SATAKUNNAN TALOUS

Nykytila ja lähiajan näkymät

26.11.2014

Projektitutkija Saku Vähäsantanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

saku.vahasantanen@utu.fi

050 520 0780

2

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

LIIKEVAIHTO

• Satakunnan talouden synkkyys ei helpottanut vuoden 2014 tammi–kesäkuussa, sillä

teollisuuden liikevaihto supistui edelleen huomattavasti. Lasku on suurelta osin peräisin

teknologiateollisuudesta, sillä etenkin metallien jalostuksen, mutta myös koneiden ja

laitteiden valmistuksen liikevaihto laski. Sen sijaan viennin arvon supistuminen pysähtyi.

Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti alkoivat kohota. Kemianteollisuudenkin ahdinko

hellitti otettaan. Elintarviketeollisuuden liikevaihto kääntyi poikkeuksellisesti laskuun.

Rakentamisen liikevaihto putosi alkuvuonna selvästi. Palveluiden veto jatkui alkuvuonna

edelleen selvästi tavanomaista heikompana ja liikevaihto tippui yleisesti. Henkilöstö

supistui kaikilla päätoimialoilla. Taloudessa ei ole odotettavissa pikaista käännettä.

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

• Kestomenestyjän,

elintarviketeollisuuden liikevaihto

supistui rajusti tammi–

maaliskuussa, mutta ala pääsi

uudelleen kasvuun kiinni keväällä.

• Metsäteollisuuden liikevaihto alkoi

myös kohota ainakin sellun ja

sahatavaran käytyä suhteellisen

hyvin kaupaksi.

• Kemianteollisuuden ahdinko

hellitti otettaan alkuvuonna, joskin

liikevaihto laski yhä hieman.

3

4

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

• Satakunnan teollisuuden liikevaihdon lasku on suurelta osin peräisin merkittävimmästä

teollisuuden alasta, teknologiateollisuudesta. Sen kahden tärkeimmän haaran, metallien

jalostuksen sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen, liikevaihdosta katosi merkittävä siivu.

Ensin mainitun liikevaihdosta suli miltei viidennes. Romahdus johtuu kuitenkin

värimetallien hintojen laskusta, eikä itse tuotanto liene muuttunut kovinkaan paljon.

• Konepajojen taantuvassa kehityksessä näkyy heikohkon suhdannetilanteen ohella

mahdollisesti myös telakoiden vaikeudet. Toisaalta pienet konepajat olivat iskussa.

Keväällä kone- ja laitevalmistuksessa liikevaihto kääntyi jälleen nousuun. Metallituotteiden

valmistuksen liikevaihto kääntyi pitkän pudotuksen jälkeen ripeään nousuun. Elektroniikka-

ja sähkötuotteiden valmistuksen alamäki loiveni selvästi pienten yritysten saatua

voimakasta kasvua aikaiseksi.

• Myönteisenä piirteenä metallialojen viennin arvon pudotus pysähtyi liikevaihdon laskusta

huolimatta metallituotteiden valmistuksen sekä osin konepajateollisuuden ansiosta.

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

• Keskimääräisestä liikevaihdon laskusta huolimatta Satakunnan teknologiateollisuuden

yrityksistä 47 % kasvatti liikevaihtoaan alkuvuonna, ja yli 15 %:n ripeään nousuun pääsi

kiinni reilu kolmannes yrityskannasta. Alle viiden henkilön yritykset menestyivät selvästi

parhaiten, mutta etenkin suurissa, yli 20 henkilön yrityksissä liikevaihto liukui yhä alamäkeä.

Niiden kompurointi selittää suuren osan keväisestä roimasta pudotuksesta. Siten

yrityskohtainen hajonta on ollut suurta toimialoittaisen ohella.

• Telakoiden palkkasumma putosi Satakunnassa selvästi, mutta vielä keväällä molemmat

alueen telakat viimeistelivät tilauksia, joten tuotannon taso ei ainakaan kesään mennessä

ollut saavuttanut pohjakosketusta 2000-luvun mittakaavassa. Muilla metallialoilla pl.

elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus palkkasumma kasvoi jo hieman merkkinä tuotannon

tason vakiintumisesta tai jopa hienoisesta kasvusta. Teknologiateollisuuden yhteenlaskettu

palkkasumman muutos jäi silti alkuvuonna hieman pakkaselle telakoiden ja elektroniikka- ja

sähkötuoteteollisuuden laskun vuoksi.

• Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden liikevaihto supistui alkuvuonna 2014 Satakuntaa

vähemmän, mutta pitkällä aikavälillä Satakunta on menestynyt maan keskiarvoa paremmin.

Liikevaihto on maakunnassa selvästi lähempänä vuoden 2008 tasoa. Lisäksi suuren osan

pudotuksesta Satakunnassa selittää värimetallien hintojen lasku toisin kuin valtakunnalli-

sesti, jossa kuoppa on syntynyt etenkin elektroniikkateollisuuden tuotannon

romahtamisesta. Parhaiten on menestynyt Satakunnan tapaan koneiden ja laitteiden

valmistus, jonka liikevaihto on lähimpänä aikaa ennen talouskriisiä. Muilla aloilla kuilu on

syventynyt hyvin jyrkäksi. Teknologiateollisuuden viennin arvo supistui vuoden

alkupuoliskolla vielä hieman, mutta liikevaihtoa vähemmän. Siten tärkeä kansainvälinen

kysyntä on osoittautunut kotimarkkinoita vahvemmaksi. 5

6

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

• Rakentamisen liikevaihto putosi selvästi.

• Palveluiden veto jatkui alkuvuonna

edelleen selvästi tavanomaista

vaisumpana kehnon talouskehityksen

vanavedessä.

• Kaupan lasku näyttäisi ainakin

toistaiseksi pysähtyneen Satakunnassa,

mutta ostovoiman heikkenemisen myötä

majoitus- ja ravitsemispalvelut ovat

saaneet aiempaa pahemmin siipeensä.

Myöskään liike-elämän palveluiden

syöksykierteelle ei näkynyt loppua, sillä

teollisuuden ja rakentamisen vaikeudet

heijastuvat suoraan alan kysyntään.

7

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

LIIKEVAIHTO

• Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten

yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2014 tammi–kesäkuussa 3,6 % vuoden 2013

vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammi–maaliskuussa laskua kirjattiin 2,7 % ja huhti–

kesäkuussa 4,5 %. Kevään pudotuksen jyrkkeneminen on peräisin metallien jalostuksen

sekä rakentamisen liikevaihdon sukelluksen syvenemisestä.

• Liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudet jäivät alkuvuonna selvästi aiempaa

matalammiksi. Kasvua kirjasi vain 39 % maakunnan yrityksistä ja 26 % saavutti vähintään

15 %:n reippaan nousun. Heikoimmin alkuvuosi sujui yli 20 henkilön rakennustoimintaa ja

metallien jalostusta harjoittavilla yrityksillä, osin myös suurilla konepajoilla sekä

merkittävimmillä kaupan alan ja liike-elämän palveluiden yrityksillä.

• Valtakunnallisesti talouden kehitys sujui alkuvuonna jonkin verran Satakuntaa

myönteisemmin. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2014

ensimmäisellä puoliskolla 0,6 %. Käänteen taustalla vaikuttaa teollisuuden kurimuksen

helpottuminen, sillä elintarvike-, kemian- ja metallituoteteollisuuden liikevaihto kääntyi

keväällä nousuun. Sen sijaan tärkeät kone- ja laitevalmistus sekä elektroniikka- ja

sähkötuoteteollisuus pysyivät yhä tiukasti alamäessä. Myös rakentamisen nousu

voimistui vuoden edettyä pääosin korjausrakentamisen ansiosta ja liike-elämän palvelut

pysyivät kasvu-uralla. Kaupan liikevaihto tippui vähän.

8

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

VIENTI

• Teollisuuden vienti alkoi uudelleen vetää etenkin metsäteollisuuden hienoisen nousun ansiosta.

Teknologiateollisuudenkin viennin lasku pysähtyi liikevaihdon laskusta huolimatta toden-

näköisesti konepajojen sekä erityisesti metallituotteiden valmistuksen käänteen ansiosta.

Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 miljardin arvosta teknologiateollisuus muodostaa 58 % (2,2

mrd. €) ja metsäteollisuus 25 % (950 milj. €). Satakunnan osuus maan teollisuuden viennin

arvosta on 5,3 %, mikä on BKT:n osuutta (3,9 %) korkeampi.

• Maassa keskimäärin teollisuuden vienti supistui hieman metallialojen kompuroinnin vuoksi.

Metsäteollisuus kykeni kuitenkin kohottamaan viennin arvoaan.

9

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

PALKKASUMMA • Yritysten maksama palkkasumma taittui lievään laskuun Satakunnassa vuoden 2014 tammi–

kesäkuussa taantuvan työllisyyskehityksen myötä. Siihen kirjattiin 0,5 %:n vähennys

vuodentakaiseen verrattuna.

• Teollisuudessa maksettu palkkapotti aleni edelleen lähinnä telakoiden romahduksen myötä.

Kasvua kirjattiin silti lähes jokaisella muulla teollisuudenhaaralla elektroniikka- ja

sähkötuotteiden valmistus pois lukien. Rakentamisen palkkasumma romahti voimakkaan

henkilöstön vähentämisen vuoksi. Myös liike-elämän palveluissa palkat pienenivät. Sen sijaan

muilla palvelualoilla palkkasumma kohosi, vaikka työpaikkojen määrä yleisesti supistuikin.

• Maassa keskimäärin yritysten maksamat yhteenlasketut palkat nousivat 0,4 % alkuvuonna.

Teollisuudessa palkkasumma kutistui vähän, mutta rakentamisessa ja palveluissa se kohosi

hieman.

10

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2014

TYÖLLISYYS • Satakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kääntyi voimakkaaseen laskuun

kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa, jolloin työpaikat vähenivät 4,9 % vuodentakaisesta. Teollisuudessa, palveluissa sekä etenkin rakentamisessa työllisyys heikkeni huomattavasti. Rakennusalalla pudotus oli vuosituhannen jyrkintä (-12,8 %) ja teollisuudessa sekä palveluissa poikkeuksellisen syvä (n. -5 %). Kokonaisuutena alkuvuoden romahdus oli 2000-luvun kolmanneksi pahin.

• Työttömyyden kasvu on siten edelleen jatkunut Satakunnassa. Tänä vuonna työttömiä on ollut keskimäärin kuukaudessa n. 900 enemmän kuin vuosi sitten. Erityisesti pitkäaikais-työttömien määrä on lisääntynyt ja näyttää kasvavan edelleen. Lomautettujen määrä on noussut vain hivenen. Yt-neuvotteluja ja irtisanomisia on ollut vähemmän kuin vuosi sitten. Suurimmat ovat olleet elintarvikealalla sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa.

• Työttömien määrä on lisääntynyt tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta kasvu on ollut asiantuntijatehtävissä, pienintä prosessi- ja kuljetustyössä. Työvoiman saatavuus-ongelmat ovat vähentyneet, mutta niitä on edelleen etenkin terveydenhoitoalalla. Satakunnassa oli lokakuun lopussa työttömyysaste 12,5 %.

11

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

TAMMI−KESÄKUUSSA 2014 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU; JOS PAREMPI):

Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -3,6 % / Koko maa 0,6 %)

Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -5,0 % / Koko maa -1,9 %)

Elintarviketeollisuus (Satakunta -1,6 % / Koko maa -1,2 %)

Metsäteollisuus (Satakunta 1,1 % / Koko maa -0,1 %)

Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -1,3 % / Koko maa 2,0 %)

Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -7,4 % / Koko maa -2,8 %)

Metallien jalostus (Satakunta -16,8 % / Koko maa -2,1 %)

Metallituotteiden valmistus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 1,8 %)

Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta -4,4 % / Koko maa -6,9 %)

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -1,0 % / Koko maa -6,3 %)

Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -13,7 % / Koko maa -1,5 %,

palkkasumman muutos)

12

Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa

KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN

TAMMI−KESÄKUUSSA 2014:

Rakentaminen (Satakunta -4,3 % / Koko maa 2,3 %)

Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 0,1 % / Koko maa -0,3 %)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta -2,0 % / Koko maa -0,2 %)

Liike-elämän palvelut (Satakunta -2,2 % / Koko maa 3,6 %)

Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -1,0 % / Koko maa -0,4 %)

Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 1,7 % / Koko maa 3,6 %, palkkasumman

kasvu)

13

Talouden näkymät vaisuhkot

• Maailmantaloudessa yhä vain vähäistä piristymistä ensi vuonnakin

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) lokakuisen talouskatsauksen mukaan maailmantalouden vaisut näkymät jatkuvat. Tänä vuonna maailman kokonaistuotannon kasvuksi ennakoidaan 3,3 % ja ensi vuodelle 3,8 %. Ennustetta on alennettu hieman kevääseen verrattuna.

Teollisuusmaiden tämän vuoden niukka 1,8 %:n nousu piristynee ensi vuonna 2,3 %:iin. Yhdysvaltoihin odotetaan nopeinta elpymistä, vastaavasti 2,2 %:sta 3,1 %:iin.

Euroalueen näkymät pysyvät yhä heikohkoina kasvun nopeutuessa vain vähän, 0,8 %:sta 1,3 %:iin. Alueen veturin, Saksan, talous kasvaa silti niukanlaisesti, vain noin 1,5 %:n verran sekä kuluvana että ensi vuonna.

Maailmantalouden nousu tukeutuukin vahvimmin kehittyviin talouksiin, joiden tuotannon kasvu kohoaa 4,4 %:sta 5,0 %:iin. Vahvimmat näkymät sijoittuvat Aasian ohella Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

Suomessa talous supistuu tänä vuonna IMF:n ennusteen mukaan 0,2 %, mutta toipuu ensi vuonna 0,9 %:n verran. Venäjän pakotteiden vaikutukset sekä toisaalta euron heikkenemisen tuoma kilpailuetu hyvin vientivaltaiseen talouteen vaikuttavat osaltaan näkymiin.

• Päätoimialojen luottamus yhä heikko etenkin rakentamisessa

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuun luottamusindikaattorien perusteella Suomen talouden käänteestä ei ole kestäviä ennusmerkkejä. Päätoimialojen suhdannekuva piirtyy alkuvuottakin heikompana ja selvästi keskimääräistä kehnompana.

Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden odotukset vahvistuivat hieman lokakuussa, mutta tavanomaiselle tasolle on vielä etenkin rakennusalalla pitkä matka, eikä pysyvästä käänteestä ole varmuutta. Vähittäiskaupan suhdannekuva jäi yhä hyvin synkäksi, eikä kohennusta ole juuri havaittavissa syksyn mittaan.

14

Talouden näkymät vaisuhkot

• Suomen pk-yritysten odotukset aiempaa vaisummat, Satakunnassa näkymät ennallaan

Suomen Yrittäjien, Finnveran sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyinen pk-yritysbarometri ennakoi suhdanteiden heikkenevän kansainvälisen talouden heikohkojen kasvuodotusten sekä Suomen kotimarkkinoiden hiljenemisen vuoksi. Venäjän vastapakotteiden vaikutukset eivät tuloksissa vielä näy, sillä kysely on tehty ennen niitä.

Näkymiä vuodeksi eteenpäin luotaava saldoluku jäi nyt +8:aan, kun se keväällä oli +16. Pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan, ja viidennes arvioi niiden edelleen heikkenevän. Toisaalta yleiset suhdanneodotukset ovat käväisseet vuosina 2012–13 tätäkin alempana. Suurin muutos tapahtui syksyllä kaupassa, jonka näkymät ovat pudonneet paitsi negatiivisiksi, myös poikkeuksellisesti muita päätoimialoja heikommiksi.

Satakunnassa pk-yritysten odotukset ovat pysyneet samana kuin keväällä, eli saldoluku on pysynyt +5:ssä (27 % odottaa kohennusta ja 22 % heikennystä). Arviot henkilökunnan määrästä ovat kääntyneet maakunnassa myönteisiksi kevääseen verrattuna. Myös mm. liikevaihtoon, hintoihin, vakavaraisuuteen, tilauskantoihin sekä kapasiteetin käyttöasteeseen ennakoidaan kasvua.

• Teknologiateollisuuden tilaukset ja liikevaihto-odotukset kohentuneet valtakunnallisesti

Jatkossa maamme tärkeimmän teollisuuden haaran, teknologiateollisuuden valtakunnalliset näkymät kirkastuvat hieman, sillä alan yritykset saivat uusia tilauksia heinä–syyskuussa euromääräisesti 33 % runsaammin kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 17 % enemmän kuin huhti–kesäkuussa. Kasvu on peräisin suurista tilauksista ja yrityskohtainen hajonta on yhä suurta.

Alan yritysten yhteenlasketun tilauskannan arvo kohosi syyskuun lopussa 13 % vuodentakaisesta tasostaan ja saman verran myös kesäkuun loppuun verrattuna. Suurin osa kasvusta on syntynyt kone- ja metalliteollisuudesta, mutta myös elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuuden tilauskannat ovat kääntyneet syksyllä nousuun pitkän pudotuksen jälkeen.

15

Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut

• Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa.

• Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: http://www.satamittari.fi/sivu.asp?taso=1&id=3

• Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.