1

THULE-INSTITUUTTI,OULUNYLIOPISTO

Oulujoenmoninaiskäytönvaihtoehdotjahyödyt

Esiselvityksenloppuraportti

Timo P. Karjalainen ja Outi Autti

4/16/2015

2

Sisällys1.Johdanto ........................................................................................................................................... 3

2. Hankkeen lähtökohdat ..................................................................................................................... 4

2.1. Oulujoen tämänhetkinen tilanne ................................................................................................ 4

2.2. Ohjelmat ja suunnitelmat ........................................................................................................... 5

2.3. Kansainvälisiä esimerkkejä eri tavoitteiden yhteensovittamisesta ............................................. 7

3. Esiselvityksen toteutus ja ohjaus ...................................................................................................... 8

3.1. Hankkeen tavoitteet ................................................................................................................. 8

3.2. Esiselvityksen toteutus .............................................................................................................. 8

3.3. Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä ............................................................................................ 9

3.4. Tiedotus .................................................................................................................................. 10

4. Sidosryhmähaastattelujen ja kyselyjen tulokset ............................................................................. 10

4.1. Aineiston keruu ....................................................................................................................... 10

4.2. Tietoa Oulujoen käytöstä ja käytön tavoitteista: sidosryhmähaastattelut ja kysely 1 ............... 10

4.3. Kyselyssä ja sidosryhmähaastatteluissa esitettyjä tavoitteita ja toiveita Oulujoen kehittämiseenliittyen ........................................................................................................................................... 17

4.4. Näkemykset avaintavoitteista ja toimenpiteistä: kysely 2 ........................................................ 24

5. Oulujokivision laatiminen ............................................................................................................... 38

5.1 Toimenpiteet ja niiden arviointi ............................................................................................... 42

5.2. SWOT-analyysi Oulujoen moninaiskäytöstä ............................................................................. 45

6. Toimenpidesuositukset .................................................................................................................. 46

3

1.Johdanto

Tässä raportissa esitetään Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt -esiselvityshankkeentulokset. Esiselvityksen tavoitteena on ollut luoda tiekartta Oulujoen moninaiskäytön kehittämi-seen erityisesti virkistyskäytön näkökulmasta. Hankkeessa on tunnistettu eri osapuolten ja asuk-kaiden tavoitteita ja näkemyksiä Oulujoen moninaiskäytölle. Selvityksen aikana luotiin Oulujo-kivisio, jonka tarkoitus on ohjata Oulujoen moninaiskäytön kehittämistä ja suunnata resurssejatärkeimpien tavoitteiden toteuttamiseksi. Oulujoella eri toimijat ovat tehneet pitkään yhteistyötäOulujoen kunnostuksen ja moninaiskäytön puitesopimuksen (OuMo) yhteydessä ja tämän yhteis-työn ja luottamuksen pohjalle on suhteellisen helppoa rakentaa uusia suunnitelmia, hankkeita jatoimenpiteitä.

Esiselvityksen pontimena ovat olleet muutokset ja muutospaineet Oulujoen toimintaympäristös-sä. Alueen kunnat (eritoten Muhos ja Utajärvi) ja jokivarren asukkaat toivovat saavansa enem-män hyvinvointia ja myös taloudellista hyötyä Oulujoesta ja huomio on kiinnittynyt eritoten joentuomaan vetovoimaan ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseen. Vetovoimatekijät ovat kun-nille kriittisiä asioita kun asukkaita ja yrityksiä houkutellaan alueelle. Oulujoen moninaiskäytönpuitesopimus (OuMo) alueen kuntien, ELY-keskusten ja voimayhtiön välillä päättyi vuoden2013 lopussa. Nyt on ollut tärkeää saada uutta tietoa ja näkökulmia joen moninaiskäytön tavoit-teista ja vaihtoehdoista. Lisäksi on arvioitava mitä 15 vuoden yhteistyöllä ja hanketoiminnalla onsaatu aikaan ja miten jokivarren asukkaat ja muut sidosryhmät arvioivat toiminnan onnistuneen.

Luonnonympäristöön perustuvaan vapaa-ajan- ja elinkeinotoimintaan, kuten luontomatkailuun,liittyy yhä enemmän odotuksia alueiden ja kuntien vetovoiman ja taloudellisen tilanteen paran-tamiseksi. Ekosysteemipalvelut eli luonnonympäristön tuottamat taloudelliset, sosiaaliset ja kult-tuuriset hyödyt ovat nousemassa maankäytön ja elinkeinotoiminnan keskeisiksi kehittämisalu-eiksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Esimerkkeinä voidaan mainita kuntien halukkuusperustaa kansallispuisto alueelleen tai vaikkapa Konneveden kunnan panostus virtavesien tarjo-amiin mahdollisuuksiin virkistyspalveluissa, matkailussa sekä yritystoiminnassa (Yle Uutiset,Keski-Suomi 12.6.2012).

Oulujoella on lainvoimaiset luvat kolmen kalatien rakentamiseen, ja nyt tulee avoimesti tarkas-tella mitkä ovat kalateiden toteuttamisedellytykset. Kalabiologiset perusteet (eritoten vaelluska-lakantojen luontaisen elinkierron aikaansaaminen) eivät Oulujoella voi olla ensisijaisena perus-teena saada rahoitusta vaellusyhteyden palauttamishankkeille - ne on listattu kansallisessa kala-tiestrategissa kalatiehankkeiden toteuttamisen tärkeimmiksi kriteereiksi. Oulujoella on kuitenkinasukkaiden ja muiden toimijoiden keskuudessa odotuksia vaelluskalojen palauttamisen jatkami-seksi. OuLo-projektissa kirjattu tavoite osittaisen lohijokiarvon palauttamisesta (Laine & al2008) voi Oulujoella tarkoittaakin uusia ja aikaisemmin tarkastelun ulkopuolelle jääneitä virkis-tyskäytön, kalastuksen ja vaellusyhteyden palauttamiseen liittyviä kehittämisratkaisuja.

4

Vesivoimatuotantoon rakennetulla joella virkistyskäytön ja laajemmin moninaiskäytön kehittä-misen haaste on, miten veden virtaaman säännöstelytarpeet pystytään sovittamaan yhteen mui-den tavoitteiden ja käyttömuotojen kanssa. Vesivoiman arvo ja tärkeys säätövoimana tarkoittaajokivarressa nopeastikin vaihtelevia virtausolosuhteita, mikä haittaa virkistyskäyttöä. Säännöste-lykäytännön kehittäminen (virtausolosuhteet) ja säännöstelyn haittojen vähentäminen, korvaami-nen ja kompensointi (esim. kalatalousvelvoite) ovatkin voimakkaasti rakennetulla joelle keskei-siä kysymyksiä moninaiskäytön kehittämisestä puhuttaessa. Näihin kysymyksiin otetaan nyky-ään kantaa myös vesienhoitosuunnitelmissa (esimerkiksi Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitel-man luonnos 2016-2020).

Tässä raportissa kuvataan ensin erilaisten suunnitelmien, ohjelmien ja tutkimusten tuomat muu-tospaineet Oulujoen toimintaympäristössä. Seuraavaksi kerrotaan miten esiselvitys toteutettiinaineiston keruun ja vuorovaikutuksen osalta ja sen jälkeen esitetään tulokset sidosryhmähaastat-teluista ja asukaskyselyistä. Tämän jälkeen kuvataan laadittu visio - joka jo osaltaan vetää hank-keen tuloksia yhteen - ja sen taustalla olevia tavoitteita. Seuraavaksi arvioidaan tavoitteita toteut-tavia toimenpiteitä ja viimeisenä esitetään hankkeen päätulokset ja niistä johdetut toimenpi-desuositukset.

Esiselvityksen rahoittajina ovat olleet Euroopan unionin aluekehitysrahasto, Muhoksen ja Uta-järven kunnat sekä Oulun yliopisto. Esiselvityshankkeen aikataulu oli 1.5.2014–28.2.2015.

2.Hankkeenlähtökohdat

2.1. Oulujoen tämänhetkinen tilanneOulujoen vesistö on pinta-alaltaan (22 841 km2 ) viidenneksi suurin ja keskivirtaamaltaan (259m3 /s) neljänneksi suurin Suomen vesistöalue, jonka järvisyys on 11,5 prosenttia. Itärajan tuntu-masta alkunsa saavaa Sotkamon reittiä luonnehtivat lyhyet jokijaksot ja lukuisat järvet. Pohjoi-sesta laskeva Hyrynsalmen reitti muodostuu pitkästä jokijaksosta, joka lähtee reitin suuresta lat-vajärvestä, Kiantajärvestä. Oulujärven alapuoliseen Oulujokeen laskee neljä sivujokea, Kutujoki,Utosjoki, Muhosjoki ja Sanginjoki. Oulujoki on vesienhoitoalueen ainoa pintavesimuodostuma,jota käytetään vedenottoon. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009; Laine 2015,20.)

Oulujoki kuuluu voimakkaasti muutettuihin jokiin, ja sen tila luokittuu hyvään tilaan suhteessaparhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Säännöstelyn ja rakentamisen vaikutukset ovat kohdis-tuneet vesieliöstöön, mutta myös veden laatuun. Ympäristölle aiheutuvista haittavaikutuksistamerkittävimpiä ovat koskiympäristöjen häviäminen jokien perkausten ja allastuksen seuraukse-na, kalojen ja muiden vesieliöiden vaellusyhteyden katkeaminen sekä järvien säännöstelyn javoimalaitosten käytön lyhytaikaisten vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluiden aiheuttamat haitat.

Merkittävimmät ja laajimmat vesistöjärjestelyt on Oulujoella jo tehty. Nykytilanteessa pääosavesistörakentamisesta on rakenteiden kunnossapitoa ja perusparannusta. Vaelluskalat pääsevätMerikosken voimalaitospadon ohitse vuonna 2004 valmistunutta kalatietä pitkin. Alin vaelluses-

5

te on 39 km jokisuusta Muhoksella sijaitseva Montan pato. Oulujoen vesistössä olevien vesi-voimalaitosten säännöstelyaltaina käytetään Oulujärveä ja pääosaa siihen laskevien Hyrynsalmenja Sotkamon reittien suurista järvistä. Lentuaa ja Lammasjärveä lukuun ottamatta kaikki Oulujo-en vesistön suurimmat järvet on säännöstelty. Säännöstely vaikuttaa rantavyöhykkeen kasvilli-suuteen ja muun muassa rantavyöhykkeen kuivuminen ja jäätyminen vaikuttavat suoraan esi-merkiksi syyskutuisiin kalalajeihin. (Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelma 2009, 62,75.)

2.2. Ohjelmat ja suunnitelmatOulujokeen liittyy ja kohdistuu useita kansallisia, alueellisia tai paikallisia suunnitelmia ja oh-jelmia, joiden tavoitteita ja painopisteitä tai kehittämiskohteita Oulujoelle tarkastellaan seuraa-vassa taulukossa.

Taulukko 1. Oulujoen moninaiskäyttöä ohjaavat tai siihen vaikuttavat strategiat, ohjelmat ja suunni-telmat

Strate-gia/suunnitelma/ohjelma

Tavoite Painopisteet/Kehittämiskohde Ou-lujoella

Vesienhoito (VHS,VPD)

Suunnitelma 2016-21

Vesimuodostuminen erinomainen/hyvä tila

Säännöstelykäytännön kehittämi-nen (ala-, keski- ja yläosalla patoal-tainen ekologisen tilan parantami-nen)

Hajakuormituksen vähentäminen(riskivesistöjä Oulujoen alaosa, Mu-hosjoki)

Eliöstön ja kalojen vaellusyhteys jakalatalouteen liittyvät kunnostukset(Sanginjoki, Muhos- ja Utosjoki)

Ympäristövirtaaman (ecologicalflow) määrittämien Oulujoelle (jat-kossa myös rakennetuille joille)https://circabc.europa.eu/w/browse/764dcfed-6e09-4683-be61-951647df760a

6

Uusi kalastuslaki(MMM)

Kalatiestrategia(MMM)

Lohi- ja meritaimenstrategia (MMM)

Rakennettujen joki-en tutkimusohjelma(LUKE)

Istutuksista mahdollisuuksien mu-kaan luonnontuotannon vahvistami-seen

Uhanalaisten ja vaarantuneiden vael-luskalakantojen elinvoimaisuudenvahvistaminenà luontaisen elinkier-ron palauttaminen ja ylläpitäminen.

Tietoa kansallisen kalatiestrategiantoteutuksen tueksi.

Luonnontuotannon tukeminen siel-lä missä mahdollista

Kalatiehankkeiden sosioekonomi-nen merkitys, Oulujoen alueellinenmerkitys

Meritaimen (Hupisaaret, lisäänty-misalueet)

Kalatalousvelvoite: velvoiteistutus-ten taso Oulujoen osalta (olosuhtei-den olennainen muutos)

Merikosken kalatien toiminnantehostaminen ja smolttien alasvael-lus, rakennetetun joen vaelluskaloi-hin liittyvä tutkimus ja seuranta

OuKa-kehittämis-vyöhyke

Kilpailukyky, palveluiden saatavuus jatasapainoinen aluerakenne: luonto-ympäristö, matkailu ja saavutetta-vuus keskiössä

OuLo-hanke

Virkistys, lähiluonto, matkailu, ve-tovoimatekijätà Oulujoen vesistönparempi hyödyntäminen (vaelluska-lat ja kalatiet osana)

Oulujoen lohijokiarvon osittainenpalauttaminen

Tervantie

Geopark/Humanpolis

Edistää kestävää kehitystä, matkailuaja luonnontieteiden opetusta.

Oulujoen matkailun edistäminen

OuMo 1998-2013

Oulujoen vesistönpuitesopimus 2014– 2017

Vähentää säännöstelystä ja vesivoi-malaitosten käytöstä kuntien alueellaaiheutuvia haittoja

Hankkeita virkistyskäytön, kalata-louden ja matkailun kehittämiseksi:Utajärven vedenlaadun parantami-nen, Utajärvi, Kalastuslaitureidenrakentaminen, Montan patoaltaanvirkistyskalastus, Muhos. Lohenpoi-kasten istutushanke, Lohen ylisiirrot2015, Vaelluskalojen kiinniottolaiteMonttaan.

Oulun vesistöjen Oulun kaupungin alueen vesistöjen Sanginjoki: vaelluskalojen luonnon-

7

kunnostusohjelma tilan parantaminen ja kunnostuskoh-teiden priorisointi

poikasten tuotanto/valuma-alueenja maa-aineisten hallinta

Oulujoen alaosa (Montasta alavir-taan): Riski hyvän tilan heikkenemi-seen olemassa, useita kunnos-tusaloitteita

Hupisaarten purot: Kunnostuksellamahdollista lisätä mm. meritaime-nen, nahkiaisen, vaellussiian, harjuk-sen ja ravun lisääntymis- ja talvehti-mismahdollisuuksia.

Maakuntaohjelma2014-17

Virkistys, lähiluonto, luonnonmoni-muotoisuus, matkailu, vetovoimate-kijät, uusiutuvan energian tuotanto

Toimenpiteet vaelluskalakantojenelvyttämiseksi, Oulu- ja Iijoen kala-tiehankkeiden toteuttamisen edis-täminen. Vesistöjen kunnostamisenkehittäminen: uudet toimintamallit,toimijat ja resurssit.

Pohjois-Pohjanmaan ener-giastrategia

Kilpailukyky, alueen luonnonvarojenkestävä hyödyntäminen, asukkaidenelämänlaatu, vähäpäästöinen ener-giajärjestelmä

Vesivoiman rooli säätövoimana kunaurinko- ja tuulivoiman osuus kas-vaa. Vesivoiman tuotantoon sovel-tuvan valuman määrä vuoteen 2050nousee ilmaston lämpenemisenmyötä

(ennuste 9,5 % kasvu v. 2050 men-nessä)

2.3.KansainvälisiäesimerkkejäeritavoitteidenyhteensovittamisestaKansainvälisten esimerkkihankkeiden löytämiseksi tehtiin tietokantahakuja ja käytettiin hyödyk-si ohjausryhmän jäsenten verkostoja. Vaikka voimakkaasti muutettujen jokiympäristöjen sosiaa-linen arvo ja virkistyskäyttö otetaan koko ajan enemmän huomioon myös kansainvälisesti, haku-jen tulokset jäivät varsin vähäisiksi eikä vastaavanlaisia kansainvälisiä hankkeita tullut esille.Löydetyissä artikkeleissa pohdittiin rakennettujen jokien moninaiskäytön esteitä tai tarkasteltiinkerättyä tietoa maksuhalukkuus- tai muiden mallien kautta. Konkreettisista toimenpiteistä ja rat-kaisuista artikkeleita oli hyvin vähän, ja ne keskittyivät joko patojen purkamisiin ja purkamisenjälkeisten vaikutusten kuvaamiseen, tai mittaviin jokien ennallistamis- tai muutosprojekteihin erikäyttötapojen näkökulmasta. Lisäksi muutamassa artikkelissa kuvattiin millaisia joen rantojaveneilijät preferoisivat sekä sitä, liikkuvatko turistit ja muut jokialueiden virkistyskäyttäjät mie-

8

luummin joen rakennetuilla vai vapailla osilla. Moninaiskäyttöratkaisuista kertoneet kansainväli-set tieteelliset artikkelit keskittyivät enimmäkseen yhteen, yleensä biologiseen näkökulmaantai johonkin tiettyyn eläinlajiin, tai toisaalta turismin ja virkistyskäytön yhteensovittamiseenvoimalaitospatojen kanssa. Artikkelit käsittelivät Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Afrikassa,Kiinassa, Itävallassa ja Australiassa olevia jokia.

3.Esiselvityksentoteutusjaohjaus3.1.HankkeentavoitteetEsiselvityksen päätavoitteena on ollut luoda tiekartta Oulujoen moninaiskäytön kehittämiseenerityisesti virkistyskäytön näkökulmasta. Esiselvityksen tuloksia voidaan käyttää pohjana hanke-hakemuksissa Oulujoen virkistyskäytön kehittämiseksi. Päätavoitteen saavuttamiksi esiselvityk-selle asetettiin seuraavia alatavoitteita:

● Tunnistaa eri osapuolten tavoitteet ja näkemykset Oulujoen moninaiskäytölle, sisältäenkalatalouden, vesivoimatuotannon ja virkistyskäytön.

● Lisätä keskeisten sidosryhmien ja kansalaisten tietoa ja ymmärrystä eri tavoitteista jamoninaiskäytön kehittämistarpeista ja –mahdollisuuksista Oulujoella.

● Arvioida erilaisten toimenpidevaihtoehtojen (liittyen erityisesti kalataloudellisiin ratkai-suihin) taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia, toteuttamiskelpoisuutta ja hy-väksyttävyyttä.

● Tunnistaa ja valita parhaimmat vaihtoehdot projektisuunnitelman perustaksi.● Arvioida toimintaympäristön muutosten vaikutuksia moninaiskäytölle ja tehdä ehdotuk-

sia tarvittavista sopeutumistoimenpiteistä.● Lisätä vuoropuhelua eri osapuolten välillä ja muodostaa tahtotila rahoitushakemuksen

taakse.

3.2.EsiselvityksentoteutusTyö muodostui seuraavista osatehtävistä:

Suunnittelutilanteen jäsentäminen aloitettiin hahmottamalla Oulujoen moninaiskäytön tilaa sekäodotettavissa olevia muutoksia toimintaympäristössä. Tässä vaiheessa kartoitettiin aikaisemmathankkeet, vesienhoitoon ja eri strategioihin liittyvät tavoitteet sekä kansalliset, maakunnalliset japaikalliset ohjelmat ja tavoitteet jokivesistön käytön, hoidon tai suojelun kannalta. Kansainvälis-ten, vastaavanlaisten esimerkkihankkeiden löytämiseksi tehtiin tietokantahakuja ja käytettiinhyödyksi ohjausryhmän jäsenten verkostoja. Pohjoisissa jokivarsissa (Oulujoki, Iijoki, Kemijoki)toteutettuihin tutkimuksiin (esim. Autti 2013; Karjalainen & Reinikainen 2008; Karjalainen & al2011) ja keskeisten sidosryhmien haastatteluihin pohjautuen kirjattiin eri osapuolten näkemyksiäja tavoitteita Oulujoen moninaiskäytölle.

Keskeisiksi osapuoliksi esiselvityksessä määritettiin Oulujokivarren asukkaat, osakaskunnat jakalastusalue, matkailuyrittäjät, vesivoimayhtiöt, Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat sekäPohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset. Tässä vaiheessa hankkeelle perustettiin asian-

9

tuntija- ja ohjausryhmä. Ohjausryhmään kutsuttiin keskeisten osapuolien edustajat. Asukasnäkö-kulman määrittämiseksi tehtiin ensimmäiset haastattelut Oulujokivarressa. Asiantuntijaryhmäänkutsuttiin jokien moninaiskäyttöön useista näkökulmista perehtyneitä tutkijoita tutkimuslaitok-sista (OY, SYKE, LUKE ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus).

Jokivarren asukkaille suunnatussa internetkyselyssä kartoitettiin joen käyttötapoja ja siihen liitet-tyjä merkityksiä. Esiselvityshankkeen ohjausryhmälle esitettiin sidosryhmähaastatteluiden jaasiantuntijatyön pohjalta ensimmäisen vaiheen tulokset, eli eri tavoitteita Oulujoen moninaiskäy-tölle sekä siihen liittyviä muutospaineita. Ohjausryhmä määritteli keskustelun jälkeen tavoitteet,joita Oulujoen moninaiskäytölle asetetaan. Tässä vaiheessa ohjausryhmässä päätettiin, että esi-selvityshankkeessa luotavasta toimintamallista käytetään nimitystä Oulujokivisio. Päävision alleluotiin avaintavoitteet, ja niille keskeisimmät toimenpidesuositukset.

Eri osapuolten näkemysten ja tavoitteiden pohjalta asiantuntijaryhmä muodosti alustavia toimen-pidesuosituksia Oulujoen virkistyskäytön parantamiseksi. Toimenpiteisiin kuului jokiympäristönkunnostukseen, moninaiskäytön kehittämiseen ja eri osapuolten yhteistyöhön liittyviä toimia.Keskeisessä osassa olivat kalatalouteen liittyvät toimenpiteet, kuten vaellusyhteyden palauttami-nen, kalojen ylisiirto, istutus ja kalastusjärjestelyt. Asiantuntijaryhmän laatimien toimenpi-desuositusten toteuttamiskelpoisuudesta ja hyväksyttävyydestä käytiin keskustelu ohjausryhmäs-sä. Ohjausryhmän jäseniä pyydettiin arvioimaan toimenpiteiden tarpeellisuutta, tärkeyttä ja vai-kutuksia.

Esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden arvioimiseksi tehtiin myös haastatteluja eri osapuoltenparissa. Haastatteluissa arvioitiin eri tavoitteiden hyväksyttävyyttä ja toimenpiteiden toteutta-mismahdollisuuksia, samoin kuin niiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, vaikutusta alueenviihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön. Haastatteluiden lisäksi vaihtoehdoista pyydettiin palautettaOulujokivarren asukkailta ja mökkiläisiltä. Myös tämä tiedonkeruu toteutettiin internetissä web-ropol-kyselynä.

Esiselvityksen tuloksista ja niiden perusteella tehdyistä johtopäätöksistä keskusteltiin ohjaus-ryhmän kokouksessa, jonka jälkeen tulokset kirjattiin esiselvityshankkeen loppuraporttiin.

3.3.OhjausryhmäjaasiantuntijaryhmäEsiselvityshankkeen ohjausryhmään pyydettiin keskeisten sidosryhmien edustajia. Ohjausryh-män kokoonpanoksi muotoutui seuraava:Markus Huolila, Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusKyösti Juujärvi, Utajärven kuntaTimo P. Karjalainen, Oulun yliopisto, pjAnne-Maaria Kurvinen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusArto Lehto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusEero Merilä, Utajärven yrityspuisto OyMika Rahja, Muhoksen yrittäjät Marja Savolainen, FortumJukka Syvävirta, Muhoksen kunta

10

Väinö Väänänen, Oulujokivarren kalastusalueOhjausryhmä kokoontui esiselvityshankkeen aikana neljä kertaa.

Esiselvityksen asiantuntijaryhmään kutsuttiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Esa Laajalaja Anne Laine, LUKE luonnonvarakeskuksesta Aki Mäki-Petäys ja Panu Orell, Suomen ympä-ristökeskuksesta Mika Marttunen, Kainuun ELY-keskuksesta emeritus kalatalouspäällikkö JukkaNyrönen ja Oulun yliopistosta Timo P. Karjalainen ja Outi Autti. Asiantuntijaryhmä kokoontuiesiselvityshankkeen aikana useimmiten eri kokoonpanoissa käsiteltävästä aiheesta riippuen.

3.4.TiedotusHankkeen aikana julkaistiin kolme lehdistötiedotetta. Tiedotteissa kerrottiin hankkeen alkamises-ta, sen tavoitteista, toimijoista, aineiston keruusta ja loppuraportin valmistumisesta. Tiedoteteks-tejä julkaistiin alueen lehdissä. Lisäksi lehdet ja radio Pooki tekivät aiheesta erillisiä juttuja.

4.Sidosryhmähaastattelujenjakyselyjentulokset

4.1.AineistonkeruuEsiselvityshankkeessa tarkasteltiin jokivarren asukkaiden, yrittäjien, kalatalouden, kuntien javesivoimatalouden tavoitteita ja näkemyksiä Oulujoen moninaiskäytöstä erityisesti virkistyskäy-tön näkökulmasta. Aineistonkeruun tavoitteena oli edelleen jäsentää suunnittelutilannetta kartoit-tamalla eri toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä Oulujoen käytön ja kehittämisen suhteen.Eri sidosryhmien tavoitteiden identifioimisessa ja keskeisimpien avaintavoitteiden määrittämi-sessä menetelmänä olivat henkilökohtaiset haastattelut. Tämän jälkeen testattiin avaintavoittei-den ja -toimenpiteiden laajempaa hyväksyttävyyttä kyselylomakkeen ja muutaman lisähaastatte-lun avulla.

4.2.TietoaOulujoenkäytöstäjakäytöntavoitteista:sidosryhmähaastattelutjakyse-ly1Ohjausryhmään kutsuttiin jäseniksi eri sidosryhmien edustajat: Muhoksen ja Utajärven kunnat,Muhoksen yrittäjät, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Utajärven yri-tyspuisto Oy, Fortum, Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Oulujokivarren kalastus-alue sekä Oulun yliopisto. Osa ohjausryhmän jäsenistä edusti hankkeen useampaa sidosryhmää,esimerkiksi edustamansa organisaation lisäksi oli Oulujokivarren asukas tai mökkiläinen. Ohja-usryhmän jäsenten haastattelujen lisäksi tehtiin haastatteluja alueen asukkaille tai muille toimi-joille. Vaalan kunta ei ollut hankkeessa suoraan mukana (rahoittajana tai ohjausryhmätoiminnas-sa), mutta esiselvityshanketta käytiin esittelemässä Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määtälle ja tekni-nen johtaja Juha Airaksiselle. Samalla kuultiin heidän näkemyksensä Oulujoen moninaiskäytöstäja sen kehittämisestä. Tämän lisäksi haastateltiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnastaHelka-Liisa Hentilää, joka on ollut mukana Oulujoen virkistysreittejä kartoittavassa selvitykses-sä, Oulujoen reitti ry:n puheenjohtaja Heikki Haverista sekä Perämeren kalatalousyhteisöjen liit-to ry:n toiminnanjohtaja Tapio Kangasta.

11

Oulujokivarren asukkaiden ja mökkiläisten näkemysten ja mielipiteiden kartoittamiseksi nettiinavattiin lokakuun lopussa 2014 webropol-kysely (liite I). Kysely linkitettiin Muhoksen ja Utajär-ven kuntien nettisivuille sekä Oulujoen reitti ry:n ja Thule-instituutin nettisivuille. Kyselystätiedotettiin alueen lehdissä ja radiossa. Vastausaikaa ensimmäiseen kyselyyn annettiin noin kuu-kausi. Lomakkeessa kysyttiin tietoja asukkaiden ja mökkiläisten joen käytöstä ja kehittämisenlähtökohdista ja tavoitteista. Kysymykset olivat avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat kirjoittivatnäkemyksiään joen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, miten he jokea käyttävät ja mikämerkitys joella heille on. Asukkaat myös kertoivat toiveitaan joen käytön suhteen sekä ideoivatmahdollisia käyttötapoja.

Vastaajia kyselyyn saatiin 126, lisäksi jotkut esiselvityshankkeesta tietoa saaneet asukkaat taimökkiläiset ottivat suoraan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. He kertoivat omia kokemuksi-aan Oulujoesta, sen käytöstä ja joessa tapahtuneista muutoksista. He esittivät myös toimenpiteitä,joilla joen tilannetta voitaisiin parantaa. Myös nämä yhteydenotot huomioitiin aineistona Oulu-jokivision laadinnassa. Avoimeen kyselyyn vastaajista miehiä oli selvä enemmistö, 63 prosenttia,ja naisia 37 prosenttia. Noin puolet vastaajista oli kotoisin Oulusta, neljäsosa Muhokselta, 12prosenttia Utajärveltä ja 4 prosenttia Vaalasta. Loput 5 prosenttia vastaajista ilmoitti asuinkun-nakseen jonkin muun kunnan. Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti: 21-30 vuotiaita oli 13 pro-senttia, 31-40 –vuotiaita 23 prosenttia, 41-50 –vuotiaita 18 prosenttia, 51-60 –vuotiaita oli eniten,27 prosenttia, 61-70 –vuotiaita 14 prosenttia ja yli 70-vuotiaita 5 prosenttia vastaajista. Lapsia januoria vastaajien joukossa ei ollut.

Taulukkoon 2 on koottu vastauksissa ilmenneitä joen tärkeimpiä käyttötapoja. Uinti, kalastus,veneily, jäällä ja rannoilla ulkoilu ovat suosittuja aktiviteetteja, mutta tämän lisäksi vastaajat osa-sivat hyvin erotella jokiympäristöstä saamansa hyvinvointivaikutukset, virkistymisen ja voi-maantumisen.

Taulukko 2. Tärkeimpiä Oulujoen käyttötapoja.

uinti · Uin kesällä paljon Montan ja Kirkkosaaren venesatamanuimapaikalla. Aikaisemmin myös harrastin avantouintia,jonka harrastaminen on nyt pakosta loppunut. Avantouintiolisi hyvin tarpeellinen sairauksien hoidossa. Minä esimhyödyin paljon siitä reuman hoidossa.

kalastus Kalastuksen kannalta velvoiteistutukset ja osakaskuntienistutukset pitävät kalakannan monipuolisena ja jokaisellejotain antavana.

veneily ja melonta · Veneillään vain joella koska virkistyskohteita ei ole kuinoma ranta.

12

ulkoilu ja pyöräily jokimaisemassa · Pitkät kävely- ja pyöräilytiet on ehdottoman tärkeitähyvinvoinnille

retkeily ja patikointi, nuotiolla istuskelu,jokivarren taukopaikat, sienestys, marjas-tus, metsästys

Kanavan penkat ja rannat sopivat erinomaisesti retkeilyynja patikointiin raivauksista olisi vai huolehdittava vuosit-tain.

psyykkinen voimaantuminen, rauhoittu-minen ja virkistäytyminen

Hienot rantamaisemat, rauhallinen ja turvallinen vesistö.Hyvin tärkeä kokonaisvaltaisen viihtyvyyden ja hyvinvoin-nin kannalta

maiseman ihailu, vuodenaikojen ja vuo-rokaudenaikojen vaihtelun seuraaminen,kalastuksen seuraaminen, luonnosta naut-timinen, eläinten ja lintujen tarkkailu,valokuvaus

Veden pinta, rauha, lintujen lento - elämän virta.

mökkeily ja saunominen, oman rannankäyttö, ympäristön siistimistyöt

Pientä lohtua haen sillä, että lastenlapseni voivat uida itseruoppaamassani ja hiekottamassani kaivannossa ran-tasaunan vieressä. Muutamassa vuodessa sekin liettyy taastäyteen

jokivarren nähtävyydet (Maikkulan karta-no, Turkansaari, Lamminahon talo, Vaa-lankurkku, voimalaitokset)

Upeat Ervin suunnittelemat asuinalueet voimalaitostenyhteydessä.

mattojen pesu Mattolaiturit tulisi siirtää maalle tai kieltää.

koirien uittaminen Koirille pitäisi saada oma virallinen uimaranta

talousvesi, kastelu- ja pesuvesi joesta Juon sitä. Se on siis hyvin tärkeä.

avantouinti Avantouintikeskus mallia Kajaani. Eli saunalla varustettumoderni talviuintipaikka. Avantouinnin terveyshyödyistätulee jatkuvasti lisää tutkimustietoa ja silti täällä harras-taminen on jotenkin jäänyt 80-luvulle

hiihto Hiihtomahdollisuuksia pitäisi parantaa säännöstelyä lie-ventämällä ja latuja ajamalla. Olisi hyvä saada joen ylikulkumahdollisuus myös lähempänä Maikkulaa, jolloinhuononkin jäätilanteen aikana pääsisi joen toisella puolel-la oleville hyville laduille.

13

jäällä kävely, luistelu ja potkukelkkailu · Talvella jäällä kulkemiseen ja hiihtämiseen

moottorikelkkailu Talvella joen ylittäminen hiihtäen tai moottorikelkalla onuhkarohkeaa, koska jatkuvasti jään päälle nouseva vesisyö myös päältä päin jääkantta ja ei jäädy lumen alla lain-kaan

Nykyisessä muodossaankin Oulujokivarsi on vetovoimainen asuinpaikka. Monille joki on todellatärkeä, mutta toisia joki ei juuri houkuttele ja jokiyhteys on katkennut. Joki kuitenkin mainitaansekä alueen hyvänä (taulukko 3) että huonona (taulukko 4) puolena.

Taulukko 3. Oulujoen hyviä puolia.

Saavutettavuus Onhan tällainen vesistö lähellä asutuskeskusta aivan upeamaisemallisesti ja myös vesistön hyötykäytön kannalta.

Jokimaisema lisää viihtyisyyttä · Melkein koko ikäni joen rannalla asuneena se on osamaisemaa jota varmaan kaipaa jos täytyisi muuttaa pois.

Joen historia Joen hyvinä puolina on juuri sen vaihtelevuus ja joen poikke-uksellisen värikäs historia tervansoutajineen, uittojätkineen jalohen kalastajineen.

Virkistyskäyttömahdollisuudet · Varsin laajat virkistyskäytön mahdollisuudet mm. kalastuk-sen, uimisen ja luontoretkeilyn muodossa.

Energiantuotanto · Vesivoimalaitosten suoma huoltovarmuus ja energiansaanti.

Hyvä veden laatu · Jokivesi on riittävän puhdasta, jotta siitä saadaan hyvääraakavettä kaupungin käyttöön.

Joen suuruus ja virtaus · Tarpeeksi iso joki, että virtaus on suurta

Suurin hyvä puoli on se, että se on joki ja olemassa. Siinä voi veneillä, meloa, uida, kalastaa,kahlata lastenlasten kanssa ja sitä voi katsella eri säillä. Se on kaunis. Rantamaisemat ovat kau-niita, pellot ja metsät – toivottavasti ei rakenneta tärkeille paikoille kuten maisemallisesti arvok-kaille pelloille ja komeisiin metsäkohtiin. Kalojakin saa joskus.

14

Taulukko 4. Oulujoen huonoja puolia.

Veden korkeuden ja virtaustenvaihtelut

Jokiveden korkeusvaihtelu on valtava. Välillä laiturimme on kuivallamaalla ja vene pohjasta kiinni. Korkeusvaihtelu kuluttaa myös rantojaja matalan veden aikana ranta on ruman näköinen. Korkean vedenaikana virran mukaan tarttuu paljon risuroskaa yms rannoilta. Kor-keusvaihtelun vuoksi välillä on myös mahdotonta veneillä Monttaan,Laukansillan matalien kohtien vuoksi (veneensyväys 60 cm).

Ennen vuorokausisäännöstelyä pystyttiin talvisin jokea käyttämäänpaljon enemmän. Nykyisin jäälle ei pääse rantavesien vuoksi.

Iltauinnilla virtaus voi olla rauhallinen, mutta seuraavana aamunaniin voimakas, että virta voi viedä mennessään, jos sitä ei osaa varoa.Alueen ulkopuoliset matkailijat eivät tunne joen luonnetta, joten tämävoi olla vaarallista.

Veden huono laatu, rehevöi-tyminen, liettyminen ja likaan-tuminen

Rantasaunoissa ei voi käyttää jokivettä keväisin, koska se on likaistaja haisee mudalle.

Rannat kasvavat umpeen eikä veden sameus ja roskaisuus houkutteleuimaan tai kalalle.

Voimalaitokset, joen säännös-tely ja tähän liittyvät rumatmaisemat

Joki on valjastettu lähes tyystin energiantuotannon tarpeisiin. Juoksu-tusten vaihtelut ovat mielivaltaisia jokirannan asukkaan tai mökkiläi-sen näkökulmasta. Yhdessä lisääntyneiden suo-ojitusten kanssa joenekosysteemi ja myös moninaiskäyttö ihmisen näkökulmasta kärsii.Esim verkkoja ei ole voinut pitää vedessä vuosiin koska ne limottuvatpyyntikelvottomiksi jo muutamassa tunnissa. Omana elinaikananijoesta on käytännössä hävinnyt rapu ja simpukat joita muistan mo-lempia lapsena olleen runsaasti. Lisäksi joen kalastuksen ylläpitovelvoiteistutuksineen muistuttaa lähinnä amatöörien puuhastelua.Pari kertaa kesässä kipataan jokeen laitoskasvatettua kirjolohta joitasitten kiskotaan hullun kiilto silmissä pari ensimmäistä päivää vapaut-tamisesta ilman saaliskiintiöitä sillä seurauksella että 2/3 kaloistahäviää pakastimiin ennen kuin ovat edes ehtineet edes totutella poisallasoloista. Voimalapadot säännöstelyineen estävät myös veneilläliikennöinnin jokea pitkin, tuhoavat vesilintujen pesintöjä, tuhoavatluonnonkalojen mm hauen kudun jättämällä ne kuiville sekä erosoivatrantoja. Ikävintä on että edes vaelluskalareittien rakentamisessa eivoimayhtiö suostu ottamaan roolia ja suunnannäyttäjän paikkaa vaik-ka itämeren lohen ja taimenen on todettu olevan lähes uhanalaisuu-den ellei jopa sukupuuton partaalla tulevaisuudessa.

Kalakantojen menetys ja muutkalastukseen liittyvät ongel-mat

voimalaitossäännöstelyn aiheuttamat ongelmat kalojen kudulle. Kala-teiden puuttuminen ja sivujokien vedenlaadun ongelmat.

15

Pusikoituminen, huonot ran-nat, joki ei näy

Tietenkin Utasen alakanavan hyödyntäminen virkistyskäyttöön onlähes mahdotonta, muualla se on helpompaa. Utajärven kohdallaolevien penkkojen raivaaminen ja puuston vähentäminen parantaisijokimaisemaa ja toisi ehkä sitä lähemmäs alkuperäistä.

Jokirannat ovat monessa kohdin pusikoituneita, vedenpinnan vaihte-lut voivat olla suuria, rannat ovat toisin paikoin erittäin jyrkkiä.

Veneenlaskupaikkojen, uima-rantojen ja laavujen huonokunto

Toivon , että nykyiset uimarannat, veneenlaskupaikat, laavut, nuotio-paikat ym. jo rakennetut käyttöpaikat ylläpidetään ja niitä huolletaantarvittaessa ennen kuin uusia rakennetaan!

Monimuotoisuuden puute Koskipaikat tuhottu, säännöstely ja kaikkiaan luonnollisen jokiuomanpuute. Joki on patoallasta.

Maanomistus ja kaikkien oi-keus päästä joelle

Kunnostetun ja ennallistetun joen rannoille tulee rakentaa kaikenkansan uimapaikkoja ja venevalkamia, jotta kaikki paikalliset asuk-kaat voisivat hyödyntää joen virkistyskäyttöä ja näin entistä syvemminjuurruttaa itsensä ja lapsensa Oulujokilaakson alueeseen parhaanamahdollisena asuinpaikkana maailmassa.

Huonot reitistöt ja muut hyö-dyntämättömät mahdollisuudet

Ei pääsyä mereltä joelle,

tarvittaisiin kävelyreittejä joen rannalle enemmän padosta yläjuoksul-le päin.

Paljon liikkujia, äänekkäätmoottoriveneet

ikävä ajoittainen ongelma on turha moottorihäirintä, jota aiheutuuennen kaikkea vesiskoottereista ja liian lujaa ajavista moottoriveneis-tä - ja talvella moottorikelkoista.

Viihtyvyyden kannalta Oulujoen potentiaali on suuri: joki voisi olla arvokas virkistyksellisesti jamaisemallisesti, samoin paikallisidentiteetin tärkeänä osatekijänä. Taulukkoon 5 on koottu Oulu-joen eri merkityksiä.

16

Taulukko 5. Mitä joki sinulle merkitsee?

Koti, juuret, identiteetti jasuvun historia

Oulujoki on kotijoki.Oulujoki on Muhoksen jalokivi.Oulujoki on minulle lapsuuteni leikkipaikka ja edelleen keskeinenvapaa-aikani viettokohde. Sen arvoa ei oikeastaan voi määritellä muu-ten kuin sanomalla että se on osa minua.

Se on kotiseutu, sen varrella olen kasvanut ja elänyt ja tulen elämään.Sen seuraaminen vuoden kierrossa tuo kauneutta elämään ja mieli le-pää siellä ollessa tai rannalla kävellessä.

Virkistymispaikka, voimaan-tuminen, rentoutuminen

Todella iso ilo rentoutumisen ja hyvän olon tuottajana.Yksi ympäristön voimauttavimmista tekijöistä.Joki merkitsee minulle paljon ja siellä myös kulutan paljon aikaa jalasteni kanssa myös käyn useasti kalasssa ja pidämme eri pyydyksiävedessä. Joelle on aina kiva mennä vaikka souteleen ja muutenki retkei-leen ja rauhoittumaan.

Estetiikka ja elämykset, elä-mänilo

Oulujoki on osa omaa sielunmaisemaa joka tarjoaa eri vuodenaikoinaerilaisia elämyksiä muuttaen muotoaa lämpimän sinisestä koleaanharmaaseen.

Elämää, elävää virtaa, luontokohde, tyyntymistä, inspiraation lähde,historian ja kulttuurin aarrearkku, luonnon ihmettä, ajan kulumista.

Se on lähes koko elämän suola

Virtaava joki jokena on kuin elämä; se elää ja sen varressa on eletty jaeletään. Oulujoki on itselle kesän "sydän". Saatais vaan kuntoon!

Suru Oulujoki ja ranta on ollut minulle ja perheelleni sekä edesmenneillevanhemmilleni hyvin merkityksellinen ns. sielun maisema. Joen nykyi-nen tila on äärimmäisen masentava. Vieraita en kehtaa edes kutsuameille kesäviikonloppuisin, koska matala mutalätäkkö liettyneine ran-toineen on kaikkea muuta kuin vuolas elivoimaa uhkuva vanha Oulujo-ki.

Olen kulkenut koko ikäni alueella. Voimalaitos / voimalaitokset ovattuhonneet koko joen. Oulujoki on hukkaan heitetty mahdollisuus.

Oulujoki merkitsee minulle ihmisen tuhoamaa luontoa. Sitä, miten mah-tavat ja kauniit maisemat on ihmisen ahneudella tuhottu. Sitä, miksimeressä ei ole lohta, vaan lohi pitää rahdata norjalaisista kasvatta-moista antibiooteilla dumpattuna. Oulujoki voisi olla yksi elämäni mai-semista ja retkeilykohteista ja se voisi tuottaa kalastajille elannon niinjoella kuin merialueellakin. Tahtoisin syödä Oulujoen lohta, siikaa ja

17

taimenta ja nauttia suurten koskien mahtavista kuohuista!

Paikallishistoria ja paikal-lisyhteisö

Aivan olennainen elementti kunnille, maisemalle, seudulle. Entisaikojenvaltaväylä, joka pitäisi nostaa kunniaan ja pitää puhtaana.

Oulujoki merkitsee minulle nyt lähinnä kotikunnan sydäntä. Ymmärrys-tä kotikaupunkini synnyn, kasvun ja kehityksen vaiheista. Ainutlaatuisenarvokasta ja elävää kulttuuriperintöä. Alati muuttuvassa maailmassa jakvartaalitalouden orjuuttavassa sykkeessä sitä jotakin kiireetöntä, tut-tua ja turvallista, joka on ja pysyy aikakaudesta ja mielipiteistä riippu-matta.

Juomavesi Juon sitä. Se on siis hyvin tärkeä.

Mahdollisuus Haavekuva vapaasta joesta, jota ei kyllästyisi seuraamaan keväästäsyksyyn. Valtava mahdollisuus.

4.3.KyselyssäjasidosryhmähaastatteluissaesitettyjätavoitteitajatoiveitaOulujoenkehittämiseenliittyen Taulukkoon kuusi on kiteytetty eri sidosryhmien haastattelujen perusteella määritetyt avainta-voitteet Oulujoen suhteen. Tämän jälkeen käydään läpi eri painotuksia, joihin Oulujoen mo-ninaiskäytön suhteen haastatteluissa ja kyselyssä viitattiin. Erityisesti asukaskyselyssä esitettiinpaljon jokeen, maisemaan ja luontoympäristöön liittyviä toiveita ja ideoita.

Taulukko 6. Haastateltujen sidosryhmien avaintavoitteet.

Sidosryhmä Avaintavoite

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat Elinvoimainen, viihtyisä ja turvallinen jokivarsi

Fortum Vesi- ja säätövoiman edelleen tuottaminen, rooli joki-varren hyvinvoinnin tuottamisessa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Vesiympäristön hyvä laatu, kalojen vaellusyhteys

Asukkaat ja mökkiläiset Viihtyisä jokiympäristö, sen virkistyskäyttö ja hyväveden laatu

Alueen yrittäjät Jokiympäristö, joka eri tavoin tukee yritystoimintaa

18

Kalastusalue Kalojen vaellusyhteys, virkistyskalastus

4.3.1.PerusrakenteidenkunnostukseenliittyvätnäkemyksetVeden laatuun ja vesi- ja rantamaiseman siisteyteen toivottiin parannusta. Arvokasta jokimai-semaa toivottiin korostettavaksi siten, että rantoja siistittäisiin, joki näkyisi maisemassa enem-män ja että näkymä olisi hoidettu. Maisemointitöitä, raivauksia ja kunnostuksia toivottiin. Pusi-koitumisen vähentäminen ja jokinäkymien avaaminen toisivat jokea lähemmäksi ihmisten arkea,ja kauniista jokimaisemasta voisi olla ylpeä.

“Nyt maisema ei virkistä, siitä ei nauti entiseen tapaan eikä sitä viitsi esitellä kenelle-kään.”

“Oulujoen maisematöihin tulisi panostaa niin, että rannat eivät olisi pusikoiden peitos-sa. Rantojen raivaustyöt tulisi tehdä kolmen vuoden välein. Oulujoki on heinittynyt ja täyttynytmaatalouden ja vesivoiman takia, joten puhdistusruoppauksia tarvitaan.”

Säädöksiä toivottiin helpotettavaksi ja esimerkiksi rantasaunojen rakentaminen ja rantojen mai-semointityöt pitäisi tehdä mahdolliseksi.

Hoidettu maisema ja siistit rannat, joilla on elämää, on viihtyisyystekijä. Ongelmana on se, kukamaksaa rantojen raivauksen. Nyt suojellaan risukkoja. Joki huolsi vapaana ollessaan itse itsen-sä, mutta nyt se ei pysty sitä enää tekemään, joten meidän on pidettävä siitä huolta.

Roimilan altaalta ja Ristiniemen altaalta pitäis poistaa penkan pohjat. Ennen Ristiniemen altaal-la oli komia hiekkaranta. Nyt siihen tulee uusia tontteja, vois sen hiekkarannan tehdä takaisin.

Haastatteluissa kerrottiin, että ranta-asukkaat ja mökkiläiset haluaisivat pitää vesivoimayhtiöllekuuluvaa rantakaistaletta siistinä ja tehdä siitä itselleen esimerkiksi polttopuita, mutta tähän pitääpyytää lupa Helsingistä, ja rannan käyttöluvasta tulee maksaa varsin paljon.

Joen ja rantojen liettymisen estäminen on ensisijaista Oulujoen käytön kannalta. Liettyminenhaittaa kalastusta, rantojen ruohottuminen hankaloittaa joelle pääsyä, sameaa jokivettä ei voidakäyttää rantasaunoissa ja uinnin jälkeen on käytävä suihkussa pesemässä jokivesi pois iholta.

Rannat kasvavat umpeen, vesi on sameaa, ravinnepitoinen kasvijäte valtaa rannat ja ravinteetleviävät veteen. Rannat ja kaislikkosaaret on ruopattava ja ravinnerikkaat ruoppausjätteet siir-rettävä hyötykäyttöön maanparannusaineiksi. Joki on ennallistettava rannoiltaan.

Olisi mahtavaa, jos voisi olla laitureita, voisi käyttää vesireittinä. Nyt useimpien rannat ovatruovikkoa vaikka kuinka pitkälle, mäskilällykkää, laituritkin on kymmenien metrien mittaisiakunnes tulee avovesi, liettyminen on tosi ikävää monessa paikassa.

19

Haastatteluissa todettiin muun muassa, että voimataloudesta aiheutuneiden haittojen kompen-soimiseksi pitäisi suunnata vesiluonnon puolelle, kauemmas virkistyskäyttörakenteista. Vedenlaatua ja ekologiaa parannettaisiin, ei niinkään rakennettaisi enää uusia venevalkamia ja laavu-paikkoja. Vesiluonnon parantaminen olisi ensisijaista myös virkistyskäytön kannalta. Se paran-taisi asumisviihtyvyyttä ja toimisi pohjana alueen kehittämiselle jatkossa. Olemassa olevia ra-kenteita kuitenkin toivottiin pidettävän kunnossa.

Veden laadusta oltiin montaa mieltä. Paikalliset sanovat sen heikenneen, mutta virkamiehet oli-vat eri mieltä: itse pääuomassa on hyvä veden laatu, ongelmat ovat paikallisia. Jokivarren ihmi-set eivät ole mieltäneet nykytilannetta, vaan muistelevat pahimpia aikoja. Haastatteluissa ja ky-selyissä asukkaat ja mökkiläiset kertoivat humuksen lisääntyneen paljon viimeisen kymmenenvuoden aikana. Perinteiset maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä säännöstely heikentävät ve-den laatua. Vesienhoito-ohjelman tavoitteena on hyvän tilan säilyttäminen, mutta nykyiset toimeteivät enää riitä. Haastatteluissa ehdotettiin viemäriverkoston ulottamista myös joen pohjoispuo-lelle sekä Utajärven kanavan pohjois- ja eteläpuolen altaiden ekologian parantamista.

Joen virkistyskäytön parantamisen suhteen toivottiin uimapaikkojen, venevalkamien ja laavu-jen parempaa kunnossapitoa ja myös niiden lisärakentamista. Kalastusmahdollisuuksien elvyttä-miseen kuuluvat vaelluskalojen kulkuyhteyden palauttaminen sekä istutukset. Joelle on varsinhankalaa päästä, ja reitistöjä kaivattiin lisää niin joelle kuin rannoillekin. Myös talvikäytön pa-rantamista toivottiin. Monet haastateltavat toivat esiin olemassa olevien rakenteiden (veneenlas-kupaikat, nuotio- ja taukopaikat, uimarannat) kunnossapitoon ja puuhuoltoon liittyvät ongelmat,jotka tulisi saada ratkaistua. Useista kunnostamatta jääneistä rakenteista, esimerkiksi lahonneistapitkospuista, on tullut käyttäjille vaarallisia.

Kunnostetun ja ennallistetun joen rannoille tulee rakentaa kaiken kansan uimapaikkoja ja vene-valkamia, jotta kaikki paikalliset asukkaat voisivat hyödyntää joen virkistyskäyttöä ja näin entis-tä syvemmin juurruttaa itsensä ja lapsensa Oulujokilaakson alueeseen parhaana mahdollisenaasuinpaikkana maailmassa. Ennallistettu ja siistitty joki synnyttäisi matkailuelinkeinomahdolli-suuksia kajakoinnin, veneilyn jne. kautta.

Rantakalastusmahdollisuuksia jokamiehelle. Patosillalta ylävirtaan mennessä joki vähitellenhäviää pois ulottuvilta. Yläjuoksulla joki on ikäänkuin kiellettyä aluetta joka ei houkuta tutustu-maan.

Virkistyskäytön mahdollisuuksia voidaan aina parantaa. Yleisten rantojen siivoamista ja näkö-alojen raivausta, merkittyjen ulkoilureittien ja oleskelupaikkojen rakentamista sekä jo olemassa-olevien reittien ja puitteiden kohentamista. Yksityiskohtina mainittakoon Utajärven Ahmaskos-kella sijaitsevan Suomen pisimmän puurakenteisen riippusillan korjaaminen sekä Leppiniemenalueella joen pohjoispuolella sijaitsevien, osin jopa vaarallisen heikkoon kuntoon päässeidenreittien kunnostaminen. Virkistyskäytön ja -kalastuksen edellytysten ja luonnontilaisuuden li-

20

sääminen kalaportaita ja kutupaikkoja rakentamalla; edellyttää huomattavasti nykyistä tiukem-paa otetta ja velvoittavampaa sävyä Fortumia kohtaan.

Joen saariin parempi pääsy! Oulujoen pohjoisranta on yleisesti ottaen enemmän sivussa eivätkämonet löydä joen pohjoista puolta. Samoin esim. voimalaitoskanavat ja niiden valleilla kulkevattieurat kokona uutena näkymänä jokeen ovat harvojen tiedossa ja käytössä.

Vaelluskalan palauttaminen Oulujokeen myös Montan yläpuolella olevalle jokiosuudelle lisäisijoen virkistysarvoa. Sidosryhmähaastatteluissa toivottiin kuitenkin hyviä perusteita sille, miksikalaporras pitää rakentaa. Oulujoella ei ole lisääntymisalueita, eikä mahdollisuutta saada aikaanluonnonlisääntymistä. Tällöin tarvitaan muitakin perusteita. Yhtenä mahdollisuutena sidosryh-mähaastatteluissa pohdittiin Oulujokea uuden tyyppisenä lohijokena, jolta saisi kalastaa ylisiir-rettyä merilohta. Kalatiestrategiassa on määritelty, että esimerkiksi Iijoki ja Ounasjoki olisivatkehittämisen ykköskohteita, mutta biologisten tavoitteiden lisäksi tulisi pohtia sosiaalisia tavoit-teita sekä joen imagon kehittymistä. Kalaportailla olisi jo sinällään arvoa niin paikallisille asuk-kaille kuin matkailijoillekin, samoin kuin alueen vetovoimaisuudelle. Jo tieto siitä, että joessa onlohta, on positiivinen merkki joen tilasta.

Kalaportaat voisi haastateltujen mukaan nähdä myös tavoitteena, ei pelkästään keinona. Kalatietovat paljon enemmän kuin pelkkiä reittejä voimalaitosten ohi. Ne voivat olla kehittämisen, in-formaation ja ympäristökasvatuksen paikkoja. Oulujoella voisi esimerkiksi toimia kalateidentutkimuskenttä, jolla olisi muitakin tavoitteita, kuten tutkimus, testaus ja kehitys. Kalateillä onlaaja kannatus, mutta niiden toimivuuden suhteen ollaan skeptisiä: kalateiden ei uskota tuovanvaelluskalaa alueelle niin paljon, että sillä olisi matkailullista merkitystä ja että esimerkiksi yrit-täjät voisivat elättää itsensä kalastusmatkailusta saamillaan tuloilla.

Toivoisin että jokeen saataisiin toimivat kalaportaat jokaiseen voimalaitokseen kalojen kutualu-eille asti, jotta joki olisi edes osittain luonnontilassa kalojen suhteen, eikä vain istutusten varas-sa. Näin joen kalastusmahdollisuuksia voisi kehittää ja kalastusmahdollisuudet toisivat rahaajokivarren asukkaille. Myös joen kalaistutuksista voitaisiin siirtää voimavaroja luonnonkalojentilan kohentamiseen.

Säännöstelyyn liittyvät suurimmat ongelmat liittyvät lyhytaikaissäätelyyn ja vedenpinnanvuorokausivaihteluun. Eniten tästä kärsivät Montan alapuolisen joen osan asukkaat ja mökkiläi-set. Suuret vaihtelut vedenpinnan tasossa kuluttavat rantoja, heikentävät kalastusmahdollisuuksiaja hankaloittavat muutakin joen käyttöä niin kesällä kuin talvella. Kesällä laitureiden pito ja ve-neellä rantaan pääsy on hankalaa. Jokea käytettäisiin virkistyskäyttötarkoituksessa erityisestiviikonloppuisin, mutta juuri viikonloppuisin vesi joessa on vähänä. Uimareille virtaaman vaihte-lu on myös turvallisuusasia, erityisesti jokea vähän tunteville: virtaama voi olla heikko, ja seu-raavassa hetkessä vaarallisen voimakas. Vedenpinnan vaihtelu haittaa kalojen kutemista ja lintu-jen pesimistä.

21

Joen talvikäyttöä vaikeuttaa virtaamien vaihtelusta johtuva heikko jäätyminen sekä jäätyminenrosoiseksi pinnaksi, jossa esimerkiksi luistelu ja hiihtäminen on mahdotonta. Vaihtuva vedenpin-ta jäätyy rantavalleihin eri korkeuksilla, jolloin jää on todella paksua ja aiheuttaa keväällä sulaes-saan voimakasta eroosiota. Ilman jatkuvaa vedenpinnan vaihtelua joessa olisi yksinkertainenjääkansi, joka ei aiheuta sulaessaan samanlaista vahinkoa rantavallille. Säännöstelyyn liittyviätoiveita oli asukaskyselyissä todella paljon. Haittoja toivottiin vähennettävän ja poistettavan.Radikaaleimmat olisivat halunneet purkaa voimalaitokset kokonaan, mutta suurin osa hyväksyisiniiden olemassaolon etenkin jos haitat saataisiin kuriin.

Viikonloppuisin ei Montan juoksutusta tulisi pudottaa niin joen virkistyskäyttö paranisi huomat-tavasti.

Voimalaitokset esiin.

Rakennetaan kunnon kalatiet isolla virtaamalla tai poistetaan padot

Joen veden korkeuden muutosten ei pitäisi vaikuttaa käyttöön niin paljoa kuin nyt. Voimayhtiöi-den vastuuta pitäisi korostaa ja lupaehtoja kiristää.

Pohjapato on rakennettava Laukan sillan kohdalle tai Oulujoki on otettava pois säätövoimateh-tävästään, jolloin juoksutus voitaisiin pitää inhimillisissä rajoissa. Kalaportaat on Fortuminrakennettava Oulujärvelle asti. Fortumin huikeista tuloista on lakisäädöksin saatava vuosittainnoin 1 miljoona euroa Joen kunnostamiseen, jonka kunnat keskenään koordinoivat.

Säännöstely ja vedenpinnan vaihtelut olivat rannanomistajille myös oikeudenmukaisuuskysy-mys. He näkivät voimayhtiöiden vahingoittavan rantoja ja niiden käyttöä, ja kokivat, että tästävahingosta tulisi maksaa korvauksia.

Vedenpinnan vaihtelut vaikeuttavat rantojen käyttöä, eivätkä maanomistajat saa korvauksia ve-den humppaamisen aiheuttamista haitoista. Esimerkiksi antaessaan paikan tuulivoimalallemaanomistaja voi saada vuosittaisia korvauksia 15000-20000 euroa, mutta vesivoimayhtiön eikorvauksia tarvitse maksaa. Fortumilla ja Oulun energialla on itsevaltiaan oikeudet, ja tämätulisi kyseenalaistaa.

Voimalaitosten räjäyttäminen näyttää epätodennäköiseltä, joten toivoisin vesivoimayhtiöidenlunastavan 70 vuotta vanhan lupauksensa kalateistä ja kutupaikkojen kunnostamisesta.

Virkistyskäytön parantaminen vaatisi lupaehtojen uudelleenarviointia ja paikallisten asukkaidenhuomioimista ja kuuntelua suunnittelussa. Oulujoen ranta-asukkaat ja mökkiläiset vetosivat oi-keudenmukaisuuteen, jonka takia vuorokausivaihtelu tulisi minimoida ja luvat tarkastella uudel-leen kaikkien joen käyttäjien tavoitteiden näkökulmasta. Lainsäädännön nykytilaa ja lupaehtojentarkastelua ja mahdollista päivittämistä toivottiin myös sidosryhmähaastatteluissa. Samoin vel-voitteiden määrän ja kohdistamisen muutoksesta käytiin keskustelua niin haastatteluissa kuin joohjausryhmässäkin.

22

Vesivoiman ja säätövoiman edelleen tuottaminen on vesivoimayhtiöiden reunaehto. Vesivoima-tuotantoa on tehostettu ja tullaan Oulujoella tehostamaan peruskorjauksin, jossa vanhat koneet jasähkönsiirtorakenteet uusitaan. Vesivoimatuotannon tavoitteena on Oulujokeen liittyvässä toi-mijakentässä mukana oleminen, eri osapuolten intressien yhteensovittaminen ja paremmin tehtä-vien asioiden löytäminen. Tavoitteena on laajemman kuvan löytäminen vesivoiman ympäristö-vaikutusten hoitamisessa, johon kuuluu olennaisesti paikallisten asukkaiden osallisuus. Sosio-ekonomisen näkökulman avulla voimayhtiö voisi ottaa myös yhteiskuntavastuullista roolia alue-kehityksessä.

4.3.2.MoninaiskäytönkehittämiseenliittyvättoiveetPidemmän tähtäimen kehittämiseen liittyviä toiveita olivat palveluihin ja elinkeinoihin liittyvättoiveet. Erityisesti asukaskyselyvastauksissa toivottiin enemmän palveluita jokea käyttävien tar-peisiin, matkailun ja vesiliikenteen kehittämistä. Vesireittiä Oulujokisuulta Oulujärvelle ja siitäeteenpäin on kehitelty jo aiemmin ja vaikka reittihanke on aina kaatunut, ajatus veneilyreitistäelää yhä vahvana Oulujokivarressa. Pääsy mereltä joelle ja jokivartta ylöspäin olisi matkailulli-sesti kiinnostava ja paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten joen käyttöä lisäävä tekijä. Sidos-ryhmien puheenvuoroissa ehdotettiin mereltä joelle järjestävän kulkuyhteyden rakentamista ve-nehissin avulla. Voimalaitosten ohituksiin ehdotettiin traktorilla siirtoa. Siirtäjän yhteystiedotolisivat saatavilla esimerkiksi venepaikoilla.

Minusta sille pitäisi ehdottomasti palauttaa ns julkinen vesiliikenne (kuten joskus oli Turkansaa-reen menevä laiva). Kuluneen kesän saunat olivat vallan mainio uutuus.

Yleistä veneilyä pitkin jokea pientä maksua vastaan. Yleisiä satamalaitureita toivoisi enemmän,Vene-/kanoottivuokraus, myös kioski/kahvila toimintaa.

Vesiliikenne Oulujärveltä merelle kuntoon. Voimalaitoksia tuskin saadaan ihan heti pois, muttavanhat nipunsiirtolaitteet veneiden siirtokäyttöön.

Veneilyreitit avoimeksi eteläpuolelle Utaselta Merilänkartanoon ja siitä Sotkajärveen. Roinilanuusilta tonteiltakaan ei ole veneyhteyttä kauniiseen Sotkajärveen. Kalastukseen, virkistyskäyt-töön.

Matkailuelinkeinojen pohtiminen nosti esiin paljon matkailuun liittyviä ideoita. Oulujokivarttapitäisi tehdä tunnetuksi ja sen imagoa nostaa. Tämä vaatisi kunnossa olevia perusasioita, hyvääveden laatua, hoidettua maisemaa ja peruspalveluita, joiden varaan voisi rakentaa esimerkiksiveneilyyn ja kalastukseen liittyvää matkailuelinkeinoa. Kauempaa tulevat matkailijat odottavataktiviteetteja ja elämyksellisyyttä. Geopark-verkosto on hyvä mahdollisuus uusille matkailuyrit-täjille. Matkailun kehittämiseksi toivottiin myös, että tehtäisiin yhteistyötä Oulun matkailunkanssa. Jokivarressa ja Oulujärvellä on tälläkin hetkellä hyviä yrityksiä, mutta yritykset ovat pie-niä eivätkä ne pysty tuomaan suurempia matkailijamääriä alueelle.

23

Matkaajalle, joka seurailee sitä Oulun ja Kajaanin välillä, joki näyttäytyy valitettavasti perinharvoin. Senpä vuoksi Oulujoen varrelle sen maisemallisesti näyttäviin paikkoihin pitäisi raken-taa pysähdyspaikkoja, joissa kulkijat voisivat katsella virtaa ja sen juoksua. Jonnekin kohdinvoisi rakentaa vaikka näkötornin, josta jokea ja sen rantamaisemia voisi paremmin ihailla. Myösvoimalaitoksien yhteyteen voisi laittaa pysähdyspaikkoja ja niihin opastauluja joen vaiheista.Lisäksi kalastusmahdollisuuksia kannattaisi parantaa.

Kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kulttuurihistoriallisen vetovoimaisuuden painottamisesta pu-huttiin myös useassa puheenvuorossa. Joen historiaa ja siihen liittyviä tarinoita tulisi käyttääpaitsi matkailumielessä, myös paikallisidentiteetin rakentamisessa ja asukkaiden osallisuudenvahvistamisessa. Yleisötapahtumia ja kilpailuja toivottiin. Oulujoen historia tulisi tuoda esiin jahyödyntää niin matkailullisesti kuin asukkaidenkin kannalta. Haastateltavat ideoivat esimerkiksilohipadon rakentamisen sekä uittonäytöksiä niin turisteja kuin paikallishistoriasta kiinnostuneitapaikallisia asukkaitakin varten. Muita ideoita olivat vesivoimatuotantoon ja Aarne Ervin arkki-tehtuuriin tutustuminen opastetuin kierroksin, Utasen alakanavan hyödyntäminen sekä kalastus-matkailun kehittäminen, joka riippuu pitkälti kalaportaiden rakentamisesta.

Kotiseuturetket veneillen tai rannoilta käsin, Tervasoutu-tapahtuma saatava jollakin opilla nou-suun.

Tarinat joen rannoilta - paikat, ihmiset, tapahtumat, historia - pitäisi koota talteen ja matkaop-paiden käyttöön.

Jokilaivaravintoloita kesäksi, talvella aurattu jääpyörä/luistelurata/ylläpidetyt kunnon hiihtola-dut, makkarakojuja kevätpäiville

Sähkövoiman tuotantoon valjastettulla joella vain rajalliset mahdollisuudet. Virkistyskäyttö tär-kein; kalastus, veneily, retkeily, kulttuuriperinnön elvyttäminen palvelisi matkailua. Huomioitavakokonaisuus Geopark -alueena. Tutkimus, opetus.

Voisi hyödyntää matkailuun paljon enemmän järjestämällä enemmän palveluja (kahvila, ravinto-la, retkeily, veneily, kalastus, ohjatut retket, historian tunnetuksi tekeminen, ympäristön huolto,ja kauniina pitäminen.) Esim. voimalaitosten ennen niin upeat puistoalueet ovat surkeassa kun-nossa kun niitä ei ole hoidettu vuosikausiin! Leppiniemen ja Jylhämän kioskit taas toimimaan!!

4.3.3.MoninaiskäyttöjasenhallinnointiyhteistyössäSidosryhmähaastatteluissa todettiin, että tähän mennessä on tehty paljon erilaisia selvityksiä erilähtökohdista ja eri organisaatioissa. Nyt olisi hyvä tehdä katsoa, mitä tähän astisella työllä onsaatu aikaan, pohtia kokonaiskuvaa ja rakentaa yhteinen näkemys siitä, miten asioita lähdetäänviemään eteenpäin. Jokivarren asukkaat ja mökkiläiset totesivat olevansa väsyneitä selvityksiinja kyselyihin, ja odottivat konkreettisia toimia.

24

Jokeen liittyvistä asioista toivottiin lisää tiedotusta, samoin kuin opetusta ja seminaareja esimer-kiksi joen historiasta ja voimalaitoksista. Samoin tiedostusta joen tilasta, kuten juoksutuksista jajäätilanteesta, toivottiin.

Mielestäni joen varren kunnat voisivat järjestää vuoroperiaatteella Oulujoen historiaa, uittoa,tervansoutua ja voimalaitosten rakentamista koskevia seminaareja, joissa luonnontutkijat, tek-niikan edustajat, historiantutkijat ja kuvataiteilijat yms. voisivat käsitellä Oulujokea. Verkkoonmyös lisää Oulujoki-aiheista materiaalia, tekstejä ja kuvia. Esim. 3D-sovelluksia Oulujoen erikohdista. Kyllä ideoita löytyy.

Oulujoki-seura ry mukaan suunnitteluun

Hankkeissa tulisi huomioida sekä vakituinen asutus sekä matkailunäkökulma, samoin kuin lähi-alueiden asukkaat uusien tai paranneltujen palveluiden käyttäjinä. Tuleva käyttö tulisi saada ta-sapainoon näistä lähtökohdista, jolloin kyseessä olisi monien asioiden kokonaisuus. Tarvitaanuusia avauksia esimerkiksi siitä, millaisia palvelukonsepteja kannattaisi tuoda esille tällaisessatoimintaympäristössä. Apua, ideoita ja uusia avauksia sekä vertailukohtaa voisi hakea muualta,myös kansainvälisesti. Toisaalta asukkailta saadaan ensikäden tietoja näkemyksistä, ideoista jamahdollisista sudenkuopista, joita tulisi välttää.

Oulujoen kehittämistä tulisi miettiä isommasta kansallisesta kokonaisuudesta käsin, eikä vainyksittäisten kuntien tai yksittäisten toimijoiden tavoitteista. Kehittämiskohteena tulisi olla kokoOulujoki ja –järvi kokonaisuutena. Yhteistyötä on tehty erilaisissa kokoonpanoissa eri osapuol-ten kesken, ja tilausta olisi laajemmalle ryhmälle, jonka tehtävänä olisi kehittää Oulujokivartta.Yhteistyöryhmä kehittäisi esimerkiksi uusia ideoita joen käyttöön ja matkailuun liittyen, ideoisitapahtumia ja pitäisi huolta markkinoinnista ja tiedotuksesta. Ryhmässä käsiteltäisiin jokiympä-ristön seurantaan, tutkimukseen ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

4.4.Näkemyksetavaintavoitteistajatoimenpiteistä:kysely2Joen käytön kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista koottiin aineistoa myös toisen nettikyselynavulla. Toinen, strukturoitu webropol-kysely linkitettiin Muhoksen ja Utajärven kuntien, Thule-instituutin ja Oulujoen reitti ry:n nettisivuille samoin kuin ensimmäinenkin kysely. Tämän lisäksiOulujokivarren vakituisista ranta-asukkaista (asuinpaikka alle kilometrin säteellä jokirannasta) jamökkiläisistä otettiin 4000 talouden otos väestörekisterikeskuksen ja Fonectan osoitteistoja hyö-dyntäen. Otokselle lähetettiin postikortti, jossa kerrottiin kyselystä ja netistä löytyvästä lomak-keesta. Toiseen kyselyyn otokseen valittuja pyrittiin motivoimaan arpomalla vastaajien keskendigikamera. Postikortin saaneet tekivät useita yhteydenottoja myös puhelimitse ja sähköpostitse.

Toisessa kyselyssä käytiin läpi ohjaus- ja asiantuntijaryhmien työskentelyn kautta rakennettuaOulujoen vesistövisioa sekä siihen liitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi arvioitiin erilais-ten toimenpiteiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Tähän kyselyyn vastasi 456 henkilöä,joista 44 prosenttia oli naisia ja 56 prosenttia miehiä. Vastaajista 86 prosenttia oli saanut posti-kortin, jossa tiedotettiin kyselystä. 14 prosenttia vastaajista oli löytänyt linkin netistä. Muutama

25

postikortin saaneista otti yhteyttä puhelimitse ja toivoi paperilomaketta postitse, jonka he sittentäytettynä palauttivat.

Iäkkäät vastasivat kyselyyn nuoria enemmän: vastaajista suurin osa, miltei kolmannes, oli iältään61-70 –vuotiaita (kuva 1). Neljännes oli 51-60 -vuotiaita ja yli 70-vuotiaita oli 12 prosenttia.(kuva 1) . Suuri osa (41 prosenttia) ilmoitti olevansa eläkkeellä, samoin 40 prosenttia vastanneis-ta ilmoitti olevansa kokopäivätyössä.

Kuva 1. Kyselyyn 2 vastanneiden ikäjakauma.

Oululaisia (kuva 2) vastaajista oli lähes puolet, muhoslaisia liki kolmannes ja utajärveläisiä 12prosenttia. Vaalasta vastaajia oli viisi prosenttia (Kuva 2). Muualla asuvat ovat mökkiläisiä. Vas-taukset on analysoitu kunnittain, ja merkittävät alueelliset erot on kirjattu raporttiin. Kolme nel-jännestä omisti Oulujoen läheisyydessä vakituisen asunnon, ja noin 15 prosenttia loma-asunnon.Kymmenellä prosentilla oli Oulujokivarressa molemmat, vakituinen ja loma-asunto.

26

Kuva 2. Vastaajien kotikunnat.

Vastaajat olivat asuneet Oulujokivarressa pitkään, yli puolet enemmän kuin 20 vuotta ja viiden-nes 10-19 vuotta. Se, miten lähellä jokea vakituinen asunto tai mökki sijaitsee, vaikutti voimak-kaasti vastaamismotivaatioon: liki kolme neljännestä vastaajasta ilmoitti kotinsa tai mökkinsäsijaitsevan korkeintaan 200 metriä Oulujoen rannasta.

Kaikista vastaajista joka neljäs liikkuu enimmäkseen Merikosken ja Montan välisellä jokiosuu-della. Seuraavaksi eniten liikuttiin Pällin ja Utasen välillä sekä Oulujoen suun ja Merikoskenvälillä. Kunnittain tarkasteltuna aktiviteetit sijoittuvat luonnollisesti vastaajien asuin- tai mökki-paikan läheiselle jokialueelle.

Useimmiten vastaajat harrastivat luonnon tarkkailua, ulkoilua jokiympäristössä ja tietysti vuo-denajasta riippuen uintia, veneilyä, mökkeilyä ja kalastusta (kuva 3).

27

Kuva 3. Eri aktiviteettien olosuhteissa havaitut muutokset.

Vastaajat merkitsivät tärkeimmät aktiviteettinsa joella ja sen rannoilla sekä arvioivat olosuhteissatapahtuneita muutoksia. Olosuhdemuutoksia oli tapahtunut paljon hiihdossa ja jäällä liikkumises-sa sekä kalastuksessa. Yli puolet jäällä liikkuvista vastaajista arvioi, että liikkumisen olosuhteetolivat muuttuneet hieman huonommiksi tai paljon huonommiksi. Kalastuksen ja ravustuksenarvioi muuttuneen hieman tai paljon huonommiksi yli 40 prosenttia kalastusta harrastavista. Uin-tia harrastavista 40 prosenttia piti olosuhteita huonontuneina. Kohdassa muu, mikä? vastaajatkritisoivat veden korkeuden vaihteluja ja vyöryviä törmiä, laivaliikenteen vähäisyyttä sekä rehe-

28

vöitymistä ja likaantumista1. Jäällä liikkumisen suhteen erityisesti muhoslaiset (yli puolet) jaoululaiset (kaksi kolmesta) vastaajat arvioivat olosuhteiden muuttuneen huonommiksi (kuva 4).Ero on selvä utajärveläisiin ja vaalalaisiin, joista molemmista yli 60 prosenttia koki, että olosuh-teissa ei ollut tapahtunut muutosta.

Kuva 4. Olosuhteissa koettu muutos hiihtämisen ja jäällä liikkumisen suhteen asuinkuntienmukaan.

Samanlainen asetelma oli myös kalastuksen (kuva 5) ja uinnin suhteen: muhoslaiset ja oululaisetolivat tyytymättömämpiä olosuhteisiin. Kolmasosa muhoslaisista koki erityisesti avantouinninolosuhteiden muuttuneen paljon huonommiksi.

Kuva 5. Olosuhteissa havaittu muutos kalastuksen ja ravustuksen suhteen asuinkuntienmukaan.

Kaksi kolmesta matonpesijästä arvioi pesuolosuhteiden huonontuneen: esimerkiksi Oulu on pois-tanut käytöstä suoraan joessa sijainneita matonpesupaikkoja. Olosuhteiden parantumista oli ta-

1 Koko raportin osalta vastausvaihtoehto muu, mikä? kohdalla on huomioitava, että näiden vastausten lukumäärä olipieni, ja verrattuna muihin vastauksiin prosenttijakauma ei ole paras mahdollinen esitystapa. Muu, mikä -vastaukseton pyritty avaamaan tekstissä.

29

pahtunut lenkkeilyn, pyöräilyn ja retkeilyn suhteen. Erityisesti oululaiset vastaajat pitivät olosuh-teita niiden suhteen parantuneina, onhan Ouluun tehty Oulujoen rannalle uutta pyöräilyreitistöä.Maisemasta ja luonnosta nauttijat pitivät myös olosuhteita hieman parantuneita, joskin suurin osaoli sitä mieltä, että muutosta ei ole tapahtunut ollenkaan. Kysymyksen lisätiedoissa kritisoitiinlähinnä vyöryviä törmiä, veden likaisuutta, rantojen rehevöitymistä, veden korkeuden vaihteluaja vesiliikenteen puutetta.

Kysyttäessä eri tekijöiden merkitystä rannan asukkaille ja mökkiläisille (kuva 6) vastaajat painot-tivat eniten veden laadun, rantojen laadun ja käytettävyyden sekä maiseman kauneuden merkit-tävyyttä. Myös vapaalla pääsyllä joelle oli kaikkien mukana olleiden kuntien asukkaille saman-lainen, huomattava merkitys. Vähiten merkitystä kysytyistä oli perheen ja suvun historialla sekäkalansaaliilla. Oululaisille vastaajille kalansaalilla oli kaikista vastaajista vähäisin merkitys, jatasaista veden korkeutta korostivat ymmärrettävästi eniten muhoslaiset. Kalastuksen osalta vas-tauksissa on huomioitava kysymyksenasettelun epäonnistuminen: kalansaaliin sijaan olisi ollutjärkevämpää kysyä kalastuksen merkityksestä. Kalastamaan lähdetään paljon muunkin kuin pel-kän saaliin takia, eikä kaikille kalastajille saalilla ole suurta merkitystä. Maiseman kauneudestaoltiin yhtä mieltä, joskin utajärveläisille vastaajille sen merkitys ei ollut niin suuri kuin muille.Paikallishistoriaa sekä perheen ja suvun historiaa pitivät merkittävänä erityisesti vaalalaiset vas-taajat.

Kuva 6. Eri tekijöiden merkitys Oulujokivarren asukkaille.

30

Muissa näkökohdissa, joita vastaajat vielä lisäsivät, huomattavan merkittävinä seikkoina olivatjokiympäristön rauhallisuus, mielen virkeys ja alueen arvostus, oikeus rannan yksityiskäyttöönjos rantaa omistaa, lähialueen ihmisiä sosiaalisesti yhdistävä joki, rehevöitymisen esto, mahdolli-simman aito jokiluonto, vireillä olevan asemakaavan ratkaisut ja esimerkiksi pyöräteiden rantaanrakentaminen, matkailun kehittäminen ja liikennereitit sekä tuleville sukupolville jäävä joki.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan Oulujokivisioon koottujen keskeisimpien tavoitteiden tärkeyttä(taulukko 7). Minimi- ja maksimiarvot ovat käytössä olleelta asteikolta 3-10. Vastaajat arvioivathyvän vedenlaadun sekä vesi- ja rantamaiseman parantamisen tärkeimmiksi Oulujokivision ta-voitteiksi. Seuraavaksi tärkeimpiä olivat vaelluskalakantojen vahvistaminen ja kalaportaidenrakentaminen sekä kulkureittien parantaminen jokiympäristössä. Nämä tavoitteet ovat konkreet-tisimpia ja vaikuttavat suoraan ranta-asukkaiden elinpiiriin.

Taulukko 7. Keskeisimmille Oulujokivision tavoitteille annetut tärkeysarvot.

Tavoite minimiarvo maksimiarvo keskiarvo mediaani

Hyvä vedenlaatu 4 10 9,45 10

Vesi- ja rantamaiseman parantaminen 4 10 8,28 9

Kulkureittien parantaminen joella jarannoilla

3 10 7,27 8

Vaelluskalakantojen vahvistaminen jakalaportaiden rakentaminen

4 10 7,28 7

Jokeen liittyvän elinkeinotoiminnankehittäminen (matkailu, tapahtumat

tms.)

3 10 6,55 7

Eri toimijoiden yhteistyön vahvista-minen ja hankkeiden tulosten paran-

taminen

3 10 6,28 6

Tutkimuksen ja seurannan vahvista-minen

3 10 6,23 6

31

Kaiken kaikkiaan vastaajat pitivät Oulujokivision tavoitteita onnistuneina. He saivat myös ehdot-taa tavoitteita, joita edellisessä listassa ei ollut, mutta useimmiten ehdotetut tavoitteet olivat joenkunnostukseen liittyviä erilaisia toimenpiteitä. Tavoitteet liittyivät ”joen jokena pitämiseen”,luonnonrauhan säilyttämiseen, puhtaan veden ja jokimaiseman säilyttämiseen sekä sen varmis-tamiseen, että tuleville sukupolville jää myös mahdollisuus nauttia joen suomista virkistys- jakalastusmahdollisuuksista.

Kyselyyn vastaajat eivät kuitenkaan nähneet minkään tavoitteen olevan erityisen lähellä tavoite-tilaa (kuva 7). Annetuista avaintavoitteista kauimpana nähtiin olevan vaelluskalakantojen vahvis-tamisen ja kalaportaiden rakentamisen (keskiarvo 4,5 ja keskihajonta 2,5). Vaalalaiset näkivättämän tavoitteen olevan kaikista vastaajista kauimpana, varmastikin suurimman etäisyyden (jo-kisuusta) takia. Lähimmäksi tavoitetilaa asetettiin kulkureittien parantaminen joella ja rannoilla(keskiarvo 6, keskihajonta 2,3). Lähimpänä tavoitetilaa asian arvioivat olevan oululaiset ja vaa-lalaiset. Vaalalaiset olivat vastauksissaan kaiken kaikkiaan positiivisempia kuin muut vastaajat,paitsi vaelluskalakantojen vahvistamisen suhteen. Muutoin kunnittain tarkasteltuna suuria erojaei tullut esille.

Hyvä vedenlaatu5,61

Vesi- ja rantamaiseman parantaminen5,53

Kulkureittien parantaminen joella jarannoilla 6,01

Vaelluskalakantojen vahvistaminen jakalaportaiden rakentaminen 4,53

Jokeen liittyvän elinkeinotoiminnankehittäminen (matkailu, tapahtumat

tms.)

4,99

Eri toimijoiden yhteistyön vahvistami-nen ja hankkeiden tulosten parantami-

nen

4,92

Tutkimuksen ja seurannan vahvistami-nen 4,99

Muu, mikä?3,63

32

Kuva 7. Tavoitteet suhteessa nykytilaan. 1=kaukana tavoitteesta, 10= tavoitetila on saavu-tettu.

Muiden tavoitteiden osalta vastaajat toivoivat rantojen rehevöitymisen hillitsemistä, luonnonkunnioittamista, tiedottamista veden lämpötilasta ja laadusta sekä voimayhtiöiden ja metsäojitus-ten aiheuttamien vaurioiden korjaamista ja uutta vesioikeuskäsittelyä. Näiden tekijöiden katsot-tiin olevan kaukana tavoitetilasta.

Tärkeimpänä toimenpiteenä pidettiin liettymisen vähentämistä (kuva 8). Kaikista vastaajista sitäpiti erittäin tärkeänä tai tärkeänä 83 prosenttia. Erityisesti muhoslaisille liettymisen vähentämi-nen oli erittäin tärkeä asia. Rantojen raivaus- ja maisemointitöitä erittäin tärkeänä tai tärkeänäpiti 71 prosenttia vastaajista. Mikään esitetyistä toimista ei saanut vastustusta osakseen, muttavähiten tärkeänä pidettiin kaavoitukseen liittyviä asioita, uusien kalastus- ja matkailukohteidenkehittämistä sekä kalatien rakentamista Monttaan. Näille kaikille toimille aineistosta löytyivättoisaalta vankat kannattajat. Esimerkiksi kalataloutta tukevat toimenpiteet jakaantuivat visiossakolmeen eri toimeen, ja tämä on huomioitava kuvion tulkinnassa. Kohdassa muu, mikä? erittäintärkeänä tai tärkeänä vastaajat mainitsivat veneilymahdollisuuksien ja muun virkistyskäytön pa-rantamisen, talviaikaisen käytön mahdollistamisen ranta-alueiden hoidon tai luonnonmukaisenapitämisen, järkevän kaavoituksen, kalaportaiden rakentamisen ja kalojen istutuksen, tiedottami-sen ja uuden vesioikeuskäsittelyn.

33

Kuva 8. Arvio Oulujoen moninaiskäyttöä tukevien keskeisten toimenpiteiden tärkeydestä.

Kuvissa 9 ja 10 näkyvät vesivoimatuotannon haittojen korvausten tärkeys sekä Montan kalatientärkeys kunnittain eriteltyinä. Vaalalaisille jokiympäristön kunnostustoimet eivät olleet niin tär-keitä kuin muille vastaajille.

34

Kuva 9. Vesivoimatuotannon haittojen korvaukset esim. kalatalousvelvoitteen muuttaminen. Arviotärkeydestä kotikunnan mukaan.

Kuva 10. Kalatien rakentaminen Monttaan, arvio tärkeydestä kotikunnan mukaan

Esitetyistä toimenpiteistä vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä joen käytön kehittä-misessä. (kuva 11). Kolme tärkeintä toimenpidettä olivat varsin selkeästi liettymisen vähentämi-nen, rantojen raivaus ja maisemointi sekä kaavoitukseen liittyvät asiat. Kaavoitukseen liittyvätasiat olivat tärkeimpiä oululaisille ja vaalalaisille.

35

Kuva 11. Tärkeimmiksi arvioidut toimenpiteet joen moninaiskäytön kehittämiseksi.

Rantojen raivaus oli tärkeää kaikille, mutta vähiten vaalalaisille. Myös liettymisen vähentämisensuhteen oltiin yksimielisiä, joskin muhoslaiset pitivät sitä kaikista vastaajista tärkeimpänä. Jo-kiympäristön kunnostustoimet olivat selkeästi tärkeimpiä utajärveläisille, heistä 35 prosenttia pitiasiaa tärkeänä - esimerkiksi muhoslaisista asiaa piti tärkeänä vain kuusi prosenttia. Kaikista vas-taajista naiset pitivät kunnostustoimenpiteitä tärkeämpinä kuin miehet, ja miehet puolestaan piti-vät kalatalouteen liittyviä toimenpiteitä sekä vesivoimatuotannon haittojen korvaamista tärkeäm-pinä kuin naiset. Oululaiset eivät pitäneet vesivoimatuotannon haittojen korvaamista niin tärkeä-nä kuin ylempänä jokivarressa asuvat. He olivat myös muita vähemmän kiinnostuneita uusien

36

kalastus- ja matkailukohteiden kehittämisestä sekä vaelluskalan ylisiirroista. Vesireitistön kehit-tämisestä vastaajat olivat kunnittain yksimielisiä. Vaalalaiset toivoivat muita enemmän tutki-muksen ja kehittämisen vahvistamista sekä eri toimijoiden yhteistyön vahvistamista.

Muina tärkeinä toimenpiteinä mainittiin vielä kalateiden rakentaminen kaikkiin voimalaitoksiin,velvoiteistutusten lisääminen, liettymisen estäminen ja veden laadusta huolehtiminen, virkistys-käytön vaaliminen, vedenkorkeuden tasaisena pitäminen, talviaikaisen käytön mahdollistaminensekä uusi vesioikeuskäsittely.

Noin puolet vastaajista ei osannut arvioida, onko heitä otettu riittävästi huomioon Oulujoen käyt-töön liittyvissä asioissa ja päätöksenteossa. Kolmannes oli sitä mieltä, että asukkaita ja mökkiläi-siä ei ole kuultu tarpeeksi. Eipä ole ennen kyselty mitä halutaan. Eikä ole raportteja tullut mitäjoen puolesta on tehty. Kaukaista toimintaa, herrat päättää ja suunnittelee konttoreissa. Jalkau-tumien kuulostaa nyt hyvältä. Muhoslaiset olivat useammin sitä mieltä, että asukkaita ei kuunnel-la (kuva 12). Jotkut vastaajat olivat kuitenkin väsyneet kyselyihin ja selvityksiin. Kysytty onuseastikin, mutta mitään parannuksia ei ole tapahtunut. Moneen kertaan tässä puukkoa pyörite-tään kipeässä haavassa.

Tätä samaa jauhantaa tulee jo toisessa polvessa, isäni on taistellut joen puolesta vuosikymme-niä, mutta mitään ratkaisevaa ei ole tapahtunut.

Kuva 12. Onko asukkaita huomioitu riittävästi Oulujoen käyttöön liittyen?

37

Virkamieskieli ja byrokratia saivat vastaajilta moitteita.

Yhtiöiden Fortum ja Oulun energia tiedottaminen vastaukset ovat aikalailla "viranomaisluon-teista" ja paksuhkot pumaskat lupaviranomaisten päätöksistä ym. raskaanlaista luettavaa var-sinkaan kun ei tiedä mitä kaikkea muuta tietoa ja osin terminologiakin on vaikeaa. Ei silti kaikkiole huonosti esim rannan kiveys maksoi luullakseni aikalailla ja hyötyäkin siitä on ollut, pieniloppusilaus ilman vitkuttelua oli tuonut hyvää mieltä.

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, millaista osallistumista tai keskustelukanavaa he toivoisi-vat joen käyttöön liittyen. Monet olivat ilahtuneita esiselvityksen kyselyistä, ja toivoivat sellaisialisää (taulukko 8). Kyselyt ja haastattelut nähtiin hyvinä keinoina saada esille eri osapuolten nä-kemyksiä. Nettiin perustettavia keskustelu- ja tiedotuskanavia ehdotettiin useassa vastauksessa.Eri osapuolten yhteistyö sai laajaa kannatusta, ja vastaajat toivoivat, että asukkaat ja mökkiläisetotettaisiin aidosti huomioon yhtenä osapuolena.

Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia toivottiin. Osa vastaajista totesi kuntalaisten kuulemista kyllätapahtuneen, mutta hankkeet eivät ole edenneet konkreettisiin toimiin. Tiedotusta toivottiin pal-jon niin suhteessa voimayhtiöön, kuntiin kuin ely-keskuksiinkin. Myös tämän esiselvityshank-keen osalta vastaajat toivoivat, että heitä informoitaisiin tuloksista sekä jatkossa siitä, miten asiatOulujoella etenevät.

Taulukko 8. Vastaajien ehdotuksia asukkaiden ja mökkiläisten osallisuuden parantamiseksi.

Yleisötilaisuudet Järjestäkää nyt edes kerran sadassa vuodessa kunnon Oulujoki-päivä,johon kutsutte oikeita vesistöasiantuntijoita, koska sellaisia ei paikal-listasolla kerta kaikkiaan ole. Eikä haittaa, jos asukkailla olisi sinnevapaa pääsy.

Infotilaisuuksia lisää Oulujoen kunnostamisesta jossa rantojen asuk-kaat voisivat esittää toivomuksia ja mielipiteitä.

Kyselyt ja haastattelut En ole aiemmin saanut mahdollisuutta vastata tällaiseen kyselyyn,joten oletan, ettei näitä ole tehty. Kyselytutkimukset ovat yksi mahdol-lisuus tuoda mielipiteitä esille.

Lisää tälläisiä kyselyjä, jonka pohjalta Jokivarren asukkaiden edusta-jat+kunnanedustus+ voimayhtiö+yliopisto yhdessä miettivät ratkai-suja, jonka jälkeen infotilaisuus.

Kysely on hyvä alku keskustelulle

Osallistuminen eri osapuoltenyhteistyöhön

Joskus on jotain kyselyä tehty, mutta siitä ei ole seurannut mitäänkonkreettista toimintaa eikä informoitu mitä johtopäätöksiä kyselystäon tehty. Toivomme keskustelua Oulun Energian ja Fortumin edusta-jien kanssa siten, että heilläkin on halua aidosti toimia luonnon jaasukkaiden parhaaksi. Mielestämme nämä yhtiöt ovat pitkälle vas-tuussa joen huonosta kunnosta. Tietysti tässä keskustelussa tulisi ollamukana vesistön- ja luonnonsuojelun asiantuntijoita sekä kunnan

38

edustajia.

Ympäristöviranomaisten, Fortumin, kuntien ja asukkaiden sekä mök-kiläisten keskinäinen mielipiteiden ja tiedon vaihto olisivat tärkeitä.

Kehittämissuunnitteluun asukkaita mukaan, osallistumis- ja arviointi-suunnitelman periaatteiden mukaisesti, kehittämishankkeiden yleistäesittelyä ja kuulemista suunnittelun eri vaiheissa.

Internetin kautta keskustelu jaosallistuminen

Koskaan ei ole asiasta keskusteltu tai kysytty. Joku nettialusta olisikiva, josta voisi saada tietoa, kysyä ja keskustella.

Utajärven kunnan sivuille keskustelukanava, en ole saanut minkään-laista tietoa hankkeista.

En tiedä mikä olisi hyvä keskustelukanava näissä asioissa, ehkä jon-kinlaiset sähköisetkin voisivat alkaa tulla kyseeseen. Mutta tärkeintäolisi asenne keskustelussa, eli se että asukkaitten mielipiteillä olisijotain väliä. Ei hyödytä keskustella, jos sillä ei ole mitään vaikutustamihinkään.

Tiedotus Enemmän tietoa asukkaille pitkin jokivartta. Mielellään myös hank-keen esittelytilaisuuksia joissa pyritään tuomaan kehityshankkeitaesille paremmin juuri tietyissä osissa jokivartta: Miten hanke vaikut-taa sinuun Teuvo Tomera joka asut Leppiniemen jokiäpräällä ja ka-lastelet joella, hiihtelet pitkin metsiä. Sinuun Tiina Tiitterä joka vietätaikaasi mökkeillen Pällin yläpuolella.

Voimalaitokset voisivat paremmin tiedottaa vedensäätelystä.

Poliitikkoihin vetoaminen Pohjoissuomalaisten kansanedustajien pitäisi kiinnostua aiheesta, javaltionomistuksista vastaavan ministerin tulisi käyttää omistajaval-tuuksia parannusten aikaansaamiseksi.

5.OulujokivisionlaatiminenEsiselvityksessä oli alun perin tarkoitus toteuttaa Oulujoen eri kehittämispolkujen vaihtoehtojenarviointi. Sidosryhmien muodostamassa hankkeen ohjausryhmässä todettiin, ettei tässä hank-keessa kannata tehdä suunniteltua vaihtoehtotarkastelua monitavoitearvioinnin mukaisesti; onparempi noudattaa visiotyön periaatteita ja sitä kautta löytää Oulujoella moninaiskäyttöä ohjaavatiekartta tai toimintaohjelma, joka sitouttaa toimijoita ja ohjaa kehittämistoimintaa sekä resurssi-en käyttöä. Tätä toivottiin ennen kaikkea siksi, että esiselvityksen ensimmäisessä vaiheessa kar-toitettuja tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä pidettiin jo tuttuina, ja nyt tulisi löytää ’kei-häänkärjet’, joihin niukat resurssit kohdennetaan. Keihäänkärkien tulisi olla sellaisia, jotka vai-kuttaisivat mahdollisimman moneen ryhmään ja tavoitteeseen, ja joilla olisi laajaa vaikuttavuut-ta. Toivottiin visiota, joka olisi kaikkien hyväksyttävissä, niin sidosryhmien, asukkaiden kuin

39

myös poliitikkojen. Lisäksi ministeriöiden ja keskeisten viranomaisten sitoutuminen nähtiin edel-lytyksenä kehittämistyölle. Asukkaiden näkemysten selvittämistä pidettiin ohjausryhmässä tär-keänä aiheena: ovatko näkemykset esimerkiksi linjassa Oulujoen Moninaiskäyttö (OuMo) -ohjelman kehittämistyön ja hankesuunnitelmien kanssa.

Vuorovaikutteisen ohjausryhmätyöskentelyn, haastatteluiden ja kyselyiden perusteella Oulujoenmoninaiskäytön kehittämisessä kyse on paljon muustakin kuin kalataloudesta; koko jokiekosys-teemin ja rakennetun joen kehittämisestä monipuolisesti siten, että se toisi elinvoimaa alueelle.Oulu-Kajaani (OuKa) - kehittämisvyöhykkeen osalta on nähty, että matkailun, luontoympäristönja luonnonvarojen hyödyntämisessä on parhaimpia kehittämismahdollisuuksia, ja tähän liittyenjuuri Oulujoen elinympäristöjen parantaminen yhdessä kalataloudellisten ratkaisun kanssa tukeetätä tavoitetta. Kuntaedustajat ovat painottaneet oikeudenmukaisuuden näkökulmaa, jonka mu-kaan joesta tulisi saada (vesivoimatuotannon lisäksi) enemmän hyötyä alueelle.

Ennen vision laatimista sidosryhmien ja kansalaisten tavoitteita Oulujoen moninaiskäyttöön liit-tyen kartoitettiin haastatteluiden ja kyselyn avulla. Alla olevassa taulukossa (taulukko 9) on lis-tattu aineistosta saatuja tavoitteita. Lisäksi kartoitettiin näihin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitähyödyntäen myös asiantuntijaryhmää. Visiota laadittiin näiden tavoitteiden pohjalta ja sitä tar-kennettiin ohjausryhmältä saatujen kommenttien pohjalta.

Vision tarkoituksena on luoda tulevaisuuden tavoitetila, jota kohti pyritään strategisella ja suun-nitelmallisella työllä. Tässä työssä lyhyen visiotekstin alle luotiin kolme ’tavoitekoria’ (kuva 13),jotka liittyvät elinympäristöjen laatuun (osa 1), moninaiskäytön kehittämiseen (osa 2) ja yhteis-työn vahvistamiseen (osa 3). Keskeisenä ideana tässä järjestyksessä on se, että kaiken uudenluomisen ja kehittämisen perusta ovat jokeen liittyvät perusrakenteet ja –asiat eli elinympäristönlaatu (osa 1): hyvä vedenlaatu, vesi- ja rantamaiseman tila (mukaan lukien virtausolosuhteet).Näiden perusasioiden päälle voidaan luoda ja rakentaa kehittämistoimintaan (osa 2): kalakanto-jen vahvistamista ja erilaista elinkeinotoiminnan kehittämistä. Nämä kaksi eivät kuitenkaan olemahdollisia, jos tavoitteita ei aseta ja työtä tehdä yhteistyössä (osa 3). Koko esiselvityksen mo-tiivina on ollut Oulujokeen liittyvän kehittämistyön tuloksellisuuden parantaminen, jotta joestasaataisiin enemmän hyvinvointia alueelle. Kehittämistyöhön toivotaan linjauksia, joilla työtäohjataan ja näitä linjauksia on listattu alla olevaan visiotauluun (kuva 13). Visioon saadun palaut-teen perusteella strategisen suunnittelun (ajallisesti 1-10 vuotta) tavoitteena on luoda Oulujoestatoisen tavoitekorin ja toimenpiteiden avulla moninaiskäytön esimerkkijoki ainakin Suomen sisäl-lä.

40

Taulukko 9. Oulujoen moninaiskäytön kehittämiseen liittyviä tavoitteita.

VESISTÖN TILANJA KALAKANTO-JEN HOIDON PA-RANTAMINEN

JOEN VIRKISTYSKÄYT-TÖARVON JA ASUKKAI-DEN HYVINVOINNIN PA-RANTAMINEN

ELINKEINOTOI-MINNAN EDISTÄ-MINEN

OPPIVAN JA SO-PEUTUVAN MO-NINAISKÄYTÖNVAHVISTAMI-NEN

Hyvä vedenlaatu jamonimuotoinen eliös-tö

Säännöstelyn virkistyskäyttö-haittojen minimointi

Oulujoen vetovoimai-suuden lisääminen jahyödyntäminen

Sidosryhmien väli-sen vuoropuhelun javuorovaikutteisensuunnittelun vahvis-taminen

Kalakantojen ja eliös-tön vaellusyhteydenavaaminen

Vesi- ja rantamaiseman tilanparantaminen

Luonto-, kulttuuri- jakalastusmatkailuun pe-rustuvan elinkeinotoi-minnan edistäminen

Hanketoiminnan javelvoitehoidon tu-loksellisuuden arvi-ointi

Istutusten tulokselli-suuden ja taloudelli-suuden parantaminen

Jokivarren kulttuurimaisemanvahvistaminen

Vesivoimatuotannonedellytysten turvaami-nen

Taimenen ja lohenluontaisen lisäänty-misen arviointi

Luonnonlohikala-kantojen vahvistami-nen

Paikallisidentiteetin tukeminen Kalateiden toimi-vuuden arviointi

Lohijokiarvon palauttaminen Virkistyskäytön jaelinkeinotoiminnansosiaalisen ja alueta-loudellisen merki-tyksen tunteminen

Virkistyskäyttömahdollisuuksi-en kehittäminen/lisääminen(kalastus, veneily, retkeily…)

41

Kuva 13. Oulujokivisio.

42

5.1ToimenpiteetjaniidenarviointiVision osakokonaisuuksien tavoitteiden alle tunnistettiin tavoitteiden toteuttamista edistäviä toi-menpiteitä, jotka on kuvattu ja niiden vaikutuksia sekä suunnittelutilannetta ja vastuita listattutaulukkoon 10 ja liitteeseen II.

Taulukko 10. Oulujokivision toimenpiteet.

OSA 1. ELINYMPÄRISTÖ-JEN LAATU

Kuvaus Hyöty/vaikutus

Liettymisen ja säännöstelyn haittojen vähentäminen

Suuret vaihtelut vedenpinnan tasossakuluttajat rantoja ja hankaloittavatvirkistyskäyttöä (erit. Montan alapuo-linen joki). Paikoin rannat liettyvät javesi on sameaa vähäinen vaihtumisenvuoksi. Säännöstelyn käytäntöjen ke-hittäminen ja muut toimet haittojenehkäisemiseksi.

Lisää Oulujoen ve-tovoimaisuutta, vir-kistys- ja matkailu-käyttöarvoa

Rantojen raivaus jamaiseman avaukset

Pusikoitumisen estäminen sekä ve-sielementin ja jokimaiseman näkyvyy-den lisääminen

Lisää Oulujoen ve-tovoimaisuutta, vir-kistys- ja matkailu-käyttöarvoa.

Utajärven vedenlaadun pa-rantaminen

Utajärven alakanavan ja altaiden ve-den laadun parantaminen eri toimilla.

Lisää Oulujoen ve-tovoimaisuutta, vir-kistys- ja matkailu-käyttöarvoa

Kunnostukset (Hupisaaret + vesitys; Uta-järven altaat)

Hupisaarten purojen ympärivuotinenvesitys riittävällä vesimäärällä ja puro-jen elinympäristökunnostus. Utajärvenaltaiden kunnostus, vesitys ja kutu-uomat.

Lisää Oulujoen suis-toalueen ja Utajär-ven alueen vetovoi-maisuutta, virkistys-ja matkailukäyttöar-voa sekä tuo uhan-alaiselle meritaime-nelle lisääntymisalu-eita.

OSA 2. MONINAISKÄYTÖNKEHITTÄMINENKaavoitus(asuinalueet, reitistöt, kulku-oikeudet)

Kaavoituksella varmistetaan, että reititjoelle ja joella ovat toimivia, ja pääsyjoelle turvataan. Asuinalueiden suun-nittelussa joen käyttömahdollisuudetotetaan huomioon.

Lisää Oulujoen ve-tovoimaisuutta, vir-kistys- ja matkailu-käyttöarvoa

Montan kalatie(luonnonmukainentai tekninen + kiinniottolaite)

Tavoitteena kalojen/ ja eliöstön vael-lusyhteyden avaaminen ja kalojen siir-to yläjuoksulle (sekä luonnonmukai-sessa kalatiessä luonnontuotanto jamatkailu, tutkimus ja opetus)

Vaellusyhteydenavaaminen Montanohi tuo imagollista jamyös kalastuksellis-ta, matkailullista ja

43

vetovoimahyötyälisää. Luonnonmuk.kalatiessä myösluonnontuotantoon,opetukseen ja tutki-mukseen ja kehittä-mistoimintaan hyö-tyjä.

Merikosken kalatien toimin-nan tehostaminen (+ kiinniottolai-te)

Tavoitteena lisätä kalojen nousuhaluk-kuutta virtaamien ym. toimien avulla.Pysyvällä kiinniottolaitteella kalojaylisiirrettäväksi yläjuoksulle kalastet-tavaksi ja kudulle.

Nousukalojen mää-rää saadaan lisättyä.Virkistyskalastuksenlisää kiinnostavuuttaja kaloja luonnon-tuotantoa vahvista-maan.

Ympäristövirtaaman määrit-täminen

Oulujoella kehitetään yhdessä sidos-ryhmien kanssa ympäristövirtaamanmääritelmää ja käytännön sovellustarakennetulla joella.

Oulujoen imagonnostaminen (mo-ninaiskäytön testaus-joki)

Kasvatus- ja istutusmenetel-mät(virikekasvatus, istutusaika ja-paikka)

Monttaan istutuksia enemmän (esim.2/3 osa). Istutusaikaa sidotaan veden-lämpötilaan, joustava istutusaika;luonnonmukainen istutusikkunaVirikekasvatuksella elinkelpoisempienistukkaiden tuottaminen.

Istutusten tulokselli-suuden parantaminen

Lohikalojen viljelykantojenkehittäminen (kanta, moni-muotoisuus)

Viljelykannan vaihtamisellatavoitellaan lohen aikaisempaa nousuajokeen (kesä-heinäkuussa) sekä pa-rempaa tuottoa (torniojokinen, iijoki-nen, simojokinen tai sekakanta) Vilje-lykannan elinkykyisyyttä voidaan pa-rantaminen jos täydennetään useam-min luonnosta ja kantaa luonnonmu-kaistetaan; emokaloja luonnosta use-ammin, luonnonkudusta syntyneitäjokipoikasia/smoltteja viljelyyn.

Lohikannan elinky-kyisyyden ja moni-muotoisuuden paran-taminen. Virkistys-kalastuksen houkut-televuus lisääntyyjos lohi nousee ai-kaisemmin jokeen

Lohikalojen ylisiirrot(lohi ja taimen 100-500 kpl/v)

Ylisiirretään aluksi 100 Oulujokisuulta/ terminaalialueelta, Merikosken ala-kanavasta, Merikosken ja Montan vä-liseltä jokialueelta ja/tai kalatiestäpyydystettyä lohta Utos- ja Kutujokiin.Jatkossa nousukannan vahvistuessaenemmän (100-500 kpl) ja mahdolli-sesti myös taimenta kutu-alueile jo-kiin, kutu-uomiin ja myös kalastetta-vaksi (esim. Utajärven alue)

Lisää lohen ja tai-menen luonnontuo-tantoa ja Oulujoenvetovoimaisuutta,virkistys- ja matkai-lukäyttöarvoa.

44

Uusia kalastus- ja matkailu-kohteita

Esimerkiksi lohihistoriaa kalateidenyhteyteen ja Turkansaareen, kalastus-kohteiden kehittämistä esim. Merikos-ken alapuoli, Montta-Pyhäkoski jaUtajärven keskusta- ja allasalueet

Lisää Oulujoen ve-tovoimaisuutta, vir-kistys- ja matkailu-käyttöarvoa

OSA 3. MONINAISKÄYTTÖYHTEISTYÖSSÄJokityöryhmän perustami-nen/yhteistyöryhmän laajen-taminen

Laajennetaan yhteistyöryhmää(kunnat, ELY, voimayhtiöt) aina-kin kalastusalueen, kalastajien,yrittäjien, asukasyhdistysten jatutkimuksen edustajilla

Tiiviimpi vuorovaikutuseri sidosryhmien välillälisää tiedonvaihtoa, yh-teistyömahdollisuuksia jasitoutumista hanke – jakehittämistoimintaan.

Haittojen kompensointi, vel-voiteasiat, rahoitus

Yhteistyöryhmässä neuvotellaanesimerkiksi miten kalatalousvel-voitteen tason muutos tai OuMo–rahat suunnataan ja haetaanko(ja mihin) hankerahaa ulkopuo-lelta kehittämistoimintaan

Rahoitus kalatieratkai-suihin

Oulujoen markkinointi ja tie-dotus

Yhteistyöryhmä tekee tiedotus-suunnitelman, jolla toiminnasta jaajankohtaisista asioista tiedote-taan asukkaille ja muille toimi-joille sekä suunnittelee painopis-tealueita jokialueen markkinoin-tiin.

Oulujoen vetovoiman jakiinnostavuuden lisää-minen

Tutkimus- ja tarkkailumallit Oulujoesta moninaiskäytön 'tes-tausjoki', joka kiinnostaa laajaltikotimaassa ja maailmalla: esim.luonnonmukaisen uoman mo-ninaiskäyttö, ylisiirrot, kutukana-vat, ympäristövirtaaman mallin-taminen, kalateiden ja vesivoi-man käytön optimointi. Mittaristotuloksellisuuden arviointiin.

Oulujoen vetovoima jakiinnostavuus tutkimus-ja kehittämistoiminnankenttänä paranee. Ima-gollisia hyötyjä kaikillesidosryhmille ja osapuo-lille.

45

5.2.SWOT-analyysiOulujoenmoninaiskäytöstä

Kuva 14. SWOT-analyysi Oulujoen moninaiskäytöstä

Kuvaan 14 on koottu SWOT-analyysi Oulujoen moninaiskäytöstä. Analyysiin on koottu mo-ninaiskäytön vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät. Oulujoki on tärkeä elinym-päristötekijä jokivarressa, jokea pidetään kiinnostavana ja joella ja sen varrella halutaan liikkuaja toimia. Moninaiskäytön kehittämiselle on siis selkeä tilaus, ja kalatalouden osalta vaelluskalanpalauttamiselle on eri osapuolten parissa laaja hyväksyntä. Moninaiskäytön heikkoutena on kui-tenkin voimakkaasti rakennetun joen asettamat haasteet. Säännöstely haittaa joen käyttöä ja vael-luskaloille on vain niukasti poikastuotantoalueita. Eri osapuolten välinen tiedonvälitys on heik-koa, ja tämä uhkaa sitoutumista moninaiskäytön kehittämiseen. Joen ja tehtyjen investointien(kuten venesatamat, reitistöt, laavut tms) kunnossapidon rahoituksessa ja koordinoinnissa onheikkouksia.

Vahvuudet·Joelle riittää käyttäjiä ja kiinnostusta -asukkaat ja muutkäyttäjät pitävät jokea tärkeänä ympäristön elementtinä·Osapuolten yhteistyöstä on hyvää kokemusta:luottamusta, yhteisiä intressejä ja neuvotteluhalua·OuMo –toimintamalli ja sen rahoitus·Pääuoman veden laatu on varsin hyvä·Vaelluskalan palauttamiselle ja kalateidenrakentamiselle on laaja hyväksyntä

Heikkoudet·Voimakkaasti rakennettu ja säännöstelty joki haittaavirkistyskäyttöä·Niukat poikastuotantoalueet lohikaloille·Rannanomistajien väsymys säännöstelyn tuomiin haittoihin·Epätietoisuus hankkeiden ja selvitysten vaikuttavuudesta·Tehtyjen investointien kunnossapito (osapuolten roolit jarahoitus)·Tiedotuksen vähäisyys 1) asukkaille ja joen käyttäjille 2)toimijoiden kesken·Rannanomistajien ja muiden intressit ristiriidassa rantojenkäytön ja joelle pääsyn suhteen·Kuntien ja ELY:n vähenevät resurssit

Mahdollisuudet·Oikeudenmukaisuuden tunteen vahvistuminen·Oulujoki kansainvälisesti kiinnostavanakoelaboratoriona rakennetun joen kalatalouden jamoninaiskäytön suhteen·Perusparannettu Oulujoki on alueen keskeinenelämänlanka:– kunnostettu Oulujoki pohjana palveluverkoston

rakentamiselle– viihtyisä ympäristö houkuttaa asukkaita ja kävijöitä

ja tukee alueen yritystoimintaa– Oulujoen kunnostustoimilla on laajoja vaikutuksia

(imagovaikutus alueelle ja toimijoille)

Uhat· Jos konkreettisia toimenpiteitä ja tuloksia ei saada,toimijoiden sitoutuminen ja usko moninaiskäytönkehittämiseen heikkenee·Jos tiedotus ja vuorovaikutus epäonnistuvat, epäluulokasvaa ja sitoutuminen vähenee· Moninaiskäyttö kariutuu intressiristiriitoihin, joihin eikyetä hakemaan kompromisseja·Veden laatu heikkenee

SWOT – Oulujoen moninaiskäyttö

46

Oulujoella on kuitenkin mahdollisuuksia kehittämistoiminnan tason nostoon ja joen imagon ko-hottamiseen siten, että se hyödyttäisi kaikkia sidosryhmiä. Eri osapuolten yhteistoiminnalla Ou-lujoki voi nousta kansainvälisestikin kiinnostavaksi koelaboratorioksi rakennetun joen moninais-käytön kehittämisessä. Alueen vetovoimaisuutta ajatellen kunnostettu joki toimisi pohjana palve-luverkoston kehittämiselle ja rakentamiselle. Uhkana ovat konkretian puute tai sen viipyminensekä tiedotuksen epäonnistuminen, jolloin toimijoiden usko moninaiskäytön kehittämiseen heik-kenee.

6.ToimenpidesuosituksetEsiselvityksen perusteella Oulujoella on hyvät mahdollisuudet luoda rakennetun joen moninais-käytön kärkikohdetta Suomessa ja laajemmaltikin. Oulujoella on tähän mennessä rakennettu hy-vä perusta yhteistyölle, mikä mahdollistaa kunnianhimoistenkin tavoitteiden saavuttamisen. Yh-teistyöverkostoa on syytä laajentaa entisestään, jotta kaikki keskeiset sidosryhmät ovat tietoisiaja myös suunnittelemassa hankkeita ja toimenpiteitä.

Yhteistyöverkoston laajentamisen jälkeen on syytä panostaa elinympäristön laadun parantamis-toimenpiteisiin, joihin liittyy sekä helpommin toteutettavia toimenpiteitä, kuten rantojen raivauk-sia, maiseman avauksia ja kunnostamistoimenpiteitä että vaikeammin toteutettavia kuten sään-nöstelyn kehittämiseen liittyviä toimia. Esiselvitys osoittaa, että vesivoimatuotannon kannalta ontärkeää saada paikallisen väestön ja toimijoiden keskuudesta ’sosiaalinen toimilupa’ eli laajahyväksyntä vesivoiman tuottamiselle Oulujoella ja yhtiön toimintaan laajemmin. Säännöstely-käytäntöjen kehittäminen on tässä suhteessa varmasti avainasemassa, mutta myös muut toimet,kuten vaelluskaloihin palauttamiseen liittyvät, voivat olla keskeisessä roolissa sosiaalisen toimi-luvan saamisessa, jossa pyritään lisäämään vuoropuhelua asukkaiden, järjestöjen ja muiden si-dosryhmien kanssa.

Oulujoen moninaiskäytön esimerkin rakentaminen alkaa siis yhteisverkoston laajentamisella jasen jälkeen kunnostustöihin ja perusrakenteisiin panostamisella (liettymisen ja säännöstelyn hait-tojen vähentäminen, rantojen raivaus ja maiseman avaukset, vedenlaadun parantamiseen tähtää-vät toimet, kunnostukset). Nämä luovat pohjan moninaiskäytön kehittämistoimintaan, kutenvaelluskalan palauttamiseen, mutta eritoten seuraavan vaiheen tavoitteisiin, kuten matkailullisiinhyötyihin.

Toimenpiteiden rahoituksen suhteen olisi syytä miettiä tehtävien jakoa vastuuperiaatteen mukai-sesti (’aiheuttaja maksaa’). Tämä voisi tarkoittaa sitä, että säännöstelyyn ja vaelluskalakantoihin(velvoitehoitoon liittyvät) asiat olisivat pääosiin voimayhtiön rahoitettavia ja esimerkiksi mah-dollisesta kalatalousvelvoitteen korotuksesta tulevat varat – mikä voi olla huomattava resurssi -ohjattaisiin kalatieratkaisuihin (uusiin kalateihin, kiinniottolaitteisiin ja niiden vesitykseen), vilje-lykäytäntöjen muutoksiin, mahdollisiin korvaaviin habitaatteihin sekä näihin liittyvään tutkimuk-seen ja seurantaan. Kalojen ylisiirrot kutualueille ja kalastettavaksi, elinympäristökunnostukset javedenlaadun parantamishankkeet olisivat selkeimmin yhteistyöhankkeita eri osapuolten (pää-osissa kunnat, valtio, voimayhtiöt, kalastusalue, osakaskunnat) välillä. Kuntien vastuulla on sel-

47

keimmin kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät asiat sekä yhdessä kehittämisyhtiöiden ja yrit-täjien kanssa uusien kalastus- ja matkailukohteiden suunnittelu ja luominen.

A. Yhteistyöverkoston laajentaminen

Vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita noudattaen sidosryhmätyön laajentaminen. Tiiviimpivuorovaikutus eri sidosryhmien välillä lisää tiedonvaihtoa, yhteistyömahdollisuuksia ja sitoutu-mista hanke – ja kehittämistoimintaan. Vuoropuhelun ’syvyyden’ ja muodon sekä tiedotuksenkohdentamiseksi kannattaa tehdä sidosryhmäanalyysi, joka ohjaa yhteistyöryhmän kokoamista jatiedottamisen suunnittelua. Tulevien hankkeiden ohjausryhmiin mahdollisimman laaja edustussidosryhmistä (niihin keihin hanke ensisijaisesti vaikuttaa tai kellä on siihen vaikutusta).

B. Elinympäristöt kuntoon

Intressien yhteensovittaminen –lähestymistavan avulla selvitetään mitä säännöstelykäytäntöjenkehittämisessä on mahdollista tehdä (ensisijaisesti viranomainen, kunnat, voimayhtiöt). Maise-man raivauksille, avauksille ja kunnostuksille haetaan laajaa tukea kunnista ja paikallistasoltavuorovaikutuksen ja tiedotuksen avulla.

C. Moninaiskäytön kehittäminen - esimerkkijoki

Oulujoesta rakennetaan moninaiskäytön esimerkki- ja 'testausjoki', mikä kiinnostaa laajalti koti-maassa ja maailmalla: esim. luonnonmukaisen uoman moninaiskäyttö, lohikalojen ylisiirrot, ku-tukanavat ja niiden tutkimustoiminta, kalateiden ja vesivoiman käytön optimointi ’älykkäillä’ratkaisuille (esim. houkutusvirtaamaan säätäminen kalojen liikkumisen mukaan).

Oulujoesta moninaiskäytön esimerkkijoki rakentuu pitkälti kahden edellisen perustalle, muttatässä kohtaa tähdätään kalakantojen, virkistys- ja matkailutoimintojen aktiiviseen kehittämiseen.Ensisijaisia kohteita (liite III) alkuvaiheessa ovat Hupisaarten elinympäristökunnostuksiin liitty-vä meritaimenen ja muiden vaelluskalojen lisääntymisalueet, Montan ’monitoimikalatie’ (luon-nonuomallinen) ja Utajärven altaiden laaja kehittäminen (liitekartassa nämä ’hotspotit’ on ympy-röity). Näissä kohteissa voidaan testata erilaisia rakennetun joen vaelluskalojen palauttamiseen javirkistyskäyttöön liittyviä ratkaisuja ja pyrkiä löytämään sellaisia, jotka hyödyttävät laajasti eriosapuolia. Esimerkiksi Montan ’monitoimikalatie’ tuo vaellusyhteyden avaamisen myötä ima-gollista mutta myös kalastuksellista hyötyä välille Montta-Pyhäkoski. Se myös lisää maisemalli-sena elementtinä sekä Oulujoen historian, vesivoiman, moninaiskäytön ja kalatalouden kehittä-misen tiedotus- ja opetuspisteenä alueen matkailullista vetovoimaa. Luonnonuoma voi toimiamyös kutu- ja poikastuotantoalueena ja kalatiestä voidaan ottaa kiinni emokaloja kalanviljelyntarpeisiin viereiseen laitokseen. Utajärven alakanavan ja altaiden alueen kehittämisellä voidaanmyös pyrkiä lisäämään alueen viihtyisyyttä ja matkailullista vetovoimaa samalla kun paranne-taan vesistön hydrologiaa, biologiaa ja vesirakenteita.

48

Lähteet

Autti Outi 2013. Valtavirta muutoksessa. Vesivoima ja paikalliset asukkaat Kemijoella. Oulunyliopisto. Acta Universitatis Ouluensis E136.

Karjalainen Timo P. & al 2011. Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisentukena. Suomen ympäristö 11. Helsinki, Suomen ympäristökeskus.

Karjalainen Timo P. & Reinikainen Kalle 2008. Vaelluskalojen palauttamisen sosiaaliset edelly-tykset ja vaikutukset Oulujoella. Julkaisussa: Laine Anne (toim) Palaako lohi Oulujokeen? Lop-puraportti Oulu- ja Lososinkajoilla tehdyistä selvityksistä 2006-2007. Suomen ympäristö 5/2008.Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Oulu, 18–31.

Laine Anne (toim.) 2015. Vesien tila hyväksi yhdessä. Ehdotus Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalu-een vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021. Kuulemisasiakirja. Elinkeino-, liikenne jaympäristökeskus.

Laine Anne (toim.) 2008. Palaako lohi Oulujokeen? – Loppuraportti Oulu- ja Lososinkajoillatehdyistä selvityksistä 2006–2007. Suomen ympäristö 5/2008. Pohjois-Pohjanmaan ympäristö-keskus, Oulu.

Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yhteistyöllä parem-paan vesienhoitoon. Koonnut: Laine Anne et al. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Kainuunympäristökeskus. Ympäristöministeriö. Vammalan Kirjapaino Oy 2009.

Yle Uutiset, Keski-Suomi 12.6.2012.

49

LIITE I Kysely Oulujoen käytöstä

Oulujoen moninaiskäytön mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Webropol-kysely 1.

Taustakysymykset

1. Vastaajan sukupuoli2. Vastaajan ikä3. Vastaajan asuinkunta4. Vastaajan asuinalue

Kokemuksia ja näkemyksiä Oulujoesta

5. Kerro, miten käytät Oulujokea. Missä käyt ja mitä teet?6. Kuinka usein käyt joella tai sen rannalla?7. Mitä hyviä puolia Oulujoessa on?8. Mitä huonoja puolia koet joessa olevan? Mitä haasteita tai ongelmia joen käyttöön liit-

tyy?9. Miten toivoisit, että jokea voisi käyttää? Kerro ideoitasi joen käyttöön liittyen.10. Mitä Oulujoki merkitsee sinulle?

LIITE II

TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI - YHTEENVETO Vaikutukset ToteutettavuusVähäinen myönt./kielt. HuonoSuuri myönt./kielt. Keskiverto

Hyvä

Vaikutus tavoitteeseen

Suunnittelunvaihe: (ei ole

aloitettu, suunnitelma,suunnitelma ja lupa,toteutus aloitettu)

Toteutettavuus

(tekninen,taloudellinen,oikeudellinen:huonoimman

mukaan)

Rahoitus KustannusTäytäntö

önp.kesto

Vastuutahot

OSA 1. ELINYMPÄRISTÖJEN LAATUSäännöstelyn haittoja vähentävät toimenpiteet Vedenlaatu/maisema Oikeud/Tekninen Vesivoimayhtiöt VesivoimayhtiötKunnostukset (Hupisaaret + vesitys) Kalakannat/maisema/vetovoimaSuunnitelma Oulu (+OE) 100-200t 1 v Oulun kaupunki

Rantojen raivaus ja maiseman avaukset Maisema/virkistys/vetovoima Maanom., kunnat <100 t 1-3 v Maaomistajat ja kunnat

Utajärven vedenlaadun parantaminen Maisema/virkistys Suunnitelma Taloudellinen OuMo + (muut?) 100t 1-2 v Kunta/vesivoimayhtiö

OSA 2. KEHITTÄMINENMontan luonnonmukainen kalatie (+ kiinniottolaite) Kalakan/vaellusyht./imagoSuunnitelma ja lupa Taloudellinen Fortum + muut 4,1 ME 1-3 v. Fortum + muut

Merikosken kalatien toiminnan tehostaminen (+ kiinniottolaite) Kalakan/vaellusyht./kalastus Tekninen Oulun Energia 50-100t 1-3 v Oulun Energia/RKTL

Kutu-uomat (Utajärvi) Kalakannat Suunnitelma Taloudellinen? OuMo? 250t 4-5 v ?

Kasvatus- ja istutusmenetelmät Kallakannat aloitettu Voimayhtiöt 50-100t 1 - 3 v Viranomainen/voimayhtiöt

Lohikalojen viljelykantojen kehittäminen (kanta, monimuotoisuus) Kalakannat/kalastus/matk. ei ole aloitettu Voimayhtiöt 100-250t 3-10 v Viranom, voimayht, RKTL

Lohikalojen ylisiirrot (lohi ja taimen 100-500 kpl/v) Kalakannat/kalastus/matk. Toteutus aloitettu ? 35-50 t/v heti ?

Kaavoitus (asuinalueet, reitistöt, kulkuoikeudet) Maisema, virkistys Oikeudellinen ? < 3 v? Maanom., kunnat, PPL

Uusia kalastus- ja matkailukohteita Virkistys/matkailu/kalastus Kunnat/yritykset 25 t/Muhos heti Kehittämisyhtiöt/yrittäjätOSA 3. MONINAISKÄYTTÖ YHTEISTYÖSSÄ

Jokityöryhmän perustaminen Yhteistyö ja tuloksellisuus heti OuMo-ryhmä kutsuu

Yhteistyö vesienhoidossa Hyvä vedenlaatu 1 v Jokityöryhmä

Haittojen kompensointi ja velvoiteasiat Yhteistyö ja tuloksellisuus Oikeudellinen Lupa/Velvoitemuutos 3-10 v Viranom/Voimayh/jokitr.

Rahoituskanavien haku ja neuvottelu Yhteistyö ja tuloksellisuus 1-5 v. Jokityöryhmä

Oulujoen markkinointi ja tiedotus Virkistys/matk./vetovoima 3-10 v Jokityöryhmä/keh.yhtiöt

Tutkimus- ja tarkkailumallit Yhteistyö ja tuloksellisuus Oikeudelli/taloud Voimayhtiöt/OuMo ? ? Voimayht/RKTL

1

LIITE III Moninaiskäytön kehittämiskohteet