Opintojen kuormittavuus ja opintojen mitoittaminen

Suvi Jutila ja Miia WennströmW5W2-projekti

Opintojen mitoittaminen, Opiskelijan ajankäytön ohjaus ja

opintojen kuormittavuus

Mitoituksen perustana on opetussuunnitelmaprosessi

1. ANALYSOIDAAN KOULUTUKSENPERUSTEHTÄVÄ

2. MÄÄRITELLÄÄN KOMPETENSSIT JAASETETAAN TAVOITTEET

3. VALITAAN OIKEA OPETUSSUUNNITELMAMALLI

4. MÄÄRITELLÄÄN YDINSISÄLLÖT JA TYÖTAVAT JA MITOITETAAN NE OIKEIN

5. PYSTYTETÄÄN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄSEURANTAA VARTEN

PROSESSI ELI ETENEMISJÄRJESTYS

Akateemienen opeteussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -mitoitusopas löytyvät osoitteesta

http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/korkeakoulupedagogiikan_perusmateriaali/index.html

Kun muotti on valittu, se täytetään ydinsisällöillä ja opetusmenetelmillä, jotka annostellaan mitoitusohjeen mukaan. Ylitäyttöä on aivan erityisesti varottava.

YDINAINESAnnaaikaa

ajatella

MITOITUSOPAS TYÖ-

TAVAT ENPÄ UNOHDATEHDÄ KUNNOLLISTAOPINTO-OPASTA

INNOSTAVAHAVAINNOLLINEN

OPINTO-OPAS

Osaamis-tavoitteet

Onneksi tehtiinydinainesanalyysitkunnolla

OPINTOPOLKU OPETUSSUUNNITELMASSA

Mitoitusperusteet

Yliopistoissa suositellaan mitoitusohjeeksi:Anna Aikaa Ajatella - Suomalaisten

yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/

korkeakoulupedagogiikan_perusmateriaali/nro8_anna_aikaa_ajatella_2007.pdf

Opintojen mitoittaminen

Mitoittaminen tehtävä joko todellisen tiedon perusteella tai annettujen ohjeiden mukaan (Mitoitusopas). vrt. intuitiivinen mitoittaminen ja kertoimien käyttö = vanhat opintoviikot tehdään opintopisteiksi käyttämällä vain tiettyjä kertoimia

Jokaisella opettajalla on oltava samat mitoitusperiaatteet oikeudenmukaisuusperiaate

Mitoitusperiaatteet on hyväksyttävä yhteisesti ja niistä on hyvä keskustella laajasti kussakin koulutusohjelmassa

Kun opinnot on hyvin mitoitettu, täytyy huolehtia, että opiskelijat käyttävät mitoitetun ajan opiskeluun. Pelkkä mitoittaminen ei siis riitä!

Annaaikaa

ajatella

MITOITUS-OPAS

ANNA AIKAA AJATELLA – mitoitusopas:•Mitoitusoppaan suhdeluvut pohjautuvat syvällisen oppimisen tavoitteluun, ei selviytymiseen ja minimityöhön, jolla opintojaksoista pääsee läpi.

•Jokaisella opetustavalla on omat suhdelukunsa, jolla voidaan määritellä opiskelijalle oppimiseen varattava kokonaisaika.

•Mitoittamisen reunaehdot selvitettävä tarkoin (aika, opetusresurssit, opetussuunnitelma- kokonaisuus, jne.).

•Mitoituksessa keskityttyvä pelkästään työtunteihin, ei ajatteluun pisteillä.

Mitoitusvirhe on luvallista tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen

Opintojen mitoittaminen

Työajan ainoa käyttökelpoinen

perusyksikkö on tunti

4800tuntia

3200tuntia

3 x 1600 tuntia=3 x 60op=180 op

1 opintovuosion 1600 tuntia

opiskelijan työtä, joka on60 opintopistettä (op)

2 x 1600 tuntia= 2 x 60op=120 op

vuodetrakenteellisestiyhteismitallisia

UUSI300 op

TÄYDELLINENUUSMITOITUS

SISÄLTÖJÄ PAISUTTAMATTA

Vuotuinen työaika on 1600 h, jos tehollisia opiskelukuukausia on 10 kk työaika 160 h/kk ja kun kuukaudessa on 21 työpäivää, yhdelle päivälle jää 7,6 h työaikaa.

1600 h opiskelijan työtä on 60 opintopistettä 1 op = 1600/60 = 26,67 h opiskelijan työtä eli

1 h = 0,0375 op

X op * 26, 67 = Y h eli

X op = Y h * 1/26,67 = Y h * 0,0375

, missä X = opintopistemääräja Y = opiskelijan opiskelutyö tunteina

MITOITTAMINEN

Anna Aikaa Ajatella -kirja

Opetusmuodot ja mitoitusOpetusmuodot

Opetusmuodot on luokiteltu käytettyjen opetusmenetelmien mukaan

Tärkeimmät opetusmuodot ovat esittävä opetus, toiminnallinen opetus, tehtäväohjattu opetus, kirjallisuudella opetus ja virtuaaliopetus

Arviointimenetelmä vaikuttaa opiskelun kuormittavuuteen.

Syventävät opinnot ja aine-/perusopinnot erotetaan toisissaan mitoitettaessa. Syventävissä opinnoissa opiskelijan itsenäisen opiskelun suhdeluku on kerrottava 2:lla.

Suhdeluvut aine- ja perusopinnoilleSuhdeluku

Esittävä opetus luennot: 1:1 tai 1:3 => 2 – 4 h harjoitukset: 1:2 => 3 hToiminnallinen opetus minimi kerroin 1:2 => 3 h aktivoivat luennot: 1:2 => 3 h ohjatut harjoitukset: 1:3 => 4 h aktivoiva havainnollistaminen:

1:1 tai 1:2 => 2 – 3 h Työharjoittelu Ongelmakeskeinen opetus: 1:5 => 6 h seminaarit: 1:2 => 3 hTehtäväohjattu opetus

Esim. kirjallinen tuotos, artefakti, esittävä tuotos, autenttinen tehtävä

Kirjallisuudella opetus kirjallisuus oheislukemistona Kirjallisuus suoritetaan erikseen

kirjatenttinä (s.58) Kirjallisuudesta vaaditaan erillinen suorite

(yksi lukukerta lasketaan s.59) Kirjallisuus hakuteoksen tapaan käytettynä (yksi lukukerta

lasketaan s.59)

Virtuaaliopetus Samat kertoimet, mutta huomioidaan 8-24hopetusympäristöön tutustumista

Ohjattu opetus

OPINTOPISTE KIINNITETÄÄN OPETUSMUOTOIHIN Anna Aikaa Ajatella -kirjassa

Opiskelijan omaa työskentelyäOpiskelua yhteensä


Arviointimenetelmän vaikutus mitoitukseen

Arviointimenetelmiä: Perinteinen tentti

muunnoksineen Tehtäväksi annot Jatkuva arviointi

Mitoittaminen: Perinteinen tentti:

jokaista 40h opiskelijan työtä varataan 8h tenttiin valmistautumisaikaa

Tehtäväksi annot: Jos kirjallinen tuotos Siihen varattava aikaa. Myös kirjallisuuteen perehtymiseen varattava aikaa.

Jatkuvassa arvioinnissa ei tarvitse opiskelijalle varata aikaa erikseen kurssin suoritukseen. Huom. tällainen menetelmä lisää opiskelijoiden aktiivisuutta kurssin aikana yleisesti

VAIKUTUS MITOITTAMISEEN

Arviointimenetelmä ohjaa opiskelijan ajankäyttöä Anna Aikaa Ajatella -kirja

Tehtäväohjattu opetusKontaktiopetusta ei lainkaan, tai se onhyvin vähäistä ja tilanteenmukaista mitoitusperustana tuotos

kirjallinen tuotos, (sanamäärä) Autenttinen* tehtävä, (tunnit)

työmäärä laskennallinen sanamääräisenä opiskelija tuottaa 100 sanaa tunnissa normaalia tekstiä ja 50 sanaa

vaikeaa tekstiä. esim. 3 op essee tarkoittaa 80 tunnin työtä

kirjastotyöskentelyä 2 h kirjallisuuteen perehtymistä (500 s.) 20 h kirjoittamista 58 h eli 23 sivua

*Autenttinen tehtävä= artefakti, piirros, tietokoneohjelma, visuaalisesti tai auditiivisestivälitettävätuotos, tallenne tai mallinnos

OPISKELIJAN TYÖMÄÄRÄ TEHTÄVÄKSIANNOISSA


Kirjallisuuteen perehtyminen

kirjallisuus oheislukemistona ei lasketa erillistä kuormittavuutta (vrt. esittävä opetus)

kirjatentti, 100 sivua 20 h / 30 h huom! Ei koske kaunokirjallisuuden mitoittamista esim. 3 op (80 h) luetaan 400 sivua kotimaista tenttikirjallisuutta

tai 266 sivua vieraskielistä kirjallisuudesta vaaditaan referaatin,

kotiesseen, oppimispäiväkirjan tai vastaavan erillisen suoritteen tekemistä

Mitoitus: annetaan aikaa lukemiseen, että tehtävän tekemiseen kirjallisuutta käytetään tutkimuksellisessa

työssä hakuteoksen tapaan Mitoitus:

Anna Aikaa Ajatella -kirja: Taulukko 14 ”Ymmärtävä oppiminen ja aika”: Mahdollista lukea 100 sanaa minuutissa helppoa suomenkielistä tekstiä. Minimissään varataan aikaa helpon suomenkielisen kirjallisuuden perehtymiseen 2,5 min/sivu, kun sivulla 250 sanaa 24 sivua/tunti

KIRJALLISUUS


TehtäväAiemmin Algebran kurssi (2ov) sisälsi 27h luentoja ja 39h harjoituksia.

Tosiologian professori halusi tietää kuinka monta opintopistettä hänen kurssinsa olisi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeilla. Millaiseen tulokseen hän tuli?

Algebran kurssi on peruskurssi.

Ratkaisu (Peruskurssi)

Tavoitteena on, että 2 ov (80h) opintojakso saadaan 3 op:n (80h) opintojaksoksi.

Opiskelijan kokonaistyömäärä riippuu opetustavan valinnasta (tapa A ja B):

A) aktivoivat luennot + toiminnalliset/ohjatut harjoitukset = 27h*3 + 39h*4 = 237h

B) esittävät luennot + esittävät harjoitukset = 27h*2 + 39h*3 = 171h

Arviointimenetelmän vaikutus opiskelijan työmäärään:Jos kurssilla on perinteinen tentti: (X/40h)*8h = esim. (171h/40h)*8h = 34,2hJos kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia: Ei lisää opiskelijan työmäärää.Jos kurssilla vaaditaan erillinen tuotos: Tapauskohtaisesti selvitettävä

Kurssin opiskelijan työmäärä on, jos siihen sisällytetään perinteinen tentti, B) 171h + 34,2h = 205,2h tai A) 237h +47,4h =284,4h.

Opintopisteinä nämä ovat 205,2h * 0,0375 = 7,70 tai 284,4h * 0,0375 = 10,67 opintojakso on ylikuormittunut

Algebran kurssiopiskelijan työmäärä

Luennot Harjoitukset

Aktiiviset Suhdeluku 1:2

Opiskelijan työmäärä = 27h*3

Esittävät1:1


Esittävät1:2


Toiminnalliset/ohjatut1:3 tai 1:2

Opiskelijan työmäärä = 39h*4 tai min 39h*3

Tuning-projekti:opiskelijan työmäärän arviointi

opintojaksolla1.

Opintopisteiden ja opiskeluun varatun tuntimäärän kartoitus

3. Kuormittavuuden ja toteutuneiden

opiskelutuntimäärien tarkastelu

4. Opintojakson kehittäminen

(opintopistemäärien, sisältöjen tai

opetusmenetelmien muuttaminen)

2. Opintojakson

sisällön ja opetusmenetelmien

sekä opiskelijan ajankäytönsuunnittelu

Tuning-projekti: Opiskelijan kuormittavuuden arviointi (linkki vanhentunut)http://www.tuning.unideusto.org/tuningeu/index.php?option=com_docman&task=view_category&catid=36&Itemid=59&order=dmname&ascdesc=ASC’TUNING PROJEKTI Kuomittavuudesta: http://www.unideusto.org/tuningeu/workload-a-ects.html

Myös henkilökunta pystyy seuraamaan opiskelijoiden etenemistä tehokkuus- ja vaikuttavuusmittareiden avulla

KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE

TYÖELÄMÄ

AJANKÄYTÖN HALLINTA

OPINTOJEN ETENEMINEN

OPINTOPOLKU2.vsk.1.vsk. 3.vsk. 4.vsk. 5.vsk.

Olli opiskelija

Ajankäytön seuranta

TOTTA TOTISESTI!KEVÄÄN TASOTESTI LÄHESTYY. TÄYTYNEE OPISKELLA TÄYDELLÄ TEHOLLA

HOPS

TYÖELÄMÄPALAUTE

Opinto-oppaisiin opintojaksojen tietoihin on kuvattava avoimesti ja läpinäkyvästi mitoitusperusteet ja osaamistavoitteet.

Opintojakson tietoihin joko opinto-oppaaseen tai muualle opiskelijalle helposti saatavalle on lisäksi kuvattava arviointimenetelmät ja –kriteerit, jotka tukevat osaamistavoitteita, sekä opintojakson aikataulut

Opintojakson aikana opiskelijalle on hyvä antaa ajankäytön ohjausta. Kerrottava esimerkiksi ohjatun ja itsenäisen työn määrä, mitä opiskelijalta vaaditaan. Lisäksi on opiskelija tehtävä tietoiseksi omasta ajankäytöstään tukee opiskelijoita itseohjautuvuuteen

Parasta ajankäytön ohjausta on, kun opiskelija itse seuraa omaa opiskeluaan vähintään 5 viikon ajan. Tämä on tehokkain tapa oppia ymmärtämään omaa opiskeluaan ja oppia omaa ajankäytön hallintaa!

Opiskelijan ajankäytön ohjausta

Opiskeluun käytetyn ajan seuraaminen hyödyllistä

2003 ajankäytön seurannassa olleet 1.vsk:n opiskelijaa saivat keskimäärin 2,9 ov enemmän opintoviikkoja kuin vastaavat muut 1 vsk:n opiskelijat.

Toisena lukuvuonna nämä opiskelijat saivat keskimäärin 9,5 opintoviikkoa enemmän kuin muut vastaavat opiskelijat.

Näyttäisi siltä, että oman ajankäytön seuranta 1.vsk:lla auttaa opiskelijoita saamaan nopeammin opintoviikkoja sekä ensimmäisellä että toisella vuosikurssilla

"Aina ajoissa” jatkoselvitys opiskelijoiden ajankäytöstä Sähkö- jatietotekniikan osastolla 2004.kooste:http://www.ee.oulu.fi/research/opintotoimisto/WikinLiitetiedostot/

OpetuksenKehittaminen/RaportitJaHankkeet/MuutRaportit/STO_Aina_Ajoissa.pdf

Kirja: http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/sarja_A/pdf/A26.pdfOPISKELIJAN AJANKÄYTÖN OHJAUS: nettisivut

http://www.ttk.oulu.fi/opetuksen_kehittaminen/tuutorointi/AinaAjoissa.htm

Valmistuneiden vertailuAjankäytön seurannassa olleet (2003, 2004) 1.vuosikurssin opiskelijat/muut samana vuonna aloittaneet Tilanne helmikuussa 2009

VALMISTUNEET2003 opiskelun

aloittaneet2004 opiskelun

aloittaneet

Ajankäytön seurannassa olleet

Valmistuneita 11/48 =22,9 %

Valmistuneita 4/45 =

8,9 %Vertailuryhmä(muut samana vuonna aloittaneet)

Valmistuneita 17/256 =

6,6 %

Valmistuneita 1/202 =0,5 %

”Valmistumisriski” v.2003 ajankäytön seurannassa olleilla oli 4 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän opiskelijoilla.

”Valmistumisriski” v.2004 ajankäytön seurannassa olleilla oli 18 kertaa suurempi kuin vertailuryhmän opiskelijoilla.

Vertailuryhmän ja seurannassa olevien lähtötasossa ei ollut eroja. [lähtötaso= opintoviikot ennen seurantaan osallistumista (syksyn opintoviikkokertymä) ja lähtöpisteet yliopistoon tullessa]

Miten opiskelijan ajankäyttö ja osaamistavoitteet liittyvät toisiinsa?

Osaamistavoitteisiin ei päästä ilman opiskelijan opiskeluun käyttämää aikaa

Opiskelijat useinkaan eivät hahmota osaamistavoitetta (miksi?), joten arviointimenetelmät ohjaavat opiskelijan ajankäyttöä suurimmaksi osaksi

Myös kurssien sijoittuminen opetussuunnitelmaan ja muihin kursseihin nähden vaikuttaa ajankäyttöön

Itsenäinen pohdintatehtävä: Mieti seuraavan kuvan avulla lisäten mielessäsi uusia laatikoita, että mitkä muut asia vaikuttavat opiskelijan ajankäyttöön?

Opiskelijan näkökulma osaamistavoitteisiin, arviointiin

ja ajankäyttöön

Työskentely-

menetelmät

Opiskelustrategia

(pinta – syvä)

Ajankäyttö

Oppimistulokset

ArviointiOsaamistavoitteet

Opintojaksojen sijoittuminen

ajallisesti keskenään (OPS)

Opettaja voi monin eri tavoin vaikuttaa opiskelijan oppimistuloksiin

Miten opettaja näkee osaamistavoitteiden ja ajankäytön yhteyden?

Opettajan pitää kirjoittaa osaamistavoitteet koulutusohjelman kompetensseihin ja opetussuunnitelmaan peilaten

Osaamistavoitteiden saavuttamiseen ajan arvioiminen on vaikeaa. Siksi onkin helpompi mitoittaa aika peilaten opetusmuotoihin ja käyttää esimerkiksi Anna Aikaa Ajatella kirjan mitoitusohjeita.

Arviointimenetelmät pitää tukea osaamistavoitteiden saavuttamista

Opiskelijan opintojaksolle käytettävissä oleva aika ja opiskelijan motivaatio vaikuttavat myös osaamistavoitteiden saavuttamistuloksiin

Osaamistavoitteiden saavuttamisen tasoa ja opiskelijan ajankäyttöä tutkimalla voidaan saada selville, paljonko osaamistavoitteiden saavuttamiseen kuluu aikaa.

Opetusmetodit, työskentely-

muodot

Osaamistavoitteet

Arviointikriteerit ja -metodit

Käytettävissä oleva aika

Ajan mitoittaminen

OPS ja Opintojakson tavoite

Opettajan näkökulma osaamis-tavoitteisiin, arviointiin ja

ajankäyttöön

Osaamistavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa aikaa on vaikea arvioida suoraan. Kannattaa käyttää ”kiertotietä”!

kiertotie

Suora tie

Kuormittavuuden tarkastelu Kuormittavuuden jatkuva seuranta ja arviointi tärkeää! Pelkkä ajankäytön tarkastelu ei kerro kaikkea

kuormittavuudesta Tärkeää huomioida mahdollisimman moni

kuormittavuuteen liittyvä tekijä Ihanteellisinta olisi käyttää mahdollisimman montaa

menetelmää rinnakkain esim. ajankäytön seurantaa, opiskelijoiden haastatteluja, opetussuunnitelman arviointia

Opintojen kuormittavuuteen vaikuttavat seikat

Opiskelijan yksilöpsykologiset lähtökohdat: opintotyytyväisyys, stressinsietokyky, opintojen vaatimukset ja hallintamahdollisuudet

Ajankäytölliset lähtökohdat: Opiskelijan käytössä oleva aika suhteessa työmäärään, johon vaikuttavat henkilökohtaiset ja opintoihin liittyvät aikataulutukset esim. opintosuunnitelman aikataulutus

Opetussuunnitelman näkökulma: Opintojen linjakkuus, kumuloituvuus*, mitoitus, käytännön toteutus, resurssit jne.

* Kumuloituva oppiminen = opittu tieto rakentuu aikaisemmin opittuun tietoon. Aiemmin opittu tieto on siis pohjana opetettavalle asialle.

Kuormittavuuden tarkastelu

Kuormittavuuden tarkastelu opintojaksolla Antaa opettajalle tietoa oman kurssin

kuormittavuudesta Mitoittamisen välttämätön tuki Ei kerro kokonaiskuormittavuuden kokemuksesta;

yksittäiseen opintojaksoon käytetyllä ajalla ja kuormittavuuden kokemuksella ei vahvaa yhteyttä

Seurantaa opintojaksotasolla (esim. Wennström 2006, Haluaisin kyllä ymmärtää)

Vaatii vähemmän resurssejaKokonaiskuormittavuuden tarkastelu

Antaa opiskelijan arjesta totuudenmukaisemman kuvan

Seurantaa viikkotasolla (esim. Jutilan tutkimukset OY:n sähkö- ja tietotekniikan osastolla)

Vaatii opettajilta paljon yhteistyötä

YLIKUORMITTUNUT OPISKELIJA MINIMOI OMANAJANKÄYTTÖNSÄ JA KESKITTYY VAIN KURSSIN LÄPÄISYYN

YMMÄRTÄVÄÄNOPPIMISEENVAADITTAVATODELLINENTYÖMÄÄRÄ

MINIMILÄPÄI-SYYN VAADIT-TAVA TODEL-LINENTYÖMÄÄRÄ

TODELLINENOPISKELIJAN TEKEMÄ TYÖ

OPISKELIJA-POLUN MAH-DOLLISTAMATODELLINENTYÖMÄÄRÄ

VAIKUTTAA:-YKSILÖLLISET TEKIJÄT(MOTIVAATIO, KYVYT..)-OPPIMISEN KUMULOI-TUMINEN-VAIKEUSTASO-OPETUKSEN JA OHJAUKSEN LAATU

VAIKUTTAA:-OPINTOJEN RAKEN-TEEN SAMANA PYSY-MINEN (TENTIT, HARJOITUSTYÖT...)

NÄYTTÄÄ VAKIOITU-VAN

VAIKUTTAA:-YHTÄ AIKAA TOTEUTU-VIEN OPINTOJAKSO-JEN MÄÄRÄ-KURSSIEN PIRSTALEI-SUUS-OPISKELIJAN KURSSI-AHNEUS

VAIKUTTAA:-EDELLISTEN LISÄK-SI MYÖS OPISKE-LUN ULKOISETTEKIJÄT (PERHE,TYÖ, ELÄMÄNTI-LANNE, TOIMEEN-TULO...)

40 t 8 t 20 t 12 t

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:

Miten ylikuormittavuutta ehkäistään? Lähtökohtana osaamistavoitteet

Selkeä, läpinäkyvä tavoite (ei ”vaalilupauksia”) Selkeä, läpinäkyvä arviointi (metodit ja kriteerit) Joustavia oppimistehtäviä, jotka tukevat tavoitetta

(opiskelija voi valita itselleen tehokkaimman opiskelumenetelmän)

Joustavia arviointimenetelmiä Selkeä keskimääräinen syvällisen oppimisen

mahdollistava ajankäyttösuositus Opetussuunnitelma, joka mahdollistaa edellisen Opintojen kumuloituvuus ja linjakkuus niin opetus-

suunnitelman kuin yksittäisten opintojaksojenkin tasolla

Esimerkkejä kuormittavuuden kokemuksista

Seurantaa opintojaksotasolla (Wennström 2006) Aikaa käytetty paljon mitoitettua vähemmän Ylikuormittavuutta tuntevia kuitenkin melko paljon

> Mistä johtuu?? ”Jonkin verran tekemistä. Ennen tenttiä vähän stressiä.

Lukeminen olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin.” ”Tenttiin lukiessa tuntui että ei opi mitään, koska muistiinpanot

olivat irrallisesti jaoteltu.” ”Aikapula esseen kirjoitusvaiheessa, virhearviointi.” ”Ennen esseen palautusta todella kiire. Johtui osin omasta

aiemmasta aikaansaamattomuudesta ja osin monista tenteistä.” ”Kokeeseen lukuaikana vähän stressasi, että miten kerkeää

sisäistää sen ison alueen, kun oli muitakin tehtäviä ja kokeita tulossa.”

”Ei oikeastaan juuri tähän kurssiin liittyen. Tietysti näin joulun alla on ”koesuma” ja töiden palautuksia, se oli ehkä sellainen yhteisstressi.”

Esimerkkejä sopivasta

kuormittavuudesta

”Ei ollut, koska käännöstehtävät olivat kiinnostavia.” ”Kurssi ei ollut erityisen kuormittava. Koetehtävänä oli tekstin

analysointia kotona, johon annetut kolme päivää riittivät.” ”Ei ollut. Esseitä oli mukava kirjoittaa, mutta vielä mukavampaa

olisi ollut, jos meille olisi annettu edes jonkunlaisia ohjeita.” ”Ei ollut oikeastaan missään vaiheessa. Tentin aikaan oli

muitakin tenttejä aika lähekkäin, mutta sain ajankäyttöni aika hyvin suunniteltua, niin ei stressi päässyt yllättämään.”

Esimerkkejä ylikuormittavuuden kokemuksista (Wennström 2006)Keskustelut opiskelijoiden kanssa Sattumat: sairastuminen, muu elämä, tenttikirjan puute,

ope ”sössii” ryhmätyöt viikon päähän Ajankäytön hallinta: suunnittelun puute tai

epäonnistuminen, ennakoinnin vaikeus Kiinnostus: ”pakkopulla” kuormittaa, aikaa halutaan käyttää

vähän Lukujärjestys: lukuvuoden epätasaisuus Oma opiskelutyyli: työskentelymenetelmät, jotka eivät tue

omaa opiskelutyyliä

AIKA JA OPISKELU?-OPISKELIJAN TEHTÄVÄ: KÄYTTÄÄ AIKAA OPISKELUUN (MIN 40 h/vk);OPPIMINEN TAPAHTUU OPISKELIJAN AJASSA

-OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS-TILANTEEN AIKANA

-OPISKELU JOKA EI PALVELE OPPIMISTA SITOO SEKÄ OPISKELIJAN ETTÄ OPETTAJAN AIKAA

-JOS OPISKELIJA EI KÄYTÄ TARPEEKSI AIKAA YMMÄRTÄÄKSEEN ASIOITA, OPISKELU EI PALVELE KETÄÄN

-OPISKELIJAN KANNATTAA PYRKIÄ KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA (AJANKÄYTÖN HALLINTA)

”Opetusteosta ei voi seurata suoraan oppimistulosta, sillä oppiminen on aina seurausta oppijan

toiminnasta.”

OPETUSTEKO OPPIMISTEKO OPPIMISTULOS

-OPPIMINEN EI YLEENSÄ EHDI TAPAHTUA OPETUS-TILANTEEN AIKANA

-AJAN VARAAMINEN ITSENÄISEEN TYÖSKENTELYYN ON TÄRKEÄÄ

-PYRITÄÄN KILPAJUOKSUSTA AJAN KANSSA YHTEISTYÖHÖN AJAN KANSSA

Akateeminen opetussuunnitelmatyö ja Anna Aikaa Ajatella -kirjat löytyvät tästä

Lukujärjestys 30hNimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41

klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tapa7-8

8-9 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li


10-11 FY LTekn.eng L Mat.PKI L Johd.o H Mat.alg L

11-12 FY LTekn.eng L Mat.alg L

12-13 Mat.alg L FY L Mat.PKI L

13-14 Mat.alg L FY L Mat.PKI L

14-15 Mat.alg H FY H

15-16 Mat.alg H FY H

16-17 Johd.o L

17-18 Johd.o L

18-19

19-20

20-21

21-22

22-23

23-24

24-01

H = harjoitukset, L = luennot, Li = laskuillat (pienryhmäohjaajien järjestämät laskutilaisuudet)

Varataan opiskelulle aikaa

Varataan aikaa ½ h luennoille (2h luento) valmistautumiseen

Varataan aikaa 3h harjoituksiin (2h harjoitukset) valmistautumiseen

Lukujärjestys 48 hNimi: Kalle Kiila Lukujärjestys viikko: 41

klo ma 4.10. o.tapa ti 5.10. o.tapa ke 6.10. o.tapa to 7.10. o.tapa pe 8.10. o.tapa la 9.10. o.tapa su 10.10. o.tapa7-8


9-10 Mat.PKI H Johd.o L Mat.PKI L Johd.o H Mat.PKI Li Johd.o HT

10-11 FY LTekn.eng L Mat.PKI L Johd.o H Mat.alg L Johd.o HT

11-12 FY LTekn.eng L Mat.alg L Mat.PKI HT

12-13 Mat.alg L FY L Mat.PKI L FY OL

13-14 Mat.alg L FY HT FY L Mat.PKI L Mat.alg HTR Mat.PKI HT FY HT

14-15 Mat.alg H FY H Johd.o HTR Mat.PKI HTR Mat.alg HTR Mat.PKI OL

15-16 Mat.alg H FY H Johd.o HTR Mat.alg OL Mat.alg HT16-17 Johd.o L17-18 FY HT Johd.o L

18-19Tekn.eng OL

19-20

20-21

21-22

22-23 Johd.o OL

23-24

24-01

H = harjoitukset, L = luennot, Li = laskuillat (pienryhmäohjaajien järjestämät laskutilaisuudet)HTR = harjoitusten tekeminen ryhmässä ilman ohjaaja, OL = omaa lukuaikaa, HT = itsenäistä harjoitusten tekemistä

Opintojen kuormittavuus ja opintojen mitoittaminen

Education

Transcript of Opintojen kuormittavuus ja opintojen mitoittaminen