SoMe oppimisen ja toimintakulttuurin

muutoksen tukenaHarto Pönkä, 17.4.2013

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

Suunnittelu vain korostuu, kun kokeillaan uutta

Linjakas opetus

• Opetuksen suunnitteluvaihe– Yleiset oppimistavoitteet– Kohderyhmä– Oppimisprosessi ja opetusmenetelmät– Resurssit– Oppimisympäristön rakenne– Oppimateriaali– Koordinointi

• Opetuksen toteutusvaihe– Yhteiset oppimistavoitteet– Erilaisten oppijoiden oppimisprosessi– Vuorovaikutus– Opiskelijoiden ohjaaminen– Pelisäännöt

• Oppimisen arviointivaihe

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

Tavoitteiden asettaminen

• Osaamistavoitteet (OPS), hankkeen tavoitteet ym.• Ydinainesanalyysi

– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen

• Laajempi näkökulma: – aihekokonaisuudet ja käsitteet– suhde koulutuksen/hankkeen kokonaisuuteen

Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella Tavoite on siis aina tukea oppimista ja aktiivista osallistumista

http://www.mindmeister.com/166185090

Toimitaanko avoimessa verkossa vai suljetussa tilassa?

Kuva: http://xkcd.com/802/ (CC-BY-NC) by xkcd

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

Verkkotyöskentelyn menetelmiä

Verkko-opetuksen muodot

1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit2. Itseopiskelu verkossa3. Monimuoto-opetus4. Osallistujan tarpeisiin perustuva koulutus ja

tuki (esim. hankkeet, etsivä verkkotyö)

• Toinen näkökulma:– Materiaalikeskeinen, vai– Vuorovaikutuskeskeinen

Esimerkkejä työtavoista verkossa

• Materiaalien lukeminen, kuunteleminen ja katseleminen

• Kirjoittaminen yksin tai yhdessä• Harjoitusten ja tehtävien tekeminen• Tuotosten palauttaminen tiedostoina• Muiden tuotosten kommentointi• Keskustelua erilaisissa ryhmissä• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen

Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.

• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen• Viestien moderointi

– Etukäteen vai jälkikäteen?– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?

• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim. suljettu Facebook-ryhmä

– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?– Miten vastataan hankaliin viesteihin?– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta dokumentointi

• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste

Ylläpitäjien tehtäviä

Verkkoympäristön rakenne

(Pönkä & Impiö, 2009)

• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä

• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta

• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen

• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan

• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen

Sosiaalinen media yksilön tukena

Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä

• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

Some-verkkoympäristön rakentaminen

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS-syötteet ja widgetit

• Tavoitteena on, että seurantasivun kautta toimintaa on helppo seurata, kun se hajaantuu useisiin verkkopalveluihin

Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Niina Impiö ja Harto Pönkä, 10.04.23etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com

Esimerkki tähtimallista

Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat

Kurssin wiki

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

LuentomateriaalienjakaminenSlideShare

Vertaistuki ja keskusteleminenFacebook-ryhmä

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

Anna vaihtoehtoja seuraamiseen

• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai

automaattisesti käytetyistä some-palveluista• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata

lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:• QR-koodin voi tehdä esim.

http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset voi laskea https://bitly.com/

Oppimisprosessin suunnittelu

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:– Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö

valmista oppimismallia? – Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä

ja työskentelytavoilla?– Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri

vaiheissa?– Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri

vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?– Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?

Tee vaiheet näkyväksi

Blogi

http://www.23asiaa.net/

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot

Tavallisia kompastuskiviä

• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset

tavoitteet opiskelijoiden kanssa.• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia taustatietoja

kurssille tulijoilla on.• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä

dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.• Työnjako opettajien kesken on selkeä.• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

Suunnittelun tarkistuslista

Arviointi

Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan vaikuttavuuteen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui– Ryhmien keskustelut– Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta ja

tiedon prosessoinnista – Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon

ulkopuolelta)– Opettajien/ylläpitäjien havainnot

• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä tavoitteisiin, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Verkkotyöskentelyn arviointi

1. Pedagogisen mallin valinta ja suunnittelu

2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja

rakentaminen

3. Työskentelyn tukeminen ja arviointi kurssin aikana

4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi

Verkkotyöskentelyn kokonaisuus

Tehtävä: some-palveluihin tutustuminen

TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia

Opetuksessa käytetyt ohjelmat (2012)

Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU

56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet

Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

Toimintakulttuurin kehittäminen

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi

Sosiaalisen median toimintatapoja

Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen

Avoin yhteistyö

Uuden tiedon luominen yhdessä

Sosiaaliset merkitykset

Toimintakulttuuri muutos

Auttaminen ja yhteinen etu

Tietolähteiden jakaminen

Toimintakulttuurin kehittyminen

Avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri

Avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri

Vastuu toiminnasta yhdellä (opettaja, johtaja tms.)

Vastuu toiminnasta koko ryhmällä/yhteisöllä

Sulkeutuneisuus, rajoitettu vuorovaikutus

Avoimuus, tuettu vuorovaikutus

Ns. perinteinen toimintakulttuuriNs. perinteinen toimintakulttuuri

Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/ Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)

Sosiaalisen median käytön vaiheet

Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)

• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä

• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä

• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)

Tutussa ympäristössä on helpointa aloittaa!

• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,

epäonnistumisista oppiminen• Sitoutuminen

– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan– Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median

käyttö on helppo perustella!• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina,

http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/rehtorien-tulee-nayttaa-esimerkkia-tvtn.html

Keinoja muutoksen johtamiseen

” Sosiaalisen median käyttöönoton johtaminen

• on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos)• muutosjohtaminen on ennen kaikkea

– 1. ihmisten johtamista– 2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin tai

ulkoisiin muutoksiin)

Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori

Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

Rajoitukset ja kontrolli ylhäältä

Kannustus, inspirointi, hyödyt, yhteistyö

Onko painopiste uhkien torjunnassa vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä?

Erilaisia toimintakulttuureja

http://www.facebook.com/friendtrepreneur

Ystäväyrittäjyys Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä

Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.

kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua

Sometu Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen

Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan

http://sometu.ning.com/

Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa, lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html

Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt) Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä

Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin

Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)

Nuotion sytyttäjä Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys

Sisäpiirin verkostokätilöt Anne Rongas, mm. Sometu

Vahva johtaja Antti Heikkilä, Dojolaiset

”Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”

”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen.”

”Aito johtaja on kiinnostunut yhteisöstään ja osaa ohjata sen toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä yhteisön sisällä.”

”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuus, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. ”

”Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä.”

”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ mutta osa ei. Me poistimme nuo sopeutumattomat, ja sen seurauksena tapahtui ihme. -- Dojolaiset on muuttunut itsestään sääteleväksi yhteisöksi, joka on vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.”

”Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.”

”Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.”

”Olemme joutuneet poistamaan suunnilleen 20 henkilöä, mikä on pieni määrä koko joukkoon verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on valvoa, että vuorovaikutus toimii.”

Lähde: http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia-

ystavayrittajyydesta.html

Lähde: http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii

rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/

Lähde: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyy täältä)

Keskustelu:

Millaista toimintakulttuuria rakennat ja miten?

• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.

• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.

• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa.

OPH:n somen opetuskäytön suositukset

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja

osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.

• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen jaosallisuuteen verkkokeskusteluissa.

• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.

• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.

• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.

Käytännössä: some osana mediataitoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri

menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.

• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.

• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Some osana kouluyhteisön toimintatapoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/

• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/

• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/

• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

Facebook-ryhmiä opettajille

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!

Creative Commons  Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi