Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4 - sjt.fi · • Vuoden 2015 koepelto kasvustoissa syyskuun...
Transcript of Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4 - sjt.fi · • Vuoden 2015 koepelto kasvustoissa syyskuun...
©SjT 2016
Pääravinteet
N-typpi
P-fosfori
K-kalium
Ca-kalsium
Mg-magnesium
Na-natrium
S-rikki
• Pääravinteiden otto
50-500 kg ha-1
B- boori
Cu- kupari
Fe- rauta
Mn- mangaani
Mo- molypdeeni
Zn- sinkki
Cl- kloridi
•Hivenravinteiden otto
maasta g ha-1
Hivenravinteet
Ravinne kg/ha
Typpi 120-200
Fosfori 20-40
Kali 250-400
Natrium 10-100
Magnesium 20-35
Rikki 30
Kalsium 30-100
Juurikkaan ottamat määrät
©SjT 2016
Rikki (S)• MAAPERÄSSÄ
• Rikki orgaanisessa ja
epäorgaanisessa muodossa
• Orgaaninen rikki on kiinni
kuolleessa kasvimateriaalissa,
humuksessa hitaasti
mobilisoituvaa
• Epäorgaaninen rikki maassa
sulfaatteina ja sulfideina
sulfidit myrkyllisiä
• Kasvi ottaa rikin SO42- -ionina
maasta
• Myös ilmarakojen kautta ilmasta
SO2
• KASVISSA
• Rikki on tärkeä osa proteiinien
muodostusta (kaikilla kasveilla)
• Typen ja Rikin suhde kasveissa
yleisesti 15:1
– Typpi suhteen kasvu voi olla merkki
rikin puutteesta
– Vaikuttaa aminohappo koostumukseen
Juurikasmaiden rikkipitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-
Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
Juurikkaalla ei varsinaista selkeää maaperän rikkipitoisuus suositusta.
Kirjallisuudessa arvoja 8- 41 mg/l
Suomen juurikasmaiden Rikkitilanne
©SjT 2016
Rikki (S)
©SjT 2016
Rikki (S)
• Pitoisuus kasvissa
• Ohjeellisena arvona
täysikasvuisissa lehdissä
kirjallisuudessa 0.35 %
• Vuoden 2013 kasvustonäytteet
heinäkuussa / lokakuussa
• -viljelijöiden pelloilta 0.29- 0.35 %
• - koelohkolla 0.29-0.5 %
• Vuoden 2015 koepelto
kasvustoissa syyskuun näytteissä
keskimäärin lehdissä 0.38 %
©SjT 2016
Rikin puutos
• Rikin puutos kasvustossa
muistuttaa typen puutosoireita.
• Keltaisuutta myös nuorissa
lehdissä
• Puutosoireet melko
harvinaisia.
• Voi esiintyä kevyillä vähän
orgaanista ainesta sisältävillä
hiekkamailla
• Puutosta voi epäillä ellei lisätty
typpi vaikuta kasvin kasvuun.
• Korkea typpi pitoisuus
kasvissa voi aiheuttaa rikin
puutosta.
• Puutosoirepelloilla
aminohappopitoisuudet
muuttuneet
• Rikki lisäyksellä ei ole saatu
kuitenkaan vaikutusta satoon
tai laatuun
Lehtien kauttaaltaan kellastumista
(kuten typenpuutteessa).
Nuorten lehtien kellastumista,
lehdet hauraita
©SjT 2016
Juurikasmaiden kalsiumpitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,
Satakunnassa ja Hämeessä.
Suomen juurikasmaiden kalsiumtilanne
©SjT 2016
Kalsium (Ca)
©SjT 2016
Kalsium (Ca)
• KASVISSA
• Kasvi ottaa kalsiumia Ca2+ muodossa.
•
• Kalsium ei kulje kasvissa, joten kasvi tarvitsee sitä jatkuvasti.
• Siemenissä vähän kalsiumia, minkä tähden taimien alkukehitys
kärsii happamassa maassa.
• Toimii kasvissa soluissa osmoottisenpotentiaalin säätelyssä ja
soluseinien säätelyssä, osallistuu myös geenien säätelyyn ja
hiilimetabolian säätelyyn.
©SjT 2016
Kalsium (Ca)
• Juurikkaan kalsiumpitoisuus
kirjallisuudessa:
• 2.65 % hyvässä kasvustossa
• 0.1-0.66 % kärsivässä
kasvustossa
• Vuoden 2013 juurikasnäytteissä
Suomessa Ca-pitoisuus nuorissa
taimissa: 1.4-2.1 %
• Vuoden 2015 näytteissä syksyllä
lehdissä 1.1-1.6 %
• Määrällisesti juurikas ottaa
kalsiumia noin 40-100 kg Ca ha-1
• Vaihteluun vaikuttaa mm.
lajikeominaisuudet Kalsiumin otto kasvukauden aikana jatkuvaa.
©SjT 2016
Kalsium (Ca)
• Hyvin kalkituilla juurikaspelloilla
harvoin puutosoireita.
• Puutosoireita voi esiintyä jos
muut kationit vaikuttavat
Kalsiumin ottoon.
• Esim. liiallinen K voi heikentää
kalsiumin ottoa
• Liiallisella Na vaikutusta Ca
ottoon.
• Kalsium : magnesium suhteen
tulisi olla sopiva juurikas mailla. Ei
alle 0.33
• Vioitukset lehdissä:
• Lehden kärjet ”palaneet”
• Lehdet käpristyvät
• Lehden kasvu hidastuu/lakkaa
• Lehden kasvu epänormaalia
• Pahassa Ca-puutos tilanteessa
pääjuuri kärsii:
• Juuren kasvu hidastuu
• Juuressa tummumista
Juurikasmaiden magnesiumpitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,
Satakunnassa ja Hämeessä.
Suomen juurikasmaiden magnesiumtilanne
©SjT 2016
Magnesium (Mg)
©SjT 2016
Magnesium (Mg)
• Tärkeä ravinne lehtivihreän
muodostumisessa
fotosynteesi sato
• Osallistuu proteiinien
muodostumiseen, entsyymien
aktivointi ja energian siirto
• Kirjallisuuden mukaan
puutosoireita voi esiintyy
mikäli Mg-pitoisuus lehdissä
on alle 0.2%, varmasti oireita
esiintyy mikäli pitoisuus laskee
0.1%
• Vuoden 2013
kasvustonäytteissä pitoisuudet
olivat välillä 0.63 – 1.20 %
• Vuoden 2015 lehtinäytteissä
0.45-0.72 %
©SjT 2016
Magnesium (Mg)• Ei puutos oireita kalkituilla
mailla
• Hiekkamailla voi esiintyä
puutosta.
• Muilla ravinteilla
vaikutusta puutosoireiden
esiintymiseen:
• Oireita vähentävät N ja
Na
• Mg-pitoisuutta kasvissa
vähentää runsas K-
lannoitus
• Kaikki tummat laikut
lehdissä eivät johdu Mg
puutoksesta (esim.Pseudomonas
bakteeri)
Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-
Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä.
Juurikaan yleisimmät boorin lähteet ovat lannoitteet.
Tyydyttävä
Suomen juurikasmaiden booritilanne
©SjT 2016
Boori (B)
Boori (B)
• Booripitoisuuden
mittaus lehdistä
antaa parhaimman
kuvan kasvin boori
tilanteesta.
©SjT 2016
• Booripitoisuus on riittävä
kun se ylittää 30 mg B kg-1
ja puutosoireita voi esiintyä
mikäli pitoisuus on alle 20
mg B kg-1.
• Vuonna 2013 koekasveissa
boorin määrä oli 30-46 mg
B kg-1 ka.
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
30.6. 23.7. 10.9.
mg
/kg
ka.
Boori pitoisuus juurikkaanlehdissä kaavukaudella 2015
©SjT 2016
Boori(B)
• Boorin saanti riippuu
lahoavan orgaanisen aineen
määrästä, maalajista ja
kosteudesta.
• Puutosoireita voi esiintyä
pH:n ollessa korkea,
hiekkamailla, kuivina kesinä.
• Boori liikkuu huonosti, joten
oireet alkavat nuorista
lehdistä ja kasvupisteen
kuolemisella.
• Puutos aiheuttaa
”sydänmätää”
• Riittävä boorin saanti
vaikuttaa satoon ja
sokeripitoisuuteen.
B- koealueet ja koejäsenet
©SjT 2016
Välttävä/huononlainen
Välttävä
2014 2015
Munkkila Munkkila
maalaji He He
pH 6,3 6,3
Ca 1390 1350
K 172 171
P 33 24,4
Mg 127 83
Na 19 15
Mn 15 10
B 0,4 0,4
Cu - 3,3
Zn - 2,4
B- koealueet ja koejäsenet
©SjT 2016
2014 N P K Mn B*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) 120 20 54
Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) 120 20 54 2,3 0,23
Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha 120 20 54 0,07
B DDP 0.8 kg/ha 120 20 54 0,15
B DDP 1.2 kg/ha 120 20 54 0,22
B DDP 3 kg/ha 120 20 54 0,56
Bortrac 1 l/ha 120 20 54 0,15
Bortrac 1 l/ha + Mantrac 1l/ha 120 20 54 1,0 0,15
2015 N P K Mn B*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+K) 120 13 69
Kontrolli (Hiven Y2) 120 13 69 2,5 0,4
Wolf Trax B DDP 0.4 kg/ha 120 13 69 0,07
B DDP 0.8 kg/ha 120 13 69 0,15
B DDP 1.2 kg/ha 120 13 69 0,22
B DDP 3 kg/ha 120 13 69 0,56
Bortrac 3 l/ha 120 13 69 0,45
* ruutujen pohjalannoitus
B- tuloksia
©SjT 2016
B-pitoisuus lehdissä. 2014 näytteet juuri ennen sadonkorjuuta. 2015 B-pitoisuuden
kehitys kasvukauden aikana
Juurikasmaiden Mn pitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa,
Satakunnassa ja Hämeessä.
Viljavuusarvo ei varmasti pysty kertomaan juurikaan Mn puutteesta.
Tyydyttävä
©SjT 2016
Mangaani (Mn)
©SjT 2016
• Riittävä mangaanipitoisuus juurikkaassa vaihtelee 40-100 mg Mn kg-1
välillä kirjallisuudessa.
• Puutosoireita juurikkaalla jos pitoisuus noin 10-30 mg Mn kg-1 tai alle.
• SjTn kokeissa 2014-2015 Mn-pitoisuudet vaihtelivat välillä 11- 210 mg Mn
kg-1 ka.
• Vuoden 2013 kasvustonäytteissä viljelijöiden pellolta jopa 550 mg Mn kg-1
ka.
Mangaani (Mn)
©SjT 2016
• Kokeissa Mn- lannoitukselle on
saatu vastetta vain
puutosoireisissa kasvustoissa.
• Mn lannoitus tehtävä vuosittain
lohkoilla joilla puutosta esiintyy
herkästi.
• Mn lannoitus sijoituslannoituksena
tai lehtiruiskutuksena
• Muilla ravinteilla vaikutusta
lehtien Mn-pitoisuuteen.
Pitoisuutta nostavat:
• Rikki
• Ammonium
• Kalium
• Fosfori
• Natrium
• Mn puutosoireita voivat lisätä
maan korkea:
• Rauta
• Kupari
• tai sinkki pitoisuus
Mangaani (Mn)
©SjT 2016
• Kuivuus: Aikaisin keväällä
kuivuuden aikaan voi esiintyä
lehdissä puutosoireita
• Kylmyys: Oireita voi esiintyä
myös, jos maa on keväällä
kylmä ja märkä.
• pH: pH:n nosto kalkituksella
vähentää kasville
käyttökelpoisen Mn-saantia ja
voi aiheuttaa puutosoireita.
Runsas orgaanisen aineksen
määrä maassa heikentää Mn
saantia
• Kasvuvaihe: Oireet esiintyvät
yleensä keväästä kesään,
myöhemmin syksyllä
kasvuston tilanne korjaantuu
Mangaani (Mn)
Mn- koealueet ja koejäsenet
©SjT 2016
2014 2015
Tuorla Munkkila
maalaji HeS He
pH 6,5 6,3
Ca 2890 1350
K 174 171
P 32 24,4
Mg 297 83
Na 28 15
Mn 5 10
B 0,9 0,4
Cu - 3,3
Zn - 2,4
Huono/huononlainen
Tyydyttävä/ välttävä
Tyydyttävä/välttävä
Tyydyttävä
Mn- koealueet ja koejäsenet
©SjT 2016
2014 N P K Mn B
*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) 120 20 54 0,0
Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) 120 20 54 2,3 0,23
Mn DDP 1,2 kg/ha 120 20 54 0,4
Mn DDP 2,4 kg/ha 120 20 54 0,8
Mn DDP 3,6 kg/ha 120 20 54 1,2
Mn DDP 9 kg/ha 120 20 54 3,0
Mantrac 2l/ha 120 20 54 1,0
2x Mantrac 1 l/ha 120 20 54 1,0
Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 l/ha 120 20 54 0,5 0,15
2015 N P K Mn B Zn Mg
*Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+K) 120 13 69
Kontrolli (Hiven Y2) 120 13 69 2,5 0,4
Mn DDP 1.2 kg/ha 120 13 69 0,4
Mn DDP 2.4 kg/ha 120 13 69 0,8
Mn DDP 3.6 kg/ha 120 13 69 1,2
Mn DDP 9 kg/ha 120 13 69 3
Mn DDP 1.2 120 13 69 0,4
Mn DDP 1.2, B DDP 1 120 13 69 0,4 0,2
Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5 120 13 69 0,4 0,2 0,3
Mn DDP 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 120 13 69 0,4 0,2 0,3 0,5
Mantrac 2 l/ha 120 13 69 1
Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha 120 13 69 0,5 0,15
Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha 120 13 69 0,5 0,15 0,7
Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha 120 13 69 0,5 0,15 0,7 1,2
* ruutujen pohjalannoitus
Mn- tuloksia
©SjT 2016
14
14,5
15
15,5
16
16,5
17
17,5
18
40
45
50
55
60
65
70
Kont. (Mn;B )
Mn 0,4kg/ha
Mn 0,8kg/ha
Mn 1,2kg/ha
Mn 3 kg/ha
2014
Juurisato t/ha Sokeri %
Mn-porras kahdelta vuodelta. Vuosien välinen satotaso ero on suuri
Mn- tuloksia
©SjT 2016
Sokerisato (t/ha) vuosilta 2014-2015. Vuonna 2014 pelkästään Mn ruiskutus ei tuonut sadonlisää. 2015 hiventen
lisäys menetelmien välillä ei eroja.
Mn- pitoisuus lehdissä
©SjT 2016
Lisätty Mn näkyy kasvissa vaikkei satovaste olekaan yhtä selvä.
Ruiskutus 2.7.2015
Mn liikkuvuus lehdissä
©SjT 2016
- Mn ei liiku lehdistä toisiin, mutta lehdistä - juureen kylläkin.
- 2014 lehtinäytteet kerätty juuri enenne nostoa syyskuun lopussa. Lehtilannoite
ruiskutus tehty heinäkuun alussa ja heinäkuun puolessavälissä.
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
4
Mantrac 2l/ha 2x Mantrac 1l/ha Mantrac 1l/ha+ Bortrac 1l/ha
Mn mg/kasvin lehdet
Vanhat Uudet
Juurikasmaiden sinkkipitoisuudet vuosien 2002-2012 välillä Varsinais-Suomessa, Satakunnassa
ja Hämeessä.
Sinkki (Zn)
©SjT 2016
©SjT 2016
Sinkki
• MAAPERÄSSÄ
• Sinkki esiintyy maaperässä
vain Zn2+ muodossa.
• Juurikas tarvitsee sinkkiä
pienen määrän, välttämätön
täyden sadon tuottamiseen.
• Juurikassadon sinkin tarve
voi tulla täytetyksi jo
pelkästään ilmasta tulevalla
sinkkilaskeumalla tai
karjanlannan käytöllä
• Runsas fosforin saanti voi
aiheuttaa juurikkaalla sinkin
puutetta
• KASVISSA
• Sinkki liittyy läheisesti kasvin
typpiaineenvaihduntaan
• Sinkin puutos johtaa
valkuaisaineiden
muodostumisen häiriintymiseen
• Riittävä sinkkipitoisuus
juurikkaan lehdissä noin 20 mg
Zn kg-1
• Sinkin kokonaisotto
kasvukaudella noin 0.2 g Zn ha-1
• Kasvukaudella 2013 Zn-
pitoisuus kasvustossa oli 39-100
mg Zn kg-1
©SjT 2016
Sinkki
• Juurikaskasvusto tarvitsee
sinkkiä heti itämisen jälkeen.
• Pääasiassa puutosoireita
esiintyy vain emäksisillä mailla
• Runsas fosforin saanti estää
sinkin liikkumisen kasvissa ja
sinkki jää juuriin, lehtiin ilmestyy
puutosoireita
• Yleisesti puutosoireet
juurikkaalla ovat harvinaisia
©SjT 2016
Rauta (Fe)
• Raudan puutosta esiintyy hyvin
harvoilla alueilla.
• Mahdollista alueilla, joissa suuria
määriä mangaania
• Puutosoireet esiintyvät ensin
nuorissa lehdissä.
• Kirjallisuudessa annetut
juurikkaan lehtien rautapitoisuudet
vaihtelevat seuraavasti:
• Terveet lehdet 60-150 mg Fe kg-1
• Puutosoireiset lehdet 20-50 mg
Fe kg-1
• Rautapitoisuus vuoden 2013
kasvustonäytteissä vaihteli 150-
640 mg Fe kg-1
Lehtilannoitekoe- tuloksia
©SjT 2016
Pohjalannoitus (NPKS+Pravinne) Lehtilannoitteista
Valmiste Ainemäärät N P K S N P K Mn B Mg Zn S Mo Cu
Fertilieder Gold 3l/ha B-Mo B 5.7%; Mo 0.35% 110 43 20 42 0,17 0,01
Fertilieder Vital 3l/ha NPK 9-2-3 % 110 43 20 42 0,27 0,06 0,09
Multiple 1l/ha Mn-Cu- Zn- Mg330g/l; 110g/l; 84g/l;84g/l 110 43 20 42 0,33 0,08 0,08 0,11
Solatrell 5l/ha PK P 192g/l; K62 g/l; 110 43 20 42 0,96 0,31
Mn jet extra 2x 1l/ha Mn Mn 235 g/l 110 43 20 42 0,48
Headland Boron 15% 2x 1l/ha B B 150 g/l 110 43 20 42 0,3
Mantrac +Bortrac 1l/ha Mn+B Mn 500 g/l; N 69g/l 110 43 20 42 0,13 0,5 0,15
Maatilan Hiven 1.5l/ha N-K-Mg-S-B-Cu-Fe-Mn-Zn-Mo 110 43 20 42 0,05 0,02 0,01 0,03 0,01 0,01