WeAll1

Risteävät erot ja sukupuolen moninaisuus

Marjut Jyrkinen & Jukka LehtonenWeAll-hanke weallfinland.fi

Tasa-arvopäivät 12.10.2016 THL

WeAll2

• Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimusprojekti (2015-2017, 2018-2020). • STN:n tehtävä on rahoittaa pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta,

joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin.• WeAll -projekti on osa Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelmaa.

• Monitieteinen konsortio, joka rakentuu eri yliopistojen ja sidosryhmien yhteistyölle.

• Konsortio: Helsingin yliopisto (Sukupuolentutkimus ja Ruralia-instituutti), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Hanken Svenska handelshögskolan.

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä –tutkimusprojekti (WeAll)

WeAll3

• Sukupuolentutkimus (HY): Apulaisprofessori Marjut Jyrkinen, projektin johtaja (PI); vanhempi tutkija, dosentti Jukka Lehtonen (PI); tutkimuskoordinaattori, dosentti Mira Karjalainen; post-doc tutkija Tytti Steel; tohtorikoulutettava Henri Hyvönen.

• Ruralia-instituutti (HY): Professori Sami Kurki; post-doc tutkija Merja Lähdesmäki; tutkija Timo Suutari; tutkimusavustaja Marja Enbuske.

• Hanken: Apulaisprofessori Charlotta Niemistö (PI); Professori Jeff Hearn; post-doc tutkija Annamari Tuori.

• Jyväskylän yliopisto: Professori Anna-Maija Lämsä, projektin varajohtaja (PI); post-doc tutkija Suvi Heikkinen; tohtorikoulutettava Emilia Kangas; post-doc tutkija Dan Nie.

• Tieteellinen ohjausryhmä: Professori Jean Helms Mills (St. Mary’s University ja JY); Professori Albert Mills (St. Mary’s University); Professori Linda McKie (Durham University ja CRFF/Edinburgh University), Apulaisprofessori, dosentti Raminta Pucètaitè (University of Vilnius).

Tutkijat ja ryhmien johtajat

WeAll4

Ohjelmakysymykset

1. Mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky-Suomessa?

2. Miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä?

3. Miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmä-, instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti?

WeAll5

• Tutkimusten mukaan tasa-arvo edistää yhteiskunnan taloudellista vaurautta (Maailman talousfoorumi, The Gender Gap Report vuosina 2006-2015).

• Ratkaisevan tärkeää, että ihmisillä mahdollisuus osallistua taloudelliseen toimintaan, tehdä työtä ja kokea työpanoksensa olevan merkityksellinen ja tuottavan tulosta ja hyötyä → osallisuus, hyvinvointi, elämän laatu.

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys

WeAll6

Tavoitteet 1. Tiedon tuottaminen organisatorisista ja yhteiskunnallisista toimintakäytännöistä ja politiikoista sekä johtajuudesta, jotka yhtäältä tukevat ja toisaalta rajoittavat moninaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia toimia ja edetä työelämässä arvostamallaan tavalla siten, että hyvinvointi ja tasa-arvo toteutuvat.

2. Aktiivinen ja dialoginen sidosryhmäyhteistyö ja tiedon yhteistuottaminen.

3. Tieteellisen tiedon muuttaminen toiminnaksi.

WeAll7

TutkimusongelmaMillaiset organisatoriset ja yhteiskunnalliset tekijät ja johtajuus yhtäältä tukevat ja toisaalta rajoittavat moninaisten ihmisryhmien mahdollisuuksia työelämässä ja mahdollisuuksien muuttumista toiminnaksi siten, että hyvinvointi ja tasa-arvo toteutuvat?

WeAll8

1: Muuttuvat hoivavastuut ja työ-perhesuhteet

2: Sosiaalinen ja inhimillinen kestävyys työorganisaatioissa

3: Moninaisten ihmisten pääsy työelämään

A. Muuttuva vanhemmuus ja työelämä 

A. Työn ja muun elämän välisten rajojen kestävä johtaminen  

A. Positiivinen kierre työelämään  

B. Organisatoriset mahdollisuudet ja rajoitteet, sosiaalietuudet ja työ-perhesuhde 

B. Työssä jaksaminen, ikä ja epätasa-arvoisuudet  

B. Työ, ura ja moninaisuus: nuorten näkökulma  

C. Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun pk-yrityksissä 

C. Monimuotoisuus, epätasa-arvoisuudet ja hiljaisuus 

C. Normit, diskurssit ja politiikat koulutuksen, tutkimuksen ja (sosiaalisen) median teksteissä 

Tutkimustiimit ja teemat

WeAll9

Teoreettinen tausta • Toimintamahdollisuuksien ja inhimillisen toimijuuden –

lähestymistapa (Capabilities Approach, Amartya Sen), eettinen kannanotto; Mahdollisuuksien (capabilities) muuntaminen toiminnaksi (functionings).

• Intersektionaalinen lähestymistapa (mm. Crenshaw 1989; McCall 2015; Lutz et al. 2011): risteävistä ja toisiaan leikkaavista eroista ja eronteoista tarkastelussa erityisesti ikä, sukupuoli, luokka, etnisyys, seksuaalisuus, alueellisuus/paikallisuus.

WeAll10

• Metodologinen lähestymistapa ja teoreettinen näkökulma; myös aktivismin pohja.

• Traditionaalisesti identiteettipolitiikka on tarkastellut eri identiteettikategorioita erillään ja korostanut niiden ainutlaatuisuutta.

• Samanaikaiset ja moninaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kategoriat ja identiteettipositiot yhdessä muodostavat uusia marginalisaatioita, ja/tai etuoikeuksia ja epätasa-arvoa.

• Monet samanaikaiset identiteetit jotka juurtavat yhteiskunnallisista oloista, historiasta ja valtarakenteista. • Useamman kuin yhden kategorian tai sosiaalisen ryhmän

jäsenyys samanaikaisesti; muuttuvuuus. • Kuinka epätasa-arvoa, valtapositioita (dominance) ja alisteisuutta

(oppression) tuotetaan ja uusinnetaan.

Intersektionaalisuus – risteävät erot

WeAll11

• ‘Big three’: luokka, sukupuoli, “rotu”.• ‘Big six’: luokka, sukupuoli, etnisyys/“rotu”, ikä,

vammaisuus, seksuaalisuus.• “Intersektionaalisuus feministisen tutkimuksen

kenties tärkein tähänastinen teoreettinen kontribuutio”.• Inter-, intra- & anticategorial intersectionality approach. • Leslie McCall 2005, ‘The Complexity of Intersectionality’, Signs:

Journal of Women in Culture and Society, 30(3): 1771-1800.

WeAll12

• Ajankohtainen teema tasa-arvon edistämisen näkökulmasta: • Tasa-arvolainsäädäntö (2016 alkaen), sukupuolen moninaisuus uudessa

peruskoulun opetussuunnitelmadokumentissa, ns. translain uudistustarpeet, medianäkyvyys

• Transaktivismi- ja tutkimus näkyvämpää ja suositumpaa (teemanumeroita, työryhmiä, facebook-sivuja ja pohjoismaista tutkimusverkostoitumista)

• Toisaalta haasteita:• Miten ymmärtää sukupuolen moninaisuutta ja ottaa se huomioon?

Miten se haastaa totuttua ajattelutapaa sukupuolesta ja tasa-arvosta? Miten se haastaa totuttuja käytäntöjä, toimintamalleja ja –kulttuureja?

• Tietoa, osaamista, koulutusta, tiedotusta, tutkimusta ja hyviä malleja puuttuu

Sukupuolen moninaisuus

WeAll13

• Moninainen ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta:• Sukupuolen kokeminen, sukupuolen ilmaisu, sukupuolimäärittely• Biologinen, psykologinen, sosiaalinen, kulttuurinen, historiallinen,

juridinen sukupuoli• Muutokset elämänkulussa, muuttuva ja joustava sukupuoli• Ihmiset ja käytännöt, kieli, kulttuuri• SUKU-PUOLI• Sukupuolen moninaisuus = trans?• Sukupuolivähemmistöt = trans ja inter?• Medikaalis-seksologinen tausta• Käännöskukkaset (-seksuaalit)• Rajankäynti: LGBTI, yhdessä ja erikseen• Intersektionaalisuus: risteävät erot (etnisyys, ikä, kykyisyys,

terveydentila, asuinpaikka, yhteiskuntaluokka jne.)

Sukupuolen moninaisuus

WeAll14

• 1) Hyvinvoiva sateenkaarinuori-kysely: transmaskuliiniset (N=404) ja transfeminiiniset (N=83) nuoret työelämässä, koulutuksessa ja uraa valitsemassa (asuinpaikka, yhteiskuntaluokka)

• 2) Media-aineisto: (2555 leikettä kahdeksasta mediasta 1.1.-30.4.2016): miten sukupuolen moninaisuus ja sukupuolen kaksijakoisuus rakentuvat työelämään ja koulutukseen liittyvässä mediakeskustelussa?

• 3) Tutkimusanalyysi: miten transteemat esillä tutkimuksissa (erityisesti kyselyissä)?, metodologinen analyysi

• 4) Yhteistyö sidosryhmien ja muiden tahojen kanssa: tiedotus, koulutus, vaikuttaminen, mukana mm. Monimuotoiset perheet –verkosto, Seta (yhteistyö Setan jäsenjärjestö Dreamwear Clubin kanssa, tutkimuskysely trans-ihmisistä työelämässä N=114)

Sukupuolen moninaisuus WeAll-hankkeessa