Suomi tiellä kokeiluyhteiskunnaksi

Annukka Berg, VTTSuomen ympäristökeskus (SYKE)

Miten kokeiluista, piloteista ja demonstraatioista voitaisiin oppia enemmän? 10.12.2015

2

Esityksen sisältö● Suomi: Kokeilukulttuurista korkean

tason poliittinen tavoite○ Lyhyt historia○ Askelmerkkejä eteenpäin

● Kokeilujen sipulimalli – eli miten hyödyntää kokeilujen monia ulottuvuuksia○ Kokeilujen minimimääritelmä ja

sipulimalli○ Haasteet Suomelle ja

energiasektorin murrokselle

3

Suomi: Kokeilukulttuurista

korkean tason poliittinen tavoite

4

Kokeilukulttuuri nousee politiikan agendalle● Valtioneuvoston

tulevaisuusselonteot○ Energia- ja ilmastopolitiikasta

(2009)○ Kestävästä kasvusta ja

hyvinvoinnista (2013)

● V. 2011-2015 Juha Sipilä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Kestävä kasvu -jaoston pj○ Kuuleminen ja Kokeilun paikka! -

raportti (Berg 2013): suosituksia mm. kokeiluvaltuutettu, siemenrahat ja korkean profiilin keskittymät

5

● Kokeilukulttuuri kerää sympatioita yli puolue- ja sektorirajojen○ Toiminnan nälkä○ Normien purku○ Kansalaislähtöisyys ○ Innovaattoreiden tasa-arvoisuus: työn tekijöiden

arvostus

● Taustalla ○ Turhautumista poliittisen järjestelmän

kykenemättömyyteen ratkaista aikamme polttavimpia kysymyksiä kuten talouskriisiä, sosiaalista eriarvoistumista, väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja ilmastonmuutosta

Kokeilukulttuurin nousuun vaikuttaneita seikkoja

6

Sipilän hallituksen ohjelma (Kpl 8, s. 27)

Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri

Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Kokeiluissa hyödynnetään kansalaislähtöisiä toimintatapoja.

7

Sipilän hallituksen ohjelma (Kpl 8, s. 27)

○ Toteutetaan kokeiluohjelma, joka koostuu erikseen valittavista laajemmista kokeiluista sekä lukuisista pienemmistä kokeiluista.

○ Otetaan käyttöön systemaattinen kokeilutoiminta ja luodaan säädöspohja helpottamaan kokeilujen järjestämistä.

○ Nopeutetaan kokeiluilla

reagointia ja ennakointia yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa, ja edistetään hallituksen strategisia tavoitteita.

8

Kokeilukulttuurin edelläkävijöitä

9Lähde: VKN/Kaisa Lähteenmäki-Smith

10

www.kokeilevasuomi.fi

11

Osallistava prosessi ● Vetäjänä ministeri Anu

Vehviläinen yhdessä toimintatapojen uudistamisen ministerityöryhmän kanssa

● Kokeilutoiminnan parlamentaarinen neuvottelukunta asetettu

● Ministeriöistä valittu edustajat

● Kokeilukummit-verkosto aloittanut

12

Mitä seuraavaksi?● Kokeilutoimintaa alkaa edistää

VNK:ssa kolmen hengen tiimi

● KORVA-hanke luo yhdessä kokeilujen rahoitusmallia

● Kärkikokeilut lähtevät liikkeellee○ Mm. perustulokokeilun

suunnittelu käynnistetty: kokeilu herättää huomiota myös kansainvälisesti

13

Kokeilujen sipulimalli – eli

miten hyödyntää kokeilujen monia

ulottuvuuksia

14

● Kestävyyteen tähtäävillä kokeiluilla (sustainability experiments) monta määritelmää (Ks. Bulkeley & Castán Broto 2013; Kivimaa et al. 2015; Berkhout et al. 2010)

● Kokeilujen vähimmäismääritelmä: (1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain kirjoittamista tai

puhumista), joka on (2) uutta (tietyssä yhteydessä),(3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms suhteen) ja(4) tavoitteellista.(5) Keskeisiä piirteitä myös tulosten epävarmuus sekä(6) mahdollisuus epäonnistumiseen.

Mitä kokeilut ovat?

15

Kestävyyteen tähtäävät kokeilut (Sustainability experiments)● Mielekästä analysoida laajemmin

hallinnoinnin välineenä○ Voidaan kontrastoida/yhdistää

vaihtoehtoisiin etenemistapoihin esim. selvityksiin, suunnitteluun ja neuvotteluprosesseihin

● Erilaiset fokusoinnit tarjoavat erilaisia näkökulmia siihen, minkälainen toiminta on mielekästä ja legitiimiä (Hajer 2003)

● Sipulimalli: Kokeilujen erilaisten tarkastelu- ja käyttötapojen/kehysten jaottelu (Berg 2012; Berg et al. 2014; Hawe et al. 2009)

16

Kerros 1: Kokeilu testinä● Kokeilut keinona testata, “mikä

toimii”: informaatioarvo

● Perinteikkäin ja tavanomaisin näkökulma kokeiluihin: tyypillinen tarkasteltaessa esim. politiikka-kokeiluja (Jowell 2003)○ Keskeistä mm. kokeilun

suunnittelun ja arvioinnin laatu

17

Kerros 2: Oppimisen ja keskustelun väline● Kokeilut keinona tuottaa

○ syvällisempiä oppimiskokemuksia (higher order/conceptual learning)

• Muutoksia päätöksentekoprosesseja ja käyttäytymistä ohjaavissa olettamuksissa, normeissa ja tulkintakehyksissä (Brown & Vergragt 2008)

○ prosesseja, joissa opitaan yhdessä

● Linkittyy esim. politiikkaoppimisen ja deliberatiivisen demokratian kirjallisuuteen○ Keskeistä järjestää kokeilu

oppimisen ympärille

18

● Kokeilun tarkoitus○ Näkemys kokeilun ytimessä olevasta

oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa○ Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä

● Toimijoiden osallistaminen○ Avoimet ja heterogeeniset verkostot○ Tarvittavien panosten selvittäminen

● ”Turvallisten tilojen” luominen

● Jaettu visio ja sitoutuminen

● Johtajuus ja koordinaatio

Keinoja lisätä oppimista kokeiluprosesseissa (Bos et al. 2015)

19

Kerros 3: Käytäntöjen muuttamisen väline● Kokeilut keinona muuttaa

käytäntöjä ja käyttäytymistä

● Kestävän kulutuksen, markkinoinnin, käytäntöteorian ja käyttäytymisen muutoksia edistävän kirjallisuuden näkökulma ○ Keskeistä mm. henkilökohtaisen

kokemuksen, moniaistillisten elämysten ja ”tuuppareiden” (nudges) vaikutus muutoksessa

20

Kerros 4: Muutostyön väline● Kokeilut keinona hallinnoida

muutosta ja kerätä resursseja laajempaa muutosta varten, esim.○ Tietopääomaa○ Jaettuja puhumisen tapoja○ Verkostoja○ Julkisuutta○ Rahaa

● Keskeinen näkökulma kokeiluihin liittyvässä business-ajattelussa (Tuulenmäki 2010)○ Keskeistä resurssien maksimointi

ja laajemman muutoksen edistäminen

21

Kerros 5: rakennemuutoksen väline

● Kokeilut osana systeemisiä muutoksia○ Havainnollistetaan usein multi-level

perspective (MLP) –mallilla, joissa kokeilut tapahtuvat niche-tasolla

● Linkittyy kestävien rakennesiirtymien (sustainability transitions) kirjallisuuteen ○ Keskeistä mm. kokeilujen kyky

monistua ja luoda painetta ylätason muutokselle (van den Bosch 2010)

22

Lopuksi: Poikkileikkaavia näkökulmia kokeiluihin● Kokeilujen paikallisuus ja fyysisyys

○ mm. tapoina, joilla kaupungit luovat nahkaansa (Evans 2010; Bulkley & Castán Broto 2013)

● Kokeilujen laajempi sosiaalinen ja kulttuurinen ymmärrys

● Kokeilujen poliittisuus ○ Poliittisesti merkityksellisten

symbolien synnyttäminen (Edelman 1964)

○ Vähäisen toiminnan hukuttaminen hälyyn; kysymysten hautaaminen kokeilemalla

23

Kiitos!Kommentteja?annukka.berg@ymparisto.fi