Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Onnistumiset kannustavat

Liikkujan Apteekkeja

SuomiMiehet seikkailevat blogissa ja kiertueella4, 14–15

12–13

26–29 Valo ry pohjaa kumppanuuteen

Kipinät1 · 2013

2

Luonnossa liikkuminen saa ajatukset pois työstä ja sielu lepää.

30

KKI-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Noora Moilanen, Jyrki Komulainen, Katri Väisänen ja Katariina Tuunanen. Alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen, Tanja Onatsu ja Sari Kivimäki.

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Design Studio. KANNEN KUVA Harri Joensuu. PAINO PunaMusta Oy. 18. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

3 Pääkirjoitus: Hallinnosta toimintaan

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 KKI-hankkeita juhlistettiin vuosipäivänä

8 Tutkittua tietoa

9 Kolumni: Viestinnän murrosaikana viestintää pitää kehittää

10 Asikkalassa liikuntaneuvonta otetaan henkilökohtaisesti

12 Karhu Apteekki liikuttaa

14 Aloittamista vaille valmis urakka

16 Hoitopolkua, huolestumista, henkilöstöliikuntaa ja hallintoa

18 Onko liikunnalla liikettä valtionhallinnossa?

20 Kunnon Laiva 2013

22 Kotipesä kuntoon

24 Laatua työuriin – tiiviyttä yhteistyöhön

26 Jäsenistä kumppaneiksi

28 Liikunnallista elämäntapaa edistämässä

30 Ympäristö liikuttaa: Luonnosta hyvinvointia, terveyttä ja elämyksiä

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Virikkeitä vertaisohjaajille

38 KKI-materiaalit

SISäLLyS 1 · 2013

18

20

Ministeri Lauri Tarastin teesit liikuntapolitiikkaan

Elämyksiä ja tunnetaitoja Kunnon Laivalta

Kannattaako liikuntaa brändätä?

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

KUVA: SOHVI SEPPäLä

22

3

PääKIrJOITUSHallinnosta toimintaanLiikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuus on luonut vuosikymmenten saatossa puitteet aktiiviselle harrastustoimin-nalle ja huippu-urheilumenestykselle. Paikallisten yhteisöjen näkökulmasta liikunnan kansalaistoiminnan merkitystä ei voi liioin ylikorostaa.

Liikuntapoliittinen keskustelu on ymmärrettävistä syistä välinearvoistunut. Tilanteessa, jossa väestö lihoo ja fyysisen kunnon romahdus uhkaavat kansantaloutta, liikunnasta on tullut keskeinen terveys- ja hyvinvointipoliittinen väline muun muassa työurien piden-tämiseen ja terveydenhuollon massiivisten kustannusten taltuttamiseen.

Liikkumattomuus maksaa. Suomessa arviot kustannuksista vaihtelevat sadoista mil-joonista miljardiin euroon vuositasolla. Liikkumattomuuden taltuttamiseen perätäänkin voimallisempaa yhteiskunnallista reaktiota. Valtiovarainvaliokunta ja valtion liikuntaneu-vosto ovat korostaneet, että keskeisten yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvo-la- ja päiväkotijärjestelmän, koulun, puolustusvoimien, työelämän, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon, tulee huomioida liikkumisen tärkeys omissa ratkaisuissaan. Muutosta arjen fyysisen passiivisuuden purussa ei saavuteta pelkästään liikuntahallinnon voimin. Valtion veikkausvoittovaroista jaettava liikuntabudjetti on noin 150 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella on jatkossakin taattava liikuntakulttuurin ydinosa-alueiden, kuten liikun-nan kansalaistoiminnan elinvoima.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että liikuntalain uudistamisella edistetään koko liikun-tajärjestelmän rakennemuutosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 1.2.2013 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida, miltä osin voimassa oleva liikuntalaki edellyttää uudistamista. Ministeriö järjesti huhtikuussa lakiuudistukseen liittyvän kuulemisen, jo-hon osallistui liki 160 sidosryhmään kuuluvaa. Ennakkopalautteessa lain muutostarpeita koskien korostuivat kysymykset liikunta-käsitteen määrittelystä, eri tahojen vastuista koko elämänkulun mittaisen liikunnan edistämisessä sekä muiden hallinnonalojen si-touttamisesta liikunnan edistämiseen: mitä eri sektorit voivat läpäisyperiaatteella tehdä ihmisten liikuttamiseksi.

Valtion liikuntapolitiikan keskeisenä tavoitteena on väestön fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastuksen määrän ja liikuntaintensiteetin kasvu koko elämänkulun aikana. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, on monen asian muututtava. Yhteiskunnan eri sektoreiden sitouttamisen lisäksi tarvitaan toimijakentän, niin kuntien liikuntatoimen, järjestöjen kuin seurojen selkeää työnjakoa ja keskittymistä olennaiseen. Liikuntakulttuuri onkin monin tavoin murrosvaiheessa ja urheiluliikkeen toimintamallit on asetettu kriittiseen tarkasteluun myös valtionavustuspolitiikan näkökulmasta.

Urheilujärjestöjen tuet ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kriit-tiset havainnot osoittavat, että voimavarat ovat turvottaneet nimenomaan kattotason organisaatioita. Huoli ruohonjuuritason seuratoiminnasta on kasvanut. Liikunnan katto-järjestöuudistuksessa ja huippu-urheilun muutostyössä on keskusteltu pitkälti samoista asioista: miten eri toimijoiden yhteistyötä tiivistämällä päästäisiin nykyistä tuloksellisem-piin ratkaisuihin. Ministeriön tahtotila on selvä: hallinnosta on siirrettävä resursseja itse toimintaan. Järjestörakenneuudistus on lähtökohtaisesti urheilujärjestöjen autonomi-aan kuuluva asia. Edistysaskeleita järjestöbyrokratian purkamisessa saavutettiin Valon perustamisen myötä, mutta todellinen läpilyönti urheiluliikkeen kokoamisessa yhden katon alle koko elämänkulkua mukaillen jäi näkemättä, kun sekä Olympiakomitea että Paralympiakomitea eivät uuteen kattojärjestöön liittyneet.

Olennaisessa osassa liikunnan edistämisessä ovat kunnat. Kuntakohtaiset erot liikun-nan edistämisessä ovat kuitenkin suuret. Huomionarvoista on, että kunnissa, joissa lii-kunta on vahvasti integroitu osaksi kunnan strategista suunnittelua, liikunta myös näkyy läpäisevästi kunnan toiminnassa. Liikuntalain uudistamisen yhteydessä on tarpeellista selvittää, miten liikunnan peruspalveluluonnetta voidaan vahvistaa ja voidaanko paikal-lista kansalaistoimintaa selkeämmin tukea valtionosuutta kohdentamalla.

Harri SyväSalmi liikuntayksikön johtajaopetus- ja kulttuuriministeriö

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

SuomiMies seikkailee -rekka

jälleen liikenteessäSuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiertää huhti–kesä-kuussa 36 paikkakunnalla herättelemässä suomalaisia miehiä pohtimaan elintapojaan.

Tapahtumien pääosassa on testirekka, jossa miehet pää-sevät maksutta testaamaan kuntoaan helposti ja hikoile-matta SuomiMiehen kuntotesteillä. Arkivaatteissa tehtä-villä kolmella kuntotestillä mitataan kestävyyskuntoa ja lihasvoimaa sekä analysoidaan kokonaisvaltaisesti kehon-koostumusta. Tapahtumista ei tarvitse lähteä kotiin pelkät tulospaperit kainalossa, vaan evääksi saa asiantuntijoiden antaman testipalautteen sekä vinkkejä fiksun liikkumisen ja hyvän syömisen alkuun.

Testirekan lisäksi tapahtumissa on tarjolla monipuolista liikunnallista oheisohjelmaa sekä erilaisia mittauksia ja testejä. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, mutta testirekka on varattu ensisijaisesti miehille.

SuomiMies seikkailee -rekkakiertue on osa valtakunnal-lista SuomiMies seikkailee -kampanjaa. Edellisellä rekka-kiertueella vuonna 2011 testattiin 30 paikkakunnalla yhteen-sä reilut 10 000 miestä. Rekkakiertue jatkuu jälleen syksyllä 2014. Vuosien 2013–2014 kiertueella suurimmalla osalla paik-kakunnista testirekka vierailee ensimmäisen kerran.

Rekkakiertueen järjestää valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma yhteistyössä Liikunnan alue-järjestöjen ja tapahtumapaikkakuntien kanssa. Rekkakier-tueella edistetään myös kuntien terveysliikunnan ja liikun-taneuvonnan kehittämistä.

LiSätietojawww.suomimies.fi

KUVA

: STU

DIO

JUH

A SO

rrI

HuHtikuu 2013Ke 10.4. Hamina, kauppatoriTo 11.4. Kouvola, kauppa-keskus VeturiPe 12.4. Kotka, kauppatoriMa 15.4. Helsinki, SenaatintoriTi 16.4. Helsinki, Malmi, Ylä-Malmin toriKe 17.4. Vihti, Nummelan PrismaTo 18.4. Espoo, kauppakeskus Sello, Viaporintori Ma 22.4. Nurmijärvi, Klaukkalan CitymarketTi 23.4. Porvoo, Lundin aukio

Ke 24.4. Vantaa, Tikkurila, Lauri Lairalan aukioTo 25.4. Hyvinkää, toriPe 26.4. Savonlinna, kauppatoriMa 29.4. Pieksämäki, tori

toukokuu 2013To 2.5. Mikkeli, toriPe 3.5. Mikkeli, toriMa 6.5. Luumäki, toriTi 7.5. Lappeenranta, satamatoriKe 8.5. Imatra, CitymarketPe 10.5. Parikkala, toriMa 13.5. Forssa, Vesihelmi

Ti 14.5. Hattula, K-marketKe 15.5. Lempäälä, IdeaparkTo 16.5. Nokia, K-supermarket LöytisPe 17.5. Virrat, KisapirttiMa 20.5. Asikkala, KustaantoriTi 21.5. Heinola, toriKe 22.5. Nastola, toriTo 23.5. Hollola, toriPe 24.5. Loviisa, toriMa 27.5. Kuhmo, Kuhmo-taloTi 28.5. Vaala, tori; Paltamo, Koulukankaan kouluKe 29.5. Kajaani,

Raatihuoneen toriTo 30.5. Sotkamo, toriPe 31.5. Puolanka, tori; Suomussalmi, tori

kesäkuu 2013Ma 3.6. Rovaniemi, keskusurheilukenttäTi 4.6. Oulu, tori

Pienempi testiauto kiertää Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa kesällä ja syksyllä 2013.

koko rekkakiertueen aikataulu 2013

5

Kansainvälinen terveysliikuntaverkoston kongressi Helsingissä syksyllä 2013

Liikettä niveliin

Liikuntaneuvontakiertue 2013–2014

Kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin kongressi ja vuosikokous 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe järjestetään 21.–24. lokakuuta 2013 Helsingissä Kalastajatorpalla.

Kongressin teemoina ovat liikkumattomuuden mit-taaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuor-ten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja käve-lyn edistäminen.

Kongressin järjestävät Kunnossa kaiken ikää -oh-jelma ja UKK-instituutti. Lisätietoja, ilmoittautumi-set ja abstraktien jättö tapahtuman verkkosivuilta www.hepaeurope2013.fi.

Työterveyslaitoksen julkaise-man Työ Terveys Turvallisuus

-lehden Liikettä niveliin -pals-ta tarjoaa hyviä vinkkejä työ-päivän tauottamiseen. Vinkit ovat luettavissa myös sähköi-sen TTT-Digin verkkosivuilta maksutta. Muista tauottaa työpäivääsi!

LiSätietojawww.tttdigi.fi

Liikunnan Käypä hoito -suo-situsten tavoitteena on edis-tää liikunnan käyttöä saira-uksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Kunnos-sa kaiken ikää -ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa ja lii-kunnan puheeksi ottamis-ta osana kuntien matalan kynnyksen liikuntapalvelu-ketjua. Liikuntaneuvonnal-la pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoito-polkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa.

KKI-ohjelma järjestää yhdessä Liikunnan aluejär-jestöjen ja UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa lii-kuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua.

Lisäksi koulutuskiertueella pureudutaan terveysliikun-nan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ot-taminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten ar-jessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle.

Koulutuspäivässä kuullaan asiantuntijaluentoja, koke-muksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskustellaan paikallisista jatkotoimenpiteistä.

Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu Liikunnan aluejärjestöjen kautta viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuspäivää.

LiSätietojaKunnossa kaiken ikää -ohjelma, kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, sari.kivimaki@likes.fi, puh. 0400 247 444.

conference venue

Hilton Helsinki Kalastajatorppa hosts

Fit for Life Program and the UKK Institute contact information

Liisamaria Kinnunen, liisamaria.kinnunen@likes.fi

9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe21–24 October 2013, Helsinki, Finland

Measuring physical inactivity

Counteracting sedentary lifestyle

Physical activity in childhood and adolescence

Developing new ways in HEPA promotion

Promoting cycling - Promoting walking

www.hepaeurope2013.fi

SykSy 2013Ti 3.9. RovaniemiKe 4.9. OuluTo 5.9. KajaaniTi 10.9. KouvolaKe 11.9. LappeenrantaTo 12.9. HelsinkiPe 13.9. Tampere

kevät 2014Ke 26.3. JoensuuMa 31.3. TurkuTi 1.4. PoriKe 2.4. SeinäjokiTo 3.4. KokkolaKe 9.4. KuopioTo 10.4. Jyväskylä

6

KKI-hankkeita

juhlistettiin

vuosipAivAnAKKI-ohjelman vuosipäivää juhlittiin 15. helmikuuta Helsingin Säätytalolla. Perinteiden mukaan vuosi-päivässä palkittiin ansioituneina terveysliikuntahankkeina Asikkalan kunnan Yhteistyöllä tuloksiin

-hanke sekä Helsingin kaupungin liikuntaviraston Stadin kundi kondikseen -hanke. Liikunnan olosuhteiden edistäjänä palkittiin Metsähallituksen luontopalvelut luonnossa liikkumisen laaja-alaisesta edistämisestä. Tänä vuonna palkinto myönnettiin myös KKI-innovaatiolle, jonka sai Porin Karhu Apteekki Liikkujan Apteekki -konseptin esimerkillisestä toteuttamisesta. Palkinnot luovuttivat kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti vuosi-päiväpuheessaan vähäisen liikku-misen ongelmista, jotka kosketta-vat koko yhteiskuntaa.

– On tärkeää kohdentaa tukea liikkumattomille ryhmille. Esimer-kiksi koventuneesta työelämästä ja työttömyydestä kärsivien tuke-minen liikunnan ja terveellisten elämäntapojen keinoin on yksi käytännön toimenpide myös nuo-risotakuun toteuttamiseksi.

Peruspalveluministeri Maria Gu-zenina-Richardson kannusti nos-tamaan liikuntaneuvontaa entistä voimakkaammin sosiaali- ja terve-ydenhuollon työkaluksi.

– On myös hyvä pitää meillä ter-veyden huollossa mielessä, että lii-kuntaneuvonta ei ole yksin terve-ydenhuollon asia, vaan liikuntaan pitää kannustaa vauvasta vaariin, ja tämä työ on tehtävä niin kouluissa kuin työelämän eri vaiheissa eläke-järjestöjen toimintaa unohtamatta.

Ismo Leikola ilahdutti juhlavieraita omilla liikunnallisilla kokemuksillaan.

KKI-hankkeita

juhlistettiin

vuosipAivAnA

TEKSTI: KATRI VäISäNENKuVAT: MIIA MALVELA

7

Vuoden 2012 ansioituneet hankkeet toteuttavat KKI-toimintaa monella tärkeällä ta-valla. Helsingin liikuntavirasto edustaa suurta kaupunkia ja liikuttaa suuria massoja. Asikkalassa työtä tehdään paitsi pitkäjänteisesti omassa kunnassa myös tiiviissä maa-kunnallisessa yhteistyössä. Karhu Apteekin työ terveysliikunnan edistämiseksi on täy-sin uudenlaista, ennakkoluulotonta ja muita apteekkeja kannustavaa. Metsähallituksen luontopalvelut tarjoavat luonnossa liikkumisen elämyksiä kaikille suomalaisille.

Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön rakennusneuvos Risto Järvelä (toinen vas.), Lounais-Suomeen Liikun-nan ja Urheilun harrastelii-kuntapäällikkö Jukka Läärä sekä aluejohtaja Jari Haa-panen vaihtoivat kuulumi-sia tilaisuuden päätteeksi kahvikupin äärellä.

8

Työiän stressillä haitallisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn

liikunta vähentää perhevapaalla olevien äitien masennusoireita

Selkäkivun aiheuttamat varusmiesten poissaolot palveluksesta puolittuivat lihaskunto- ja neuvontaohjelmalla

Jopa kolmannes työikäisistä kärsii työs-tä johtuvasta stressistä. Tutkimus, jossa seurattiin yli 5000 henkilöä useita vuosi-kymmeniä, osoittaa, että työiässä koe-tulla stressillä on pitkäaikaisia vaikutuk-sia vanhuuden fyysiseen toimintakykyyn. Stressiä työssään kokeneilla on vanhuu-dessa merkittävästi huonompi toimin-takyky ja enemmän liikkumisvaikeuksia kuin henkilöillä, jotka eivät ole kokeneet työiässä stressiä.

Työperäinen stressi oireilee pääsään-töisesti neljällä eri tavalla. Stressi voi il-metä työhön liittyvinä välttämisreaktioi-na sekä masennusoireina, muistihäiriöinä, univaikeuksina tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä tai vatsakipuina.

Jo lyhytaikainen stressi oli yhteydessä vanhuuden heikompaan toimintakykyyn. Pitkäaikaista työperäistä stressiä koke-neet selviytyivät vanhuudessa huonom-min peseytymisestä ja pukeutumises-ta. Stressin kokemuksella oli vaikutusta myös mutkikkaampiin toimintoihin, ku-

ten puhelimen käyttöön, raha-asioiden hoitamiseen ja kotiaskareista suoriutu-miseen. Stressiä kokeneilla oli vanhuu-dessa myös enemmän kävelyvaikeuksia kuin henkilöillä, jotka eivät olleet stres-sistä kärsineet.

Tutkittavat henkilöt osallistuivat Work, Retirement and Active Aging (WRACA)

-tutkimukseen, joka toteutetaan Jyväs-kylän ja Tampereen yliopistojen yhteisen Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Työ-terveyslaitoksen yhteistyönä.

artikkeliKulmala J, von Bonsdorff MB, Stenholm S, Törmä-kangas T, von Bonsdorff ME, Nygård CH, Klockars M, Seitsamo J, Ilmarinen J, rantanen T. Perceived stress symptoms in midlife predict disability in old age. A 28-year prospective cohort study. The Journals of Gerontology Series A: Biological Sciences and Medi-cal Sciences 2013; doi: 10.1093/gerona/gls339.pdf/SLL352012-2364.pdf)

356 panssarintorjunta- ja pioneerikomp-panian varusmiestä teki kuuden kuukau-den ajan vartalon lihaskuntoa ja liikehal-lintaa parantavaa harjoittelua ja saivat neuvontaa, jossa jaettiin kuvallinen se-länhuolto-opas ja pidettiin kaksi luentoa. Tavoitteena oli lannerangan täydellisen pyöristymisen välttäminen varusmies-tehtävissä, kuten nostamisessa, lapioin-nissa ja sängyn petaamisessa. Vertailu-ryhmän komppanioissa (kranaatinheitin, viesti) yli 300 miestä suoritti normaalin varusmiespalveluksen.

Selkäkivun ilmaantumisessa tai ter-veysasemalla käyntien lukumäärässä ei ryhmien välillä ollut merkitseviä ero-ja, mutta selkäkivun aiheuttamat palve-luksesta poissaolopäivät vähenivät 58 prosenttia. uKK-instituutin ja Puolus-tusvoimien yhteinen tutkijaryhmä arveli tämän johtuvan siitä, että interventio-ryhmän varusmiesten selkävammat olivat lievempiä (biologiset syyt) tai he kokivat ne eri tavoilla (psykososiaaliset syyt) suhteessa vertailuryhmän varus-miehiin.

Hanke oli alallaan ensimmäinen ns. primääripreventiotutkimus maailmas-sa, toisin sanoen se kohdistui selästään aiemmin terveiden henkilöiden selkävai-vojen ehkäisyyn.

julkaisuSuni JH, Taanila H, Mattila VM, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Pihlajamäki H, Parkkari J. Neuromuscular exercise and counseling decrease absenteeism due to low back pain in young conscripts-a randomized, population-based primary prevention study. Spine 2012 (in press), doi:10.1097/BrS.0b013e318270a12d

Vuosi synnytyksen jälkeen 15 prosenttia äideistä kokee vähintään lieviä masen-nusoireita, joita eniten oli yli 34-vuo-tiailla liikuntaa harrastatamattomilla ensisynnyttäjillä. äidin koulutuksella tai työhön paluulla ei ollut yhteyttä ma-sennukseen. uKK-instituutin tekemäs-sä tutkimuksessa oli mukana lähes 500 pirkan maalaista äitiä.

Riittävän liikunnan tiedetään olevan yhteydessä hyvinvointiin niin raskauden aikana kuin muulloinkin. Tutkimuksessa mukana olleista äideistä riittävästi liikkui puolet – heillä oli selvästi vähemmän ma-sennusoireita (10 %) kuin riittämättömästi liikkuvilla (20 %).

julkaisuLuoto r, raitanen J, Tuisku K. Masennusoireet vuo-den kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemuksiin perhevapaasta. Teoksessa: Luoto r, Kauppinen K, Luotonen A, toim. Perhevapaalta takaisin työelämään. Hki: Työterveyslaitos, 2012: 127–143

9

KOLUMNIViestinnän murrosaikana viestintää pitää kehittää

YouTube-videossa yksivuotias lapsi käsittelee iPadia täysin sujuvasti, mutta hermostuu, kun aikakauslehden sivuilla ei tapahdu mitään, vaikka sivua kuinka painaisi sormellaan. Teinitytöt tapaavat toisiaan, mutta samalla kun juoruavat pojista, lähettävät toisilleen Robinin kuvia älypuhelimellaan. Parikymppinen opiskelija viestii etätyönä tekemässään harjoittelupaikassaan pomolleen mieluummin salaisen Facebook-ryhmän ja pilvipalvelu Dropboxin kautta, kuin sähköpostilla.

Tulevaisuuden työntekijät elävät nyt täysin erilaista viestinnällistä todellisuutta kuin mihin olemme tottuneet. Tietoa jaetaan avoimesti, nopeasti, paljon ja koko ajan. Verkko on osa 90 prosentin suomalaisen 16–74-vuotiaan elämää ja sosiaalista mediaa käyttää Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan jo puolet suomalaisista. Suurin osa myydyistä kännyköistä Suomessa on älypuhelimia ja netin mobiilikäyttö lisääntyy jatkuvasti.

Viestintämaailma elää murrosta ja muutoksen aikaa, joka on väistämätön. Uudet tavat viestiä yleistyvät myös organisaatioissa, samanaikaisesti kun me ihmiset opimme käyttämään erilaisia palveluita yhä uusilla tavoilla. Sekä eri-laisten yleistyneiden Facebookin kaltaisten viestintäkanavien kehittymisen että meidän ihmisten viestintätapojen muutoksen vuoksi niin järjestöjen, hankkeiden kuin muiden organisaatioiden on syytä valmistautua uudenlai-seen viestinnälliseen tulevaisuuteen.

jotain vanhaa, jotain uutta, jotain Lainattua ja jotain SiniStäOrganisaatioviestinnän sopivin kombinaatio löytyy kartoittamalla viestinnän nykytilaa, analysoimalla viestien perille menoa ja tehokkuutta sekä suunnit-telemalla, mitä uusia viestintätapoja organisaation kannattaisi ottaa mukaan osaksi viestintäkokonaisuuttaan. Tänä päivänä puhutaan paljon sosiaalisesta mediasta ja sen ottamisesta aktiiviseksi osaksi organisaatioiden viestintää, markkinointia ja toimintaa. Erityisesti näiden uusien palvelujen kohdalla on tärkeää miettiä, miten sosiaalinen media voisi täydentää ja uudistaa organi-saation viestintää ja linkittyä organisaation kaikkeen tekemiseen suunnitel-mallisesti ja tavoitteellisesti.

Nykypäivän viestintä ja sen suunnittelu vaatii tarkastelua ja kehittämistä jatkuvasti. Uusia viestintäkanavia ja -tapoja voidaan ottaa käyttöön organisaatioissa, mutta samalla on hyvä pitää mielessä, että viestinnän muutokset ovat nykyään todella nopeita. Viime vuonna hyvin toiminut verkkokampanja voi tänä vuonna epäonnistua täysin, koska me ihmiset viestijöinä olemme kehittyneet vuoden aikana taas askeleen eteenpäin, emmekä kiinnitä huomiota enää samoihin asioihin kuin vuosi sitten.

Hyvään viestinnälliseen tulokseen organisaatiot voivat päästä ottamalla mallia mor-siamilta. Perinteisistä viestintätavoista jätetään käyttöön edelleen ne menetelmät, jotka tällä hetkellä toimivat ja joiden avulla kohderyhmä tavoitetaan yhä hyvin (jotain van-haa). Uusia viestintävälineitä ja -tapoja on hyvä punnita organisaation tavoitteiden ja viestintästrategian myötä sekä edetä eteenpäin askel kerrallaan (jotain uutta). Oman viestintätoiminnan kehittämistä edesauttaa, kun ottaa muilta oppia onnistuneista ta-voista viestiä (jotain lainattua).

Lopuksi sitten hieman sitä jotain sinistä: Facebookiin on Suomessa kirjautunut lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Siitä syystä palvelun kautta tavoittaa ainakin eniten ihmisiä, kun vain muistaa tehdä Facebook-viestinnän suunnitelmallisesti, pitää kohderyhmä pääasiana mielessä ja analysoida viestinnän onnistumista koko ajan.

Piritta SePPäläKirjoittaja on verkkoviestin-nän ja sosiaalisen median kouluttaja, jonka vuodes-ta 2010 toiminut yritys Viestintä-Piritta kouluttaa ja konsultoi järjestöjä ja jul-kishallinnon organisaatioita.

10

Asikkalassa liikuntaneuvonta otetaan henkilökohtaisestiVuosien suunnitelmallinen työ liikuntaneuvonnan edis-tämiseksi ja liikunnan palveluketjun luomiseksi on syn-nyttänyt Asikkalaan toimivan mallin, joka on laajentunut maakunnalliseksi. Asikkalan liikuntapalvelut palkittiin KKI-Vuosipäivässä ansiokkaasti liikuntaneuvontaa kehit-täneestä ja kohderyhmää esimerkillisesti tavoittaneesta Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeesta.

Asikkalan kunnan Yhteistyöllä tuloksiin

-hankkeessa on tervey-denhuollon liikkumislähetteen kautta ohjattu kuntalaisia liikuntaneuvontaan ja sitä kautta monipuolisiin liikunta-ryhmiin tai omaehtoisen liikuntaharrastuksen pariin.

– Vuosina 2005–2008 mietin paljon, millä tavalla kunta pystyisi vaikuttamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin kuntalaisiin. Silloin tuli jo mieleen, että liikun-tapalvelut ei tähän yksin pysty vaan siihen tarvitaan hy-vin paljon apuja, ja kaikkein tärkein apuri on sosiaali- ja terveyspuoli, Asikkalan kunnan vapaa-aikapäällikkö Matti kettunen pohjustaa.

Perusasioista liikkeelle

Hanketta aloitettaessa Asikkalassa käytössä ollut liikun-taneuvontajärjestelmä koettiin vaivalloiseksi terveyden-huollon kannalta.

– Lääkärillä ei ole vastaanotolla aikaa liikuntaneuvonnan antamiseen, tai toisaalta koulutusta siihen. Ajattelin, että muokataan Asikkalaan niin yksinkertainen ja helppo järjes-telmä, että sen on pakko lähteä toimimaan, Kettunen kertoo.

Liikkeelle lähdettiin yksinkertaisesta mallista, jossa ter-veydenhuollon henkilöstö ohjasi tietyt kriteerit täyttäviä asiakkaita liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvonnasta reitti kulki kunnan omiin matalankynnyksen liikuntaryhmiin.

Alkuun liikuntaneuvontaan hakeutui Asikkalassa mel-ko iäkkäitä kuntalaisia, mikä laittoi pohtimaan, tavoite-taanko toiminnalla oikeaa kohderyhmää.

– Todettiin, että jos me pystytään kotona asumista siir-tämään muutamalla vuodella – ettei tarvita laitospaikkaa

– niin ollaan onnistuttu, Kettunen vastaa.Liikkumattomien työikäisten tavoittaminen on tulevai-

suudessa keskeinen haaste, johon vastaamisessa työter-veyshuolto on äärimmäisen tärkeä yhteistyökumppani.

– Työssäkäyvä henkilö, jolla ei ole isompia sairauksia, ei käy kovin usein lääkärin vastaanotolla tai muutenkaan ter-veyskeskuksessa, Kettunen pohtii.

Pitkä matka Potilastietoihin

Uusi liikkumislähete otettiin sosiaali- ja terveyspuolella hy-vin vastaan. Hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä vii-den kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottavan peruspalvelukeskus Oivan kanssa.

– Siellä on ollut koko ajan hyvin positiivinen suhtautu-minen. He ovat meille pääyhteistyökumppani, ja on tärke-ää, että se alkupää palveluketjussa toimii, Kettunen kertoo tyytyväisenä.

Yksi merkittävä edistysaskel hankkeessa otettiin, kun liikuntaneuvonnalle saatiin oma välilehti potilastietojär-jestelmä Efficaan. Vaikka yhteistyö sosiaali- ja terveyspuo-len kanssa on ollut sujuvaa, oli potilastietojärjestelmään pääseminen pitkällinen prosessi.

Välilehden avulla lääkäri, työterveydenhoitaja tai fysio-terapeutti voi varata asiakkaalle suoraan ajan lii kunta - neuvontaan. Välilehdeltä perusterveyden huollon ammat-tilaiset näkevät myös, miten asiakas etenee lii kunta neuvonta - prosessissa.

TEKSTI: NOORA MOILANENKuVAT: JIRI HALTTuNEN JA MIIA MALVELA

11

Persoonaa Peliin

– Nyt me ollaan huomattu, että liikuntapalveluilla on kädet ja suut täynnä asiakkaita. Meidän on pakko päästä meidän hyväkuntoisista niin sanotusti eroon.

Hyväkuntoisten liikuttamisessa tärkeäksi yhteistyö-kumppaniksi on muodostunut Wellamo-opisto, joka on järjestänyt kolme uutta liikuntaryhmää Vääksyn alueella. Tarkoituksena on lähteä viemään ketjua eteenpäin myös urheiluseurojen ja yksityisten palveluntuottajien suuntaan.

Jotta asioita voidaan viedä kunnassa eteenpäin, on Kettusen mukaan ”oikeiden henkilöiden oltava oikeassa paikassa”.

– Tämä saattaa olla osittain persoonakysymyskin, kun tämän kokoisella paikkakunnalla kaikki tuntee toisensa. Se, että viedään omalla persoonalla eteenpäin: keskustel-laan, mietitään ja kehitetään yhdessä.

– On todella merkittävää, että päättäjät ovat huoman-neet, että tämä on asia, johon kannattaa sijoittaa. Haluan korostaa kuntajohdon ja päättäjien sitoutumisen merki-tystä. Se on kuitenkin se, mikä mahdollistaa, Kettunen muistuttaa.

henkilökohtaisella otteella

Liikunnan palveluketju on elänyt paljon hankkeen alkuai-kojen yksinkertaisesta mallista.

– Nyt käytössä on henkilökohtainen liikuntaneuvonta-prosessi. Ydinprosessi on ynnätty kuuteen tapaamisker-taan ja se kestää yhden vuoden, Kettunen kertoo.

Asiakkaiden palvelemisen lisäksi muutosten taustalla on halu tuottaa tietoa liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta.

– Että tulevaisuudessa meillä olisi selkeää faktaa näyt-tää kunnille, että liikunnalla on tällaiset hyödyt kunnalle ja asiakkaalle ja tämän verran se säästää. Se on ollut se pointti, miksi ollaan lähdetty tähän hieman raskaampaan malliin, Kettunen kertoo.

Tulosten mittaamisen ja tilastoinnin kannalta hen-kilökohtaisempi malli on ollut välttämättömyys. Palve-luketjun kehittäminen ja henkilökohtainen ote liikun-taneuvonnassa vaativat luonnollisesti myös resursseja liikuntapalveluilta.

– Iso haaste on, ettei tehdä liian raskasta tästä proses-sista. Että meillä on aikaa liikuntaneuvonnalle ja kaikille muille töille, mitä meillä on. Että me pystytään vaatimaan tehtävänkuvan muutosta liikunnanohjaajille, että heillä on oikeasti aikaa tehdä henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.

Muutokselle kannattaa Kettusen mukaan antaa aikaa, ja prosessi on tärkeä myös liikunnan ammattilaisten kannalta.

– Tämä on yksi tapa näyttää, että kunta tarvitsee liikun-nan ammattilaisen itselleen töihin.

Paikallisesta maakunnalliseksi

Yhteistyöllä tuloksiin -hankkeella on myös vahva maakun-nallinen leima: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu on ollut alusta saakka mukana Asikkalan hankkeessa, jota on pi-detty maakunnallisena pilottina liikunnan palveluketjun kehittämisessä.

– Peruspalvelukeskus Oivassa koettiin asia niin tärkeäksi ja meidän malli hyväksi, että sama käytäntö haluttiin saa-da muihinkin kuntiin, Kettunen kertoo.

– Nyt ollaan siinä tilanteessa, että PHLU palkkasi kolme liikuntaneuvojaa, ja pikku paikkakunnat voivat ostaa siel-tä liikuntaneuvontapalveluita. Nyt se on Päijät-Hämeen laajuinen juttu: ajatus on siinä, että tehtäisiin yhteistyötä ja kehitettäisiin toimintaa niin, että liikuntaneuvonta tar-koittaisi joka kunnassa samaa asiaa.

LisätietojaAsikkalan kunta, vapaa-aikapäällikkö Matti KettunenPuh. 044 778 0247, matti.kettunen@asikkala.fi

AsikkAlAn liikuntApAlveluketju• Terveydenhuollon ammattilainen ohjaa asiakkaan liikun-

taneuvontaan potilastietojärjestelmän kautta tai asiakas varaa itse ajan neuvojalle.

• Ensimmäisessä tapaamisessa kartoitetaan lähtötilanne sekä tehdään alkumittaukset ja liikuntasuunnitelma.

• 1–3 viikkoa myöhemmin tutustutaan yhdessä liikuntaan, esimerkiksi kuntosaliin, ja päivitetään tarvittaessa liikun-tasuunnitelmaa.

• Kolmas tapaaminen pidetään asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi ravitsemuksesta.

• Liikuntaneuvoja on asiakkaaseen yhteydessä muutaman kuukauden välein joko puhelimitse tai sähköpostitse.

• Vuoden jälkeen on lopputapaaminen, jossa tehdään loppumittaukset ja palautekysely sekä jatkosuunnitelmia liikunnan suhteen.

yhteistyöllä tuloksiin -hankkeen ansiot huomioitiin myös KKI-Vuosipäi-vässä. Palkinnon vastaanottivat Aku Laaksonen (vas.), Elise Kettunen, Heli Lehtovaara ja Matti Kettunen.

12

KARHU APTEEKKI LIIKUTTAA

– Konsepti kuulosti mielenkiintoiselta ja tuo henkilöstölle vaihtelua perustyöhön. Terveysliikunta sopii apteekin roo-liin ja avaa toivottavasti ihmisten silmät näkemään, että apteekki tekee muutakin kuin myy lääkkeitä, kertoo ap-teekkari Larjomaa.

Liikkujan Apteekki -toiminnasta pidettiin infotilaisuus apteekin henkilöstölle ja idea otettiin hyvin vastaan. Lää-keteknikko kirsi katila-Hannukainen näki toiminnan mahdollisuudet ja ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi, kun apteekkiin nimettiin liikunnan yhdyshenkilö.

– Terveysliikunta sopii apteekin rooliin. Mikään muu paikka ei välttämättä tavoita asiakkaita, joilla on riski sai-rastua tai on jo jokin sairaus, kertoo Katila-Hannukainen.

lisämaustetta Perustyöhön

Katila-Hannukainen on kokenut Liikkujan Apteekki -toi-minnan tuovan mukavaa lisämaustetta perustyöhönsä.

– Tämä on parasta antia työelämään. Olen tykännyt hir-veästi ja tämä antaa uutta sisältöä työhön.

Liikunnan yhdyshenkilönä Katila-Hannukainen kehittää toimintaa apteekissa ja muistuttaa henkilökuntaa ottamaan terveysliikunnan puheeksi asiakkaiden kanssa. Lisäksi hän tekee yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa terveyslii-kunnan edistämiseksi, kuten Lounais-Suomen Liikunnan ja Urheilun, kunnan liikuntatoimen ja liikuntaseurojen.

Pilottihankkeen aikana apteekissa alkoi tapahtua, ja ensimmäisenä konkreettisena toimena apteekissa järjes-tettiin liikuntateemapäivä. Teemapäivänä asiakkaille tar-jottiin kehonkoostumusmittausta ja esiteltiin kaupungin liikuntamahdollisuuksia.

– Toiminta oli uutta ja jouduimme tekemään paljon työ-tä osallistujien saamiseksi. Tapahtuma oli onnistunut ja seuraavana teemapäivänä kaikki olikin paljon helpompaa.

Vuonna 2010 Porin Karhu Apteekin apteekkari Markku Larjomaa sai yhteydenoton paikalliselta Liikunnan aluejärjestöltä. Häneltä kysyttiin, lähtisikö apteekki mukaan Liikkujan Apteekki -pilottihankkeeseen. Idea asiakkaan terveyden kokonaisvaltaises-ta huomioinnista ja terveysliikunnan edistämisestä apteekissa upposi apteekkarin ajatusmaailmaan kertaheitolla.

TEKSTI: KATARIINA TuuNANENKuVAT: HARRI JOENSuu

Karhu Apteekissa liikunnan puheeksi ottaminen sujuu farma-seutti katja Grönmanilta.

13

Valmiuksia Puheeksi ottamiseen

Liikkujan Apteekki -toiminta on antanut Karhu Apteekin henkilökunnalle valmiuksia keskustella liikunnan merki-tyksestä lääkehoidon tukena ja elintapasairauksien hoi-dossa.

– Vielä liikunnan puheeksi ottaminen ei tule aivan luon-nostaan. Tavoitteena on kertoa liikunnan merkityksestä aina, kun asiakas tulee hakemaan lääkettä sairauteen, jonka hoidossa liikunnasta on hyötyä. Henkilökunta pitää tukkimiehen kirjanpitoa siitä, monestiko liikkuminen on otettu puheeksi, sillä kyselen sitä aina välillä.

Liikunnan puheeksi ottamisen helpottamiseksi Karhu Apteekissa kehitettiin liikuntakansio, josta löytyvät tiedot kunnan liikuntapalveluista sekä erilaisia liikuntavinkkejä pohjautuen Käypä hoito -suosituksiin. Liikuntakansio ko-ettiin niin toimivaksi, että nykyisin apteekit voivat tilata sellaisen KKI-ohjelmalta. Apteekista löytyy myös liikun-taesitteitä ja terveysliikuntamateriaalia.

Terveysliikunnan näkyvyys apteekissa on tärkeää, jotta asiakkaat osaavat kysyä liikunnasta ja tietävät, että aptee-kista saa neuvoja myös liikkumiseen.

– Farmaseuttien on helppo ottaa liikkuminen puheeksi suoratoimituspisteessä näiden esitteiden avulla. Jos asiak-kaalla ei ole aikaa keskustella, niin liikuntakansiosta voi antaa ohjeet mukaan, selventää Katila-Hannukainen.

koulutuksista liikuntatietoutta aPteekkeihin

Entisen Suomen Kuntoliikuntaliiton Liikuttaja-koulutuk-sesta on Liikkujan Apteekki -konseptissa räätälöity apteek-kihenkilökunnalle sopiva kokonaisuus. Katila-Hannukai-nen on myös osallistunut koulutukseen.

– Koin koulutuksen hyödyllisenä. Sieltä sai käytännön vinkkejä ja tietoutta terveysliikuntaan ja ravitsemukseen liittyen. Koulutuksessa painotettiin arkiliikunnan merki-tystä ja ettei liikunnan tarvitse olla hikijumppaa.

Liikkujan Apteekki -toiminta on aktivoinut myös ap-teekkihenkilökunnan liikkumaan lisää, mikä samalla hel-pottaa liikkumisesta keskustelemista asiakkaiden kanssa. Lisäksi Karhu Apteekki on osallistunut valtakunnalliseen Askeleet-kampanjaan, jossa työyhteisöt keräävät kuukau-den ajan askelia.

– Olemme hyvin siinäkin menestyneet. Olimme toiseksi paras työyhteisö vuosi sitten.

”onnistumiset kannustaVat ja antaVat lisäPotkua”

Asiakkailta on tullut hyvää palautetta terveysliikunnan esille tuomisesta. Liikkujan Apteekki -toiminta on myös tuonut apteekille näkyvyyttä.

Karhu Apteekille myönnettiin KKI-innovaatio-palkinto KKI-Vuosipäivässä. Karhu Apteekki palkittiin aktiivisesta, innovatiivisesta, asiantuntevasta, ennakkoluulottomasta

ja toisia apteekkeja rohkai-sevasta Liikkujan Apteekki

-konseptin toteuttamisesta. – Ei sitä silloin ajateltu, kun

tätä ruvettiin tekemään, että tästä tulee näin paljon ilois-ta julkisuutta ja asiaa. On-nistumiset kannustavat ja antavat lisäpotkua, iloitsee Katila-Hannukainen.

Terveysliikunta tulee jat-kossakin näkymään Karhu Apteekissa.

– Ideoita löytyy kyllä kai-kenlaisia ja onneksi on innostunut apteekkari, joka ei jarruttele.

Tulevaisuudessa Karhu Apteekin asiakkaat saavat hen-kilökohtaista ohjausta ja palvelua askelmittarien käyttöön apteekin oman askelkampanjan kautta.

– Mittarit asennetaan apteekissa käyttövalmiiksi ja asi-akkaan kanssa keskustellaan sopivasta liikuntamäärästä. Näin vanhempienkin ihmisten on helppo osallistua.

Lisäksi Karhu Apteekista voi varata jatkossa ajan henki-lökohtaiseen terveysneuvontaan, kun apteekissa otetaan käyttöön Apteekkariliiton suunnittelema terveyskontrol-li-palvelu. Karhu Apteekki osallistuu myös KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen Porin tapahtumaan omalla pisteellään.

Katila-Hannukainen kannustaa muitakin apteekkeja lähtemään mukaan Liikkujan Apteekki -toimintaan.

– Toiminta tuo kivaa vaihtelua normaaliin työhön. Työllä on myös hyvä tarkoitus. Mitä enemmän apteekkeja on toi-minnassa mukana, sitä paremmat mahdollisuudet tässä koko hommassa on edetä.

LisätietojaLääketeknikko Kirsi Katila-HannukainenPuh. 02 631 2800, info@karhuapteekki.fi

Liikkujan Apteekki -konsepti on KKI-ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Liikunnan aluejärjestöjen yhteistyös-sä toteuttama toimintamal-li. Konseptin päämääränä on sisällyttää terveysliikunta osaksi apteekkien kansanter-veysohjelmia sekä tuoda ter-veysliikuntaa apteekkien arkeen ja osaksi asiakasneuvontatilanteita.

14

TEKSTI: KATrI VäISäNENKUVAT: JIrI HALTTUNEN JA MIIA MALVELA

AloittAmistAvAille vAlmis

urAkkA”Onko keskikentän hallinta päässyt repsahtamaan? Haluatko parempaan kun-toon? Kukkiiko huumori ja kirjoitusintoakin löytyy? Haluatko yksinkertaisesti päästä elämäsi kuntoon?” Näillä sanoilla SuomiMies seikkailee -kampanjassa etsittiin marraskuussa 2012 tavallista miestä haastamaan itseään elämän-tapamuutokseen ja kertomaan kokemuksistaan myös muille. Yhteensä 42 rohkeaa miestä lähetti hakemuksensa mukaan tähän erilaiseen Seikkailuun.

37-vuotias turkulainen perheenisä Saska Lintunen havah-tui syksyllä 2011 työterveyshuollon tarkastuksessa hälyt-täviin uutisiin. Hän tunsi itsensä kyllä väsyneeksi ja tiesi olevansa hieman ylipainoinen, mutta testitulosten mukaan häntä vaani nurkan takana niin metabolinen oireyhtymä kuin kakkostyypin diabeteskin.

– Se pelästytti todella. Minähän olen vielä nuori, lapset pieniä ja elämä edessä. Ajattelin, että kyllä tälle pitää jo-tain tehdä.

Saska kävikin työterveyshuollon ravitsemusterapeutilla ja aloitti ohjeiden mukaisen ruokavalion. Paino tippui ja arvot kohenivat, mutta koko ajan tuntui siltä, että jostain hyvästä pitää luopua. Juhannuksenakin piti tyytyä yhteen nakkiin ja olueen muiden herkutellessa. Kun sitten työ-terveyshuolto vaihtoi kaupan jälkeen omistajaa, Saskan ohjaus ja seuranta jäivät sen siliän tien. Paino alkoi taas nousta ja ruokailukin palata entiselleen.

– Kun sitten näin blogihaasteen ilmoituksen, tiesin, että tuo on minua varten. Minulla ei ole tavoitteena erityisen lihaksikas vartalo, vaan ennen kaikkea terveys. Haluan olla paremmassa kunnossa ja tuntea itseni energiseksi ja hyvä-vointiseksi. Ja haluan sellaisen pysyvän ja hyvänoloisen elä-mäntavan, joka tuntuu omalta, Saska kertoo tavoitteistaan.

yhdestä ryhmäksi

SuomiMiehen blogihaaste on erilainen tapa kannustaa miehiä matkalle kohti parempaa kuntoa ja terveellisem-pää elämää. Tavoitteena on kertoa realistisesti tavalli-sen miehen elämäntapamuutoksesta. Toisen ryhtiliikettä

seuraamalla voi saada vinkkejä ja kannustusta omaankin muutokseen. Toisaalta taas miesten tarinoista välittyy, ettei kaikki aina ole niin helppoa ja ruusuista. Vastoinkäymisiä-kin tulee, mutta jos suuret linjat ovat kunnossa, ei pieni aallokko venettä keikuta.

Käytössä on pääosin sähköisiä kanavia blogista sosiaa-liseen mediaan. Miesten tarinoita jaetaan myös KKI-oh-jelman yhteistyökumppaneiden ja medioiden käyttöön.

Blogihaastetta varten haastateltiin viittä hakemuksen jättänyttä miestä. Heistä turkulainen Saska valittiin blog-gariksi, mutta KKI-ohjelman väkeä jäi mietityttämään mo-tivoitunut ja hyvähenkinen miesporukka. Saskalle tarjot-tiin vuoden ajaksi henkilökohtaista ohjausta niin fiksussa liikkumisessa kuin hyvässä syömisessäkin, mutta muita-kaan miehiä ei haluttu jättää vain oman onnensa nojaan.

Miehille ehdotettiinkin ryhmämuotoista ohjausta, jossa he saavat muutaman kuukauden välein ohjelman liikku-miseen ja syömiseen. Ehdotus sai lämpimän vastaanoton ja ensimmäinen yhteistapaaminen pidettiinkin helmikuun pakkasissa Jyväskylässä.

SuomiMies-emäntänä toimiva KKI-ohjelman hankeval-mistelija, fysioterapeutti tanja Onatsu kyselee muutaman kerran kuukaudessa miesten kuulumisia. Kokemuksia jae-taan yhteisessä Facebook-ryhmässä sekä muutamissa yh-teistapaamisissa. SuomiMies-koutsit timo Haikarainen ja Patrik Borg ovat mukana Facebook-ryhmässä ja ohjaavat miehiä niin ryhmänä kuin yksilöllisestikin.

Tarkoituksena on opetella pikkuhiljaa uusia elämänta-poja, harrastaa itselle mieluisia liikuntamuotoja ja syödä sellaista ruokaa, joka maistuu hyvältä.

15

kirjoittaminen motiVoi

Helsinkiläisen timo Dönsbergin silmiin osui marraskuus-sa tulostettu lappu blogihaasteesta työpaikan ruokalassa. Monenlaisia kuureja, filosofioita ja kikkoja painonpudo-tuksessa kokeillut Timo oli kyllästynyt painon ainaiseen jojoiluun. Hän oli lueskellut hyviä blogeja ja kirjoituksia pysyvistä elämäntapamuutoksista ja kaipasi sellaista itsel-leenkin. Kirjoittaminen on hänelle mieluisaa ja luontevaa, joten hän päätti täyttää haasteen hakemuksen. Oman ta-rinansa avaaminen julkiseksi tuntui hänestä hyvältä mo-tivointikeinolta omaan muutokseen.

– Minulla on paljon ystäviä, jotka ovat samassa elämän-tilanteessa ja jopa samassa työssä kuin minä. He ovat kui-tenkin hyvässä kunnossa ja normaalipainoisia. Jotain kum-maa siinä on, että minä kerään kiloja, mutta he eivät.

Timo valittiin mukaan ryhmäohjaukseen. Koska ajatus omasta blogista oli jo kytenyt pidempään, hän innostui myös mahdollisuudesta kirjoittaa kokemuksistaan Suo-miMies-blogissa. Näin ollen blogihaaste sai myös toisen bloggarin. Timon tavoitteena seikkailussa on erityisesti pirteämpi olo, parempi jaksaminen ja stressittömämpi arki.

tosissaan, mutta huumorilla

Ensimmäisessä yhteistapaamisessa miesten kunto kar-toitettiin SuomiMiehen kuntotesteillä. Kuntokoutsi-Timo avasi fiksun liikkumisen perusteita ja KKI-ohjelman Miia Malvela välitti Patrikin terveiset hyvästä syömisestä. Poru-kassa juttu lensi ja huumori kukki.

– Tämä hommahan on ihan aloittamista vaille valmis urakka, veisteli eräs.

– Visualisoi itsellesi tavoitteet päivittäin, kehotti kuntokoutsi-Timo.

– Joo, hommataan oma podium himaan, kuului vastaukseksi.

Miehet ovat tällä hetkellä hyvässä vauhdissa elämänta-pamuutosten opettelussa. Jo se, että alkaa kiinnittää huomi-ota omiin tapoihinsa ja kyseenalaistaa niitä, on hyvä alku.

– Arki on kaikilla usein kiireistä ja sitä on hankala läh-teä muuttamaan. Saman haasteen ovat kohdanneet myös nämä SuomiMiehet, kommentoi miesten muutosmatkaa emännöivä Tanja.

Kaikilla on kuitenkin motivaatio kunnossa ja miehet ovatkin jo lisänneet liikkumistaan. Seuraava haaste on löytää lisää säännöllisyyttä syömiseen. Ruokarytmin pi-täminen tasaisena on monelle ryhmän miehistä haastavaa.

– Muutosten opettelua ovat hidastaneet myös perintei-set kevättalven flunssat. Silloin on tärkeää levätä sairaudet pois ja lähteä vasta sitten taas liikkeelle, muistuttaa Tanja.

SuomiMiehen blogihaaste jatkuu vuoden 2013 loppuun saakka. Loppuvuodesta nähdään, millaisia eväitä tämä miesporukka on saanut blogihaasteesta ja mihin se on kantanut. Sekä Saskalla että Timolla on yksi selkeä toive blogivuodelle.

– Jos edes yksi mies saisi virtaa minun esimerkistäni ja innostuisi muuttamaan elämäntapojaan, niin olen onnis-tunut, summaa Saska.

Tietysti on se toinenkin tavoite – oma elämäntapamuu-tos. Siinä miehet ovat tällä het-kellä täysin oikealla tiellä.

LisätietojaSaskan ja Timon blogit www.suomimies.fi-sivustolla. Samas-sa osoitteessa myös koutsien Timon ja Patrikin blogit.

Juha Puurula (vas.), Timo Dönsberg, Saska Lintunen, Hans Ös-terholm ja Jari Suomalainen tsemppaavat toinen toisiaan mat-kalla kohti parempaa kuntoa.

16

HoitopolkuA, HuolestumistA, HenkilöstöliikuntAA jA HAllintoA

lihomiskehitys saatava laskuun

liikunta muuttuvassa kuntakentässä

Suomessa on ollut suurin sydäntauti-kuolleisuuden pudotus maailmassa, tupakointi on vähentynyt ja verenpai-ne- ja kolesterolitasot laskeneet.

Professori tiina Laatikainen Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli FINRISKI-tutkimuksen tulok-sia. Valitettavasti positiivinen kehitys-kulku vaikuttaa monella osa-alueella pysähtyneen.

– Verenpaine on edelleen keskei-nen riskitekijä, koska kokonaisriskiä ja riskitekijöitä ei ole pystytty väes-

tötasolla laskemaan. Viimeisen 5–10 vuoden aikana verenpainetasojen lasku on taittunut ja diastolisessa ve-renpaineessa on ollut viime vuosina jopa nousua.

Kolesteroliarvoissa suomalaiset olivat vielä 80-luvulla maailman kär-jessä. Lasku on ollut huimaa, mutta 2000-luvulla sekä ravinnon kokonais-rasva että dietaarinen kolesteroli ovat lähteneet uuteen nousuun.

Noin 20 prosenttia suomalaisista on ylipainoisia ja kolmanneksen vyö-

tärönympärys ylittää huomattavan terveyshaitan rajapyykin.

Erityisen huolestuttavaa on dia-beteksen räjähdysmäinen kasvu, 72 prosenttia viimeisen 10 vuoden ai-kana. Yksi selkeä tekijä ylipainon, kasvaneiden vyötärönympärysten ja metabolian taustalla on vähentynyt liikunta.

– Energiankulutus ja liikkuminen arjessa ovat vähentyneet, ja erityisesti nuoret raportoivat tekevänsä pääasi-assa istumatyötä.

Professori Aimo Ryynänen pitää kun-talain ja liikuntalain uudistusta liikun-nan kannalta olennaisina. Liikunta tulisi hänen mielestään määritellä uu-dessa liikuntalaissa peruspalveluksi.

– Kuntahallinnon uudistamiselle on tarvetta, mutta vielä ei ole saatu juuri mitään aikaiseksi. Suuri muutos on vielä edessä, Ryynänen toteaa.

Kuntakentässä on Ryynäsen mu-kaan ollut niin paljon kehittämis-hankkeita ja muutoksia, että kriittiset äänenpainot ovat ymmärrettäviä.

Ryynänen pitää kunnallista itse-hallintoa arvokkaana ja merkittä-vänä muun muassa osallisuuden ja kiinnittymisen sekä läheisyyden pe-riaatteen kannalta. Keskusteltaessa kuntien koosta tulisi ottaa huomioon kokonaisnäkemys ja huomioida sekä kunnalle asetetut vaatimukset että re-surssit niiden täyttämiseksi.

– Riittävät taloudelliset resurssit ovat edellytyksenä myös liikunnan asemalle kuntauudistuksessa. Suuret kunnat pystyvät tuottamaan moni-

puolisempia palveluita, mutta asiassa on toinenkin puoli, Ryynänen pohtii.

– Yhteen kaavaan mahduttaminen ei ole paras ratkaisu. Kaksiportainen järjestelmä voisi olla yksi ratkaisu: osa palveluista tuotettaisiin lä-hellä, mutta esi-merkiksi sairaan-hoito alueellisesti.

KKI-Päiviä vietettiin Turun Logomossa 14.–15. maaliskuuta. Turku helli terveysliikuntaväkeä paitsi auringonpaisteella myös vilkasta keskustelua herättäneellä ohjelmalla. Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa liikunnan roolia kuntauudistuksessa, henkilöstöliikunnan onnistuneita esimerkkejä sekä työterveyshuollon roolia liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä.

TEKSTI: NOORA MOILANEN JA KATRI VäISäNENKuVAT: MIIA MALVELA

17

liikkumattomuutta mittaamaan

Ansioituneita terveysliikunta­toimijoita palkittiin

liikunta työkyvyn hoitajana

– Katinvillat asiat ole hyvin! täräyttää UKK-insituutin johtaja tommi vasan-kari avaussanoinaan.

– Vain 11,4 prosenttia suomalai-sista hoitaa kaiken liikunnan hy-vin. Ei siihen voi olla millään tavoin tyytyväinen.

Neljäsosa 40–60-vuotiaista ei liiku lainkaan. Vasankari muistuttaa, että tässä on terveysliikuntaväen huikea mahdollisuus. Liikkumattomuuden

mittaamisessa on tällä hetkellä haas-teita, kun esimerkiksi työterveyshuol-loissa ei ole sille hoitopolkua.

– On ehdottoman tärkeää huomi-oida liian vähäinen liikunta ja liikku-mattomuus erikseen.

– Sattuu se minuakin liikuntaihmi-senä sydämeen, mutta tosi asia on, ettei se tossujen laittaminen jalkaan 2,5 tunniksi viikossa pelasta ketään istumiselta.

KKI-Päivien iltajuhlassa jaettiin tun-nustusta kahdelle vaikuttajalle, jotka ovat tehneet pitkän uran terveyslii-kunnan edistämiseksi. Vantaalainen eteri Sarre kvenetadze innostaa ak-tiivisuudellaan ja omalla esimerkil-lään liikkeelle maahanmuuttajia, joil-le liikunnan harrastaminen merkitsee muutakin kuin kunnon kohotusta. Hän käyttää liikuntaa kotouttamisen keinona, tasa-arvon lisäämiseksi sekä terveyden ylläpitämiseksi.

Toinen tunnustus myönnettiin Kun-taliiton erityisasiantuntija kari Sjöhol-mille, jolla on ollut vahvoja esiintuloja terveysliikunnan puolesta vuodesta toiseen. Sjöholm oli sairauden vuoksi estynyt pääsemään paikalle.

– Työkyky ja työhyvinvointi eivät vaan tapahdu vaan niitä pitää huomioida, tukea ja johtaa. Tulokset ovat vaisu-ja, jos johdon sitoutuminen puuttuu, Elinkeinoelämän keskusliiton ylilää-käri Jan Schugk painottaa.

Lääkärin vastaanotolla on vaikeaa huomioida työkyvyn kannalta olen-naiset työn hallinta ja motivaatio.

– Sosiaalivakuutusjärjestelmä vaa-tii sairauden diagnosointia, mutta taustalla on paljon muitakin tekijöitä, Schugk muistuttaa.

Puhtaasti työnantajan kannal-ta ajateltuna vain investoinnit, jot-ka johtavat työn tuottavuuden kas-vuun, ovat perusteltuja. Utilita ristinen hyö ty ajat telu kuulostaa karulta, mutta hyötyjiä ovat samalla myös työn tekijät.

– On oltava mittarit, joilla voidaan mitata konkreettisia tuloksia, mutta myös työn edellytysten paranemista.

Erityisen tärkeänä Schugk pitää lii-kuntaa tieto- ja vuorovaikutustyössä, jossa inhimillisten tekijöiden merki-tys korostuu. Miksi liikuntaan sitten pitäisi työpaikalla ohjata?

– Ilman tukitoimia hyvin pieni jouk-ko sekä tietää että tekee. Suuri joukko tietää, mutta ei toimi tiedon mukaan. Vain hyvin pieni osa ihmisistä ei tiedä.

Työnantajan tehtävänä on asettaa tavoitteet sekä luoda keinot ja mitta-rit. Konkreettisia kehityskohtia ovat esimerkiksi pienet arjen liikuntaa edistävät valinnat, työterveyshuollon tuen hyödyntäminen sekä johdon esi-merkki ja työpaikan liikuntamyöntei-nen ilmapiiri.

muppet showOman lisänsä puheenvuoroihin ja keskus-teluun toivat tapahtuman parveltahuu-telijat, maalaislääkäri tapani kiminkinen ja aurinkokuningas, jääkiekkovalmentaja Juhani tamminen. Muppet Show’ksi ristitty kaksikko haastoi puhujia ja yleisöä asiantun-tevilla ja väliin kärkkäilläkin kommenteilla.

18

Lähes kaikissa mahdollisissa tehtävissä liikunnan saralla toiminut ministeri Lauri Tarasti on ollut mukana monessa, mutta lausunut omia näkemyksiään liikuntapolitiikasta ani harvoin. Tarasti aloitti puheenvuoronsa lukemalla katkel-man 80-luvulla Liikuntatieteellisen seuran puheenjohtaja-na pitämästään puheesta.

Tuolloin Tarasti painotti kuntoliikunnan merkitystä ur-heilun rinnalla, ja esitti huolensa penkkiurheilun arvojen siirtymisestä urheiluun.

– Kilpaurheilu on eriytymässä muusta liikunnasta ja arvot hajaantumassa pluralistisessa yhteiskunnassa. Myös liikunnan arvot hajaantuvat, ja syntyy erilaisia arvoja, Ta-rasti pohti yli 30 vuotta sitten.

Tarastin mukaan hänen 80-luvulla esittämänsä huolen-aiheet ovat olemassa osin edelleen.

kohti terVeyden edistämistä

KKI-Päivien puheenvuoronsa Tarasti pohjasi Jouko Kok-kosen Liikunta ja tiede -lehdessä esittämiin teeseihin. En-simmäisenä kohtana Tarastin listalla oli liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä hyvinvoinnista kohti ter-veyden edistämistä.

– Vasta 60-luvulla alettiin kiinnittää ylipäätään huomi-ota muuhun kuin kilpaurheiluun. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriössä fokus terveysliikuntaan syntyi vasta 90-luvulla, mistä yhtenä merkkinä oli KKI-ohjelman perustaminen.

Hallitusohjelmaan liikunta pääsi mukaan ensimmäistä kertaa vuonna 1999.

– Liikunta nähtiin koko yhteiskunnan asiana – ei ainoas-taan niiden jotka urheilevat, mikä oli merkittävä poliittinen ja yhteiskunnallinen muutos, Tarasti pohti.

Liikunta on Tarastin mukaan siirtynyt yhä enemmän myös sosiaali- ja terveysministeriön alle, ja yhteistyö mi-nisteriöiden välillä on mennyt eteenpäin. Myös liikuntapo-litiikka on muodostunut yhä laajemmaksi.

– Liikuntapoliittisten tavoitteiden siirtyminen yleisestä

hyvinvoinnista kohti terveyden edistämistä on valtion lii-kuntapolitiikan positiivisin muutos, Tarasti summaa.

liikuntakulttuuri heijastaa yhteiskunnan muutosta

Liikunta- ja urheilukulttuurin monimuotoistuminen pitää sisällään muun muassa naisten liikunnassa saavuttaman tasa-arvon. Tarasti näkee väestön ikääntymisen pakotta-van huomioimaan myös ikääntyneet aiempaa paremmin.

Paralympialaisten katsojamäärät antavat positiivisia viitteitä vammaisurheilun arvostuksen lisääntymisestä, ja yhtenä monimuotoistumisen ulottuvuutena Tarasti pi-tää nuorten elämäntapaliikuntamuotoja, kuten skeittausta ja lumilautailua.

– Liikuntakulttuurin monimuotoistuminen kuvastaa yhteiskunnan arvomaailman hajaantumista, ja valtion lii-kuntapolitiikalla on siinä yleensä merkittävä rooli. Arvio-ni mukaan liikuntapolitiikka on onnistunut tässä kohtaa hyvin, Tarasti totesi.

huoli kansalaistoiminnan jatkuVuudesta

Seuratoiminta on ollut ennen vuonna 2009 ensimmäistä kertaa jaettua seuratukea lähes täysin valtion liikuntapo-litiikan ulkopuolella.

– Tällä hetkellä kehityssuuntana on markkinaehtoisten liikuntapalveluiden kasvu yhdistystoiminnan sijaan. Tule-vaisuuden haasteena on, mistä löydetään aktiivitoimijoita, kun seuroja ja jäseniä on paljon ja kiinnostus vapaaehtois-toimintaa kohtaan vähenee, esitti Tarasti huolensa.

Tarastin arvion mukaan yhteiskunnan kaupallistu-minen näkyy ja tuntuu seuratoiminnassa, mutta valtion osuus sen tukemisessa ei tule merkittävästi muuttumaan.

– Seuratoiminta on, ja sen tulee jatkossakin olla, vapaa-ehtoisuuteen perustuvaa, eikä valtion panos siinä voi olla huomattava.

Ministeri Lauri Tarastin puheenvuoro KKI-Päivillä sekä hiljensi kuulemaan kokemuksen mukanaan tuomaa viisautta että herätti keskustelua. Yhteiskunnan muutokset näkyvät vahvasti liikuntakentällä, mutta keskeisin huolenaihe ovat edelleen liikkumattomat.

Onko liikunnalla liikettä valtionhallinnossa?

TEKSTI: NOORA MOILANENKuVA: MIIA MALVELA

19

liikuntakenttä murroksessa

Yksityisten liikuntapalveluiden ja liikuntaan liittyvän kulu-tuksen kasvu on yksi selkeä kehityskulku liikuntakentällä. Maksullisten lajien kuten laskettelun, golfin ja tenniksen suosio sekä liikuntasetelit ja -matkailu ovat olennainen osa liikunnan kaupallistumista.

– Markkinat säätelevät maksullisten liikuntapalvelujen tarjontaa, ja valtion osuus tässä kohdassa tulee olemaan myös jatkossa minimaalinen, Tarasti tiivisti.

Kilpa- ja huippu-urheilussa on tapahtunut painopisteen muutos. Suomessa on esimerkiksi siirrytty yhä enemmän yksilölajeista joukkuelajeihin. Joukkueurheilun suosion taustalla Tarasti näkee muun muassa väestörakenteelli-set tekijät sekä harjoittelun sosiaalisten piirteiden koros-tumisen. Muutosta on tapahtunut myös lajikirjon suhteen: valtionapua saa noin 70 lajiliittoa, joiden alla on yhteensä yli 200 urheilumuotoa.

Tarasti epäilee, että huippu-urheilun moraalinen poh-ja jatkaa laskemistaan dopingin, korruption ja väkivallan myötä. Huippu-urheilun valtionrahoitus sen sijaan ei tule olennaisesti muuttumaan, vaan lisärahoituksen tulee tulla urheilun sisältä.

Tarasti pitää tärkeänä, että liikunnan edistämisessä on mukana mahdollisimman paljon toimijoita mahdollisim-man monella sektorilla.

– Mitä laajemmalla rintamalla liikunnassa toimitaan, sen parempi. Keskitettäessä painopiste muuttuu enemmis-tön painopisteeksi, joka on huippu-urheilun näkökulma. Tällöin huolena on, jääkö pienempien ääni suurten var-joon. Keskittäminen ei ole mielestäni yhteiskunnallisesti järkevä ratkaisu.

koko kansan liikuttamista

Kuntoliikunta on muuttunut vuosien varrella väestötason harrastukseksi. Massaliikuntatapahtumat ovat kasvatta-neet suosiotaan ja koulujen liikuntatilat on vapautettu harrastuskäyttöön, mikä on Tarastin mukaan positiivinen kehityssuunta.

– Liikuntapolitiikassa koulutus ja oppilaitosten kautta vaikuttaminen on tärkeä tekijä. Myös puolustusvoimilla on tärkeä rooli: liikuntakoulutus ja nuorten miesten huo-nontunut kunto on jo huomioitu varusmiespalveluksessa.

Työpaikkaliikunta ei ole valtion liikuntapolitiikas-sa erityisesti esillä, mutta Tarasti toivoo, että kehitys-tä silläkin alueella tapahtuu. Hänen arvionsa mukaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien työikäisten liikuttaminen on nyt ja tulevaisuudessa liikuntapoli-tiikan keskiössä ja tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa laajemminkin.

– Lisääntyvä ylipaino, elintapaongelmat ja ikääntymi-nen korostavat terveysliikunnan merkitystä. Liikunta on keskeistä myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Liikkumattomat ovat ja pysyvät liikuntapolitiikan ongelmana.

taraStin teeSit

- Liikunnan arvojen hajaantuminen

- Liikuntapolitiikan laajentuminen poikkihallinnolliseksi

- Arvomaailman ja liikuntakulttuurin monimuotoistuminen

- Seuratoiminnan vapaaehtoisuus säilyy

- Huippu-urheilun lisärahoitus urheilun sisältä

- Liikuntaa edistettävä laajalla rintamalla

- Työikäisten liikuttaminen liikuntapolitiikan keskiössä

20

23.–25.8.2013Helsinki–Tukholma–Helsinki, Silja SerenadeLähtö perjantaina klo 17.00, paluu sunnuntaina klo 9.55

Tervetuloa Kunnon Laivalle

Jokamiehen tunnetaidot työyhteisöissäpsykologi, tunneälytutkija Mikael Saarinen

Liikunta tunnetyöläisten työkalunapsykologian tohtori, liikuntatieteiden maisteri Marja Kokkonen

Näkökulman vaihtamisen taitolääkäri Antti S. Mattila

Laatua liikuntaneuvontaanAvoin tilaisuus kaikille liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan kehittämisestä kiinnostuneille

Liikettä ilmaisuun – improvisaatiopohjainen vuorovaikutuskoulutusElina Stirkkinen ja Micke Rejström, Stella Polaris

Työ, totuus ja elämäpappi, kirjailija Jaakko Heinimäki

17.00

17.15

18.15

19.15–20.00

15.00- 16.30

17.00

18.30–19.30

Perjantai 23.8.

Lauantai 24.8.

Mikael Saarinen

Jaakko Heinimäki

Monipuolinen näyttelyosasto – mukana 30 näyt-teilleasettajaa

Iltojen tähtinä loistavat

pe 23.8. Irinala 24.8. Aki Louhela

Elämyksillä eteenpäin

Tunteile duunissa

OhjeLma Atlantis Palace

21

Body & Mind Petra Nyman, Suomen voimisteluliitto Gymstick FitnessBag, Gymstic Muscle Sanna ja Risto Kasurinen, Gymstick International Flamenco Fiesta, Kinesthetic Dance Training, 9 to 5 tanssillinen niskahartiajumppa Katia Enbuske

Kahvakuula Tuomo Kilpeläinen, Trainer4You

Piloxing Mari Stenman

Prana Beats, Into Yoga Mia Jokiniva PhysioFit, PhysioPilates Marianne Kyrklund, Suomen Terveysliikuntainstituutti

Sauvakävely Hanna Okkonen, Suomen Latu

Soft jumppa Teija Reini-Niemi, Suomen Voimisteluliitto

Sweat & Dance, Tunnarijumppa Pekka Katainen

matkustajahinnatMatka euroa/hlö 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö hytissä hytissä hytissä hytissä

C-luokka 84 97 125 207

Promenade-luokka 103 123 164 285

DeLuxe-luokka - - 226 430

B-luokka 91 107 139 236

a-luokka 108 130 173 304

Commodore-luokka - - 398 774

hintaan sisältyy risteily valitussa hytti-luokassa, aamiainen meno-paluumatkalla (DeLuxe ja Commodore -luokassa erikois-aamiainen) sekä ohjelma laivalla.Palvelumaksu 15 €/lasku. Ryhmävaraukset yli 10 hlö sähköpostitse kki@vetikkotravel.com

järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin hinta- ja aikataulumuutoksiin.kuvat: kki-ohjelma, studio juha sorri, jiri halttunen, mikko harma

Lisätietoa ohjelmasta ja matkavaraukset: www.kunnonlaiva.fi

Mia Jokiniva

Marianne Kyrklund

Tuomo Kilpeläinen

Muista myös Kunnon Laivan bussikuljetukset ja Tukholman retket!

Elämyksillä eteenpäin

Katia Enbuske

Liikuntamaistiaisissa

22

Kotipesä kuntoonLiikunnan brändäämisessä vielä paljon työtä

“Pitääkö sitä brändiä nyt tähänkin sotkea?” oli markkinoinnin dosentin Pirjo vuokon ensimmäinen ajatus hänen lähtiessä pohtimaan liikuntaa yritysmaailmasta tutun brändiajattelun näkökulmasta. KKI-Päivillä Vuokko oli kuitenkin jo selvästi eri mieltä. Liikunnalla on mahdollisuutensa brändäämisessä, mutta sitä ennen on kotipesä saatava kuntoon.

Kaikki meistä osaavat helposti luetella joukon vahvoja brändejä, kuten esimerkiksi Google ja Fazer tai olympia-laiset ja Naisten Kymppi. Vahva brändi tarjoaa käyttäjälleen lisäarvoa ja siihen liitetään tiettyjä ominaisuuksia. Onhan aivan eri asia haukata Fazerin leipää kuin kauppojen pri-vate label -merkkien, kuten Pirkan tai Rainbow’n tuotteita. Tai juosta Naisten Kymppi kuin käydä muuten vaan kave-riporukalla hölkkäilemässä kymmenen kilometriä lenk-kipolulla.

– Lisäarvon lisäksi brändäys tuo joustavuutta hinnoit-telulle, helppoutta myymiseen, tehokkuutta viestintään, vastustuskykyä kilpailijoille, pitkäikäisyyttä ja yhteisen tavoitteen kaikille osapuolille, luettelee Vuokko vahvan brändin ominaisuuksia.

Vuokko herättelee liikuntaväkeä vakavasti pohtimaan liikunnan mielikuvia.

– Mitä liikunta voisi antaa brändinä? Mikä on se tavoite, joka halutaan saada aikaiseksi? Eikö vain riitä, että liikun-nalla on positiivinen ja vahva mielikuva? Vai onko se edes sellainen?

– Aluksi tulee selvittää, mikä on juuri se lisäarvo, jota ihmiset liikunnasta saavat. Sen tulee olla jotain sellaista, jonka vuoksi ihmiset ovat valmiita uhraamaan jotain.

työ alkaa sisältä

Etymologisesti sana brändi pohjautuu karjan polttomerkit-semiseen. Brändin käyttäjä on siis jollain tavoin merkitty: olet se, mitä tuote tai palvelu on. Monilla liikuntalajeilla on-kin jo tämä merkityn arvo: golfa-rit, laskettelijat ja seinäkiipeilijät ovat oman lajinsa merkitsemiä ja edustavat lajia muiden silmissä.

– Kun tulee se hetki, että pu-hutaan liikunnan merkitsemis-tä, ollaan brändäyksessä hyvässä vaiheessa.

Brändin rakentaminen lähtee vahvasti sisäisestä työstä. Siinä liikuntakentällä on vielä paljon tehtävää.

– Tulee olla yhteinen näkemys siitä, mitä liikunnalla tar-koitetaan ja mitä sillä halutaan saavuttaa. Ydinsanoman pitää olla kaikilla toimijoilla sama, muuten tuhlataan brän-däämisen osalta resursseja.

Yhteistyö ja kaikkien tahojen sitoutuminen yhteiseen näkemykseen ovat yhtä tärkeitä.

– Jokaisella voi olla soolo-osuuksia, mutta sävelen pitää olla yhteinen. Tätä teidän tulisi liikunnan osalta miettiä. Minulla on tällä hetkellä hieman sellainen olo, ettei sitä yhteistä säveltä ole vielä löydetty, Vuokko arvelee.

Tarkoitushan ei ole vain toimia,

vaan myös vaikuttaa.

TEKSTI: KATRI VäISäNENKuVA: MIIA MALVELA

23

johtaminen aVainasemassa

Vuokko tietää, että vahvoja brändejä yhdistää yksi yhteinen tekijä: vahva ihmisten johtaminen. Erityisesti korostuvat johdon viestintätaidot ja avoin, yhteistyömallinen johtami-nen. Omia käsityksiä ja tietoa tulee osata jakaa ja välittää koko tiimille.

– Virheitä ei tule pelätä. Hyvän organisaation merkki on se, että niistä opitaan. Tämä pätee myös vahvoihin brän-deihin, kannustaa Vuokko.

– Johtamisen avainsanoja ovat myös arviointi ja arvos-taminen, niin tiimin sisällä kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Samalla korostuu konfliktien hoitotaito ja yksiköiden välisten rakenteiden purkaminen.

Vuokko kannustaa selvittämään rohkeasti vaikut-tavuutta ja kiinnittämään huomiota pitkän aikavälin tulosmittareihin.

– Tarkoitushan ei ole vain toimia, vaan myös vaikuttaa. Tällöin ei pitäisikään tehdä esimerkiksi toimintakertomuk-sia, vaan vaikuttavuuskertomuksia.

Tällä hetkellä liikunta on Vuokon mukaan vielä private label -kamaa. Vuokko heittääkin liikuntaväelle seuraavan tavoitteen.

– Tulisi ilman muuta päästä Fazer-luokkaan. ”Sanokaa lii-kunta, kun haluatte hyvää”, Vuokko maalailee tulevaisuutta.

”Pitääkö sitä brändiä tähänkin sotkea,” on ajatus paikallaan, kun pohditaan liikuntaa. Lähtökohdat eivät ole helppo-ja. Tuotteen brändäämisellä on selkeitä tavoitteita, joista myynti on vain yksi. Kun kotipesän tulee olla kunnossa, on tuoteorganisaation kohtalaisen selkeää määritellä, mikä se sen kotipesä onkaan.

Liikunnan osalta organisaatio on hyvin hajanainen. Toi-mijoita on paljon niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, eikä tuotekaan ole kaikilla heistä sama. Tavoitekin voi näil-lä kaikilla on aivan eri, kuten lisätä terveyttä, lisätä asia-kasmääriä tai lisätä työkykyä. Kuten Pirjo Vuokko totesi, paljon on tehtävää edessä, jotta liikunnan brändityöhön päästään todella käsiksi.

Jos kuitenkin oletetaan, että nämä kysymykset saa-daan ratkottua, ollaan mielestäni sen Suuren Kysymyk-sen edessä: miksi.

Miksi liikuntaa pitäisi brändätä? Vahva brändi tuo käyt-täjälleen lisäarvoa. Täytyykö liikunnan tuoda lisäarvoa elämään? Vahva brändi tuo arvostusta liikunnalle ja sen arvon vuoksi ihmiset ovat valmiita uhraamaan jotain. Haluammeko, että liikunnan vuoksi uhrataan jotain?

Sii o soo, sanoisin. Liikunnan arvostus tuo arvostusta yhteiskunnassa ja se näkyy usein rahana. Hyvä. Liikku-minen ja liikkeelle lähteminen ovat tänä passiivisuuden yltäkylläisyysaikana valinta, jonka vuoksi jotain pitää aina uhrata: sohvannurkka, auto tai ylityöt. Mutta silti jokin tässä ajattelussa vähän tökkii.

Matalan kynnyksen liikuntaa edistettäessä tavoitteena on saada liikunta osaksi kaikkien arkea. Tavoitteet ja mo-tiivit voivat kullekin olla hyvin erilaisia ja se on enemmän kuin hyvä. Pääasia, että liikutaan. Liikunta ei ole mikään BIG THING, vaan samanlainen osa tavallista maanantaipäi-vää kuin herääminen, aamupalan syöminen tai hampaiden pesu. Siitä ei tarvitse tehdä juttua tai brändiä, vaan sen pitäisi nimenomaan olla jokaisen oma henkilökohtainen tapa elää jokapäiväistä arkea. Enemmänkin pitäisi tehdä kaikille tutuksi kaava: kun syö, jaksaa, kun nukkuu, jaksaa ja kun liikkuu, jaksaa. Toinen valitsee trendilajin, toinen käy kävelylenkillä. Molempi parempi.

Ehkä siis liikuntaa pitäisikin ajatella Fazeria enemmän juuri private label -tuotteena: tasaisena, varmana, tur-vallisena ja fiksuna valintana, kuten kaikille tuttu Pirkka.

katri Väisänen

KOMMENTTI

Ole tarkka, ota Pirkka!

24

TEKSTI: KATARIINA TuuNANENKuVA: MIIA MALVELA

KKI-Päivillä puhuneen professori kaj Husmanin mukaan työterveyshuollolla on merkittävä rooli yleisten työelämän tavoitteiden saavuttamisessa. Husman totesi, että tavoittei-den saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin yhteistyötä.

– Työurien pidentämiseksi on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla: työpaikka-, kunta- ja valtiotasolla. Työurat pitene-vät, jos työ on mielekästä ja siitä saa arvostusta. Meidän on vaikutettava yhteiskuntaan, työnantajiin, työntekijöihin ja politiikkoihin joka tasolla.

etsinnässä urkuri

Yhteisiä tulostavoitteita tarvitaan myös eri terveydenhuol-lon toimijoiden välillä.

– Ortopedille riittää luutunut luu, kun taas asiakkaal-le tavoitteena on toimiva raaja. Tavoitteet ovat työelämän osalta erilaisia. Pelkkä akuutin vaivan korjaaminen ei riitä, vaan tulee nähdä työntekijä kokonaisvaltaisesti.

Husman esittikin mahdolliseksi yhteiseksi tavoitteeksi toimintakykyistä ihmistä tai työkykyistä työntekijää. Nämä tavoitteet palvelisivat myös työurien pidentämistavoitteita.

Saumattoman yhteistyön saavuttamiseksi Husman ko-rosti työterveyshuollon yhdistävää roolia.

– Työterveyshuolto voi toimia entistä enemmän yhdis-tävänä toimijana kuntoutuksen, terveydenhuollon ja työ-paikan välillä. Työterveyshuollon suurin asiantuntemus kuitenkin liittyy työpaikkaan. Työkyvyttömyyden syiden ollessa monimuotoisia tarvitaan terveydenhuollon toimi-joiden kesken yhteistyötä.

Husman vertasi nykyistä terveydenhuoltoa Sibe lius - monumenttiin.

– Kaikki putket on hitsattu yhteen, mutta tarvittaisiin urkuria, joka saisi ne soimaan. Työterveyshuolto voisi olla juuri se, joka ratkoisi yksittäisen työntekijän ongelmia tar-peenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Kaikki toimivat yksin hyvin, mutta yhteistyö ei onnistu.

Työurien pidentäminen, työssä jaksamisen tukeminen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän nostaminen ovat näkyviä tavoitteita nykyisessä hallitusohjelmas-sa. Työurien pidentämiseksi hallitus painottaa työkyvyttömyyden ehkäisyä.

Yhdeksi tärkeäksi vaikuttajaksi työurien pidentämisessä on nostettu työterveyshuolto. Työurien pidentäminen edellyttää laaduk-

kaan työterveyshuollon saatavuutta ja työterveys-huollon uudelleensuuntaamista.

Laatua työuriin – tiiviyttä yhteistyöhön

25

liikkumalla työhyVinVointia ja työkykyä

Suurimmat työkyvyttömyyseläkkeen myön-tämisen perusteet ovat mielenterveyden ja

käyttäytymisen häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelin-ten sairaudet. Husman muistutti liikuntauskovai-

suuteen taipuvaa kuulijakuntaa, että yksin liikunta ei tuo ratkaisua työurien pidentämiseksi, sillä syyt

ennenaikaiseen eläköitymiseen eivät ole yksiselitteisiä.– Työurien pidentämiseksi myös työn laadulliseen pa-

rantamiseen on panostettava. Laadullisella parantamisel-la tuetaan sitä, että ihminen saa olla työssä, haluaa työhön ja voi pysyä työssä sekä pystyy tekemään työtä. Työurien pidentäminen ja kehittäminen vaatii voimavarakeskeisen näkökulman vahvistamista kuormitus- ja riskitekijöiden esiin nostamisen rinnalla.

– Tarvitaan asennemuutosta kaikilla tasoilla, peräänkuu-lutti Husman.

työterVeyshuolto liikuttaa?

Työterveyshuollolla on vuosittain lähes kaksi miljoonaa asiakasta ja noin kuusi miljoonaa henkilökohtaista asia-kaskontaktia, terveystarkastusta ja sairaanhoitokäyntiä. Työterveyshuollon kautta on siis mahdollista tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä, joilla on riski työkyvyn heikentymiseen ja erilaisiin elin-tapasairauksiin.

Työterveyshuollon tehtäviä määrittää työterveyshuol-tolaki, jonka tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäris-tön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terve-yttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä työyhteisön toimintaa.

Husman muistutti, että liikuttaminen ei ole työterveys-huollon päätehtävä. Liikkumisen edistämisen kannalta etenkin työnantajan ja koko työpaikan sitoutuminen on tärkeää.

– Terveyttä edistävillä työpaikoilla otetaan turvallisuus- ja työterveysasenteet vakavasti. Hyvät työolot ja kohtuul-liset elintavat ovat kaikkien yhteinen asia työpaikoilla, ja

työterveyshuolto voi omalta osaltaan hyvin tukea raken-teillaan terveysliikkumista ja istumisen vähentämistä.

Husmanin mukaan osan työterveyshuollon sairaanhoi-dosta voisi korvata liikuntatoimilla ja muilla ennaltaeh-käisevillä toimilla.

Terveysliikunta siis hakee vielä paikkaansa työ terveys - huollossa.

– Kyllä me tämä homma osataan, mutta liian vähän liikkuvia on silti paljon. Monesti nykyään jo työuria aloit-tavat ovat rapakunnossa, sanoo Husman.

medikalisoinnista ja hoitoPolusta

Ennen professori Husmania puhunut UKK-instituutin johtaja tommi vasankari esitti tutkimustuloksia lii-kunnasta työkyvyn edistäjänä. Vasankari huomautti, että vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on todennut liian vähäisen liikunnan olevan maailman neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan – jopa yleisem-pi kuin ylipaino, korkea kolesteroli ja alkoholi – liikku-mattomuuteen ei silti kiinnitetä tarpeeksi huomiota työterveyshuollossa. Vasankari esitti seuraaville puhu-jille kysymykset: voiko työterveyshuolto tunnistaa ja aktivoida liian vähän liikkuvia ja tulisiko liikkumatto-muus medikalisoida ja luoda sille oma hoitopolku ter-veydenhuoltoon?

Husmanin mukaan työterveyshuolto voi tunnis-taa liian vähän liikkuvat henkilöt ja aktivoida heitä, mutta liikkumattomuuden medikalisointia hän ei hyväksy. Liikkumattomuutta tai istumisen mää-rää ei tällä hetkellä ole työterveydenhuollon kyselyissä korostettu. Kyselyissä on käytössä muun muassa työkykyindeksi, joka mittaa eläkeriskiä.

– Vastustan liikkumattomuuden me-dikalisointia, kuten yleensä kaikkea muutakin medikalisointia. Hoitopol-ku on kuitenkin tehtävissä, joten ajatus on ostettavissa. Ja liikun-taresepti on otettava kaikkien työterveyslääkärien käytännön työkaluksi.

Liikunta-alan toimijoil-le Husmanilla oli selkeä viesti.

– Työnantaja satsaa siihen, minkä näkee olevan järkevää.

”Laadullisella parantamisella tuetaan sitä, että ihminen saa olla työssä, haluaa työhön ja voi pysyä työssä sekä pystyy tekemään työtä.”

26

Jäsenistä kumppaneiksiJäsenistä kumppaneiksiValon viestinnässä viedään teemoja yhdessä eteenpäin

Suomalainen liikuntakulttuuri elää vahvaa muutos-kautta. Vanhojen rakenteiden olemassaoloa pohdi-taan vakavasti. Huippu-urheilun rahoitus ja tulokset herättävät kiivasta keskustelua. Samaan aikaan suomalaisten yhä vähenevä arkiaktiivisuus ja lisään-tyvä liikkumattomuus kaikissa ikäluokissa huoles-tuttavat. Kaiken tämän murroksen polttopisteessä on uusi liikuntajärjestö Valo ry.

Suomen Liikunnan ja Urheilun, Nuoren Suomen ja Suo-men Kuntoliikuntaliiton yhdistyminen Valtakunnalliseksi liikunta- ja urheiluorganisaatio Valoksi on tänä päivänä täyttä konkretiaa. Valon säännöt on vahvistettu, strategi-set valinnat hiottu ja henkilöstö määritelty. Tästä alkaa jär-jestön työ suomalaisen liikunnan ja urheilun yhdistävänä voimana.

Yksi Valon keskeisistä toiminta-ajatuksista on kump-panuuksien rakentaminen. Luonnollinen rakennusaine on vahva viestintä, jota Valossa johtaa laajan mediataus-tan omaava, entinen Nuoren Suomen pääsihteeri Jyrki kemppainen.

Kemppainen tiesi jo 2,5 vuotta sitten tulleessaan Nuo-reen Suomeen, että näköpiirissä on kentän uudistuksia. Nyt hän siirtynyt pääsihteerin paikalta Valon viestinnästä vastaavaksi johtajaksi ja tarttuu tähän haasteeseen luot-tavaisena, mutta avoimen uudistusmielisenä.

– Suuria muutoksia tulee tapahtumaan. Se ei tarkoita, että asioita olisi tehty huonosti tai väärin. Vanhojen jär-jestöjen olemassaolon aikana urheilussa on tapahtunut paljon muutoksia. Valolla on nyt mahdollisuus ottaa täysin uudenlaista roolia ja nousta esiin. Siihen mahdollisuuteen totta kai tartumme.

– Rakenne on muutoksessa, eikä isojenkaan kysymysten nostaminen pöydälle ole vaikeaa. Fiksuja ajatuksia kyllä

on, mutta tähän rakennemuutokseen pitää olla energiaa ja jaksamista.

Kemppainen on varma, että muutosvaihe jatkuu vielä pitkään. Siihen on varauduttu Valossakin ja kaikki halu-taan pohtia huolellisesti ja avoimesti.

Valoa seurataan tarkasti niin kentällä kuin mediassa. Kemppainen näkee sen vain positiivisena asiana.

– Pääasia on, että puhutaan. Negatiivisenkin puheen kanssa pitää vain jaksaa tehdä töitä. Tylsäähän se olisi, jos mitään keskustelua ei syntyisi, eikä kukaan puhuisi mitään.

etsinnässä tone of voice

Valon viestinnän strategiatyö on aluillaan. Samalla määrit-tyy järjestön tapa viestiä, visuaalinen ilme ja brändi. Uuden luominen on kokeneelle Kemppaiselle mieleistä ja ääret-tömän mielenkiintoista työtä.

– Mahdollisuudet ovat valtavan hienot. Mikään ei lähtö-kohtaisesti rajoita toimintaa, mutta haaste on löytääkin se fiksu tapa toimia ja viestiä juuri tässä ajassa, jossa asioita, kohderyhmiä ja eri kanavia on enemmän kuin koskaan ennen.

– Kolme entistä järjestöä puhuivat eri kieltä. Nyt mei-dän tulee Valona määritellä, miten puhutaan, mitä puhu-taan ja kenelle puhutaan. Halutaanko olla SLU:n tapai-nen lausuja vai Nuoren Suomen kaltainen arvolähtöinen opettaja?

– Tässä vaiheessa määritellään tone of voice, se, miten kommunikoidaan. Valitaan se slangi, joka viesteihin ote-taan. Kumpi on Valon valinta: istuminen on pahasta vai istuminen tappaa? kiteyttää Kemppainen.

Huomiota pitäisi Kemppaisen mukaan kiinnittää myös terminologiaan. Järjestöjen käyttämä kieli on muodostunut turhan vaikeaselkoiseksi. Pururadalla ei puhuta fyysises-

TEKSTI: KATRI VäISäNENKuVA: VALO RY

27

Jäsenistä kumppaneiksiJäsenistä kumppaneiksi

tä aktiivisuudes-ta tai liikunnasta syrjäytymisestä, vaan hiihtämises-tä ja juoksemises-ta. Tulee puhua sillä kielellä, jota kohderyhmäkin käyttää. Yksi on kuitenkin selvää.

– Vaikka järjestön toiminta itsessään läpäisee kaikki ikäluokat, lajiliitot, seurat, yhteistyökumppanit ja edun-valvonnan, ei viestinnällä voida puhutella näitä kaikkia. Muuten ollaan samassa suossa. Viestinnän kohderyhmät määrittyvät strategiatyön aikana.

asiat organisaation edelle

Jo tässä vaiheessa Kemppainen pitää selvänä sitä, ettei Va-lolla järjestönä ole merkitystä pelkästään sillä, että logo tai nimi näkyy. Itse asiat ja sisältö ovat tärkeämpiä ja niitä viedään eteenpäin yhdessä kumppaneiden kanssa.

– Tärkein työ tulee olemaan ne viestinnälliset valinnat. Valo tulee järjestämään resursseja teemojen ympärille ja kokoamaan sopivia kumppaneita viemään viestiä eteen-päin. Sillä ei ole merkitystä, näkyykö jossain Valon logo tai lukeeko jutussa, että Valo tekee tai sanoo sitä. Asiapää edellä mennään.

Valossa edetäänkin jäsenajattelusta kumppanuusajatte-luun. On kaikkien toimijoiden yhteinen asia viedä liikun-tasanomaa kentälle. Yksi järjestö ei voi eikä sen pidäkään ottaa kaikesta viestintävastuuta.

– Tällä hetkellä kaikki miettivät samoja asioita vähän itsekseen. Kaikilla on hyviä käytäntöjä ja hyviä keksin-töjä, mutta ne eivät oikein liiku. Meillä on vähän liikaa omistamista.

yhdessä tekemistä

Kemppainen on oikea mies rakentamaan uutta, johtamaan liikuntaorganisaation viestintää ja kehittämään kumppa-nuuksia. Poliittista historiaa ja valtio-oppia opiskellut Kemp-painen teki jo pro gradunsa tilaustyönä SLU:n synnystä otsi-kolla ”Yhteinen suunta, totta vai tarua.” Entisellä Yleisradion urheilutoimittajalla, tuottajalla ja urheiluoikeuksista ja tapahtumista vastaavalla päälliköllä on kokemusta parin vuoden ajan myös Euroopan Yleisradioliitto EBUsta.

– EBUssa on paljon samaa analogiaa kuin Valossa. Eri toimijat ovat EBUn jäseniä, joka sitten kokoaa niitä yhteen, kerää resursseja ja jakaa yhteistä mediasisältöä ja koke-muksia muille. Parhaimmillaan tämä vie toimintaa todella paljon eteenpäin.

– Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, mutta yhdessä tekeminen vie pitkälle, Kemppainen summaa.

Kemppainen tietää, ettei yhteistyö synny väkisin. Pa-himmillaan yhteistyö vie kaikkien aikaa turhaan, on vaike-aa, eikä mitään saada aikaiseksi. Valon kumppaniverkoston tavoitteena onkin olla jouheva, luonteva ja keskusteleva.

– Hyvä yhteistyö on parhaimmillaan tasavertaista yh-dessä tekemistä, josta molemmat hyötyvät. Koordinoidaan ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Yhteistyö ei jatku, mikäli mo-lemmat osapuolet eivät sitä tue, eivätkä oikeasti saa uusia asioita aikaiseksi.

Käytännössä tämä kumppanuus tulee näkymään jo viestintästrategian laadinnassa.

– Strategiaa ei tehdä niin, että Valon ihmiset tekevät Valolle, vaan esimerkiksi parhaat sähköisen viestinnän käytännöt suunnitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Tämä on se kumppanuusstrategian sielu.

Urheilua monelta eri kantilta työnsä puolesta nähnyt Kemppainen tietää kyllä käytännössä sen, miten urheilun viestejä viedään maailmalle.

– Tarinoistahan tässä on kysymys, ei mistään muusta.

28

Valo ry:n toiminta käynnistyi 1.1.2013. Valon toiminnassa yhdistyvät yhteiskunnallisesti tärkeät kokonaisuudet, ku-ten lasten ja nuorten liikunta, seuratoiminta, kilpaurheilu, liikunnan olosuhteet sekä järjestökentän kehittäminen ja edunvalvonta. Lähivuosina tarkoituksena on toteuttaa yh-dessä kumppaneiden kanssa valittuja tehtäviä, joita ovat arvostus ja resurssit, menestyvä urheilu, liikunnallinen elämäntapa ja yhdistävät palvelut.

– Valon tehtävänä on edistää fyysistä aktiivisuutta, lii-kuntaa ja urheilua ihmisen koko elämänkulussa aina vauvasta vaariin ja muksusta mummoon, kertoo Valon liikunnallisen elämäntavan edistämisestä vastaava joh-taja Matleena Livson.

– Liikkeen lisääminen koko ihmisen elämänkulussa, on se sitten arjen aktiivisuutta, liikuntaa tai urheilua, kaikki liike vie eteenpäin. Valo on suomalaisen liikunnan ja ur-heilun asialla. Emme katso asioita joko tai, vaan sekä että. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on pitkä jatkumo fyysisestä aktiivisuudesta liikuntaan ja urheilun terävim-pään kärkeen.

Ennen Valon pestiä Livson toimi Suomen Kuntoliikun-taliitossa henkilöstöliikunnan päällikkönä ja on viimei-sen vuoden aikana päässyt seuraamaan läheltä uuden järjestön syntyä. Erityisesti Livson painottaa yhteistä tekemistä, toisten työn arvostamista ja yhteistyön paik-kojen tunnistamista.

TEKSTI: NIINA VALKAMAKuVAT: VALO RY

liikunnallista elämäntapaa edistämässäUusi liikuntajärjestö Valo ry haluaa liikunnan ja urheilun kentälle enemmän yhteistyötä ja vaikuttavuutta, joiden tuloksena paikalliselle tasolle syntyy lisää liikettä. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on yksi Valon ja sen kumppaneiden kärkiteemoja. Tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman liikkuvin urheilukansa vuoteen 2020 mennessä.

Matleena Livson on innokas työmatkaliikkuja. Vapaa-ajalla veri vetää nuoruuden harras-tuksen pariin - Livson toimii aktiivisesti Helsingin Kisa-Veikkojen aikuisliikkujissa.

29

VahVuuksien ja osaamisen hyödyntämistä

– Valossa kumppanuutta haetaan enemmän kuin koskaan. Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on monia tasoja ja reittejä, ja erilaisia toimijoita tarvitaan.

– Meidän tulisi tunnistaa nykyistä paremmin toinen tois-temme vahvuudet ja osaaminen ja niiden hyödyntäminen. Tulisi nähdä, mitä kukin voisi tuoda yhteisiin projekteihin, miten eri toimijat voisivat liittyä mukaan toisten jo toi-minnassa oleviin hankkeisiin, jolloin tekemiseen saataisiin enemmän mittakaavaa ja vaikuttavuutta.

Valon strategiassa kausille 2013–2015 liikunnallisen elä-mäntavan edistämisen osalta keskeisiksi toimijatahoiksi on valittu päiväkodit, koulut ja työyhteisöt. Konkreettisen liikkeen lisäämisen ohella tavoitteena on vaikuttaa pää-töksentekoon, lainsäädäntöön, asenteisiin sekä keskeisten tahojen toimintakulttuuriin. Unohtamatta myöskään yk-sittäisten ihmisten pieniä päivittäisiä valintoja, jotka vievät kohti maalia.

Lasten ja nuorten kohdalla Livson puhuu lähiaikuisten merkityksestä. Vanhemmista ja niistä aikuisista, jotka viet-tävät arkisin aikaa lasten ja nuorten kanssa päiväkodeissa ja kouluissa.

– Aikuisten asenne ja toimintaympäristön liikuntamyön-teisyys ovat merkittävässä asemassa. Tiedämme, että var-hainen lapsuus on tärkeä vaihe liikunnallisen elämäntavan synnyttämisessä. Sitä vahvistetaan nuoruudessa ja ylläpi-detään ja uudistetaan aikuisena.

Fyysinen aktiiVisuus osaksi työPaikan arkea

Aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistämisessä keskeisenä toimijatahona ovat työyhteisöt.

– Tavoitteena on, että yhä useammassa työpaikassa lii-kunta miellettäisiin tärkeäksi osaksi työhyvinvoinnin joh-tamista ja työkyvyn edistämistä ja ettei liikuntaa pidetä vain irrallisena henkilöstöetuna. Liikunnan ja arjen aktiivi-suuden tulisi löytää vielä laajemmin paikkansa luontevana osana johtamista ja työpaikan toimintakulttuuria.

– Tämä vaatii aiempaa kiinteämpää yhteistyötä koko ket-jussa. Henkilöstön, johdon, HR:n, työterveyshuollon ja lii-kuntapalveluiden tuottajien tulisi yhdessä tarttua asioihin.

– Oikeasti mietitään, millaista työ on ja millä eri tavoin fyysinen aktiivisuus ja liikunta voi tukea työssäjaksamista, työhyvinvointia ja työpaikan yhteisöllisyyttä, tiivistää Livson.

hyViä toimintamalleja Pk-sektorille

Työyhteisöihin suuntautuva konkreettinen toimenpide on Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen -hanke, jonka tarkoituksena on tuottaa toimintamalleja ja levittää hyviä käytäntöjä pienille ja keskisuurille työyhteisöille.

– Tavoitteena on löytää onnistuneita esimerkkejä siitä, mi-ten pk-yrityksissä voidaan organisaation omaan kulttuuriin sopivalla tavalla lisätä liikettä päivään ja tuoda henkilöstölii-kunta osaksi arjen toimintaa ja työhyvinvoinnin edistämistä.

Livson korostaa yhdessä tekemistä sekä yksilön ja työ-hyvinvoinnin ymmärtämistä kokonaisuutena. Fyysisesti passiivisten työntekijöiden kohdalla liikunta ei välttämät-tä ole ensimmäinen askel, vaan lähtökohtana voi olla ar-jen aktiivisuus ja vaikkapa istumisen vähentäminen työ-päivän aikana. Raskasta fyysistä työtä tekevän kohdalla tavoitteena voi olla oikeanlaisen palauttavan liikkeen tuo-minen osaksi työpäivää. Eikä hyötyliikkujankaan tarvitse edetä lenkkipolulle, vaan tärkeintä on, että liikkuminen on omaan arkeen sopivaa.

– Johto ei voi yksin määritellä toimintatapoja vaan täytyy aidosti kuunnella eri työntekijäryhmiä ja yhdessä suun-nitella, miten muutetaan yhteisiä toimintatapoja liikkeen lisäämiseksi päivään. Yhdessä ne muutokset tehdään.

Eri henkilöstöryhmillä on yleensä jo tietoa liikunnan myönteisistä vaikutuksista. Haasteena onkin saada tieto muuttumaan jokapäiväisiksi pieniksi teoiksi. Tarjolla täy-tyy olla helppoja tapoja päästä alkuun ja saada onnistu-misen elämyksiä.

tietoinen Valinta

Työssään Livson pohtii samoja asioita kuin moni muukin liikunta-alan ammattilainen. Miten innostaa ja motivoida niitä ihmisiä liikkeelle, joiden arjen täyttää runsas istumi-nen ja joille liikkuminen on vierasta. Mikä puhuttelee ta-vallista suomalaista? Mikä on vaikuttavin tapa?

Kiireinen elämäntapa, runsas istuminen ja elämää hel-pottavat tekniset ratkaisut eivät puhu liikkeen puolesta.

– Liikunnallinen elämäntapa ja fyysinen aktiivisuus ovat tietoisia valintoja. Ihmisten täytyy oikeasti ajatella asioita toisin ja kyseenalaistaa päivittäisiä rutiineja, Livson pohtii.

Livson uskoo myös tarinoiden voimaan. Liikunta-alan ammattilaisten tulisi aidosti kuulla niitä tarinoita, joissa ihminen on tehnyt valintoja ja onnistunut tekemään muu-toksia. Ja kunnioittaa niitä.

– Merkitykset ja kokemukset, se mitä onnistumisten taustalla on ollut, voi olla kiinnostavampi ja koskettavampi kuin tieto, jolla perustellaan, miksi pitäisi liikkua.

Henkilöstöliikunnan Valtakunnallistaminen -Hanke Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry, Valo, toteuttaa vuosina 2012–2015 opetus- ja kulttuuriministe-riön rahoittaman henkilöstöliikunnan valtakunnallistamis-hankkeen yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen ja muiden työyhteisöliikuntaa kehittävien tahojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti. Hanke on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisätietoja projektipääl-likkö Ahti romo, Henkilöstöliikuntaohjelman valtakunnal-listaminen -hanke, puh. 040 554 4647, ahti.romo@phlu.fi

30

TEKSTI: LIISAMARIA KINNuNENKuVAT: LIISAMARIA KINNuNEN, METSäHALLITuS/MINNA KORAMO

luonnosta hyvinvointia,terveyttä ja elämyksiä

Suomessa on valtava määrä upeita luontokohteita, joiden kokeminen on mahdollista ilman erämiehen taitoja. Maamme 37 kansallispuistoa, seitsemää valtion retkeilyaluetta sekä lukuisaa joukkoa muita valtion virkistyskohteita hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut.

– Luonnon kauneus, puhtaus, hiljaisuus, liikkuminen hy-vässä seurassa, selkeät reitit ja ylipäänsä liikkuminen luonnossa vetävät patikkapoluille kansallispuistoon. Iso sija on luonnolla itsellään, mutta hyvin merkityt reitit te-kevät liikkumisesta helppoa, luettelee ahkera Nuuksiossa kävijä, espoolainen Martti Sajama kansallispuiston veto-voimatekijöitä.

PalVeluja luonnossa liikkujille

Luonnonsuojelu, eräpalvelut sekä maksuttomat retkeily-palvelut ovat keskeisiä Metsähallituksen luontopalvelujen tehtäviä.

– Perinteisiä töitämme ovat hoidossamme olevien alu-eiden luontokartoitukset sekä luonnossa virkistäytymisen palvelut, jotka ulottuvat luontopoluista ja retkeilyreiteis-tä luontokeskuksiin ja verkkopalveluihin. Luontopalvelut vastaa myös sekä metsästyksen ja kalastuksen lupa-asi-oista että kestävien riista- ja kalakantojen hoidosta valtion alueilla. Tämä perustyö tuottaa juuri niitä virkistyskäytön ja retkeilyn palveluita, joista suomalaiset saavat terveyttä

ja hyvinvointia, valottaa Metsähallituksen luontopalvelui-den päällikkö Anneli Leivo.

Metsähallituksen luontopalvelujen hoidossa eri puolilla Suomea on reilut 7 000 kilometriä merkittyjä retkeilyreit-tejä ja luontopolkuja, noin 3 000 ylläpidettävää taukopaik-karakennelmaa sekä yli 2 000 huollettua kuivakäymälää ja jätehuoltorakennusta. Asiakaslähtöiset palvelut sekä kansallispuistojen ja muiden retkeilyalueiden saavutetta-vuus julkisin kulkuneuvoin madaltavat kynnystä päästä luontoon.

Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla kulkijoille on tarjolla hoidettuja taukopaikkoja.

31

tämän PäiVän haasteet huomioon

Kaupungistumisen ja vapaa-ajan harrastusten muuttumi-sen myötä ihmisten luontosuhteen ylläpito nousee yhä tär-keämmäksi sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Mo-net kaupunkien asukkaat, ja siellä erityisesti nuoret, ovat vieraantuneet luonnosta.

– On tärkeää, että kykenemme madaltamaan kynnystä luontoon lähtemiseen. Retkelle voi lähteä vaikka farkuis-sa, ilman viikon muonia sisältävää rinkkaa. Viime syksynä huomasimme, miten trendikästä sienestäminen on. Nuo-ret kaupunkilaiset kaipasivat siihen kuitenkin apuja. Me voimme tarjota upeat maastot, maisemat, reitit, ja yhteis-työkumppanimme voivat tarjota kynnystä alentavat pal-velut, täsmentää Leivo.

yhteistyötä eri tahojen kanssa

Luontopalvelujen yhteistyö eri tahojen kanssa parantaa kansalaisille tarjolla olevaa luonnossa virkistymisen ko-konaispalvelua. Parhaimmista retkeilyrakenteista luonto-palvelut tarjoaa rakentajille, vaikkapa kuntien käyttöön, verkkosivuillaan piirustukset maksutta.

– Olemme entistä paremmin verkottuneita muuhun yh-teiskuntaan ja eri toimijoihin niin, että valtion maista saa-daan ihmisille hyvinvointia ja kestävälle luontomatkailulle kannattavuutta. Teemme vahvaa valtakunnallista ja pai-kallista yhteistyötä matkailusektorin kanssa, jotta hoidos-samme olevat alueet tuottavat työpaikkoja paikallistalou-teen sekä palveluita, jotka innostavat ihmisiä lähtemään luontoon, avaa Leivo laajaa yhteistyökenttää.

Pääkaupunkiseudulla kesän kynnyksellä avataan Suo-men luontokeskus Haltia luontokasvatuksen keskukseksi ja matalan kynnyksen luontoretken alkupisteeksi. Kävi-jät saavat huipputeknologian avulla kosketuksen Suomen luontoon. Koululaisten luonto-opetus on myös otettu huo-mioon. Mahdollisuus lasten luontosuhteen kehittymiseen ja sen turvaaminen on tärkeässä osassa luonnon virkistys-käytön edistämistä. Paikan toteuttamisessa on mukana myös iso joukko pääkaupunkiseudun kuntia.

hyVinVoinnin edistäminen

Metsähallituksen luontopalvelujen yhtenä tärkeänä tavoit-teena on parantaa suomalaisten hyvinvointia. Viime vuo-sina luontopalvelujen hoitoon on tullut lisää merkittäviä kaupunkien läheisiä alueita ja niiden myötä palveluiden merkitys ihmisten lähivirkistyksessä ja arjen hyvinvoin-nissa on kasvanut.

Tutkimukset ovat osoittaneet jo lyhytaikaisenkin luonnossa olemisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän vaikutuksen.

– Koko ajan saamme lisää tutkimustuloksia, jotka osoit-tavat, että luonnossa liikkuminen kohottaa merkittäväl-lä tavalla suomalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Luonnossa liikkumisen terveyshyötyjen tunnistamiseksi ja lisäämiseksi olemme käynnistäneet yhteistyötä myös terveyssektorin kanssa, kertoo Leivo.

Luontopalvelut on mukana Luonto liikkumaan -hank-keessa, jonka tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa luon-tokohteiden terveyden edistämisen tuotepalveluja.

Luonnon hyvinvointivaikutukset yhdistettynä luontolii-kuntaan edistävät myös kansanterveyttämme. Myös Saja-ma tunnistaa luonnon hyvinvointivaikutukset.

– Ihmettelen, mihin ihmeeseen tarvitaan valtavat mää-rät mielialalääkkeitä. Jo pelkkä nuotion teko, tuoksut ja nuotion ääni saavat ajatukset pois työstä ja sielu lepää. Nuotiopaikat ja valmiit puut ovat luksusta. Patikoinnin jälkeen on ihana istahtaa nuotion lämpöön, popsia eväitä ja vain olla.

Lisätietoja Metsähallituksen luontopalvelut, päällikkö Anneli LeivoPuh. 0400 459 970, anneli.leivo@metsa.fi

Espoolainen Martti Sajama tunnistaa luonnon monet

hyvinvointivaikutukset.

Eväiden syöminen nuotiotulen äärellä on osa luontokokemusta.

32

välmående, hälsa och naturupplevelser

Hälsofrämjandet som mål

I Finland har vi otaliga fina naturområ-den att besöka utan att behöva vara vildmarkskunniga. Forststyrelsens naturtjänst sköter vårt lands 37 natio-nalparker, sju vandringsområden samt otaliga andra statliga områden för för-friskning och vandring.

– Traditionellt sköter vi om att områ-dena kartläggs samt att naturtjänster-na fungerar ss. allt från naturstigar och vandringsstråk till informationscentraler och tjänster på nätet. Naturtjänsten an-svarar också för beviljandet av tillstånd inom fiske och jakt samt vården av hållbara vilt- och fiskstammar inom de statliga områdena. Detta grundarbete producerar uttryckligen vandrings- och förfriskningstjänster som ger finländarna hälsa och välmående, belyser Anneli Lei-vo, chef för Forststyrelsens naturtjänser.

Forststyrelsens naturtjänst sköter runt omkring i Finland över 7 000 kilo-meter utmärkta vandringsstråk och na-turtstigar, sköter om försörjningen av ungefär 3 000 rastplatsbyggnader samt över 2 000 torrdass och avstjälpnings-byggnader. Tjänster som baserar sig på kundernas önskemål samt möjligheten att med allmänna färdmedel nå natio-nalparkerna och naturstigarna sänker tröskeln att nå naturen.

Befrämja välmående

Befrämjandet av finländarnas välmå-ende är en viktig målsättning för Forst-styrelsens naturtjänst. Naturtjänsten har de senaste åren fått flera nya bety-dande områden att sköta i närheten av städer. Tack vare dem har betydelsen av tjänsterna ökat, människorna har ännu bättre möjligheter till välmående i var-dagen samt förfriskning i närområden.

Forskning påvisar att redan en kort-varig vistelse i naturen främjar hälsa och välmående.

– Vi får hela tiden mera forskningsre-sultat som påvisar hur naturupplevelser på ett betydelsefullt sätt höjer finlän-darnas psykiska och fysiska välmående. Vi har påbörjat samarbete också med hälsosektorn som möjligen kunde öka utnyttjandet av aktiviteter i naturen, berättar Leivo.

TilläggsuppgifterForststyrelsens naturtjänser, chef Anneli Leivotel. 0400 459 970, anneli.leivo@metsa.fi

Minister lauri ta-rasti som verkat inom de f lesta områden inom idrott och motion har mycket sällan sagt sin egen åsikt om vår idrottspo-litik. Med sitt tal under IFFL-Dagar-na fick han fram en tystand inför

sin livsvisdom baserad på erfarenheter, och dessutom väckte han en ivrig diskus-sion. De samhälleliga förändringarna syns tydligt inom idrottsbranchen men största orsaken till oro ger ändå de som rör på sig för lite eller inte alls.

Tarasti baserade sitt tal på de teser Jouko Kokkonen framfört i tidningen Liikunta ja tiede. Som första punkt på sin lista framförde Tarasti det faktum att de idrottspolitiska målen har förflyttats från att främja allmänt välbefinnande till att främja hälsa.

– Först på 60-talet började man över-huvudtaget ge betydelse åt något an-nat än tävlingsidrott. Inom social- och hälsovårdministeriet föddes hälsomo-tionsaspekten först på 90-talet. Då grundades också IFFL-programmet (KKI-ohjelma).

År 1999 kom motionen med i reger-ingsprogrammet, för första gången.

– Idrott och motion sågs som en sam-hällelig sak – inte bara som en sak för dem som idrottar. Detta var en betydel-sefull politisk och samhällelig förändring, reflekterar Tarasti.

Idrotten har enligt Tarasti, flyttats allt mera också under social- och hälso-vårdsministeriet och samarbetet mellan ministerierna har utvecklats och gått framåt. Också idrottspolitiken har blivit allt bredare.

– Att de idrottspolitiska målen flyttats från det allmänna välmåendet till främ-jandet av hälsa är den positivaste föränd-ringen inom statens idrottspolitik, sum-merar Tarasti.

motions gnistan

Bild: liisamaria Kinnunen, Forststyrelsen/minna Koramo

Bild: Miia MalvelaÖVERSäTTNING TILL SVENSKA KITTY SEPPäLä

33

KARHU APOTEKET SÄTTER OSS I RÖRELSEÅr 2010 fick apotekare markku larjo-maa från Björneborgs Karhu Apotek ett samtal från den lokala distriktsorgani-sationen inom idrott. Frågan gällde ifall apotekaren var intresserad av att komma med i Motionärens Apotek -pilotprojektet. Idén föll i god grund med en gång. Tanken att sköta om kundens helhetshälsa samt främjandet av hälsomotion passade di-rekt in i apotekarens tankevärld.

– Konceptet verkade intressant och ger personalen nytt att tänka på samt om-växling vid sidan om basarbetet. Hälso-motion passar in i apotekets roll och öpp-nar förhoppningsfullt människornas ögon att se att apoteket gör också annat än säl-jer medicin, berättar apotekare Larjomaa.

Medecintekniker Kirsi Katila-hannu-kainen såg genast möjligheterna och anmälde sig genast som frivillig när apo-teket skulle utnämna en kontaktperson för hälsomotion.

– Hälsomotionen passar bra in i apote-kets roll. Ingen annan plats når nödvän-digtvis kunderna som redan har en sjuk-dom eller som har stor risk att injukna, berättar Katila-Hannukainen.

Katila-Hannukainen som är motions-ansvarig och kontaktpersonen för hälso-motion utvecklar verksamheten i apote-

ket och påminner personalen om att ta upp hälsomotionsfrågan med kunderna. Dessutom samarbetar hon med flera oli-ka aktörer inom främjandet av hälsomo-tion, ss.med Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, kommunens idrottsväsen samt med idrottsföreningarna.

Under pilotprojektet började det redan hända i apoteket och som första konkre-ta åtgärd ordnades en temadag för mo-tion. Under temadagen erbjöds kunderna mätning av kroppssammansättningen och information om motionsmöjlighe-terna i staden.

Beredskapen att ta upp till diskussion

För att underlätta beredskapen att ta upp motionsfrågan till diskussion utvecklades i Karhu Apoteket en motionspärm var man hittar information om kommunens motionstjänster samt olika motionstips, som baserar sig på Gängse-vård-rekom-mendationerna. Motionspärmen funge-rade så bra att apoteken nuförtiden kan beställa den från IFFL-programmet. Mo-tionsbroschyrer och hälsomotionsmate-rial finns också på apoteket.

Det är viktigt att hälsomotionen syns i apoteket så att kunderna kan fråga om hälsomotion och vet att man också kan få råd gällande fysisk aktivitet på apoteket.

– Med hjälp av dessa broschyrer kan farmaceuterna vid direktdisken lätt ta upp också hälsomotionsfrågor. Om kun-den inte har tid att diskutera kan man ur motionspärmen ge anvisningarna med åt kunden, klargör Katila-Hannukainen.

tilläggsinformation Medecintekniker Kirsi Katila-HannukainenTel. 02 631 2800, info@karhuapteekki.fi

Bild: Harri Joensuu

34

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.

R

I

IKk

K

S

k

T

O

Ristikon laatija HaRto Hakonen

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

etelä-karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134, fax. (05) 4369 604Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057, fax. (015) 228 748Teemu ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195, fax. (09) 613 20700Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Harri Appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0207 482 603, fax. 0207 482 619Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

kainuun Liikunta ry

Matias ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kauppakatu 21, 87100 Kajaani, www.kainuunliikunta.fi

keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. (06) 832 1325, fax. (06) 830 2374Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fiPuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Arto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi, Puh. 0400 463 790, fax. (02) 515 1919Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846, yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 420 3035, fax. (06) 420 3050Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fiPuh. 050 434 4142, fax. (08) 311 2471Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiSammonkatu 6, 90570 Oulu, www.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) 369 8604, 050 571 8400, fax. (017) 369 8609Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233, fax. (03) 816 8753Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

Viidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

36

SuomiMies seikkailee -kampanjan vanha kunto-opas on saanut täysin uuden ilmeen ja sisällön. SuomiMiehen kuntokoutsi Timo Haikarai-nen on rakentanut miehille sopivat ohjelmat niin kestävyyskunnon, lihasvoiman kuin liikkuvuudenkin lisäämiseksi. Patrik Borg puoles-taan on koonnut oppaaseen keskeiset eväät fiksuun ruokailuun.

Oppaasta löydät käytännön ohjeet siihen, kuinka• aloitat liikkumisen ja jatkat treenaamista,• kohennat kestävyyskuntoasi,• syöt monipuolista ruokaa, joka tukee treeniäsi ja helpottaa

painonhallintaa,• lisäät notkeutta yksinkertaisin ja helposti toteutettavin

liikkein sekä• kasvatat lihasmassaasi nopeammin, kuin uskoit sen

olevan mahdollista.

Viiden kilometrin juokseminen, 20 punnerrusta, 20 kilon karistami-nen, verenpaineen laskeminen liikunnan avulla, lihasmassan lisää-minen jopa kilon kuukausivauhtia – ne ovat kaikki mahdollisia ta-voitteita. Aseta siis omasi ja lähde mukaan!

Oppaassa on 24 sivua ja se on maksuton. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

SuomiMiehen treeniopas

TEKSTI: KATRI VäISäNENKuVAT: BJARKE STRøM, STuDIO JuHA SORRI, LAuRA VESA, VESA-MATTI VääRä Virikkeitä vertaisohjaajille

37

SuomiMiehen treeniopas ja Kohti tasaPainoa ovat maksuttomia, mutta tilaaja maksaa toimitus- ja

postituskulut. Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja maksaa 10 euroa + toimitus- ja postituskulut.

Materiaalien tilaukset osoitteesta tilaukset@likes.fi tai tilauspalvelun kautta www.kki.likes.fi ->

Materiaalit. Liikkeelle-käsikirjaa on tilattavissa myös Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kautta.

Kohti tasaPainoa -opas on tarkoitettu liikuntaneuvonnan tueksi asiakas ohjaustilanteisiin.

Se sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit punainen, keltainen ja vihreä viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä.

Elämäntavoissa ei tarvitse tavoitella täydellisyyttä. Pienikin painon-pudotus tuo terveyshyötyjä ja auttaa jaksamaan paremmin.

Oppaassa on 8 sivua ja se on maksuton. Tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut.

Opas on käsikirja jokaiselle liikuntavastaavalla, erityisesti kan-santerveys- ja vammaisyhdistyksissä toimiville. Lisäksi sisällöstä hyötyvät kaikki muut yhdistysliikunnan kanssa tekemisissä ole-vat: esimerkiksi liikuntaryhmien ohjaajat sekä kuntien liikunnan viranhaltijat ja päättäjät.

Opas kertoo liikuntavastaavan eri rooleista. Asioita käsitellään perus-teista alkaen ja edetään yhä syvemmälle liikuntavastaavan monipuoli-seen ja antoisaan tehtävään.

Julkaisun sisältö on syntynyt pitkälti kansanterveys- ja vammaisyh-distysten liikuntavastaavien omien kokemusten pohjalta. Tämän ansi-oista käsikirja on käytännönläheinen ja hyödyttää jokaista liikuntavas-taavaa – niin aloittavaa kuin konkariakin.

Käsikirjaa täydentää sähköinen lisämateriaali. Sen löydät osoitteesta www.liikkeelle.fi.

Oppaassa on 36 sivua ja se maksaa 10 euroa (+ toimitus- ja posti-tuskulut). Opas on tuotettu yhteistyössä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa.

Kohti tasaPainoa

Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja

tilaukset

38

maksuton kki-materiaali/kostnadsFritt iFFl-material

1. KKI-yleisesite

2. IFFL-broschyr med allmän information• innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

3. Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

4. Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

5. KKI-kuntokortti• yhden vuoden seurantakortti

6. KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tarkoitettu kortti, johon kirjataan

yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

7. Julisteet• “usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm• ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla

8. Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät sää-döistä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

9. SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

10. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

kunto-oPPaat

11. KKI-kunto-opas• työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon

harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle ja jatko-ohjelma edistyneelle

• vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

12. IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder.

Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

13. KKI-kunto-opas 60+• sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman• vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

14. IFFL-motionshandbok 60+• innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och

uthållighet• tips för sängjumpa och mera energi i vardagen

15. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuu-

den lisäämiseen

• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

16. Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avs-

lappnat sätt och bra ”fi lis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och var-

dagsaktiviteter

17. SuomiMiehen treeniopas• SuomiMiehen treeniopas kokoaa yhteen innostavan tiedon ja

toimivimmat käytännön treenivinkit fyysisen kunnon kohotta-misesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

• 24 sivua

18. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon• turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja hei-

kompaa jalkaa• kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordi-

naation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

raPortit

19. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki -kehittämishankkeen koke-

muksia• 64 sivua

20. Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti

• tiivistää rekkakiertueen kuntotestien tulokset sekä rekkakiertu-een ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

21. Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari

• nostaa esille keskeisimmät toimenpiteet kunnan terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi

• 16 sivua

Virikkeitä Vertaisohjaajille -sarjaKäytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.22. Taukojumppaopas 10 e• taukojumppaopas antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojump-

patuokion järjestämiseen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

23. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi

huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

24. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

25. Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten

ohjeiden avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

KKI-materiaalit

39

26. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 e

• perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen

• 32 sivua

27. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 e• vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikki-

puistossa• lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet• 28 sivua

28. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

29. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaa-tioliikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

30. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

31. Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

muut julkaisut

32. Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja 10 e• liikuntavastaavan työkirja on tarkoitettu erityisesti kansanterve-

ys ja vammaisyhdistyksissä toimiville liikuntavastaaville• kertoo liikuntavastaavan erilaisista rooleista

33. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 e• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutetta-

van liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi

34. Hyvinvoinnin lähteillä 5 e• artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla

hyvinvoinnin eri osa-alueita

Videot, dVd:t ja Cd:t

35. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 e• tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksista, ohjaajan roolista sekä

vesiliikunnan eri muodoista• mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

36. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 e

• DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimistelu-osuus 19 min

• DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimis-teluosuus 27 min

• fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

Tilaa KKi-maTeriaalia Tilauspalvelun KauTTaKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjel-man ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa www.likes.fi/kauppa/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Taukojumppaopas, Virikkeitä vertaisohjaajille nro 22.

SuomiMiehen säätöjä, maksuton KKI-materiaali nro 9.

Liikkeelle – Liikuntavastaavan käsikirja nro 32.

www.kki.likes.fi

KKI-toimistoViitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaRiitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöPirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ryElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöMatleena Livson, Valo ryAntti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituuttiEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankevalmistelija, vs.hanketuet Tanja Onatsu050 441 4025tanja.onatsu@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

tiedotussihteeri, vs.Noora Moilanen0400 247 986noora.moilanen@likes.fi

hankekoordinaattori, ma.Katariina Tuunanen040 588 0263katariina.tuunanen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

tiedottajaKipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeri Sari Muhonentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi