Säästöpankin Säästämisbarometri 2013

HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä.

Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. • Säästöpankit perustettiin alunperin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten.

Tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. • Säästöpankit tarjosivat ensimmäisinä pankkipalveluja kaikille

suomalaisille asemaan ja varallisuuteen katsomatta.

Toiminnan taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia. • Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin

Säästöpankkien erityistarkoitukseksi.

• Säästöpankki ei tavoittele pikavoittoja, vaan on olemassa asiakkaitaan varten. Tämä ei ole klisee. Osalla voitoista tuetaan paikallisten yhteisöjen hyvinvointia.

2

Säästäväisyysviikon historiaa

• Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) vietetään 31.10. • Se sai alkunsa v. 1924 Milanossa, kun ensimmäinen kansainvälinen

säästöpankkikongressi lausui toivomuksen siitä, että kokouksen päättymispäivä 31.10. julistettaisiin kaikkialla säästämisen päiväksi.

• Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä. • Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa

Säästäväisyyspäivän yhteydessä vuodesta 1926 lähtien. Säästöpankin Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää

vuosittain Säästäväisyysviikolla suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.

3

Säästämisbarometri 2013 Otos kerättiin syyskuussa 2013 sähköpostikutsuin. Säästämisbarometri toteutettiin nyt neljännen kerran. Tutkimus on jatkoa vuosina 2010, 2011 ja

2012 toteutetuille Säästämisbarometreille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan.

Vastaajia on yhteensä N=1396. Tulokset on painotettu vuoden 2010 barometrin ikä- ja sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen vertailuryhmät: Vertailu viime vuosien tuloksiin Asuinlääni Asuinpaikan koko Talouden tyyppi

Vuoden 2013 barometrin osa-alueet:

Oma talous Oma säästäminen ja sijoittaminen Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus Oma rahankäyttöni Asuminen Aineiston rakenne

5

Oma talous

Oma talous Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana? (2013 tulos on aina vasemmalla, 2010 oikealla) Usko omaan talouteen on pysynyt samalla tasolla (27 % uskoo oman talouden paranemiseen ja 23 % uskoo oman talouden

heikkenevän) Pääkaupunkiseudulla useampi uskoo oman talouden paranemiseen muuhun Suomeen verrattuna Etelä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä myönteisimmät tulevaisuudennäkymät, Itä-Suomessa muuta Suomea heikommat

Oma talous Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelet omaa talouttasi ja raha-asioitasi? Suomalaisten raha-asioiden ja talouden suunnittelun aikaväli lyhentynyt vuodesta 2010 (vähintään puolen vuoden

aikajänteellä suunnittelevien määrä: 2013 44 % vs 2012 46 % vs 2011 48 % vs 2010 53 %) Pääkaupunkiseudulla raha-asioita suunnitellaan pidemmällä aikajänteellä muuhun Suomeen verrattuna Lapsiperheet ja pariskunnat suunnittelevat raha-asioita pidemmällä aikajänteellä yksinasuviin verrattuna

Oma talous Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan 12 kk:n aikana?

Yhä useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista viime vuosiin verrattuna (30 % vuonna 2013, 28 % vuonna 2012, 24 % vuonna 2011, 29 % vuonna 2010)

Vastaavasti on viimeisen kolmen vuoden aikana laskenut niiden vastaajien osuus, jotka eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista (vuoden 2011 36 %:sta 33 % vuonna 2013)

Pääkaupunkiseudulla on yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista muuhun suomeen verrattuna. Myös Oulun/Lapin läänissä muuta Suomea yleisempää aloittaa/lisätä säästämistä/sijoittamista

9

Säästäminen ja sijoittaminen

Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko säästän/sijoitan kuukaudessa?

Suomalaiset säästävät yhä enemmän kuukausitasolla ja yli 100 € säästävien osuus on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana (31 % vuonna 2011 35 % vuonna 2012 35 % vuonna 2013)

Vastaavasti niiden vastaajien osuus, jotka eivät säästä, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää säästää yli 100 € kuukaudessa. Itä-

Suomessa on suurin osuus vastaajia, jotka säästävät alle 100 € kuukaudessa. Toisaalta Itä-Suomessa ”ei-säästävien” osuus on muuta Suomea pienempi

Lapsiperheet ja pariskunnat säästävät yksinasuvia yleisemmin. Pariskuntien säästösummat ovat suurempia kuin lapsiperheiden

Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio säästää johonkin tärkeään kohteeseen?

Painotettu vuoden 2010 vastausvaihtoehtojen mukaan

Suomalaisten kyky säästää on kasvanut viimeisen neljän vuoden aikana (vuonna 2010 59 % vuonna 2013 65 % pystyi säästämään yli 100 € kuukaudessa)

Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on muuhun Suomeen verrattuna yleisempää pystyä säästämään yli 100 € kuukaudessa. Itä-Suomessa on pienin osuus vastaajia, jotka pystyisivät halutessaan säästämään yli 100 € kuukaudessa

Lapsiperheet ja pariskunnat pystyvät säästävät yksinasuviin verrattuna sekä yleisemmin että euromääräisesti enemmän. Pariskunnat pystyisivät halutessaan säästämään enemmän kuin lapsiperheet

Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013 Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään)

28 % suomalaisista ei säästä ja 14 % ei pystyisi säästämään 72 % suomalaista säästää tällä hetkellä Jopa 14 % suomalaisista ei säästä vaikka pystyisi säästämään Yleisintä on säästää kuukausitasolla joko yli 200 €, mutta jopa 17 % suomalaisista säästää enintään 50 € Suomalaisista 56 % pystyisi säästämään yli 100 €/kk, ja vain 35 % ilmoitti tällä hetkellä säästävänsä näin paljon

Oma säästäminen ja sijoittaminen 2013/12/11 Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko pystyisin säästämään) Osuus suomalaisia, jotka säästävät on hieman kasvanut viimeisen kolme vuoden aikana (72 % vuonna 2013 / 69 % vuonna

2012 / 70 % vuonna 2011) Kyky säästää kuukausitasolla yli 100 € on kasvanut kolmen vuoden aikana (51 % vuonna 2011 56 % vuonna 2013) Säästösummat ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana (31 % vuonna 2011 35 % vuonna 2013 säästää yli 100 €) Toisaalta vastaajien osuus, jotka eivät pysty lainkaan säästämään on pysynyt samalla tasolla, eli 14 % suomalaisista ei

pystyisi edes halutessaan lainkaan säästämään ja jopa 28 % ei säästä tällä hetkellä (etenkin yksinasuvat)

Esteet säästämiselle Mitkä ovat kohdallasi suurimmat esteet säästämisen/sijoittamiset aloittamiselle/lisäämiselle? Voit valita useamman vastausvaihtoehdon.

Jokin muu, esim. Lainojen takaisinmaksu (9) Eläkkeellä (6) Opiskelee (4)

Suomalaisilta, jotka eivät tällä hetkellä säästä tai eivät suunnittele aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista, tiedusteltiin esteitä säästämiselle

Yleisimmät esteet ovat pienet tulot ja se, että kaikki rahat menevät kulutukseen Myös korkeat elinkustannukset ja suuret menot samoin kuin epävarmuus omasta rahatilanteesta tai omaisen rahatilanteesta

mainittiin yleisesti Vain harva mainitsi syyksi vähäisen kiinnostuksen säästämistä kohtaan. Yhtä moni sanoi ettei heillä ole mitään syytä olla

säästämättä

Oma rahankäyttöni Arvioi seuraavia säästämis- ja sijoitusvaihtoehtojen valintaan vaikuttavia tekijöitä.

Jos samaa mieltä

Vastaajista 38 % (42 % 2012 / 38 % 2011) ilmoitti kuluttavansa kaiken rahan. Toisaalta 56 % (54 % 2012 / 57 % 2011) ilmoitti rahaa jäävän myös säästöön

Sijoituskohteen valintaa ohjaavat kulut, tuottavuus ja riskit. Harva valitsee säästämis- ja sijoituskohteen eettisin perustein

Kysymystä muokattu viime vuodesta

Oma rahankäyttö taustaryhmittäin

Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni kulujen perusteella (65 % vs 10 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Talouden tyypillä ei merkitystä.

Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni tuottavuuden perusteella (62 % vs 11 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni, myös tärkeätä muille. Tärkeätä sekä pääkaupunkiseudulla että muualla. Tärkeätä kaikille talouksille, hieman vähemmän merkitystä yksinasuville.

Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni riskien perusteella (60 % vs 14 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni, myös tärkeätä muille. Hieman tärkeämpää pääkaupungissa kuin muualla Suomessa. Hieman enemmän merkitystä lapsiperheille kuin muille talouksille.

Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni sijoitusstrategiani perusteella (44 % vs 16 %), etenkin Oulun-/Lapin lääni samoin Etelä-Suomi, ei yhtä tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät muuta Suomea tärkeämpänä. Vähiten merkitystä yksinasuville, eniten merkitystä lapsiperheille.

Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni pankkini/pankin asiantuntijan suositusten perusteella (43 % vs 22 %), etenkin tärkeätä Länsi- ja Itä-Suomessa, vähiten merkitystä Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tärkeätä pariskunnille, vähiten merkitystä lapsiperheille.

Pyrin valitsemaan sijoituskohteeni eettisin perustein (18 % vs 38 %), Painottuu vahvasti Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Yksinasuville hieman tärkeämpää kuin muille talouksille.

17

Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus

Säästämis- ja sijoitusmuodot Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä? Voit valita useamman vaihtoehdon

Muu vaihtoehto, esim. Asunto/asuntoja (25) ASP-tili (5) Metsä (3)

Peräti 27 %:lla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja Yleisimpiä ovat säästötilit, rahastosijoitukset, pörssiosakkeet, vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja määräaikaistalletukset.

Näistä kaikki, lukuun ottamatta määräaikaistalletuksia, ovat yleistyneet viime vuoteen verrattuna Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on enemmän säästämis- ja sijoitusmuotoja käytössä verrattuna muuhun

Suomeen. Lisäksi harvemmalla on käytössä ainoastaan käyttötili säästämisen ja sijoittamisen suhteen Pariskunnilla ja lapsiperheillä on sekä yleisemmin että useampi säästämis-/sijoitusmuoto käytössä yksinasuviin verrattuna

Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunnettuus Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot?

Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet (järjestys sama kuin vuoden 2012 barometrissä). Eniten on kasvanut tietous rahastosäästämisestä (vuonna 2012 47 % 51 % vuonna 2013)

Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset (järjestys sama kuin vuoden 2012 barometrissä)

Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla on muuhun Suomeen verrattuna parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista

Lapsiperheillä ja pariskunnilla on yksinasuvia parempi tietous eri säästämis- ja sijoitusmuodoista

Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista? Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilin lisäksi määräaikaistalletuksista (tosin harva käyttää näitä), rahastosijoituksista,

pörssiosakkeista, eläkevakuutuksista ja varainhoidosta Kaikki säästämis- ja sijoittamismuodot, säästötiliä lukuun ottamatta, ovat joko lisänneet tai säilyttäneet kiinnostavuutensa.

Eniten on kasvanut kiinnostus rahastoja (44 % 48 %), säästö- tai sijoitusvakuutuksia (25 % 29 %) ja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan (26 % 29 %)

Yksinasuvat ovat, säästötiliä lukuun ottamatta, pariskuntiin ja lapsiperheisiin verrattuna vähemmän kiinnostuneita eri säästämis- ja sijoittamismuodoista

Omistus- ja sijoitusasunnon kiinnostavuus

21

Kun otetaan huomioon edellisen sivun sijoitusmuotojen kiinnostavuus, kuusi kiinnostavinta ovat: 1. Omistusasunto 2. Säästötili 3. Määräaikaistalletus 4. Sijoitusasunto 5. Rahastosijoitus 6. Pörssiosakkeet.

• Huom. Koska asunnoista

kysyttiin erikseen, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa?

Miksi asunto on kiinnostava Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona?

Pidän kiinnostavana, esim. Vuokra sijasta "maksan itselle". Mahdollisuus hyödyntää velkavipu Rahalla saa jotain konkreettista vrt. osakkeet

En pidä kiinnostavana, esim. Ei ole mahdollista tällä hetkellä (5) Vuokratulojen epävarmuus (2)

Pääkaupunkiseudulla asuvat uskovat arvonnousuun, tuotto-odotuksiin, sijoituskohteen turvallisuuteen ja siihen että asuntoja aina tarvitaan muuta Suomea yleisemmin

Yksinasuvat eivät näe aihetta ajankohtaisena, pitävät sitä vaivalloisena ja liian kalliina. He eivät myöskään usko yhtä usein arvonnousuun tai sijoituskohteen turvallisuuteen

23

Asuminen

Asuminen Pääasiallinen asumismuoto:

Jokin muu, esim. Asumisoikeusasunto (16) Vanhempien asunto (5)

Asuminen Onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan tai osan asunnosta, jossa et itse asu)?

11% omistaa sijoitusasunnon

89% ei omista sijoitusasuntoa

Yhtä moni omistaa sijoitusasunnon vuoden 2012 barometriin verrattuna Pariskunnilla on sijoitusasuntoja lapsiperheitä ja yksinasuvia yleisemmin Sijoitusasunnon kiinnostavuus on kasvanut viime vuodesta (44 % 48 %) Omistusasunnon kiinnostavuus on pysynyt hyvällä tasolla (62 % vuonna

2012 63 % vuonna 2013) Sekä omistusasunnon että sijoitusasunnon kiinnostavuus on suurinta

lapsiperheiden keskuudessa ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa

Asuminen Miten arvioisit asuntojen hinnan kehittyvän omalla alueellasi 2-3 vuoden aikana?

Jopa 60 % suomalaisista uskoo myönteiseen hintakehitykseen omalla alueella ja ainoastaan 10 % uskoo hintojen laskevan Etenkin Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomessa, uskotaan hintojen nousuun. Itä-Suomessa ja Oulun-/Lapin läänissä

uskotaan myös hintojen nousuun, mutta varovaisemmin Pääkaupunkiseudulla nousuun uskotaan merkittävästi yleisemmin muuhun Suomeen verrattuna

Asuminen Kuinka ison osan nettotuloistasi (verojen jälkeen) käytät asumiseen (vuokra, yhtiövastike, lainanlyhennys, ym.)?

Tuloihisi verrattuna, maksaako asumisesi mielestäsi:

Yleisintä on käyttää 21-30 % tai 31-40 % nettotuloista asumiseen (yhteensä 44 %)

Jopa 16 % suomalaisista käyttää yli puolet nettotuloista asumiseen ja neljännes suomalaisista käyttää alle 20 % tuloistaan asumiseen

Yksinasuvat ja lapsiperheet käyttävät asumiseen suuremman osan nettotuloista pariskuntiin verrattuna. Sama on tilanne Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvilla

Jopa 57 % suomalaisista pitää, omiin tuloihin verrattuna, asumista liian kalliina. Vain 5 % pitää asumista oletettua edullisempana. Melkein neljä kymmenestä suomalaisesta pitää asumiskustannuksia sopivina

Ei suuria läänikohtaisia eroja eikä suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä

Yksinasuvat ja lapsiperheet pitävät pariskuntia yleisemmin asumiskustannuksia liian suurina

ASP-säästäminen Onko ASP-järjestelmä sinulle tuttu?

54 % tuntee ASP-järjestelmän

46 % ei tunne ASP-järjestelmää

Mikä olisi hyvä ikä aloittaa säästäminen ensiasuntoa varten joko itsenäisesti tai lähipiirin tuella (esim. vanhemmat)?

ASP-järjestelmän tunnetaan parhaiten Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla, heikoiten Oulun/Lapin läänissä

Parhaiten järjestelmän tuntee lapsiperheet ja heikoiten yksinasuvat

Hyväksi iäksi aloittaa ASP-säästäminen pidetään 18-24 vuotta Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa asuvat painottavat

ASP-säästämisen aloittamista nuorena (alle 18 v), samoin lapsiperheet. Oulun/Lapin läänissä nuorta aloitusikää säästämiselle ei nähdä yhtä tärkeänä

29

Aineiston rakenne

Aineiston rakenne Sukupuoli? Ikä? Asuinlääni?

Painotettu vuoden 2010 vastausvaihtoehtojen mukaan

Aineiston rakenne Asuinpaikan koko? Talouden bruttotulot? Talouden tyyppi?