1

Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelma

2

SISÄLTÖ 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna 4 1.2 Opetussuunnitelma 4 1.3 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet 4 1.4 Rovaniemen steinerkoulun arvopohja 5

2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet 5 2.2 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen 6 2.3 Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen 7

2.31 Oppitunnin rytmittäminen 2.32 Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi 2.33 Jakso-opetus 2.34 Kouluvuoden rytmi – vuoden juhlat

2.4 Kieliohjelma 9

3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 3.2 Oppimissuunnitelma 10 3.3 Ohjauksen järjestäminen 10 3.4 Tukiopetus 11 3.5 Oppilashuolto 11 3.6 Kerhotoiminta 12

3.7 Muu yhteistyö 12 4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot 13 4.2 Osa-aikainen erityisopetus 13 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 13 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 14 4.5 Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen 14 4.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 14 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat 14 6. OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 15 6.2 Oppimistavoitteet oppiaineittain 17 7. OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana 18 7.2 Päättöarviointi ja -todistus 18 7.3 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet 19

3

8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN 1. luokka 20 2. luokka 23 3. luokka 26 4. luokka 30 5. luokka 34 6. luokka 38 7. luokka 44 8. luokka 50 9. luokka 55 LIITTEET Liite1 Ortodoksisen uskonnon opetussuunnitelma Liite 2 Esiopetussuunnitelma Liite 3 Rovaniemen steinerkoulun tuntijako Liite 4 Rovaniemen steinerkoulun päättötodistus Liite 5 Rovaniemen steinerkoulun johtosääntö Liite 6 Rovaniemen steinerkoulun turvallisuusohje Liite 7 Rovaniemen steinerkoulun tietostrategia

4

1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Rovaniemen steinerkoulu perusopetusta järjestävänä kouluna Rovaniemen steinerkoulu on perusopetusta antava, steinerpedagogiikkaa toteuttava koulu. Rovaniemen steinerkoulussa annetaan perusopetusta vuosiluokilla 1–9 ja esiopetusta yhteistyössä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa. 1.2 Opetussuunnitelma Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman lähtökohta on steinerpedagoginen ihmiskuva. Lisäksi se noudattaa perusopetuslaissa mainittuja, opetushallituksen vuonna 2004 vahvistamia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja myötäilee steinerkoulujen kansainvälistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä. Se kuvaa myös keinoja, joiden avulla koulun on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Täten opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet sekä metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö perustuu Rudolf Steinerin virikkeiden pohjalta kehittyneeseen pedagogiikkaan. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää jatkuvaa aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä sekä oman työnsä arviointia. Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelmassa yksittäiset oppiaineet muodostavat kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Koulun antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten aineiden rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineiden yhtä tärkeä tehtävä. Oppiaineet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. 1.3 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Rovaniemen steinerkoulun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteet Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on • vahvistaa oppilaan tahtoa ja itseluottamusta • kehittää hahmotuskykyä • antaa tiedollisia esivalmiuksia • kehittää todellisuudentajuista ajattelua • luoda perustottumuksia

5

Taiteellisen kasvatuksen tavoitteet Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on • vahvistaa tunne-elämän kehitystä • kehittää tiedollisia valmiuksia • kehittää arvostelukykyä ja laadun tajua • herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä • kehittää sosiaalista ja moraalista tuntoa. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on • antaa oppilaille riittävä tiedollinen yleissivistys • virittää oppilaissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa • kehittää tiedollista hahmotuskykyä • kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta • kehittää holistista hahmotuskykyä • tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä.

1.4 Rovaniemen steinerkoulun arvopohja Inhimillisen kasvun lähtökohta on ihminen itse. Inhimillistä kasvua ohjaavat pyrkimyksinä länsimaisen kulttuurin kolme perimmäistä arvoa: totuus, kauneus ja hyvyys. Kasvun päämäärä on toisaalta yksilöllisten piirteiden ja toisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Toisin sanoen opettajan ja kasvattajan tehtävänä on

vaalia yksittäisen lapsen tervettä kehitystä

taata lapsille tilaisuuksia toteuttaa itsessään olevia mahdollisuuksia

auttaa lapsia kehittämään taitoja, joita he tarvitsevat yhteiskunnassa. Itsensä hyväksymisen ja kunnioittamisen myötä ihminen oppii kunnioittamaan ja vaalimaan myös ympäristönsä monimuotoisuutta. Ympäröivään maailmaan kuuluvat niin ihmiset, eläimet, kasvit, kuin eloton luontokin. Siihen lukeutuu myös kulttuurinen ja rakennettu ympäristö. Yksilön vapaus kulkee aina käsi kädessä yhteisöllisen vastuun kanssa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä punnittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja hänen kehityksensä lainalaisuuksista. Tämä ihmiskuva antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka yhdistää tavoitteet kasvatustekoihin. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Ikäkausiopetus ja seitsenvuotiskaudet Steinerkoulun opetussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen oppilaan kehitykseen nähden oikeaan aikaan.

6

Opetussuunnitelman sisältö ja oppiaineiden ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Ihmisen sisäistä kehitystä voidaan tutkia seitsemän vuoden rytmeissä ja seitsenvuotisrytmin mukaisesti rakentuu myös opetussuunnitelma. Ensimmäisenä seitsenvuotiskautena, syntymästä kouluikään (ikävuodet 0-7), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen fyysiseen kehitykseen ja tahdonkasvatukseen. Korkeatasoinen ravinto sekä kaikkinainen lämpö – sekä vaatetuksessa että läheisissä aikuisissa – kasvattaa lasta myönteisesti. Päivän, viikon ja vuoden rytminen toistuvuus luo lapselle turvallisuutta. Ensimmäisen seitsenvuotiskauden ajan lapsi oppii aikuisia jäljitellen. Alle seitsenvuotiaan lapsen oppimisympäristöjä ovat pääasiassa koti ja päiväkoti. Toisen seitsenvuotiskauden aikana, koulunkäynnin aloittamisesta murrosikään (ikävuodet 7-14), kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tunne-elämän kehittymiseen. Opetus on kuvallista ja elämyksellistä. Fyysinen liikkuvuus ja toiminnallisuus opetuksessa tukevat myöhemmin ajattelun liikkuvuutta. Kuvallinen ja elämyksellinen opetustapa liittää tiedollisen opetusaineksen lapsen omiin kokemuksiin ja tukee sosiaalisuutta. Sama luokanopettaja opettaa lasta kahdeksan ensimmäisen kouluvuoden ajan. Luokanopettajan antaman jakso-opetuksen lisäksi opetusta antavat myös aineenopettajat. Kolmantena seitsenvuotiskautena eli murrosiän jälkeen (ikävuodet 14-21) tuetaan nuoren ajattelukykyä aiemman elämyksiin, kuviin ja liikkuvuuteen perustuneen opetuksen pohjalta. Oppilas ohjataan omien kysymysten kautta tiedon lähteille ja itsensä myönteiseen ilmaisemiseen sekä maailmaan liittymiseen. Tässä ikävaiheessa, Rovaniemen steinerkoulussa 9. luokalla, opettajina toimivat pääsääntöisesti opetettavien aineiden asiantuntijat, aineopettajat. Yhdeksännen luokan jälkeen oppilaat hakeutuvat keskiasteen koulutukseen yhteishaun kautta. 2.2 Toiminnallisen, taiteellisen ja tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallisen kasvatuksen toteuttaminen Toiminnallista kasvatusta ja opetusta toteutetaan taitoaineiden opetuksena, toiminnallisuuden sisällyttämisenä kaikkeen opetukseen sekä erilaisina projekteina (esim. leirit) kaikilla luokka-asteilla. Erilaisia retkiä ja leirikouluja voidaan järjestää luokan kasvatuksellisen ja sosiaalisen tarpeen mukaan. Lisäksi voidaan järjestää erilaisia projektipäiviä. Vuosittain järjestettävistä projekteista, leirikouluista ja kerhotoiminnasta päätetään kunkin lukuvuoden työsuunnitelmassa. Taiteellisen kasvatuksen toteuttaminen Taiteellista kasvatusta toteutetaan koulussa taideaineiden opetuksena, taideaineiden integroimisena päivittäiseen opetukseen myös tiedollisissa oppiaineissa, kuvaopetuksena erityisesti alaluokilla sekä taiteellisina projekteina kaikilla luokka-asteilla. Erillisinä taideaineina koulussa opetetaan musiikkia, kuvataidetta ja eurytmiaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen integroituna opetetaan edellisten lisäksi puhe-, draama- ja sanataidetta sekä valmistetaan ja esitetään näytelmiä.

7

Opettaja voi liittää opetukseen kaikilla luokka-asteilla taiteellisen projektin, kun siihen ilmenee tarvetta esimerkiksi opetuksen elävöittämiseksi tai luokan sosiaalisen tilanteen vuoksi. Projekteja voidaan toteuttaa myös yli oppiaine- ja luokkarajojen. Koulun kuukausijuhlat ja vuodenkiertoon liittyvät juhlat sekä oppilastöiden näyttelyt tarjoavat oppilaille mahdollisuuden tuoda esiin taiteellisen työskentelynsä tuloksia. Oppilaille voidaan järjestää kaikilla luokka-asteilla käyntejä teatterissa, konserteissa tai taidenäyttelyissä. Tiedollisen kasvatuksen toteuttaminen Tiedollista kasvatusta koulussa on lukuaineiden opetus sekä taito- ja taideaineiden tiedollinen opetus. Lukuaineiden tiedollinen opetus tukeutuu kaikilla luokilla toiminnalliseen ja taiteelliseen kasvatukseen. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteet ja niiden todentuminen tulevat yksityiskohtaisemmin esiin vuosiluokittain ja ainekohtaisesti määriteltyjen oppimäärien yhteydessä. 2.3 Koulutyön jaksottaminen ja rytmittäminen 2.31 Oppitunnin rytmittäminen Oppiminen tapahtuu aina prosessina. Opetus suunnitellaan siten, että koko ihminen otetaan huomioon oppimisprosessissa. Tällöin kypsymistä tapahtuu sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Erittäin tärkeää on ottaa huomioon unen aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi ennen murrosikää Oppimisprosessin luonnollinen kulku tapahtuu tunnealueelta tahdon alueelle, edeten lopulta mielikuvan muodostamiseen. Opittava uusi aineisto sisäistetään ensin kuvaopetuksen menetelmin, työstetään toiminnan avulla ja lopuksi aktivoidaan muodostamalla opitusta mielikuva tai käsite. Alaluokilla oppimisprosessi voi jakaantua kolmelle eri päivälle vaiheittain. Kaksi ensimmäistä vaihetta voivat tapahtua myös saman oppitunnin aikana. Kolmas vaihe seuraa kuitenkin aina vasta seuraavana päivänä. Oppitunnin rakenne luokilla 1. – 8.

1) Tunnin aloitus, ns. rytminen osa

rytmis-liikunnallisia sekä musiikki- ja lausuntaharjoituksia

aktivoi oppimisvalmiuksia 2) Kertaus, edellisen oppimisprosessin päättäminen, tiedollinen osa

muodostetaan omakohtainen mielikuva

tiivistelmä opitusta muokataan vihkoon

aktivoi hahmottamista 3) Uuteen aineistoon tutustuminen, taiteellinen osa

opettajan luonnehtiva kertomus kuvaopetuksen menetelmin

aktivoi tunne-elämää 4) Opetetun syventäminen, toiminnallinen osa

käsiteltyä asiaa työstetään toiminnallisen opetuksen menetelmin

aktivoi tahtoa 5) Tunnin päättäminen, rauhoittava osa

8

taiteellinen harjoitus tai kertomusaineiston kertomus

oppimisprosessit saatetaan lepotilaan, luodaan tila uutta oppimisvalmiutta varten

Oppitunnin perusrunko noudattaa keskittymiskyvyn luontaista rytmiä. Tietoisinta tarkkaavaisuutta vaativa vaihe on tunnin alkuosassa. Tunne-elämää puhutteleva osa vapauttaa keskittyneisyydestä. Toiminnallinen vaihe aktivoi. Oppitunnin rytmitys ottaa huomioon myös vastaanottavan ja ulossuuntautuvan toiminnan vuorottelun. Oppilaan voimat saatetaan käyttöön opetusta rytmittämällä, jotteivät oppitunnit merkitsisi voimien patoamista ja välitunnit niiden purkamista. Oppitunnin rakenne on viitteellinen. Sen tunnetta, tahtoa ja ajattelua puhuttelevia vaiheet limittyvät luontevasti toisiinsa. Opettaja muuntaa tunnin perusrakennetta oppilaiden tarpeita ja opetussisältöjä silmällä pitäen.

Oppimisprosessi murrosiän jälkeen Oppimisprosessi on murrosiän jälkeen luonteeltaan pääosin tiedollinen ja vetoaa painotetusti ajatteluun. Kuitenkin opetuksen tulee puhutella oppilasta kokonaisvaltaisesti ja ottaa huomioon yön aikana tapahtuva kypsyminen. Oppimisprosessi etenee toiminnallisesta osuudesta tunteen kautta aktiiviseen omakohtaiseen ajatteluun.

Oppitunnin rakenne 9. luokalla 1) Kertaus, keskustelu käsitellyistä aiheista

aktivoi ajattelua 2) Uuteen aineistoon tutustuminen tai perusilmiöiden tutkiminen kokeellisesti

aktivoi tahtoa 3) Luonnehtiva osuus; luonnehtivan yhteenvedon kokoaminen tehdyistä kokeista tai tietoaineiston luonnehdinta

puhuttelee tunnetta, tasaannuttaa virinneen aktiviteetin. Oppitunnin perusrakenne sisältää omatoimisuuden ja vastaanottamisen vuorottelun. Esitetty oppitunnin rytmitys on viitteellinen. Opettaja soveltaa sen vaiheita oppilaiden ja opetuksen sisällön vaatimien tarpeiden mukaan. 2.32 Päivittäinen ja viikoittainen työrytmi Tuntisuunnitelmaa laadittaessa otetaan oppituntien sijoittelussa huomioon vuorokauden rytmiin sidoksissa oleva tarkkavaisuuden vaihtelu. Valveisinta tarkkaavaisuutta ja työskentelyä vaativat aineet, kuten pääaineet ja vieraat kielet, sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aamun ensimmäisiksi tunneiksi. Näitä seuraa taideaineiden opetus. Taitoaineet ja toiminnalliset projektit pyritään sijoittamaan koulupäivän viimeisiksi tunneiksi. Viikoittaisessa työsuunnitelmassa taitoaineet pyritään sijoittamaan eri viikonpäiville, jotta niiden aktivoiva vaikutus ulottuisi mahdollisimman tasaisesti koko viikolle. Eri taitoaineiden tai toiminnallisen opetuksen sijoittaminen peräkkäin ei ole toivottavaa.

9

2.33 Jakso-opetus Lukuaineita opetetaan jaksoina. Jaksojen pituus määräytyy opetettavan aineen kullekin vuosiluokalle sijoittuvista aihekokonaisuuksista. Koulupäivä aloitetaan pääsääntöisesti kahdella peräkkäisellä pääaineen jaksotunnilla. Poikkeukset tuntijärjestelyissä ovat suotavia vasta 6. luokalta lähtien. Myös taide- ja taitoaineita voidaan opettaa jaksoissa yhdistetyin tuntimäärin ns. iltapäiväjaksoina. Jakso-opetuksen etuna on kokonaisvaltaisen oppimisprosessin hyödynnettävyys. Pääaine- ja iltapäiväjaksot vaihtuvat pääsääntöisesti täysin viikoin. Jaksojärjestelyjä suunniteltaessa tulee pyrkiä luonnontieteellis-matemaattisten aineiden ja humanististen aineiden tasapuoliseen vuorotteluun. Samoin otetaan huomioon kunkin oppiaineen merkitys oppilaiden kehitystapahtumassa niiden vuorottelua suunniteltaessa. 2.34 Kouluvuoden rytmi – vuoden juhlat Kouluvuoden työtä jäsennetään vuodenaikojan vaihtelua seuraten. Vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Juhlien valmistelujen ja vieton tehtävänä on syventää inhimillistä sosiaalista tuntemusta. Koulutyöhön liittyy olennaisena osana oppilaiden ja luokkien kokemus kuulumisesta kouluyhteisöön, joka elää omaa tärkeää elämäänsä jäsentensä aktiviteetin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osoituksena. Koulun juhlat ravitsevat jäseniään aivan erityisellä tavalla antaen voimia muuhun työhön. Tästä syystä vuodenaikajuhlien lisäksi koulussa järjestetään erityisiä kuukausijuhlia, joissa luokat esittävät jaksoilla ja tunneilla oppimiaan asioita. Kasvatuksellisena vaikutuksena on isompien oppilaiden ymmärtämys pienempien oppilaiden laatua kohtaan, ja pienempien oppilaiden ihaileva pyrkimys kasvaa yhtä taitavaksi kuin isoimmat esityksissään ovat. Vanhemmat voivat osallistua juhliin kokemaan kouluyhteisön elämää mahdollisuuksien mukaan. Tuntisuunnitelmista voidaan poiketa juhlien valmistelujen ja vieton vuoksi tilapäisesti. 2.4 Kieliohjelma Rovaniemen steinerkoulun opetuskieli on suomi. Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, opetus alkaa 6. luokalla. Ensimmäiseltä luokalta lähtien opiskellaan kahta vierasta kieltä, jotka ovat saksa ja englanti. 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on luoda oppilaan kasvulle ja kehitykselle turvalliset puitteet. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee

10

kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteistyön lähtökohtana on avoimuus ja tilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettajistoa ja koulun muuta henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus oppilasta ja hänen kotiolojaan koskevissa asioissa.

Yksilökohtaisia yhteistyömuotoja • henkilökohtaiset keskustelut • kotikäynnit • reissuvihko • puhelinkeskustelut • sähköposti ja muut viestit • arviointikeskustelut • HOJKS-neuvottelut • oppilashuolto Luokkakohtaisia yhteistyömuotoja • vanhempainillat • illanvietot, juhlat, retket, leirikoulut, talkoot Koulukohtaisia yhteistyömuotoja • yleiset vanhempainillat • vanhempainkoulu • viikkotiedote ja tiedotuslehti • illanvietot, juhlat, retket, talkoot, myyjäiset • Rovaniemen steinerkouluyhdistys ry

3.2 Oppimissuunnitelma Kaikille oppilaille voidaan laatia oppimissuunnitelma. Jos oppilaalla on koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia, voidaan hänelle laatia oppimissuunnitelma opiskelun tueksi. Oppimissuunnitelman laatiminen ei edellytä erityisopetussiirtopäätöstä ja se voidaan laatia lyhyellekin ajalle. Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, toteutuminen, seuranta ja arviointi. Oppimissuunnitelma voi myös olla esimerkiksi opettajan ja huoltajan välinen suullinen sopimus. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Oppilaan ohjaaminen on osa opettajan päivittäistä kasvatustyötä. Mitä nuorempia oppilaat ovat, sitä konkreettisempaa ohjaaminen on. Läpi kouluvuosien on ohjaaminen myös osa oppimisvalmiuksien ja -tekniikoitten luomista sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Luokanopettajan ja luokkayhteisön pysyessä samana suurin tarve ohjaukseen ilmenee perusopetuksen viimeisillä luokka-asteilla jatko-opintojen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin ohjaus järjestetään oppilaanohjauksen ja arviointikeskustelujen muodossa.

11

3.4 Tukiopetus Tukiopetusta annetaan niille oppilaille, jotka sairauden tai muun tilapäisen opetuksessa jälkeen jäämisen vuoksi tarvitsevat tukiopetusta. Tukiopetus voi tapahtua yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena ja sitä antavat ensisijaisesti oppilaan luokan- ja aineenopettajat. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetustarpeen arvioi opettaja. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltotyössä sekä käsitellään akuutteja tilanteita että ennen kaikkea tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolten tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä on moniammatillinen yhteistyöryhmä, jossa koordinoidaan, kehitetään ja arvioidaan oppilashuoltotyötä. Rovaniemen steinerkoulun oppilashuoltoryhmään kuuluu kolme opettajakunnan edustajaa, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori sekä mahdollisuuksien mukaan koulupsykologi. Tarvittaessa vanhemmat, oppilas/oppilaat, luokanopettajat/-valvojat, aineopettajat tai muut kasvatustyötä tekevät kouluyhteisön jäsenet voivat osallistua oppilashuoltotyöhön. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu eri kokoonpanoissa käsiteltävän asian ja tarpeen mukaan. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu laajana kerran kuukaudessa ja suppeampana viikoittain tai tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toiminta-ajatuksena on edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä sekä luoda perusta terveelle aikuisuudelle yhteistyössä vanhempien, opettajien ja oppilashuoltoon osallistuvien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuollon palvelut muodostuvat terveydenhoitajan suorittamista erilaisista terveystarkastuksista, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä ryhmätoiminnoista. Oppilas käy terveydenhoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa ennen kouluuntuloa sekä kolmannella, viidennellä ja seitsemännellä luokalla. 15-vuotiaat käyvät lääkärintarkastuksessa. Terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluvat mm. rokotukset, mielenterveystyö, esim. kasvun seuranta, tapaturmat ja erilaiset toimenpiteet. Terveydenhoitaja on mukana myös ryhmätoiminnoissa kuten oppilashuollossa, valistustyössä ja vanhempainilloissa. Koulukuraattori Koulukuraattori edustaa sosiaalityön asiantuntemusta oppilashuollossa. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella/nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Lapsi/nuori voi saada tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Ratkaisuja ja tukea lapsen/nuoren tilanteeseen haetaan yhdessä huoltajien ja koulun muun henkilöstön kanssa. Koulukuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään ja lapsi/nuori voi ohjautua sitä kautta koulukuraattorille. Yhteyttä koulukuraattoriin voi ottaa myös lapsi/nuori itse tai hänen vanhempansa.

12

Koulupsykologi Koulupsykologi selvittää erityisesti oppilaiden oppimiseen ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Koulupsykologi tekee oppimisvaikeustutkimuksia, joiden avulla yhdessä koulun sekä huoltajien kanssa mietitään tukikeinoja ja kouluratkaisuja. Tarvittaessa koulupsykologi ohjaa oppilaan eteenpäin jatkotutkimuksiin tai muiden palveluiden piiriin. Koulupsykologi on mahdollisimman paljon mukana koulun oppilashuoltoryhmässä psykososiaalisen oppilashuollon asiantuntijana. Kouluruokailu Kouluruokailun tarkoitus on tukea fyysistä oppilashuoltoa. Päivittäinen ruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Rovaniemen steinerkoulun ateriat valmistetaan koulun omassa keittiössä ensiluokkaisista raaka-aineista luomu- ja lähiruokaa painottaen. Tavoitteena on tarjota kouluateria, joka edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Se täydentää kotona tapahtuvaa ruokailua, ohjaa terveelliseen ravitsemukseen sekä kehittää maku- ja ruokailutottumuksia. Hyvien ruokailutapojen noudattaminen ja toisten ihmisten huomioiminen ovat itsestään selvä osa ruokailutapahtumaa. 3.6 Kerhotoiminta Iltapäiväkerho Rovaniemen steinerkoulun yhteydessä toimii iltapäiväkerho, joka on osa Rovaniemen kaupungin tukemaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Iltapäiväkerho on tarkoitettu pääasiassa 1.-2. luokkien oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminta edistää koululaisten turvallista, valvottua ja tervettä iltapäivän viettoa tutun aikuisen valvonnassa. Kerhossa voi nauttia välipalan, leikkiä, piirtää, pelata, askarrella, lukea, ulkoilla, retkeillä, tehdä läksyjä tai vaikkapa vain levätä. Iltapäiväkerho noudattaa koulun työ- ja loma-aikoja ja on avoinna iltapäivisin klo 12.45 - 16.30. Muu kerhotoiminta Muuta kerhotoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan tukemaan kodin ja koulun kasvatustyötä. Kerhotoiminnan tarkoitus on tarjota harrastusmahdollisuuksia tutussa ja turvallisessa ympäristössä sekä auttaa oppilasta löytämään omia kiinnostuksenkohteita. Kerhotoiminta voi pitää sisällään liikuntaa, retkeilyä, kotitaloustaitoja, musiikkia, kuvataiteita, ilmaisutaitoa ja kädentaitoja sekä vieraiden kielten opiskelua. 3.7 Muu yhteistyö Rovaniemen steinerkoulu tekee päivittäin yhteistyötä steinerpäiväkoti Aurelian kanssa erityisesti esiopetuksen ja päiväkodin ruokahuollon osalta. Myös muiden kaupungin päiväkotien kanssa pyritään tiiviiseen yhteistyöhön esikoululaisten siirtyessä koulun oppilaiksi. Tärkeä yhteistyökumppani on Rovaniemen kaupungin koulutoimi. Oppilaan vaihtaessa koulua on yhteistyö sekä lähettävän että vastaanottavan koulun etu. Koulunsa päättävät oppilaat tutustutetaan oppilaanohjauksessa toisen asteen koulutuksen eri oppilaitoksiin. Steinerpedagogiikan seura ry ja Steinerpedagogiset yhteisöt ry ovat koulun valtakunnallisia yhteistyökumppaneita.

13

4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 4.1 Tukimuodot Koulunkäynnissä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea ja oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Oppimisvaikeudet pyritään tunnistamaan ja tukitoimet aloittamaan varhain. Yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ensimmäinen tukitoimi on aina tukiopetus. Mikäli yleisopetuksen ohessa annettava tukiopetus ei yksin riitä, ovat mahdollisia tukimuotoja osa-aikainen erityisopetus, opetuksen yksilöllistäminen ja jonkin aineen opiskelusta vapauttaminen. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea yleisopetuksessa opiskelevia oppilaita, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään oppimisen esteiden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen, oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja korjaamiseen sekä oppimistaitojen lisäämiseen. Luokanopettaja, -valvoja tai aineopettaja seuraa ja arvioi oppilaiden taitoja ja edistymistä. Osa-aikainen erityisopetus noudattaa eri oppiaineissa koulun ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Opetus tapahtuu tarpeen mukaan yksilö-, pienryhmä- tai samanaikaisopetuksena. Oppilas/oppilaat tulevat osa-aikaiseen erityisopetukseen omasta, opettajakunnan, oppilashuoltoryhmän tai huoltajien toivomuksesta. Osa-aikaista erityisopetusta antava opettaja myös tekee yhteistyötä kyseisten tahojen sekä muiden oppilasta kuntouttavien ja lisäopetusta antavien henkilöiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus Mikäli oppilaan opiskelu tukitoimista huolimatta ei muun opetuksen yhteydessä ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, hänen oppimääränsä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Yksilöllistäminen tarkoittaa opetuksen järjestämistä osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Jos oppilaalla ei myöhemmin enää ole tarvetta erityisopetukseen, tehdään päätös siirrosta yleisopetukseen.

14

4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelman laatimiseen osallistuu oppilaan opettajia, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa oppilaan oppimisvalmiuksia ja vahvuuksia sekä erityistarpeita. Siinä myös määritellään opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. 4.5 Toisen vieraan kielen opiskelusta vapauttaminen Jos oppilas ei esimerkiksi kielellisistä vaikeuksista tai koulun vaihdosta johtuen saavuta vieraissa kielissä yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita ja myös yksilöllistetty opiskeleminen on oppilaalle liian vaativaa, hänet voidaan vapauttaa toisen vieraan kielen opiskelusta. Oppilaalle, joka on vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Koulun opettajakunta tekee päätöksen vieraan kielen opiskelusta vapauttamisesta. 4.6 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Jollei opetusta voida oppilaan vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaan, järjestetään opetus toiminta-alueittain perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5.1 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus tapahtuu Rovaniemen steinerkoulussa suomenkielisessä opetusryhmässä. Opetuksessa noudatetaan tätä opetussuunnitelmaa sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelmaan kirjattavia tukitoimia voivat olla esimerkiksi tukiopetus, joustava arviointi ja oppimateriaalin kehittäminen. Maahanmuuttajille pyritään järjestämään oman äidinkielen opetusta Rovaniemen kaupungin alueella. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, Rovaniemen steinerkoulun toiminta-ajatukseen ja -tapoihin, opetussuunnitelmaan ja -menetelmiin, arviointiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

15

Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 6. OPPIMISTAVOITTEET 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Steinerpedagogiikka on luonteeltaan kokonaisvaltainen pedagogiikka, jossa ihminen huomioidaan kokonaisuutena: tahtovana, tuntevana ja ajattelevana olentona. Oppiaineissa pyritään puhuttelemaan tätä ihmisen kokonaisuutta. Aiheita lähestytään eri tieteen- ja taiteenaloja hyväksi käyttäen. Keskeinen väline kokonaisnäkemyksen saavuttamiselle on luokanopettaja, joka seuraa oppilaita 1. luokalta 8. luokalle. Myös jakso-opetus ja koulupäivän rakenne antavat mahdollisuuden esittää oppisisällöt mielekkäänä kokonaisuutena. Ihmisenä kasvaminen Ihmisen fyysinen kasvu on ilmeistä. Hänen henkisen kasvunsa edellytyksenä on opetus, joka tarjoaa mahdollisuuden sisäiseen kasvuun. Kuvaopetuksella ja mielikuviin vetoamalla voidaan luoda käsitteitä, jotka eivät ole kiinteitä, vaan muuntuvat lapsen kasvun myötä. Elävät käsitteet kasvavat kuten käsivarret kasvavat vartalon kasvaessa. Kasvatuksen kysymys on, mitä piileviä mahdollisuuksia yksilössä on ja mitä hänessä voidaan kehittää. Näin kasvava ihminen voi tuoda yhteisöön uudistuvia voimia. Nouseva polvi ei ole nykyisen peilikuva. Eheyttäminen käytännön koulutyössä Steinerpedagogiikassa eheyttäminen on jatkuvasti läsnä luokanopettajan työssä. Hän tuo jaksotunnilla esille oppisisältöjä, joita voi syventää kuvataide-, käsityö- tai vaikkapa musiikintunneilla. Esimerkiksi Pohjoismaiden maantiedossa opetellaan normaalin faktatiedon lisäksi kansallislauluja, maalataan karttoja ja mahdollisesti myös havainnollistetaan maaston korkeuseroja niitä savesta muovaillen. Kahdeksasluokkalainen tutustuu kemian oppitunneilla ruoka-aineiden kemiaan ja tekee kotitaloudessa aiheeseen liittyen ruokaa. Puukäsitöissä tutustutaan erilaisiin puulajeihin, jotka ovat tulleet esille biologian tunneilla. Kolmannen luokan jyvästä leiväksi -jaksolla kylvö, korjuu ja leivän valmistusprosessi yhdistyy suureksi kokonaisuudeksi, joka tuo esille leivän monivaiheisen tien kaupan hyllylle. Jaksolla voidaan käsitellä luontevasti mm. ympäristöä, kestävää kehitystä ja hygieniaa. Näytelmän valmistuksessa harjoitellaan äidinkielentunneilla dialogeja, eleitä ja äänenvärejä, käsityössä tehdään lavasteita sekä puvustetaan, historiassa tutustutaan aikakauden elämään, musiikissa luodaan näytelmään sopivaa äänimaisemaa ja matematiikassa luodaan katsaus koko projektin luokkakassaa kartuttavaan vaikutukseen. Yhteisöllisyys ja kansainvälisyys Koska koulu on oppilaiden vanhempien perustama ja pitkälti myös ylläpitämä, muodostuu koko perheen suhteesta kouluun intensiivinen. Oppilaat ovat mukana niin talkoissa kuin remonteissakin. He oppivat yrittäjyyttä koulun myyjäisissä, joissa itse keräävät rahaa mm. luokkaretkeä varten. Monet projektit, kuten näytelmät ja vaellukset hiovat luokasta toimivan yhteisön. Oppilaat joutuvat jatkuvasti peilaamaan omaa toimintaansa ja sen

16

vaikutuksia osana luokkayhteisöä. Jos kaikki osaavat näytelmän vuorosanat jo ennen varsinaisia harjoituksia, on olennainen osa työstä helpompaa. Koulun omaan keittiöön poimitaan puolukat joka syksy lähimetsästä yhteisvoimin. Keväällä siivotaan piha-alue ympäristöineen. Kesällä maalataan seiniä uuteen uskoon. Tiivis kouluyhteisö muodostaa vankan pohjan kouluelämälle. Myös juhlien merkitys yhteisölle on suuri. Perinteisten joulu- ja kevätjuhlien lisäksi vietetään syksyllä Mikael-juhlaa ja lyhtyjuhlaa, joulukuussa adventtia ja Lucian-päivää, keväällä laskiaista ja pääsiäistä. Lisäksi kuukausittain on pienimuotoinen juhla, jossa oppilaat esittävät toisilleen terveisiä musiikin-, kielten- tai pääaineen tunneilta. Juhlat rytmittävät vuotta ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Steinerkoulu on osa kansainvälistä koululiikettä. Koulun oppilas tapaa samankaltaisen koulukulttuurin kaikissa maailman steinerkouluissa. Koululla vierailee oppilaita ja opettajia ulkomaisista steinerkouluista. Näin oppilaat saavat tuntumaa vieraisiin kulttuureihin. Kahdeksannen luokan ulkomaanmatkalla vieraillaan myös paikallisessa steinerkoulussa. Viestintä ja mediataito Runsas puhuttu kieli, sadut, tarinat, runot ja kertomukset, joita oppilaat ja opettaja kertovat ja kuulevat, luo pohjaa ilmaisu- ja vuorovaikutustaidoille. Ensimmäisestä luokasta lähtien painottuu puhumisen ja etenkin kuuntelun merkitys. Näytelmät ovat monitaiteellisia projekteja, joissa viestinnän taidot korostuvat. Yläluokilla painotetaan kysymisen merkitystä. Tyhmä kysymys on parempi kuin viisas vastaus. Kirjoitettu viesti jää usein etäisemmäksi kuin sanottu. Sen tarkentaminen on myös vaikeampaa. Luotettavuus nousee keskeiselle sijalle sähköisessä viestinnässä. Internetissä olevan tiedon alkuperä on usein vaikeaa löytää. Median ympäröimässä todellisuudessa on tärkeää oppia toimimaan. Sanomalehti on muutakin kuin sarjakuvia, netti ei ole vain meseä varten ja televisiosta tulee muutakin kuin sarjoja. Sanomalehdestä löytyy aina joku tilasto graafisesti esitettynä matematiikan tunnille, teknologiauutinen fysiikantunnille, ravinto-oppia terveystietoon tai kemiaan jne. Passiivinen tiedon vastaanottaminen ei riitä. Kun oppilas kirjoittaa itse uutisen tai jutun, hän näkee paremmin kokonaisuuden. Eri tietolähteiden vertailu on välttämätöntä. Ympäristö, hyvinvointi ja tulevaisuus Aluksi opitaan huolehtimaan omasta lähiympäristöstä. Oma luokka ja naulakko pidetään siistinä ja keväisin siivotaan koko koulun voimalla koulupiha ja lähialueet. Oppilaat taittelevat maitopurkit keräyskuntoon sekä huoltavat ja rakentavat pihan leikkitelineitä. Ensimmäisenluokan oppilaat tekevät metsäretkiä joista luontokokemus laajenee yläluokkien monipäiväisiin vaelluksiin. Yläluokilla oppilaiden tietoisuus ympäristöstä laajenee. Tietoisuus lisää tuskaa. On kuitenkin tärkeätä, että oppilaita kannustetaan toimimaan. Sanonta ”Think globally, act locally” pätee tässäkin. Jos oma aktiivisuus ei pääse toteutumaan, on seurauksena helposti välinpitämättömyys. Voidaan esimerkiksi pitää remonttijakso, jossa yläluokkalaiset kohentavat koulurakennuksen kuntoa tai käydä vanhainkodeissa esittämässä musiikkituntien satoa. Näytelmä voidaan viedä vaikkapa kehitysvammaisten luokse. Koulun lämmin sydän on sen keittiö. Siellä valmistetaan luomu- ja lähiruokaa ekologisesti kestävin periaattein. Oppilaat oppivat tuntemaan koulun pienoisyhteiskuntana, jossa kullakin toimijalla on oma tarpeellinen roolinsa. Nostamalla tuolit pulpetille, helpotetaan

17

siivoojan työtä ja putsaamalla lautaset kunnolla ruokailun päätteeksi tehdään tiskaaminen helpommaksi. Ihminen ja teknologia Teknologia on prosessi, jota ei voi erottaa niistä ihmisistä, jotka aikaansaavat sen. Se ei ole vain tavaroiden tuotantoa, vaan myös mm. poliittisiin, psykologisiin sekä sosiaali- ja ympäristökysymyksiin vaikuttava asia. Historian tunneilla tutustutaan teknologisten keksintöjen merkitykseen sosiaalisessa, taloudellisessa ja kulttuurikehityksessä. Käsityötunnit auttavat ymmärtämään teknologian työtä helpottavan ja nopeuttavan luonteen. Ne antavat myös kokemuksellisen suhteen teknologiaan. Teknologian avulla ihminen muokkaa ympäristöään. Tähän johdattaa jo kolmannen luokan talonrakennus- ja viljasta leiväksi -jakso. Neljänneltä luokalta alkaen maantiedossa tutkitaan ihmisen taloudellista suhdetta paikalliseen ympäristöön luonnonvaroineen ja yhteyksineen maailman eri alueiden välillä. Yhdeksäsluokkalaiset tutustuvat paikalliseen energiantuotantoon vierailemalla Suosiolan voimalaitoksessa. Tässä yhteydessä tulevat esille erilaiset energiaratkaisut niin yksityisen kuluttajan, Rovaniemen kuin Suomenkin kannalta. Lisäksi pohditaan mm. taloudellista energiankäyttöä ja yhteiskunnan sähköriippuvuutta. Koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteissa heijastuu valtava käytännöllisen ajattelun määrä. Oppilaissa harjaantuvat tarkan havainnoinnin ja ajattelun kyvyt heidän perehtyessään teknologiaan. Myös oppilaiden sosiaalinen tietoisuus teknologian vaikutuksista kasvaa. Koulunsa päättävä oppilas on herännyt logiikkaan ja ajattelun mahdollisuuksiin. Steiner toteaa: ”Lapsen lähtiessä koulusta hänellä pitäisi olla pohjaa sille, että hän ei enää ole sielunsa joka säikeellä kiinnittynyt omaan ruumiiseensa; ajattelussaan, tunteessaan ja tahdossaan hänen tulee olla itsenäistynyt ruumiistaan.” Hän yrittää tasapainoilla älyllisyyden ja intohimojen ja halujen vauhdittaman tahdon välillä. Oppilaiden pitäisi kokea miten tieto tekee kykeneväksi muodostamaan sopivia arvioita maailmasta ja miten arvioiden muodostaminen johtaa uusiin kysymyksiin. Oppilaat pitäisi johdattaa yhdistämään kaikki oppimansa mielekkääksi maailmankuvaksi, jossa ihmisellä eettisenä yksilönä on keskeinen merkitys. 6.2 Oppimistavoitteet oppiaineittain Perusopetuksen ainekohtaiset oppimistavoitteet määritellään tarkoin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Niissä kuvattujen tavoitteiden lisäksi Rovaniemen steinerkoulun oppimistavoitteet ovat yhtenevät muiden steinerkoulujen oppimistavoitteiden kanssa (Steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma, Rawson & Richter 2004). Kuten kohdassa 1.2 kuvataan, muodostavat Rovaniemen steinerkoulun opetussuunnitelman yksittäiset oppiaineet kokonaisuuden, joka palvelee eri näkökannoilta opetusta ja kasvatusta. Oppiainekohtaiset oppimistavoitteet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti.

18

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7.1 Arviointi ja lukuvuositodistukset opintojen aikana Arvioitaessa oppilaan koulunkäyntiä otetaan aina huomioon hänen kehityskautensa mukainen itsetietoisuus. Mitä nuoremmasta oppilaasta on kyse, sitä vähemmän oppiminen on hänelle itselleen tietoinen prosessi. Tällöin oppilaan arviointi on opettajan ja huoltajien välinen asia. Yhdeksännen vuoden taitteen jälkeen oppilas saavuttaa vähitellen valmiudet arvioida omaa työskentelyään ja vastaanottaa arviointia myös ulkopuolelta. Kyky objektiivisempaan itsearviointiin kasvaa murrosikään tultaessa, ja itsearviointi nousee merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan arviointi oppilaan koulumenestyksestä annetaan huoltajille arviointikeskustelujen ja kirjallisten kevätlausuntojen muodossa. Oppilas saa luokanopettajaltaan häntä henkilökohtaisesti koskettavan runon, jonka hän opettelee ulkoa ja esittää myöhemmin koko luokalle. Neljännestä luokasta lähtien oppilas saa kirjallisen kevätlausunnon itselleen. Lausunnossa arvioidaan tietojen ja taitojen saavuttamista, oppilaan työskentelytapoja, sopeutumista luokkayhteisöön, käyttäytymistä (katso kohta 7.3) ja oppimisprosessin etenemistä. Lisäksi kevätlausunnossa kerrotaan, mitkä ovat oppilaan osaamisen vahvat alueet sekä millä alueilla ja miten hänen pitäisi parantaa suorituksiaan. Sanallinen arviointi antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa ja kannustaa häntä suuntautumaan myönteisellä tavalla tulevaan kouluvuoteen. Kevätlausunnosta ilmenee, onko oppilaan opiskelema oppimäärä suoritettu hyväksytysti vai onko suoritus hylätty. Arviointi on yksilöllistä, kannustavaa, totuudenmukaista, monipuolista ja perustuu oppilaan omaan oppimis- ja kasvamistapahtumaan. Kevätlausuntojen lisäksi arviointia suoritetaan läpi kouluvuoden itsearvioinnin, jaksopalautteiden ja arviointikeskustelujen merkeissä. Oppilas etenee opinnoissaan joko vuosiluokittain tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Oppilas siirtyy vuosiluokalta toiselle opetussuunnitelman perusteissa kuvatulla tavalla. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaista. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 7.2 Päättöarviointi ja -todistus Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin valtakunnallisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteerien pohjalta. Arviointi perustuu aina monipuoliseen näyttöön ja hyvän osaamisen kuvauksiin. 9. luokan päättöarvioinnissa otetaan huomioon edellisten vuosien arvioinnit, mutta painotus on 9. luokan suorituksilla. Numeroarviointi liitetään sanalliseen arviointiin 9. luokalla ja numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa.

19

Hyväksyttyjä arvosanoja ovat: 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä Arvosana 4 tarkoittaa, että oppilaan suoritus kyseisessä oppiaineessa on hylätty. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan lukukauden puolivälissä jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Hyvän osaamisen kuvaus 9. luokalla Oppilas • suhtautuu aineeseen ja sen opiskeluun myönteisesti • on kykenevä ja taitava oppiaineessa • hallitsee oppiaineen kannalta tarvittavat sosiaaliset taidot • on halukas oppimaan uutta • on aktiivinen tuntityöskentelyssä • on tavoitteellinen työskentelyssään • pystyy itsenäiseen työskentelyyn ja itsenäiseen tietojen hankintaan • noudattaa annettuja ohjeita • suorittaa annetut tehtävät määräajassa • hallitsee oppiaineen keskeisen sisällön hyvin • ymmärtää opetetun aineksen sisällöt monipuolisesti • hallitsee oppiaineen käsitteet elävästi • osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja • tekee kirjalliset työnsä, esim. vihkonsa, huolellisesti ja hyvin • pystyy arvioimaan taitojaan ja työskentelyään. 7.3 Käyttäytymisen arvioinnin perusteet Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteellisena lähtökohtana on hyvä käytös. Hyvä käytös edellyttää, että oppilas • hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin • käyttäytyy asiallisesti • on kielenkäytöltään asiallinen • on rehellinen • antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset • noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita • huolehtii tehtävistään ja välineistään • ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan.

20

8. OPETUSSUUNNITELMA LUOKITTAIN

KOULUTULOKAS – Sadun maailma Kun lapsi saavuttaa koulukypsyyden, muuttuu hänen tietoisuutensa. Sisäinen tunne-elämä alkaa itsenäistyä ja oppiminen on pääasiassa elämyksellistä. Opetussisällöt muovataan taiteellisiksi kokonaisuuksiksi, jotka puhuttelevat ja ravitsevat oppilaan mielikuvitusta. Alkanut sisäistymisprosessi tapahtuu vaiheittain aina murrosikään saakka. Koulukypsällä lapsella on vielä jäljellä varhaislapsuuteen kuuluvia ominaisuuksia: tarve vireään ulkoiseen toimintaan ja rytmiseen toistoon sekä taipumus jäljittelyyn. Koulutulokkaassa on syntynyt kunnioitus aikuisia kohtaan. Hän suhtautuu opettajaan tunteenomaisesti; ei kuitenkaan enää jäljitellen, vaan turvallisena auktoriteettina.

1. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Ensimmäisen luokan kertomusaineistoa ovat kansansadut, luonnonkertomukset ja moraalitarinat. Kirjoittaminen ja lukeminen Kirjoittaminen aloitetaan ennen lukemisen opettelua. Isot kirjaimet opitaan äänteiden tunnelman pohjalta, kirjaintarinoiden avulla. Ensin opetellaan vokaalit, sitten konsonantit. Konsonantit opitaan niiden luonnetta vastaavan kuvaelämyksen, vokaalit tunne-elämyksen avulla. Äänne-kirjain-vastaavuutta harjoitellaan runsaasti. Lukemaan opetellaan itsekirjoitetun tekstin pohjalta. Lukemista harjoitellaan yhteen ääneen liukulukuna. Apuna käytetään erilaisia lukuleikkejä. Puhe- ja draamataide Puheharjoituksin harjoitetaan selkeää puhumista. Erityisesti käytetään vuodenkiertoon, kertomusaineistoon sekä päivän ja viikon toimintoihin liittyviä runoja ja loruja. Satujen jälleenkerronnan avulla opitaan kuuntelemista sekä omien mielikuvien muodostamista ja ilmaisua. Tätä tukee myös saduista ja tarinoista piirtäminen. Ulkoa oppiminen ja kertomusten jälleenkerronta vahvistavat muistia.

21

Vieraat kielet Saksa ja englanti Opetellaan jäljitellen lausumaan, kuuntelemaan ja vaiheittain ymmärtämään vierasta kieltä. Kieli opitaan kokonaisvaltaisesti eläytyen, joten opettajan tulee kiinnittää erityistä huomiota puhtaaseen ääntämiseen. Aihepiiri ja sanasto liittyvät lapsen lähiympäristöön ja vuodenkiertoon. Laulujen, lorujen ja leikkien avulla opetellaan muun muassa numeroita, viikonpäiviä, kuukausia, kehonosia, värejä ja tuttuja esineitä. Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Opetellaan luonnolliset luvut ja neljä peruslaskutapaa: jako-, kerto-, vähennys- ja yhteenlasku. Luvun ja numeron ero korostuu käytettäessä symboleja ennen arabialaisia numeroita. Myös matematiikan opetuksessa sovelletaan periaatetta ´kokonaisuudesta osiin´. Yksi luku voidaan saada vastaukseksi monesta eri laskutoimituksesta. Tutustutaan käsitteisiin samanmääräisyys – erimääräisyys, suurempi – pienempi ja parillinen – pariton. Opetus on rytmis-musikaalista, liikunnallisuutta painottavaa ja kaikki aistit huomioivaa. Lukumääriä hahmotetaan oman kehon avulla. Sormet, varpaat, kävyt ja kivet auttavat laskemista. Geometria Muotopiirustuksen, eurytmian ja liikunnan avulla hankitaan kokemuksia tilasta ja muodoista. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto nivoutuu tiiviisti kaikkeen opetukseen. Viikoittaiset metsäretket antavat elämyksiä lähiluonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta sekä tietoa liikennekäyttäytymisestä. Sadunomaisten luonnonkertomusten kautta myös kasvit ja eläimet tulevat tutuiksi. Hyviin tapoihin ja toisten kunnioittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota niin ruokailutilanteissa kuin kaikessa muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Käsitellään kertomuksia, joissa Jumalan luoma ja ohjaama maailma ilmenee hyvänä ja turvallisena. Tutustutaan legendoihin ja tarinoihin Jeesus-lapsesta. Tarkastellaan lapselle läheisiä asioita ja ihmissuhteita esimerkiksi tarinoiden kautta. Käsitellään iloa, surua, rakkautta ja pelkoa lapsen maailmassa. Kuluneen viikon tapahtumiin paneudutaan niistä keskustellen. Opetellaan hengellisiä ja kirkollisiin juhla-aikoihin liittyviä lauluja sekä virsiä.

22

Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Tuetaan oppilaan terveen itsetunnon kehitystä. Kasvatetaan luottamusta elämää kohtaan ja lujitetaan oppilaan perusturvallisuuden tunnetta. Kerrotaan satuja ja tarinoita keskustelujen pohjaksi. Käsitellään oppilaan lähipiiriin kuuluvia tapahtumia. Tutustutaan lähielämän juhliin ja juhlatapoihin kunnioituksen tunnetta kasvattaen. Tarkastellaan koululaisena olemista sekä ystävyyden ja toveruuden merkitystä. Käsitellään iloa, surua, rakkautta ja pelkoa lapsen maailmassa. Kuluneen viikon tapahtumiin paneudutaan niistä keskustellen. Musiikki Jäljittelyn avulla opetellaan lauluja. Kuunteluharjoituksin, kuten kaiku- ja improvisaatioleikein, hahmotetaan melodiaa ja rytmejä. Opetellaan soittamaan pentatonista huilua ja lyyraa. Sävelmaailma on pääosin kvinttisävyinen, joka peilaa ensiluokkalaisen sisäistä tunnelmaa. Kuvataide Maalaus ja piirustus Opetellaan käsittelemään maalausvälineitä ja harjoitellaan perusteellisesti märkää märälle -maalaustekniikkaa. Tutustutaan tarinoiden kautta eri värien luonteeseen. Piirtäen opetellaan hahmottamaan muotoja ääriviivatta ja käyttämään värejä niiden luonnetta vastaavasti. Piirustusvälineiden eli mehiläisvahaliitujen käyttöä harjoitellaan runsaasti, työvälineitä kunnioittaen. Jaksovihkojen kuvitus tehdään tarkasti mallin mukaan. Kertomusaineistosta piirretään vapaasti omien mielikuvien pohjalta. Muotopiirustus ja muovailu Ensimmäinen luokka aloitetaan muotopiirustuksella. Muodot tajutaan liikeaistin avulla. Koko keholla hahmotettu muoto rauhoittuu lopulta kädellä piirtäen. Näin harjoitetaan silmän ja käden yhteistyötä. Ensimmäiset muodot ovat suora ja kaari, joista kaikki maailman muodot ovat lähtöisin. Harjoitellaan yksinkertaisia kokonaismuotoja, kuten ympyrä, lemniskaatta, kolmio ja neliö. Voidaan tehdä myös symmetriaharjoituksia pystysuoran akselin molemmin puolin oikean ja vasemman erottamiseksi. Mehiläisvahasta muovaillaan yksinkertaisia hahmoja muuhun opetukseen liittyen. Eurytmia Liikkeiden koordinaatiota opetellaan musiikin, lausunnan ja rytmien mukaan yksinkertaisia muotoja käyttäen. Liikutaan opettajaa jäljitellen ja erilaisissa leikeissä

23

itsenäisesti. Harjoitellaan samanpuoleisen jalan ja käden koordinaatiota sekä tasapainoa. Satukuvat ja elävä musiikki ohjaavat liikettä. Tehdään pentatoniikkaan perustuvia kuuntelu- ja eleharjoituksia. Käsityö Opetellaan sormilla neulominen, josta edetään neulepuikkojen valmistamiseen. Itsetehdyillä puikoilla opetellaan neulomaan esimerkiksi huilupusseja, tonttuja ja pieniä eläimiä. Neulottaessa kahdella puikolla vahvistetaan molempien käsien työskentelyä ja herätellään tietoisuutta sormenpäissä. Materiaalina on pääasiassa villa. Tehdään pieniä huovutustöitä. Liikunta Liikunnanopetus perustuu luontoliikuntaan ja perinteisiin pihaleikkeihin. Viikoittain tehdään retkiä lähimetsään, jossa vapaa liikkuminen edistää karkeamotoriikan kehittymistä. Luonnossa liikutaan säällä kuin säällä ja säänmukaisen pukeutumisen opetteleminen on olennainen osa metsäretkiä. Perinteiset pihaleikit, kuten tervapata sekä erilaiset piilo- ja hippaleikit opettavat sääntöjen seuraamista ja auttavat ryhmäytymistä. Turvapaikan merkitys takaa-ajoleikeissä on tärkeä. Hiihto, luistelu ja uinti ovat osa liikunnanopetusta.

2.luokka

Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Kertomusaineistona käytetään eläintarinoita, faabeleita ja legendoja. Eläintarinoiden sävy on keveän realistinen, legendojen pehmeän sadunomainen.

Kirjoittaminen ja lukeminen Opetellaan tekstauskirjaimet ja kirjoituskirjaimet. Harjoitellaan isojen ja pienten kirjainten käyttöä tekstissä. Tarkastellaan yleisimpien välimerkkien käyttöä. Kirjoitetaan vihkoon tuttuja runoja ja loruja. Opetellaan tuottamaan yksinkertaisia omia tekstejä. Tavutusta opetellaan esimerkiksi taputusharjoituksin. Luetaan itsekirjoitettuja tekstejä. Otetaan käyttöön lukukirja. Kielen tehtävät ja rakenne Opetellaan aakkosjärjestys. Tutustutaan pääsanaluokkiin satukuvien avulla. Käsittelyjärjestys verbeistä adjektiivien kautta substantiiveihin tukee siirtymistä toiminnallisuudesta tunne-elämyksiin ja edelleen kohti itsenäistä ajattelua.

24

Puhe- ja draamataide Jatketaan runojen kuorolausuntaa ja tarinoiden jälleenkerrontaa. Lausuntaa elävöitetään vuoropuhelulla, kysymyksillä ja vastauksilla. Oppilaat lausuvat ensimmäisellä luokalla saamansa kevätrunon yksin. Valmistetaan Mikael-kuvaelma ja dramatisoidaan jouluevankeliumi yhdessä ensimmäisen luokan kanssa. Vieraat kielet

Saksa ja englanti

Jatketaan vieraan kielen opettelua suullisesti kuten 1. luokalla. Aineistona käytetään lisäksi näytelmiä ja kertomuksia. Esivalmiuksia kieliopin omaksumiselle luodaan harjoittelemalla rytmisesti esimerkiksi verbien taivutuksia ja prepositioluetteloita. Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Opetellaan järjestysluvut, jotka voidaan merkitä roomalaisin numeroin. Kerrataan neljä peruslaskutapaa ja niiden kirjallinen merkitseminen. Harjoitellaan erityisesti päässälaskua. Harjoitellaan kertolaskua toistuvana yhteenlaskuna. Kun laskutapa on tuttu, opetellaan kertotaulut 1-12 ulkoa rytmis-liikunnallisesti. Matemaattisia peruselämyksiä saadaan harjoittelemalla kymmenen ylittämistä sekä liitäntä- ja vaihdantalakia.

Geometria Muotopiirustuksessa tehdään symmetria- ja ornamenttiharjoituksia. Ympäristö ja luonnontieto Toisen luokan oppilas kykenee jo tietoisemmin seuraamaan vuodenaikojen vaihtelua. Tämä korostuu vuodenjuhlissa. Keväällä tapahtuva viljan kylväminen luo pohjaa kasvutapahtuman ymmärtämiseen. Ympäristö- ja tapakasvatusta jatketaan ensimmäisen vuoden tietoja ja taitoja syventäen. Opitaan tuntemaan kellonajat. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Edellisen vuoden teemoja syvennetään. Kertomusaineisto laajenee legendoilla ja tarinoilla pyhimyksistä.

25

Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Edellisen vuoden teemoja syvennetään. Musiikki Syvennetään ensimmäisellä luokalla opittua. Kvinttitunnelma säilyy. Kuvataide Maalaus ja piirustus Väritutkielmien tekoa jatketaan. Töitä tehdään useaa väriä käyttäen. Tutustutaan erilaisiin väripolariteetteihin ja -jännitteisiin; värisointuihin. Pysytään edelleen puhtaissa väreissä, mutta sekoitetaan kahta perusväriä keskenään. Piirustuksessa syvennetään ensimmäisellä luokalla opittuja taitoja. Muotopiirustus ja muovailu Symmetriaharjoituksia jatketaan. Harjoitukset vahvistavat oppilaan tarvetta täydentää keskeneräinen valmiiksi ja tukevat aivolohkojen yhteistyötä. Piirretään ornamentteja ja muodonmuutoksia. Rytmisesti etenevät ja muuntuvat muodot kehittävät ajattelun joustavuutta. Mehiläisvahasta muovaillaan yksinkertaisia hahmoja muuhun opetukseen liittyen. Eurytmia Ensimmäisellä luokalla aloitettuja harjoituksia jatketaan. Harjoitellaan jalan ja käden ristikkäistä koordinaatiota. Käsityö Opetellaan virkkaus, jolloin vahvistetaan kehon vahvempaa puolta, oikea- tai vasenkätisyyttä. Virkataan aluksi sormilla, sitten koukulla silmukoiden. Tehdään esimerkiksi patalappuja ja tyynynpäällisiä. Vohvelikangastöissä painotetaan ornamenteilla koristelua. Liikunta

26

Jatketaan viikoittaisia metsäretkiä ja leikitään pihaleikkejä. Rytminen liikkuminen, kuten naruhyppely ja pomppulauta, on toisella luokalla tärkeää. Pääainetuntien rytmisessä osuudessa tehdään ristikkäisharjoituksia, joissa vasen-oikea -linja ylittyy. Lisäksi opetellaan hernepusseilla ojentamista, heittämistä ja kiinniottamista.

KOLMASLUOKKALAINEN – Minä ja maailma

Kolmasluokkalainen ei enää kohtaa maailmaa pikkulapsen välittömyydellä, vaan alkaa havainnoida ympäristöään aiempaa tietoisemmin. Samalla hän tulee tietoisemmaksi itsestään. Lapsen luottamusta maailmaan ja ihmisiin on rakennettava uudelleen. Maan muokkaaminen, talon rakentaminen ja muu konkreettinen työ eheyttävät haurastuneen suhteen.

3. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Kolmannen luokan kertomusaineistoa ovat Vanha Testamentti ja suomalaista kulttuuriperintöä käsittelevät kertomukset sekä sananlaskut. Kirjoittaminen ja lukeminen Opetellaan kaunokirjaimet ensin sulkakynin ja sitten mustekynin. Kaunokirjoituksen opettelu integroituu muotopiirustukseen ja maalaukseen. Kirjoitetaan tekstejä mallista jäljentäen. Tuotetaan ja opetellaan rakentamaan erilaisia tekstejä: asiointikirjeitä, ohjeita sekä omia tekstejä. Opetellaan ainekirjoituksen alkeita: kieliopillisia ja rakenteellisia perusasioita. Luetaan ikäkaudelle sopivaa kirjallisuutta. Tekstejä luetaan kuorossa ja myöhemmin yksin, lukutaidon vahvistuessa. Lukemisessa kiinnitetään huomiota välimerkkeihin lukemisen rytmittäjinä.

Kielen tehtävät ja rakenne Syvennetään pääsanaluokkien tuntemusta. Sanaluokista opetellaan numeraalit, pronominit ja partikkelit. Opetellaan adjektiivien vertailuasteet. Opetellaan ja otetaan käyttöön välimerkit. Harjoitellaan konsonanttien ja vokaalien sekä ng-äänteen tunnistamista ja käyttöä. Kuvaopetuksen keinoin aloitetaan lauseenjäsennys. Puhe- ja draamataide Jatketaan puheharjoituksia ja lausuntaa yksilöllistä ilmaisua painottaen. Aineistona käytetään erityisesti ammatti- ja työrunoja.

27

Vieraat kielet Saksa ja englanti Kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua. Tuttuja runoja, loruja ja lauluja kirjoitetaan vieraalla kielellä omiin työvihkoihin. Yhdessä opittuja asioita opetellaan lausumaan myös yksin. Harjoitellaan esittäytymistä: oman nimen ja iän, omasta asuinpaikasta ja perheestä kertomista. Matematiikka

Luvut ja laskutoimitukset Kymmenjärjestelmä opitaan konkreettisesti ryhmitellen esineitä, esim. nauloja, kymmenien, satojen, tuhansien jne. joukkoihin. Kullekin joukolle on oma varastonsa, joka piirretään vihkoon. Esineiden määrien numeromerkinnät johtavat paikkajärjestelmän oppimiseen. Varastoista johdutaan allekkainlaskuun kaikilla laskutavoilla. Kerto- ja jakolaskussa käytetään yksinumeroisia kertojia ja jakajia. Päässälaskua ja kertotauluja harjoitellaan edelleen. Mittaaminen Opetellaan pituus-, paino- ja vetomitat. Mittauksen käsite opitaan suhteuttamalla ympäristö omiin mittasuhteisiin. Apuna käytetään vanhoja mittoja: syli, kyynärä, vaaksa, tuuma jne. Nykyaikaiseen mittajärjestelmään päädytään yhtenäisyyden vaatimuksesta: metrin on oltava kaikille samanmittainen. Vetomittoja harjoitellaan muovailemalla määrätyn vetoiset astiat, painomittoja käsin eripainoisia esineitä arvioiden sekä kaksivartista vaakaa käyttäen. Geometria Muotopiirustuksessa harjoitellaan vaakapeilausta, josta siirrytään nelisymmetriaan. Piirretään muodonmuutoksia ja ornamentteja.

Ympäristö- ja luonnontieto Toisella luokalla kylvetty ohra korjataan. Siitä valmistetaan perinteisin menetelmin rieskaa ja puuroa. Tutustutaan entisajan kyläyhteisöön työtapoineen: maalaistalon elämään, käsityöläisammatteihin, viljelyskasveihin, eläinten hoitoon, tuotteiden työstämiseen käyttötarvikkeiksi, rakentamiseen, työkaluihin, tarve-esineisiin, talkoisiin, arkielämän tapoihin ja juhlien viettoon. Opetus integroituu käsityönopetukseen. Jäsennetään vuosi entistä tietoisemmin vuodenaikoihin, kuukausiin, viikkoihin ja viikonpäiviin. Opitaan tuntemaan kalenteri.

28

Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Käsitellään Vanhan testamentin kertomuksia ja psalmeja. Tutustutaan kymmeneen käskyyn ja niiden toteuttamiseen omassa elämässä. Menneen viikon tapahtumista keskustellaan edelleen. Keskustelussa painotetaan vastuuta omista teoista. Lauletaan edelleen lasten virsiä ja hengellisiä lauluja. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Tutustutaan maailmansyntymytologiaan sekä länsimaisen kulttuurihistorian ja moraaliperinteen kehitykseen Vanhan testamentin pohjalta. Käsitellään ja pohditaan oppilaiden omaa elämänpiiriä: koti, koulu, ystävät. Musiikki Opetellaan soittamaan diatonista huilua ja viisikielistä kannelta. Soitetaan yksiäänisiä sävelmiä ja kaanoneita. Sävelmät ovat pääasiassa duurivoittoisia kansanlauluja. Opetellaan nuottikirjoituksen perusteita rytmin merkitsemisestä alkaen. Kuvataide Maalaus ja piirustus Puhtaiden värisointujen rinnalle syntyy murrettujen värien maailma. Kun luomiskertomuksessa maalataan kolmatta päivää, syntyy maa ruskeine sävyineen. Samat punaruskean ja keltaisen sävyt elävät myös ruskan väreissä. Maalaus saa aiheensa pääainejaksoilta ja vuodenkierrosta. Vahaväripiirustusta jatketaan. Muotopiirustus ja muovailu Harjoitellaan vaakapeilausta, josta siirrytään nelisymmetriaan. Kaunokirjoitusta harjoitellaan. Jatketaan ornamenttien ja muodonmuutosten piirtämistä. Tutustutaan uutena materiaalina saveen. Muovaillaan siitä muuhun opetukseen liittyviä aiheita, esimerkiksi vetomitat. Muotoilussa pyritään pelkistettyihin muotoihin. Eurytmia Aloitetaan äänteiden ja sävelten opettelu. Siirrytään pentatonisesta diatoniseen asteikkoon. Liikutaan pääasiassa piirissä ja käytetään yksinkertaisia geometrisia

29

kuvioita. Opitaan ristiinmenoja tilassa ja kehossa. Tehdään kysymys- ja vastausharjoituksia. Näppäryys-, taitavuus-, ja aistiharjoituksia vaikeutetaan. Käsityö Valmistetaan virkaten ja neuloen vaatekappaleita, kuten pipo ja liivi. Ommellaan uusille puukynille penaali ja huovutetaan huilulle pussi. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyen tutustutaan villan työstämisen eri vaiheisiin: keritsemiseen, karstaamiseen ja kehräämiseen. Itsekehrätystä langasta valmistetaan paimentolaislaukku. Opetellaan vuolemaan. Rakennusjaksolla opitaan perustustyön merkitys ja viimeistelyn vaiva. Rakennetaan esimerkiksi leikkimökki, leikkitelineitä tai aita. Kaivamisen, valamisen, naulaamisen, sahaamisen, hiomisen ja maalaamisen lisäksi voidaan opetella myös muurausta. Liikunta Liikunta on tytöille ja pojille yhteistä. Tutustutaan omaan kehoon mielikuvitusta ja eläytymistä kehittävien leikkien avulla. Johtoajatuksena on jähmettyminen - vapautuminen. Harjoitellaan rytmisiä ja työtä jäljitteleviä (kylväminen, puiminen, vasaroiminen, sahaaminen) liikkeitä. Keväällä ja syksyllä hypitään narua ja leikitään pallopelejä, kuten polttopalloa. Talvella luistellaan, hiihdetään ja uidaan. Bothmer-voimistelu alkaa.

30

NELJÄS- JA VIIDESLUOKKALAINEN – Lapsuuden kulta-aika Nyt oppilas on jättänyt taakseen varhaislapsuuden, muttei vielä ole tullut murrosikään. Hän orientoituu uudella tavalla tilaan ja aikaan. Hahmotus- ja ajattelukyky kehittyvät voimakkaasti, kiinteästi konkreettiseen tukeutuen. Tämä on oikea aika aloittaa tietoinen tutustuminen maantietoon ja historiaan. Lapsesta tulee aktiivinen toimija ja oppija. Hän kykenee jo arvioimaan omia suorituksiaan objektiivisuutta tavoitellen. Myös musiikin, värien ja muotojen parissa neljäs-viidesluokkalainen on mestari: hän sujahtaa sulavasti tunnelmasta toiseen ja tavoittaa niiden eri vivahteet herkästi aistien. 4. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto Neljännen luokan kertomusaineisto koostuu Kalevalasta ja muista pohjoisista mytologioista sekä hölmöläistarinoista. Kirjoittaminen ja lukeminen Konkreettisia asioita kuvaamalla, ohjeita ja asiointikirjeitä laatimalla harjoitellaan ainekirjoitusta. Painotetaan tekstin asettelua, kuten marginaaleja ja kappalejakoa. Oppilaiden huomio kiinnitetään oikeinkirjoitukseen, esimerkiksi yhdyssanoihin ja välimerkkeihin. Kirjoitetaan omia tiivistelmiä ja runoja opetetuista asioista. Jokainen oppilas valmistaa itsenäisesti pienimuotoisen suullisen esitelmän. Lukuharrastusta tuetaan perustamalla luokkaan oma kirjasto. Kirjallisuuteen tutustuttaessa painotetaan sisällön ymmärtämistä. Kielen tehtävät ja rakenne Opetellaan verbien persoona- ja aikamuodot. Syvennetään sanaluokkien tuntemusta. Kerrataan lauseenjäsennystä; tutustutaan predikaatin, subjektin ja objektin lisäksi adverbiaaliin. Opetellaan pää- ja sivulauseiden eroa. Alustavasti tarkastellaan myös nominien taivutusta paikallissijoihin tutustumalla. Puhe- ja draamataide Puheilmaisun alueella harjoitellaan tulkinnan ilmeikkyyttä. Kalevalaiset runot ja alliteraatio- eli alkusointuharjoitukset kuuluvat myös puheharjoituksissa. Puheessa kiinnitetään huomiota puheen selkeyteen, virtaavuuteen ja eheyteen. Valmistetaan Lucia-kuvaelma joulukuussa. Dramatisoidaan kertomusaineistoon ja jaksojen aiheisiin liittyviä tarinoita.

31

Vieraat kielet Saksa ja englanti Ääntämiseen kiinnitetään entistä tietoisemmin huomiota ja sitä harjoitellaan puheharjoituksin, runoin, näytelmäkatkelmin ja pienimuotoisin vuorokeskusteluin sekä sisäluvun yhteydessä. Otetaan käyttöön ensimmäinen vieraskielinen lukemisto. Lukemiston vieraita sanoja ja aiheita käsitellään ennen tekstiin tutustumista. Vasta merkitykseltään tutut sanat kirjoitetaan muistiin suomennoksineen. Kirjoittamista harjoitellaan pääsääntöisesti jo opittuja runoja ja tarinoita vihkoon jäljentäen. Aloitetaan kielen rakenteisiin tutustuminen. Opetellaan verbien olla ja omistaa persoonamuodot preesensissä sekä persoonapronominien omistusmuodot. Kiinnitetään alustavasti huomiota aikamuotoihin (lähinnä preesens, englannissa myös imperfekti), epämääräiseen ja määräiseen artikkeliin sekä prepositioiden käyttöön. Opittujen sääntöjen pohjalta oppilaat kehittävät omia esimerkkejään. Kieliopin opetus tapahtuu suomen kielellä. Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Tutustutaan moninumeroiseen kertojaan ja jakajaan. Jakojäännös muunnetaan murtoluvuksi. Kokonaisuuden särkyessä osiksi aritmeettisen ajattelun on harpattava suuri askel eteenpäin. Pitäytyminen käsinkosketeltavassa, esimerkiksi leipien ja omenoiden jakamisessa, tukee murtoluvun käsitteen ja merkinnän oppimista. Konkreettis-kuvallisesti opitaan supistamista, laventamista, muuntamista ja peruslaskutoimituksia. Olennaista on myös murtolukujen suuruusjärjestyksen ymmärtäminen. Tutustutaan 60-järjestelmään ajan mittaamisen yhteydessä. Geometria Muotopiirustuksessa jatketaan nelisymmetriaharjoituksia käsivaraisesti. Ympäristö- ja luonnontieto Kotiseudun historiasta ja maantieteellisistä olosuhteista luodaan elävä kuva kertomusten ja retkien avulla. Rovaniemen nykyisyys opitaan ymmärtämään historiallisen kehityksen tuloksena. Vaarojen ympäröimä kahden joen risteys on aina ollut tärkeä kohtauspaikka ja portti Lappiin. Tutustumiskäynnit niin paikallisissa museoissa kuin Ounasvaaran muinaisrannoilla antavat kokonaiskuvan kotiseudun menneisyydestä jääkaudelta nykyaikaan. Kartta- ja pohjapiirustusta harjoitellaan tutuista kohteista, kuten luokkahuoneesta ja kotipihasta. Maastomerkintöjä opetellaan myös liikuntatunneilla suunnistuksen yhteydessä. Ilmansuuntien tunnistamista harjoitellaan käytännössä esimerkiksi auringon, kellon ja luonnonmerkkien avulla. Liikenne- ja tapatietous harjaantuu mm. tutustumiskäyntien yhteydessä

32

Biologia ja maantieto Tutustutaan pääpiirteittäin ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä erilaisissa olosuhteissa eläviin eläinlajeihin. Ihmistä tarkastellaan monipuolisena, mutta erikoistumattomana; eläimiä olentoina, jotka jo rakenteensa puolesta ovat erikoistuneet. Terveystiedon alkeita käsitellään ihmisen elintoiminnoista puhuttaessa. Riittävä uni, terveellinen ja monipuolinen ravinto sekä päivittäinen liikunta auttavat koululaista jaksamaan. Suomen maantietoa opetellaan lähtien pinnanmuodostuksesta, vesistöistä ja ilmastosta. Maantieteelliset olosuhteet muovaavat ihmisen toimintaa, elinkeinoja ja kulttuuria. Suomen eri osien ominaispiirteet näkyvät kansassakin: murteina, lauluina, perinneruokina ja tapoina. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Aloitetaan Uuden testamentin käsittely tutustumalla Jeesuksen elämään ja opetuksiin. Pohditaan opetusten soveltamista omassa elämässä. Vuorisaarnan yhteydessä opetellaan Isä meidän -rukous. Tutustutaan kirkkovuoteen ja seurakunnan toimintaan muun muassa osallistumalla kuukausittaisiin hartaushetkiin. Lauletaan edelleen virsiä ja hengellisiä lauluja. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Ympäröivän kulttuurin ymmärtämiseksi tutustutaan Uuden testamentin sisältöön. Opitaan kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisten vakaumusta. Käsitellään ihmisen vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja luonnosta. Tutustutaan eri kansojen mytologisiin käsityksiin ja elintapoihin. Käsitellään ja pohditaan oppilaiden oman elämän tapahtumia ja kysymyksiä, esimerkiksi syrjintää ja suosintaa kaveripiirissä. Historia Tutustutaan Rovaniemen historiaan. Oppilas saa elävän kuvan jääkauden vaikutuksista kotiseutunsa pinnanmuodostukseen. Rovaniemen kehitys markkinapaikaksi sekä kaupan ja hallinnon keskukseksi piirtyy oppilaiden mieliin tarinoiden, muistelusten ja vierailujen kautta.

33

Musiikki Opetellaan laulamaan ja soittamaan huilulla kaksi- ja kolmiäänisiä lauluja, kaanoneita sekä duurivoittoista kansanmusiikkia. Neljännen luokan aineistoa on erityisesti kalevalainen runonlaulanta, jota säestetään kanteleella. Opetellaan alustavasti rytmin, melodian ja harmonian käsitteitä tehtyjen harjoitusten pohjalta. Nuottien aika-arvot opetellaan. Opittua nuotinkirjoitustaitoa voidaan hyödyntää myös omien sävelmien teossa. Oppilaita kannustetaan soittoharrastuksen pariin. Osa musiikinopetuksesta voi olla kuoro- ja orkesteritoimintaa. Kuvataide Maalaus ja piirustus Maalataan aiheita liittyen pääainejaksojen sisältöihin. Tekniikka on edelleen märkää märälle. Kalevalan jykevä tammi, sinitaivaalla liitelevä kotka tai vaaroilla roihuavat tottotulet ovat pääainejaksoihin liittyviä maalausaiheita. Tärkeämpää kuin kohteiden konkreettinen kuvaaminen on oikean tunnelman tavoittaminen. Jaksovihkojen kuvittamisessa siirrytään vähitellen puuväripiirtämiseen. Opetellaan alustavasti vinoviivatekniikkaa ja tutustutaan viivan mahdollisuuksiin esimerkiksi eläinhahmoja etsien. Muotopiirustus ja muovailu Opetellaan piirtämään esineitä mallista. Piirretään solmuja ja ornamenttikuvioita sekä vapaankäden geometriaa. Harjoitellaan edelleen muodon metamorfooseja ja tehdään symmetriaharjoituksia. Muovaillaan savesta ihmis- ja eläinhahmoja. Historiaan ja maantietoon liittyen muovataan Rovaniemestä kartta: Ounas- ja Kemijoki sekä niitä ympäröivät vaarat. Eurytmia Piirimuodon ohella harjoitellaan ns. frontaalia esitystä, jossa rintamasuunta on koko ajan eteenpäin. Äidinkielessä opittuja sanaluokkien laatuja havainnollistetaan liikkumalla. Harjoitellaan kalevalaisen runon poljentoa ja alliteraatiota eli alkusointua. Säveleurytmiassa harjoitellaan harmoniselta rakenteeltaan yksinkertaisia musiikkikappaleita. Seurataan esimerkiksi diskantti- ja bassoääntä käsillä ja jaloilla rytmittäen. Opitaan sävelten liike-eleitä ja erilaisia kaanonmuotoja. Käsityö Opetellaan ristipisto ja valmistetaan sitä hyödyntäen erilaisia käyttötekstiileitä, kuten tyyny, penaali tai kännykkäkotelo. Työn suunnitteluun ja sommitteluun kiinnitetään erityistä huomiota: olennaista on taiteellisuuden ja käytännöllisyyden yhteen liittäminen. Ristipistotyöt hahmotellaan paperille elävinä väripintoina, ei pisto pistolta. Ristipisto, kuten kaikki ristiinmeno, vahvistaa oikea-vasen -linjan ylittämistä ja herättää

34

minätietoisuutta. Lisäksi opetellaan käsinompelun alkeet: yliluottelu, harsiminen, jälkipistot jne. Välitöinä voidaan valmistaa esimerkiksi pirtanauhoja tai kutoa mattoa. Liikunta Tehdään piirissä harjoituksia, joissa korostuu rytminen elementti, voimakas keinuva heiluriliike sekä jambinen lyhyt-pitkä-rytmi. Pelataan yksinkertaisia heittämis- ja kiinniottamispelejä, jotka sisältävät takaa-ajoa, nopeita roolinvaihtoja ja edellyttävät kuuntelua ja tarkkaavaisuutta. Tehdään kuperkeikkoja, kärrynpyöriä ja muita sirkustemppuja. Opetellaan pelaamaan nelimaalia, seinätennistä, hyppäämään ruutua, risti-nollaa jne. Opitaan suunnistamaan lähiympäristössä. Käydään ratsastamassa. Jatketaan hiihtoa, luistelua ja uintia. 5. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus

Kertomusaineisto Kertomusaineisto myötäilee historian- ja maantiedonopetusta. Tutustutaan eri kansojen mytologisiin tarinoihin kuten Eddaan, intialaiseen mytologiaan, Gilgamesh-eepokseen, kreikkalaisiin taruihin ja Pohjolan kansansatuihin. Kirjoittaminen ja lukeminen Oikeinkirjoitusharjoituksia sekä aine- ja asiointikirjoitusta jatketaan edellisvuoden tapaan. Luokan yhteisten lukukirjojen käsittelyä tukee esimerkiksi oman lukupäiväkirjan pitäminen. Pidetään esitelmiä pääaineeseen liittyen. Tiedonhakua eri lähteistä harjoitellaan. Kielen tehtävät ja rakenne Viidennen luokan läpäisevä aktiivisuus näkyy myös kielen rakenteiden opiskelussa. Koulun näkymättömät toimijat saavat kasvot, kun lauseita käännetään passiivista aktiivimuotoon: Koulua siivotaan / Kaarina siivoaa koulua; Ruokaa laitetaan / Irma laittaa ruokaa. Tekijän huomioiminen näkyy myös suorassa ja epäsuorassa esityksessä. Kerrataan oikeinkirjoitus ja välimerkkien käyttö. Puhe- ja draamataide Tehdään äännevoimistelua erityisesti K-, P-, R- ja S-äänteillä. Runojaloista heksametri rytmittää lausuntaa. Puheharjoitukset valmistavat satunäytelmään, jolle omistetaan kokonainen pääainejakso. Näytelmää valmistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota äänenkäytön elävyyteen ja roolityyppien luonteikkaaseen esitykseen. Näytelmä

35

esitetään koulun muille oppilaille ja kutsuvieraille. Lukuvuoden aikana voidaan myös dramatisoida pienempiä näytelmiä pääaineen tai kieltentuntien aiheisiin liittyen. Vieraat kielet Opetellaan runoja, lauluja ja käydään kysymys- ja vastauskeskusteluja esimerkiksi näytelmän muodossa. Tehdään puheharjoituksia. Asioita opetellaan rytmisesti toistaen. Kertaaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen ovat keskeisellä sijalla, yksityiskohtiin palataan tarvittaessa. Harjoitellaan lukemista lukukirjan avulla. Tuntemattomat sanat käsitellään ennen tekstin uutta osaa. Tekstin ymmärtämistä tuetaan ensin suullisin kysymyksin, jotka kirjataan myöhemmin ylös vastauksineen. Sanastoa laajennetaan systemaattisesti ja seurataan sanakokein. Opetellaan sanelukirjoitusta. Saksa; kielen tehtävät ja rakenne Aloitetaan oman kielioppivihkon kokoaminen. Harjoitellaan suullisesti vahvoja verbejä ja kirjoittaen verbien aikamuotoja. Opitaan alustavasti sijamuotoja (akkusatiivi ja datiivi), prepositioita, ajan, paikan ja tavan perusadverbejä ja adverbiaaleja sekä lauserakennetta (esimerkiksi modaalisten apuverbien tai alisteisten sivulauseiden kanssa). Englanti; kielen tehtävät ja rakenne Myös englannin kielestä aletaan rakentaa kielioppivihkoa. Kerrataan huolella aiemmin opittu. Opetellaan tarkemmin persoonapronominien possessiivipronominit, s-genetiivi, kielto- ja kysymyslauseiden muodostaminen (do/does, don`t/doesn`t) sekä lisää järjestyslukuja. Vertaillaan kestopreesensiä ja yleispreesensiä. Opetellaan lyhyiden adjektiivien komparatiivi ja superlatiivi. Harjoitellaan there is – there are -rakennetta, olla-verbin sekä säännöllisten verbien imperfektiä ja paikan prepositioita. Matematiikka

Luvut ja laskutoimitukset Matematiikan viikkotunneilla kerrataan aiemmin opittua: kertotaulut sekä allekkain ja murtoluvuilla laskeminen. Laskusäännöt voidaan myös koota yhteen vihkoon. Jaksoilla puolestaan keskitytään uuden opetteluun: osiksi jaettu kokonaisuus saa uuden esitystavan desimaaliluvuissa. Tutkitaan lukujen jaollisuutta ja alkulukuja. Opetellaan laskujärjestys. Tarkastellaan näytelmää (ks. Puhe- ja draamataide) taloudelliselta kannalta. Päätetään sopiva lipun hinta ja mietitään markkinointia. Myös kahvion hinnoittelua pohditaan. Näin aloitetaan rahankeruu kahdeksannen luokan luokkaretkeä varten. Opetus on osa yrittäjyyskasvatusta. Geometria Tehdään geometrisia perusmuotoja vapaalla kädellä. Etsitään kolmioiden ja suorakulmioiden lainalaisuuksia. Tarkan muodon kauneus puhuttelee viidesluokkalaista. Tutustutaan alustavasti pinta-alan laskemiseen.

36

Biologia ja maantieto Eläinten tuntemusta laajennetaan neljännen luokan tapaan, eläimiä ihmiseen verraten. Sekä kotimaan että kaukaisempien maiden eläimiä, lähinnä nisäkkäitä, käsitellään erilaisissa elinolosuhteissa elävinä ja niihin erikoistuneina. Pidetään esitelmiä eläinlajeista. Kasviopin opiskelu aloitetaan paneutumalla yksittäisen kasvin rakenteeseen: juureen, varteen, kukkaan ja hedelmään/siemeneen. Kasvuprosessin tarkastelussa painotetaan kasvin suhdetta aurinkoon ja vuoden kiertokulkuun. Kasvikuntaa tarkastellaan myös kokonaisuutena; jakson aikana voidaan luoda yleissilmäys kasviluokkiin. Kustakin kasviluokasta tutustutaan sen tyypillisimpiin edustajiin. Sienet käsitellään osana kasvioppia. Kasvituntemus laajenee metsäretkillä ja kesätehtävien myötä. Maantiedossa kerrataan ja syvennetään Suomen tuntemusta. Näkökulma laajenee rajojen ulkopuolelle muuhun Pohjolaan: tutustutaan Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjän Euroopan puoleiseen osaan. Edetään konkreettisista olosuhteista (pinnanmuodostus, vesistöt, luonnonvarat ja ilmasto), työhön ja elinkeinoelämästä kulttuuriin. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto

Jatketaan Uuden testamentin käsittelyä. Pohditaan Jeesuksen opetusten soveltamista omassa elämässä. Tutustutaan edelleen kirkkovuoden juhliin ja seurakunnan toimintaan muun muassa osallistumalla kuukausittaisiin hartaushetkiin. Lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja. Opitaan kantamaan vastuuta koulun pienemmistä oppilaista kummiluokkatoiminnan yhteydessä. Oman aktiivisuuden merkitys kaikessa toiminnassa korostuu. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Ympäröivän kulttuurin ymmärtämiseksi jatketaan tutustumista Uuden testamentin sisältöön. Opitaan kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisten vakaumusta. Käsitellään ihmisen vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja luonnosta. Tutustutaan muinaisiin mytologisiin käsityksiin ja elintapoihin. Opitaan kantamaan vastuuta koulun pienemmistä oppilaista kummiluokkatoiminnan yhteydessä. Oman aktiivisuuden merkitys kaikessa toiminnassa korostuu.

37

Historia Maailman historian käsittely aloitetaan tutustumalla muinaisintialaiseen, persialaiseen ja mesopotamialaiseen, egyptiläiseen sekä antiikin Kreikan kulttuuriin hellenismin alkuun saakka. Musiikki Jatketaan moniäänistä laulamista ja soittamista. Nokkahuiluilla soitetaan kansanmusiikin lisäksi yksinkertaista renessanssi- ja barokkimusiikkia. Nuotinlukutaitoa syvennetään. Tutustutaan eri sävellajeihin. Viidesluokkalaiset osallistuvat koulun kuoro- ja orkesteritoimintaan. Kuvataide Maalaus ja piirustus Maalauksen aihepiiri laajenee pääainejaksojen mukaan: historian kulttuurikaudet, maantiedon kartat ja maisemat, biologian kasvit ja eläimet. Maalaustekniikka on edelleen märkää märälle. Jatketaan puuväreillä piirtämistä. Opitaan kynänkäytön eri tekniikoita ja tavoitellaan runsasta sävy- ja valöörimaailmaa. Muotopiirustus ja muovailu Tehdään runsaasti käsialaharjoituksia sekä kolmisymmetria-, asymmetria- ja muodonmuutostehtäviä. Kolmioiden ja suorakulmioiden ominaisuuksiin tutustutaan käsivaraisesti piirtäen. Ornamenttipiirtämistä syvennetään. Muovaillaan savesta erilaisia eläinhahmoja. Historiaan ja maantietoon liittyen voidaan muovailla esimerkiksi savitauluja, sinettejä ja pinnanmuotoja. Eurytmia Harjoitellaan heksametriä ja muita kreikkalaisia runomittoja. Säveleurytmiassa jatketaan musiikin rytmien ja sävelaiheiden harjoittamista. Käytetään edelleen harmoniselta rakenteeltaan yksinkertaisia musiikkikappaleita esimerkiksi klassiselta kaudelta. Liikutaan yksinkertaisia symmetria- ja ketjumuotoja, joissa koko ryhmä kulkee samanaikaisesti, esimerkiksi harmoninen kahdeksikko. Käsityö Opetellaan neulomaan viidellä puikolla. Sukkia ja lapasia neulottaessa opitaan resorineule, kavennus ja levennys. Välitöinä ommellaan esimerkiksi kangaseläimiä. Kolmiulotteisten töiden valmistaminen kehittää avaruudellista hahmotuskykyä. Kaavojen ja kirjallisten ohjeiden käyttö tulee valmistusprosessin luontevaksi osaksi.

38

Liikunta Opetellaan kreikkalaisen viisiottelun lajeja: pituushyppy, juoksu, paini, keihäänheitto ja kiekonheitto. Opetus integroituu historian opetukseen. Leikitään rohkeutta ja nopeaa huomiokykyä vaativia pelejä, kuten polttopalloa ja erilaisia kiinniottoleikkejä. Jatketaan sirkustemppuja. Lisäksi hiihdetään, luistellaan, suunnistetaan ja uidaan. Pelataan pesäpalloa. MURROSIKÄINEN - Maailmaa päin

Murrosikäinen käy läpi sisäisen ja ulkoisen muodonmuutoksen. Hän voi jo sisäisyydellään osittain hallita ympäröivää maailmaa ja vaikuttaa siihen. Murrosikäinen etsii uusia roolimalleja ja ihanteita. Ulkoisten rajojen koettelu vaihtelee hiljaisen itsetutkiskelun kanssa. Maailman ilmiöiden, erityisesti fysiikan ja kemian, kausaalisuutta aletaan ymmärtää ja ajattelu kaikessa vahvuudessaan on voima, joka liittää havaittavat ilmiöt ja käsitteet toisiinsa. Ideoiden ja käytännön onkin tärkeää kohdata opetuksessa. Myös itsearviointi astuu nyt uudelle tasolle: oppilas kykenee analysoimaan suoritustaan tarkemmin ja perusteellisemmin kuin aiemmin. 6. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto ja kirjallisuus Päivittäinen kertomusaineisto liittyy historianopetukseen eli antiikin Roomaan ja keskiaikaan. Luetaan kyseistä ikäkautta ja oppilaita puhuttelevaa kirjallisuutta. Tyylilaji vaihtelee realismista fantasiaan ja seikkailukirjallisuuteen. Tutustutaan keskiaikaiseen balladirunouteen. Voidaan aloittaa oman runovihkon kokoaminen. Kirjoitelmat Referointia ja muistiinpanojen tekemistä harjoitellaan runsaasti niin suullisen kuin kirjallisenkin aineiston pohjalta. On tärkeää oppia tiivistämään, jäsentämään ja erittelemään omaan tekstiin olennainen sekä kuullusta että luetusta kielestä. Tätä harjoitellaankin paljon vihkotekstejä laadittaessa. Kirjoitetaan selostuksia ja ohjeita. Oikeinkirjoitukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Kehitellään anagrammeja ja palindromeja. Kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan aiemmin opittua, esimerkiksi sanaluokat. Opetellaan verbien tapaluokat eli modukset ja nominien taivutus kaikissa sijamuodoissa.

39

Puhe- ja draamataide Dramatisoidaan kohtaus Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä, esimerkiksi veljesten joulusauna. Julkista puhumista ja retoriikan alkeita opitaan pitämällä lyhyitä puheita ja sekä valmistamalla ja lausumalla varoituksia, käskyjä, toimintaohjeita ja direktiivejä. Historian opetuksen painopisteenä oleva Rooma ja roomalainen puhetaito liittyvät äidinkielen opetukseen. Opitaan kokemaan kielen kauneus ja voima. Pidetään esitelmiä pääainejaksoihin liittyen. Valmistetaan sketsejä moduksista. Kiinnitetään huomiota tempon ja dynamiikan vaihteluun puheessa. Toinen kotimainen kieli Ruotsi Ruotsin kieltä maistellaan aluksi opettajaa kuunnellen ja perässä toistaen, vähitellen myös pieniä vuoropuheluita käyden. Rohkeaan puhumiseen kannustetaan erityisesti ja hyvään ääntämiseen kiinnitetään huomiota. Runot, laulut ja yksinkertaiset tekstit toimivat opiskelumateriaalina, aihepiirinä mm. vuodenkierto ja oppilaiden arkipäivään liittyvät asiat. Opettaja kirjoittaa taululle kaiken opiskeltavan ja oppilaat jäljentävät tekstit vihkoihinsa. Oikeinkirjoitukseen kiinnitetään huomiota. Kieliopissa käsitellään muoto- ja lauseopin alkeet kuten kysymyssanat, en- ja ett-sukuiset substantiivit sekä niiden monikot. Opetellaan myös päälauseen sanajärjestys, verbintaivutusta sekä persoona- ja possessiivipronominit. Tutustutaan Ruotsin maantietoon ja kulttuuriin, esimerkiksi kansanperinteeseen, murteisiin, ruokaan ja musiikkiin. Vieraat kielet

Dramaattisuus ja huumori ovat keskeisiä teemoja niin runoissa kuin vuoropuheluissakin. Suulliseen työskentelyyn sisältyy runsaasti jokapäiväistä keskustelusanastoa sekä kielelle ominaisia vakiintuneita sanontoja, fraaseja. Luetaan tarinoita ääneen yhdessä ja yksin. Etsitään tekstistä tiettyjä asioita tai tarkastellaan, kuinka usein jokin sana esiintyy tekstissä. Jatketaan keskustellen ja kirjoittaen kysymysten ja vastausten etsimistä luetunymmärtämisen tueksi. Kirjeet, yksinkertaiset kuvaukset, päiväkirjat ja tiivistelmät tarinoista muodostavat kirjoitustehtävien materiaalin. Saksa; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan aiemmin opittua. Opetellaan adjektiivien vertailu, genetiivin, akkusatiivin ja datiivin käyttö, adjektiiviattribuuttien heikko ja vahva taivutus, aktiivi ja passiivi, sanajärjestys päälauseessa ja sivulauseessa sekä substantiivin sukua koskevat säännöt. Sanojen opettelun yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota sanojen sukuihin ja monikkomuotoihin. Kielioppivihko pidetään ajan tasalla.

40

Tutustutaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin maantietoon ja kulttuuriin, esimerkiksi kansanperinteeseen, murteisiin, ruokaan ja musiikkiin. Englanti; kielen tehtävät ja rakenne Käydään läpi aikamuodot ja opetellaan tärkeimmät epäsäännölliset verbit. Opetellaan s- ja of-genetiivin ero, indefiniittipronomineja, persoonapronominien objektimuodot, substantiivien epäsäännöllinen monikko, epämääräisen ja määräisen artikkelin ero sekä pitkien adjektiivien komparatiivi ja superlatiivi. Syvennetään muodollisen subjektin (it ja there) tuntemusta. Ajanilmausten prepositioita harjoitellaan. Tutustutaan Iso-Britannian ja Irlannin maantietoon ja kulttuuriin, esimerkiksi kansanperinteeseen, murteisiin, ruokaan ja musiikkiin. Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Opetellaan prosentti- ja korkolaskuja. Tutustutaan talouselämän perusteisiin omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen ja rahaan vaihdon välineenä. Seurataan luokkakassan karttumista. Kerrataan murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla laskeminen. Korkolaskusta johdetaan algebran alkeet. Rooman historiaan liittyen opetellaan roomalaiset numerot. Geometria Aloitetaan harpin ja viivoittimen avulla tapahtuva geometrian opiskelu. Opetellaan peruskäsitteet: piste, suora, puolisuora ja jana. Opetellaan piirtämään keskinormaali ja puolittamaan kulma. Tutustutaan kulmien ominaisuuksiin. Tutkitaan ympyrän ominaisuuksia ja ympyrän suhdetta suoraan. Opitaan käsitteet ympyrän kehä, säde, halkaisija, jänne, tangentti, sektori, sekantti ja segmentti. Harjoitellaan ympyrän jakamista ainakin kuuteen ja kahteentoista osaan sekä hyödyntämään opittua esimerkiksi neliön ja tasasivuisen kolmion piirtämisessä. Lasketaan neliön, suorakaiteen ja suorakulmaisen kolmion pinta-alat. Tutustutaan Pythagoraan lauseeseen alustavasti. Biologia ja maantieto Ihminen Fysiikanopetukseen liittyen tutustutaan kurkunpään ja korvan toimintaan. Käsitellään nautinto- ja päihdeaineiden vaikutuksia. Eläimet Tutustutaan linnun rakenteeseen. Laajennetaan lintutuntemusta perehtymällä erityisesti Rovaniemen seudulla esiintyviin lajeihin. Tarkastellaan myös muissa maantieteellisissä ympäristöissä eläviä lintuja. Omien havaintojen tekeminen niin

41

linturetkillä kuin piirrettäessä on tärkeää. Lajituntemusta voidaan laajentaa myös esitelmien avulla. Kasvit Kasvien tuntemusta laajennetaan. Voidaan käsitellä hyötykasveista puut. Eri puulaadut tulevat tutuiksi myös teknisen työn oppitunneilla. Kasvioppi integroituu maantiedon opetukseen. Mineraalit Kiviopin jaksolla luodaan katsaus graniitti- ja kalkkimaaperän eroihin. Tutustutaan mineraalien maailmaan: aineen suureen kiertokulkuun ja kivilajeihin. Tarkastellaan myös jalokivien ja korukivien syntyä. Vieraillaan geologian tutkimuskeskuksessa ja mahdollisuuksien mukaan Luoston ametistikaivoksella. Voidaan myös tutustua kivien työstämiseen. Maantieto Käsitellään ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä sekä luonnonvaroja ja eläimistöä Euroopan, Arabian niemimaan ja Pohjois-Afrikan osalta. Luonnonolosuhteiden vaikutus ihmisten elämään ja elinkeinoihin on keskeisellä sijalla. Tutustutaan Euroopan valtioihin esimerkiksi esitelmien muodossa. Fysiikka Luodaan yleiskatsaus fysiikan eri alueisiin: akustiikkaan, optiikkaan, lämpöoppiin, sähköoppiin ja magnetismiin. Opetuksen lähtökohta on fysikaalinen ilmiö, jota havainnoidaan yhdessä. Oppilaat kirjaavat havainnot ylös, josta ne luetaan ja tiivistetään olennaiset asiat ja lainalaisuudet vihkotekstiksi. Akustiikassa tutkitaan esineen koon ja materiaalin vaikutusta sointiin. Monokordista nähdään kielen pituuden suhde intervalliin. Tutkitaan lisäksi äänen etenemistä, kaikua ja resonanssia. Tutustutaan kurkunpään ja mahdollisesti korvan toimintaan. Optiikassa tutustutaan valon ja värin ilmiöihin: valolähteet, taivaansini, auringonlaskun ja –nousun värikirjo, varjo ja puolivarjo, prisma, jälkikuvat ja Goethen väriympyrä. Lämpöopissa käsitellään lämpölaajeneminen ja lämmönjohtuminen. Sähköopissa tutustutaan staattiseen sähköön. Magnetismissa tutkitaan magneettikenttää, magneetin erinapaisuutta ja kompassin toimintaa. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Jatketaan Uuden testamentin käsittelyä, aiheina pääsiäisen tapahtumat, apostolien teot ja Paavalin elämä. Käsitellään kristinuskon alkuaikojen historiaa alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon. Tutustutaan Raamatun syntyyn, tulkintaan ja käyttöön. Pohditaan ihmistä oman elämänsä, elämänpiirinsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana.

42

Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Käsitellään kristinuskon alkuaikojen historiaa. Tutustutaan juutalaiseen ja islamilaiseen kulttuuriin liittyen historian ja maantiedon opetukseen. Käsitellään yksilöjen erilaisuutta ja kaikkia yhdistävää ihmisyyttä. Käsitellään kertomusaineistoa, jossa kuvataan yleisinhimillisten vaikuttimien merkitystä ihmisen sosiaalisessa käyttäytymisessä. Käsitellään ihmisen vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja luonnosta. Opetukseen liitetään mahdollisuuksien mukaan käytännön toimintaa yhteishyväksi.

Historia Tutustutaan maailmanhistoriaan antiikin Roomasta myöhäiskeskiaikaan saakka. Roomalainen yhteiskuntajärjestys ja laki valtioelämän jäsentäjänä nähdään Rooman maailmanvallan perustana. Kansainvaellukset johtavat keskiaikaan, jonka uskonnolliset ihanteet synnyttävät ritari- ja luostarilaitoksen. Käsitellään kaupunkien ja ammattikuntien synty. Myös ristiretket ja arabialainen kulttuuri ovat keskeisiä teemoja. Voidaan tutustua Suomen keskiaikaan. Musiikki Opetellaan soittamaan alttohuilua. Tutustutaan mollisävellajeihin. Nuotinlukua harjoitellaan edelleen. Kaikki oppilaat osallistuvat kuoro- ja orkesteritoimintaan. Kuvataide Eri oppiaineisiin liittyvistä aiheista maalataan väri-, tila- ja tunnelmatutkielmia. Optiikkaan liittyen maalataan väriympyrä sekä valo- ja väriharjoituksia. Tutustutaan alustavasti väriperspektiiviin ja kerrosmaalaustekniikkaan. Opetellaan luonnostelua yhdellä värillä ja tehdään valo- ja varjopiirustuksia mahdollisesti myös hiilellä. Opitaan keramiikan teon perustaitoja. Muovaillaan ihmis- ja eläinhahmoja. Eurytmia Perussauvaharjoituksien avulla opitaan liikkeiden ja kasvavien voimien hallintaa, koordinaatiokykyä ja näppäryyttä. Ne auttavat myös ryhdin löytämisessä. Säveleurytmiassa tehdään tahtiharjoituksia ja aloitetaan intervallien harjoittelu. Erityisesti ylöspäin suuntautuva oktaavi tukee sisäistä ryhdikkyyttä ja ehkäisee sulkeutuneisuutta. Liikutaan duurisävelasteikkoja ja kvinttiympyrää. Suuret geometriset ryhmämuodot kehittävät hahmotuskykyä ja tilasuhteiden tajua. Voidaan ottaa käyttöön vihko, johon tehdyt koreografiat merkitään.

43

Käsityö Tekstiilityö

Lukuvuoden päätyö on nuken valmistaminen. Nukke ommellaan käsin. Työvaiheet noudattavat lapsen omaa kehityslinjaa: aloitetaan päästä, edetään vartaloon ja lopuksi raajoihin. Nukke tehdään taiteellisesti, voimakkaita kasvonpiirteitä ja ilmeitä välttäen. Vartalo ja raajat muotoillaan plastisesti. Lopuksi suunnitellaan ja valmistetaan nukelle vaatteet.

Tekninen työ

Varsinainen tekninen työ alkaa 6. luokalla. Käydään läpi yleiset käsityön taidot ja

opetellaan oikeat työtavat. Mittaaminen ja suunnittelu ovat aina työn perustana. Työstetään ja muovaillaan savea ja puuta. Puu on alussa keskeisin materiaali. Koneiden käyttö voi alkaa, kun käsityökalujen käyttöä hallitaan riittävästi. Kiinnitetään erityistä huomioita puun muotoiluun ja valmistetaan yksinkertaisia käyttöesineitä kuten nuija, kauha, kulho, vati, rasioita, ehkä pieniä huonekalujakin. Lisäksi voidaan valmistaa vesiprisma liittyen fysiikanopetukseen.

Liikunta Leikillisyyden tilalle tulee yhä voimakkaammin harjoittelu. Mitellään omia voimia ja taitoja. Voimistelussa kiinnitetään huomio suorituksen tarkkuuteen. Tehdään erilaisia hyppyjä, käsinseisontaa ja kärrynpyörää. Kehitetään oman kehon hallintaa tasapaino- ja jongleerausharjoituksin. Myös muita sirkusharjoituksia voidaan tehdä. Raajojen fyysinen kasvu asettaa haasteita niiden hallinnalle. Hyvää harjoitusta muuttuvalle keholle ovat erilaiset tanssit. Uinnissa opetellaan hyppyjä, viestejä ja vaatteet päällä uimista sekä voidaan suorittaa uimamerkkejä. Jatketaan hiihtoa, luistelua ja suunnistusta. Tehdään noin kolmen päivän vaellusretki. Kotitalous Opitaan valmistamaan erilaisia perusruokia, siten että ateriakokonaisuus on monipuolinen ja ravitseva. Leivotaan suolaisia ja makeita leivonnaisia. Opitaan hyviä pöytätapoja ja siivoamaan jäljet. Kiinnitetään huomiota työnjakoon ja ajankäyttöön. Suunnitellaan ja valmistetaan vaellusleirin ruoka. Matematiikan opetukseen liittyen voidaan tehdä taloudellisuusvertailuja ja reseptien moninkertaistuksia.

44

7. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto ja kirjallisuus Luetaan historiallisia ja maantieteellisiä kuvauksia sekä matkakertomuksia ja elämäkertoja, esimerkiksi Livingstonen, Galileon, Michelangelon, Leonardon ja Kolumbuksen elämäkerta. Voidaan jatkaa runovihkon kokoamista. Kirjoitelmat Kirjoitetaan asiointikirjeitä, kuvauksia ja aineita pääaineeseen liittyen sekä kirjoitelmia eri tyyleillä. Tehdään kirjareferaatteja. Voidaan tehdä vanhuksen elämäkerrallinen haastattelu ja kirjoitetaan oma elämäkerta. Kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan sijamuodot, modukset ja harjoitellaan runsaasti ja entistä tarkemmin lauseenjäsennystä. Tutustutaan verbien nominaalimuotoihin sekä lauseenvastikkeisiin. Puhe- ja draamataide Valmistetaan puheita eri tyyleissä, esimerkiksi juhlapuhe, osanotto, pakina jne. Tutkitaan vaikutelmien syntyä puheessa. Käydään esimerkiksi dialogia samoilla sanoilla äänenväriä muuntaen. Pidetään esitelmiä pääainejaksoihin liittyen. Toinen kotimainen kieli Ruotsi

Harjoitellaan entistä tietoisemmin puhumista ja ruotsin kielelle tyypillisten äänteiden lausumista. Aktivoidaan puhetta parikeskusteluin ja ääneen lukemalla. Kuunnellaan näytteitä norjan ja tanskan kielestä. Luetaan runsaasti autenttisia tekstejä, joiden aihepiirinä on jokapäiväinen elämä Pohjoismaissa. Tehdään kirjallisia harjoituksia.

Harjoitellaan verbien taivutusta ja tarkastellaan eri konjugaatiotyyppejä pysytellen vielä

preesensissä ja imperfektissä. Opitaan lisää apuverbejä. Harjoitellaan kysymys- ja kieltolauseita. Opitaan persoonapronominien objektimuodot ja indefiniittipronominit. Opitaan konditionaalin käyttöä sekä järjestysluvut. Tutustutaan Skandinavian maiden kulttuuriin ja maantietoon.

45

Vieraat kielet Avainsanana on oppilaiden oma aktiivisuus ja sisältöjen puhuttelevuus. Lukemistojen aiheina ovat kulttuuri, maantieto, historia ja ajankohtaiset tapahtumat. Säännöllisin sanakokein ja saneluin tarkistetaan oppimisen eteneminen. Keskusteluissa runsas puheen tuottaminen ja idiomien hallitseminen on tärkeää. Hankitaan mahdollisuuksien mukaan ystävyysluokka ja kirjeenvaihtokavereita. Käytetään kaksikielisiä sanakirjoja. Tehdään yksinkertaisia tiivistelmiä käsitellystä aineistosta. Saksa; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan kaikki sijamuodot. Adjektiivien ja adverbien vertailua jatketaan. Tutustutaan suoraan ja epäsuoraan esitykseen. Tarkastellaan prepositioita (in das < > in dem) ja niiden kanssa käytettävää sijamuotoa sekä pronominien (possessiivi-, refleksiivi-, resiprookki- ja demonstratiivipronominit) käyttöä. Opitaan kaikki aikamuodot ja tapaluokat, akkusatiivia ja datiivia vaativia verbejä sekä välimerkkien käyttö. Osa sisällöistä voidaan käsitellä 8. luokalla. Englanti; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan aikamuodot. Opetellaan futuurissa kertomista ja toiveiden (I wish), ihmettelyn (I wonder) sekä ihastelun (I admire/ What a …) esittämistä. Muodostetaan adverbejä adjektiiveistä ja opetellaan adverbien vertailuasteet. Opetellaan prepositioita ajanilmauksissa, refleksiivipronomineja ja kansallisuussanoja. Syvennetään sanajärjestyksen tuntemusta ja laajennetaan sanavarastoa epäsäännöllisten verbien osalta. Matematiikka Luvut ja laskutoimitukset Lukualue laajenee negatiivisiin lukuihin. Opitaan vastaluku, itseisarvo ja neljä peruslaskutoimitusta rationaalilukujen joukossa. Tutustutaan sulkeiden käyttöön. Algebrassa potenssilasku opitaan toistuvan kertolaskun avulla. Vastakkaisena toimenpiteenä neliölle opitaan neliöjuuren käyttö. Lisäksi ratkaistaan yksinkertaisia yhtälöitä ja tarkastellaan suhdetta ja verrantoa. Talousmatematiikassa opitaan laskemaan korkoa korolle. Tutustutaan alustavasti graafiseen esitykseen mm. tilastotiedon esitystapana. Geometria Opetellaan kolmion ja ympyrän geometriaa: yhtenevyys ja samanmuotoisuus sekä kolmion merkilliset pisteet. Tutustutaan alustavasti Pythagoraan lauseeseen pinta-alaesityksenä, lukuun pii ja ympyrän pinta-alaan. Lisäksi harjoitellaan mittakaavassa piirtämistä ja mittakaavamuunnoksia. Kerrataan pinta-alojen laskeminen. Kolmiulotteisen hahmottamisen kehittämiseksi tehdään platonisia kappaleita savesta muotoilemalla ja paperista leikkaamalla ja taittelemalla. Perspektiivipiirustusta harjoitellaan kuvaamataidon tunneilla.

46

Biologia ja maantieto Ihminen Käsitellään ihmisen hengitys ja verenkierto, ruoansulatus, aineenvaihdunta ja lisääntyminen sekä seksuaalisuus. Tarkastellaan terveen elämän edellytyksiä, kuten ravintoa, lepoa ja unta, liikuntaa, hygieniaa ja nautintoaineita. Silmän rakenne opitaan fysiikanopetuksen yhteydessä. Eläimet Eläinopissa käsitellään makean ja suolaisen veden kaloja. Tutustutaan lohen ja ankeriaan vaellukseen. Lisäksi käsitellään sammakkoeläimiä ja matelijoita. Kasvit Tutustutaan hyötykasveihin, pääpaino viljakasveissa. Lisäksi tutustutaan erilaisiin vihanneksiin ja hedelmät. Käsitellään metsätyyppejä ja puulajeja. Tehdään käytännön puutarhatöitä. Maantieto

Laajennetaan eri maiden ja maanosien tuntemusta sekä tutustutaan eri kansojen kulttuurioloihin. Opitaan arvostamaan vieraita kulttuureja ja tapoja. Tarkastellaan liikenteen, talouden ja tiedonsiirron kehitystä ja merkitystä globalisoituvassa maailmassa. Maantiede integroituu historiaan mm. löytöretkien sekä geosentrisen ja heliosentrisen maailmankuvan muutoksen tarkastelussa. Voidaan valmistaa maapallo auttamaan maailman alueellista jäsentämistä.

Tähtitiede Tarkastellaan geosentrisesti auringon rataa navoilla, päiväntasaajalla ja kääntöpiireillä. Perehdytään kuun kiertoon ja vaiheisiin. Tutustutaan kiintotähtitaivaaseen lähtien Pohjantähteä ympäröivistä sirkumpolaarisista tähdistä. Heliosentrinen näkökulma tulee tutuksi tähtitieteen historian kautta. Tutustutaan Ptolemaioksen, Galilein, Kopernikuksen ja Keplerin työhön. Voidaan käsitellä kuun ja auringon pimennys sekä planeettojen liike. Tehdään runsaasti omia havaintoja ja retkiä. Silmävaraisen havainnoinnin lisäksi tehdään havainnointia kiikareilla ja kaukoputkella. Fysiikka Fysiikanjakson keskeisenä sisältönä on mekaniikka. Sen aiheina ovat yksinkertaiset koneet: vipu ja varsi, kalteva taso ja väkipyörä. Kun tarkasteluun liitetään ketjut, hammaspyörät ja jousi, on oppilailla mahdollisuus ymmärtää esimerkiksi mekaanisen kellon toiminta. Tutkitaan myös painopistettä ja vaakaa. Optiikassa tutustutaan peileihin ja linsseihin. Rakennetaan camera obscura, jota verrataan silmän rakenteeseen. Akustiikassa johdutaan värähtelevistä kappaleista taajuuden käsitteeseen ja ääniaaltoihin. Lämpöopissa havaitaan lämpölaajeneminen nesteissä ja kaasuissa. Sovelluksena tutustutaan lämpömittareihin ja erilaisiin mitta-asteikkoihin. Sähköoppi

47

käsittelee sähkövirtaa. Rakennetaan Voltan pari ja tutustutaan sähkövirran lähteisiin. Sähkömagneetti johdattaa oppilaat sähkömagneettisen induktion äärelle. Kemia Varsinainen kemian opiskelu alkaa. Tutkitaan eri aineiden palamista. Poltetaan luonnonmateriaaleja kuten puuta, heinää, villaa, pumpulia sekä alkuaineita, kuten hiiltä, fosforia ja rikkiä. Poltetaan aineita eri olomuodoissa. Tutustutaan tulen- ja lämmönkäytön historiaan. Tutustutaan metallien muokkaukseen, näiden käyttöön ja ominaisuuksiin. Suoritetaan kalkinpoltto ja tutustutaan kalkin ilmenemismuotoihin. Opitaan tekemään kokeista tarkkoja havaintoja, jotka kirjataan työvihkoihin. Havainnoista muodostetaan yhdessä keskustellen peruskäsitteitä ja ilmiöiden selityksiä. Tutkitaan happoja ja emäksiä luonnonindikaattorin (punakaalimehu) avulla. Terveystieto Käsitellään hyvinvoinnin perusteita ja vastuuta itsestä ja muista. Aisteista huolehtiminen on keskeistä murrosikäiselle nuorelle. Näkeminen (valaistuksen merkitys), kuuleminen (korvalappustereot), maku- ja hajuaisti (keinotekoiset makuaineet, hajusteet) ovat tarkastelun kohteina. Kiinnitetään huomiota terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Tutustutaan erilaisiin ravintofilosofioihin ja kasvien kasvatusmenetelmiin. Tarkastellaan ravinto-ongelmia kuten liikalihavuutta, anoreksiaa ja bulimiaa sekä diabetesta. Tutustutaan nautintoaineiden väärinkäyttöön ja riippuvuuden syntyyn. Perehdytään henkilökohtaisen hygienian merkitykseen. Huomioidaan median aiheuttama paine ulkonäköön. Tarkastellaan käsienpesun merkitystä esimerkiksi ruoan käsittelyssä. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Historian opetukseen liittyen tutustutaan uskonpuhdistuksen aikaan ja Martti Lutherin elämään. Käsitellään nykyistä kristikuntaa ja kirkkojen roolia nykyajassa. Tutkitaan kirkon ja Raamatun vaikutusta kulttuuriimme. Perehdytään ekumenian käsitteeseen ja kirkkojen väliseen vuoropuheluun. Pohditaan yksilön vastuuta itsestä, yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Tarkastellaan kristillistä uskontoa osana kulttuuriamme: kristillinen etiikka, vuoden juhlat ja kristilliset symbolit. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto

Pohditaan nuorten identiteetin etsimistä, nuorisokulttuuria sekä esikuvien vaikutusta omaan elämään. Tarkastellaan eettisen arviointikyvyn kypsymistä, suomalaisena ja

48

eurooppalaisena olemista sekä suvaitsevaisuutta. Pohditaan monikulttuurisuuden asettamia vaatimuksia ja mahdollisuuksia.. Käsitellään maailmankuvan muutoksia ihmiskunnan historiassa, ihmisen kehityshistoriaa ja eri aikakausina vaikuttaneita kulttuurivirtauksia. Käsitellään alustavasti historiallisesti merkittävimpiä uskontoja ja muita katsomuksia sekä niiden perinteitä ja oppeja. Pyritään ymmärtämään ihmisten tekojen ja päätösten merkitys nykyisyydelle ja tulevaisuudelle. Tarkastellaan omien tekojen ja päätösten seurauksia. Käsitellään vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja luonnosta. Pohditaan tulevaisuutta yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. Erityisesti huomioidaan nuoren vaikutusmahdollisuudet omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen. Kertomusaineisto koostuu suurmiesten ja -naisten teoista ja niiden vaikutuksista. Liitetään opetukseen mahdollisuuksien mukaan käytännön toimintaa yhteishyväksi. Käytännön toiminta voi olla vanhus-, vammais- tms. työtä, joka kehittää toisen ihmisen huomioonottamisen ja epäitsekkään toiminnan kykyä. Historia Tarkastellaan uuden ajan maailmanhistoriaa 1400-luvulta 1600-luvun alkuun saakka. Löytöretkien, keksintöjen ja luonnontieteen nousun synnyttämä murros luo pohjaa nykyajan elämänmuodon ymmärtämiselle. Esimerkkeinä tarkastellaan mm. kirjapainotaidon ja kansainvälisen pankkitoiminnan vaikutuksia. Tutustutaan Galilein, Keplerin ja Kopernikuksen elämään ja työhön. Tarkastellaan tutkimusmatkojen merkitystä alkuperäiskansoille ja Euroopalle. Lisäksi huomioidaan uusien hyödykkeiden tulo Eurooppaan: mausteet, kahvi, tupakka, kaakao, peruna, maissi yms. Musiikki Jatketaan alttohuilun soittoa. Otetaan mukaan myös sopraano-, tenori- ja bassohuilu. Oppilaat tutustuvat huiluperheen eri rooleihin. Osallistutaan koulun orkesteriin oman harrastesoittimen kanssa. Lauletaan moniäänisiä lauluja. Syvennetään musiikin teoriaa sointuopin alkein ja eri sävellajeihin tutustumalla. Kuvataide Murrosikäisen maailman muuttuessa yhä mustavalkoisemmaksi myös kuvataidetuntien työt muuttuvat samaan suuntaan. Hiilipiirustus nouseekin merkittäväksi tekniikaksi. Hiilellä ja lyijykynällä piirretään kolmiulotteisia toisiaan läpäiseviä kappaleita ja tehdään pakopisteiden perspektiiviharjoituksia. Huomiota kiinnitetään valaistusolosuhteisiin ja näkökulmaan. Värit kulkevat silti vielä mustavalkotöiden rinnalla: maalataan märkää märälle ja kuultomaalausta eri oppiaineiden aihepiireistä. Harjoitellaan väriperspektiiviä. Muovaillaan savesta muodonmuutosharjoituksia liittyen biologian ja maantiedon opetukseen. Valmistetaan reliefejä. Muovaillaan ihmishahmoa kääntymässä, kurkottelemassa, kumartumassa ja muissa eleissä. Geometrian opetukseen liittyen muovaillaan kartio ja platonisia kappaleita.

49

Eurytmia Tutustutaan erilaisten tunteiden ilmaisemiseen eurytmisin elein. Plastisella tavalla opitaan mm. ilon, toiveen, hämmästyksen ja onnellisuuden eleet. Pään, vartalon, käsien ja jalkojen avulla löydettyjä eleitä sovelletaan humoristisissa ja dramaattisissa runoissa. Luonnontieteen opetukseen liittyen aiheina ovat esimerkiksi tuli, savu, vesi ja ilma. Käytetään myös vieraskielisiä tekstejä. Sauvaharjoituksia jatketaan yhdistämällä niihin askeleita, askelsarjoja tai tilamuotoja. Duurisävelasteikkojen harjoittelu jatkuu, myös mollisävellajeihin tutustutaan. Käsityö Tekstiilityö

Koneompelu alkaa. Opetellaan omien töiden suunnittelua, kaavapiirustusta sekä ompelemaan vaatteita käsin ja koneella. Valmistetaan anorakki, collegepusero tms. Lisäksi opetellaan vaatteiden korjaamista ja parsimista. Tutustutaan alustavasti materiaalioppiin ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopiviin kankaisiin. Materiaalioppi liittyy

kemian opetukseen.

Tekninen työ

Jatketaan edellisvuonna opittujen taitojen syventämistä. Fysiikan opetukseen liittyen voidaan valmistaa liikkuvia leluja. Liikunta Murrosikäinen oppilas kokee yhä enemmän oman painonsa. Voimistelussa opitaan nauttimaan omasta painosta erilaisissa heilumis- ja heiluriharjoituksissa. Telinevoimistelussa korostuu voiman ja taidon lisäksi estetiikka. Opetellaan lentokuperkeikka ja voltti. Harjoitellaan pystypainia ja muita voimia vaativia lajeja. Yleisurheilussa otetaan mukaan aitajuoksu, kolmiloikka, kilpajuoksu ja viestit aiempaa pitemmillä matkoilla. Uinnissa ovat tärkeitä uimahypyt ja kestävyyttä vaativat uintimatkat, myös hengenpelastusta opetellaan. Mahdollisesti suoritetaan uimamerkki. Yksilöllisyyttä korostavien lajien vastapainona ovat erilaiset pallopelit ja leikit. Pelataan pesäpalloa, lentopalloa, koripalloa, tennistä yms. Suunnistusta opetellaan nyt kompassin avulla. Sirkustaitojen sekä kansan- ja vakiotanssien harjoittelu jatkuu. Kotitalous Jatketaan perusruokien valmistamista ja leipomista. Käsitellään ravintoaineita ja niiden saantia ruoka-aineista, opitaan ruoka-aineympyrä ja lautasmalli. Opetellaan tekstiilien hoitoa, silittämistä, mankelointia ja vaatteiden pesua. Tutustutaan kotitalouden jätehuoltoon ja ympäristövaikutuksiin.

50

8. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto ja kirjallisuus Kertomusaineisto koostuu elämäkerroista, kuten Christy Brownin ”Vasen jalkani”, Edisonin ja Faradayn elämä ja Anne Frankin päiväkirja. Luetaan novelleja ja maailmankirjallisuuden klassikkoromaaneja. Tutustutaan kirjallisuuden eri tyylilajeihin epiikkaan, lyriikkaan ja dramatiikkaan. Lyriikkaan perehdyttäessä apuna voidaan käyttää jo aiempina vuosina koottua runovihkoa. Kirjoitelmat Referoidaan ja analysoidaan luettuja tekstejä. Kirjoitetaan tekstejä erilaisissa tyylilajeissa, esimerkiksi realismin ja romantiikan hengessä. Jatketaan omien vihkotekstien laatimista. Tutustutaan mielipidekirjoituksiin. Tehdään vastineita puolesta ja vastaan. Kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan verbien nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet. Luodaan yleiskuva koko kieliopista. Puhe- ja draamataide Valmistetaan laaja kokoillan näytelmä, joka esitetään koulun muille oppilaille ja kutsuvieraille. Näytelmänteko musiikkeineen, lavastuksineen, puvustuksineen jne. yhdistää eri oppiaineita ja vaatii kokonaisen pääainejakson. Huomiota kiinnitetään äänenkäytön lisäksi roolihahmon ilmeikkääseen tulkintaan. Valmistelevana työnä tehdään dialogeja ja muita ilmaisuharjoituksia, joissa tunneilmaisu on keskeistä. Lisäksi valmistetaan esitelmiä liittyen pääainejaksojen aiheisiin. Toinen kotimainen kieli Ruotsi Harjoitellaan suullista imaisua yksinkertaisin lausein erilaisissa jokapäiväisissä tilanteissa. Luetaan ääneen, keskustellaan ja harjoitellaan kuullunymmärtämistä. Tarkastellaan suomenruotsin ja riikinruotsin välistä eroa. Lukemistona käytetään Lars Westmanin kirjaa ”Pojken och tigern”. Kirjassa vaelletaan Ruotsin halki samalla tutustuen maantietoon, historiaan ja kulttuuriin. Lukemistona käytetään myös katkelmia nuortenkirjoista kuten Bjarne Reuterin ”Knud, Otto och Carmen Rosita” ja elämäkerroista. Tehdään pieniä esitelmiä kirjallisesti ja suullisesti.

51

Kerrataan imperfekti ennen siirtymistä perfektiin ja pluskvamperfektiin. Opitaan demonstratiivipronominit. Tarkastellaan ajanmääreitä ja adverbejä. Opitaan adjektiivien vertailumuodot ja man-passiivin käyttö. Kerrataan någon/ingen -sanojen käyttö. Jatketaan Skandinaviaan ja erityisesti sen pääkaupunkeihin tutustumista. Vieraat kielet Kielten opiskelu jatkuu pitkälti seitsemännen luokan tapaan. Kielen tuntemusta syvennetään. Tutustutaan kohteliaaseen ja epäkohteliaaseen ilmaisuun, slangisanoihin sekä monimerkityksellisiin sanoihin. Aihepiiri laajenee elämäkertoihin (tutkimusmatkailijat, tiedemiehet, kirjailijat jne.) ja kaunokirjallisuuteen. Saksa; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan aiemmin opittua. Syvennetään esimerkiksi konjunktiivin ja refleksiiviverbien tuntemusta. Englanti; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan ja syvennetään aiemmin opittua. Opitaan relatiivi- ja demonstratiivipronominien käyttö. Tutustutaan ensimmäiseen konditionaaliin ja apuverbien can, may ja must käyttöön. Käsitellään myös korvaavia muotoja imperfektissä (esim. to be able to). Opitaan epäsuora kysymyslause. Esitellään alustavasti passiivi ja sen korvaavat rakenteet. Matematiikka Kerrataan murtoluvuilla laskeminen, potenssiin korottaminen, laskujärjestys, sulkeiden käyttö, juuret ja yhtälönratkaisu. Opetellaan vaihdanta-, liitäntä- ja osittelulait. Samanmuotoisten tekijöiden yhteenlasku ja yhteisten tekijöiden löytäminen painottuu polynomien laskusääntöjä opeteltaessa. Lukua pii tutkitaan kokeellisesti ja luvun historiaan liittyen. Lukualue laajenee irrationaalilukuihin. Neliöjuurien tarkkoja arvoja etsitään kokeilemalla ja päädytään päättymättömiin desimaalilukuihin. Opetellaan koordinaatisto ja tarkastellaan suoran graafista esitystä siinä. Tilastomatematiikassa tutustutaan keskiarvon, moodin eli tyyppiarvon ja mediaanin eli keskusarvon käsitteisiin. Geometria Jatketaan Pythagoraan lauseen tarkastelua. Tutkitaan lukua pii. Kerrataan ja syvennetään kolmioon liittyviä lauseita. Harjoitellaan yksinkertaisia todistuksia. Lasketaan suorakulmaisten kappaleiden, lieriöiden, pyramidien ja kartioiden tilavuudet ja pinta-alat.

52

Biologia ja maantieto Ihminen Käsitellään ihmisen luut ja lihakset. Kootaan ihmisen aisti-hermojärjestelmä, hengitys-verenkiertojärjestelmä ja aineenvaihduntajärjestelmä kokonaisuudeksi ja vertaillaan järjestelmien eroja. Tarkastellaan terveyttä ja sairautta suhteessa ihmisen fyysiseen, sielulliseen ja henkiseen elämään. Eläimet Eläinopissa tutustutaan erityisesti yhteiskuntahyönteisiin sekä perhosen ja muiden hyönteisten muodonvaihdokseen. Tutustutaan niveljalkaisiin, kuten hämähäkkeihin ja rapuihin. Kasvit Kasviopissa tutustutaan siemenkasvien ja itiökasvien lisääntymiseen. Käsitellään kasvien vuodenaikaiskiertoa sekä kasvien osuus hiilen ja veden kiertokulkuun. Tutustutaan kasvien luokitteluun ja tunnistamiseen. Luodaan alustavasti katsaus ekologisiin kokonaisuuksiin. Maantieto Opiskellaan kaupan, teollisuuden ja kulttuurin erityispiirteitä eri maanosissa. Vertaillaan Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa sekä Eurooppaa ja Aasiaa. Tutustutaan kansojen luonteenpiirteisiin, kulttuureihin ja arvoihin. Tehdään matka ulkomaille vieraaseen kulttuuriin. Fysiikka Tutustutaan kokeellisesti hydrauliikan perusteisiin. Tutkitaan yhtyneitä astioita, paineen tasaista leviämistä nesteissä ja Arkhimedeen lakia. Selvitetään vesitornin, porakaivon ja suihkulähteen toimintaa sekä imu- ja painepumpun periaate. Tarkastellaan ilman fysiikkaa ja sääoppiin liittyen pilvityypit, tuulet, manner- ja meri-ilmasto, korkea- ja matalapaine, sääkartat ja sääennusteet. Lämpöopissa tutustutaan konvektiiviseen lämmönsiirtoon ja keskuslämmityksen periaatteeseen. Tarkastellaan myös merivirtojen syntyä. Perehdytään olomuodon muutoksiin. Sähköopissa tutkitaan sähkömoottorin toimintaa. Lisäksi tarkastellaan lennättimen, soittokellon, dynamon ja puhelimen toimintaa. Kemia Perehdytään elintarvikkeiden kemiaan. Tutustutaan sokereihin, tärkkelykseen, valkuaisaineisiin, rasvoihin ja öljyihin ja näihin ruoka-aineryhmiin ruoanvalmistuksessa. Tutustutaan käymisilmiöön ja alkuaineista jodiin ja typpeen. Valmistetaan saippuaa ja ihovoidetta. Selluloosaan liittyen tehdään paperia. Elintarvikekemia integroituu kotitalousopetukseen.

53

Terveystieto Tarkastellaan sairautta ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Pohditaan vapaa-ajan, harrastusten, liikunnan, levon ja ravinnon merkitystä terveydelle. Perehdytään kehonhuoltoon. Tarkastellaan tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden nautintoaineiden vaikutusta terveydelle. Tutkitaan erilaisia riippuvuuksia. Pohditaan ihmissuhteiden merkitystä, mielenterveyttä, ristiriitojen selvittämistä, välittämistä ja huolenpitoa. Tarkastellaan seksuaalisuuteen liittyviä asioita ja kysymyksiä. Perehdytään ihmisen elämänkulkuun, eri ikäkausiin, syntymään ja kuolemaan. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Käsitellään hindulaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamin uskontoa. Perehdytään uskontojen levinneisyyteen, kannattajamäärään, pyhiin kirjoihin ja oppiin, eettisiin ohjeisiin, kultteihin ja rituaaleihin sekä suuntauksiin. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontoja. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Käsitellään hindulaisuus, Kiinan ja Japanin uskonnot, juutalaisuus ja islamin uskonto. Pohditaan erilaisten maailmankatsomusten historiaa ja oman maailmankatsomuksen aineksia. Tarkastellaan nuorisokulttuurin vaikutuksia maailmankatsomukseen. Vertaillaan uskontoa ja tiedettä sekä luonnollista ja yliluonnollista keskenään. Perehdytään etiikan pääsuuntiin ja peruskysymyksiin. Käsitellään ihmissuhteiden rakentumista. Liitetään opetukseen mahdollisuuksien mukaan käytännön toimintaa yhteishyväksi. Käytännön toiminta voi olla vanhus-, vammais- tms. työtä, joka kehittää toisen ihmisen huomioonottamisen ja epäitsekkään toiminnan kykyä. Historia Tarkastellaan ajanjaksoa 1600-luvulta II maailmansotaan. Käydään läpi kulttuurin tyylikaudet barokista ja rokokoosta klassisismin kautta realismiin ja modernismiin. Tutustutaan valistuksen aikaan ja Ranskan vallankumoukseen yhteiskuntaa muuttavina tekijöinä. Erityistä huomiota kiinnitetään keksintöjen ja teollisen vallankumouksen vaikutuksiin. Kiinnitetään huomiota työn nopeutumiseen, kulutustavaroiden lisääntymiseen, orjuuteen, työläisten oloihin, siirtomaavaltaan jne. Muita käsiteltäviä teemoja ovat mm. Amerikan Yhdysvaltojen perustaminen, Benjamin Franklinin elämä, Amerikan intiaanit, brittiläinen imperiumi, ensimmäinen ja toinen maailmansota.

54

Musiikki Jatketaan huilujen soittamista. Voidaan opetella jonkin kielisoittimen soittoa, esimerkiksi kitaran, mandoliinin, lyyran tai monikielisen kanteleen. Tutustutaan musiikin historiaan esitelmien ja musiikkinäytteiden avulla. Musiikin teoriaa syvennetään. Kuvataide Kuvataidetyöt ovat nyt pääasiassa mustavalkoisia. Tehdään tarkkaa havainnointia vaativia harjoituksia, tutkitaan esimerkiksi valon ja varjon vaikutuksia luonnossa ja esineiden pinnoilla. Tarkastellaan tunteiden ja eleiden ilmaisua kasvoissa ja ihmishahmossa. Maantiedon opetukseen liittyen piirretään tussisiveltimellä japanilaisia aiheita. Biologian yhteydessä piirretään luustoa. Muovaillaan ihmishahmoja erilaisissa tunnetiloissa ja eleissä. Tehdään reliefejä ja naamioita. Tyyli saa olla humoristinen ja karikatyyrinen. Eurytmia Jatketaan tunneilmaisun tutkimista eurytmisin elein. Harjoitellaan runoja, joissa on voimakas sielullinen tunnelma ja dramaattisia eleitä, kuten balladit. Vastapainona harjoitellaan myös humoristisia runoja. Säveleurytmiassa keskitytään mollisävellajeihin. Harjoitellaan sävelmiä, joissa duuri ja molli vaihtelevat. Intervallien tuntemusta syvennetään. Käsityö Tekstiilityö

Opitaan valmistamaan koneella ommellen kotitaloustekstiilejä ja vaatteita (housut) sekä laatimaan ja käyttämään kaavoja. Tutustutaan kodinhoitoon, vaatteiden huoltoon ja materiaalioppiin. Mahdollisuuksien mukaan voidaan aloittaa lisäksi nahka- ja korinpunontatyöt. Näytelmää (katso puhe- ja draamataide) valmistettaessa suunnitellaan ja toteutetaan puvustus oppilaiden omana työnä. Tekninen työ

Oman työn tarkka suunnittelu ja muotoilu ovat keskeisiä asioita. Opetellaan erilaisten

liitosten tekoa ja valmistetaan huonekaluja, taulunkehyksiä yms. Voidaan tehdä myös erilaisia työkaluja kuten saha ja kirveenvarsi. Jatketaan metallin käsittelyä. Näytelmään liittyen voidaan valmistaa kulisseja ja muuta rekvisiittaa. Voidaan opetella polkupyörän huoltoa ja muita pieniä huoltotöitä. Liikunta

Harjoitetaan monipuolisesti perus-, teline- ja välinevoimistelua, yleisurheilua, palloilua, uintia, suunnistusta, talvilajeja ja erilaisia tansseja. Yleisurheilussa harjoitetaan mm.

55

erilaisia hyppyjä, kuten pituus- ja korkeushyppyjä, erilaisten esteiden ylitystä ja estejuoksua. Harjoitellaan edelleen sirkustaitoja.

Kotitalous

Opetus liittyy kemian ja biologian sekä käsityön opetukseen sisältäen runsaasti käytännön harjoituksia. Soveltuvin osin jatketaan edellisten vuosien tapaan. Kiinnitetään huomiota ruoanlaiton taloudellisuuteen ja ympäristövaikutuksiin sekä hygieniaan ruoan valmistuksessa.

Oppilaanohjaus Opitaan kehittämään omia opiskelutaitoja ja -tekniikoita. Opitaan suunnittelemaan

päivittäistä ja viikoittaista työskentelyä. Tarkastellaan valmistautumista kokeisiin ja kertauksiin. Pohditaan kotitehtävien teon merkitystä ja erilaisia tapoja niiden suorittamiseksi. Paneudutaan asioiden mieleen painamisen ja muistamisen ongelmaan. Käydään arviointikeskustelu oppilaan ja oppilaan huoltajien kanssa.

9. luokka Äidinkieli ja kirjallisuus Kertomusaineisto ja kirjallisuus Kertomusaineistona ovat elämäkerrat. Omalla jaksolla tutustutaan Suomen kirjallisuuden historiaan kirjakielemme synnystä Tulenkantajiin asti. Tarkastellaan erityisesti erilaisia tyylikeinoja ja huumoria kirjallisuudessa. Kirjoitelmat Harjoitellaan erilaisia tyylikeinoja. Kirjoitetaan mielipidekirjoituksia. Jatketaan vihkotekstien valmistamista omien muistiinpanojen pohjalta. Referoidaan novelleja ja romaaneja. Tehdään lopputyöhön kirjallinen osa. Kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan kieliopin keskeiset sisällöt. Erityistä huomiota saavat oikeakielisyys ja pilkkusäännöt. Puhe- ja draamataide Harjoitellaan erilaisten puheiden pitämistä ja väittelyitä tutuista aiheista. Väittelyssä opitaan asettumaan vastakkaisten näkökulmien taakse vuorotellen. Pidetään esitelmiä pääainejaksojen aiheisiin liittyen. Esitellään lopputyö.

56

Toinen kotimainen kieli Ruotsi

Harjoitellaan selkeämpää ja vapaampaa suullista ilmaisua, johon kuuluu joustava sivulauseen käyttö. Voidaan ottaa käyttöön oppikirjat lukemistojen lisäksi. Aihepiireinä teksteissä voivat olla mm. ammatinvalinta, unelmat ja erikoiset harrastukset. Harjoitellaan kirjoitelmien tekoa.

Kerrataan aiemmin opittua, kuten aikamuodot, apuverbit, substantiivit ja adjektiivit sekä

man-passiivi. Opitaan pää- ja sivulauseen sanajärjestys. Tarkastellaan konditionaalin ja infinitiivin käyttöä. Opitaan s-passiivin käyttö. Laajennetaan refleksiiviverbien ja prepositioiden tuntemusta. Tutustutaan Helsinkiin ja ruotsinkieliseen Pohjanmaahan. Käsitellään saamelaisuutta ja tarkastellaan maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta Pohjolassa. Vieraat kielet Kerrataan systemaattisesti kaikki kieliopin tärkeimmät elementit ja laajennetaan aktiivista sanavarastoa. Voidaan ottaa käyttöön oppikirjat lukemistojen lisäksi. Lyhyet, vahvat ja vaikuttavat tekstit sekä draamalliset ja humoristiset kohtaukset puhuttelevat nuorta. Vaihtelevat työskentelytavat (ryhmätyö, draama, dialogi, sanomalehtijutut, pelit yms.) pitävät vireyttä yllä. Keskustelutaitoa kehitetään ja se saa keskeisen osan oppitunneista. Ydinkysymyksiä ovat: Mitä kieli voi tehdä, miten se voi vaikuttaa? Oppilaita kannustetaan kontakteihin vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien kanssa. Saksa; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan keskeinen kielioppi. Englanti; kielen tehtävät ja rakenne Kerrataan systemaattisesti kieliopin tärkeimmät elementit. Tutustutaan epäsuoraan esitykseen, 2. konditionaaliin ja 2. passiiviin. Syvennetään infinitiivin, pronominien, epäsäännöllisten verbien ja paljoussanojen tuntemusta. Matematiikka Tutustutaan todennäköisyyslaskennan ja kombinatoriikan perusteisiin. Otetaan käyttöön taskulaskin. Opiskellaan funktio-oppia. Tutkitaan suoran yhtälöä ja ensimmäisen ja toisen asteen funktioiden kuvaajia. Ratkaistaan ensimmäisen asteen yhtälöitä, yhtälöpareja ja epäyhtälöitä. Opetellaan polynomien kerto- ja jakolaskua. Voidaan tutkia myös binomin eri potensseja ja Pascalin kolmiota.

57

Geometria Kerrataan pinta-alan ja tilavuuden laskeminen sekä kolmioon liittyvät lainalaisuudet. Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin. Taidehistorian opetukseen liittyen käsitellään kultainen leikkaus. Biologia ja maantieto Ekologia Sidotaan ekologianjaksolla aiemmin opittu kokonaisuudeksi ja tarkastellaan ekosysteemin lainalaisuuksia. Tutkitaan esimerkiksi kosteuden, valon ja lämpötilan vaikutusta ekosysteemiin. Perehdytään ekosysteemien rakenteeseen ja tasapainoon sekä eliöyhteisöjen ravintoketjuihin. Tutustutaan pieneliöihin ja nilviäisiin. Tarkastellaan ihmisen tekojen vaikutusta ympäristöön. Pohditaan omaa ympäristökäyttäytymistä ja tarkastellaan lähiympäristön tilaa ja muutoksia. Tutustutaan Rovaniemen kaupungin ympäristöstrategiaan, jätteiden käsittelyyn, kierrätykseen, jäteveden puhdistukseen ja juomaveden tuottoon sekä eri energiamuotoihin. Vaellusretkellä tutustutaan Lapin luontoon. Maantieto Käsitellään Maan geologisia kehitysvaiheita sekä Maan sisusta ja kuorta. Kerrataan kivilajit. Tutustutaan eksogeenisiin ja endogeenisiin tapahtumiin. Käsitellään tulivuoret, maanjäristykset, vuorten poimuttumiset, rapautuminen sekä tuulen ja veden kuluttava vaikutus ja merkit maankuoressa. Tutustutaan ihmisen toiminnan vaikutuksiin maanpinnan muotoutumisessa, esimerkiksi kaivostoiminta, metsänhakkuu jne. Fysiikka Tutustutaan liikeyhtälöihin ja Newtonin lakeihin. Lisäksi perehdytään voiman, työn, tehon ja hyötysuhteen käsitteisiin. Lämpöopissa opitaan lämpövoimakoneiden tekniikkaa ja tutustutaan Kelvin-asteikkoon sekä absoluuttiseen nollapisteeseen. Selvitetään jääkaapin ja lämpöpumpun päinvastainen toiminta. Lisäksi tutustutaan ydinvoimaan ja radioaktiiviseen säteilyyn. Sähköopissa tarkastellaan Ohmin lakia, sähkötyötä- ja tehoa sekä kommunikaatioteknologioita. Perehdytään vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja energian säästämiseen. Vieraillaan Suosiolan turvevoimalaitoksessa. Kemia Tutustutaan käymiseen ja käymistuotteisiin. Tutkitaan eri alkoholien ominaisuuksia. Alkoholeista edetään eettereihin, estereihin ja rasvahappoihin. Tarkastellaan em. aineita ainevaihdunnassa ja niiden käyttöä kemianteollisuudessa. Perehdytään eteeristen öljyjen ominaisuuksiin ja niiden käyttöön mm. mausteina ja kosmetiikassa. Lisäksi käsitellään hiilen yhdisteitä ja hiilen kiertoa luonnossa. Tarkastellaan maaöljyn esiintymisalueita ja sen tislausta eri jakeisiin sekä jakeiden käyttöä. Tarkastellaan

58

atomien jaksollista järjestelmää ja atomimalleja. Opitaan yhdisteen, seoksen ja alkuaineen ero. Terveystieto Käsitellään omaan terveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten riittävä uni, ravinto, liikunta ja ystävyyssuhteet. Tarkastellaan nuoruuden erityispiirteitä ja tarpeita, seksuaalista heräämistä, mielialojen vaihtelua, tunteita ja niiden ilmaisua sekä itsetunnon muodostumista. Opitaan yleisimmät allergiat, kansantaudit, tartuntataudit, niiden oireet ja hoito. Perehdytään lapsen ja nuoren oikeuksiin ja seuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Opitaan ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitys yhteisöissä. Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Perehdytään kristinuskon historiaan Suomessa ja sen vaikutuksiin nykypäivän kulttuuriin ja arvoihin. Tarkastellaan Raamattua kokonaisuutena ja sen merkitystä juutalaiselle, kristilliselle ja islamilaiselle uskolle. Tutustutaan Raamatun syntyyn ja kulttuurivaikutuksiin. Luodaan yleiskuva Suomen kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä. Pohditaan ateismia ja uskonnottomuutta sekä ihmisen tarvetta uskoa. Käsitellään uskon ja tiedon välistä eroa. Ortodoksinen uskonto Opetuksesta vastaa ortodoksisen kirkon edustaja. Katso liite 1. Elämänkatsomustieto Perehdytään kristinuskon historiaan Suomessa ja sen vaikutuksiin nykypäivän kulttuuriin ja arvoihin. Pohditaan oman elämänkatsomuksen rakennusaineita. Tutustutaan erilaisten maailmankatsomusten syntyyn ja historiaan. Käsitellään etiikan peruskysymyksiä ja arvovalintojen vaikutusta tulevaisuuteen niin yksilön kuin yhteiskunnankin tasolla. Historia ja yhteiskuntaoppi Tutustutaan Suomen historiaan. Pääpaino on ajanjaksossa 1600-luvulta nykypäivään. Käsitellään Suomen asema Ruotsin ja Venäjän vallan alla, suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin hidas synty, itsenäistyminen, kansalaissota ja Suomi maailmansotien pyörteessä. Yhteiskuntaopissa tutustutaan Suomen valtiojärjestelmään, perustuslakiin ja päätöksentekoon kuntatasolta Euroopan unioniin asti. Rinnalla kerrataan maailmanhistoriaa.

59

Musiikki Syvennetään musiikinteorian tuntemusta. Voidaan tutustua sointu- ja muoto-oppiin. Huilunsoittoa jatketaan. Sen rinnalla opetellaan soittamaan kitaraa ja muita kielisoittimia. Harjoitetaan yhteismusisointia erilaisissa kokoonpanoissa. Osallistutaan koulun orkesteriin. Tutustutaan säveltäjien elämäkertoihin. Käydään konserteissa. Kuvataide Tutkitaan valo-varjo-kysymystä eri tekniikoilla, pääasiassa edelleen mustavalkoisesti. Värejä tuodaan töihin harkiten. Tehdään valööri- ja negatiiviharjoituksia. Opitaan linografiikkaa ja sekatekniikoita. Syvennetään perspektiivin tuntemusta. Maalataan ja piirretään muotokuvia sekä ihmistä eri asennoissa ja liikkeessä. Kerrosmaalaustekniikan avulla tehdään maisemamaalausta ja luontotutkielmia. Muovaillaan muodonmuutoksia, esimerkiksi kuperan muuntuminen tason kautta koveraksi. Taidehistoria Tutustutaan kuvataiteen historiaan esihistoriallisesta ajasta renessanssiin ja mahdollisuuksien mukaan Rembrandtin aikaan saakka. Opitaan tuntemaan taiteiden, taidemotiivien ja kauneusihanteen muuntuminen historian eri kausina. Eri kulttuurien taidetta tutkittaessa syvennytään myös sen heijastamaan kuvaan elämästä, luonnontuntemuksesta ja yhteiskuntarakenteesta. Voidaan verrata alkuperäiskansojen taidetta ja talonpoikaistaidetta sekä renessanssia Alankomaissa, Espanjassa ja Italiassa. Mestareiden taidetta jäljentämällä sukelletaan sisälle kulttuurikausien eri tunnelmiin. Eurytmia Kerrataan opittuja asioita tähänastista tietoisemmin. Suunnitellaan itse ja valmistetaan koreografioita. Säveleurytmiassa käydään läpi harmoniaopin perusasiat: duuri, molli ja dissonanssi. Opitaan ilmentämään useita eri kielen ja musiikin elementtejä samanaikaisesti ja liittämään ne yhteiseen koreografiaan. Käsityö Tekstiilityö Valmistetaan sisustustekstiilejä ja liinavaatteita. Opetellaan kirjontaa. Voidaan tehdä kengät tai muu nahkatyö, esimerkiksi puukontuppi. Tekninen työ Entisöidään tai valmistetaan huonekaluja. Valmistetaan puukko tuppineen. Opetellaan kodin pikku remontointia, esimerkiksi maalausta, tapetointia ja tasoitteiden käyttöä. Tutustutaan koneiden käyttöön ammatillisia tarpeita silmälläpitäen. Opetus painottuu

60

taideteollisuuteen. Tehdään erilaisia metallien pakotus- ja taontatöitä. Tutustutaan työstettävien materiaalien ominaisuuksiin ja työstötapoihin sekä niihin liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin. Liikunta

Pyritään kehon monipuoliseen hallintaan, kestävyyden ja ketteryyden yhdistämiseen.

Suoritusten huolellisuutta ja malttia korostetaan. Edellisten lisäksi aloitetaan voima-harjoittelu. Voimisteluvälineinä käytetään kuntopalloa, sauvoja, rautarenkaita, punnuksia, hiekkasäkkejä ja palloja. Kestävyyden ja taidon kehittämiseen soveltuvat mm. aita- ja estejuoksuharjoitukset. Telinevoimistelussa harjoitellaan erilaisia heilahduksia ja kieppejä. Harjoitellaan erityisesti pudottautumista erilaisin alastuloin, liikkeen hallittua pysäyttämistä ponnahdushyppyyn, polkaisuun, askeleeseen ja juoksuaskelin. Ikäkautena, jolloin ruumiinpaino lisääntyy voimakkaasti, ovat painovoiman ja liikkeen yhdistävät harjoitukset kehon hallinnalle kehittäviä. Sirkustaidot ovat juuri tällaisia. Vaellusretkellä koetellaan kestävyyttä ja vaihtelevien olosuhteiden sietokykyä. Kotitalous

Tutustutaan edelleen ruuanlaittoon ja keittiötyöskentelyyn sekä ravinto-oppiin. Tutkitaan mainonnan merkitystä kulutustottumuksiin, kotityön suunnittelua ja ergonomiaa sekä työnjakoa perheessä. Käsitellään perheen hyvinvoinnin osatekijöitä ja yksilön osuutta ja merkitystä niille. Perehdytään erilaisiin ruokakulttuureihin. Käytännön harjoittelu järjestetään pääasiassa kodinomaisessa ympäristössä sekä mm. vaellusretken ruokahuollon suunnittelussa ja toteutuksessa. Ateriakokonaisuuden itsenäistä suunnittelua painotetaan. Voidaan järjestää myös muuta leiritoimintaa, jossa perehdytään esimerkiksi suurtalouksien ja ravintoloiden toimintaan.

Tietotekniikka

Opitaan ymmärtämään tietokoneen toimintaa ja rakennetta. Tutustutaan tekstinkäsittelyyn: tekstin muokkaamiseen, tallentamiseen ja palauttamiseen. Opitaan ymmärtämään tietokoneen laitteiston ja ohjelmien toimintaperiaatteita mm. Waldemar Setzerin kehittämän HIPO-ohjelman avulla. Opitaan käsittelemään erilaisia tietojärjestelmiä ja käyttämään internetiä. Perehdytään turvallisiin työtapoihin ja lainsäädännöllisiin näkökulmiin kuten tekijänoikeudet. Tarkastellaan tietokoneen sosiaalisia - ja kulttuurivaikutuksia.

Oppilaanohjaus Tutustutaan erilaisiin peruskoulun jälkeisiin jatko-opintomahdollisuuksiin ja vieraillaan

toisen asteen oppilaitoksissa. Opitaan käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Palveluihin tutustutaan myös tietoverkoissa. Työelämään tutustumisjaksolla hankitaan kokemusta työelämästä aidossa ympäristössä ja työtilanteessa. Työnantaja saa palautelomakkeen, jonka avulla arvioidaan jaksolla

61

hankittuja tietoja, taitoja ja kokemuksia. Oppilaiden huoltajia kutsutaan kertomaan omista valinnoistaan ja opiskelustaan. Opitaan kehittämään omia opiskelutaitoja ja -tekniikoita.