PK MERITÄHTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

KUVAUS PÄIVÄKODISTAMME….……………………………………………….3

1. ARVOT……………………………………………………………………………4

2. LAPSI OPPIJANA……………………………………………………………….5

3. LAPSEN OPPIMISEN YMPÄRISTÖ…………………………………………..6

3.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ…………………………………………..6

3.2 ESTEETTINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ……………………………………..7

3.3 SOSIAALINEN, EMOTIONAALINEN JA PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄ-

RISTÖ……………………………………………………………...........................8

4. KASVATUSKUMPPANUUS……………………………………………………9

4.1 YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN JA PEHMEÄ LASKU…………………...10

5. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS…………..12

5.1 PERUSHOITO………………………………………………………………...12

5.1.1 PÄIVÄKOTIIN TULEMINEN JA LAPSEN HAKEMINEN……………….12

5.1.2 HYGIENIA…………………………………………………………………...12

5.1.3 RUOKAILU………………………………………………………………….13

5.1.4 PUKEMINEN JA RIISUMINEN……………………………………………14

5.1.5 LEPOHETKI…………………………………………………………………14

5.1.6 ULKOILU…………………………………………………………………….15

5.2 KASVATUS JA OPETUS KÄSI KÄDESSÄ………………………………..15

6. KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA………………………..18

7. TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT…………………………………………20

7.1 LEIKKI………………………………………………………………………….20

7.2 LIIKKUMINEN…………………………………………………………………21

7.3 TUTKIMINEN………………………………………………………………….22

7.4 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU……………………………….23

7.4.1 AIKUISEN ROOLI LAPSEN TAITEELLISEN ILMAISUN TUKIJANA…24

8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT…………………………………………...25

8.1 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO………………………………………...25

8.2 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO……………………………….26

8.3 HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO……………….27

8.4 ESTEETTINEN ORIENTAATIO…………………………………………….29

1

8.5 EETTINEN ORIENTAATIO………………………………………………….29

8.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO……………….30

9. LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA……………………32

9.1 MILLOIN TUKEA TARVITAAN?..................……………………………….32

9.2 TUEN TOTEUTUMINEN ARJESSA……....................……………………33

10. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET LAPSET……………………………..34

10.1 AIKUISEN ROOLI LAPSEN KIELENKEHITYKSEN TUKIJANA……….34

11. VERKOSTOYHTEISTYÖ……………………………………………………36

11.1 OPPILASHUOLTO................................................................................36

12. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN, SEURANTA JA

DOKUMENTOINTI………………………………………………………………..38

LIITTEET:

- PÄIVÄKOTI-SLANGIN SANAKIRJA

- ESIOPETUKSEN TODISTUS

- ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMALOMAKE

2

KUVAUS PÄIVÄKODISTAMME

Päiväkoti Meritähti on Vuosaaren ensimmäinen päiväkoti. Se perustettiin

vuonna 1971. Meritähti sijaitsee Mustavuoren kupeessa, puistojen ympä-

röimällä vehreällä alueella. Suuri, suojaisa pihamme tarjoaa runsaasti leikkiti-

laa ja -mahdollisuuksia eri-ikäisille lapsille. Alle 3-vuotiaat ulkoilevat omalla

turvallisella pihallaan.

Suuri rakennus pitää sisällään kuuden ryhmän tilat sekä paljon pieniä leikki-

paikkoja lapsille. Leikkiympäristöä on rakennettu tehokkaasti myös päiväko-

din käytäville.

Syksyltä 2007 päiväkotimme johtajan alaisuuteen liitettiin ryhmä Rantakivi,

jonka kanssa muodostamme yhdessä päivähoitoyksikkö Meritähden. Ranta-

kiven kodikkaissa tiloissa toimii yksi lapsiryhmä.

Päivähoitoyksikössämme työskentelee johtajan lisäksi 30 työntekijää: 7 las-

tentarhanopettajaa, 13 lastenhoitajaa, erityisavustaja, erityislastentarhan-

opettaja, keittäjä, 2 ruokapalvelutyöntekijää ja 3 päiväkotiapulaista.

Päiväkotimme perinteet näkyvät toiminnassa mm. aamupiireinä ja koko talon

yhteisinä lauluhetkinä. Pidämme tärkeänä kalenterivuoteen liittyvien juhlien

viettämistä yhdessä lasten kanssa. Arvostamme päiväkodissamme yhteisölli-

syyttä ja aitoa vuorovaikutusta. Toimintamme tapahtuu pääosin pienryhmis-

sä, jolloin vuorovaikutus on läheistä ja intensiivistä.

Lapsen aloittaessa päiväkodissamme vanhempien on mahdollista tutustua

päivähoitoon yhdessä lapsensa kanssa.

Meritähdessä annetaan esiopetusta, joka pohjautuu Helsingin kaupungin

esiopetussuunnitelmaan (2005).

KUVA 1

3

1. ARVOT

Päiväkodissamme pidetään tärkeänä yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Tä-

män vuoksi olemme kuulleet myös vanhempia ja lapsia kasvatustyömme ar-

vopohjaa luodessamme. Vanhempien vastauksissa korostuivat ryhmässä

toimimisen oppiminen ja toisten huomioiminen, lasten mielestä tärkeintä on

kavereiden kanssa leikkiminen, ulkoilu, retket ja kivat aikuiset.

Henkilökunnan arvokeskusteluissa nousivat erityisesti esille oikeudenmukai-

suus, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus, luonnon kunnioittaminen ja hyvät ta-

vat.

Työyhteisönä kannamme yhdessä vastuun, autamme toisiamme ja olemme

hyvänä mallina lapsille. Pidämme lapsuutta ja lapsuuden suojelemista arvok-

kaana asiana. Turvallisuus on kaikessa toiminnassamme pohjana, mutta läh-

tökohtana on kuitenkin lapsi itse.

.

4

2. LAPSI OPPIJANA

”Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla:

hämmästelee, tutkii, kyselee,

pohdiskelee, leikkii, riemuitsee.

Yrittää ja kompastuu,

vihdoin sitten onnistuu!”

Lapsi havainnoi maailmaa omasta näkökulmastaan. Aikuinen auttaa lasta

havaitsemaan elämää ympärillään. Lapsi peilaa kokemaansa aikaisempien

tietojensa ja taitojensa valossa. Lapsen saamat kokemukset ja elämykset

synnyttävät tunteita, jotka syventävät oppimista.

Leikki on lapselle ominaisin tapa oppia. Lapsi käsittelee leikeissään omia ko-

kemuksiaan. Erilaisten tunteiden ja uusien asioiden kohtaaminen on leikin

avulla lapselle luontevaa.

Toimintaa suunniteltaessa otamme aina huomioon lasten ikä- ja kehitysta-

son, sekä erilaiset oppimistavat. Samaa aihetta voidaan käsitellä niin, että

tietoa saadaan eri aistien kautta. Käsiteltäviä aiheita syvennämme ja laajen-

namme lasten iän ja taitojen mukaan.

5

3. LAPSEN OPPIMISEN YMPÄRISTÖ

”Oppimisympäristö = Siellä oppii kaiken.” (tyttö 4 v)

Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten

tekijöiden kokonaisuutena. Oppimisympäristön merkitys korostuu, kun tie-

dämme kuinka monilla eri tavoilla lapsi oppii. Lapsilähtöisessä toimintatavas-

sa on keskeistä kasvattajien herkkyys muokata oppimisympäristöä tunnistet-

tuaan lasten kehitystarpeet ja kiinnostuksen kohteet.

3.1 FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Vuosaaren rakennettu ympäristö ja luonto merenrantoineen, leikkipuistoi-

neen, metsineen ja Helsinki kulttuurimahdollisuuksineen tarjoaa runsaasti

hauskoja ja lasta kiinnostavia retkimahdollisuuksia. Julkiset liikennevälineet

mahdollistavat sujuvan liikkumisen kaupungissa.

KUVA 2

1970-luvun rakentamiselle tyypilliseen tapaan päiväkodillamme on suuri piha,

joka mahdollistaa pihaleikkien lisäksi mm. työkasvatuksen kukkapenkkien ja

kasvimaan hoidon merkeissä

Sisätiloista löytyy paljon pieniä leikkitiloja, joiden käyttö on jaettu kaikkien

ryhmien kesken. Leikkipaikkoja ovat koti- ja roolileikkinurkkaus, kaksi sisä-

hiekkalaatikkoa, sekä vesileikki. Päiväkodissamme lasten leikkipaikkoja on

järjestetty joustavasti myös käytävä- ja kokoustiloihin. Näiden lisäksi päivä-

kodissamme on suuri sali, jota kaikki ryhmät käyttävät liikuntaan ja musiikkiin.

6

Jokaisen ryhmän tilat ja välineistö järjestetään niin, että ne palvelevat parhai-

ten kyseisen lapsiryhmän sen hetkistä tarvetta. Vuoden mittaan tilannetta

arvioidaan aktiivisesti, ja oppimisympäristöä muokataan tarvittaessa. Lähtö-

kohtana tilojen järjestämisessä on niiden toimivuus ja turvallisuus. Lapsen

päivä rakennetaan siten, että lapset toimivat ajoittain pienryhmissä,

jolloin tilat voidaan käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti hyväksi ja vuorovai-

kutus lasten ja aikuisten kesken on luontevaa yhdessä toimimista, ihmette-

lemistä, oivallusta ja oppimisen iloa.

Oppimisympäristö on viihtyisä, kun se on selkeä ja siisti. Selkeyttä edistetään

mm. sillä, että aikuinen valitsee lapsen saataville riittävän määrän leluja ja

oppimisvälineitä. Vaihdamme ryhmien kesken pelejä sekä muita tarvikkeita ja

näin saamme välineistön tehokkaaseen käyttöön. Mietimme tarkasti myös

välineistön sijoittelun suhteessa lapsen kehitystasoon. Järjestyksen ylläpitoa

helpottaa, kun välineistön paikat on osoitettu kuvin.

KUVA 3

3.2 ESTEETTINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Kauniissa ja viihtyisässä ympäristössä on niin lasten kuin aikuistenkin hyvä

olla. Esteettinen toimintaympäristö innostaa lasta monenlaisiin leikkeihin se-

kä tarjoaa elämyksiä ja virikkeitä.

Lasten näkyville asetetut taideteokset ja työt elävöittävät päiväkotia. Lapsi

kokee myös, että hänen työtään arvostetaan ja että hän pystyy vaikuttamaan

osaltaan ympäristön viihtyisyyteen.

Aikuisen arvostava suhtautuminen ja kiitos kannustavat lapsia esteettisiin

valintoihin. Yhdessä vanhempien ja kasvattajien kanssa lapsi oppii omalta

osaltaan huolehtimaan ympäristönsä kauneudesta.

7

Esteettinen ympäristö voidaan luoda jännittäväksi, ja silti säilyttää turvalli-

suus. Piilopaikat ja salaisuudet ruokkivat lasten omaa kulttuuria, josta aikuisil-

la on vain aavistus.

Pienillä valinnoilla saadaan aikaan suuria elämyksiä ja luodaan tunnelmaa.

Hämärään vuodenaikaan kynttilänvalolla saadaan aikaan lämpöä ja levolli-

suutta. Monet lasten vanhemmista jäisivätkin mieluummin aamupalalle las-

tensa kanssa kuin rynnistäisivät ruuhkabussiin. Tunnelmaa luodaan myös

kauniin ja rauhallisen musiikin avulla lepohetkillä.

3.3 SOSIAALINEN, EMOTIONAALINEN JA PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄ-

RISTÖ

Päiväkodissamme pohditaan, millaisiin arvoihin toiminta pohjaa. Työyhtei-

söämme rikastuttaa erilaiset ja eri ikäiset persoonallisuudet, joiden mielipitei-

tä ja näkemyksiä kuullaan ja arvostetaan. Kasvatusilmapiiri on jokaisen aikui-

sen vastuulla ja jokaisen tulee tiedostaa oma vaikutuksensa siihen. Mieles-

tämme on tärkeää, että vuorovaikutuksen laatuun kiinnitetään huomiota joka

tilanteessa. Aikuisen toista ihmistä arvostava käytös ja aito läsnäolo antavat

lapselle hyvän vuorovaikutuksen mallin. Katsekontakti ja tilanteeseen pysäh-

tyminen ovat edellytyksenä sille, että toinen voi kokea tulevansa kuulluksi.

Lapsen emotionaalinen kehitys kulkee yhdessä sosiaalisen kehityksen kans-

sa. Sosiaalisessa ympäristössä saadut myönteiset kokemukset houkuttele-

vat vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa ja antavat lapselle turvallisuu-

den tunteen. Lapsella pitää olla oikeus kokea olevansa hyväksytty, tuntea

erilaisia tunteita, kiintyä, itsenäistyä ja luottaa itseensä ja toisiin. Tämä mah-

dollistaa emotionaalisen kehityksen. Ryhmässä toimiminen erilaisten ihmis-

ten kanssa rikastuttaa sosiaalista kehitystä.

8

4. KASVATUSKUMPPANUUS

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa vanhempien ja

henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityk-

sen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Se on perheen sisäisen ja henki-

löstön ammatillisen asiantuntemuksen kohtaamista ja vuorovaikutusta.

Kohtaaminen vaatii päiväkodin henkilöstöltä monipuolista osaamista, vuoro-

vaikutustaitoja ammatillisen näkemyksen esiintuomiseen ja vanhempien ko-

kemuksen kuunteluun ja ymmärtämiseen.

Ryhmät pitävät syksyllä omat vanhempainiltansa, joissa esitellään ryhmän

tulevaa toimintaa pääpiirteissään, sovitaan yhteisistä käytännöistä ja kerro-

taan ryhmärakenteesta. Vanhempainillassa vanhemmilla on mahdollisuus

kertoa omia toiveitaan, ja kysyä mieltä askarruttavia asioita henkilökunnalta.

Se on koettu myös hyväksi tilanteeksi vanhempien keskinäiselle kohtaamisel-

le.

Jokaisen perheen kanssa käydään vuosittain kasvatuskeskustelu, jossa sovi-

taan vanhempien kanssa lapsen kasvulle ja kehitykselle tavoitteita. Tavoitteet

kirjataan lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan.

Päivittäin käydään haku- ja tuomistilanteissa pieniä keskusteluja lapsen päi-

vän kulusta.

KUVA 4

Päiväkodissamme kokoontuu vanhempaintoimikunta, joka järjestää lapsille ja

perheille yhteisiä tapahtumia. Päiväkoti osallistuu omalta osaltaan tilaisuuksi-

en järjestämiseen.

9

4.1 YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN JA PEHMEÄ LASKU

”Pehmeä lasku = Että liukumäestä kun laskee niin siellä alhaalla on joku

pehmuste.” (tyttö 5 v)

Lähtökohtana pehmeälle laskulle on kiintymyssuhteen merkityksen tiedosta-

minen. Lapsen suotuisan kehityksen perustana on äidin (tai muun ensisijai-

sen hoitajan) ja lapsen välinen kiintymyssuhde. Alle 3-vuotiaalle lapselle on

tärkeää säilyttää vuorovaikutusmielikuvia äidistä myös ollessaan tästä eros-

sa. Lapsi tarvitsee päivähoidon aloitusvaiheessa turvallisen kiintymyssuh-

teen myös päiväkodissa. Päivähoidon tehtävä on auttaa lasta säilyttämään

hyvä ja tiivis kiintymyssuhde ensisijaiseen vanhempaansa.

Turvallinen kiintymyssuhde helpottaa lapsen stressiä, jota pieni lapsi aluksi

kokee. Jotta lapsi voisi turvallisesti siirtyä kotihoidosta päivähoitoon, tulee

lapselle nimetä vastuukasvattaja. Lapsen tulee saada luoda suhde ensin yh-

teen aikuiseen. Tämän suhteen luomisessa on ensisijaisen tärkeää vuorovai-

kutus lapsen vanhemman ja hoitajan välillä.

Pehmeän laskun aikana lapsi saa sopeutua päiväkotiin oman vanhemman

tukemana. Jo päivähoitohakemusta jätettäessä keskustellaan vanhemman

kanssa hoidon aloittamisesta ja pehmeästä laskusta sekä korostetaan sen

merkitystä lapselle turvallisuuden tunteen tuojana.

Kun lapselle on myönnetty päivähoitopaikka, päiväkodista otetaan yhteyttä

lapsen kotiin. Ensimmäisellä tutustumiskerralla olisi toivottavaa, että van-

hemmat tulisivat keskustelemaan päivähoidon aloituksesta ilman lasta.

Vanhemmille tulee antaa aikaa kertoa lapsestaan, vanhemman ensisijaisuut-

ta oman lapsensa asiantuntijana tulee korostaa. Päivähoidon aloitus tuo mu-

kanaan paljon erilaisia kysymyksiä ja tuntemuksia niin vanhempien kuin lap-

10

senkin kohdalla. Tutustuminen perheeseen ja vanhempien tutustuminen lap-

sen vastuukasvattajaan on tärkeää. Kun vanhemmat luottavat päiväkotiin ja

vastuukasvattajaan, jää lapsi turvallisella mielellä päiväkotiin. Hoitaja kertoo

vanhemmille, mitä ns. vastuukasvattaja merkitsee lapsen hoitoryhmässä.

Pienimpien lasten kohdalla pehmeälle laskulle olisi hyvä varata aikaa vähin-

tään viikko. Isommille lapsille riittää usein muutama kerta. Yhdessä vastuu-

kasvattajan kanssa suunnitellaan pehmeälle laskulle aikataulu. Hän esittelee

lapselle ja vanhemmalle päiväkodin tilat, näyttää lapselle oman paikan ja ker-

too päivän rytmistä. Vanhemmalle kerrotaan, että on hyvä myös käydä leik-

kimässä päiväkodin pihalla vapaa-ajallakin, jotta päiväkodin pihapiiri tulisi

tutuksi. Vanhempi kertoo omasta lapsestaan ja kodin tavoista ja vastuukas-

vattaja kertoo päiväkodin tavoista.

Vanhemman on hyvä olla mukana myös ruokailussa pienimpien lasten kans-

sa. Vanhemmille kerrotaan, että he voivat soittaa päiväkotiin esimerkiksi päi-

väunien aikana ja kysellä lapsensa kuulumisia. Kun vanhempi on saanut olla

lapsensa mukana tutustumassa päiväkodin rytmiin, on hänelläkin tietoisuus

siitä, mitä lapsen päivän aikana tapahtuu. Kun alussa on luotu hyvä vuoro-

vaikutus vanhemman ja vastuukasvattajan välille, on yhteistyön tekeminen

avointa ja keskustelevaa.

11

5. HOIDON, KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KOKONAISUUS

5.1 PERUSHOITO

Perushoitotilanteet rytmittävät päiväkodin arkea. Alle 3-vuotiaiden toiminnas-

sa on pääpaino perushoidossa. Isommilla lapsilla korostuu leikki ja ohjattu

toiminta, eikä perushoito ole enää niin keskeistä. Päiväkodin perushoitotilan-

teissa toiminta lähtee siitä, että lapselle annetaan tilaisuus harjoitella oma-

toimisuutta.

Perushoito on tärkeää, koska näissä tilanteissa luomme lämpimällä ja ym-

märtäväisellä vuorovaikutuksella hyvän ja turvallisen suhteen lapseen. Eten-

kin alle 3-vuotiaiden päivittäiset perushoitotilanteet ovat myös kokonaisvaltai-

sia kielen ja käsitteiden oppimistilanteita.

5.1.1 PÄIVÄKOTIIN TULEMINEN JA LAPSEN HAKEMINEN

Aamulla lapsen on mukava tulla päiväkotiin, kun vanhempi luovuttaa hänet

tutulle aikuiselle. Pidämme tärkeänä, että lapsi ja vanhempi kokevat olevansa

tervetulleita. Kerromme, että vanhemmat voivat halutessaan soittaa päiväko-

tiin ja jutella lastaan koskevista asioista ryhmän henkilökunnan kanssa.

Hakutilanteessa kerrotaan vanhemmalle lapsen päivästä. Päiväkodissamme

on tapana, että kotiin lähtiessään lapset kättelevät oman ryhmän aikuista.

5.1.2 HYGIENIA

Päiväkotiapulaiset huolehtivat päiväkotimme siisteydestä päivittäin. Kiinni-

tämme huomiota hygieniaan huolellisella käsien pesulla. Epidemioiden aika-

na käytämme paperisia käsipyyhkeitä. Infektioiden vähentämiseksi olemme

sopineet, että vanhemmat huolehtivat lastensa käsien pesusta päiväkotiin

saavuttaessa.

12

Alle kolmevuotiaiden ryhmässä lapsen hygieniasta huolehtii omahoitaja.

WC:ssä käydään pienryhmittäin, jolloin tilanne on rauhallisempi ja aikuisella

on aikaa ottaa jokainen lapsi huomioon yksilöllisesti. Tällöin myös lapselle jää

aikaa harjoitella itse esim. käsien pesua sekä potalla ja pöntöllä käymistä.

Vaipan vaihto on tärkeä vuorovaikutustilanne, joka vaatii aikuiselta herkkyyt-

tä. Omahoitaja havainnoi lasta ja pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Lapsiryhmissä, joissa on 3 – 5-vuotiaita, lapset käyvät jo itse WC:ssä ja pe-

sevät kätensä. Aikuinen on kuitenkin koko ajan mukana ja auttaa tarvittaes-

sa. Myös tilanteen loppuun saattaminen on aikuisen vastuulla.

Yleensä esikouluun tullessaan lapset osaavat jo itse käydä WC:ssä ja pestä

kätensä. Päiväkodissa lapsille kerrotaan hygienian merkityksestä, ja kannus-

tetaan toimimaan omatoimisesti.

5.1.3 RUOKAILU

Päiväkodissamme on oma keittiö, josta päivän mittaan leijailee herkullisia

ruoan tuoksuja. Lapsille tarjotaan kolme ravitsevaa ateriaa päivässä. Keittiön

henkilökunta ottaa huomioon pienimpien ruokailijoiden tarpeet, sekä vastaa

erityisruokavalion toteutumisesta kaikissa ryhmissä.

Ruokailussa on tärkeää ravinnon saannin lisäksi oppia hyviä tapoja ja vuoro-

vaikutustaitoja. Ruokahetkellä on aina tietty aloitus, joka virittää lapset ruoka-

rauhan tunnelmaan. Mukava ja rauhallinen tunnelma tekevät hetkestä nau-

tinnollisen. Lapsia kannustetaan syömään hyvin ja tutustumaan uusiin ma-

kuihin.

Alle 3-vuotiaat opettelevat syömään itse omahoitajan avustuksella, kun taas

isommat opettelevat jo itse arvioimaan omaa nälän tunnettaan. Esikoululaiset

harjoittelevat ruoan annostelemista omalle lautaselleen.

13

5.1.4 PUKEMINEN JA RIISUMINEN

Tuemme lapsia omatoimisuuteen, mutta lapsia autetaan ikä- ja taitotaso

huomioiden. On tärkeää, että lapsilla on päiväkodissa helposti puettavat ja

sään mukaiset vaatteet. Vanhemmilta saamme arvokasta tietoa lastensa yk-

silöllisistä vaatetuksen tarpeista. Pukemistilanteet harjoittavat myös lasten

hieno- ja karkeamotorisia taitoja.

Esikoululaiset pukevat ja riisuvat itse, mutta aikuiset tarkistavat että kaikilla

on säänmukainen vaatetus yllään ulos mentäessä. Lapsia kannustetaan ot-

tamaan vastuuta omasta toiminnastaan näissä tilanteissa.

5.1.5 LEPOHETKI

Päiväkodissamme on päivittäin hiljainen hetki klo 12 – 14. Jokaisessa ryh-

mässä levätään ja päiväunta tarvitsevat lapset saavat nukkua. Esikoululais-

ten lepohetki on ensisijaisesti satuhetki. Lapsi saa tuoda kotoa unilelun päi-

väkotiin. Lelu tuo erityisesti pienimmille turvaa herkkään lepohetkeen.

Lepohuoneeseen luodaan lempeä ja harmoninen tunnelma musiikin ja valais-

tuksen avulla. Lepohetkellä aikuisilla on aikaa huomioida jokaista lasta yksi-

löllisesti mm. silittelemällä.

Päivälevolla on tärkeä merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle. Päiväkodin

virikkeellinen ja toisinaan meluisakin arki on lapselle rankkaa ja vaatii pysäh-

tymistä ja hiljentymistä. Hyvin levännyt lapsi jaksaa paremmin olla ryhmässä

vanhempien tuloon saakka.

14

5.1.6 ULKOILU

Päiväkodissamme ulkoillaan päivittäin. Ulkona lapsilla on mahdollisuus liik-

kua monipuolisesti ja vauhdikkaasti. Pihalla lapset voivat valita leikkikaverin-

sa myös toisten ryhmien lapsista. Ulkoilun leikit vaihtuvat ja rikastuvat vuo-

denaikojen mukaan.

Aikuisilla on yhteinen valvontavastuu kaikista lapsista ja tärkeintä on pitää

huolta yleisestä turvallisuudesta. Aikuiset ohjaavat mahdollisuuksien ja tar-

peen mukaan lasten leikkejä pihalla.

KUVA 5

Mielestämme on tärkeää, että lapset oppivat ulkoilemaan välillä vaativassa-

kin suomalaisessa ilmastossa. Jotta lapsi voi viihtyä ulkona joka säällä, hä-

nellä tulee olla aina asianmukaiset vaatteet yllään.

Päiväkotimme lähiympäristö tarjoaa loistavia retkeilymahdollisuuksia ulkoilun

aikana. Ryhmät käyvät nauttimassa luonnosta lähimetsissä, sekä tutustu-

massa rakennettuun ympäristöön kävelyretkillä.

5.2 KASVATUS JA OPETUS KÄSI KÄDESSÄ

Ihminen kasvaa omaksi itsekseen vuorovaikutussuhteiden moniulotteisessa

verkostossa. Tämä kehityskulku alkaa jo lapsen kotona. Päivähoidon ja var-

haiskasvatuksen eri toiminnoissa syntyy lisää yhteisöllisiä kokemuksia ja lap-

si saa eri rooleissaan käsityksen omasta arvostaan. Parhaimmillaan lapselle

rakentuu ajan mittaan tasapainoinen, realistinen ja itsensä hyväksyvä minä-

kuva. Sen perusteella lapsen sisäiset voimavarat kasvavat osaavuudeksi,

pystyvyydeksi ja vastuullisuudeksi. Tällaiset identiteetin rakennuspuut mah-

dollistavat vastuunoton lähimmäisistä ja ympäristöstä sekä luottamuksen tu-

levaisuuteen. (Sarras, S., Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma 2007. s. 11)

15

Aikuisella on suuri rooli lapsen minän kehittymisessä. Autamme lasta käsitte-

lemään ja nimeämään tunteitaan esimerkiksi kuvien avulla. Aikuisen syli on

lapselle turvallisin paikka kohdata tunnekuohu. Lapsi tarvitsee onnistumisen

kokemusten lisäksi myös harjoitusta pettymyksen sietämiseen kasvaakseen

tasapainoiseksi ihmiseksi.

Havainnoimalla lasta opimme näkemään tilanteet, joissa tämä tarvitsee eri-

tyisesti kehuja ja kannustusta itsetunnon kehittymisen tukemiseksi. Toisaalta

lasta voidaan ohjata myös pois ei-toivotuista käyttäytymismalleista. Esimer-

kiksi jollain lapsella voi olla toisiin lapsiin nähden liian hallitseva asema, mikä

vaikeuttaa ryhmäytymisprosessia.

Kasvaminen ja oppiminen eivät ole suljettu prosessi, vaan lapsi oppii myös

sellaista mitä hänen ei pitäisi oppia. Kaikki elämän asiat eivät ole aikuisen

hallittavissa ja opetettavissa. Vuorovaikutuksessa ollessaan lapsi saa sekä

hyviä että huonoja vaikutteita vertaisiltaan.

Pidämme tärkeänä luottamuksellisten suhteiden luomista lapsiin ja vanhem-

piin. Turvallinen ja kannustava kasvatusilmapiiri rohkaisee lasta ilmaisemaan

itseään hänelle ominaisimmalla tavalla. Tämä on merkittävä pohja hyvän

vuorovaikutuksen syntymiselle.

Päiväkodissamme arvostamme kirjallisuutta ja pidämme kirjoja tärkeinä op-

pimisvälineinä. Kirjojen kautta lapselle välittyy pehmeä lapsenomainen maa-

ilma. Kirjat rikastuttavat lapsen mielikuvitusta ja siten antavat välineitä leik-

kiin.

Kirjoista välittyvä lapsentasoinen huumori hauskuuttaa lasta ja kirjojen kautta

voidaan käsitellä kipeitäkin tunteita. Kirjoista lapset oppivat käsityksen siitä,

mikä on oikein, mikä väärin. Kirjoista lapsi oppii nimeämään esineitä, jolloin

hänen sanavarastonsa kasvaa ja kieli kehittyy. Lapsen vuorovaikutus ja sosi-

aaliset taidot kehittyvät samalla kun hänen kielensä kehittyy. Teemme aktii-

vista yhteistyötä kirjaston kanssa. Päiväkodillamme käy kirjastoauto kerran

kuukaudessa.

16

Jokaisessa ryhmässä pelataan paljon erilaisia pelejä. Niiden avulla lapset

oppivat monia tärkeitä taitoja ja tietoja. Esim. palapelit kehittävät lapsen

hahmotusta, hienomotoriikkaa, keskittymiskykyä ja päättelyä. Lautapeleissä

opitaan edellisten lisäksi mm. sosiaalisia taitoja ja sääntöjen noudattamista.

KUVA 6

17

6. KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

”Sillä voi nuolla jätskiä tai tikkaria.” (tyttö 6 v)

Kieli on kaikessa vuorovaikutuksessa mukana, ”ilmana jota hengitämme”.

Kieli on ihmisten välisen kommunikaation väline, mutta se myös jäsentää

tapahtumia ja ympäristöä ja sen myötä ajattelua.

Kielen omaksuminen on yhteydessä lapsen muuhun kehitykseen.

Hyvä kielenhallinta edistää lapsen sosiaalisia taitoja, itsetuntoa ja itsesääte-

lyä.

Kielitaidon lisääntyminen tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä. Kielen

tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy

ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan

liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Kielen merkitys leikissä

korostuu lapsen kasvaessa.

Pidämme tärkeänä, että lapselle puhutaan selkeää kieltä ja tarjotaan malleja

käsitteiden oppimiseen. Tukemalla vuorovaikutusta tuemme lapsen kielellistä

kehitystä. Kommunikaatiota vuorovaikutustilanteissa lasten ja aikuisten välil-

lä harjoitetaan päivittäin. Arvostamme ajatusten ja tunteiden ilmaisua sekä

toisten kuuntelua. Leikkiminen, laulaminen, saduttaminen ja loruttaminen

ovat tärkeitä toimintamuotojamme.

Aikuisena meidän tulee tiedostaa oma merkittävä roolimme kielellisen mallin

antajina. Arjessa on tärkeää esineiden ja asioiden nimeäminen, tekemisen

sanoittaminen ja keskustelemisen harjoitteleminen. Aikuisen on myös osatta-

va välillä olla hiljaa ja kuunnella sekä havainnoida lasta.

Lapsen toimintaympäristössä tulee olla tarjolla kirjoja, loruja, pelejä ja lauluja.

Kuvakommunikaation käyttö selkiyttää monia tilanteita, samoin tukiviittomien

käyttö tehokeinona (viitotaan vain yksi sana, esimerkiksi ”ei” tai ”istua”).

Vuorovaikutustilanteet luodaan rauhallisiksi, käytetään jakotiloja ja pienryh-

miä. Selkeys toimintaympäristössä auttaa lapsen kielen oppimista. Arki edis-

18

tää lapsen kielen oppimista, kun siinä on toimiva struktuuri eli selkeä ja pysy-

vä päiväjärjestys.

Päiväkodissamme järjestetään pienryhmiä kielenkehityksen tukea tarvitsevil-

le lapsille. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehitystä tuetaan suomi

toisena kielenä –toiminnan avulla, joka pohjautuu Helsingin kaupungin S2-

opetussuunnitelmaan. Lapsen kielenkehitykseen liittyvä koulutus edistää

aikuisten ”ajan tasalla” pysymistä.

19

7. TOIMINNALLISET ORIENTAATIOT

Orientaatio = suuntautuminen

Toiminnallisilla orientaatioilla tarkoitetaan lasten ominaisimpia tapoja toimia

joita ovat leikki, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ja ilmai-

su. Nämä ovat päivähoidon tärkeimmät menetelmät asioihin tutustumisessa

ja syventymisessä.

7.1 LEIKKI

Leikkimisen kyky on lapsen terveen ja elinvoimaisen kehityksen merkittävim-

piä lähteitä. Lapsi jäljittelee leikeissään elämää. Oman tekemisen kautta li-

sääntyy kokemus ympäristöstä ja omasta itsestä. Leikki liittää lapset toisiin-

sa, leikissä he saavat mahdollisuuden harjoitella sosiaalisia taitoja. Lapsen

leikki on kokonaisvaltaista, täynnä intoa ja innostusta. Sanotaan, että lapsi

leikkii itsensä vahvaksi.

Leikki eri muodoissaan kuuluu varhaiskasvatuksen päivittäiseen ohjelmaan.

Leikkiminen on lapselle luontevin keino oppia. Se on lapsen väline tehdä ha-

vaintoja ympäristöstä, ihmisistä, asioista ja niiden suhteista. Leikeissä kehit-

tyvät lapsen kielelliset valmiudet, käsitteen muodostus, muisti, mielikuvitus ja

liikunnalliset kyvyt. Leikki tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet lapsen sosi-

aaliselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Leikissä lapsi käsittelee sekä myön-

teisiä, että kielteisiä kokemuksiaan ja saa tilaisuuden purkaa tunteitaan. Lei-

kin avulla lapsi voi kokeilla erilaisia rooleja rohkeasta ritarista pieneen vau-

vaan. Leikkivä lapsi harjoittelee vastuunottoa, omatoimisuutta, toisten huomi-

oimista, kuuntelemista, jakamista, kompromissien tekemistä, riitojen selvittä-

mistä, ongelmien ratkomista, pitkäjänteisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Leikissä

lapsi luo uutta, keksii ja kokeilee sekä käyttää tuntemiaan välineitä.

Tänä päivänä ei ole enää itsestään selvää, että lapset osaavat leikkiä. Tarvi-

taan aikuisen ohjausta, että leikit kehittyvät ja monipuolistuvat. Aikuisen rooli

leikin tukijana muuttuu lapsen kasvun myötä vuorovaikutuksen ylläpitäjästä

20

konkreettisen mallin antajaksi. Kun lasten leikkitaidot kehittyvät, aikuinen voi

siirtyä taka-alalle seuraamaan ja havainnoimaan. Aikuinen huolehtii, että lei-

kille on varattu riittävästi aikaa, välineitä ja tilaa. Lapsilla tulee olla mahdolli-

suus toisinaan jättää leikit kesken ja jatkaa myöhemmin. Leikin on oltava osa

päiväjärjestystä, ei vain ”täytenumero” jos aikaa sattuu jäämään. Aikuinen

myös kannustaa lapsia leikkimään yhdessä toisten lasten kanssa.

Aikuinen pystyy vaikuttamaan lasten leikkien sisältöön esimerkiksi suunnitte-

lemalla leikkiympäristön huolellisesti ja valitsemalla kulloinkin sopivan vä-

lineistön leikkejä varten. Vapaiden leikkien lisäksi lapsi tarvitsee myös aikui-

sen ohjaamia pedagogisia leikkejä, joissa toimitaan ohjeiden ja annettujen

sääntöjen mukaan. Aikuiselle leikki tarjoaa tärkeän toimintamuodon havain-

noida lapsen kehitystä.

7.2 LIIKKUMINEN

Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa toimia. Kaikenlainen liikkuminen on

hyvinvoinnin ja kasvun perusta. Lapsi liikkuu leikkiessään ja leikkii liikkues-

saan. Liikkuminen on kehonhallintaa, omien taitojen testaamista, sosiaalista

yhdessäoloa sekä uusien taitojen oppimista ja keino purkaa tunnetiloja.

Toiminnan suunnittelussa otamme huomioon lapsen ikätason, ryhmäkoon,

tilat, välineet ja eri vuoden aikojen antamat mahdollisuudet. Päiväkodissam-

me lapsen liikkumisen mahdollisuus on huomioitu jakamalla salivuorot kulle-

kin lapsiryhmälle. Sali on aktiivisessa käytössä joka päivä. Liikuntavälineis-

tömme on monipuolinen ja laaja. Huomioimme lasten erilaiset liikkumisen

tarpeet ja tarjoamme erilaisia liikuntamuotoja, joissa jokainen voi kokea on-

nistumisen elämyksiä.

Havainnoimme ja arvioimme lapsen liikkumista ja siten vähitellen suunnitte-

lemme liikkumiselle uusia tavoitteita ja haasteita. Lapsen omille ideoille ja

21

luovuudelle on tärkeää antaa mahdollisuus. Liikkumiselle on oltava riittävästi

aikaa ja mahdollisuuksia joka päivä.

Hyvin suunniteltu toiminta edistää ja auttaa liikunnan onnistumista. Kun toi-

minta rytmitetään niin, että liikunta ja keskittymistä vaativat tehtävät vuorotte-

levat, lapset jaksavat ottaa uutta tietoa paremmin vastaan. Hyvät ja tarkoituk-

senmukaiset tilat, virikkeellinen ja suuri piha, sekä välineiden helppo saata-

vuus innostavat lasta liikkumaan.

Aikuisen oma esimerkki on tärkeää. Tällöin tuodaan esiin, että liikkuminen on

luonnollista, hauskaa ja sallittua.

KUVA 6

Päiväkotimme lähiympäristössä on runsaasti hyviä liikuntapaikkoja, joita käy-

tämme aktiivisesti. Mm. urheilukenttä tarjoaa meille ympäri vuoden liikku-

mismahdollisuuksia, läheisellä montulla lasketaan mäkeä ja pururadalla pää-

sevät juoksemaan isot sekä pienet.

KUVA 7

Esikoululaiset tekevät yhteistyötä alueen muiden esiopetusryhmien ja al-

kuopetuksen luokkien kanssa. Yhdessä on järjestetty liikuntatapahtumia ul-

kokentällä ja koulun salissa. Päiväkotimme esikoululaiset ovat myös saaneet

käyttää kerran viikossa Heteniityn ala-asteen liikuntasalia.

7.3 TUTKIMINEN

”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.

Se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa...”

Tutkiminen kumpuaa lapsen uteliaisuudesta ja samalla se avaa lapselle op-

pimisen mahdollisuuksia. Tutkiminen on siis lapselle elämyksiä ja oivalluksia

tuottava tapa oppia ja havainnoida ympäristön asioita ja ilmiöitä. Tutkimista

22

tapahtuu luonnollisesti niin arjen puuhissa kuin suunnitelluissa oppimishet-

kissä. Se voi olla erilaisia kokeiluja, itse tekemistä tai leikkiä. Erilaisten asioi-

den ja ilmiöiden tutkiminen opettaa lapselle jokapäiväisessä elämässä tarvit-

tavia ongelmanratkaisutaitoja. Päiväkotimme pihapiiri on osittain luonnonmu-

kainen ja lapset saavat iloa luonnon ihmeiden seuraamisesta esimerkiksi

muurahaisten elämää tutkimalla.

Lapsi voi tutkia lukemattomia asioita. Yhdessä ihmetellään esimerkiksi ympä-

rillään olevia ilmiöitä: Miksi tuuli ei näy? Mitä valo on? Miksi välillä on pime-

ää? Kuinka sama aurinko voi olla meillä kylmä ja muualla kuuma? Kuka sy-

tyttää kuun ja tähdet? Myös erilaiset fysiikan lainalaisuudet kiinnostavat lap-

sia. Päiväkodissamme lapset tutkivat ja miettivät esimerkiksi vesileikeissä

mikä on kevyttä, painavaa, kelluvaa tai uppoavaa.

7.4 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISU

Lapset leikkivät ja laulavat, liikkuvat ja tanssivat. Lapsi on aktiivinen sekä tai-

teen tekijänä että kokijana. Molemmat tavat takaavat hänelle peruskokemuk-

sia taiteesta. Taiteellisen kokemisen voidaankin sanoa olevan osa ajattelun

kehittymistä, sillä taiteeseen ja sen kokemiseen liittyy erilaisia ajattelun muo-

toja; ihmettelyä, ongelman ratkaisua, sekä mielikuvitusta ja tunnetta. Kun

lapsi luo taidetta, hän käsittelee omaa maailmaansa haluamallaan tavalla,

sekä luo samalla uutta.

KUVA 8

Päiväkodissamme taiteelliselle ilmaisulle annetaan mahdollisuuksia ja tilaa

päivittäin.

Ryhmissä piirretään, maalataan, lauletaan, soitetaan, luetaan satuja ja askar-

rellaan. Lorut kuuluvat kaiken ikäisten lasten arkeen ja juhlaan. Muutaman

kerran vuodessa teemme retkiä teattereihin, tai kutsumme esiintyjiä päiväko-

dillemme. Lasten omaa ilmaisua voidaan tukea erilaisilla draamaleikkiharjoi-

23

tuksilla tai -projekteilla. Järjestämme koko päiväkodin yhteisiä lauluhetkiä

muutaman kerran vuodessa. Myös aikuiset hauskuuttavat lapsia välillä esit-

tämällä teatteriesityksiä. Jo perinteeksi on muodostunut aikuisten yhdessä

esittämä kevätjuhlaesitys!

7.4.1 AIKUISEN ROOLI LAPSEN TAITEELLISEN ILMAISUN TUKIJANA

Aikuisen tulee antaa luovuudelle tilaa ja yksilöllisyyden kunnioitus nouseekin

keskeiseen asemaan. Jokaiselle lapselle tulee antaa tilaa luoda omanlais-

taan uutta ja käsitellä olemassa olevaa. Aina nämä ilmenemismuodot eivät

ole reaalimaailman lainalaisuuksien mukaisia. Taiteen laatua ei voida määri-

tellä sen mukaan, onko se hyvää tai huonoa, oikeaa tai väärää. Taide on ja

elää ja aikuisen on tärkeää hyväksyä sen prosessiluonne. Aina ei tule kerral-

la valmista, eikä tuotos ole joka kerta edes päämäärä johon pyritään.

Oppimisympäristön tulee tarjota lapselle mahdollisuus ryhtyä spontaanisti

tekemään taidetta, joten välineiden saatavuus sekä rohkaisu niiden käyttämi-

seen on tärkeää. Opetamme lapsille tekniikoita ja annamme idean askarte-

luun tai taiteiluun. Kun välineet jäävät lasten vapaasti käytettäväksi, syntyy

usein paljon aikuisen ideaa luovempia teoksia.

Päiväkotimme seiniä koristavat lasten tekemät värikkäät työt. Välitämme lap-

sille oman arvostuksemme heidän tekemäänsä taidetta kohtaan ripustamalla

sen arvokkaasti ja esteettisesti kaikkien nähtäville. Lapselle olisi tarjottava

mahdollisuus myös vain tarkastella ja siten kokea taidetta. Pienryhmätoiminta

on hyvä keino taiteen kokemiseen ja tekemiseen.

24

8. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on sisällöllisiksi orientaatioiksi

määritelty matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen,

esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Nämä yh-

dessä lasten toiminnallisten orientaatioiden kanssa muodostavat aikuisen

suunnitteluun ja arviointiin perustuvaa toimintaa, joka tähtää kullekin sisältö-

alueelle erikseen asetettuihin tavoitteisiin.

8.1 MATEMAATTINEN ORIENTAATIO

Arjessa matematiikkaa on kaikkialla; luokittelua, vertailua, järjestykseen aset-

tamista, sarjoittamista, päättelyä, laskemista ja mittaamista. Esimerkiksi leik-

kiessään lapsi vertailee, tutkii ja järjestelee. Rakennusleikeissä kehittyy myös

avaruudellinen hahmottaminen. Liikunta motivoi ja innostaa lasta oppimaan

uutta, siksi se on hyvä ja toimiva tapa opetella myös matematiikan käsitteitä

ja sisältöjä.

Aikuisen avustuksella ja lapsen herkkyyskausien huomioonottamisella luo-

daan pohjaa lapsen matemaattisen ajattelun kehittymiselle. Aikuisen rooli on

ohjata lasta, antaa oikeat merkitykset käsitteille ja luoda sopiva oppimisym-

päristö matemaattiselle ajattelulle. Oppiminen monipuolistuu, kun käytetään

useita eri aistikanavia.

Lasten kanssa matematiikan maailmaan tutustutaan luontevasti perushoidon

tilanteissa, kun esimerkiksi vaippaa vaihdettaessa lasketaan varpaita ja sor-

mia. Päiväkodin kalusteista ja rakenteista etsitään perusmuotoja käytävillä

kuljettaessa. Lelujen luokittelua ja lajittelua harjoitellaan päivittäin esimerkiksi

leluja oikeisiin laatikoihin siivottaessa. Laskeminen tulee lapsille jo pienestä

pitäen tutuksi kun päivittäin ryhmien aamupiireissä lasketaan lasten määrää.

Päiväkodistamme löytyy useita matemaattisia taitoja kartuttavia pelejä, joita

lapset pelaavat innokkaasti. Arkipäivän matematiikkaa löytyy joka puolelta

ympäriltämme kun vain pidämme silmämme auki!

25

Esiopetuksessa käydään matematiikan alkeita läpi koko vuoden. Harjoitte-

lemme numeroiden tunnistamista, lukumäärien hahmottamista, sekä tutus-

tumme rahoihin ja kellon aikoihin. Matematiikan maailmaan sukelletaan kui-

tenkin pääasiassa leikkien.

8.2 LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO

Lapsi on luonnostaan utelias, joten luonnon tutkiminen kiinnostaa häntä.

Luonnosta löytyy kaikenlaisia lasta kiinnostavia materiaaleja. Sieltä voi esi-

merkiksi etsiä kivenkovaa tai höyhenen pehmeää, märkää ja kuivaa. Kerää-

mällä lehtiä, vertaamalla käpyjä, lajittelemalla eripituisia keppejä lapsi laajen-

taa ja syventää oppimiaan käsitteitä. Lapsi tutustuu elollisen luonnon ilmiöihin

leikkimällä, havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Suomessa selvät vuo-

denaikojen vaihtelut antavat lapselle tähän hyvät mahdollisuudet. Aikuinen

kannustaa lasta havainnointiin omalla esimerkillään. Vähitellen lapsen oma

huomio- ja havaintokyky karttuu. Tämän jälkeen vain taivas on rajana!

Luonto tarjoaa hyvän oppimisympäristön. Se saa lapsen tutkimaan, mietti-

mään ja tekemään johtopäätöksiä. Uteliaisuus herättää kysymyksiä ja kysy-

mykset keskustelua.

Päiväkodissamme lasten kanssa ulkoillaan säällä kuin säällä, joten luonnon

ilmiöt tulevat heille tutuiksi arjen kautta. Syy-seuraussuhteisiin on helppo pe-

rehtyä luonnonmateriaalien avulla. Lapsista on jännittävää tutkia mm. hyön-

teisiä ja lumihiutaleita luupilla tai suurennuslasilla. Maatumiskokeiden avulla

he pääsevät itse tutustumaan luonnon kiertokulkuun.

Luonnosta huolehtiminen on sama asia kuin elämästä huolehtiminen. Kun

lapsi oppii kunnioittamaan luontoa pienissä, lähellä olevissa arkisissa asiois-

sa, hän oppii varjelemaan elämää myös koko maailmaa koskevissa päätök-

sissä. Ymmärrys saa aikaan arvostuksen. Arvostus ympäristöä kohtaan on

edellytys luonnonsuojeluun.

26

Metsäympäristö antaa lapselle monipuoliset mahdollisuudet hieno- ja kar-

keamotoriikan kehittämiseen. Yhdessä olemisesta ja liikkumisesta tulee lap-

selle luontevaa tutussa metsäympäristössä. Metsäretket antavat lapselle

tunnesiteen luontoon ja kaikkeen siellä elävään. Suorat kokemukset eri ais-

teilla ovat luonnon tuntemisen perusta.

KUVA 9

Metsämörrikoulu ja siihen liittyvät pedagogiset leikit tuovat oman mieluisen

lisän lapsen luontoretkiin.

Leikkiminen luonnonmateriaaleilla ulkona ja sisällä, on lapselle mieluista

puuhaa (esimerkiksi vesi-, hiekka-, lumi-, ja simpukkaleikit). Laulu-, draama-

ja erilaiset eläinleikit ovat merkittävä osa päiväkodin toimintaa.

Luontoon liittyvät laulut, lorut, keskustelut sekä luontokirjojen lukeminen kuu-

luvat ympärivuotiseen toimintaamme. Arkikieltä piristää luontoon liittyvät kie-

likuvat, kuten esimerkiksi ”auringon keltainen” tai ”taivaan sininen”.

KUVA 10

Vuodenaikoihin liittyy paljon esteettisiä kokemuksia: ruskan värit, luonnon

äänimaailma ja sateenkaaren värit.

Ilmiöiden ja asioiden nimeäminen, sekä sään mukainen pukeutuminen ovat

osa arkista toimintaamme. Perushoidon tilanteista voidaan järjestää elämyk-

siä luonnossa, esimerkiksi välipala ulkona, ruokailu metsässä tai ”puskapis-

si”.

8.3 HISTORIALLIS- YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO

Entisajan asiat ja tapahtumat ovat lasten mielestä useimmiten kiinnostavia.

Niistä viriää helposti keskusteluja, joissa pohditaan ja vertaillaan tätä päivää

ja menneisyyttä. Menneisiin aikoihin voidaan tutustua mm. kirjoja lukemalla

27

tai kuvia katsomalla. Esimerkiksi Mauri Kunnaksen kirjat välittävät hauskalla

ja lapsille sopivalla tavalla arvokasta tietoa suomalaisesta historiasta.

Haastattelemalla vanhempia ja isovanhempia lapset saavat tietoa, millaisilla

leluilla aiemmin leikittiin ja niitä voidaan verrata nykyisiin leluihin. Perinteisiä

leluja voidaan rakentaa myös itse esimerkiksi retkiltä kerätyistä materiaaleis-

ta.

Perinteisiä liikuntaleikkejä lapset oppivat vanhemmilta sisaruksiltaan tai kave-

reiltaan, mutta myös päiväkoti toimii tärkeänä perinnetiedon välittäjänä. Van-

hat pihaleikit sisältävät runsaasti sosiaalisten, motoristen ja kielellisten taito-

jen harjoittelua, ja edistävät näin ollen erinomaisesti asetettujen tavoitteiden

saavuttamista.

Retket Helsingin keskustaan mahdollistavat tutustumisen esimerkiksi siihen,

miten kaupunkikuva eroaa tutusta Vuosaaren ympäristöstä. Toisaalta Helsin-

ki tarjoaa myös maalaismaisemaa lasten ulottuville mm. Viikissä ja Fallkul-

lassa. Erityisesti esikoululaiset tekevät retkiä kaupungin erilaisiin museoihin.

Liikennekasvatus on tärkeää aloittaa jo pienimpien lasten kanssa. Kun lasten

kanssa liikutaan päiväkodin pihan ulkopuolella, kiinnitetään huomiota aina

liikennesääntöjen noudattamiseen ja hyvään liikennekäyttäytymiseen. Jouk-

koliikenteen käyttäminen kuuluu helsinkiläiseen elämään keskeisesti ja siksi

pidämme tärkeänä tutustua lasten kanssa erilaisiin kulkuvälineisiin jo pienes-

tä pitäen.

Nyky-yhteiskunnassa erilaiset mediat ympäröivät lasta joka puolella. Niiden

välittämät sisällöt näkyvät lasten leikeissä myös päiväkodissa. Media vaikut-

taa lapsiin niin hyvässä kuin pahassa ja siksi onkin tärkeää tiedostaa aikui-

sen rooli mediakasvattajana. Kun aikuinen perehtyy lasten maailmaan vaikut-

taviin peleihin ja tv-ohjelmiin, voidaan niistä hyödyntää hyvät puolet leikeissä.

Vastapainoa arjelle saamme kalenterivuoteen liittyvien perinteisten juhlien

juhlimisella. Juhlia arvostetaan, ja koko henkilökunta sitoutuu niiden järjestä-

miseen ja viettämiseen. Meritähden perinteisiin kuuluu mm. itsenäisyyspäi-

28

vänjuhlat, päiväkodin syntymäpäivät ja vappujuhlat. Isän ja –äitienpäivää on

myös aina vietetty kahvihetken merkeissä. Ryhmät ovat järjestäneet isovan-

hempien juhlia ja lauluhetkiä.

8.4 ESTEETTINEN ORIENTAATIO

Päiväkodissa lapsille tarjotaan kokemuksia ja tuntemuksia kauneudesta ja

harmoniasta. Liikunnan, musiikin, kirjallisuuden, kuvataiteen, kädentaitojen ja

draaman toimintahetkiin voidaan muiden tavoitteiden rinnalle sisällyttää myös

estetiikkaan liittyviä tavoitteita. Toiminnan lisäksi lapsen on tärkeää saada

kokemuksia hiljaisuudesta, keskittymisestä ja työrauhasta. Esteettisyyden

kokeminen on henkilökohtaista ja pidämme tärkeänä antaa lapselle mahdolli-

suuksia löytää oma näkemyksensä.

8.5 EETTINEN ORIENTAATIO

Eettinen kasvatus päiväkodissa perustuu yhdessä määriteltyjen arvojen to-

teutumiseen arkielämässä. Perustehtävän ymmärtäminen ja toimintakäytän-

töjen jatkuva arviointi ja kehittäminen luovat kannustavan ja kunnioittavan

ilmapiirin, joka välittyy lapsille ja perheille.

Lasten kanssa toimitaan oikeudenmukaisesti. Syntyneet riidat selvitetään

aikuisen tuella ja anteeksi pyytämistä harjoitellaan jo pienimpien kanssa.

Lapsi ymmärretään kokonaisena ihmisenä, oman elämänsä päähenkilönä,

joka tarvitsee monenlaisia kokemuksia kehittyäkseen. Uskomme lapsen ky-

kyihin ja mahdollisuuksiin ja siihen, että hän on hyvä sellaisenaan. Lapsi on

aina myös avoin kysymys; ammattilaisinakaan emme tiedä aina vastauksia,

jolloin pohdimme niitä yhdessä vanhempien kanssa.

Vuorovaikutus ja kumppanuus ovat toimintamme avainsanoja. Lapsi oppii

esimerkin ja oman kokemuksen kautta moraalia. Kasvatuksen tarkoitus on

ohjata lasta ”oikealle polulle” elämässä. Lapsen tulee saada kokea rakkautta,

29

luottamusta, kiintymystä ja toivoa. Aikuisten tehtävä on suojella lasta liian

suurilta murheilta.

Luomme lapsille turvallisen ilmapiirin sillä, että aikuiset toimivat johdonmu-

kaisesti ja pitävät kiinni yhdessä sovituista säännöistä. Toisen aikuisen pu-

heita ei ”vesitetä”, vaan tilanteista keskustellaan ja sääntöjen asianmukai-

suutta arvioidaan aktiivisesti. Näin opetamme omalla esimerkillämme myös

lapsia sitoutumaan päiväkodin sääntöihin. Hyvä yhteisö välittää jäsenistään

ja on kiinnostunut ihmisestä niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä.

Lapsille opetetaan vastuun ottamista pienten työtehtävien kautta. Lapset toi-

mivat apulaisina ruokailun yhteydessä, yhteisistä tavaroista opetellaan pitä-

mään huolta ja lelut siivotaan leikkien päättyessä paikoilleen.

8.6 USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO

Uskontokasvatus nivoutuu päiväkodissamme tiiviisti kristillisten juhlapyhien

viettoon. Juhlien yhteydessä lapset usein pohtivat uskonnon ja elämän ky-

symyksiä, joita pyritään yhdessä keskustellen selvittämään. Lapsi voi joutua

kohtaamaan läheisen kuoleman, vanhempien avioeron, tai perheenjäsenen

sairastumisen. Tällöin on tärkeää vastata hänen kysymyksiinsä ja keskustella

rehellisesti asiasta. Joskus päiväkodin aikuinen voi tällaisen kriisin aikana

olla ainoa, joka pystyy lasta kuuntelemaan ja auttamaan, koska katsoo tilan-

netta ulkopuolisen näkökulmasta. Yhden lapsen hätä ja suru heijastuu hel-

posti myös toisiin lapsiin. On tärkeää käsitellä siitä herääviä tunteita koko

lapsiryhmän kanssa.

Teemme yhteistyötä Vuosaaren seurakunnan kanssa ympäri vuoden. Kirkol-

la järjestetään konsertteja, joulu- ja pääsiäishartauksia, sekä kevätkirkko.

Seurakunnan lastenohjaaja käy päiväkodillamme muutaman kerran vuodes-

sa pitämässä tuokioita lapsille. Näillä tuokiolla lapset kuulevat raamatun tari-

noita lapsille sopivassa muodossa, yleensä nukketeatterin keinoin.

30

Kasvatuskeskusteluiden yhteydessä kysymme vanhemmilta perheen uskon-

nollista vakaumusta, ja kunnioitamme sitä. Vanhemmat päättävät, saako lap-

si osallistua päiväkodin uskontokasvatukseen ja seurakunnan järjestämiin

tilaisuuksiin. Tarvittaessa järjestämme muuta toimintaa lapsille, jotka eivät

näihin osallistu.

31

9. LAPSEN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA

Päivähoidossa jokaisella lapsella on oikeus olla vertaisryhmässä täysivaltai-

sena jäsenenä. Toisinaan lapsi tarvitsee kasvussaan ja kehityksessään

enemmän aikuisen ja ympäristön tukea. Toimintamme perustuu ajatteluta-

paan, jossa erilaisuutta ei korosteta (inklusiivinen ajattelutapa). Tämä vaatii

selkeän suunnittelun, työnjaon sekä tiiviin moniammatillisen yhteistyön.

Päiväkodissamme on tukea tarvitsevia lapsia peruspäivähoidon ryhmissä.

Lapsen saama tuki antaa mahdollisuuden harjoitella taitoja omista tarpeista

ja kehityksellisistä lähtökohdista käsin. Lapsen hoito ja kasvatus järjestetään

lapsen omassa tutussa ryhmässä. Päiväkodissamme toiminta toteutuu pää-

sääntöisesti pienryhmissä. Lisäksi toteutetaan erityispedagogisia ja lasten

yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia menetelmiä.

Pienryhmätoiminta antaa hyvät edellytykset vuorovaikutukselle, se mahdollis-

taa katsekontaktin, lapsen kuulemisen ja lapsen havainnoimisen sekä antaa

tilaa lapsen omalle aktiiviselle osallistumiselle.

9.1. MILLOIN TUKEA TARVITAAN?

Tukea tarvitaan silloin, kun lapsella on tavallista suurempia pulmia jollakin

kehityksensä osa-alueella. Tutkimuksissa on voitu todeta lapsen kehitykses-

sä olevan erityisiä haasteita tai hänellä voi olla diagnoosi esimerkiksi jostain

vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuen.

Tuen tarvetta voi olla kielenkehityksen tai kommunikaation alueella, tarkkaa-

vaisuuden ylläpitämisessä ja suuntaamisessa, tunne-elämän ja sosiaalisen

kanssakäymisen alueella tai kognitiivisella osa-alueella, esimerkiksi oppimis-

vaikeudet. Lapsen tuen tarve voi ilmetä myös lastensuojelun tukitoimina.

Päiväkotimme erityislastentarhanopettajalle on nimetty viisi tukea tarvitsevaa

lasta, joiden kasvatuksesta ja opetuksesta hän vastaa yhdessä muun henki-

löstön kanssa, reltona (resurssierityislastentarhanopettaja). Ryhmissä on

32

lisäksi hoidossa lapsia, joiden tukiresurssina käytetään ryhmäkoon pienen-

nystä eli lapsi voi olla ns. kahden paikalla.

Tällä hetkellä päiväkodissamme työskentelee myös erityisavustaja. Avusta-

jaa voidaan anoa yhdelle tai kahdelle lapselle. Avustaja voi olla myös ryhmä-

kohtainen ja anomus tehdään tapauskohtaisesti vuosittain.

Kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja) toimii kaikkien Keski-Vuosaaren

päiväkotien tukena.

9.2 TUEN TOTEUTUMINEN ARJESSA

Peruspäivähoidon arki on hyvin toteutettuna laadukasta ja eheyttävää. Se

tukee monelta osin jokaisen lapsen kehitystä. Lapsen tukeminen päivähoi-

dossa on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää vahvaa ammatillisuutta ja sitou-

tumista työhön. Jokainen tiimin jäsen osallistuu siihen.

Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan lakisääteinen kuntou-

tussuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään lapsen tuen tarpeet, tavoitteet

ja menetelmät. Lapsen edistymistä seurataan ja arviointi kirjataan kuntoutus-

suunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan myös muut lapsen kanssa

työskentelevät erityistyöntekijät, sekä vanhempien kanssa käydyt keskuste-

lut.

Kuntoutussuunnitelman laatiminen lapselle velvoittaa työntekijää järjestä-

mään kuntouttavaa toimintaa yhteistyössä perheen kanssa, erilaisin mene-

telmin erityislastentarhanopettajan konsultoinnin ja hoitavan tahon ohjeiden

mukaisesti.

Toiminnan ja arjen selkeä struktuuri luo lapselle turvallisuutta ja ennakoita-

vuutta. Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, olosuhteet ovat kasvulle ja op-

pimiselle suotuisat. Selkeän struktuurin saamiseksi aikuisten täytyy sopia

yhteistyöstä ja sitoutumisesta yhteisiin sopimuksiin sekä yhteisten toiminta-

periaatteiden ja käytäntöjen luomisesta.

33

10. MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET LAPSET

Päiväkodissamme maahanmuuttajalasten varhaiskasvatusta järjestetään

siten, että lapsi kuuluu tavalliseen lapsiryhmään ja hänen sosiaalisia kontak-

tejaan ryhmässä tuetaan. S2 -toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tukena

käytetään Helsingin päivähoidon suomi toisena kielenä (S2) – suunnitelmaa

ja Työkalupakki: välineitä päiväkodin suomi toisena kielenä opetukseen

-materiaalia. (Gyekye, M. ja Rouhio, M. ) Suomen kielen kehityksen edisty-

mistä seurataan kielenkehityksen arviointilomakkeella vähintään kaksi kertaa

vuodessa.

Päiväkodissamme on tapana kutsua vanhemmat keskustelemaan lasta kos-

kevista asioista pian päivähoidossa aloittamisen jälkeen. Usein keskusteluun

pyydetään mukaan tulkki, jotta kaikki saavat tilaisuuden keskustella tärkeistä

asioista omalla äidinkielellään. Äidinkielen puhumisen merkitystä korostetaan

vanhemmille lapsen oman kotikielen kehittymisen tukemisessa

10.1 AIKUISEN ROOLI KIELENKEHITYKSEN TUKIJANA

Kasvattajan osalta työ on paljolti erilaisten tilaisuuksien antamista ja luomista,

sekä mahdollisuuksien havaitsemista ja hyödyntämistä. Aikuinen etsii keinot

päästä hyvään ja lämpimään vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Sanojakin

tarvitaan, mutta on hyvä huomata, että eleet, ilmeet ja sanaton viestintä ovat

suuri osa kommunikaatiota. Vuorovaikutusta tuetaan arjessa käyttämällä toi-

mintaa, esineitä, tunteita ja tapahtumia esittävien kuvien käytöllä.

Aikuinen voi erilaisilla järjestelyillä vaikuttaa lapsen hyvään oloon. Esimerkik-

si leikkikaverit ovat ehdottoman tärkeitä ja lapsen tutustuminen toisiin teke-

mällä ja leikkimällä. Lapsi tarvitsee järjestelmällistä ohjausta kielen omaksu-

miseen ja käyttöön. Aikuinen tarvitsee arviointitapoja lapsen kielenkehityksen

suhteen (mm. kielenseurantalomake). Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle

lapselle tehdään oma S2-suunnitelma (suomen kielen kehittämisen suunni-

34

telma), joka kirjataan hoito- ja kasvatussopimukseen tai esiopetussuunnitel-

maan.

Lapsi tulee kohdata ensisijaisesti iän eikä pelkästään kielellisen kehitystason

mukaisesti. Ikä ja kielellinen taso ovat eri asioita. Arki vaatii aikuiselta läsnä-

oloa. Kasvattaja tekee jatkuvasti havaintoja lapsen kehityksestä ja olotilasta.

Hän myös ymmärtää lapsen turhautumista monissa tilanteissa, joissa hän ei

vielä saa kerrotuksi ajatuksiaan ja tunteitaan. Tärkeää on panostaa siihen,

että lapsi saa paljon onnistumisen kokemuksia ja hänen itsetuntonsa kohoaa.

Oman ryhmän toiminnan lisäksi järjestetään S2-kerhoja, jotka toimivat pien-

ryhminä.

35

11. VERKOSTOYHTEISTYÖ

Teemme monipuolisesti yhteistyötä lapsen kokonaiskehityksen ja vanhem-

muuden tukemiseksi. Yhteistyötahoja ovat neuvola, psykologit, puhetera-

peutit, toimintaterapeutit, fysioterapeutit, koulujen opettajat ja rehtorit, lasten-

suojelun työntekijät, kiertävä erityislastentarhanopettaja, S2-opettaja, alueen

muut päiväkodit, AERO (koulujen alueellinen erityisopettaja).

11.1 OPPILASHUOLTO

Keväällä, toimikauden lopussa käymme keskusteluja tulevista esikoululaisis-

ta 3 – 5-vuotiaiden ja esikouluryhmien opettajien kesken. Myös päiväkodin

johtaja osallistuu näihin keskusteluihin. Keskusteluiden tarkoituksena on siir-

tää tärkeimmät tiedot lapsista ryhmästä toiseen, jotta voidaan miettiä tulevia

ryhmäjakoja.

Syksyllä, uuden toimintakauden alussa alueen KELTO ja suomi toisena kie-

lenä –lastentarhanopettaja (S2-LTO) käyvät päiväkodilla keskustelemassa

ryhmissä aloittaneista esikoululaisista. Tällöin kartoitetaan lasten tuen tarvet-

ta ja pohditaan tulevalle vuodelle menetelmiä koulukypsyyden saavuttami-

seksi esikouluvuoden aikana.

Moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä koordinoi ja kehittää esiopetuksen

oppilashuoltotyötä ja koostuu seuraavista opetus- ja kasvatusalan ammatti-

laisista: päivähoitoalueen päällikkö, kiertävät erityislastentarhanopettajat,

neuvolapsykologi, koulupsykologi lastensuojelun perhetyöntekijä ja sosiaali-

työntekijä, perheneuvolan työntekijä, lasten neuvolan terveydenhoitaja, S2

lastentarhanopettaja, esi- ja alkuopetuksen opettajien edustajat (ensiot).

Päiväkotimme esiopetusryhmien lastentarhanopettajat tekevät tiivistä yhteis-

työtä alueen lähikoulujen opettajien kanssa. Yhteistyökoulujamme ovat He-

teniityn ja Vuosaaren ala-asteen koulut. Joka syksy järjestetään molemmilla

kouluilla yhteistyöpalaverit, joissa suunnitellaan yhteisiä tapahtumia ja esi-

36

koululaisten tutustuttamista koulumaailmaan. Syksyn palavereissa koulujen

opettajat antavat palautetta uusien koululaisten koulun aloituksesta. Keväällä

pidetään ns. nivelpalaveri, jossa esikouluopettajat kertovat koulujen rehtoreil-

le tulevista oppilaista. Keväisin toimitetaan jokaisen lapsen esiopetussuunni-

telma tulevalle opettajalle, mikäli vanhemmat antavat siihen suostumuksensa

tai lapsen etu sitä vaatii.

37

12. VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN, SEURANTA JA

DOKUMENTOINTI

Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on kasvatuskäytäntöjen ja suun-

nitelmien jatkuva ja tavoitteellinen arviointi. Arvioinnin avulla saadun tiedon

pohjalta kehitämme ja muokkaamme arjen käytäntöjä, kirjattuja tavoitteita ja

toiminnan sisältöjä pystyäksemme vastaamaan mahdollisimman hyvin lapsi-

ryhmän tarpeisiin.

Päiväkodissamme pidetään kaksi kertaa vuodessa henkilökunnan kehittä-

mispäivä, jolloin arvioidaan edellisen kauden tapahtumia ja suunnitellaan tu-

levaa. Neljästi vuodessa kokoonnumme pedagogisen illan merkeissä koko

henkilökunnan kesken. Joka viikko pidetään työpaikkakokous, jossa käsitel-

lään ajankohtaisia, toimintaan ja työyhteisöön liittyviä asioita.

Jokainen henkilökunnan jäsen arvioi omaa kehittymistään ja osuuttaan suh-

teessa työyhteisön kokonaistavoitteisiin johtajan kanssa käytävässä kehitys-

keskustelussa vuosittain. Viikoittaisissa tiimipalavereissa arvioidaan suunni-

tellun toiminnan toteutumista, sekä arjen käytäntöjen toimivuutta. Hyvän lisän

tiimipalavereihin tuo johtajan osallistuminen niihin muutaman kerran vuodes-

sa. Tuolloin keskitytään erityisesti arvioimaan aikuisten välisen yhteistyön

toimivuutta.

Lapsiryhmän toteutunutta toimintaa dokumentoidaan monipuolisesti. Esim.

retkistä voidaan tehdä valokuvakollaaseja, sekä päivän tapahtumia kirjataan

vanhempien luettavaksi ilmoitustauluille. Lasten omiin kansioihin tehdään

kirjallisia kuvauksia tärkeistä tapahtumista, sekä liitetään valokuvia. Kun lap-

sen omia töitä laitetaan kansioon, hän itsekin huomaa taidoissaan tapahtu-

neen kehityksen.

Päivähoidossa on kehitetty erilaisia työvälineitä, joiden avulla voidaan kartoit-

taa lasten tietoja ja taitoja. Päiväkodissamme ovat käytössä kielenkehityksen

seurannassa kettu- ja lumiukkokartoitukset, sekä kaksikielisen lapsen kielen-

seurantalomake. Lapsen kokonaiskehitystä arvioidaan neuvolan 3- ja 5-

38

vuotislomakkeiden, sekä esiopetuksen suunnittelun ja kouluvalmiuksien arvi-

oimiseksi tehdyn kaavakkeen avulla. Vanhempien kanssa yhdessä sovitaan

lapselle henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan seuraa-

vassa kasvatuskeskustelussa. Lapsen esiopetuksen suunnitelma (LEOPS)

toimitetaan keväällä kouluun vanhempien suostumuksella, jotta tieto lapsen

kehityksestä välittyy tulevalle opettajalle.

39

LIITTEET

LIITE 1

PÄIVÄKOTI-SLANGIN SANAKIRJA

AAMUPIIRI:

Ryhmän yhteinen kokoontumishetki aamulla. Sisältö vaihtelee lasten iästä

riippuen. Yleensä kerrotaan päivän toiminnasta ja tervehditään ryhmän lapsia

ja aikuisia. Voidaan myös leikkiä ja laulaa.

ERITYISAVUSTAJA:

Yhdelle tai useammalle lapselle nimetty avustaja. Anotaan ja myönnetään

vuodeksi kerrallaan. Päivähoitoalueen päällikkö tekee päätöksen erityisavus-

tajan myöntämisestä.

ESKARI:

Esikoulu, esikoululainen. Laki velvoittaa kuntia järjestämään ilmaista esiope-

tusta kaikille kuusivuotiaille.

HIEKKALEIKKI:

Nimitys, jota käytetään päiväkodin sisätiloissa sijaitsevista hiekkalaatikoista.

Hiekkaleikkipaikat on jaettu tasapuolisesti kaikkien ryhmien kesken.

INKLUSIIVINEN AJATTELUTAPA:

Erilaisuutta ei korosteta. Meillä kaikilla ihmisillä on yksi yhteinen piirre: Me

olemme kaikki erilaisia. Palvelut tulevat lapsen luo, lapsi ei siirry palvelujen

luo. Lapsi saa päivähoitopalvelut pääsääntöisesti lähipäiväkodistaan, jonne

myös tuki järjestetään.

KASVATUSKUMPPANUUS

Vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden yhteistyö lapsen parhaaksi.

KELTO:

Kiertävä erityislastentarhanopettaja. Konsultoi erityistä tukea tarvitsevien las-

ten asioissa päiväkoteja. Käy noin kaksi kertaa vuodessa päiväkodissa.

40

KETTU-KARTOITUS:

Laadittu kuvaamaan terveen 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja,

mutta käytetään myös maahanmuuttajataustaisten lasten suomenkielen tai

don kartoittamiseksi. Käytetään yleisesti henkilöstön työvälineenä Helsingin

kaupungin päiväkodeissa.

KILIKERHO:

Kieli- ja liikuntakerho. Kielenkehityksen tulemiseksi järjestettyä pienryhmä-

toimintaa.

KUNTSARI:

Kuntoutussuunnitelma. Päivähoidon työväline erityistä tukea tarvitsevan lap

sen kehityksen edistämiseksi. Siihen kirjataan tavoitteet, menetelmät, arvioin-

ti ja seuranta.

LEOPS:

Lapsen esiopetuksen suunnitelma. Tehdään esiopetusvuoden alussa jokai-

selle esikoululaiselle. Toimitetaan vanhempien luvalla tulevaan kouluun.

LH:

Lastenhoitaja. Voi olla koulutukseltaan lähihoitaja, päivähoitaja tai lastenhoi

taja.

LOKERO:

Nimitys, jota käytetään lasten eteisissä sijaitsevista naulakoista.

LORUPUSSI:

Pussi, joka sisältää lorukortteja. Käytetään kaikissa ryhmissä.

LORUTTELU:

Lasten kanssa suomen kielellä leikittelyä arjen tilanteissa tai ohjatuilla tuoki-

oilla. Vrt. runoilu.

41

LTO:

Lastentarhanopettaja. Koulutukseltaan kasvatustieteen kandidaatti (120ov

yliopisto-opintoja). Myös sosionomi voi toimia lastentarhanopettajana. Peda-

goginen vastuu ryhmän toiminnasta. Lain mukaan joka kolmas työntekijä päi-

väkodissa oltava LTO.

LUMIUKKO-KARTOITUS:

5-vuotiaan kielenkehityksen seurantaan, alunperin neuvolan käyttöön suunni

teltu menetelmä, jota käytetään nykyään myös päiväkodeissa.

NIVEL-PALAVERI:

Keväisin pidettävä esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteistyöpalaveri, jossa

välitetään tietoa tulevista koululaisista koulujen opettajille päiväkodista.

NUKKARI:

Päiväkotiryhmän lepohuone jossa nukutaan päiväunet tai kuunnellaan satua

ja musiikkia ja levätään. Muuna kuin päivälepoaikana huone toimii lasten

leikkihuoneena.

PASTILLI:

Xylitol-pastilli, joka otetaan jokaisen aterian jälkeen.

PEHMEÄ LASKU:

Lapsen ja vanhemman yhteinen tutustumisaika ennen päivähoidon alkua.

PK:

Päiväkoti.

PK-APULAINEN:

Vastaa päiväkodin siivouksesta. Avustaa tarvittaessa lapsiryhmissä.

RELTO:

Resurssierityislastentarhanopettaja. RELTOlle on nimetty viisi erityistä tukea

tarvitsevaa lasta, joiden kasvatuksesta ja opetuksesta hän vastaa yhdessä

42

lapsiryhmien työntekijöiden kanssa. Ohjaa päiväkodissamme useita pien-

ryhmiä.

ROOLILEIKKI:

Nimitys, jota käytetään päiväkodin leikkinurkkauksesta, jossa on lasten leik-

kejä varten erilaisia vaatteita ja asusteita.

S2:

Suomi toisena kielenä. Esim. S2-kerho; toimintaa kaksikielisen lapsen kie

lenkehityksen tukemiseksi.

SADUTUS, SADUTTAMINEN TAI SADUTUS-MENETELMÄ

Perussadutus on lapsen tarinan kirjaamista sana sanalta avoimesti, sadutet-

tavan nähden ja ilman annettua aihetta, arviointia tai tulkintaa. (Karlsson, L.,

Sadutus 2003. PS-kustannus. s 12)

STRUKTUURI:

Selkeä, pysyvä ja ennakoitavissa oleva toiminnan runko.

VASTUUKASVATTAJA:

Jokaiselle lapselle nimetty oma aikuinen, joka vastaa ensisijaisesti tämän

perheen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Toimii erityisesti perushoidon tilan-

teissa oman pienryhmänsä kanssa. Käytetään myös nimitystä omahoitaja.

VASU:

Yksikkökohtainen, alueellinen tai kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma,

joka perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin.

Antaa päiväkodin toiminnalle raamit.

VISKARI:

5-vuotias, 5-vuotiaille järjestettyä pienryhmätoimintaa.

43

LIITE 2

Todistus

______________________ on osallistunut päiväkoti Meritähdessä esiopetukseen toimikautena (vuosi) Tänä aikana hän on oppinut

- yhdessäoloa ja ryhmätaitoja - oman vuoron odottamista - noudattamaan hyviä tapoja ja sääntöjä - keskustelutaitoja mm kuuntelemalla toisia lapsia

sekä aikuisia, ja antamaan arvoa toisten mielipi-teille

- itsensä ilmaisemista leikkien, laulaen sekä monin tavoin käsillään

- esimatematiikan ja lukemisentaidon valmiuksia - iloitsemaan oppimastaan sekä tuntemaan itseään

oppijana Käy reippaana koulutielle ja iloitse kaikesta uudesta, minkä opit! Helsingissä (pvm)

44

45

46

47

48

49

50

51

52