SOMMITTELU Kuvataiteen kielioppi

- ja matematiikka

SOMMITTELUN PERUSELEMENTIT

PISTE.

Kun piste lähtee liikkeelle, siitä

tulee

VIIVA.

Useampi kuin kaksi viivaa rajaa

aluetta, joka on

PINTA.

Kun pinta liikkuu

syvyyssuunnassa, siitä muodostuu

VOLYYMI

eli tilavuus. Volyymilla on kolme

ulottuvuutta: leveys, pituus ja

syvyys.

Sommittelun peruselementit ovat:

PISTE, VIIVA, PINTA ja VOLYYMI.

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

KOKO

MUOTO

SIJAINTI

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

SUUNTA

LUKUMÄÄRÄ

TIHEYS

VÄLIMATKA

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

Sijainti

Edvard Munch: Ääni II, 1893,

öljy kankaalle, 87.5 x 108

cm

Kuvaelementtien SIJAINTI kuvakentässä vaikuttaa

voimakkaasti niiden merkitykseen.

Länsimainen tekstin lukusuunta kuvaa katsotaan

yleensä vasemmalta oikealle.

Vasemmalle sijoitettu elementti korostuu enemmän

kuin sama oikealle sijoitettuna. Vasen laita on herkkä alue.

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

Sijainti

Kuva ”painaa” mielessämme:

ylälaidassa sijaitseva elementti vaikuttaa raskaammalta

ja uhkaavammalta kuin alhaalla oleva.

- tasapaino, turvallinen - painostava, ahdistava

Vähemmän,

löyhää,

irtonaista,

kepeyttä,

vapautta

Enemmän,

raskautta,

sidonnaisuutta

Alareunassa tiheys on suurin =

kyky kantaa helposti suuria massoja

Suunta

Kuvan sommittelusta voidaan usein määritellä sen

hallitsevin suunta: vaaka-, pysty- tai vinosommitelma.

Tavallisesti kuvasta löytyy näitä kaikkia kolmea

perussuuntaa jonkin niistä noustessa tärkeimmäksi.

horisontaalisommitelma diagonaalisommitelma vertikaalisommitelma

- rauhallinen - ylös/alaspäin pyrkivä - liikettä tehostava

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

Taivas

Koti, lepo,

takaisin

Maa

Seikkailu,

aineettomuus,

kaukaisuus

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

Suunta

Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella (1880)

Albert Edelfelt:

Porilaisten marssi

(akvarelli, n. 1900)

Suunta: diagonaalisommitelmat

LYYRINEN

DIAGONAALI

DRAMAATTINEN

DIAGONAALI

• nouseva

• kepeä, eloisa,

optimistinen

• laskeva

• synkkä, raskas,

alakuloinen

ELEMENTTIEN MUUTTUJAT

horisontaalisommitelma vaakasuunta, rauhallinen

Akseli Gallen-Kallela: Keitele, 1904, öljy kankaalle, 53 x 67 cm

vertikaalisommitelma pystysuunta, ylöspäin kohoava

Rene Magritte: Carte Blanche, 1965

diagonaalisommitelma vinosuunta, liikettä korostava

Paul Gauguin: Saarnan jälkeinen näky tai Jaakobin kamppailu enkelin kanssa, 1888, öljy kankaalle, 73 x 92 cm

diagonaalisommitelma vinosuunta, liikettä korostava

Paul Gauguin: Saarnan jälkeinen näky tai Jaakobin kamppailu enkelin kanssa, 1888, öljy kankaalle, 73 x 92 cm

Suunta liike

Albert Edelfelt: Merellä (luonnos), 1883 Albert Edelfelt: Merellä, 1883, öljy kankaalle, 163 x 150 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

Suunta liike

Myös sommittelussa kuvattu liike tuntuu helpommalta

vasemmalta oikealle (lukusuunnassa) kuin päinvastoin.

Roy Lichtenstein: Whaam! 1963, akryylimaalaus kankaalle, 172.7 x 406.4 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

Liike

Usein sommittelussa kuvakenttään

jätetään tilaa liikkeen tai katseen

eteen: liike ”mahtuu” tapahtumaan

helpommin.

Jos liikkuva hahmo on lähellä kuvan

reunaa liikkeen suunnassa, se näyttää

helposti olevan menossa pois

kuvasta.

•Liike oikealle: pois, tulevaisuus,

seikkailu

•Liike vasemmalle: takaisin, kotiin,

paluu

SOMMITTELUN KEINOJA

Henri de Toulouse-Lautrec: Jockey, 1899, litografia,

öljy ja akvarelli, 51.5 x 36.3 cm Helene Schjerfbeck: Omakuva 1915,

lyijykynä,vesiväri, hiili ja lehtihopea, 47 x 34.5 cm

Kristus Pantokrator.

Cefalu, Sisilia.

SOMMITTELUN KEINOJA

JÄNNITE

RYTMI

TASAPAINO

TILA

SOMMITTELUN KEINOJA

Rytmi

Rytmi on samantapaisten kuvaelementtien toistumista.

Kuvassa voivat kertautua jaksottaisesti esimerkiksi

viivojen linjat, muodot tai värit saaden aikaan rytmiä.

Jos toisto on säännöllistä, on kyseessä sidottu rytmi.

Epäsäännöllistä kertautumista sanotaan vapaaksi

rytmiksi.

Sidottu rytmi

Victor Vasarely: Boglar, n. 1970, silkkipaino, 55 x 81 cm

Vapaa rytmi

Piet Mondrian: Kompositio, harmaa ja okra, 1918,

öljy kankaalle 86.2 x 49.9 cm

Paul Klee: Pääteitä ja sivuteitä, 1929,

öljy kankaalle, 83 x 67 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

Tasapaino

Staattinen = paikallaan pysyvä, rauhallinen,

symmetrian käyttö

(liiallisena jähmeä, kuiva, tylsä)

Dynaaminen = liikevaikutukseen perustuva,

vastakohtien ja rytmin vaihtelu

(parhaimmillaan elävä ja mielenkiintoinen)

Staattinen

tasapaino

René Magritte: Teleskooppi 1963

Dynaaminen tasapaino

Pasi Tammi: Se mikä jää on sieluton, 2000, akvarelli ja guassi, 150x105 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

Jännite

Sommittelun jännitteet tekevät kuvasta mielenkiintoisen.

Jännite syntyy keskenään erilaisten elementtien välille,

vastakohdat ja kontrastit luovat jännitteitä kuvaan.

Näitä vastakohtia luodaan esimerkiksi värien, muotojen,

sisältöjen ja työn jäljen avulla.

Jännite

Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus, 1896, tempera kankaalle 122 x 125 cm

Jännite

Rembrandt van Rijn: Simson, 1636

Jännite

Michelangelo Buonarroti: Adamin luominen, Sikstuksen kappelin kattofresko 1510

Jännite

Paul Klee: Ad Parnassum, 1932, öljy kankaalle, 100 x 126 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

LIIKE JA AIKA

Tila ja kierto LIIKE

Suunta ja etäisyys AIKA

Jean-Honoré Fragonard: Keinu (1767)

Kaj Stenvall: Paha Cupido 1995, öljy kankaalle

Kaj Stenvall: Paha Cupido 1995, öljy kankaalle

Magnus Scharmanoff: Tappion tunne, 1997, valokuva, 123 x 240 cm

SOMMITTELUN KEINOJA

KULTAINEN

LEIKKAUS

Kultainen leikkaus

Matemaattinen suhde, jonka jo antiikin egyptiläiset ja kreikkalaiset tunsivat.

Kreikkalaiset sovelsivat tätä mm. arkkitehtuurissa.

Laskennallisesti tarkoittaa janan jakoa siten, että pienemmän osan suhde

suurempaan on sama kuin suuremman osan suhde koko janaan.

Kultaisen leikkauksen suhde toistuu monissa luonnon muodoissa.

Sitä pidetään sopusuhtaisena, kauniina ja harmonisena.

Taiteeseen kultaisen leikkauksen periaatteen sovelsivat etupäässä

renessanssitaiteilijat 1400-1500 -luvulla. Leonardo da Vinci laski ja

piirsi ihmisen mittasuhteet kultaista leikkausta käyttäen.

Monissa taideteoksissa sommittelussa on hyödynnetty kultaista leikkausta,

osittain ehkä tiedostamattakin.

Janan A-B jako kultaisen leikkauksen suhteessa:

1. Piirretään janasta suorakulmainen kolmio,

jonka korkeus on puolet janan pituudesta.

2. Siirretään korkeusmitta hypotenuusalle

yläkärjestä alkaen

3. Siirretään jäljelle jäänyt hypotenuusan mitta

alkuperäiselle janalle

-> saadaan kultaisen leikkauksen piste

Kultainen leikkaus

Kultainen leikkaus

Leonardo da Vinci: Homo quadratus, 1492

Ihmisen mittasuhteet kultaisen leikkauksen mukaan

Kultainen spiraali sijoitettuna

Henri Toulouse-Lautrecin kuvaan

SOMMITTELUN KÄSITTEITÄ

Kuvakenttä tarkoittaa kuva-alaa.

Kuvaelementti tarkoittaa kaikkia kuvassa näkyviä asioita:

aiheen ja sisällön osa-alueita sekä taustaa.

Risto Suomi, Sininen maalari II, 1999, akryyli kankaalle 110x 110 cm

SOMMITTELUN KÄSITTEITÄ

Taustan yläosa

Taustan alaosa Istuin

Henkilö

Rengas ilmassa

Punainen ruusu Paletti

Esiliina

Kengät

Kasvot ja käsivarret

Värinokare

Kello

Kuvaelementti: esimerkki taideteoksessa

Risto Suomi, Sininen maalari II, 1999, akryyli kankaalle 110x 110 cm

• keskihakuinen (sentripetaalinen)

• keskipakoinen (sentrifugaalinen)

Sommittelu voi myös hakeutua keskelle

tai karttaa keskikohtaa

MUITA SOMMITTELUN KÄSITTEITÄ:

Sommittelun tavat ovat poikenneet toisistaan huomattavastikin

eri aikoina ja eri kulttuureissa, mm:

1. Egyptissä arvoperspektiivi

2. Keskiajalla käänteisperspektiivi, symmetria

3. Renessanssin ja barokin kolmiosommitelma, geometria

1. 2. 3.

PERSPEKTIIVI

MUITA SOMMITTELUN KÄSITTEITÄ:

VÄRI

Väri on voimakas sommittelullinen elementti. Se on aina

ollut taiteen keskeinen ilmaisuväline.

Sommittelussa värillä voidaan korostaa tiettyjä asioita ja

luoda tunnelmia sekä tilavaikutelmia.

Värit vaikuttavat katsojan lisäksi myös toisiinsa niitä

rinnastettaessa.

Eri väreillä on kuvassa myös erilainen painoarvo.

Jean-Honoré Fragonard:

Keinu (1767)

ROKOKOO

• Kepeys

• Turhamaisuus

• Pinnallisuus

= Adjektiiveja, jotka usein

liitetään rokokoohon.

SOMMITTELUANALYYSI

Jean-Honoré Fragonard:

Keinu (1767)

IDYLLI

• Lyyrinen diagonaali –

liike – kepeys, eloisuus

• Kierre – liike

• Valo – etuala – taka-ala

• Väri – viileät sävyt

taustalla

• Yksityiskohdat –

rytminen toisto

• Symmetria

SOMMITTELUANALYYSI

Jean-Honoré Fragonard:

Keinu (1767)

DRAAMA

• Dramaattinen

diagonaali –

kohtalokkuus, synkkyys

• Voimakkaat

valöörikontrastit

• Yksityiskohdat –

kohtalon enkeli

• Kehen osoittaa

dramaattinen

diagonaali?

SOMMITTELUANALYYSI

Jean-Honoré Fragonard:

Keinu (1767)

ROKOKOO

• Näennäinen kepeys?

• Sommittelun ristiriitaisuus

• Surumielisyys, haikeus

• Rokokoo päättyi Ranskan

vallankumoukseen 1789

SOMMITTELUANALYYSI