhteiseen kokemukseen ja kollektiiviseen muistiin. uskontorajat sekä maantieteelliset rajat, kuten joet ja vuoristot, muodostavat alueita ja kansoja, joille rakentuu oma identiteetti. identiteetti ei välttämättä liity valtioon, sillä valtio on käsitteenä ja merkityksel-tään hyvin erilainen eri kulttuureissa.

Euroopassa on jakaus idän ja lännen välillä ja myös itämeren ja välimeren alueen kulttuuripiirit ovat hyvin erilaiset. vaikka eroja on paljon, Euroopan maita yhdistävät lukuisat tekijät; sivistys (koulu-tus), keskiluokkaistuminen, teollinen -, tekninen - ja moderni elämä, kirkkovuosi, vallankumoukset, sää-ty-yhteiskunta ja imperialismi. Lisäksi esimerkiksi kaupunkilaisuus vaikuttaa identiteettiin. urbaani ja porvarillinen kaupunki-identiteetti yhdisti Euroopan kaupungit jo rooman sopimuksen allekirjoittamisen aikana.

Myös verkostot ovat eurooppalainen asia. Liikku-vuus, rajoja ylittävä työnhaku ja kaupunkitiheytymät rakentavat yhteisöjä ja verkostoja.

rooman sopimuksen allekirjoittajat olivat kirjava joukko ihmisiä, jotka edustivat eri puolueita ja eri ideologioita. rooman sopimus todistaa, etteivät eri-laisuudet haittaa jos on yhteisiä tekijöitä ja tavoittei-ta. ihminen voi olla nationalisti ja patriootti ja silti ymmärtää, että muutkin ovat nationalisteja: siksi Eu ja kansakunnat voidaan yhdistää.

Laura KolbeMartti Häikiö

1515

Teksti: Ahu Yigit

turkey and the EU: the end of it?

tUrKEY and thE EU

THE TurKisH foreign policy agenda seems to be load-ed with the questions of arab transformations on Tur-key’s borders, iran’s nuclear programme and bilateral relations with major Eu countries. Th is state of aff airs is combined with a lack of interest among the public. Th e enthusiasm that followed the opening of negotia-tions in 2005 has turned into apparent indiff erence. according to the GMF Transatlantic Trends survey 2011, 74 % public support for membership in 2004 dropped to 48 % in 2011. Discussions related to Eu membership no longer play any meaningful part dur-ing election campaigns and the Eu has lost much of its leverage on the Turkish domestic reform process.

although there is a Ministry for Eu aff airs working on the co-ordination of accession eff orts and the accession talks between the Eu and Turkey are ongoing, there are, on closer inspection, plenty of challenges. out of 35 chapters to be negotiated for membership, Turkey has been able to open 13 chapters and close only one of them so far. altogether 18 chapters are blocked by France, Cyprus and the Council. France’s motiva-tion is allegedly that opening the chapters blocked by it would lead to the assumption that Turkey will be granted membership in the end. Th e Council, on the other hand, has frozen chapters due to Turkey’s fail-ure to open its ports to Cypriot vessels. in the current scenario, there are only three more chapters that can be opened. However, these chapters (public procure-ment; Competition and social policy; Employment) are the ones that candidate countries typically leave to the fi nal stage of negotiations, as they are the most chal-lenging ones.

on top of this, there is an approaching crisis, as the Cyprus presidency of the Council of the Eu is sched-uled for the latter half of 2012. Turkish Minister of Foreign aff airs ahmet Davudoğlu has declared that if

there is no resolution of the confl ict between the Turk-ish side and the Greek side of the island until the 1st of July, Turkey will not have any contact with the Cypriot presidency. However, considering that in practice the process is already frozen, the six lost months will be nothing new to either the Eu or to Turkey. Yet, further decline in domestic public support to Turkey’s mem-bership can be expected as the freeze-up will aggregate the disillusionment with the membership process.

Th is negative picture means that the situation can only get better as it is not going to get worse. Turkey and the Eu are important for each other for a number of reasons. First, the integration of Turkey with the Eu has the capacity to prove that a clash of civilizations is not the only way to interpret contemporary world poli-tics. secondly, there are practical issues that potential-ly make Turkey an asset for the Eu. For instance, most of the advanced Eu economies are suff ering from their ageing populations and they will need a well-trained and educated workforce, which could be available from Turkey within the Eu framework. Turkey’s grow-ing infl uence in its region is another practicality that might contribute to making Eu foreign policy in the Middle East more eff ective. Th e human rights record of Turkey itself has signifi cantly improved thanks to the accession process. For Turkey, beyond practical benefi ts Eu membership is seen as the fi nal stage of its modernization and westernization pursuits.

Considering the weight of the challenges, keeping the process alive is not an easy task for either side. How-ever, the potential benefi ts of continuing the accession process, not to mention eventual Turkish Eu member-ship itself, are too great to be ignored.

Th e author is a lecturer at the department of Political and Contemporary History at University of Turku

the most common questions that are asked of a turkey expert in Finland are those concerning the prospects of turkey’s EU membership. ironically, in turkey itself the country’s EU membership and rela-tions with the EU are rarely brought up these days.


Tiedustelimme ministeri stubbin näkemystä suomen schengen-linjauksesta ja suomen tämänhetkisestä kan-nasta romanian ja Bulgarian schengen-jäsenyyteen. stubb sanoi pitävänsä suomen schengen-linjausta hyvä-nä ja solidina. Hänen mielestään Eu:n parhaita instru-mentteja on ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pää-omien vapaa liikkuvuus. schengen on osa tätä vapaan liikkuvuuden kokonaisuutta. stubbin mukaan suurin hyöty schengenistä näkyy jokaiselle eurooppalaiselle, joka matkustelee Euroopassa. Matkustaminen autolla, junalla, laivalla tai lentokoneella on vaivatonta, kun ei

ole pitkiä rajojenylitysjonoja, eikä ylimääräistä byrokra-tiaa. valitettavasti tämä otetaan usein itsestäänselvyy-tenä.

stubb totesi, että kaksi Eu:n fundamenttia - schengen ja Euro - ovat voimakkaan keskustelun ja hyökkäys-ten kohteena. Hän valittelee väärinkäsityksiä suomen schengen-kannan ympärillä ja toteaa, että suomen schengen-kanta on selkeä: schengen-sopimus on yksi-selitteisesti hyvä asia, mutta kaikkien maiden pitää täyt-tää schengeniin liittyvät kriteerit. suomi kannattaa tällä

Teksti: Camilla Lundström Kuva: Janne Suhonen, Valtioneuvoston kanslia

Enemmän vapaata liikkuvuutta ja suvaitsevaisuutta

EnEmmän vaPaata liiKKUvUUtta ja sUvaitsEvaisUUtta

suomen tiukentuneet EU-linjaukset, kuten vakuusvaatimukset ja Bulgarian sekä roma-nian schengen-jäsenyyden vastustaminen, ovat herättäneet keskustelua suomessa ja muualla Euroopassa. tähän aiheeseen liittyen saimme haastatella Eurooppa- ja ulko-maankauppaministeri alexander stubbia. ministeri stubb oli mukava haastateltava ja käyttäytyi epäpoliitikkomaisesti, vastaillen kysymyksiimme lyhyesti ja selkeästi.

17

EnEmmän vaPaata liiKKUvUUtta ja sUvaitsEvaisUUtta

hetkellä kaksivaiheista lähestymistapaa romanian ja Bulgarian kohdalla - ensin avattaisiin meri- ja lentorajat, myöhemmin maarajat. Turkin jäsenyysneuvotteluiden viitekehyksessä mai-nitaan, että Turkin jäsenyys ei takaisi automaattises-ti turkkilaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Ministeri stubb kommentoi tätä asiaa huomauttamalla, että jäsenyysneuvottelut ovat pitkä prosessi, ja neuvot-teluiden aikana asiat vielä varmasti muuttuvat. stubbin mielestä Turkin pitää päästä jäseneksi samoilla peli-säännöillä kuin muiden jäsenvaltioiden, vaikka siirty-mäjaksoja voikin olla. Hänen mielestään on valitetta-vaa, että jotkut maat haluavat runsaasti rajoituksia. ”Mitä vapaammin työntekijät Euroopassa liikkuvat, sen parempi”, linjaa stubb.

Ministeri kannattaa myös viisumivapautta aina kun sovitut kriteerit täyttyvät, ukraina ja venäjä hyvinä esi-merkkeinä. ”Mitä enemmän ihmi-set matkustavat, sen enemmän mieli avartuu, ja sen vähemmän syntyy väärinkäsityksiä ja konflik-teja”, toteaa stubb.

Kysyimme myös ministerin aja-tuksia työvoiman liikkuvuuden määrästä, sen hyödyntämisestä ja virolaisten työntekijöiden määräs-tä suomessa. stubb sanoi toivo-vansa, että ”työvoiman liikkuvuus lisääntyisi, sillä vain 2 % suoma-laisesta työvoimasta liikkuu”. Kielimuuri ja kulttuuri rajoittavat työvoiman vapaata liikkuvuutta ja monia suomalaisia pelottaa läh-teä hakemaan töitä ulkomailta. ”Työvoiman vapaata liikkuvuutta pitäisi hyödyntää enemmän, kun-han kielikysymykset otetaan huomioon”, linjaa stubb. ”ulkomaalaiseen työvoimaan pitäisi suhtautua avoimin mielin ja ajatella käytännönläheisesti”, jatkaa ministeri. ulkomaalaisista työntekijöistä voidaan saada apua esi-merkiksi hoitajapulaan. virolaiset työntekijät ovat hyvä asia, josta stubb on kiitollinen. se, että 40 000 virolaista perheineen asuu suomessa, on tervetullutta kehitystä, sillä se auttaa nostamaan elintasoa sekä suomessa että virossa. Ministeri stubb pitää huolestuttavana virolais-ten työntekijöiden leimaamista ja toivoo, että suomessa olisi lisää suvaitsevaisuutta.

Eurooppaministeri kommentoi myös vapaan liikkuvuu-den huonoja puolia, kuten järjestäytyneen rikollisuuden liikkumista. stubb totesi, että ”rikollisia eivät raja-aidat taida juuri pidätellä”. vapaa liikkuvuus muuttaa kuiten-kin asiaa enemmän yhteiseksi huoleksi.

vapaasta liikkuvuudesta aiheutuva kerjäläistilanne on ollut paljon esillä eduskunnassa ja mediassa. stubb ottaa vahvasti kantaa eduskunnan kyselytunnilla 29.3.2012 käytyyn keskusteluun suomeen saapuneiden romani-kerjäläisten tilanteesta. stubbin mielestä ”on väärin lei-

mata kokonainen kansakunta antamalla ymmärtää, että he kaikki olisivat rikollisia tai kerjäläisiä. Jos suomessa pahastutaan kun uusiseelantilainen ministeri antaa lau-suntoja suomesta – niin mitä romanialaiset mahtavat ajatella suomen eduskuntakeskustelusta?” stubb ei pidä ihmisten ja kansakuntien leimaamisesta.

stubb sanoi, että kerjäläistilanteeseen voidaan euroop-palaisella tasolla hakea ratkaisuja ja vaikuttaa noudatta-malla sääntöjä. rikosoikeudelliset kysymykset kuuluvat edelleen kansallisvaltioiden toimivaltaan; kerjääminen ei ole asia, jota hoidetaan eurooppalaisella tasolla. Ker-jäämisen alkuperäsyihin pitää puuttua, ja voidaan toki miettiä yhdessä, mikä paras puuttumiskeino olisi.

alexander stubb on kutsunut suomen tiukentunut-ta Eu-politiikan linjaa myös angry Birds -politiikak-si. Kysyimme, onko ministerin mielestä angry Birds

-politiikasta ollut haittaa tai hyötyä? stubb totesi, että ”suomi on tällä hetkellä vai-kutusvaltaisempi Eu:ssa kuin se on koskaan aikaisemmin ollut. valitettavasti kuitenkin väärästä syystä, eli siksi että me olemme yksi neljästä euro-maasta, joilla on kolmen a:n luottoluokitus, kun taas muut ovat hoitaneet julkista talout-taan heikommin.” Jos kaikilla euromailla olisi yhtä hyvä jul-kisen talouden kunto, angry Birds -politiikkaa tuskin tar-vitsisi ajaa yhtä lujaa.

stubb muistuttaa, että pieni maa voi asettua poikkiteloin aika harvoin, joten kohteet

pitää valita tarkasti. Hän arvelee, ettei angry Birds -politiikasta ole pysyvämpää haittaa ja että siitä voi olla jopa hyötyä.

Kysymystämme Eurooppanuorten kattojärjestössä JEF:issä esillä olleista yleisillä vaaleilla valittavasta Eu-presidentistä ja yhteisistä puoluelistoista stubb katsoi paremmaksi pidättäytyä kommentoimasta, todeten että lausunto saattaisi päätyä seuraavan päivän lööppeihin.

stubb näkee Eu:n tulevaisuuden valoisana, mutta pai-nottaa, ettei yksittäisten maiden pitäisi saada estää mui-den maiden etenemistä integraatioprosessissa. Fiscal compact -talousunionisopimus on tästä hyvä esimerkki. Hän uskoo, että talouskriisistä ja mahdollisista uusista kriiseistä selvitään, ”onhan Eu jatkuvaa kriisinhallin-taa”. Kansallistunteen nousu on stubbin mielestä globalisaatioon ja Euroopan integraation syventämiseen liittyvä trendi. Mitä poliittisemmaksi Eu muuttuu, sitä enemmän kritiikkiä se tulee herättämään, sillä ”perus-suomalaisia on ympäri Eurooppaa”. Ministeri stubb uskoo Euroopan unionin positiiviseen kehitykseen, haasteiden voittamiseen ja integraation jatkumiseen.

Mitä enemmän ih-miset matkustavat, sen enemmän mie-

li avartuu, ja sen vähemmän syntyy väärinkäsityksiä ja

konflikteja


2011 Ei oLLuT mitenkään erityisen hyvä vuosi euroop-palaiselle ulkopolitiikalle. Haasteita on toki riittänyt: arabikevään myllerrys on sekoittanut pohjois-afrikkaa ja Lähi-itää, venäjällä on kruunattu uus-vanha johta-ja, Yhdysvaltain strateginen siirtymä aasiaan hitaasti kiihtyy, ja samalla jatkuva talouskriisi on vienyt suurim-man osan unionin ja jäsenmaiden huomiosta. Euroopan matalan profiilin tekee ongelmallisemmaksi se, että vuoden 2011 tuli olla Eu:n ulkopolitiikan vuosi. Jou-lukuussa 2010 käynnistetyn uuden Euroopan ulkosuh-dehallinnon (European External action service, EEas) ja korkean edustajan Catherine ashtonin myötä Eu:sta piti tulla yhtenäisempi ja tehokkaampi ulkopoliittinen toimija. on hyvin tiedossa, että näin ei käynyt. vielä vuosi sitten EEas julisti kunnianhimoisia maailman-laajuisia ambitioita – nyt uusi sävel onkin, että Eu:n on fokusoitava ydinalueisiin. Mutta miten ollaankaan päästy tähän pisteeseen ja miksi ulkosuhdehallinto ei ole päässyt kunnolla käyntiin?.

Euroopan ulkosuhdehallinto on tämä päivän Brysselin Frankensteinin hirviö. EEas lähti kauniista aatteesta – eurooppalaisen integraation edistäminen – ja on tietoi-nen jatke sille, joka nautti laajaa suosiota ja ymmärrys-tä. Käytännön toteuttaminen on ollut moninkertaisesti hankalampaa. EEas on fuusioitu yhteen eri instituuti-oista, byrokratioista ja funktioista, jonka tulos – kuten hirviönkin – on paljon vähemmän elegantti kuin alun perin oli toivottu. EEas:n organogrammi on hyvin seka-va ja sieltä edelleen löytyy tyhjiä avainpestejä. Tulos on ollut kaaottinen; syyskuussa 2011 tilannetta ulkosuh-dehallinnossa kuvailtiin seuraavanlaisesti:

”...staff do not know who does what in the organisa-tion. Many cannot get access to email or do not have a working telephone on their desk. reimbursements for foreign missions, medical fees and children’s school fees are paid months late…Dozens of EEas embassies abroad do not have computers cleared to send secret files to each other or Brussels, forcing staff to hand-deliver documents. Even ashton’s private office does not have a top-level-cleared computer.”

Kuten kirjallinen vertauskohteensa, ulkosuhdehallinto on myös jokseenkin orpo instituutio. pitkän koditto-muuden jälkeen, EEas on vihdoin löytänyt oman kodin. EEas on joutunut alakynteen Brysselin byrokraatioiden välisessä kamppailussa. Komission rooli EEas:n arjes-sa on paljon suunniteltua suurempi, ja hallitsee EEas:n kassanyöriä –saaden veto-oikeuden EEas:n rahankäyt-

töön (EiDHr:stä Eu-lähetystöjen budjetteihin). Ei ole ihme, että hallinnossa vallitsee heikko työmoraali; osa väestä on jopa palannut entisille työpaikoilleen.institutionaaliset ongelmat olivat kuitenkin selvästi ennustettavissa, ja kehitystä on kuitenkin nähty vii-meisen puolen vuoden aikana. silti ongelmien laajuus on huolestuttavaa, ja heijastaa hallinnon heikkoa johta-juutta. Eu:n korkea edustaja Catherine ashton on saa-nut osakseen paljon kritiikkiä, josta kaikki ei suinkaan ole aiheellista. Keskeisin kritiikin kohde on ollut se, että hän on ulkopoliittinen noviisi: oleellisesti vaikka voi olla kokematon johtaja kokeneessa hallinnossa tai kokenut johtaja kokemattomassa hallinnossa, ei voi olla kokema-tonta hallintoa kokemattoman johtajan alaisuudessa.

Tämän seuraukset ovat olleet selviä. ashton on omak-sunut hyvin vaatimattoman julkisen profiliin, ja vält-tää kontaktia lehdistön kanssa. Korkean edustajan tuplahatutus Komission varapresidenttinä on tarkoi-tettu vähentämään institutionaalista kitkaa. ashton on kuitenkin hyvin heikosti osallistunut komissaarien kokouksiin – osallistuen noin 40 %:iin niistä ja ollut lähettämättä sijaisia. Edeltävään systeemiin verrattuna, institutionaalisessa mielessä, ashton on ominut entis-tä vaatimattomamman roolin korkealle edustajalle. ashton nyt toimii oleellisesti koordinaattorin roolissa, eikä siten tarjoa visiota siitä mitä Euroopan ulkopolitii-kan tulisi ajaa. Tämä on vielä hämmentävämpää siksi, koska nykyisen institutionaalisen järjestelmän idea on juuri antaa tilaa visiolle, koordinoimisen sijaan. ulkopo-litiikan sisällön kannalta kehitys on ollut huonompaan suuntaan.

Hyvän ja varsin kattavan seikkaperäisen arvion Eu:n ulkopolitiikasta tarjoaa European Council for Foreign relationsin EEas scorecard 2012. Ensinnäkin, verrattu-na vuoteen 2010, keskimäärin Eu toimii yhtä huonosti niissä asioissa jotka sujuivat huonosti aikaisemminkin – Kiina ja ihmisoikedet, suhteet Turkkiin, Kypros, ja Kau-kasus – mutta niissä asioissa jossa Eu toimi hyvin aikai-semmin, toiminta on keskimäärin heikompaa (keskiarvo 2010 a-; 2011 B+). Toisin sanoen, Eu:n arkidiplomatia tökkii, ja näin on ollut etenkin turvallisuuspolitiikan suhteen (nyt on kolmas vuosi ilman uutta Eu kriisin-hallintaoperaatioita, vaikka kriisejä maailmalla edelleen riittää). Toinen merkittävä kehitys on ollut Eu:n ulko-politiikan johtajuuden siirtyminen pois Eu:lta takaisin jäsenmaiden vetämiksi (”renationalisaatio”). Etenkin ranska ja Britannia ovat ajaneet omaa ulkopolitiikkaan-sa äänekkääseen sävyyn – kampittaen EEas:aa samalla.

Teksti: Mikko Patokallio

EEas: Brysselin Frankensteinin hirviö

EEas: EUrOPEan ExtErnal aCtiOn sErviCE

Kehitysavun rahoitus oli pohdiskelun aiheena Future global leaders- projektin tapaamisessa 23.–24.1.2010.


19

Kolumni

EEas: EUrOPEan ExtErnal aCtiOn sErviCE

Onko hirviöstä kaunottareksi?syys-talven 2011 mittaan, ashtonille on sadellut tek-nokratia-painotteisia neuvoja miten voisi parantaa tilannetta ja Eu:n ulkosuhdehallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta maailmalla. ulkosuhdehallinnon tilanteen heikkoutta kuvaa se, että joulukuussa 12 Eu-jäsenmaata asetti syyniin ulkosuhdehallinnon kehityksen. suurin osa lempeästä kriitikistä kohdistui institutionaalisiin ongelmiin – Komission ja EEas:n välisiin – mutta myös johtajuuden puutteeseen. ash-ton vastasi epäsuoriin syytöksiin, muttei häneen kohdistuvaan kritiikkiin – esimerkiksi hänen heikos-ta kokoustamisestaan. on äärimmäisen harvinaista, että näinkin yhtenäinen joukko Eu-maita kritisoi yhtä itse valikoimaansa Eu:n virkamiestä – vaikka niillä on myös omia lehmiä ojassa.

EEas:n tehottomuuteen liittyvät ongelmat eivät ole kovin helposti ratkaistavissa, sillä ne ovat juurtuneet moneen eri tasoon. institutionaaliset ongelmat ovat ratkaistavissa, ja johtajuuskin on – viimeistään seu-raavan korkean edustajan myötä. Eu:n ulkopolitiikan renationalisaatio on etenkin hankalasti peruutettavis-sa, sillä suuret jäsenmaat tuskin luopuvat asemastaan. Juuri tässä hengessä Tuomioja on mukana tässä jäsen-maiden valituskuorossa hieman surullisemmalla sävyllä – korostaen jäsenmaiden omaa poliittista haluttomuutta yhteiseen ulkopolitiikkaan. pienellä katkeruudella, Tuomioja muistutti ashtonia siitä, että hänen tulisi kuunnella pieniä jäsenmaita aktiivisem-min, sille ne ovat hänen ”luontaisia liittolaisiaan” Brysselissä. Eu:n vetäytyminen ulkopolitiikasta on suomelle – ja muille pohjoismaillekin – suuri ongelma; ja tämä harmistus on näkyvin turvallisuuspolitiikan laiminlyönnissä, jossa pohjoismailla on suuri inves-tointi. Jos EEas-hirviötä ei saada muutettua kaunot-tareksi, se ”mitä oikeastaan tässä häviämme on mer-kittävyytemme.”

Kirjoittaja on vapaa kansainvälisen politiikan tutkija, joka on erikoistunut Lähi-itään. Hän on myös yksi Th e Ulkopolitist – verkkolehden toimittajista.

Suomi tarvitsee Eurooppanuoria

Eurooppanuorten ensimmäisenä puheenjohtajana minulla on ilo – näin 15-vuotisjuhlavuonna – palauttaa mieliin järjestön alkutaivalta. Kokoonnuimme Bottalla 8. marraskuuta 1997 ja päätimme perustaa järjestön (silloin Eurooppalaisen Suomen Nuoret). Mukana oli EU-asioista kiinnostuneita nuoria eri poliittisista taustoista. Tarkoituksena oli koota voimia Eurooppa-keskustelun virittämiseksi Suomessa. Ensitöiksi liityttiin eurooppalaiseen järjestöömme (JEF), jonka federalismikeskustelua toimme aktiivisesti myös Suomeen. Ventotenessa koulutimme aktiiveja joka vuosi.

Pääkoulutustapahtumaksi Suomessa muodostui kesätapahtuma, joka perinteisesti järjestettiin Vanajan linnassa. Siellä oli maan parhaat asiantuntijat kouluttamassa – ja ennen kaikkea virittämässä keskustelua EU:n tulevaisuudesta. Visioidemme fokuksessa oli demokratian vahvistaminen ja kansalaisten unionin rakentaminen – eli etsiä suomalaista mallia hajautetun Eurooppa-federalismin toteuttamiselle. Tämä työ jatkuu Eurooppalaisen Suomen ja sen sisarjärjestöjen, kuten Eurooppafederalistien, toiminnassa.

Oma JEF-urani huipentui kansainvälisen Eurooppa-liikkeen (EMI) varapuheenjohtajuuteen. Monet järjestömme aktiiveista ovat edenneet keskeisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joissa suunnataan Suomen EU-politiikkaa. Eurooppanuoret on ollut ”kasvattajaseurana” tämän päivän EU-politiikan ”liigapelaajille” – yli puoluerajojen. Tästä perinnöstä järjestö voi olla ylpeä. Tämä perinne myös velvoittaa.

Juha MustonenEurooppanuorten puheenjohtaja vuosina 1997-1999

Lähdeviitteet tekstiin ovat sivullahttp://ulkopolitist.wordpress.com/2012/03/28/eeas-brysselin-frankensteinin-hirvio/

19


MuuTin GEorGiaan viettämään puoli vuotta vapaa-ehtoistyössä Euroopan komission rahoittaman Euro-pean voluntary service -palvelun kautta. Tbilisin kuo-lemaa uhmaavasta liikenteestä huolimatta on elämä eurooppalaiselle kaupungissa helppoa. Matkaoppaat kuvaavat Georgiaa poikkeuksetta lännen ja idän koh-tauspaikkana, ja jossain määrin tämä kuvaus pitää paik-kansa. Georgiassa on paljon uutta ja mielenkiintoista Helsingin siisteihin katuihin ja tehokkaisiin suomalai-siin tottuneelle, mutta merkittävää kulttuurisokkia maa ei tarjoa. Tbilisi on valtavan kaunis kaupunki, jossa ränsistyneet asuinalueet ovat vieri vieressä uutuuttaan hohtavien hotellien ja kauppojen kansa. Turisteja näkyy ainoas-taan vanhan kaupungin alueella, jossa tehdään parai-kaa paljon kunnostustöitä alueen siistimiseksi. uuteen

Teksti ja kuvat: Milja Komulainen

Puoli vuotta vapaaehtoistyössä tbilisissä

vaPaan liiKKUvUUdEn hYödYntäminEn

saavun georgian pääkaupunkiin tbilisiin keskellä yötä. Kaupungin valot välkkyvät mielipuolisina, ja minua hirvittää georgialainen autoilu. turvavöitä ei täällä käytetä, ja kaikkien autojen tuulilasia koristaa vähintään yksi “tbilisin timantti”, eli särö, jonka on aiheuttanut ihmiskallon törmäys lasin kanssa.


ympäristöön sopeutumista helpottaa kuuluisa georgia-lainen vieraanvaraisuus. Georgialaiset ovat juuri niin ystävällisiä kuin maailmalla kerrotaan, ja asiointi paikal-lisella torilla onnistuu helposti ilman yhteistä kieltäkin.Työpaikkani on Georgiassa melko hyvin tunnettu järjes-tö, Charity Humanitarian Centre “abkhazeti” (CHCa). CHCa:n perustettiin vuonna 1995 auttamaan abkha-zian sodan takia maan sisäisiksi pakolaisiksi joutunei-ta georgialaisia. Järjestö teki paljon työtä myös Etelä-ossetiasta vuoden 2008 sodan jaloista lähteneiden kanssa. Humanitäärinen tilanne Georgiassa on hel-littänyt, mutta moni pakolainen elää yhä tilapäisissä asumuksissa ja kohtaa vaikeuksia työn, koulutuksen ja palvelujen saamisessa. CHCa on laajentanut työtään myös muihin heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten orpokodeissa asuviin lapsiin ja nuorisorikollisiin.

Ensimmäisen maistiaiseni CHCa:n käytännön työstä saan, kun pääsen vierailemaan Etelä-ossetian lähel-lä sijaitsevan puskurialueen kylissä. vierailu liittyy CHCa:n projektiin, jolla pyritään tukemaan sodasta kärsineiden elinkeinoja ja yritystoimintaa. projektin tiimoilla on annettu korottomia lainoja niille alueen viljelijöille, joiden tuotantoa vuoden 2008 tapahtumat vaikeuttivat.

Kylissä on tunnelmaa. Tiet ovat todella kuoppaisia ja sekä neuvostovallan että viime vuosien levottomuuksi-en jäljet näkyvät vielä. Taustalla hohtavat lumihuippui-set Kaukasus-vuoret. Tilat, joissa vierailemme ovat vaa-timattomia: omistajat viljelevät muun muassa maissia ja omenoita, joita he myyvät lähialueiden toreilla. vil-jelijät kiittelevät saamiaan lainoja ylenpalttisesti, ja toi-vovat projektille jatkoa. Lainoilla on kustannettu muun muassa lannoitteita, korjattu kulkuneuvoja ja hankittu maatalouskoneita.

Kiitokset eivät jää vain sanojen tasolle. Lähes jokaiselta tilalta mukaamme lähtee säkillinen omenoita, ja eräässä talossa pyytää hurmaava, liki 90-vuotias isäntä Dmitri meitä jäämään kahville. pian minulle valkenee, että Georgialainen kahvittelu tarkoittaakin notkuvaa supra-pöytää ja litroittain kotitekoista viiniä. nostamme mal-joja kovaan tahtiin: rakkaudelle, vauraudelle, vieraille ja perheelle: mutta ennen kaikkea Georgialle.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten lähettämänä European Voluntary Service -vapaaehtoistyössä

21

paLvELu ToisEssa maassa antaa nuorelle työkoke-musta, kasvattaa kielellisiä, sosiaalisia ja kulttuurien-väliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja sekä tarjo-aa mahdollisuuden itsenäistyä tuetusti. Tehtävät eivät edellytä nuorelta erityistä koulutusta tai kielitaitoa.

Järjestöt, kunnalliset toimijat, seurakunnat ja yhteisöt voivat kehittää omaa toimintaansa ja saada kokemuk-sen kulttuurien välisestä vaihdosta työ- ja arkielämässä. vapaaehtoispalvelu käynnistää eurooppalaisen yhteis-työn paikallisesti vapaaehtoisten lähettämisen ja vas-taanottamisen kautta.

organisaatioita rohkaistaan käyttämään vapaaehtois-palvelua erityisesti sosiaalisen vahvistamisen välineenä nuorten elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymi-sen ehkäisemiseksi.

vapaaehtoinen nuori voi olla 18-30-vuotias, jonka lailli-nen kotipaikka on Youth in action -ohjelmaan osallistu-vassa maassa tai kumppanuusmaassa.

EVS-hankkeessa on aina kolme osapuoltaKorkeakouluopiskelijat ja korkeakouluista valmistuneet nuoret, joilla on runsaasti muitakin kansainvälistymis-

väyliä, voivat saada tukea Evs-hankkeeseen kun he toi-mivat suomessa vapaaehtoisena kansalaisjärjestössä, joka lähettää heidät Evs-vapaaehtoiseksi.

Kun lähettävä ja vastaanottava taho sekä vapaaehtoinen ovat löytäneet toisensa ja yhdessä päättäneet hankkeen toteutumisesta, haetaan rahoitus. Hakuaikoja on kolme vuodessa.

Kirjoittaja on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn Youth in Action -ohjelman asiantuntija

Evs – mahdollisuus moneen

Teksti: Kati Inkinen Kuvat: Davide Pavone

Puoli vuotta vapaaehtoistyössä tbilisissä


InfOEU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Action on nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattu non-formaalin oppimisen ohjelma. Ohjelman avulla tuetaan nuorten ja nuorten parissa työskentelevi-en kulttuurien välistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta sekä kehitetään nuorisotyön käytäntöjä. Suomessa ohjelmaa hallinnoi Kan-sainvälisen liikkuvuuden ja yhteis-työn keskus CIMO.

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu (Evs) on mahdollisuus moneen. Kansainvälisyys-kasvatusta iltapäiväkerhossa, päihteiden vastaisen kampanjan suunnittelua, monikult-tuurisuustyötä draaman avulla, ympäristöprojektiin osallistumista, työskentelyä nuorten työpajalla, vapaa-ajanohjausta kesäleireillä tai muuta nuoren osaamista kehittävää ja riittävän vaihtelevaa työtä.


Teksti: Sanja Honkanen Skoog Kuvat: nordjobb.netFlyttade till grannlandet

över sommaren


DET var så det började år 2005. Mamma hade hört talas om nordjobb och tänkte att det kanske var något för mig. Efter en sökning på internet såg jag att det var en organisation som erbjuder unga sommarjobb i andra nordiska länder. Det enda man behövde uppfylla var: att vara mellan 18 och 28 år gammal, bo i ett nordiskt land och vara beredd på att spendera sommaren i ett annat nordiskt land. Jaha, tänkte jag, de där kriterierna uppfyller jag. Då bodde jag i västra sverige med mina föräldrar och tyckte att småstadslivet var tråkigt. Jag fyllde i det ansökningsformulär som fanns på nord-jobbs hemsida och tänkte inte mer på det. Men en dag damp det ner ett mejl med ett erbjudande om sommar-jobb i Karleby i finska Österbotten. oj, tänkte jag, men bestämde mig för att åka. Jag spenderade sommaren på en ungdomsgård med att dels översätta kommunens ungdomsportal från finska till svenska och dels jobba som lägerledare för ett stort internationellt läger. Ett äventyr på många sätt som dessutom gav mersmak.

sommaren därefter gav jag mig ut på nästa nordjobb. Denna gång var stadens namn Åbo, en stad jag i prin-cip aldrig besökt innan jag flyttade dit för att jobba. Jag trivdes som fisken i vattnet. Jag arbetade först som lägerledare för barn och sedan på ett hostel. nästa som-mar packade jag igen väskan och for till Eckerö på Åland för att arbetat i receptionen på en stugby. En av de bästa sakerna med nordjobb är man får hjälp

dags att söka sommarjobb. – sök nord-jobb, sa mamma. – va? sa jag, men bestämde mig för att ta reda på vad det var. nu kan jag titulera mig nordjobbvete-ran.

med att hitta en bostad. att inte veta var man ska bo kan vara faktorn som stoppar en från att åka utomlands och sommarjobba. Men det behöver man inte oroa sig för, nycklarna får man i princip i sin hand när man anländer till den ort man ska jobba på. när man anländer till sin sommarhemort, blir man mött av en nordjobbassistent som visar var man ska bo och var ens arbetsplats lig-ger. Det skapar en trygghetskänsla. och man behöver inte oroa sig för att känna sig ensam. nordjobb ordnar nämligen fritidsprogram, som rymmer allt från att fika och prata med andra nordjobbare på orten till att åka på resor och göra utflykter. på så sätt lär man känna unga från alla nordens länder samtidigt som man lär känna orten där man spenderar sommaren. varje gång när sommaren tog slut var det lika tråkigt att säga hej då till alla nyfunna vänner.

Det finns en fara med nordjobb: det är beroendefram-kallande. Har man gjort det en gång vill man gärna åka på nytt. Även om det jobb man blivit erbjuden kanske inte låter som världens roligaste, så gör allt det andra runtomkring jobbet sommaren till ett min-ne för livet. Det är inte som ett vanligt sommarjobb utan mer av ett roligt äventyr. En annan fara finns det också: man kan bli så förtjust i staden man spen-derar sommaren i att man ”råkar” flytta dit. så har det gått för mig. alla mina fina minnen från mina nordjobbsomrar har präglat mitt val av bostadsort. sommaren på Åland blev till ett år och därefter flyt-tade jag till Åbo. nu är jag inne på mitt tredje år i Åbo och somrarna, ja dem spenderar jag på Åland. vem hade kunnat tro det år 2005 när jag fyllde i min ansö-kan? inte jag i alla fall. Men dendär ansökan visade sig vara ett lyckokast. utan den skulle jag på sätt och vis inte ha det liv jag lever i dag.


23


jag tillbringade sommaren 2008 på Åland, i Eckerö. mitt sommarjobb var att sköta minigolfbanor, uthyra minigolfklubbor och sälja kioskvaror i en liten semesterby som hette Käringsund. sommarjobbet hade jag hittat på egen hand.

i ECKErÖ fanns det inte mycket att göra på fritiden och vi var få ungdomar som jobbade där. Jag bestämde mig för att kontakta nordjobb för att lära känna andra ung-domar som jobbade på Åland. De flesta nordjobbarna var finländare, men jag lärde mig också känna tre svenskar, en norrman och en isländare.

nordjobb Ålands fritidsprogram var mycket mångsidigt.

vi besökte Ålands lagting och landskapsregeringen, museifartyget pommern, Ålands museum och vind-kraftverket i Lemland. Dessutom firade vi midsommar i Eckerö tillsammans med nordjobbarna från stockholm. nordjobb Åland ordnade även en kräftskiva i stockholm, som vi “ålänningarna” kunde delta i.

Den sommaren talade jag mera svenska än någonsin tidigare! inte bara på jobbet, utan också på fritiden, som jag tillbringade med mina nya nordiska vänner. Jag rekommenderar nordjobb till alla som är intresserade av norden eller som helt enkelt vill lära känna nya männis-kor och göra någonting roligt på fritiden.

Kirjoittaja on Joensuun Eurooppanuorten edustaja aluei-den komiteassa

Teksti: Jaana Kotirantamin sommar på Åland och nordjobbs fritidsprogram

InfOEuropassin avulla voi esittää osaamisensa yhteisten eurooppalaisten pätevyyskehysten mukaisella tavalla. Europassi osoittaa hakijan tiedot ja taidot kansainväli-sesti vertailukelpoisella asiakirjakansiolla, ja auttaa si-ten työnantajia ymmärtämään muista EU:n jäsenvalti-oista tulevien työnhakijoiden tutkintoja ja pätevyyksiä.Europassia kannattaa hyödyntää hakiessaan töitä tai opiskelupaikkaa toisesta Euroopan valtiosta tai esit-tääkseen Euroopassa hankitun osaamisensa kotimaan työmarkkinoilla.

Europassi koostuu viidestä asiakirjasta, jotka ovat samanmuotoisina käytössä kaikissa EU/ETA-maissa. Bottom of Form

Europassin perusasiakirja on Europass-ansioluettelo. Muita asiakirjoja ovat Europass-kielipassi, Europass-liikkuvuustodistus sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistusten liitteet. europass.fi

InfOEuroopan Unionin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate mahdollistaa työskentelyn toisessa EU- ja ETA maassa. EURES on Eurooppalainen työnvälitysverkosto, joka tarjoaa tietoa ja neuvontaa työnantajille, työnte-kijöille ja kaikille vapaata liikkuvuutta hyödyntäville. EURES on mukana kesätyö- ja rekrytointitapahtumissa ympäri Suomen. Kesätöitä on eniten tarjolla Ranskas-sa, Saksassa ja Espanjassa. Jos kesätyö esimerkiksi Disneyland Pariisissa kiinnostaa kannattaa katsoa työ-voimatoimistojen ulkomaanpaikat ja EURES-portaali. europa.eu/eures

Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta (mol.fi) löytyy paljon tietoa Euroopassa työskentelemisestä. Avoimet työpaikat – palvelusta voi valita ulkomailla sijaitsevat kesätyöpaikat. Sivuilta löytyy myös linkki ulkomaiden työpaikkasivuille. EU-toimielimien työpaikat julkaisee Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto EPSO. europa.eu/epso


Erasmus 25 vuottaErasmus on Euroopan laajin korkeakouluopiskelijoi-den vaihto-ohjelma ja osa Eu:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uusien tietojen ja taitojen oppiminen. Erasmus-ohjelma tukee eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyötä ja korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa. se edistää myös korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä. Erasmus-ohjelman tavoitteisiin kuuluu liikkuvuuden lisääminen Euroopassa ja eurooppalaisen korkeakoulualueen toteutuminen.

Hollantilaisen filosofin Erasmus rotterdamilaisen mukaan nimetty Eu:n vaihto-ohjelma aloitettiin vuon-na 1987 ja ohjelmaa on 25 vuoden aikana hyödyntänyt lähes kolme miljoonaa korkeakoulujen opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä.


moi!! my name is javier, i am from toledo (spain) and i was an Erasmus student in Finland; i enjoyed a fantastic year in mik-keli at aalto University during the academ-ic year 2010/2011.

To BE HonEsT i do not know why i chose Finland. i had heard many things about Finland, i just knew i wanted to go there and now i think it was the best decision of my life! When i left spain in august it was 40 degrees and Finland welcomed me with no more than 10. nowadays i laugh about it, but i was cold!! The sentence that we exchange students repeated during the first months was: “We are going to suffer a lot in December.” Fortunately, i finally got used to the Finnish weather. The worst was the lack of light! i come from one of the sunniest parts of spain, and i missed the sun a lot.

Finland and spain are both a part of Europe and the Eu, but there are a lot of differences between them. Besides the weather and the economy there are many cultural dif-ferences. From a spanish point of view, the Finns can be serious, cold and difficult to get to know, and they need much personal space. spanish people are the opposite, we are very noisy, we need little personal space and we love making jokes. But once you make a Finnish friend, a Finn is a friend for life. When i arrived in Finland my English was very poor but nobody laughed at me, every-one helped me and was patient with me. it proves how polite and helpful people from the Joulupukki´s land can be.

To study at the aalto university in Mikkeli was amazing. i had a personal tutor for the first weeks, the coordinator made an awesome job and, again, people helped me very much with the language. about half of the students at the university were international students. There was a huge mix of cultures and i tried to learn something from all of them. in Mikkeli i could learn from professors who came from places like africa, america and india, and of course Finland. all of them were helpful and profes-sional. Case studies were the main method in almost all subjects. We worked in international teams, which made studying really interesting and fun. We also made vid-eotapes, one of which we recorded outside in February; it was fun and freezing! another thing that was differ-ent from spain was that i could access the university whenever i wanted to! i think it is very good that you can study and use the equipment when you need it.

There was much integration between international and

Teksti ja kuva: Javier Muñoz Domínguez

a spanish student in Finland

national students. i tried to dig me into the Finnish stu-dent culture as deep as possible so among other things, i bought my own student overalls, which now are covered with patches! i enjoyed a lot all “sit-sit” and other par-ties. i got the impression that the university´s student club organizes many theme parties!! That doesn´t hap-pen in spain. i wanted to learn about the Finnish culture, but i also wanted to teach a little bit about mine, so dur-ing the last student party i brought my spanish flag and served self-made spanish sangria.

i also experienced Finland´s ice-hockey championship. i had never seen an ice-hockey game before, but i swear i felt nervous during the game, but Finland won against sweden!!

i left Finland in the middle of June, and very much enjoyed the beginning of the summer. Like Finland in general, Mikkeli has a lot of lakes. in one of them, there is a platform for jumping into the water. it is 5, 7.5 and 10 meters high. i cannot believe i jumped from the top!! i spent June at the beach, swimming in the lake, drink-ing beer and having barbecues with my friends from Finland, France, italy, Germany, asia… These are my last memories from that awesome country.

i wish to return to Finland, foster the friendships i made there, and i wish to see the nordic Lights, which i did not have a chance to see during my stay. nowadays i feel that i have left a part of me in Finland and at the same time, i feel a bit Finnish too. i can only say one thing to Finland, Mikkeli and all the people i met there: KiiTos!!

25

vaiHTo aLKaa jo lähtöpaikan valinnalla ja pitkällä suunnitteluprosessilla - minkä kieliseen maahan, kan-di- vai maisterivaihto, kauas vai lähelle, vuodeksi vai puoleksi vuodeksi... vaihtoa edeltävällä mielikuvahar-joittelulla itselle alkaa muodostua vaihtovuoteen koh-distuvia haaveita ja odotuksia. oli mielessä kaukaisin kolkka aasiassa tai Euroopan kovamaineinen yliopis-to, saa vaihdosta varmasti itsensä näköisen. Tärkeintä on kiinnostus kohdemaata ja -kulttuuria kohtaan sekä avoin seikkailumielinen asenne. Ennen hakuprosessin aloittamista on hyvä kartoittaa mitä vaihdolta toivoo: akateemista kiinnostavuutta, uuden kielen oppimista vai kenties hyviä matkustelumahdollisuuksia.

itselläni valinta kohdistui ranskaan, jonka kieltä on tul-lut koulunpenkillä opiskeltua jo lukuisia vuosia. Takarai-vossa kummitteli ajatus "viimeisestä mahdollisuudesta" oppia kauan puurrettu kieli kunnolla ja tutustua tuohon rikkaaseen kulttuuriin ja ranskalaisten mentaliteettiin. Helpompi vaihtoehto olisi ollut lähteä tutumpaan eng-lanninkieliseen maahan, mutta itsensä haastaminen ja heittäytyminen niin täysin erilaiseen ympäristöön tun-tui houkuttelevalta. itselleni tyypilliseen tapaan valinta oli nopea ja ehkä hieman harkitsematon, sillä saman periodin aikana kun vaihtohakupaperit piti täyttää, istuin jo espanjan alkeet kurssilla ja olin päättänyt hakea Etelä-Espanjaan. ajatus ranskasta kuitenkin kypsyi ja koska tiedekunnallamme oli vaihtosopimus Lyonin yli-opiston kanssa, otin kaupungista hieman selvää ja pian hakupapereissa luki Lyon.

vaistomaisesti olin valinnut itselleni täydellisen kau-pungin matkusteluun ja rentoon oleskeluun, kaksi asiaa jotka nousevat arvostusten listallani korkealle. pienen tutkimuskierroksen jälkeen mielessä oli kaakkois-rans-kalainen kaupunki, jota halkoo kaksi leveää jokea ja jonka unEsCon maailmanperintösuojattuja mukula-

kivikatuja reunustavat okran ja persikan sävyissä maa-latut talot ja pikkuruiset bouchonit, eli kotikeittiöt. Kliseisesti kuvittelin itseni tänne syömässä patonkia ja juustoja, juomassa viiniä ja keskustelemassa ranskaksi kiihtyneesti taiteesta ja maailman tilasta. Ensimmäiset kaksi mielikuvaa toteutuvat lähes joka päivä, ranskaksi väittely on tosin vielä varovaista. päätökseni perustui pääosin mielikuviin ja fiiliksiin, joita minulla kaupungis-ta ja ranskasta oli ja niin ne vain osuivat nappiin. vaik-ka kielen kannalta hankalia tilanteita tuleekin usein, on päätös itsensä haastamisesta todella palkitseva ja vaihdon jälkeen tuntuu olevan valmis mihin tahansa mitä tulevaisuus mukanaan tuo. vaihdosta on kertynyt paljon itsevarmuutta ja tietynlaista ranskalaista kovuut-ta ja päättäväisyyttä. stressiä ja epävarmuutta sietää paremmin ja keskustelun taidot paranevat näin moni-kulttuurisessa ympäristössä.

Kansainvälisyys todella yllättää ja usein huomaa vääntä-vänsä kättä milloin mistäkin aiheesta - toisesta maail-mansodasta, lasten kurittamisesta, opintotukijärjestel-mästä tai ikean lihapullista. opettavaisin kokemus vaihdossa ei suinkaan ole kursseilla opittu teoria, vaan eri maista ja lähtökohdista olevien ihmisten kanssa kes-kustelu ja kokemusten vertailu. Joistain tuttavuuksista syntyy sydänystävyyksiä mutta valitettavasti useimmis-ta ei. Kaikkia yhdistää kuitenkin halu tutustua uusiin ihmisiin ja jakaa ajatuksia sekä kokemuksia. vaihdon aikana oppii kuitenkin eniten itsestään - miten käyttäy-tyy uudessa ympäristössä ja porukassa, minkälaisia ystäviä kerää ja mitä asioita kaipaa omasta kotimaas-taan. vuoden jälkeen tuntuu kivalta palata suomeen, mutta mielessä jo vilisevät lukuisat mahdollisuudet jat-kaa ulkomailla opiskelua tai työskentelyä.

Kirjoittaja opiskelee viestintää Helsingin yliopistolla ja on tällä hetkellä Erasmus-vaihdossa Lyonissa


lähtijänsä näköinen vaihtovuosiTeksti ja kuvat: Annaliina niitamo

vaihtoon lähtiessä ei ole aavistustakaan siitä mitä vuosi pitää sisäl-lään - varmasti siihen kuitenkin kuuluu sekä ilon että surun kyyne-leitä, mukavuusalueen rajamailla ja ulkopuolella liikkumista, sydän-täsykähdyttäviä kokemuksia sekä mieleenpainuvia tunnelmia, jotka varmasti palautuvat kirkkaina mieleen vielä vuosienkin päästä.

26 tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1/201226 tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 1/2012

Myös kansallisvaltioiden harjoittama fi at-paperivaluut-taan perustuva kansallinen rahapolitiikka nähtiin hanka-laksi, kultakantojen katkettua. Baguksen mukaan pape-rirahan painaminen loi poliitikoille matalan kynnyksen rahoittaa vaalilupauksiansa infl atoimalla, eli painamalla lisää rahaa. Koska eri valtiot harjoittivat hieman erilaista rahapolitiikkaa, vaikeutti tämä maiden välistä kaupan-käyntiä.

Tilanne oli erittäin kiusallinen niille maille jotka harjoit-tivat löysää rahapolitiikkaa, jonka vuoksi näiden maiden poliitikot joutuivat epäsuotuisaan valoon kansalaisten silmissä, koska rahan arvo aleni nopeammin näissä mais-sa muihin verrattuna. Mallin esimerkkinä voidaan mai-nita vaikkapa tiukan rahapolitiikan saksa, jossa kansa oli menettänyt maailmansotien vuoksi kaksi kertaa koko omaisuutensa yhdessä sukupolvessa. Tästä johtuen sak-san Bundesbank harjoitti tiukkaa rahapolitiikkaa – infl a-toiminen katsottiin poliittisesti epäsuotuisaksi. ranskan keskuspankki sen sijaan oli voimakkaassa poliittisessa ohjauksessa, jonka vuoksi se suosi infl atorista rahapoli-tiikkaa, jolla julkinen kulutusjuhla katettiin.

Epäilemättä tilanne oli kiusallinen ranskalle, joka joutui useaan otteeseen rajoittamaan rahapolitiikkansa infl a-torista luonnetta, ettei se näyttäisi liian epäuskottavalta kansansa silmissä. ranskalaiset poliitikot kirosivatkin moneen otteeseen saksan tiukan linjan Bundesbankia, jota verrattiin jopa

Teksti: Mikko Laakso

KuinKa TÄssÄ kävikään näin? philipp Baguksen teos ”Euro eksyksissä” on historiallinen kuvaus eurooppa-laisen integraation vaiheista, aina Euroopan hiili- ja teräsyhteistyöstä nykyiseen Euroopan unioniin ja raha-liittoon asti.

Liberaalit ja keskittäjät vastakkainBaguksen mukaan Eu:n taustalla vaikuttaneet poliit-tiset voimat olivat alun perin jakautuneet hajautettua valtaa ja vapaakauppaa kannattaneisiin klassisiin libe-raaleihin sekä keskittämistä ja tulonsiirtoja kannat-taneisiin sosialisteihin, joiden projektina oli ja on yhä edelleen luoda Eurooppaan uusi supervaltio. Baguksen mukaan liberaali Eurooppa sai suuren voiton valtioiden allekirjoittaessa niin sanotun rooman sopimuksen, jon-ka pohjalta unionin taloudellinen integraatio ja vapaa kaupankäynti syvenivät.

sosialistien Euroopan visio sai puolestaan niskalenkin alkuperäisestä visiosta Lissabonin sopimuksen myötä, jonka tavoitteena oli niin sanotun liittovaltiokehityksen vahvistaminen. Baguksen mukaan euroa voimakkaasti ajaneet poliitikot tiesivät alun alkaen, että yhteinen valuutta vaatisi myös ajan myötä talouspolitiikan kes-kittämistä liittovaltiolle.

Euron historiaaToisen maailmansodan jälkeen Euroopan talouskasvu oli runsasta. Tätä kasvua, sekä sen edellyttämää rau-haa haluttiin siivittää perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, jonka myötä Eurooppaan ilmestyi ensim-mäinen merkittävä vapaakauppa-alue. rooman sopi-muksen myötä 1957 sovittiin neljästä perusvapaudesta: työvoiman, tavaroiden, palveluiden, sekä pääoman liik-kuvuudesta. Liberaalista näkökulmasta ongelmana näh-tiin kuitenkin maatalousprotektionismi, sekä rakenne, jonka laajentamisen myötä vallan keskittäminen kävisi yhä helpommaksi.

Euro eksyksissä

ElOKUva- ja Kirja-arvOstElU

Euro eksyksissä, Bagus Philipp, Ilkka Terho (suom.), Eetos kustantamo 2012.

Kirja-arvostelu

Euron kriisi on ollut viime vuosina laajan mediahuomion ja huolen kohteena maail-malla. Kysymys siitä, kuinka yhteisvaluut-ta saattoikaan törmätä nykyisenlaiseen kriisiin, on ollut poliitikkojen ja tavallisen kansan ihmetyksen aiheena. Ulospääsemi-nen kriisistä näyttäisi vaativan kipeämpiä toimenpiteitä kuin kukaan aluksi pystyi arvaamaankaan.


27

KuvausrYHMÄ on seurannut presidentti Halosen vii-meistä vuotta virassa. presidentin arki on hektistä ja siihen sisältyy monenlaisia tehtäviä ja hyvin erilaisten ihmisten tapaamista. Dokumentin perusteella presidentin työ sisäl-tää paljon odottelua ja protokollan seuraamista. presiden-tin pitää olla informoitu lähes kaikesta mitä suomessa ja maailmalla tapahtuu, vapaa-aikaa ei juuri ole ja läheisille-kin ystäville olet presidentti, et vain ystävä.

Elokuvan kautta tajuaa, kuinka suuri merkitys presiden-tin persoonallisuudella on presidentin tehtävien suorit-tamiseen ja kansallisten sekä kansainvälisten suhteiden luomiseen. Halonen on selvästi pyrkinyt olemaan helposti lähestyttävä presidentti, joka ei halua että hänet laitetaan jalustalle. Hän kaihtaa jäykkää virallisuutta ja on myös yllättävän hauska, eli hyvä rakentamaan rennon ilmapiirin.

Halonen ei pelkää lausua mielipiteitään ja hänellä on halu vaikuttaa asioihin. Halonen on presidenttinä halunnut

edistää suvaitsevaisuutta ja naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, hän on myös työskennellyt aktiivisesti rikkaiden ja köyhien ihmisten välisen kuilun pienentämiseksi. Kiinnos-tus globaaliin politiikkaan ja YK:n toimintaan on myös sel-västi havaittavissa dokumentissa. Halonen näkee suomen osana maailmaa ja on siksi halunnut panostaa kansainväli-seen yhteistyöhön.

Elokuva ei sisällä suuria paljastuksia ja on välillä hitaasti etenevä, mutta elokuva on silti viihdyttävä ja mielenkiin-toinen, ja siitä jää hyvä mieli. presidenttiys on selvästi sekä palkitsevaa, että kahlehtivaa. Elokuvan näkeminen pistää myös miettimään, miten suomen sisäiset asiat sekä kan-sainväliset suhteet muuttuvat uuden presidentin myötä. selvää on, että paljon tulee muuttumaan, sillä niinistö on lähes Halosen vastakohta. Erilaiset intressit ja näkemyk-set, ja etenkin erilainen persoonallisuus tulevat muutta-maan mielikuvaa suomen presidentistä suomalaisten ja muun maailman silmissä.

Teksti: Camilla Lundströmrouva Presidentti

ElOKUva- ja Kirja-arvOstElU

ydinaseeseen poliittisena välineenä. ranskan kaltais-ten löysän rahapolitiikan mailla olikin mitä suurin kan-nustin perustaa uusi yhteisvaluutta, jolla hillitä saksan Bundesbankin mahtia. Tämän katkeruuden pohjalta alkoi projekti kohti euroa…

Eurokriisiphilip Baguksen mukaan euron kriisi laukesi välttämät-tömänä reaktiona EMu:n sisään pesiytyneistä ongelmis-ta johtuen. Euron katsottiin helpottavan etenkin löysän talouskurin valtioiden julkisilla menoilla rahoitettujen kulutusjuhlien ylläpitämistä. Tämä johti puolestaan massiiviseen velkaantumiseen ja alijäämän rahoittami-seen valtion velkakirjoilla, joissa oli EMu-järjestelyiden myötä riskiin nähden alhainen korkotaso.

Tämä johtui mm. siitä, että mitkä vain euroalueen valti-oiden velkakirjat hyväksyttiin keskuspankin vakuuksik-si, vastineeksi valtioiden sitoutumisesta Maastrichtin sopimuksen ehtoihin (vuosittainen alijäämä maksi-missaan 3% ja velkaantumisaste maksimissaan 60% BKT:stä). Kuten myöhemmin huomattiin, lähes kaikki valtiot rikkoivat sittemmin nämä ehdot.

Löysän taloudenpidon maat hyötyivät siis velkaantu-misesta saaden rahoitusta jatkuvasti alhaisella korolla. infl aatio siirtyi puolestaan koko valuutta-alueen kannet-tavaksi, vaikka vain pieni osa valtioista otti velkaa koh-tuuttomasti. Tästä muodostui niin sanottu yhteismaan

ongelma. Kansallisten valuuttojen voimassa ollessa vain kyseisten maiden valuutat olisivat infl atoituneet, nyt koko euroalueen. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että yksittäiset valtiot pystyivät sikailemaan muiden laskuun

poliitikkojen hulppeat vaalilupaukset ja suosion tavoit-telu kansalta puolestaan kannustivat kuluttamaan ilman huolta vastuullisesta taloudenpidosta, kunnes rahoitusmarkkinat näkivät bluffi n ja nostivat kehnon talouskurin maiden velkakirjojen markkinakorot kor-keiksi. puoli-ilmainen rahoitus loppui näiden maiden osalta.

EU:n tulevaisuusphilip Baguksen mukaan eurokriisissä on pohjimmil-taan kyse Eu:n sosialistisen vision sisäänrakennetuista ongelmista. Tätä keskittämiseen perustuvaa viritelmää on yritetty epätoivoisesti ylläpitää mm. sopimusten vas-taisten bailout -ohjelmien, sekä kyseenalaisten satojen miljardien eurojen rahoitusvälineiden avulla, ilman riit-täviä tuloksia. poliitikkojen kasvot ovat ilmeisesti niin arvokkaat, että euro halutaan pelastaa hinnalla millä hyvänsä.

Bagus esittää ongelmaan ratkaisuksi Euroopan unionin palaamista takaisin Toisen maailmansodan jälkeiseen henkeen, jolloin Euroopan yhteistyö perustui vapauden ja yhteistyön lisäämiseen liberaalissa hengessä keskittä-misvisioiden ja supervaltioiden sijaan.

aleksi Bardyn ohjaama rouva presidentti -dokumenttielokuva (2012) valottaa presi-dentin arkea ja antaa paremman kuvan tarja halosesta – henkilöstä presidentti-tittelin takana.


Teksti ja kuvat: Hanna Harrison ja Henrik Manner

EUrOOPPanUOrEt

TaKsissa Ei oLLuT talvirenkaita, turvavöitä tai mitään muitakaan turhakkeita, ja ajomatka muun lii-kenteen seassa vaikutti melkoiselta taituroinnilta. noin puolen tunnin matkan aikana ehdimme laskea noin vii-si onnettomuutta ja sitäkin useampia suurin välkkyvin neonvaloin varustettuja kasinoja, jotka armenian halli-tus on kieltänyt pääkaupungista ja jotka houkuttelevat matkustajia pääteiden varsilla Jerevanin ulkopuolella. pidimme siis istuimista tiukasti kiinni ja valmistau-duimme jännittävään viikkoon maassa, josta kumpi-kaan meistä ei paljoakaan etukäteen tiennyt.

armenia on harvoin, jos koskaan, esillä suomalaisessa mediassa tai koulujen historian tunneilla, vaikka syytä olisi. Maan historia on traaginen: Turkin orkestroimas-sa kansanmurhassa kuoli arviolta noin 1,5 miljoonaa armenialaista ja monet pakenivat ulkomaille. nykyisin suurin osa armenialaisista eli noin 10 miljoonaa asuu-kin ulkomailla ja vain noin kolme miljoonaa arme-niassa. Maalla on yhä vaikeat välit ja keskeneräinen konflikti azerbaidžanin kanssa, mikä esti armenian osallistumiseen Euroviisuihin Bakussa tänä vuonna. Myös raja Turkkiin on edelleen suljettu ja ainoat yhte-ydet armeniasta muualle ovatkin iranin ja Georgian kautta.

seminaarin ”impaCT Your World” järjestivät yhteistyös-sä JEF ja JEF-armenia, ja siihen osallistui aktiiveja 13 eri maasta, mm. Moldovasta, valko-venäjältä, norjasta ja Belgiasta. seminaarin teemana oli uusi media ja sen hyödyntäminen oman järjestön toiminnassa. Kuten aina JEF-seminaareissa, viikon suurin anti oli virallisen ohjelman sijasta kuitenkin muihin eurooppalaisiin aktii-veihin tutustuminen, projektien suunnittelu, ideoiden vaihtaminen ja tietenkin armeniaan tutustuminen.seminaari pidettiin pienessä hotellissa Dilijanin kylässä jylhissä vuoristomaisemissa, ja ehdimme viikon aika-na hyvin tutustua ympäristöömme ja armenialaiseen

kulttuuriin. Matkat vuoristoon vanhoihin luostareihin olivat viikon kohokohtia, joskin saimme jatkuvasti jän-nittää pysyykö minibussi tiellä lumisissa ja liukkaissa olosuhteissa. armenialaiset eivät kuitenkaan pienestä hätkähdä ja pääsimme aina turvallisesti perille. Maaseu-dulla ihmiset elävät vielä hyvin perinteisesti ja yksin-kertaisesti ja neuvostoaika on näkyvästi läsnä vielä yli 20 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Yhdeltä asialta ei voinut kuitenkaan täälläkään välttyä: harva se kerta nokian tuttu ääni soi paikallisten puhelimissa – merk-kinä nopeasta kehityksestä ja syvästä murroksesta, joka maassa on tapahtumassa.

Ehdimme tutustua myös pääkaupunkiin Jerevaniin, joka on melko eurooppalainen metropoli. vierailu kan-sanmurhamuseossa ja monumentti, jossa palaa tuli uhrien muistolle, muistuttivat, ettei historia koskaan ole kovin kaukana armeniassa. Jerevanissa vierailimme teknologiakeskuksessa nimeltä Tumo Center, joka luo mahdollisuuden nuorille harjoitella tietokoneen käyt-töä, sosiaalisen media työkaluja ja projektinhallintaa nuorten omista mielenkiinnonkohtaista lähtien. Tumo Centerin rahoittajien ja tukijoiden joukossa on kuului-sia armenialaisia kuten system of a Down -yhtyeen kitaristi, ja sen tarkoitus on parantaa nuorten mahdol-lisuuksia menestyä tulevaisuudessa työmarkkinoilla sekä synnyttää armeniaan nykyajan vaikuttamistyöka-lujen käytön hallitsevien aktiivisten toimijoiden kansa-laisyhteiskunta.

viikko armeniassa oli täynnä uusia kokemuksia, mie-lenkiintoisia keskusteluita niin Facebookista, poliitti-sesta vaikuttamisesta kuin armenian historiastakin. viimeisenä iltana hyvästelyt kestivät kauan ja selväksi tuli, että suurin osa meistä osallistujista haluaa palata armeniaan uudestaan.

Kirjoittajat ovat Eurooppanuorten hallituksessa

jEF-seminaari armeniassasaavuimme armeniaan pitkän lentomatkan jälkeen lauantai-iltana. taksimatka lentoken-tältä pääkaupunkiin jerevaniin vei jännittävyydessään viimeisetkin unenrippeet silmistä.

29

nExT sTEp -MEssuT ovat suomen ammattiin opiske-levien Liiton järjestämät työpaikka- ja koulutusmessut. näytteilleasettajina on suuri määrä eri oppilaitoksia, työnantajien edustajia, nuoriso- ja vapaa-ajan järjestöjä sekä ammattiliittoja. suurin osa kävijöistä on alaikäisiä, jotka pohtivat tulevaisuuden opiskeluvaihtoehtojaan. Erityisesti nuorten osanottajien vuoksi Turun Euroop-panuorten saama suuri kiinnostus messuilla oli ilah-duttavaa. se kertoo toivottavasti myös siitä, että vielä löytyy suuri määrä Eu:sta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita nuoria.

Teksti: Moona Pönni Kuva: Eurooppanuoret ryEurooppanuoret next step -messuilla

Heikki Rautala, Eurooppa-nuorten aktiivijäsen ja Suomen nuorin toisen kauden kaupungin-valtuutettu Orimattilasta

Merkozy (Merkel ja Sarkozy)

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!

!!!!!!!!!!!!!Burt%Reynolds''!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Heikki%Rautala!

EUrOOPPanUOrEt

Burt Reynolds, yhdysval-talainen näyttelijä

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

!

!!!!!!!!!!!!!Burt%Reynolds''!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!Heikki%Rautala!

TEnu:n standilla sai muun muassa osallistua viking Linen matkalahjakortin sekä s-ryhmän lahjakorttien arvontaan valitsemalla eri vaihtoehtomaista Euroopan unionin seu-raava puheenjohtajamaa. Lisäksi TEnu jakoi lehtisiä ja flyereitä, sekä kertoi järjestön toiminnasta. Tapahtumaan osallistuneet hallituslaiset keskustelivat halukkaiden kanssa unionista ja vaihtoivat näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

Kaksipäiväinen tapahtuma oli menestys myös muilta osin. Turun Eurooppanuoret sai next step -messuilta noin 40 uutta jäsentä. Hallitus oli erittäin tyytyväinen tapahtu-maan ja sen tuomaan näkyvyyteen. Turun Eurooppanuo-ret olisivat kiinnostuneita osallistumaan messuille myös ensi vuonna.

Kirjoittaja on Turun Eurooppanuorten (TENu) varapuheenjohtaja

Helsingissäkin Eurooppanuorten ständillä riitti kiinnostu-neita kilpailuun osallistujia koko ajan, ja uusia jäseniä tuli kymmenittäin. Mahdollisuus lähteä risteilylle kilpailuun osallistumalla kiinnosti messukävijöitä, ja monet olivat hyvin kiinnostuneita myös Eurooppanuorten julkaisuista ja toiminnasta laajemminkin. Kaikkiaan Eurooppanuorten jäseneksi liittyi peräti lähes sata uutta jäsentä yhteensä Turussa ja Helsingissä neljän päivän aikana.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa…

turun Eurooppanuoret (tEnu) osallistui turun messu- ja kongressikeskuksessa järjeste-tyille next step -messuille 25.–26.1.2012, yhteistyössä Eurooppanuorten kanssa. messuil-la oli kahden päivän aikana yhteensä 8600 kävijää, ja vilinää riitti myös turun Eurooppa-nuorten standilla.

Next Step -messut Helsingissä 31.1 ja 1.2. olivat Eurooppanuorten osalta Turun tavoin suuri menestys!


LuKasHEnKan HaLLinTo vainoaa toisinajattelijoi-ta ja on tukahduttanut demokratian, sananvapauden ja muut perusvapaudet. riippumattoman median toiminta valko-venäjällä on tehty mahdottomaksi ja vaihtoehtois-ten puolueiden ja hallituksesta riippumattomien nuo-risojärjestöjen toiminta on hyvin vaikeaa ja vaarallista. Eurooppanuoret ja Eurooppanuorten kansainvälinen kattojärjestö Young European Federalists eli JEF-Euro-pe ovat osoittaneet tukeaan vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville valkovenäläisille jo seitsemänä vuonna Free Belarus action -päivän muodos-sa. Tänä vuonna Free Belarus actionin teemana oli: speak up For Democracy in Belarus! Monena aikaisempana vuonna Eurooppanuoret ja JEF-Europe ovat ottaneet kantaa sananvapauden puutteeseen valko-venäjällä, symbolisesti vaientamalla tunnettuja patsaita eri puolilla Eurooppaa. vuoden 2012 yleiseuroop-palaisen tapahtuman teema poikkesi aiemmasta – vaike-nemisen ja vaientamisen sijasta vuonna 2012 puhutaan ääneen ja pidetään kovaa ääntä demokratian puolesta!

Tänäkin vuonna tapahtumaan kuului kokoontuminen tunnettujen patsaiden ja muiden maamerkkien luo, yli sadalla paikkakunnalla eri maissa. Me Eurooppanuo-ret eri puolilla Eurooppaa pidimme ääntä, ja äänekkäi-tä puheita valko-venäjän demokratisoimisen puolesta. Mukanamme useimmilla paikkakunnilla oli mm. megafo-neja ja kylttejä joissa oli kampanjan tunnuslause ”vapaa valko-venäjä”, Free Belarus! valokuvia ja videoita ympäri Eurooppaa järjestettävästä tapahtumastamme julkaistiin reaaliaikaisesti myös netissä. Eurooppanuoret ry ja Eurooppanuorten aluejärjestöt toteuttivat Free Belarus actionin viidellä eri alueella sun-nuntaina 18.3.2012.

Helsingissä Free Belarus -mielenilmauksemme järjestet-tiin Eduskuntatalon edustalla. Tilaisuudessa puhuivat mm. Eurooppanuorten puheenjohtaja sampo Lindgren sekä hallituksen jäseniä. Ennen mielenilmausta teimme talkoovoimin kylttejä. Kylteissä vaadimme mm. teloitus-ten lopettamista valko-venäjällä, sananvapautta, demo-kratiaa ja Lukashenkan luopumista vallasta, sekä toivo-timme vapaan valko-venäjän tervetulleeksi Euroopan unioniin. Mielenosoituksemme Eduskuntatalolla keräsi paljon uteliaita katseita, kun kuvasimme ja pidimme puheita suomeksi, englanniksi ja venäjäksi.

Turussa aktiiviset paikalliset Eurooppanuoret järjestivät näkyvän mielenosoitusmarssin. Marssi lähti Turun kau-pungintalon edustalta, josta äänekäs rivistö marssi kohti teatterisiltaa, iskulauseenaan kansainvälisesti ”Give Bela-rus a voice! Free Belarus!” Turun näkyvä ja äänekäs mie-lenosoitus kiinnitti runsaasti huomiota ja herätti myös alueellisen median kiinnostusta. Tempauksia vapaan valko-venäjän puolesta järjestettiin myös mm. Joensuussa, Joensuun torin laidalla olevan susi-patsaan luona, sekä Hämeessä riihimäen keskustas-sa puhaltajapatsaalla. Mielenosoitus puhaltajapatsaalla herätti, tiettävästi riihimäen ensimmäisenä mielenosoi-tuksena vuosikymmeniin, runsaasti uteliaita katseita sekä mielenkiintoa paikallisessa mediassa. Free Belarus action -tapahtumia tullaan varmasti jär-jestämään myös tulevaisuudessa. vuonna 2012 olimme tärkeällä asialla, saaden runsaasti näkyvyyttä eri puo-lilla maanosaamme, mutta valitettavasti tilanne valko-venäjällä ei ole osoittanut paranemisen merkkejä vaan päinvastoin. Lukashenkan julma diktatuuri ei ole höllen-tymässä eikä perusvapauksiin ole kuulunut parannuksia edes pienimmässä mittakaavassa, hallinnon vastakkaisis-ta lupauksista huolimatta. suomessakin mm. ministeri arhinmäen suulla esitetyt vaatimukset jääkiekon vuoden 2014 MM-kisojen siirtä-misestä pois valko-venäjältä ovat varmasti oikeutettuja. itsevaltiaita ei pitäisi pönkittää kansainvälisten arvokiso-jen avulla. viime vuosisadalla Hitlerin saksa ja neuvos-toliitto saivat isännöidä olympiakisoja, eivätkä kansain-väliset arvokisat helpottaneet vainoja hirmuhallinnoissa kuin näennäisesti tai korkeintaan hetkellisesti. pekingin olympialaiset saivat Kiinan kommunistipuolueen hillitse-mään toisinajattelijoiden vainoamista vain hetkellisesti, ja lakaisemaan pahimpia vääryyksiä esimerkiksi Tiibetin kohtelussa vain maton alle. Lukashenkan hallitukselle kansainväliset arvokisat valko-venäjällä ovat propagan-davoitto, jota sille ei kuulu suoda. JEF:in kampanjan hengessä, puhuminen eri foorumeilla äänekkäästi vapaan ja demokraattisen valko-venäjän puolesta on tärkeää työtä. Työtä joka on pidettävä mieles-sä myös muulloin kuin maaliskuun 18.päivä. FrEE BELa-rus!

Kirjoittaja on Eurooppanuorten pääsihteeri

Teksti: Antti Ahonen

Eurooppanuoret ympäri Eurooppaa äänekkäinä valko-venäjän puolesta!

FrEE BElarUs aCtiOn 2012

valko-venäjällä valtaa julmin ottein hallussaan pitävä diktaattori, venäjän tukema presi-dentti aljaksandr lukashenka on Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön paineesta huolimatta onnistunut pitämään diktatuurinsa pystyssä kaksikymmentä vuotta.

31

Teksti ja kuva: Juuli Viljanen

EUrOOPPanUOrEt

Eurooppalaisen suomen ja Eurooppa-nuorten aluetapaaminen 10.–11.2.helmikuussa uudet Euroop-panuorten ja Eurooppalai-sen suomen aluetoimijat tapasivat helsingissä. Ennen illanviettoa oli mahdollisuus osallistua työterveyslaitok-sen järjestämään tilaisuuteen koskien Euroopan unionin teemavuotta. Paikalla oli niin Eurooppalaisen lapin väkeä kuin Pääkaupunkiseudun Eurooppanuoriakin. tämä oli myös ensiesiintyminen uusille Eurooppanuorten aluejärjes-töille satakunnasta, Etelä- ja Pohjois-savosta sekä Kymen alueelta.

TYÖTErvEYsLaiToKsEn JÄLKEEn siirryimme pasi-lan puolelle viettämään iltaa vapaamuotoisesti ruoan ja juoman kera. Eurooppalaisen suomen ts. toiminnan-johtaja satu Tuomikorpi esitteli oman yhdistyksensä puolta sekä kertoi menestyksekkäästä Tähdellistä-kampanjasta. Tuomikorven esitys avasi ainakin itsel-leni tutummaksi Eurooppalainen suomi ry:tä ja sen yhteistyötä Eurooppanuorten kanssa. itse tuoreena aluetoimijana oli mielenkiintoista kuulla itse emojär-jestöstä enemmän. Eurooppalaisen suomen tiedottaja Hannu-pekka ikäheimo antoi vinkkejä alueille koskien tiedotusta ja ohjeita siihen, miten voi mahdollisimman tehokkaasti tavoittaa kohderyhmänsä. Eurooppanuor-ten pääsihteeri antti ahonen selosti Eurooppanuorten meneillään olevaa vuotta läpikäyden tulevia tapahtu-mia ja erilaisia käytännön asioita. vaihdoimme yleisesti kuulumisia eri alueilta. oli ilo huomata, miten jokaisel-la alueella on oma tapansa lähestyä asioita. illan aika-na jokainen läsnäolija pääsi tähtityynyn ja liitutaulun kanssa valokuvaan, joka päätyi Eurooppalaisen suomen Tähdellistä -albumiin. alueet alkoivat hahmottumaan ja samalla Eurooppalaisen suomen sekä Eurooppanuorten toimijat alkoivat ryhmiintymään keskenään.

seuraava aamu valkeni joillekin hyvin nukutun hotel-liyön ja toisille pienen juhlimisen jälkeen aamupalan muodossa Eurooppanuorten toimistolla Kalasatamas-sa. aamupalan jälkeen oli hyvä aloittaa päivän ohjelma: vinkkien vaihtoa ja tapahtumien suunnittelua, erito-ten Eurooppa-päivää 9.5. koskien. Maukkaan lounaan jälkeen Eurooppalaisen suomen hallituksen ja edus-kunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapet-ra Kumpula-natri kävi tervehtimässä aluetoimijoita. Kumpula-natri kertoi ajankohtaisista Kreikka-asioista ja häneltä kyseltiin hyvin aktiivisesti mielipiteitä myös muihin Euroopan asioihin liittyen. Tämän jälkeen Eurooppanuoret ja Eurooppalainen suomi jakaantuivat omiin joukkoihinsa.

aluetapaaminen päättyi Eurooppanuorten alueiden komitean ensimmäiseen kokoukseen. Mahtavaa tällai-sissa tapahtumissa on päästä tutustumaan muihin aktiivisiin toimijoihin, joilta saa tarvittaessa vertaistu-kea ja samalla voi varastaa uusia ideoita omaan toimin-taan! Kesällä sitten uudestaan!

Kirjoittaja on Jyväskylän Eurooppanuoret ry:n puheenjohtaja


linnaseminaari - slottseminariet - Castle seminar 18.-19.8.2012Linnaseminaari on taas täällä! Eurooppanuoret järjestää loppukesän päätapahtuman la-su 18.-19.8.2012, paikkana edellisvuoden tapaan suosittu Haikon kartano Porvoossa! Teemana vuoden 2012 Linnase-minaarissa tulee olemaan Euroopan tulevaisuus. Luvassa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja – puhujina mm. tunnetut yhteiskunnalliset vaikuttajat MEP Sirpa Pietikäinen ja kansanedustajat Mauri Pekkari-nen ja Päivi Lipponen - ja mielenkiintoisia keskusteluja ja Eurooppa-henkistä seuraa!

lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löydät esimerkiksi Facebookista!Slottseminariet är här igen! Unga Européer arrangerar sensom-marens huvudevenemang den 18-19.8.2012. Som plats fungerar omtyckta Haiko gård i Borgå. Årets tema är Europas framtid. Temat behandlas av många bra talare, bl.a. MEP Sirpa Pietikäinen och riks-dagsledamöterna Mauri Pekkarinen och Päivi Lipponen. Kom med och delta i intressanta diskussioner i gott sällskap!

Mera info finns t.ex. på Facebook.

LIITY JÄSENEKSI!

Eurooppanuoret ryTunnus 500125800003 vastauslähetys

postimaksu maksettu

nimi ........................................................................

Lähiosoite ...............................................................

postinumero ja -toimipaikka ...........................................................

puhelin ....................................................................

sähköposti ..............................................................

syntymävuosi .........................................................

Kyllä, haluan liittyä Eurooppanuoret ry:n jäseneksi

En liity jäseneksi, mutta haluan uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Liittyä voit myös netissä!Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

Yhteystiedot / ContactEurooppanuoret ry / JEF Finland Hermannin rantatie 12 B Fi-00580 Helsinkitel: +358 9 6811 5715 fax: +358 9 6811 5720 [email protected] www.eurooppanuoret.fi

Sampo LindgrenPuheenjohtaja / [email protected]+358 44 5112238

Antti AhonenPääsihteeri / Secretary [email protected]: +358 41 4607921

tapahtuma Facebookissa / Evenemanget i Facebook http://www.facebook.com/events/324656874254555/

Tähdistö 1/2012

Documents

Transcript of Tähdistö 1/2012