12017

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

VUOHET OVAT HENKIVAKUUTUS SOMALIMAASSA s.3

ERITREAN OPETTAJAKOULUTUKSEENMALLIA SUOMESTA s.10

SOTAA PAOSSA Fatima löysi sirkuksessa itsensä uudestaan s.6

3TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Pääkirjoitus Tässä ajassa

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavunmaksuton tiedotuslehti, jokailmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Mikko KoivumaaTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Satu HelinTOIMITUSKUNTAHanna Antila, Katja HedbergMatilda Katajamäki, Sari SaaristoReetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

JULKAISIJAKirkon UlkomaanapuPL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILITNordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04,BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETAsiakaspalvelu puh. 020 787 1201asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Nro 1 Helmikuu 2017

ULKOASU Hiekka Graphics

KANSIKUVA Syyriasta neljä vuotta sitten paennut Fatima Hariri, 20, asuu Za’atarin pakolaisleirillä. Hän toimii ohjaajana Ulkomaanavun tukemassa sirkuskoulussa.

KIRJAPAINO Lönnberg / 02.2017 / 37 000 kpl

ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättäedusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa:tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkääKirkon Ulkomaanavusta Facebookissa!kirkonulkomaanapu.fi

Meillä on yhteinen vastuu eniten kärsivistäänä vuonna juhlimme satavuotiasta Suomea teemalla ”yhdessä”. Teema on haastava, koska yhteiskunnassa polarisaatio eri ryhmien välillä vaikuttaa kasvavan.

Juhlavuosi antaa meille syyn miettiä, mihin suuntaan haluamme suomalaista yhteiskuntaa yhdessä kehittää. Viime vuosikymmeninä on painotettu yksilön intressejä yhteiskunnallisen solidaarisuuden kustannuksella. Se on myös näkynyt pyrkimyksinä lisätä valinnanvapautta, yksityistämistä ja kilpailutusta.

Ilman kestävää taloutta maa ei tietenkään pysty huolehtimaan omista hätää kärsivistä tai apua muualla tarvitse-vista. Globaalissa maailmassa ongelmien sivuuttaminen ei kuitenkaan ole ratkaisu. Kanssaihmisten hätä vaikuttaa myös meihin.

Yhteisvastuukeräys perustuu solidaarisuuteen ja lähimmäisistä huolehtimiseen. Kristilli-sen sanoman mukaisesti meillä on erityisvastuu kaikkein eniten kärsivistä ja uhatuista.

Keräys on perinteisesti painottanut sekä vastuutamme lähimmäisistä täällä kotona että globaalia vastuutamme ihmisistä maa-ilman kriisialueilla. Noin 60 prosenttia Yhteisvastuukeräyksen varoista menee Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitys-yhteistyöhön ja katastrofiapuun.

Jordania on yksi vuoden 2017 keräyskohteista. Maa on ottanut vastaan kolmanneksi eniten pako-

laisia maailmassa. Itselläni oli mahdollisuus vierailla Jordaniassa syksyllä 2016, ja olen vaikuttunut työstä, jota Ulkomaanapu siellä tekee.

Nuoret syyrialaiset saavat englanninopetusta, ammatillista koulutusta ja psykososiaalista tukea niin pakolaisleirillä kuin pääkaupunki Ammanissa. Ulkomaanapu järjestää myös vapaa-ajan toimintaa, kuten jalkapalloa, musiik-kitunteja ja sirkuskoulua, sekä tytöille että pojille.

Toiminta antaa pakolaisille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja työka-luja oman elämänsä rakentamiseksi. Näin vaara joutua ihmissalakuljettajien tai ihmiskaupan uhreiksi pienenee.

Viime vuonna opimme, että maailman ongelmat vaikuttavat väistämättä myös meihin. Suomessa kuluvan vuoden keräysvaroilla tuetaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi.

Kiitos, että välität!

Björn VikströmPorvoon hiippakunnan piispa

Kanssaihmisten hätävaikuttaa myös meihin.

T

15 VUOHTA PALAUTTI INNOSTUKSEN ELÄMÄÄNUlkomaanapu jakoi yli 3700 vuohta Somalimaan maaseudulla vuonna 2015. Nyt niitä on jo moninkertai-nen määrä.

Fadumo Mohammed Rooble, 50, johdattaa erilaisilla kankailla ja matoil-la katettujen majojen välistä omalle takapihalleen Adow yururan kylässä keskellä Somalimaan maaseutua. Siellä, majojen keskellä määkii aitauk-sessa kymmenkunta erikokoista kiliä.

Ne ovat Mohammed Rooblen, hä-nen yhdeksän lapsensa sekä isänsä ja äitinsä toimeentulon peruspilari.

”Sain Kirkon Ulkomaanavulta 15 vuohta maaliskuussa 2015, nyt (jou-lukuussa 2016) niitä on jo 28”, Rooble iloitsee.

SOMALIMAA ON VIIME vuosina kärsi-nyt pahoista kuivuusjaksoista, minkä arvellaan johtuvan muun muassa me-rivirtoihin vaikuttavan El Niño -ilmiön voimistumisesta. Sadekausien sateet jäävät vähäisiksi tai jopa olemattomik-si. Kun ei sada, Somalimaan savannit muuttuvat kuivaksi hiekka-aavikoksi. Silloin edes sitkeiden vuohien on mah-dotonta löytää ruokaa.

Muutama vuosi sitten Rooble tote-si, että hän ei enää pysty elättämään

perhettään kotikylässään. Oli pakko lähteä kaupunkiin. Buraoon oli noin päivän kävelymatka. Kaupunkielämä ei kuitenkaan vastannut odotuksia.

”Olimme hyvin köyhiä evakkoja. Emme saaneet kolmea ateriaa päiväs-sä, eikä meillä ollut mitään toimeentu-loa”, Rooble kertoo.

Hänen perheensä oli mukana niiden 250 perheen joukossa, joiden Kirkon Ulkomaanavun työntekijät arvioivat olevan erittäin vaikeassa asemassa Buraon alueella. Kaikille näille perheille annettiin pieni avus-tusrahasumma, työkaluja sekä – mikä tärkeintä – 15 vuohta kullekin.

YHTEENSÄ YLI 3700 VUOHEN jaka-minen olisi iso projekti missä tahan-sa, saati sitten harvaanasutussa ja aavikoituvassa Somalimaassa. Silti se saatiin tehtyä vain kolmessa kuukau-dessa. Vuohet tilattiin seitsemältä pai-kalliselta karjankasvattajalta. Erikseen valikoitiin nuoria ja kantavia eläimiä.

Vuohet kuljetettiin seitsemään eri paikkaan, joihin apua saavien perhei-den edustajat saapuivat. Siellä vuohet asetettiin eri ryhmiin sen mukaan, kuinka hyväkuntoisia ja terveitä ne olivat. Sen jälkeen ne numeroitiin. Ihmiset saivat nostaa summassa itsel-

leen ”lottonumerot”, joiden perusteella he saivat yhtä monta vuohta joka ryhmästä.

Avunsaajista 200 oli maan sisäisiä pakolaisia, jotka toivoivat mahdolli-suutta palata kotikyliinsä. Rooble ja hänen perheensä pääsivät palaamaan, kun toimeentulo oli turvattu.

”Olin pitkään lamautunut ja väsy-nyt. Kun sain vuohet, oikein innostuin pitkästä aikaa”, hän kertoo silmät tuikkien.

”Nyt voin tarjota perheelleni kolme ateriaa päivässä ja voimme jopa säästää rahaa, jota saamme maidon myynnistä.”

Rooblen toiveissa on sekatavara-kaupan avaaminen säästöjen avulla.”Minä ja perheeni emme enää koe itseämme pakolaisiksi. Vaikka joskus on käveltävä vuohien kanssa etsimään parempia maastoja, en halua enää ikinä muuttaa.”

Maan sisäisten pakolaisten tukemista Somalimaassa on rahoittanut Suomen ulkoministeriö.

Teksti: Satu HelinKuva: Ville Palonen

"Haluan kiittää suomalaisia kaikesta saamastamme avusta. Toivon, että ette unohda meitä, jos kuivuus täällä jatkuu”, sanoo Fadumo Mohammed Rooble Adow yururan kylässä Somalimaassa.

5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA4 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Kirkon Ulkomaanapu on 26 suomalaisjärjestön mukana vaa-timassa, että Suomen pakolaiskiintiötä moninkertaistetaan. Nykyinen kiintiö on vain 750 pakolaista vuodessa.

Pakolaiskiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kidutuk-sen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltaja-äitejä, todetaan järjestöjen yhteisessä kannanotossa.

”Maailmassa on eniten pakolaisia 70 vuoteen. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaiskiintiöt ovat yksi harvoista turvallisista tavoista saada suojelua. Kun otetaan huomioon esimerkiksi Syyrian ja Etelä-Sudanin valtava humanitaarinen hätä, Suomen pakolaiskiintiön kas-vattaminen olisi ennen kaikkea inhimillinen ratkaisu”, sanoo Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

JÄRJESTÖT VAATIVAT PAKOLAISKIINTIÖN MONINKERTAISTAMISTA

4

Tässä ajassa

Liian harva pakolaislapsista ja nuorista pääsee kouluun

%

100

75

50

25

0 Lähd

e UN

HCR

201

4¬–2

015

Ensimmäisen asteen koulutus

TÄSTÄ SE LÄHTEE. Kirkon Ulkomaanavun toiminnan katsotaan käynnistyneen vuonna 1947, vaikka nimeä alettiin käyttää vas-ta 1965. Silloin Suomen luterilainen kirkko oli mukana perus-tamassa Kirkkojen kansainvälisen avun verkostoa, Luterilaista maailmanliittoa. Sodissa kärsineen Suomen osa oli alkuun olla avun vastaanottaja. Kuva on maailmanliiton perustamisasiakir-jojen allekirjoitustilaisuudesta Ruotsin Lundista.

VUOTTA TEKOJAIHMISARVON PUOLESTA

Avun vastaanottajana aloittanut Kirkon Ulkomaanapu on kasvanutSuomen suurimmaksi kehitysyhteistyöjärjestöksi ja toiseksisuurimmaksi humanitaarisen avun antajaksi. Siksi meillä on tänävuonna syytä juhlaan! Tervetuloa mukaan.

Seitsemän suomalaista kansalaisjärjestöä vaatii yhteisessä kannanotossaan YK:ta osallistamaan Syyrian paikallisyhteisöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintoa kaikkeen Syyriassa tehtävään työhön. Kirkon Ulkomaanapu on yksi kannanoton allekirjoittajista.

Järjestöt korostavat, että vain syy-rialaisten itsensä osallistuminen luo edellytykset rauhalle ja hyvinvoinnille Syyriassa.

Lisäksi erityisesti koulutus ja toi-meentulo ovat edellytyksiä onnistuneelle jälleenrakennukselle ja syyrialaisten tulevaisuudelle, järjestöt painottavat.

Suomi isännöi tammikuun lopussa kansainvälistä Syyria-kokousta. Järjestö-jen kannanotto julkaistiin kokouksen alla.

JÄRJESTÖT:

Syyrialaiset toimijat saatava mukaan humanitaariseen apuun, rauhantyöhön ja jälleenrakennukseen

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa ruokaa Aleppon kaupunkiin Syyriassa.

LWB-

Phot

o

91 %

Kaikista lapsista

50 %

Pakolaislapsista

84 %

Kaikista lapsista

22 %

Pakolaislapsista

34 %

Kaikista lapsista

1 %

Pakolaislapsista

Toisen asteen koulutus Kolmannen asteen koulutus

APUA BIAFRAAN JA VIETNAMIIN. 1960-luvun puolivälissä järjestettiin ensimmäinen Tule ja auta -keräys, jolla kerättiin varoja Ulkomaanavun avustustyöhön ulkomailla. Ensimmäisiä erilliskeräyksiä järjestettiin Biafran ja Vietnamin sotien uhreille, Perun maanjäristyksistä kärsiville ja Etiopian nälkäänäkeville. Kuvassa ruuanjakelua Biafrassa, eli nykyisessä Nigeriassa.

Lute

rilai

sen

Maa

ilman

liito

n su

omal

aine

n ka

nsal

lisko

mite

a.

VETOAPUA JULKKIKSISTA. Peppi – Inger Nisson vieraili 1970 Helsingissä kahdessa Ulkomaanavun järjestämäs-sä lastenjuhlassa, joiden tuotto, 45 000 markkaa, käytettiin lääkkeiden hankkimiseen Nigerian aliravituille lapsille.

Kirk

on U

lkom

aana

puKOSOVO MIELESSÄ. Kirkon Ulkomaanapu työskenteli Kosovossa auttamassa Jugosla-vian sodan uhreja. Työ keskittyi jälleenra-kennukseen Mitrovican alueella. Työssä oli mukana suomalaisia rakennusinsinöörejä.

Mar

tti L

intu

nen

Teksti: Satu Helin

HAURAAT VALTIOT ETUSIJALLE. Vuonna 2016 Kirkon Ulkomaanavun budjetti oli noin 40 miljoonaa euroa. Työ keskittyy kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen noin 17 maassa. Työskentelemme, jotta kaikilla olisi oikeus rauhaan, laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään toimeentuloon.

Catia

nne

Tije

rina

Teksti: Erik Nyström Kuvat: Ville Asikainen

14-vuotias Mohammed Rajub pelaa jalkapalloa kavereidensa kanssa lähellä Kirkon Ulkomaanavun toimintakeskusta Itä-Ammanissa. Mohammed kertoo pelaa-vansa maalivahtina, koska ei 11-tuntisen työpäivän jälkeen enää jaksa juosta.

6 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

TOIVONVIIMEISET RIPPEET

Veren haju leijui kaikkialla kaupungissa.Muisto ällöttää 14-vuotiasta Moham-

med Rajubia. Luoteja sateli makuuhuoneen ikku-

noista, ja pommi tuhosi isän rakentaman talon terassin. Perhe säntäsi ulos ennen kuin talo hajosi heidän silmiensä edessä, kivi kiveltä. Kaikki oli tuusannuuskana.

Ihmiset kantoivat lapsiaan, heittäytyi-vät tai kaatuivat maahan ja itkivät holtit-tomasti.

”Lopetin hengittämisen, koska en ha-lunnut verenhajua muistiini. Vihasin sitä niin paljon”, Mohammed sanoo.

Mohammed on kotoisin Syyrian Hom-sista. Se on ollut yksi Syyrian kuusi vuot-ta jatkuneen sodan polttopisteistä. Kapi-nalliset pitivät Homsia hallussaan sodan alkuvaiheessa, ja hallitus pommitti sitä ankarasti. Pommituksissa kuoli tuhansia siviilejä. Oli pienestä kiinni, että silloin 10-vuotias Mohammed ei ollut heidän joukossaan.

KAMMOTTAVA PAKOMATKA Mohammed vangitsee kuulijansa intensii-visellä katseella. Hän käyttää ikäisekseen harvinaisen rikasta arabiaa.

Istumme suojassa paahtavalta aurin-golta Kirkon Ulkomaanavun koulutuskes-kuksen sisäänkäynnillä Itä-Ammanissa. Täällä Mohammed oppii englantia ja pe-laa jalkapalloa ystäviensä kanssa.

Syyriassa Mohammed oli kympin op-pilas ja muistaa lämmöllä, kun opettaja palkitsi hänet äidinkielestään kiinnittä-mällä tähtitarran hänen otsaansa. Hän tie-tää jo, että haluaa opiskella toimittajaksi.

”Isäni sanoo, että koulutukseni on viimeinen asia, josta voimme pitää kiinni. Menetimme kaiken muun.”

Perhe pääsi bussilla pois Homsista, mutta matka oli kamala. Tienlaidat olivat täynnä ruumiita. Matkustajia kehotettiin pitämään suut auki, jotta pommitusten paine ei särkisi korvia. Tarkastuspisteellä Mohammedin sisko yritettiin raiskata.

Mohammed odotti vanhempiensa ja sisarustensa kanssa kuukausia tilaisuutta paeta sodan jaloista Syyrian pääkaupun-gin Damaskoksen liepeillä.

Lopulta tuli tilaisuus päästä Jordani-aan.

Bussikuski vakuutti, että tie oli tur-vallinen. Matkustajat olivat hermona ja bussin täytti sankka tupakansavu.

Sota on pakottanut syyrialaisnuoret aikuistumaan liian varhain.Koulu on jäänyt kesken eikä leikkiin ole aikaa. Kirkon Ulkomaanapu

haluaa antaa pakolaislapsille mahdollisuuden opiskeluun jaharrastuksiin – toivoon paremmasta tulevaisuudesta.

7TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Fatima ja Mona työskentelevät Kirkon Ulkomaanavun sirkuksen ohjaajina. Sirkuksessa tytöt ja pojat harjoittelevat päivittäin omissa vuoroissaan ja oppivat huimia temppuja.

Taas bussi pysäytettiin. Matkus-tajia kuulusteltiin ja isää kohdeltiin Mohammedin mukaan ”kuin orjaa”.

”Isä vilkuili minua ja minä kat-soin pois. Jos olisin nähnyt mitä hänelle tehtiin, nöyryytys olisi ollut täydellinen.”

KAIKKI SAMASSA VENEESSÄKeskuksessa pakolaiset saavat kou-lutusta. Vapaa-ajan aktiviteetit ovat samalla psykososiaalista tukea. Mo-hammedin käymät englannintunnit ovat keskuksen suosituimpia aktiviteet-teja. Käsityöpajoista, parturikursseista ja valokuvausopinnoista oppii taitoja toimeentulon hankkimiseksi.

Kurssit vaihtuvat kysynnän mu-kaan. Kävijöitä on noin sata päivässä, arvioi keskuksen jordanialainen koor-dinaattori Omayma Qattash. Täällä pakolaiset tutustuvat myös toisiinsa – ja jordanialaisiin.

”Moni tulee tänne ikään kuin olisi-vat huolineen yksin. Täällä he huomaa-vat, että kaikki ovatkin samassa venees-sä, ja että heidän kohtalonsa liikuttaa myös paikallisia”, Qattash sanoo.

Jordaniaan saapuneista pakolaisis-ta yli 80 prosenttia asuu kaupungissa, loput pakolaisleireillä. Aavikolla lä-hellä Syyrian rajaa sijaitseva Za’atarin pakolaisleiri on 80 000 asukkaallaan Jordanian suurin.

Kesäisin paahtava kuumuus kor-ventaa pakolaisten asuttamia työmaa-parakkeja, ja tuulessa pöllyävä hiekka tunkeutuu kaikkialle. Talvisin sade möyhentää maaperän liejuksi, kurjuus koettelee toivoa.

20-vuotias Fatima Hariri on asu-nut Za’atarissa jo neljä vuotta. Alussa äiti itki jatkuvasti, ja nuorin sisar sairastui vakavasti. Lisäksi Fatiman 15-vuotiaana solmima avioliitto päät-tyi vähän ennen pakomatkaa.

Hariri kävi tunnollisesti koulunsa ennen sodan alkua ja suunnitteli jatko-opintojaan, kun taistelut pakottivat perheen Jordaniaan.

”Kävelimme tuntikausia kukku-loilla. Pienille lapsille annettiin uni-lääkkeitä, jotta pystyimme liikkumaan aivan hiljaa”, hän kertoo.

NUORTEN KOHTALO SUURIN HUOLIPakolaisten suurin huoli on lasten ja nuorten tulevaisuus. Yli kolmasosa pakolaislapsista ja -nuorista on nyt koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Luokkahuoneet ovat pullollaan, ja kouluun pääsy edellyttää esimerkiksi henkilötodistuksia, joita kaikilla ei ole mukanaan. Useimmat eivät uskoneet sodan venyvän vuosikausien mittai-seksi.

Za’atarissa Fatimasta tuntui aluksi, että kaikki unelmat olivat kuolleet. Vanhemmat kuitenkin kannustivat häntä Kirkon Ulkomaanavun sirkus-kouluun.

8 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 9TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Nyt hän työskentelee osa-aikai-sesti nuorten tyttöjen ohjaajana – ja on päässyt yliopistoon lukemaan sairaalahallintoa. Siitä hän kiittää sirkuksen elämään tuomaa järjestys-tä ja itseluottamusta.

Harrastuksilla ylläpidetään toivoa, ja Ulkomaanapu järjestää sirkuksen lisäksi muun muassa jal-kapalloa, musiikkia ja shakkia.

”Saavuttuani leiriin, olin vihai-nen. Sirkuksen ansiosta olen löy-tänyt toivon, hymyn ja ilon uudel-leen”, Fatima sanoo.

RAKKAUDEN PALUU SYYRIAANMohammed menestyi aluksi hyvin jordanialaisen koulun kuudennella luokalla. Syksyllä hän joutui silti jättämään koulun kesken ja tekee nyt 11-tuntisia päiviä siivoojana. Isän palkka tarjoilijana ei riitä laskuihin.

Yli 60 prosenttia syyrialaisper-heistä on riippuvaisia töissä käyvistä lapsista. Mohammed ei kuitenkaan ole lannistumassa. Pitkän keskuste-lun jälkeen hän paljastaa suurimman haaveensa.

”Se on ehkä hiukan vaikea”, hän varoittaa. ”Mutta haluan Syyrian presidentiksi.”

Mohammed seuraa uutisia, kes-kustelee aikuisten kanssa sodasta ja tutustuu ikäisiinsä lapsiin. Hän sanoo verkostoituvansa ja tietää siksi, mitä Syyria tarvitsee.

”Talonsa menettäneet tarvit-sevat uuden kodin ja kaikille syyrialaisille kuuluu koulutus ja työpaikka.”

Sota on Mohammedin mielestä paaduttanut syyrialaisten sydämet. Ennen sotaa ne olivat täynnä rak-kautta. Nyt tämä rakkaus on palau-tettava.

Mohammed saa voimia äidil-tään. He lohduttavat vuoroin toisi-aan. Äiti toistaa usein Mohamme-dille, että huomenna on parempi päivä. Mohammedin suosikkihet-kiä ovat, kun hän joskus saa äitinsä nauramaan.

”Jos murehdimme vain mennei-tä, voimme samalla unohtaa tule-vaisuuden.”

• Katso Yhteisvastuudokumentit osoitteessa youtube.com/yhteis-vastuukerays

• Osallistu Yhteisvastuukeräykseen ja mahdollista toivo Mohammedil-le ja Fatimalle yhteisvastuu.fi

FAKTANoin 6,6 miljoonan asukkaan Jordania on ottanut vastaan kolmanneksi eniten syy-rialaisia pakolaisia maailmassa. Heitä on rekisteröity noin 650 000, mutta arvioi-den mukaan heitä on jopa 1,4 miljoonaa.

Nuorisotyöttömyys on virallisten arvioi-den mukaan 30 prosenttia. Jordaniassa on pulaa luonnonvaroista, ja maa on riippuvainen veden ja energian tuonnista naapurimaista.

Kirkon Ulkomaanavun toiminnasta Jorda-niassa on vuoden 2016 aikana hyötynyt noin 12 000 pakolaista.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräys tukee nuoria syyrialaisia pakolaisia. Kirkon Ulko-maanapu tarjoaa 12–30-vuotiaille pakolai-sille koulutusta ja psykososiaalista tukea.

14-vuotias Mohammed Rajub kotonaan Itä-Ammanissa. Rajubin kanssa asuvat hänen vanhempansa ja yksi sisko. Yli 80 prosent-tia Jordaniaan paenneista syyrialaisista asuu kaupungeissa.

Kun 20-vuotias Fatima kuuli ensimmäistä kertaa sirkuksesta, hän ajatteli pelleä. Nyt hän työskentelee osapäiväisesti ja ohjaa nuorempia tyttöjä harrastuksessa.

Isä vilkuili minuaja minä katsoin pois.

IRAK

SAUDIARABIA

EGYPTI

TURKKI

ISRAEL

JORDANIA

LIBANON

SYYRIA

Damascus

Amman

Homs

Za’atari,

11TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA10 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Minna Elo Kuvat: Jukka Gröndahl

Suljetussa Eritreassa on pulaa pätevistä opettajista. Hankalin tilanne on maaseudulla, missä asuu jopa 80 prosenttia maan väestöstä. Suomalaisen koulutusjärjestelmän hyviä puolia voidaan hyödyntää myös Eritreassa.

OPETuKSEn KehITTäMINEnERITrEASSA ALKAA OPETTAJISTA

”Jerrycan, jerrycan”, eli bensakaniste-ri lapset lausuvat reippaasti opettajan perässä. On meneillään englannin-tunti kakkosluokkalaisille Sewran ala-asteen koulussa Eritrean pääkau-pungissa Asmarassa.

Opettaja näyttää kuvaa kanisterista ja kysyy mikä tässä on. Pikkuiset vas-taavat äidinkielellään tigriniaksi.

”Ei vaan jerrycan”, sanoo opettaja kärsivällisesti ja kuoro aloittaa ties kuinka monennen kerran alusta.

Opetus on Eritreassa yhä hyvin perinteistä. Opettajat kirjoittavat viikkosuunnitelmat ruutuvihkoon, ja seuraavan viikon suunnitelma hyväk-sytetään rehtorilla perjantaisin. Kou-luissa kiertää säännöllisesti tarkasta-jia, jotka valvovat muun muassa, että opettajat seuraavat suunnitelmaa.

Luokalla voi olla 60 oppilasta. Am-mattitaitoisista opettajista on pulaa.

Kaikki Eritrean nuoret käyvät viimeisen kouluvuoden sotilaskou-lutusleirillä Sawassa, Gash Barkan maakunnassa. Nuorten tulevaisuus on tiukasti kytköksissä loppukokeissa pärjäämiseen. Opiskelupaikat jaetaan koemenestyksen perusteella. Tähän saakka opettajankoulutukseen on valittu loppukokeissa heikoimmin pärjänneitä. Opettajan ammattia ei ole viime vuosina arvostettu Eritreassa.

Loppukokeita seuraa joko opis-kelu tai ase- ja kansalaispalvelus. Eritreaa on kritisoitu jyrkästi käytän-nössä määrittämättömän pituisesta kansalaispalveluksesta, joka kestää keskimäärin 3–6 vuotta, joskus pi-dempäänkin. Kansalaispalvelusta perustellaan poikkeustilalla Etiopian sotilaallisen uhan vuoksi. Eritrea itse-näistyi Etiopiasta 1990-luvun alussa 30 vuoden itsenäisyyssodan päätyt-

tyä. Rajakiistat puhkesivat uudeksi sodaksi 1998–2000. Maata on hallin-nut itsenäistymisestä saakka sama puolue ja presidentti Isaias Afwerki.

Arvioiden mukaan Eritreasta saa-pui vuonna 2016 noin 10 000 turva-paikanhakijaa Eurooppaan. Yhtenä merkittävänä syynä pidetään pitkää kansalaispalvelusaikaa. Epävarmuus tulevasta ajaa nuoret lähtemään.

ERITREA SATSAA NYTOPETTAJAKOULUTUKSEEN Kirkon Ulkomaanavun ja Eritrean yhteistyön tavoite on kehittää maan opettajakoulutusta ja opetussuunni-telmaa, jotta lapset ja nuoret oppivat tarvittavat taidot menestyäkseen tu-levaisuudessa. Viime syksynä aloit-tivat ensimmäiset uudella tavalla valitut opettajaopiskelijat. Heidät on valittu hyvän koulumenestyksen ja

motivaatiota mittaavan haastattelun perusteella. He suorittavat lukion viimeisen vuoden opettajakoulutus-laitoksella, eivätkä Sawan koulutus-leirillä.

Kahdessa vuodessa he valmistu-vat alakoulun opettajiksi. Parhaat arvosanat saaneilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan.

”Opettajan ammatti ei varsinaises-ti ollut unelmani. Haaveilin kemian opinnoista. Mutta isäni on opettaja ja juttelin hänen kanssaan. Eritrea tar-vitsee opettajia ja ajattelin, että minä voin olla sellainen”, sanoo Ariam Yosief, 18, joka aloitti opinnot AC-CEssa viime syksynä.

”Ei ole helppoa luopua unelmis-taan, mutta haluan auttaa muita. Olen myös saanut täältä hyviä ystä-viä”, hän sanoo.

”Seuraavaksi tarvitaan tutkimusta siitä, miten uusi valintajärjestelmä toimii ja kuinka sen laatua voidaan kehittää”, toteaa Kirkon Ulkomaan-avun koulutusasiantuntija Hanna Posti-Ahokas.

KEHITYSTÄ EI VOI TUODA ULKOAEritrean teknologisen instituutin kampus sijaitsee maaseudulla noin 25 kilometrin päässä Asmaran kes-kustasta. Puitteet ovat vaatimatto-mat: Opiskelijat asuvat parakeissa yliopiston alueella. Tietokoneluokka on, mutta verkkoyhteydet ovat hitaat ja pätkivät.

”Kehitystä ei tapahdu ilman tut-kimusta, eikä kehitystä voi tuoda ulkoa”, sanoo EIT:n psykologian lai-

toksen opettaja ja tutkija Zacharias Zemichael.

”Tällä hetkellä meillä on työn alla mentorointijärjestelmän kehittämi-nen, sillä kokemusten jakaminen opettajien kesken on tärkeää. Roh-kaisemme henkilöstöä osallistumaan työpajoihin ja kehittämään ammatti-taitoaan”, Zemichael kertoo.

YHTEISTYÖ MOTIVOI KEHITTÄMÄÄN OMAA TYÖTÄEritrea on yksi Afrikan köyhimmistä maista. 40 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla usein ilman kunnolli-sia teitä saati sähköä ja viemäreitä. Vaikka resursseista on pulaa ja säh-köt katkeilevat myös opettajankoulu-tuslaitoksella, kouluttajilta ei puutu intoa itsensä ja koko opettajakoulu-tuksen kehittämiseen.

”Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun kommunikoin opiskelijoideni kanssa. Tuntuu siltä, että teen merki-tyksellistä työtä”, kertoo opettajakou-luttaja Amanuel Yosief ACCEsta.

Yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun kanssa on antanut Yosiefille mene-telmiä oman työn kehittämiseen. Työpajat ja yhteiset keskustelut ovat saaneet pohtimaan omaa opettajuutta ja ruokkineet motivaatiota.

”Opetus Eritreassa on hyvin teoriapainotteista. Opetusta tulisi kehittää käytännönläheisempään suuntaan ja löytää yhtymäkohtia opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin.”

Yosief vieraili lokakuussa Suo-messa yhdessä neljän muun opetta-

jakouluttajan kanssa tutustumassa suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

”Suomalaiset opettajat olivat mo-tivoituneita ja vastuuntuntoisia, ja sama näkyi lapsissa. Lapset luottivat itseensä ja toimivat itseohjautuvasti. Esimerkiksi englannintunnilla oppi-laat saivat itse valita miten halusivat opiskella: itsenäisesti vai ryhmässä”, Yosief sanoo.

Ulkomaanavun yhteistyö Eritrean opettajakoulutuslaitosten ja opetus-viranomaisten kanssa on jatkunut nyt kaksi vuotta.

”Odotuksemme olivat hyvin kor-kealla ja olemme yhä alkuvaiheessa. Resurssikeskus, jonne hankittiin tietokoneita ja kirjallisuutta, on yh-teistyön konkreettinen, merkittävä saavutus. Olen toiveikas jatkon suh-teen”, toteaa Zemichael.

MITÄ KIRKON ULKOMAANAPUTEKEE ERITREASSA

• Kirkon Ulkomaanapu on yksi ainoita kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä joka toimii Eritreassa

• Opettajakoulutuksen kehittäminen• mm. pedagogiset kahvilat,

toimintatutkimus, opetussuun-nitelman kehitystyö, Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoisten työ

• Innovaatiokeskuksen tukeminen• Suomalaisten ja eritrealaisten nuo-

risojärjestöjen dialogin edistäminen• Suunnitelmissa on aloittaa myös

ammatillisen koulutuksen kehittä-minen

”Ymmärrämme, että meillä on vielä paljon tehtävää opetuksen kehittämiseksi. Samalla tie-dostamme, että voimme tehdä paljon”, sanoo EIT:n opettajakoulutuslaitoksen dekaani Khalid Mohamed (kesk.). Kuvassa myös Zacharias Zemichael (vas.) ja Petros Woldu.

”Kun valmistun, haluan auttaa heikommassa asemassa olevia, erityisesti asunnottomia”, sanoo Ariam Yosief (vas). Keskellä Soliana Mebrahtu ja oikealla Sarou Zeru.

”Opiskelijat itsessään ovat resurssi, he tarjoavat myös minulle mahdollisuuden oppia uutta”, toteaa Amanuel Yosief.

Vill

e As

ikai

nen

YHTÄ PERHETTÄYousra Feisal al-Hammad, 36, huolehtii yksin seitsemästä tyttärestään Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Perhe on elänyt pakolaisena yhden huoneen asunnossa jo neljä vuotta. Kuten äidit kaikkialla, Yousra toivoo, että hänen lapsis-taan tulee onnellisia. Yhteisvastuukeräyksellä 2017 pyritään varmistamaan, että Syyrian sodan jaloista tulevat lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden koulutukseen ja ennen kaik-kea uskoa parempaan tulevaisuuteen. Samalla se on ensim-mäinen askel onneen.

15TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA14 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elä-mää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tuki-joillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

nuorta rauhanaktivistia eri puolilta

maata osallistui Kirkon Ulkomaanavun

järjestämään nuorten työpajaan

Myanmarissa. Nuoret ideoivat ja

kartoittivat mahdollisuuksiaanvaikuttaa rauhantyöhön.

39

Yhdeksänvuotias Sham käy koulua Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Dimitrionin koulutuskeskuksessa Kreikassa.

Hän on paennut vanhempiensa kanssa sotaa Syyriasta. Isoveljeään Sham ei ole nähnyt vuoteen.

Koulutuskeskuksessa Sham piirtää sekä harrastaa urhei-lua ja musiikkia muiden lasten kanssa. Tämä auttaa purka-maan raskaita kokemuksia.

Lapset harjoittelevat myös kieliä. ”Pidän erityisesti englannista, mutta opin myös kreikkaa,

jotta voisin jäädä tänne”, Sham sanoo.Kreikkaan tulleet pakolaislapset ja -nuoret ovat keskimää-

rin olleet kaksi vuotta poissa kouluista. Koulutuskeskuksissa heitä autetaan sopeutumaan uuteen arkeen esimerkiksi antamalla koulunkäyntiin valmistavaa opetusta ja tarjoamalla harrastusmahdollisuuksia.

Koululaiset saavat Ulkomaanavulta myös oppimista täy-dentävää tukiopetusta, kotiläksyapua ja äidinkielenopetusta.

Kirkon Ulkomaanapu tuki yli 750 pakolaislasta ja -nuorta Kreikassa viime vuodesta lähtien. Kreikassa heitä oli vuoden-vaihteessa kaikkiaan 21 000.

Teksti Erik Nyström, Kuva: Ville Nykänen

PAkolAISlAPSIllE TuKEA KREIKASSA

Kreikassa Kirkon Ulkomaanapu tukee pakolaislasten ja -nuorten koulutusta ja henkistä jaksamista.

Vuosi sitten Shaban Chance haaveili mekaanikon opinnoista. Kongosta yksin paennut Shaban asui Ugandassa Rwamwanjan pakolaisleirillä orpo-kodissa ilman aikuisten turvaa ja huolenpitoa.

Vuoden 2016 yhteisvastuuvaroilla tuettiin Shabania ja muita nuoria ra-hoittamalla Rwamwanjan leirille rakennettua ammattikoulua, joka avattiin joulukuussa 2015.

Nyt ensimmäiset oppilaat ovat valmistuneet, vieläpä korkein arvosa-noin. Kaikkiaan Yhteisvastuuvaroin tuetusta ammattikoulusta on valmistu-nut jo lähes sata nuorta. Toiset sata on jo aloittanut opintonsa Ugandassa.

”Tunnen suurta itsevarmuutta työnhaussa. Nyt aion kehittää taitojani, jotta voisin perustaa oman yrityksen tulevaisuudessa”, 17-vuotias Shaban kertoo nyt.

Myös Judith Umurija, 21, valmistui hotellialan opinnoistaan. Tutkinto ei ollut itsestäänselvyys Kongon silmitöntä väkivaltaa paenneelle kahden lapsen äidille, jolla on hiv-tartunta.

”Tuntuu mahtavalta. Kiitän Kirkon Ulkomaanapua minussa herättämäs-tänne toivosta. Tutkinto antaa minulle rohkeutta”, Judith sanoo.

Teksti: Erik Nyström, Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

12-vuotiaana yksin Kongosta Ugandaan paennut Shaban Chance kertoo, että hänen asiansa ovat tuoreen ammattitutkinnon ansiosta kääntyneet parempaan päin.

VuOdEN 2016 yhTeISVASTuuKeräyS ToI ToIvon KoNgON pAKOlAISIlle

lasta pääsi kouluun Keski-Afrikan tasavallassa vuonna 2016

Ulkomaanavun työnansiosta.

50 136 10-vuotias Seng Mun istuu tarkkaavaisena oppitunnilla. Hän ottaa esille kirjan ja alkaa lukea sujuvasti ääneen kirjoitusta, joka muodostuu bur-malaisen kirjoitusjärjestelmän koukeroisista merkeistä.

Seng Mun ja hänen perheensä ovat Myanmarin sisäisiä pakolaisia. Perhe joutui jättämään kotikylänsä konfliktin vuoksi. Turva löytyi maan itäosasta Kutkaista Zup Awngin leiriltä.

Kirkon Ulkomaanapu tukee leirin lasten koulutusta paikallisen kump-panijärjestön Mettan kautta. Leirille on rakennettu bamburunkoinen koulu ja palkattu kuusi opettajaa, jotka opettavat 144 oppilasta. Koulussa noudatetaan Myanmarin virallista opetussuunnitelmaa, ja lapset saavat koulun päättäessään virallisesti tunnustetun todistuksen.

”Koulussa kaikki on parasta”, Seng Mun vastaa kysymykseen suosik-kioppiaineista.

Johtajaopettaja Daw Htwel Ra kehuu tytön ahkeruutta ja neuvoo jatkamaan samalla tavalla.

”Haluaisin opiskella lääkäriksi asti”, Seng Mun kertoo.

Teksti ja kuva: Johanna Kurki

Pakolaisleirin koulussa opetuskielenä on burma. ”Jos en ymmärrä kaikkea,opettaja auttaa, ja selittää minulle asian omalla äidinkielelläni”, Seng Mun kertoo.

KouluSSA KAIkKI oN PARASTA

Jemenistä saapunutta pakolaista sai

lyhyen ammattikoulutuksenja tukea oman yrityksen

perustamiseenSomalimaassa.

350

16 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 17TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Ruut Hurtig, 32, tykkää pyytää kuhaa Pielisestä ja istua kotikau-punkinsa Joensuun kahviloissa. Viime kesänä hän sai pappis-vihkimyksen ja loppuvuodesta vauvan. Hurtig on Kirkon Ulko-maanavun kuukausilahjoittaja.

Elämäntilanne herkistää ”En vain osaa sulkea silmiäni maailman hädältä. Tällä hetkellä erityisesti vai-keissa oloissa elävät lapset ja äidit ovat usein mielessä”, sanoo Ruut Hurtig.

”Tiiviissä perhearjessa auttamisen mahdollisuudet ovat vähissä. Siksi ra-han lahjoittaminen tuntuu tärkeältä mahdollisuudelta tehdä edes jotain.”

Myös maailmalla sattuneet katas-trofit ovat saaneet Hurtigin kirjautu-maan verkkopankkiin kertalahjoitusta tekemään. Toivoa ei saa menettää.

”Monesti isot katastrofit tapahtu-vat kaukana, ja uutisia lukiessa olo on helposti voimaton. Kärsivien puolesta rukoileminen ja rahan lahjoittaminen

ovat kuitenkin tärkeitä tapoja auttaa. Vaikka summa olisi pienikin, lahjoituk-sista voi silti lopulta kertyä merkittävä määrä.”

Pala opintotuestakaukaiselle lähimmäiselle Kipinä kuukausilahjoittamiseen syttyi liki kymmenen vuotta sitten, kun Hur-tig ihastui Kirkon Ulkomaanavun sei-näkalenteriin ystävän kodin seinällä. Lokakuussa 2007 Hurtig aloittikin lah-joittamisen pienellä summalla; opinto-tuesta riitti palanen kaukaisen lähim-mäisen auttamiseen.

Kun elämäntilanne on muuttunut ja Hurtig siirtynyt työelämään, myös lahjoitussumma on hiljalleen kasvanut.

”Kuukausilahjoitus on niin vaivaton tapa auttaa. Tiedän, että se on järjes-töllekin parempi tapa, kuin kertalahjoi-tukset”, Hurtig toteaa.

Kirkon Ulkomaanapu valikoitui aut-tamisen kanavaksi, sillä se oli tuttu, luotettava ja riittävän läpinäkyvä.

Iloa monelle Ulkomaanavun Toisenlaiset Lahjat ovat myös tuttuja Hurtigille:

”Läheisissäni on paljon ihmisiä, joita sen tyyppiset lahjat oikeasti ilah-duttavat. Se on hyvä tapa myös he-rätellä ihmisiä katsomaan asioita uu-della tavalla. Suomessa ihmisillä on useammin liikaa tavaraa kuin liian vä-hän. Myös siksi aineettomat lahjat tun-tuvat hyviltä.”

”Menin naimisiin vuonna 2013. Emme mieheni kanssa tarvinneet erityisesti mitään lahjaksi, emmekä varsinkaan halunneet turhaa tavaraa. Tuttu pariskunta oli vähän aiemmin pyytänyt häälahjaksi Toisenlaisia Lah-joja. Pidimme ideasta ja kopioimme sen häpeilemättä. Oli ihana ajatus, että meidän onnestamme voi olla iloa myös tuntemattomille apua tarvitseville ih-misille. Vieraatkin tuntuvat tykänneen toiveestamme.”

Teksti: Pertti KeinänenKuva: Ville Asikainen

AJANKOHTAISET KERÄYSKAMPANJATIlmoittaudu postituslistalle ja saat kuusi kertaa vuodes-sa kotiisi kirjeen, jossa kerrotaan ajankohtaisista kerä-yksistämme sekä ihmisistä, jotka tarvitsevat apuasi.

kirkonulkomaanapu.fi/keraykset

JÄRJESTÄ MAAILMAA MUUTTAVAT JUHLATOnko sinulla jo kaikkea, mitä tarvitset? Perusta juhlasi kunniaksi merkkipäiväkeräys! Voit ohjata juhlapäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uh-reja selviytymään. Perusta keräys:

kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivalahjoitus

AUTA PAKOLAISLAPSIA KREIKASSATuhannet lapset ovat paenneet Syyriasta, Afganistanis-ta ja Irakista turvaan Kreikkaan. Osa lapsista on jäänyt ilman yhteyttä perheeseensä. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa suojaa ja tukee lapsia sopeutumisessa euroop-palaiseen yhteiskuntaan. Auta lähettämällä viesti APU numeroon 16499 (20e) tai tekemällä lahjoitus osoit-teessa kirkonulkomaanapu.fi

TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLAMuistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa, ja me tarjoamme siihen apua. Halutessasi voit pyytää maksuttoman testamenttilah-joittamisen oppaan lahjoittajapalvelustamme.

Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisinklo 9-16 Puh. 020 787 1201. Sähköposti:lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

SINäVoIT AuTTAA

Ruut Hurtigin nelihenkinen perhe viihtyy Pohjois-Karjalassa. Sylissä tytär Tuulikki.

Kuukausilahjoittaja Ruut Hurtig:

”EN VAIN oSAA SulKEA SIlMIÄNI MAAILMAN HÄdÄLTÄ”

Toisenlainen Lahja tuotti viime vuonna 1,1 miljoonaa euroa! Suosi-tuin lahja oli jo klassikoksi muodostunut Vuohi-lahja, jota han-kittiin 4340 kappaletta. Erittäin suosittu oli myös Ammatti-lahja, jota hankittiin 4020 kappaletta. Muita kärkiviisikon lahjoja olivat Koulupuku, 15 Puuntainta ja 6 kanaa. Toisenlaisten Lahjojen avulla pystymme tukemaan kehitysmaiden ihmisten koulutusta ja toimeentuloa sekä toimittamaan hätäapua. Lämmin kiitos siitä Sinulle!

TUHANSIAVUOHI-LAHJOJAKEHITYSMAIDEN

PERHEIDEN HYVÄKSI!

Pienistä puroistakasvaa suuri virta!

Jokainen kuukausilahjoittaja on

äärimmäisen tärkeä.Lämmin

kiitos hyväsydämisestäpäätöksestä!

Muistaisitko ystävääsi lahjalla, joka ilahduttaa vielä pitkään ystävänpäivän jälkeen? Ystävyyttä-lahjalla voit kertoa kuinka paljon arvostat ystävyyttänne ja rakkaasi sydämen voit sulattaa hurmaavalla Rakkautta-lahjalla. Kaikilla Sydämen Lahjoilla mahdollistat paremman huomisen läheisillemme kehitysmaissa. Anna lahja, joka tuo iloa!

toisenlainenlahja.fi toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi, 020 787 1201

SYDÄMEllISTÄ ySTÄVÄNPÄIvÄÄ 14.2!

19TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA18 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kohtauspaikka

MITÄ TEET MIELUITENKAVEREIDESI KANSSA?

------ gAlluP ------

VÄRIKYNÄKAULAKORU INTIASTA

Intialaisten naisten tekemä kaulakoru värikynänpaloista. Korun ympärysmitta on 47 cm. Tuotteella tuetaan intialaisten naisten työllisyyttä. Ei sisällä nikkeliä.

Hinta: 18,90 €

Tilaukset:tilaus@sacrum.fi, www.sacrum.fiKotimaayhtiöiden kauppa,Hietalahdenranta 13,00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

Putiikki

ANNASTIINA PASURI,koululainen, 14, Tampere, Suomi

”Juttelemme ja juoruilemme paljon. Se on varmaan kaikkein parasta. Sitten katsomme sarjoja tai elokuvia, käymme shoppaile-massa ja leffoissa, tanssimme ja pelaamme kaikkia pelejä.”

SAROU ZERU, opettajaopiskelija, 18,Asmara, Eritrea

”Vapaa-ajalla, silloin kun en opiskele, tykkään hengailla kes-kustassa ystävieni kanssa. Usein vietämme aikaa kahviloissa, erityisesti internetkahviloissa.”

YOUSEF ALI AL-SHAMIEH, 16,Zaa’atarin pakolaisleiri

Käymme soittamassa instru-mentteja Kirkon Ulkomaanavun musiikkihuoneessa tai hengai-lemme toistemme luona heittä-mässä läppää. Joskus laulamme ja toisinaan käymme katsomassa, onko leirillä hääjuhlia, joihin pääsee mukaan. Niissä on kiva esiintyä.

Hallitusohjelma saattaa olla tärkein väkivaltaista islamistista radikalisoi-tumista kiihdyttävä tai hillitsevä poliittinen pää-tös Suomessa. Kärjistäen tällaisen johtopäätöksen voi tehdä vapaan tutkijan ja toimittajan Kristiina Koivusen kirjasta “Suo-men nuoret jihadistit - miten radikalisoituminen torjutaan”.

Koivusen mukaan tärkein tapa torjua radikalisoitu-mista nimittäin on huolehtia yhteiskunnan jäsenten tasavertaisuudesta.

Radikalisoituneille muslimeille – niin maahanmuut-tajille kuin käännynnäisille kantasuomalaisille – on yhteistä ulkopuolisuuden tunne yhteiskunnassa. Matala koulutustaso, kielitaidottomuus, huono työmarkkina-asema ja rasismi ovat omiaan synnyttämään ja ruokki-maan ulkopuolista oloa.

Koivunen viittaa kirjassaan usein Ruotsin tilantee-seen, enimmäkseen varoittavassa mielessä. Esimerkiksi koulujärjestelmän yksityistäminen on länsinaapurissa vauhdittanut maahanmuuttajien keskittymistä tiet-tyihin, yleensä keskimääräistä heikompiin kouluihin. Samalla heidän elämänsä eriytyy kantaruotsalaisista.

Koivusen kirjan perustella äärimmäisen radikalisoitu-neita yksilöitä, eli Syyriaan vierastaistelijoiksi lähteneitä, ei kuitenkaan voi pitää vain yhteiskunnan marginaaliin joutuneina olosuhteiden uhreina. Esimeriksi köyhyys ei ole keskeinen selittävä tekijä Syyriaan lähtemiselle.

Kirja antaa hyvän yleiskuvan Suomen muslimeista ja islamista yleensä. Varsinaisen aiheensa eli islamistisen ääriajattelun ja sen torjumisen osalta kirjan anti on laiha: siihen ei ole haastateltu yhtään radikaalia islamistia tai heidän läheisiään Suomessa tai muuallakaan. Ehkä tämän vuoksi konkreettiset toimenpide-ehdotukset jäävät ohuiksi. Sen sijaan äänessä ovat viranomaiset ja eri muslimiyhteistöjen edustajat.

Parasta antia on sen osoittaminen, etteivät muslimit ole yhtenäinen monoliitti. Peräkkäiset haastateltavat ovat esimerkiksi ihan eri mieltä siitä, onko uskonnollis-ten yhteisöjen vapaus päättää Suomessa pitkälti itse omista asioistaan hyvä vai huono asia.

Teksti: Pasi Nokelainen

Kristiina Koivunen: “Suomen nuoret jihadistit - miten radikalisoituminen torjutaan”. Into Kustannus 2016.

ERIARVOISUUSRUOKKII RADIKALISMIA

Rauhan puolesta pelaava Kirkon Ulkomaanavun Peace United on mukana Suomen suurimmalla ur-heilu- ja ulkoiluareenalla GoExpossa maaliskuussa. Menossa mukana ovat ainakin Kaj Kunnas, räppäri Särre ja SM-freestyle pelaaja Pekko ”Pege” Siirto. Olemme paikalla perjantaina 17.3. klo 12-19, lauantai-na 18.3. klo 10-18 ja sunnuntaina 19.3. klo 10-17. Tule moikkaamaan!

Tuhannet Suomesta turvapaikan saaneet ovat ilman kuntapaikkaa, joka antaisi mahdollisuuden uuden elämän käynnistämiseen. Ilman kuntapaikkaa moni on vaarassa jäädä ilman asuntoa ja esimerkiksi koulupaikkaa. Siksi Kirkon Ulkomaanavun nuori-soverkosto Changemaker käynnistää kampanjan turvapaikan saaneiden kuntapaikkojen lisäämiseksi. Haastamme kaikki kunnat ja kunnallisvaaliehdok-kaat lisäämään kuntapaikkoja omilla alueillaan. Sinä olet tervetullut mukaan. Ota yhteyttä oman alueesi päättäjiin tai tule mukaan kampanjaan! Lisätietoa pian osoitteessa changemaker.fi

CHANGEMAKERVAATII

KUNTAPAIKKOJATURVAPAIKANHAKIJOILLE

Kirjat

Kirkon Ulkomaanapu etsii f2f-varainhankkijoita ja tiiminvetäjiä kesän ajaksi. Työt voi aloittaa jo huhtikuussa ja työvuorot voi sopia joustavasti myös opintojen ohelle! F2f-varainhankkijat eli feissarit hankkivat Kirkon Ulkomaanavulle uusia kuukausilahjoit-tajia auringon helliessä ja sateenkin raikastaessa tunnelmaa.

Lue lisää nettisivuilta feissaus.fi.

TUNNETKO JONKUN,JOKA ETSII KESÄTÖITÄ?

21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA20 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Kriget har tvingat syriska ungdomar att avbryta skolan, och de har ingen tid för att leka. I Jordanien ger Kyrkans Utlandshjälp därför barnen en chans till utbildning och hobbyer – ett hopp om en bättre framtid.

Blodstanken svävade över staden, och minnet äcklar 14-åriga Mohammed Rajub.

Skotten regnade in genom sovrums-fönstren, och en bomb förstörde husets terrass. Familjen sprang ut innan huset rasade framför deras ögon. Människor bar på sina barn, kastade sig eller föll till marken.

”Jag slutade andas för att inte re-gistrera blodstanken. Jag hatade den så mycket”, säger han.

Mohammed är hemma från Homs, en av de svårast drabbade städerna av det snart sexåriga kriget. Tusentals dog när regeringsstyrkorna återtog Homs av rebellerna, men hans familj hann fly.

EN FASANSFULL FLYKTMohammeds blick är lika fängslande som hans sätt att berätta.

Vi sitter i skydd av den stekheta solen vid ingången till Utlandshjälpens utbildningscenter i östra Amman. Här går Mohammed på engelskalektioner och spelar fotboll med kompisarna.

I Syrien hörde han till klassens bästa elever. Mohammed minns hur

läraren belönade honom för hans mo-dersmål med ett klistermärke i pannan, och han tänker bli journalist.

”Min pappa säger att min utbild-ning är det sista vi kan hålla fast vid, vi förlorade allt annat.”

Centret erbjuder kurser åt flyk-tingar, som också får psykosocialt stöd från fritidsaktiviteter. Mohammeds engelskalektioner är populärast, och genom färdigheter som handarbete och fotografering kan man också skapa sig en utkomst.

Kurserna varierar enligt efterfrågan, och centret har kring hundra besökare om dagen, uppskattar koordinator Omayma Qattash. Här får flyktingarna också bekanta sig med varandra – och jordanier.

”Många kommer hit som om de vore ensamma med sina bekymmer. Här märker de att de alla är i samma båt, och att också lokalinvånarna bryr sig”, säger Qattash, som själv är från Jordanien.

AKTIVITETERNAGER SJÄLVFÖRTROENDEJordanien har tagit emot långt över en miljon flyktingar från Syrien. Över 80 procent bor i städerna, och resten på flyktingläger. Za’atari nära Syriens gräns är störst med sina 80 000 invå-nare.

20-åriga Fatima Hariri har bott fyra

år i Za’atari. Hon blev färdig med sko-lan innan kriget tvingade familjen att fly – just när hon övervägde vad hon skulle börja studera.

Flyktingarna oroar sig mest för barnens och ungdomarnas framtid. Av dem är var tredje utanför skolsystemet. Klassrummen är fulla och bristen på identitetsbevis hindrar många från att börja.

I början kände Fatima att alla hen-nes drömmar gått i kras. Hennes för-äldrar uppmuntrade henne ändå till att börja cirkusskolan som Kyrkans Utlandshjälp ordnar. Nu arbetar hon på deltid, och studerar på universitetet. Hon tackar cirkusen för att hon fått ordning på sitt liv och sitt självförtro-ende tillbaka.

Fritidsverksamheten ger hopp om en bättre framtid. Förutom cirkus ord-nar Utlandshjälpen bland annat fotboll, musik och schack.”När jag kom till lägret var jag arg, men genom cirkusen hittade jag min livs-glädje igen”, säger Fatima.

• Se Gemensamt Ansvar-dokumen-tärerna på adressen youtube.com/yhteisvastuukerays

• Delta i insamlingen Gemensamt An-svar för att ge hopp åt Mohammed och Fatima yhteisvastuu.fi/sv

Text: Erik Nyström, Bild: Ville Asikainen

DE SISTA STRIMLORNA AV HOPP

Svenska sidor

I år firar vi Finlands 100 år av själv-ständighet med temat ”tillsammans”. Det är ett utmanande tema i en tid då polariseringen mellan olika grupper i samhället ser ut att växa.

Jubileet ger oss en orsak att fun-dera på i vilken riktning vi tillsammans vill utveckla det finländska samhäl-let. Under de senaste årtiondena har individens intressen betonats på be-kostnad av samhällssolidariteten. Det har också tagit uttryck i en strävan efter ökad valfrihet, privatisering och konkurrensutsättning.

Utan en hållbar ekonomi kan ett land naturligtvis inte ta hand om varken sina egna hjälpbehövande eller nödlidande på annat håll. I en allt mer global värld är lösningen ändå inte att försöka stänga ut problemen. Med-människans nöd berör också oss.

Insamlingen Gemensamt Ansvar

bygger på solidaritet och medmänsk-lig omsorg. I linje med det kristna budskapet har vi ett särskilt ansvar för de mest utsatta och hotade.

Insamlingen har traditionellt be-tonat såväl vårt ansvar för medmän-niskor här hemma som vårt globala ansvar för människor i världens kris-härdar. Kring 60 procent av intäk-terna från Gemensamt Ansvar går via Kyrkans Utlandshjälp till utvecklings-samarbete och katastrofhjälp.

Ett av insamlingsmålen för år 2017 är Jordanien, som tagit emot tredje mest flyktingar av alla länder i världen. Jag hade själv möjlighet att besöka Jordanien i höstas, och blev imponerad över det arbete Kyrkans Utlandshjälp utför.

Unga syriska flyktingar får bland annat undervisning i engelska, yr-kesutbildning samt psykosocialt stöd

– såväl i flyktinglägren som i huvud-staden Amman. Utlandshjälpen orga-niserar också fritidsaktiviteter som till exempel fotboll, musikundervisning och cirkusskola, för både flickor och pojkar.

Med verksamheten får flyktingarna hopp om en ljusare framtid och verk-tyg för att åter bygga upp sitt eget liv. Det minskar riskerna att de faller offer för människosmugglare eller männis-kohandel.

Det senaste året har vi lärt oss att problemen ute i världen oundvikligen även påverkar oss. I Finland används insamlingsmedlen i år till att hjälpa människor som fallit offer för männis-kohandel.

Tack för att du bryr dig!

Björn VikströmBiskop i Borgå stift

Tillsammans har vi ansvar för de mest utsatta

De Annorlunda Gåvorna inbringade ifjol 1,1 miljo-ner euro! Populärast var klassikern Geten som det skaffades 4340 st. av. Också gåvan Yrke hade bra åtgång, närmare bestämt 4020 st. I täten bland de fem mest sålda gåvorna placerade sig dessutom Skoldräkt, 15 Trädplantor och 6 hönor. Tack vare de Annorlunda Gåvorna kan vi förbättra människors utkomst- och utbildnings-möjligheter i u-länderna och ge nödhjälp. Ett varmt tack till dig som skaffat Annorlunda Gåvor!

TUSENTALS GETTERTILL FAMILJERI U-LÄNDER

14-åriga Mohammed och hans vänner på taket av utbildningscentret som Kyrkans Utlandshjälp driver i Jordaniens huvudstad Amman. Mohammed drömmer om att bli Syriens president.

ALLA HJÄRTANS DAG 14.2 !Här är ett tips om två gåvor som värmer ännu länge efter Alla Hjärtans Dag eller Vändagen som den också kallas. Med gåvan Vänskap kan du berätta att du uppskattar din vän och med gåvan Kärlek kan du berätta vad du känner för den du håller kär. Med alla Annorlunda Gåvor bidrar du till en bättre morgondag för din nästa i ett utvecklingsland. Ge en gåva som gläder!

annorlundagava.fi | annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi | 020 787 1201

22 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 23TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Valmistelujen ansiosta Kirkon Ulkomaan-apu sai hätäavun perille nopeasti hurri-kaani Matthew’n iskettyä tuhoisasti Haitin lounaisosiin lokakuussa 2016.

”Jo alkuvuodesta tiedettiin, että Haitiin voisi tulla voimakas hurrikaani. Kirkollisten avustusjärjestöjen verkoston ACT-allianssin järjestöt pitivät yhteisen simulaatioharjoituksen siitä, mitä silloin tulisi tehdä”, Kirkon Ulkomaanavun Haitin maajohtaja Uluç Baslanti kertoo.

”Viikkoa ennen hurrikaania, kun se oli saapunut Karibianmerelle, varmistimme, että suunnitelmat pitävät edelleen. Kun vaikutti selvältä, että myrsky tulee, lähdin

autolla kiertämään alueita, jonne se iskee. Tapasin paikalliset kontaktimme, jotka auttaisivat meitä saamaan avun perille.”

36 tuntia ennen hurrikaania avus-tusjärjestöt pitivät hätäkokouksen, johon Baslanti osallistui puhelimitse, sillä hän oli vasta ajamassa takaisin pääkaupunkiin Port-au-Princeen.

”Katastrofirahastosta saadut varat tarvikkeiden ostamiseen ja hyvät paikal-liset kontaktit mahdollistivat nopean liik-keelle pääsyn: apua tarvitsevat ihmiset oli jo löydetty, kun saavuimme tuhoalueille, joten pystyimme aloittamaan ruokapa-kettien, suojien ja hygieniatarvikkeiden jakelun heti.”

”Olimme myös ottaneet yhteyttä YK:n ruokaohjelmaan WFP:hen hyvissä ajoin ja pyytäneet kuljetusapua – ilman sitä jakeluita ei olisi voitu tehdä. Olimme valmiina ennen muita järjestöjä, joten saimme WFP:n helikopterin käyttöömme yli viikoksi”, Baslanti kertoo.

Vaikeat olosuhteetovat osa työtäParasta oli, että paikalliset ihmiset olivat tyytyväisiä. Baslanti sai jopa henkilökoh-taista kiitosta haitilaisilta.

”Eräs vanha haitilaisrouva tuli kiittä-mään hyvin järjestetystä jakelusta ja sa-noi, että se sai heidät tuntemaan itsensä arvokkaiksi keskellä vaikeaa tilannetta ja että aiemmin ei ole ollut näin. Se tuntui todella motivoivalta.”

Ulkomaanavun työtekijät tekivät työtä vuoroissa, jotta eivät uupuisi.

”Vaikeat olosuhteet ovat osa tätä työtä. Me kaikki olimme kuitenkin iloisia nähdessämme, että olimme ensimmäisi-nä paikalla tuomassa apua. Monta kertaa raivasimme tieltä myrskyn kaatamat puut, että pääsimme jatkamaan matkaa.”

Teksti: Ulla KärkiKuva: Thomas Lohnes/DKH

Uluç Baslantin ensimmäinen työrupeama Haitissa oli tuhoisan maanjäristyksen jälkeen vuonna 2010. Kuvassa hän keskustelee avunsaajien kanssa Saut Maturinin alueella hurrikaanin jälkeen.

ENSIMMÄISENÄ AVUNTUOJANAHAITIN HURRIKAANIN JÄLKEENHyvin suunniteltu on puoliksi teh-ty. Ennen hurrikaanin tuloa Uluç Baslanti kiersi alueita, joille hirmu-myrskyn ennustettiin iskevän. Hän varoitti yhteistyökumppaneita ja katsoi valmiiksi reitit avustuskulje-tuksille.

Kuvastin

Rakastaisin jos voisinEi kaikkia voi rakastaa. Sydämeen ei yksinkertaisesti mahdu. Niin minä luulin, ja sen turvin piirsin vastuuni ja välittämiseni rajan. Kunnes aloin luetella. Siinä eivät riittäneet sormet eivätkä varpaat, kun silmieni ohi vilisivät elämänvarren pellavapäät ja jöröjukat, jokaisen vuosikymmeneni siunatut, rakastetut, kaivatut.

Minä, joka luulin, että rakastaminen on uusiutuma-ton luonnonvara, rakastan kuolemankin yli niin, että sydän on pakahtua, kun kuolleita rakkaitani muistan. Eivätkä minua pidätä tämänpuoleisenkaan rajat, vaan ajatukseni vaeltaa maasta toiseen ja kauas merien taa.

Luulin, että rakkaus imisi minusta voimaa, mutta se antaakin sitä. Mikä ihana määrä sieraimet levällään hengitettävää elämää minulla on toisissa ihmisissä.

Rakastaminen ei täytä tilaa. Se venyttää sydämeni entistä laajemmaksi. Kaisa Raittila

Tekijä

Juttusarjassa esitelläänKirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa

yhteisvastuu.fifacebook.com/yhteisvastuu

Tule sinäkin

mukaan. meiTä on jo

40 000!

arjen enkeleiTä vuodesTa

1950

auTTaa läHellä ja kaukana