Automaatio auttaa kaasuhälytysjärjestelmää

CABB Kokkola panosti automaatiolla työturvallisuuteen

Luxemburg – kaupunki, joka satsasi sähköbusseihin

Uusi latausjärjestelmä takaa sujuvan bussiliikenteen

powerABB Oy:n

asiakaslehti

1|16

Ahvenanmaa matkalla älykkään sähkön mallialueeksi

2 ABB power 1|16

Sisältö

ABB power 1| 16 • ABB:n asiakaslehti • 33. vuosikerta • Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com

• Toimituskunta: Marja Hawas, Heidi Hautala, Tua Kauppala, Miia Kaisanlahti, Anna Lehto, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara, Antti

Vuorivirta • Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 • Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family

• Paino: Waasa Graphics 2016 • Painosmäärä: 12 000 • ISSN: 1799-5213

10

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä

Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com

haulla ABB Suomi.

Lisäksi slideshare-merkillä merkityt

jutut löytyvät esityksinä tai pdf:nä

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu

abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit

myös lukea kaikki lehden jutut.

ABB Suomi Twitterissä!twitter.com/abbsuomi

Ahvenanmaa sai uuden siirtoyhteyden Manner-Suomeen. Nyt saarimaakunnalla olisi kaikki mahdollisuudet edetä älykkään energian mallialueeksi

3ABB power 1|16

Pääkirjoitus

06 CABB Oy:n Kokkolan tehtaalla työturvallisuus parani, kun automaatio valjastettiin

auttamaan kaasua haistelevia antureita.

09 Vanha jugendlinna, joka sisältää

uusinta KNX-tekniikkaa, on totta

Turussa.

20 Atrian lihatalossa Seinäjoella robotit tekevät

nykyään talon raskaimmat työt.

Tauno Heinola

Toimitusjohtaja

ABB Oy

power 1 |16

Pariisista kantautui joulukuun puolivälissä hyviä

uutisia, kun uusi sitova ilmastosopimus saatiin sol-

mittua. Yhteisellä päätöksellä sitouduttiin vähentä-

mään päästöjä maailmanlaajuisesti vuodesta 2020

alkaen. Matka kohti päästöneutraalia maailmaa

vuosisadan loppupuolella on alkanut, ja vastuu on

yhteinen.

Pariisin päätös on hyvä uutinen myös suoma-

laisille puhtaan teknologian yrityksille, sillä ilmas-

tonmuutosta hillitsevät teknologiat ovat Parii-

sin tavoitteiden saavuttamisessa avainasemassa.

Enkä tarkoita ainoastaan uusiutuvaa energian-

tuotantoa tukevia teknologioita, vaan teknologian

hyödyntämistä erityisesti energian käytöstä aiheu-

tuvan hiilidioksidikuorman pienentämisessä. Täs-

sä numerossa kerromme esimerkkejä liikenteen ja

kiinteistöjen ratkaisuista, joilla ympäristökuormaa

voidaan merkittävästi pienentää.

Käymme myös Ahvenanmaalla tutustumas-

sa maakunnan kunnianhimoisiin tavoitteisiin mat-

kalla globaaliksi älykkään sähkön mallialueeksi.

Iso askel on jo otettu, kun Ahvenanmaan ener-

giayhtiö Kraftnät Åland otti joulukuun alussa käyt-

töön uuden 160 kilometriä pitkän merenalaisen

sähkönsiirtoyhteyden Manner-Suomeen. Meri-

kaapeli takaa varman virran ahvenanmaalaisille,

mutta myös maakunnan tuulella kestävästi tuote-

tun sähkön siirtämisen mantereen sähköverkkoon

energiatehokkaasti.

Suosittelen lukemaan myös sivujen 20–22 tari-

nan seinäjokisesta lihatalo Atriasta, joka on pal-

kittu tekemättömästä työstä. Palkinnon taustal-

ta löytyy muun muassa kuutisenkymmentä ABB:n

robottia, jotka tekevät lihatalon fyysisesti raskaim-

mat työt. Sairaspoissaolojen vähentymisen lisäk-

si työn viihtyvyys, turvallisuus ja työhyvinvointi ovat

parantuneet.

Teknologian avulla olemme matkalla kohti

parempaa maailmaa.

Uutiset4 Uusi taajuusmuuttaja

ACH580 on suunniteltu rakennusautomaation tarpeisiin.

5 Tehokas nelinapainen

1400-runkokoon generaattori AMS-tuotelinjaan

Asiantuntija14 Terho Into edistää älykästä sähköverkkoa

Terho Into uskoo, että tulevaisuudessa sähköyhtiöiden

mahdollisuudet uudenlaisiin sovelluksiin kasvavat.

Kestävä kehitys19 Mökillä auringon voimalla

Kun riittää kekseliäisyyttä, pystyy mökkinsä sähköntarpeen

täyttämään helposti aurinkoenergialla. Kari Karvonen kertoo miten.

Mitä ihmettä23 Energiatehokas olut

Oluttakin voi panna energiatehokkaasti. Näin tehdään Saksassa,

missä prosessihöyry hyödynnetään panimon energiantarpeisiin.

4 ABB power 1|16

Merenkulkuhallituksen väyläalus Seili

aloitti liikennöinnin 25 vuotta sitten. Kun

Seili lähti joulukuussa 1990 ensimmäi-

selle matkalleen, käynnisti se myös uu-

den aikakauden merenkulun historiassa.

Alus oli nimittäin ensimmäinen Azipod®-

ruoripotkurikäytöllä varustettu laiva.

Seilin jälkeen noin 120 alukseen on

asennettu Azipod-ruoripotkuri. Sen an-

siosta meriliikenteessä on säästetty noin

700 000 tonnia polttoainetta. Samalla

alusten ohjaus on helpottunut ja sekä me-

lutaso että tärinä ovat laskeneet. Lisäksi

Azipod on mahdollistanut aivan uuden-

laisten laivakonseptien rakentamisen.

25-vuotias tuote ei ole pysähty-

nyt paikoilleen. Vuonna 2015 ABB lan-

ABB tuo markkinoille uuden ACH580-

taajuusmuuttajan, joka on suunnitel-

tu rakennusautomaation tarpeisiin.

Taajuusmuuttajan tehoalue ulottuu 250

kW:iin asti ja se mahdollistaa korkeimman

energiatehokkuuden IE4 SynRM -tahti-

reluktanssimoottorin kanssa käytettynä.

Kompakti ACH580 säästää asennustilaa,

on helppo asentaa ja käyttää sekä moni-

puolisesti integroitavissa eri automaatio-

järjestelmiin. Helppokäyttöisyys tuo kus-

tannussäästöjä ja korkea laatu varmistaa

huolettoman käytön.

Lisätietoja: Mika Männistö, p. 050 33 21018

Uutiset

REF 542plus suojareleiden

päivitys ohjelmaan

Uusi taajuusmuuttaja rakennusten automaatioon

ABB:n REF 542plus -suojare-

leet on otettu mukaan yhtiön

päivitysohjelmaan. Sen avulla

tuotannosta poistuneet lait-

teet voidaan päivittää helposti

uusimpaan mallisukupolveen.

Päivityksen ansiosta suojaus-

ratkaisun käyttöikä pitenee

merkittävästi. Jatkossa siihen

on myös saatavilla ABB:n täy-

det huolto- ja varaosapalvelut.

Suojareleiden päivitysohjel-

man avulla asiakas saa käyt-

töönsä viimeisimmät ohjelmis-

to- ja laiteversiot. Päivitys on

nopeaa ja vaivatonta, ja uusi

laite toimitetaan valmiiksi kon-

figuroituna käyttösovelluksen

mukaisilla asetuksilla.

ABB:n palvelu sisältää uu-

den suojareleen toimituksen,

konfigurointitiedoston päivi-

tyksen yhteensopivaksi uuden

laitteen kanssa, asennuksen,

testauksen ja vanhan releen

kierrätyksen. Päivityksen yh-

teydessä voidaan myös ottaa

käyttöön uusia ominaisuuksia.

Lisätietoja: Timo J. Niemi,

p. 050 33 42195

Väyläalus Seili sai ensimmäisenä

maailmassa Azipodin vuonna 1990.

Seilistä se kaikki alkoiseerasi uuden tuotteen, Azipod D:n.

Samana vuonna laajennettiin tuotantoa

Haminaan, missä valmistetaan Azipod-

ruoripotkurilaitteen laivan sisällä olevat

kääntöjärjestelmät.

5ABB power 1|16

Tuoteuutuudet

Uusi pikkurobotti robottiperheeseen

Myös pientalojen katoilta voi nyt

helposti kerätä talteen aurinkosäh-

köä. ABB Uno -yksivaiheinvertteri

on tarkoitettu pientalojen aurin-

kosähköjärjestelmiin. Invertteri eli

vaihtovirtasuuntaaja muuttaa au-

rinkopaneeleiden keräämän tasa-

sähkön vaihtosähköksi korkealla

hyötysuhteella.

ABB Uno toimii teholuokissa

2–6 kW.

Lisätietoja: Jukka A. Mäkinen,

p. 050 33 22255

Markkinoiden tehokkain nelinapainenABB on esitellyt uuden 1400-

runkokoon tahtigeneraattorin suo-

sittuun kaasu- ja höyryturbiini so-

vellukseen tarkoitettuun AMS-

tuotelinjaansa. Generaattori kattaa

teholuokat 60–85 MVA ja jännitteet

3–15 kV.

Uutuusgeneraattori tuo nyt

ensimmäistä kertaa nelinapais-

ten generaattorien edut tähän

kokoluokkaan. Suuremman yk-

sikkökohtaisen tehontuotannon

ansiosta voimalaitokset voivat

vastata kasvaviin kapasiteettivaa-

timuksiin pienemmällä määrällä

generaattoreita.

Kompaktit ja tehokkaat neli-

napaiset generaattorit pienentävät

käyttö- ja huoltokustannuksia sekä

soveltuvat kaksinapaisia paremmin

vaativiin, vaihtelevalla kuormal-

la toimiviin, sähköverkkoa tukeviin

sähkölaitossovelluksiin.

Lisätietoja: Robert Reinius, p. 010 223356

huollontarve vähäinen.

Uutuusmallissa on vakiona Foundry

Plus 2 -suojausluokitus, jonka ansiosta se

soveltuu muun muassa vaativiin valu- ja

työstösovelluksiin. IRB 8700 on saatavilla

myös robotin ylävarren sisään integroiduil-

la LeanID-prosessikaapeloinneilla, jotka

pidentävät letkujen ja kaapelien käyttö-

ikää sekä yksinkertaistavat simulointia.

Lisätietoja: Jari Hyytiäinen, p. 050 33 56270

Nopeampi raskas robotti

ABB on esitellyt toistaiseksi suurimman

teollisuusrobottinsa. Uuden ABB IRB

8700 -robotin hyötykuorma on ranne

alaspäin jopa 1000 kg, ja malli on 25 pro-

senttia nopeampi kuin muut vastaavan

kokoiset raskaat teollisuusrobotit.

IRB 8700:n suunnittelussa on panos-

tettu suorituskyvyn lisäksi luotettavuuteen

ja edullisiin käyttökustannuksiin. Robotin

rakenne on aiempaa yksinkertaisempi ja

IRB 910SC eli Scara on ABB:n robotti-

perheen uusin tulokas. Scara-robotit täy-

dentävät pienten robottien valikoimaa

kolmella eri ulottuvuudella. Uudet mal-

lit pystyvät käsittelemään maksimissaan

kuutta kiloa.

Scara-robotit ovat kompakteja, nopei-

ta ja tarkkoja. Robotit sopivat esimerkiksi

pienten lastien lastaamiseen ja purkami-

seen sekä erilaisiin kokoonpanotehtäviin.

Lisätietoja: Tapio Lindevall, p. 050 33 26545 ja

Jari Hyytiäinen, p. 050 33 56270

ABB on keventänyt divisioonaraken-

netta viidestä divisioonasta neljään.

Divisioonat ovat 1.1.2016 lähtien Power Grids (PG), Electrification Products

(EP), Process Automation (PA) sekä

Discrete Automation and Motion (DM).

Muutoksella nopeutetaan orgaanista kas-

vua ja parannetaan kykyä vastata asiak-

kaiden tarpeisiin.

Uusi Power Grids (PG) -divisioona

keskittyy palvelemaan sähkölaitosasiak-

kaita johtavalla sähkövoima- ja automaa-

tiotarjonnalla. Uusi Electrification Products

(EP) -divisioona tarjoaa sähköistystä kaik-

kiin sähkönkulutuskohteisiin. ABB:n glo-

baalin kanavapartneriverkoston kautta se

tarjoaa yhden maailman laajimmista pien-

ja keskijännitepuolen valikoimista pääasi-

assa teollisuus-, liikenne- ja infrastruktuu-

rialojen asiakkaille sekä sähkölaitoksille.

Process Automation (PA) -divisioonan

integroitu tarjonta palvelee prosessiteol-

lisuuden asiakkaita, kuten kemianteolli-

suutta, öljy- ja kaasuteollisuutta, kaivoste-

ollisuutta, sellu- ja paperiteollisuutta sekä

voimantuotantoa ja meriteollisuutta.

Discrete Automation and Motion (DM)

-divisioona tarjoaa energia- ja tuotantote-

hokkuutta parantavia tuotteita, järjestelmiä

ja palveluja, kuten moottoreita, generaat-

toreita, taajuusmuuttajia, tehoelektroniik-

kaa ja robotteja.

ABB keventää divisioonarakennetta

MyMMMMM ös pientttttttalaaaaaa ojen kato

helposti kerätä talteen

köä. ABB Uno -yksiva

on tarkoitettu pientalo

Uno-yksivai-

heinvertteri

sopii pientalo-

jen käyttöön.

Aurinkosähkö talteen

6 ABB power 1|16

Paikalla

Automaatiosta apua työturvallisuuteen

7ABB power 1|16

Kasvinsuojeluaineita valmistavan CABB Oy:n Kokkolan-tehtaan kaasun-hälytys järjestelmässä anturit haistele-vat ilmasta kaasuja. Kun järjestelmä uusittiin, se integroitiin osaksi tehtaan 800xA-tuotanto automaatiota. Ratkaisu lisää työntekijöiden turvallisuutta.

Teksti Anne Kytölä, Kuvat Ulla Nikula

CABB Oy:n Kokkolan-tehdas

on Suomessa ainoa laatuaan:

maassamme ei ole muita hie-

nokemiantuotteiden rahtival-

mistajia. Rahtivalmistus merkitsee sitä,

ettei tuotteissa näy CABB Oy:n nimeä, ja

usein raaka-aineetkin tulevat suoraan asi-

akkailta.

Kokkolassa valmistetaan kasvinsuojelu-

aineita ja lääkkeissä käytettäviä intermedi-

aatteja, väliaineita, maailman johtaville kemi-

analan yrityksille. Kaikki tuotteet menevät

ulkomaille. Tehtaalla valmistettuja kasvin-

suojeluaineita käytetään esimerkiksi mais-

sinviljelyssä Etelä-Amerikassa.

Kilpailuetua automaatiolla

Tuotteet valmistetaan tehtaan kolmessa

tuotantolaitoksessa automatisoidusti. Teh-

taan seinien sisällä on jatkuvasti käynnissä

vaativia kemiallisia reaktioita.

”Automaatiolla on erittäin tärkeä roo-

li tuotannossamme, koska voimme paran-

taa tuotantokapasiteettiamme ja kilpailu-

kykyämme vain korkean teknologian avul-

la. Kilpailijamme ovat Kaukoidässä, joten

työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla”,

CABB Oy:n Kokkolan-tehtaan automaatio-

insinööri Jukka Häkkilä kertoo.

Koska tehtaalla käsitellään myös räjäh-

dysherkkiä aineita ja kemiallisissa reaktiois-

sa syntyy erilaisia kaasuja, työntekijöiden

turvallisuuteen kiinnitetään erityisen suur-

ta huomiota.

Hälytykset tehdassalien ilmaa haiste-

levista antureista tulivat aiemmin erilliseen

Hälytysjärjestelmän asennuksessa

säästettiin rahaa, kun vanhan

järjestelmän kaapelointeja pystyttiin

käyttämään hyväksi. Asennustöiden

suunnittelusta vastannut

automaatiosuunnittelija Joni Virkkala

kertoo Jukka Häkkilälle, että uusia I/O-

tuloja ja -lähtöjä asennettiin uuteen

800M-prosessiasemaan 640 kappaletta.

hälytysjärjestelmään. Kun järjestelmä uusit-

tiin, anturit liitettiin osaksi tehtaan tuotan-

toautomaatiota ABB:n toimittaman 800xA-

automaatiojärjestelmän avulla.

ABB on toimittanut vastaavia, uusin-

ta tekniikkaa edustavia 800xA-automaa-

tiojärjestelmiä maailmalle yli 10 000 kap-

paletta. Suomessa järjestelmä on noin 40

asiakkaalla.

”Vanha hälytysjärjestelmä oli hyvin yksin-

kertainen. Se oli myös aikansa elänyt. Kos-

ka siihen ei saanut enää esimerkiksi päivi-

tyksiä, meille on ollut jo pidemmän aikaa

selvää, että meidän on jossakin vaiheessa

investoitava hälytysjärjestelmän uudistami-

seen”, Häkkilä kertoo.

Integroinnilla turvallisuutta

Jukka Häkkilä johtaa CABB Oy:n Kok-

kolan-tehtaan 21 henkilön automaatiotiimiä.

Hän etsi uutta hälytysjärjestelmää yhdessä

automaatio- ja sähkösuunnitteluasiantunti-

joidensa kanssa.

CABB Oy:n Kokkolan tehdas on Suomen ainoa

hienokemiantuotteiden rahtivalmistaja.

800xA, tuotantoautomaatio,

kaasunhälytysjärjestelmä, anturit,

työturvallisuus, integraatio

8 ABB power 1|16

01 Hälytysjärjestelmä antaa myös työnteki jöille

enemmän tietoa kuin vanha järjestelmä.

Työntekijä näkee näyttötaululta, jos tiloissa

tarvitaan esimerkiksi suojavarusteita, Jukka

Häkkilä kertoo.

02 Tehtaan tuotantoprosesseja valvoo valvo-

mossa yhtä aikaa viisi operaattoria. Jokaisella

on omat vastuualueensa. Näyttöä tutkii ope-

raattori Timo Salmén.

03 Vilkkuva symboli osoittaa kaasuvuodon läh-

teen. Värit viestivät vaaran tasosta: punaisella

rajatuissa tiloissa ei saa työskennellä ilman

asianmukaista suojavarustusta.

automaatiosuunnittelija Sami Lång suun-

nitteli grafiikan ja värit, joilla hälytyksistä

kerrotaan.

Operaattorit näkevät näyttötaululla poh-

japiirroksen tehtaasta. Jokaista kerrosta voi

tarkastella erikseen tai sitten voi katsoa teh-

taan sivukuvaa, ja symbolit näyttävät, mis-

tä kerroksesta hälytys tulee.

Väreillä kerrotaan vaaran tasosta. Jos

tehdassalin ääriviivat ovat punaiset, tilassa

työskentely on kielletty. Keltainen väri mer-

kitsee, ettei tilassa saa tehdä tulitöitä. Har-

maa väri tarkoittaa normaalia turvallista tilaa.

Vuoto löytyy nopeasti

Kaasuja haistelevia antureita symboloivat

kaksi päällekkäin olevaa neliötä. Jos ylempi

vilkkuu punaisena, kyseessä on ilmaa kevy-

empi kaasu. Alempi neliö taas kertoo kaa-

suvuodon aiheutuvan ilmaa raskaammasta

ja siten lattiaa kohti laskeutuvasta kaasusta.

Havaittuaan kaasuvuodon järjestelmä

käynnistää automaattisesti tuuletuksen ja

katolla olevat puhaltimet. Valvomo saa häly-

tyksen, kun kaasupitoisuus nousee etukä-

teen määritellylle tasolle.

Samaan aikaan tehtaalla kuuluu myös

kova hälytysääni, joka varoittaa työntekijöi-

tä vuodosta. Koska järjestelmä on integroi-

tu tuotantoautomaatioon, tuotantoproses-

sista voidaan tarvittaessa sulkea automaat-

tisesti venttiilejä.

Operaattorit Rauno Juujärvi ja Janne

Leppänen kertovat uuden hälytysjärjestel-

män helpottaneen heidän työtään, vaikka

uuden ohjelman opetteluun on kulunut jon-

kin verran aikaa.

”Saamme hälytettyä kenttäoperaatto-

rin paikalle nopeammin kuin ennen, koska

Paikalla

02

0301

osaamme kertoa tarkalleen, mistä hälytys

tulee”, Rauno Juujärvi kertoo.

Janne Leppänen on tyytyväinen siitä,

että turha juoksu on jäänyt pois.

”Aikaisemmin meidän piti nousta ja

käydä kuittaamassa hälytys tuolta sel-

kämme takana olevalta koneelta”, Lep-

pänen sanoo.

Leppäsen mukaan sitä vaaraa ei aiem-

minkaan ollut, että hälytys olisi jäänyt huo-

maamatta, koska kone ilmoitti hälytykses-

tä kovaäänisellä piippauksella.

”Aika pian kävi ilmi, että valinta oli taval-

laan helppo, koska vain ABB pystyi tarjoa-

maan meille haluamamme integroidun rat-

kaisun”, Häkkilä sanoo.

Häkkilän tiimi halusi, että hälytykset tule-

vat yhtä aikaa ja välittömästi näkyviin kaikil-

le valvomon näytöille. Aiemmin hälytykset

tulivat erilliselle, sivupöydällä sijaitsevalle

koneelle. Valvomossa työskentelee ker-

ralla viisi operaattoria, jotka valvovat omia

vastuualueitaan.

”Hälytysjärjestelmän integroitavuus tuo-

tantoautomaatioomme nousi pääkriteerik-

si, koska integroinnilla pystymme parhaiten

parantamaan työntekijöidemme turvallisuut-

ta. Tämä on meille ennen kaikkea turvalli-

suusinvestointi”, Häkkilä painottaa.

Häkkilä halusi myös järjestelmän, jolla

voitaisiin jakaa informaatiota työntekijöille.

Järjestelmän informaatio-ominaisuuksia oli

voitava myös kehittää edelleen.

Tietoa jaetaan työntekijöille tehtaaseen

johtavilla ovilla olevilla näytöillä. Työntekijä

näkee saman näkymän kuin operaattori ja

osaa tarvittaessa pukeutua suojavarusteisiin.

Värit kertovat vaaran tasosta

ABB:n automaatio-osaaminen edustaa

Jukka Häkkilän mukaan maailman huippua.

CABB Oy:llekin koituu synergiaetuja siitä,

että ABB on sekä sähkövoimatekniikan että

automaation asiantuntija.

CABB Oy ja ABB ovat tehneet yhteis-

työtä jo vuosikymmenien ajan. Koska ABB

tuntee hyvin CABB Oy:n tuotantoprosessit,

se osaa tarjota asiakkaalleen myös tulevai-

suuden tarpeisiin sopivan ratkaisun.

Koska CABB Oy:n oma automaatio-

osaaminen on korkeatasoista, yrityksen Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

9ABB power 1|16

Turun Jugendlinna siirtyi vuonna 2012

yksityiseen omistukseen. Omistajat

päättivät saneerata aiemmin kaupungin

toimistokäytössä olleen arvorakennuksen laa-

dukkaiksi asunnoiksi.

KNX-järjestelmän hyödyntäminen oli tilaajan

toive. Siihen on liitetty asuntojen valaistuksen

ohjaus sekä ABB:n ovipuhelinjärjestelmä.

Yhdellä kytkimellä

Sata vuotta vanhassa, suojellussa sanee-

rauskohteessa sähkötekniikan ratkaisut on

pystytty toteuttamaan kuin missä tahansa

kiinteistössä.

”Asunnot ovat isoja ja niissä on paljon valai-

simia. KNX mahdollistaa yhden kytkimen käy-

tön kaikkien valaisimien ohjauksessa, mikä vai-

kuttaa asunnon yleisilmeeseen, kun pitkiä kyt-

kinrivejä ei tarvita. Järjestelmään ohjelmoidaan

valmiita tilanneohjauksia valaistukselle”, kertoo

sähkösuunnittelija Viljami Eriksson Sähkötiimi

IL Oy:stä.

Huoneistojen valaistus painikkeissa on

led-indikointi ja järjestelmään on liitetty Wel-

come-ovipuhelin. Jokaisen asunnon eteiseen

asennetaan kosketusnäyttö, joka toimii sekä

järjestelmän ohjauspaneelina että ovipuheli-

men näyttönä. Ovipuhelimissa on automaat-

tinen kuvantallennus, mikä lisää asukkaiden

turvallisuutta.

Tilantarve on syytä ennakoida

Asunnot valmistuvat keväällä 2016. KNX-

järjestelmällä toteutettavia valaistuksen ohjauk-

sia testataan ensin yhdessä asunnossa, josta

asetukset kopioidaan muihin.

Tulevaisuudessa KNX:ään on helppo liittää

runsaasti lisää talotekniikan ohjauksia, kuten-

ilmanvaihtoa, viilennystä ja lämmitystä – mah-

dollisuuksia on rajattomasti. Järjestelmän muut-

taminen on helppoa, sillä uutta kaapelointia ei

tarvita.

Ennen asennusta urakoitsijan kannattaa

ottaa huomioon järjestelmän tilantarve sähkö-

keskuksessa.

Aurajoen rannassa, keskellä Turkua

sijaitsevassa Jugendlinnassa on noin

20 uuden uutukaista asuntoa.

Figure

Turun Jugendlinna on yksi kaupungin suojelluimmista rakennuksista. Historialliseen rakennukseen saneerataan reilut 20 asuntoa, joiden valaistuksen ohjauksessa hyödynnetään älykästä KNX-järjestelmää.

KNX toimii 100-vuotiaassakin

Teksti Anna Korpi-Kyyny, Kuva Mika Okko

Saneeratun Jugendlinnan jokaisessa asunnossa

on Welcome-ovipuhelin.

KNX, Welcome-ovipuhelin,

valaituksen ohjaus, led-indikointi

faciatur, ace

10 ABB power 1|16

Teema

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

11ABB power 1|16

Älykkään sähkön saaretMaailman johtava älykkään energian mallialue. Kaikki sähkö tuulesta, auringosta ja aaltojen liikkeestä. Joulukuussa käyttöön otettu merikaapeli avaa päätä Ahvenanmaan matkalla kohti tätä tavoitetta.

Teksti Rolf-Lennart Witting, Kuvat Tiina Tahvanainen

HVCD, sähkönsiirto, Black

start, merikaapeli, Kraftnät

Åland, uusiutuva energia,

Ahvenanmaan teknologiakeskus,

älykäs sähköverkko

12 ABB power 1|16

Kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa solmitun

sopimuksen mukaisesti ABB vastaa Suomen ja

Viron välisen Estlink 1 -siirtoyhteyden ja Suo-

men ja Ruotsin välisten FennoSkan 1- ja 2 -siir-

toyhteyksien Suomen-puoleisten konvertteriase-

mien toiminnasta. Sopimukset sisältävät muun

muassa vuosihuollot sekä asiantuntijoiden pal-

velut 24/7 häiriöiden ja vikojen varalta. Vastaa-

va sopimus on solmittu Kraftnät Ålandin kanssa

Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisen meri-

kaapelin kunnossapidosta.

Kunnossapitosopimukset parantavat siir-

toyhteyksien käytettävyyttä ja luotettavuutta ja

takaavat tehokkaan toiminnan.

Varmasti myös häiriötilanteissa

Teema

Ahvenanmaan energiayhtiö Kraft-

nät Ålandin toimitusjohtaja Jan

Kahlroth on erittäin tyytyväinen.

Joulukuun alussa yhtiö otti käyt-

töön ABB:n toimittaman suurjännitteiseen

tasavirtatekniikkaan (HVDC, High Voltage

Direct Current) perustuvan sähkönsiirto-

yhteyden. 160 kilometriä pitkä merikaa-

peli yhdistää ensimmäistä kertaa Ahve-

nanmaan maakunnan ja Manner-Suomen

sähköverkot toisiinsa.

Erityisen mielissään Jan Kahlroth on

ABB:n kehittämästä innovatiivisesta Black-

start-toiminnallisuudesta. Black-start mah-

dollistaa välittömän sähkönsiirron palaut-

tamisen myös suurhäriöissä, joissa siirto-

yhteys Ruotsista menetetään kokonaan

ja sen myötä koko Ahvenanmaan sähköt

katkeavat.

”Testasimme Black-start-toiminnallisuutta

marraskuun lopulla. Sähkönsyöttö palautui

häiriöstä silmänräpäyksessä, edes lamput

eivät vilkkuneet. Kun aiemmin syksyllä kokei-

limme käsikäyttöistä sähköverkon uudelleen-

käynnistystä paikallisen varavoiman avulla,

kesti lähes viisi minuuttia ennen kuin säh-

köt saatiin palautettua”, Kahlroth kertoo.

Suurhäiriö on tiukka paikka

Myyntijohtaja Matti Vaattovaara ABB:ltä

vahvistaa, että Black-start-toiminnalla voi-

daan lyhentää sähkökatkoksen jälkeistä

palautusaikaa käyttötilanteesta riippuen

jopa sekunnin murto-osiin.

”Suurhäiriössä virran palauttaminen

perinteisellä teknologialla on tyypillisesti

aikaavievä ja monimutkainen prosessi. Voi-

malaitoksia käynnistetään vähitellen ja kuor-

mia palautetaan vaiheittain niin, että tasa-

paino tuotannon ja kulutuksen välillä säi-

lyy. Tämä vaatii aikaa ja manuaalista työtä.

HVDC:n avulla verkon uudelleenkäynnistys

onnistuu automaattisesti. Marraskuussa

simuloimme pahinta mahdollista tilannetta,

Testasimme Black- start-toiminnallisuutta marraskuun lopulla. Sähkönsyöttö palautui häiriöistä silmänräpäyksessä, edes lamput eivät vilkkuneet. Kun aiemmin syksyllä kokeilimme käsikäyttöistä sähköverkon uudelleenkäynnistämistä, kesti lähes viisi minuuttia ennen kuin sähköt saatiin palautettua.

Jan Kahlroth

Toimitusjohtaja, Kraftnät Åland

jossa maakunnan sähköt menetettiin täy-

dellisesti. Black-start toimi moitteettomas-

ti”, Vaattovaara sanoo.

”Järjestelmän ansiosta yhteys myös kor-

vaa paikallista varavoimaa ja vähentää siten

tarvetta käyttää fossiilista polttoainetta”,

Vaattovaara huomauttaa.

Näin todella tapahtuukin, sillä Ahvenan-

maan kantaverkkoyhtiö on sanonut irti vara-

voimasopimuksensa Maarianhaminan ener-

giayhtiön kanssa.

”Nyt meidän ei tarvitse enää käyttää

dieselvoimaloita tai kaasuturbiineja vara -

sähkön tuottamiseksi”, Kahlroth vahvistaa.

Epävarmaa virtaa Ruotsista

Ahvenanmaa ostaa vuositasolla noin 70

prosenttia sähköstään Ruotsista 60 kilomet-

riä pitkän vaihtovirtakaapelin kautta. Säh-

könsyöttö Ahvenanmaan kantaverkkoon

on kuitenkin katkennut jopa kymmenkunta

kertaa vuodessa. Useimmiten syynä ovat

olleet salamaniskut Ruotsissa.

Jatkossakin Ahvenanmaa tuo merkittä-

vän osan sähköstään Ruotsista, jossa säh-

kön hinta muun muassa hyvän vesivoima-

tilanteen ansiosta on viime vuosina ollut

edullisempaa kuin Suomessa.

Kahlrothin arvion mukaan hintatilanne

tulee jatkumaan ainakin niin kauan kun-

nes Olkiluodon uusi ydinvoimala on saa-

tu käyttöön.

Tuulisähköä Ahvenanmaalta

Manner-Suomeen

Uusi 100 megawatin siirtoyhteys Ahve-

nanmaan ja Naantalin välillä mahdollistaa

merkittävän uusiutuvan energian lisäämisen.

Yhteys avaa myös mahdollisuuden siirtää

maakunnan tuulisähköä mantereen sähkö-

verkkoon energiatehokkaasti, pienillä hävi-

öillä. Jo nyt Ahvenanmaalla katetaan noin

20 prosenttia maakunnan sähkönkulutuk-

sesta tuulivoimalla ja parissa vuodessa luku

Ahvenanmaa pähkinänkuoressa

– maapinta-ala 1 553 km2, pinta-ala

yhteensä 13 325 km2

– noin 6 700 saarta joista noin 60

vakituisesti asuttuja

– 28 916 asukasta ja 13 455 kotitaloutta

(31.12.2014)

– Sähkönkulutus vuonna 2014: 288,4

(-1,9 %) GWh, on pienempi kuin 0,5 %

koko Suomen kulutuksesta

– Sähköntuonti vaihtovirtakaapelilla

Ruotsista 69,6 % ja Suomesta 6,1 %,

omaa tuulivoimaa ja bioenergiaa

20,2 % sekä fossiiliperäistä

sähköntuotantoa 4,0 %

13ABB power 1|16

voi nousta jopa yli 70 prosentin. Vaihteleva

tuulituotanto edellyttää vahvoja siirtoyhteyk-

siä ja joustavuutensa ansiosta HVDC-yhte-

ys sopii tähän tarkoitukseen täydellisesti.

Viidellä ahvenanmaalaisella yhtiöllä on

valmiit suunnitelmat 18 uuden 3 megawa-

tin tuulimyllyn rakentamisesta maakunnan

länsiosaan ja osittain Ahvenanmerelle. Rat-

kaisevaa tämän projektin toteuttamisen kan-

nalta on kuitenkin, että maakunnassa toimi-

vat tuulivoimalat pääsevät mukaan Suomen

uuteen syöttötariffisysteemiin.

Älyenergian mallialueeksi

Ahvenanmaalla muhii kunnianhimoinen

pyrkimys maailman johtavaksi uusiutuvan

energian ja älykkäiden sähköverkkojen mal-

lialueeksi. Siihen saaristomaakunnalla on

hyvät edellytykset, sillä sekä aurinko- että

tuuliolosuhteet ovat huippuluokkaa.

”Ahvenanmaa on pieni, mutta monimuo-

toinen alue, jolle voidaan kustannustehok-

kaasti luoda kokonaisvaltaisia markkina-

malleja”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick

Kronman ABB:ltä sanoo.

Samaa mieltä on Ahvenanmaan tekno-

logiakeskuksen ÅTC:n liiketoiminnan kehit-

täjä Ralf Häggblom. Hän huomauttaa, että

maakunnassa voidaan itsehallinnollisen lain-

HVDC on ABB:n kehittämä tekniikka, joka

parantaa pitkillä välimatkoilla sähkönsiirron

tehokkuutta. Se lisää myös säätömahdolli-

suuksia ja mahdollistaa erilaisten verkkojen

yhteenkytkemisen.

HDVC Light on HVDC-teknologian uusi

sukupolvi, joka mahdollistaa muun muassa

Black-start-toiminnallisuuden. ABB:n avai-

met käteen -toimitus Kraftnät Ålandlle sisäl-

si HVDC Light -konvertteriasemat Ahvenan-

maan Jomalassa ja Naantalissa sekä 160

kilometrin pituisen merikaapeliyhteyden.

Siirtoyhteyden kapasiteetti on 100 MW.

HVDC

Kraftnät Ålandin toimitusjohtaja

Jan Kahlroth on tyytyväinen uuteen

sähkönsiirto yhteyteen Manner-Suomeen.

säädäntövallan ansiosta edistää erilaisten

energia-alustojen kehittämistä.

Jos maakunnassa toimivat tuulivoimayh-

tiöt otetaan mukaan Suomen syöttötariffijär-

jestelmään, Häggblom pitää mahdollisena,

että tuuli- ja muut uusiutuvat tuotantojär-

jestelmät voisivat lähitulevaisuudessa kat-

taa lähes koko maakunnan sähköntarpeen.

”Merelle rakennettujen tuulipuistojen

yhteyteen voitaisiin liittää myös aurinko-

paneelialueita. Auringonvaloa heijastava

merivesi lisää aurinkoenergian tuotantoa”,

Häggblom valaisee.

Ahvenanmaalla on jo yhteistyössä ruot-

salaisen yliopiston kanssa kokeiltu sähkön-

tuotantoa aaltojen avulla, ja pienellä Sims-

kälan saarella – Myrskyluodon Maijan kirjai-

lijan Anni Blomqvistin kotipaikkakunnalla

– Mikael Lundell lämmittää talvisaikaan-

kin kasvihuoneensa merivedestä saataval-

la ”vihreällä” lämmöllä.

Tutkimus tekeillä

Ahvenanmaan mahdollisuuksista älyk-

kään energian mallialueena ja puhtaan

ympäristöteknologian kokeilualueena on teh-

ty esitutkimus, jota jatkotyöstetään yhdes-

sä CLIC Innovationin kanssa.

Projektissa ovat olleet mukana muun

muassa ABB, Fortum, Wärtsilä, Empower,

VTT sekä Lappeenrannan ja Tampereen

teknilliset yliopistot.

Hankkeen odotetaan herättävän maail-

manlaajuista kiinnostusta ja avaavan mah-

dollisuuksia uusille vientituotteille.

”Projektissa mukana oleva yritykset ovat

johtavia omilla aloillaan. Silti ne eivät yksi-

nään pysty ratkaisemaan esimerkiksi tuu-

li- ja aurinkosähkön varastointiongelmia

kokonaisvaltaisesti. Mutta yhdessä löyde-

tään innovatiivisia ratkaisuja, jotka hyödyt-

tävät vientiteollisuutta”, Häggblom sanoo.

14 ABB power 1|16

Julkisia mobiiliverkkoja hyödyntävä langaton viestintäteknologia mahdollistaa sähköverkkojen automaatioasteen lisäämisen kustannustehokkaasti. Se myös tukee sähköyhtiöiden tavoitteita, kuten sähkön toimitusvarmuuden lisäämistä.

Asiantuntija

Langattomuudella sähkökatkoja vastaan

Verkkoyhtiöt toimivat maantie-

teellisesti laajalla alueella. Sik-

si mobiiliteknologia on ainoa

kustannustehokas tapa välittää

dataa pitkiäkin matkoja. Langattoman

viestintäteknologian avulla sähköverkon

kaikki pisteet kaupunkien kiinteistö-

muuntamoista maaseudun pylväserotti-

miin saadaan saman järjestelmän piiriin.

”Mobiiliteknologian kehittyminen on mah-

dollistanut verkostoautomaation läpimurron.

Kehitys on globaali ilmiö. On vaikea löytää

sellaista maankolkkaa, jossa mobiiliverkkoa

ei olisi saatavilla”, kertoo liiketoiminnan kehi-

tyspäällikkö Terho Into ABB:ltä.

Muutos on ollut nopeaa. Teknologian

taustalla on nykyään osana ABB.tä oleva

Viola Systems Oy, joka toimitti ensimmäi-

set langattomia mobiiliverkkoja hyödyntä-

vät ratkaisut vuonna 2003.

”Tuolloin IT-kupla oli juuri puhjennut ja

meillä oli haasteita vakuuttaa ihmisiä siitä,

että mobiiliteknologialla voidaan tehdä jotain

hyödyllistäkin. Olimme edelläkävijöitä alalla.”

Mobiiliverkko täyttää vaatimukset

”ABB:llä on pitkät perinteet ja huip-

puluokan osaamista sähkön jakeluauto-

maation ja suojaamisen osalta. Nyt näi-

hin saadaan yhdistettyä Violalta saatu

kommunikaatio-osaaminen.”

Tänään mobiiliverkko ei enää rajoita sitä

hyödyntäviä sovelluksia – siirtonopeudet ja

peitto ovat kasvaneet.

Teksti Anna Korpi-Kyyny, Kuva Jaska Poikonen

sen varassa. Senpä vuoksi tilanne, jossa

tuota järjestelmää ei enää kehitettäisi ja yllä-

pidettäisi, tuntuu kaukaiselta”, Into päättää.

Uusien automaatioratkaisujen avulla ABB

tarjoaa järjestelmiä, joiden avulla sähköyh-

tiön eri kohteet tuotantolaitoksista muun-

tamoihin saadaan liitettyä yhteen järjestel-

mään. Näin koko verkostoa voidaan ohjata,

valvoa ja huoltaa kokonaisuutena.

”Kriittistä meidän järjestelmämme kan-

nalta on verkon vasteaika, joka sekin on nyt

riittävällä tasolla. ”

Julkinen mobiiliverkko on verkostoau-

tomaation palveluksessa myös tilanteissa,

joissa puhelut pätkivät tai yksi tukiasema on

alhaalla. Inton mukaan teleoperaattorit voi-

vat tarjota LTE- eli 4G-verkossa sähköyhti-

öille taattuja vasteaikoja tai tiettyä kaistaa.

”Se mahdollistaa sähköyhtiöille aivan

uudenlaisten sovellusten tekemisen mobii-

liverkon yli.”

Tulevaisuus tuo valvomoon

videokuvan

Into uskoo automaatioasteen nousevan

roimasti lähivuosina.

”Voimme lyhentää sähköverkon häiriö-

aikoja. Automaation avulla vikakohde voi-

daan rajata suoraan pienelle alueelle.”

Automaatioasteen lisäämisellä saadaan

myös dataa, joka mahdollistaa ennakoivan

verkoston kunnossapidon. Tulevaisuudes-

sa mobiiliteknologian avulla voidaan välittää

myös kuvaa, ääntä tai molempia.

”Videokuvan avulla voidaan tehdä pää-

töksiä huoltotarpeesta sekä hyödyntää eri-

koisasiantuntijoita kentällä toimivan huolto-

tiimin apuna.”

Inton mukaan investointi langattomaan

viestintäteknologiaan kannattaa.

”Mobiiliverkot ja koko internet pohjau-

tuvat TCP/IP-liikenteeseen. Tänään lähes

kaikki yhteiskuntamme toiminnot pyörivät

Top 5: Langattomuus

01 Kokonaisvaltaisuus. Langat-

tomalla viestintäteknologialla

voidaan yhdistää kaikki sähkön-

jakeluverkon kohteet samaan

järjestelmään.

02 Ylläpito. Järjestelmää on helppo

uudistaa sekä ohjata ja valvoa.

03 Kustannustehokkuus. Häiriöiden

tarkempi paikallistaminen sekä

ennakoiva huolto tuovat säästöjä.

04 Laajennettavuus. Uusia kohteita

voidaan lisätä järjestelmään pienil-

lä muutoksilla.

05 Automaatio. Automaatioasteen

lisääminen mahdollistaa hajaute-

tun energiatuotannon kytkemisen

verkkoon sekä sähkökatkojen

minimoimisen häiriötilanteissa.

Mikä on puheenaiheena nyt? Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi

15ABB power 1|16

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Liiketoiminnan kehityspäällikkö

Terho Into on innostunut ABB:n

kyvystä tarjota aikaisempaa

kokonaisvaltaisempia ratkaisuja.

16 ABB power 1|16

Mennään sähköbussilla – puhtaasti

Ratkaisu

Latausasemalla virroitin laskeutuu

automaattisesti bussin katolle. En-

sin järjestelmä tekee turvatarkas-

tukset, minkä jälkeen bussin noin

90 kWh:n akut ladataan bussin katon vir-

takiskojen kautta nopeasti – muutamassa

minuutissa. Latausasema on modulaari-

nen ja valittavana on kolme lataustehoa:

150, 300 tai 450 kilowattia.

Järjestelmä on testikäytössä Luxembur-

gissa, jossa kuusi uutta Volvon hybridibus-

sia toimii julkisessa linjaliikenteessä neljän

ABB:n latausaseman voimin. Projektin taka-

na on ABB:n hollantilainen myyntipäällikkö

Daan Nap, jonka vastuulla on latausinfra-

struktuuri Euroopassa.

Napin mukaan kaikki kaupunkibussit

voisivat kulkea tulevaisuudessa pelkällä

sähköllä.

”Akut ovat kehittyneet viimeisen 10 vuo-

den aikana riittävästi. Aika on vihdoin kypsä

joukkoliikenteen sähköistämiseen. Myös vii-

meaikaiset uutiset ilmansaasteista ja eten-

kin dieseleiden tuottamien päästöjen haitalli-ABB:n latausasema on modulaarinen ja

valittavana on kolme lataustehoa.

Kun sähkö- tai hybridibussi saapuu Luxemburgissa päätepysäkille, se saapuu samalla pikalatausasemalle. Muutaman minuutin latauksen jälkeen matka voi taas jatkua.

Teksti Vesa Eskola, Kuvat Sabinio Parente ja ABB

Latausasema, sähköinen

liikenne, sähköbussit, hybridit,

päästöt, standardointi

suudesta terveydelle ovat lisänneet ihmisten

tietoisuutta sähköisen liikenteen eduista.”

Mahdollisuuksia myös

hybridibusseille

Muutos voi tapahtua nopeastikin oikean-

laisen tekniikan avulla.

”Kaupunkibussien tyypillinen elinkaari

on 8–10 vuotta. Uskon, että voimme siir-

tyä kokonaan sähköiseen bussiliikentee-

seen kahden elinkaaren eli tulevien 20 vuo-

den aikana. Poliittiset päätökset saattavat

toki nopeuttaa tai hidastaa kehitystä mer-

kittävästi”, Nap sanoo.

Sähköbussien lisäksi myös hybridit ovat

Napin mukaan mielenkiintoinen mahdolli-

suus kaupunkiliikenteessä.

”Sekä sähkö- että hybridibussit ovat iso

harppaus oikeaan suuntaan. Pääasia on,

että saamme muutoksen alkuun. Vain näin

voimme kehittää uutta teknologiaa ja oppia

uusia asioita. Ydinkeskustojen liikenteeseen

ei ole pitkällä tähtäimellä muuta vaihtoeh-

toa kuin sähköinen liikenne.”

17ABB power 1|16

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

si normaalisti taukoa muutenkin. Pikalataus

ei siis aiheuta muutoksia ajoaikatauluihin.”

Lataus tapahtuu automaattisesti, kuljet-

tajan ei tarvitse tehdä mitään. Luxemburgin

projektissa latausta testataan ensin hybri-

dibusseilla vuoden ajan. Sen jälkeen siirry-

tään käyttämään pelkästään sähkökäyttöi-

siä busseja.

Vähemmän kustannuksia, helpompaa

huoltoa ja puhtaampaa ilmaa

Modulaarisen latausjärjestelmän ansi-

osta lataustehoa voidaan kasvattaa teknii-

kan kehittyessä. Bussiyhtiöiden edut ovat

nopeasti laskettavissa.

”Bussien sähköistäminen on mahdol-

lista toteuttaa ilman että yhtiöiden tarvit-

see muuttaa bussien käyttötapaa. Muutos

Näkymätöntä latausinfraa

ABB:n latausasemat saadaan integroitua

päätepysäkkeihin, jolloin latausinfra sulau-

tuu lähes näkymättömästi kaupunkikuvaan.

Pikalatausasemien nerokkuutta korostaa

niiden yksinkertainen käyttö.

”Bussit pystyvät lataamaan molemmilla

päätepysäkeillä noin 4–6 minuuttia. Bussissa

ei ole tällöin matkustajia ja kuljettaja viettäi-

Uskon, että voimme siirtyä kokonaan sähköiseen bussiliikenteeseen kahden elinkaaren eli tulevien 20 vuoden aikana. Poliittiset päätökset saattavat toki nopeuttaa tai hidastaa kehitystä.

Daan Nap

Luxemburgin latausasemista vastaava

myyntipäällikkö, ABB

18 ABB power 1|16

Ratkaisu

vaatii tietysti investointeja, mutta toisaalta

alhaisemmat käyttökustannukset säästävät

rahaa. Polttoainekustannukset laskevat, ja

myös bussien huoltaminen muuttuu edulli-

semmaksi”, Nap listaa.

Kaupunkilaiset hyötyvät puhtaammas-

ta ilmasta. Lisäksi sähköbussit tuottavat

vähemmän melusaastetta.

”Myös matkustusmukavuus paranee,

koska sähköbussit eivät tarvitse perinteis-

tä vaihteistoa. Sen ansiosta bussit kiihtyvät

tasaisemmin ja pehmeämmin kuin poltto-

moottorilla käyvät.”

Standardointi tärkeää

Kaupunkiliikenteen sähköistämisessä

on omat haasteensa – kuten kaikkien iso-

jen muutosten edistämisessä.

”Uusissa järjestelmissä riittää opittavaa

Iso haaste on standardisointi. ABB tekee

ahkerasti töitä kansainvälisten standardi-

en luomiseksi. On tärkeää, että eri merk-

kiset bussit pystyvät käyttämään samoja

latausasemia.”

Lopulta kyse on ennen kaikkea ener gia -

tehokkuudesta.

”Maailmassa ei riitä resursseja hukat-

tavaksi. Tavallisen dieselmoottorin hyöty-

suhde on noin 30 prosenttia. Käytännössä

siis 70 prosenttia energiasta menee huk-

kaan. Sähkömoottorin hyötysuhde on noin

90 prosenttia.”

Pääteasemalle sijoitettu latausinfra ei häiritse kaupunkikuvaa. Lisäksi lataaminen on helppoa. Se

tapahtuu automaattisesti, kun bussi ajaa pääteasemalle.

Pohjoismaissa etsitään ratkaisuja liikenteen sähköistämiseen

ABB tekee ahkerasti töitä kansainvälisten standardien luomiseksi. On tärkeää, että eri merkkiset

bussit pystyvät käyttämään samoja latausasemia.Daan Nap

ABB

Tuotepäällikkö Jukka Mäkinen

ABB:ltä on seurannut joukkoliiken-

teen sähköistä kehitystä mielenkiin-

nolla. Göteborgissa hiljattain pidetyn

pohjoismaisen sähköbussiseminaarin

perusteella yksittäisistä pilotoinneis-

ta ollaan jo siirtymässä lähiliikenteen

palvelutuotantoon sähkö- ja hybridi-

busseilla. Lähtökohdat bussiliiken-

teen sähköistämiseen ovat maakoh-

taisesti ja jopa kaupunkikohtaisesti

erilaiset, mutta haasteet ovat kaik-

kialla Pohjoismaissa samanlaisia.

”Kun bussien voimalinja vaihde-

taan sähkökäyttöiseksi, muuttuu sen

myötä bussien operointitapa ja nii-

den huolto. Samoin muutoksia tulee

energiajärjestelmän kuormitukseen,

sillä päätepysäkkien sijainnit voivat

muuttua sopivampaan kohtaan säh-

köverkkoa ajatellen. Göteborgissa

esimerkiksi Volvo painotti yhteisen

automaattisen lataustavan – bussi-

en katolla pitkittäiset latauskiskot ja

pysäkillä latausvirroitin – merkitys-

tä, jotta kalusto ja latausinfra olisivat

jatkossa yhteensopivia.”

Tanskassa julkisen lähiliiken-

teen bussilinjojen sähköistymistä on

pyritty edistämään. Esimerkiksi Köö-

penhaminassa on meneillään auto-

maattiseen päätepysäkkilataukseen

perustuva pilotointi. Tämän hetken

sähköbussien hintataso on vielä suh-

teellisen korkea, koska kaikilla bussi-

merkeillä valmistusmäärät ovat olleet

pieniä.

Norjassa bussien sähköistämistä

harkitaan, mutta esimerkiksi Oslossa

suositaan ainakin toistaiseksi biokaa-

sua ja biodieseliä.

”Oslossa on päädytty siihen, että

vuoteen 2020 asti busseista 47 pro-

senttia käy biokaasulla ja 36 pro-

senttia biodieselillä. Vuoteen 2025

mennessä biodieselin osuus laskee,

ja joka viides bussi tulee olemaan

sähkökäyttöinen.”

Ruotsissa ollaan jo pitkällä bus-

sien sähköistämiseen liittyvissä

kokeiluissa.

”Tukholmassa oli viime vuonna

käytössä 53 hybridibussia ja 8 ladat-

tavaa hybridibussia. Haasteena on

ollut reittien suunnittelu. Tavoittee-

na on, että vuoteen 2030 mennessä

sähköbussit liikennöisivät satapro-

senttisesti uusiutuvalla energialla.”

Myös Suomessa on menossa

useita sähköbussien pilottiprojekte-

ja: pääkaupunkiseudulla, Tampereel-

la ja Turussa.

”Pääkaupunkiseudun ePeli-pro-

jekti on Helsingin seudun liikenteen

12 sähköbussin kokeilu neljän eri

bussioperaattorin kesken. Projektin

tavoitteena on kerryttää ennen kaik-

kea käytännön osaamista sähköbus-

sien käytöstä.”

Espoon sähköbusseja on tes-

tannut VTT.

”VTT on testannut sähköbusse-

ja ja päätynyt siihen lopputulokseen,

että bussin elinkaarikustannus pää-

tepysäkkilatausasemilla sekä tähän

optimoiduilla akuilla on alhaisempi

kuin jos käytettäisiin isompia akkuja

ja busseja ladattaisiin pidempään.”

Myös bussivalmistajat ovat tes-

tanneet asiaa.

”Volvolla on melko selvä näke-

mys siitä, miten täyssähköbussi,

hybridibussi sekä dieselbussi eroa-

vat toisistaan. Energiatehokkuuden

kannalta sähköbussi on ylivoimainen,

ja hybridit tulevat vain aavistuksen

perässä. Sähköbussin etu energia-

tehokkuudessa dieselbussiin on sen

sijaan jo yli kaksinkertainen.”

Lähiliikenteen sähköistäminen

tuo mukanaan kansallisella tasolla

uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuu-

dessa päätepysäkkien latausver-

kosto palvelee sähköbussien lisäksi

myös muita raskaan liikenteen kau-

pallisia ajoneuvoja. Monimuotoinen

sähköinen liikenne tuo mukanaan

valtiolle lisätuloja, etenkin jos säh-

köajoneuvojen valmistus tehdään

kotimaassa. Jokainen kotimaisel-

la sähköllä ajettu kilometri vähen-

tää riippuvuutta tuontipolttoaineis-

ta, parantaa huoltovarmuutta ja lisää

omavaraisuutta.

Napin mukaan ABB:n järjestelmän käyt-

tämistä voidaan soveltaa linja-autojen lisäk-

si muihinkin tarkoituksiin. Akkuteknologian

kehittyessä lähiliikenteen lisäksi voidaan

ryhtyä suunnittelemaan myös kaukoliiken-

teen sähköistämistä.

”Akut paranevat jatkuvasti, ja ajoneuvojen

sähköistyksessä kehityksen tahti kiihtyy .”

19ABB power 1|16

Kohti parempaa maailmaa

Aurinkosähköjärjestelmä vilah-

taa yhä useamman mökkiläisen

tulevaisuudensuunnitelmissa.

ABB:n myyntijohtaja Kari Kar-

vosella tämä ei jäänyt pelkäksi puheeksi.

”Rouvaa innostivat vihreät arvot, minua

myös tekninen kokeilunhalu”, Karvonen kertoo.

Karvonen esittelee toukokuussa 2015

käynnistyneen 3,7 kW:n mökkivoimalansa

tuottokäyriä kännykän ruudulta.

”Aika tasainen tuotto kesäkuukausina”,

Karvonen toteaa.

Kuukausituotanto on vaihdellut sateises-

ta kesästä huolimatta 500 kWh:n molem-

min puolin.

Karvoset ovat innokkaita mökkiläisiä.

Niinpä sähkökin kulutetaan neljän kesäkuu-

kauden ajan pääasiassa mökillä Sysmässä.

”Aurinkosähköinvestointi kannattaa teh-

dä sinne, missä sähköä kuluu.”

Järjestelmän tekninen erikoisuus on suu-

rista aurinkovoimaloista tuttu paneelien kak-

siakselinen suuntausjärjestelmä, joka pitää

paneelit suunnattuna suoraan kohti aurinkoa

aamuvarhaisesta aina iltamyöhään.

”Se lisää järjestelmän vuotuista tuottoa

noin 40 prosenttia”, Karvonen kertoo.

Käytössä aurinkosähköjärjestelmä on

huoleton. Paneelien käyttöiäksi laske-

taan 30 vuotta, aurinkosähköinvertterin 15

Aina kohti aurinkoaKääntyvät paneelit lisäävät Kari Karvosen mökkivoimalan sähköntuotantoa jopa 40 prosenttia.

Teksti Petja Partanen, Kuva Kari Karvonen

Aurinkopaneelit tuottavat tasavirtaa, joka

muutetaan aurinkosähköinvertterin avulla

vaihtovirraksi kiinteistön käyttöön tai jakelu-

verkkoon myytäväksi. ABB:n invertterimallis-

to kattaa kaikki tarpeet mökkiläisen kahden

kilowatin verkkovirtaan tahdistuvista invert-

tereistä aina suurten aurinkovoimaloiden

megawattiluokkaan.

- Kari Karvosen mökin ABB Trio

7.5 -kolmivaiheinvertteri on hyvä valin-

ta omakotitalon enintään 7,5 kW:n

paneelijärjestelmään.

- Halpeneva akkuteknologia on teke-

mässä myös aurinkosähkön varastoinnis-

ta taloudellisesti kannattavaa. Uutuustuote

ABB React -aurinkosähköinvertteri sisältää

vakiona 2 kWh:n akuston. Akuston kokoa

voi kasvattaa aina 6 kWh:iin asti.

Suomen 500 000 kesämökillä

aurinkosähkön kysyntä ja

tarjonta kohtaavat. Mökeillä

oleskellaan juuri silloin kun

tuotanto on parhaimmillaan.

vuotta. Huolenpitoa vaatii vain suuntaimen

laakerointi.

”Nivelet voidellaan kerran vuodessa

rasvaprässillä.”

Aurinkosähkössä on myös taloudellista

järkeä. Karvosten mökillä kuluu vuodessa

5 000 kWh sähköä, paneelien vuosituotto on

4 300 kWh. Tuotannosta saadaan hyödyn-

nettyä omassa käytössä 3 000 kWh, ylijää-

mäsähkö myydään pörssihintaan Elenialle.

”Järjestelmän takaisinmaksuaika on

15–20 vuotta”, Kari Karvonen laskee.

Kannattavimmillaan aurinkosähköjär-

jestelmä on silloin, kun mahdollisimman

suuri osa tuotannosta käytetään itse. Näin

vältytään paitsi varsinaisen sähköenergian

ostolta, myös siirtokustannuksilta ja sähkö-

verolta. Karvonen onkin jo miettinyt akus-

ton lisäämistä järjestelmään. Näin paisteis-

ten päivien tuotantohuiput saataisiin talteen

yötä varten. Tällä haavaa akun virkaa toi-

mittaa mökin lämminvesivaraaja, joka läm-

piää paisteisina tunteina.

ABB kytkee aurinkopaneelit verkkoon

20 ABB power 1|16

Case

Robotit ovat osa Atrian auto-

matisointia, jolla on myönteinen vaikutus

tuottavuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin.

ABB:n toimittamia robotteja työskentelee

Atrian Nurmon tehtaalla kymmeniä.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

21ABB power 1|16

Atrian lihatalossa Seinäjoella tekemättömän työn kustannukset ovat laskeneet jopa 38 prosenttia. Kiitos tästä kuuluu henkilöstölle sekä ABB:n noin 60 robotille, jotka tekevät talon fyysisesti raskaimmat työt.

”Robotit tukevat tuotannon tuot-

tavuuden kehittämistä ja hen-

kilöstön hyvinvoinnin paranta-

mista”, tuotantojohtaja Tauno

Perälä Atrialta sanoo.

ABB toimitti Atrialle ensimmäiset robotit

jo lähes 20 vuotta sitten. Vaikka elintarvike-

teollisuus on perinteisesti käsityövaltainen

ala, automatisointi on tullut ihmistyövoiman

rinnalle jäädäkseen. Robottien hankinta edel-

lyttää tuotannolta suurta volyymiä. Laadun-

valvontaan tarvitaan silti jatkossakin ihmisiä,

samoin tuotantoketjun alkupäähän, muun

muassa lihan leikkaamiseen.

Atrian Nurmon-tehdas työllistää talviai-

kaan puolisentoistatuhatta ihmistä. Kesä-

aikaan määrä kasvaa noin kahteen tuhan-

teen. Koko Nurmon-tehdas on lattiapinta-

alaltaan 13 hehtaaria.

Robotit korvaavat ihmistyövoiman kaik-

kein yksitoikkoisimmissa, toistoa vaativis-

sa ja usein myös raskaimmissa tehtävissä.

Ihmiset ovat voineet automatisoinnin ansi-

osta siirtyä mielekkäämpiin ja monipuoli-

sempiin työtehtäviin. Viihtyvyyden, työtur-

vallisuuden ja työhyvinvoinnin lisääntymisen

ohella uudet työtehtävät ovat merkinneet

toisaalta myös henkilöstön koulutusvaati-

musten kasvamista.

”Teknisen alan tutkinto on nykyään vaa-

timuksena moniin tehtäviin, joihin henkilös-

töä on robottien tekemistä töistä siirtynyt”,

Perälä kertoo.

ABB on toimittanut Atrialle kuutisenkym-

mentä robottia. Suurin osa on niin sanottuja

pickereitä ja käsivarsirobotteja, jotka työs-

kentelevät tuotantoprosessin loppuvaiheis-

sa laatikoinnissa ja lavaamisessa. Robottien

käyttöönotosta ja ohjelmoinnista on vastan-

nut ABB:n yhteistyökumppani Trimaster Oy.

”Robotit räätälöidään erikseen jokaiseen

paikkaan ja tehtävään sopiviksi”, Perälä lisää.

Raskaimpien ja ergonomisesti hankalim-

pien töiden teettäminen roboteilla on osal-

taan vaikuttanut siihen, että henkilökunnan

sairauspoissaolot ovat Atrialla vähentyneet

merkittävästi jo useiden vuosien ajan.

”Atria sai juuri tunnustuksena ”tekemät-

tömän työn palkinnon” ”, Perälä mainitsee.

Työterveyslaitos palkitsi Atrian yhtenä kol-

mesta parhaasta työkykyjohtamisen kehitty-

jästä. Tunnustuspalkinto perustuu Tekemät-

tömän työn vuosikatsaus 2015 -tutkimuk-

seen, joka osoitti, että työkykyä johtamalla

yritykset ovat onnistuneet vähentämään

tekemättömän työn kustannuksia jopa 38

prosenttia. Tutkimukseen osallistui 64 orga-

nisaatiota, joista kymmenkunnalla – Atria

Tekemättömän työn mestari

Teksti Outi Rantala, Kuvat Mikko Lehtimäki

Toimialajohtaja Mika Numminen ABB:ltä tutustui

Atrian Nurmon-tehtaaseen tuotantojohtaja Tauno

Perälän opastuksella.

Robotit, pickerit, käsivarsi-

robotit, viihtyvyys,

työturvallisuus, 3D-järjestelmä

22 ABB power 1|16

Case

mukaan lukien – jokainen työkykyjohtami-

seen laitettu lisäeuro on tuottanut viiden

vuoden tarkastelujakson aikana nettona

noin kuusi euroa.

Väsymättömiä puurtajia

Elintarviketeollisuus työllistää Suomessa

suoraan noin 33 000 ja kokonaisuudessaan

noin 300 000 ihmistä. ABB:n toimialajohta-

ja Mika Nummisen mukaan erityisen kulut-

tavia työtapoja on teollisuuden työpaikoilta

saatu poistettua, kun toistotyyppiset työvai-

heet voidaan teettää roboteilla.

”Robotti on väsymätön ja työskentelee

mihin vuorokauden aikaan tahansa.”

ABB toimittaa robotteja kaikkialle elin-

tarviketeollisuuteen, niin makeis-, lei-

pomo-, meijeri-, liha- ja siipikarja- kuin

valmisruokateollisuuteen.

”Ei ole alaa, missä ei robotteja olisi. Ne

tekevät kuluttavimmat ja yksitoikkoisimmat

työt. Useita robotteja voidaan liittää samaan

ohjausjärjestelmään.”

Elintarviketurvallisuus ja hygienia korostu-

vat elintarviketeollisuudessa, ja myös robot-

tien suunnittelussa, kun robotteja otetaan

käyttöön tuotantoprosessien alkupäähän.

Hygienian merkitys kasvaa, mitä lähemmäs

pakkaamattoman elintarvikkeen käsittelyä

robotteja viedään.

”Tällä hetkellä robotteja on enimmäkseen

käytössä erityisesti tuotannon loppupäässä

tehtävissä, joissa pakataan tuotepakkauk-

set laatikoihin. Esimerkiksi pickerityyppiset

robotit voisivat olla käytössä myös vaikkapa

einesten käsittelyssä, nakkien tai lihapullien

poimimisessa rasioihin.”

Kestäviä ja pestäviä

Myyntipäällikkö Jari Hyytiäinen ABB:ltä

on vakuuttunut siitä, että ABB pystyy tule-

vaisuudessakin vastaamaan elintarvikete-

ollisuuden tarkkoihin hygieniavaatimuksiin

huolellisella tuotesuunnittelulla. Hyvä suun-

nittelukaan ei poista sitä tosiasiaa, että robo-

teista on käytön aikana pidettävä hyvää

huolta, kuten muistakin tuotannossa ole-

vista laitteista. Robotit eivät sinänsä tarvit-

se paljon huoltoa, mutta Hyytiäisen käsi-

tys on, että suurimpia riskejä elintarvike-

teollisuudessa tuotantolinjojen alkupäässä

käytettävien robottien kunnossapitoon tuo

niiden toistuva pesu.

”Sähköteknisten laitteiden pesu voimak-

kailla kemikaaleilla, painevedellä ja höyryllä

on tehtävä oikeaoppisesti, etteivät laitteistot

rikkoudu. Ylipäätään työntekijöiden asenne

ja maalaisjärki auttavat varmasti parhaiten

pitämään tuotantolaitteet kunnossa.”

Hyytiäinen kertoo, että robotiikan ohjaus-

järjestelmässä ollaan astumassa 3D-näkö-

järjestelmien maailmaan. Uutta ovat myös

yhteistyörobotit, jotka pystyvät työskente-

lemään yhdessä ihmisten kanssa.

”3D-järjestelmän avulla voidaan esimer-

kiksi epämääräisen muotoisista ja erikokoi-

sista lihanpaloista valikoida tietynlaiset palat

tiettyyn linjaan.”

Janne Leinonen on ABB:n Robotics-

liiketoimintayksikön johtaja Suomessa.

Hän kertoo, että ABB on maailman kär-

kiyrityksiä teollisuusrobotiikassa ja yllä-

pitää omien tuotantotehtaidensa kilpai-

lukykyä teollisuusrobottien avulla.

”Robotisaatiolla tarkoitetaan robo-

tiikan hyödyntämistä eri toimialoilla.

Robotiikan sateenvarjon alle kuuluvat

muun muassa teollisuusrobotiikka, pal-

velurobotiikka ja hoivarobotiikka. ABB

toimii teollisuusrobotiikan parissa.”

ABB:llä on yli 40 vuoden kokemus

teollisuusroboteista. Leinosen mukaan

teollisuusrobotiikka on nyt globaalisti

murroksessa. Robotiikan hyötyjä ovat

tuottavuus, toistettavuus, tarkkuus ja

turvallisuus.

”Hyödyt on ymmärretty teollisuu-

dessa ja mitä erilaisimpia sovelluksia

tehdään robottien avulla. Kasvu jatkuu

kovana.”

Leinonen muistuttaa, että robotit

ovat avainasemassa nykymaailman val-

mistavassa teollisuudessa. Robottilinjo-

jen uudelleenohjelmoitavuus ja muokat-

tavuus tuovat toimintaan joustavuutta.

”Roboteista tulee ihmisten työkave-

reita. Ihminen ja robotti voivat työsken-

nellä samalla työpisteellä.”

Mitä robotisaatio tarkoittaa?

Toimialajohtaja Mika Numminen ABB:ltä ja Atrian tuotantojohtaja Tauno Perälä visioivat

elintarviketeollisuuden tulevaisuutta teollisuudenalan automatisoituessa.

Suurin osa Atrian roboteista työskentelee

tuotantoprosessin loppuvaiheessa.

23ABB power 1|16

Perinneolutta energiatehokkaasti

Mitä ihmettä?

Baijerilaisen Erdinger Weissbräu

-panimon olutta siemaillessa tu-

lee nauttineeksi samalla erityi-

sen energiatehokkaasti ja ym-

päristöystävällisesti pantua käsityöolutta.

Kustannus- ja ympäristönsuojeluajattelu

ovatkin ohjanneet panimon toimintaa jo

pitkään.

Vuoden 2013 alusta alkaen panimo on

yhdistänyt perinteiset ohra- ja vehnämaltai-

den mäskäysmenetelmät uuteen panimotek-

niikkaan. Kuumaa prosessihöyryä tarvitaan

olutpanimon keittohuoneessa vierrekattiloi-

den kuumentamiseen ja mäskin saattami-

seksi oikeaan lämpötilaan.

Saksalainen Erdinger Weissbräu -olutpanimo yhdistää perinteet ja innovaatiot menestysreseptiksi. Energiaa säästyy, kun ABB:n huipputehokasta IE4-generaattoria käytetään osana ENVA Systemsin energiamoduulia.

Teksti Nannette Baur, suomeksi editoinut Sanna

Kaverinen, Kuva Shutterstock

ENVA Systemsin kehittämällä menetel-

mällä matalapainehöyryn sisältämää ener-

giaa voidaan hyödyntää samalla sähkön-

tuotantoon. Uuden menetelmän käyttä-

minen säästää panimolle 80 prosenttia

primäärienergiasta.

Erdinger Weissbräu on ensimmäinen

saksalainen panimo, joka käyttää ENVA

Systems GmbH:n energiamoduulia, joka

sisältää ABB:n IE4-induktiogeneraattorin.

Energiamoduuli pienentää höyrykattilalta

tulevan 9,5 baarin höyryn 6 baariin. Ener-

giaa tuotetaan ylimääräisen höyryn paineen

avulla takaisin panimon sähköverkkoon ja

näin parannetaan panimon energiankäytön

hyötysuhdetta.

ABB:n IE4-energiatehokkuusluokan

generaattorit tuottavat energiaa korkeim-

malla markkinoilla tällä hetkellä olevalla

hyötysuhteella.

Olisiko tällaiselle panimotekniikalle kysyn-

tää myös Suomessa? Pienpanimoiden suo-

sio kun kertonee, että täälläkin ollaan siir-

tymässä ajatukseen, jossa oluen laatu kor-

vaa määrän.

Voiko uusiutuvaa energiaa liittää sähköverkkoon?

Luonnollisesti.

Vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa on runsaimmin tarjolla syrjäseuduilla, kuten vuorilla, aavikoilla ja kaukana merellä. ABB:n johtavien sähkövoima- ja automaatioteknologioiden ansiosta uusiutuvaa energiaa voidaan integroida sähköverkkoihin, jotka ulottuvat pitkienkin matkojen päähän. Näin voidaan tavoittaa jopa 70 miljoonaa ihmistä. Hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä rakennamme älykästä sähköverkkoa ja autamme suojelemaan ympäristöä sekä ehkäisemään ilmastonmuutosta. www.abb.com/betterworld