Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja ... · Ni se on niin laaja, että sitte, tulee se...

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila Pirkanmaalla

– osaamisesta erottautumiseen

PI IA T I E NHAARA

Pirkanmaan liitto 2018

ISBN: 978-951-590-346-4

Taitto: HannaHau

Kansikuva: Visit Tampere / Laura Vanzo

Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere

SISÄLLYS

Esipuhe .......................................................................................................... 4

Tiivistelmä ...................................................................................................... 5

Johdanto ....................................................................................................... 6

Mistä puhumme, kun puhumme sote TKI:sta? ........................................... 7

Sote-ala eri alojen leikkauspinnassa ......................................................... 7

TKI-käsitteistön mutkikkuus ...................................................................... 9

Pirkanmaan sote TKI -toiminnan nykytila ................................................. 11

Toimijoita sote TKI -kentällä ................................................................... 11

Koulutus ja osaamisen kehittäminen ...................................................... 14

Alueellinen yhteistyö, verkostot ja alustamainen toiminta ..................... 16

TKI-ketjun toimivuus ja esimerkkejä kehittämisestä ............................... 19

TKI-toiminnan ulkoinen rahoitus ............................................................. 22

Kärkialueita Pirkanmaalla ........................................................................ 24

Tulevaisuuden kehittämissuuntia ............................................................... 27

Teemoja ja kohteita ................................................................................ 27

Kohti ideaalitilaa sote TKI -toiminnassa .................................................. 28

Brändi: pohjaa erottautumiseen ............................................................. 30

Yhteenveto nykytilasta ja kehittämissuunnista ....................................... 31

Loppusanat .................................................................................................. 32

Läpikäyty teoria- ja tausta-aineisto .............................................................. 33

Liite 1. Kartoituksen toteutus ja aineiston keruu ......................................... 36

Liite 2. Projektin toteuttajat ja ohjausryhmä ................................................ 37

Liite 3. Haastattelurunko ............................................................................. 38

Liite 4. Haastatellut henkilöt ja muut yhteydenotot .................................... 39

3

ESIPUHE

Innovaatiotoiminnan tilannekuva on vakiintumassa alueellisen ja paikallisen innovaatiojohtamisen työ-kaluksi. Pirkanmaalla vuonna 2013 käyttöönotettu menettelytapa toistuvaan verkostomaisen tiedon ko-koamiseen, analyysiin ja tulkintaan on tiivistänyt alueen innovaatiotoimijoiden verkostoa, mahdollistanut aiempaa paremman innovaatiotoimintaa koskevan viestinnän, tietopohjaisen päätöksentekoon vaikut-tamisen ja päätöksenteon koordinaation. Innovaatiotoiminnan tilannekuva on toimintamallina levinnyt Suomessa useisiin maakuntiin ja kaupunkeihin ja se on nimetty eurooppalaiseksi alueellisen erikoistumi-sen hyväksi käytännöksi.

Tilannekuvatyön prosessi kehittyy jatkuvasti politiikkatarpeiden muuttuessa, datalähteiden monipuo-listuessa ja teknologian kehittyessä. Viimeisen kahden vuoden aikana Pirkanmaan tilannekuvatyöhön on liitetty uusia visualisoinnin työkaluja ja pilotoitu ekosysteemityökalua, joka tarjoaa moniin erilaisiin data-lähteisiin pohjautuvia reaaliaikaisia ammattilaisten toimintaa palvelevia näkymiä innovaatioekosysteemiin. Tällä hetkellä kehittämisessä painottuvat muotoutumassa olevan ekosysteemipolitiikan tarpeet. Ekosystee-mipolitiikka luo tarpeen analysoida todellisia dynaamisia ja nopeasti kehittyviä uusia liiketoiminta-alueita ja niiden pariin muotoutuvia innovaatioverkostoja paikallisuus tunnistaen, mutta ei niihin rajoittuen.

Käsillä oleva raportti sosiaali- ja terveysalan (sote) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nyky-tilasta on Pirkanmaan toinen toimialakohtainen tarkastelu. Vuonna 2017 Nillo Halosen toteuttama kier-totalouden tilannekuvaprosessi loi pohjaa menetelmille, joilla muodostumassa olevan uuden ilmiön ja temaattisen liiketoiminta-alueen innovaatiotoimintaa voidaan analysoida erityisesti korkeakoulukonteks-tista lähtien.

Tässä raportissa kohteena on erittäin ajankohtainen sote-ala. Vaikka sote on ollut keskeisen yhteiskun-nallisen uudistuksen teema ja toistuvasti mediassa esiintyvä käsite, siihen liittyvää elinkeino- ja innovaatio-poliittista ulottuvuutta ei ole vielä tunnistettu ja määritelty. Vaikka sote:sta puhutaan paljon, ei ole ollut selvää ja jaettua ymmärrystä siitä, mitä on sote-alan innovaatiotoiminta ja mihin suuntaan sitä tulisi ja voisi kehittää. Tässä raportissa pureudutaan muun muassa näihin kysymyksiin erityisesti uuden Tampereen yliopiston kon-tekstissa. Uraa uurtavan työn tuloksia voidaan hyödyntää paitsi Pirkanmaalla myös muualla Suomessa.

Sote TKI -nykytilakartoitusta on valmisteltu ja toteutettu usean eri organisaation yhteistyönä. Mukana työssä ja sen ohjaamisessa ovat olleet Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Pirkanmaa 2019 -sote- ja maakuntauudistus sekä Pirkan-maan sairaanhoitopiiri. Kiitän lämpimästi kaikkia työhön eri rooleissa osallistuneita. Erityiskiitokset tu-loksista ja luottamusta rakentaneesta työstä maakunta-analyytikko Piia Tienhaaralle sekä hänen sparraa-jilleen Päivi Myllykankaalle ja Liina-Kaisa Tynkkyselle.

Työn on mahdollistanut 6Aika-strategiaan kuuluva Avoimet innovaatioalustat- kärkihanke, jonka mukana olosta kiitokset Taina Ketolalle.

Tampereella 31.7.2018

Petri RäsänenInnovaatio- ja tulevaisuusjohtaja, Pirkanmaan liitto

4

TIIVISTELMÄ

Sosiaali- ja terveysala (sote) ja siihen liittyvä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ovat murros-vaiheessa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen lisäksi esimerkiksi korkeakoulukentän ja sairaanhoitopiirin toimintaa uudistetaan Pirkanmaalla. Muutokset lisäävät tarvetta TKI-toimintaa ja innovaatioekosysteemiä kuvaavalle tiedolle, johon innovaatiotoiminnan tilannekuvatyöskentely tarjoaa oivan välineen.

Tämä raportti esittelee tulokset Kuutoskaupunkien Avoimet innovaatioalustat -hankkeen (EAKR) osa-na keväällä 2018 toteutetusta kartoituksessa, jonka tavoitteena oli kuvata sote TKI -toiminnan nykytilaa ja luoda näkymää tulevaisuuden kehittämiselle. Esitetyt tulokset pohjautuvat 42 asiantuntijan haastattelui-hin, lukuisiin täydentäviin keskusteluihin, laajan tausta-aineiston läpikäyntiin sekä määrälliseen tietoon ulkoisesta TKI-rahoituksesta. Nykytilakartoituksen lähtökohtana on Tampere3-korkeakoulujen tutkimus, mutta näkökulma ei rajaudu siihen – haastateltavista puolet edustaa muita alueellisia ja kansallisia tahoja.

Kartoitus osoitti, että sote-ala on monimuotoinen kokonaisuus ja eri alojen solmukohta, jonka laajuus haastaa alan kehittämistä ja yhteistyötä. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen kokonaisuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä onkin tärkeää. Ymmärrystä tarvitaan myös TKI-toiminnasta ja innovaatiokäsitteistöstä, jotta alueellisen sote TKI -toiminnan edistämisessä saadaan huomioitua kaikki kolme kirjainta, T, K ja I, ja niiden erilaiset sisällöt määrämuotoisen projektitoiminnan lisäksi. Tähän kuuluu osana koulutus ja osaa-misen kehittäminen, jossa Pirkanmaalla on vankka pohja.

Sote TKI -toimijakenttä on Pirkanmaalla runsas ja monialainen. Korkeakoulujen, yliopistollisen sai-raalan toimintojen, monimuotoisen yritys- ja järjestökentän ja muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioi-den keskittyminen Pirkanmaalle luo poikkeuksellisen laajan osaamispohjan. Innovaatioekosysteemin nä-kökulmasta tärkeää on, että toimijat ja heidän osaamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan. Vaikka alueella tehdään paljon yhteistyötä ja ilmapiiri on sille otollinen, niin yhteistyön systematiikkaa ja rakenteita on edelleen tarkasteltava. Samoin innovaatioalustoihin liittyvää kehitystyötä on jatkettava myös sote-alaan liittyvien kehitysympäristöjen osalta. TKI-ketjun toimivuutta ja osaamisen eteenpäin vientiä kohti inno-vaatioita tulee vahvistaa.

Pirkanmaalla on vahvoja sote-alan osaamisalueita, joista osa on kapeita ja teräviä kärkiä ja toiset laa-jempia kokonaisuuksia tai kokonaisia aloja. On myös useita potentiaalisia ja lupaavia aloja uusien avausten aikaansaamiseen. Monialaisuus ja laajuus onkin sekä Pirkanmaan vahvuus että mahdollinen kompastus-kivi. Laaja-alaista osaamista pitäisi pystyä sanoittamaan ja tuomaan erottautumistekijänä selkeämmin esille. Tulevaisuuden TKI-toiminnan odotetaan olevan entistä rajoja ylittävämpää, monitieteisempää ja globaalimpaa samalla alojen pitkiä perinteitä ja osaamista kunnioittaen.

Ulkoista TKI-rahoitusta on Pirkanmaalla runsaasti. Suurimmat projektikannat kohdistuvat lääketie-teen ja biotieteiden alueille. Kansainvälistä rahoitusta on, mutta sen hakemista ja siihen liittyvää yhteistyö-tä on tarvetta lisätä. Sote TKI -toiminnan volyymia kuvaavaa määrällistä tietoa on aluetasolla vaikea saada ja se ei ole kaikilta osin yhteismitallista. Tiedolla johtamisen näkökulmasta projektitietoja täytyy jatkossa tallentaa ja koota toisin, mikä edellyttää myös sote-alan rajaamista yhteisesti sovituin kriteerein.

Kokonaisuudessaan Pirkanmaalla on erinomaiset edellytykset ottaa entistä näkyvämpi asema sote TKI -toiminnan keskittymänä. Tämä edellyttää strategisen tason sitoutumista ja toimintaa kaikilla tasoilla: on vahvistettava sekä alueen ulkoista näkyvyyttä että innovaatioekosysteemin sisäistä toimivuutta. Maakunta voi toimia TKI-toiminnan mahdollisuuksien tarjoajana ja osaamisen yhteen kokoajana. Kaiken kaikkiaan TKI-toiminnan edistämisessä on tarvetta vuorovaikutteiselle ja avarakatseiselle johtamiselle, jonka avulla toimintaa viedään eteenpäin yhdessä tehden yhteiseen maaliin.

5

JOHDANTOEi saa tyytyä ilmeiseen, pitää löytää jotain kiinnostavaa.

Pirkanmaa on yli puolen miljoonan asukkaan kasvukeskus, jossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja sen vauhdittaminen näkyy usealla sektorilla. Tässä raportissa esitellään tulokset keväällä 2018 toteutetusta sosiaali- ja terveysalan (sote) TKI-toiminnan nykytilakartoituksesta, innovaatiotoiminnan tilanne kuvasta. Kartoitus oli osa Kuutoskaupunkien Avoimet innovaatioalustat -kärkihankkeen osaprojek-tia, alustajohtaminen, jossa tilannekuvatyön toimialakohtainen pilotointi oli yhtenä tavoitteista.

Pirkanmaalla tilannekuvan selvittämiseen on lähdetty ensimmäisenä Suomessa, sillä niin kaupungilla, maakunnalla kuin korkeakouluilla on tahtotila tehdä sote-alan vahvaa kansallista ja kansainvälistä TKI-toi-mintaa näkyväksi sekä kehittää tiedolla johtamista.

Tiedon tarvetta sote TKI -toiminnasta Pirkanmaalla lisäävät meneillään olevat suuret muutokset. Maakuntien vastuu TKI-toiminnan edistämisessä ja tietopohjaisen yhteistyön lisäämisessä kasvaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Myös korkeakouluja terveydenhuollon kenttä on murroksessa. Uusi Tampereen yliopisto ja Tampere3-korkeakouluyhteisö muotoutuvat. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri uudistaa toimin-taansa, tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja keskittää TKI-palvelujaan. Pirkanmaalla on siis hyvin otollinen tilanne sote TKI -toiminnan yhteiselle kehittämiselle.

Tarkastelun lähtökohtana on Tampere3-korkeakouluissa 1 tehtävä tutkimus ja siitä ponnistava kehitys- ja innovaatiotoiminta, mutta tarkastelu ei rajoitu Tampere3-kontekstiin. Haastateltavista puolet edustaa muuta Pirkanmaan tai kansallisen tason toimijakenttää. Kartoituksessa sote TKI -toimintaa tarkastellaan asiantuntijoiden (ks. liite 4) näkemyksiin ja laajaan tausta-aineistoon nojautuen. Luettavuuden takia ra-portissa ei mainita tekstin sisällä yksittäisiä lähteitä muuta kuin erityisissä tapauksissa. Kartoituksen to-teutus ja aineistot on kuvattu liitteessä 1.

Nykytilakartoitus osoitti, että sote TKI -toiminta on Pirkanmaalla niin monimuotoista, että edes 42 hengen haastattelun kautta aineisto ei täysin saturoitunut. Haastattelujen osana kertyi yli 100 hengen lista jatkohaastateltavista. Valtavan datamäärän analysoinnissa tekoäly Watson olisi ollut oiva apu; ehkäpä se tulevaisuudessa apuna onkin.

Kokonaiskuvan lisäksi kartoitukselta odotettiin kiinnostavien ja yllättävien asioiden esiin nostamista. Kiinnostavin, ja samalla haastavin, löydös on kokonaisuus – mitä mahdollisuuksia syntyykään, kun koko Pirkanmaan sote TKI-toimijoiden osaaminen tunnistetaan ja siitä rakennetaan yhteistyöllä entistä vai-kuttavampaa. Siitä aidossa innovaatioekosysteemissä on kyse ja sen edelleen kehittelyyn on Pirkanmaalla erinomaiset edellytykset.

Meillä on vahva osaaminen, mun mielestä se on ehdottomasti Pirkanmaan yks valtteja, vahva osaaminen totta kai (--) meillä on vahvaa osaamista ja tahtotilaa viedä näitä asioita eteenpäin, mutta totta kai siis, ei me yksin tässä…

1 Tampereen yliopisto (TaY), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK).

Tässä kartoituksessa tavoitteena on kuvata sosiaali- ja terveysalaan liittyvän TKI-toiminnan nykytila Pirkanmaalla ja antaa suuntaviivoja tulevaisuuden kehittämiseen. Kartoituksessa

• kuvataan Pirkanmaan yhteistyöverkostoa ja ekosysteemiä

• tunnistetaan TKI-toiminnan kärkialueita, toimintaa mahdollistavia ja hidastavia tekijöitä sekä

• luodaan määrällisten indikaattoreiden valinnan pohjaa.

6

MISTÄ PUHUMME, KUN PUHUMME SOTE TKI:STA?

Nykytilakartoituksen suunnitteluvaiheessa mietittiin, millaisella rajauksella sote-alaan liittyvää TKI-toi-mintaa tarkasteltaisiin. Esille nousi World Health Organizationin jäsennys terveydenhuollon järjestelmäs-tä (ks. WHO 2010) 2 ja erilaisia koulutusala- tai osaamistarveluokitteluja (esim. OKM 2018a). Mahdollisuu-tena oli myös rajautua sosiaalihuoltolaissa (30.12.2014/1301) ja terveydenhuoltolaissa (30.12.2010/1326) määritettyjen sote-palvelujen tai sote-uudistuksessa maakunnille siirtyvien tehtävien tarkasteluun.

Koska kyseessä oli ensimmäinen sote TKI -toiminnan kartoitus Suomessa, kaikki rajausehdotukset vaikuttivat liian kapea-alaisilta eivätkä ottaneet riittävästi huomioon sote-alaa kokonaisuudessaan ja sen liittymäpintaa esimerkiksi hyvinvointipalveluihin. Kartoituksessa päädyttiinkin tarkastelemaan sote-alaa laajasti niin, että jäsennys muotoutuisi haastateltavien näkemysten kautta.

2 Kehikon avulla järjestelmää tarkastellaan 1) johtajuuden/hallinnan 2) rahoituksen 3) työvoiman 4) lääketieteen tuotteiden ja teknologioiden 5) tiedon ja tutkimuksen sekä 6) palvelun tuottamisen ulottuvuuksien kautta.3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ICF-luokitus, joka tarjoaa mahdollisuuden ihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, ks. THL:n verkkosivut.

SOTE-ALA ERI ALOJEN LEIKKAUSPINNASSA

Ni se on niin laaja, että sitte, tulee se kysymys että ollaanko me samalla kentällä. Ja mikä se on se kenttä jos me ollaan samalla kentällä. Et mikä se sote on.

Mitä pidemmälle haastattelut etenivät, sitä moniulotteisemmalta ja kompleksisemmalta sote-alaan liittyvä TKI-toiminta näytti. Rajaamisen haaste tuli esille esimerkiksi ulkoisen rahoituksen tietoja kerättäessä. Tietojen antajat pohtivat muun muassa, liittyvätkö yrityksille tehdyt työhyvinvointitutkimukset tai maa-hanmuuton ja monikulttuurisuuden tarkastelut sote-alaan. Lisäksi tietyissä projekteissa vain pieni osa projektista oli tunnistettavissa sote-alaan liittyväksi.

Määrällisen aineiston rajaamishaasteiden lisäksi haastateltavien näköalat olivat kovin erilaiset. Joku puhui solutason huippututkimuksesta, toinen ihmisen toimijuudesta ja kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta arjen kehittämisessä, kolmas tekoälyn sovellusmahdollisuuksista terveyspalveluihin liittyvässä innovaatio-toiminnassa ja neljäs globaalin toimintaympäristön vaikutuksista palvelujärjestelmän kehittämiseen. Kaik-ki kuitenkin katsoivat lähtökohtaisesti samaa ilmiötä ja pelikenttää: sote TKI -toimintaa Pirkanmaalla.

Osassa haastatteluissa hahmottelun taustalla käytettiin karkeaa kolmiportaista jaottelua mikro- ja pe-rustutkimuksen tasoon, palvelujen tarkastelun tasoon ja palvelujärjestelmätasoon. Jotkut haastateltavat tunnistivat jaottelun avulla toimintansa painopisteen, mutta osa täydensi luokittelua ja yksi ehdotti vaihto-ehtoista tarkastelutapaa3.

Moni pohti sote-sanan merkitystä ja jotkut pitivät siihen liittyvää jaottelua ylipäätään nykyaikaan so-pimattomana. Aineiston perusteella jaottelu sosiaali- ja terveysalojen välillä onkin hälventynyt, mutta on edelleen nähtävissä. Moni tunnistaa myös näköalansa kapeuden.

kun ilmiöitä itseään katsotaan niin ei meidän, siis, päihde- ja mielenterveysongelmien vyyhdistä kärsivä, ihminen niin hänelle on ihan yks hailee, et kutsutaanko sitä hänen ongelmiaan terveydellisiksi vai sosiaalisiksi ja palvelujärjestelmän näkökulmasta ne on automaattisesti molemmilla puolilla, että tää on tällanen hallinnollis..lähtöinen, ja vanhentunut, jako ettei meidän pitäisi edes jaotella.

mä kans mietin et mikä se vois olla ku meil on, siis mehän puhutaan hyvin mielellään terveysteknologiasta mut siitä jää sit se sosiaalipuoli pois. Mikä on taas, siis sinällään sehän on aika vierasta meille.

Jaotteluun liittyy myös epäilevää suhtautumista oman alan laajempiin sovellusmahdollisuuksiin sote-alalla.

7

Globaali toimintaympäristöYhteiskunta

Organisaatiot

Ryhmät

Ihminen

SOLU-/ MIKROTASO

Kokonaisvaltainen infraratkaisu

Järje

stelmäpalvelu/tuote

Sove

llus/te

kninen ratkaisu

KOODI/ MATERIAALI

Palvelupolitiikka

Palvelujärjestelmä

Palveluprosessi

PALVELU

Et se, hae nyt siis johonkin kehitysvammasten palveluihin tehokkuutta sillai et sä lähdet viilaamaan sitä prosessia ni, me ollaan keskusteltu (--) mäki oon keskustellu siitä, monenkin, sosiaalityöntekijän, ja sillä alal toimijan kans ja, siin tulee niin monimuuttujayhtälö, samantien.

Jotkut haastateltavat kokivat pelkoa siitä, että TKI-toiminnan suuntaamisessa sosiaalipuoli jää helposti terveys alan varjoon. Jaottelua helpottavana ja eri aloja yhteen tuovana asiana nähtiin palvelujen integraatio-tarkastelu ja erilaiset ilmiölähtöiset ja ihmisen tarpeiseen keskittyvät lähestymistavat.

Aineiston perusteella sote TKI -kenttä näyttää hyvin moni-ilmeiseltä. Osa substanssista on helpommin tunnistettavaa sote-alan ydintä, kuten terveys-, sosiaali- ja lääketieteen aloihin pohjautuvaa toimintaa. Moni ilmiö sen sijaan näyttää nojaavan enemmänkin muihin aloihin, kuten yhteiskuntaa laajemmin tarkaste-leviin aloihin tai teknologia-alaan, joissa sote-ala ovat yksi mahdollinen tarkastelu- tai sovellusalue. Tämä tuokin sote TKI -toimintaan oman haasteensa: toimintaan osallistuvat katsovat kokonaisuutta omasta pers-pektiivistään ja oman alansa käsitteitä käyttäen. Lisäksi sote-alan erottaminen hyvinvointialasta on joissain kohdin haastavaa eikä välttämättä kaikilta osin, esimerkiksi palvelunkäyttäjän kannalta, tarpeellistakaan.

jos sä oot sote-puolen ammattilainen niin sä et voi vaan tehdä sotea sulla täytyy olla silmiä ja korvia nähdä se kokonaisuus, laajasti.

Sote-alaa voidaan näin ollen kuvata useiden alojen solmukohtana (ks. kuvio 1), jonka kokonaisvaltainen hah-mottaminen ja kuvaaminen vaatii eri alojen osaajien ponnistusta yhteisen ymmärryksen rakentamiseksi. Sote-palveluja koskevassa TKI-toiminnassa eri näkökulmia tarvitaan ja joudutaan yhteensovittamaan. Käy-tännön kehittämistyölle ja yhteistyön synnyttämiselle sote-kentän laajuus on haaste – suureen ja vellovaan kokonaisuuteen on vaikea päästä kiinni.

et pitäskö sitä kuitenkin pilkkoo jollain lailla, kuitenkaan, päästämättä niitä siiloihin, sillä lailla että sitte ei, puhuttais, niitten rajojen yli. Mutta, mä en oikein ei mulla siihen mitään viisasten kivee oo että miten se saatais tehtyä (--) se tuntuu syleilevän vähintään noin puolta maailmaa. Asioina ja, aloina ja, tekemisenä ja, tekemisen, tapana. Ni se on vaikee, pitää sellasena, mikä edistyisi jollain lailla.

Kuvio 1. Sote-ala eri alojen tarkastelutapojen leikkauspinnassa.

8

TKI-KÄSITTEISTÖN MUTKIKKUUS

mä oon vähän allerginen tälle kielelle, tälle kehittämis-innovaatiokielelle koska monesti mä todellakaan en ollenkaan ymmärrä mitä tarkotetaan, monesti kuulee puheita puoli tuntia sujuvaa puhetta ilman että meikäläinen ymmärtää siitä mitään

Sote-termin lisäksi TKI-toimintaan liittyvä terminologia osoittautui vaihtelevasti ymmärretyksi ja tulkituksi. Erityisesti innovaatiokäsitteistö koettiin osittain jopa luotaantyöntäväksi. Toisaalta osa niin korkeakoulu- kuin muista toimijoista puhui sujuvasti Triple Helix ja Quadruple Helix -malleista innovaatioihin liittyen.

Käsitteistön suhteen ollaankin Pirkanmaalla erilaisissa vaiheissa. Elinkeinoelämälle TKI-käsitteistö on tuttua, mutta esimerkiksi korkeakoulujen toiminnassa on vasta viime vuosina siirrytty sen käyttämi-seen. Ammattikorkeakouluissa TKI-termiä hyödynnetään, mutta yliopistoissa puhutaan tyypillisemmin tutkimuksesta, koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tai vuorovaikutuksesta. (Ks. esim. Arena ry 2017; Lyytinen ym. 2015; Niiniluoto 2015; TaY 2017; Wahlfors & Aarrevaara toim. 2015.) Tampere3- korkeakouluilla yhteisen käsityksen muodostus on paraikaa käynnissä.

Kirjallisuudessa innovaatioille on esitetty moninaisia määritelmiä. Tämän selvityksen taustalla hyö-dynnettiin yksinkertaista ajatusta siitä, että innovaatio on uusi hyödyllinen asia tai idea, joka on otettu käyt-töön (ks. Hautamäki & Oksanen 2012). Määritelmä voi pitää sisällään monenlaisia innovaatioita tuote- ja palveluinnovaatioista aina sosiaalisiin innovaatioihin.

Kehittämisen ja innovaatiotoiminnan kytkösHaastateltavia ei pyydetty määrittämään TKI- tai innovaatiokäsitettä, mutta moni niin teki. Käsitys T-kirjai-mesta eli tutkimuksesta oli kohtuullisen yhtenevä, vaikka se saattoi sisältää hyvin eritasoista lähestymista-paa lyhyistä ostopalveluna toteutetuista selvityksistä vuosikymmenten tieteellisiin saavutuksiin. Sen sijaan kehittämisen ja innovaatiotoiminnan erottaminen koettiin vaikeana. Tämä näkyi myös niin, että moni toi-mija ei nähnyt omaa rooliaan innovaatiotoimijana, vaikka heillä sellainen selvästi oli.

Mun on tässä kohtaa aika vaikea ajatella et mikä on innovaation ja kehittämisen ero koska mun mielestä kaikki kehittäminen tuo innovaatiota ja ilman innovaatiota ei synny kehittämistä (--) kuinka tiukan rajan sille innovaatiolle haluaa asettaa mä nyt puhuisin tässä kohtaa kehittämisestä mutta joku toinen vois puhua innovaatiosta jos ois rohkeempi [nauraa].

Huomioitavaa oli myös alojen erilaiset lähestymistavat – esimerkiksi teknillisillä- ja lääketieteenaloilla in-novaatiot tunnistetaan tyypillisesti keksintöilmoitusten, patenttien tai syntyneiden uusien yritysten kautta. Sen sijaan palvelujärjestelmätason tai sosiaalialan TKI-toiminnassa innovaatiot eivät ole niin selvärajaisia tai yksiselitteisiä niiden sosiaalisen ulottuvuuden ja kenties haastavien kaupallistamismahdollisuuksien takia.

Niin, jos innovaatio on ajatus niin me tuotetaan niitä kymmenen viikossa, mutta jos innovaatio tarkottaa jotakin, jonka joku ostaa rahalla, niin sitten se on huonompaa.

Mielenkiintoista oli, että korkeakoulujen TKI-valmistelujen yhteydessä mainittiin myös laajennos TKIY, jossa nostettiin yrittäjyys esille omana kokonaisuutenaan. Toisaalta kahdessa korkeakoulukentän ulko-puolisessa haastattelussa opetus tai koulutus nostettiin omaksi kirjaimekseen TKI-kokonaisuuteen4. Muutenkin koulutuksen ja osaamisen kehittämisen rooli osana TKI-toimintaa näkyi läpi aineiston. Tut-kimukseen ja kehittämiseen koulutus liittyi esimerkiksi opinnäytteiden kautta ja innovaatiotoimintaan erilaisten projektien, tapahtumien, yhteiskehittämisen muotojen ja alustojen hyödyntämisen muodossa.

4 Esimerkiksi mainittiin kirjainyhdistelmät TOKI/TKKI = tutkimus, opetus/koulutus, kehitys ja innovointi.

9

TUTKIMUS

• Määrämuotoista hanketoimintaa

• Perustutkimusta

• Soveltavaa tutkimusta

• Selvityksiä ja tilaustutkimusta

• Eritasoisia opinnäytteitä

• Tutkimusalustana tai kehittämispartnerina toimimista

KEHITYS


• Strategisen tason uudistuksia

• Jatkuvaa parantamista

• Kehittämistä oman työn tai opintojen osana

• Tuotekehitystä, testausta, teknisten sovellusten viemistä arjen käyttöön

• Kokeilutoimintaa ja yhteiskehittämistä

• Mallien hakemista muualta, ideoiden kokoamista esim. hlöstöltä ja opiskelijoilta

• Verkostoja, asiantuntijatehtäviä, yhteiskunnallista vaikuttamista, ajatusten herättämistä

• Maksullista palvelutoimintaa

KOULUTUS

• Perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta

• Koulutusvientiä yhteis-kehittämisenä

• Osaamisen kehittämistä yleisesti

• Opiskelijoiden osallistumista TKI- toimintaan (mm. projektiopinnot) ja TKI-valmiuksien kehittämistä

INNOVAATIO/ PARANNUS


• Tutkimustulosten ja kehitettyjen mallien kaupallistamista

• Keksintöilmoituksia, patentteja

• Erilaisia tapahtumia, työ- pajoja, opiskelijaprojekteja jne.

• Alustoja ja alustana toimimista

• Innovaatiodialogia

• Yritystoiminnan tukemista

• Sosiaalisten innovaatioiden edistämistä

• Palvelujen ja prosessien hyppäyksellistä kehittämistä

YRITTÄJYYS

• Erilaisia tukimuotoja, kuten Y-kampus, Demola, tapahtumat jne.

• Teemana/ osaamisena mukana TKI-hankkeissa

Kuvio 2. Sote TKI -toiminnan monimuotoisuus Pirkanmaalla.

Kokonaisuudessaan Pirkanmaan sote TKI -toiminnan muotoja on koottu kuvioon 2. Keskeisessä osassa niin tutkimus-, kehitys- kuin innovaatiotoiminnassakin ovat määrämuotoiset projektit ja hankkeet, jois-ta osa toteutetaan ulkopuolisella hankerahoituksella. Näiden lisäksi oma kokonaisuutensa on arjessa tai työn tai opintojen osana tapahtuva kehittäminen. Tällaista jatkuvaa parantamista ja kehittämistä ei välttämättä erikseen resursoida, mutta sen merkitys on suuri. Joidenkin TKI-toimijoiden kohdalla jatku-va parantaminen muodostaakin keskeisen osan TKI-toiminnasta ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden sijaan.

me käydään jatkuvaa keskustelua siitä et mitä on kehittäminen ja kuka kehittää ja se kehittämisen osalta tuosta kirjainyhdistelmästä mä sanosin että joka ikinen (--) työntekijä kehittää työtä ja se on osa työtä sitä arkipäivästä työtä sen työn kehittäminen

JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET

Sote-ala on TKI-toiminnan näkökulmasta monimuotoinen kokonaisuus ja eri alojen solmukohta, jonka laa-juus haastaa alan kehittämistä ja yhteistyötä. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen ja mahdollisesti kentän tarkempi rajaaminen voisi tukea alueellisen sote TKI -toiminnan eteenpäin vientiä. Ilmiölähtöinen ja ihmis-lähtöisyyteen pohjaava tarkastelutapa voisi tarjota tähän alustan.

Alueellista sote TKI -toimintaa kehitettäessä on tärkeää tunnistaa kaikki kolme kirjainta, T, K ja I, ja niiden eri-laiset sisällöt määrämuotoisen hanketoiminnan lisäksi. Esimerkiksi sote-alan henkilöstön voimin toteutettava jatkuva parantaminen nähdään osana TKI-toimintaa. Innovaatioterminologiaa on syytä tarkastella yhteisesti ja siten helpottaa esimerkiksi erilaisten roolien tunnistamista TKI-toiminnan osana.

10

PIRKANMAAN SOTE TKI -TOIMINNAN NYKYTILAtosi paljon on tällä kentällä toimijoita ja, et menee aina aikansa että jollain tavalla saadaan tolkkua siitä jo että ketä me ollaan ja minkälaista, tutkimus- ja kehittämistoimintaa missäkin on.

TOIMIJOITA SOTE TKI -KENTÄLLÄJo ennen kartoituksen alkua tunnistettiin Pirkanmaan vahvuudeksi monialainen osaaminen sekä moni-muotoinen toimijakenttä. Käsitys toimijatahojen runsaudesta vahvistui entisestään kartoituksen edetes-sä, kun niitä tunnistettiin haastatteluissa ja muita aineistoja hyödyntäen.

Aiemmin sote TKI -kenttää oli hahmotettu Pirkanmaalla terveysklusterin osalta, erilaisiin verkostojen ja alustojen toimintaan liittyen5 ja TKI-kenttään kytkeytyen laajemmin (ks. esim. Ketola 2017). Koottua ja avoimesti saatavilla olevaa kuvaa sote-kentästä ja nimenomaan siihen rajattuna ei löydetty. Kartoituksen aikana Pirkanmaan toimijakenttä hahmottui kuviossa 3 esitettyyn muotoon.

Kuvio 3. Pirkanmaan sote-alaan liittyviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoita.

YrityksetKauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ry

Järjestöt

UKK- instituutti

TTYBiolääketieteen tekniikka

Talous ja rakentaminen

Muut tiedekunnat

BioMedi- Tech

PSHP Yhtymä

TKI-keskus

PETE

Muut toimijat, esim.

seurakunnat

VTT ym.

THL

TTL

Tampereen kaupunki Pirkanmaan

liitto

Business Tampere

Muut kunnat 21/22,

mm. terveys - keskukset

Pikassos Oy

Tredu

TAKK

SASKY ym.

Koulut

HAMK, Valkea-koski

POLAMK ja Poliisi Pelastus-

toimi

KANSALLISET KUMPPANIT JA VERKOSTOT

KANSAINVÄLISET KUMPPANIT JA VERKOSTOT

ASUKKAAT

TAMK Sote-alan painoala

TESO-yksikkö

TaYSOC

MED

JKK

Muut tiedekunnat

5 Esimerkiksi Health HUB:issa on tunnistettu terveysteknologiayrityksiä, ja Pikassos Oy on koonnut listaa sosiaalialan asiantuntijoista. Myös moni muu taho on tunnistanut tietyn teeman tai osa-alueen osaajia (esim. TaY:n WELLi-verkosto). 11

Korkeakoulukentän ja koulutusalan toimijoitaKartoituksen lähtökohdasta tarkasteltuna kuvion 3 keskelle hahmottuu korkeakoulukenttä ja erityisesti Tampere3-korkeakoulut 6. Pirkanmaa 2019 TKI -ryhmän puheenjohtaja, dekaani Tapio Visakorpi on to-dennut, että Tampere3-korkeakouluissa on edustettuna koko sote-maailman kirjo sekä tutkimuksessa että opetuksessa (Vahtera 2017). Näkemys toistui useissa haastatteluissa.

onhan Tampere3 oikeesti aika vahva tekijä tällä sote-sektorilla me voitais sitä hyödyntää mittavasti vielä enemmän että löytyy (--) vaikka mitä potentiaalia.

TaY:n osalta merkittäviä sote TKI -toimintaan keskittyviä tiedekuntia ovat lääketieteen ja biotieteiden tie-dekunta MED, yhteiskuntatieteiden tiedekunta SOC ja johtamiskorkeakoulu JKK, jotka yhdessä tarjoavat näkymän solutasolta palvelujärjestelmien kehittämiseen sekä kansainvälisiin konteksteihin. Niiden lisäk-si muissa tiedekunnissa, kasvatustieteissä (EDU), viestintätieteissä (COMS) ja luonnontieteissä (LUO), on tai on ollut sote-alaan liittyviä TKI-projekteja ja -toimintaa7.

TTY:n tiedekunnista sote TKI -toiminnan osalta erottuu biolääketieteen tekniikka, joka yhdessä MED:n kanssa toimii BioMediTech-instituutissa. Myös esimerkiksi talous ja rakentaminen -tiedekunnassa on projekteja liittyen muun muassa vaikuttavuuteen, palvelupolkuihin ja tiedolla johtamiseen sote-alalla, ja teknisten tieteiden tiedekunnassa on avauksia robotiikan ja ihmisen yhteistoiminnan alueella. Kokonai-suudessaan TTY:n tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudet tarjoavat laajoja sovellusmahdollisuuksia sote TKI -toimintaan.

TAMK:ssa sote-alaan liittyvä TKI-toiminta on keskitetty pääosin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toi-mintamallit -painoalan alle, jossa toiminta on painottunut erityisesti digitalisoituviin hyvinvointipalveluihin ja väestön ikääntymisen tuomien haasteiden ratkaisemiseen (ks. TAMK-verkkosivut). Kaikissa korkeakouluis-sa TKI-toimintaan liittyy myös muita sisäisiä toimijoita ja palveluja, kuten Y-kampustoimintaa ja kehittämis-tä koulutuksen osana. TAMK:ssa TKI-toimintaan kytkeytyy terveys- ja sosiaalipalvelut (TESO) -yksikkö.

Tampere3-korkeakoulujen lisäksi Pirkanmaalla on kaksi muuta korkeakoulua: Poliisiammattikorkea-koulu (POLAMK) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK). POLAMK:n hankkeiden ja opinnäytteiden teemat voivat liittyä esimerkiksi poliisin ja ensihoidon yhteistyöhön, psyykkisesti sairaan henkilön koh-taamiseen, turvallisuusnäkökulmiin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotyöhön. POLAMK:lla on myös yhteistyötä sote-alan kanssa. HAMK:n Valkeakosken kampuksella on kehitetty kotihoidon prosesseja ja tehty opinnäytteitä osana valtakunnallista Ikäneuvo-hanketta.

Korkeakoulujen lisäksi Pirkanmaalla on useita muita sote-alan koulutuksen tarjoajia, joilla on TKI-toi-mintaa. Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa painottuu esimerkiksi hyvinvointiteknologia ja sen edistämisen käytössä on hyvinvointisimulaatioympäristö. Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK on muun muassa mukana erilaisissa hankkeissa ja kehittää palveluja tiiviissä asiakasyhteistyössä. Myös esi-merkiksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä SASKY:n kuvataan linkittyvän sote TKI -toimintaan.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Kaupin kampus

Suomessa ei oo tällasta kampuskokonaisuutta jossa sairaalat ja nää eri yliopistot (--) on samalla kampuksella, näin laajassa mittakaavassa (--) Tässä on potentiaalia.

Monialaisen korkeakoulukentän lisäksi Pirkanmaalla on Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), joka on osa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä (PSHP). PSHP:n TKI-toiminnan koordinaatiossa näkyy kolme eri-tyistä linkkiä – strateginen kehittäminen yhtymätasolla, TKI-toiminnan koordinointi vastaperustetun TKI-keskuksen kautta (sisältäen entisen tiedekeskuksen) ja perusterveydenhuollon yksikön (PETE) koor-dinoima kehittäminen.

6 Huom. kuvio voisi olla erinäköinen, jos tarkastelu olisi toteutettu esimerkiksi vahvemmin yritysnäkökulmasta. 7 Esimerkiksi EDU:ssa on Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita, ja COMS on mukana maahanmuuttajalääkäreihin ja monikulttuurisuuden näkökulmiin liittyvässä projektissa.12

Sairaalan lähituntumassa sijaitsee UKK-instituutti, joka on erikoistunut terveysliikuntaa edistävään tutkimustoimintaan. Kampusalueen toimintaan kytkeytyy myös terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yri-tysverkosto. Pirkanmaalla onkin kaiken kaikkiaan erityinen kampusalue, jossa yliopistollisen sairaalan, korkeakoulukentän ja alueen muun toimijaverkoston osaamista on mahdollista yhdistää. Kampusta kehi-tetään parhaillaan taustaselvityksiin (ks. esim. Roth 2017) ja yhteiseen keskusteluun pohjaten.

Muut sote TKI -kentän toimijatPirkanmaa koostuu 23 kunnasta, joista keskuskaupunki Tampere näyttäytyy kuntakentän veturina. Tam-pereen sote-alaan liittyvää projektikantaa on koottu hyvinvointipalvelut-toimialan alle. Esimerkkeinä muista kuntakentän toimijoista nousivat esille muun muassa Ylöjärvi ja Nokia (hyvinvointikioski NOSTE). Koko Pirkanmaan tasolla kuntakenttää yhteen kokoavat ja kehittämistä vauhdittavat PSHP:n PETE-yksik-kö esimerkiksi kuntien terveyskeskusten osalta ja Pikassos Oy, joka kokoaa yhteen erityisesti sosiaalialan osaajia. Muita aluetason TKI -toimintaa edistäviä tahoja ovat Pirkanmaan liitto ja Business Tampere.

Mielenkiintoisen lisän tuovat muut tutkimuslaitokset, kuten Työterveyslaitos TTL, Terveyden ja hyvin-voinnin laitos THL ja Teknologian tutkimuskeskus VTT, joilla on toimipisteet Pirkanmaalla. Yhtenä esi-merkkinä mainittiin TTL:n Verkostoilla tehoa soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (TYÖKE) -hanke, joka tähtää yhteistyön lisäämiseen ja terveyden ja työkyvyn edistämiseen maakunnassa, kunnissa ja työpaikoilla.

Kartoituksen alkuvaiheessa tunnistettiin yritysten ja järjestöjen merkittävä rooli sote TKI -toiminnassa8. Pirkanmaalla järjestökenttä on perinteisesti ollut keskeinen ja toiminut kuntien pitkäaikaisena kumppa-nina sote-palvelujen järjestämisessä. Järjestöjen ohella esimerkiksi seurakunnat ja niiden diakoniatyö lin-kittyvät palvelujen kehittämiseen.

Sote-alaan liittyviä yrityksiä on Pirkanmaalla runsaasti. Heinikankaan (2018) mukaan sote-palvelut työllistävät Pirkanmaalla 36 000 henkilöä, joista yksi kolmasosaa on yksityisellä sektorilla. Yrittäjänä toi-mii 2 000 henkilöä. Sote-alan aluetaloudellinen merkitys on huomattava, ja Pirkanmaalla yksityinen sote- sektori on keskimääräistä aktiivisempi sekä tuotoksella että työllisillä mitattuna. Pirkanmaalla on myös erityistä osaamista sote-palvelusektoriin liittyvillä muilla aloilla9.

Alueellisten toimijoiden lisäksi Pirkanmaan sote TKI -kenttä on sekä kansallisella että kansainvälisel-lä tasolla verkottunutta. Nämä verkostot muodostavat toiminnalle vankan pohjan. Organisaatiotason tar-kastelusta huolimatta käytännössä TKI-toimintaa toteuttavat ihmiset; niin palveluntarjoajina, -käyttäjinä kuin asukkainakin.

siellähän se todellinen innovaatiomahdollisuus on jos me saadaan (--) sitten tulevaisuudessa 22 000 maakunnan ihmistä innovoimaan, niin se potentiaali on aika erilainen kun sillon että tuodaan jotain isoja hankkeita, ja tehdään siellä asioita tai, että otetaan ne potilaat siihen aidosti mukaan siihen kehittämiseen.


Pirkanmaan sote TKI -toimijakenttä on runsas. Korkeakoulujen, yliopistollisen sairaalan toimintojen, moni-muotoisen yritys- ja järjestökentän ja muiden koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden keskittyminen Pirkan-maalle luo poikkeuksellisen laajan osaamispohjan.

Innovaatioekosysteemin näkökulmasta tärkeää on, että toimijat ja heidän osaamisensa tunnistetaan ja tun-nustetaan. Tässä kartoituksessa aikaansaatu toimijakuva on innovaatioekosysteemikuvauksen alku, jota on syytä täydentää ja kehittää eteenpäin.

8 Järjestö- ja yritysnäkökulman tarkempi selvittäminen on jatkotutkimuksen aihe.9 Yritysten liikevaihdon painottumisen ja kehityksen perusteella tehdyn analyysin mukaan maakunnassa on erityistä yrityspotentiaalia muun muassa bioteknisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskaupassa, lääkintäinstrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksessa, ympäristöterveydessä ja liikuntapalveluissa (Heinikangas 2018).

13

TULEVAISUUDEN OSAAMINEN – KOULUTUSYHTEISTYÖ AVAIMENA

A M K

A M KY O

Y OTOINEN ASTE

SOSIAALIALA TERVEYSALA

10 Kehityshyvinvointikeskuksen on tarkoitus tarjota muun muassa uudenlaisia mahdollisuuksia koulutuksen toteuttamiseen aidossa asiakasympäristössä.

KOULUTUS JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

kyl me ajatellaan niin että sote-alan innovaatiotoiminnan kannalta, ehkä meidän keskeisin, tuotos on kuitenkin ne tulevat ammattilaiset

Koulutus on palvelujen uudistumisen kannalta tärkeää ja pitkällä aikavälillä jopa suurin määrittäjä TKI-toi-minnan onnistumiselle. Kansallisen tason sote-valmisteluissa TKI-näkökulma ei vielä kovin vahvasti ole nä-kynyt vaan enemmänkin on puhuttu esimerkiksi uusista osaamisvaatimuksista (ks. esim. OKM 2018a ja b).

Sote-alan koulutuspohjan osalta Pirkanmaalla on hyvät näkymät: alueelta löytyy koulutusta perusasteel-ta jatkotutkintoihin ja täydennyskoulutuksiin asti. Myös sisällön puolesta tarjonta on laajaa. Haastateltujen mukaan Pirkanmaalla on kaikki mahdollinen sote-koulutus, vain hammaslääketiede puuttuu. Koulutuksen infraa ja laitteistoa pidetään hyvänä.

Vaikka sote-alan koulutusta on runsaasti, on sen todettu olevan Suomessa professioittain eriytynyttä ja pirstaleista (ks. Kangasniemi ym. 2017; Karttunen & Yli-Koivisto 2016). Koulutus on myös osin päällekkäistä, sillä samantyyppisiä kursseja järjestetään eri tutkinnoissa. Kuviossa 4 havainnollistetaan yksinkertaistaen Pirkanmaan sote-alan koulutuksia ja niiden liittymäpintoja, joita tulisi vahvistaa synergiaetujen lisäämiseksi ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Esimerkiksi yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkea-koulujen välillä tulisi lisätä – tulevaisuuden osaamisia tulisi tuottaa yhdessä.

Sote-uudistus ja palvelujen integraatio luovat uusia osaamistarpeita ja tarjoavat mahdollisuuden koulutuk-sen uudelleen arviointiin sekä ammattirajojen ylittämiseen. Pirkanmaalla uudistamistarve nähdään mah-dollisuutena, johon on valmistauduttu muun muassa Osaaminen tulevaisuuden sote-maailmassa (TUSO) -hankkeessa (ks. Holli & Saloranta 2016), joka lisäsi ymmärrystä johtamisosaamisen välttämättömyydes-tä sote-alalla. Valmistautumista on tehty myös kehityshyvinvointikeskukseen (KEHYS)10 ja Tampere3- korkeakoulujen yhteisten koulutuskokonaisuuksien suunnitteluun liittyen. Uusinta avausta luonnostel-laan nimellä Armas Akatemia.

Haastatteluissa ammattirajojen ylittäminen nousi tärkeänä esille myös TKI-toiminnan näkökulmas-ta. Nähtiin, että opiskelijoiden tulisi olla koulutuksen aikana vuorovaikutuksessa eri alojen opiskelijoiden kanssa ja päästä kehittämään käytäntöjä yhteistyöllä. Tällaista törmäytystä ja yhteiskehittämistä jo onkin: esimerkiksi TAMK:n hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa yhdistyy hyvinvointi-, teknologia- ja liike-talouden alan osaaminen ja biolääketieteessä eri alojen opiskelijoiden yhteistyö on rakennettu opintojen sisään. Toki eri alojen opiskelijoiden yhteen tuomiseen panostetaan korkeakouluissa aktiivisesti esimer-kiksi Y-kampus- ja Demola-toiminnan avulla.

Kuvio 4. Sote-alan koulutuksia ja niiden liittymäpintoja (Myllykangas & Tienhaara).

14

Oppi osaamiseksiKoulutus voidaan nähdä sekä keinona vahvistaa TKI-valmiuksia että TKI-toimintana itsessään erilaisten kehittämisprojektien, opinnäytetöiden ja TKI-yhteistyön kautta. Käytännön kehittämishankkeita pide-täänkin tehokkaina muutoksen tekemisen ja osaamisen kehittämisen keinoina. Tärkeää on, että oppi kääntyy osaamiseksi ja kyvykkyyksiksi. Sama koskee työssä oppimista.

Ja myös sen kehittämisen pitää olla silloin sieltä siis ihan, ihan lähteä sieltä ruohonjuuritasosta, ja sen idea on että me nostetaan sitä porukan kyvykkyyttä kehittää niitä asioita

Opiskelijoiden kytkemisessä TKI-työhön on eroja koulutusorganisaatioittain. Osassa opiskelijat nähdään selvästi voimavarana ja resurssina kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Osassa opiskelijakytkös TKI-toimin-taan on löyhempi ja enemmän kurssi- tai tilannekohtainen esimerkiksi resurssi- tai ajankäytöllisistä syistä. Useissa haastatteluissa todettiin, että Pirkanmaalta löytyy kaikki tulevaisuudessa tarvittava osaaminen – se pitäisi vain saada nykyistä laajemmin ja syvällisemmin käyttöön. Esimerkiksi koulutusten osana voisi hyö-dyntää entistä enemmän koulutusorganisaatioiden ulkopuolisten tahojen, kuten järjestöjen ja yritysten, osaamista. Samoin opiskelijoiden osaamista voisi huomioida enemmän esimerkiksi uuden teknologian käyttöönottovaiheen helpottamisessa ja palvelunkäyttäjän kohtaamisessa. Opinnäytteitä puolestaan voisi kytkeä enemmän sote-alan tarpeisiin.

Kyllä, mä enemmän näkisin sitä että ihan vaan että, tuodaan niitä tarpeita siihen samaan pöytään että ei se, se osaaminen on olemassa

Haastatteluissa nimettiin joitakin tulevaisuuden osaamistarpeita. Vahvistettavina osaamisalueina mai-nittiin kehittämis- ja TKI-osaaminen kaiken kaikkiaan, esiintymisvalmiudet (osaamisen esille tuominen), tiedonhaku ja tiedolla johtaminen, teknologiaosaaminen ja asiakaslähtöisyys, kaupallistamis-, teknolo-gian siirto- ja sopimusohjausosaaminen, digitaaliset valmiudet sekä myynti- ja liiketoimintaosaaminen. Myyntiosaamista toivottiin myös organisaatioilta itseltään, esimerkiksi yliopistoilta. TKI-osaamisen ku-muloitumisen kannalta pidettiin hyvänä pysyvissä työsuhteissa toimivan opetus- ja tutkimushenkilöstön osallistumista TKI-hankkeisiin.

Kokonaisuudessaan toivottiin, että opiskelijat – tulevaisuuden innovaattorit – otetaan entistä enem-män mukaan yhteiskehittämiseen, sillä osaaminen kasvaa kokeillen.

No mä nään tän enemmän tämmösenä kokeilukulttuurikysymyksenä että, osaaminen kasvaa tehdessä, ikään kuin soveltavan tutkimuksen tässäkin mielessä että, ottamalla toisensa, tosissaan, mukaan lukien se asiakas jonka pitää olla siellä, ettei me vaan tehdä tuotantolähtösesti omista näkökulmistamme vaan että se asiakaskin on siel mukana, ni kyl se osaaminen sieltä tulee.


Pirkanmaalla sote-alan osaamispohja ja koulutustarjonta on laajaa. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi koulutuksen kehittämistä on jatkettava synergiaetuja hakien ja ammattikuntien raja-aitoja kaataen.

Sote-alan koulutus tulisi Pirkanmaalla nähdä entistä enemmän myös TKI-näkökulmasta sekä valmiuksien tarjoajana että toiminnan toteuttamisena niin, että opiskelijat otetaan entistä systemaattisemmin mukaan TKI-toiminnan voimavaraksi. Huomioitava on myös työssä oppiminen ja kyvykkyyksien kehittyminen.

15

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, VERKOSTOT JA ALUSTAMAINEN TOIMINTA

yhteistyö kaiken kaikkiaan, tällä alueella on, hyvä. Se Pirkanmaalla toimii, väittäsin paremmin kuin, ehkä missään muualla Suomessa, miten ite olen kokenu. Ja, yksi tärkeä tekijä on tää yliopiston ja sairaanhoitopiirin, ja kaupungin, ja, Pirkanmaan liiton, tosi läheinen, suhde. Että, ne on jotenkin, ihmiset tuntee toisensa, on helppo kommunikoida, ottaa yhteyttä. (--) Kynnys on matala.

Pirkanmaa on haastateltavien mielestä sopivan pieni ja aktiivinen paikka, jossa keskeiset sote TKI -tahot on helppo saada saman pöydän ääreen. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja se koetaan yleisesti ottaen helpoksi, sujuvaksi ja hedelmälliseksi. Toimijoiden välillä vallitsee hyvä keskusteluyhteys.

Yliopistojen ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä pidetään mutkattomana ja sitä tiivistetään jatkossa en-tisestään. Tampereen kaupungin nähdään kannustaneen yhteistyöhön alustamaisella työotteellaan ja kokeiluillaan (esim. Oma Tesoma -hanke). Kansainvälisesti vertailtuna Pirkanmaan tutkijoiden ja yritys- ja järjestökentän suhteita pidetään läheisinä ja toimivina. Alueella on myös paljon yhteistyöverkostoja ja osaavia verkostotoimijoita, joiden koetaan luovan luottamuksellista ilmapiiriä. Kuvioon 5 on koottu esi-merkkejä verkostoista sekä jäljempänä esiteltävästä alustamaisesta ja yhteiskehittämiseen liittyvästä toi-minnasta. Vaikka tässä tarkastellaan aluetasoa, niin Pirkanmaan verkostot ovat vahvat myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kyllä täällä mun mielestä on hyvin vahvat verkostot.

Sote-uudistus nähdään Pirkanmaalla pääosin yhteistyötä eteenpäin vievänä kokonaisuutena, joka tarjoaa uusia vaikuttamisen kanavia. Tampere3-uudistukselta odotetaan paljon ja sen uskotaan parhaimmillaan rakenteistavan sote-yhteistyötä eri alojen välillä yhteisten koulutusohjelmien ja monitieteisten tutkimus-ryhmien kautta. Myös 6Aika-ohjelma mainittiin yhteistyötä vauhdittaneena tekijänä.

Kuvio 5. Yhteistyöhön, verkostoihin ja alustamaiseen toimintaan liittyviä toimintamuotoja ja toimijoita.

16

Alustamainen toiminta ja yhteiskehittämisen alustat

innovaatioalustoja, synnyttämässä on ollu myöskin Tampere, aika aktiivisena.

Alueellisten TKI-toimijoiden ja niiden välisen yhteistyön tarkastelu kytkeytyy innovaatioekosysteemien ke-hittämiseen, joka on ollut viime vuosina Pirkanmaan yhtenä painopisteenä. Erityisenä kehittämiskohtee-na ovat olleet innovaatioalustat ja yhteiskehittämisen ympäristöt. Niihin liittyvää kokoavaa työtä on tehty esimerkiksi Alustajohtaminen-hankkeessa, johon tämä raportti kytkeytyy. (Ks. Raunio ym. 2016; Raunio, Nordling & Kautonen 2018.)

Kartoituksessa selvisi, että sote-alan TKI -toiminnan osalta alustamaisella toiminnalla ja yhteiskehittä-misellä on tärkeä rooli. Esimerkiksi Kaupin kampuksen alueelle suunniteltu KEHYS eli kehityshyvinvointi-keskus nähdään alustana, joka parhaimmillaan tuo sekä sosiaali- että terveysalan osaajia yhteen ja mahdol-listaa palvelujen kehittämisen aidoissa asiakasympäristöissä. Kehityshyvinvointikeskuksen osalta toivotaan jo suunnitteluvaiheessa uskallusta tehdä jotain selvästi perinteistä poikkeavaa. Kaikkiaan alustat nähdään tärkeinä monialaisen kehittämisen vahvistajina ja asiakkaan osallistumista mahdollistavina välineinä.

se KEHYS kuulostaa toiminnallisesti tosi tärkeeltä ja hyvältä

Alustamaisuus tuli haastatteluissa esille monella muullakin tavalla. Esimerkiksi tiettyjä Tampereen aluei-ta, kuten Tesoma ja Hiedanranta, on avattu yhteiskehittämisen ympäristöiksi ja hyödynnetty kokeilutoi-mintaa. Pirkanmaalla on myös erilaisia Living Lab -, testaus- ja yhteistyöskentelyn ympäristöjä (kuten HeAtlab, hyvinvointisimulaatioympäristö, Health HUB ja pelilaboratorio), kehittämistä ja työskentelyä asi-akasympäristöissä tukevia toimintamalleja (esim. PRAKSIS ja hyvinvointiklinikka) ja yhteiskehittämisen muotoja, kuten Demola-toiminta. TKI-toimintaa vauhdittavat monet toimijatahot ja erilaiset tapahtumat, joista esimerkkeinä InnoEvent, Hackathon ja Lauteilla. Pirkanmaalla on uskallettu rakentaa myös koko-naan uudentyyppistä strategista yhteistyötä, kuten kehitteillä oleva start up -allianssi. Kuviossa 5 mainitut kampusklubi ja -kamari eivät tällä hetkellä juurikaan kytkeydy sote-alaan, mutta ne mainittiin esimerkkei-nä yhteistyömalleista, joista kannattaisi ottaa oppia sote-puolella.

niitä tarvitaan kuitenkin missä pääsee, semmosia konkreettisia meijän aihealueen living labejä, testbedejä ja tämmösiä, missä ihan oikeesti vois yhdessä kehittää

Vaikka erilaisia alustoja, yhteiskehittämisen ympäristöjä ja kokeiluja mahdollistavia toimintamuotoja on, niin niitä toivotaan lisää ja jo olemassa olevia toivotaan hyödynnettävän entistä enemmän ja paremmin. Olennaisempaa kuin alustojen määrä onkin niiden toimivuus ja kyky synnyttää uutta (ks. Hautamäki ym. 2016, 24). Innovaatioekosysteemin näkökulmasta on tärkeää katsoa kokonaisuutta yksittäisten alustojen si-jaan. Tähän liittyen todettiin, ettei esimerkiksi KEHYS yksinään riitä vaan on kehitettävä aluetta laajemmin.

Yhteistyön kehittämistarpeita

mut me ei oo otettu sitä seuraavaa askelta että mitä tulisi tehdä, et me saadaan ne voimavarat hyödynnettyä ja käyttöö. (--) me ollaan nyt niissä, valitettavasti niissä omilla saarillamme kukin tässä ja me ei oikein löydetä sitä yhteistä.

Huolimatta sujuvasta yhteistyöstä ja yhteistyötä tukevista alustoista, moni totesi sote TKI -toimijoiden ole-van hajallaan. Tähän liittyy Pirkanmaata yleisempi ongelma siitä, ettei välttämättä tiedetä, mitä muissa organisaatioissa saman teeman ympärillä tapahtuu. Moni kaipaisikin TKI-toiminnalle nykyistä enemmän koordinointia, parempaa tiedonkulkua ja yhteisiä, koko toimijakenttää yhteen kokoavia foorumeita.

Yhteistyöhön, yhteiskehittämiseen ja hankkeisiin liittyen mainittiin lyhytjänteisyys. Kehittäminen ja yhteistyö saattaa kytkeytyä tiettyyn hankkeeseen, jonka päättyessä yhteistyöverkostot katkeavat ja hank-keessa kehitettyjä palveluja ja toimintamalleja ei saada pysyväksi toiminnaksi. Verkostojen ja foorumeiden haasteeksi mainittiin, että niissä käyty keskustelu ei aina johda konkreettiseen toimintaan ainakaan riittä-vän nopealla aikajänteellä. Joku koki, että kehittämisyhteistyön synnyttäminen on helpompaa laajempien yhteiskunnallisten ilmiöiden kuin ammattikäytäntöjen ja palvelujen osalta.

17

Alueen rakenteeseen liittyvänä uhkana nähtiin, että TKI-toiminnan kehittämisessä painopiste on keskus-kaupungissa ja reuna-alueet unohtuvat. Joku koki uhkana suurten toimijoiden välisen dynamiikan, toiset toimijoiden välisen kilpailuasetelman esimerkiksi rahoitusten hakemisessa. Yhteistyö koettiin osin sattu-manvaraiseksi ja liian henkilösidonnaiseksi. Jotkut kokivat jäävänsä ulkopuolelle.

Sit ku johonkin ei oo suhteita ni sitte se innovaatio..juttu jää, kokonaan siihen tulee ehkä niin ku musta piste. Että, meillä, tulee innovoitua niitä asioita joissa, väellä on hyvät suhteet.

Monitieteisyys nähtiin erittäin tärkeänä, mutta haastavana esimerkiksi yhteisen kielen puuttumisen takia. Yli ala- ja ammattirajojen tapahtuva sote TKI -toiminta vaatii aikaa, opettelua ja kohtaamista.

nää tieteenalat pitää saaha näkemään toinen toistensa, hyvät puolet (--) ja ehkä se erilaisuus ja sit se kunnioitus että on olemassa erilaista, osaamista ja se vaatii ihan hirvittävän paljon keskusteluja

Yhteistyön rakentumista estävät myös ennakkoluulot ja ymmärryksen vajavaisuus toisen toiminnasta ja ta-voitteista. Tästä esimerkkinä nousi esille vaikuttavuuden arviointi, joka näkyi haastatteluissa sekä toiveina että koettuina epärealistisina odotuksina. Yritysten kerrottiin odottavan terveystaloustieteellistä vaikutta-vuuden arviointia tai pelkän lähtötilanteen tarkastelua. Tutkijakentällä jotkut kokivat yritysten haluavan pelkästään edistää tuotteensa tai palvelunsa myyntiä. Tärkeää on siis yhteisten intressien löytäminen.

Yhteistyön edistämisen mahdollisuuksia

Ehkä mä kiteyttäisin näin että näitten kaikkien kanssa vieläkin enemmän voisi, tehdä (--) ehkä vielä muuttaa sitä, rakentaa systemaattisemmaksi

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että yhteistyölle tarvitaan systematiikkaa, kokonaisarkkitehtuuria ja työ-välineitä. Yhteistyöhön toivotaan tiiviimmin mukaan yrityksiä (myös pieniä), järjestöjä, marginaalisia tutki-musaloja ja pienempiä ryhmiä. Yhtenä kannustimena toimii rahoitus, joka mahdollistaa kumppanuuksien rakentamisen. Toisaalta raha ei aina ratkaise – tärkeintä on saada kehittäjä A ja tarve B kohtaamaan.

Yhteistyön syntymisessä ratkaisevina nähtiin yksittäiset ihmiset ja heidän verkostonsa. Joku kuvasi-kin, että yhteistyön käynnistäminen ei ole kummoinenkaan juttu, jos intressit kohtaavat. Toisaalta laajem-pien ja organisaatiotasoisten kumppanuuksien käynnistäminen saattaa olla samasta syystä hankalaa.

Tää on tällanen tutkimusyhteistyö on semmonen sienirihmasto että jos sitä ryhtyy, pyritään ulkopuolelta liikaa organisoimaan niin se kuolee.

Yksittäisinä yhteistyön kehittämisajatuksina mainittiin korkeakoulukentän ulkopuolisten kutsuminen luennoimaan, korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden henkilöstön vaihto, monitieteiset professuurit ja tutkimus- ja testausryhmät sekä kansainvälisten vieraiden hyödyntäminen laajemminkin TKI-yhteis-työn näkökulmasta. Ylipäätään toivottiin rajojen rikkomista ja voimavarojen yhdistämistä.

täs pitäs yhdistää voimia, ja hakee (--) parhaat, kontaktit kaikilta, ja saada nää verkostot toimimaa.


Pirkanmaalla yhteistyö on sujuvaa ja helppoa. Alueella on paljon verkostoja sekä osaamista verkostojen ylläpitämisessä ja johtamisessa. Yhteistyö ja vuorovaikutus nähdään tärkeinä ja suuret uudistukset mahdolli-suuksina. Yhteistyössä on silti otettava askel eteenpäin – on luotava systematiikkaa, rakenteita ja esimerkiksi laajan toimijakentän kohtaamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia.

Kehittämistä ja yhteistyötä tukevat alustamaisuus, erilaiset yhteiskehittämisen ympäristöt ja kokeilutoiminta, joihin Pirkanmaalla panostetaan. Sote-alalla innovaatioekosysteemin kehitystyötä on syytä jatkaa hyödyntäen alustamaista yhteistyötä ja siitä jo saatuja kokemuksia.

18

TKI-KETJUN TOIMIVUUS JA ESIMERKKEJÄ KEHITTÄMISESTÄ

eli mä oon perustanu yrityksen aikoinani ja yhdessä kollegan kanssa (--) ja siinä ollaan jouduttu ylittään tää vaikee rajapinta mikä on akateemisen tutkimuksen ja yritysmaailman välissä, ja siinä ollaan tietysti opittu paljon ja oltu varmaan onnekkaitakin sillai että ollaan saatu ikään kuin ollaan onnistuttu siinä

Pirkanmaan sote TKI -toimijoilla on omanlaisensa ja toisiaan täydentävä rooli TKI-ketjussa11. Osalla paino-tus on tutkimuksessa ja osalla käytännön kehittämisessä tai uusien asioiden synnyttämisessä. Roolit voivat vaihdella niin henkilö- kuin organisaatiotasolla ja niissä on alakohtaisia huomattaviakin eroja esimerkiksi yliopistojen yksiköiden välillä siinä, kuinka paljon tutkimuksen lisäksi muut TKI-ketjun osat painottuvat.

Haasteita ja kehittämismahdollisuuksiaPirkanmaan korkeakoulukentällä panostetaan ideoiden ja tutkimustulosten eteenpäin vientiin ja sen tu-kemiseen monin tavoin12. Silti osa tutkijoista kokee innovaatiotoimintaan liittyvät asiat hankalina ja eten-kin yritystoiminnan perustamisen riskinottona. Muutamissa haastatteluissa nousi esille, että tutkimuk-sesta olisi syntynyt kaupallistettavaa tai käytäntöön vietävää toimintaa, mutta eteenpäin vientiin ei oltu joko ryhdytty tai se ei ollut onnistunut. Esteinä mainittiin ajankäyttö, osaamisen riittämättömyys, nykyisen palvelujärjestelmän rakenteet ja sitoutuminen.

Siinä tuli esteeksi käytännössä se että, kukaan käytännön toimija ei halunnu sitoutua siihen.

Osa kaipasi entistä vahvempaa tukea ja infrastruktuuria TKI-toiminnalle ja kaupallistamiselle. Ehdotettiin esimerkiksi ”pätkätutkijoille” turvallista irtautumista kehittämiseen innovaatioiden synnyttämiseen täh-täävien rahoitusten turvin. Rahoitus nähtiin ylipäätään TKI-toiminnan suuntaajana. Kansainvälinen rahoi-tus suuntautuu pääsääntöisesti huippututkimukseen käytännön kehittämisen sijaan ja rahoituksissa on esimerkiksi toimijatyypeittäin erilaisia rajoitteita.

et siellä tulee ne rajotteet sitä kautta että miks me ei pystytä semmosiin, hankkeisiin osallistumaan tai rakentamaan semmosia

Tietyillä aloilla, kuten lääketieteessä, yritystoiminnan käynnistäminen vaatii valtavia alkuinvestointeja ja tuotekehitysajat saattavat olla pitkiä. Tämä luo haasteita rahoitusmarkkinoille: investointien osalta katse kääntyy nopeasti ulkomaisiin rahoituslähteisiin. Yritysten näkökulmasta tärkeää on sijoittajien houkutte-lu alueelle sekä yritysten tukeminen niin, että ne pysyvät Pirkanmaalla. Markkinoille pääsy ja markkinoi-den laajentaminen ovat esimerkkejä vaiheista, joissa tuki on tarpeen.

Kuntakentän osalta haasteena nähtiin, että etenkin pienissä kunnissa TKI-toiminta saattaa olla pro-jektiluonteista, heikosti resursoitua ja pääosin muiden tahojen käynnistämää (vrt. esim. Järvinen 2017; Ka-helin 2016). Koko Pirkanmaan sote TKI -toiminnan haasteena pidettiin arjessa tapahtuvan kehittämisen resursointia: sille ei välttämättä varata aikaa tai se saatetaan nähdä ”näpräämisenä”.

Kaiken kaikkiaan toivottiin, että TKI-toiminnan merkitys ymmärrettäisiin ja sille luotaisiin entistä enemmän systematiikkaa ja rakenteita. Siihen liittyy esimerkiksi syötteiden eteenpäinvienti ja tarpeisiin vastaaminen.

Mutta okei mä oon nyt kertonu aika monessa paikassa mut eipä oo kukaan tarttunu ja sitten tullu ikään kun että no meillä olis nyt ratkasu tähän sun juttuun.

11 Kuviossa 2 Pirkanmaan sote TKI -toimintaa kuvataan lineaarisena etenemisenä tutkimuksesta kehittämisen kautta innovaatioihin tai parannuksiin. Todellisuudessa innovaatiotoiminta etenee harvoin suoraviivaisesti. Innovaatioita syntyy myös ”random-ideoinnista” ja kehitystä tapahtuu käytäntölähtöisesti ilman sen tiiviimpää kytkentää tutkimukseen (ks. mm. DUI-malli, Doing, Using, Interacting, esim. Kautonen, Pugh & Raunio 2017). Tässä tarkastellaan kuitenkin tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan välisiä kytkentöjä.

12 Raportissa aiemmin mainittujen toimintamallien lisäksi mainittiin muun muassa lääke- ja biotieteiden ympäristössä hyödynnetty ideoiden “esihautomo” SPARK.

19

Pirkanmaan laaja osaamispohja mahdollistaa erikoistumisen ja yhteistyön. Entistä enemmän voisikin hyödyntää osaamisten yhdistämistä ja esimerkiksi asiakasrajapinnan tietoa, kuten toisen asteen toimijoi-den, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen tiettyjen yksiköiden ja muiden toimijoiden yhteyksiä. Lisään-tyvästi voisi myös haastaa järjestö- ja yrityskenttää ongelmien ratkaisuun ja hyödyntää pallon siirtämistä tutkijoilta kehittäjille.

Mut täs on myös yks haaste on se et meillä ei oo oikeastaan semmosia, rakenteita eikä verkostoja eikä foorumeita millä tätä voitas tehdä, jouhevasti ja luontevasti.

TKI-toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkeänä näyttäytyy se, että turvataan myös niin sanottuja ei-kenen-kään-asioita, haastetaan kehittämään ei-niin-ilmeisiä asioita ja rohkaistaan kokeiluihin. Jotkut mainitsivat vertailukohteita, kuten Oulu, joilta voitaisiin ottaa joissakin asioissa oppia. Vaikka sote-alaa ja Pirkanmaa-ta koskevia suuria muutoksia pidettiin pääosin mahdollisuuksina, niin niissä nähtiin myös uhkatekijöitä, kuten päätöksenteon hidastumista ja toiminnan halvaantumista.

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että Pirkanmaalla on kiistatta vahvaa ja monimuotoista tutkimus-ta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi TKI-toiminta synnyttää vaikuttavia tuloksia (ks. esim. kuvio 6 ja kärkialueet). Kuitenkin aineiston perusteella näyttää siltä, että mitä lähemmäs I-kirjainta (innovaatio) mennään, sitä hahmottumattomampaa ja epäsystemaattisempaa toiminta on13. Tämä ei ole haasteena vain Pirkanmaalla tai sote-alalla vaan yleisemminkin TKI-kentällä. Esimerkiksi Hautamäen ym. (2016) mukaan Suomen innovaatiopotentiaali on korkealla tasolla, mutta sen muuttaminen tuottavaksi toiminnaksi voi olla hankalaa rakenteiden ja ohjausjärjestelmien takia.

Mut tää on tää meiän hanke..maailma ylipäätänsä ei tue nyt tällä hetkellä innovaatioita ku, samaa hanketta ei saa tehdä kahta kertaa peräkkäi ja, joka on kauheet hallinnolliset askartelut että hankkeessa saa jotain, et siinä saa aikasekskaa.

Kuvio 6. Konkreettisia esimerkkejä Pirkanmaan sote TKI -toiminnasta ja sen tuloksista.

20


Pirkanmaalla on kiistatta vahvaa ja monimuotoista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä TKI-ketjun toimivuutta tukevia toimintamalleja. Sote TKI -toiminta synnyttää paljon konkreettisia ja vaikuttavia tuloksia, joita voitaisiin tuoda entistä enemmän esille viestinnässä ja markkinoinnissa.

Kuitenkin TKI-ketju, etenkin kehitys- ja innovaatiotoiminnan osalta, kaipaa entistä selkeämpää systematiik-kaa, rakenteita ja tukea. Siihen liittyvää kehittämistyötä on siis syytä jatkaa. Yhtenä esimerkkinä tästä on syötteiden eteenpäin vienti ja laajan toimijaverkoston erilaisen osaamisen hyödyntäminen.

Konkreettisia esimerkkejä TKI-toiminnasta ja sen tuloksistaKartoituksen osana nousi esille myös lukuisia konkreettisia ja kiinnostavia esimerkkejä Pirkanmaan sote TKI -toiminnasta ja sen tuloksista. Osa esimerkeistä yllättää: välttämättä ei tule heti mieleen, että poliisit toimivat innovaattoreina (POLAMK:n opiskelijainnovaatioprojektit) tai että filosofian lähtökohtia hyödyn-netään robotiikan kehittelyssä (ROSE-hanke). Muita esimerkkejä on koottu kuvioon 6. Niiden runsauden takia tässä avataan vain muutamia poimintoja.

Sociala Oy on sote-alan järjestöjen vastaperustettu alustapalvelu, joka kokoaa järjestöjen palvelutuo-tantoa yhteen. Myönteinen tunnistaminen on tutkijoiden ja käytännön toimijatahojen yhteisen keskuste-lun kautta rakentunut malli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen (ks. Häkli, Kallio & Korkiamäki n.d.). Elämänpuu on Tampereen kaupungilla sote- ja kulttuurialan yhteis-työllä suunniteltu malli vanhuspalveluihin. Terveydenhuollon kehittämisesimerkkejä ovat focus-sairaala-malli, asiakkuuksien tunnistamista helpottava suuntima, sydänhoidot ja OmaHemo, joka on uudenlainen hemodialyysin itsepalvelupiste, ”dialyysikioski”.

Digitalisaatioon ja teknologiaan liittyviä kehittämisesimerkkejä ovat SMART Health- ja eHealth -koko-naisuudet sekä KotiDigi-hanke, jossa sairaalahoitoa korvataan koti- ja etähoidolla. Pirkanmaalla on myös ensimmäisenä Suomessa kehitetty ja otettu käyttöön sähköinen innovaatioseteli, jossa yhtenä hakemisen painopisteenä on ollut terveys- ja hyvinvointi. Setelin tuella on kehitetty muun muassa Huoleti Oy:n app-likaatiota vakavasti sairaiden vertaistuen lisäämiseen. Teknologisina innovaatioina esiin nousivat myös esimerkiksi Injeq Oy:n kehittämä älyneula ja UKK-instituutin aktiivisuusranneke.

13 Huom. Tämä ei ole haaste kaikilla Pirkanmaan sote-alan osa-alueilla. Esimerkiksi BioMediTechin toiminnassa näkyy selkeästi eri vaiheet tutkimustuloksista kaupallistamiseen asti. 21

KO

KO

NA

ISBU

DJETTI, TOIMIJOIDEN OSU

US

Vähintään 160 miljoonaa euroa

n. 700 kappaletta

Suurimmat projektikannat: MED/TaY (245 kpl),

PSHP (225 kpl), SOC/TaY ja biolääketieteen

tekniikka/TTY

PR

OJEKTIEN LUKUMÄÄRÄ

TKI-TOIMINNAN ULKOINEN RAHOITUS

ehkä meillä pitäis olla tämmönen, jonkinlainen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden matriisiorganisoituminen toteutettu jossa meillä ois jos valmiiks nää, keskusteluyhteydet huippututkijoiden ja kehittäjien välillä luotu, ettei tarvi niitä joka kerta kun joku, huippututkimushakemus on taas valmisteilla niin sitten ruveta miettiin että no mistäs me nyt löydettäis tänne tää työpari

Sote TKI -toiminnan rahoitustietoja kerättiin Pirkanmaalla ulkoisella rahoituksella toteutettavista pro-jekteista. Ulkoisen rahoituksen volyymi on suuri ja sen teemat heijastavat pääosin perusrahoituksella to-teutettavaa toimintaa. Tietoja kerättiin useasta organisaatiosta: Tampere3-korkeakoulut, PSHP, POLAMK, Tampereen kaupunki, Pelastuslaitos, Pikassos Oy, Tredu ja TAKK. Tiedonkeruu osoittautui odotettua vai-keammaksi.

Keskitetyn tiedonsaannin sijaan tietoja koottiin lukuisten ihmisten avustuksella. Tiedonsaanti oli haastavaa etenkin yliopistojen tiettyjen tiedekuntien osalta, joissa tunnistettiin hanke hankkeelta, mikä hanke liittyy sote-alaan ja mikä ei. TAMK:n ja Tampereen kaupungin osalta projektitiedot saatiin helpom-min, koska niissä sote TKI -toiminta on keskitetty pääosin yhden paino- tai toimialan alle. Joissakin or-ganisaatioista projektin kuvaustiedot ja taloustiedot saatiin eri tahoilta ja eri järjestelmistä, jolloin tietoa yhdistettiin käsin. Valtaosa tiedoista saatiin tarkalla euromäärällä, mutta osa projektien lukumäärästä ja budjeteista perustuivat arvioon. Kootut ja kuviossa 7 esitetyt tiedot ovatkin suuntaa-antavia.

Projektikantaa on runsaastiSote TKI -projekteja tunnistettiin vuodelta 2017 kaikkiaan noin 700 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu ko-konaisbudjetti (toimijoiden osuus) oli vähintään 160 miljoonaa euroa.14 Tarkastelu ei sisällä UKK-instituu-tin, yritysten ja järjestöjen projekteja, joten Pirkanmaan todellinen projektikanta on esitettyä suurempi. Selvästi suurimpina toimijoina tunnistetun projektikannan osalta näyttäytyvät PSHP ja MED (TaY). Volyy-miltaan suuria ovat myös SOC (TaY) ja biolääketieteen tekniikka (TTY).

Kuvio 7. Pirkanmaan sote-alaan liittyvät ulkoisella rahoituksella toteutettavat projektit vuonna 2017.

14 Huom. kokonaisbudjetissa on mukana vain kyseisen toimijan osuus konsortiohankkeista. Projektien lukumäärään sen sijaan saattaa sisältyä joitain päällekkäisiä hankkeita, koska alueella on myös yhteishankkeita. 22

Rahoitusta tulee pirkanmaalle useasta lähteestä – on tietylle sote:n osa-alueelle tai toimijatyypille suun-nattuja rahoituksia, kuten säätiöiden, ministeriöiden ja valtion (esim. VTR-rahoitus) rahoituksia, sekä laajempia kansallisia tai kansainvälisiä rahoituksia. Lisäksi on suoraa TKI-toiminnan myyntiä esimerkiksi yrityksille ja muille organisaatioille.

Kaikilta toimijoilta ei saatu tietoon rahoituslähteitä, joten niistä ei voida tehdä koko Pirkanmaan osal-ta johtopäätöksiä. TaY:lla Suomen Akatemia (SA) on keskeisin rahoittaja, mutta muitakin rahoittajia on runsaasti. MED:issä SA oli vuonna 2017 itseasiassa toiseksi suurin rahoittaja, sillä suurin osuus rahoituk-sesta (27 %) oli ulkomaista. Se ei yllätä, koska vuonna 2014 TaY sai 57 prosenttia koko Suomen yliopistojen ulkomaisesta rahoituksesta, ja osuudesta valtaosa liittyi MED:issä tehtäviin rokotetutkimuksiin (ks. Rau-nio, Räsänen & Kautonen 2016).

TTY:n biolääketieteen tekniikassa SA oli vuonna 2017 suurin rahoittaja. Tärkeä rahoittaja oli myös Business Finland, joka oli muiden tiedekuntien sote-alaan liittyvissä projekteissa tyypillisin rahoittaja. TAMK:lla TKI-projekteissa tyypillisiä rahoituksia ovat alueelliset kehittämisrahat (esim. ESR-rahoitus).

Ja se (kansainvälinen rahoitus) on ehkä semmonen kehittämisen kohde meillä.

Kansallisten rahoituslähteiden, kuten Business Finland -rahoituksen, vähentyminen on osaltaan siirtänyt toimijoiden katsetta kauemmas kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Kansainvälisen rahoituksen lisää-minen olikin monen toimijatahon tavoitteena ja se nähtiin koko Pirkanmaan kehittämiskohteena. Toi-saalta haasteena nähtiin, että kansainväliset rahoitukset saattavat myös rajoittaa alueen yhteistyötä.

sillon hengaillaan niitten, ulkomaisten kumppaneitten kans ja se ei tue, tää rahotuksen siirtyminen, kansainvälisyys ei tue tätä, kansallista tai, alueellista yhteistyötä.

Kuten alun sitaatti kuvaa, myös projektien käynnistämisen ja niihin liittyvän rahoituksen hakemisen osal-ta esitettiin toiveita alueen sisäiselle vuoropuhelulle, verkoston vahvistamiselle ja rahoitusten hakemiselle yhteisvoimin.


Pirkanmaalla on ulkoisella rahoituksella toteutettavaa sote TKI -toimintaa runsaasti eri toimijoilla. Suurimmat projektikannat kohdistuvat lääketieteen ja biotieteiden alueille. Kansainvälistä rahoitusta on, mutta sen ha-kemista ja hakemiseen liittyvää yhteistyötä on tarvetta lisätä. Alueen verkostojen tiivistäminen ja osaamisten yhdistäminen on tärkeää myös rahoituksen näkökulmasta.

Kartoitus osoitti, että sote TKI -toimintaa kuvaavaa määrällistä tietoa on aluetasolla vaikea saada ja se ei ole kaikilta osin yhteismitallista. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tulevaisuudessa projektitietoja täytyy tallen-taa ja koota toisin esimerkiksi projektien kuvailu- ja metatietoja tarkentamalla. Lisäksi tiedolla johtaminen edellyttää sote:n määrittämistä ja rajaamista yhteisesti sovituin kriteerein.

23

KÄRKIALUEITA PIRKANMAALLA

No mä näkisin että Pirkanmaan vahvuus joka on osin hyödyntämätön, aika pitkälti hyödyntämätön ja se liittyy siihen epäsystemaattisuuteen niin on se että, ja mikä on tää epämääräsyyskin joka liittyy tähän ja mistä ei nyt päästä eteenpäin ni on juuriki se että, ku meillä on sieltä solusta sinne politiikkatasoon tavallaan se osaamine. (--) Ja sitte, sen lisäks paitsi että meillä on täältä solusta tänne politiikkatasoon, ni sitte meillä on, vauvasta vaarii.

Pirkanmaan osaamiskärkien tunnistamisen lähtökohtana olivat haastateltavien nimeämät alueet, joita pei-lattiin huippuyksikkö- ja profirahoituksiin, projektitietoihin ja TKI-toiminnan painopisteisiin. Pirkanmaalla onkin valtavasti sote TKI -toiminnan osaamisalueita, joista osa on kapeita ja teräviä kärkiä ja toiset laajoja kokonaisuuksia tai aloja. Alun sitaatti kuvastaa osaamisen monipuolisuutta ja haastetta sen hyödyntämises-sä. Tässä esiin nostetut kärkialueet ovat esimerkkejä, joita on syytä jatkossa täydentää ja arvioida tarkemmin.

Elinkaaritarkastelu ja erityisesti ikääntymiseen liittyvä TKI-toiminta

Pirkanmaalla on vahvaa elinkaaritutkimusta ja TKI-toimintaa ”aina vauvasta vaariin”. TKI-toiminta on moni-puolista ja kansainvälisesti arvostettua niin lapsiin, nuoriin kuin perheisiin (esim. perhehoitotiede) liittyen. Erityisenä vahvuutena näyttäytyy kuitenkin ikääntymiseen liittyvä tutkimus ja siihen kytkeytyvä kehitys- ja in-novaatiotoiminta.

TaY:n yhteiskuntatieteiden tiedekunta on partnerina Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyk-sikössä (CoE AgeCare). Tutkimuksella on pitkät perinteet ja ainutlaatuiset aineistot (esim. tervaskantotut-kimus). Ikääntymiseen liittyvää TKI-toimintaa on useilla toimijoilla (mm. TAMK, Tampereen kaupunki, toisen asteen koulutusorganisaatiot, yritykset ja järjestöt) ja teemaan liittyy paikallisia, kansallisia ja kan-sainvälisiä verkostoja, alustamaista kehittämistä ja kokeiluja. Haastatteluissa ikääntyminen nousi esille liiketoimintamahdollisuutena – innovaatiopotentiaalia löytyy esimerkiksi terveys- ja hyvinvointiteknolo-gian soveltamisen osalta.

Jatkon kannalta tärkeää on vahvistaa teemaan liittyvää alueellista yhteistyötä ja TKI-ketjun toimivuut-ta, kuten syötteiden ja osaamisen eteenpäin vientiä tutkimustuloksista innovaatioihin asti.

Kliininen lääketiede – rokote- ja syöpätutkimus (erityisesti eturauhassyöpä)

Kliininen lääketiede on myös selkeä vahvuus Pirkanmaalla. Kärkialueina näyttäytyvät rokote- ja syöpätut-kimus, josta jälkimmäisen erityisenä alueena on eturauhassyöpään liittyvä tutkimus. Niin rokote- kuin syöpätutkimukseenkin liittyy vuosikausien kehitystyö, kansainvälinen näkyvyys, arvostus ja mittava rahoi-tus. Näkyvyyttä lisää kansallinen keskittyminen – Pirkanmaalla aloittaa kansallinen syöpäkeskus 1.8.2018. Rokotetutkimukseen liittyen on kehitetty ja kehitetään uutta liiketoimintaa. Syöpätutkimuksen osalta uu-sia avauksia haetaan muun muassa bioinformatiikan hyödyntämisen kautta. Tutkimustyötä tukevat hyvät laitteistot, välineet ja esimerkiksi biopankit.

Kliinisen lääketieteen muita erityisiä osaamisalueita on useita, kuten keliakia, sydän- ja verisuonisai-raudet, tulehdukselliset sairaudet, diabetes, käsikirurgia, neurokirurgia (kuten syväaivostimulaatiohoidot) ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Biolääketieteellinen/ -tekninen TKI-toiminta

Kiistattomana kärkialueena Pirkanmaalla näyttäytyy myös biolääketieteellinen- ja biotekninen TKI-toi-minta. BioMediTech-instituutissa TKI-toimintaa ja siihen liittyviä tukipalveluja on resursoitu, TKI-ketju toimii, keksintöjä ja uutta liiketoimintaa syntyy. BioMediTechin projektikanta on luokiteltu kypsyystasojen mukaan ja monitieteinen lähestymistapa on näkyvissä alalla niin tutkimuksessa kuin koulutuksessakin. Pirkanmaalla on useita vahvuusalueita, kuten mitokondriotutkimus ja resorboituvat materiaalit. Mullis-tavia avauksia on tehty muun muassa monikudosmallintamisen huippuyksikössä, esimerkkinä Ihmisen varaosat -hanke.

24

Yhteiskunta- ja terveystieteellinen TKI-toiminta

Esimerkkinä Pirkanmaan laaja-alaisesta osaamisesta on yhteiskunta- ja terveystieteellinen TKI-toiminta, jossa tarkastelu ulottuu yksittäisestä ihmisestä laajoihin palvelujärjestelmätason ja globaalin tason tarkas-teluihin. Pirkanmaalla on esimerkiksi tiettävästi ainut kansainväliseen terveyteen (Global Health) erikois-tunut professuuri. Vahvuutena kokonaisuudessa näyttäytyvät esimerkiksi sosiaalitieteet, kuten sosiaalityö, jossa erityistä on muun muassa tutkimusmenetelmäosaaminen ja ihmislähtöinen tarkastelutapa. Koko-naisuutta tukee Pirkanmaan laaja julkishallinnon, organisaatioiden ja hyvinvointipalvelujen tutkimus-, kehittämis- ja arviointiosaaminen (kuten talous-, johtamis- ja politiikkaosaaminen).

Mainittuja tai projektikannassa näkyviä muita osaamisalueita ovat esimerkiksi psykologia ja logo-pedia, ja muita teemoja työhyvinvointi, maahanmuutto, monikulttuurisuus, mielenterveys, vammaispal-velut, päihde, asunnottomuus, syrjäytyminen ja sote-uudistuksen kärkiteemat. Pirkanmaalla on vahvaa osaamista palvelukehittämisessä ja palvelupolkujen tarkastelussa. Useiden toimijoiden TKI-toiminnassa keskeistä on asiakas- ja ihmislähtöisyyden edistäminen (ml. asiakasarvo).

Vaikka yhteiskunta- ja terveystieteellinen TKI-toiminta on Pirkanmaalla vahvuus, se vaatii tarkempaa tar-kastelua – miten laajasta osaamisesta tunnistetaan teräviä kärkiä? TKI-polkua on myös syytä kehittää kokonai-suudessaan niin, että esimerkiksi sosiaalisten innovaatioiden tunnistaminen ja eteenpäinvienti helpottuu.

Teknologia – erityisesti terveys- ja hyvinvointiteknologia

Digitalisaatiolta ja teknologian hyödyntämiseltä odotetaan sote-alalla suuria – niin myös Pirkanmaalla, jossa terveys- ja hyvinvointiteknologia on yksi kärkialueista. Pirkanmaalla on paljon teknologialan yrityksiä ja esimerkiksi hyvinvointiteknologialan koulutusta. Myös projektikannassa erilaiset hyvinvointipalvelui-hin kehitettävät digitaaliset ja teknologiset ratkaisut näkyvät.

meidän profiili vois ehdottomasti olla tämä terveysteknologia tällä, Tampereella.

Teknologiaan liittyy hyviä avauksia myös muun muassa robotiikassa, pelitutkimuksessa ja linkittävänä alana tiedolla johtamisessa. Potentiaalisia alueita sote-alaan sovellettavaksi on Pirkanmaalla useita, kuten sig-naalinkäsittely, virtuaali- ja lisätyn todellisuuden teknologiat, kuvantaminen, tekoäly, koneoppiminen, tiedonlouhinta, hahmon tunnistaminen, tietojärjestelmät, tietoturva, langaton tiedonsiirto (anturitekno-logia), älykkäät ympäristöt ja tilannetietoisuustutkimus.

Koska teknologian kehitys ja digitalisaatio ovat maailmanlaajuisia kehittämisen painopisteitä, niin jatkossa on tärkeää kirkastaa osaamiskärkeä: mitä sellaista Pirkanmaalla on, mitä muualla ei ole?

Muita vahvoja ja potentiaalisia alueitaKartoitukselta toivottiin kiinnostavien ja yllättävien asioiden esiin nostamista. Kärkien osalta tällaisina näyttäytyivät turvallisuus, kulttuuri- ja media, ilmailu ja hyvinvointi laajemmin tarkasteltuna, kuten esi-merkiksi terveysliikunta UKK-instituutti ja Varalan urheiluopisto mukaan lukien.

Pirkanmaalla on paljon turvallisuusalan toimijoita (mm. POLAMK) ja turvallisuusklusteri, jota sote TKI -toiminnan osalta voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Samoin alueella on kulttuurialan osaamista ja avauksia sen yhdistämisessä sote-alaan, esimerkiksi Kulttuuri ankkurina sote-palveluissa -hanke. Myös mediapuolella löytyy osaajia, koulutusta ja infrastruktuuria (Mediapolis, viestintätieteiden infra ym.). Sote- uudistuksen lanseeraaminen on osaltaan viestinnällinen projekti, jossa olisi mahdollista hyödyntää inno-vatiivisia keinoja, kuten pelillistämistä. Ilmailu avautuu sote TKI -toiminnan osalta mahdollisuutena, kun Pirkanmaalle keskitetään ensihoidon helikopteritoimintaa ja ilmailuun liittyvää koulutusta. Innovatiivisia avauksia voi löytyä myös muilta tieteenaloilta, joilta niitä ei odottaisi, kuten historiasta (huippuyksikkö) ja filosofiasta.

Potentiaalisten alojen osalta tulevaisuudessa ratkaisee, miten uudet toimijat saadaan mukaan toimin-taan ja miten osaamisten yhdistämisessä onnistutaan. Yhteisten intressien löytäminen on tärkeää.

sattuuko olla mielenkiintoo että eihän mua esimerkiks, tää sote-puoli nyt sattuu kiinnostaan ittee

25

Valintojen tekemistä ja tiedolla johtamista

Mun mielest sielt pitää löytää ne kärjet (--) Ja ne pitää olla kansainvälisesti kiinnostavia koska me ollaan Suomen toiseks tärkein talousalue, pääkaupunkiseudun jälkeen niin meiän ei pidä lähtee sellasilla kärjillä jotka on kansallisesti kiinnostavia vaan ne pitää olla kansainvälisesti kiinnostavia.

Pirkanmaan vahvat osaamisalueet ovat tyypillisesti syntyneet vuosikausien pitkäjänteisestä työstä ja re-surssien suuntaamista tietyn teeman tai alan toimintaan. Alueellisessa päätöksenteossa resursointia tarkastellaan ja osaltaan tehdään valintoja siitä, millaisilla kärjillä Pirkanmaa erottautuu. Halutaanko TKI-toiminnalla kansainvälistä näkyvyyttä ja julkaisutoimintaa vai alueellista vaikuttavuutta, palvelujen kehittymistä ja innovaatioita? Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia ja kaikkia tarvitaan. Kyse on silti valin-noista ja arvostuksista.

jos meillä on joku, brändi jota me sanotaan että tää on meidän vahvuus niin sehän tarkottaa sitten että sen pitää olla vahvaa, lähtien sieltä perustutkimuksesta, sinne, ihan sinne innovaatiotoimintaan. Se koko ketju pitää toimia. Että siinä, tarvitaan siltä, ehkä kapealtakin alueelta kuitenkin, joka puolelta. Että, semmonen ajatus siitä että, unohdettais joku osa-alue niin se heikentää kyllä, paljon.

Tiedolla johtamisen näkökulmasta valintoihin vaikuttaa erilaisilla mittareilla saatava tieto. Nykytilakar-toituksen tarkoituksena oli luoda pohjaa indikaattoreiden valintaan. Joissakin haastatteluissa todettiin, että yhtenäisten mittareiden tunnistaminen koko toiminnan ja erilaisten toimijoiden osalta on vähin-täänkin haastavaa. Patentit ovat toimiva mittari tiettyjen toimijoiden osalta, mutta toisilla niiden rele-vanssi on olematon.

Mahdollisina mittareina kartoituksen aineistosta nousi esille esimerkiksi TKI-henkilöstön ja sote- alan opiskelijoiden lukumäärä (myös kansainväliset), julkaisujen määrä ja teema-alueet, syntyneet uu-det yritykset, keksintöilmoitukset, patentit, huippuyksiköt ja muut erityisrahoitukset, hankekanta ja -rahoitus, professuurit, medianäkyvyys, innovaatio- ja kehittämisalustat ja niihin liittyvän toiminnan volyymi. Lista ei ole kattava ja osa tiedoista on vaikeasti saatavia. Vaikeasti arvioitavaa, mutta hyödyllistä voisi olla myös katsoa pidemmälle kohti TKI-toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta, kuten asukkaiden lisääntynyttä hyvinvointia.


Pirkanmaalla on valtavasti vahvoja osaamisalueita, joista osa on kapeita ja teräviä kärkiä ja toiset laajempia kokonaisuuksia tai kokonaisia aloja. On myös useita potentiaalisia ja lupaavia aloja uusien avausten aikaan-saamiseen. Monialaisuus ja laajuus onkin sekä Pirkanmaan vahvuus että mahdollinen kompastuskivi. Osaa-mista pitäisi pystyä sanoittamaan ja tuomaan selkeämmin esille erottautumistekijänä.

Kärjet syntyvät pitkällisestä panostuksesta ja resurssien suuntaamisesta tiettyjen ilmiöiden tarkasteluun. Osit-tain on siis kyse arvostuksista ja valinnoista, joihin vaikuttaa myös eri mittareilla saatava tieto.

Osassa Pirkanmaan kärkialueista TKI-ketju toimii jo nykyisellään, mutta osa kaipaa vahvistusta – syntyisikö esimerkiksi ikääntymisestä liiketoimintaa?

26

➜ Yleiset megatrendit ja muu-tokset, kuten ilmastonmuutos, kaupungistuminen, digitali-saatio, ikääntyminen, monion-gelmaisuus jne., sote-alan ja -palvelujen näkökulmasta

➜ Sote-uudistus ja siihen kytkeytyvät ilmiöt: palvelujen integraatio, hoito-/palveluketju-jen kehittäminen, työhyvinvointi ja -terveys, asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kehittämi-nen, verkostomainen toiminta, talousnäkökulmat ja kustannus-ten hillitseminen

➜ Hyvinvointi yleisesti: esimer-kiksi kulttuurihyvinvointinäkö-kulmat, unen ja ruuan terveys-vaikutukset

➜ Median hyödyntäminen sote-palveluissa, esimerkiksi mielenterveyspuolella

➜ Maahanmuutto, ennaltaeh-käisevät palvelut, syrjäytymisen ehkäisy varhaislapsuudesta asti ja osallisuuden lisääminen (muun muassa lasten osallisuus)

➜ Vaikuttavuuden arviointi ja mittaus, mm. terveystalous-tieteellinen lähestyminen vaikuttavuuteen

➜ Teknologia ja sen mahdol-lisuudet laajasti: ympäristön havainnointi, telelääketiede (telehealth ja -medicine), etäkuntoutus ja -hoiva, kotiin vietävät ratkaisut, tekoäly, robotiikka ja nanoteknologia

➜ Biolääketiede, genetiikka ja lääketieteentekniikka

TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISSUUNTIA

Et kyl mä näkisin että meidän tehtävä olis, lähtee hakeen innovaatioita soveltamisesta ja yhdessä tekemisestä ja, nimenomaan siitä, yritysten, julkishallinnon ja, yliopistojen, keskinäisestä yhteistyöstä, eli käytännössä siitä ihmisten välisestä yhteistyöstä

TEEMOJA JA KOHTEITA

Haastateltavat tunnistivat tulevaisuuden teemoja ja kohteita, joita Pirkanmaalla voitaisiin suuntautua erityisesti kansainvälisen erottautumisen näkökulmasta (ks. kuvio 8). Yleisenä näkemyksenä olikin, että ilmiöitä tulisi entistä enemmän tarkastella kansainvälisessä kontekstissa. Monelle tämä on jo arkipäivää.

Kuvio 8. Tulevaisuuden sote TKI -toiminnan kohteita ja teemoja.

Teemaehdotusten kirjo on laaja, mikä kuvastaa sekä sote-kenttää että Pirkanmaan osaamispohjaa. Kaiken kaikkiaan kuvastuu kaksi pääasiallista lähestymistapaa. Toisaalta monet odottavat Pirkanmaalta radikaa-leja ja monialaisuuteen pohjaavia avauksia: ”Ei tulevaisuuden sairaala oo seiniä”. Toisaalta muistutetaan siitä, että vahvat alat ja osaamiskärjet ovat syntyneet vuosikausien työstä, jota ei kannata hukata keskitty-mällä pelkkiin avauksiin ja monitieteisyyteen.

jos kaikki taas menee siihen et yritetään vaan tehä sitä yhteistä ja monialasta ja tieteiden välistä niin, kun nythän se on hirveen vallitsevaa et kaiken pitäis olla sitä mut mitä sitte jää, taas tutkimatta jos mennään sille kentälle pelkästään et pitäs varoo aina semmosii yhden totuuden mallei näissä.

Toivottiin myös, että TKI -toiminnassa päästäisiin entistä vahvemmin kiinni palveluihin. Menetelmällises-ti korostettiin toimintatutkimusta, yhteiskehittämistä ja alustatyöskentelyä – palvelunkehittämisen tarpei-siin vastaamista laajapohjaisella osaamisella. Palvelujen kehittämiseen liittyen ehdotettiin myös entistä vahvemman TKI-yhteistyön rakentamista korkeakoulujen ja maakunnan välille.

27

KOHTI IDEAALITILAA SOTE TKI -TOIMINNASSA

mää huomasinkin siitä sun kysymysrepertuaarista että nää vaikeutuu loppua kohti [nauraa].

Kartoituksessa yhtenä kokonaisuutena oli alueellisen sote TKI -toiminnan ideaalitilan hahmottaminen. Kysymys ei ollut yksinkertainen ja näkemyksissä oli eroavaisuutta esimerkiksi siinä, kuinka vahvaa koor-dinaatiota TKI-toiminnalle kaivattiin. Hyvin yksimielisiä oltiin siitä, että tarkastelun tulisi lähteä liikkeelle toimijoiden yhteen tuomisesta, yhteisestä keskustelusta ja yhteisen tahtotilan löytämisestä.

ja enemmän sitä yhteistä tekemistä yhteistä voimaa, et eri alojen ihmisiä enemmän saamaan kiinnostumaan samasta aiheesta, omasta näkökulmasta ja se nousis, että ehkä semmosta, mut en mä tiedä onks se ikinä mahdollista saada, niin hyvin toimijoita eri alan toimijoita yhteen.

Kärkiasema sote TKI -toiminnan keskittymänäKokonaisuudessaan voidaan sanoa, että ideaalitilanteessa Pirkanmaa ottaa entistä keskeisemmän ase-man sote-alan TKI-keskittymänä 15. Se tarkoittaa, että osaamista tuodaan aiempaa vahvemmin esille niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja alueen innovaatioekosysteemiä kehitetään yhä toimivammaksi. Tässä maakunta voi olla mahdollistajana ja koota osaamista yhteen (ks. kuvio 9).

NÄKYMINEN ULOSPÄIN

• Proaktiivisuus ja vaikuttaminen

• Strategiset valinnat ja yhteisesti tunnistetut kärjet (huom. arvot)

• Tavoitteet korkealla ja pitkällä

TOIMIMINEN SISÄLTÄPÄIN: YHDESSÄ TEHDEN YHTEISEEN MAALIIN

• Sote ja TKI yhteisesti ymmärretty

• Innovaatioekosysteemi aito ja toimiva (sis. rakenteet)

• Osaaminen monipuolisesti hyödynnetty, roolit tunnistettu

• Vaikuttavat vuorovaikutuksen areenat

• Viestintä ja läpinäkyvyys

• Kumppanuus ja dialogi

MAAKUNTA MAHDOLLISTAJANA JA YHTEEN KOKOAJANA

• Kokonaisuuden katsominen

• Pitkäjänteinen toiminta

• Entistä systemaattisempi ennakointi ja toimintaympäristöanalyysi

• Resursointi: suuret kokonaisuudet ja pienet kokeilut

• Tiedolla johtamisen edellytykset varmistettu

Kuvio 9. Alueellisen sote TKI -toiminnan ideaalitilan saavuttamisen edellytyksiä.

Markkinoinnillisen esiintulon lisäksi ulospäin näkyminen tarkoittaa proaktiivisuutta ja vaikuttamista esimerkiksi rahoittajien suuntaan, myös EU-tasolla. Siihen liittyy myös osaamiskärkien kirkastaminen. Kärkiä on syytä hakea yhteistyöllä ja arvostuksia puntaroiden. Se ei välttämättä tarkoita rajautumista ka-pea-alaisesti tiettyihin kohteisiin, vaan sitä, että osaamisesta pystytään viestimään entistä konkreettisem-min. Tavoitteiden tulee olla riittävän korkealla ja katse riittävän kaukana Pirkanmaasta ulospäin.

Innovaatioekosysteemin rakentamisen kannalta olennaista ei olekaan, pyritäänkö vahvemmiksi kansainvälisiksi toimijoiksi vai vastaamaan paremmin alueen tarpeisiin. Vaikuttava innovaatio-ekosysteemin toimii alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. (Arene ry 2017, 62.)

15 Innovaatiokeskittymällä tarkoitetaan Hautamäen ja Oksasen (2012) mukaan aluetta, jossa on erityisen paljon tietyn alan osaamista ja innovatiivisuutta. Siihen liittyy myös erikoistuminen tietyntyyppiseen osaamiseen.28

Ulospäin näkymisen lisäksi alueen innovaatioekosysteemin tulee olla sisäisesti toimiva, vuorovaikuttei-nen ja uutta synnyttävä. Ekosysteemillä tulee olla tehokkaat rakenteet ja organisointitavat, mihin liittyy osaajien, roolien ja vastuiden tunnistamista. Jossain määrin siihen vaikuttavat myös kannustimet. (Vrt. Hautamäki ym. 2016; Wahlfors & Aarrevaara toim. 2015.) Toimivassa innovaatioekosysteemissä osaamista hyödynnetään monipuolisesti, TKI-ketju toimii ja toiminta on verkottunutta myös kansainvälisesti. Kes-keistä on viestintä sekä organisaatioiden välillä että sisäisesti niin, että kumppanuus ja dialogi mahdol-listuu. Osaajilla on mahdollisuuksia kohdata ja luoda uutta vaikuttavilla vuorovaikutuksen areenoilla. Esimerkiksi ehdotettiin alueellisia näyttäviä ja säännöllisiä sote TKI -päiviä ja erilaisia yhteiskehittämisen ympäristöjä.

Mä aattelisin että siinä, ihannetilanteessa ois läpinäkyvämpää puolin ja toisin että mitä osataan ja mihin tarvitaan osaamista.

Tulevalta maakunnalta tai muulta alueelliselta toimijalta odotetaan mahdollisuuksien luomista, kokonai-suuden katsomista ja yhteen tuomista (vrt. myös OKM 2018b). Tähän liittyy resurssointia sekä suurempien rahoituskokonaisuuksien että pienempien kokeilujen kautta. TKI-toiminnan kehittäminen on pitkäjän-teistä toimintaa, joten maakunnalta toivotaan kauaskatseisuutta, systemaattista ennakointiprosessia ja toimintaympäristöanalyysia. Tämä edellyttää myös ajantasaista tietoa TKI-toiminnan tueksi.

tää ei oo todellakaan pikaruokaa että ku puhutaan tästä uudistumisesta niin, se mitä päätöksiä nyt tehdään niin sitte mää oon eläkkeellä niin ne alkaa sillon olla, totta.

meil ois alueellisesti ihan mielettömät mahollisuudet ja päästä jonneki iha, oikeesti vaikuttavii juttuihi. Mutta kyllä meiän pitäis osata nyt, tehdä tää homma, oikeella tavalla ja oishan se kiva jos, joku taho voisi siinä jeesata. Et on se sitten juuri, Pirkanmaan liitto tai, joku TKI-toimija

Alueellisen sote TKI -kokonaisuuden eteenpäin vieminen ja ekosysteemin kehittäminen kytkeytyy johta-miseen. Johtamiselta odotetaan esimerkiksi laaja-alaista ymmärrystä, avarakatseisuutta, kokonaiskuvan hallintaa, päämäärätietoisuutta, rohkeutta ja vuorovaikutteisuutta. Siihen liittyy avoimuus ja luottamuk-sellinen ilmapiiri sekä osallistumismahdollisuudet koskien päätöksentekoa.

Ja maakunnittain tärkee näkökulma että jos, maakunta ottaa johtavaa roolia, maakunnan, TKI-toiminnasta, niin miten se tuo sitä johtajuutta ja vaikuttavuutta siihen toimintaan niin että asiat oikeesti saadaan aikaan että.. Tarkotan siis monen tasosta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa.


Pirkanmaalla on mahdollisuus ottaa entistä näkyvämpi asema sote TKI -toiminnan keskittymänä. Tähän pää-seminen edellyttää strategisen tason sitoutumista: on vahvistettava sekä alueen ulkoista näkyvyyttä että innovaatioekosysteemin sisäistä toimivuutta.

Maakunta voi toimia TKI-toiminnan mahdollisuuksien tarjoajana ja osaamisen yhteen kokoajana. Kaiken kaikkiaan TKI-toiminnan edistämisessä on tarvetta vuorovaikutteiselle ja avarakatseiselle johtamiselle, jonka avulla toimintaa viedään eteenpäin yhdessä tehden yhteiseen maaliin.

29

BRÄNDI: POHJAA EROTTAUTUMISEEN

yks aukko on selkeä ja se on kyllä identifioitu että meidän pitää olla aktiivisempia viestinnässä.

Pirkanmaan osaamisen esille tuomisen tarve on ilmeinen ja onkin keskusteltu siitä, löytyisikö termi tai kokonaisuus, joka kuvaisi alueen osaamista paremmin kuin ”sote”. Haastatteluissa kysymys koettiin läh-tökohtaisesti haastavana, mutta hetken pohdinnan jälkeen osa intoutui keksimään osaamista kuvaavia nimiä ja jopa sloganeita. Ehdotuksia on koottu kuvioon 10.

Moni totesi, että sote on huono markkinointinimi, mutta joku piti sitä myös toimivana. Selvästi ylei-simmin ehdotuksissa ja puheessa nousi esille hyvinvoinnin käsite, jonka nähtiin kuvaavan Pirkanmaan osaamisen laaja-alaisuutta. Toisaalta hyvinvointi koettiin käsitteenä liian yleiseksi.

Useita ehdotuksia annettiin myös koskien terveysteknologian nostamista osaamiskärjeksi. Monissa ehdotuksissa näkyi kokonaisvaltaisuus, hyvä elämä tai arki, osallistuminen ja toimijuus. Kansainvälises-ti kiinnostavana tekijänä mainittiin pohjoismaisen hyvinvointivaltion omaleimaisuus. Muumimaailma- vertaus kuvasi tavoitetilaa: aluetta, jossa on poliiseja, mutta ei rosvoja. Joku myös totesi, että olisi syytä miettiä ensin kokonaisuus ja vasta sitten sitä kuvaava nimi.


Pirkanmaan tulee vahvistaa erottautumistaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Brändäyksen näkökulmasta osaaminen mahdollistaa useiden osa-alueiden ja näkökulmien esiintuomisen. Markkinoinnillista painotusta on syytä miettiä osana TKI-toiminnan kehittämistä, mutta riittävän nopeasti: ei jäädä jalkoihin vaan kuljetaan edellä.

Kuvio 10. Ehdotuksia Pirkanmaan sote-osaamisen brändäämisen tueksi.

Kun kartoituksen aineistoa tarkastelee kokonaisuutena, mieleen piirtyy yksi sana: ihminen. Uuden Tam-pereen korkeakouluyhteisön sloganissa ihminen ratkaisee, Ketterä kaupunki -hankkeessa ihmiset tekevät kaupungin ja koko sote TKI -toiminta lopulta tähtää ihminen hyvinvointiin ja parempaan elämään. Sen saavuttamiseen Pirkanmaalla painottunut asiakas- ja ihmislähtöinen lähestymistapa luo hyvän pohjan.

kyllä me tosi isoa harppaus on otettu täällä eteenpäin nimenomaan tässä asiakaslähtöisessä ajattelussa

30

YHTEENVETO NYKYTILASTA JA KEHITTÄMISSUUNNISTA

nyt ollaan sellaisen valtatien edessä, jota on odotettu

Nykytilakartoituksen pohjalta voidaan sanoa, että Pirkanmaalla, jos jossain, on monia mahdollisuuksia sote-alan TKI-toiminnassa ja sen suuntaamisessa tulevaan. Tavoitteena tulisikin olla entistä keskeisempi asema sote-osaamisen keskittymänä.

Keskeisen aseman ottaminen edellyttää edellä kuvattujen tulevaisuuden ja ideaalitilan (kuvio 9) näkö-kulmien sekä kuviossa 11 esitetyn toiminnan nykytilan SWOT-analyysin huomioimista.

Alun sitaatti osoittaa kartoituksen aikana välittynyttä kuvaa pirkanmaalaisesta tekemisestä – uudis-tukset nähdään mahdollisuuksina ja tekemiseen suuntaudutaan aktiivisesti. Se lupaa hyvää.

osottaa jotenkin sitä pirkanmaalaista tekemisen tapaa, porukat tulee aidosti eri paikoista, heittäytyen siihen ja suurella tunteella ja tavotteella ja pyrkimyksellä että siitä tulee jotain.

PIRKANMAA = Mahdollisuuksien

Living lab

• TKI-toiminta on alihyödynnettyä

• Sekä toimijakenttä että projektitoiminta on vielä osin hajallaan: toiminta on sirpalemaista ja osaamisen synergiaedut osin hyödyntämättä

• Markkinointi ja brändäys kaipaa vahvistusta

• Yhteistyössä on otettava askel eteenpäin: osin vielä puheen tasolla tai henkilösidonnaista

• Tutkimustulosten tai kehitettyjen mallien käytäntöönvienti osittain ontuu – innovaatiotoimintaan panostettava

• Syötteiden eteenpäinvienti kaipaa systematiikkaa

• Kansainvälisyyden ja kv-rahoitusten hyödyntämistä lisättävä

• Toiminnan osittainen lyhytjänteisyys, esim. hanketoiminnassa kehitettyjä malleja ei

välttämättä saada pysyväksi toiminnaksi

• Yrityksillä haasteena alkuinvestoinnit: tarve mm. houkutella yrityksiä ja sijoi-tuksia alueelle

• On lähdetty etunenässä tarkastelemaan TKI-toimintaa maa-kunnan tasoisesti osana sote-maku-uudistusta

• Monialainen koulutus eri tasoilla ja tahtotila kehittämiseen

• Laaja toimijajoukko ja vahva, monialainen osaamispohja

• Uniikki sairaalaympäristö ja korkeakouluyhteistyö (Tampere3)

• Vahvistuvaa alustamaista kehittämistä ja kokeiluja

• Osaavia verkostotoimijoita ja sujuvaa yhteistyötä

• Teknologiaosaaminen ja kasvava terveysteknologiayritys-kenttä

• Alueen sijainti, koko, aktiivisuus, tarjonta ja vetovoima

• Asenne, tekeminen ja rohkeat avaukset

• Tampereen kaupunki kuntatoiminnan veturina

• Tahtotila tehdä yhdessä: opiskelijat, henki-löstö, yritykset, järjestöt, julkiset toimijat. Ymmärretään vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen merkitys

• Tehty pitkään työtä samansuuntaisesti

• Hyvä infra, laitteistot ja tietopankit

• Suuret muutokset (sote-uudistus, Tampere3 ym.): edelläkävijyys ja TKI-osaamisen hyödyntäminen uudistusten läpiviennissä ja palvelujen kehittämisessä

• Monitieteisyyden ja -alaisuuden estottomampi hyödyntäminen, radikaalit avaukset

• Kokeilutoiminnan laajentaminen, mutta myös suurten hanke- ja alustakokonaisuuksien rakentaminen (kuten KEHYS)

• Teknologiaosaamisen laajempi soveltaminen: esim. vieminen sosiaalialalle ja järjestökentälle, käyttöönottovaiheen kehittäminen

• Opiskelijoiden, henkilöstön ja asukkaiden entistä vahvempi ottaminen voimavaraksi TKI-toimintaan

• TKI-valmiuksien vahvistaminen koulutusten osana

• Yhteistyö aluetta laajemmin, myös kansainvälisesti

• Uuden liiketoiminnan synnyttäminen hyvinvointialoille

• Suuret muutokset halvaannuttavat toimintaa

• Hyvät suunnitelmat eivät konkretisoidu toiminnaksi

• Terveyspuoli painottuu liikaa, sosiaalipuoli jää varjoon

• Reuna-alueet unohtuvat, kehitetään vain osaa Pirkanmaasta

• Keskitytään liikaa aluenäkökulmaan tai pieniin piireihin

• Ei varata aikaa ja resursseja kehittämiselle

• Jäädään muiden alueiden jalkoihin: vaikutettava

• Osaaminen on liian laajaa, ei päästä kiinni ytimeen

• Rakenteet estävät uusien mallien käyttöönottoa

• Keskitytään pelkkään monitieteisyyteen ja uuden luomiseen ja unohdetaan perinteiset vahvat osaamisalueet

• Kilpaillaan samoista resursseista, jotka ovat muutenkin pienet

• Tyydytään nykytilanteeseen, tehdään liian perinteistä

Kuvio 11. Pirkanmaan sote TKI -toiminnan nykytilan yhteenveto, SWOT-analyysi.

31

MA

HD

OLLISUUDET

HEIKKOUD

ET

UHAT

VA

HVUUDET

LOPPUSANATuusia avauksia tullaan kyllä näkemään. Mut se et millä alueella ne on niin, niit on nyt vähän vaikee sanoo tässä vaiheessa (--) Hyvin paljon mahdollisuuksia, sekä sen sosiaalityön että sitten, terveyden alueella.

Pirkanmaalla on sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyen monipuolinen ja vahva osaaminen, jota kirkastamalla, esiin tuomalla ja systemaattisesti hyödyntämällä Pirkanmaa vah-vistaa asemaansa innovaatio- ja osaamiskeskittymänä. Kartoituksen toteutus hyvällä ja laajalla yhteistyöllä on osoitus tahtotilasta: halua on siirtyä yhteisvoimin osaamisesta erottautumiseen.

Vaikka kartoitus kuvasi Pirkanmaan ja sosiaali- ja terveysalan TKI-toiminnan nykytilaa, niin monet esiin nousseet ilmiöt eivät ole ala- tai aluespesifejä. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös muiden alojen ja maakuntien TKI-työn edistämisessä. Kartoitus toi esille uusia näkökulmia alueelliseen sote TKI -koko-naisuuteen, mutta tietoa on syytä jatkossa täydentää, laajentaa, kiistää ja haastaa. Kaikkia kiviä ei vielä käännetty.

Pirkanmaalla sote TKI -toiminnan osalta työ jatkuu monella saralla, mikä mahdollistaa myös teeman jatkotutkimusta ja kehittämistä. Kartoituksen yksi keskeisistä havainnoista oli yhteistyön ja innovaatioe-kosysteemin toimivuuden merkitys. TKI-toiminnan kehittämisessä on ylitettävä henkisiä esteitä ja raken-nettava siltoja yhteistyölle. Siihen liittyy katsominen myös yli maakunnan rajojen.

Suomi on Suomi ja se on pieni ja meijän täytyis näyttäytyä tuonne kansainväliselle kentälle, yhtenäisenä

Kaiken kehittämisen ja uudistamisen keskellä täytyy myös muistaa koko TKI-toiminnan onnistumisen keskeinen edellytys: osaavat ja tekemiseen sitoutuneet ihmiset. Yhteistyö, uudistusten läpivienti ja toimin-nan muutos on lopulta kiinni ihmisistä – sellaisista, jotka muuttavat asioita tekemällä ja näkemällä asioita toisin.

se muutoshan tapahtuu vasta kun ne ihmiset ottaa sen muutoksen oman työnsä, ja lähtee tekemään asioita toisella tavalla

32

Alueuudistus.fi. 4.1 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimin-nan koordinointi. Saatavissa: http://alueuudistus.fi/jarjestami-sen-kasikirja/kehittaminen/tki-toiminta. Viitattu 10.5.2018.

Arena ry (2017). Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toimin-nassa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevasta rakenteellisesta kehittämisestä 2017. Saatavana: http://arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/tki-ra-ke-selvitys.

6-Aikakärkihankkeen verkkosivut. Saatavissa: https://6aika.fi/avoimet-innovaatioalustat-karkihanke/.

Business Finland (2018). Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta 2017. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/globalas-sets/julkaisut/esitys__business_finland__innovaatiotoimin-ta_2017-dm-1976449.pdf.

Business Tampere (2017). Innovaatiosetelistä puhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen. Uutiset 9.10.2017. Saatavissa: https://pirkanmaantalous.fi/uutiset/innovaatiosetelista-puhtia-kas-vuun-ja-kansainvalistymiseen. Viitattu 5.5.2018.

Business Tampere -verkkosivut. The innovation story of Tampere. Päivitetty 10.05.2018. Saatavissa: https://yritystampere.fi/en/smart/the-innovation-story-of-tampere. Viitattu 28.6.2018.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK (2018). Innovaatiot ja tutkimus. Verkkosivusto. Saatavissa: https://ek.fi/mita-teemme/innovaati-ot-ja-osaaminen/innovaatiot-ja-tutkimus/. Viitattu 10.5.2018.

Erhola, Marina, Vaarama, Marja, Pekurinen, Markku, Jonsson, Pia Maria, Junnila, Maijaliisa, Hämäläinen, Päivi, Nykänen, Eeva & Linnosmaa, Ismo (2014). SOTE-uudistuksen vaikutusten ennak-koarviointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 14 / 2014. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Tampere. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-176-1.

Hautamäki, Antti & Oksanen, Kaisa (2012). Suuntana innovaa-tiokeskittymä. Agora Center, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37250/SuuntanaInnovaatiokes-kittym.pdf?sequence=1.

Hautamäki, Antti, Ståhle, Pirjo, Oksanen, Kaisa & Tukiainen, Taina (2016). Vaikuttavaa tutkimusta – Kokeiluehdotuksia tutki-muksen vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2016. Saatavissa: http://julkai-sut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74842/TEM-jul_2_2016_web_01032016.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Heinikangas, Anniina (2018). Sosiaali- ja terveysalan yritystoimin-ta Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton selvitys. Julkaisematon.

Holli, Kaija & Saloranta, Anna (2016). Osaaminen tulevaisuuden sote-maailmassa. TUSO-hankkeen loppuraportti 21.12.2016. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/TU-SO-hanke_LOPPURAPORTTI.pdf.

Häkli, Jouni, Kallio, Kirsi Pauliina & Korkiamäki, Riikka toim. (n.d.). Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 90. Saatavissa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf.

Ilmavirta, Veijo, Salminen, Hannele, Ikävalko, Markku, Kaisto, Heikki, Myllykangas, Päivi, Pekkarinen, Eero, Seppälä, Hannele & Apajalahti, Touko (2013). Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden arviointiryhmän loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineu-voston julkaisuja 5:2013. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Tammerprint Oy, Tampere. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0513.pdf.

Ilvonen, Anne (2015). VASU 1/2015. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle kysyntää suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä. Karelia-ammattikorkeakoulun verkkojulkaisu. Saatavissa: http://www.karelia.fi/vasu/2015/08/10/artikkeli-5/.

Jormanainen, Vesa (2018). SOTE uudistuksen tutkimuksellinen arviointi: taustaselvityksen työsuunnitelma. Käsitelty ohjausryh-mässä 7.2.2018 (v.1.0). Julkaisematon.

Järvinen, Marika (2017). Kehittämis- ja innovaatiotoiminta Pir-kanmaan (sosiaali- ja) terveyskeskuksissa - ryhmähaastattelututki-muksen tuloksia. 23.1.2017. Julkaisematon.

Kahelin, Reijo (2016). Aktiivisen kuntalaisen kasvattaminen. Pir-kanmaan kuntakehityshankkeen herättämiä huomioita. Kirjapai-no Hermes Oy, Tampere. Saatavissa: http://www.maaseutupoli-tiikka.fi/files/3829/Aktiivisen_kuntalaisen_kasvattaminen.pdf.

Kangasniemi, Mari, Voutilainen, Ari, Kapanen, Sari, Tolmala, Annika, Koponen, Johannes, Hämäläinen, Mirja & Elovainio, Marko (2017). Työn uusjako - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnjaon kohdis-taminen ja tehostaminen SOTE-reformissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 66/2017. Valtioneu-voston kanslia, 22.9.2017. Saatavissa: http://urn.fi/URN:IS-BN:978-952-287-452-8.

Karttunen, Päivi & Yli-Koivisto, Lea (2016). Ammattikeskeisyy-destä asiakaskeskeisyyteen. Aamulehti, näkökulma 18.12.2016.

Kautonen, Mika, Pugh, Rhiannon & Raunio, Mika (2017). Trans-formation of regional innovation policies: from ‘traditional’ to ‘next generation’ models of incubation, European Planning Studies, 25:4, 620-637.

Ketola, Taina (2017). Tampereen innovaatio- ja startup-ekosys-teemi. Saatavissa: https://www.slideshare.net/TainaKetola/innovation-platform-and-startup-support-ecosystem-of-tam-pere-92017.

Kiviniemi, Aapo & Rautiainen, Pasi (2018). Tampere3:n strategi-sen yritysyhteistyön selvitys. Loppuraportti 31.1.2018. Sisäinen selvitys. Julkaisematon.

Koivisto, Juha, Pohjola, Pasi, Lyytikäinen, Merja,Liukko, Eeva & Luoto, Eija (2016). Ratkaisuja palveluiden yhteensovittamiseen: Innokylän innovaatiokatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 32/2016. 28 sivua. Helsinki. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-769-5.

Kosunen, Elise & Laiho, Kristiina (2017). Kehittämistoiminnan organisointi. Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteematyöryhmän työskentelyä varten tehty esitys. 10.4.2017. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Kehitt%C3%A4mis-toiminnan-organisointi.pdf.

LÄPIKÄYTY TEORIA- JA TAUSTA-AINEISTO

33

http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja/kehittaminen/tki-toiminta

http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja/kehittaminen/tki-toiminta

http://arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/tki-rake-selvitys

http://arene.fi/fi/ammattikorkeakoulut/vaikuttavuus/tki-rake-selvitys

https://6aika.fi/avoimet-innovaatioalustat-karkihanke/.

https://6aika.fi/avoimet-innovaatioalustat-karkihanke/.

https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/esitys__business_finland__innovaatiotoiminta_2017-dm-1976449.pdf



https://pirkanmaantalous.fi/uutiset/innovaatiosetelista-puhtia-kasvuun-ja-kansainvalistymiseen.%20Viitattu%205.5.2018



https://yritystampere.fi/en/smart/the-innovation-story-of-tampere

https://yritystampere.fi/en/smart/the-innovation-story-of-tampere

https://ek.fi/mita-teemme/innovaatiot-ja-osaaminen/innovaatiot-ja-tutkimus/

https://ek.fi/mita-teemme/innovaatiot-ja-osaaminen/innovaatiot-ja-tutkimus/

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-176-1

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37250/SuuntanaInnovaatiokeskittym.pdf?sequence=1



http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74842/TEMjul_2_2016_web_01032016.pdf?sequence=1&isAllowed=y



http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/TUSO-hanke_LOPPURAPORTTI.pdf

http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/TUSO-hanke_LOPPURAPORTTI.pdf

http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/myonteinen_tunnistaminen.pdf



https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0513.pdf

https://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0513.pdf

http://www.karelia.fi/vasu/2015/08/10/artikkeli-5/

http://www.karelia.fi/vasu/2015/08/10/artikkeli-5/

http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/3829/Aktiivisen_kuntalaisen_kasvattaminen.pdf

http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/3829/Aktiivisen_kuntalaisen_kasvattaminen.pdf



https://www.slideshare.net/TainaKetola/innovation-platform-and-startup-support-ecosystem-of-tampere-92017




http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Kehitt%C3%A4mistoiminnan-organisointi.pdf



Lyytinen, Anu, Hölttä, Seppo, Kivistö, Jussi, Kohtamäki, Vuokko, Mugabi, Henry & Pekkola, Elias (2015). Korkeakoulujen kolmas tehtävä ja sen mittaaminen: kansainvälinen selvitys. Teoksessa: Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015). Vastuullinen ja vaikuttava: Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-352-1, 49-78.

Niiniluoto, Ilkka (2015). Tiivistelmä. Teoksessa: Opetus- ja kult-tuuriministeriö (2015). Vastuullinen ja vaikuttava: Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-352-1.

OECD (2017). Reviews of Innovation Policy: Finland 2017. OECD Publishing. Paris. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.1787/9789264276369-en.

OECD (2018). OECD Economic Surveys: Finland 2018. February 2018. Saatavissa: https://www.oecd-ilibrary.org/economics/oe-cd-economic-surveys-finland-2018_eco_surveys-fin-2018-en.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015). Vastuullinen ja vaikuttava: Tulokulmia korkeakoulujen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2015:13. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-352-1>, 101-118.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018a). Osaamisella soteen -han-ke. Väliraportti. Täydennyskoulutustarpeet ja osaamisen vahvis-taminen sote-uudistuksen tueksi. 28.3.2018. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd-1dc0a346d/3014a7be-eaeb-42f9-aa27-a94b46cd452a/MUIS-TIO_20180329141048.pdf.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018b). Osaamisella soteen -hanke. Väliraportti. Täydennyskoulutustarpeet ja osaamisen vahvistaminen sote-uudistuksen tueksi. 28.3.2018. Liite 1. Tar-kemmat kuvaukset koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/a6cc21a9-f8ab-4a29-a9f1-6ab0220578d4/LIITE_20180329141640.pdf.

Pirkanmaa 2019 -verkkosivut. Mistä Pirkanmaan valmistelussa on kyse. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/mista-pirkanmaan-valmistelussa-on-kyse/.

Pirkanmaa 2019. Tutkimus, opetus- ja kehittämisteemaryhmä. Loppuraportti. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/wp-con-tent/uploads/Loppuraportti_tutkimuskehittm.pdf.

Pirkanmaan talous, innovaatiotilannekuva -verkkosivusto. Saata-vissa: https://pirkanmaantalous.fi/innovaatiotilannekuva.

Pirkanmaan liitto (2017). Maakuntauudistuksella tutkimus- ja innovaatiotoimintaan uusia mahdollisuuksia. Maakuntablogi 19.9.2017. Visakorpi, Tapio. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/blog/2017/09/19/maakuntauudistuksella-tutkimus-ja-inno-vaatiotoimintaan-uusia-mahdollisuuksia/.

Pirkanmaan liitto (2018). Ensihoidon helikopteritoimintaa esite-tään Pirkanmaan vastuulle. 3.4.2018. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/blog/2018/04/03/ensihoidon-helikopteritoimin-taa-esitetaan-pirkanmaan-vastuulle/.

Pirkanmaan liitto -verkkosivut. Innovaatiotoiminnan tilannekuva. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatiotoiminnan-tilannekuva/. Viitattu 24.5.2018.

Pirkanmaa.fi -verkkosivut. Innovaatioympäristöt. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatioalus-tat/. Viitattu 24.5.2018.

Raunio, Mika, Nordling, Nadja & Kautonen, Mika (2018). Open Innovation Platforms as a Knowledge Triangle Policy Tool – Evi-dence from Finland. Journal of the National Research University Higher School of Economics. Vol. 12. No. 2, 62-76.

Raunio, Mika, Nordling, Nadja, Ketola, Taina, Saarinen, Jukka P. & Heinikangas, Anniina (2016). Avoin innovaatioalusta kaupunki-kehittämisen lähestymistapana. Käsikirja kehittäjille. 6Aika-ohjel-man Avoimet innovaatioalustat -kärkihanke. Saatavilla: https://avoimetinnovaatioalustat.files.wordpress.com/2016/09/alus-tajohtamisen-kc3a4sikirja_pc3a4ivitetty.pdf.

Raunio, Mika, Räsänen, Petri & Kautonen, Mika (2016). Case Finland, Tampere: Open Innovation platforms as policy tools fostering the co-creation and value creation in knowledge tri-angle. TIP-CSTP Knowledge Triangle Project1. Organization for Economic Co-operation and Development. 25 June 2016. Saa-tavissa: http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/OECD_Open-innovation-platforms_Case-Tampere-Finland.pdf.

Roth, Marco (2017). Tampereen hyvinvointikampus vuonna 2040 -tutkimusstrategiakyselyn tulosten esittely. FinnMedi Oy. Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaarisarja: Tutkimuksella hyvinvointiin 2040, 6.10.2017. Saatavissa: https://www.tays.fi/download/noname/%7BB85E2C91-924F-4E26-BB6A-308911E25E2B%7D/69468.

Ruokonen, Henrika (2018). TKI-tiedonhallinnan nykytilakartoitus Pirkanmaa2019 alueella. Pirkanmaan liitto. Julkaisematon.

Räsänen, Petri (2017a). Pirkanmaa näyttää tietä kohti uutta in-novaatiovisiota. Innovaatiotilannekuva 2017. Pirkanmaan liitto 9.10.2017. Saatavissa: https://pirkanmaantalous.fi/innovaatio-tilannekuva/tilannekuva-2017-pirkanmaa-nayttaa-tieta-koh-ti-uutta-innovaatiovisiota-1. Viitattu 5.5.2018.

Räsänen, Petri (2017b). Tienhaaraan tultaessa pitää tehdä oikei-ta valintoja – Pirkanmaan innovaatiotyö takaisin ykkösluokkaan. Aamulehti. Mielipiteet 14.10.2017. Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/tienhaaraan-tultaessa-pitaa-tehda-oi-keita-valintoja-pirkanmaan-innovaatiotyo-takaisin-ykkosluok-kaan-200459662/.

Esitykset seminaarissa ”Suomen paras ja Euroopan kiinnos-tavin! Pirkanmaan sote TKI -nykytilakuva” 14.6.2018 Museo-keskus Vapriikissa. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/blog/2018/06/20/pirkanmaan-sote-tki-nykytilakuva-osaami-sesta-erottautumiseen/.

Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301.

Sotarauta, Markku, Saarivirta, Toni & Kolehmainen, Jari (2011). Mikä estää kuntien uudistumista? Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 66. Vammalan Kirjapaino Oy. Sastamala 2011. Saatavissa: https://kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2066.pdf.

Suomen Hallitus (2015). Aluejaon perusteet ja sote-uudistuksen askelmerkit. Hallituksen linjaus 7.11.2015. Saatavissa: http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Hallituksen+linjaus+alue-jaon+perusteet%2C+sote-uudistuksen+askelmerkit+ja+a-luejakomalli.pdf/0e5e4239-01b0-401b-b683-f82a9cb4ddb7/Hallituksen+linjaus+aluejaon+perusteet%2C+sote-uudistuk-sen+askelmerkit+ja+aluejakomalli.pdf.

34

URL://%3chttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-352-1



http://dx.doi.org/10.1787/9789264276369-en

http://dx.doi.org/10.1787/9789264276369-en

https://www.oecd-ilibrary.org/economics/oecd-economic-surveys-finland-2018_eco_surveys-fin-2018-en

https://www.oecd-ilibrary.org/economics/oecd-economic-surveys-finland-2018_eco_surveys-fin-2018-en

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/3014a7be-eaeb-42f9-aa27-a94b46cd452a/MUISTIO_20180329141048.pdf




https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/ce7009af-c9a9-49b8-9247-8dd1dc0a346d/a6cc21a9-f8ab-4a29-a9f1-6ab0220578d4/LIITE_20180329141640.pdf



http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/mista-pirkanmaan-valmistelussa-on-kyse/

http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/mista-pirkanmaan-valmistelussa-on-kyse/

http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Loppuraportti_tutkimuskehittm.pdf

http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/Loppuraportti_tutkimuskehittm.pdf

https://pirkanmaantalous.fi/innovaatiotilannekuva

http://www.pirkanmaa.fi/blog/2017/09/19/maakuntauudistuksella-tutkimus-ja-innovaatiotoimintaan-uusia-mahdollisuuksia



http://www.pirkanmaa.fi/blog/2018/04/03/ensihoidon-helikopteritoimintaa-esitetaan-pirkanmaan-vastuulle/



http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatiotoiminnan-tilannekuva/

http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatiotoiminnan-tilannekuva/

http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatioalustat/

http://www.pirkanmaa.fi/innovaatioymparisto/innovaatioalustat/

https://avoimetinnovaatioalustat.files.wordpress.com/2016/09/alustajohtamisen-kc3a4sikirja_pc3a4ivitetty.pdf



http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/OECD_Open-innovation-platforms_Case-Tampere-Finland.pdf

http://www.pirkanmaa.fi/wp-content/uploads/OECD_Open-innovation-platforms_Case-Tampere-Finland.pdf

https://www.tays.fi/download/noname/%7BB85E2C91-924F-4E26-BB6A-308911E25E2B%7D/69468



https://pirkanmaantalous.fi/innovaatiotilannekuva/tilannekuva-2017-pirkanmaa-nayttaa-tieta-kohti-uutta-innovaatiovisiota-1



https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/tienhaaraan-tultaessa-pitaa-tehda-oikeita-valintoja-pirkanmaan-innovaatiotyo-takaisin-ykkosluokkaan-200459662/




http://www.pirkanmaa.fi/blog/2018/06/20/pirkanmaan-sote-tki-nykytilakuva-osaamisesta-erottautumiseen/



https://kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2066.pdf

https://kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2066.pdf

Suomen Hallitus (2018). Hallituksen kannanotto. Maakunta- ja sote-uudistus tehdään koko Suomelle. Sosiaali- ja terveysminis-teriö. Valtiovarainministeriö. 11.5.2018. Saatavissa: http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-maakunta-ja-sote-uudis-tus-tehdaan-koko-suomelle. Viitattu 12.5.2018.

Tampereen ammattikorkeakoulu (2018). Sosiaali- ja terveyspal-velujen uuden toimintamallit painoalan TKI-toiminta TAMKissa. TKI-palvelut. 01.01.2018. Julkaisematon.

Tampereen ammattikorkeakoulu -verkkosivut. Sosiaali- ja ter-veyspalvelujen uuden toimintamallit painoala. Saatavissa: http://www.tamk.fi/web/tamk/sosiaali-ja-terveyspalvelujen-uu-det-toimintamallit-painoala. Viitattu 3.7.2018.

Tampereen yliopisto (2017). Näkymättömästä näkyvää. Työryh-män esitys yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, yhteiskuntavastuun ja sidosryhmätyön kehittämiseksi. Vaikuttavuustyöryhmän loppu-raportti 21.12.2017.

Tampereen yliopiston intrasivut (2018). Sote platform. Siemenra-hoitusta uuden Tampereen yliopiston Sote-tutkimuksen vahvista-miseksi. UTA Intranet 26.4.2018.

Tampere3 (2017). Tutkimus Tampere3:ssa. Tutkimuksen johtoryh-män väliraportti. Elokuu 2017. Eräsalon Kirjapaino Oy. Saatavis-sa: https://www.tampere3.fi/filebank/4705-Tampere3-tutki-mus-valiraportti.pdf.

Tampere3 (2018). TKI-nykytila Tampere 3:ssa. Työryhmä: Heino, Perttu, Mäkelä, Leena, Eerola, Leena, Sutela, Marja, Mäkinen, Jukka, Sotarauta, Markku, Myllykangas, Päivi, Saari, Ulla, Länsi-puro, Harri, Takala, Jarmo & Vuorenmaa, Marika (ppt-esitys).

Tampere3-verkkosivut. Tampere3 rakentaa tulevaisuuden korkeakoulua. Saatavissa: https://www.tampere3.fi/. Viitattu 24.5.2018.

Tays-verkkosivut. Tays nopeuttaa hoitoon pääsyä ja panostaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Julkaistu 20.11.2017. Saata-vissa: https://www.tays.fi/fi-FI/Tays_nopeuttaa_hoitoonpaa-sya_ja_panostaa. Viitattu 24.5.2018.

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL verkkosivut. ICF-luokitus. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus. Vii-tattu 26.6.2018.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2018). Sosiaali- ja ter-veyspalvelut, Pirkanmaa. Asiantuntija-arvio, kevät 2018. THL:n asiantuntijaryhmä. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136056/URN_ISBN_978-952-343-056-3.pdf?-sequence=1&isAllowed=y.

Tolvanen, Kristiina (2017). Tutkimuksen infrastruktuurien kartoi-tus Tampere3-korkeakouluissa. Sisäinen selvitys/raportti, mar-raskuu 2017.

Tuominen, Katariina (2017). Tampereen kolmen korkeakoulun SOTE-opintojaksot 20.12.2017. TAISTO-hankkeen taustaselvitys. Julkaisematon.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2017). Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi 2017. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2017. Helsinki 2017. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/80084/TEMjul_25_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Vahtera, Ida (2017). Uusi yliopisto on sote-yliopisto. Tampere3 uutiset 5.10.2017. Saatavissa: https://www.tampere3.fi/uuti-set/188/uusi_yliopisto_on_sote-yliopisto.

Visakorpi, Tapio (2017). Maakuntauudistuksella tutkimus- ja innovaatiotoimintaan uusia mahdollisuuksia. Maakuntab-logi 19.9.2017. Saatavissa: http://www.pirkanmaa.fi/blog/2017/09/19/maakuntauudistuksella-tutkimus-ja-innovaa-tiotoimintaan-uusia-mahdollisuuksia/.

Wahlfors, Leena & Aarrevaara, Timo (toim.) (2015). Vaikuttava korkeakoulu. Yhteenveto korkeakoulujen yhteiskunnallisen vai-kuttavuuden jatkotoimet hankkeen tuloksista. Saatavissa: http://www.unifi.fi/wp-content/uploads/2015/11/vaikuttava_korkea-koulu_verkko-1.pdf.

WELLi-verkosto (2015). Selvitys Tampereen yliopistossa toteutet-tavasta hyvinvointipalveluihin ja hyvinvointialan ammattilaisten koulutukseen kohdistuvasta tutkimuksesta. Sisäinen työpaperi. Loppusyksy 2015. Julkaisematon.

World Health Organization (2010). Monitoring the building blocks of health systems: a handbook of indicators and their measurement strategies. WHO Document Production Services, Geneva, Switzerland. Saatavissa: http://www.who.int/healthin-fo/systems/WHO_MBHSS_2010_full_web.pdf?ua=1.

Sote ja uusi yliopisto -seminaari Tampereen yliopistolla 12.4.2018. Seminaariesitykset. Ohjelma saatavissa: https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/sote-ja-uusi-yliopisto.

Muuta materiaalia:

TUSO-, TAISTO- ja KAMPUS-SOTE-hankkeiden, Tampere3-tutki-musstrategian valmistelun, Kehityshyvinvointikeskuksen valmis-telun ja Tampere3 TKI-toiminnan tausta-aineistoa.

Sosiaali- ja terveysalan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta -ryhmän muistiot vuosilta 2017–2018.

35

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-maakunta-ja-sote-uudistus-tehdaan-koko-suomelle



http://www.tamk.fi/web/tamk/sosiaali-ja-terveyspalvelujen-uudet-toimintamallit-painoala



https://www.tampere3.fi/filebank/4705-Tampere3-tutkimus-valiraportti.pdf

https://www.tampere3.fi/filebank/4705-Tampere3-tutkimus-valiraportti.pdf

https://www.tampere3.fi/

https://www.tays.fi/fi-FI/Tays_nopeuttaa_hoitoonpaasya_ja_panostaa

https://www.tays.fi/fi-FI/Tays_nopeuttaa_hoitoonpaasya_ja_panostaa

https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136056/URN_ISBN_978-952-343-056-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y



http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80084/TEMjul_25_2017_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y



https://www.tampere3.fi/uutiset/188/uusi_yliopisto_on_sote-yliopisto

https://www.tampere3.fi/uutiset/188/uusi_yliopisto_on_sote-yliopisto

http://www.pirkanmaa.fi/blog/2017/09/19/maakuntauudistuksella-tutkimus-ja-innovaatiotoimintaan-uusia-mahdollisuuksia/



http://www.unifi.fi/wp-content/uploads/2015/11/vaikuttava_korkeakoulu_verkko-1.pdf



http://www.who.int/healthinfo/systems/WHO_MBHSS_2010_full_web.pdf?ua=1

http://www.who.int/healthinfo/systems/WHO_MBHSS_2010_full_web.pdf?ua=1

https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/sote-ja-uusi-yliopisto

https://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/sote-ja-uusi-yliopisto

Esikeskustelut (n. 20 hlöä) ja suunnitelman tarkentaminen

Varsinaiset haastattelut (42 hlöä), tausta- ja määrällisen aineiston keruu

Täydentävät keskustelut ja tiedonvaihto

Aineiston analyysi ja johtopäätökset

Alustavien tulosten esittely ja testaus

Raportin koostaminen ja kommentointi

LIITE 1. Kartoituksen toteutus ja aineiston keruu

Kartoitus oli ensimmäinen sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytilaa koskeva laajempi tarkastelu ja pilottikokeilu Suomessa, joten se haluttiin pohjata mahdollisimman kat-tavaan aineistoon ja tiedonkeruuseen. Kartoitus toteutettiin ajalla 1.2.–30.6.2018 Pirkanmaan liiton, Tam-pere3-korkeakoulujen ja Tampereen kaupungin yhteistyöllä (ks. liite 2). Projektin läpivientiä ja aineiston keruuta on kuvattu yksinkertaistetusti kuviossa 12.

Kuvio 12. Aineistonkeruu ja projektin läpivienti.

Hyödynnetyt aineistotKeskeisen aineiston kartoituksessa muodostivat sote TKI -toiminnan asiantuntijoille (42 henkilöä) koh-dennetut haastattelut. Puolet haastatelluista edusti Tampere3-korkeakouluja ja puolet muita alueen ja kansallisen tason asiantuntijatahoja (ks. haastateltavat liite 4). Haastateltavia valittiin esikeskusteluihin ja tausta-aineistoon perustuen, mutta myös toisten haastateltavien vihjeisiin pohjautuen (lumipallo-otanta). Neljä haastattelua toteutettiin focus group -tyyppisesti niin, että mukana oli samasta organisaatiosta 2–3 edustajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelurunko on liitteenä 3.

Varsinaisten haastattelujen lisäksi saatuja tietoja täydennettiin puhelimitse, sähköpostitse tai kasvok-kain käytyjen keskustelujen kautta. Täydentävällä tiedonkeruulla huomioitiin esimerkiksi ei-niin-tyypilli-siä sote TKI -toimintaan kytkeytyviä tahoja. Vinkkejä piilevästä osaamisesta koottiin lisäksi Tampere3-kor-keakoulujen Intrasivuille lisätyn lomakkeen avulla. Lomake tuotti korkeakouluyhteisön jäseniltä kolme ilmiantoa, joista yksi johti focus group -haastatteluun ja toinen puhelimitse käytyyn keskusteluun.

Laadullisen aineiston lisäksi varsin olennaisen aineiston muodosti määrällinen tieto Pirkanmaan ul-koisesta projektirahoituksesta vuodelta 2017. Koko projektin ajan ja osin haastateltavien ja mukana ollei-den tuella koottiin myös tausta- ja lähdeaineistoa teemaan liittyen.

Varsinaiset haastattelut muodostivat nykytilakartoituksen ydinaineiston, jota läpikäytiin analyysivai-heessa keskeisiä teemoja esiin nostaen. Muuta aineistoa hyödynnettiin tietoja täydentävänä ja tarkentava-na kokonaisuutena.

Nykytilakartoituksen havaintoja ja tuloksia esiteltiin ennen raportin julkaisemista neljällä foorumilla – projektin ohjausryhmässä, alueen sosiaali- ja terveysalan johtoa yhteen kokoavassa ryhmässä 15.5.2018, Pirkanmaa 2019 TKI -ryhmässä 8.6.2018 sekä seminaarissa Museokeskus Vapriikissa Tampereella 14.6.2018. Tilaisuudet mahdollistivat tulosten testaamisen ja havaintojen täydentämisen. Tilaisuuksien lisäksi raportista pyydettiin kommentteja muutamalta taholta ennen sen julkistamista.

36

LIITE 2. Projektin toteuttajat ja ohjausryhmä

Pirkanmaan sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytilakartoitus toteutettiin ajalla

1.2.–30.6.2018.

TOTEUTTAJA

Maakunta-analyytikko Piia Tienhaara, Pirkanmaan liitto

SPARRAUS- JA TAUSTATUKI

Yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen, Tampereen yliopisto

Sidosryhmäjohtaja, aluekehitysjohtaja Päivi Myllykangas, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan liitto

Kehittämispäällikkö Taina Ketola, Pirkanmaan liitto, 6Aika-hanke

OHJAUSRYHMÄ

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, Valtiovarainministeriö

Vararehtori Päivi Karttunen, Tampereen ammattikorkeakoulu

Vararehtori Harri Melin, Tampereen yliopisto

Sidosryhmäjohtaja, aluekehitysjohtaja Päivi Myllykangas, Tampereen yliopisto, Pirkanmaan liitto (puheenjohtaja)

Innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto

Vararehtori Petri Suomala, Tampereen teknillinen yliopisto

Yritys- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuija Telén, Tampereen kaupunki

Maakunta-analyytikko Piia Tienhaara, Pirkanmaan liitto (esittelijä)

Yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen, Tampereen yliopisto

MUU ASIANTUNTIJA-APU

Maakunta-analyytikko Anniina Heinikangas ja assistentti Marjo Nieminen, Pirkanmaan liitto

37

LIITE 3. HaastattelurunkoHuom. kansallisen tason toimijoiden osalta runkoa hyödynnettiin sovelletusti.

Taustakysymykset

1. Kuvaile lyhyesti omaa rooliasi organisaatiossanne

2. Kuvaile lyhyesti organisaationne/yksikkönne roolia alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) tutkimus-, kehittämis-

ja innovaatio (TKI) -toiminnassa

TKI-toiminta nykyisellään

3. Mitkä ovat sote-palveluihin liittyvän TKI-toimintanne keskeiset

a) rahoituslähteet?

b) sisällöt, kohteet ja teemat?

c) muodot (esim. konkreettiset esimerkit kehittämis- ja innovaatioprojekteista)?

4. Mitä erityistä haluaisit nostaa esille TKI-toiminnastanne? (esim. uusi avaus/ hyvä käytäntö)

Pirkanmaan alueen yhteistyöverkostot

5. Ketkä toimijat ovat mielestäsi keskeisiä Pirkanmaan alueen sote TKI-toiminnassa?

6. Keiden alueen toimijoiden kanssa teette yhteistyötä ja miksi?

7. Millaista alueen sisällä tehtävä yhteistyö sote TKI -toiminnan osalta mielestäsi on?

8. Ketkä ovat keskeisiä kumppaneitanne alueen ulkopuolella kansallisesti ja kansainvälisesti?

Pirkanmaan alueen toimintaympäristön erityispiirteet

9. Mitä näet Pirkanmaan vahvuutena sote TKI -kentällä? Mitä täällä osataan erityisen hyvin?

• esim. tutkimuksen kärkialueet, TKI-toiminnan muodot/toteutus, verkostotoiminta

10. Mitä Pirkanmaalla (vrt. ed.) pitäisi kehittää?

11. Millaisia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Pirkanmaalla näet?

12. Millaisia uhkia Pirkanmaalla mielestäsi on?

Tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet

13. Millaisiin teemoihin ja kohteisiin Pirkanmaan sote TKI -toimintaa pitäisi jatkossa suunnata, kun tavoitteena on

nostaa alue sote TKI-toiminnan kärkialueeksi kansainvälisesti?

a) Millaista osaamista tähän tarvitaan?

b) Miten osaamistarpeet voitaisiin huomioida alan koulutuksessa ja osaamisen kehittämisessä?

14. Mikäli sote-uudistus etenee suunnitellusti, TKI-toiminnan alueellinen kehittäminen lisääntyy. Millaista alueellinen

sote TKI -toiminta voisi tällöin parhaimmillaan olla?

a) Mitä sen aikaansaaminen edellyttäisi johtamiselta, johtajilta ja heidän osaamiseltaan?

b) Entä muilta alueen toimijoilta (esim. tutkijat, hyödyntäjäorganisaatiot jne.)?

VAPAA SANA: Mihin kysymykseen olisit tahtonut vastata?

Vinkit jatkoon

• Keitä suosittelet haastateltavaksi teeman osalta Pirkanmaan alueella?

• Onko tiedossasi muita teemaan liittyviä selvityksiä, joihin kannattaisi perehtyä?

• Jos aluetta tuodaan esille sote-osaamisen keskittymänä, niin millä muilla sanoilla kokonaisuutta voitaisiin jatkossa

kuvata kuin ”sote”?

38

LIITE 4. Haastatellut henkilöt ja muut yhteydenotot

VARSINAISET HAASTATTELUT

Tampere3-korkeakoulutDekaani Mika Grundström, Tieto- ja sähkötekniikka, TTY

Tutkimusjohtaja Perttu Heino, TKI-palvelut, TAMK

Kehittämispäällikkö Tarja Heinonen, TKI-palvelut, TAMK

Professori Nina Helander, Talous ja rakentaminen, TTY

Professori Heikki Hyöty, MED, TaY

Professori Liisa Häikiö, SOC, TaY

Professori Jouni Häkli, JKK, TaY

Professori Kirsi Juhila, SOC, TaY

Professori Marja Jylhä, SOC, TaY

Yliopistotutkija/dosentti Kirsi Pauliina Kallio, JKK, TaY

Professori/johtaja Minna Kellomäki, Biolääketieteen tekniikka, TTY/ BioMediTech

Dekaani Antti Lönnqvist, JKK, TaY

Professori Saku Mäkinen, Talous ja rakentaminen, TTY

Vararehtori Seppo Parkkila, TaY

Professori/tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto, SOC/ JKK, TaY

Yliopettaja Lea Saarni, Terveys- ja sosiaalipalvelut -yksikkö, TAMK

Vararehtori Marja Sutela, TAMK

Vararehtori Jarmo Takala, TTY

Dekaani Juha Teperi, SOC, TaY

Dekaani Tapio Visakorpi, MED, TaY

Johtaja Lea Yli-Koivisto, Terveys- ja sosiaalipalvelut -yksikkö, TAMK

Muut organisaatiotToimialajohtaja Pirkko Achrén, Tredu

Koulutuspäällikkö Kati Aimonen, Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Innovaatiojohtaja, vastuualuejohtaja Matti Eskola, PSHP

Toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen, Mielen ry

HUB Manager Reijo Itkonen, PSHP

Asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Marika Järvinen, PSHP

Projektipäällikkö, ylikomisario Olavi Kujanpää, POLAMK

Hyvinvoinnin palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen, Tampereen kaupunki

Johtaja Ella Kylmäaho, Business Finland

Toimitusjohtaja Rami Lehtinen, Injeq Oy

Tuotepäällikkö, aluevastaava Mika Liuhamo, TTL

Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, POLAMK

Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Sari Mäkinen, PSHP/PETE

Palvelu- ja tuotekehitysjohtaja Sanna Määttänen, Pihlajalinna Oy

Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Valtiovarainministeriö

Kehitysjohtaja Isto Nordback, PSHP

Kehityspäällikkö Marco Roth, PSHP

Kehittämispäällikkö Tiina Salminen, Pirkanmaan pelastuslaitos

Koordinointipäällikkö Riitta Salunen, PSHP/PETE

Toimitusjohtaja Tuula Tuominen, Pikassos Oy

Projektipäällikkö Jaana Ylänen, Tampereen kaupunki

Esikeskustelut ja muu täydentävä tiedonvaihto sähköpostitse, puhelimitse tai kasvokkain

Ohjausryhmän jäsenet

Pirkanmaa 2019 TKI -ryhmä

Alueen sosiaali- ja terveysalan johtoa yhteen kokoava ryhmä (palaveri 15.5.2018)

Projektipäällikkö Johanna Ahlgren-Holappa, Pirkanmaan liitto

Johtava asiantuntija Vesa Jormanainen, THL

Projektipäällikkö Tiina Konttajärvi, Pirkanmaan liitto

Yliopettaja Nina Kilkku, TAMK

Varadekaani Marita Mäkinen, EDU, TaY

Erikoislääkäri Tom Oikarinen, TTL

Dekaani Päivi Pahta, COMS, TaY

Projektipäällikkö Jukka Reunavuori, Business Tampere

Maakunta-analyytikko Henriikka Ruokonen, Pirkanmaan liitto

Lehtori Seppo Saloranta, LUO, TaY

Tutkija Anna Saloranta, JKK, TaY

Hallintoylihoitaja Tiina Surakka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Innovaatioasiantuntija Marika Vuorenmaa, TaY, TAMK

Täydentävää keskustelua on käyty myös mm. TTY:n teknisten tieteiden tiedekunnan, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan liiton

muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on oltu yhteydessä lukuisiin henkilöihin kohdeorganisaatioissa liittyen ulkopuolisella rahoituksella

toteutettavien hankkeiden tietoihin.

39

WWW.PIRKANMAA.FI

http://www.pirkanmaa.fi

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja ... · Ni se on niin laaja, että sitte, tulee se...

Documents

Transcript of Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehitys- ja ... · Ni se on niin laaja, että sitte, tulee se...