1

SAVONLINNAN KAUPUNKI Tuunaansaaren asemakaavan muutos kortteleissa 32-42 sekä katu ja VL -alueilla. Kaavaselostus, ehdotus

21.11.2016 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MARRASKUUN 21. PÄIVÄNÄ 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA.

SAVONLINNA ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Savonlinnan kaupungin (740) Tuunaansaaren kylään (600) tiloille: 1-302, 1-303, 1-305, 1-306, 1-307, 1-308, 1-309, 1-310, 1-311, 1-312, 1-313, 1-314, 1-315, 1-316, 1-317, 1-318, 1-319, 1-320, 1-321, 1-322, 1-323, 1-324, 1-325, 1-326, 1-327, 1-328, 1-329, 1-330, 1-331, 1-333, 1-334, 1-335, 1-336, 1-337, 1-338, 1-339, 1-340, 1-341, 1-342, 1-343, 1-344 sekä katu ja VL -alueille. Asemakaavalla muodostuvat: Tuunaansaaren asemakaavan korttelit 32-42 sekä katu- ja VL- alueet. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1, 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §:n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman

sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 2.9.2016 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla.

Hyväksytty: KV xx.xx.xxxx

Kaava-alueen sijainti: Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan kaupungin Tuunaansaaren kylässä Kesämaa -huvipuiston lounaispuolella.

Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Tuunaansaaren asemakaavan muutos kortteleissa 32-42 sekä katu ja VL -alueilla.

3

Tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että loma-asuntoalueen länsiosan loma-asuntotontit

muutetaan omakotitonteiksi. Rakennuspaikkamäärä, sitovan tonttijaon mukaisesti lohkotut rakennuspaikat sekä niiden rajat säilyisivät ennallaan. Tarkoituksena on nostaa omakotitonteiksi kaavoitettavien tonttien rakennusoikeus vastaamaan väljää omakotialuetta. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 16,7137 ha. Erillispientalojen korttelialue (AO) 3,4723 ha, jolla on

rakennusoikeutta 4250 kem². Loma-asuntojen korttelialue (RA) 3,8608 ha, jolla on rakennusoikeutta 3833 kem². Lähivirkistysalue (VL) 7,0255 ha. Katualueita 2,3551 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva asemakaava määräyksineen 3. Asemakaavan seurantalomake 4. Toimituskartta 5. Vastine luonnosvaiheessa saatuihin lausuntoihin 6. Viranomaisneuvottelun 17.11.2016 muistio Asemakaavakartta 1:2000 ja määräykset

4

SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Asemakaava 5 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 2.1.2 Luonnonympäristö 8 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 9 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 9 2.2.1 Rakennettu ympäristö 9 2.2.2 Ympäristökuormitus 9 2.2.3 Palvelut 10 2.3 Maanomistus 10 2.4 Suunnittelutilanne 10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 16 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 16 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 16 3.3 Asemakaavan tavoitteet 16 3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 16 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 17 4.1 Kaavan rakenne 17 4.2 Korttelialueet 17 4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 18 4.4 Asemakaavamerkinnät ja –määräykset 18 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 20 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 20 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus 20 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 20 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon 20 5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen 20 5.6 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 21 5.7 Vaikutukset elinympäristöön 22 5.8 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 22 5.9 Vaikutukset kunnalle aiheutuviin kustannuksiin 22 5.10 Vaikutukset Natura 2000 –verkostoon 22 5.11 Osayleiskaavallinen tarkastelu 22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 23

5

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Asemakaavan laatiminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaavatyö on käynnistynyt teknisen lautakunnan päätöksellä 8.12.2015 (§ 16). Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.9.- 3.10.2016. Kaavaehdotus on nähtävillä 9.1.- 9.2.2017. Kaavaa on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laitettiin nähtäville 3.9.2016 ja josta kuulutettiin Itä-Savo -lehdessä 2.9.2016. OAS on nähtävillä kunnan kotisivuilla ja teknisellä osastolla. Huomautukset suunnitelman sisällöstä tulee jättää kirjallisesti viimeistään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista kaavoittajalle. Kaavoituspäällikön päätöksellä 30.6.2016 (16 §) kaavaluonnos voidaan asettaa nähtäville. Kaavoituspäällikön päätöksellä 21.12.2016 (26 §) kaavaehdotus voidaan asettaa nähtäville. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. 1.2 Asemakaava Suunnittelualue on osa Tuunaansaaren matkailukeskusta, johon kuuluu mm. huvipuisto Kesämaa, erityyppisiä majoituspalveluja, Tuunaan kartano ja ravintolapalveluja. Asemakaavan muutoksen tarkoitus on mahdollistaa rakentaa 17 omakotitaloa loma-asuntojen sijaan. Tältä osin rakennusoikeus nostetaan vastaamaan väljää omakotialuetta eli 250 kem²:iin. Maankäyttö tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Rakennuspaikat voidaan liittää olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkkoon. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen

Rakentaminen toteutuu kysynnän ja tarpeiden mukaan.

6

2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

2.1.1 Alueen yleiskuvaus

Suunnittelualue sijaitsee n. 8 km Punkaharjun taajamasta Savonlinnan suuntaan, kantatie 14:n eteläpuolella. Voimassa olevassa kaavassa kaavamuutosalue on loma-asuntojen korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 7500 kem². Voimassa olevan asemakaavan Punkaharjun kunnan valtuusto on hyväksynyt 24.2.1986 (§ 44). Punkaharjun kunta ja Punkaharjun Loma Oy maanomistajana tekivät 23.4.2008 maankäyttösopimuksen Tuunaansaaren asemakaavan korttelin 10 ja siihen liittyvän alueen tonttijaon laatimisesta, yleisten alueiden järjestämisestä ja kunnallisteknisestä varustelusta. Sopimuksen mukaan Punkaharjun Loma Oy luovuttaa kunnalle lähivirkistysalueet ja ja katualueet. Kunta puolestaan sopimuksen mukaan rakentaa alueen kunnallistekniikan, päällystää kadut ja rakentaa katuvalaistuksen. Sopimuksen tarkoituksena on myös, että kunta ja maanomistaja sopivat tällä sopimuksella asemakaavaa tarkentavasta tonttijaosta ja sen mukaisesta rakentamisesta ja muusta kaavan toteuttamisesta. Liite 4, Toimituskartta. Valokuvia alueesta:

Näkymä Topeliuksentien loppupäästä rantakortteliin 37.

7

Näkymä Aurinkorinteentieltä VL –alueen kohdalta kortteleihin 39 ja 40.

Näkymä Aurinkorinteentien yli kortteleihin 35 ja 36.

8

Näkymä Aleksanterintieltä kortteliin 38.

Näkymä korttelista 34 korttelin 38 suuntaan. 2.1.2 Luonnonympäristö Punkaharjun Pihlajaveden rantayleiskaavan perusselvityksen osa-alue: Utrasselkä - Hataanselkä - Kulennoislahti (Tuunaansaari kuuluu ko. alueeseen) mukaan luonnon ja maisemansuojelun kannalta merkittäviä aluekokonaisuuksia ei ole. Lähimmät eläimistön suojelun kannalta merkittävät alueet on Martinluoto (Pöllänselkä) 3,0 kilometriä ja Kerosärkän-Venesaaren ja Matarsaaren välissä oleva nimetön luoto, jolle on matkaa 6,5 kilometriä. Alueet sijaitsevat kaavamuutosalueen eteläpuolella.

9

Maisemallisesti merkittävistä alueista tai kohteista lähin Sikovilla-Selkisaari-Saunasaari alue on 3,5 kilometrin päässä. Alue sijaitsee kaavamuutosalueen lounaispuolella. Luonnon ja eläimistön suojelun kannalta merkittäväksi aluekokonaisuudeksi selvityksessä todetaan Niitlahti, joka on 4,5 kilometriä kaavamuutosalueelta pohjoiseen. Lähimmät norpan elin- ja lisääntymisalueet ovat kaavamuutosalueen lounaispuolella 16,0 – 18,0 kilometrin päässä. Kaavamuutosalueella perusselvityksessä ei ole merkintöjä tai määräyksiä.

2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maaperätietoja ei ole käytössä. Mahdollisista maaperätutkimuksista tontilla ja rakennetta- vuusselvityksistä vastaa tontin omistaja.

Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan alue on loivasti lounaaseen laskevaa maastoa.

Kasvillisuus Alueen metsäiset alueet ovat kuivahkon kankaan männiköitä tai hieman rehevämpiä tuoreen kankaan sekametsiä. Johtopäätökset: Alue on rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta, jossa luonnontilaisen kaltaista luonnonympäristöä on jäljellä vähän ja jakautunut korttelialueiden väliin.

2.2 Ympäristön häiriö– ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. Suunnittelualue rajoittuu luoteisosaltaan Tuunaansaaren omakotitaloalueeseen. Suunnittelualueen koillispuolella n. 150 metrin päässä on Kesämaa -huvipuisto, josta saattaa syntyä kesäaikaan satunnaisesti melua. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on 42 kpl lohkottua tonttia, joista 16 on rakennettu. Suunnittelu- alueen luoteispuolella on omakotitaloasutusta ja itäpuolella Punkaharjun Loma Oy:n vuokramökkejä. Suunnittelualueelle on rakennettu kadut, katuvalaistus ja vesi- ja viemäriverkosto. Suunnittelualueen keski- ja pienjännitejohdot on kaapeloitu maahan. Aurinkorinteen- tien ja Topeliuksentien risteyksen vieressä on puistomuuntaja.

2.2.2 Ympäristökuormitus

Suunnittelualueella ei ole tiedossa ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja.

10

2.2.3 Palvelut Palvelut haetaan 8 km:n päästä Punkaharjun taajamasta ja 20 km:n päästä Savon- linnan keskustasta.

2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne

Maakuntakaava

Savonlinnan kaupunki kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaava pitää huomioida asemakaavassa.

Maakuntakaavassa alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi kohdemerkinnällä (rm). Merkinnällä osoitetaan matkailun kehittämisen kannalta potentiaalisia painopistealueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä kehittämistarpeita. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia.

11

Suunnittelumääräys Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määritettävä yksityis-kohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnalli-sesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudullista palvelu- ja yhdyskunta-rakennetta. Alueeseen kytkeytyville luonnonsuojelualueille tulee laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat, jotka osaltaan toimivat myös alueen matkailun kestävän kehityksen perustana. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava arvokkaiden ympäristö- ja luonto-arvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluette-lossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Kohdekohtaiset erityismääräykset Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevalle Natura 2000 –verkostoon kuuluvalla alueella sellaisia häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon. Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun taajamat sisältävä Savonlinnan seudun yhdys- kuntarakenteen kehittämisvyöhykkeen kehittämissuosituksessa todetaan mm. - vyöhykkeellä on alue- ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohtaisemman suunnittelun tarvetta - yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Vesistömatkailun kehittämisvyöhyke –merkinnällä kuvataan yleispiirteisesti Vuoksen vesistön ydinalueita. Vuoksen vesistöalueelle kohdistuu ylimaakunnallisia järvimatkailun kehittymismahdollisuuksia sekä maakunnallisesti ja seudullisesti tärkeitä kehittämis- ja suunnittelutarpeita. Matkailun kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Kehittämissuosituksessa todetaan, että suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. - vesistöjen ja ainutlaatuisen järviluonnon ylimaakunnalliseen rooliin ja kestävään kehittymispotentiaaliin - luonnon- ja kulttuuriympäristöjen erityisarvojen turvaamiseen. Vuoksen vesistöalueella matkailun, vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen suunnittelua sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä tulee ohjata siten, että Vuoksen vesistön järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät.

12

Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030

13

14

15

Aluerakennemallissa todetaan mm. Tuunaansaaren olevan seudun matkailun ydinalueita. Valtatie 14:n kehityskäytävä on Savonlinnan seudun tärkein logistinen, elinkeinoelämän, palveluiden ja asumisen käytävä. Aluerakennemallissa on huomioitu tämä osoittamalla Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun (ja edelleen Parikkalan) välille kehitettävä helminauhataajamavyöhyke. Vyöhykkeellä kehitetään taajamia ensisijaisesti nykyiseen rakenteeseen, palveluverkkoon ja vahvuuksiin tukeutuen. Helminauhataajamavyöhykkeelle sijoittuvat myös seudun kehitettävät työpaikka-alueet, matkailupalvelujen keskittymät, mm. Tuunaansaari. Aluerakennemalliratkaisulla luodaan edellytykset ohjata maankäyttöä olemassa olevan rakenteen tiivistämiseksi ja täydentämiseksi nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Osayleiskaava

Pihlajaveden osayleiskaavassa muutosalue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Osayleiskaava on Punkaharjun kunnanvaltuuston hyväksymä 14.12.1998 (§ 449). Asemakaava

Alueen asemakaavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 24.2.1986 (§ 24), johon nyt muutettava alue sisältyy, Liite 2.

Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014.

16

Pohjakartta Asemakaavan muutoksen pohjakartta on hyväksytty kiinteistöinsinööri Timo Nokelaisen yleisellä päätöksellä 28.6.2016 (17 §).

3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamisen on syntynyt kun on osoittautunut, että loma-asunto- tonttien kysyntä on huomattavasti vähentynyt ja toisaalta omakotitalotonttien kysyntää on enemmänkin. Kaava-alueen luoteisosaan sijoittuvat omakotitalotontit rajoittuvat Tuunaansaaren omakotitaloalueeseen. Teknisen lautakunnan päätöksellä 8.12.2015 (§ 388) kaavoitustyö on voitu käynnistää. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.9.- 3.10.2016 ja kaavaehdotus on nähtävillä 9.1.- 9.2.2017.

Kaava on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten

on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan tärkeimmistä suunnitteluvaiheista.

Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 §:n mukaisesti tiedottamalla

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 §) lehtikuulutuksella 2.9.2016 Itä-Savo lehdessä.

Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin ja kaupungin ilmoi- tustaululla (kaupungintalo, kaupungin teknisen toimialan kaavoituspalvelussa, Olavin- katu 27, C-porras, 3 krs.) sekä Punkaharjun yhteispalvelupisteessä (Kauppatie 20). 3.3 Asemakaavan tavoitteet

Asemaakaavoituksen tarkoituksena on muuttaa osa kaavamuutosalueen loma-asunto-tonteista omakotitonteiksi. Tarkoituksena on nostaa omakotitonteiksi kaavoitettavien rakennusoikeus vastaamaan väljää omakotialuetta.

3.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

17

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan toteuttaa alueella sekä loma- ja omakoti- rakentamista. Aurinkorinteentien ja Topeliuksentien varressa olevien korttelien 32 - 36 kaavamerkintä on muutettu RA:sta AO:ksi. Maankäyttö tukeutuu kaikilta osin olemassa olevaan katu- ja infraverkkoon. Lähivirkistysalueet (VL) muodostavat rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Alueella on latu/ulkoilureitti. Muita virkistysalueita on ranta-alue kaava-alueen keskellä, jossa on uimaranta ja laituri. 4.2 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueet (AO) Tonttien rajat noudattavat nykyisiä kiinteistörajoja. AO -kortteleita on yhteensä 3,4723 ha, joka jakautuu 17:ään tonttiin. Tonttien keskipinta-alaksi tulee siten n. 2050 m². Tonttien rakennusoikeudet ovat 250 kem² eli kokonaisrakennusoikeus on 4250 kem². Suurin sallittu kerrosluku on Iu1/2 eli murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa rakentaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnon-maisemaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikille AO -alueille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa rakennuspaikkaa kohden. Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Tonttien rajat noudattavat nykyisiä kiinteistörajoja. RA -kortteleita on yhteensä 3,8608 ha, joka jakautuu 25 tonttiin. Tonttien keskipinta-alaksi tulee siten n.1800 m². Tonttien raken-nusoikeus määritellään tehokkuusluvulla e=0,09 eli keskimäärin rakennusoikeus on n. 160 kem². Kokonaisrakennusoikeus on 3833 kem². Suurin sallittu kerrosluku on I. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan. Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rantarakennuspaikoilla rakennusten etäisyys rannasta on vähintään 25 m. Kaikille RA -alueille tulee varata vähintään kaksi autopaikkaa rakennuspaikka kohden.

18

Lähivirkistysalueet (VL) Lähivirkistysalueet muodostavat rakennettuja alueita ympäröivän viherverkoston, joka palvelee ulkoilua ja liikkumista. Alueella sijaitsee latu- ja ulkoilureittejä. Kaava-alueen keskellä ranta-alueella on uimaranta ja laituri. Lähivirkistysalueita on 7,0255 ha.

4.3 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Alueelle johtava tie on Aurinkorinteentie. Kaavateiden tilavaraukset 10 tai 12 metriä. Katualueiden pinta-ala on 2,3551 ha. Talot liitetään kunnan kunnallistekniseen verkostoon. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia sekä kaupungin jätehuolto-määräyksiä. Asemakaavaan on merkitty suunnittelualueella oleva keskijännitelinja. Kaava-alueen pienjänniteverkko on toteutettu maakaapeleilla.

4.4 Asemakaavamerkinnät ja –määräykset

3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Erillispientalojen korttelialue.

Loma-asuntojen korttelialue.

Lähivirkistysalue.

Osa-alueen raja.

AO

RA

VL

Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja.

Korttelin numero.

Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai senosan suurimman sallitun kerrosluvun.

Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suurenosan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saakäyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.

I

2

250

TOPELIUKSENTIE

32

Iu½

Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

19

Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan.e=0,09

Istutettava alueen osa.

Rakennusala.

Katu.

Johtoa varten varattu alueen osa.Z

Yhteiskäyttöalue./yk

ajo Ajoyhteys.

Yleiset määräykset:

Rakentamisen tulee sopeutua malliltaan, mittasuhteeltaan ja värityksen puolestaluonnonmaisemaan. Loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistähuomiota maaston sopivuuden ja riittävän suojapuuston jäämisen rantaviivan jarakennusten väliin.Rakennetun alueen maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena.Suunnittelualueella tulee luonnontilainen puusto ja muu kasvillisuus säilyttäämahdollisuuksien mukaan.

Rakennukset tulee rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.

Rakennusten ja kulkuteiden ulkopuolelle jäävä osa on säilytettävä puistomaisessakunnossa ja korkeita puita tulee säilyttää.

Maisema tulee käsitellä siten, että vesistöstä käsin katsottuna maiseman perus-piirteet eivät oleellisesti muutu.

Alueen rakentaminen tulee liittää kunnan vesi- ja viemäriverkostoon.

Hulevesien toteutuksesta on tehtävä erillinen suunnitelma.

Autopaikkoja tulee toteuttaa seuraavasti:

AO ja RA -alueilla: 2 autopaikkaa / rakennuspaikka.

20

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 13.6.2016 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 § ja 5 §). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 §). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon - vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen - vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin - vaikutukset elinympäristöön - vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön - vaikutukset kunnalle aiheutuviin kustannuksiin - vaikutukset Natura 2000 -verkostoon - osayleiskaavallinen tarkastelu. 5.2 Vaikutukset rakentamiseen ja mitoitus Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny toimituskartan mukaisesta määrästä. RA -rakennuspaikkojen rakennusoikeus säilyy entisellään. AO -rakennuspaikkojen rakennusoikeus n. 60-90 kem²/rakennuspaikka. Asemakaavassa pysäköintiä on osoitettava vähintään 2 autopaikkaa/rakennuspaikka. 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole välitöntä vaikutusta alueen nykyiseen rakennuskantaan. Rakentamisen tulee soveltua ympäristöön (kaavamääräys). Rakennusten ulkonäkö tarkentuu rakennuslupavaiheessa, kun rakennuksia lopullisesti suunnitellaan. 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Kunnallistekniikka tulee tonttien rajalle. Tontit on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Katuverkosto, kaapelointi ja katuvalaistus on tehty.

5.5 Vaikutukset luonnonympäristöön ja viheralueeseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Viherrakentamisen laatua ohjataan kaavamääräyksin.

21

Kaavamuutoksen myötä luonnontilainen alue lisääntyy. Rakentamisen kuormitus luonnonympäristöön tulee olemaan vähäinen. Rakentaminen liitetään kunnallistek- niikkaan. Kaava-alueelta muodostuvat hulevedet kuormittavat Tuunaansalmen vesiä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilla alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Hulevesien kuormittava vaikutus jää varsin vähäiseksi, koska kaava-alueelle rakenta- misesta huolimatta jää viherpeitteistä aluetta riittävästi. Kaava-alueen itäpuolella on kansallisesti merkittävä Punkaharjun luonnonsuojelualue. Kaavasta muodostuu välillisiä vaikutuksia luonnonsuojelualueelle. Luonnonsuojelualueen länsiosalla pesivään linnustoon kohdistuva häiriö hieman kasvaa, mutta ei merkittävästi. Kaava-alueen rantavyöhykkeellä on 15 lohkottua rakennuspaikkaa, joista on rakennettu tai rakenteilla 11 kpl eli n. 75 % rantavyöhykkeestä on rakentamisen muuttamaa. Rantavyöhykkeellä on n. 30 metriä leveä istutettava tontin osa.

5.6 Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Asemakaava tukee toimivaa aluerakennetta, koska asemakaavalla ohjataan lomaraken-tamista jo ennestään matkailutoiminnassa olevalle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Kaava tukee Savonlinnan seudun aluerakennemallin helminauhataajamavyöhykettä. Muinais-Saimaan rantaviiva on tasolla n. +82 – 83 metriä, joka sijoittuu vähintään n. 60 metrin päähän rantaviivasta. Alueella ei ole havaittavissa selviä rantatörmiä osin jo tapahtuneen rakentamisen johdosta. Em. korkeustasojen väli on 10-30 metriä kaava-alueella. Kaavaratkaisu huomioi alueen ominaispiirteen riittävässä määrin. Kaava on myös eheytyvää yhdyskuntarakennetta tukeva, kun rakentaminen ohjataan olevan rakenteen läheisyyteen hyvien yhteyksien viereen. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinon kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Rakentaminen on tulva-alueiden ulkopuolella. Asemakaavalla on turvattu Punkaharjun kulttuuri- ja luonnonperinnön ja virkistyskäytön säilyminen. Kaavalla ei ole juurikaan vaikutusta vesistöjen tilalle. Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet on huomioitu rakentamisen ohjaamisella olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja määräämällä riittävän suojapuuston säilyttämisestä. Alueella ei ole havaittavissa selväpiirteistä muinaista rantaviivaa rakentamisen myötä tapahtuneen pinnanmuotojen muutoksen johdosta. Rakentamisen keskittäminen jo ennestään rakentamisen ja matkailun piirissä olevalle ranta-alueelle edesauttaa sitä, että vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset. Lisäksi pyritään huomioimaan VAT:n erityistavoite: ”Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät” Laivareitin varrella kaava-alueen kohdalla ei ole vanhoja huvilarakennuksia.

22

5.7 Vaikutukset elinympäristöön Kaava-alueen ympäristöön ei aiheudu sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää ympäristö asukkaiden viihtyvyyttä. Kaavassa ei ole osoitettu sellaista maasto-liikenteeseen liittyvää maankäyttöä tai uusia liikenneväyliä, jotka voisivat aiheuttaa vähäistä suurempaa haitta ympäristön asukkaille. Lähialueen asukkaiden virkistysalueiden käyttömahdollisuudet pysyvät ennallaan. 5.8 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Kaava-alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita. Alue on ollut jo pitkään rakennettua ympäristöä matkailukäytössä. Rakentamisen määrä kasvaa, minkä johdosta maisemassa lisääntyy rakennetut elementit. Muutosta on jo tapahtunut. Valtaosa rakentamattomista tonteista sijaitsee 100-200 metrin päässä rannasta. Asemakaavan muutosalueen rantavyöhykkeestä on rakennettu tai rakenteilla yli 85 %. Alueella ei ole vanhoja huvilarakennuksia. Lisäksi on huomioitava se, että molemmin puolin aluetta on jo toteutuneita loma-asuntoalueita ja/tai pientaloalueita. 5.9 Vaikutukset kunnalle aiheutuviin kustannuksiin Kunnalle ei aiheudu kaavamuutoksesta kustannuksia. Asiasta sovitaan maankäyttö- sopimuksessa. 5.10 Vaikutukset Natura 2000 –verkostoon Asemakaavan länsiosasta Natura-alueen rajalle on n. 1,8 kilometriä. Kaavan toteuttaminen ei muuta Punkaharjun Natura-alueen ominaispiirteitä tai levinneisyyttä. Vaikutukset suojeltaviin luontotyyppeihin tai lajeihin jäävät vähäiseksi. Alueen matkailukäyttö heijastuu Natura-alueelle kasvavana matkailijoiden määränä. Tämä ilmenee Punkaharjun Natura-alueella kasvillisuuden kulumisena suosituilla paikoilla. Kasvillisuuden kulumisen merkitys suojeltaville harjumetsille on vähäinen. Tämän perusteella kaavasuunnitelma ei luonnonsuojelulain mukaisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Punkaharjun Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon. Koska heikennys ei ole merkittävä, kaavan hyväksymiselle ei ole luonnonsuojelulain 66 §:stä johtuvaa estettä. 5.11 Osayleiskaavallinen tarkastelu Pihlajaveden osayleiskaavassa muutosalue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM). Kaavamuutoksessa korttelien 32-36 osalta, loma-asuntojen korttelialue (RA), muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tältä osin kaavamuutos rajoittuu alueen luoteispuolella olevaan asuinpientaloalueeseen, jonka jatkeeksi erillispientalojen korttelialueet muodostuu.

23

Erillispientalojen korttelialue (AO) tukee matkailutoimintaa. Matkailuyrityksen käytössä on 32.650 kerrosalaneliömetriä matkailua palvelevaa rakennusoikeutta, jonka yritys on todennut riittäväksi ja josta voidaan käyttää kaavamuutoksessa esitetty 4.250 kerrosalaneliömetriä asuinpientalojen rakentamiseen.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttamisesta vastaa maanomistajat, jotka voi hakea rakennuslupaa aikaisintaan asemakaavan vahvistuttua. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

Keijo Tolppa