SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA

Havaintoja teknologian hyödyistä ja kehittämistarpeista

Totti Tuhkanen, Turun yliopisto 12.5.2014

Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönottopolku Turun yliopistossa:

Plagiaatintunnistusteknologiaa koskeva esiselvityshanke elo-joulukuussa 2011 n. 500 henkeä työllistänyt pilotointi helmi-kesäkuussa 2012 järjestelmän hankinta ja käyttöönotto elo-joulukuussa 2012 velvoittava käyttö väitösten ja lisureiden tarkastuksissa 1.1.2013 alkaen velvoittava käyttö kandien ja gradujen tarkastuksissa 1.8.2013 alkaen

*Työnohjaajia, opettajia, selvittäjiä sekä kirjastoinformaatikkoja on koulutettu kontaktiohjauksena n. 800 henkeä, tiedekunnissa tarjotaan myös vertaisohjausta.

Tarkastettu on tähän mennessä noin 2800 opinnäytettä: 220 väitöskirjaa 1350 pro gradua 1230 kandidaatin tutkielmaa tuhansia harjoitustehtäviä satoja tutkimussuunnitelmia, kypsyysnäytteitä, proseminaaritöitä

Käyttöönottokokemukset ovat olleet rohkaisevia.Tilastointi tehdään neljännesvuosittain.

Esittelijän työpöydältä:

KONTEKSTI

SUOMESSA VALLITSEE OSALLISTUVAN OHJAUKSEN KÄYTÄNTÖ. Luottamusperiaatetta pidetään tärkeänä.Plagiaatintarkastusistunto on työnohjauksen päättävä istunto, kattava opinnäytteen läpikäynti ja arviointi-tilaisuus. Kuvassa FM Mirkka Hirvonen ja rehtori Kalervo Väänänen Turun yliopistosta.

%

%

%

Turun yliopistossa kohdattuihin plagitointivilppitapauksiin on liittynyt useintaustatekijänä:

ohentunut ohjaussuhde

puutteita opiskelu- tai kielitaidossa

elämänhallinnan ongelmia

kyvyttömyyttä tunnistaa tieteellisen kirjoittamisen luonne erotuksena esim. some-kirjoittamisen käytännöistä.

Selvitystyö käynnistyi helmikuussa 2013 tiedonkeruulla korkeakoulujen PT-järjes-telmähankinnoista sekä palvelujen organisoinnista ja resursoinnista.

Kick off -seminaari 18.4.2013 Hankenilla: - 80 osallistujaa, 18 alustajaa- perustettiin 4 jatkotyöryhmää.

JTR:t kokoontuivat vuonna 2013 14 kertaa ja toteuttivat useita tiedonkeruita ja pilotointeja. Verkosto-yhteistyöhön osallistui yli 100 opinto-ja tieto- ja yleishallinnon edustajaa.

JTR:t tukivat PT-järjestelmien käyttäjien kansallista verkostoitumista.

Selvitysmies luovutti raportin OKM:nKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolle7.3.2014.

Vuosina 2008-2013 Suomen korkeakouluihin hankittiin kattava PT-infrastruktuuri osaksi koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjestelmää.

Hankinta- ja käyttöönottopolut olivat melko kirjavia ja PT-toiminnalla ei näyttänyt olevan selkeää omistajaa. Päätettiin tutkia, miten toiminnan perusrakenteita voitaisiin selkeyttää ja vahvistaa.

Jatkotyöryhmien selvitysalueet olivat:

1) hankintakriteereihin liittyvän vaatimusmäärittelyn kehittäminen ja asiakkuuskonseptin kehittäminen,

2) PT-järjestelmien tietoturvaa ja tietosuojaa määrittävien tekijöiden kartoitus,

3) PT-järjestelmien käyttösääntöjen ja prosessiohjeiden benchmarkkaus ja kehittämistarpeiden kartoitus, sekä

4) PT-järjestelmien referenssitietokantojen kehittämistarpeiden kartoitus ja kehittämispolitiikan hahmottelu.

Tekniikka Toiminta

- osaksi kokonaisarkkitehtuuria - osaksi laatujärjestelmää

HY:n kirjasto, Franzenin kadun yksikkö 1970-luvulla. Kuva: Eero Piirainen /Esko Isopuro. YLE, Tuotantoyksikkö Kantti. Kantti.net.

29.10.2007

Miyazaki, I. 1976: China’s Examination Hell: The Civil Service Examinations of Imperial China. NY, Weatherhill.Luukkanen, T. L. 2002. Sama menetelmä, eri kohtalot – kaksi väitöskirjaplagiaattia teologisessa tiedekunnassa. Teoksessa H. Mustakallio (toim.) Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 89–91 (1999–2001). Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.

Plagiointi on ylihistoriallinen ongelma

Jo muinaiset kiinalaiset…• Tang-dynastian (618-907) aikana tunnettiin laaja plagiarismiongelma (Miyazaki 1976)

Suomessa hylättiin plagiointivilpin vuoksi väitöskirjat vuosina 1847 ja 1853 (Luukkanen 2002)

Plagiointi sai uusia merkityksiä ja muotoja WWW:n myötä 1990-luvulla, kun opinnäytteissä lähdetyön painopiste alkoisiirtyä tiedekirjastoista avoimeen tietoverkkoon. Tiedeyhteisön proaktiivinen ohjausvaikutus lähdetyöhön oheni.

Suomi oli tunnistinteknologian kehittelyssä alusta alkaen mukana:• Berkeleyn yliopistossa avattiin uraauurtava Plagiarism.org -palvelu 1995• Tampereen teknillinen yliopistossa käyttöön PLAKKI vuonna 1998.

Teknologianäkökulman ja arvoanalyyttisen näkökulman yhdistävää analyysia edustaa esim. TaY:n plagiointityöryhmän varhainen selvitysraportti (Surakka et. al.) vuodelta 2003.

Globaaleihin vertailutietokantoihin pohjautuvan tunnistinteknolo-gian käyttö plagiointiongelman hallinnan tukena yleistyi Suomessa 2010-luvun vaihteesta alkaen. Samalla tuotiin keskusteluunongelman sidos korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen.

Plagiaatintunnistusjärjestelmät Suomen korkeakouluissa

- 34 korkeakoululla on PT-järjestelmä. Markkinoita jakavat Urkund ja Turnitin

- ensimmäinen laaja hankintavaihe 2008-09 Amkit-verkoston toimesta

- kolme yliopistoa toteutti käyttöönoton vuonna 2010

- 11 yliopistoa kilpailutti hankinnan vuosina 2011-13

- ensimmäisen vaiheen hankinnoista enemmistö oli ruotsalaisia Urkundeja, toisen vaiheen hankinnoista amerikkalaisia Turnitineja

- vasta kilpailutukset toivat kokonaisarkkitehtuuriajattelun käyttöönottojen suunnitteluun.

- palvelun omistajuus on 75 % opintohallinnolla - loppukäytön tuki on ~75 % organisoitu OHA:n eri toimintamuotojen kautta- myös kirjastoinformaatikoilla merkittävä rooli käyttäjätuessa ja käyttöön koulutuksessa

- lisenssit, integraatiot, tekninen online-tuki yleensä IT-palveluilla, kuitenkin hajaantuneesti- joissakin tapauksissa (amk) loppukäyttäjätuki ja ylläpitovastuu toimittajalla.

- PT-palveluiden kehittämisen kannalta omistajuustilanne ei ole ongelmattoman selkeä. - suuria kehittämistarpeita liittyy referenssiaineistojen kattavuuden ja teknisen laadun

kehittämiseen.

Käyttötavan määrittelyvastuu

Koulutuksen ja lähituen organisointi

Integraatiot ja lisensiointi

Plagiointiongelman laajuutta koulutustasoittain ei Suomessa ole tilastollisesti kartoitettu.

Vertailukelpoinen tilastointi on todettu erittäin haasteelliseksi mm. IPPHEAE:n (Impact of Policies for Plagiarism in Higher Education Across Europe) EU-tasoisessa seurantatutkimuksessa 2013. ”IPP”

Toimintatutkimuksen tuottamat havainnot opiskelijoiden asenteista ja kokemuksista Suomessa ovat vastanneet 2000- ja 2010-luvulla kansainvälisten tutkimusten keskimääräisiä tuloksia.

Seurannalle on luotu lähtökohta: TENK:n 1.3.2013 voimaan tulleen HTK-ohjeen mukaan: ”Hyvän tieteellisen käytännön loukkausta koskevasta epäilystä ja siihen liittyvistä päätöksistä HTK-prosessin eri vaiheissa on tehtävä ilmoitus tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle, jotta se voi seurata ohjeistuksen noudattamista ja tutkimusetiikan tilaa Suomessa.”

Tilastoivan seurannan käynnistäminen vaatinee 3 – 4 vuoden valmisteluajan.

Korkeakouluissa koetaan epävarmuutta ilmoituskynnyksestä (vilpin vakavuusaste) sekä tapausten luokittelusta tutkimusvilpin tai opintovilpin piiriin (käsitteiden kattavuus). – Olisi tarve legitimoida aina seuraamus -periaate sekä harmonisoida ohjeistuksia ja käsitteitä.– Seurantatiedon keruun pohjaksi tarvitaan korkeakoulujen sisäisen tapahtumaraportoinninvakiinnuttaminen (2013 vain TY ja MPK) sekä korkeakoulun ja TENK:n välisen tiedonvaihdontarkempi ohjeistus/sähköinen asiointiprosessi.

Miten yleistä plagiointi on Suomessa?

Vertailukohdan tarjoavassa Ruotsissa sanktioihin johtaneiden opiskelu-vilppitapausten määrää seurataan korkeakoulujen vuositilastoinnissa.

– Ruotsalaisen seurantatiedon käytettävyyttä voi heikentää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tapahtumatiedon yhdistäminen tuloskategorioissa.Seurantamenettelyä ollaankin uudistamassa 2014.

Opintoihin liittyvien vilppitapausten määrä nousi 20012012 531%.1 Vuonna 2012 Ruotsissa sanktioitiin 801 tapausta, joista n. 450 liittyi plagiointiin; 81 % näistä tapauksista johti opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen.

– Suomen korkeakoulujen opiskelijamäärään suhteutettuna vertailutaso olisi n. 290 sanktioitua tapausta joista 163 liittyisi plagiointivilppiin.

Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 8-9, 12 diagram 5 (osa).

Suomi vs Ruotsi?

SK 50/2013: ”Ovatko suomalaiset 200 kertaa rehellisempiä kuin ruotsalaiset?”

David Barrett: The cheating epidemic at Britain’s universities. University cheating league table. The Telegraph 05 Mar 2011.

135 % 178 %1033 % 41 %

684 %

175 % 133 % 167 % 140 % 228 % 492 %

202 %1100 %

Andelen disciplinärenden per lärosäte 2012 (antalet disciplinärenden delat med antal helårsstudenter)Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, s 12, diagram 6.

Plagiarism Reference Tariff antaa kansallisen tason ohjeiston eri asteisen plagiointi-vilpin sanktiointiin.

3. Ref 2. Ref

1. Ref

PT

Plagiaatintunnistin on kehittynyt kokotekstihakukone, joka suorittaa lähdetekstin ja vertailutekstien samankaltaisuusvertailun. PT osaa käsitellä vaihdettuja sanajärjestyksiä, tehdä vertailuja synonyymisanojen kautta ja vähittäin myös kielestä toiseen.

1. Avoin Internet Yli 45. 000. 000 000 www-sivua(sisältää myös backupeja eri vuosilta)

2. Kustannetut julkaisut Yli 130 miljoonaa artikkelia julkaisuista, joita ei voi löytää avoimesta webistä.

3. Vertaisaineisto: opintosuoritukset

Kasvaa noin 200 000 dokumentilla /vrk.

SÄHKÖISEN PLAGIAATINTUNNISTIMEN TOIMINTAPERIAATE

Esimerkkinä kuvattu Turnitin.comin tietokannat, tiedot vuodelta 2013.

OPETTAJA

VERTAILURAPORTTI

PT-JÄRJESTELMÄ

Opettaja, opiskelija ja tunnistusjärjestelmä

OPISKELIJA

Antaa palautetta /todistuksen tarkastuksesta

Arvioi vertailun tulosraportin löydökset.Arvioi ohjaavan palautteen tarpeen.

Osoitelinkki

LAATIIMERKITSEETULKITSEE

PT-toiminnallisuus oppimisalustaan integroituna (84 % integroitu/ollaan integroimassa)

Laatii kirjallisen opintosuorituksen ja tallentaa tekstin palautustehtävään

1-n kertaa.

Perustaa oppimisalustaan plagiaatintunnistus -palautustehtävän.

3. Ref 2. Ref

1. Ref

Monissa korkeakouluissa on jääty järjestelmäkäyttäjiksi: laatupalvelun tasoa tai plagiarismin hallinnan politiikkaa ei ole määritelty.

ITOHAKH

PLAGIAATINTUNNISTIN KORKEAKOULUN TOIMINTAKONTEKSTISSA

YO- ja

amk-laki

Laki viranom.

toiminnan

julkisuudesta

Tekijänoi-keuslaki

TENK:

HTK 2012

FAIRUTU-PALVELUN SIDOKSET

PT-järjestelmän käyttö liittyy koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin ja niiden kautta moniin toimintaa ohjaaviin säädöksiin ja ohjeisiin.

Myös teknisiä rajapintoja voi olla useita. Näin tiiviisti organisaatioon ”kiinninaulatun” tietojärjestelmän hankinnassa korostuvat pitkän elinkaaren hyödyt ja vaatimukset.

20% 80%

Esittelijän työpöydältä:

Kaikki plagiointi ei ole plagiointivilppiä.Plagiointivilppi on osa opiskeluvilppiä.

PANOS–TUOTOS-SUHTEEN HALLINTA?

2005 2012

Tunnistin ”puree” !

Seuratuilla ongelmakursseilla vilpistely on saatu hallintaan!

Kohd

atut

pla

gioi

ntita

pauk

set

VÄHITELLEN KUMULOITUVAT HYÖDYT…

SUOSITUKSIA KEHITTÄMISTOIMENPITEIKSI

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankintayhteistyö kansallisella tasolla IT-johtajien Lisenssi-SIG-verkosto ottaa vastuun seuraavan polven PT-järjestelmien kilpailutuksesta

ja lisensiointisopimusten yhteisvalmistelusta kansallisella tasolla. Hankintaprosessien arviointidokumentaatio arkistoidaan CSC:n ylläpitämään korkeakoulujen

projektikirjastoon (echo@csc.fi) hankinnoissa käytettyjen valintakriteeristöjen yhteyteen. Tämän dokumentaation pohjalta määritellään kriteerien ja laatuvaatimusten kehittämistarpeet.

Kehitetään korkeakoulurajat ylittävää ylläpidon (oha + it) työnjakoa, koska PT-palveluiden käytön tuki on aliresursoitua. Koska opinnäytteiden PT-tarkastus liittyy tutkintojen vahvistamiseen, ja tunnistin-järjestelmien käytettävyys ja vakaus ovat koulutuksen ydinprosessin laatutekijöitä.

Järjestelmien ja toimintaprosessien kokonaistietoturvan kehittäminen PT-järjestelmien tietoturva- ja tietosuojavaatimuksia laajennetaan koskemaan myös prosessit, joita

hallitaan integraatioiden yli; liitännäiset sisällytetään laatuauditointiin. Sidotaan aineistojen tallennusajat korkeakoulujen AMS:iin. Varmistetaan, että sääntöjä sovelletaan

sekä tunnistinjärjestelmän tietokantojen että oppimisalustatietokantojen osalta. Vakioidaan käyttäjähallintamallit ja varmistetaan, että FunetEduPerson-skeemaa käytetään ja

kehitetään tavalla, joka täyttää PT-järjestelmien roolinhallinnalliset tarpeet.

Järjestelmien testausmenettelyjen kehittäminen

Kehitetään uusi laajapohjainen testausmalli PT-järjestelmille eurooppalaisena yhteistyönä. Kansainvälinen yhteityö voi parantaa vertailutulosten käyttökelpoisuutta ja luoda pohjaa asiakasohjauksen vahvistamiselle järjestelmäkehityksessä. Testausta voitaisiin laajentaa mm. käyttöprosessien tietoturvan ja haavoittuvuuden arviointiin.

Suomalaisten vertailutietovarantojen kehittäminen Määritellään referenssiaineistojen kehittämiselle tavoiteohjelma ja menettelytavat. Tämän kehittämisalueen koordinoinnista voisi vastata joko korkeakoulujen opintohallinto

Kansalliskirjaston FinELib-toiminnan tuella. Yhteisten linjausten mukaisesti asetetaan referenssitietokantojen kehittämiseen liittyviä

velvoitteita PT-palveluntarjoajille. Tunnistuksen laatua yhtenäistämällä vahvistetaan korkeakouluopiskelijoiden tasa-arvoista

asemaa.

– Plagiaatintunnistuksen käyttöönotto on tiedekustantajilleyhtä kuormittava asia kuin korkeakouluille!

Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille Sovelletaan kustantajien kanssa kehitettyä ja vakioitua indeksointiprosessia eri palveluntarjoajille.

Menettely edistää referenssitietokantojen tasapuolista kehittämistä korkeakoulujen eri PT-järjes-telmissä. (pilotoitiin Duodecim- ja Edilex-julkaisuportaalien kanssa 2013)

Avointen julkaisuarkistojen ja rinnakkaisjulkaisemisen edistämistavoite Yhdenmukaistetaan opinnäytteiden tallennusmenettelyjä avoimissa julkaisuarkistoissa.

Tuetaan tutkimusten rinnakkaisjulkaisemista korkeakoulujen avoimissa julkaisuarkistoissa. Selvitetään mahdollisuuksia käyttää opintosuoritusten sähköisiä tallenteita PT-järjestelmien

referenssiaineistoina AMS:issa nykyisin määriteltyjä säilytysaikoja pidempään; tämä käytäntö lisäisi alkuperäisyystarkastusten tarkkuutta ja vaikuttavuutta.

Osana tätä selvitystyötä benchmarkataan Slovakian keskitetty CRDT-palvelumalli.

VS

Hajautettu vs keskitetty tietovarastointi ja siihenliittyvä sähköinen plagiaatintunnistusmenettely.

Vrt. Theseusja eThesis

Indeksoinnin eheyden ja laadun varmistaminen

Otetaan käyttöön julkaisujen laadunseurantasuositus, joka liitetään myös kansainvälisille tiedekustantajille toimitettaviin käsikirjoituksiin. Suosituksessa todetaan, että mikäli teksti indeksoidaan referenssitietokantaan, tulee indeksointi tehdä koko julkaisun kattavasti.

Tällä menettelyllä voidaan vähin erin vähentää sen lähdevääristymän vaikutusta, joka syntyy, kun ainoastaan julkaisujen tiivistelmät tarjotaan indeksoitaviksi, ja varsinaisten julkaisutekstien tallenteet lukitaan.

Suositus käsikirjoituksiin liittyvän ilmoituksen käytöstä valmistellaan esim. Arenen ja Unifin työvaliokuntien jatkokäsittelyyn.

Suomalaisten julkaisuaineistojen yhteistallennus käytettäviin PT-järjestelmiin Edistetään kustannettujen aineistojen indeksointia koko korkeakoulukentän tarvenäkökulmasta:

jokainen massaindeksointi valmistellaan sekä Turnitiniin että Urkundiin vietäväksi. Tämä menettelytapa vakiinnutetaan osaksi kansallista PT-järjestelmäasiakkuuden kehittämis-

ohjelmaa.

Käyttöliittymäsanastojen harmonisointi

Yhtenäistetään terminologia käyttöliittymissä. Tämä toimenpide vähentää online-tuen työkuormaa ja helpottaa yleisten menettelyohjeistojen tuottamista. Käyttöliittymäsanaston vakiointi toteutetaan korkeakoulujen yhteistyönä.

Oppimisalustaintegraatioiden vertailu Benchmarkataan Turnitinin ja Urkundin integraatiot oppimisalustoihin tarvittavassa laajuudessa.

Priorisoidaan liittymien kehittämistarpeet ja tiedotetaan ne palveluntarjoajille.

MUITA TEKNOLOGIA- JA YHTEENTOIMIVUUSKYSYMYKSIÄ

(raportissa käsiteltyjä ongelma-alueita)

- Osittaiset indeksoinnit

- Eksklusiiviset lisensioinnit

- Epävalidit tallennusmuodot

- Manipuloidut tallenteet

- Käytettävyys (käyttöliittymät) suora-käytössä ja integroiduissa ympäristöissä

Näytekuva LaTeX-ohjelmalla tuotetunPDF-tallenteen rikkomastaalkuperäisyysraporttinäkymästä.

TYÖKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYTARVE

PLAGIOINTI 

OPISKELU-  VILPPI

 

PLAGIOINTI-  VILPPI

 

Sähköisenplagiaatintunnistuksen

ulottuvilla olevaplagiointi

 

PT-järjestelmillä kontrolloitavissa olevalähdetiedon käyttö on osa laajempaa

ilmiökenttää. Sen hallintaan liittyvää käsitteistöäon tarve laajentaa ja täsmentää.

Kaavio on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista(raportin 6. luku 6)

Kaavio on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista(raportin 6. luku)

Uudet tarvittavat käsitteet:• Plagiointi opintosuorituksessa• Opiskeluvilppi• Plagiointivilppi

a. Teksti on oma luomus.b. Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo ovat kunnossa.c. Epäsuorat lainaukset on

pyritty tekemään vääristele-mättä asiasisältöä.

d. Sitaattioikeus täyttyy suorien lainausten tapauksessa.

Tahaton plagiointi opintosuorituksessa

- Hyväksyttävästä tietojen tai taitojen puutteesta tai lievästä huolimatto muudesta johtunut puutteelli nen lähdeviittaaminen

Plagiointi opintosuorituksessaEettinenkirjoittaminen

Plagiointivilppi

Tahallinen tai törkeästä piittaamattomuudesta seurannut plagiointi opintosuorituksessa- Suora kopiointi- Mukaillen tehty kopiointi - Vapaamatkustaminen ryhmätyösuorituksessa- Epärehellinen yhteistoiminta- Itsensä plagiointi

Täydennetään TENK:n HTK-ohjeistossa määriteltyä käsitteistöä korkeakoulujen käyttöön

Määritellään [tai vahvistetaan raportissa esitetyn pohjamäärittelyn mukaisesti] opintosuorituksiin liittyvien plagiointiepäilyjen käsittelyyn tarvittavat käsitteet:

- opiskeluvilppi - plagiointivilppi - plagiointi opintosuorituksessa. Selvitetään, voidaanko nämä näkökulmalliset peruskäsitteet liittää TENK:n HTK-ohjeistoon.

Mikäli opetuskontekstin vaatimuksista johdetut käsitteet eivät sovellu tutkimustoiminnan tarpeista määriteltyyn HTK-ohjeistoon, opintojen aikaisen toiminnan eettiselle käsitteistölle on määriteltävä omistaja sekä ylläpito- ja legitimaatiomalli.

Kaavio yllä on Kari Silpiön (Haaga-Helia) laatimasta käsitemäärittelyartikkelista(raportin 6. luku 6)

NORMATIIVISTEN OHJEISTOJEN HARMONISOINTITARVE

Vilppitapausten käsittely- ja HTK-ohjeistojen itsearvioinnin tueksi tuotetut suositukset valmisteli Aalto-yliopiston lakimies Anna Johansson. Raportti, luku 7.

Esimerkki tieteellisen tiedon käytön koulutukseen nivelle-tystä PT-järjestelmän käyttö-valmennuksesta opintopoluneri vaiheissa.Käyttö liitetään opintojenvaiheen mukaisiin osaamis-tavoitteisiin.Tämän geneerisen, sekäamk- että yliopisto-opintojensuunnittelua tukevan mallinmääritteli työryhmä Markku Ihonen, Elizabeth San Miguel , Irma Mänty, Anne Nevgi, Sanna Suoranta, Sari Tervonen, Totti Tuhkanen.Raportti, luku 8.

1. Opiskelija kysyy – opettaja vastaa

2. Opettaja kysyy – korkeakoulu vastaa

3. Korkeakoulu kysyy – opettaja vastaa

Jos olen epävarma aikomani menet-telyn eettisyydestä, mistä saan tukea?

Jos minuun kohdistuu vilppiepäily, miten minun henkilökohtainen opis-kelijan oikeusturvani ja yksityisyyden suojani on varmistettu selvitysproses-sissa? Mistä saan tietoa oikeuksistani?

Mitä minun tulee tehdä, jos havaitsen korkeakouluyhteisön jäsenen menet-televän vilpillisesti, jos henkilökunta ei puutu epäilyyn tai jos havaitsen jonkun käyttäneen tekstiäni luvatta?

Mitä minun tulee tietää korkeakoulu-ni toimintaperiaatteista, säännöistä sekä ohjeista, jotka koskevat opiske-lun ja tieteenteon vilppiä, sen toden-tamista ja vilpin käsittelyprosessia?

Mistä saan tietoa hyvästä tieteelli-sestä käytännöstä (HTK) sekä oppi-misen eettisistä menettelytavoista ja niiden loukkauksista?

Missä, milloin ja miten opin ja har-jaan nun näiden kysymysten hallin-nassa? Miten pääsen itse käyttämään plagiaa tintunnistusohjelmaa tämän oppimisen tukena?

Mitä minun tulee tietää korkea-kouluni periaatteista, säännöistä ja ohjeista, jotka koskevat opiskelun ja tieteenteon hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK) ja vilppiä tai piit-taamattomuutta - ja mistä saan tämän tiedon?

Minkälaisin tavoittein minun tulee osana omaa työtäni opettaa ja ohjata hyvää kirjoittamista?

Mistä saan tukea plagiaatintunnis-tusohjelman käyttöön ja ohjelman tuottaman raportin tulkintaan?

Mistä tiedän, milloin ja miten minun tulee käynnistää selvitys-prosessi (PT-tulosraportin pohjalta), ja mistä saan siihen tukea?

Mistä saan työnohjauksellista tukea kun opiskelijaani epäillään vilpistä tai hänen todetaan syyllistyneen siihen?

Missä opintojen vaiheissa pereh-dytät opiskelijasi hyvään tieteelli-seen käytäntöön (HTK) ja opiskelun eettisiin menettelytapoihin?

Miten oppiaineessasi varmistetaan, että opettajilla on riittävän yhden-mukaiset käytännöt HTK:n opetta-misessa ja opiskelijoiden tekstien alkuperäisyyden arvioimisessa?

Osaatko hyödyntää PT-järjestel mää opetusvälineenä tieteellisen kirjoittamisen opettamisessa ja harjoittelemisessa?

Miten varmistat, että kohtelet opiskelijoitasi tasapuolisesti heidän tuottamiensa tekstien alkuperäi-syyden tarkastamisessa?

Tiedätkö miten menetellä jos epäilet tapahtuneen opiskelu-vilppiä?

Tiedätkö miten vilppiepäilyt ja todetut tapaukset dokumentoidaan ja tilastoidaan?

Tiedätkö miten prosessissa ja doku-mentoinnissa turvataan opiskelijan yksityisyyden suoja? Ja miten opis-kelijan oikeusturva varmistetaan sen jälkeen, kun hän on sovittanut eettisen rikkeensä?

Esimerkki usean näkökulman kysymyssarjasta, jolla voidaan kartoittaa ohjausmenettelyjen mitoituksen riittävyyttä sekä ohjaavan aineiston löydettävyyttä ja kattavuutta. Kysymyssarjat laati työryhmä Markku Ihonen, Elizabeth San Miguel, Irma Mänty, Anne Nevgi, Sanna Suoranta, Sari Tervonen, Totti Tuhkanen. Raportti, luku 8.

Ohjeiston harmonisointi

Suositetaan prosessiohjeiston harmonisointia. Esitetään plaagiaatintunnistusprosessin liittämistä KKA:n laatuauditoinnin piiriin.

YHTEENVETO TUNNISTETUISTA KEHITTÄMISALUEISTA:

HANKINNAT JA PALVELUNKEHITTÄMINEN

Luodaan valmius yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hankintayhteistyöhön kansallisella tasolla

Kehitetään järjestelmien ja toimintaprosessien kokonaistietoturvaa

Kehitetään PT-järjestelmien testausmenettelyjä

Kehitetään PT-järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä parantaviatoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja

TUOTANTOKÄYTTÖ JA TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN

Kehitetään plagiointitapausten laadullista ja määrällistä seurantaa

Esitetään PT-käytäntöjen ja ohjausjärjestelmien liittämistä KKA:n laatuauditoinnin piiriin

Määritellään suomalaisten vertailutietovarantojen kehittämistavoitteet

Sovitaan vertailutietovarantojen kehittämisohjelmalle omistaja

Määritellään vilppitapausten käsittelyn ja HTK-ohjeistojen kattavuuden, rakenteen ja käsitteellisen tarkkuuden kehittämiselle yhtenäiset tavoitteet

Määritellään HTK:n koulutukselle opintojen vaiheen mukaiset suositukset.

LOPUKSI HYVÄ KÄYTÄNTÖ LÄNSIRANNIKOLTA:

Rehtori Kalervo Väänänenvahvisti 5.9.2013 Turun yliopiston Oppimisen eettiset ohjeet opiskelijoille ja opettajille.

Ohjeet sitovat jokaistaylioistoyhteisömme jäsentähenkilökohtaisesti.

Opintovilppi on rikkomustätä ohjeistoa sekä hyväätieteellistä käytäntöä vastaan.

Eettinenohjeisto

Lisätietoja selvitysraportista:

Totti TuhkanenPuhelin 040 5022526totti.tuhkanen@utu.fi

Raportti on ladattavissa osoitteesta:https://confluence.csc.fi/x/iRFBAg