Ravitsemuksen ja ruoan ammattilaiset

sosiaalisten innovaatioiden ja sosiaalisten ryhmien

tukijoina ja tekijöinä

Ravitsemus muuttuvassa viestintäympäristössä – miten media ja sosiaaliset liikkeet muovaavat käsityksiä terveellisestä syömisestä? SRY:n ja SLY:n seminaari, 18.10.2013, HelsinkiOuti Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation, Demos Helsinki, outi.kuittinen@demoshelsinki.fi, +358 50 326 55 82, www.demoshelsinki.fi

Demos HelsinkiFuture-oriented, people-centric think tank studying megatrends and systemic change and transforming it into action of people, organisations and groups. Our two key areas are resource-wise economy and sustainable lifestyles and capacity-based democracy of the 21st century.

Our views, reports and experimentations are based on applied and applicable research, future studies and co-creation.

We work with companies, start ups, ministries, the parliament, municipalities and other actors of the public sector as well as NGOs that are willing to look for new perspectives and renew themselves.

Founded in 2005 by enthusiastic people. Politically independent, project-funded, legal form is NGO.

Nimetkää naapurisi kanssa ravitsemukseen ja ruokaan liittyviä sosiaalisia innovaatioita.

From Me Naiset magazine 1978Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi

Photo: Team FinlandWikimedia Commons, http://en.wikipedia.org/wiki/File:Winter_war.jpgPhoto: lapsenmaailma.fi

Suomi on tarina sosiaalisin innovaatioin luodusta edistyksestä ja menestyksestä.

Photo: Opetushallituksen arkisto, http://www.edu.fi Kuva: Sre.fi

?>

Kuva: S-ryhmäi

Kuva:YLEiKuva: S-ryhmäi

??

Kuva: Tuomas Sarparanta/Ravintolapäivä

2000-luku

Kuva: Dodo ry

> Seuraa aktiivisesti sosiaalista maailmaa, sen ryhmiä ja ilmiöitä, jottet ole jälkijunassa, kun kehittyy ”next big thing”, joka muuttaa sen, mitä syömme ja miten.

Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.

Käyttäytymismuutos-tutkimuksen mukaan käyttäytyminen muuttuu ja uusia rutiineja syntyy ryhmissä, niiden avulla ja välityksellä.

Ryhmien voima

! ELI KUINKA YHTEISÖT LUOVAT KYSYNTÄÄ KESTÄVÄLLE LIIKETOIMINNALLE

KIT

TY

KA

T37

56

(CC

BY

2.0

)

http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/ryhmien-voima/

Ravintolapäivä Kuvat: Timo Santala

Tämän päivän kiva voi olla huomisen muutosvoima

Yhden päivän ravintoloita on tähän mennessä ollut 51 maassa: Aruba, Australia, Austria, Bangladesh, Belgium, Brazil,

Bulgaria, Canada, China, Colombia, Czech Republic, Denmark, England, Equador, Estonia, Finland, France,

Germany, Greece, Guyana, Hungary, Iceland, Israel, Italy, Japan, Kazakhstan, Latvia, Lithuania, Mexico, Mozambique,

Netherlands, New Zealand, Nicaragua, Norway, Poland, Portugal, Romania, Russia, Rwanda, Singapore, Slovakia,

Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, Thailand, Turkey, Ukraine, Venezuela, USA and Uzbekistan.

Ravintolapäivä 18.8.2013: 1683 ravintolaa, 220 kaupunkia,

35 maata

www.restaurantday.org

FINLAND PRIZE 2011MINISTRY OF CULTUREBEST CULTURAL ACT 2011CITY OF HELSINKIBEST EVENT 2012CITY OF HELSINKIBEST MOBILE SERVICE 2012TELEFORUM FINLANDSOCIAL MEDIA EVENT OF THE YEAR 2013ALLER MEDIA

Viranomaisten ja poliitikkojen tehtäväksi on jäänyt lähinnä hurrata

Lontoo

Toronto

Berliini

Assam Toyota

Kuva: Dodo

Helsinki

Kaupunki-viljely

Tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.

Sosiaaliset ryhmät ovat valtava potentiaalisten kumppaneiden lähde.

> Etsi kumppaneita viestisi edistämiseen analysoimalla, ketkä vaikuttavat asiaasi ja mitkä ovat heidän motiivinsa.

> Vahvista viestilläsi heitä motivoivia asioita ja tarjoile tietosi heille relevantissa muodossa.

Demos Helsingin elämäntehtävä on hillitä ilmastonmuutosta ja Grönlannin mannerjään sulamista edistämällä kestäviä elämäntapoja.Kuka liittyy meidän viestiimme?

Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?

Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalaisen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muu-tamalla perussäännöllä voi omaa päästökuor-maansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kasvisten ilmas-tokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen. Tulevien vuosi-kymmenten suomalainen ruokakulttuuri painot-tuu kasvisruokiin. Tähän muutokseen tarvitaan uusia reseptejä, makuja ja tarjontaa, jotka työntä-vät asennemuutosta ja valintoja eteenpäin.

1. Syö enemmän kasviksia

2. Syö kausiruokaa

3. Syö hyvin eli sopiva määrä oikeaa ruokaa

Asuminen

Liikkuminen

Ruoka

Kuluttaminen

Vapaa-aika

Matkustaminen

0 10 % 20 % 30 % 40 %

Yksityisen kulutuksen päästöt SuomessaLähde: Envimat-projekti; www.ymparisto.fi/syke/envimat

Tarkemmat lähteet löytyvät: Maura Ryömä,

http://blogs.helsinki.fi/mryoma/files/2008/10/ruoan-ilmastokuorma.pdf

Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma

Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.

Kasvikset ovat energia- ja materiaalitehokasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, hukataan iso määrä energiaa. Eläintuotan-nosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kas-visten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältävät paljon ravintoaineita.

Vähähiilinen tai ilmastoystävällinen ruoka tarkoittaa, että ruoan tuotannosta, kuljetuksesta, säilyttämisestä ja valmis-tamisesta syntyy vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Ruoassa itsessään sen sijaan hiiltä on sitoutuneena hiilihydraateiksi, jotka ovat elintärkeitä ravintoaineita. Kasvisruoka sisältää runsaasti hiilihydraatteja, mutta sen tuotanto aiheuttaa vähän hiilipäästöjä. Siispä hiilihydraatit ! hiilidioksidi.

kypsentämätönruoka-aine

Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta

peruna 0,2

appelsiini 0,25

porkkana 0,3

soijapapu 0,48

täysmaito 1,12

kirjolohi 1,28

broileri 5,45

riisi 6,4

sianliha 7,25

kotimainen talvitomaatti

8,0

juusto (emmental) 12,97

naudanliha 16,85

Kun katsotaan, kuinka paljon ruoka-aineesta saa tärkei-tä kaloreita suhteessa päästöihin, suurimmat ilmaston kuormittajat löytyvätkin kasvihuonevihanneksista ja edelleen naudanlihasta. Riisin ja juuston kuormitus pienenee, kananmunan ja maidon kasvaa. Erityisen ekotehokkaita energianlähteitä ovat soija ja peruna.

Suomalaisen hiilijalanjäljestä neljäsosa tulee ruoasta, ympäristövaikutuksista kolmasosa

Mitä päätöksiä nämä elämän osa-alueet sisältävät?Kuka tekee päätöksiä kanssamme?

Isännöitsijät

Kiinteistön-välittäjät

Elintarvike-teollisuus

Ruokakaupat

Autokaupat

Rakennus-valvonta

Tekniikan maailmat

Kotimaan matkailupalvelut

Energiayhtiöt

Metsän-omistajat

BloggaritRuokapiirit

KokitKotitalousopettajat

Ympäristöjärjestöt

Äitiporukat

Bloggarit

Harrastusporukat

UrheilukaveritVerkko-keskustelu-kumppanit

Ravitsemusneuvojat

Ruokatoimittajat

Ammattilaiset ja vertaiset portinvartijoina> Kutsuimme mm. ruoka- ja media-alan ammattilaisia Peloton-työpajoihin kehittämään ilmaston kannalta kestäviä ruokaan liittyviä palveluita ja ratkaisuita.

Fazer Amica: Ilmastolounaskokeilu, kymmeniä uusia kasvipohjaisia reseptejä, etu b-2-b neuvotteluihin, ympäristöasiat kaikkien työnkuviin

Lahden ateria: 13 % päästövähennys ensimmäisenä vuonna and 100 000 € säästöt reseptiikkaa kehittämällä ja biojätettä vähentämällä

Kaikilla: valtava innostus henkilökunnan kesken, uutta ymmärrystä omasta ammattilaisuudesta ja paljon positiivista ulkopuolista kiinnostusta

Olivia-lehti: kestävyyden kirjoittaminen sisään lehteen, kasvisreseptien lisääminen, lihajuttuja vain muutaman kerran vuodessa

Tuloksia

Relevanttia tietoa?

Miten onnistuimme sytyttämään ammattilaiset viestimme viejiksi?

Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta

peruna 0,2

appelsiini 0,25

porkkana 0,3

soijapapu 0,48

täysmaito 1,12

kirjolohi 1,28

broileri 5,45

riisi 6,4

sianliha 7,25

kotimainen talvitomaatti

8,0

juusto (emmental) 12,97

naudanliha 16,85

Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?

Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.

1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin

Tark

emm

at lä

htee

t lö

ytyv

ät: M

aura

Ryö

mä,

http

://b

logs

.hel

sink

i.fi/m

ryom

a/fi

les/

200

8/1

0/r

uoan

-ilm

asto

kuor

ma.

pdf

Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma

Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.

Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.

Alkutuotanto44 %

Valmistus ja säilytys

15 %Jalostus9 %

Kauppa9 %

Ravintolat 8 %

Kuljetukset8 %

Jäte 2 %Pakkaukset 5 %

Asuminen

Liikkuminen

Ruoka

Kuluttaminen

apaa-aika

Matkustaminen

0 10 % 20 % 30 % 40 %

Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa

Lähd

e: E

nvim

at-p

roje

kti;

ww

w.y

mpa

rist

o.fi

/syk

e/en

vim

at

Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim

ate

Rese

arch

Net

wor

k, 2

00

8

Relevanttia tietoa

Beef Finland: systeeminen tarkastelu naudanlihan kulutuksesta, sen syistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista (Seungho Lee, Aalto-yliopisto)

VideoCompact, engaging

Online & offline

Blog websiteExtensive, interactive

Online

NewspaperConcise, exploratory

Offline

Lähde: Seungho Lee, Aalto-yliopisto

Beef Finlandin tulosten esittämistapa: monimutkaisesta systeemisestä kysymyksestä paloiteltua, syvenevää tietoa

http://www.beeffinland.org/

Kasvihuonekaasupäästöt kg CO2-ekv /1 kg ruoka-ainetta

peruna 0,2

appelsiini 0,25

porkkana 0,3

soijapapu 0,48

täysmaito 1,12

kirjolohi 1,28

broileri 5,45

riisi 6,4

sianliha 7,25

kotimainen talvitomaatti

8,0

juusto (emmental) 12,97

naudanliha 16,85

Ruoka– Miten uuden talouden tekijä syö?

Ruoan aiheuttamat ilmastopäästöt suomalai-sen arjessa ovat n. 20 % kokonaispäästöistä. Jo muutamalla perussäännöllä voi omaa pääs-tökuormaansa keventää paljonkin valitessaan ruokaa kaupassa, töissä tai ravintolassa. Kas-visten ilmastokuorma on lihaa pienempi. Usein terveellinen ruokavalio on myös vähähiilinen.

1. Syö enemmän kasviksia2. Syö kausiruokaa3. Syö hyvin

Tark

emm

at lä

htee

t lö

ytyv

ät: M

aura

Ryö

mä,

http

://b

logs

.hel

sink

i.fi/m

ryom

a/fi

les/

200

8/1

0/r

uoan

-ilm

asto

kuor

ma.

pdf

Syö enemmän kasviksia: eri ruoka-aineiden ilmastopäästöjä sekä kahden lounaan ravintosisältö ja päästökuorma

Peloton sysää suomalaiset kohti energiatehokasta uutta taloutta. Se luo maailmaa, jossa vähän energiaa kuluttava vaihtoehto on vaivaton ja houkutteleva. Peloton aktivoi valintojamme ohjailevat portinvartijat kiriryhmäksi. Näin syntyy uusia tuotteita ja palveluita.

Kasvikset ovat energia- ja materiaaliteho-kasta ruokaa. Kun tuotantoeläimiä syötetään ruoalla, jonka voisimme itsekin syödä, huka-taan iso määrä energiaa. Eläintuotannosta (sekä liha että maito) syntyy myös paljon ilmastoa kuormittavia metaanipäästöjä, joita voi vähentää kasvisten syönnin lisäksi vaihtamalla naudanlihan possuun ja kanaan. Ilmastoystävällisimmät ruoat ovat energia-tehokkaita tuottaa, säilyvät hyvin ja sisältä-vät paljon ravintoaineita.

Alkutuotanto44 %

Valmistus ja säilytys

15 %Jalostus9 %

Kauppa9 %

Ravintolat 8 %

Kuljetukset8 %

Jäte 2 %Pakkaukset 5 %

Asuminen

Liikkuminen

Ruoka

Kuluttaminen

apaa-aika

Matkustaminen

0 10 % 20 % 30 % 40 %

Yksityisen kulutuksen päästöt Suomessa

Lähd

e: E

nvim

at-p

roje

kti;

ww

w.y

mpa

rist

o.fi

/syk

e/en

vim

at

Ruoan hiilijalanjälki Iso-BritanniassaLähde: Food Clim

ate

Rese

arch

Net

wor

k, 2

00

8

”Voisiko kaikesta olla tällainen

kortti työpöydällä?”

– Olivian toimittaja

EdelläkävijyysErottautuminen

Kaikki: Ammattilaisillakin on henkilökohtainen huoli ilmastonmuutoksesta. On motivoivaa kun sen ratkaisemiseen voi yhdistää palkkatyönsä ja ammattiosaamisensa.

Kohderyhmän palveleminenErottautuminen

Henkilökunnan motivointi Säästö

Terveyden edistäminen

Hyvän ruoan edistäminen

Ilmiöpohjainen oppimisen edistäminen

Tasapainoisen elämäntavan tukeminen

Monien motiivien hyväksyminen

”Oivalsin, että tämä on sitä samaa asiaa, jota olen aina puhunut. Tämä tuo siihen lisäpontta.”

– ruokatoimittaja

”Mutta mitä meidän lapset ja miehet

sitten söis?”

– ”Arjen arkkitehdit”-Peloton-pajan osallistuja

Vastaukseksi syntyi ilmasto-keittokirja

Senkin näkökulma on tiedon relevantiksi tekemisessä ja sisältää syvenevät tiedon tasot.

200 201KAUSIRUOKAA

MANSIKKA- PAPRIKAKEITTO /neljälle

Mansikan makua on vaikea jäljitellä, sillä mansikasta on löydetty jopa 360 erilaista aromaattista öljyä. Mansikan käyttäminen suolaisissa ruoissa on viime vuosien riemastuttava ja makuhermoja kutitteleva keksintö.

4 isoa punaista paprikaa 1,1

1 salottisipuli 0,01

2 kypsää tomaattia 0,58

1/2 l mansikoita 0,25

2 valkosipulin kynttä 0,0

1/2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia 0,0

4 rkl hunajaa 0,1

1/2 dl auringonkukkaöljyä 0,07

1 tl suolaa 0,00

1/2 tl mustapippuria

CO2e/kg RAAKA-AINEET YHTEENSÄ 2,11YHTEENSÄ 2,11PER ANNOS (4) 0,5

/ Leikkaa paprikoista yläosa pois ja vedä siemen-kota ulos. Paloittele paprikat, tomaatit ja sipuli ja hienonna valkosipuli./ Soseuta kaikki ainekset pippuria lukuun ottamatta sauva- tai tehosekoittimella. Jos keitto tuntuu liian paksulta, lisää tilkka vettä. Anna keiton maustua ja jäähtyä jääkaapissa noin tunnin ajan./ Laita keitto tarjoiluastiaan tai annoslaseihin ja rouhi päälle mustapippuria.

0,5

Peukolosäännöt ja reseptit hiilijalanjälkineen

30 31kausiruokaa

SYÖ SYKSYLLÄ SUOMALAISTATurun tori, syksyinen lauantaiaamupäivä. Torimummolla on tar-jolla kuutta eri perunalajiketta ja hajuherneen kukkia. Vieressä verryttelypukuiset pikkupojat kauppaavat kotipihansa luumuja. Suomeen kesäksi palaava australiansuomalainen rouva myy har-rastuksekseen itse keräämiään lampaankääpiä, punikkitatteja ja mantelihaperoita.

Kesäisin ja syksyisin Turun torin erikoisuutena ovat maalaisten pöydät, joiden myyjinä ovat lähiseutujen pienviljelijät ja harrasta-jat, jotka tuovat torille jopa samana aamuna kerätyn sadon. Vali-koima on laajempi kuin parhaimmankaan ruokakaupan. Matalien puupöytien rivistö notkuu vihreitä papuja, mutkaisia kurkkuja, kauniita juureksia ja valtavia kurpitsoita.

Syksyisellä Turun torilla ollaan ilmastoystävällisen kausiruoan ytimessä. Avomaalla viljellyt juurekset ja vihannekset kypsyvät ai-heuttamatta suuria päästöjä. Torillakin kannattaa varmistaa, että kasvikset ovat avomaalta, sillä vaikkapa kasvihuoneessa viljeltävien ruukkuyrttien hiilijalanjälki on verrattain suuri vuoden ympäri.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan tuoreita kasvik-sia, marjoja ja hedelmiä pitäisi popsia lähes puoli kiloa päivässä.

Syyskuinen Turun tori peittoaa parhaimpienkin kauppojen vihannesosastot tarjonnassaan ja kauneudessaan.

Ilmaston ja ruoan suhdetta avaava teksti

Hiilijalanjälkien lähteet ja MTT:n kanssa laadittu selitys tiedon soveltuvuudesta

Kirjan tekivät harrastusprojektina Saija, Anna, Outi ja Tuuli, neljä ilmastosta kiinnostunutta tai sen kanssa työskentelevää,

intohimoista kokkaajaa, jotka eivät löytäneet haluamaansa tietoa

Kuva: Dodo ?

”Entusiasteja, hobbyisteja, pro-ameja” ei voi – eikä kannata – ohittaa

Kuva: Tuukka SimonenKuva: Dodo ry

Ammattilaiset ja vertaisryhmät voivat edistää molemmille tärkeitä päämääriä kehittämällä

yhdessä ratkaisuja.

Kuvat Demos Helsingin Peloton Business of Behavious Change -projektista, joka on tuonut yhteen yrityksiä ja vertaisryhmiä. Kuvaaja: Noora Iso-Eskeli

Ryhmien, entusiastien, hobbyistien, pro-amejen kanssa työskennellessäsi

1. Ole avoin ja suora motiiveistasi ja tavoitteistasi.2. Käytä aikaa yhteisen tavoitteen kirkastamiseen.3. Ymmärrä kumppanisi toimintalogiikka.4. Ole ihminen, älä vain organisaatio.

> Mene mukaan, tue kiinnostavia ideoita ja käytäntöjä, etsi niille kasvureittejä ja ehkä olet luomassa 2000-luvun sosiaalista ruokainnovaatiota.

> Ravitsemusammattilaiset, tulkaa mukaan ilmastoruoan tutkimukseen ja keskusteluun

> Opiskelija tai tutkija, onko ideaa ravitsemusta muuttavista ratkaisuista tai halua edistää niiden kehittymistä Helsingin yliopistolla? Tule juttelemaan Helsinki Think Companysta kahvitauolla!

Outi Kuittinen, tutkija, Head of Co-creation

outi.kuittinen@demoshelsinki.fi

www.demoshelsinki.fi

www.slideshare.net/demoshelsinki

www.facebook.com/groups/8838070791/

www.flickr.com/photos/demoshelsinki

Kiitos.