Hyvän elämän 2015 SaStamala · QR-koodi (osoitelinkki, joka luetaan esimerkiksi...

Laiva seilaa.

Kyydit pelaavat.

Liikuntaa ikä kaikki.

Akseli 150 vuotta.

SaStamalaHyvän elämän 2015

sopivasti sykettä

2 | Sastamalan kaupungin tiedotuslehti

Paluu tauluihin

Vammalan lukio harppaa vuosisatojen aikamatkalleTärkeimmät tapahtumat nousevat näkyviin seinätauluihin. Tietotekniikka on myös keskeisessä roolissa. Abiturientti Lotta

Ylinen on innoissaan Opetushallituksen rahoittamasta Aikamatkaaja-

hankkeesta. Hän on ollut mukana tuottamassa aineistoa historian tapahtumat yhteen kokoaviin seinätauluihin ja verkkoon.

”Tämä on uusi ja mukava tapa opiskella. Kun pääsee itse mukaan tuottamaan aineistoa, niin se tuntuu hyvältä. Esimerkiksi 1500-luvun aikajana seinätaulussa on herättänyt kysymyksiä siitä, että mitä oikeastaan on tapahtunut. Itse mietin sitä, kuinka keskeisessä asemassa silloin uskonto oli. Se heijastui kaikkeen tutkimus-matkoista kulttuurin saakka.”

Anni Virnes (vas.), Lotta Ylinen ja Kasper Kouvo lukevat älypuhelimillaan 1500-luvun aikajanatauluun liitettyjä QR-koodeja. Niillä he pääsevät katsomaan tauluun liitettyjä lisätietoja.

Hän viittaa esimerkkitauluun, joka kiteyttää 1500-luvun tapahtumat. Taulu alkaa Kristoffer Kolumbuksesta ja päättyy William Shakespeareen. Väliin mahtuu uskonpuhdistusta Ruotsissa ja Kopernikuksen käsitys aurinko keskeisestä maailmankuvasta.

Hanke lisää kaikkien vuorovaikutustaUskonnon, psykologian ja filosofian opettaja Kasper Kouvo on vahvasti mukana hankkeessa, joka päättyy tämän vuoden lopussa. Kouvo huomauttaa, että hanke ja taulujen tekeminen ovat lisänneet kaikkien vuoropuhelua.

Sastamalan kaupungin tiedotuslehti | 3

”Hanke yhdistää jokin vuosisadan tapahtumat oppiaineesta riippumatta. Tämä pakottaa niin opettajat kuin oppilaatkin keskustelemaan aiheista entistä enemmän.”

Kuvaamataidon opettaja Teresa Galeniuksen toteuttamat taulut anta-vat oppilaille sykäyksen pohtia yhden vuosisadan kokonaisuutta.

”Taulujen aikajanoissa on alkuun vain tärkeimmät tapahtumat. Eri kurs-sien yhteydessä oppilaat hyödyntävät tietotekniikkaa, kun lisäävät taulujen perusteella tapahtumia verkkoon. Asioita voi sitten katsella älypuheli-milla ja tableteilla. Käytämme myös videoita YouTubessa”, kertoo Kouvo.

”Eli tauluja hyödynnetään tutkiel-missa. Niitä ei enää välttämättä tar-vitse kirjoittaa kynällä paperille, vaan voimme siirtää asioita verkkoon. Sieltä opettajat sitten arvostelevat tutkielmia. Joku voi laittaa verkkoon videon, joku lausua vaikkapa runon”, lisää Sasta-malan verkostolukion rehtori Anni Virnes.

Taulut muistuttavat vuosisadoistaAikamatkaaja-hankkeen tarkoitus on tuottaa lukion oppimäärää havain-nollistava laaja aikajana. Se yhdistää houkuttelevalla tavalla niin tieto- kuin taideaineitakin ja niiden sisältöjä.

”Hanke tukee kokonaiskäsityksen muodostamista historiasta. Aikaja-naan yhdistetään kuvatietoa ja QR-koodeja sekä muuta todellisuutta. Materiaalia voi hyödyntää lukion eri kursseilla ja opiskelijoiden omatoimi-sessa opiskelussa”, valaisee Virnes.

Suuret aikajanataulut kerätään Vammalan lukion seinille muistutta-maan oppilaita vuosisadoista.

”Taulujen tarkoituksena on herät-tää kiinnostusta ja kysymyksiä, mutta välittää myös tietoa. Taulujen aika-janat antavat katsauksen vuosisadan keskeisistä ilmiöistä, henkilöistä ja tapahtumista”, sanoo Anni Virnes.

Aikamatkaaja-hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: laajentuvat oppimis-

ympäristöt, osallistuva oppiminen, QR-koodi (osoitelinkki, joka luetaan esimerkiksi älypuhelimella), elämyk-sellinen oppiminen, pelillisyys, holisti-nen oppimiskäsitys ja ilmiöpohjainen oppiminen.

lukioverkkoratkaisu tulee uudelleen valtuustoonsuudessa. Kareksen mukaan valtakunnallisesti koulutuspoliittiset leikkaukset kohdistuvat jatkossakin myös lukiokoulutukseen.

”Kaupungin taloudelliset voimavarat eivät riitä kolmen lukion ylläpitoon. Kaikki lukio-opiskelijat on mahdollista ohjata Vamma-lan lukioon ilman kiinteistöinvestointeja. Samalla saadaan aikaan taloudellisesti ja pedagogisesti laadukas lukioyksikkö, jossa voi-daan järjestää opiskelijoita palveleva laaja kurssitarjonta lähi- ja verkko-opetuksena.”

Kaupunki tarjoaa tukea koulukyyteihinMonet oppilaat joutuvat tulemaan Vammalan lukioon kaukaa. Kaupunki kuitenkin tarjoaa taloudellista tukea, jotta matkat eivät aiheuta ylivoimaisia murheita.

”Opiskelijoille tarjotaan ilmainen koulukyyti yli kymmenen kilometrin koulumatkalle. Lukio maksaa Kelan edellyttämän oma-vastuuosuuden. Eli matkat ovat ilmaisia”, muistuttaa kasvatusjoh-taja. Kuljetuksissa hyödynnetään ensisijaisesti avoimen joukkoliiken-teen vuoroja sekä Sastamalan kaupungin ostamia perusopetuk-sen koululaiskuljetuksia. Siksi kuljetus voi edellyttää opiskelijan omatoimista kulkua järjestetylle reitille ja myös odotusajat ovat mahdollisia.

”Jos koulumatka on 5 – 9,9 kilometriä, lukio maksaa opiskelijal-le kuljetustukea 12 euroa kuukaudessa. Tällä kompensoidaan seu-tulipun ja Kelan omavastuuosuuden erotus. Näin opiskelijoiden on edullisempaa käydä omassa lukiossa, kuin naapurikuntien”, laskee Pekka Kares.

Sastamalassa on tällä hetkellä kolme lukiota: Vammalan lukio, Äetsän Sarkia-lukio ja Mouhijärven lukio. Nämä kolme lukiota muodostavat verkostolukion. Oppilasmäärien lasku on kuitenkin herättänyt keskustelun siitä, että Sastamalan lukiokoulutus keski-tetään yhteen lukioon, Vammalan lukioon. Oppilasmäärien laskun lisäksi pontimena on valtiovallan kaavailut poistaa pienten lukioi-den korotettu valtionosuus.

”Sastamalan kaupunginvaltuusto päätti 15. joulukuuta viime vuonna Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia-lukion lakkauttami-sesta, jos pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu”, to-teaa kasvatusjohtaja Pekka Kares.

Rahoitusta koskenut lakiesitys hylättiin eduskunnassa 14. maa-liskuuta tänä vuonna.

”Eduskunnan päätös merkitsee sitä, että Sastamalan lukio-verkkoratkaisu tulee uudelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 27.4.2015. Näin siksi, että viime joulukuun ehdollisen lakkautus-päätöksen lähtökohdat ovat oleellisesti muuttuneet”, huomauttaa Kares.

Yhdessä lukiossa laaja tarjonta Kasvatusjohtaja on selkeästi yhden täysipainoisen lukion kannalla.

”Lukiokoulutus on syytä keskittää Vammalan lukioon. Perusteet ovat selkeät: opiskelijamäärät ovat laskeneet Sastamalassakin koko 2000-luvun. Mouhijärven lukion opiskelijamäärä on noin kolmekymmentä ja Äetsän Sarkia-lukion noin kuusikymmentä.”

Pienenevät ikäluokat ja ammatillisen koulutuksen vetovoima ai-heuttavat sen, että opiskelijamäärät eivät ole kasvamassa tulevai-

Vammalan lukio• Perustettu 1904 Tyrvään

yhteiskouluna.• Oppilaita 240.• Yhteistyötä verkko-opetuksessa

Lauttakylän ja Punkalaitumen lukioitten kanssa.

• Laajaa kansainvälistä toimintaa. Viimeksi Pietari-projekti.

• Sarkia-lukiolla ollut kansainvälistä toimintaa muun muassa Strasbourgissa.

• Mouhijärven lukiolla pitkäaikaista toimintaa Vilnassa.

• Verkostolukiolla yhteiskursseja samanaikaisopetuksena verkossa, esimerkiksi alkavat kielet ja reaaliaineet.


Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg myhäilee tyytyväisenä kahvipöydässä Kiikoisten Toukolan koululla. Vuoden ensimmäinen

asukasilta on alkamassa ja paikalle on kertynyt yli viisikymmentä kuntalaista.

”Nämä asukasillat ovat tärkeitä. Kuntalaisten suorat palautteet vievät Sastamalaa eteenpäin. Yksikään virka- tai luottamushenkilö ei voi tietää kaik-kea, mitä laajassa kaupungissa tapah-tuu, tai missä on selkeitä puutteita.”

Malmberg muistuttaa, että jokainen palaute, tulee se mitä kautta tahansa, otetaan huomioon.

”Mikään kuntalaisten esille nos-tama asia ei ole turha. Asia voi olla pieni tai suuri, mutta aina se on tärkeä joillekin ja jollekin osaa kaupungista. Usein epäkohtien korjaaminen ei vaadi edes rahaa, vaan tietoa siitä, että mitä halutaan”, tähdentää Malmberg.

Kansanedustajat ovat tiedon lähteilläHuhtikuun eduskuntavaaleja kaupun-ginjohtaja pitää tärkeänä etappina. Hän huomauttaa, että seuraavien neljän vuoden aikana tehdään mer-kittäviä yhteiskunnallisia ratkaisuja ja uudistuksia. Esille hän ottaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, joka nykyiseltä eduskun-nalta jäi seuraavalle.

”On erityisen tärkeää, että edus-kunnassa on kansanedustajia, jotka ymmärtävät Sastamalan kaltaisten seutukaupunkien olosuhteita. Tulevan sote-lain sisällön pitää olla sellainen, että muillekin kunnille kuin maakun-nan keskuskaupungille jää sananvaltaa palveluitten järjestämisessä, ei vain maksajan rooli.”

Eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää. Lainsäädäntötyön lisäksi kansanedustajat tekevät edunvalvontatyötä kuntien ja koko alueen hyväksi.

Vaikuttaminen

Malmberg katsoo tarkalla silmällä myös seuraavan vaalikauden aikana kuntien saamien valtionosuuksien linjauksia. Olennaista kuitenkin on, että talous saadaan kasvu-uralle ja työllisyystilanne paremmaksi. Liian moni on tällä hetkellä vailla työtä.

”Työllisyyden hoidossa on paljon palasia, joissa paikallinen käytän-nön tietämys on tärkeää. Kunnille asetettiin tämän vuoden alussa lisää vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemi sessa, mutta rahaa ei kui-tenkaan annettu. Kuntien velvoittei-den ja valtionrahoituksen tulisi olla tasapainossa.”

Edunvalvontaa oman kotiseudun hyväksiJarkko Malmbergilla on jonkin verran kokemusta kansanedustuslaitokses-ta. Viisitoista vuotta sitten hän oli kansanedustajan avustajana.

”Silloin teimme valtavasti työtä nimenomaan paikallisten asioiden eteen. Kansanedustajat pääsevät tie-don lähteille ja voivat aktiivisuudel-laan vaikuttaa valmistelussa oleviin asioihin.”

Kaupunginjohtaja kokee, että kan-sanedustajat, puolueesta riippumatta, ovat meidän kaikkien työntekijöitä Helsingissä.

”Lainsäädäntötyön lisäksi he tekevät edunvalvontatyötä oman koti seutunsa hyväksi. Hankkeis-ta vaikkapa suuret väyläasiat ovat valtakunnallisia. Mutta Pukstaavin valtionrahoituksen turvaaminen ja jätevedenpuhdistamolle rakennet-tavien siirtoviemäreiden valtionra-hoitus ovat hyviä esi merkkejä Sas-tamalalle tärkeistä asioista. Tähän kansanedustajat voivat vaikuttaa lobbaamalla.”

Jos ja kun Sastamalasta pääsee yksi tai useampi henkilö eduskuntaan, niin Jarkko Malmbergin mukaan maata ei kaada, ovatko he hallitus- tai oppositio puolueista.

”Hallituksen edustajat ovat tieten-kin linjaamassa keskeistä valmistelu-työtä. Toisaalta opposition edustajille jää hieman enemmän aikaa paikalli-sesti tärkeiden asioiden edistämiseen. Eli kaikkia tarvitaan.”

Äänestämistä Malmberg pitää oikeutena, jopa velvollisuutena.

”Äänestäminen on demokratian ydintä. Äänestän yleensä ennakkoon, jotta äänioikeus tulee varmasti käy-tettyä.”

Asukasilloista saadut palautteetvievät Sastamalaa eteenpäin

Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg pitää asukasiltoja tärkeänä tiedonlähteenä. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että ihmiset käyttävät äänioikeuttaan.


Eduskuntavaalien ennakkoäänestys Sastamalan kaupungissa toimitetaan alia luetelluissa paikoissa kunkin äänestys-paikan kohdalla mainittuna aikana:

EDU

SKU

NTA

VAA

LIT

2015Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunta saattaa vuoden 2015 eduskuntavaalien osalta tiedoksi seuraavaa:

EnnakkoäänEstys sairaalassa ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä

Ennakkoäänestys toimitetaan myös seuraavissa yksiköissä niissä oleville tai niihin otetuille äänioikeutetuille, kussakin paikassa erikseen vaali-toimikunnan toimesta ilmoitettavina aikoina.

– Vammalan aluesairaala (sekä somaattinen että psykiatrinen yksikkö)

– Terveyskeskuksen sairaala– Hopun palvelukeskus ja

palveluasunnot, vanhusten vuokratalot ja pienkodit

– Selännekoti– Sepänkodit– Kiikan vanhainkoti (käsittaa myös

Palvelukoti Niittyvillan ja Kiikanojan palveluasunnot)

– Pehulakoti– Onnela– Rauhankoti– Sastamalakoti ja pienkodit– Hyrkin Puisto– Tyrvään Kartano– Palvelukoti Vähäropo– Kuusimaen Palvelukoti– Mouhijärven Hoitokoti Vanha-

Pappila– Mouhijärven lltalakoti– lkipihlaja Anne

EnnakkoäänEstys kotona (kotiäänEstys)

Eduskuntavaaleissa äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siina määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänes-tyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) ilmoittamal-la siitä kirjallisesti tai puhelimitse 040 712 8174, 040 138 2002 tai 040 712 8207 viimeistään 7.4.2015 ennen kello 16 Sastamalan kaupungin keskusvaalilautakunnalle. llmoituk-sen voi äänestäjän puolesta tehdä tämän valitsema henkilö. llmoituk-sen voi tehdä lomakkeella, jota on saatavana keskusvaalilautakunnalta. yllä olevista puhelinnumeroista.

VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS 19.4.2015Eduskuntavaalien vaalipäivän äänestys toimitetaan sunnuntaina 19. päivänä huhti-kuuta 2015 kello 9–20 Sastamalan kaupungin alueella seuraavasti:Alla ovat numerojärjestyksessä äänestysalueet, niiden nimet ja äänestyspaikan käyntiosoitteet.

No001

NimiKantakaupunki

ÄänestyspaikkaVammalan lukio

OsoiteMarttilankatu 20

002 Keikyä Äetsan kirjasto Pehulankaari 4B

003 Kiikka Sarkia-lukio Länsitie 10004 Muistola Muistolan koulu Nuupalankatu 28005 Suodenniemi Suodenniemen kirjasto Koippurintie 5006 Mouhijärvi Mouhijärven kirjasto Uotsolantie 56007 Karkku Karkun koulu Riippiläntie 101008 Stormi Stormin koulu Stormintie 94009 Vinkki Vinkin vapaa-aikakeskus Ahertajankatu 33010 Kiikoinen Kiikoisten ent. kunnanvirasto Kiikostentie 316

ENNAKKOÄÄNESTYS

EnnakkoäänEstys 8.–14.4.2015 tapahtuu sEuraaVasti:

sastamalan torikeskusTorikatu 18.–10.4.2015 kello 9–2011.4.2015 kello 10–1512.4.2015 kello 10–1513.–14.4.2015 kello 9–20

sastamalan pääkirjastoSillankorvankatu 18.–10.4.2015 kello 10–1914.4.2015 kello 10–19

suodenniemen kirjastoKoippurintie 59.4.2015 kello 12–1813.4.2015 kello 12–19

äetsän kirjastoPehulankaari 4B9.4.2015 kello 11–1814.4.2015 kello 11–16

mouhijärven kirjastoUotsolantie 568.4.2015 kello 12–1814.4.2015 kello 12–18

kiikoisten ent. kunnanvirastoKiikostentie 3168.4.2015 kello 10–1813.4.2015 kello 10–18

smarket sastamalaltsenäisyydentie 18.–10.4.2015 kello 10–18

ksupermarket superiSorvankatu511.4.2015 kello 10–1813.–14.4.2015 kello 10–18

Äänestäjän tulee todistaa henkilöl-lisyytensä henkilöllisyystodistuksella. Henkilö, jolla ei ole muuta henkilöl-lisyyttä osoittavaa asiakirjaa, voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väli-aikaisen henkilökortin äänestamistä varten.

Sastamalan kaupungin

keskusvaalilautakunnan

käyntiosoite on aarnontie 2 a ja

postiosoite Sastamalan kaupungin

keskusvaalilautakunta Pl 23, 38201

Sastamala sekä puhelinnumero

040-652 9782 (sihteeri).


Aarre Kuljuntausta ja Mika Virtanen ovat ylen tyytyväisiä kiikkalaisia. On perjantai.

Kaupungin palveluliikenteen bussi pyyhkäisee pihaan ja suoraan kumpai-senkin miehen kotiovelle kello kym-menen aamulla.

Autossa on jo kuhinaa. Tuttuja kyytiläisiä. Rattia vääntelee lupsakka kuljettaja. Hänen lisäkseen asiakkaita palvelee avustaja.

Avustaja saattaa leivoksilleMatkaa taittuu Kiikan Kontin-tieltä kohti Sastamalan keskustaa

Palveluliikenne

”Hienoa vaihtelua, vaikka ei kaupungille mitään varsinaista asiaa olisikaan.”

Pyörii ja pelaa

Aarre Kuljuntausta loisti silkkaa tyytyväisyyttä palveluliikennematkailun päätteeksi. Sastamalan kaupungin huolenpito jatkui, kun Juuso-Matti Pajuranta toimitti ruoka-annokset suoraan kotikeittiöön Servin Hopunkallion keittiöltä.

Kiikkalainen Mika Virtanen löysi palvelukyytireissullaan Vammalasta komeat vanhanajan henkselit.


• Kaupunki kilpailuttaa kevään aikana palveluliikenteen yrittäjät.

• Kesäkuun 2015 alusta autojen määrä lisääntyy nykyisestä yhdestä kolmeen ajoneuvoon.

• Jokaisessa autossa tulee olemaan 22 asiakasistuinta, ja kaikissa on tilaa pyörä-tuolille.

• Perusreitit ovat Vammala – Stormi, Äetsä – Kiikka – Kiikoinen – Vammala ja Suoden niemi – Mouhijärvi – Karkku – Vammala.

• Reitit ja niiden pysäkit muotoutuvat ja venyvät asiakkaiden tarpeiden mu-kaisesti.

Palveluliikenne uudistuu kesäkuussa• Liikennöinti pyörii kutsuperiaatteella.

Soita ja tilaa auto palveluliikenteen liikennöitsijältä aina kyytitarvetta edel-tävänä päivänä kello 16:een mennessä. Maanantain kyydit pitää kutsua perjan-taisin kello 16:een mennessä.

• Maksut määräytyvät Matkahuollon mää-rittelemän kilometritaksan mukaisesti. Esimerkiksi 0-6 kilometrin mittainen yhdensuuntainen matka maksaa 3,30 euroa.

• Maksuvälineeksi kelpaavat kaikki avoi-messa joukkoliikenteessä olevat lippu-tuotteet.

• Palveluliikenteen tavoitteena on tukea vanhusten ja vammaisten pääsyä asioi-maan ja helpottaa sairaala-, terveys- ja laboratoriopalveluiden saavutettavuutta.

Vammalaa. Tuttujen kanssa vaihde-taan sanaa, kuulumisia, ruoditaan maailman menoa ja vähän naapu-reidenkin.

Aarre nousee porukasta kauppalan-talon kohdalla ja painuu pankkiasioil-le. Kun hän saa ne hoidettua pankki-virkailijan kanssa kasvotusten, avusta-ja saattaa Aarren Torikeskukselle.

”Leivoksia, piimää ja leipää. Var-sinkin leivoksia. Ruoka tuodaan kotiin Hopunkalliolta, niin en paljon kau-pasta tarvitse.”

Asiointireissun kruunuksi Aarre luotsaa kahville.

”Vähän on kahvila viime vuosina muuttanut tyyliään, mutta aina siellä vaan tapaa kavereita syntymäseudulta Punkalaitumelta ja myös tuttuja vam-malalaisia ja kiikkalaisia.”

Hymyilevät henkselitMika astuu palveluautosta Torikes-kuksen ovensuulla.

”Lähes päivittäin käyn ruokaostok-silla Kiikan Salessa, mutta kaupungista saan tuotua viikottain isompia satseja. Avustaja auttaa kassien kanssa.”

Mika suuntaa lisäksi pukineliikkee-seen. Haussa on kunnon vanhanajan

Palveluliikenne on perinteisen linja-autoliikenteen ja taksiliikenteen välimuoto. Aamulla ja iltapäivällä autot ovat Sastamalan kaupungin määrittelemissä ajoissa, kuten koulukuljetuksissa.

Muista soittaa ja kutsua, muuten kyyti ei osaa tulla!

henkselit. Ne löytyvät Nikkaselta ja elämä hymyilee.

”Hienoa vaihtelua käväistä kaupungilla, vaikka ei mitään varsi-naista asiaa olisikaan. Enimmäkseen me kyytiläiset olemme 60-80-vuo-tiaita. Vaikka saahan auton soittaa ja kutsua ihan minkä ikäiset ja kaiken kuntoiset tahansa. Hyvin on homma pelannut.”

Kiitos ja 7,80 euroaMika, 76, on kulkenut palveluliiken-teen reitillä vasta muutamia kertoja. Aarre, 85, sitä vastoin on käyttänyt palvelua sen alkuajoista asti.

Bussi parkkeeraa sovitusti Torikes-kuksen lasiovien eteen kello 11.45. Paluumatkalla auto on jälleen lähes täysi. Jälleen pulputetaan kokemuksia päivän kohokohdasta.

Aarre ja Mika kiittävät kuskia ja avustajaa. Morjestavat matkaa vielä jatkaville.

Miehet maksavat suuntaansa noin 12 kilometrin menopaluusta 7,80 eu-roa kumpainenkin.

• Vammaispalvelu- tai sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalveluasiakkaat voivat käyttää palveluliikenteen kuljetuspal-veluja ilman omavastuuta. Kokeilun aloittamisesta päätettiin helmikuussa ja käytäntö jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun.

• Veteraanit saavat maksutta 2 ilmaista matkaa per viikko.

• Toistaiseksi ei ole tehty päätöstä siitä, tuleeko palvelukyydeissä olemaan kul-jettajan lisäksi myös avustaja.


Strategiapaperit ovat usein puisevia paperipinkkoja, joiden sisältö saattaa olla vaikeaselkoista ja täynnä hankalasti ymmärrettäviä

asioita. Sastamalalan Seudun Yrityspalvelu Oy sai viime vuonna valmiiksi vuosien 2014–2017 elinkeino-ohjelman, joka jalkautuu käytäntöön.

”Ohjelmassa on tehty selkeät linjauk set. Siihen on myös kirjattu selvästi toimenpiteitä, joita tehdään kolmen vuoden aikana elinkeinopal-veluissa ja kehittämistyössä”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Mikko Niemi-nen.

Elinkeino-ohjelman tavoittei-na ovat kehityshakuisten yritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan aktivointi, matkailun kehittäminen, kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen sekä vetovoimatekijöiden markki-nointi ja kuntaimagon vahvistaminen. Lisäksi aluekehityksen painopisteinä ovat biotalous ja hyvinvointipalvelut ja -teknologia.

”Näiden tavoitteiden alla toteutam-me yhdessä seudullisten toimijoiden ja yhteistyöverkoston kanssa lukuisa konkreettisia toimenpiteitä, Nieminen kertoo.

Teematapahtuma kahdesti vuodessaEsimerkiksi tapahtumatoiminnan kehittämisessä yksi kaupunkilaisille näkyvimpiä asioita on ollut Tyrwäys-päivät. Se on kauppiaiden uusi tee-matapahtuma, joka pidetään kahdesti vuodessa. Yrityspalvelu on ollut mu-kana tukemassa tapahtumaa.

”Toinen iso asia on Sastamala-messujen järjestäminen. Kun olemme olleet esimerkiksi messujen valmiste-lujen tiimoilta yrittäjiin yhteyksissä, monet ovat olleet kiinnostuneita mes-suista. He ovat myös kiitelleet sitä, että nyt aktiivisesti kehitetään asioita ja luodaan uutta”, iloitsee Nieminen.

Alustavia suunnitelmia matkailun puolella on tehty Vuoren matkailu-alueen ja Ellivuoren kehittämisessä yhdessä alueen yrittäjien kanssa.

Paikka on Niemisen mukaan ainutlaatuinen ja tarjoaa monia eri mahdollisuuksia niin majoittumi-sen kuin aktiviteettienkin suhteen. Nieminen tähdentää, että myös vesistömatkailuun on paneuduttu.

”Vaikka asia ei vielä näy ulos-päin, olemme tehneet jo pidem-pään valmisteluja, jotta saamme kauniiseen lähivesistöön jälleen laivaliikennettä. Tämä toteu-tuukin tulevana kesänä, kun M/S Liekovesi aloittaa reitti-liikenteen.”

Yhteistyöllä viedään yrittäjyyttä eteenpäinSastamalan Seudun Yrityspalvelun perustoimintaa on tietenkin yrittäjien palvelu erilaisissa asioissa. Uusien ja toimivien yritysten palveluiden te-hostamiseksi on tiivistetty yhteistyötä muun muassa Sastamalan kaupungin teknisen toimen kanssa.

”Uutta toimintamallia on kehitetty viime syksystä lähtien. Mallissa kes-kitytään tontteihin ja toimitiloihin. Tarkoituksena on löytää yrittäjille heidän kaipaamiaan tiloja ja tontteja nopeasti ja joustavasti”, miettii Mikko Nieminen.

Yhtenä esimerkkinä Nieminen poi-mii vielä merkittävän asian, joka on myös kirjattu elinkeino-ohjelmaan, ja jolla on suuri merkitys uuden yritys-toiminnan aktivoinnissa.

”Olemme aloittaneet erittäin katta-valla ryhmällä yrittäjyyskasvatukseen liittyvän määrätietoisen työn seudulla. Suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana perusopetuksen, lukiokou-lutuksen, ammatillisen koulutuksen, 4H-toiminnan, yrittäjäyhdistysten ja yritysten sekä Sastamalan Seudun Yrityspalvelun edustajat. Tavoitteena on saada nuoria innostumaan yrittä-jyydestä.”

Mikä SASYP?• Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy

(SASYP) on Sastamalan kaupungin ja Punkalaitumen kunnan omistama seu-dullinen elinkeino- ja kehitysyhtiö.

• Luo edellytyksiä monipuoliselle ja tuottavalle yritystoiminnalle Lounais- Pirkanmaalla.

• Tarjoaa kattavat palvelut yritystoimintaa harjoittaville sekä yritystoimintaa aloit-taville.

• Palvelut: aloittavien yrittäjien neuvonta, toimivien yritysten kehittäminen, omis-tajanvaihdos, tontit ja toimitilat, seudul-linen matkailu, Sastamalan markkinointi, elinkeino- ja yrityshankkeiden toteutus.

www.yrityssastamala.fi

Elinkeino-ohjelma

Asukkaat näkevät tuloksiaToimenpiteet on kirjattu selkeästi.

Sastamalan seudun elinkeino-ohjelma on lyhyesti ja ytimekkäästi toteutettu sekä sisällön että ulkoasun suhteen.


Viime kesänä M/S Liekovesi-laiva ei seilannut Sastamalan vesillä. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu

tarttui asiaan ja lähti palauttamaan laivaa kaupungin kauniille vesille.

”Lähestyimme Aste Line ay:tä, joka omistaa M/S Liekoveden. So-vimme yhteistyöstä ja tulevana kesä-nä laiva liikennöi. Olemme saaneet mukaan jo melko paljon matkailu-toimijoita ja tapahtumien järjestäjiä. Lisäksi on reittiliikennettä”, kertoo yritys palvelun toimitusjohtaja Mikko Nieminen.

Selkeä reittiliikenne kohdistuu Tyr-vään Pyhän Olavin kirkolle ja Kutalan Kasinolle.

”Kasinolle seilataan perjantaisin. Silloin siellä on kesätori. Ensimmäi-nen risteily on perjantaina 5. kesä-kuuta ja viimeinen 21. elokuuta. Lähtö on Sastamalan satamasta Laiturikah-vilan kupeelta kello 16. Matkalla poi-ketaan Tervakallion leirintäalueelle ja VuoriHotellin rantaan”, valaisee Sasta-

malan markkinointipäällikkö Johanna Kurki kangas.

Kirkkoristeilyt alkavat keski-viikkona 3. kesäkuuta. Risteilyjä on sekä keskiviikkoisin että sunnuntaisin. Tarkemmista aikatauluista tiedotetaan myöhemmin.

Sastamala Gregoriana mukana risteilylläTulevalle kesälle on suunniteltu erilaisia tapahtumaristeilyjä. Johanna Kurkikankaan mukaan ne toteutuvat, jos matkalle lähtijöitä on riittävästi.

”Esimerkiksi Sastamala Grego-riana -risteily Pyhälle Olaville on tulossa. Kirkossa on silloin konsertti. Myös Vanhan kirjallisuuden päivien yhteyteen on ajateltu risteilyä. Näissä ja muissakin risteilyissä on mukana yrittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä. Risteilyille toivotaan tietenkin mahdollisimman paljon osanottajia. Jos ei ole riittävästi, niin risteilyn peruutus on mahdollista”, huomauttaa Kurkikangas.

Laineilla on tarjolla myös erikoisuuksiaKesällä on tarkoitus tehdä kaksi lin-tubongausristeilyä. Ne on ajoitettu lauantaille 16. kesäkuuta ja lauantaille 19. syyskuuta. Tämä on tässä vaihees-sa syyskuun ainoa risteily.

Lisäksi yksi erikoisuus liittyy yh-teislauluun. Lauletaan laineilla -ristei-lyjä on kaavailtu neljälle suvisunnun-taille. Ensimmäinen on 21. kesäkuuta. Sen jälkeen laululle on varattu kolme perättäistä elokuun sunnuntaita 9. päi-västä alkaen.

”Meillä on niin hieno vesistö, että tätäkin matkailumuotoa pitää kehittää. Katsomme, kuinka tuleva kesä sujuu ja teemme yhteenvedon syksyllä. Tavoite on tietenkin se, että erilaisista risteilyistä muodostuu py-syvä kesäteema Sastamalaan”, miettii Mikko Nieminen.

Laivaliikenne

Liekovesi palaa vesilleTarjolla tapahtumaristeilyjä ja reittiliikennettä. Lauletaan laineilla ja bongataan lintuja.

M/S Liekovesi seilaa tulevana kesänä Sastamalan vesillä. Tarjolla on sekä reittiliikennettä että erilaisia tapahtumaristeilyjä.


Kulttuurikattaus

Akselin hengessä ja kengissäKaksi poikaa ja varis lennähtävät kouluihin.

Akseli Gallen-Kallela asui 19-vuotiaaksi Tyrväällä Jaatsin talossa.

Kulttuurijohtaja Valtosen työhuoneessa on kaupungin omistama teos Selin istuva tyttö. Se on Akselin maalaus sisarestaan Jaatsin salissa vuodelta 1883.

Poika ja varis. Akka ja kissa. Lemminkäisen äiti. Kalevala-aiheiset kuvitukset.

Niistä Akseli Gallen-Kallela tunnetaan.

”Mutta kuinka moni tietää, että tai-teilija, professori Akseli Gallen-Kallela loi paljon muutakin kuin maalauksia. Ja kuinka moni hahmottaa, että hän vietti tärkeät lapsuus- ja nuoruusvuo-tensa Tyrväällä”, kysyy Sastamalan kulttuurijohtaja Arja Valtonen.

Kaupungin kulttuuripalveluiden tä-män vuoden kattaus helmeilee seudun kuuluisuuden 150-vuotissyntymä-päiväjuhlan tunnelmissa.

Miekkoja ja mitaleita, ritareita ja kirahvejaAkseli syntyi 26. huhtikuuta vuonna 1865 Porissa, mutta perhe muutti takaisin Tyrväälle Akselin ollessa 2-vuotias. Akselin isä Peter Wilhelm Gallén rakennutti vuosina 1867-68

kartanotyyppisen päärakennuksen Jaatsille. Rakennus on sittemmin toi-minut Tyrvään kunnantalonakin ja on nykyisin Sastamalan kaupungin kulttuuritalo.

Juhlavuoden kunniaksi Jaatsilla ja muuallakin Sastamalassa on useita näyttelyitä.

Sastamalan seudun Museon Jaat-sille rakentaman näyttelyn Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää – nuori taiteilija Akseli Gallen-Kallela yhteis-työkumppanina on Gallen-Kallela museo.

Kotiseutuneuvos Esko Pietilän Jaatsille kokoama Gallen-Kallela-näyttely Miekkoja ja mitaleita – Akseli Gallen-Kallela muotoilijana avautuu Akselin syntymäpäiväjuhlassa huhti-kuun 26. päivänä.

Kaksi poikaa ja varisJaatsin talo oli tulevalle taiteilijalle ihanteellinen kasvuympäristö pihapii-reineen niin kuin myös vanhan kir-


Kulttuuri on osa Elämänlaatu prosessiaKirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, Sastamalan musiikkiopisto ja Sastamalan Opisto muodostavat elämänlaatuprosessin. Matalan kynnyksen palveluina ne

• toiminnallaan edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja vahvistavat elämänhallintaa• vahvistavat kansalaistoimintaa järjestöavustuksin ja kumppanuuksin• tukevat elämänmittaista oppimista, turvallista kasvua ja opinpolkua • vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta • luovat edellytyksiä monipuoliselle harrastustoiminnalle ja vahvalle kirja- ja

kulttuuri-identiteetille• verkostoituvat ja kehittävät uusia toimintamalleja ja kumppanuuksia eri

toimijoiden kanssa• edistävät paikkakunnalla viihtymistä, kaupungin vetovoimaisuutta ja

elinvoimaisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Armeijan sivuase 1925Suomi-sarjan pöytähopeat ovat edelleen tuotannossa.

kon, eli Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maisemat ja Alasen ranta, joka tunne-taan likkojenrantana.

Kuuluisan Poika ja varis -teoksen Akseli maalasi vuonna 1884 ollessaan kesänvietossa Sipin talossa vanhan kirkon maisemissa, kulttuurijohtaja Valtonen kertoo.

Nykykaupungin koululaiset pää-sevät maistelemaan teoksen aihetta makoisasti. Kirjantekijä ja opettaja Marko Vesterbacka on kirjoittanut pienoisnäytelmän Kaksi poikaa ja va-ris. Käsikirjoitus lahjoitetaan kouluille, ja esityksistä muokkautuu opettajien ja lasten kanssa yhteistyössä ohjelma-numero vaikkapa kevätjuhliin.

”Näin opitaan taiteen tekemistä ja tuodaan tunnetuksi Akseli Gallen-Kallelaa draaman keinoin ja oman tekemisen kautta. Hauskaa on, että näytelmän nimi jo senkin takia on Kaksi poikaa, että varmuutta ei ole, kuka se yksi taulun alkuperäinen poi-ka on ollut”, iloitsee Valtonen.

Oppaat esittelevät äiti-MathildanAkselin hengessä ja kengissä luot-saavat myös Sastamalan Oppaat. He muokkaavat Jaatsille opaskierroksen Akselin saappaissa.

Rooliopastuksessa tavataan pojan äiti Mathildakin.

Mathilda oli Akselin isän toinen vaimo. Pariskunnalla oli kahdeksan yhteistä lasta. Akseli lähti vuonna 1884 Tyrväältä Pariisiin mukanaan

Poika ja varis -maalauksensa. Samana vuonna Mathilda myi Jaatsin. Van-huudenpäiviensä lähes 30 viimeistä vuotta hän vietti Karkussa.

Tapahtumatiedot nettisivustollaAkseli Gallen-Kallelan juhlavuoden näyttelytoiminta käynnistyi 22. maa-liskuuta Jaatsilla Vammalan seudun taideyhdistyksen näyttelyllä.

”Jaatsin veistospuisto avataan 17. toukokuuta. Sastamalan Seudun Mu-seossa juhlitaan valokuvin ja Galleria Akselissa taidenäyttelyllä Axel Gallén – Tyrväältä Pariisiin. Tie taiteilijaksi 1881–1884, kulttuurijohtaja luettelee.

Kaupungin tapahtumatuottaja Saana Ollila Sastamalan Seudun Yri-tyspalvelusta kokoaa, että juhlavuosi toimii sateenvarjona eri yhdistyksille ja yhteisöille, jotka haluavat kulkea Akselin jalanjäljissä. Yhteistyökuvi-oista ovat jo kiinnostuneet niin urhei-luseurat, työvoimapalvelukeskus kuin käsityötaiteen kanssa toimivat.

”Muita kaupungin lähiaikojen ta-pahtumia ovat Sastamala-messut, Mu-seo- ja harrasteajoneuvojen vappupa-raati ja Vanhan kirjallisuuden päivät.”

Ajantasainen tapahtumaohjelma löytyy sivustolta www.sastamalanseu-dulle.fi. Kaikki sastamalalaiset toimijat voivat ilmoittaa siellä tapahtumistaan.

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta


Sastamalan kaikki kahdeksan kirjastoa, eli pääkirjasto ja seitsemän lähikirjastoa, säilyvät paikoillaan ainakin tämän vuoden ajan. Lisäksi

kirjastoauto Herra Hakkarainen kurvailee totutusti.

Lähes kuin pullonpalautusautomaattiUusinta uutta on pääkirjastolle muut-tanut Antero Vekkuli, automaatti, jonka nieluun asiakkaat voivat palaut-taa lainaamansa kirjat omatoimisesti. Pääkirjaston lainausautomaatti on palvellut halukkaita jo vuosia.

”Palautusautomaatin käyttö on helppoa ja vaivatonta. Jos osaa käyttää kauppojen pullonpalautusautomaattia, osaa käyttää myös Vekkulia. Toki lai-nata ja palauttaa aineistoa voi edelleen myös kirjaston henkilökunnan kanssa kasvotusten”, selvittää kirjastonjohtaja Sari Sillanpää.

Kirjastokortilla sisäänLainausautomaatille asiakas luetuttaa ensin oman kirjastokorttinsa viiva-koodin, minkä jälkeeen kone pyytää kunkin lainaajan omakohtaisen tun-nusluvun, jonka saa kirjaston henkilö-kunnalta. Tämän jälkeen kone pyytää lainaan poimittujen kirjojen viivakoo-dit ja tulostaa listan laina-aineistosta.

Vekkuliin syötetään palautettavat kirjat, ruutu kertoo tarvittavat toi-menpiteet, ja laitteisto suoltaa näytön painalluksella kuitin käynnistä.

Äetsän kirjasto muutti Äetsän en-tiseltä kunnantalolta palvelukeskus Puuhalaan alkutalvesta. Sinne on suunnitteilla omatoimiaikaa asiakkail-le. Kirjastoon pääsee todennäköisesti vielä ennen kesää kirjastokorttia ovella vilauttaen ohitse virkailija-aukioloai-kojen.

Kirjastoverkko

Kyliltä noukitaan uusia tuuliaAntero Vekkuli häärää pääkirjastolla. Puuhalaan muuttaneeseen Äetsän kirjastoon tulee virkailija-aukioloajan lisäksi mahdollisuus omatoimikäyttöön.

Kiikoisten kirjastoa Säästörinteen rivitalon alakerrasta sovitetaan uudistiloihin Toukolan koulun kylkeen.

Varatut kirjat saa noutaa pääkirjastolta saatuja kuittinumeroita seuraten omatoimisesti.


Kirjapääkaupungin 9 keidastaSastamalan pääkirjasto, Karkun kirjasto, Kiikan kirjasto, Äetsän kirjasto (suunnitelmissa on nimenmuutos), Kiikoisten kirjasto, Suodenniemen kirjasto, Mouhijärven kirjasto, Stormin kirjasto ja kirjastoauto.

Viimeksi kirjastoja lakkautettiin vuonna 2009 Keikyän koululta, Sammaljoelta ja Tyrväänkylästä.

Top5-kirjalainat Sastamalassa alkuvuonna• Seppo Jokinen: Mustat sydämet• Pirjo Tuominen: Toinen silmä päivä,

toinen yö • Pauliina Rauhala: Taivaslaulu• Havukainen & Toivonen: Tatun ja Patun

kummat keksinnöt kautta aikojen• Enni Mustonen: Paimentyttö

”asiointi on helpottunut”

21-vuotiaalle Niko Mastille itse kirjastorakennus on erittäin tärkeä osoite. ”Tärkeä paikka on myös niille, joilla ei ole tietokonetta kotona.”

Hei, erilaisia lainojaKirjastoista lainataan enim-mäkseen kirjoja, musiikkia ja dvd-elokuvia. Lainaan saa myös lautapelejä ja konsolipelejä ja hämmästyttävää mutta totta myös liikuntavälineitä.

niko mast käy Vammalan pääkirjastolla noin kerran viikossa. Hänen mielikirjansa löytyvät kauno- ja tietokirjallisuushyllyiltä. 21-vuotiaan opiskelijan suosikkikirjailija on Ernest Hemingway.

Niko alkoi käyttää palautusautomaatti Antero Vekkulia heti kun se oli asennettu paikoilleen.

”Asiointi on helpottunut. Automaatti korvaa ihmisen, mutta en kuitenkaan toi-vo, että koneen takia menisi työpaikkoja. Äetsän Puuhalan kirjaston tuleva oma-toimiaika asiakkaille kuulostaa mielen-kiintoiselta, mutta kameravalvonta on varmasti ihan välttämätön ilkivallan uhan vuoksi.”

Kirjasto kumppanina

Kaupungissa on kevään ajan pyö-rinyt Kirjasto kumppanina -hanke. Kaupunginkirjasto laati vuonna 2014 kirjastoverkkoselvityksen ja sen jatko-työnä käynnistyivät opinnäytetyö tule-vaisuuden kirjastosta ja omana työnä kirjaston kumppanit selvitystyö.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ja kaupunginhallituksen nimeämä kirjakaupunkityöryhmä saavat 31. toukokuuta mennessä kirjaston tu-levaisuutta ja kumppaneita koskevat raportit käsiteltäväkseen.

Viimeinen kirjastoilta on 14. huhti-kuuta. Kaikista tilaisuuksista koostet-tava raportti on apuna kirjastoverkon kehittämisessä.

Muuntautumiskykyä ja yhteistyötä”Etsimme uusia tapoja tehdä asioita lisäämättä kustannuksia. Nyt tarvitaan muuntautumiskykyä ja yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken. Kirjas-tot voivat erikoistua tiettyyn teemaan ja olla kylänsä näköisiä ihmisten olo-huoneita. Esimerkiksi Mouhijärven kirjastossa on pyörillä kulkevat hyllyt, joten tila muotoutuu kätevästi kon-serttipaikaksi. Joihinkin kirjastoihin sopisi perustaa kahvila ja joihinkin etätyöpisteitä ja ryhmätyöhuoneita”, kaavailee kulttuurijohtaja Arja Valto-nen.

Hän tähdentää, että kirjasto on matalan kynnyksen paikka, jonne voi poiketa lenkillä, tulla työhaalareissa, rauhoittua lukemalla lehtiä, opiskella tai tehdä töitä, tavata muita ihmisiä ja osallistua tapahtumiin.

”Lähikirjasto on enemmän kuin kirjaston palvelupiste. Se on merkit-tävä osa kaupunginosan toimintaa ja elämää, kuten Kiikan kirjaston asuka-sillassa todettiin.”

”Yhdeksi uhkakuvaksi kehityksessä näen sähköisten järjestelmien ulko-puolelle jäävän ihmisryhmän. Meillä kirjastoissa henkilökunta on aina valmis auttamaan niitä, joilla tieto-tekniikkataidot eivät vielä ole hallussa.”


Koulussa lapsi on väsynyt. Hänellä on vaikeuksia keskittyä tehtäviin. Joskus tulee itku ja joskus raivonpuuska.

Opettaja kiinnittää käytökseen huomiota ja ottaa asian esiin koululla.

Äiti menee lapsensa kanssa neuvo-laan. Lapsi on terve, mutta äiti selvästi alakuloinen ja väsynyt.

Mitä nämä esimerkit kertovat? Ne nostavat esiin ammatti-ihmisissä ky-symyksiä siitä, onko kaikki perheessä hyvin? Painaako arki liikaa? Onko elämänhallinta hukassa?

Näitä tilanteita varten Sastamalan kaupunki on eri yhteistyötahojen kanssa rakentanut perhepalvelu-verkostoa. Siinä eri alojen ammat-tilaiset etsivät parhaat mahdolliset ratkaisut väsyneen perheen eteenpäin viemiseksi.

”Emme ole keksineet mitään uutta. Tällaisia asioita on aina hoidettu. Nyt vain kudomme yhteen kaikki ne tahot,

Perhepalveluverkosto

Kun arki painaa, rinnalla kulkija auttaaTärkeintä on saada koppi avun tarvitsijoista. Verkosto kutoo yhteen tahot, joita tarvitaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden eteenpäin viemisessä.

jotka aiemmin ovat tavallaan toimi-neet yksinään. Myös se on tärkeää, että perhe, joka haluaa meiltä apua ei joudu juoksemaan eri luukuilla, vaan paras auttamistapa löytyy yhdestä paikasta”, luonnehtii Sotesin johtava hoitaja Anne Kantola.

Verkoston löytämistä helpotetaan nettisivuillaTärkeintä on, että joku huomaa mahdolliset vaikeudet ja ottaa kopin. Tämä henkilö vie asian eteenpäin sille henkilölle, jolle hänen mielestään asia ehkä kuuluu.

”Kouluissa on moniammatillinen ryhmä, joka selvittää tällaisia tilantei-ta. Yleensä koululta on oltu yhteydessä perheeseen jo tätä ennen”, toteaa pe-rusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola.

Paras tilanne on se, että perheessä huomataan arjen olevan rempallaan, ja perhe ottaa yhteyttä verkostoon.

Verkoston henkilöitten löytämien on vielä hieman hankalaa, mutta kasva-tusjohtaja Pekka Kareksen mukaan siihen on tulossa parannusta.

”Verkostolle on tulossa omat netti-sivut. Se varmasti helpottaa apua tar-vitsevia perheitä. Sivuilta löytyy tietoa palveluista ja sitä kautta on myös mahdollista ottaa yhteyttä.”

Kaikki perustuu perheen haluunPerhepalveluverkoston kaikki toimin-ta perustuu perheen omaan haluun. Kun perheeseen saadaan yhteys, niin seuraava askel on verkostopalaveri, jossa perhe on mukana.

”Perheen suostumus tarvitaan kaikkeen, mitä tehdään. Perhe voi antaa myös suostumuksen jollekin verkoston henkilölle, joka sitten etsii perheelle parhaat ratkaisut ja autta-mistahot”, selvittää perhe- ja sosiaali-palvelujohtaja Hanna Lähteenmäki.

Perhepalveluverkoston valmisteluryhmä koolla. Vasemmalla Anne Kantola, Hanna Lähteenmäki, Elina Jaakkola, Pekka Kares ja Pirita Rantanen. Ryhmään kuuluvat myös nuorisotyön päällikkö Kirsti Köykkä ja asiantuntijajäsenenä tutkija Paavo Salli.


Perhepalveluverkoston kehittämä rinnalla kulkija -malli on tuore perheiden auttamis-tapa. Se on juuri käynnistynyt Sastamalas-sa ja alustava palaute sekä tulokset ovat olleet hyviä. Rinnalla kulkija on tukihenki-lö, joka auttaa perheitä arjen hallinnassa.

Rinnalla kulkijana aloitti perheohjaaja pirita rantanen. Hänellä on tällä hetkellä neljä perhettä, joita hän auttaa.

”Tämäkin on toimintaa, joka perustuu myös vapaehtoisuuteen. Nykyiset per-heet ottivat itse yhteyttä, joten heidän kanssaan oli hyvät lähtökohdat lähteä tukemaan arjen- ja siihen suoraan liittyvää elämänhallintaa.”

Perhekäynnit tarpeen mukaanKun perhe ottaa yhteyttä Piritaan, niin hän lähtee keskustelemaan ja selvittämän per-heen tarpeita.

”Käyn tietenkin perheessä ja kiinnitän huomiota kokonaisuuteen. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä perhe minulle kertoo ja mihin asioihin minun halutaan puuttuvan. Jos perhe antaa suostumuksen, niin voin myös etsiä heille parhaan avun verkosto-palaverissa.”

Perhekäynnit ovat tärkeitä. Käyntejä Pirita tekee tarpeen mukaan.

”Joissakin käyn kerran viikossa, joissakin harvemmin. Määrä riippuu paljon perheen tarpeista.”

Viikoittaiset menot unohtuvat helpostiTyypillisiä arjen- ja elämänhallinnan han-kaluuksia ovat sovittujen menojen ja ta-paamisten unohtaminen. Se tapahtuu joko vahingossa tai puoliaktiivisesti. Eli kyse on usein jaksamisesta ja asioiden tärkeysjär-jestykseen laittamisesta.

”Kartoitan menot ja tapaamiset. Niistä muistutan soitoilla sovitulla aikataululla. Joskus riittää soittaminen viikoittain, mut-ta tarpeen vaatiessa muistutan menosta jopa samana aamuna”, kertoo Pirita.

Muistutussoittoja jatketaan niin kauan, että perhe pystyy ottamaan vastuun me-noistaan. Aikamäärää on vaikea etukäteen määritellä, koska perheellä voi olla mui-takin elämänhallintaan liittyviä murheita, kuin menojen unohtaminen.

Kulkija ohjaa oikeaan palveluunRinnalla kulkija on nimensä mukaisesti tukihenkilö. Kun hän käy perheissä, niin silmät ja korvat havainnoivat, mitä apua tarvitaan. Jos esimerkiksi perheessä on haasteita teini-ikäisen nuoren kanssa ja vanhemman omat keinot on käytettynä, voi rinnalla kulkija ohjata perheen otta-maan yhteyttä perheohjaajaan.

Pirita Rantanen on rinnalla kulkija, mutta oikea nimitys on perhepalvelu-koordinaattori perhepalveluverkostossa. Koordinaattori kokoaa yhteen perheen ongelmat ja etsii verkostosta ratkaisuja. Perheen tukihenkilönä hän on niin kauan, kuin tarve vaatii.

Mikä on perhepalveluverkosto?• Perhepalveluverkosto on Sastamalas-

sa toimivien erillisten ja itsenäisten organisaatioiden yhteinen rakenne.

• Päämäärä on lasten, nuorten ja per-heiden elämänhallinnan vahvistami-nen.

• Asukas on keskipisteessä. Hänen pitää tuntea, että häntä kuullaan, hän voi vaikuttaa ja hän tietää koko ajan mis-sä mennään.

• Yhden luukun periaate. Varhainen ja riittävän tehokas tuki.

• Moniammatillinen verkosto tekee työtä ja etsii ratkaisut yhdessä.

• Mukana Sastamalan kaupunki, Sotesi, Vammalan sairaala, Sastamalan koulu-tuskuntayhtymä.

• Kumppanina kolmas sektori eli eri yhteisöt ja seurat.

Verkostopalaverissa mietitään, minkälaista apua tarvitaan. Apu voi liittyä vaikkapa lasten hoitamiseen, psyykkisiin häiriöihin, kasvatuk-seen, fyysiseen terveyteen, jopa ruoan laiton opettelemiseen.

”Joskus tarvitaan apua vaikkapa siihen, että lapselle osataan ja uskal-letaan asettaa rajoja. Tässä esimer-kiksi neuvolan perheohjaajat voivat auttaa”, huomauttaa Elina Jaakkola.

Toisinaan lapselle tarvitaan pu-heterapiaa. Silloin tätä apua esite-tään perheelle ja ohjataan oikeaan paikkaan. Eli verkostopalaveri kar-toittaa perheen tilanteen kokonai-suudessaan aina velkaneuvonta- ja päihdehuoltotarpeita myöten.

Pirita muistuttaa menoista

Pirita Rantanen auttaa perheitä, joiden elämänhallinnassa on esimerkiksi aikataulutusongelmia.

II Kehä

I Kehä

Ydin

Etsivä nuorisotyö

Velkaneuvonta

Kolmas sektori

Yritykset

Päihdepalvelut (A-klinikka)

Elämänlaatupalvelut

Varhaiskasvatus Perusopetus Terveydenhuolto Nuorisopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Lukio ja ammatillinen koulutus

Lasten ja nuorten psykiatria


24...56...98...100!

Kotikuntoutus

Kilometrejä takana ja kilometrejä edessä

Kilometrejä ei lasketa. Vain jalanpolkaisut. Samalla voi luritella ulkomuistista metrimittaisia runoja.

Lähihoitaja Janika Puhakka seuraa Rakel Kranni-Westlidin aherrusta vierestä. Rakel hankki kotiinsa kun-topyörän jo vuosikausia sitten. Viime vuodet häneltä on kielletty ajaminen sillä yksin ilman valvontaa. Horjah-dusvaara on aina olemassa.

Varsinaista apua Rakel tarvitsee toistaiseksi vain lääkeannosten sort-teeraamisessa päiväannoksiin. Rakel on lähes sokea.

”Toinen silmä pimeni kokonaan, ja toisessa on vain vähän näköä. Mutta niinhän sitä voi tämmöiselle 25-vuoti-alle käydä”, Rakel leukailee.

Kaupassa ja muilla asioinneilla tämä virallisten kirjojen mukaan 90-vuotias kykenee käymään taksikyy-din turvin lähes päivittäin.

Käyntejä myös viikonloppuisinSiitä tulee syksyllä kaksi vuotta, kun Rakel alkoi saada Sastamalan kau-pungin kotikuntoutuksen palveluita. Lähihoitaja käy hänen kotonaan päivittäin, myös viikonloppuisin. Käynnit kestävät normaalisti vartin verran.

”Ruuan laitan aina itse. Broilerin rintapalat ovat oikein herkkua.”

”Milloin hoitaja laittaa tukkaani, milloin pyydän poimimaan kukka-vaasin keittiön ylimmältä hyllyltä tai

milloin tarvitsen apukäsiä maitopur-kin avaamiseen”, selostaa Rakel yhteis-työtä.

Mahdollisimman paljon itse”Itsepäinen olen kuin pakana. Sen tietävät hoitajatkin, vaikka kyllä minä heitä tottelen. Päivittäin seuraa saan myös ystävättärestäni ja palveluksia talon muilta asukkailta. Sukulaispojat käyvät siivoamassa.”

Janika-lähihoitaja terottaa, että kotikuntoutuksen periaatteena on, että sellaista, mitä asiakas kykenee itse tekemään, ei tehdä hänen puolestaan. Asiakasta kannustetaan vointinsa mukaan suoriutumaan arkipäivän rutiineista omatoimisesti. Tämä tukee mahdollisuuksia asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

”Emme esimerkiksi tiskaa, jos asiakas pystyy siihen itse. Emme tee

Ikäihmiset ovat kiitollinen kohdeSotesin kotihoidon fysioterapeutti Olli lehtiniemi kehuu, että ikäihmiset ovat kiitollinen kohderyhmä kuntoutukselle. Kuntoutuksen aa ja oo on saada voimaa eritoten alaraajojen lihaksiin.

”Tutkimuksen ja kokemuksen mukaan ikäihmisten lihasvoima voi parantua li-

hasvoimaharjoittelulla muutamassa kuu-kaudessa jopa 100 prosenttia. Työikäisillä vastaava nousu on 10-20 prosentin luok-kaa. Tämä perustuu siihen, että ikäihmisillä lihasvoiman lähtötaso on usein alhainen, jolloin suhteellinen parannus on huomat-tava.”

Rakel Kranni-Westlid ajaa kuntopyörällään sata polkaisua joka ainut päivä. Sotesin lähihoitaja Janika Puhakka valvoo.

nopeasti arkiaskareita ikään kuin alta pois. Jos asiakas pääsee omin voimin sohvalta tai tuolilta ylös ja istumaan, emme tuuppaa senttiäkään. Se kaikki on kuntouttavaa toimintaa, ja ehkäisee myös muistisairauksia. Lähihoitajan työssä oleellisimpia ovat kolme perus-asiaa: asiakkaan hygieniasta huolehti-minen, lääkkeiden annostelu ja niiden ottamisen seuraaminen, ja se, että asiakas saa ja syö päivittäisen ruuan.”

Ei se ikä vaan kunto• Jokaiselle kotikuntoutuksen asiakkaalle

tehdään henkilökohtainen, fysiotera-peutin laatima kuntoutussuunnitelma toimintakykytestin pohjalta.

• Siihen kirjattuja harjoitteita tehdään kotipalvelun työntekijän kanssa. Kodissa tapahtuva kuntoharjoittelu voi olla muun muassa tuolijumppaa, käsien ja jalkojen venyttelyä ja vartalon kiertelyä. Hieronta ei kuulu palveluihin.

• Kartoituskäynnillä arvioidaan, mitä apu-välineitä kotona tarvitaan, ja onko syytä esimerkiksi turvavälineiden asentamiseen tai olisiko pikku remontti paikallaan ko-tiarjessa selviytymisen parantamiseksi.

• Kotikuntouksen palveluihin pääsee esi-merkiksi terveyskeskuksen tai Sotesin kotipalveluhenkilökunnan kautta. Kun-toukseen voivat ensikontaktin toisen puolesta ottaa myös omaiset, läheiset tai naapurit.

• Kriteereinä palveluun pääsylle ei vält-tämättä ole korkea ikä vaan asiakkaaksi pyrkivän kunto. Kuntoutus voi olla myös ennaltaehkäisevää, ja sillä turvataan oma-toiminen pärjääminen kotona mahdolli-simman pitkään.

• Kotikuntoutus on asiakkaille maksutonta.


Terveys

Päivystyspoliklinikka siirtyi vuoden alussa Sotesin hoiviin Vammalan aluesairaalalta. Muutos ei ollut valtaisa mullistus,

sillä paikka pysyi samana. Iso osa sairaanhoitajista jatkoi päivystyksessä, nyt vain Sotesin palkkalistoilla.

”Arkisin päivystyksen hoitavat mei-dän omat lääkärimme. Vain viikon-loppuisin käytämme Attendon osto-palvelulääkäreitä”, huomauttaa Sotesin johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki.

Jonkin verran ihmiset ovat ihme-telleet viikonloppujen päivystystilan-netta. Korkeamäki muistuttaa, että viikonloppuisin päivystys toimii kello 8–20 Vammalassa.

”Vain iltakahdeksasta aamukahdek-saan päivystys on viikonloppuisin Acu-tassa Tampereella, kuten arkisinkin.”

Jatkuvaa parantamistaPäivystyksen potilasmäärät vaihtelevat viikonpäivästä riippuen, samoin vuo-denajasta.

”Meillä on päivystyksestä nyt kolmen kuukauden kokemus. Alku-vuonna oli tietenkin hengitystietuleh-

Päivystystä myös viikonloppuisinRuuhkia puretaan kolmella lääkärillä. Hyvinvointikampus helpottaa ihmisten asiointia.

duspotilaita, ja myös erilaisia murtu-mia hoidettiin aika paljon. Selkeänä havaintona on, että maanantait ja perjantait ovat ruuhkaisia”, selvittää Korkeamäki.

Hän on tyytyväinen siitä, että ruuh-kahetkien purkamiseen on löydetty apua.

”Tiukimpina aikoina meillä on kolme lääkäriä päivystyksessä. Taval-lisesti lääkäreitä on kaksi. Tämä on kuitenkin jatkuvaa parantamista, jotta voimme palvella ihmisiä entistä pa-remmin ja nopeammin.”

Hyvinvointikampus helpottaa asiointiaSotesi on syventänyt yhteistyötä Vam-malan aluesairaalan kanssa. Hyvin-vointikampusta, johon kuuluvat sai-raala ja terveyskeskus, luotsataan yhä enemmän yhden luukun periaatteella toimivaksi.

”Tavoitteena on palvella paremmin ja joustavammin. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset saavat entistä enemmän tarvitsemiaan hoitotoimenpiteitä tältä alueelta. Tälle vuodelle on mietin-nässä näkyvä muutos yhden luukun

suuntaan. Suunnittelemme sairaalan ja terveyskeskuksen yhteistä ilmoit-tautumispaikkaa sairaalan ala-aulaan”, sanoo Jussi Korkeamäki.

Yhteistyön tiivistämistä pohtii kampusjohtoryhmä.

”Katsomme koko alueen kokonai-suutta, myös tiloja. Niitä hyödynne-tään joustavasti. Jo nyt Sotesin lääkärit tekevät esimerkiksi vatsa- ja suolisto-tähystyksiä sairaalan tiloissa ja -väli-neillä. Laboratorio ja röntgen toimivat saumatta molempien käytössä. Tähän suuntaan haluamme mennä entistä enemmän”, toteaa Jussi Korkeamäki, joka on kampusjohtoryhmän puheen-johtaja.

Kun päivystyksessä on rauhallisempaa, opiskellaan käytännön toimenpiteitä. Nyt sairaanhoitaja Aki Mäkelä opastaa kipsausta. Nilkkamurtumapotilasta esittää sairaanhoitaja Saara Anttila.

Parempaa palvelua• Hoitaja-lääkäri työparimallia käytetään kaikilla

terveysasemilla.• Monisairaat potilaat listautuvat

sairaanhoitajalle.• Työpari laatii hoitosuunnitelmat.• Sairaanhoitajan roolia potilaan hoidossa on

vahvistettu.• Valmistellulla vastaanotolla potilas tapaa

ensin sairaanhoitajan. Hän selvittää tarvittavat esitiedot ja tekee esitutkimuksia. Näin lääkärin työaika voidaan käyttää tehokkaasti.

• Hoitosuunnitelman perusteella sairaanhoitajalle voidaan siirtää esimerkiksi vuosikontrolleja. Aiemmin lääkärin vastaanottoa vaatinut asia hoituu sairaanhoitajan luona.

• Lääkärin vastaanottoaikoja on keskitetty vaativampiin asioihin.

• Vähemmillä vastaanottomäärillä hoidetaan asioita enemmän kuin ennen.

LääkäripäivystysTerveyskeskuspäivystys joka päivä klo 8–20, myös viikonloppuisin. Käynti Vammalan aluesairaalan ensiavun sisäänkäynnistä. Jos hoidontarve ei ole äkillinen, asiakkaiden toivotaan soittavan ennen päivystykseen lähtöä hoidon tarpeen arvioimiseksi puh. 040 647 4582.

Yöpäivystys klo 20–8, Tampereen yliopis-tollisen sairaalan Ensiapu Acuta. Ennen Acutaan lähtöä soitto puh. 040 647 4582.


Sastamalan kaupunki kaipaa asukkailtaan ajatuksia, aloitteita ja vinkkejä viihtyvyyden ja palvelujen parantamiseksi.

Pontimeksi rakennettiin viime vuonna kuntalaisaloitteiden palkitsemisjärjestelmä. Maaliskuussa palkittiin kaksi ensimmäistä aloitetta.

Toinen palkittu aloite oli Anna-Leena Ala-Keskisen ajatus roskapönt-töjen muuttamisesta Herra Hakka-raisen aiheisiksi. Toinen palkinnon saaja oli Olavi Ojansivu, joka piirsi Vammalan torille kellon.

Katseet etsivät kelloa”Tori on käyntikortti. Etenkin kesällä se on vilkas ja ihmisten katseet etsivät kelloa. Se ei ole vain koriste, vaan jopa tarpeellinen. Onhan torin kupeella linja-auto- ja taksiasemat. Kyse on myös imagosta”, luonnehtii Ojansivu aloitettaan.

Sastamalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä on iloinen kuntalaisaloitteista.

”Kaikki viisaus ei asu kaupunginta-lolla. Asukkaat tuntevat kaupunkinsa ja osaavat kertoa, kuinka viihtyisyyttä voi lisätä. Esimerkiksi kello- ja roska-pöntöt ovat hienoja aloitteita. Toivot-tavasti ne saadaan lähitulevaisuudessa toteutettua.”

Ojansivun mielestä kansalaisvai-kuttaminen on loistava oikeus.

”Lapset oppivat jo koulussa osal-listumaan esimerkiksi harjoitusvaa-leihin. Näin he rohkaistuvat mielipi-teen ilmaisuun. Pahinta on murista kotona itsekseen tekemättä mitään. Kuntalaisaloite on yksi tapa ilmaista mielipiteensä. Ja aloite ei hautaudu mihinkään, vaan pääse aina johonkin käsittelyyn.”

Verkkopalvelut lisääntyvätEsimerkiksi kuntalaisaloitteita voi tehdä kuntalaisaloite.fi -sivustolla. Verkkopalvelut lisääntyvät koko ajan. Ne eivät ole aikaan ja paikkaan si-

Kuntalaisaloite

Olavi piirsi kellon torilleAsukkaat tuntevat kaupunkinsa. Sähköistä palvelua lisätään.

dottuja, joten virka-aikaa ei tarvitse noudattaa.

”Meillä on jo nyt merkittävä määrä sähköisiä palveluja. Ne ovat osoittau-tuneet tarpeellisiksi. Ihmisten ei enää tarvitse lähteä kaupungintalolle hoita-maan läheskään kaikkia asioita. Var-sinkin nuoremmat käyttävät mieluusti sähköisiä palveluja”, ajattelee Hannu Nikkilä.

Lähitulevaisuudessa otetaan käyt-töön karttapohjainen palautejärjestel-mä. Siihen voi ilmoittaa vaikkapa rik-kinäisestä katuvalosta tai vaarallisesta montusta tiessä. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu julkaisee lähiaikoina seudun palveluhakemiston.

Olavi Ojansivu (oik.) esittelee kelloajatustaan Hannu Nikkilälle.

Palvelu pelaa verkossa• palaute: www.sastamala.fi Palaute• kuntalaisaloite: www.kuntalaisaloite.fi taikka sähköpostilla, myös periteisesti

kirjepostina• kansalaisen asiointitili: www.sastamalankaupunki.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=7541• päivähoitohakemus: www.sastamala.fi Päivähoitohakemus• sähköinen palvelu oppilaitoksissa Wilma: https://wilma.sastamalankaupunki.fi• sähköiset kirjastopalvelut: https://piki.verkkokirjasto.fi • rakennuslupahakemus: www.sastamala.fi Rakennuslupa• tonttivaraukset: www.sastamala.fi Tontit• keskustelumahdollisuus ajoittain: www.otakantaa.fi • tontin ja toimitilan ilmoittaminen myyntiin/vuokrattavaksi: www.sijoitusastamalaan.fi/

ilmoita-tonttitoimitila/• yrityshakemisto: www.kopteri.net/yrityshakemisto ,jonne yritys voi ilmoittaa omat

tietonsa• tapahtumakalenteri: www.sastamalanseudulle.fi/tapahtumakalenteri/, johon järjestäjä

voi itse ilmoittaa tapahtumistaan• lomakkeita hakusanalla Sastamala: www.suomi.fi • Facebook: www.sastamala.fi Facebook, ei tarvitse kirjautumista


Lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset ovat keskiössä Sastamalan liikuntatoimen listalla. Tavoitteena on huolehtia liikunnan

keinoin asukkaiden terveydestä monipuolisesti. Tänä syksynä päättyy kolmivuotinen hanke, jolla rakennetaan keinot lisätä koululaisten liikuntaa.

”Mukana ovat kaikki alakoulut. Osassa kouluja tätä liikuntahanketta viedään eteenpäin koulupäivän kes-kellä. Osassa kouluista asia hoidetaan kerhona koulun jälkeen. Vastaanotto on ollut lupaavaa. Etenkin ala-asteen oppilaat ovat innolla mukana. Ja vanhemmilta on tullut sellaista viesti, että lapset jaksavat paremmin niin koulussa kuin vapaa-ajallakin”, iloitsee Sastamalan kaupungin liikuntapäällik-kö Jari Aho.

Palloilulajit ovat nuorten suosiossaKoululaisten liikuntahankkeessa erityisen tärkeätä on opastaa nuoret jo varhain säännölliseen liikuntaan. Lajivalikoimaa riittää, joten jokaiselle löytyy omansa.

”Perinteisesti eri palloilulajit ovat nuorten suosiossa. Mutta kaikkea löytyy.”

Huolissaan liikuntapäällikkö on siitä, että yläasteikäisille tarjonnan etsiminen on haaste.

”Tietokoneet ja niihin liittyvät pelit houkuttelevat. Liikunnan saralta yläasteikäisille on vaikea löytää kiin-nostavia asioita. Ne, jotka harrastavat jotakin lajia eivät tietenkään ole ongel-ma vaan ne, joiden liikunta on hyvin vähäistä.”

Lasten ja nuorten pitäisi harrastaa liikuntaa noin kaksi tuntia päivässä. Ahon mukaan ala-asteikäisistä liikkuu kaksi tuntia päivässä noin 55 prosent-tia. Luku on Euroopan tasolla hyvä. Yläasteikäisten osalta luku putoaa jo 22 prosenttiin ja toisen asteen opis-

Liikunta

Sastamala huolehtii asukkaiden terveydestä monipuolisestiLiikuntatoimi ohjaa viikoittain kuuttakymmentä ryhmää. Niissä harjoitellaan kaikkea vesiliikunnasta palloilulajeihin.

kelijoilla hieman päälle kymmeneen prosenttiin.

”Se on huolestuttavaa. Tällainen hanke on menossa juuri siksi, että liikunta tulisi osaksi jokaisen koululai-sen arkea. Sen merkitys terveydelle on

todella suuri, koska liikunta ehkäisee kansantautejamme.”

Perusliikuntapaikat tuovat iloa ihmisilleSastamalan liikuntatoimi keskittyy tarjoamaan kaikille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa. Tähän perustuu se, että perusliikuntapaikkojen hoito on erityisasemassa. Näihin kuuluvat muun muassa hiihtoladut, kuntoradat,

Äetsän koulun seitsemännellä luokalla opiskeleva Mikael Heinonen tutustui Vinkillä salibandyyn koululiikuntapäivänä.

”Liikuntaa noinkaksi tuntiapäivässä.”

uimahallit, kuntosalit, urheilukentät, jääkiekkokaukalot ja erilaiset ulkoi-luun liittyvät reitit.

”Näitä kaikkia ihmiset voivat mainosti käyttää iästä riippumatta. Varsinkin vanhemmat ihmiset, siis kouluiän ohittaneet, pitävät hiihto- ja kuntoratoja tärkeinä. Niille voi mennä milloin vain ottamaan hien irti”, huo-mauttaa Jari Aho.

Työikäisille, ikääntyville ja ikäihmi-sille on omia liikunta ryhmiä. Lapset ja nuoret mukaan lukien liikuntatoimi pyörittää viikossa kuuttakymmentä ryhmää.

”Vanhemmille on tarjolla esimer-kiksi vesiliikuntaa uimahalleilla ja Voimarinteellä. On myös kahvakuu-laa, jumppaa ja paljon muuta. Ryhmät ovat suosittuja, sillä keskimäärin niissä on aina kymmenen ihmistä.”

Monipuolisen liikunnan ykkös-paikkana Sastamalassa on Vinkin lii-kuntakeskus. Siellä voi harrastaa lajeja sulkapallosta kuntosaliharjoitteluun. Vinkillä on noin 70 000 käyntikertaa vuodessa, eli lähes kaksisataa päivässä.

”Ja hienoa on, että eläkeläiset pää-sevät tänne ilmaiseksi”, kehaisee Jari Aho.

Vexve Areenalla 25.-26.4.2015

Lähes

näytteille-asettajaa

70

www.sastamalamessut.fi

Päivälippu

alle 16v.ilmaiseksi

5€

EsiintymässäLisäksi paikalla ovat

lasten ikisuosikit Herra Hakkarainen sekä Tatu ja Patu.

remonttien asiantuntija Jorma Piisinen

sisustustoimittaja Hanna Sumari kiinteistökuningatar Kaisa Liski

tohtori Tapani Kiminkinen

porilainen liitto-orava Salme Pasi

Monipuolinen kattaus kaikkeen asumiseen ja vapaa-aikaan

Hyvän elämän SastamalaSastamalan kaupungin tiedotuslehti 2015

Päätoimittaja: Hannu NikkiläPL 23, 38201 Sastamala. Puh. 050 323 2827, e-mail:[email protected]

teksti ja kuvat: Juttupata/Jaana Grankvist, Sisältöpaja/Veli-Matti SaksiUlkoasu ja taitto: Jonna Hautamäki/ Vammalan Kirjapaino OyPaino: Vammalan Kirjapaino Oy

IK JULKINEN TIEDOTE

sopivasti sykettä

Hyvän elämän 2015 SaStamala · QR-koodi (osoitelinkki, joka luetaan esimerkiksi...

Documents

Transcript of Hyvän elämän 2015 SaStamala · QR-koodi (osoitelinkki, joka luetaan esimerkiksi...