Perhekeskuksen Reseptikirja

PERHEKESKUS RESEPTI

Perhekeskustoiminta tuo yhteen yhä tiiviim-min sosiaali- ja Terveystoimen, sekä varhais-kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijat, unohtamatta järjestöjen ja kirkon työntekijöi-tä. Perhekeskus ei ole vain fyysinen rakennus,

vaan apua voidaan toimittaa myös kotiin ja

lapsen kasvuympäristöön, kuten kouluun

tai päiväkotiin. Yhtä kaikki – tärkeintä on

lasten ja perheiden auttaminen heti kun

avuntarve syntyy. Perhekeskuksen työnteki-

jöillä on yhteinen näkemys lapsen ja

perheen auttamistarpeesta.

Perhekeskustoiminnan ohje

Ainekset reseptin toteuttamista varten:

10 dl Yhdessä toimimista

10 dl Varhaista tukea

10 dl Lapsi, nuori ja perhe

keskiössä

10 dl Näyttöön perustuvia

menetelmiä

10 dl Verkostomaista

työskentelyä

10 dl Osaamista joka liikkuu

ei asiakas

10 dl Osallisuutta

10 dl Kohtaamista ja kuuntelemista

10 dl Sitoutumista

Valmistus ohje:

Onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan vahvaa si-

toutumista ja yhdessä toimimista. Pidä lapsi, nuori ja

perhe asioiden keskiössä ja osallista heidät omien

asioidensa asiantuntijoina. Ohjenuora on varhainen

tuki ja käytössä työn apuna näyttöön perustuvat me-

netelmät. Liiku asiakkaan kehitysympäristöön, kohtaa

ja kuuntele asiakasta aidosti.

Hyvä lopputulos saavutetaan toisen osaamista ar-

vostamalla, osoittamalla samanaikaisesti, luotta-

musta. Onnistuminen edellyttää työn tekemistä

yhdessä asiakkaan hyväksi — pitäen mielessä yh-

teisen päämäärän, eli asiakkaan hyvinvoinnin!

RESEPTI PERHEKESKUTOIMINTAAN

Perhekeskuksen toimintakulttuuri on

eri ammattilaisten sujuvaa yhteistoimintaa!

TOIMINTAPERIAATTEET

1. Lähtökohtana asiakkaiden tarpeet

2. Työskentely perhe-keskuksessa on verkosto-maista saumatonta yhteis-työtä, jonka tulee olla jous-tavaa ja tarpeen tullen mu-kautuvaista

3. Työote on lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja tukevaa ja voimaannuttavaa

4. Asiakkaat / perheet

osallistetaan suunnitte-

lemaan oman elämänsä

asiantuntijoina hoitoa /

tuen tarvetta

5. Tuetaan Vanhem-

muutta sekä parisuh-

detta.

TOIMINTAMALLI

Saumaton asiakaslähtöinen ja tie-

donkulun varmistava yhteistyö —>

Huoli puheeksi (Hyödynnetään olemassa

olevia toimintamalleja)-> Toiminta huo-

len mukaisesti ->Palvelutarpeen arvio ->

Verkosto kokoon tarvittaessa -> Jalkau-

tuminen asiakkaan luokse tarvittaessa ->

Erikoissairaanhoidon jalkautumisen hyö-

dyntäminen -> Avoin yhteistyö asiakkaan

kanssa kokoajan -> Saattaen palvelusta

toiseen -> mahdollisuus olla rinnallakul-

kijana koko prosessin ajan

Reseptin toteuttamisen ainekset: luottamus, eettisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä sitoutuminen!

LUOTTAMUS Mihin luotan?

Luotan omaan tekemiseeni. Luotan toisten työhön ja heidän osaamiseensa. Luotan lap-sen, nuoren ja perheen kykyihin.

Tavoitteeni on:

Lapsi, nuori ja koko perhe luottavat omiin tai-toihinsa sekä muihin toimijoihin.

Palvelulupaus:

Toimin avoimesti ja kunnioittavasti. Kohtaan, kuuntelen ja keskustelen kunnioittavaa dialo-gia käyttäen. Pidän lupauksistani kiinni, en lupaa, jos en pysty.

Muistan, että luottamus rakentuu vaiheittain eri tahojen yhteistyön, tapaamisten ja verkos-totoiminnan kautta.

EETTISYYS Mitä tarkoittaa?

Kaikessa taustalla on tarkoitus ja tavoite teh-dä toiselle hyvää. Toimintaa leimaa läpinäky-vyys ja kestävyys ratkaisuissa.

Lapset, nuoret ja perheet ovat tasavertaises-sa asemassa: jokaisella on oikeus saada palve-lua oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, tarpei-den mukaisesti. Yksi-tyisyyden suojaa kunnioi-tetaan ja sitä turvataan. Inhimilliset tavoitteet ovat euroja tärkeämpiä.

Tavoitteeni on: Jokainen tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja kunnioi-tettavasti.

Palvelulupaus: Kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti. Tarjoan apua ja tukea tarpeiden mukaisesti. Omien intressien kustannuksella en aiheuta ongelmia tai pahaa mieltä toisille ihmisille.

LAPSI– JA PERHELÄHTÖISYYS Mitä on?

Lapset, nuoret ja perheet ovat yhdenvertai-sia muiden toimijoiden kanssa. Toimitaan lapsen, nuoren ja perheen lähellä, heidän elinympäristössään. Turvataan osallistumisen mahdollisuus kaikessa toiminnassa. Auttami-nen tapahtuu tarpeet edellä, tarkoituksen-mukaisilla keinoilla ja ”yhden luukun – peri-aatteella”.

Tavoitteeni on: Lapsi, nuori ja perhe on asi-antuntija omissa asioissaan, joissa muut toi-mijat ovat apuna tarjoamassa näkökulmia ja ratkaisuvaihtoehtoja. Yhteistyö perustuu vas-tavuoroiseen keskusteluun, jossa toisten mielipiteitä kunnioitetaan. Lapsi, nuori ja perhe tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa avun.

Palvelulupaus: Huomioin ihmisen ja per-heen kokonaisuutena. Kaikki ratkaisut teen niin, että lapsen etu toteutuu. Olen kiinnos-tunut siitä mikä on oikeasti lapselle, nuorelle ja perheelle heidän omien arvojensa mukais-ta. Huolehdin omalta osaltani siitä, että pal-velut ovat lapsen, nuoren ja perheen näkö-kulmasta tarkoituksenmukaisia ja sujuvia.

SITOUTUMINEN Onnistuminen edellyttää kaikkien sitoutu-mista toimintatavan toteuttamiseen!

Reseptin onnistunut toteuttaminen?

MITEN ? -> Toteuttamiseen vaaditaan että annat aikasi ja energiasi siihen mitä perustehtävän

tekemiseen ja verkostomaiseen työskentelyyn tarvitaan!

Pidetään kiinni siitä mitä on sovittu —> sitoudutaan toimintaan! Luotetaan toisiin ammattilaisiin

Avoin asenne, myönteinen suhtautuminen, Yhteinen alusta, lomake , yhteistyön malli tms. jonka

kautta voi jättää viestin avuntarpeesta, ei työskentelyä pelkästään tietyn henkilön kanssa,

Työntekijävaihdoksissa siirretään malli seuraajalle -> hyvä perehdytys

Ota puheeksi!

Varhain:

Silloin, kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei

sivusta seuraten – ellei se ole ammatillinen valinta.

Avoimesti:

Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka

asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi.

Yhteistyössä:

Voimavarat kooten – unohtamatta tärkeimpiä

resursseja ja läheisverkostoja.

KUTSU YHTEISTYÖHÖN –

MENE MUKAAN

MITEN YHTEISTYÖKUTSUUN REAGOIDAAN— MENNÄÄN MUKAAN!

Kokoa verkosto asiakkaan toiveita kuunnellen ja huoli huomioiden. Mieti mikä / ketkä ammatti-

laiset tarvitaan mukaan. Huolehdi että huolen puheeksiottaja / asian ilmoittaja kutsutaan aina

mukaan aloitusneuvonpitoon. Hyödynnä koollekutsumisessa valmiita toimintatapoja, kuten TLP.

Ota verkostoon mukaan vain tarvittavat tahot. Vältä isoja kokoonpanoja.

Ohjaile asiakasprosessia. Mikäli lapsella / perheellä löytyy valmiiksi lastensuojelun asiakkuus, on

vastuuhenkilö lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, jolle voidaan nimetä vastuutyöpari

muualta.

Tee neuvonpidossa yhteinen konkreettinen kirjallinen suunnitelma. Sovi työnjaosta ja seuraavista

askeleista jokaisen kohdalla.

Sovi tiedonkulusta + kenelle muille menee tieto työskentelystä tai sen päättymisestä .

Järjestä seurantaneuvonpito, jos se on tarpeen.

Työskentele suunnitelman mukaisesti. Muuta suunnitelmaa tarvittaessa. Tiedota muille suunni-

telman muuttamisen tarpeista.

Pyydä asiakkaalta jatkuvaa palautetta prosessin aikana, sekä työskentelyn päättyessä. Vaihda pa-

lautetta prosessin aikana työntekijöiden kesken.

Päätä työskentely yhdessä, kun tavoitteet ovat toteutuneet. Sovi mahdollisesta seurannasta ja

siitä miten asiakkaan pitää toimia, jos tulee tarvetta uudelleentyöskentelylle.

MONIAMMATILLISEN TYÖSKENTELYN OHJE!

Valmistuksen vaiheet:

Oman alan syvällinen osaaminen luo pohjan moniammatilliselle yhteis-

työosaamiselle.

Mitä yhdessä työskentely voi olla?

Eri toimijoiden välinen yhdessä työskentely voi olla yhteisiä yksilö- ja perhetapaamisia, joissa

työskennellään työparina, puhelinkumppanuus yhdessä asiakastyössä tai jonkin vertaisryhmän

pitämistä yhdessä.

Asiakastyötä on mahdollista tarjota toisen toimijan toimipisteessä Tavoitteena on tällöin tar-

jota palveluita lasten, nuorten ja perheiden toivomassa paikassa ja tuoda näin palvelut lähem-

mäksi lapsia, nuoria ja perheitä. Tämä auttaa mm. tilanteissa joissa lapsi, nuori tai perhe ei pysty

sitoutumaan palveluun esim. haastavien kulkuyhteyksien johdosta.

On tärkeää huomioida varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja toisella asteella asianmukaiset tilat ja

niiden varausmahdollisuudet myös koulun ulkopuolisille työntekijöille.

Konsultaatio tapahtuu eri toimijoiden kesken horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Varhaiskasva-

tus, koulu ja oppilaitos tuottavat laajasti tietoa lapsen ja nuoren oppimiseen ja esiopetukseen,

koulunkäyntiin tai opintoihin osallistumiseen, mutta myös esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin

liittyen. Perhekeskusverkostoa voi konsultoida mm. sosiaalihuollon kysymyksistä, vanhemmuu-

den tuesta. Erityisesti vaikeisiin mielenterveysongelmiin liittyen voi konsultoida lasten – ja nuo-

risopsykiatriaa ja lastensuojelullisissa asioissa lastensuojelua.

Onnistunut käytännön työskentely

> Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

TOIMINTAKULTTUURI

Yhteistyö ver-kostomaisuus,

Asenne

Luottamus

Tiedonsiirto

Sitoutu-minen

yhteiset toimintatavat -> prosessit

Perusta toteutumiselle on, että kaikille lapsille ja perheille suunnatut palvelut (sosiaali- ja terveyden-

huolto, varhaiskasvatus, koulu, toisen asteen oppilaitos, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi) toimivat par-

haalla mahdollisella tavalla lapsen hyvinvoinnin, terveyden, oppimisen ja kehityksen tukena oman

perustehtävänsä mukaisesti. Palveluiden yhteistyön toimiessa saumattomasti, muodostuu eri am-

mattilaisten osaaminen yhteiseksi voimavaraksi lapsen ja perheen hyväksi.

Onnistuneen toteutuksen taustavoimana on toimintakulttuurin muutos.

Seudullisuutta ja maakunnallisuutta edistetään tekemällä yhteistyötä, sekä verkostomaisesti toimi-

malla.

Avoimen ja saumattoman, lasta ja perhettä tukevan yhteistyön varmistamiseksi eri toimijoiden

on tunnettava toistensa työ- ja toimintatavat. Jokainen toimija tuo yhteistyöhön oman näkemyksen-

sä ja asiantuntemuksensa edistäen ratkaisujen löytämistä paremmin kuin eri ammattiryhmien roole-

ja korostava toiminta. Keskeistä on kuunnella lapsen, huoltajien ja läheisverkoston näkökulmia ja

tarpeita.

Onnistuneen yhteistyön edellytyksenä on, ettei kukaan osallistujista ole etukäteen päättänyt ratkai-

sua, jolloin kaikki ovat aidon uteliaita kuulemaan toistensa näkökulmia sekä kiinnostuneita löytä-

mään yhteisen asiakasta parhaiten palvelevan ratkaisun.

Ajattele uudella tavalla, muista arjesta lähtevä työote sekä aito yhteistyö ja kumppa-

nuus asiakkaan kanssa. Tee uudella tavalla, monitoimijaisuus, yhteistyö ja jaettu asi-

antuntijuus.

Tiedonsiirto:

Yhteistyön keskiössä ovat lapsen ja perheen tarpeet. Lähtökohtaisesti lapsen ja huoltajien tulee itse

olla mukana heitä koskevia asioita käsiteltäessä. Heidän tulee lisäksi tietää miten tilanne etenee ja

mitä jatkosta sovitaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa lapsen turvallisuus tai mahdollinen rikos-

tutkinta voivat vaarantua. Tietojen luovuttaminen helpottuu kun lapsi ja hänen huoltajansa ovat läs-

nä heidän asioitaan käsiteltäessä.

Luottamus:

Luottamus on kaiken yhteistyön perusta. Arvostava, kuunteleva ja kunnioittava suhtautuminen lap-

seen, huoltajiin ja muihin toimijoihin varmistaa eri näkökulmien yhteen nivoutumisen lapsen ja per-

heen parhaaksi. Yhteistyössä tarvitaan luottamusta myös eri työntekijöiden välillä. Työntekijöiden

on luotettava yhteistyössä toisiinsa ja toistensa asiantuntemukseen, jotta lasta ja perhettä voidaan

tukea ja auttaa kokonaisvaltaisesti. Lisäksi työntekijän tulee luottaa itseensä ammattilaisena pysty-

äkseen olemaan sekä ammattilainen että ihminen ihmiselle.

Luottamus vahvistuu onnistuneiden vuorovaikutuskokemusten kertymisen myötä ja keskinäisen

tuntemisen syventyessä.

Asenne:

Asenne on tapa, jolla suhtaudutaan eri asioihin. Jokainen päättää sen itse. Asenne on kohdallaan

työtä kohtaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä töitä. Sisäinen motivaatio ruokkii

innostuneisuutta, luovuutta ja sitoutuneisuutta – ominaisuuksia, jotka kaikki lisäävät työn tulokselli-

suutta. Ihminen ei halua, että häntä muutetaan. Kaikki muuttuu kaiken aikaa, jotkut muutokset vain

ovat hitaampia kuin toiset. Oma suhtautuminen ja asenne ratkaisevat kokemuksen muutoksesta.

Moni haluaa kuitenkin olla mukana muutoksessa vaikuttamalla siihen itse jollain tavalla.

Sitoutuminen:

Sitoutuminen rakentuu työntekijän tunnepohjaisesta suhteesta työyhteisöön ja organisaation ta-

voitteisiin. Tavoitteiden eteen tehdään töitä mieluiten kun koetaan työyhteisö ja sen tavoitteet

omiksi.

Työhönsä sitoutunut henkilö työskentelee oma-aloitteisesti annettujen suuntaviivojen ja tavoittei-

den mukaisesti. Sitoutunut suhtautuu kunnioittavasti toisiin työntekijöihin ja on halukas auttamaan.

Työskentelyssä näkyy halu kehittää työyhteisöä ja parantaa asioita, sekä kiinnostus jatkuvaan henki-

lökohtaiseen oppimiseen ja kehittymiseen.

Muista kohtaamisen tärkeys!

LÄMMÖLLÄ

Kohtaa positiivisen

kautta, ilolla, sydä-

mellisesti, kannustaen

LÄSNÄOLOLLA

Pysähdy, kuuntele,

osoita kiinnostusta

KUNNIOITTA-

EN

Arvosta, kunnioita,

ota todesta

Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen kantahämäläisten perheiden näkemyksiä aidosta kohtaamisesta

AMMATTI-

TAIDOLLA

Luota osaamiseesi

ja

ammatti- taitoosi

MATALALLA

KYNNYKSELLÄ

Ota vastaan, ole tavoi-

tettavissa

KOKO PERHE

HUOMIOIDEN

Kohtaa myös vanhem-

mat, näe perheen ko-

konaisuus

YKSILÖLLISESTI

Huomioi moninaisuus,

näe tilanteiden ja

tarpeiden yksilöllisyys

LUOTET-

TAVASTI

Luo luottamusta ja

turvallista ilmapiiriä

Aito kohtaaminen 2018—LAPE Oma Häme