1

Pohjois-Savon tila 2017 24.8.2017

2

Pohjois-Savon tila 2017

Sisällysluettelo:

YHTEENVETO

1. Pohjois-Savon profiili

2. Väestö

2.1. Väkiluku, väestönmuutos ja muuttoliike

2.2. Väestöennuste

3. Työpaikat

3.1. Työpaikat toimialoittain

3.2. Työvoima, työlliset, työttömyys

3.3. Pendelöinti (työssäkäyntiliikenne)

4. Koulutus ja osaaminen

4.1. Koulutukseen tuleva ikäluokka ja koulutusrakenne

4.2. Opiskelijamäärät

4.3. Valmistuneiden työllistyminen

4.4. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

5. Elinkeinot ja yritystoiminta

5.1. BKT ja investoinnit

5.2. Vienti ja liikevaihto

5.3. Maidon-, lihan- ja marjantuotanto

5.4. Pohjois-Savon metsävarat ja niiden käyttö

6. Pohjois-Savon asuntorakentaminen ja kesämökit

7. Hyvinvointi

7.1. Sairastavuus

7.2. Huoltosuhde

7.3. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset

8. Kuntien talous

8.1. Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset

8.2. Kuntien talous maakunnittain

Lisätietoja: Pohjois-Savon liitto, aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen, teemu.juntunen@pohjois-savo.fi

tutkimussihteeri Kaija Kämäräinen, kaija.kamarainen@pohjois-savo.fi

3

YHTEENVETO

Kokonaisuutena tilanne Pohjois-Savossa on varsin myönteinen. Aluetalous on kehittynyt Pohjois-Savossa viime

vuosina koko maata paremmin. Pohjois-Savo on onnistunut kääntymään vahvalle kasvu-uralle taantuman

jälkeen. Kasvun vetureina ovat olleet mekaaninen puutuoteteollisuus, rakentaminen ja metalliteollisuus. Myös

elintarviketeollisuus on onnistunut löytämään uusia markkinoita Venäjäpakotteiden seurauksena. Ylä-Savo ylitti

jo reilusti vuoden 2008 liikevaihdon ja viennin määrän, toisin kuin koko maassa. Alkutuotanto on merkittävässä

asemassa Pohjois-Savossa. Maidon- ja lihantuotannossa Pohjois-Savo on toisena maakuntien välisessä vertailus-

sa. Marjantuotannossa Pohjois-Savo on suurin tuottaja. Lisäksi Pohjois-Savon metsissä riittää puuta hakattavak-

si. Maakunnan metsäteollisuus on päässyt yli vaikeimmista vaiheistaan ja suunnitteilla olevat ja jo toteutuneet

investoinnit ovat merkittävä tekijä maakunnan aluetaloudelle.

Tilannetta heikentää kuitenkin, monien muiden maakuntien tapaan, vähenevä ja vanheneva väestö. Väestö kes-

kittyy pääasiassa etelä- ja lounaissuomeen ja vähäisessä määrin Pohjanmaalle. Vähenevä väestö yhdessä synty-

vyyden heikkenemisen kanssa luo paineita niin työvoiman saatavuudelle kuin koulutukselle. Pohjois-Savossakin

on jo noussut esiin pula osaavasta työvoimasta lukuisilla aloilla. Pohjois-Savo vetää kuitenkin hyvin väestöä

muualta Suomesta. Pohjois-Savoon muutti vuonna 2016 yhteensä noin 6 600 henkilöä, eniten Uudeltamaalta,

1 340 henkilöä. Uudellemaalle muutti myös kuitenkin yli 1 600 henkilöä. Pohjois-Savo saa muuttovoittoa erityi-

sesti lähimaakunnista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta. Alueella on siis positiivista vetoa.

Positiivinen asia maakunnan kannalta on monipuolinen koulutustarjonta eri koulutusasteilla. On merkittävää,

että niin amk- että yliopistokoulutuksella on kansallisia koulutusvelvoitteita. Tämä näkyy myös opiskelijavirrois-

sa, eli muista maakunnista tulee opiskelijoita Pohjois-Savoon. Nämä opiskelijat luovat positiivista virettä myös

väestötilastoihin ja olisi tärkeää, että he jäisivät myös maakuntaan pysyvästi, mikä tosin edellyttää houkuttelevia

työpaikkoja ja alueiden yleistä hyvää vetovoimaa. Eri koulutusasteilla maakunnan oppilaitoksissa valmistuneet

ovat työllistyneet koko maata paremmin, mutta työllistyminen ei ole välttämättä tapahtunut opiskelumaakun-

taan. Vetovoimatekijät ovatkin yksi merkittävä tekijä, johon maakunnan kaikkien alueiden tulee panostaa yhä

enemmän.

Vähenevä nuorisoikäluokka luo paineita koulutuksen ylläpitäjille mutta toistaiseksi Pohjois-Savossa on onnistut-

tu säilyttämään monipuolinen koulutustarjonta eri koulutusasteilla. Erityisesti toiseen asteen opiskelijamäärät

ovat olleet vielä kasvussa, joskin samalla lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on vähentynyt. Yliopistokoulutuksen

volyymi on niin ikään kasvanut mutta amk-koulutuksen laskenut.

Maakunnan sisällä on varsin paljon pendelöintiä. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, joista käydään töissä muual-

la. Toisaalta myös sijainniltaan hyvissä ja muuten vetovoimaisissa keskuksista ja kylistä käydään töissä toisessa

kunnassa. Tämä kehitys tulee jatkumaan. Lyhyet etäisyydet, kohtuulliset liikenneyhteydet ja vetovoimaiset

asuinympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset maakunnan sisäiselle pendelöinnille.

Huolestuttava koko maan ja Pohjois-Savon kehityksessä on T&K toiminnan heikkeneminen. T&K toiminta vai-

kuttaa innovointiin ja talouden uudistumiseen. Pohjois-Savossa T&K toiminta keskittyy Kuopioon.

Asuntotuotanto heijastaa väestökehitystä laajemmin talouden kehitystä. 1980-luvun huimiin asuntotuotanto-

määriin ei ole päästy viime vuosikymmeninä. Ainoastaan Kuopiossa asuntotuotanto on selvimmin kasvanut

viimeisen kymmenen vuoden aikana ja se on päässyt lähelle tuotannon huippuvuosia. Lisäksi Siilinjärvellä asun-

totuotannon trendi on olut lievässä kasvussa.

Merkittävä heikkous Pohjois-Savossa on sairastavuus. Maakuntien välisessä vertailussa (sairastavuusindeksi,

vakioimaton) Pohjois-Savo on kolmanneksi sairain maakunta Kainuun ja Etelä-Savon jälkeen. Tämä heijastuu

suoraan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin. Ihmisten hyvinvoinnin puutteet heikentävät työvoiman tarjon-

taa. Tilanteeseen on puututtava. Sairaanhoitopiirien välisessä vertailussa Pohjois-Savon kustannukset ovat seit-

semänneksi suurimmat.

On varsin selvää, että joillekin kehitystrendeille ei ole paljoa tehtävissä, niihin on vain sopeuduttava ja luotava

uusia kasvun edellytyksiä. Pohjois-Savon on onnistunut tässä hyvin.

4

1. Pohjois-Savon profiili

Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta, missä asukkaita oli vuoden 2016 lo-

pussa 247 776 henk. (4,5 % koko maasta). Pohjois-Savossa tuotettiin viime vuonna 26,7 % koko maan marjan-

tuotannosta, 13,8 % maidontuotannosta ja 13,7 % naudanlihantuotannosta.

2. Väestö

2.1. Väkiluku, väestönmuutos ja muuttoliike

2,42,4

3,33,33,33,73,84,04,14,14,24,24,54,65,05,35,5

6,36,5

7,18,2

9,010,4

13,714,0

26,7

0 5 10 15 20 25 30

Tutkimus- ja kehitt.toim. menotTeollisuuden vienti

Teollisuuden jalostusarvoYritysten perustaminen

Jalostuksen invest. yhteensäYritysten lkm

BKTJalostuksen työpaikat

Palvelujen työpaikatYöpymisten lukumäärä

0-14-vuotiaatTyöpaikat

VÄESTÖTutkinnon suorittaneet

65 vuotta täyttäneetEläkkeensaajat

Maa-alaKesämökit

Käytössä oleva maatalousmaaMaatalous- ja puutarhayritysten määrä

Alkutuotannon työpaikatPuuston vuotuinen kasvu

VesistöalaNaudanlihantuotanto

MaidontuotantoMarjantuotanto

% koko maasta

Pohjois-Savon profiili (%-osuus koko maasta)

5

Pohjois-Savon väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 247 776 henkilöä. Väestömäärä väheni edellisvuodesta 353

hengellä. Maan sisäinen muutto oli tappiolla 156 henkeä mutta siirtolaisten määrä kasvoi 531 hengellä. Kuolleita

oli 726 henkeä enemmän kuin syntyneitä.

Pohjois-Savon väestömäärä kasvoi vuosina 2011-2013, mutta tämän jälkeen väestömäärä on ollut laskusuunnas-

sa. Muuttovoittoa Pohjois-Savo on saanut vuodesta 2011 alkaen joka vuosi, yhteensä 2 737 henkeä.

Vuonna 2016 väestömäärä lisääntyi ainoastaan Kuopiossa 819 hengellä ja Tervossa kolmella hengellä ja väheni

kaikissa muissa Pohjois-Savon kunnissa.

Pohjois-Savosta muutti v. 2016 muihin maakuntiin 6 771 henkilöä ja muista maakunnista muutti Pohjois-Savoon

6 615 henkilöä (nettomuutto -156 henk.). Eniten Pohjois-Savosta muutettiin Uudellemaalle (1 648 henk.), Keski-

Suomeen (873 henk.), Etelä-Savoon (768 henk.) ja Pohjois-Karjalaan (709 henk.). Pohjois-Savoon muutettiin

eniten Uudeltamaalta (1 340 henk.) ja Pohjois-Karjalasta (838 henk.), Etelä-Savosta (831 henk.) ja Keski-

Suomesta (818 henk.)

Lähde: Tilastokeskus

Tulomuutto Pohjois-Savoon henk. Lähtömuutto Pohjois-Savosta henk.

Tulo- ja

lähtömuuton

erotus

Kaikista muista maakunnista

Pohjois-Savoon yhteensä 6 615

Pohjois-Savosta kaikkiin

muihin maakuntiin yhteensä 6 771 -156

Uudeltamaalta 1 340 Uudellemaalle 1 648 -308

Varsinais-Suomesta 204 Varsinais-Suomeen 246 -42

Satakunnasta 109 Satakuntaan 102 7

Kanta-Hämeestä 149 Kanta-Hämeeseen 93 56

Pirkanmaalta 417 Pirkanmaalle 578 -161

Päijät-Hämestä 189 Päijät-Hämeeseen 218 -29

Kymenlaaksosta 162 Kymenlaaksoon 125 37

Etelä-Karjalasta 179 Etelä-Karjalaan 175 4

Etelä-Savosta 831 Etelä-Savoon 768 63

Pohjois-Savosta Pohjois-Savoon 0

Pohjois-Karjalasta 838 Pohjois-Karjalaan 709 129

Keski-Suomesta 818 Keski-Suomeen 873 -55

Etelä-Pohjanmaalta 121 Etelä-Pohjanmaalle 99 22

Pohjanmaalta 70 Pohjanmaalle 66 4

Keski-Pohjanmaalta 60 Keski-Pohjanmaalle 43 17

Pohjois-Pohjanmaalta 585 Pohjois-Pohjanmaalle 555 30

Kainuusta 360 Kainuuseen 269 91

Lapista 181 Lappiin 201 -20

Ahvenanmaalta 2 Ahvenanmaalle 3 -1

Tulomuutto Pohjois-Savoon, lähtömuutto Pohjois-Savosta sekä tulo- ja lähtömuuton

erotus v. 2016

6

Pohjois-Savon väestön keski-ikä vuonna 2016 oli 44,2 vuotta (koko maa 42,5 vuotta). Alhaisin keski-ikä oli Siilin-

järvellä 40,6 vuotta ja korkein Rautavaaralla 53 vuotta.

Väestöstä oli 0-6 vuotiaita 6,8 % (16 965 henk.) ja 75 vuotta täyttäneitä 10,5 % (25 904 henk.). Ihmisten palvelu-

tarve kasvaa 75 vuoden jälkeen. Suurin tarve lisätä sosiaali- ja terveyspalveluja 5-15 vuoden aikana on kunnissa,

missä ikääntyneiden osuus väestöstä on nyt pieni. Eniten palvelutarve tulee kasvamaan Siilinjärvellä, Kuopiossa,

Iisalmessa ja Varkaudessa. Palveluresursseja on tarve lisätä näissä kunnissa. Palvelutarpeen kasvu on pienintä

niissä kunnissa, missä vanhusten osuus on jo korkea eli Sisä-Savon, Koillis-Savon ja Ylä-Savon kunnissa. Näissä

kunnissa suuri osa vanhusten palveluista on jo rakennettu.

2.3. Väestöennuste

Syksyllä 2015 julkaistussa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Pohjois-Savon väestömäärä vuodelle 2030 on

nostettu lähelle maakunnan omaa tavoitetta 250 000 asukasta. Pohjois-Savon väestö kasvoi väestötavoitteen

mukaista uraa vuosina 2011-2013, mutta jäi siitä jälkeen vuosina 2014-2016. Uusi maakuntaohjelma väestöta-

voitteineen valmistuu syksyllä 2017.

Itä-Suomessa Pohjois-Savo on ennusteen mukaan ainoa väestömääränsä säilyttävä maakunta. Ennusteen mu-

kaan nopein kasvu jatkuisi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjan-

maalla. Väestötappio syö Kainuun ja Etelä-Savon elinvoimaa.

7

Kuntatasolla kasvavia kuntia ennusteessa on vain Kuopio ja Siilinjärvi. Iisalmen ja Suonenjoen menetykset ovat

ennusteessa pieniä kun taas suurimmat väestötappiot kohdistuvat reuna-alueiden kuntiin. Ennuste povaa myös

Varkauden väestökadon jatkumista.

246 139

249 350

247 776

250 000

240000

242000

244000

246000

248000

250000

252000

254000

256000

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

Pohjois-Savon väestönkehitys v. 2000-2016 sekä maakuntasuunnitelman tavoite vuoteen 2030 ja Tilastokeskuksen ennusteet vuosille 2015-2030

Tilastokeskuksen väestöennuste (2012)Tilastokeskuksen väestöennuste (2015)Toteutunut kehitysMaakuntasuunnitelma vuoteen 2030

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2012 ja 2015

henk.

-20,2-18,9-18,6

-16,1-15,9-15,8

-14,6-14,4

-13,6-13,6

-12,6-11,4

-9,3-8,5-8,2

-4,6-0,9

0,46,1

10,6

-25 -20 -15 -10 -5 0 5 10 15

Rautavaara (-357)

Sonkajärvi (-820)

Juankoski (-910)

Vesanto (-362)

Pielavesi (-761)

Leppävirta (-1 587)

Keitele (-351)

Tervo (-235)

Kiuruvesi (-1 193)

Kaavi (-436)

Varkaus (-2 758)

Rautalampi (-386)

Lapinlahti (-938)

Tuusniemi (-234)

Vieremä (-314)

Suonenjoki (-338)

Iisalmi (-206)

POHJOIS-SAVO (943)

Siilinjärvi (1 323)

Kuopio (11 806)

Väestönmuutos Pohjois-Savossa kunnittain v. 2014-2030 (henk. ja %)Tilastokeskuksen ennusteen mukaanKunta (muutos, henkilöä)

%

8

3. Työpaikat

3.1 Työpaikat toimialoittain

Pohjois-Savossa oli vuoden 2014 lopussa 95 814 työpaikkaa. Näistä oli alkutuotannossa 6,9 %, jalostuksessa

(teollisuus, sähkö ja vesihuolto sekä rakentaminen) 19,6 % ja palveluissa 73,5%. Ennen 1990-luvun lamaa

työpaikkoja oli noin 108 000 ja laman seurauksena työpaikkoja hävisi noin 20 000. Seuraavan kerran 100 000

työpaikan raja ylitettiin vuonna 2007. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työpaikkoja on hävinnyt etenkin

maataloudesta (1 600 työpaikkaa) ja teollisuudesta (4 500 työpaikkaa). Teollisuuden työpaikkamenetyksessä

suurin tekijä on metsäteollisuuden muutokset.

3.2 Työvoima, työlliset ja työttömyys

Työllistä työvoimaa oli Pohjois-Savossa vuoden 2015 lopussa 95 393 henkilöä ja työllisyysaste oli 61,1 % (ko-

ko maa 64,3 %). Työllisyysaste vaihteli Kaavin 52,9 %:sta Siilinjärven 67,2 %:iin.

Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita keskimäärin vuonna 2016 oli 15 189 henkilöä. Heistä pitkäaikaistyöt-

tömiä oli 4 877 henkilöä ja nuoria (alle 25-vuotiaita) 2 185 henkilöä. Koko maan keskimääräinen työttömyys-

aste 13,2 % oli hieman alhaisempi kuin Pohjois-Savossa 13.4 %.

Kesäkuussa 2017 Pohjois-Savossa oli työttömiä 14 094 henkilöä (työttömyysaste 12,5 %). Pitkäaikaistyöttö-

miä oli 4 718 henkilöä ja nuoria (alle 25-vuotiaita) 2 367 henkilöä. Kunnittain työttömyysasteet vaihtelivat Sii-

linjärven 8,8 %:sta Rautavaaran 15,6 %:iin.

TE-toimiston laatiman ammattibarometrin mukaan Pohjois-Savossa on erityisesti pulaa erityisosaajista sekä

rakentamisen että metallin toimialoilla. Erityisen huolestuttavaa on teknologiateollisuuden viestit työvoiman

saatavuusongelmista. Tätä saatavuushaastetta on yritetty ratkaista rekrytointikoulutuksien avulla sekä hyö-

dyntämällä laajemmin yksityistä työnvälityspalvelua. Teknologia-alan yritykset tarvitsevat erityisesti osaavaa

työvoimaa mm. erityisosaajia ja tuotantopuoleen työntekijöitä (mm. särmääjät, hitsaajat, koneistajat, sorvaa-

jat). Tarve on huomattavasti suurempi kuin avoimiksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä. Ennakoitavissa on,

että työvoiman kysyntä kehittyy positiivisena, mutta rekrytointiongelmat lisääntyvät.

1 134

1 143

1 911

2 352

3 288

4 086

4 475

4 962

5 157

6 277

6 294

6 512

7 334

10 305

11 117

19 467

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000

Toimiala tuntematon (X)

Kaivostoim., sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, jäteh. (B,D,E)

Informaatio ja viestintä (J)

Rahoitus- ja vakuutustoim., kiint.alan toim. (K,L)

Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I)

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M)

Julkinen hallinto ja maapuolustus; pakoll.sos.vak. (O)

Muut palvelut (R-U)

Kuljetus ja varastointi (H)

Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A)

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N)

Rakentaminen (F)

Koulutus (P)

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Teollisuus ( C )

Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q)

Työpaikkoja yhteensä95 814, joista- alkutuotanto 6,9 %- jalostus 19,6 %

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto työpaikkaa

Teollisuuden työpaikat 11 117Metallituotteiden valmistus ja jalostus (pl. koneet ja laitteet) 2 174Muiden koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 1 938Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 1 394Sahatavaran sekä puutuotteiden valmistus (pl. huonekalut) 1 199Tietokon., elektron., optisten ja sähkölaitteiden valmistus 714Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 673Tekstiilinen ja vaatteiden valmistus 578Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 561Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 474Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 451Muu valmistus (lääkkeet, kumi- ja muovituotteet) 332

Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Pohjois-Savossa toimialoittain 31.12.2014

9

3.3 Pendelöinti (työssäkäyntiliikenne)

Pohjois-Savon kuntien välillä on eniten työssäkäyntilii-

kennettä (yli 500 henkilöä) Kuopion ja Siilinjärven, Kuopi-

on ja Leppävirran sekä Varkauden ja Leppävirran ja Var-

kauden ja Joroisten välillä.

Vuonna 2014 kävi 4 391 siilinjärveläistä töissä Kuopiossa

ja vastaavasti 2 330 kuopiolaista kävi töissä Siilinjärvellä.

Leppävirtalaisista 624 henkilöä kävi töissä Kuopiossa ja

613 Varkaudessa. Joroisilta kävi 613 henkilöä töissä Var-

kaudessa.

Iisalmelle oli eniten työssäkäyntiä Lapinlahdelta, 467

henkilöä ja Iisalmelta käytiin eniten töissä Vieremällä, 428

henkilöä.

Iisalmelaisista kävi Kuopiossa töissä 278 henkilöä ja Kuo-

piosta Iisalmella 253 henkilöä. Kuopiolaisista kävi Var-

kaudessa töissä 268 henkilöä ja Varkaudesta Kuopiossa

255 henkilöä.

4. Koulutus ja osaaminen

4.1 Koulutukseen tuleva ikäluokka ja koulutusrakenne

Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-18 ka.) määrä ja kehitys.

Vuonna 2016 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2685 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna 2010.

Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2598 vuonna 2030. Tilastokeskuksen ennusteen mu-

kaan pääasiassa Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven koulutukseen tuleva ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 men-

nessä.

Koulutukseen tuleva

ikäluokka. LÄHDE:

TILASTOKESKUS 2010 Tot. 2016 Tot. 2020 Ennuste 2030 Ennuste

2016-2030

muutos %

KOKO MAA 66901 59608 59633 62272 4,5

Pohjois-Savon maakunta 3098 2685 2577 2598 -3,3

..Iisalmi 270 233 234 245 4,9

..Kaavi 38 35 31 27 -22,9

..Keitele 27 25 18 16 -33,8

..Kiuruvesi 129 95 87 82 -14,3

..Kuopio 1380 1257 1236 1321 5,1

..Lapinlahti 129 114 107 100 -12,2

..Leppävirta 127 102 93 78 -23,5

..Pielavesi 59 49 44 36 -27,2

..Rautalampi 34 36 28 26 -27,8

..Rautavaara 16 11 12 11 -2,9

..Siilinjärvi 314 288 278 297 3,2

..Sonkajärvi 57 39 44 32 -17,1

..Suonenjoki 88 75 77 68 -8,9

..Tervo 18 12 13 9 -27,0

..Tuusniemi 26 18 19 19 5,5

..Varkaus 310 235 202 177 -24,5

..Vesanto 24 19 19 14 -29,3

..Vieremä 51 40 36 39 -3,3

10

Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan

väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on

hieman korkeampi kuin koko maassa. Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja kor-

kea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus

on hieman alhaisempi kuin koko maassa.

4.2 Opiskelijamäärät

Opiskelijamäärien kehitykseen vaikuttavat mm. luonnollinen väestökehitys, valtakunnalliset linjaukset opis-

kelijamääristä niin oppilaitoksissa kuin eri koulutusaloilla sekä koulutuksen vetovoima. Perusasteen (1-9 lk.)

kehitykseen ensisijaisesti vaikuttava tekijä on väestömuutostekijät ja ikärakenne. Pohjois-Savossa perusas-

teen opiskelijamäärä on pudonnut 23 000 kun se vuonna 2000 oli 29 000. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa,

Kainuussa ja Lapissa muutos on ollut yhtä dramaattinen. Ainoastaan Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-

Pohjanmaalla perusasteen opiskelijamäärä on kasvanut. Nämä maakunnat ovat myös väestökehityksellisesti

menestyneitä maakuntia.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät (vuonna 2015 4 282 opiskelijaa) ovat olleet viime vuosina laskussa niin

Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -7 % vuodesta 2010

vuoteen 2015. Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -14 %. Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeu-

tuminen lukiokoulutukseen on Pohjois-Savossa alhaisempaa kuin koko maassa. Lukiokoulutukseen vuonna

2014 hakeutui 46,8 % peruskoulun päättäneistä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 45,8 %.

Ammatillisen koulutuksen vetovoima on yleisesti viime vuosina ollut kasvussa.

Ammatillisen koulutuksen1 kokonaisopiskelijamäärä (vuonna 2015 6 083 opiskelijaa) on Pohjois-Savossa pu-

donnut vuosien 2010-2015 aikana noin 600 opiskelijalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja ter-

veysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Opiskelijamääriin vaikuttaa suoraan aloituspaikat. Vuonna 2017

ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on Pohjois-Savossa 2 188. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä yli

2 600. Aloituspaikkojen väheneminen ei johdu pelkästään koulutuksenjärjestäjien päätöksistä, vaan on seu-

rausta ministeriön päätöksistä. Aloituspaikat ovat laskeneet vuosien aikana eniten matkailun, tekniikan ja

luonnonvaran aloilla.

1 Ammatillinen perustutkinto, opetussuunnitelmaperusteinen

Väestön koulutusrakenne 2015

LÄHDE: Tilastokeskus

Tutkinnon suorittaneita

yhteensä Keskiaste Korkea-aste

Ei perusasteen

jälkeistä tutkintoa

KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8

Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6

Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0

Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6

Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2

Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5

Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5

Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1

Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2

Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7

Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3

Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1

Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7

Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2

Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1

Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6

Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6

Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6

Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0

Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0

11

Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä (nuorten koulutus) ei ole muuttunut paljoa viime vuo-

sien aikana. Opiskelijamäärä on vakiintunut noin 5 500. Koko maassa opiskelijamäärä on pudonnut noin

5 000 vuosien 2010-2016 välillä. Savoniassa aloituspaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vuonna 2012

nuorten aloituspaikkoja oli lähes 1 300, kun vuonna 2016 niitä oli 1 135.

Itä-Suomen yliopistossa vuodesta 2012 vuoteen 2015 opiskelijamäärä on kasvanut noin 1 200 opiskelijalla.

Opiskelijamäärät ovat kasvaneet prosentuaalisesti eniten hammaslääketieteessä, kauppatieteessä, oikeustie-

teessä ja psykologiassa. Kuopion kampuksella vastaavana aikana opiskelijamäärä on kasvanut vajaalla 600

opiskelijalla vuodesta 2012-2015.Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti kauppatieteessä, hammaslääke-

tieteessä, terveystieteessä ja lääketieteessä.

4.3 Valmistuneiden työllistyminen

Vuosina 2011-2014 Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 7 635 opiskelijaa. Vuoden

2014 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 48 %, kun koko maassa työllisten osuus valmistuneista oli

47,4 %. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 43,3 % ja Pohjois-Karjalassa 42,1 %.

Vuosina 2010-2014 ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisaste vuoden 2014 lopussa oli

koko maassa 71,9 %. Savoniassa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on hieman koko maan työllistymistä

korkeampi 72,3 %. Muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna Savonia on pärjännyt tällä mittarilla aavistuk-

sen paremmin. Parhaimmat työllistymisasteet ovat Diakonia-, Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakouluilla.

Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneista oli päätoimisia työllisiä 81,9 % vuonna 2014. Koko maan

keskiarvo oli hieman alhaisempi (80,1 %). Korkeimmat työllistymisasteet olivat Tampereen yliopistoista val-

mistuneilla (83,1 % ja 82,1 %). Korkeimmat työttömien osuudet olivat Taide- ja Lapin yliopistosta valmistu-

neilla (9,3 % ja 8,3 %). Kuopion kampukselta tarkasteluvuona valmistuneiden työllistymisaste on 86,9 %.

2005 2010 2015 Muutos % 05-15

Pohjois-Savo 5 879 4 967 4 282 -27,2

Koko maa 118 111 111 778 104 060 -11,9

Pohjois-Savo 10 853 11 539 11 613 7,0

Koko maa 212 204 243 129 249 839 17,7

Pohjois-Savo 7 045 6 724 6 612 -6,1

Koko maa 145 215 146 720 142 381 -2,0

Pohjois-Savo 6 055 6 187 6 701 10,7

Koko maa 176 061 168 724 156 517 -11,1

LUKIOKOULUTUS

AMMATILLINEN KOULUTUS

Opiskelijamäärät koulutusasteittain (HUOM. KAIKKI

TUTKINTOTYYPIT) Lähde:Vipunen

AMMATTIKORKEAKOULUTUS

YLIOPISTOKOULUTUS

12

4.4 T&K toiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta on koko maassa ja Pohjois-Savossa ollut viime vuosina laskusuunnassa. Poh-

jois-Savossa t&k-menot kasvoivat vuonna 2015 kuitenkin hieman verrattuna edellisvuoteen (1,6 %). Koko

maassa laskua oli 6,8 %. Yritysten t&k-menot ovat viime vuosina Pohjois-Savossa kasvaneet maltillisesti kun

taas julkisen sektorin ja korkeakoulusektorin menot ovat laskeneet. Valtaosa maakunnan t&k-toiminnasta si-

joittuu Kuopioon. Seutujen välisessä vertailussa Kuopion seutu on t&k-menojen osalta kahdeksas ja henkilös-

tön osalta kuudes.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015

T&k-menot Kaikki yhteensä 6 971 7 164 6 832 6 684 6 512 6 070,9 160 150 156 149 144 146,3 128,2 118,1 119,1 113,1 113,4 109,8

Yritykset 4 854 5 048 4 695 4 602 4 410 4 047,3 55 54 56 53 49 62,1 28,6 26 25,1 22,7 25,8 29,9

Julkinen sektori + YVT 692 684 662 644 613 543,1 26 25 26 26 24 18,9 22,6 20,9 22 .. .. 16,3

Korkeakoulusektori 1 425 1 432 1 475 1 438 1 490 1 480,5 79 71 74 70 71 65,3 77 71,2 72,1 68,2 .. 63,7

T&k-henkilöstö Kaikki yhteensä 79 979 80 817 79 372 78 943 77 306 76 090,0 2 978 2 876 2 768 2 437 2 372 2 230,0 2463 2471 2264 1998 1980 1864,0

Yritykset 40 392 40 949 40 296 40 870 40 217 40 562,0 800 749 784 666 652 730,0 457 405 419 342 376 420,0

Julkinen sektori + YVT 9 635 9 578 9 090 8 916 8 280 7 366,0 371 385 424 382 359 285,0 311 325 368 .. .. 258,0

Korkeakoulusektori 29 952 30 290 29 986 29 157 28 809 28 162,0 1 807 1 742 1 560 1 389 1 361 1 216,0 1695 1741 1478 1326 .. 1187,0

Tutkimustyövuodet Kaikki yhteensä 55 897 54 526 54 047 52 972 52 130 50 367,2 1 817 1 680 1 684 1 534 1 492 1 348,3 1499,8 1369,8 1341,6 1211,5 1209,6 1078,1

Yritykset 30 559 31 180 30 995 30 381 29 634 29 769,7 508 483 487 453 423 482,7 277,8 237,1 231,3 205,1 215,5 248,5

Julkinen sektori + YVT 7 415 7 500 6 906 6 865 6 462 5 083,0 317 323 346 312 295 186,2 261,1 260,8 291,7 .. .. 162,7

Korkeakoulusektori 17 924 15 847 16 146 15 726 16 034 15 514,5 992 874 852 769 775 679,4 960,9 871,9 818,6 742,2 .. 666,9

Koko maa POHJOIS-SAVO Kuopion seutukunta

Seutukunta

Yhteensä v.

2000-2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koko maa 95 500 6 971 7 164 6 832 6 684 6 512 6 071

Helsinki 40 638 2 958 2 998 2 862 2 933 2 948 2 842

Tampere 13 788 1 099 1 040 912 897 814 758

Oulu 12 258 935 976 899 818 779 633

Turku 5 458 379 366 388 378 379 345

Salo 3 893 289 357 312 257 228 123

Jyväskylä 2 988 178 187 198 192 185 184

Vaasa 2 078 161 181 185 196 194 208

Kuopio 1 700 128 118 119 113 113 110

Lappeenranta 1 092 74 69 97 87 87 95

Joensuu 1 051 80 86 85 83 85 77

Lahti 906 59 65 70 71 71 75

Pori 759 52 50 56 51 64 53

T&k-menot, milj. €

Seutukunta

Yhteensä v.

2000-2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Koko maa 1 231 146 79 979 80 817 79 372 78 943 77 306 76 090

Helsinki 521 425 34 294 34 790 33 973 33 986 34 455 34 096

Tampere 154 049 9 810 9 690 8 889 9 286 8 521 9 269

Oulu 128 753 8 065 7 912 7 768 8 049 8 198 7 571

Turku 89 603 5 952 6 231 6 029 6 222 5 647 5 351

Jyväskylä 47 640 3 139 3 099 3 278 3 177 2 921 3 160

Kuopio 35 815 2 463 2 471 2 264 1 998 1 980 1 864

Salo 23 519 1 241 1 120 1 159 1 180 1 074 1 022

Vaasa 22 134 1 606 1 805 1 852 1 612 1 707 1 651

Joensuu 21 461 1 648 1 486 1 570 1 472 1 452 1 393

Lappeenranta 16 155 1 111 1 122 1 181 1 166 1 092 1 075

Lahti 15 023 931 977 1 145 1 040 1 031 1 004

Pori 12 012 819 732 816 787 846 755

T&k-henkilöstö

13

5. Elinkeinot ja yritystoiminta

5.1 BKT ja investoinnit

BKT:n määrä Pohjois-Savossa on 7,7 Mrd € ja asukaskoh-

tainen BKTA vuonna 2014 oli 31 073 €. Se on 83 % maan

keskimääräisestä.

Pohjois-Savon aluetalous vahvistui Euroopan ja Suomen

talouksien sisällä nopeasti vuoteen 2008 saakka. EU15

maiden joukossa Pohjois-Savo nousi indeksiin 85 ja Suo-

men sisällä 80:een. Tämän jälkeen Suomen ja Pohjois-

Savon talouskasvu hidastui. EU15 maiden joukossa Pohjois-

Savo nousi indeksiin 87 vuonna 2011, mutta asema laski

83:een vuonna 2013.

Investointien arvo on hiljalleen saavuttamassa vuosien

2007-2008 tasoa. Vuonna 2007 investointien arvo oli 1 756

milj.€, kun se vuonna 2014 oli 1 670 milj.€. Pohjois-Savon

osuus Suomessa tehtävistä investoinneista on vuosien ai-

kana noussut vuoden 2000 osuudesta 3,2 % vuoden 2014

osuuteen 4,0 %.

5.2 Vienti ja liikevaihto

Vuosina 2006-2016 liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa ollut 2,1 % vuodessa, koko maassa 2,0 %. Vuonna

2016 Pohjois-Savossa yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 %. Koko maassa liikevaihdon kasvu oli 2,4 %, mikä on

positiivista useamman heikomman vuoden jälkeen.

14

Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen liikevaihto v. 2016 (milj. €) ja

liikevaihdon vuosimuutos (%) v. 2006-2016, 2014, 2015, 2016 sekä

puolivuosimuutokset 1-6 ja 7-12 v. 2016

Pohjois-Savon maakunta 2014 2015 2016

2016

(1-6)

2016

(7-12)

Kaikki toimialat 10 632 2,1 0,2 1,7 3,5 3,3 3,7

Teollisuus 3 233 0,7 -1,9 1,7 3,2 2 4,2

Kaivostoiminta ja louhinta 144 8,0 4,4 2,7 1,7 -7,4 13,2

Elintarviketeollisuus 538 3,0 1 -4,2 5,5 6 5

Sahatavaran, puutuotteiden

ja huonekalujen valmistus 604 1,7 -9,2 2,3 9,9 11,8 7,9

Paperin ja paperituotteiden

valmistus, painaminen 328 -3,7 -4,2 -4,3 -5,6 -7,1 -4,1

Metallin, metallituotteiden,

koneiden ja laitteiden

valmistus 1 155 1,4 3,2 5,4 4,5 -0,4 8,8

Koko metalli 1 304 1,4 3,3 4,8 5 1 8,5

Sähkötekninen valmistus 88 3,0 1,7 0,4 10,1 13,1 7,3

Kulkuneuvojen valmistus 57 -0,1 11,6 1,9 6,4 6,4 6,4

Muu teollisuus 240 0,2 -5 2,2 -10,3 -10,6 -10,1

Koneiden ja laitteiden

korjaus, huolto ja asennus 135 0,9 -5,9 13,1 0,9 4,2 -1,9

Kuljetus, varastointi, posti-

ja teleli ikenne ja

kustannustoiminta 582 1,2 -1,7 -2,7 2,1 1,1 3

Tietojenkäsittelypalvelut 173 3,3 1,4 -0,1 3,6 1,1 6

Rakentaminen + ei-

metallisten

mineraalituotteiden

valmistus 1 271 4,7 1,6 -1 9,5 9,1 9,7

Tukku- ja vähittäiskauppa 3 205 1,4 0,8 0,1 2,2 3,1 1,4

Uusi yrityspalvelut 449 5,2 -0,1 7,1 -0,2 2,1 -2,4

Matkailuklusteri 315 3,3 -1 7,2 3,5 3,5 3,4

Terveysteknologiaklusteri 60 5,5 -5,8 -9,4 8 13,3 3

Energiateknologiaklusteri 468 -0,7 -3,4 1,6 1,4 -11,7 13,7

Terveys- ja sosiaalipalvelut,

yksityinen sektori . . . . . .

Terveys- ja sosiaalipalvelut,

julkinen sektori . . . . . .

Li ikevaihto

v. 2016

(milj. €)

Keskim.

v. 2006-

2016

(11 v.)

Muutosprosentti

Vuonna 2016 yritysten liikevaihdon arvo Pohjois-Savossa oli noin 10,6 Mrd. €, joka on noin 230 milj.€ enem-

män kuin edellisenä huippuvuonna 2008. Viime vuosi oli Pohjois-Savossa vuoden 2008 jälkeen korkein liike-

vaihdon taso. Koko maassa yritysten liikevaihto on 1,5 Mrd. € alle vuoden 2008 tason, mutta on hiljalleen

saavuttamassa sitä.

Viime vuonna liikevaihdon kasvu oli Kuopion (3,6 %), Sisä-Savon (4,9 %) ja Ylä-Savon (5,2 %) seuduilla parem-

paa kuin maan keskimääräinen kehitys. Varkauden seudulla kasvua oli 2,3 % ja Koillis-Savossa laskua oli -6,5

%. Koillis-Savon seutua lukuun ottamatta muilla seuduilla ylitettiin pitkän ajan kasvutaso.

Viime vuonna teollisuuden viennin arvo kasvoi vuoden loppua kohden ja suunta oli parempi kuin koko maas-

sa. Pitkällä ajalla Pohjois-Savon viennin kasvu on ollut aavistuksen koko maata parempaa.

Pohjois-Savossa vienti kasvoi vuonna 2016 3,7 %. Vuotta aikaisemmin vienti kasvoi 2,4 % % ja v. 2014 laskua

oli -0,8 %. Koko maassa viime vuonna vienti laski -0,6 %, mutta edellisenä vuotena laskua oli -3,4 %. Vuosien

2006-2015 viennin vuosikasvu oli Pohjois-Savossa 1,6 % ja koko maassa 0,8 %.

Viennin arvo Pohjois-Savosta on 1 828 milj.€, mistä teollisuuden osuus on 1 475 milj.€. Viennin arvo on vielä

63 milj.€ alle vuoden 2008 tason. Vuonna 2012 viennin arvo kävi jo 1 904 milj.€, mutta sen jälkeen viennin

laski vuosina 2013-2014.

15

Teollisuuden viennin arvo on suurin Ylä-Savon seudulla, viime vuonna vienti kasvoi 9,9 %. Ylä-Savo ohitti vii-

me vuonna teollisuuden viennissä Varkauden, jossa vienti kasvoi 3,9 %. Kuopion seudulla vienti heikkeni -9,2

%. Sisä-Savossa vienti kasvoi jopa 16,6 %.

Koko viennin arvossa niin ikään Ylä-Savo nousi seuduista kärkeen ohi Kuopion seudun. Koko viennin arvo Ylä-

Savossa on 567 milj.€, Kuopion seudulla 552 milj.€, Varkauden seudulla 491 milj.€. Sisä-Savo + alueella vien-

nin arvo on 183 milj.€.

5.3 Maidon-, lihan ja marjantuotanto

Pohjois-Savo on maan merkittävimpiä alkutuottajia. Pohjois-Savo tuottaa 26,7 % koko maan marjantuotan-

nosta ja on maakuntien välisessä vertailussa selvästi ykkönen. Pohjois-Savossa tuotetaan maitoa noin 325

milj. litraa vuodessa. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaa tuottaa maitoa enemmän (380 milj. litraa). Kunnittaises-

sa tarkastelussa Kuopio on toisena 55,2 milj. litralla. Maitotalouden trendinä on ollut tilakokojen suurentu-

minen ja samalla tilojen vähentyminen. Vuonna 2010 tiloja oli maakunnassa noin 1 500, kun vuonna 2015 nii-

tä oli noin 1 100. Samana aikana maidontuotantomäärä on kuitenkin noussut noin 23 milj. litraa. Naudanli-

hantuotannossa Pohjois-Savo on niin ikään toisena Pohjois-Pohjanmaan jälkeen.

Pohjois-Savon aluetalouden suurimpien toimialojen vienti v. 2016

(milj. €) ja viennin muutos/vuosi % v. 2006-2016, 2014, 2015, 2016 sekä

puolivuosimuutokset v. 2016

2014 2015 2016

2016

(1-6)

2016

(7-12)

Kaikki toimialat 1 828 1,6 -0,8 2,4 3,7 0,6 6,7

Teollisuus 1 475 0,5 -3,3 -0,6 2,9 -1,8 7,5

Elintarviketeollisuus 48 1,4 -21,3 -16 4,5 -1,8 9,2

Sahatavaran, puutuotteiden ja

huonekalujen valmistus 263 3,0 -9,1 0,5 15 19,8 10,8

Paperin ja paperituotteiden

valmistus, painaminen 263 -2,0 -1,4 0,8 -4,4 -6,8 -1,9

Metallin, metallituotteiden,

koneiden ja laitteiden valmistus 666 0,4 2,2 -4,5 6,2 -5,8 18

Koko metalli 712 0,4 2,4 -3,5 5,3 -5,1 15,3

Muu teollisuus 144 2,2 -10,1 3,9 -16,6 -18,3 -15

Terveysteknologiaklusteri 22 4,5 -20,6 -23,8 12,3 30,5 -1,9

Energiateknologiaklusteri 311 -3,7 -3,6 -19,2 4,8 -28,6 42,8

Vienti

v. 2016

(milj. €)Pohjois-Savo

2006-

2016

(11 v.)

Muutosprosentti

Naudanlihan-

tuotanto

Maatalous- ja

puutarha-

yritykset

yrityksiä

(kpl)

pinta-ala

yhteensä (ha)

sato

(1 000 kg) 1 000 litraa tiloja (kpl) milj. kg lkm

Uusimaa 84 270 728 67 897 196 1,8 3 300

Varsinais-Suomi 201 656 1 964 69 645 205 4 5 373

Satakunta 73 219 665 58 472 235 3,4 3 064

Häme 119 528 1 621 124 680 405 3,7 3 604

Pirkanmaa 87 236 560 128 479 438 4,1 3 911

Kaakkois-Suomi 84 352 667 101 297 358 2,8 3 078

Etelä-Savo 172 616 1 553 113 753 458 4,3 2 454

Pohjois-Savo 236 1 321 3 983 324 695 1 081 11,8 3 591

Pohjois-Karjala 129 738 1 402 132 627 524 5,4 2 082

Keski-Suomi 105 257 584 108 257 437 4,7 2 674

Etelä-Pohjanmaa 95 171 265 269 954 847 12 5 613

Pohjanmaa 81 170 341 267 990 803 10,2 4 704

Pohjois-Pohjanmaa 98 386 365 379 929 1 241 12,5 4 407

Kainuu 33 94 172 61 685 225 1,6 690

Lappi 16 21 28 91 690 340 3,1 1 422

Ahvenanmaa 9 14 28 18 880 34 0,7 421

KOKO MAA 1 622 6 049 14 926 2 319 931 7 827 86 50 388

Pohjois-Savon osuus

koko maasta (%) 26,7 14,0 13,8 13,7 7,1

Maidontuotanto

ELY-keskus

Marjantuotanto yhteensä

16

5.4 Pohjois-Savon metsävarat ja niiden käyttö

Pohjois-Savossa on metsätalousmaata noin 1,4 milj. hehtaaria. Bruttokantorahat olivat keskimäärin vuosina

2012-2014 noin 171 milj. €. Hakkuukertymä vuonna 2015 oli 6,3 milj. kuutiota, mikä on 9 % koko maan hak-

kukertymästä. Raakapuuta meni vuonna 2015 metsäteollisuuden käyttöön 3,7 milj. kuutiota ja energiakäyt-

töön noin 700 000 kuutiota. Metsäteollisuuden sivutuotteiden ja jätepuun osuus oli noin 1,1 milj. kuutiota.

Noin 1,8 milj. kuutiota Pohjois-Savossa hakatusta metsästä menee maakunnan ulkopuolelle tai vientiin.

6. Pohjois-Savon asuntorakentaminen ja kesämökit

Pohjois-Savossa asuntorakentaminen oli huipussaan ennen 1990-luvun lamaa. Vuonna 1990 asuntotuotanto

oli noin 3 400 kpl vuodessa, kun se vuonna 1996 oli vain noin 700. Sen jälkeen asuntotuotanto on vaihdellut,

ollen keskimäärin noin 1 000 asuntoa vuodessa.

Yleisin asuntotyyppi rakentamisessa on viime vuodet ollut asuinkerrostalot, noin 600 asuntoa vuodessa.

Omakotitalojen rakentaminen on hiipunut aivan viime vuosina. Luonnollisesti väestökehitys heijastuu myös

asuinrakentamiseen.

Vuonna 2016 Pohjois-Savossa valmistui yhteensä 1 106 asuntoa. Näistä oli kerrostaloasuntoja 646, erillisiä

pientaloja 266, rivi- ja ketjutaloasuntoja 176. Kesämökkejä valmistui 166 kpl.

Vuoden 2016 lopussa Pohjois-Savossa oli 138 298 asuntoa, joista erillisissä pientaloissa 57 977, kerrostaloissa

54 935, rivi- ja ketjutaloissa 22 875 ja muissa rakennuksissa 2 511.

Lähde: Tilastokeskus

Maakunta 2015 2016

Uusimaa 91 301 86 284

Varsinais-Suomi 79 219 77 147

Satakunta 71 331 71 424

Kanta-Häme 73 581 76 787

Pirkanmaa 149 129 154 013

Päijät-Häme 80 071 83 711

Kymenlaakso 76 606 77 834

Etelä-Karjala 96 401 98 482

Etelä-Savo 230 455 232 178

Pohjois-Savo 173 789 180 961

Pohjois-Karjala 151 869 149 474

Keski-Suomi 194 059 193 340

Etelä-Pohjanmaa 86 047 84 591

Pohjanmaa 44 396 46 050

Keski-Pohjanmaa 26 330 24 304

Pohjois-Pohjanmaa 142 635 135 026

Kainuu 93 372 87 217

Lappi 106 287 101 378

Ahvenanmaa 3 924 2 898

KOKO MAA 1 970 802 1 963 100

Bruttokantorahatulot (milj. €) maakunnittain v. 2015 ja 2016

17

18

7. Hyvinvointi

7.1 Sairastavuus

Heikentyneen terveydentilan omaavien pohjoissavolaisten suuri osuus vähentää osallistumista työvoimaan ja

alentaa työllisyysastetta ja tuottavuutta. Maakuntien välisessä vertailussa (sairastavuusindeksi) Pohjois-Savo

on kolmanneksi sairain maakunta Kainuun ja Etelä-Savon jälkeen. Maakunnan sisällä erot ovat suuria. Sai-

raimmat kunnat ovat Rautavaara, Kaavi ja Tuusniemi ja terveimmät Siilinjärvi ja Kuopio.

Terveyspuutteista keskeisiä ovat alkoholismi, mielenterveyden ongelmat, tuki- ja liikunta-elinten sairaudet,

sydänsairaudet, diabetes ja syöpä.

7.2 Huoltosuhde

Huoltosuhde (demografinen eli väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-

vuotta täyttänyttä on sataa 15 - 64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, si-

tä korkeampi huoltosuhteen arvo on.

Pohjois-Savon väestöllinen huoltosuhde oli 61,8 %. Korkein (heikoin) huoltosuhde oli Etelä-Savossa 70,6 % ja

alhaisin(paras) Pirkanmaalla 58,5 %. Koko maan keskiarvo oli 59,1 %. Pohjois-Savon väestöllinen huoltosuhde

kasvoi vuosina 2013-2016 6,4 %.

Seutukunnista paras tilanne oli Kuopion seutukunnalla 54,9 % ja heikon Sisä-Savossa ja Koillis-Savossa, mo-

lemmissa n. 81 %.

19

7.3 Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2015 olivat 3 642 €/as. ollen

sairaanhoitopiireistä seitsemänneksi korkeimmat. Terveystoimen osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustan-

nuksista oli 59 %, erikoissairaanhoidon osuus oli 39 % ja perusterveydenhuollon osuus 19 %.

Koko maan (pl. Ahvenanmaa) sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 3 262 €/as. Terveystoimen

osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista oli 57 %, erikoissairaanhoidon osuus oli 37 % ja peruster-

veydenhuollon osuus 19 %.

20

8. Kuntien talous

8.1 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2016

Pohjois-Savon kuntien vuosikate ja tilikauden tulos paranivat sekä käyttötulot lisääntyivät edellisvuodesta.

Vuosikate oli 369 €/as. ja vain yhden kunnan vuosikate oli negatiivinen. Yhdeksän kunnan vuosikate riitti kat-

tamaan poistot ja vain neljän kunnan vuosikate riitti nettoinvestointeihin.

Kuntien nettoinvestointien määrä kasvoi edellisvuoden 109,5 milj. eurosta 140,9 milj. euroon.

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia (€/as.) sairaanhoitopiireittäin vuonna 2015 (pl. Ahvenanmaa)Sisältää myös kuntien liikelaitosten käyttökustannukset ja- tuotot

Lähde: Tilastokeskus, 2015 kuntajako

Sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja Sosiaali- Tervey-

terveys- toimen Lasten- Ikäänty- Ikääntyn. Vammaisten Muut Koti- Työllistä- Toimeen- Muun den- Perus- joista Erikois- Ympäristö-

toimen yht. suojelun neiden ympärivuorok. ympärivuorok. vammaisten hoito mistä tulotuen sos. huollon terveyden- suun terv.- sairaan- terveyden

yht. laitos- ja laitoshoito hoivan hoivan palvelut tukevat menot toimen yht. huollon huollon hoidon huollon

perhehoito asumispalv. asumispalv. palvelut

Varsinais-Suomen 3 245 1 385 138 106 262 114 132 171 84 94 283 1 860 559 83 1 291 10

Satakunnan 3 402 1 477 119 158 353 148 166 182 38 78 236 1 924 632 79 1 274 18

Kanta-Hämeen 3 231 1 438 129 148 292 149 135 152 50 109 273 1 793 575 89 1 204 14

Pirkanmaan 3 184 1 398 122 124 244 87 142 169 102 137 271 1 787 605 84 1 170 11

Päijät-Hämeen 3 297 1 460 158 48 317 125 164 147 155 136 210 1 837 693 77 1 129 14

Kymenlaakson 3 645 1 735 127 102 415 132 197 198 87 134 343 1 910 584 79 1 311 15

Etelä-Karjalan 3 406 1 509 113 85 259 133 126 250 49 100 393 1 898 631 85 1 241 26

Etelä-Savon 3 671 1 530 122 60 347 143 184 236 24 87 329 2 141 669 78 1 451 21

Itä-Savon 4 101 1 662 97 85 151 143 262 276 74 84 490 2 439 697 86 1 712 30

Pohjois-Karjalan 3 590 1 538 121 33 371 152 178 209 92 127 255 2 051 699 77 1 331 21

Pohjois-Savon 3 642 1 505 144 103 292 128 150 223 95 129 240 2 137 702 77 1 409 25

Keski-Suomen 3 182 1 361 105 110 266 127 140 153 108 120 232 1 821 704 87 1 101 17

Etelä-Pohjanmaan 3 453 1 422 100 102 360 141 166 201 20 91 242 2 031 715 88 1 297 18

Vaasan 3 388 1 322 64 122 303 144 128 217 47 85 214 2 065 718 90 1 331 16

Keski-Pohjanmaan 3 367 1 399 54 62 356 132 193 215 19 59 307 1 968 773 93 1 169 26

Pohjois-Pohjanmaan 3 149 1 288 88 98 237 112 161 163 78 87 263 1 861 676 87 1 171 14

Kainuun 3 872 1 590 112 79 246 138 246 209 20 97 443 2 282 753 105 1 501 27

Länsi-Pohjan 3 675 1 437 124 84 292 118 154 242 91 123 210 2 238 719 80 1 503 16

Lapin 3 920 1 663 87 92 353 151 201 220 102 104 353 2 257 837 86 1 391 29

Helsingin ja Uudenmaan 2 986 1 344 143 97 189 109 157 129 102 204 214 1 642 535 80 1 101 6

Erva-alueittain:

HYKS erva 3 074 1 391 139 97 214 113 158 143 97 190 238 1 683 546 80 1 129 8

TYKS erva 3 313 1 396 119 123 293 129 140 183 65 88 257 1 916 609 83 1 294 13

TAYS erva 3 261 1 420 126 109 286 114 149 168 89 124 255 1 840 637 84 1 190 13

KYS erva 3 517 1 479 122 84 300 135 163 203 88 118 265 2 038 698 81 1 319 22

OYS erva 3 412 1 403 90 90 274 124 179 189 71 91 296 2 010 723 89 1 267 19

Manner-Suomi 3 262 1 412 124 101 262 120 157 170 86 136 256 1 850 621 83 1 215 14

Sosiaalitoimen Terveydenhuollon

36

9

55

9

-500

0

500

1 000

1 500

2 000

Juan

kosk

i

Ves

anto

Lap

inla

hti

Son

kajä

rvi

Kaa

vi

Kei

tele

Pie

lave

si

Terv

o

Vie

rem

ä

Siili

njä

rvi

Kiu

ruve

si

Iisal

mi

PO

HJO

IS-S

AV

O

Ku

op

io

Var

kau

s

Tuu

snie

mi

Lep

päv

irta

Rau

tava

ara

Rau

tala

mp

i

Suo

nen

joki

Pohjois-Savon kuntien vuosikate ja nettoinvestoinnit v. 2016 (euroa/as.)

Vuosikate Nettoinvestoinnit

Lähde: Kysely kuntien tilinpäätöksistä 2016

€/as.

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, mikä jää katettavaksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin

21

Pohjois-Savon kuntien tuloveroprosentit v. 2016 vaihtelivat 19,50 % ja 22,00 %:n välillä. Korkein tuloveropro-

sentti 11,00 % oli Rautalammilla, Suonenjoella ja Tuusniemellä ja alhaisin 19,50 % oli Keiteleellä. Kuntien ve-

rotulot olivat yhteensä 3 566 €/asukas. Vähennystä edellisvuoteen oli 1,1 %. Niiden vähenemiseen vaikutti

erityisesti yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikaisen korotuksen päättyminen viime vuonna.

Maakunnan kuntien oma lainakanta oli viime vuonna 683 milj. euroa missä oli kasvua edellisvuodesta 4,8 %.

Lainakannan määrä vaihteli ollen alhaisimmillaan 3556 €/as ja korkeimmillaan 10 740 €/as. Konsernilainoja

oli yhteensä n. 1,7 Mrd. euroa.

Pohjois-Savon kuntien kertynyt ylijäämä kasvoi viime vuonna 4,6 % ja sitä oli yhteensä 167 milj. €

27

57

68

85

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

Lep

päv

irta

Vie

rem

ä

Tuu

snie

mi

Iisal

mi

Var

kau

s

Son

kajä

rvi

Kei

tele

Rau

tala

mp

i

Terv

o

Kaa

vi

PO

HJO

IS-S

AV

O

Ku

op

io

Siili

njä

rvi

Lap

inla

hti

Ves

anto

Kiu

ruve

si

Pie

lave

si

Suo

nen

joki

Juan

kosk

i

Rau

tava

ara

Pohjois-Savon kuntien lainakanta v. 2016 (euroa/asukas)

Kunnan oma lainakanta Konsernilainat

€/as.

Lähde: Kysely kuntien tilinpäätöksistä 2016

-2 754

-445-31

58 117 124 203 238 258 330 474 547 674 773955 984

1 366

2 000

2 7193 078

-4 000

-3 000

-2 000

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

Juan

kosk

i

Pie

lave

si

Lap

inla

hti

Kei

tele

Kaa

vi

Kiu

ruve

si

Siili

njä

rvi

Son

kajä

rvi

Ves

anto

Iisal

mi

Suo

nen

joki

Lep

päv

irta

PO

HJO

IS-S

AV

O

Terv

o

Var

kau

s

Ku

op

io

Rau

tala

mp

i

Tuu

snie

mi

Rau

tava

ara

Vie

rem

ä

Kertynyt yli- / alijäämä 31.12.2016 (€/as.)€/as.

Lähde: Kysely kuntien tilinpäätöksistä 2016

22

Maakunnittain tarkasteltaessa parhaimmat vuosikatteet €/as. -mittarilla olivat Ahvenmaalla (748 €/as.) ja

Uudellamaalla (744 €/as.) ja heikoimmat Keski-Pohjamaalla ja Kanta-Hämeellä. Pohjois-Savon vuosikate oli

viidenneksi heikoin, 369 €/as. (koko maa 494 €/as.)

Paras tilikauden tulos oli Ahvenanmaalla 432 €/as. ja Uudellamaalla 419 €/as. ja heikoin Keski-Pohjamaalla

-84 €/as. ja Pohjois-Savolla -9 €/as. (koko maa 165 €/as.).

Eniten lainaa asukasta kohden oli Keski-Pohjamaalla (4 758 €/as.) ja Päijät-Hämeellä (4 711 €/as.). Vähiten

lainaa oli Ahvenanmaalla (1 706 €/as), Satakunnalla (1949 €/as.) ja Pohjois-Karjalalla (2 070 €/as.). Pohjois-

Savolla oli lainaa asukasta kohden hieman vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, 2 758 €/as. (koko maa

2 933 €/as.).

Korkein keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli Keski-Pohjanmaalla 21,63 % ja alhaisin Ahvenanmaalla

17,61 ja Uudellamaalla. Pohjois-Savon kuntien keskimäärinen tuloveroprosentti oli 20,68 % (koko maassa

19,91 %).

8.2 Kuntien talous maakunnittain vuonna 2016Vuoden 2015 kuntajaolla

Lähde: Tilastokeskus/Suomen Kuntaliitto, ennakkotieto

Maakunta Vuosikate, Negatiivisten Tilikauden Lainakanta, Konsernin Kertynyt yli- Konsernin

€ / asukas vuosikatteiden tulos € / asukas lainakanta, alijäämä kertynyt yli-/

määrä € / asukas € / asukas € / asukas alijäämä, €/as.

Uusimaa 744 1 419 2 840 7 660 3 919 3 641 18,86

Varsinais-Suomi 383 2 121 2 721 4 890 985 1 302 19,92

Satakunta 444 3 100 1 949 3 840 1 378 1 264 20,19

Kanta-Häme 287 0 5 3 234 5 116 336 479 20,76

Pirkanmaa 400 0 46 2 420 4 672 1 486 2 056 20,27

Päijät-Häme 370 0 30 4 711 6 380 1 011 1 086 20,46

Kymenlaakso 322 0 11 3 500 6 446 -124 -3 20,96

Etelä-Karjala 393 1 59 2 562 6 176 1 314 1 394 20,63

Etelä-Savo 410 0 105 3 270 6 448 323 522 21,15

Pohjois-Savo 369 1 -9 2 758 6 903 634 207 20,68

Pohjois-Karjala 444 0 90 2 070 4 539 678 1 213 20,78

Keski-Suomi 427 1 40 3 038 6 626 524 440 20,47

Etelä-Pohjanmaa 411 0 101 3 442 6 439 474 846 21,23

Pohjanmaa 387 2 24 3 073 5 621 763 1 912 20,62

Keski-Pohjanmaa 236 1 -84 4 758 8 781 384 1 442 21,63

Pohjois-Pohjanmaa 379 2 20 3 460 4 998 2 315 2 203 20,44

Kainuu 352 0 24 2 774 6 260 1 562 1 576 21,12

Lappi 382 0 114 2 678 4 732 897 1 825 20,82

Ahvenanmaa 784 1 432 1 706 3 740 3 562 3 579 17,61

Kaikki kunnat 494 15 165 2 933 6 146 1 892 1 983 19,91

Tulo-

vero- %

2016