NÄLKÄLÄNMÄEN KYLÄSUUNNITELMA

NÄLKÄLÄNMÄKI ALUEEN RAJAUS

Kansikuva: Veljekset Karhumäki Oy:n ilmakuva nro 7432 Nälkälänmäestä noin vuodelta 1950. Julkaistu ottajan luvalla.

NÄLKÄLÄNMÄEN KYLÄSUUNNITELMA JOHDANTO

Vammalassa alkoi syksyllä 2002 kylien kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli, että jokaisella kyläseudulla, jossa toimii kyläyhdistys, kylätoimikunta tai muita kylän kehittämisestä kiinnostuneita yhdistyksiä, tehdään kyläsuunnitelma. Hankkeen rahoitus haettiin Joutsenten reitti ry:n kautta. Hanketta hallinnoi Hoikan opisto. Kylätoimikunta maksoi myös oman työnsä lisäksi ns. omavastuuosuuden hankkeen rahoituksesta. Nälkälänmäen kylätoimikunta päätyi myös tekemään omalle alueelleen kyläsuunnitelmaa. Kylätoimikunta teki kyläkyselyn. Kutsuttiin kokoon kyläkokous, joka valitsi suunnittelutoimikunnan, joka sitten teki kyläselvityksen. Suunnittelutoimikunta teki ryhmätyönä selvityksen erilaisista ongelmista ja tarpeista, mitkä nimenomaan liittyvät asumiseen Nälkälänmäessä. Tämän pohjalta asetettiin tavoitteet ja myös mietittiin toimenpiteitä, miten tavoitteet saavutetaan. Suunnitteluryhmän työn tuloksia esitellään jäljempänä nelikenttäanalyy- sinä ja tuloskaaviona.

1. KYLÄSELVITYS 1.1. Kylän historiaa Maiseman historiaa Nälkälänmäki sijaitsee Kokemäenjokeen kuuluvan Liekoveden pohjoisrannan

tuntumassa. Alue kuuluu nyt Vammalan kaupunkiin, mutta kuului sitä ennen Tyrvään kuntaan ja vielä varhemmin Sastamalaan. Liekovesi on Kokemäenjoen viimeinen järviallas ennen sen varsinaiseksi joeksi muuttumista.

Maasto kohoaa Liekovedestä tasaisesti kohti pohjoista aina Ruutikallion huipulle asti, joka on Nälkälänmäen korkein kohta. Alueen rajoittuminen kuvataan viereisellä kartalla.

Alue oli täyttä metsää 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle asti. Se kuului Vännin ratsutilan maihin. Tilan päärakennus sijaitsi alueen länsilaidassa. 1890-luvulla rakennettiin Tampere-Porin rautatie itä-länsisuunnassa noin 300…400 metrin päähän Liekoveden pohjoisrannasta. Rautatien rakentaminen muine seurauksineen muutti maatalouskulttuurin mukaisen maiseman vähitellen.

Kulttuurin historiaa Suunnilleen sillä paikalla, missä nyt on Vammalan aseman asemarakennus, oli ennen Vännin erään rengin, muonamiehen asumus. Hän joutui lähtemään paikalta rautatien rakentamisen tieltä. Tältä Mäntyseltä oli Vännillä kysytty, minne hän aikoo nyt muuttaa. Mäntynen oli kertonut muuttavansa uudelta asemalta muutaman sata metriä koilliseen. Hänelle oli sanottu, että siellähän kuolee nälkään, mihin Mäntynen oli tokaissut: ”Olkoon sitten Nälkälä!” Ja kun paikka oli pohjoiseen nousevaa rinnettä, tuli paikasta Nälkälänmäki.

Alueella oli aiemminkin jo ainakin yksi asukas. Urjalasta oli 1873 muuttanut alueelle Iisakki Iisakinpoika Niemelä1. Vähitellen, jo 1890-luvulla, alkoi asutusta tulla lisää. Vännin tilan isäntä, agronomi Selim Rydman myi ja

vuokrasi alueeltaan tontteja edullisesti. Osa lienee ollut torpan luonteisia, joista tehtiin taloon taksvärkkiä. Kun asukkaita ja rakennuksia alkoi tulla lisää, laati agronomi Rydman alueelle kaukokatseisesti ruutukaavan, jossa jokaisen tonttirivin välissä oli tien paikka. Osa näistä säilyi enemmänkin polkuina, mutta ne jakoivat tontit kuitenkin selväksi ruutukaavaksi. Kaava toimi niin hyvin, että ensimmäinen virallinen asemakaava alueelle vahvistettiin vasta 1956. Jo 1900-luvun alkupuolella Vännin tila myytiin Satakunnan karjan- hoitokouluksi. Kun se sotien jälkeen siirtyi pois paikkakunnalta, tilan osti Nokian kumitehdas. Rakennettu tehdas sijaitsee nyt jo omistajaa vaihtaneena tehdaskompleksina Nälkälänmäen länsirajana. Kun sotien alussa Puolustuslaitoksen Asevarikko 3 oli tullut paikkakunnalle, se muodostui alueen pohjoisrajaksi. Näin oli läheisyydessä paljon työpaikkoja. Se lisäsi Nälkälänmäen asuntojen kysyntää. Edelleen rautatieaseman läheisyyteen nousi vaneritehdas lisäämään asuntojen kysyntää. Alue liitettiin 1955 Vammalan kauppalaan, joka muuttui kaupungiksi 1965. Nälkälänmäen väestö oli alun alkaen selkeästi työväestöä ja kotonaan yksin töitä tekeviä pienyrittäjiä. Joukossa oli puualan yrittäjiä, suutareita, ajomiehiä, autoilijoita, ompelijoita, mutta myös tehdastyöläisiä, rautatien palveluksessa olevia jne. Kun tontit olivat suuria, mahtui sille helposti asunnon lisäksi pieni verstasrakennus. Yritykset kehittyivät myös vähän isommiksi, pieniksi tehtaiksi. Mutta alue säilyi silti pientaloalueena. Toisen maailmansodan jälkeen taloja alettiin parannella, isontaa ja maalata. Rakennuskanta pysyi silti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta perinteisinä puutaloina. Kun asutus oli jo vuosikymmenien ikäistä, rakennukset peittyivät pensaiden ja puiden taakse ja alue alkoi vaikuttaa viihtyisältä. Asukkaiksi on vuosien mittaan tullut muutakin kuin työväestöä.

Asukkaiden tausta vaikutti kulttuuriharrastuksiin. Perustettu työväenyhdistys oli varsinkin 1920-50 -luvuilla monenlaisen aktiivisuuden synnyttäjä. Nykyisen kulttuurikäsitteen tarkoittamia toimintoja rajasivat taloudelliset vaikeudet, koska suuri osa perheistä eli ensimmäisen maailmansodan seurauksena leskiäidin toimeentulon varassa. Työväenyhdistyksen suojassa sikisi niin opinto-, teatteri- kuin musiikkiharrastuskin, mutta myös urheilu oli keskeinen tapa saada nuoriso toimintaan mukaan. Osallistuminen kunnallispolitiikkaan oli nykyistä näky- vämpi osa kulttuuria. Ompelukerhossa saattoivat naiset parantaa maailmaansa. Raittiusliikkeen avulla pyrittiin parantamaan yhteisön asukkaiden moraalia. ________________________________________________________________ 1) Pia Juutilainen, Proseminaariesitelmä Jyväskylän yliopistossa 10.11.1987, s. 2

1.2. Väestö

Nälkälänmäen alueen asukasmäärä on yhteensä 282 henkilöä. Väestön ikäjakauma vuoden 2002 lopussa:

0-17-vuotiaita 18-29-v. 30-49-v. 50-65-v. yli 65-v. 65 henkilöä 33 h. 78 h. 65 h. 41 h.

Ammatin tai muun aseman suhteen Nälkälänmäen aikuisväestö jakautuu seuraavasti: Työväestö 95 henkilöä Työttömiä 8 henkilöä Toimihenkilöitä 24 ” Eläkeläisiä 56 ” Johtavassa asemassa 7 ” Muita 12 ” Yrittäjiä 6 ” Opiskelijoita 9 ”

1.3. Palvelut

Koulut Nälkälänmäen alueeksi määritellyllä alueella ei kouluja ole. Alueen välittö- mässä läheisyydessä sen sijaan on Muistolan koulu, jossa on yleisopetuksen luokat 1-6, sekä luokkamuotoinen erityisopetus (emu) luokat 1-9. Muistolan koulun vieressä on lisäksi Vammalan ammattikoulu.

Kaupat Kauppoja alueella ei ole, alueen pohjoisosassa sijaitsee Nälkälän grilli-kioski.

Huoltamot Grillikioskin kanssa samalla tontilla sijaitsee KiVoil/Teboil-jakeluasema.

Hoitopaikat Nälkälänmäen alueella sijaitsee Muistolan päiväkoti, jossa hoitopaikkoja 21 (3-6v) sekä 12 (1-2v). Lisäksi puolipäivähoitopaikkoja 19.

Liikenne Nälkälänmäen alue rajoittuu pohjoisessa Satakunnantiehen, tie 249, etelässä rautatiehen ja rautatieasemaan. Varikonkatu johtaa pääväylänä Vammaskosken sillan suunnalta Satakunnantielle ja Lousajaan. Toinen samansuuntainen katu kulkee alueen toisella reunalla, Käsityökatu. Näiden katujen välissä kulkevat alueen muut pääkadut. Liikenteellisesti alueen kaikki osat ovat hyvin tavoitettavissa. Yleiset kulkuneuvot (linja-autoliikenne) kulkee Varikonkatua, sekä paikallisliikenteen autot myös Käsityökatua pitkin. Nälkälänmäen keskipisteestä on matkaa kaupungin torille noin kaksi kilometriä. Kevyen liikenteen ongelmana on suoran yhteyden puuttuminen Asemakadulle, missä sijaitsevat lähin kauppa, posti jne.

Muut palvelut Hammaslääkäri Antti Kareniuksen vastaanotto

1.4. Nälkälänmäen yritykset

Traktorihuolto Pauli Ojamäki Kirjanpitopalvelu Liisa Hieta-Aho Härmänkatu 27 B 2 Moisionkatu 15 03-5141613 03-5113760

TS-Kylmä Oy Rakentajan Palvelu Oy Vinkkiläntie 106 Vänninkatu 14 (toimipaikka/varasto täällä) 03-5143314, 03-5113900 Hammaslääkäri Karenius Autoelektro Lehto Timo Härmänkatu 20 Käsityökatu 16 E As 4 03-5114040 0400-832027 JS-Veistämö Parturi-Kampaamo Päivi Huhtanen Käsityökatu 6 Ratakuja 14 040-5648470 03-5131188 MK-Peltityö M. Mikkola Steel Sport Oy Suutarinkuja 4 Suutarinkuja 4 0400-833365 040-5349139

1.5. Yhdistykset Nälkälänmäen alueella toimii varsinaisesti vain yksi yhdistys, rekisteröi-

mätön Nälkälänmäen kylätoimikunta. Muistolan koulun vanhempainyh- distykseen kuuluvat jäsenet ovat suurinpiirtein Vammalan koko pohjois- puolen alueella asuvia.

1.6. Luonto ja rakennettu ympäristö Luonnon arvot Luontoarvojen merkittävyys sisältyy rakennettuun ympäristöön ja sen

asukkaisiin. Vaikka alueella ei ole arvokkaita luontokohteita (Vammalan arvokkaat luontokohteet, 1988) on alueella omat erikoiset ominaispiirteet luontonsa, ihmisten ja eläinten, osalta. Alueella on asunut aina luonnosta kiinnostuneita ihmisiä jotka ovat havainnoineet ympäristönsä eliöitä. Legendaarisen luontokerhon TYLLIT perustajajäseniä olivat Nälkälänmäestä ainakin Erkki Tuominen, Mauri Kunnas, Terttu Tuominen ja Tarmo Takala. Alueen hyönteisiä on tutkittu kautta vuosikymmenten. Palkittu sarvikuonokastutkimus oli paikallisten luonnonystävien (E. Tuomisen johdolla) toimesta osin Nälkälänmäen radanvierustan purukasoihin perustuva. Perhoslajistosta on vuosien ajoilta kattavat havainnot taltioituna (Kalevi Kursi, Mika ja Tuomo Sillanpää jne.). lajisto on alueelle tyypillistä, joukossa joitakin harvinaisia, vanhaa kulttuuria suosivia lajeja.

Nälkälänmäen talvilinnustoa on vuosikausia seurattu ja tiedot taltioitu. Lintulaskentaa suorittaneiden M. Mäki-Kerttulan ja H. Kosken arvio talvilinnustosta: ” Alueen talvinen lintulajisto on Vammalan muihin pientaloalueisiin verrattuna yksi monipuolisimmista. Se johtunee alueen luonteesta: rakennukset ovat vanhoja tarjoten suojaa sekä myös pesäpaikkoja koska rakennuksia ympäröivät vanhat rehevät puutarhat. Lisäksi lintujen ruokintaa harrastetaan lähes joka pihassa.

Suomessa samoin kuin koko muussa Euroopassa viime vuosikymmeninä voimakkaasti taantunut varpunen pesii alueella ilahduttavan runsaskantaisena. Viime vuosina voimakkaasti yleistynyt pikkuvarpunen on jo ehtinyt Nälkälänmäkeenkin ja mahdollisesti siellä pesinytkin. Varpusen ja pikkuvarpusen risteymäkin on alueella havaittu. Harvinaisemmista linnuista alueella on säännöllisesti tavattu esim. tikli ja pikkutikka. ”

Suuri osa Pyhän Olavin kirkolta evakkoon joutuneista vanhan kulttuurin ystävinä tunnetuista naakoista muutti asumaan Nälkälänmäen piippuihin ja ulkorakennuksiin v.1998. Rusakoita alueella on vaivaksi asti. Muista nisäkkäistä mainittakoon runsas orava- ja siilikanta. Kasvistoa tällä alueella voisi hyvin kutsua reheväksi.

Maisemalliset arvot Maisemallinen arvokkuus perustuu melko hyvin säilyneeseen, vanhaan 1900-

luvun vaihteessa rakennettuun rakennuskantaan. Rakennukset sen aikaisina ja myöhemminkin korjattuina ovat säilyneet kohtalaisen yhtenäisinä ja hyvin aikaansa kuvaavina. Alueen rakennukset, monine erikoisine, ajalleen tyypillisine piharakennuksineen tekevät alueen katukuvasta toimeliaan ja vaihtelevan mutta miellyttävän kokonaisuuden. Rautatie ja rautatieasema rakennuksineen ovat olennainen osa Nälkälänmäen eteläistä osaa.

Vammalan keskustaajaman maisemaselvityksen (2000) mukaan Nälkälänmäki määritellään arvokkaaksi pientaloalueeksi. Air-Ix Oy:n tekemästä alueen rakennustapaohjeistussuosituksesta (1992) käy hyvin ilmi alueen omaleimaisuus ja arvokkuus.

2. Nälkälänmäen kehittämistarpeet 2.1. Kyläkyselyn tulokset

Kyläkysely (liite 1) sekä siihen saadut vastaukset pääpiirteissään (liite 2) ovat tämän suunnitelman liitteenä.

2.2. Nelikenttäanalyysi NÄLKÄLÄNMÄEN NELIKENTTÄANALYYSI VAHVUUDET MAHDOLLISUUDET - perinteikäs - turvallinen - sijainti - koulu - yhtenäinen rakennuskanta - luontoympäristö - liikenneyhteydet - viihtyisä - kaava (ruutu-)

- keskeneräinen kaava - liikenneyhteydet - väestörakenteen muutos (koulu, palvelut) - paluumuuttajat - uusi julkisuus - käsityöläiset/taiteilijat

HEIKKOUDET UHAT - sijainti - lähipalvelujen puute - historia - ei laajentumismahdollisuuksia - liikenneyhteydet - liikenne - keskeneräinen kaava - ei yhteistä harrastustoimintaa

- paloturvallisuus - keskeneräinen kaava - yritystoiminnan loppuminen - rakennuskannan ikääntyminen - palvelut katoavat - liikenne

Nelikenttäanalyysin tarkoituksena on nimensä mukaisesti lyhyesti luetella ominaisuuksia, jotka jonkin asian - tässä tapauksessa Nälkälänmäen - kehittämishankkeissa on otettava huomioon. Suurin osa luonnehdinnoista on ymmärrettävässä muodossa. Ehkä hieman poikkeuksellista on, että sama asia on mainittu kaikissa nelikentän osissa. Meidän tapauksessamme se on asemakaava. Se on niissä kuitenkin perustellusti. Vahvuus se on siksi, että voimme pyrkiä vaikuttamaan siihen, millainen siitä tulee. Heikkoudeksi voidaan luokitella se, jos vaikutuksemme ei toteudu. Mahdollisuus tarkoittaa juuri sitä, että uskomme voivamme vaikuttaa lopputulokseen ja uhka se on, mikäli siitä tulee asukkaiden näkemysten vastainen ja toimimaton tai suorastaan vastoin pyrkimyksiämme toimiva. Uhista ensimmäinen on paloturvallisuuden pettäminen. Asukkaiden toivotaan todella tekevän kaikkensa paloturvallisuuden parantamiseksi mm. palohälyttimien hankinnalla ja kunnossapidolla. Heikkouksista haittaavin on lähipalvelujen puute. Historia tarkoittaa heikkoutena mäen huonoa mainetta menneisyydessä, 1930-40 -luvuilla, ja sen vaikutusta vielä nykypäivänä. Sen vastapainona on mahdollisuuksissa mainittu se uusi julkisuus, jolla nyt pyritään paikkaamaan menneisyyden väärät uskomukset.

2.2. Suunnitteluryhmän tulokset TAVOITETILA VASTUU TOIMENPITEET/

RATKAISUT TOIMIJAT

PALVELUT - JULKISET Leikkipaikka

rakennettu lapsille Kaupunki Aloite kaupungille Kylätoimikunta/

Kaupunki - YKSITYISET Ruokakauppa

perustettu Yksityinen Ehdotus

kioskinpitäjälle Kylätoimikunta/ Yrittäjä

YHDYSKUNTA-TEKNIIKKA

Liikennenopeudet alentuneet Varikonkadulla

Kaupunki (?) Aloite/muistutus kaupungille

Kylätoimikunta/ Kaupunki

Kadut kunnostettu Kaupunki Esitys kaupungille Kylätoimikunta/

Kaupunki Katuja levennetty Kaupunki Vaikutetaan

asemakaavaan Kylätoimikunta/ Kaupunki

Alikulku

rakennettu Kaupunki/VR/? Esitys kaupungille Kylätoimikunta/

Kaupunki/VR Kaapelointi

upotettu maahan Sähköyhtiö Esitys sähköyhtiölle Kylätoimikunta/

Sähköyhtiö MUU LIIKENNÖINTI

Parempi näkyvyys risteyksissä

Kaupunki/ Asukkaat

Esitys asiasta kaupungille ja asukkaille (pensasaidat, lumivallit)

Kylätoimikunta/ Asukkaat

YMPÄRISTÖ Hoidetut

puistoalueet Kaupunki Esitys kaupungille Kylätoimikunta/

Asukkaat/ Kaupunki (yhteistyössä)

Kioskin ympäristö

siistiytynyt Yrittäjä/Asiakkaat Yhteys yrittäjään/

Asiakkaisiin (?) Kylätoimikunta

PALOTUR- VALLISUUS

Paloturvallisuus parantunut

Asukkaat -Alkusammutus- kalusto asianmukai- nen -Palovaroittimet kuntoon

Asukkaat

KYLÄYHTEISÖ Yhteiset tilat saatu Asukkaat Aloite koulun käytöstä -Kisapirtin käyttö -Kanapiian puisto

Kylätoimikunta/ Asukkaat

TAVOITETILA VASTUU TOIMENPITEET/

RATKAISUT TOIMIJA

KYLÄYHTEISÖ Yhteistoiminta

asukkaiden kesken lisääntynyt

Kylätoimikunta/ Asukkaat

-Yhteisiä tilaisuuksia esim. rantasaunalla -Opastettuja kiertokävelyjä mäessä

Kylätoimikunta/ Asukkaat

Nälkälänmäen kylätoimikunta, jonka toiminta perustuu asukkaiden yhteiseen toivomukseen siitä, että olisi ryhmä, joka vapaaehtoistoiminnalla hoitaisi kylän yhteisiä asioita, on toiminut ilman yhdistysmuotoa jo noin 25 vuotta. 1998 pidettiin yleisellä kutsulla kyläkokous, joka valitsi nykyiset jäsenet. Tänä vuonna pidetyssä kyläkokouksessa arvottiin kaksi ensimmäistä jäsentä, jotka loppuvuodesta ovat erovuorossa. Näin on mahdollisuus saada uusia, vereksiä voimia yhteisten asioiden hoitoon. Erovuoroisten valinta jatkuu. Toiminta on menneinä vuosina keskittynyt yhteistoiminnan herättelyyn mm. vuosittaisen pikkujoulun, joidenkin nuotioiltojen, retkiyritysten jne. järjestä- misellä. 1990 järjestettiin huomattavin tapahtuma toistaiseksi: Taitoa ja taidetta Nälkälänmäestä -näyttely Vanhassa pappilassa. Viime vuonna järjestettiin pujokampanja, jota on tarkoitus jatkaa, ja organisoitiin esiintyjät Tampereen Radion Pirkan kylät -sarjassa toimitettuun Nälkälänmäki-ohjelmaan. Syksyllä kylätoimikunta päätti käynnistää kyläsuunnitelmahankkeen ja toteutti sen pohjaksi kyläkyselyn, jonka jälkeen tämän suunnitelman tekeminen alkoi.

Yllä olevassa taulukossa mainitaan tavoitetilana mm. ”leikkipaikka rakennettu lapsille” ja ”hoidetut puistoalueet”. Tarkoituksena on saada kaupunki rakentamaan alueen puistot miellyttäviksi ja turvallisiksi oleskelupaikoiksi. ”Ruokakauppa perustettu” tarkoittaa, että alueelle tulisi saada sellainen ”kortteli- tai kyläkauppa”, joka pystyisi palvelemaan vaatimattomalla perustasolla kyläläisiä. ”Katuja levennetty” tarkoittaa vain sellaisten katukohtien pullonkaulojen poistamista, jotka haittaavat turvallista liikkumista näissä kohdissa. Yleensä kadut ovat sen levyisiä, mitä omakotialueen kaduilta odotetaankin.

”Yhteiset tilat saatu” kuvaa suunnitteluryhmän ajatusta siitä, että kyläläisillä olisi hyvä olla jonkinlainen kokoontumistila alueella. Tällä hetkellä tilat ovat alueen ulkopuolella, ei tosin kaukana. Muistolan koulu on tilapäisissä tapauksissa käy- tettävissä, samoin Kestikievari Liekoranta.

2.3. Liikenne Liikenne ja Vammalan kaupungin toimet Nälkälänmäkeen liittyvissä asioissa Varikonkatu, pääväylä:

Alueen pää- ja läpiajoväylä, jossa nopeudet nousevat lähes aina liian suuriksi. Kaupungin tarkoitus on saada kadulle liikennettä hidastavia risteysalueen tuntumaan sijoittuvia korokejakajia (saarekkeita).Tieliikelaitos ja Vammalan kaupunki käyvät neuvotteluja Itsenäisyydentien, Puistokadun, Vammaskosken sillan ja Sastamalankadun muuttamiseksi yleiseksi tieksi. Tässä yhteydessä Vammaskosken silta levitetään ja rakennetaan näkyvältä yläosaltaan uudeksi. Tämä edellyttää saarekkeiden tekoja mainituille väylille. Samassa yhteydessä niitä toivotaan tehtäväksi myös Varikonkadulle. Mainittu sillan rakentaminen ajoittuu vuosille 2004-2005. Varikonkadun/Nuupalankadun liittymää parannetaan kesällä 2003 siten, että Moisionkatua kiellettyyn ajosuuntaan tapahtuva liikenne Nuupalankadulle katkaistaan pensailla. Samassa liittymässä toivotaan näkymä Varikonkadulle pidettäväksi hyvänä leikkaamalla pääkadun pensaat mataliksi. Sähkö-/puhelinkeskus aiheuttaa kuitenkin pienen näkyvyyshaitan. Nuupalankadun päähän jäähallin risteykseen on ammattikoulun toivomuksesta pystytetty puomi, joka osittain estää jatkuvan rallin ammattikoulun alueella iltaisin ja öisin.. Kevään aikana kaupungin toivotaan uusivan talojen seinissä olevat ”tunnistamattomat” kilvet. Kylätoimikunta on tehnyt esityksen Muistolan päiväkodin pysäkin ja suojatien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Varikonkadun ylinopeuksista ja siihen liittyvästä valvonnasta Nälkälänmäen kylätoimikunnan tulee lähestyä poliisia kirjallisesti ja anoa valvonnan lisäämistä iltaisin ja yöaikaan. Teemalla: ”Sitä kuunnellaan, joka eniten pyytää.” Jos poliisi ei tee asiassa mitään, asia voidaan viedä teknisen lautakunnan käsittelyyn, jonka päätökset ovat julkisia.

Muut liikenteelliset asiat Kadut ja tiet ovat kapeita, liittymissä näkyvyydet ovat huonot. Pensasaidat ja puusto, sekä talvella kasaantuva lumi ovat näkyvyyshaittoja risteysalueilla. Osittain em. näkyvyyshaitat pitävät nopeudet alhaisina ja pahemmilta onnettomuuksilta on tähän saakka onneksi vältytty. Tien hoidosta vastaava huolehtii lumien poistosta näkyvyysalueilta. Tätä toivotaan myös kaupungilta. Asukkaat voivat itse parantaa näkyvyyttä leikkaamalla istutukset matalammiksi risteysalueiden reunoissa. Liikenteeseen kuuluu olennaisena osana Nälkälänmäenkin läpi kulkeva yhtenäinen kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylien käyttö on lisääntynyt voimakkaasti ja niitä hyödynnetään monipuolisesti arki- ja entistä enemmän myös hyötyliikunnassa. Suomalaisista 26 % (900.000 henkeä) käyttää kuntoilussa kevyen liikenteen väyliä ja tämä on ylivoimaisesti suurin kuntoilijoiden ryhmä Suomessa. Kuntosaleja, voimistelusaleja ja uimahalleja käyttää kuntoiluun 7 % (284.000 henkeä) maamme asukkaista. Varikonkadun/Satakunnantien/Sastamalankadun yhtenäinen kevytväylä tulee olemaan hyvä kuntoilupaikka rullaluistelijoille, rullahiihtäjille ja kuntokävelijöille. Vammalan kaupungin toivotaan panostavan väylän pintaan ja sen turvallisuuteen entistä enemmän. Kaupunki tekee kaavoitusohjelmansa mukaan omana työnään Nälkälänmäen uuden asemakaavan 2004 aikana. Siinä tuskin tulee olemaan mitään muutoksia talotyyppeihin alueella. Asemakaava ottaa kantaa Ratakatuun ja sen ympä- ristöön. Kylätoimikunta neuvottelee kaavasta kaupungin kanssa.

Yhdessä Vammalan kaupungin teknisen palvelutoimiston, poliisin, liikenneturvan ja alueen käyttäjien kanssa suunnitellaan turvallista liikenneympäristöä.

Prosessin aikana tallennettavaa tietoa voidaan käyttää hyväksi asenteiden muokkaamiseen ammattikoululla ja sen ympäristössä liikkujilla.

Poliisi ja tekninen palvelukeskus analysoivat liikenneympäristöä ja sen käyttöä suunnittelun pohjaksi. Asiaa viedään eteenpäin teknisessä palvelukeskuksessa. Pyrkimyksenä on käyttää olemassa olevia rakenteita ja minimoida kustannukset.

3. Suunnitelmien toteuttaminen 3.1. Hankkeet Tällä hetkellä kylätoimikunnalla tai suunnitteluryhmällä ei ole erityisiä, rahaa

vaativia hankkeita tiedossa. Suurempia hankkeita varten toimintamuodon tulisikin olla rekisteröity yhdistys. Sitä ei olla toistaiseksi harkitsemassa.

3.2. Muu toiminta Kylätoimikunnan vakava tarkoitus on pyrkiä toteuttamaan tässä suunnitelmassa

mainittuja alueen asukkaiden toivomuksia kirjattujen tavoitteiden toteuttamisek- si. Kuten edellä on mainittu, toimikunnalla ei ole varoja suuriin hankkeisiin, mutta useat tavoitteet ovatkin pieniä, lähinnä viihtyvyyteen vaikuttavia asioita. Niissä kaikki asukkaat ovat avainasemassa kylätoimikunnan ohella.

Nälkälänmäkeen liittyvä kirjallisuus Hakala, Pentti R.: Nälkälänmäen patriootit Mäkinen, Kaarlo: Nälkälän kronikka Sastamalan joulu 1991 Tainio, Risto: Muistikuvia 1930-luvun Nälkälänmäestä pikkupojan silmin Matikainen, Pauli T.: Pula-ajan pojasta nuorukaiseksi Nälkälänmäessä Raivion työväentalon vaiheilta 1906-1996 Juutilainen, Pia: Tyrvään Nälkälänmäen sosiaalinen rakenne, proseminaariesitelmä Jyväskylän yliopistossa 1987

NÄLKÄLÄNMÄEN KYLÄTOIMIKUNTA Liite 1

KYLÄKYSELYLOMAKE

Tämä pieni kysely on tärkeä osa kyläsuunnitelman tekemistä. Koska kaikilla kylän asukkailla ei ole aikaa tai mahdollisuutta osallistua suunnitteluryhmien toimintaan, tämän kyselylomakkeen avulla on mahdollisuus ilmaista oma näkemyksensä joihinkin tärkeisiin asioihin, jotka liittyvät kylässä asumiseen. Kyselyn vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Yksittäisen lomakkeen tiedot eivät tule missään yhteydessä julki. Kyselyyn voi vastata nimettömästi.

1. Kuinka kauan olet asunut nykyisellä asuinseudullasi?

_________vuotta

2. Mikã on ammattisi? __________________________________________________________________________

3. Mihin ikäryhmään kuulut? Alle 18v □ 19-25v □ 26-40v □ 4l-55v □ 56-65v □ yli 65v □ 4. Mitkä ovat niitä asioita (arvoja), jotka tekevät asuinympäristöstäsi ja kylästäsi viih-tyisän ja hyvän paikan asua?

__________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________

5. Miten haluaisit lisätä viihtyisyyttä? __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________ __________________________________________________________________________________________

6. Kun mietit omia tai perheesi tarpeita, mitä palveluja pitäisi asuinalueellasi järjestää tai

parantaa? ______________________________________________________________________________________ ______________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________

7. Miten esimerkiksi Vammalan opiston toimintaa tai kirjastoauton palveluja voitaisiin

parantaa tai laajentaa? ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ 8. Millä tavalla voitaisiin parantaa erityisesti nuorten viihtyvyyttä kylällä (harrastus- ym.

toiminta)? ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ 9. Pitäisikö kylään saada uusia asukkaita?

□ kyllä ______________________________________________

□ ei ______________________________________________

10. Kun ajattelet kylää kokonaisuutena, millaisia käyttãmättömiä voimavaroja kylästäsi voisi löytyä, joilla sinun mielestäsi voisi olla merkitystã kylän elinvoimaisuuden lisäämiseksi? (esim. tietoja, taitoja, osaamista, Iuontoon ja maaperään Iiittyviä voirnavaroja, yms.)

• ___________________________________________________________________________________________________________________

• ___________________________________________________________________________________________________________________

• ___________________________________________________________________________________________________________________

11. Mitä tietoja, taitoja, osaamista Sinulla on, joita voisit hyödyntää jollain tavoin, myyden, vaihtaen, jakaen? (esim. omana yritystoimintana tai vaikkapa osuuskunnan jäsenenä)

• ___________________________________________________________________

• ___________________________________________________________________

12. Mitä mieltä olet kylän ilmapiiristä tai hengestä? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ 13. Millä tavalla sitä voitaisiin parantaa? _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________ _____________________________________________________________________________

14. Oletko jäsenenä tai toimitko muuten mukana jossain asuinalueellasi toimivassa yhdistyksessä

Yhdistys: 1. ________________________________________________________________ 2. _______________________________________________________________ 3. _______________________________________________________________ 4. _______________________________________________________________

15. Miten yhdistykset voisivat toimia yhdessä? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________ 16. Mikä Sinun mie1estäsi pitäisi olla kyläyhdistyksen (kyläseuran) tarkoitus ja tehtävät? ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________

17. Mitä mieltä olet asuinalueesi kyläyhdistyksen ( -seuran, -toimikunnan) toiminnasta? ________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

18. Millä tavalla kyläyhdistyksen toimintaa voitaisiin kehittää? _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ 19. Mitä hankkeita asuinalueellasi pitäisi tai voitaisiin toteuttaa?

• __________________________________________________________________________

• __________________________________________________________________________

• __________________________________________________________________________

• __________________________________________________________________________

20. Mitä muuta haluat sanoa? _________________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________

Liite 2 NÄLKÄLÄNMÄEN KYLÄKYSELYN VASTAUKSET PÄÄPIIRTEISSÄÄN 4. Mitkä ovat niitä asioita (arvoja), jotka tekevät asuinympäristöstäsi viihtyisän ja hyvän paikan asua?

- vanha rakennuskanta

- vehreys - kulttuuriperinne - rauhallisuus - turvallisuus - rauhallinen kuin maalaisympäristö - pientaloasutus - suuret tontit - kesällä luontoa ympärillä, vanhaa puustoa, ei peltoa - keskustan palvelut suhteellisen lähellä - hyvät lenkkeilymaastot - palvelut ( koulu, urheilukenttä ym.) - naapurusto - lähellä keskustaa, poissa liikenteen jaloista - järvenrannat - viihtyisän näköinen alue - rauhallinen, turvallinen ja hyvät naapurit, ei pahemmin riitoja ja puhumalla nekin selviävät - peruspalvelut riittävän lähellä, posti, pankki, koulu, päiväkoti, kirjasto,

- terveyspalvelut ja apteekki - kohtuullinen työmatka - urheilu-, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet kohtuullisen lähellä - asuinpaikalle tärkeää myös meluttomuus, hajuttomuus, sopusuhtainen rakenta- minen, uudisrakentaminen ei saa olla ristiriidassa muiden kanssa

- samanhenkinen - ei rauhattomuutta, lähellä kuitenkin pienen kaupungin keskustaa - asiallisia kävelyteitä harrastuksille - on puustoa, kasvillisuutta, ei ole kerrostaloaluetta - palvelujen vuoksi hyvä paikka lapsiperheelle - kiinteistökanta monimuotoinen - idyllinen - rautatieasema lähellä

5. Miten haluaisit lisätä viihtyisyyttä?

- uusi- ja korjausrakentaminen nykyiseen tyyliin sopiva - nopeusrajoitukset 30 km tunnissa, koska tiet ovat kapeat ja pienet lapset leikkivät tiellä - kadut kuntoon - Muistolan koululle esim. asfaltti - siivotaan kumitehtaan vieressä oleva alue puistoksi, Käsityökadusta voisi tehdä pihakadun, joka lopettaisi autohurjastelun - asemakaavan valmistuminen voisi tuoda rakentamista ja samalla asukkaita – viihtyisyys paranisi kaavoituksen myötä (valmisteltu yli 20 vuotta) - en mitenkään - katujen kunnostus ja valaistuksen lisääminen

- kaupunki voisi rakentaa puiston Kanapiian/Ruutikallion alueelle, tai ainakin siistiä kyseinen alue, kyläläiset olisivat tietysti avussa – alueesta saataisiin hieno kesäpaikka vaikka kesäjuhlia varten kyläläisille ym. - katujen hoito, auraus, kuoppien tasoitus, Härmänkatu kaksisuuntaiseksi - kaupungin lumiaurojen ei pitäisi täyttää pihoihin meneviä liittymiä - Varikontien liikenteeseen pitäisi saada nopeutta alentavia ratkaisuja - nuorten autoilijoiden käyttämä kiitorata sillan ja Satakunnantien välillä pitäisi saada hallittavaan kuntoon, helpoin ratkaisu olisi valvonnan lisääminen, mutta tuskin onnistuu helposti - Pappilanniemen puisto uusine uimarantoineen lisää varmasti alueemme viihtyisyyttä - sillan levennys vuonna 2004 antaa maisemaan uutta ilmettä - pahin puute on tietenkin liike-elämän, nimenomaan uuden, ”tuleminen sillan yli” – positiivista on esim. uuden hienon sähköliikkeen toimitalon nouseminen Asemakadun varteen, toivottavasti se vaikuttaisi myös päivittäispalvelujen lisääntymiseen omalla alueellamme - jonkinlaista yhteistoimintaa enemmän - liikennejärjestelyillä pienentää liikennettä ja raskas liikenne isoille teille - liikennevalvonnan lisääminen (kameravalvonta) - työ- ja koululaisliikenne saatava turvalliseksi esim. Varikonkadulla laittamalla hidasteita - puistot ja urheilupaikat säilytettävä - lähistön ja keskustan vielä rakentamattomat joutomaat, puistikot, lasten touhupaikat ja leikkipaikat säilytettävä ja kunnostettava - kaupunki perii kiinteistöveroa ja mitä me sillä saamme – no emme mitään - kaupunki pitää velvoittaa siihen, että asuintalon ulostulotie on aurattu, varsinkin tiehöylän jäljiltä siinä on tekemistä aikuisellekin saati sitten vanhukselle - kaupunki voisi perustaa ns. vaikeasti työllistettävillä ongelmanuorilla talviaikaan ”kolaripartioita” auttamaan lumitöissä - kesäisin yhteinen ruohonleikkuupäivä - jäähallin hurina pienemmäksi - liikennejärjestelyllä: Muistolan koulun liikenne ohjattaisiin Nuupalankadulle - autiotalot siisteiksi

6. Kun mietit omia tai perheesi tarpeita, mitä palveluja pitäisi asuinalueellasi vähintään olla tai mitä voisi parantaa?

- kulkuyhteys radan toisella puolella oleviin liikkeisiin - ruokakauppa ja posti; nyt on mentävä ns. kierron kautta - ok-alueeksi olen palveluihin tyytyväinen - kunnon kyläkauppa, etenkin vanhuksia ajatellen - koulu kuntoon - katujen hoito kuntoon - kilpailukykyinen päivittäisruokakauppa, jossa olisi myös kotiinkuljetuspalvelut - lisää linja-autovuoroja tai palvelubussit - museon tiloissa toimintaa on monipuolistettu, mutta nuorille suunnattuja ”poikkeaviakin” näyttelyitä ja konsertteja olisi lisättävä, samoin seurakunnan tiloja voisi käyttää monipuolisemmin, esim. musiikkitoiminnan lisäämiseen, samoin kirjaston hienojen tilojen käytön lisääminen - kaupungin palvelut ovat lähellä - parempi kulkuyhteys rautatieasemalle - paremmat pankkipalvelut (esim. laskujen maksu) - huoltoasema - Ratakadulle paremmat katuvalot - Muistolasta valaistu pururata Lousajan valoradalle - uimahalli urheilukentän seutuville - koulujen moninaiskäytön lisääminen

7. Miten esim. Vammalan opiston toimintaa tai kirjastoauton palveluja tai muuta vastaavaa voitaisiin parantaa tai laajentaa?

- ammattikoulun, kätsäkoulun ja Muistolan käyttö Vammalan opiston yms. va- paa-ajan toiminnassa

- kirjaston ja opiston palvelut monipuolisia ja kattavia nykyisellään - ne ovat melko hyvät - opiston kerhotoimintoja voisi laajentaa tälle alueelle, esim. Muistolan koululle, jossa jo toimii opiston kellopiiri, myös muita kerhoja voisi laajentaa kyseiselle koululle - tiedottamista opiston, kirjastoauton ja muun toiminnan menosta olisi lisättävä - pysäkkikatokset parempaan käyttöön; liikenteen tiedotteet, kartat alueesta ja Vammalasta seiniin ja voisihan niissä mainostaa Nälkälänmäkeäkin ja esim. kylätoimikunnan hankkeita - pari opiston piiriä alueelle, esim. alueen historiaa keräävä piiri - opisto voisi tuoda palvelujaan lähemmäksi, esim. päiväkotiin ja kouluihin - atk-kursseja vasta-alkajille; sellainen opettaja, joka osaa asettua opetettavien tasolle - kännykkäkursseja vanhemmille

8. Millä tavalla voitaisiin parantaa erityisesti nuorten viihtyvyyttä kylällä?

- lentopallokenttä - leikkikenttä - nuorille lisää harrastustiloja riittää kun on keskustassa - ei tarvetta nuorisolle omat tilat, sellaiset, jotka he itse saavat sisustaa ja joista he itse ovat vastuussa – nuori aikuinen valvojaksi, joka ei turhista nipota – kaupunki auttaa toiminnan pyörittämisessä - Muistolan päiväkodin piha-aluetta voisi kehittää/parantaa rakentamalla sinne uu- sia lapsille suunniteltuja leikkivälineitä yms. ja voisiko alueelta kaataa puita pois saada alueesta niiltäkin osin viihtyisämpi

- vaikkapa ”petankkekenttä” vähän aikuisemmille - urheilukenttä ja jäähalli ovat täällä, niiden käyttöä pitäisi lisätä - harrastuksille on alueella hyvät mahdollisuudet, vain vetäjistä on kiinni – siitäkin voisi keskustella, jos kylästä löytyisi vetäjiä - parempi tiedottaminen nykyisistä harrastusmuodoista ja –mahdollisuuksista nuorille - kaupunki hoitaisi nykyisetkin liikunta ym. paikat kuntoon tai antaisi muiden hoidettavaksi kohtuullisella korvauksella - esim. Härmänkadun ja Varikonkadun risteyksessä olevaa tyhjää aluetta voisi hyödyntää esim. lentopallo- tms. kentällä

- Muistolan koulun hyödyntäminen paremmin, esim. liikunta, opiskelu - Muistolan koululla on paljon toimintaa, urheilukenttä ja jäähalli ovat lähellä - seurakuntatalolla on myös toimintaa nuorille

9. Pitäisikö kylään saada uusia asukkaita?

- kyllä (ei välttämättä) - kyllä (11) - kyllä, aina kun pirtti tyhjenee, olisi hyvä saada uutta väkeä - ei, on sopivasti asutettu - ei (5)

- totta kai asukkaita pitää saada Vammalaan lisää joka puolelle, lisäys kuitenkin tietäisi alueen rakennuskannan muutosta pientaloista isompiin yksiköihin

10. Kun ajattelet kylää kokonaisuutena, millaisia käyttämättömiä voimavaroja kylästäsi voisi löytyä, joilla sinun mielestäsi voisi olla merkitystä kylän elin voimaisuuden lisäämiseksi?

- luontotietämys, - tutkimus - eiköhän yhteisöstä löytyisi alan miestä tai naista, joka ottaisi ja kirjoittaisi historiikin, vaikkapa talokohtaisesti, kuka on kussakin talossa asunut ja minkälaista nyrkkipajaa siinä on pidetty - kädentaitoja löytyy - kylästä löytyy henkilöitä, kuuluisuuksia, joiden olemassaoloa ei ole hyödynnetty – on hienoja taiteilijoita, joita ei tuoda tarpeeksi esille ... monella alalla - kaavoitus, liikennesuunnittelu yms. - sijainti, Vammalan ”Pispala”, perinteet alueella ja sen historia - naapuriapu vanhuksille: ruohonleikkuu, lumityöt, asioimisapu yms.

11. Mitä tietoja, taitoja, osaamista sinulla on, joita voisit hyödyntää jollain tavoin, myyden, vaihtaen, jakaen?

- jäsenenä kehittämässä ja ideoimassa jossakin kehitysryhmässä – paljasjalkaisena tyrvääläisenä

- hoitoalan tiedot ja taidot - musiikkiosaamista, kuvataidetta katsottavaksi ja ostettavaksi - yhdyshenkilö seurakuntaan - lemmikkieläimet, entisöinti

12. Mitä mieltä olet kylän ilmapiiristä?

- hyvä (6) - suurin osa asukkaista on ainakin ”hyvänpäivän” tuttuja - normaalia naapurien välistä kanssakäymistä – paljon vanhoja asukkaita - suhteet naapureihin ok - kohtuullisen hyvä, talkoohenkeäkin löytyy - hyvä henki, mutta osallistumista toimintaan voisi parantaa (ainakin omalta osalta) - mielestäni tällä vanhalla perinteikkäällä asuinalueella on kohtalaisen hyvä henki, osittain se johtunee siitä, että vaihtuvuus on tosi vähäistä ja ihmiset tuntevat toisensa ja toistensa tavat – kanssakäyminen on helppoa, vaikka ikärakenne on laaja - asukkaat etääntyneet toisistaan, silti hyvä henki - se ei näy tarpeeksi, mutta perinteinen joulujuhla osoitti, että yhteistä toimintahenkeä on - sopuisa, tuttavallinen - täällä on aina ollut apu lähellä, kun vaan rohkenee pyytää sitä - oman käsitykseni mukaan se on erinomainen - erittäin hyvä - melko hyvä - kohtuullinen, lisä vaatii aktivisteja

13. Millä tavalla sitä voitaisiin parantaa?

- parempi tutustuminen, esim. tervehtiminen (myös kylätoimikunnan jäsenet) - lisätä kokoontumisia - esim. järjestämällä varsinkin kesäaikaan yhteisiä kokoontumisia - keskustelemalla, puhumalla, käydä kylän tapahtumissa, ei sulkeutua omiin ympyröihinsä, vaan rohkeasti mukaan toimintoihin

- jokainen voisi keskittyä hoitamaan omat asiansa ja sitten toisten - ei ehkä liity ilmapiiriin, mutta pitäisi tietää Nälkälänmäen rajat, pitäisi olla kartta, josta asia näkyy – voisi olla vaikka oma postikortti tai taidokas saviesine - aluetta on pidetty vasemmistolaisena työläiskaupunginosana, tämä pitäisi käyttää vahvuutenamme - yhteistä tekemistä järjestämällä - tapahtumat, talkoot, luomalla ”me-henkeä” - retkillä, talkoilla - jouluateria on mukava perinne - koiraihmiset vieköön paskat pois ojista, joissa lapset, ainakin nyt talvella leikkii

15. Miten yhdistykset voisivat toimia yhdessä?

- edunvalvonnassa, sopimukset ja neuvottelut eri instanssien kanssa - tietääkseni ei ole kylään kohdistuvia yhdistyksiä - kai aina yhteisiä intressejä löytyy - yhdistysten edustajat olisivat myös mukana muissa kylätoimikunnissa ja valvomassa kaupungin, tämän alueen asioita suunniteltaessa ja päätettäessä - yhdistysten edustajat valittava siten, että joojoo-miehet/naiset jäävät pois - en pidä todennäköisenä - eiköhän ne toimi nytkin - lopettavat omaan napaansa tuijottamisen ensiksi ja hyväksyvät muutkin järjestöt tasavertaisiksi sekä arvostavat toistensa toimintaa

16. Mikä sinun mielestäsi pitäisi olla kylätoimikunnan tarkoitus ja tehtävät?

- kyläsuunnitelma?, tiedonvälittäminen, kylän asukkaiden yhteiselon ja -olon ja tuntemisen ylläpito - maaseudulla yhteistä sosiaalista toimintaa sekä toimintaa erilaisten palvelujen kehittämiseksi, jotta saataisiin lisää asukkaita tai asukasmäärä pysytettyä ennallaan

- yhteishenkeä kylän kehittämiseksi - erilaisten tapahtumien järjestäminen, puuttuminen epäkohtiin, kaavoitukseen vaikuttaminen - kylän viihtyisyyden ylläpito, yhteydet kaupungin virka- ja luottamusmiehiin asioiden korjaamiseksi - ylläpitää kyläläisten yhteistoimintaa - kylätoimikunnan tarkoitus olisi mielestäni lähentää ja tutustuttaa asukkaita toisiinsa erilaisten talkoiden ja kokoontumisien merkeissä - ylläpitää ja kehittää yhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä - toimia koko kylän asukkaiden puolesta, pitää yhteyttä kaupungin päättäjiin sekä viestittää kylää koskevat asiat kyläläisille

- yhteistoiminnan ja aktiivisuuden lisääminen - järjestää tilaisuuksia, tempauksia, talkoita, retkiä ja jopa matkoja yhteishengen luomiseksi ja ylläpitämiseksi - tukea kylän kehittämistä demokraattisin keinoin - asukkaiden kokoaminen yhteen päättämään ja ideoimaan esim. harrastuksia vaikkapa vain lenkkeilyä

17. Mitä mieltä olet asuinalueesi kylätoimikunnan toiminnasta?

- toimii - ihan hyvä, vaikka en ole mukana toiminnassa - sisäänlämpiävä seura - ei käsitystä - kiitos niille, jotka jaksavat - tyydyttävä, ainahan pitää olla kehittämisen varaa

- täytyy olla tyytyväinen, että menee näinkin hyvin, siitä kiitos jäsenille - toimii, mutta voisi vielä aktivoitua - positiivista, toimiva ydinjoukko on hyvä - vireä, kaikki huomioon ottava - käsitykseni mukaan toimii - arvosana hyvä, puheenjohtaja toiminut aktiivisesti, samoin muut ovat olleet aktiivisesti mukana - toimintaa pidetty yllä vaihtelevalla menestyksellä - kohtuullista

18. Millä tavalla kylätoimikunnan toimintaa voitaisiin kehittää?

- kesäinen yhteinen tapahtuma - Kisan saunan hyödyntäminen Liekosaaressa - aktiivisia henkilöitä mukaan - valitsemalla nuoria mukaan - Varikonkadun varrella olevaan metsikköön vuosia sitten rakennetun grillin voisi herätellä henkiin, kyläläisten yhteisenä illanviettopaikkana - julkituoda paikallisissa lehdissä ajatuksia ja tehdä aloitteita kaupungin elimiin - toivottaa kaikki mukaan, uudet ja vanhat kyläläiset - jonkin yritysidean saaminen alueellemme - panemalla osa jäsenistä parin kolmen vuoden välein erovuoroon - asukkaiden aloitteista tiedottaminen - lisää tiedotustoimintaa - omat kotisivut - asukkaiden palautesivut - yhteisiä työkaluja - oikeat henkilöt toimikuntaan - Jaatsille teeiltoja, laulun, runon, historian ym. merkeissä - onkos siinä jotain vialla

19. Mitä hankkeita asuinalueellasi pitäisi tai voitaisiin toteuttaa?

- jalankulku radan toiselle puolelle, Asemakadulle - kaavoitus valmiiksi - lentopallokenttä - pohjoisen puolelle palveluja - tien asfaltointi - viemäriverkoston uusiminen - kartoittaa rakentamattomat tontit - yhteinen kokoontumistila - puhelin- ja sähköjohdot maahan - kauppa - katujen hoito, nimikilvet

Tämän kyläsuunnitelman tekemisessä ovat mukana olleet hankkeen hallinnoijana toimineen Hoikan opiston edustajana Ilpo Korkalo sekä Nälkälänmäen kylätoimikunta sekä erityisesti tätä hanketta valmistellut suunnitteluryhmä. Kylätoimikuntaan kuuluvat vuonna 2003 Raimo Ojala puheenjohtajana, Pertti Seppänen sihteerinä, Marja Peltonen rahastonhoitajana sekä Kirsti Antila, Markku Esko, Tarja Helläkoski ja Jorma Tervamäki jäseninä. Suunnitteluryhmään kuuluivat Sanna Aalto, Petri Ahola, Markku Esko, Erkki Hakoaho, Raimo Hietala, Liisa Koivu, Raimo Ojala, Olli Reunanen, Kirsti Salonoja, Pertti Seppänen, Arja Kuja-Kanto-Sillanpää ja Reijo Toivonen.