NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN · 2016. 7. 1. · Toteutuuko selkokielisyys?...

NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN

Hankejohtaja Alpo Komminaho

LÄNSI 2013 –hankeSatakunnan sairaanhoitopiiri

19.11.2012


Esityksen sisältö

� Oma tausta� Lakityöryhmä ja sen työskentely� Työryhmän esitykset (neuvotteleva virkamies Virpi

Vuorisen STM-diat) -> esitykseni on yleiskatsaus valmistelutyöhön ja kommentointia joihinkin kohtiin oman taustaryhmän ja työryhmän keskustelujen pohjalta

� Yleisiä näkökulmia työryhmän esitykseen� Päihde- ja mielenterveystyön näkökulmia


Oma tausta

� Sosiaalihuoltaja 1977� YTM (sosiaalityö) 2012� Sosiaalisihteeri – sosiaalijohtaja: Nummi, Eura, Rauma yht.

30 v� Kehittämistehtävissä yht. 5 v � Huoltaja-säätiö hallituksen jäsen (pj 2009 – 2012)� Sosiaali- ja terveysturvan keskusliito hallitus

� Sosiaalijohto – Socialledning ry:n hallitus (vpj ja pj 1989 –1995)


Uusi sosiaalihuoltolaki -asiakaslähtöisemp ää ajattelua

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus-työryhmän ehdotukset

-STM:n pohjalla olevat diat on laatinut lain kirjoittamisesta vastannut neuvotteleva virkamies

Virpi Vuorinen


Sosiaalihuoltolain uudistamistyöryhmä

� Laaja työryhmä (30 asiantuntijaa) asetettiin huhtikuussa 2009 vuoden 2011 loppuun, jatkoaika 30.6.2012 – 28 kokousta!

� STM virkamiehiä, THL, VM, Kuntaliitto, Valvira, AVI, kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja sidosryhmien edustus

� Jäsenten taustaryhmien kuuleminen jäsenten kautta sekäerilliset kuulemistilaisuudet

� Oman taustaryhmäni Huoltaja-säätiön asiantuntijaryhmän kannanottoja www.huoltaja-saatio.fi -> tiedotteet, kannat aloitteet

� Päihde- ja mielenterveystyön ”edustajana” lääkintöneuvos Helena Vorma (Maria Vuorilehto)

� http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/sosiaalihuollon_lainsaadanto


Työryhm än tehtävä

� Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät

– selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve.

– tehdä edellä mainitun selvityksen pohjalta esitykset keskeisiksi linjauksiksi sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa (väliraportti 6/2010: STM selvityksiä 2010:19).

– laatia vahvistettujen linjausten pohjalta esitys sosiaalihuollon lainsäädännön sisällön uudistamiseksi (loppuraportti 21/2012: STM raportteja ja muistioita).

– Ruotsinkielinen loppuraportti: Rapporter och promemorior 2012:26

Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

Lausuntokierros

� Raportti oli laajalla lausuntokierroksella 11.9. -24.10.2012,

lisäksi raportti oli lausuttavana STM:n internet-sivuilla ks.

http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot

� Lausuntoja tuli noin 120, kokoaminen käynnissä

� Ruotsinkielinen lausuntokierros alkoi vasta 16.11. ja on

käynnissä 28.12.2012 asti, ks.

http://www.stm.fi/sv/pressmeddelanden/webbnyhet/-

/view/1841648#sv


Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

Lastensuojelulaki

Laki vammaisuuden perusteella

järjestettävistäpalveluista ja tukitoimista

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Laki omaishoidon tuesta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Työterveyshuoltolaki

Lääkelaki

Laki lapseen kohdistuneen

seksuaalirikoksen selvittämisen

järjestämisestä

Sairausvakuutuslaki

Päihde-huoltolaki

Laki kunnan perus-

palvelujen valtion-

osuudesta

Mielenterveys-laki

Laki toimeentulotuesta

Laki sosiaalisesta luototuksesta

Erikoissairaan-hoitolaki

Kansanterveyslaki

Tartuntatautilaki

Laki potilaan asemasta ja oikeuksistaLaki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksistaasemasta ja oikeuksista

Laki sosiaali-huollon

ammatillisen henkilöstön kelpoisuus-vaatimuksist

a

Laki yksityisistä

sosiaali-palveluista

Laki yksityisestäterveyden-huollosta

Laki terveyden-

huollon ammatti-

henkilöistä

Laki terveydenhuollon järjestämisestä

puolustusvoimissa

Laki valtion mielisairaaloista

Laki sähköisestä

lääke-määräyksestä

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja

iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Laki sosiaali-ja terveyden-

huollon suunnittelusta

ja valtion-avustuksesta

Laki kunta- ja palvelu-rakenne

uudistuksesta


huollon asiakas-tietojen

sähköisestäkäsittelystä


huollon saumattoman palveluketjun

kokeilusta

Laki sosiaali-

ja terveyden-huollon asiakas-

maksuista

Laki sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelu-setelistä

Laki Kainuun hallinto-

kokeilusta

Laki sosiaalialan

osaamis-keskuksista


Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuus

Lainsäädännön kokonaisuus

� Osa lainsäädännöstä jopa 1970-luvulta� Palvelut lainsäädännön keskiössä� Rikkonainen kokonaisuus - useita lisäyksiä ja poistoja� Vaihtelevaa velvoittavuutta asiakasryhmittäin – esim.

ikäihmisten palveluihin kunnille kevyt velvoite� Uusimmat lait asiakkaan asemaa ja oikeuksia

korostavia� Tavoitteena selkiinnyttää ja yhtenäistää

sosiaalihuollon lainsäädäntöä

Uudistamisen haasteita

� Sosiaalihuollon toimintaympäristön ja roolin muutos � Yhteiskunnalliset ongelmat: lapsiperheiden sosiaaliset ongelmat,

mielenterveys- ja päihdeongelmat, syrjäytymisen uhat, työttömyys, toimeentulo-ongelmat…

� Arjen ongelmien moninaistuminen� Ikärakenteen muutos� Palvelurakenteen muutos� Järjestelmälähtöinen ajattelutapa� Asiakkuuden luonteen muutos� Kilpailutus, ulkoistamiskehitys� Globaali kehitys� Kulttuurinen ja etninen moninaisuus


Päihde- ja mielenterveystyön haasteita (s.73 - 74)

� Alkoholiin liittyvät sairaudet ovat työikäisten yleisin kuolinsyy sekä naisilla että miehillä

� Väkivalta ja päihteet� Rikollisuus ja huumeet� Päihteiden käyttö sikiön kehityshäiriöiden yleisin syy� Lasten tuen tarve perheissä� Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyminen� Asunnottomuus ja riittämättömät asumista tukevat

palvelut


Lainsäädännön uudistamisen tavoitteet

� Edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta

� Vahvistaa sosiaalihuollon yleislain asemaa

� Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä

� Siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen

� Vahvistaa sosiaalihuoltoa ihmisten elämänkaaren eri vaiheissa heidän omissa arkiympäristöissään

� Edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan

� Muuttaa ajattelua ongelmalähtöisestä voimavaralähtöiseen

� Ymmärtää sosiaalihuolto sosiaalisena investointina

neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

Ehdotus sosiaalihuollon l ainsäädänn ön kokonaisuuden uudistamiseksi

� I kokonaisuus: Uusi sosiaalihuoltolaki– luonnos lakiehdotukseksi raportissa

– lakiehdotuksesta erityislainsäädäntöön aiheutuvat välittömät muutostarpeet

– voimaan vaiheittain, aikaisintaan 2015

� II kokonaisuus: sosiaalihuoltoa ohjaavien erityislakien sisällön tarkistaminen– säädösvalmistelun aikataulutus työryhmän ehdotusten pohjata, I kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä

� III kokonaisuus: sosiaalihuollon ja sosiaalihuoltolain rajapintojen sääntelyn tarkistaminen– I kokonaisuutta pidemmällä aikajänteellä


Työryhmässä ja taustaryhmissä keskusteltua

� Työryhmän tehtäväkentän tiukka rajaaminen kritiikin kohteena

� Onko valmistelussa taustoitettu riittävästi sosiaalihuollon tulevaisuusnäkyä?

� Vahva kannatus yleislaille ja hyvinvoinnin edistämisen korostamiselle tuki


Vaihe I: Luonnos sosiaalihuoltolaiksi

� Yleissäännökset sosiaalihuollon saatavuuden ohjaajana

� Hyvinvoinnin edistämiselle vahvempi perusta

� Tuen tarpeet asiakaslähtöisyyttä vahvistamassa

� Yleiset sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet tarpeisiin vastaamiseksi

� Menettelysäännökset - tarpeiden selvittäminen, palvelujen suunnittelu ja päätöksenteko - yksilön palvelukokonaisuutta määrittämässä

� Sääntely sosiaalihuollon ohjaamiseksi


Hyvinvoinnin edistäminen

� Sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin

edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen

- Suunnitelmallista toimintaa: hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen,

väestön hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointiarviointi ja sen raportointi

- Rakenteellinen sosiaalityö

- Etukäteistä ja varhaista vaikuttamista ongelmien ehkäisemiseksi

- neuvonta, ohjaus ja muut matalankynnyksen toimet

- edellytysten turvaaminen hyvinvointia edistävälle toiminnalle

- Varhaisia ja oikea-aikaisia palveluja ongelmien ilmettyä


Sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien järjestäminen

� Tuen tarpeisiin vastataan ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla

� Kunnilla yleinen järjestämisvelvollisuus- ns. määrärahasidonnaisia oikeuksia

- määrärahojen varaamista ohjaavan sääntelyn vahvistaminen- kunta laatii ja julkaisee perusteet palvelujen myöntämiseksi

- valtakunnallinen ohjaus

� Palvelut järjestettävä asiakkaan tarpeiden perusteella- kattava tarpeiden määrittely

- asiakassuunnitelma ja päätöksentekoprosessi

� Jos riittävää, sopivaa ja henkilön tai perheen edun mukaistatukea ei voida sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestää tai muutoin on erityistä syytä, on henkilölle tai perheelle järjestettävä erityistä tukea erityislainsäädännön nojalla.

neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen

Yksilön ja perheen tuen tarpeet� Määrittävät sosiaalihuollon toimintakenttää ja asiakkuuksia� Siirtävät sääntelyn lähestymiskulmaa asiakaslähtöisemmäksi

- Lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämä tuen tarve

- Toimintakykyyn liittyvä tuen tarve

- Tuen tarve syrjäytymisen torjumiseksi

- Lähisuhde- tai perheväkivallasta aiheutuvan tuen tarve

- Äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvä tuen tarve

- Taloudellisen tuen tarve

- Tuen tarve asumisen järjestämisessä

- Omaisen tai läheisen tuen tarve




�HUOMAA TUEN MÄÄRITTELY: palvelujen ja tukitoimien kokonaisuus; myös muiden kuin sosiaalihuollon toimijoiden palvelut ja tukitoimet

�Tuen tarpeiden yksityiskohtaisesta määrittelystäristiriitaisia näkemyksiä

�–> kuinka paljon tarpeen määrittelyä jätetään ammatillisen arvioinnin varaan?

�-> vaarantuuko asiakkaan oikeudet tukeen ja palveluun väljässä määrittelyssä?

Yleiset sosiaalipalvelut� Kunnan velvollisuutena järjestää

– Perheitä tukevat palvelut

– Suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut

– Hoiva

– Yksilö- ja perhekohtainen sosiaalityö

– Työelämäosallisuutta tukeva toiminta

– Sosiaalinen kuntoutus

– Toimeentulon turvaaminen

– Asumisen järjestämistä tukevat palvelut

– Omaista ja läheistä tukevat palvelut

� Palvelumäärittelyjen asiakaslähtöisyys ja modernisointi

– kotipalveluista suoriutumista ja osallistumista tukeviin palveluihin

– palveluasumisesta asumista tukeviin palveluihinNeuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen



• Palveluohjauksen puuttuminen tuen ja palveluiden kokonaisuudesta (23 §), vaikka on mainittu perusteluissa. Ks. kuitenkin -> 27 § suoriutumista ja osallistumista tukevat palvelut• Laitoshoidosta luopuminen oltava tavoitteena(28 §)• Työelämäosallisuutta tukeva toiminta tärkeään asemaan (30 §): työelämävalmiudet• Sosiaalinen kuntoutus vahvaan asemaan (31 §): henkilön toimintamahdollisuuksien tukeminen sekätukea yhteisössä toimimiseen (päivätoiminta ym.)

Yleiset sosiaalipalvelut II

� Mahdollistavat

– palvelukokonaisuuksien räätälöinnin

– kunnan toiminnan kehittämisen

– uudenlaiset toimintatavat

� Yhdenvertaisuuden turvaamiseksi

– kunta laatii ja julkaisee perusteet palvelujen myöntämiseksi

– valtakunnallinen ohjaus


Tuen tarpeiden selvittäminen ja päätöksenteko


� Tuen tarpeen selvittäminen

� Asiakassuunnitelma – asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyönä, asiakkaan aseman vahvistaminen

� Päätöksenteko– perustana yksilöllinen tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma– suunnitelmasta poikkeaminen perusteltava– jonoon johtavia päätöksiä ei voi tehdä

� Lapsen huomioon ottaminen aikuisille palveluja järjestettäessä

� Vastuutyöntekijä– ns. heikoille asiakkaille

� Yhteistyön vahvistaminen

Sosiaalihuollon ohjaus ja kehittäminen- ns. järjestämislakiin siirtyvää sääntelyä

� Kieli – sosiaalihuollon saavutettavuus

� Laatu ja omavalvonta

� Asiakastietojen kirjaaminen

� Ammatillisen osaamisen kehittäminen

� Yhteistyö

� Ilmoitusvelvollisuus– toiminnassa havaitut epäkohdat

� Sosiaalihuollon kehittäminen


II VAIHE: Erityislainsäädännön uudistaminen

� Sosiaalihuoltolain uudistamisen lisäksi tarkistetaan sosiaalihuollon erityislainsäädäntö

� Lähtökohtana sosiaalipalvelujen järjestäminen ensisijaisesti sosiaalihuoltolain nojalla - erityislain nojalla silloin, kun yleiset palvelut eivät ole riittäviä, sopivia tai muuten asiakkaan edun mukaisia

� Isoimmat uudistukset vammais-, päihde- ja perhehoitoa sekätyötoimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön

� Yhteensovitus ns. vanhuspalvelulain kanssa� Pienempiä tarkistuksia lastensuojelua, toimeentulotukea ja

sosiaalista luototusta ohjaavaan lainsäädäntöön� Lisäksi selvitettävä lähisuhde- ja perheväkivaltaan vastaavan

erityislainsäädännön tarve ja paikka


Päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki (s. 188 -189)

� Päihdehuoltolaki tyhjenee osin sosiaalihuoltolakiin?

� Päihdehuollossa palvelun peruste ohjaa sen kumpaa lakia (terveydenhuolto- vai sosiaalihuoltolakia) sovelletaan

� Työryhmä esittää päihdehuoltolain ja raittiuslain yhdistämistä sekä

� mielenterveyslain uudistamista siten, ettäedistävä ja ehkäisevä työhön kiinnitetään enemmän huomiota

� Vrt. Mieli-suunnitelmassa päihdehuoltolain, raittiustyölain ja mielenterveyslain yhdistämisen selvittäminen


III VAIHE: Rajapintalainsäädännön tarkistaminen

� Yhteensovitus olemassa olevan lainsäädännön sekä eri aikataululla etenevien ja vasta vireillä olevien lainsäädäntöuudistusten kanssa

� Uuden sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislainsäädännön muutosten valmistelusta kohdistuu vaikutuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sisälle että muiden hallinnonalojen sääntelyyn

– tulevan järjestämislain valmistelu

– asiakaslakia koskevat ratkaisut ja itsemääräämisoikeushanke

– terveydenhuoltolaki

– asiakasmaksulainsäädäntö

– kuntalainsäädännön uudistamisessa tehtävät ratkaisut

– muiden hallinnonalojen rajapintalait


Yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamiseen kokeilulaki?

� Jatkovalmistelussa esitetään selvitettäväksi, miten voidaan kokeilla ja arvioida uudenlaisia keinoja sosiaalihuollon asiakkaan yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamisessa ja valinnanvapauden toteuttamisessa

� Ns. henkilökohtaisen budjetoinnin suomalainen malli?

� Työryhmä: kokeilussa turvattava asiakkaan oikeudet


Työryhmässä esitettyä kritiikkiä

� Terveydenhuoltolain käsittely erillään vaikka integraatiota pidetään välttämättömänä

� Vanhuslain valmistelu tämän työryhmän työn rinnalla vastoin työryhmän kantaa

� Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun epäselvä aikataulu ja sisältö: mitä siihen kuuluvaa pitäisi työryhmässä kuitenkin käsitellä

� Tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei käsitelty työryhmässäpyynnöistä huolimatta -> eriävä mielipide

� Sosiaalityön määrittelystä ei yksimielisyyttä -> eriävämielipide

� Suurista linjauksista kuitenkin yksimielisyysHankejohtaja Alpo Komminaho

Mikä on tärkeääsosiaalihuoltolakiehdotuksessa?

� Yleislain aseman vahvistaminen

� Palvelun perusteiden julkistaminen� Hyvinvointitiedon kokoaminen

� Hyvinvoinnin edistämisen korostaminen� Muiden kuin sosiaalihuollon toimijoiden

merkityksen näkeminen

� Asiakassuunnitelman ohjaava merkitys� Vastuuhenkilön nimeäminen asiakkaalle


Tärkeitä kohtia päihde- ja mielenterveystyön näkökulmasta?

� Asiakkaan aseman vahvistuminen � Asiakkaan kokonaisuuden huomioiminen� Sosiaalinen kuntoutus� Asumisen järjestämistä tukevat palvelut� Lapsiperheiden kotipalvelut � Toteutuuko selkokielisyys?� Saadaanko määrärahoja tarpeen mukaisiin

palveluihin? -> Ks. 5 §: Kunnan on osoitettava … riittävästi voimavaroja kunnan sosiaalihuoltoon


Kritiikkiä päihdetyön näkökulmasta?

� Kehittämispäällikkö Airi Partasen (THL) puheenvuoro 23.4.2012 Sosiaaliportissa:

� ”Päihdetyö kapeutuu päihdeongelman hoidoksi, jos sosiaalihuoltolaissa jätetään päihteet mainitsematta tarpeissa ja päihdepalvelut palveluissa…Terveysnäkökulman kautta (terveydenhuoltolaki 28 §) eivät aukea päihteiden ongelmakäytön vaikutukset esim. lasten, lähiyhteisön tai lähiympäristön turvallisuuteen.”

� Ks. perustelutekstien maininnat päihde- ja mielenterveysasioista tarpeiden määrittelyssä ja palveluissa


Sosiaalihuollolla on oma rajattu roolinsa yhteiskunnassa ja se edellyttää:

� Vahvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa� Sosiaalihuollon osaamisen vahvistamista muilla

sektoreilla (opetus, terveydenhuolto, asunto, työ- ja elinkeinohallinto)

� Yhteisten toimialueiden vahvistamista ja turhien raja-aitojen poistamista mm. päihde- ja mielenterveysasioissa, vammaisasioissa, vanhusten palveluissa, kuntoutuksessa…

� (Ks. raportti s. 14)


Yhteystiedot

HankejohtajaAlpo Komminaho

[email protected]. 044 707 7785


Kiitos mielenkiinnostanne!


NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN · 2016. 7. 1. · Toteutuuko selkokielisyys?...

Documents

Transcript of NÄKÖKULMIA SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMISEEN · 2016. 7. 1. · Toteutuuko selkokielisyys?...