Opeussuunnitelman yhteinen osa - Etelä-Savon ammattiopisto...Kone- ja metallialan perustutkinto...

1

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMA

Kone-ja metallialan perustutkinto

Automaatiotekniikan ja kunnossapidon

osaamisala,

kunnossapitoasentaja

Valmistustekniikan osaamisala,

koneistaja

levyseppähitsaaja

Tutkinnon oppilaitoskohtainen

opetussuunnitelma koskee

- ammatillista peruskoulutusta

- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja

Voimassa 1.8.2015 alkaen

2

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja

Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................... 4

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO .......................................... 5

1.1 Ammattialan kuvaus .......................................................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen............................................................................................................................... 6 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa ............................................... 7 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat ..................................................................................... 9 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä ........................................................................................................ 10

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ................................................. 11

2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ....................................................................................................................... 11 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osp) ............................................................................................. 11 2.1.2 Koneistuksen perustyöt (15 osp) .................................................................................................................... 14 2.1.3. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (15 osp) ................................................................................................. 17

2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ......................................................... 20 2.2.1 Koneistus (30 osp), koneistajan pakollinen tutkinnon osa ............................................................................. 20 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (30 osp), levyseppähitsaajan pakollinen tutkinnon osa .................................................. 24

2.3 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ................... 29 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset (30 osp) ........................................................................................................... 29 2.3.3 Kunnossapito (30 osp) ..................................................................................................................................... 33

2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT ..................................................................................................................... 37 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (15 osp) .............................................................................. 37 2.5.14 Asennushitsaus (15 osp) ............................................................................................................................... 39 2.5.15 Hitsaus (15 osp) ............................................................................................................................................. 43 2.5.16 IW-Hitsaus (15 osp) ....................................................................................................................................... 46 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (15 osp) ................................................................................................. 49 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt (15 osp) ............................................................................................................... 52 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys (15 osp) ....................................................................................................................... 55 2.5.22 Ohutlevytyöt (15 osp) ................................................................................................................................... 57 2.5.27 CNC-sorvaus (15 osp) .................................................................................................................................... 61 2.5.31 Manuaalikoneistus (15 osp) .......................................................................................................................... 63 2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ............................................................................................................ 66 2.5.44 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................................................... 68 2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta .............................................................................................................. 69 2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta .................................................................................................... 70 2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .......................... 71 2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................... 71 2.5.49 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................................. 73 2.5.50 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................................... 75 2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 77 2.5.52 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .................. 77

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ........................................................ 77 3.2 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) .......................................................................... 78

3.1.1 Äidinkieli .......................................................................................................................................................... 78 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi ....................................................................................................................... 81 3.1.3 Vieras kieli, englanti ........................................................................................................................................ 84

3

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ............................................................................. 89 3.2.1 Matematiikka .................................................................................................................................................. 89 3.2.2 Fysiikka ja kemia ............................................................................................................................................. 92 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ..................................................................................... 95

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) ............................................................. 99 3.3.1 Yhteiskuntataidot ............................................................................................................................................ 99 3.3.2 Työelämätaidot ............................................................................................................................................. 102 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta ............................................................................................................................ 104 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto .......................................................................................... 106

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) ...................................................................................... 110 3.4.1 Kulttuurien tuntemus .................................................................................................................................... 110 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ..................................................................................................................... 113

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ..................................... 118

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ........................................................................................................................... 118 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ................................................................. 119 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja ......................................................................................... 119 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ........................................................ 119 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ............................... 119

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ...... 119

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ............ 120 6.1 Arviointi ............................................................................................................................................................... 120 6.2 Työssäoppiminen ................................................................................................................................................ 123 6.3 Ohjaus ................................................................................................................................................................. 123

Liitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus)

www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.

Pedagoginen ohjelma liitteineen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat

Opintojen jaksotussuunnitelmat

Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

http://oph.fi/download/162880_kone_ja_metallialan_pt_01082015.pdf

http://www.esedu.fi/

http://www.esedu.fi/nykyisille_opiskelijoille/opetussuunnitelmat

4

JOHDANTO

Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen

opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu

tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan

Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,

tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai

osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n

ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon

muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja

toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja

sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat

nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,

joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä

yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset

sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat

lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia

opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.

Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman

pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,

yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä

ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia

päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.

Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää

hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.

Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi


5

1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO

1.1 AMMATTIALAN KUVAUS

Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset

perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin

sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen

johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on

materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää

käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut

osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa

käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja

työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä

toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä

laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia.

Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa

- automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan ja

- valmistustekniikan osaamisalan

Mikkelissä ja Pieksämäellä ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona voi opiskella molempia osaamisaloja (nuoret ja aikuiset).

Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen tutkinnossa

Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation

laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä

on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan

toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin.

Kansainvälisyyden toteutuminen tutkinnossa

Kansainvälistyvässä maailmassa me kaikki kohtaamme erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Yritysten

kansainvälistyessä ja Euroopan tullessa yhtenäiseksi alueeksi myös työmarkkinat muuttuvat.

Tavoitteena on edesauttaa vieraiden kulttuurien kohtaamista ja ymmärtämistä. Tutkinnon suorittaja

voi lähteä ulkomaille työssä oppimaan tai suorittamaan erilaisia opintoja omien tarpeittensa

mukaan. Kansainvälistyminen tarjoaa tutkinnon suorittajalle myös mahdollisuuden tutustua

oppilaitoksessa opiskeleviin ja vieraileviin muiden maiden opiskelijoihin. Toimiessa heidän

kanssaan opiskelija saa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita yli rajojen. Kansainvälistymisen

painopisteet ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa (Hollanti, Saksa ja Slovenia). Kansainväliset

vaihdot ovat tavoitteellista toimintaa. Myös monet eri alan ulkomaalaiset vierailijat ja

opiskelijaryhmät tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen.

6

1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.

Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.

Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:

ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen

ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/33824/ops/rakenne

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/33824/naytto/rakenne

7

1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON

AMMATTIOPISTOSSA

Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.

Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa

Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O

saam

isp

iste

et

(osp

)

Am

mati

llin

en

peru

sko

ulu

tus

Näytt

ötu

tkin

to

KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 180

2 Ammatilliset tutkinnon osat 135

2.1 Pakolliset tutkinnon osat 45

2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt

2.1.2 Koneistuksen perustyöt

2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

15

15

15

x

x

x

x

x

x

2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat 30

2.2.1 Koneistus (koneistaja)

2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt (levyseppähitsaaja)

30

30

x

x

x

x

2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat

60

2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset

2.3.3 Kunnossapito

30

30

x

x

x

x

2.5 Valinnaiset tutkinnon osat

8

2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus

2.5.14 Asennushitsaus

2.5.15 Hitsaus

2.5.16 IW-hitsaus

2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus

2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt

2.5.21 NC-tarkkuussärmäys

2.5.22 Ohutlevytyöt

2.5.27 CNC-sorvaus

2.5.31 Manuaalikoneistus

2.5.43 Yritystoiminnan suunnittelu

2.5.44 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta

2.5.45 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta

2.5.46 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta

2.5.47 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista

2.5.48 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

2.5.49 Yrityksessä toimiminen

2.5.50 Huippuosaajana toimiminen

2.5.51 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp

2.5.52 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

15

5

15

15

-

-

-

-

x

-

-

-

-

-

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

-

3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -

3.1.1 Äidinkieli

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

3.1.3 Vieraat kielet

x

x

x

-

-

-

3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 x -

3.2.1 Matematiikka

3.2.2 Fysiikka ja kemia

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

x

x

x

-

-

-

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -

3.3.1 Yhteiskuntataidot

3.3.2 Työelämätaidot

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

x

x

x

x

-

-

-

-

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -

9

3.4.1 Kulttuurien tuntemus

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4

x

x

-

-

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja x -

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

x -

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen

kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).

Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta

vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten

tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa

enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten

ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla

ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT

Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS),

näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa

opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen

etenemisaikatauluun.

10

1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ

Valmistustekniikan osaamisala

Levyseppähitsaajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen

levyraaka-aineista ja päätyen hitsattuihin kokonaisuuksiin, jotka on viimeistelty pintakäsittelyä tai

muuta jatkokäsittelyä varten. Levyseppähitsaajan työpaikkoja ovat mm. telakat, konepajat,

teollisuuden kunnossapito, offshoreteollisuus sekä itsenäisenä yrittäjänä.

Koneistajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä koneistustyökokonaisuuksia alkaen

akseliraaka-aineista ja päätyen koneistettuihin tuotteisiin. Koneistajan työpaikkoja ovat mm.

konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä.

KONEISTAJAN/LEVYSEPPÄHITSAAJAN POLKU

Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala

Kunnossapitoasentajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä pneumaattisia, hydraulisia ja

sähkömekaanisia ja asentaa vastaavia toimilaitteita. Kunnossapitoasentajan työpaikkoja ovat mm.

konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä.

KUNNOSSAPITOASENTAJAN POLKU

Asennuksen ja automaation

perustyöt

Koneistuksen perustyöt

Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

Levy-ja hitsaustyöt

Koneistus

Valinnaiset tutkinnon osat, esim. hitsaus,

NC-tarkkuussärmäys

Asennuksen ja automaation perustyöt

Koneistuksen perustyötLevytöiden ja

hitsauksen perustyötSähkömekaaniset

asennuksetKunnossapito

Valinnaiset tutkinnon osat, Levy- ja

hitsaustyöt/Koneistus

11

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT

2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT

2.1.1 ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (15 OSP)

Ammattitaitovaatimukset

Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia

lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita

lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita

koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä

käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta

tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa

selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti

tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä

pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet

paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön

valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän

sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta

yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat

tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta

perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista

suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla

varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen

tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella

tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon

laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa.

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

12

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa

Oppimisen arviointi*

Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.

Osaamisen arviointi*

Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Pneumatiikan, hydrauliikan ja asennusten perusteet

• asennus- ja kokoonpano-piirustukset • sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaaviot • työohjeiden sekä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden noudattaminen • koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä • käsityövälineiden turvallisuus ja niiden kunnosta huolehtiminen • laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla sekä konevesi-vaa’alla • kierteiden tunnistaminen mittaamalla ja kierteiden valmistaminen manuaalisesti • vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä tiivisteiden asennuksia • pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet • paineilman tuottamisen perusasiat

Opetusmenetelmät • opetuskeskustelut

• oppimistehtävät

• asiantuntijavierailut ja -luennot

• harjoitukset, näytöt

Oppimisympäristöt

• opetus toteutetaan tietopuolisilla

opinnoilla luokkatilassa tai

verkko-oppimisympäristössä

sekä erilaisilla käytännön

harjoituksilla kone- ja metallialan

työpajassa.

• työssäoppiminen

Harjoitustyöt • asennus- ja

kokoonpanopiirustusten luku- ja

piirtoharjoitukset

• vierintälaakerien, tiivisteiden

asennus sekä ketju- ja hihna-

asennus harjoitukset (mm. SKF:n

ja FAG:n

laakeriasennuspenkeissä)

• pneumaattiset ja hydrauliset

kytkentäkaavioiden

piirustustehtävä (mm. FluidSIM-

ohjelmistolla)

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/33824/ops/tutkinnonosat/43166

13

• laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • oman työn arviointi

• hydrauliikka- ja

pneumatiikkakäyttöisten

järjestelmien kytkentä-

harjoitukset (mm. Feston ja

SMC:n opetuslaitteilla)

Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö)

Sähkötekniikan perusteet • sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta • yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasen-nuksia koskevat perusasiat • tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturval-lisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyö-turvallisuuskoulutuksesta • perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista • sähkötekniikan perusmittaukset yleismittarilla • varmistaa työkohteen jännitteet-tömyyden ja suojamaadoituksen • yksinkertaisten sähkömekaa-nisten ohjauksien toteuttaminen kaavioiden perusteella • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • oman työn arviointi

Opetusmenetelmät

• opetuskeskustelut


• asiantuntijavierailut ja – luennot


Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkko-oppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla sähköosaston työpajassa

Harjoitustyöt • sähkömekaanisen ohjauksen harjoitustehtävät • sähkötekniikan peruslaskutoimitukset • yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitukset Näyttötehtäväaineistot: – omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö)

Vaadittavat erillispätevyydet

Muuta huomioitavaa

SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus sisältyy osana opintoihin

Omavastuu kortin lunastamisesta.

EA1-koulutus

tekninen englanti (englannin kieliset manuaalit)

äidinkieli (työsuunnitelma)

matematiikka (sähkösuureet)

14

2.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset.

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen

teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen

koneenpiirustuksen mittakaavat

piirtää leikkauskuvannon

porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen

eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille

tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa

laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet

sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä

käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa

valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin

asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu

jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja

valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja

mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle

kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen

tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti

valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein

teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella

valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla

valita oikean poranterän kierrereikään

viimeistellä valmistamansa kappaleen

mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä

tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


15










esimerkkejä

Teknisen piirustuksen perusteet

• yksinkertaisen koneenpiirustuksen piirtäminen • teknisen piirustuksen standardit, teknisen konepiirustuksen projek-tioiden kääntöjen hallitseminen ja piirtämänsä koneenpiirustuksen mitoittaminen • koneenpiirustuksen mittakaavat • leikkauskuvantojen piirtäminen



• asiantuntijavierailut ja –

luennot


Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan

tietopuolisilla opinnoilla

luokkatilassa tai verkko-

oppimisympäristössä sekä

erilaisilla käytännön harjoituksilla

kone- ja metallialan työpajassa.

Harjoitustyöt

• koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla

Koneistuksen perustyöt • porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteet




16

• eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja nimetä ne eri koneistusmenetelmille • työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa • työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet • lieriöpintoja ja viisteitä sorvaaminen, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä • keskiö- ja kierukkaporien, kierretappien ja kierreleukojen käyttäminen • työstöarvojen valinta ja terien asettaminen työstökoneille • ruuvipuristimen asettaminen jyrsinkoneen pöydälle ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu • tasopintoja jyrsiminen • erilaisten porakoneiden ja poraustyökalujen käyttäminen • mitoittaminen ja piirrottaminen työ-piirustuksen mukaisesti • porattavan kappaleen kiinnittäminen koneruuvipuristimeen • eri kierretyyppien tunnistaminen ja kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti • työstötilanteeseen oikeiden työstöarvojen ja terien valitseminen sekä terien asentaminen oikein • poran teroittaminen käsivaraisesti hiomakoneella • kierteiden valmistaminen kierre-tapilla ja -pakalla • oikean poranterän valinta kierrereikään • viimeistelytyöt kappaleelle • rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä mittaaminen • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • työstökoneen huolto

• työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus


luennot


Oppimisympäristöt

• opetus toteutetaan







Harjoitustyöt • porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteiden käytännönharjoitukset • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen • jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä • poran käsivarais- ja koneella teroittaminen • mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä • piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi • koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus • työstökoneiden huollot • opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Koneistustekniikat -kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia.

Näyttötehtäväaineistot:

– omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto


Muuta huomioitavaa

Tulityö- ja työturvallisuus-korttikoulutus sisältyy osana opintoihin


17

tekninen englanti


matematiikka (geometria, työstöarvot)

2.1.3. LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset.


lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät

piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa

piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin

leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti

leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan

kulmata ja pyöristää levyaihioita

käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä

tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla

käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä

tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia

polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan

hitsata kaasuhitsausprosessilla

hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla

hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla

levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä

mitata pituus- ja kulmamittoja

tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

18

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että










esimerkkejä

Levytyötekniikan perusteet

• työpiirustuksien, kuvantojen ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät) lukeminen ja ymmärtäminen • työsuunnitelman laatiminen • levyosien levityksiä käsityö-menetelmin • CAD-ohjelman (3D-mallinnus) käyttö piirtämiseen • työpiirustuksien lukeminen sekä leikkauskuvantojen ja muotoja sijaintitoleranssien sekä hitsaus-merkintöjen ymmärtäminen

Opetusmenetelmät




luennot


Oppimisympäristöt






kone- ja metallialan

työpajassa/konepajalla.

• koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla


19

Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina

käytämme kone- ja metallialan

kirjallisuutta kuten mm. Teknisen

piirustuksen perusteet,

Hitsaustekniikat ja

teräsrakenteet, Hitsaustekniikka

(opiskelukirja) kirjaa.

• koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla • levityskuvannoissa käytämme

Levitysoppi levy- ja peltisepille

oppikirjaa ja esim. Inventor 3D

CAD – ohjelmistoa.

Levytöiden ja hitsauksen perustyöt

• levykappaleiden työpiirustuksien hahmottaminen kappaleen kuvannoista ja mitoitusmerkin-töjen ja tavalliset hitsausmerkin-töjen ymmärtäminen • yksinkertaisten kuvantojen piirtäminen levyosista, projektioiden käännöt sekä leikkauskuvantojen piirtäminen ja mitoittaminen • keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämis-tekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin • levyjen leikkaaminen kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levy-saksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti • levyjen leikkaaminen suuntaus-leikkurilla; perussäätöjen sekä levyjen asetuksien ja kiinnityksien tekeminen mittojen mukaan • kulmata ja pyöristää levyaihioita • erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä • työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla • pylväs- tai säteisporakoneet • ruuvi- ja vetoniittiliitokset • levyjen polttoleikkaaminen käsi-varaisesti piirrotusten mukaan




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • polttoleikkausharjoituksia CNC-plasmaleikkurilla

• takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn,

20

2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLI SET TUTKINNON OSAT

2.2.1 KONEISTUS (30 OSP), KONEISTAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA


Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä

• kaasuhitsausprosessin perusteet • puikkohitsausprosessin perusteet • MAG-hitsausprosessin perusteet • levyosien liittäminen yhdellä juotosmenetelmällä • pituus- ja kulmamittoja mittaaminen

• hitsauskoneen huolto

• työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (C-luokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos

• Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset

• opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräs-rakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. • työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä.




Muuta huomioitavaa



tekninen englanti


matematiikka (geometria, kustannuslaskenta)

21

koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla

CNC-tekniikan perusteet

materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet

valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen

käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä

käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen

kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten

määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille

sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä

kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä

valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä

kellottaa kiinnittimiä

käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä

tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia

kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla

käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten

käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit

valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen

kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden

tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan

viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti

laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia

tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet

työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä

työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

selviytyy työtilanteista englannin kielellä.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.





22






esimerkkejä

Tekninen piirustus ja suunnittelu

• koneenpiirustuksen projek-tioiden, leikkauskuvantojen, mitoituksien sekä niihin liittyviä toleranssien ja pintamerkkien ymmärtäminen • koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla piirtäminen sekä tallentaa CNC-työstökoneille sopivaan muotoon




luennot


Oppimisympäristöt







Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD. Ohjelmistolla • 3D-mallinnusharjoitus ja tulostaminen 3D-tulostimella

Koneistaminen • CNC-tekniikan perusteet • materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet • piirustuksen mukaisen materiaalin valinta ja työvarojen huomioiminen sekä oikean työstöjärjestyksen määrittäminen • erilaisien mittavälineiden käyttö sekä mittavälineiden tarkastami-nen ja asettaminen ennen käyttöä • kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita käyttämällä turvallisesti suojavarustein • koneistettavan kappaleen kiinnittäminen niin, että kappaleen




luennot


Oppimisympäristöt







23

muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina • tarvittavien apukoneistuksien valmistaminen kiinnitystä varten • taloudellisuus työstöarvoissa eri terille ja erilaisille raaka-aineille • kappaleiden sorvaaminen, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisä-puolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvat-tavia kierteitä • kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniik-kaa • terien kunnostaminen ja tarvitta-essa pikateräsmuototerien hionta • jyrsimällä valmistaa monimuo-toisia kappaleita, joissa on taso-pintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä • kiinnittimien kellottaminen • jakopään käyttäminen jyrsinkoneessa • porakoneella tarkkamittaisien reikien ja upotuksien valmis-taminen • pikateräsporien kunnostaminen poranteroituskoneen avulla • konekalvimen käyttö sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä työvarojen määrittäminen konekalvainta varten • hiomakoneen käyttö ja yleisim-pien laikkatyyppien tuntemus • hiomalla valmistaa tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen • hiomalaikan oikea kiinnittäminen ja oikean pyörimisnopeuden valinta laikalle sekä tarvittaessa hiomalaikan kunnostaminen • valmistamansa kappaleen viimeistely ja tarkistusmittaukset konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimuksien mukaisesti • laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia • tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet • työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä • työstökoneiden huolto • työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä • selviytyy työtilanteista englannin kielellä.


Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen • jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä • poran käsivarais- ja koneella teroittaminen • mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä • piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi • koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla • CNC-työstökoneen rakenne- ja käyttöharjoitukset • opiskelumateriaalina




Hitsaustekniikat ja



• CAD-piirtämisharjoitukset

esim. Inventor 3D CAD –

ohjelmistolla.


– omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö)

24


Muuta huomioitavaa



Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin


tekninen englanti



2.2.2 LEVY- JA HITSAUSTYÖT (30 OSP), LEVYSEPPÄHITSAAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA


Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten.


lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen

laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman

leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat

suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen

tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet

levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa

tehdä levynkäyttösuunnitelman

syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset

suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta

arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua

perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen

leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa

suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä

levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset

matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita

valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten

aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset

ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen

säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet

käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa

laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle

suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella

25

särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet

laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet

laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman

tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle

tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä

lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS)

hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät

hitsien tarkistusmittaukset

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

suorittaa puikkohitsauksia

MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia

hitsata standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C

laskea työ- ja materiaalikustannuksia



koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla hitsaus-liitoksia sisältävän levytyökokonaisuuden tai osakokonaisuuksia työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaito-vaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.










26


esimerkkejä

Tekninen piirustus ja suunnittelu

levyrakenteiden työ-piirustuksien lukeminen hitsausmerkintöineen

laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman





Oppimisympäristöt

• opetus toteutetaan tietopuolisilla

opinnoilla luokkatilassa tai verkko-




Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina käytämme

kone- ja metallialan kirjallisuutta

kuten mm. Teknisen piirustuksen

perusteet, Hitsaustekniikat ja



• levitysopissa käytämme




• 3D-mallinnusharjoitus ja tulostaminen 3D-tulostimella

Hitsaus- ja levytyötekniikka

suuntaisleikkurien toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat

leikkaustehtävien suorittaminen mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen

leikkaustuloksen tarkista-minen mittatarkkuuden ja laadun osalta sekä tarvit-tavien korjaustoimen-piteiden suorittaminen

levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa

levynkäyttösuunnitelma

leikkaustyön parametrien syöttäminen CNC-koneel-





Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan tietopuolisilla

opinnoilla luokkatilassa tai verkko-





Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen

27

le ja niihin tarvittavien muutoksien tekeminen

käsivaraisen termisen leikkauksen suorittaminen piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla

arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua

perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssi-hilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen?

mallineen avulla leikkaa-minen ja moottoroitujen polttimien, polttimen kuljetusvaunujen ja putken pyörityslaitteiden käyttäminen leikkauksessa

lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksien suorit-taminen sekä osapyö-ristykset

levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset

matematiikka

muotomallineen valmis-taminen pyöristysten muodon tarkistusta varten

aihioiden päiden esitaivutuksen merkitys taivutuksessa

pyöristyssäteen muutoksen huomioiminen levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuen

pyöristyskoneen telojen säätäminen ja pyöristys-virheiden tunteminen

kulmauskoneen käyttäminen ja hyödyntäminen sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa

oikaistun pituuden laskeminen sekä työ- ja taivutusjärjestyksen laatiminen tuotteelle

yksinkertaisien särmäyk-sien suorittaminen

• polttoleikkausharjoituksia CNC-plasmaleikkurilla

• takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (C-luokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos

• opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, hitsaustekniikat ja teräs-rakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset

• työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä.



28

manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella

särmäyspuristimen ohjaustoiminnot

särmäystyökalujen valitseminen, asenta-minen ne paikoilleen ja tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteiden suorittaminen

särmäyksen työjärjes-tyksen laatiminen ja oikaistun pituuden laskeminen

taivutussuunnitelman laatiminen tuotteelle ase-tetuilla mittavaatimuksilla

CNC-ohjelmien laatiminen piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle

tavallisten levyraken-teiden kokoonpano- ja hitsaustyöt

standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisien hitsausohjeiden (WPS) lukeminen


hitsien tarkistusmittaukset

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

puikkohitsauksia

MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia

standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaan hitsaaminen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C

laskea työ- ja materiaalikustannuksia



koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä

29

nimiä ja käsitteitä englannin kielellä

työtilanteista selviytyminen englannin kielellä.


Muuta huomioitavaa





englanti (manuaalit, suullinen esitys)


matematiikka (geometria, massan laskenta, kustannuslaskenta)

2.3 AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON

OSAT

2.3.1 SÄHKÖMEKAANISET ASENNUKSET (30 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja tekee työpiirustusten, kaavioiden ja ohjeiden mukaan koneissa ja laitteissa käytettävien komponenttien, toimi- ja automaatiolaitteiden asennuksia. Hän tuntee ohjasjärjestelmissä yleisimmin käytetyt komponentit, niiden toimintaperiaatteen ja asentaa niistä toimivan kokonaisuuden tai osakokonaisuuden suorittamalla komponenttien asennuksen lisäksi tarpeelliset kaapeloinnit ja johdotukset. Hän suorittaa vianetsintää, huoltoa ja vaihtaa koneiden osia. Tutkinnon suorittaja tuntee kunnossapitojärjestelmien käyttötarkoituksen laitteiden kunnossapidossa.


suorittaa asennuksissa tarvittavia mittauksia

mitata epäkeskeisyyden ja heiton mittakelloa apuna käyttäen

suorittaa linjauksia linjauslaitteiden avulla

valmistaa ja asentaa tiivisteitä

tunnistaa vierintä- ja liukulaakerityypit ja osaa suorittaa niiden asennuksen ja irrotuksen

käyttää laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettäviä laitteita, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita

tarkastaa laakerien kunnon ja tarvittaessa irrottaa sekä vaihtaa laakerin

asentaa ja vaihtaa tehonsiirrossa käytettäviä kone-elimiä

voitelujärjestelmien periaatteet ja osaa asentaa niitä

asentaa ja säätää hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteita sekä suorittaa niiden putkistoon ja letkuihin liittyviä asennuksia

lukea ja piirtää koneenosia sekä hydrauliikkaan, pneumatiikkaan ja sähkötekniikkaan liittyviä kaavioita

30

tulkita kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksia

käyttää mittalaitteita sähköisten suureiden mittaamiseen toiminnan toteamiseksi

sähkömekaanisten komponenttien, kuten releet ja kontaktorit, toimintaperiaatteen ja suorittaa niiden asennuksen ja johdotuksen

asentaa ohjauslaitteita, riviliittimiä ja kaapelointeja ohjauskaappeihin ja koneisiin

suorittaa antureiden asennuksia ja osaa todeta niiden toiminnan mittaamalla

asentaa ja vaihtaa epätahti-, servo- ja askelmoottoreita

maadoituksen ja häiriösuojauksen periaatteet ohjausjärjestelmien sähkökytkennöissä

laskea työkustannuksia



tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet

lukea englanninkielisiä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeita



Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Laakereiden ja komponenttien asennus

• asennuksissa tarvittavat mittaukset




31

• epäkeskeisyyden ja heiton mittaaminen mittakelloa apuna käyttäen • linjauksien suorittaminen linjauslaitteiden avulla • tiivisteiden valmistaminen ja asentaminen • vierintä- ja liukulaakerityyppien tunnistaminen ja niiden asennuksien ja irrotuksien suorittaminen • laakerien asennuksissa ja irrotuksissa käytettävien laitteiden käyttäminen, kuten lämmitys- ja paineöljylaitteita • laakerien kunnon tarkistaminen ja tarvittaessa irrottaminen sekä laakerin vaihtaminen • asennus- ja vaihtotyöt tehon-siirrossa käytettävillä kone-elimillä • voitelujärjestelmien periaatteet ja asennustyöt • hydrauliikan ja pneumatiikan toimilaitteiden asennus ja säätö sekä niiden asennustyöt putkistoihin ja letkuihin • koneenosiin sekä hydrauliik-kaan, pneumatiikkaan ja sähkö-tekniikkaan liittyvien kaavioiden lukeminen ja piirtäminen • kokoonpano-, asennus- ja osapiirustuksien tulkitseminen • mittalaitteiden käyttäminen sähköisten suureiden mittaami-seen toiminnan toteamiseksi • sähkömekaanisten komponent-tien, kuten releiden ja kontak-torien, toimintaperiaatteet ja niiden asennuksien ja johdotuk-sien suorittaminen • ohjauslaitteiden, riviliittimien ja kaapelointien asentaminen ohjauskaappeihin ja koneisiin • antureiden asennuksien suorittaminen ja niiden toiminnan toteaminen mittaamalla • epätahti-, servo- ja askelmoot-toreiden asennus- ja vaihtotyöt • maadoituksen ja häiriösuojauk-sen periaatteet ohjausjärjes-telmien sähkökytkennöissä • laskea työkustannuksia • tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet • työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä • tavallisimpien laitteiden ja komponenttien englanninkieliset nimet


luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt

• mittakellon käyttö harjoitukset (epäkeskeisyys ja heitot)

• linjaustehtävä harjoitukset mm. langattomalla laserlinjauslaitteella ja linjauslevysarjoilla

• laakereiden asennus ja irrotus harjoitukset

• tehonsiirrossa käytettävien kone-elimien asennus ja vaihto

• voitelujärjestelmien asennustehtävä

• pneumatiikan toimilaitteiden asennusharjoitukset Feston ja SMC:n harjoitusympäristössä ja oikeilla koneilla

• hydrauliikan toimilaitteiden asennusharjoitukset

• pneumatiikka- ja hydrauliikkakaavioiden piirustustehtävät mm. FluidSIM-ohjelmistolla

• kokoonpano-, asennus- ja osapiirustusten oppimistehtävät

• asennustehtävän englannin-kielinen oppimistehtävä

• asennuksen kustannus-laskennan oppimistehtävä

• opiskelumateriaalina käytämme koneiden ja laitteiden käyttöoppaita sekä kunnossapidon kirjallisuutta kuten mm. Kuntoon perustuva kunnossapito – käsikirja ja Hydrauliputkistot.

32

• englanninkielisten käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden ymmärtäminen • työtilanteista selviytyminen englannin kielellä.

Näyttötehtäväaineistot: – Alvar-näyttöaineisto – muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö)

Sähkömekaaniset perustyöt

sähköisten suureiden mittausharjoitukset käyttämällä yleismittaria ja oskilloskooppia

releiden ja kontaktoreiden asennustehtävät

ohjauslaitteiden ja riviliittimien asennus ohjauskaappiin

erilaisten antureiden kuten mm. valokennon ja induktiivisen anturin asennustehtävä

maadoituksen ja häiriösuojauksen toteaminen ohjausjärjestelmän sähkökytkennässä

epätahtimoottorin asennus ja vaihto

servo- ja askelmoottorin asennus ja vaihto




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt

• sähkömekaanisen ohjauksen harjoitustehtävät • sähkötekniikan peruslaskutoimitukset

• yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitukset • oppimateriaalina käytetään laitteistojen käyttöoppaita, sähkötekniikan kirjallisuutta ja luentomateriaalia. • pneumatiikka- ja hydrauliikkakaavioiden kytkentätehtävät mm. FluidSIM-ohjelmistolla • tehtävät voivat olla yksittäisiä harjoituksia tai ryhmätöitä.



Muuta huomioitavaa

SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus osana opintoihin


33

tekninen englanti (englanninkieliset komponenttiluettelot, suulliset esitykset)


fysiikka (lämpöoppi)

2.3.3 KUNNOSSAPITO (30 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja tuntee pneumaattiset, hydrauliset ja sähkömekaaniset tavat aikaansaada liikettä, ja hän osaa asentaa vastaavia toimilaitteita. Hän tuntee ohjausjärjestelmien periaatteet. Hän tuntee sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet. Hän tietää paineen vaikutuksen pneumatiikassa ja hydrauliikassa ja niiden toimilaitteiden toiminnassa. Hän tuntee koneiden ja koneenelinten toimintaperiaatteita niin, että hän osaa tehdä tavanomaisia koneenasennustehtäviä ja voiteluhuoltoa. Hän osaa perusmetallien liittämisen perushitsaus- ja -juotosmenetelmillä sekä hallitsee peruskoneistusmenetelmät.


koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit

varmistaa sähköturvallisuuden

tunnistaa voiteluaineita sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä

suorittaa voiteluhuoltotehtäviä

tehdä koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteitä

tehdä käytön ja kunnonvalvonnan mittauksia sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta

tehdä myös kirjallisen raportin havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista

ymmärtää koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen niiden kunnossapidon ja käyttöturvallisuuden kannalta

tehdä mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikkajärjestelmien asennus- ja huoltotehtäviä

tehdä pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossapitotöitä, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa

paikallistaa ja korjata pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien vuotokohdat, suhtautuu vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannusvaikutusten vuoksi.

yleisimpien venttiilien rakenteen ja toiminnan sekä osaa asentaa niitä ja liittää putkistoja

osaa valvoa ja säätää laitteistoja energiatehokkaiksi

käyttää eri materiaaleja, kiinnityselimiä, liimoja ja lukitteita

rajakytkintyypit sekä osaa mitata kytkentöihin liittyviä signaaleja

tehdä asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneistustehtäviä ja hitsaustöitä sekä valmistaa työpiirustusten mukaan yksinkertaisia koneenosia ja teräsrakenteita.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

34











esimerkkejä

Kunnossapidon perusteet • koneturvallisuuteen liittyvät turvallisuusmääräykset ja automaattisiin koneisiin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit • varmistaa sähköturvallisuuden • voiteluaineiden tunnistaminen sekä niiden oikeaa säilytystä, käyttöä ja jäteöljyjen käsittelyä koskevia määräyksiä • voiteluhuoltotehtävät • koneiden ja laitteiden ennakko- ja käyttöhuollon ja korjaavan kunnossapidon huoltotoimenpiteet • käytön ja kunnonvalvonnan mittaukset sekä havainnoida koneiden kuntoa ja arvioida huoltotarvetta • kirjallinen raportointi havaitsemistaan huolto- ja korjaustarpeista • koneiden ja laitteiden puhtauden merkityksen ymmärtäminen niiden kunnossapidon ja käyttöturval-lisuuden kannalta • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys

Opetusmenetelmät




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt kone- ja metallialan työsalin koneiden turvallisuusmääräyksiin liittyvät harjoitustehtävät kone- ja metallialan työsalin koneille turvallisuusriskien kartoitustehtävä


35

• työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

tiedonhankinta tehtävä liittyen koneturvallisuuteen ja standardeihin sähköturvallisuuden varmistamisen harjoitustehtävät voiteluhuoltotehtävä koneille voiteluaineiden oppimistehtävät (kirjallinen) koneiden – ja laitteiden ennakkohuoltotehtävä (ryhmätyönä / yksin) mittaustehtävät lämpötilan mittauslaitteilla, sähköisellä stetoskoopilla, stroboskoopilla, endoskoopilla ja värähtelymittalaitteella

Opiskelumateriaalina käytämme Kuntoon perustuva kunnossapito – käsikirjaa soveltuvin osin, koneturval-lisuuden standardeja, Teollisuuden rasvavoitelu-kirjaa sekä komponenttien ja erilaisten aineiden tuoteoppaita.


Asennus- ja kunnossapitotyöt • mekaanisen voimansiirron sekä hydraulisen ja pneumatiikka-järjestelmien asennus- ja huoltotehtävät • pneumatiikka- ja hydrauliikkajärjestelmien kunnossapitotyöt, kuten paikallistaa ja korjata järjestelmien tyypilliset viat suodattimissa, antureissa ja toimilaitteiden toiminnassa • pneumatiikka- ja hydrauliikka-järjestelmien vuotokohtien paikallistaminen ja korjaaminen, suhtautuminen vakavasti niiden merkitykseen turvallisuuden, ympäristön ja kustannus-vaikutusten vuoksi • yleisimpien venttiilien rakenteet ja toiminnat sekä putkistojen asennus- ja liitostyöt




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt

mekaanisen voimansiirron harjoitus

36

• laitteistojen valvonta ja säätäminen energiatehokkaiksi • eri materiaalien, kiinnityselimien, liimojen ja lukitteiden käyttäminen • rajakytkintyypit sekä kytkentöihin liittyviä signaalien mittaaminen • asennus- ja kunnossapitotöihin liittyviä pieniä koneistustehtävät ja hitsaustyöt sekä työpiirustusten mukaan yksinkertaisen koneenosan ja teräsrakenteen valmistaminen. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

hydrauliikan putkiston asennusharjoitus

putki- ja letkuliittimien asennusvirheiden oppimistehtävä (kirjallinen)

kiinnityselimien, asennuksessa käytettävien liimojen ja lukitteiden oppimistehtävä (kirjallinen)

mekaaniset rajakytkimien ja turvaovirajakytkimen asennustehtävä

erilaisten rajakytkimien oppimistehtävä (kirjallinen)

yksinkertaisten koneenosien valmistusharjoitukset

työpiirustusten laatiminen

kunnossapidon sorvaus-, poraus-, jyrsintä ja hitsausharjoitukset

ohjelmoitavan logiikan ohjelmointitehtävä mm. Siemens Logolla



Muuta huomioitavaa



SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus osana opintoihin


tekninen englanti (englanninkieliset komponenttiluettelot, suulliset esitykset)


fysiikka (lämpöoppi)

37

2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT

2.5.13 ALUMIININ JA RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa.


lukea hitsausohjetta (WPS)

hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla

TIG/MIG–hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen

tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin

työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset

käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita

ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita

yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä

perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista

ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset

ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet

hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla

teroittaa volframielektrodeja

alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat

yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät

perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista

alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun

tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto)

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.




Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:

38

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa







esimerkkejä

Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen perusteet

• hitsausohjeiden (WPS) lukeminen ja ymmärtäminen hitsauksessa • ruostumattomien teräksien ja alumiinien hitsaaminen TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla • TIG/MIG–hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen • tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin • työympäristön ja materiaalin-käsittelyn erityisvaatimukset • käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita • ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita • yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä • perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista • ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset • ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet • hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla • teroittaa volframielektrodeja • alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat




luennot


Oppimisympäristöt





erilaisilla käytännön

hitsausharjoituksilla kone- ja

metallialan työpajassa.


Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • hitsausharjoituksia

• Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset

• opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräs-rakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia.


39

• yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät • perustiedot alumiinin hitsaus-lisäaineista • alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun • kaarijuotokset (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) • valitsemallaan prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

• asiakastyöt Al- ja Rst-teräksistä.



Hitsaajan pätevyyskokeet edellä mainituilla hitsausprosesseilla

SHY:n määräyksien ja ohjeiden mukaan.

www.shy-hitsaus.net/


Muuta huomioitavaa



tekninen englanti (CNC-manuaalit englannin kielellä)



2.5.14 ASENNUSHITSAUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla.

Tutkinnon osan suorittaja osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päälle hitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen.


hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia

hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa

kaasupoltinlaitteiston käytön

http://www.shy-hitsaus.net/

40

kovajuottamisen

kaasuhitsausprosessin

teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet

ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet

valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan

esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta

havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään

ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille

ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen

päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan

kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja

hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen

eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan

korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot

korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä

tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.











41


esimerkkejä

Asennushitsauksen perusteet • hitsausmerkinnät ja työpiirustuksien lukeminen • puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla hitsaaminen ja niiden keskeisten ominaisuuksien tunteminen sekä käyttöä rajoit-tavat tekijät asennusolosuhteissa • kaasupoltinlaitteiston käyttö • kovajuottaminen • kaasuhitsausprosessi • teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet • hitsauspaikalla vallitsevien olosuhteiden huomioiminen • sopivien lisäaineiden ja suojakaasujen valitseminen perusaineen mukaan • esivalmistetyöt hitsattavien kappaleiden ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta • lämmöntuonnin merkityksen huomioiminen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille • hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutuksien huomioiminen työkappaleeseen • päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikat • kuumilla oikaisun periaatteet ja yksinkertaisen oikaisun tekeminen • hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen • eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinta • korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkö-kemialliset jalousaste-erot • korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja, hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjen tekeminen • tulityöturvallisuus tilapäisellä tulityöpaikalla. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt • koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkko-opiskelumateriaali • levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) • levynkäyttösuunnitelman laatiminen • polttoleikkausharjoituksia ja harpin avulla

• takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla • harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) • hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (C-luokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos

• Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset (esim. putkelle)

• opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, hitsaustekniikat ja teräs-rakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. • työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä.

42



Hitsausvirheet

hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutuksien huomioi-minen työkappaleeseen.

yleisimpien hitsausvirheiden havaitseminen ja välttää ne työssään




luennot


Oppimisympäristöt







Harjoitustyöt • hitsausvirheiden silmämääräiset tarkastukset ja pienaliitoksessa murtokoe • oppikirjana mm. Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa,


Muuta huomioitavaa






43

2.5.15 HITSAUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää eri hitsausprosesseja ja -laitteita. Hän osaa hitsata ainakin kahdella eri hitsausprosessilla tavanomaista tuotevalmistusta vastaavalla tasolla.


valita hitsausprosessin käyttökohteen mukaan

hitsata puikkohitsausprosessilla (111) ja tietää sen tyypilliset käyttöalueet

puikkohitsauksessa käytettävät hitsausvirtalähteet, niiden käyttöominaisuudet ja -alueet

asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa sen käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja valita virtalähteen napaisuuden puikkotyypin mukaan

virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet niin, että suorittaa hitsausvirran säädöt

yleisimmät käytössä olevat hitsauspuikkotyypit, niiden standardimerkinnät ja valintaperusteet eri käyttökohteisiin

puikkoluetteloja ja vertailutaulukoita käyttäen valita hitsauspuikot työkohteeseen perusaineen ja hitsaustilanteen mukaan

hitsauspuikkojen oikeat varastointi-, kuivaus- ja käsittelytavat sekä käsittelee niitä oikein ja taloudellisesti

hitsata MIG- ja MAG-hitsausprosessilla (131, 135) ja tietää niiden käyttöalueet

hitsata TIG-hitsausprosessilla eri perusmetalleja ja tietää TIG-hitsausprosessin edut ja käyttöalueet

hitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet sekä tehdä niihin liittyvät valinnat hitsaustilanteen vaatimusten mukaisesti

asentaa hitsauslaitteiston käyttökuntoon ja suorittaa käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät

valita terästen MIG/MAG-hitsauksessa käytettävät lisäainelangat

valita MIG/MAG-hitsaukseen langan ohjausputken, syöttöpyörät ja virtasuuttimen valitun langan mukaan ja suorittaa niiden asennus- ja säätötyöt

valita käytettävän suojakaasun ja tuntee niiden tunnukset

asentaa suojakaasuvarustuksen hitsauslaitteistoon sekä tarkistaa ja säätää kaasun virtausmäärän hitsauskohteen mukaisesti

virtalähteiden hallinta- ja säätölaitteet

suorittaa hitsausparametrien, kuten langan syötön, jännitteen ja induktanssin säädöt, ja valita työkohteeseen soveltuvan kaarialueen

suorittaa MIG/MAG-hitsaustehtäviä lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa

ymmärtää ja osaa laatia hitsausohjeita (pWPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti


suorittaa hitsien tarkistusmittaukset

tehdä silloituksen railon ja hitsattavan kappaleen vaatimalla tavalla

monipalkohitsauksen edut ja tyypilliset käyttötilanteet

tunnistaa hitsausvirhetyypit ja niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D ja pystyy arvioimaan saavuttamiaan tuloksia silmämääräisesti ja mittaamalla

hitsausliitoksissa käytettävät railot ja liitosmuodot ja osaa valmistaa niitä

koneenrakennuksessa yleisesti käytettävien metallien hitsattavuuden

hallita hitsauksen aikaisia ja jälkeisiä muodonmuutoksia ja ymmärtää jännitysten vaikutukset

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 MUKAISEN pienahitsauskokeen levy/levy (FW) ASENNOISSA PB ML, PF, PD, HITSILUOKKA C.

44


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla puikko-, TIG- ja MIG- tai MAG-hitsausprosesseilla siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan prosessin ja hitsausparametrien hallinnalle asetettuja ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi hän hitsaa ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9616-2 mukaiset hitsauskokeet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.











esimerkkejä

Hitsausprosessien perusteet

puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsausprosessien hallitseminen.

eri hitsausprosessien käyttöalueet, koneiden huollot ja säädöt

valitsemallasi prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisesti piena-hitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C.

hitsien mitoitustavat, mitoitus-merkinnät ja tarkistus-mittaukset sekä hitsaus-ohjeiden ymmärtäminen

Opetusmenetelmät




luennot (mm. AGA:n luennot)


Oppimisympäristöt





erilaisilla hitsausharjoituksilla

koulutuskonepajan tiloissa.



45

yleisimpien hitsausvirheiden tunnistaminen ja tietää niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät.

standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset eri hitsiluokissa B, C ja D

hitsaustuloksien oma arviointi silmämääräisesti ja mittaamalla.

puikkohitsausprosessilla (111) o hitsausharjoitukset o hitsauslaitteiston

asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät

o hitsausvirran säädöt o hitsauspuikkotyypit ja

niiden valintaperusteet vertailutaulukon mukaisesti

o hitsauspuikkojen varastointi, käsittelytavat ja taloudellisuus

• MIG- ja MAG- hitsaus-prosesseilla (131,135)

o hitsausharjoitukset lyhytkaari-, sekakaari- ja kuumakaarialueilla sekä pulssikaarihitsauksen periaatteen ja sen tarjoamat edut hitsauksessa

o hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät

o lisäainelangat o suojakaasun valinta ja

suojakaasuvarustuksen asennus ja säätö

o hitsausparametrien säädöt

• TIG-hitsausprosessilla tehtävät hitsausharjoitukset

o hitsauslaitteiston asennus käyttökuntoon ja käyttöhuoltotehtävät

o hitsausohjeiden (WPS) laatimisharjoitus

o hitsien mitoitustavat, merkinnät ja tarkistusmittauksien harjoitukset

o hitsauskokeet: o hitsata valitsemallaan

prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen

Harjoitustyöt • Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset

• hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutus-konepajan tiloissa ja samalla on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet.

Opiskelumateriaalina käytämme SHY:n julkaisemaa opetusmateriaalia sekä Kemppi Oy:n WPS-ohjeistusta.





46

pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PB ml, PF, PD, hitsiluokka C.





Muuta huomioitavaa






2.5.16 IW-HITSAUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja saavuttaa IW-hitsaajan pätevyyden valitsemallaan hitsausprosessilla.


lukea standardeja SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 ja ymmärtää merkinnät

hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt

valita sopivat hitsauskaasut ja hitsauslisäaineet ohjeen mukaan

hitsata valitsemallaan prosessilla IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset

hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 JA/TAI SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD

valmistaa kokeissa tarvittavat hitsausrailot ja asemoida kappaleet pätevyyskoetta varten

tulkita hitsausohjeita (WPS) standardin SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti

lukea hitsausmerkinnät.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistelemalla hitsausrailon, asemoimalla ja silloittamalla koekappaleet, säätämällä hitsausparametrit hitsattavan kokeen mukaan ja suorittamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaiset hitsauskokeet ja hitsaajan pätevyyskokeet


47

valvotuissa olosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.










Teema Keskeiset sisällöt

Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Moduulit hitsaajan ammattitutkinnosta

puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsausprosessien hallitseminen. Eri hitsausprosessien käyttöalueet, koneiden huollot, säädöt ja valitsemal-lasi prosessilla hitsaaminen standardien IIW/IAB mukaisesti levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatutaso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset.

hitsien mitoitustavat, mitoitusmerkinnät ja tarkistusmittaukset sekä hitsausohjeiden ymmärtäminen






Oppimisympäristöt • opetus toteutetaan








• hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutus-konepajan tiloissa ja samalla


48

yleisimpien hitsausvirheiden tunnistaminen ja tietää niiden syntymiseen vaikuttavat yleisimmät tekijät.


hitsaustuloksien oma arviointi silmämääräisesti ja mittaamalla.

standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 5817 lukeminen ja merkintöjen ymmärtäminen

hitsausprosessien 135/136/138 ja/tai prosessien 111 ja 141 suoritustekniikat ja hitsausparametrien säädöt

sopivien hitsauskaasujen ja hitsauslisäaineiden valitseminen ohjeiden mukaan

valitsemallaan prosessilla hitsaaminen IIW/IAB mukaiset levy/levy pienahitsit (FW) asennoissa PA, PB, PG, PF ja PD ja putki/levy asennoissa PB, PF, PD ja PD≥ 60° sekä päittäishitsit (BW) asennoissa PA ja PF siten, että hitsien laatu-taso täyttää silmämääräisessä tarkastuksessa standardin SFS-EN ISO 5817 hitsiluokan C vaatimukset

valitsemallaan prosessilla hitsaaminen standardien SFS-EN 287-1 ja/tai SFS-EN ISO 9606-2 vaatimusten mukaisesti IIW/IAB:n määrittelemistä levy/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PB ml ja PF sekä putki/levy pienahitsauspätevyyskokeen (FW) hitsausasennoissa, PF ja PD

kokeissa tarvittavien hitsausrailojen valmistaminen ja kappaleiden asemointi pätevyyskoetta varten

hitsausohjeiden tulkinta (WPS) standardien SFS-EN-ISO 15609-1 mukaisesti

on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet.

Opiskelumateriaalina käytämme SHY:n julkaisemaa opetusmateriaalia sekä Kemppi Oy:n WPS-ohjeistusta.

www.shy-hitsaus.net/ .




49





Muuta huomioitavaa




matematiikka (kustannuslaskenta)

2.5.17 LEVY- JA HITSAUSALAN CNC-VALMISTUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja tekee työohjeiden ja piirustusten mukaan monimuotoisia levyosia jollakin NC-ohjatulla levyntyöstökoneella (laser-, vesi-, poltto- ja plasmaleikkauskoneella tai robotilla ja siihen kiinnitetyillä laitteilla). Hän tuntee hyvin käyttämänsä koneen toimintaperiaatteet ja osaa käyttää sitä turvallisesti ja tuottavasti.


valmistaa monimuotoisia kappaleita CNC-ohjatulla levytyökoneella

siirtää valmisohjelman CNC-koneeseen

ohjelmointiohjelman toimintatavan

tehdä CNC-ohjatulle levyntyöstökoneelle levyosien leikkaukseen liittyviä ohjelmia piirustusten mukaisesti (CNC-laserleikkauskone, CNC-vesileikkauskone, CNC-polttoleikkauskone, CNC-plasmaleikkauskone tai robotti)

lukea valmista ohjelmaa ja tulkita sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset

parametriohjelmoinnin perusteet

leikattavan levyn materiaalimerkinnät

käyttää nosturia ja siirtää levyt leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille

lasertyöstön tärkeimmät käyttöalueet teollisuudessa

selvittää käytettävän laserin laserluokan sekä laserluokkaa vastaavat vaaratekijät ja käyttöturvallisuusvaatimukset

valita ja säätää leikkausparametrit

suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet

vesileikkauslaitteen toimintaan ja käyttöön liittyvät tapaturmavaarojen ja terveyshaittojen estämiseen käytettävät suojelutoimet

ymmärtää korkean käyttöpaineen aiheuttamat rasitukset laitteistolle

ymmärtää vesileikkauksessa aiheutuvan leikkausäänen haitat ja suojautumisen

vesileikkauslaitteiston rakenteen, toimintaperiaatteen ja ohjauslaitteet

suorittaa levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet

suorittaa laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tietää tarkastettavat kohteet

yleisimmät hitsausrobottijärjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat

robotin koordinaatistot ja liiketyypit

ohjelmoida ja käyttää työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottia.


50


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla CNC-ohjelmoitavalla levyntyöstökoneella tai hitsauslaitteella työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen työkappaleen (levyosan tai tuotteen) tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.











esimerkkejä

CNC-leikkauksen ja -särmäyksen perusteet

• monimuotoisien kappaleiden valmistaminen CNC-ohjatulla levytyökoneella • valmisohjelman CNC-koneeseelle siirtäminen • ohjelmointiohjelman toimintatavat • CNC-polttoleikkauskoneelle levyosien leikkaukseen liittyvien ohjelmien tekeminen piirustusten mukaisesti • valmiin ohjelman lukeminen ja tulkitseminen sitä sekä tehdä siihen tarpeelliset korjaukset • parametriohjelmoinnin perusteet • leikattavan levyn materiaali-merkinnät • nosturin käyttäminen ja levyjen siirtäminen leikkauspöydälle aiheuttamatta vaurioita materiaalille




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt •työsuunnitelmien laatiminen

harjoituksien yhteydessä


51

• levyn paikoitusajoon kuuluvat toimenpiteet • laitteiston käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät ja tarkastettavat kohteet • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

•yksinkertaisten

leikkausohjelmien laatiminen ja

siirtäminen CNC-leikkaukseen

•leikkausparametrien valinta ja säätäminen Näyttötehtäväaineistot:


Robotiikka • yleisimmät hitsausrobotti-järjestelmät ja niissä käytetyt ohjelmointitavat • robotin koordinaatistot ja liiketyypit • työpaikkansa hitsaus- tai kappaleenkäsittelyrobottien ohjelmointi ja käyttäminen. • työturvallisuus • työympäristön siisteys ja järjestys • oman työn arviointi




luennot


Oppimisympäristöt







•Opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. ABB:n manuaalia ja verkko-opetusmateriaalia (Robo-Studio). • työssäoppiminen

Harjoitustyöt •työsuunnitelmien laatiminen


•yksinkertaisen hitsausohjelman laatiminen •hitsausparametrien valinta ja säätäminen •yksinkertaisen työkierron suorittaminen robotilla


Muuta huomioitavaa






52



2.5.18 LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖT (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan levy- ja teräsrakenteita lähtien levyraaka-aineista, rakenneputkista ja muotoraudoista ja päätyen pintakäsittelyä varten viimeistellyksi tuotteeksi.


lukea työpiirustuksia ja ymmärtää leikkauskuvannot ja muotoja sijaintitoleranssit sekä hitsausmerkinnät

laatia työsuunnitelman ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valita valmistusmenetelmät

paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti

paksujen levyjen leikkaamisen suuntaisleikkureilla, pyöristämisen ja särmäyksen

muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulmahiomakoneella ja muototeräsleikkureilla

tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaan levy- ja teräsrakennetöissä tarvittaville koneille

teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät

lukea standardin ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) ja suorittaa hitsaukset niitä noudattaen

tietää standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

käyttää ohjaimia ja kiinnitysvälineitä oikein

mitata esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemitat

silloittaa rakenneosat niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan

tehdä tarkistusmittaukset

selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, polttoleikkaamalla ja railonvalmistuskoneilla

tehdä teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutöitä hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla

kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen

suorittaa oikaisutyöt tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä käyttäen

käyttää turvallisesti teräsrakenteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä nosto-, kiinnitys- ja apulaitteita

hitsata standardien SFS-EN 287-1 JA SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja valmistamalla työpiirustusten mukaan jonkin raskaslevy- ja teräsrakennetyökokonaisuuden tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaito-vaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


53










esimerkkejä

Hitsausprosessien perusteet • työpiirustuksien lukeminen sekä leikkauskuvantojen ja muotoja sijaintitoleranssien sekä hitsaus-merkintöjen ymmärtäminen • teräsrakennetöissä tarvittavat hitsausprosessit (puikko-, MIG/MAG- ja TIG) sekä hitsien mitoitustavat ja -merkinnät • standardin ISO 15609-1 mukaisien hitsausohjeiden (WPS) lukeminen ja hitsauksien suorittaminen niitä noudattaen • standardin SFS-EN-ISO 5817 määrittelemät hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D

Opetusmenetelmät






Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt • työsuunnitelmien laatiminen


• hitsausmerkkien piirtämis- ja lukuharjoitukset • Kemppi Oy:n WPS-hitsausohjelukuharjoitukset.

Levy- ja muototerästyöt • työsuunnitelman laatiminen ja oikean kokoonpanojärjestyksen ja valmistusmenetelmän valitseminen • paksujen levyjen ja muototerästen sekä käsivaraisen että koneellisen polttoleikkauksen







54

suorittaminen SFS-EN ISO 9013 vaatimusten mukaisesti • paksujen levyjen leikkaaminen suuntaisleikkureilla, pyöristäminen ja särmääminen • muototerästen ja rakenneputkien katkaisutyöt sahaamalla, kulma-hiomakoneella ja muototeräs-leikkureilla • CNC-ohjelmien laatiminen • ohjaimien ja kiinnitysvälineiden oikea käyttäminen • esiasettelussa ja kiinnityksessä asento- ja rakennemittojen mittaaminen • rakenneosien silloittaminen niin, että riittävä rakennelujuus saavutetaan • tarkistusmittaukset • selvittää työpiirustuksista hitsausliitosten railotyypit ja valmistaa railot hiomalla, poltto-leikkaamalla ja railonvalmistus-koneilla • teräsrakenteiden muotoilu-, taivutus- ja oikaisutyöt hydraulisilla puristimilla ja taivutusvalssaimilla • kylmä- ja kuumaoikaisun suoritusperiaatteet ja vaikutukset työkappaleeseen • oikaisutyöt tarkoituksen mukaisilla työmenetelmillä • teräsrakenteiden kokoon-panossa ja asennuksessa käytettävien nosto-, kiinnitys- ja apulaitteiden turvallinen käyttäminen • standardien SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl hitsaaminen valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C. • työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

Oppimisympäristöt









• hitsausharjoitukset (asiakastyöt) suoritetaan eri prosesseilla koulutus-konepajan tiloissa ja samalla on mahdollista suorittaa pätevyyskokeet. CNC-plasmaleikkurin harjoitukset • Kemppi Oy:n WPS-hitsausohjeharjoitukset.

www.shy-hitsaus.net/ .




Muuta huomioitavaa




55




matematiikka (geometria, oikaistu pituus, kustannuslaskenta)

2.5.21 NC-TARKKUUSSÄRMÄYS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksien perusteella levyjen särmäyksiä merkkauksien mukaan ja etu- ja takavastetta hyödyntäen sekä ohjelmoida särmäyskoneen näyttöpaneelilta ja käyttää ohjelmointiohjelmaa.


särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytymisen särmäyksessä

käyttää särmäyspuristinta turvallisesti

lukea särmäystyön työpiirustuksia ja laatia työsuunnitelman

käyttää särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa ja siirtää taivutusohjelman särmäyskoneelle

särmäyskoneen NC-ohjelmoinnin näyttöpaneelilta

taivutuksen simuloinnin sekä automaattitoiminnolla että manuaalitoiminnolla

tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät

painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet

valita oikeat työkalut eri särmäystehtäviin

kiinnittää työkalut ja tehdä niiden säädöt ja tarkistukset

huolehtia työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta

käyttää nosto- ja siirtovälineitä ja käsitellä levymateriaaleja

mitata kulmat särmäyksen jälkeen ja tehdä korjausohjelmoinnit

käsitellä valmiita särmäystuotteita sekä pakata ja dokumentoida ne

käyttää laitteiston kunnonseurantaa ja tehdä käyttäjän huoltotehtävät.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osaamalla tarkkuussärmätä työpiirustusten mukaisia levyosia NC-särmäyskoneella työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla



56

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa







esimerkkejä

NC-tarkkuussärmäyksen perusteet

• särmäyksen tekniset perusteet ja aineen käyttäytyminen särmäyksessä • särmäyspuristimen turvallinen käyttäminen • särmäystyön työpiirustuksien lukeminen ja työsuunnitelmien laatiminen • särmäyspuristimen piirustus- ja taivutusohjelmaa käyttäminen ja taivutusohjelman särmäyskoneelle siirtäminen • särmäyskoneen NC-ohjelmointi näyttöpaneelilta • taivutuksen simulointi sekä automaatti- että manuaali-toiminnolla • tavallisimpien särmättävien materiaalien ominaisuudet ja särmäykseen vaikuttavat tekijät • painin- ja vastintyökalujen perusmallit ja käyttöalueet • työkalujen valitseminen eri särmäystehtäviin




luennot


Oppimisympäristöt





erilaisilla särmäysharjoituksilla



Harjoitustyöt • työsuunnitelmien laatiminen


• taivutusohjelmienharjoitukset (mm. Cybelec-ohjelma) • materiaalikustannuslaskenta

NC-tarkkuussärmäyksen perustyöt

• työkalujen kiinnittäminen ja niiden säätöjen ja tarkistuksien tekeminen • työkalujen varastoinnista ja käyttökuntoisuudesta huoleh-timinen • nosto- ja siirtovälineiden sekä levymateriaalien käsitteleminen • kulmien mittaaminen särmäyksen jälkeen ja korjausohjelmointien tekeminen




luennot


Oppimisympäristöt






57

• särmäystuotteiden käsitteleminen, pakkaaminen ja dokumentoiminen • laitteistojen kunnonseurannat ja huoltotehtävät. • työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

erilaisilla särmäysharjoituksilla



Harjoitustyöt • työkalujen asettamis-

harjoitukset

• taivutusohjelmienharjoitukset (mm. Cybelec-ohjelma) • kulmamittausharjoitukset




Muuta huomioitavaa





tekninen englanti (manuaalit englannin kielellä)


matematiikka (geometria, oikaistu pituus, kustannuslaskenta)

2.5.22 OHUTLEVYTYÖT (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittajan osaa valmistaa ohutlevykappaleita lähtien levyraaka-aineista ja päätyen viimeistellyksi levytuotteiksi. Hän osaa liittää ohutlevyjä hitsaamalla MIG-, MAG- ja TIG- hitsausprosesseilla sekä vastushitsausprosessilla (pistehitsaus). Hän osaa liittää levyjä myös ruuviliitoksilla sekä niittaamalla, saumaamalla ja liimaamalla.


lukea työpiirustuksia, kuvantoja (erityisesti leikkauskuvannot) ja piirustusmerkintöjä (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muotoja sijaintitoleranssimerkinnät)

laatia työsuunnitelman

ohutlevyosien levityksiä käsityömenetelmin

käyttää levityksen CAD-ohjelmaa (3D-mallinnus)

ohutlevytöissä käytettävät piirrotusmenetelmät ja merkintätavat sekä osaa käyttää piirrotusvälineitä tarkoituksenmukaisesti

leikata monimuotoisia kappaleita kuvioleikkurilla ja nakertajilla piirrotuksen mukaan

käyttää ohutlevyjen leikkaukseen tarkoitettuja suuntaisleikkureita

58

käyttää kulmauskonetta ja tietää kulmauskoneen säädöt ja säätöperiaatteet

valmistaa mittavaatimukset toteuttavan taivutussuunnitelman

käyttää särmäyspuristinta ohutlevyjen taivutukseen

valita soveltuvat kehrät, tehdä niiden tarvitsemat säädöt ja osaa vaottaa

tuntee ohutlevyjen saumaustyypit ja saumausmenetelmät sekä osaa valmistaa työkohteeseen tiiviin ja ulkonäöltään laatuvaatimukset täyttävän sauman

liimata ohutlevyjä

liittää ohutlevyjä ruuviliitoksilla

tehdä vetokaraniittiliitoksia

eri materiaalilevyjen (kupari, alumiini, muovitettu ohutlevy, hiottu ruostumaton teräs, haponkestävä teräs jne.) käsittelyn


vastushitsauksen toimintaperiaatteen ja soveltuvuuden eri materiaaleille ja levynpaksuuksille sekä laitteiden soveltuvuuden eri hitsauskohteisiin

hitsata vastushitsausprosessilla (pistehitsaus)

hitsata ohutlevyjä MAG-hitsausprosessilla

hitsata ohutlevyjä MIG-hitsausprosessilla

hitsata ohutlevyjä TIG-hitsausprosessilla

työn laatuvaatimukset tuntien arvioida työn viimeistelytarpeen ja suorittaa tarvittavat viimeistelytyöt, esimerkiksi hitsausroiskeiden ja terävien särmien poiston.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla työpiirustuksen mukaisen monimuotoisen ohutlevytyökokonaisuuden, jossa on tavanomaisia ohutlevytuotteilta vaadittavia mitta-, muotoja suoruusvaatimuksia, työpaikalla. Levytyökokonaisuuden levyliitoksia tehdään levymateriaalista riippuen MAG-, MIG- tai TIG- hitsausprosessilla. Lisäksi ammattitaito osoitetaan levytyökokonaisuuteen liittyen tai erikseen hitsaamalla vastushitsausprosessilla ja vähintään kahdella muulla ohutlevyjen liitosmenetelmällä (ruuviliitos, vetokaraniittaus, saumaus ja liimaus). Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.


Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkinto-tilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









59


esimerkkejä

Levitysoppi • työpiirustuksien lukeminen, kuvantojen (erityisesti leikkauskuvantojen) ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät sekä muotoja sijaintitoleranssimerkinnät) ymmärtäminen • työsuunnitelmien laatiminen • ohutlevyosien levitystyöt käsityömenetelmin • levityksen CAD-ohjelman (3D-mallinnus) käyttäminen




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt • opiskelumateriaalina




Hitsaustekniikat ja



• levitysopissa käytämme




Ohutlevytyötekniikka

• ohutlevytöissä käytettävät

piirrotusmenetelmät, merkintä-

tavat ja piirrotusvälineiden tarkoi-

tuksenmukainen käyttäminen

• työaikojen ja -ohjeiden

noudattaminen

• monimuotoisien kappaleiden

leikkaaminen kuvioleikkurilla ja

nakertajilla piirrotuksen mukaan

• ohutlevyjen leikkaaminen

• kulmauskoneen käyttäminen ja

kulmauskoneen säätäminen ja

säätöperiaatteet

• taivutussuunnitelma

• särmäyspuristimen käyttäminen

ohutlevyjen taivutukseen

• vaottaminen

Opetusmenetelmät




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt

60

• ohutlevyjen saumaustyyppien ja

-menetelmien tunteminen sekä

työkohteeseen tiiviin ja

ulkonäöltään laatuvaatimukset

täyttävän sauman valmistaminen

• ohutlevyjen liimaaminen

• ohutlevyjen liittäminen

ruuviliitoksilla

• vetokaraniittiliitoksien

valmistaminen

• eri materiaalilevyjen (kupari,

alumiini, muovitettu ohutlevy,

hiottu ruostumaton teräs,

haponkestävä teräs jne.)

käsitteleminen

• standardin SFS-EN ISO 5817

määrittelemät hitsaukselle

asetetut laatuvaatimukset eri

hitsiluokissa B, C ja D

• vastushitsauksen

toimintaperiaate ja soveltuvuus eri

materiaaleille ja levynpaksuuksille

sekä laitteiden soveltuvuus eri

hitsauskohteisiin

• vastushitsausprosessilla

(pistehitsaus) hitsaaminen

• ohutlevyjen MAG-, MIG- ja TIG-

hitsausprosessilla hitsaaminen

• työn laatuvaatimuksien

tunteminen, arvioida työn

viimeistelytarpeen ja tarvittavien

viimeistelytöiden suorittaminen,

esimerkiksi hitsausroiskeiden ja

terävien särmien poistaminen.

• työturvallisuus • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi

• opiskelumateriaalina




Hitsaustekniikat ja






Muuta huomioitavaa



tekninen englanti (manuaalit englanninkielellä)



61

2.5.27 CNC-SORVAUS (15 OSP)


Tutkinnon osan suorittaja osaa käyttää CNC-ohjattua 2-akselista työstökonetta. Hän osaa CNC-ohjelmoinnin ja tuntee terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet ja raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

lukea työpiirustuksia ja tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja ja mitoituksia sekä ymmärtää niihin liittyvät toleranssit ja pintamerkit

CAD/CAM-tekniikan perusteet

käyttää CNC-ohjattua työstökonetta turvallisesti

valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat

suunnitella eri työvaiheiden keskinäisen järjestyksen ja niiden vaatimat kiinnitykset

käyttää oikein erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä

kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa

ajaa koneen akselit referenssipisteisiin ja tarkastaa koneen toimintakunnon

tunnistaa tavanomaisimmat koneen ilmoittamat virhekoodit

vaihtaa istukan leuat, säätää leukojen paineen sekä sorvata tarvittaessa pehmeät leuat

kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

käyttää oikein nostoapuvälineitä

valita oikeat terät ja teräpalat

määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille

asettaa ja mitata terät

hakea ja asettaa nollapisteen sekä tehdä tarvittaessa korjauksia nollapisteeseen

ottaa valmiin ohjelman työstökoneelle ja editoida sitä

tehdä tavanomaisia ohjelmia ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja

testata ohjelman ennen varsinaista kappaleen ajoa

huomioida lämmön vaikutuksen koneistuksessa

käyttää teräkorjaimia

tehdä asetuksen dokumentoinnin

viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden CNC-ohjattua työstökonetta käyttäen työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.




62







esimerkkejä

CAD/CAM-tekniikan perusteet • työpiirustuksien hahmottaminen ja koneenpiirustuksen projektien, leikkauskuvantojen ja mitoituksien tulkitseminen sekä niihin liittyvien toleranssien ja pintamerkkien ymmärtäminen • CAD/CAM-tekniikan perusteet • CNC-ohjatun työstökoneen turvallinen käyttäminen • piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarojen valitseminen • työvaiheiden järjestyksien ja niiden vaatimien kiinnityksien suunnittelu • oikeiden mittavälineiden käyttäminen sekä mittavälineen tarkastaminen ja asettaminen ennen käyttöä • kartiopintoihin ja pyöristyksiin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa




luennot


Oppimisympäristöt







Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • ohjelman nollapisteen asettaminen ja tarvittavien työkalujen asetukset ja mittaamiset • mittausharjoitukset koneistetuille työkappaleille työntö- ja mikrometrillä • työhön tarvittavat kellottamisharjoitukset • CAD/CAM-harjoitukset • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla

CNC-työstökoneen ohjelmointi ja käyttö

• CNC-koneen akseleiden referenssipisteisiin ajaminen ja koneen toimintakunnon tarkastaminen • tavanomaisimpien koneen ilmoittamien virhekoodien tunnistaminen




luennot


Oppimisympäristöt

63

• istukan leukojen vaihtaminen, leukojen paineen säätäminen sekä tarvittaessa pehmeiden leukojen sorvaaminen • koneistettavan kappaleen kiinnittäminen niin, että kappaleen muotoja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina • nostoapuvälineet • terien ja teräpalojen valinta • taloudellisuus koneistamisessa • terien asettaminen ja mittaaminen • nollapisteen sekä tarvittaessa korjauksien asettaminen nollapisteeseen • valmiin CNC-ohjelman editointi • CNC-ohjelmien laatiminen ja käyttää niissä nirkonsäteen kompensointia ja työkiertoja • ohjelman testaaminen • lämmön vaikutuksen huomioiminen koneistuksessa • teräkorjaimien vaikutus • dokumentoiminen • viimeistelytyöt ja mittaaminen • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi








Harjoitustyöt • työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle • ohjelman nollapisteen asettaminen ja tarvittavien työkalujen asetukset ja mittaamiset • mittausharjoitukset koneistetuille työkappaleille työntö- ja mikrometrillä • työhön tarvittavat kellottamisharjoitukset • CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla • CNC-työstökoneen rakenne- ja käyttöharjoitukset




Muuta huomioitavaa




2.5.31 MANUAALIKONEISTUS (15 OSP)


Tutkinnon suorittaja osaa tehdä työpiirustusten mukaan manuaalisilla työstökoneilla tarkkuutta ja hyvää pinnanlaatua vaativia koneistustyökokonaisuuksia, joissa on tarkkoja sovitteita sekä vaativilla muotoja sijaintitoleransseilla määriteltyjä yksityiskohtia. Työkappaleiden koneistettavien pintojen yleistoleranssiaste on keskiaste (ISO 2768-m). Sorvattavissa kappaleissa on lieriöitä, kartioita ja kierteitä. Jyrsintäpinnoissa tulee olla tasopintojen lisäksi olakkeita, hammastuksia ja kiilauria. Tutkinnon suorittajan on osattava myös työkappaleiden viimeistelytyöt.

64


sorvata ulko- ja sisäpuolisia kierteitä

työkappaleen oikean kiinnittämisen

valmistuksessa tarvittavien asetusten tekemisen

pehmeiden leukojen koneistamisen

suorittaa kaikki työaikaiset ja valmiin työn tarkastusmittaukset

tarkistaa työkappaleen mitat mitta-, muotoja sijaintitoleransseineen ja verrata niitä piirustuksen asettamiin vaatimuksiin

mitata eri mittavälineillä monipuolisesti

valmistaa kappaleen sovittamalla sitä vastakappaleeseen

mitata pinnankarheuden valmistetusta kappaleesta

terien valinnat ja teräasetusten teon

valmistettavan kappaleen materiaalien työstöominaisuudet

valmistettavan kappaleen lämpökäsittelyn

valmistaa hammaspyörän jyrsinkoneella välillistä jakoa hyväksi käyttäen

käyttää jyrsinkoneen jakopäätä ja hallitsee jakopään käyttöön liittyvän matematiikan

laskea tarvittavat mitat hammaspyörän mittaamista varten ja osaa mitata hammaspyörän

työvaiheiden suunnittelussa ottaa huomioon kappaleen kiinnityksen vaikutuksen valmistusjärjestykseen ja vaadittavien toleranssien toteutumiseen

vaativien kappaleiden mittaustekniikan

tehdä pikateräsmuototeriä

kunnostaa terät ja teräpäät

käyttää avarrustyökaluja jyrsinkoneessa.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden työpaikalla. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä apulaitteita, esim. jakopää ja koneruuvipuristin.. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.








65



esimerkkejä

Työstötekniikan perusteet • työstöterätyypit ja terämateriaalit • työstöarvot • terän pinnat, särmät ja teräkulmat • materiaalitekniikka • lämpökäsittely




luennot


Oppimisympäristöt







Harjoitustyöt • teräluetteloharjoitukset

• työstöarvojen laskuharjoitukset

• työsuunnitelmien laatiminen


Manuaalikoneistaminen • työvaiheiden suunnittelu ja toteutus suunnitelman tai annettujen ohjeiden mukaisesti • työturvallisuus • työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen • lastuavan työstön perusteet • työkappaleiden oikea kiinnittäminen • valmistuksessa tarvittavien asetusten tekeminen • tarkastusmittaukset eri mittavälineillä • terien ja teräpäiden kunnostaminen • jätteiden ja materiaalien kierrätys sekä lajittelu • työympäristön siisteys ja järjestys • työ- ja materiaalimenekit • oman työn arviointi




luennot


Oppimisympäristöt








Harjoitustyöt • työstöarvojen ulko- ja

sisäpuolisten kierteiden

sorvausharjoitukset

• työstöarvojen pehmeiden

leukojen koneistamisharjoitus

• työstöarvojen

koneistusharjoitus sorvaamalla,

66

jyrsimällä ja hiomalla

tarkkuuteen ISO 2768-m

• työstöarvojen ulko- ja

sisäpuolisten lieriöpintojen,

viisteiden ja urien

sorvausharjoitus piirustuksen

tarkkuusvaatimuksien

mukaisesti.

• työstöarvojen jakopäähän

liittyvä harjoitustehtävä

• työstöarvojen eri työstettävien

materiaalien työstöarvojen

laskemisharjoitukset

• työstöarvojen asiakastyöt




Muuta huomioitavaa



matematiikka (työstöarvot, geometria, kustannuslaskenta)

2.5.43 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)



arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä

67

ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Oman yritystoiminnan suunnittelu

alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi

alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen

kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen

oman osaamisen tuotteistamisen arviointi

liikeidean hahmottaminen

Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa

Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen

liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:

o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät

o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi

o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma

yritysmuodon valinta

yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen

Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen

Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:

www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja

www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi – palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)


http://www.ytj.fi/

http://www.yrityssuomi.fi/

68


Muuta huomioitavaa

- -

2.5.44 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä ja näyttötutkinnossa yksi valinnainen tutkinnon osa.

Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osien enimmäismäärät ovat alla olevassa taulukossa.

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

Kaivosalan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp / 3 valinnaista tutkinnon osaa

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Liiketalouden perustutkinto:

Asiakaspalvelun ja myynninosaamisala

tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Metsäalan perustutkinto:

Metsäkoneasennuksen osaamisala


Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä, enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Pintakäsittelyalan perustutkinto:

Teollisen pintakäsittelyn osaamisala


Prosessiteollisuuden perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Suunnitteluassistentin perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto tutkinnon osa/osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

69

Talotekniikan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 45 osp/ 3 valinnaista tutkinnon osaa

Autoalan perustutkinto:

Autotekniikan tai Autokorikorjauksen osaamisala


Puualan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

Rakennusalan perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

Veneenrakennuksen perustutkinto tutkinnon osa/ osia, yhteensä enintään 30 osp/ 2 valinnaista tutkinnon osaa

2.5.45 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat:

Automaatioasentajan ammattitutkinto Elektroniikka-asentajan ammattitutkinto Hissiasentajan ammattitutkinto Hitsaajan ammattitutkinto Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Kengityssepän ammattitutkinto Kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto Kivimiehen ammattitutkinto Koneenasentajan ammattitutkinto Koneistajan ammattitutkinto Korroosionestomaalarin ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Kylmäasentajan ammattitutkinto Laivanrakentajan ammattitutkinto Levytekniikan ammattitutkinto Lukkosepän ammattitutkinto Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto Maatalouskoneasentajan ammattitutkinto Markkinointiviestinnän ammattitutkinto Metallien jalostuksen ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Pienkonemekaanikon ammattitutkinto Putkiasentajan ammattitutkinto

70

Puusepänalan ammattitutkinto Rakennuspeltisepän ammattitutkinto Raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto Rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto Seppäkisällin ammattitutkinto Suunnitteluassistentin ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Teknisen eristäjän ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto Teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto Tuulivoima-asentajan ammattitutkinto Työvälinevalmistajan ammattitutkinto Ulkomaankaupan ammattitutkinto Valajan ammattitutkinto Valumallin valmistajan ammattitutkinto Veneenrakentajan ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto

Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa.

2.5.46 TUTKINNON OSA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta kone- ja metallialan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat:

Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkinto Valajamestarin erikoisammattitutkinto Valumallimestarin erikoisammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkinto

Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa.

71

2.5.47 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena.

Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.

2.5.48 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.


Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä.

72

Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

opetussuunnitelmien tunteminen

työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen

ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen

työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia

muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä

itsearviointitaidot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.


Muuta huomioitavaa

- -


73

2.5.49 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









74


esimerkkejä

Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen

liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)

alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen

taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yhteistyökumppaneiden hankkiminen

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

tietoja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden

Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:

liiketoimintaympäristö

liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen

yhteistyökumppanit

mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

Yrityksen työtehtävissä toimiminen

yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):

o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta

o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen

toimitus ja jälkitoimet

palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen

mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen

liiketoiminnan kehittäminen

ryhmän jäsenenä toimiminen

alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen

oman toiminnan kehittäminen

Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä – ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.

Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen

yrityksen toiminnan esittely

yrityksen toiminnan päättäminen

Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille.

75

Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.


Muuta huomioitavaa

- -

2.5.50 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.




Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.


76

Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.





esimerkkejä

Huippuosaajana toimiminen

yksilöllisen opintopolun laatiminen

työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi

vuorovaikutus- ja yhteistyökyky

kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen

oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen

Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,

esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.

Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.

Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,

esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.

Portfoliotyöskentely,

esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.

Projektit/harjoitustyöt,

esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.

Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan.


Muuta huomioitavaa

- -

77

2.5.51 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

2.5.52 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT

Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.

Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan

kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan

kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu

pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä

siihen kuuluvalta osa-alueelta.

Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)

valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

äidinkieli 5 osp

ruotsi 1 osp

englanti 2 osp

8

äidinkieli

ruotsi

englanti

3

Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen

matematiikka 3 osp

fysiikka ja kemia 2 osp

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp

6 matematiikka

fysiikka ja kemia

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3

78

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

yhteiskuntataidot 1 osp

työelämätaidot 1 osp

yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp

5 yhteiskuntataidot

työelämätaidot

yrittäjyys ja yritystoiminta

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

laajuus 3 osp

kulttuurien tuntemus

taide ja kulttuuri

etiikka

psykologia

ympäristöosaaminen

jokin pakollisista osa-alueista

koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)

Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen

7

3.2 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)

3.1.1 ÄIDINKIELI

PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan



Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa




79






Amisäikkä

viestintätilanteen perustekijät

lukemisen tasot, ydinvirke,

aktiivinen lukeminen

tekstilajit, esim. mainos,

sähköposti,

tiivistelmä/referaatti, raportti,

asiakirjat (esim. saate,

tarjouspyyntö)

tekijänoikeudet,

lähdemerkinnät

internet tiedonlähteenä ja

lähdekritiikki

oikeinkirjoitus/oikoluku

asiatyyli

kuunteleminen

perusesiintymistaidot

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt

verkko (esim. Moodle)

työpaikat Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim. asiakastyön

vastaanotto)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen suulliset ja

kirjalliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point – esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)

Duuniäikkä

työyhteisön viestinnän sisällöt

ja tavoitteet

tiedottaminen ja tiedote

työpaikalla suullisesti ja

kirjallisesti

esiintymistaito

ryhmäviestintä

(ongelmanratkaisukeskustelu)

ja sen tekstilajit

perusteleminen

omaan alaan liittyvä

kirjallisuus ja muu kulttuuri

oman äidinkielen taitojen

arviointi ja kehittäminen

Oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim.

ongelmanratkaisukeskustelu,

oman ammattitaidon esittely

eri medioilla)

80

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen suulliset,

kirjalliset ja visuaaliset

oppimistehtävät yksin,

pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. palaute/ehdotus työpaikalle, palaveriviestintä, muistio, Minä viestijänä -analyysi).

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä











Ryhmäviestintätaidot (2 osp)

Ryhmätyöskentelyn

perusperiaatteet (erilaiset roolit

ja niiden vaikutus ryhmän

toimintaan, motivaatio)

työelämän kokous- ja

neuvottelukäytännöt

puheenvuoron rakentaminen

puhe-esitys

oppimisympäristöt



työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten

aineiden kanssa (esim.


81


oman ammattitaidon esittely eri

medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen ja

arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja visuaaliset



portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

Vuorovaikutustaidot (1 osp)

Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä

kohtelias viestintä

vuorovaikutus oman alan näkökulmasta

vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu

Oppimisympäristöt



työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten

aineiden kanssa (esim.


oman ammattitaidon esittely eri

medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen ja

arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja visuaaliset



portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI


osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa

82











Ruotsi

● tervehtiminen ja hyvästely ● itsestä kertominen ● asiakaspalvelutilanne ● tiedonhaku ● työelämän tilanteissa

toimiminen ● puhelinkeskustelu ● opastaminen ● keskeisten rakenteiden ja

oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija pitää suullisen esittelyn itsestään (tervehtiminen, nimi, ikä, perhe, harrastukset, hyvästely). Opiskelija pitää suullisen ja kirjoittaa kirjallisen asiakaspalvelutilanteen, esim. laitteen käyttöönotto-opastuksen ja/tai puhelinkeskustelun sekä kirjoittaa esim. laitteen hoito-ohjeen ja/tai sähköpostiviestin. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua, esim. verkkosanakirjojen käyttöä. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työtehtävät, palkkaus).

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 -3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä


83











Työelämäruotsi (1 osp)

vuorovaikutustilanne

mielipiteen ilmaiseminen

kielenoppimisen keinot

tietolähteiden käyttö

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät

Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.


84

Proffssvenska (2 osp)

suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet

kuullun ymmärtämisen vahvistaminen

tietolähteiden käytön harjoittelua

kielenoppimisen strategioita

oman alan ongelmatilanteissa selviäminen

rakenteiden vahvistamista

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.

3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI


osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

85

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.











Englanti

omasta itsestä, työstä ja opinnoista kertominen

oman alan sanaston hallinta

keskeisten rakenteiden hallinta

tuotteista/palveluista kertominen

asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus

kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun

tiedonhaku englanniksi

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisäksi esimerkiksi työsalissa ja verkko-oppimisympäristö kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille/opettajalle/ luokkatovereille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee luokassa/ työsalissa tuotteista ja palveluista kertomista, esimerkiksi esittelee jonkin tuotteen kirjallisesti tai suullisesti. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti


86

ja kirjallisesti luokassa ja/ työsalissa ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija pohtii kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avuilla. Opiskelija esimerkiksi etsii tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esittelee sen muille. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain tuotteesta ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.


osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)

Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

peruskeskustelutaidot

kulttuuritaidot

sanasto-osaaminen

lauserytmiikka ja intonaatio

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit,


87

rohkeus puhua

small talk

kielen ja kulttuurin merkitys

kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat

kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät

Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.

Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. Skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. Skypen välityksellä.

Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.

Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)

Englannin jatko-opintopaketin

tarkoituksena on varustaa

opiskelijat niin, että he pärjäävät

jatko-opinnoissaan englannin

kielessä. Kokonaisuuteen

sisältyvät:

sanasto-osaaminen

syvennetään rakennetietoa

(esim. pronominit, passiivi,

ehtolauseet)

sananmuodostus

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Opiskelija

88

ääntäminen, lauserytmiikka,

intonaatio

kuulunymmärtäminen

kirjallinen ilmaisu

kielenoppimisen strategiat ja

oppimistavat

tutustuu erilaisiin teksteihin

opiskelee opettajan johdolla

vaativampia rakenteita ja

harjoittelee niitä

harjoittelee sananmuodostusta,

äänteitä, lauserytmiikkaa ja

intonaatiota parin kanssa

parantaa kuullun

ymmärtämistään erilaisten

kuullunymmärtämisharjoitteiden

kautta esim. netin välityksellä

kirjoittaa erilaisia tekstejä

mielenkiintoisista, itse

valitsemistaan aiheista esim.

pitämällä blogia

käy läpi kielenoppimisen

tekniikoita opettajan

ohjauksessa ja kokeilee niitä

Technical English (1 osp)

sanasto-osaaminen (oman

alan)

tekniikan englannin

erityispiirteet

suullinen teknisten alojen

työelämän kielitaito

englanninkieliset työohjeet ja

niiden tulkinta

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit

ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

Keskustelun aiheena purettava,

koottava tai kunnostettava tekninen

laite, esim. työtiloissa.

Autenttisen teknisen tekstin tulkinta,

hakien tarvittavaa sanastoa ym.

tietoa mahdollisimman itsenäisesti

tietoja viestintätekniikkaa

hyödyntäen

Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)

Kokonaisuus on tarkoitettu

opiskelijoille, joilla on

hankaluuksia englannin

perusosaamisen kanssa.

Tarkoituksena on

harjoitella arkipäivän

tilanteissa selviytymistä

parantaa peruskielitaitoa:

kysymykset, ajanilmaukset,

nykyisestä ja menneestä

Oppimisympäristöt


tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

89

ajasta kertominen,

persoonapronominit

harjoitella perussanontoja ja

suullista ilmaisua

Oppimismenetelminä käytetään

opettajan ohjauksessa tapahtuvaa,

rakenteeltaan selkeää opiskelua

erilaisten selkotekstien ja esim.

netin välityksellä. Tämän avulla

opiskelija

oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa

harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)

3.2.1 MATEMATIIKKA


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä












90

Matematiikka Peruslaskutoimitukset

● yhteen-, vähennys-, jako-, ja kertolaskutoimitukset päässä ja apuvälinein laskien,

● potenssit ja juuret, ● verrannot mm.

mittasuhteet ja mittakaavat

Prosenttilaskenta

● prosenttiarvon, -luvun ja perusarvon laskeminen

● muutosprosentin ja prosenttiyksikön laskeminen

● arvonlisäveron laskeminen

Mittayksikkömuunnokset ● pituus-, pinta-ala- ja

tilavuusmittayksiköiden muunnokset

Pinta-alat ja tilavuudet ● tasokappaleiden

ominaisuudet, ● tilavuuskappaleiden

ulottuvuudet ja ominaisuudet

Soveltavaa geometriaa; Pythagoras ja trigonometria

● kolmion ja kulmien geometria ammatillisessa laajuudessa

Matemaattisten apuvälineiden käyttö

● kynän, paperin, laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa

Ongelmanratkaisutaidot ● Rationaalinen ajattelu ja

ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen matemaattisten ongelmien kautta mm. taso- ja tilavuusmuotojen hahmottamisen kehittäminen, materiaalinkulutus ja -kulut, työsuunnittelu

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit, simulaattorit

verkko mm. Moodle, drivet, Skype

Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim.

piirustusten laatiminen ja mittakaavaa käyttäen

selvitetään tarvittavien valmistusmateriaalien määrä ja hinta mm. pinta-ala ja tilavuuslaskuja apuna käyttäen

kulmien selvittämistä trigonometrialla työsuoritteissa

lasketaan tuotteen tai palvelun hinta asiakkaalle tuoton, verot ja alennukset huomioiden

harjoitellaan kolmiulotteista hahmottamista mm. palikoilla rakentaen

91


osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.











Visuaalinen matematiikka (1 osp)

Muuttujien väliset riippuvuudet

yhtälöt ja lausekkeet

taulukot ja piirrokset

opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen

tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen

Oppimisympäristöt



työssäoppimispaikat

Oppimismenetelmät

Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen

Talous tasapainoon! (1 osp)

Talousmatematiikka

korko, koronkorko

verotus

hinnoittelu

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien

Oppimisympäristöt




92

kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms.)



Oppimismenetelmät Esim.

kartoitetaan opiskelijan oma talous

tutustutaan netissä oleviin laskureihin

Tilastot (1 osp) Tilastot

tilastolliset käsitteet

tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)

tilastollinen tutkimus o ongelman

määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista

3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.










93



Fysiikka Mittaamisen perusteet

● SI-järjestelmä, ● mittausperiaatteet

Mekaniikan peruskäsitteet

● Newtonin lait, ● kitka ● kinematiikan perusteet

huomioiden pyörivän liikkeen ja kulmanopeuden,

● tasapaino ● voimien ja energian

periaatteet

Painovoima ja tasapaino ● painovoiman vaikutukset, ● tasapainoehdot ja

perusteet

Lämpö ● lämmön siirtyminen, ● lämpölaajeneminen,

Aalto-oppi

● perusteet: ääni, melu, kuulon suojaus;

● säteily; mm. laser, UV, infrapuna

Sähkö ● peruskäsitteet ja

riippuvuudet, ● ohmin laki, ● tasa- ja vaihtovirta, ● sähkökaaviot ● SFS6002 pätevyyden

tukeminen

Sähköturvallisuus ● turvallinen toiminta:

tapaturmien ennaltaehkäisy, tapaturmatilanteet

Oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim.

videoidaan ergonomisesti oikeita työtapoja

tunnistetaan kitkan hyviä ja haittaavia ominaisuuksia

opiskelija tutkii itsenäisesti lämpötilan vaikutusta materiaaleihin

lasketaan sähköopin peruslaskuja

tutustutaan työsalissa ja työssäoppimispaikassa oleviin sähkölaitteisiin ja niiden arvokilpiin sekä lasketaan laitteiden energiankulutuksia ja käyttökustannuksia, maksimikuormituksia

etsitään alkusammutusvälineet ja päävirtakatkaisin työtilasta

kartoitetaan työympäristön sähköriskejä ja toimintamalleja

Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus

● kemikaaliturvallisuus merkinnät ja tietomateriaali mm. käyttöturvallisuustiedote

● yleiset työturvallisuustekijät,

● ympäristönsuojelun huomioiminen

Oppimisympäristöt



Oppimismenetelmät

94

Materiaalit ● alan aineiden

erityisominaisuudet mm. työstömateriaalit, terämateriaalit, suoja-aineet,

● korroosio-ilmiö

Jaksollinen järjestelmä ● aineen rakenne, ● alkuaineet ● käyttö

Hapot ja Emäkset

● happojen ja emästen erot, ● pH käsite,

Epäorgaaniset ja orgaaniset aineet

● epäorgaanisten ja orgaanisten aineiden erot,

● epäorgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt mm. metallit, epämetallit

Reaktio ● kemiallisten reaktioiden

perusteet ● seokset

Opetuskeskustelu, itsenäinen ja yhteisöllinen opiskelu, projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen esim.

tutustutaan työtehtävissä syntyvien jätteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen ja pohditaan mahdollisia energian säästökohteita

tutustutaan ympäristömerkkeihin itsenäisesti

kuvaillaan jonkin tuotteen elinkaari

tutustutaan työtehtävissä käytettäviin kemiallisiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin

laaditaan käyttöohje jostakin työtehtävässä tarvittavasta kemikaalista

tehdään työympäristön turvallisuuskartoitus


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.










95



Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN


osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.





96








Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:

Tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

esitysgrafiikka

sähköposti

Internet

Sähköiset asiointipalvelut

Verkkoturvallisuus: Opiskelija

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen

Esimerkkitehtävät

Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)

Sähköpostin luonti ja sen käyttö

Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat

Asiointi sähköisissä palveluissa

Esimerkkitehtävät

Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen

Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.

97

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä

Aiheet:

Yksityisyysasetukset

käyttöehdot

salausmenetelmät

selaimen turva-asetukset

sivuston luotettavuuden arviointi

nettietiketti

sananvapaus verkossa

ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:

opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Aiheet:

tiedostojen tallennusmuodot

tallennusmediat ja niiden säilyvyys

varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin

Esimerkkitehtävät

Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)

Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin

Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.






98







Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)

Opiskelija

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla

Aiheet:

oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät

järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet

ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät

Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.

Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi

Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)

Opiskelija

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Aiheet:

Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä

Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille

SOME

Opiskelija

Oppimismenetelmät

99

Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

Aiheet:

Sosiaalisen median palvelut

SOMEn hyödyntäminen opiskelussa

SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa

oppimispäiväkirjat

sisällöntuotanto

kuvat

videot

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen

dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita

itsearvioi omaa oppimistaan

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)

3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.








100





Yhteiskuntataidot

Kansalaisena toimiminen:

Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)

Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa

Kunnallinen päätöksenteko.

Päätöksenteko valtion tasolla

Vaalijärjestelmä.

Kansalaisvaikuttamisen keinot

Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media kansalaisvaikuttamisen keinona.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

tasa-arvo

kiusaamisen ja syrjinnän estäminen

Talous:

Oman talouden suunnittelu

palkkaverotuksen pääpiirteet

velkasuhde

Palvelut ja oikeudet:

Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet

Opiskelija

osallistuu keskusteluihin

tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä

referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan

voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla

voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä

muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään

Opiskelija

toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle

Opiskelija

perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla

laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin

Opiskelija

tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin

myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita

101

Kuluttajan perusoikeudet

ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista

Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.











Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot

EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon

Järjestötoiminta

sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä

Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset

Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa

Opiskelija

keskustelee aiheista muiden kanssa

Tekee uutisanalyyseja

Pitää blogia

julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.

Toimittaa verkkolehteä

Tekee haastatteluja

seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.


102

Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)

Toimialatieto opiskelijan omalta alalta

Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät

Opiskelija

laatii raportteja ja esityksiä aiheittain

Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa

Kansantalous (1 osp)

Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin

Kansantalouden peruskäsitteet

Julkinen talous

ulkoinen tasapaino

korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus

Opiskelija

Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä

Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen

lukee ja keskustelee

3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT

PAKOLLISET OSAAMISTAIDOT (1 OSP) Opiskelija

osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan












103

Työelämätaidot

työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo

työhaastattelu

Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla

Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen

Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat

Opiskelija

Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta

Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta

Laatii työnhakuasiakirjat

Osallistuu simuloituun työhaastatteluun

Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä

Tekee työsopimuksen

Opiskelee yhteistoiminnallisesti

Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin

Osaamista voi hankkia myös työssä oppien


osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.












104

Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)

Itsensä tunteminen

Verkostot

Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV

Työnantajan kannalta katsominen

Vuorovaikutustaidot

Työhaastattelutilanne

Puhelinkäyttäytyminen

Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen

Vuokratyö

Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot

Opiskelija

Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan

Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan

Viimeistelee CV:nsä

Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.

3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle











Yrittäjyys ja yritystoiminta

Opiskelija


105

Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet

Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen

Oman liikeidean ideointi

Liikeidean merkitys

Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Toimenpiteet yrityksen perustamisessa

käytettävissä olevat tukipalvelut

oman alan verkostot

rahoituslähteet

tuotot ja kustannukset

yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä

alan tulevaisuusnäkymät

tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen

kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa

voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin

selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa

selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)

selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla

tekee kannattavuuslaskelmia

opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla

selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla

raportoi asiasta sovitulla tavalla


osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

106

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.











3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO


osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.









107





Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

Omatoimisuuteen ohjaaminen:

liikuntapäiväkirjan laatiminen

ruokapäiväkirjan laatiminen

erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)

Sosiaalinen hyvinvointi:

ryhmässä toimiminen

parityöskentely

toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:

Myönteiset kokemukset liikunnasta

Fyysinen hyvinvointi:

motoriset perustaidot

monipuolinen lajituntemus

lihaskunto

kehonhuolto (esim. venyttely)

turvallisuus liikunnassa

aerobisen kestävyyden lisääminen

Ravitsemus ja elintavat:

Terveellinen ravitsemus ja elintavat

Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille

Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:

seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus

ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle

Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät Opiskelija

laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia

toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti

osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat

osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista

kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona

huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi

kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa

etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta

108

tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.

Toimintaympäristön hyvinvointi:

Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia

Ensiavun perustaidot

vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.

laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin

tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet

kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa

käyttää tietoja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, GPS:n käyttö


osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.










109



Kroppa kuntoon (2 osp)

Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta

Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:

sählyä

sulkapalloa

pöytätennistä

pesäpalloa ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Yhdessä palloillen (2 osp)

Palloilulajit toiveiden mukaan:

futsalia

koripalloa

lentopalloa, beach volley

käsipalloa

ultimate ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)

Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.

Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen

Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.

Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.

Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä

Opiskelija

110

omakohtaista testaamista ja

analysointia.

tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa

ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)

3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS

OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.











111


Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)

pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)

venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita.

112

Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)

Suomalaisuus nyt ja ennen

Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä

oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai – näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)

Elokuvapassi (3 osp)

Elokuvien katsominen

elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta

elokuvatuntemuksen lisääminen

elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

113

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)

Let’s go International (3 osp)

mikä on kulttuuri?

(jäävuorimetafora)

omien juurien ja kulttuurin

tuntemus apuna muiden

kulttuurien ymmärtämisessä

(mitä on suomalaisuus)

kulttuurienvälisestä

viestinnästä

eri englanninkieliset kulttuurit

etnosentrisyys, ennakkoluulot,

stereotypiat

aikakäsitys

kulttuurishokki

kommunikoinnista englanniksi

small talk

tapakulttuuri/hyvät tavat

Oppimisympäristö

Ohjattua oppimista, lisänä

verkko-oppimisympäristö, esim.

Moodle

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä ovat

esimerkiksi opettajan ohjaus,

tiedonhaku verkosta, projektityö,

keskustelu, parityöskentely,

suullinen harjoittelu.

Projektityö: opiskelija tutustuu

lähemmin valitsemaansa

kulttuuriin ja esittelee tekemänsä

Power Point -esityksen muille

ryhmäläisille.

Tunneille pyydetään

mahdollisuuksien mukaan esim.

maahanmuuttajalinjoilta tai

kansainvälisessä vaihdossa

Esedussa olevia vierailijoita.

3.4.6 OSA ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4

3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)

Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.


114










Venäjän alkupalat (3 osp)

kyrilliset kirjaimet

tervehdykset ja hyvästelyt

itsensä esitteleminen

lukusanat

ammatteja

asiakaspalvelutilanteessa toimiminen

lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.

3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa


115

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään











Yrittäjyys

Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta

Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)

Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu

Opiskelija

tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)

opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta

toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti

3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä




116









Ympäristökestävä kehitys (3 osp)

Science lab

esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma

”Colorful life” (3 osp)

Valaistus

värit ja näkeminen

Värien käyttö viestinnässä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.


117

3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen

osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen











Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)

Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin

Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin

Terveysliikunta

Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin

o kiusaaminen o huoli

Oppimisympäristöt

Esedun yhteiset tilat

yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät

Opiskelija

hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä

tekee elintapatestit verkossa

analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin

laatii esityksen kansansairauksista


118

o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen

suuntautuminen ym.

Osallisuuteen kannustaminen

ja erilaisten vaihtoehtojen

esiintuominen

Omien vahvuuksien ja

lahjakkuuden esiintuominen

laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan

hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa

laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)

kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu – passiin, blogiin tai portfolioon

hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.

Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim.

liikuntatutor- toiminta

liikkuva amis-tapahtumat

liikuntakerho

SAKU ry:n kisat

Saku Star-kisat

Urheiluakatemia

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon

osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista

perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

119

4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan

ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon

osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi

ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan

arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita

tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä

tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä

tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja

ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida

asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan

hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ

TUTKINNON OSIA

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla

oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua

osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla

hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää

Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen

periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä

olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti

sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän

alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon

120

syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin

ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA

6.1 ARVIOINTI

Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen

arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja

kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa

ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista

palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.

Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai

teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään

kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:

S = (oppimistavoitteet) saavutettu

SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon

suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin

ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon

osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja

arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko

osaamisen arvioinnissa on:

3 = Kiitettävä

2 = Hyvä

1 = Tyydyttävä

Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten

osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien

yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten

ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä

päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.

121

OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)

Näyttötutkinto

Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Ammattitaidon osoittaminen

Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.

Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.

Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.

122

Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.

Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.

Arvosanasta päättäminen

Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammatti-tutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja

käsikirjat 2015:2

123

Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin

osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan

tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.

Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat

suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.

Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.

Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä

tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät

Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.

Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin

perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen

verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman

mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun

internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.3 OHJAUS

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja

muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014,

29§).

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista

ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

788/2014 9b.)

Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia

oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan

jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista

kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan

tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä

opiskelun ja oppimisen ohjausta.

Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on

kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,

joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa

peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on



124

vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä

myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.

Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS

(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma

näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota

päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen

Opetussuunnitelmat-alasivulta


Opeussuunnitelman yhteinen osa - Etelä-Savon ammattiopisto...Kone- ja metallialan perustutkinto...

Documents

Transcript of Opeussuunnitelman yhteinen osa - Etelä-Savon ammattiopisto...Kone- ja metallialan perustutkinto...